Kauppakamari 3 2014

www.kymichamber.fi

kymenlaakson kauppakamarin lehti

3/2014

alhaisempi työn verotus kannustaa työntekoon

vältä strategiatyön kompastuskivet

›› 14

›› 20

biodieselin maailman ykkönen neste oilin teknologiajohtaja lars peter lindfors

Vuorotteluvapaa pähkinänkuoressa ›› 25

›› 10 uusi jäsen

ur apolku

kirjavinkki

KALENTERI

kauppakamari 1

Sisältö

3/2014

Seuraa meitä facebook.com/kymichamber / twitter .com/K2KYM

Julkaisija kymenlaakson kauppakamari heikinkatu 7 48100 kotka www.kymichamber.fi Osoitteenmuutokset puh. 05 229 6100 kymichamber@kauppakamari.fi Päätoimittaja toimitus / taitto, ilmoitusvaraukset viestintäpäällikkö annemari backman annemari.backman@ kauppakamari.fi puh. 0440 296 301 konsepti ja ulkoasu kumppania oy Kuvapankit pixhill ilmestyy 2014 maalis-, touko-, syys-, ja marraskuussa Paino scanweb oy korjalankatu 27 45100 kouvola ISSN 2341-9962

14

Ansiotuloverotusta on kevennettävä!

jäsenkenttä 5 uusi jäsen Kultaa ja kelloja neljännessä polvessa.

elinkeinoelämä 8 kolumni Finnvera mukana yritysten Venäjä-hankkeissa

6 urapolku Ari Mårtensson, kv- ja kasvuvaliokunnan puheenjohtaja.

10 henkilö Teknologiajohtaja puhuu biopolttoaineista.

7 nimityksiä Jenna Lehtimäki koulutuspäälliköksi.

14 teema Kevyempi verotus kannustaa työntekoon!

tietoja ja taitoja 5 apps-vinkit Kolme vinkkiä hyödyllisistä sovelluksista.

19 teema Strategiatyön tehostaminen.

25 laki Uudistunut vuorotteluvapaa pähkinänkuoressa.

24 kamarin kalenteri Monipuolinen koulutussyksy käynnistyi!

26 kamarikuulumisia EK:n suhdannebarometri julkistettiin Kouvolassa.

Kannen kuva lehtikuva / roni rekomaa.

2 kauppakamari

nyt puhuttaa Kauppakamareiden yhteiset hallitusohjelmatavoitteet.

4

pääkirjoitus

Ympäristöystävällinen maakunta Kymenlaakso on energiaintensiivinen teollisuusmaakunta. Energiantuotannon polttoaineista uusiutuvien energialähteiden osuus on puolet. Maakaasun runkoverkosto kulkee maakunnan pohjoisosan halki.

Primäärienergialähteenä maakaasu on maakunnalle edelleen tärkeä kohonneesta verorasituksesta huolimatta.

Kymenlaaksossa on laadittu ilmasto- ja energiastrategia vuoteen 2020. Se luo hyvät suuntaviivat alueen yritysten ja kuntien ilmastopoliittiselle päätöksenteolle.

Energiateollisuuden tehtäväksi on annettu uusiutuvan energian osuuden lisääminen energiantuotannossa energiatehokkaasti. Toimiala on onnistunut tehtävässään.

Energiaa tuotetaan korkealla hyötysuhteella sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Ne tuottavat kolme neljäsosaa kaupunkien ja taajamien kaukolämmöstä.

Maakunnan teollisuus ja energiayhtiöt ovat yhdistäneet voimia ja rakentaneet win-win -periaatteella yhteisiä, energiatehokkaita tuotantolaitoksia.

Ilmastotavoitteita asetettaessa vertailuvuotena on käytetty vuotta 1990. Vuoteen 2020 mennessä päästöjä tulisi vähentää 20 prosenttia ja Euroopan komission ehdotuksen mukaan vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttia. Pohjois-Kymenlaaksossa hiilidi-

oksidipäästöjä on onnistuttu vähentämään jo nyt yli 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Strategian yhdeksi tavoitteeksi on asetettu 100 uuden tuulivoimalan rakentaminen.

Toteutuessaan tämä tarkoittaisi huikeaa 900 miljoonan kilowattitunnin vuosituotantoa.

Määrä olisi yli puolet asumiseen, maatalouteen ja palveluihin käytettävästä sähköstä.

Kunnianhimoinen tuulivoimaohjelma koki takaiskun, kun Puolustusministeriö antoi lausuntonsa energiamaakuntakaavaan. Ministeriön tutkimista 29 tuulivoimapuistosta vain neljä olisi toteuttamiskelpoisia. Peräti 20 aluetta oli sellaisia, joissa Puolustusvoimien toiminnalle aiheutuva haitta olisi liian suuri. Tuulivoimaohjelmassa pudottiin lähtökuoppiin.

Maakunnassa toteutetaan innovatiivisia energiaratkaisuja. Puhdistamolietteen ja yhdyskunnan biojätteen hyödyntäminen biokaasun energialähteenä sekä biokaasun jalostus liikennepolttoaineeksi on edistyksellinen päänavaus. Liikenteen päästöjen vähentämisessä ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisessä Kymenlaakso voisi olla edelläkävijä.

kymenlaaksossa toteutetaan innovatiivisia energiaratkaisuja!

kyösti jääskeläinen III varapuheenjohtaja Kymenlaakson kauppakamari

lyhyesti lukuina

1781 -15

4

Suomessa pantiin vireille tämän vuoden

Tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden

yritystukien hallinnointi on keskitetty

tammi-heinäkuussa 1 781 konkurssia, mikä on 83 kpl eli 4,5 % vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 8 113.

toisella neljänneksellä avoimia työpaikkoja oli 27 800, joka on 15 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Avoimista työpaikoista yli puolet, 18 500, eli 66 %, oli yksityisten yritysten tarjoamia.

neljään ELY-keskukseen. Hämeen, KeskiSuomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset hoitavat jatkossa kaikki yritystukiin liittyvät asiat.

kauppakamari 3

kompassi

kirja

nyt puhuttaa

ORGANISAATIO ELÄä JA ESIINtyy SOMESSA! Sano se someksi 2 – Organisaation käsikirja sosiaaliseen mediaan kertoo, miten yrityksen tai yhteisön kannattaa elää ja esiintyä somessa. Kirja on kirjoitettu työelämän tarpeisiin, ja sen näkökulmana on kirjallinen ja kuvallinen yritysviestintä sosiaalisessa mediassa.

MITEN YRITYS hyötyy somesta?

Opas on kirjoitettu käytännönläheisesti.

Kirjassa on runsain mitoin vinkkilistoja, keissejä, kiteytyksiä ja esimerkkejä, miten yritys toimii Facebookissa, miten yritysblogia kirjoitetaan ja miten keskustelupalstoilla kannattaa vastata palautteeseen.

Kirjaa ei tarvitse lukea kerralla kannesta kanteen, vaan sieltä voi poimia paloja kulloiseenkin tilanteeseen. Lopusta löytyy somesanasto somenoviiseille.

Kirjan sisarteos Sano se someksi 1 – Ammattilaisen käsikirja sosiaaliseen mediaan keskittyy asiantuntijan ja yksityisyrittäjän toimintaan somessa.

Kirjojen kirjoittaja Katleena Kortesuo on suosittu tietokirjailija ja bloggaaja. Hän on kirjoittanut useita tietokirjoja muun muassa asiakaspalvelusta, verkkokirjoittamisesta, bloggaamisesta ja henkilöbrändin viestinnästä.

4 kauppakamari

Kauppakamareiden yhteisissä hallitusohjelmatavoitteissa peräänkuulutetaan jämäkkyyttä.

Kauppakamarit:

Ylipitkien hallitusohjelmien aika on ohi Kauppakamarit vaativat seuraavalle hallitukselle jämäkkää ja uskottavaa hallitusohjelmaa, jolla julkiset menot käännetään laskuun ja verotus saadaan työntekoa kannustavaksi.

Ylipitkien hallitusohjelmien ja ylisuurten koalitioiden aika on ohi. Kauppakamarit julkistivat hallitusohjelmatavoitteensa Kauppakamaripäivillä Oulussa syyskuun alussa.

Hallitusohjelmasta toivotaan lyhyttä dokumenttia, joka keskittyy Suomen tulevaisuuden kannalta suuriin kysymyksiin.

Kauppakamarien tavoitteena on hallitusohjelma, jolla luodaan hyvä toimintaympäristö yrityksille. ”On rytmimuutoksen aika” –tavoitepaperissa keskeisiä vaatimuksia ovat julkisen palvelutuotannon avaaminen yksityisille yrityksille, tiukka säästöohjelma, valtionhallinnon uudistus konserniohjauksen suuntaan sekä veroasteen ja erityisesti työn verotuksen kääntäminen laskuun.

Sääntelyn ja verotuksen ohella kauppakamarit vaativat toimivia liikenneratkaisuja, energiaomavaraisuuden parantamista sekä työelämän osaamistarpeiden nostamista koulutuksen perustaksi. Liikenne-

ratkaisuissa otetaan kantaa niin väylämaksuihin, lentoyhteyksiin kuin toimiviin työssäkäyntialueisiinkin. Energiaomavaraisuuden osalta painotetaan siirtymistä tukipolitiikasta kohti markkinaehtoista energiapolitiikkaa. Osaamis- ja koulutuspolitiikassa kauppakamarit korostavat koulutuksen uudistamista lähtökohtana työelämän osaamistarpeet ja koulutuksen läpäisyasteen parantaminen. Sen lisäksi tärkeänä nähdään mm. työperäisen maahanmuuton edistäminen ja koulujen kesäloma-aikojen yhtenäistäminen eurooppalaiseen aikatauluun.

Kauppakamarien hallitusohjelmatavoitteet on luettavissa osoitteessa http://kauppakamari.fi/

appsit / uutissovellukset ampparit

Zite

Seuraa ja tarjoaa suomenkielisiä uutislähteitä. Toimii yhdessä ampparit.com –sivuston kanssa. Käytettävissä Applella, Androidilla ja Windows Phonella.

feedly

Kerää uutisia yli 40 000 lähteestä ja suosittelee käyttäjälle uutta sisältöä.

Toimii Applella, Androidilla ja Windows Phonella.

Sovellus RSS-syötteiden lukemiseen. Erinomainen harvemmin päivittyvien sivujen seuraamiseen. Applelle ja Android-laitteille.

uusi jäsen

Kultaa ja kelloja neljännessä polvessa Otto Suninen on yrittäjä Kello- ja kultasepänliike Suninen Oy:ssä jo neljännessä polvessa. Ensimmäinen liike perustettiin Lappeenrantaan vuonna 1918. Siellä työskenteli myös Oton isoisä Heikki, joka pikkuhiljaa lunasti liikkeen omakseen sedältään. Seuraava liike perustettiin Kouvolaan vuonna 1978, kolmas Imatralle vuonna 1985 ja 90-luvun alkupuolella Suninen avasi vielä liikkeen Karhulaan. Uusin myymälä sijaitsee Kouvolassa kauppakeskus Veturissa. ”Laajentuminen on tapahtunut hiljalleen vuosien saatossa. Nyt meillä on suunnitelmia maltillisesta kasvusta, mutta mitään tarkempaa en voi vielä paljastaa”, kertoo Kouvolan liikkeessä häärivä Otto Suninen.

Viidessä liikkeessä työskentelee tällä hetkellä 20 henkilöä – kultaseppiä, kelloseppiä, kaivertajia, myyjiä sekä toimitusjohtaja Jussi Suninen ja pojat Otto ja Juho. Myös isoisä Heikki pistäytyy Lappeenrannan liikkeessä päivittäin tarkastamassa, että asiat sujuvat tarkoitetulla tavalla. Suninen on aina ollut ja on jatkossakin perheyritys. Parhaita puolia Oton mukaan on se, että päätöksenteko on joustavaa ja hierarkia matala. ”Johtamisen punainen lanka lähtee esimerkillä johtamisesta.

Olemme itse arjen työssä koko ajan mukana, meillä ei ole erikseen päällikkötasoa vaan teemme päätökset yhdessä. Lisäksi meillä on vain vakituisia työntekijöitä, joista suurin osa on työskennellyt meillä vuosikymmeniä ja sen merkitys on todella suuri sekä toiminnan kannalta että asiakkaille”, Otto kuvailee johtamisfilosofiaansa.

Kello- ja kultasepänliikkeessä tärkein kilpailutekijä on palvelu.

Myynti, huolto, korusuunnittelu, kaiverrukset – kaikki saman katon alta. Tärkeitä kilpailutekijöitä ovat myös merkit ja laatu. Esimerkiksi maailmanluokan kellobrändien edustusta ei saa kuka tahansa vaan kriteerit ovat tarkat ja edustajien määrä rajattu. Talouden taantuma näkyy kaikessa erikoistavarakaupassa, mutta vaikeinakin aikoina luksus myy ja vihkisormuksia tarvitaan aina. Kauppa käy, mutta keskihinta on laskenut. Tällä hetkellä Sunisten menekkituote on sveitsiläiset kellot niin naisilla kuin miehilläkin. ”Kello ja kultasepänliikkeet eivät ole siinä määrin trendien vietävissä, että esimerkiksi tuoteryhmät muuttuisivat radikaalisti.

Toki maailman meno näkyy täälläkin. Herätyskelloja menee kännykkäkaudella entistä vähemmän ja pöytähopeat eivät juuri nyt ole suosituimpien listalla”.

Kello- ja kultasepänliike Suninen Oy / www.suninen.fi

Otto Suninen on yrittäjä neljännessä polvessa.

kauppakamari 5

kompassi

urapolku ari mårtensson

Kymenlaakson kolme suurinta haastetta:

Kasvu, kasvu, kasvu!

Kymenlaakson kauppakamarin kansainvälistymis- ja kasvuvaliokunnan tuore puheenjohtaja, Produal Oy:n toimitusjohtaja Ari Mårtensson on huolissaan Kymenlaakson osaajaresursseista suhteessa kasvun ja kansainvälistymisen tavoitteisiin.

Ari Mårtensson on työskennellyt koko työuransa kansainvälisellä kentällä. Matka maailmalle alkoi Kymenlaaksosta ja nuoruutensa Haminassa viettänyt Mårtensson löysi aikoinaan myös opiskelupaikkansa EteläKymenlaaksosta. Silloisella Kotkan kauppaopiston markkinointilinjalla alkaneet opinnot eivät tarjonneet riittävästi hastetta ja jo vuoden jälkeen opinahjoksi muuttui Kotkan teknillisen oppilaitoksen automaatiotekniikan linja. Sieltä Mårtensson valmistui jouluna 1988. ”Pääsin valmistuttuani töihin pääkaupunkiseudulle insinööritoimisto Air-Ix Oy:öön automaatiosuunnittelijaksi, mutta jo muutaman vuoden kuluttua lama kolkutti ovella. Näytti siltä, että töitä ei riitä ja oli laitettava urasuunnitelmat kokonaan uusiksi. Siirryin sveitsiläisen Cerberus Oy:n palvelukseen. Siemens osti yrityksen vuonna 1998 ja jatkoin uuden omistajan palveluksessa vuoteen 2005 eri tehtävissä, viimeiseksi yksikön johtajana”, Mårtensson kertoo.

Vuonna 2005 alkoivat työt Honeywellin Bulding Solutions –yksikössä, tehtävänä rakennusautomaation projektitoimitukset.

Neljän vuoden kuluttua haasteita tuli taas lisää, kun Mårtensson siirtyi Produal Oy:n toimitusjohtajaksi vuonna 2009.

Työ kansainvälisillä markkinoilla toimivan yrityksen toimitusjohtajana tarkoittaa matkustamista. Matkapäiviä kertyy noin 120 ympäri Eurooppaa, etupäässä Ranskaan, Tanskaan ja Ruotsiin. Perhe on asettunut Tuusulaan, josta käsin on helppo matkata niin Kymenlaaksoon kuin maailmallekin.

Kymenlaakson suurimmat haasteet Mårtensson tiivistää kolmeen sanaan – kasvu, kasvu ja kasvu. ”Suurin haaste on osaavan henkilökunnan löytäminen ennen kaikkea kansainvälisiin myyntitehtäviin mutta myös tukitoimintoihin ja tuotantoon. Mikään asia ei etene eikä työ tule tehtyä, ellei ole oikeita ihmisiä niitä tekemässä. Olen huolissani siitä, onko meillä maakunnassa tavoitteisiin nähden oikeat ja riittävät resurssit ja saammeko oppilaitoksista uusia osaajia, joilla on yritysten tarvitsemaa osaamista”, pohtii Mårtensson.

Kymenlaakson kauppakamarin tehtävänä Mårtensson näkee maakunnan mahdollisuuksien hahmottamisen, kehittämisen ja vahvistamisen. Juuri nyt on tärkeää tukea maakunnan rakennemuutosta. ”Kansainvälistymis- ja kasvuvaliokunnan puheenjohtajana haluan vahvistaa verkostoitumista ja tuoda valiokuntatyöhön lisää konkretiaa”, linjaa Mårtensson.

ari mårtensson koulutus

Kotkan teknillinen oppilaitos, automaatiotekniikka 1989. Vuosituhannen vaihteessa valmistui eMBA. ensimmäinen työpaikka

Kesäpesti Tepposen kauppapuutarhassa kesällä 1981. Ensimmäisenä päivänä kouraan iskettiin lapio ja kottikärryt ja kehotettiin käymään työhön. Kesä opetti minulle kaksi asiaa. Ensinnäkin, kasvihuoneilla kannattaa nousta töihin ennen aurinkoa. Toiseksi fyysisesti raskas työ muistutti myös opintojen tärkeydestä mikäli mielii kottikärryjen äärestä muualle. merkittävin askel uralla

Olen tässä nyt, tällä osaamisella ja urakokemuksella, koska uskalsin 90-luvun alkupuolella laman aikana hypätä uudelle toimialalla ja kansainvälisiin tehtäviin. mottoni!

Ei saa jäädä tuleen makaamaan!

JENNA LEHTIMÄKI KAUPPAKAMARIN KOULUTUSPÄÄLLIKÖKSI Jenna Lehtimäki (28) on valittu Kymenlaakson kauppakamarin koulutuspäälliköksi. Hän siirtyy koulutuspäällikön tehtäviin kauppakamarin toimisto- ja koulutussihteerin paikalta, jossa hän on toiminut vuodesta 2010. Lehtimäki aloitti uudessa tehtävässään 11.8.2014.

Päätyönään hän vastaa kauppakamarin koulutustoiminnan kehittämisestä, järjestämisestä, myynnistä ja markkinoinnista.

Jenna Lehtimäki 6 kauppakamari

Kymenla

KOMPASSI

Kansallinen etätyöpäivä 18.9.2014 Kansallinen etätyöpäivä järjestetään neljättä kertaa torstaina 18.9.2014. Viime vuonna 23 982 suomalaista ja 714 organisaatiota osallistui kampanjaan. Tänä vuonna etätyöpäivän teemana on Työn uusi johtajuus, sillä kannustavien etätyölinjausten ja hyvän esimiestyön ohella etätyö edellyttää kykyä oman työn johtamiseen ja monimuotoiseen yhteisöllisyyteen.

Etätyö lisääntyy suomalaisorganisaatioissa kovaa vauhtia. Viime vuonna etätyöpäivän yhteydessä selvitettiin henkilöstöjohtajien näkemyksiä etätyön tekemisestä ja sen edellytyksistä.

Etätyöbarometrissa nousi esiin tarve kehittää

Johtajaklubi®

akson ensimm äinen JOHTA JA KLUBI!

Johtajaklubi on Helsingin seudun kauppakamarin rekisteröimä palvelu, joka toimii jo usealla paikkakunnalla ympäri Suomen.

Pk-yritysten toimitusjohtajista koostuva Johtajaklubi perustuu avoimen keskustelun vertaisfoorumeihin, joiden ydinajatus on osaamista jakava luottamusverkosto. Jatkuvasti muuttuvat olosuhteet edellyttävät toimitusjohtajalta yhä moninaisempaa osaamista. Johtajaklubissa asioita käsitellään vertaistukiperiaatteella koko ryhmän viisautta hyödyntäen.

Johtajaklubi on Sinun ja kollegojesi oma yhteinen foorumi, jonka toiminta kehittyy ryhmän kiinnostuksen kohteiden ja ympäristön ajankohtaisten puheenaiheiden mukaan. klubitapaamiset Kymenlaakson kauppakamari kutsuu osallistujia klubiin. Klubi muodostuu noin 20 hengen ryhmästä. Klubitapaamisia järjestetään 5 kertaa vuodessa noin 3 tuntia kerrallaan. Tapaamisissa klubilaiset sparraavat ja innostavat toisiaan konkreettisten, ryhmän valitsemien aiheiden ympärillä. Keskusteluja ohjaa ammattifasilitaattori Kari I. Mattila.

Klubitapaamiset Karhulan Hovissa torstaisin 13.11., 11.12., 12.2., 16.4. ja 27.8. klo 14.00 - 17.00 10 syytä liittyä Johtajaklubiin: • Luot uuden luottamusverkoston • Kehität johtamistaitojasi • Opit toisten kokemuksista ja vältät muiden virheet • Saat hyödyllisiä vinkkejä miten toimia eri tilanteissa • Näet asiat uusista näkökulmista • Saat tukea ja sparrausta sinua askarruttaviin kysymyksiin • Kuulet asiantuntijoiden puheenvuoroja • Kuulut LinkedInin suljettuun keskusteluryhmään • Saat kaupan päälle laadukkaan koulutuspäivän (arvo noin 300 €) • Saat ammattikirjan ilman eri maksua (arvo noin 40 €)

yhteisiä pelisääntöjä ja uudenlaista johtamista.

Tänä vuonna etsitäänkin eläviä esimerkkejä etätyön johtamisesta ja jaetaan parhaita käytäntöjä.

Etätyö nostaa johtamisen vaatimuksia ja laajentaa käsitettä kohti jaettua johtajuutta.

Tällöin vastuu johtamisesta on paitsi esimiehellä, myös yhä suuremmissa määrin itse työntekijällä ja tiimillä. Työntekijän tulee osata johtaa omaa työtään ja sopia asioista yhdessä kollegoiden kanssa. Etätyö myös rakentaa uudenlaista yhteisöllisyyttä, joka ei perustu niinkään kiinteään fyysiseen ympäristöön vaan aktiiviseen vuorovaikutukseen. Tätä tukevat kehittynyt tieto- ja viestintäteknologia ja yhteisölliset palvelut.

Klubin vuosimaksu on kauppakamarin jäsenille 1190 € + alv/12 kk (normaalihinta 1550 € + alv).

Lisätietoa, ilmoittautumiset: Koulutuspäällikkö Jenna Lehtimäki 0440 296 112, jenna.lehtimaki@kauppakamari.fi, www.kymichamber.fi

Johtajaklubi on erityinen foorumi kokemusten jakamiseen ja tehokkaaseen verkostoitumiseen.

Lue lisää ja ilmoita itsesi ja organisaatiosi mukaan www.etatyopaiva.fi

kauppakamari 7

kompassi

KOLUMNI Mirjam Sarkki Finnveran Kaakkois-Suomen aluejohtaja

Finnvera mukana yritysten Venäjä-hankkeissa ”Suosittelen yrityksiä pohtimaan Venäjän-kaupan riskejä ja myös vakuuttamaan niitä.”

Useissa maissa yritykset käyttävät viennissä vakuutuksia selvästi suomalaisia enemmän. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Tanskassa monet yritykset vakuuttavat kaikki saatavansa järjestelmällisesti huolimatta siitä, onko kauppakumppanista hyviä kokemuksia tai ei.

Finnvera tarjoaa suomalaisille yrityksille ja vientikaupan rahoittajille mahdollisuuden suojautua vientitoimituksiin liittyvien poliittisten ja kaupallisten riskien varalta. Viejäyritys voi järjestää ostajan toivomaa maksuaikaa monella eri tavalla, myös käyttämällä Finnveran vientitakuita. Vientitakuu on luonteeltaan vakuutus, joka suojaa takuun ottajaa, jos vientitoimitus jää maksamatta.

Venäjä on ollut Finnveran suurin vientitakuumarkkina ja kansainvälistymisrahoituksen kohdemaa. Finnvera voi edelleen olla kattamassa poliittista ja kaupallista riskiä Venäjälle suuntautuvissa uusissa hankkeissa siltä osin, kun vientituote tai venäläinen asiakas ei ole EU-sanktioiden piirissä. Osallistumismahdollisuudet hankkeisiin arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Finnvera voi myös tarjota käyttöpää-

Vientitakuu suojaa vientitoimituksen riskeiltä

omarahoitusta niille pk-yrityksille, joiden liikevaihto on notkahtanut tilanteen vuoksi.

Finnveralta on haettu takuita Venäjä-hankkeisiin edellisvuoden tapaan, eikä kiristynyt tilanne ole tähän mennessä näkynyt kysynnässä.

Tässä vaiheessa on vaikea sanoa pakotteiden vaikutuksista kysyntään.

Venäläisiä ostajia huolestuttaa muun muassa, jäävätkö tuotteet tulliin.

Vientitakuita voidaan myöntää hankkeille, jotka täyttävät Finnveran asettamat edellytykset ostajan maksukyvystä ja suomalaisesta intressistä. Viennistä tulee olla välitön tai välillinen hyöty Suomessa toimivalle viejäyritykselle tai Suomen kansantaloudelle. Vientitakuu voidaan myöntää viejäyritykselle tai vientikauppaa rahoittavalle pankille silloin, kun pankki järjestää rahoituksen ostajalle.

Vakuutukset myönnetään tapauskohtaisesti. Vakuutuksen myöntämiseen vaikuttavat kaupan toisen osapuolen luottokelpoisuus ja kohdemaan poliittiset riskit. Jos osapuoli tai vientituote on jo sanktiolistalla, vakuutusta ei myönnetä enää tässä vaiheessa.

8 kauppakamari

KAUPPAKAMARI GOES SLUSH 18.-19.11.2014 Kasvuyritykset kokoontuvat kansainväliseen Slush-tapahtumaan tapaamaan toisia kasvuyrityksiä ja sijoittajia sekä kuulemaan huippuluokan puhujia. Slush on maailman tunnetuimpia kasvuyrityksille ja sijoittajille suunnattuja tilaisuuksia, johon odotetaan tänä vuonna yli 10 000 osallistujaa.

Lähde kauppakamarin mukana Slushiin! Tänä vuonna tilaisuus järjestetään Messukeskuksessa, Helsingissä 18. -19.11.2014. Kauppakamarin kautta saat lippusi edulliseen ryhmähintaan ja pääset lisäksi Kauppakamari Backstage -tapahtumaan, joka on kutsuvierastilaisuus.

CONFERENCE-LIPPU KAUPPAKAMARIN HINTAAN 295 € (normaalihinta 395 €). Slushin Conference-lipulla voit osallistua päiväohjelman tapahtumiin, Slushin iltajuhliin sekä Kauppakamari Backstage -iltatilaisuuteen 18.11. Conferance-lippu on tarkoitettu tavallisille yritysten ja organisaatioiden edustajille.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Keskuskauppakamari / projektipäällikkö Kirsi Loikas, puh. 040 5457451, kirsi.loikas@chamber.fi

jäsentyytyväisyys puntarissa!

Kymenlaakson kauppakamari selvittää jälleen jäsentensä tyytyväisyyttä kamarin toimintaan ja palveluihin. Kaikkien alueellisten kauppakamareiden yhteinen kysely toteutetaan viikoilla 38-40.

Kaikille kauppakamarin jäsenille ja luottamustehtävissä toimiville henkilöille lähetetään sähköpostitse kutsu osallistua jäsentyytyväisyystutkimukseen ja linkki kyselylomakkeeseen. Tulokset saadaan syksyn aikana ja Kymenlaakson kauppakamari raportoi niistä jäsenviestinnän kanavissaan. Viime vuonna kauppakamareiden jäsentyytyväisyyttä kartoitettiin 18 kauppakamarissa.

Vastaajia oli kaikkiaan 2599, Kymenlaaksossa vastaajia oli 97.

Digitaalinen Polku sparraa yritysjohtoa!

Kauppakamarit käynnistävät mentoripohjaisen koulutus- ja valmennusohjelman, Digitaalisen Polun. Se sparraa yritysjohtoa ja hallitusjäseniä digitaalisessa murroksessa. Pilottiohjelmaan haetaan nyt viittätoista yritystä. Mukana huippumentoreita ja -yrityksiä. Ohjelman tarkoitus on kasvattaa digitaalista johtajuutta ja sysätä liikkeelle yrityskohtainen, konkreettinen muutosohjelma.

Mentoreina ohjelmassa toimivat Juha Ekberg, Gordion Pro, Katri Harra-Salonen, Umbrella, Jussi Heinilä, Accelerando, Ulla Koivukoski, Comptel, Visa Palonen, Talentvectia, Piiu Pukkila, Digitar Oy ja Riitta Raesmaa, Accelerando.

Kumppaneina mukana on digitaalisen liiketoiminnan huippuyritykset Futurice, Umbrella, Solita,Tulos, Frantic, Enfo, Microsoft, Fujitsu, Sofokus, Paytrail, Prominda, 925Design ja Dicole.

Haku pilottiohjelmaan on käynnissä 1.9.2014–30.9.2014.

Haku ja lisätietoja: http://digitaalinenpolku.fi/

Tule mukaan Business Network Finland -LinkedIn-ryhmään!

Kauppakamarien yhteinen LinkedIn-ryhmä Business Network Finland on keskustelu- ja verkostoitumisfoorumi, jonka teemana on elinkeinoelämään ja talouteen liittyvät aiheet.

Keväällä perustetun ryhmän tavoitteena on kerätä yhteen kauppakamarien jäsenet ja sidosryhmät ja tarjota elinkeinoelämän eri alojen osaajille korkeatasoinen keskustelufoorumi. Ryhmän jäsenet voivat keskustella ja vaihtaa ajatuksia talous- ja työelämään liittyvistä asioista suomeksi. Ryhmä on suljettu, ja keskustelut näkyvät ainoastaan ryhmän jäsenille.

UAJ Uuden Ajan Johtajuus -koulutusohjelma STARTTAA JÄLLEEN MAALISKUUSSA 2015! » työkaluja arjen johtamiseen » uusia näkökulmia johtajuuteen » apua asiantuntijalta, tukea verkostosta UAJ Uuden Ajan Johtajuus on Kymenlaakson oma, esimiehille ja keskijohdolle suunnattu korkeatasoinen koulutusohjelma, joka on rakennettu ymmärtämään aikaa, toimintaympäristöämme ja palvelurakenteiden muutoksia.

Koulutus koostuu mm. lähipäivistä Kotkassa ja Kouvolassa, kehitystehtävistä ja mentoroinnista.

Koulutusohjelman laajuus on 15 opintopistettä.

UUTTA! Tutustu koulutusohjelman omiin verkkosivuihin

www.uaj.fi

ja varaa paikkasi Uuden Ajan Johtajuudessa!

UAJ on Kymenlaakson kauppakamarin koordinoima koulutuspalvelu, joka toteutetaan yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian sekä Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston Ekamin kanssa.

w w w .uaj.fi

kauppakamari 9

10 kauppakamari

Maailman suurin uusiutuvassa dieselissä Suomalainen, valtioenemmistöinen Neste Oil on pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena kasvanut maailman suurimmaksi uusiutuvan dieselin valmistajaksi. Biopolttoaineet ovat vielä jonkin verran kalliimpia kuin perinteiset fossiiliset. Neste Oilin teknologiajohtajan Lars Peter Lindforsin mukaan biopolttoaineet voivat nousta 10 - 15 vuoden kuluessa edullisemmiksi kuin perinteiset.

HENKILÖ

teksti Heino Ylisipola kuvat lehtikuva / Roni REkomaa

kauppakamari 11

Kuva: Lehtikuva/Roni Rekomaa

Lars Peter Lindfors Neste Oilin

teknologiajohtaja.

Syntynyt

1964 Maarianhaminassa.

Perhesuhteet

vaimo, kolme poikaa.

Opinnot

diplomi-insinööri, Chalmers tekniska högskola, Göteborg, tekniikan tohtori Åbo Akademi, MBA Henley Management College.

Neste Oilin palvelukseen

2007. Vastuualueena tutkimus ja tuotekehitys, investointien hallinta, informaatioteknologia, liiketoimintaprosessit sekä epäsuora hankinta.

Toiminut aikaisemmin

Neste Oilin teknologiaja strategiajohtajana, tutkimus- ja teknologiayksikön johtajana ja ruotsalaisen Perstorp-konsernin kehitysjohtajana.

Vuoden 2014

teknologiajohtaja -palkinto (CTO of The Year Award/TAF, Sitra, Spinverse), Vuoden 2013 energiatekopalkinto (Tekniikka & Talous), Vuoden 2014 innovaatiopalkinto (Talentum, Talouselämä).

Harrastukset

urheilu yleisesti, tennis, golf, saaristoelämä.

12 kauppakamari

N

Neste Oil on investoinut tähän mennessä noin este Olin teknologiajohtaja Lars Peter 1,5 miljardia euroa uusiutuvaan energiaan.

Lindfors kertoo, että hänen yhtiönsä ”Valtiolta eli veronmaksajilta emme ole saaneet on maailman ykkönen, kun puhutaan minkäänlaista tukea tutkimus- tai tuotekehitysbiopolttoaineista. Neste Oilin oma työhömme liittyen NEXBTL:ään, vaan olemme patentoitu tuote on nimeltään NEXBTL-diesel, rahoittaneet kehitystyön itse”, kertoo Lindfors. jota viedään Pohjois-Amerikkaan asti. Lindforsin Viime vuonna valtio tuki uusiutuvien energiamukaan se on maailman puhtainta polttoainetta. muotojen kehitystyötä ja niiden käyttöä noin 450 Biopolttoaineiden tutkimus- ja kehittämistyö miljoonalla eurolla. on kestänyt Neste Oilissa Uusiutuvat polttoaineet parikymmentä vuotta.

Uusiutuvat polttoaineet toivat Neste Oilille viiTyö alkoi puunjalostusteollisuuden sivutuotteena ovat vasta kehityksensä me vuonna 2,5 miljardin liikevaihdon. Liikevaihto syntyvästä mäntyöljystä, alkupäässä. kokonaisuudessaan oli 17,5 josta voidaan valmistaa miljardia euroa. Neste Oil on biodieseliä. nykyään Suomen suurin yhtiö Biodieselin valmistus liikevaihdolla mitattuna. alkoi koeluontoisesti Voittoa biopolttoaineet pienellä laitoksella Neste toivat vähän alle 300 miljooOilin Porvoon jalostanaa euroa eli noin puolet koko yhtiön vertailukelmolla 1997. Vuodenvaihteessa 2007-2008 alkoi poisesta liikevoitosta. varsinainen kaupallinen tuotanto. Yhtiön käyttämistä uusiutuvista raaka-aineista jo 66 prosenttia Teurastamojätteistä biodieseliä on jätteitä ja tähteitä.

Tällä hetkellä Neste Oil käyttää Suomen kaikki Lindfors myöntää, että myös metsäyhtiö UPM saatavilla olevat teurastamojätteet biodieselin on tulossa biodieselmarkkinoille syksyn 2014 tuotantoon. aikana. UPM on nostanut mitätöintikanteen NesKalarasvajätettä tulee kalanperkauslaitoksilta teen patenttia kohtaan. Asian käsittely on kesken Aasiasta. Kasviöljyjätettä, kuten palmuöljylietettä, välimiesoikeudessa. tulee myös Aasiasta. Myös käytetty paistinrasva ”Meidän patenttimme on jo vuodelta 1997 ja kelpaa biodieselin valmistukseen. siellä mainitaan mäntyöljy eli ei se mäntyöljypoh”Joka vuosi löydämme kaksi uutta tähdevirtaa, jainen diesel ole uusi asia”, kuittaa Lindfors. jotka kelpaavat meille biodieselin tuotantoon.

Tähteiden osuus voi nousta tulevaisuudessa lähelle tähteistä Raaka-ainetta 100 prosenttia. Seuraavan sukupolven raaka-aineita Neste Oil valmistaa neljällä tuotantolaitoksellaan ovat maa- ja metsätalouden biomassat”, arvioi – Porvoossa, Rotterdamissa ja Singaporessa – Lindfors. uusiutuvaa biodieseliä yli kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Kaikkia laitoksia ajettiin täysillä 2013 Metsä ei riitä ja niin myös kuluvana vuonna. Liiketoiminta on Nykyään maailmassa tuotetaan noin 20 miljoonaa voitollista. tonnia biodieseliä, josta noin 15 prosenttia on uuLähimmän kilpailijan kapasiteetti jää 400 000 siutuvaa, hiilivetypohjaista dieseliä. Se on prosentti tonniin vuodessa. koko maailman polttoainekulutuksesta. ”Olemme neljästä viiteen vuotta edellä kilpaili”Biopolttoaineiden kysyntä kasvaa kuitenkin joitamme”, arvioi Lindfors. koko ajan, kun ympäristövaatimukset maailmalla Biodieselin raaka-aineista jo 66 prosenttia tulee kiristyvät. Suomessa puhutaan metsistä biopolterilaista tähdevirroista. Loppuosa on palmuöljyä. toaineiden lähteenä, mutta metsälle on muutakin, Neste Oilin mukaan sen käyttämä palmuöljy, alle arvokkaampaa käyttöä kuin valmistaa puusta poltmiljoona tonnia vuodessa, on 100-prosenttisesti toainetta. Metsäbiomassasta ei tehdä vielä missään sertifioitu eli se on tuotettu kestävän kehityksen maailmalla rahaa biopolttoaineissa.” periaatteiden mukaisesti.

Lindfors selventää, että tarvitaan miljoona kuuTällä hetkellä biopolttoaineiden valmistus on tiota puuta, josta voidaan maksimissaan saada 100 jonkin verran kalliimpaa kuin perinteisen, fossiili000 tonnia biopolttoainetta. sen dieselin valmistus. ”Pitää ymmärtää mittasuhteet. Jos haluamme ”Kun löydämme lisää tähdevirtoja, biodieselin vaikuttaa globaalisti maailman ympäristökehitykhinta laskee. Yleisesti uskotaan, että fossiilisen seen, silloin tarvitsemme myös ulkomaisia raakaöljyn hinta jatkaa nousuaan. Tulee vääjäämättä päiaineita. Totta kai suosimme aina kotimaista, kun se vä, jolloin biopolttoaineet ovat edullisempia kuin on mahdollista. fossiiliset”, arvioi Lindfors.

Kuva: Neste Oil

Neste Oil käyttää montaa erityyppistä raaka-ainetta biopolttoainetuotannossaan.

Tällä hetkellä Neste Oil ajaa Naantalin jalostamolla mäntyöljypikeä, josta se tuottaa huippulaatuisia uusiutuvia polttoaineita ainoana maailmassa.

”Visioita ihmiskunnalla pitää olla eli eteenpäin pitää mennä myös energiatuotannossa. Aaltovoima ja aurinkokennot ovat myös mahdollisuuksia, joita ei pidä unohtaa.”

Kemian teollisuus ykköseksi viennissä Monelle voi olla yllättävä tieto, että kemianteollisuus on noussut Suomen suurimmaksi viejäksi. Leijonanosa menestyksestä kuuluu Neste Oilille. Nokian tilalle on tullut Neste Oil. ”Olemme iloisia, että olemme luoneet uutta liiketoimintaa Suomeen. Biopolttoaineiden lisäksi maailmanlaajuinen kestävä kehitys on meidän toinen kivijalkamme. Olemme Global 100 -listauksen mukaan maailman kuudenneksi vastuullisin yhtiö”, kehaisee Lindfors.

Suomi on maailman huippuluokkaa uusiutuvan energia käytössä.

Osuus suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin on noin 40 prosenttia. ”Me kannustamme kaikkia ratkaisuja puhtaamman ja kestävän kehityksen mukaisen energian tuottamiseksi liikenteeseen ja sähköntuotantoon”, sanoo Lindfors.

Neste Oil tutkii myös leväöljyn mahdollisuuksia energiantuotannossa. Bakteerien tai levien geenien rakenteita muuntelemalla voidaan saada haluttuja hiilivetyjä, joista voi olla mahdollista tuottaa polttoaineita.

Läpimurtoja kymmenen vuoden sisällä Lindfors sanoo odottavansa, että liikenteessä on kymmenen vuoden kuluttua, vuonna 2024, jossain mittakaavassa kannattavasti maa- ja metsätalouden biotuotteista valmistettuja polttoaineita. ”Levien energiakäytössä tulee läpimurto seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suomessakin levistä tiedetään paljon, on esimerkiksi levälajikkeita, jotka viihtyvät kylmässä vedessä. Samoin ehkä aaltovoimassa tulee uusia keksintöjä.”

Lindfors uskoo, että myös kasvien fotosynteesiä, yhteyttämistä, voidaan geenimanipuloida niin, että bakteerit saadaan sokerin sijasta tuottamaan hiilivetyjä, jolloin tie uusiin biopolttoaineisin olisi auki.

Siinä tutkimuksessa Yhdysvallat ja Australia ovat maailman kärkeä.

Energiapulaan Lindfors ei usko. ”Perinteisiä energiamuotoja eli öljyä ja kaasua riittää maailmassa.

Rinnalle tulevat liuskekaasu ja –öljy. Lisäksi me ja kilpailijamme kehitämme koko ajan uusia biopolttoaineita. Öljynjalostus on noin sata vuotta vanhaa. Uusiutuvat polttoaineet ovat vasta kehityksensä alkupäässä.” kauppakamari 13

Kevyempi verotus kannustaa tyรถntekoon 14 kauppakamari

Colourbox

Verotuksen asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että ansiotuloverotusta on kevennettävä, jotta työpanos ja tuottavuus kasvaisivat.

Kireä työn verotus ohjaa kansalaisia viettämään enemmän vapaa-aikaa työn ja opiskelun sijasta.

Verotus

teksti: Kustaa Hulkko

V

iime vuosina Suomi on alkanut taas kiristää työn verotusta 15 vuotta jatkuneen kevennyspolitiikan jälkeen. Kiristyksiä on perusteltu verotulojen rapautumisella.

Taantuma ja työvoiman ikääntyminen horjuttaa julkisen talouden tasapainoa.

Asiantuntijoiden mukaan kiristyslinja ei edusta kestävää veropolitiikkaa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen suosittelee entisen linjan jatkamista ja veronalennusten suuntaamista työn verotukseen, jotta ihmiset lisäisivät työpanostaan. ”Se on hyvä peruslähtökohta maassa,

jossa pelkän peruskoulutuksen saaneiden työllisyysaste jää alhaiseksi hyvässä työiässäkin.”

Vartiainen ei ole yksin tällä kannalla. Jo valtiovarainministeriön nykyisen valtiosihteerin Martti Hetemäen johtama asiantuntijaryhmä – virallisesti ”verotuksen kehittämistyöryhmä” – suositti vuonna 2010 yksimielisesti ansiotuloverotuksen rajaveroasteiden alentamista kautta linjan ja 50 prosentin kattoa ylimmälle rajaveroasteelle.

Ryhmä ehdotti myös, että arvonlisäveroa nostettaisiin.

Keskuskauppakamarin verotuksesta

vastaava johtaja Terhi Järvikare oli mukana Hetemäen ryhmässä. ”Ansiotuloverotuksessa on nyt lähdetty toiselle tielle. Arvonlisäveroa on kyllä nostettu”, Järvikare sanoo.

Valtiovarainministeriön vero-osaston finanssineuvos Elina Pylkkänen sanoo että työryhmän linjauksia on toteutettu monilta osin, mutta ei täysin ansiotuloverotuksen osalta.

Pylkkänen kuitenkin uskoo, että Suomi palaa tulevaisuudessa entiselle linjalle: työn verotusta kevennetään ja kulutus-, kiinteistö- sekä terveys- ja ympäristöperusteisia veroja puolestaan kiristetään. kauppakamari 15

Verotuottoja tarvitaan Varmaan lähes jokainen veronmaksaja keventäisi mielellään omaa verotaakkaansa. ’Verot verta juovat’, kuuluu vanha sanonta.

Työtä verotetaan ankarasti Ensin hyvät uutiset: verotus on joka tulotasolla noin 10 prosenttiyksikköä keveämpää kuin 1995. Siitä lähtien Suomessa kevennettiin työtulojen verotusta 15 vuoden ajan.

16 kauppakamari

”Verotusta sekä tulonsiirto - ja palvelujärjestelmää on mietittävä kokonaisuutena”, sanoo valtiovarainministeriön finanssineuvos Elina Pylkkänen.

Kuva: VATT

Ja sitten huonot uutiset. Viime vuosina ansiotuloverotuksen progressiivisuutta on kasvatettu ja rajaveroasteita nostettu. Nousupainetta on myös kunnallisveroissa ja eläkemaksuissa.

Keski- ja hyvätuloisten verottajana Suomi kuuluu Euroopan ankarimpiin verottajiin. Jopa Ruotsi verottaa keskipalkkaisia meitä lievemmin. Vain pienipalkkaisten verotus jää Suomessa alle EU:n keskiarvon.

Ankaruuden mittari on rajaveroaste eli veron osuus tienatusta lisätulosta.

Jo 2 200 euron kuukausitulojen rajaveroaste on 45 prosenttia Veronmaksajain keskusliiton tiedon mukaan. Siis jo tässä tuloluokassa melkein puolet lisätulosta menee veroihin.

Ja kun kuukausitulo on noin 6 200 euroa eli vuositulo noin 78 000 euroa, päädytään maksimiin eli 57–58 prosentin rajaveroasteeseen, kun lakisääteiset sotu-maksut otetaan huomioon.

Verokiila tarkoittaa verojen ja sosiaalimaksujen osuutta työvoimakuluista.

Vuonna 2013 se oli meillä keskimäärin 43,1 prosenttia. OECD-maiden keskiarvo jäi 35,9 prosenttiin.

Tämä ajatus ei kuitenkaan ole läheskään koko ’totuus’ verotuksesta, vaan tarina on paljon vivahteikkaampi. Verotus vaikuttaa paljon yksilön ja kansantalouden toimintaan, se oikaisee tai vääristää, kannustaa tai rankaisee. ”Mitä ikinä verotatkin, sitä saat vähemmän”, opetti Yhdysvaltain keskuspankin Fedin entinen pääjohtaja Alan Greenspan.

Pitkällä aikavälillä korotukset eivät ole hyvä ratkaisu edes julkisen talouden kannalta.

Veronkorotus voi nimittäin vähentää verotuottoa. Tätä ilmiötä kuvaa niin sanottu Lafferin käyrä: veron tuotto kasvaa veroprosentin nousun mukana vain tiettyyn pisteeseen, jonka jälkeen se alkaa vähetä. ”Ansiotulovero vääristää väistämättä työn tarjontaa ja muitakin päätöksiä”, sanoo Vartiainen.

Työn verotuksen kannustavuus tarkoittaa sitä, missä määrin verotus motivoi lisäämään tai vähentämään työntekoa. ”Jos veroprosentti on matalampi, saadaan käyttöön suurempi työpanos ja enemmän ihmisiä jakamaan verotaakkaa”, Järvikare sanoo.

Työikäisen väestön vähetessä yhä pienempi osa kansaa elättää yhä suurempaa joukkoa. Siksi on tärkeää maksimoida työkykyisten työpanos, sillä se vahvistaa

Kuva: VM

Hetemäen ryhmän lisäksi myös kansainväliset talousjärjestöt ovat suositelleet Suomelle tätä suuntaa.

julkistalouden rahoituksen pääpilaria: ansiotuloverotuksen veropohjaa.

Vartiaisen mukaan pohjoismaisen sosiaaliturvan ja verotuksen yhdistelmä on ongelmallinen siksi, että se yllyttää ihmisiä viettämään vapaa-aikaa. ”Parametrejä pitäisi väestön ikääntyessä muuttaa niin, että työnteosta tulisi houkuttelevampi vaihtoehto.”

Vartiainen arvioi, että tämä viesti on mennyt huonosti perille. ”Kysymys, kannattaako tehdä tai teettää työtä, on päässyt hitaasti poliittiseen keskusteluun.”

Järvikare korostaa, että työn kohtuullinen verotus kannustaa myös opiskelemaan ja osaamisen lisäämiseen.

Hän muistuttaa, että talouden nousu edellyttää myös tuottavuuden kasvua. Se taas edellyttää vankkaa osaamista, joka puolestaan voi perustua vain sille, että ihmiset ”Pohjoismaisen sosiaaliturvan ja verotuksen yhdistelmä on ongelmallinen siksi, että se yllyttää ihmisiä viettämään vapaa-aikaa”, sanoo VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen.

Kuva: Lehtikuva/Roni Rekomaa

”Jos veroprosentti on matalampi, saadaan käyttöön suurempi työpanos ja enemmän ihmisiä jakamaan verotaakkaa.” hankkivat hyvän koulutuksen.

Pylkkänen pitää Suomen yhteiskuntapolitiikan keskeisenä ongelmana sitä, että verotusta, sosiaaliturvaa ja hyvinvointipalveluita ei ole sovitettu yhteen niin, että ne palvelisivat työllisyystavoitteita.

Verotus voi kannustaa ihmistä työmarkkinoille, kun taas sosiaaliturvan jotkin piirteet yllyttävät jäämään kotiin.

Kotihoidon tuki – jonka päälle moni kunta maksaa kuntalisän – mahdollistaa vanhemman kotiin jäämisen, mutta tätä etuutta verotetaan ankarammin kuin työtuloa. ”Voi olla, että kansalaisilta hämärtyy, haluaako valtiovalta edistää työllisyyttä vai ei, ja kuinka pitkäksi äitien työurien katkos halutaan”, Pylkkänen huomauttaa.

Pylkkäsen mukaan tällaisten ristiriitojen ratkomiseksi on lisättävä yhteistoimintaa politiikan eri lohkojen välillä. ”On mietittävä yhdessä verotuksen sekä tulonsiirto- ja palvelujärjestelmän kokonaisuutta.”

Hänen mielestään verojärjestelmää tulisi selkiyttää ja yksinkertaistaa, jotta se ohjaisi tehokkaammin ihmisten valintoja, koska verotuksen läpinäkyvyys edistää myös sen kannustavuutta.

Vuosittain vähitellen kasvava verovähennys ei välttämättä tuota haluttua vaikutusta. ”Verokannusteen tulisi olla selkeästi ymmärrettävissä ja riittävän houkutteleva, jotta sillä saadaan toivottuja vaikutuksia, esimerkiksi lisätyksi työntekoa.”

Pitkien lomien kustannukset Viime aikoina on syntynyt keskustelu ’downshiftaamisesta’, elämän leppoistamisesta, joka tarkoittaa käytännössä lähinnä työnteon vähentämistä. Jotkut viettävät talvellakin kuukausien mittaisia lomia.

Vartiaisen mielestä myös verotuksen

”Viisasta veropolitiikkaa olisi alentaa ansiotuloverotuksen rajaveroasteita kautta linjan. Alhaisempi työn verotus kannustaisi työntekoon, mikä vahvistaisi yhteiskunnan rahoituspohjaa”, toteaa Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Terhi Järvikare.

täytyy muuttua, jos vapaa-aikaa suositaan tulevaisuudessa nykyistä tuntuvasti enemmän. ”Suunnan täytyy olla se, että työn verotus kevenee.”

Vartiaisen mukaan hyvinvointiyhteiskunta maksaisi kovan hinnan vapaa-ajan suosion merkittävästä kasvusta. Downshiftaajan yhteiskunnalta saama palvelupaketti ei nimittäin supistu yhtään, vaikka hänen maksamansa verot vähenevät. ”Hän lähettää lapsensa edelleen peruskouluun ja saa yhä kalliin hoidon, jos sairastuu vakavasti.”

Hän sanoo, että poliitikkojen olisi tuotava rohkeasti keskusteluun hyvinvointiyhteiskunnan kannalta olennaiset asiat. ”Näin hyvä palvelupaketti meillä on, mutta teidän, jotka sen saatte, pitää kustantaa se.”

Persoonapronomini ”te” tarkoittaa tässä yhteydessä tavallisten palkansaajien suurta enemmistöä, joilta julkinen valta käytännössä kerää verot.

Vartiaisen mielestä on harhakuvitelma, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusongelmat voitaisiin ratkaista kiristämällä suurituloisten verotusta. ”Enkä puhu omista veroistani”, hän sanoo.

Hyvän verotuksen tunnusmerkit

Valtion taloudellinen

tutkimuskeskus VATT julkaisi kesäkuussa 2013 kirjasen Hyvän veropolitiikan periaatteet. Julkaisun mukaan veropolitiikan pitää olla suunnitelmallista ja perustua tutkittuun tietoon.

Säännösten pitää olla

yksinkertaisia.

Verot on kerättävä niin

että ne vaikuttavat mahdollisimman vähän kansalaisten ja yritysten käyttäytymiseen. Esimerkiksi arvonlisäverolle ei pidä asettaa tulonjako- tai ohjaustavoitteita, koska ne voidaan hoitaa muuten.

Joitakin valmisteveroja voi käyttää

ympäristöohjaukseen ja tuloverotusta tulojen tasaamiseen. kauppakamari 17

Suunnitelmissa seuraava kasvuaskel?

Finnvera voi rahoittaa yrityst채, joka laajentaa toimintaansa, aloittaa viennin tai suuntaa uusille markkinoille. Ota yhteytt채!

Lue Team Finland -rahoitusohjelmasta www.letsgrow.fi

www.finnvera.fi kauppakamari 19

Kaikkea työntekoa on mahdollista kehittää – myös strategiatyötä.

Tyypillisestä strategiatyöstä voidaan nostaa esille seuraavat kuusi teemaa, joissa organisaatioilla olisi eniten parannettavaa.

Miten strategiatyötä

voidaan tehostaa? teksti Tero Vuorinen PIIRROKSET SHUTTERSTOCK kuva Tomi Kohtanen

20 kauppakamari

Henkilöstö ja muut sidosryhmät eivät osallistu strategiaan

Strategiaprosessi on kankea ja kaavamainen

Se, että strategiaa tehdään usein vain ja ainoastaan johtoryhmän keskuudessa, tuntuu oudolta. Tavoitteena ei tietenkään ole organisaation täydellinen demokratia ja jatkuvat kansanäänestykset, mutta kysymällä tärkeistä asioista asiakkailta, työntekijöiltä, toimittajayrityksiltä tai vaikka virkamiehiltä, voisi strategiaan saada helposti uusia ajatuksia.

Löytyy runsaasti esimerkkejä siitä, miten organisaatiot ovat toteuttaneet onnistuneita strategisia uudistuksia sidosryhmiensä tiedon, toiveiden ja ratkaisuehdotusten avulla.

Yritysten lienee joskus vaikea uskoa, että asiakkaan maailmasta tietää eniten asiakas, työn tekemisestä työntekijä, tietystä tuotannosta juuri sitä tuotantoa tekevä toimittajayritys ja tulevista lakimuutoksista lakeja valmistelevat virkamiehet. Nykytekniikka tarjoaa runsaasti keinoja tiedonkeruuseen ja eri sidosryhmien osaamisen hyödyntämiseen.

Kaavamainen strategiatyö pelkästä strategian tekemisen riemusta ilman todellisia käytännön toimia on työyhteisölle varsinkin motivaatiomielessä vahingollista. Se vaikuttaa samalla tavoin kuin turhauttavat, täysin ilman vaikutusmahdollisuuksia käydyt palkka- ja kehityskeskustelut. Surkeimmissa tapauksissa olisi parempi jättää strategiatyö kokonaan tekemättä tai pitää se visusti toimitusjohtajan ja hallituksen omana harrastuksena, jotta vältyttäisiin työyhteisön ilmapiirin huonontamiselta.

Strategiaa tarkastellaan vain yhdestä näkökulmasta tai ilman oman tilanteen arviointia Monissa yrityksissä on vallalla käsitys, että strategia on yhtä kuin jonkin tietyn menetelmän hyödyntäminen. Usein valittu työkalu on esimerkiksi Balanced Scorecard tai laatuajattelu. Ensimmäinen ongelma on se, että Balanced

Esimerkkejä strategia-työkaluista eri tilanteisiin:

Sinisen meren strategia

– Työkalu uusien liiketoimintamallien luomiseen.

Balanced Scorecard

– Työkalu yrityksen sisäisen tehokkuuden parantamiseen.

Viiden kilpailuvoiman malli

– Työkalu yrityksen asemointiin toimialalle.

Benchmarking

– Työkalu organisaation resurssien kehittämiseen. kauppakamari 21

Strategiamies Tero Vuorinen Parhaat strategiat eivät ole monimutkaista, vaan strategiaa tehdään siellä missä työtäkin.

Tutkimusjohtaja Tero Vuorinen

on toiminut yliopistomaailmassa vuodesta 2003 ja on samanaikaisesti sivutoiminen yrittäjä, joka tekee niin konsultointia, kolumneja, tietokirjoja, koulutuksia kuin kipparoi vielä tilauspurjehduksiakin. ”Kiinnostuin strategiasta sen vuoksi, että sillä on selkeä yhteys yritysten menestykseen”, Vuorinen kertoo. ”Strategiatyöllä eli tulevaisuuden menestyksen tavoittelulla on merkitystä niin isoille kuin pienillekin yrityksille, eikä sen tekeminen vaadi yritykseltä mitään erillistä strategiaosastoa, sillä parhaat strategiat ovat yksinkertaisia ja niiden tekemiseen osallistuvat tavalliset ihmiset yrityksen eri toiminnoista”, Vuorinen jatkaa.

Vuorinen on syksystä 2013 lähtien toiminut EPANET-verkostossa Vaasan Yliopiston tutkimusprofessorina Seinäjoella. Hankkeen tutkimusalueena on yrittäjyys, erityisesti pk-yritysten kasvun ja hallinnan tutkimus.

22 kauppakamari

Scorecard ja laatuajattelu sopivat hyvin toiminnan tehostamiseen, mutta eivät esimerkiksi uusien toimintamallien ideoimiseen. Toinen ongelma liittyy siihen, että samat menetelmät eivät voi toimia optimaalisesti pienessä it-alan palveluyrityksessä, metsäteollisuuden konsernissa ja kunnanvirastossa. Sushi-ravintolassa on erilaiset työkalut kuin pihvipaikassa – samaa logiikkaa kannattaa noudattaa strategiatyössä.

Strategiatyö on irrallaan päivittäisestä tekemisestä Strategiatyö, samoin kuin sen tekijät, voidaan jakaa suunnittelu- ja toteutusvaiheeseen tai vielä hienojakoisempiin osiin. Voidaan myös laatia strategioita erikseen asiakkaita, tuotantoa, tuotekehitystä ja henkilöstöä koskien. Tämä on usein hyödyllistä, kunhan jakoa ei oteta liian kirjaimellisesti. Strategiaa ei tule eristää käytännön tekemisestä liiallisella analyyttisyydellä, pilkkomisella ja vaiheistamisella. Strategiasta ei tule tehdä erillistä toimintoa, jonka suunnitteluvaihetta tekevät käytännön toiminnasta erotetut ”asioiden johtajat” ja toteutuksesta vastaavat ”ihmisten johtajat”. Strategiaa tehdään siellä missä työtäkin.

Strategiatyö on liian kevyttä ja pinnallista Pienimpien yritysten kohdalla strategiatyö on usein ymmärrettävästi varsin suppeaa.

Strategiset asiat eivät oikein kuulu kenenkään toimenkuvaan. Strategiatyöhön

Strategiatyön ei ole pakko olla äärimmäisen vakavaa. parhaat ideat voivat olla hyvinkin hauskoja.

panostamisella saatettaisiin kuitenkin parantaa kykyä reagoida yllättäviin muutoksiin tai hyödyntää omia mahdollisuuksia. Ja vaikka vanhoille työntekijöille ja yhteistyökumppaneille kaikki olisikin selvää, niin esimerkiksi uusia työntekijöitä rekrytoitaessa tai uusia asiakaskontakteja solmittaessa tarkempi näkemys omasta strategiasta voisi olla avuksi.

Usein raskas, kankea ja kaavamainen strategiaprosessikin jää liian pinnalliseksi.

Näin käy, jos strategia on vain tietty joukko tehtäviä, joita pitää suorittaa joka vuosi ilman varsinaista asiaan liittyvää ajattelutyötä.

Esimerkiksi Swot-analyysi ilman sitä tukevia osa-analyysejä, vääriä mittareita sisältävä Balanced Scorecard ja kaikki maailman asiat listaava Pestel-analyysi ovat suosittuja rakennuspalikoita raskaissa, mutta hyödyttömissä strategiaprosesseissa.

Strategiatyö on liian rationaalista Asiakas ei aina ole rationaalinen. Jos hän olisi, hän ei ostaisi mahdollisimman suuria maastoajoneuvoja ahtaisiin kaupunkeihin, pelaisi Angry Birdsiä tai söisi ja joisi kaikkea

sellaista, mitä hänen ei pitäisi. Miksi yritykset silti uskovat strategiatyössä sitkeästi vain rationaalisiin menetelmiin?

Monet viimeaikojen menestysstrategiat ovat syntyneet intuitiivisesti kokeilemalla.

Niitä ei ole voitu suunnitella. iPod, iPad ja iPhone eivät syntyneet konsernin johtoryhmän konsensuspäätöksellä. Apple ei myöskään harrasta markkinatutkimuksia.

Kokonaisista toimialoista esimerkiksi vaate-, musiikki-, elintarvike-, huonekalu- ja autoteollisuudessa asiakkaiden päätöksentekoa ohjaavat erittäin vahvasti tunteet, mielikuvat ja muotivirtaukset – puhumattakaan luksustavaroista, sijoitustuotteista tai vaikka terveysbisneksestä.

Uusien asioiden kokeileminen, vapauksien ja vastuiden lisääminen, asiakkaiden tarkempi kuuntelu ja johdon kontrollin vähentäminen ovat kaikki strategisia keinoja vastata nopeasti muuttuvien ja monimutkaisten tilanteiden haasteisiin. Strategiatyön ei ole myöskään pakko olla äärimmäisen vakavaa, parhaat ideat voivat olla hyvinkin hauskoja.

kauppakamari 23

Kalenteri kaikki koulutukset ja tapahtumat www.kymichamber.fi

26.11. kauppakamarin tilinpäätös- ja veropäivä 2014 Suomen suosituin tilinpäätös- ja verokoulutus järjestetään tänä vuonna Merikeskus Vellamossa. Koulutuksessa keskitytään mm. kirjanpidon ajankohtaisiin asioihin ja verolainsäädännön uusimpiin muutoksiin. Esillä on myös yrityksiä ja omistajia koskevaa uutta oikeuskäytäntöä sekä verosuunnitteluun liittyviä teemoja. Ja ainahan tilinpäätös ja veropäivässä jotain yllättävääkin tapahtuu.

MERIKESKUS VELLAMO, 48100 KOTKA 26.11. KLO 9.30 – 16.30, Jäsenhinta 329 € + alv

Tavataan tilinpäätös- ja veropäivässä Vellamossa!

syys

23

WRITING EMAILS

Tule kehittämään englannin kieli- ja kirjoitustaitojasi! Jäsenhinta 399 € + alv. Ilmoittaudu heti!

loka

1

7 25 26 30

ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ

Koulutus tarjoaa kaikki arvonlisäverotusta koskevat uudistukset yhdessä tiiviissä paketissa!

Jäsenhinta 289 € + alv.

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN

HHJ -kurssi on tarkoitettu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen. Kurssi auttaa yrittäjiä ja yritysjohtoa hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä tehokkaammin. Jäsenhinta 1200 € + alv.

KIRJANPIDON RAPORTIT KUNTOON!

Koulutuksessa saat tuhdin tietopaketin siitä, miten kirjanpidon oikeanlaisella raportoinnilla voidaan tukea yritysten operatiivista johtamista.

Jäsenhinta 289 € + alv.

16

VIENTI-ILMOITTAMINEN NYT!

Kurssilla käydään laajasti läpi vienti-ilmoittamisen perusteita ja tullilainsäädännön tuoreita muutoksia.

Jäsenhinta 289 € + alv.

UUDISTUVA TYÖLAINSÄÄDÄNTÖ

Koulutus on tietopaketti ajankohtaisen lainsäädännön, ohjeiden, säädösten ja soveltamisohjeiden päivittämiseen.

Jäsenhinta 289 € + alv.

28 24 kauppakamari

KONSERNIN VEROSUUNNITTELU JA YRITYSJÄRJESTELYT AJANKOHTAISTA TILINPÄÄTÖKSESTÄ

marras

4 11 18 13 25

MAINOSLAUSEISTA YRITYSTARINOIKSI

Haluatko oppia kirjoittamaan myyvää tekstiä? Koulutuksessa opit luomaan sujuvaa ja uskottavaa tuote- ja mainostekstiä.

Jäsenhinta 289 € + alv.

EXCEL 2013 TEHOKÄYTTÖÖN

Koulutuksessa voit helposti kehittää omaa atk-osaamistasi ja tehostaa työskentelyäsi Office-ohjelmilla.

johtajaklubi

Kymenlaakson kauppakamarin ensimmäinen johtajaklubi. Lue lisää tämän lehden sivulta 7.

SOMEJURIDIIKKAA

Tule kuulemaan mitä oikeuksia ja velvollisuuksia sosiaalinen media tuo mukanaan lainsäädännöllisesti.

Jäsenhinta 229 € + alv.

KIRJANPITO

TYÖSUHDEASIAT

SOPIMUSASIAT

VEROTUS

YHTIÖOIKEUS

MUU YRITYSJURIDIIKKA

Johtaja, varatuomari Paula Virri, TurunPaula kauppakamari AJANKOHTAISTA LAKIASIAA. Varatuomari, johtaja Virri, Turun kauppakamari

Uusi koulutusvähennys Vuorotteluvapaan muutokset pähkinänkuoressa pähkinänkuoressa

MIKÄ ON KOULUTUSVÄHENNYS?

VUODEN 2014 alusta voimaan tulleen osaamisen kehittämistä koskevan lainsäädännön mukaan yritys voi saada ylimääräisen Syyskuun alussa voimaan tulleilla vuorotteluvaverovähennyksen elinkeinoverotuksessa koupaalain muutoksilla tiukennetaan vuorotteluvaluttaessaan henkilökuntaa suunnitelmallisesti paalle jäämisenvahvistetun ehtoja. Tavoitteena on vähentää yrityksessä koulutussuunnitelvuorotteluvapaan käyttöä.

Pyrkimyksenä on jotka man mukaisesti. Vastaavasti työnantajat,

Työhistoriaedellytystä nostetaan 16 vuoteen VuorotteluJOTTA TYÖNANTAJA saisi verokannusteen, 10 vuoden sijaan. Työssäoloaika MITÄ KOULUTUSSUUN-nykyisen työnantajan on laadittava koulutussuunnitellasketaan työntekijän työeläkelakien alaisten vapaan TULEE NITELMAN ma työntekijöiden ammatillisen osaamisen ansioiden perusteella. Lainmuutoksen jälkeen edellytykset kehittämiseksi.

Yli 20 henkeä työllistävissä työssäoloaikaan lasketaan myös työssäoloaika SISÄLTÄÄ?

kesto ja jaksottaminen

yrityksissä henkilöstöja Unionin koulutussuunnitelulkomailla toisessa Euroopan jäsenma ETA-valtiossa on yhteistoimintalain mukaan pakollinen maassa, tai Sveitsissä.

Lakiin se käsitellään yhteistoimintamenettelyssä. tuleejayläikäraja vuorotteluvapaalle jäämisestä.

Alle 20 henkilöä työllistävässä yrityksessä koulutussuunnitelman laatiminen on vapaaehtoista, muttavähimmäiskesto veroedun saaminen Vuorotteluvapaan pite- edellytkoulutussuunnitelmaa.

Koulutussuunninee tää nykyisestä 90 päivästä 100 päivään ja telman tuleenykyisestä sisältää seuraavat asiat:360 enimmäiskesto 359 päivästä • arvio koko henkilöstön ammatillisesta päivään.

Kesto lasketaan kalenteripäivissä. osaamisesta sekä ammatillisen Vuorotteluvapaa voidaan jaksottaa osaamisen siten, että vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista sekä kunkin jakson vähimmäispituus on 100 päivää. näiden syistäon sekä tähän arvioon perustuva Jaksottamisesta sovittava ennen vapaan koulutussuunnitelma henkilöstöryhmittäin aloittamista.

Vuorotteluvapaajakson ajankohtaa voidaan siirtää sopimalla uudesta ajankohdasta

MITEN sijaisena VEROVÄHENNYS työtön LASKETAAN? työnhakija

VEROVÄHENNYKSEN MÄÄRÄ saadaan kertomalla keskimääräinen päiväpalkka Sijaiseksi on palkattava työtön työhakija, joka koulutusvähennykseen oikeuttavien kouluon ollut työttömänä työnhakijana yhdenjaktuspäivien määrällä ja jakamalla se luvulla 2. soisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää Laskelman perusteena oleva keskimääräinen vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 päiväpalkka saadaan jakamalla työttömyysvakuukauden aikana. Sijaisen on oltava työttömäkuutusmaksun perusteena oleva verovuoden nä työnhakijana välittömästi ennen vuorottelupalkkasumma keskimääräisellä työntekijävapaan alkamista. Sijaiseksi voidaan kuitenkin määrällä ja jakamalla se 200:lla.

Työnantajan on laadittava kirjallinen selvitys

eivät kuulu yritysverotuksen piiriin, voivat saada koulutuskorvausta, joka vähennetään työnantajan maksamasta työttömyysvakuulisäksi parantaaVerovähennystä pitkään työttömänä olleiden tusmaksusta. ja koulutustyöllistymismahdollisuuksia sijaiselle säädettyjä korvausta voi saada maksimissaan kolmesta edellytyksiä tiukentamalla. koulutuspäivästä työntekijää kohden verovuodessa.

Vuorotteluvapaata ei voi aloittaa sen kalenteritai muutoin tarkoituksenmukaisella kuukauden päättymisen jälkeen, jonkatavalla aikana ryhmiteltynä vuorottelija täyttää iän, joka vastaa työeläkelain • yleisetvanhuuseläkkeen periaatteet, joillaalkamisen pyritään ylläpimukaista alaikätämään työkyvyttömyysuhan alaisten rajaa vähennettynä kolmella vuodella eli ja 60 ikääntyneiden sekä vuotta.

Yläikäraja työntekijöiden on kaikille samatyökykyä riippumatta työttömyysuhan alaisten työntekijöiden siitä, minkä eläkejärjestelmän piiriin henkilö työmarkkinakelpoisuutta kuuluu.

• suunnitelman toteutuminen ja seuranta.

Työnantajalle ei synny velvollisuutta kouluttaa koko henkilöstöä päivää vuodessa ennen jakson alkamista.kolmea Vuorotteluvapaa on vaan koulutustarve voi koskea osaa henkipidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden löstöä vuosittain.

Koulutussuunnitelmassa kuluessa sen alkamisesta.

Työnantajan tulee ei tarvitse eritellä koulutustarvetta henkilöittäin tehdä vuorottelijan kanssa kirjallinen sopimus, vaantyönantaja riittää, ettäsitoutuu tarpeetpalkkaamaan kartoitetaan esim. jossa sijaisen. henkilöstöryhmittäin.

Seurantatulee sen sijaan Selvitys sijaisen palkkaamisesta esittää Tetulee tehdä työntekijäkohtaisesti. toimistolle.

Selvitys voidaan uuden lain mukaan toimittaa vielä vuorotteluvapaan alkamisen jälkeen, kuitenkin viipymättä. laskentaperusteista, edellytysten täyttymisestä ja koulutuspäivien pitämisestä työntekijäpalkata alle 30-vuotias työtön työnhakija, jonka kohtaisesti. tutkinnon suorittamisesta on kulunut enintään Koulutuskorvauksen määrä on 10 % koulutusyksi vuosi. Lisäksi sijaiseksi voidaan valita alle päivien keskimääräisestä palkkakustannuk25-vuotias tai yli 55-vuotias työtön työnhakija. sesta. Koulutuskorvauksen saamisen edellyTällöin voidaan poiketa 90 päivän työttömyystykset ovat samat kuin verovähennyksessä. vaatimuksesta.

Koulutuskorvaus vähennetään työttömyysvakuutusmaksusta.

KAUPPAKAMARI 2725 kauppakamari

kamarikuulumisia

Kaupp kam go 201

Pekka Salmi (Sulzer Pumps Finland Oy) taaimmaisena ja Juhani Koli (Domitrix Oy) pitävät katseen tiukasti pallossa jo rangella.

Ennen kisalähtöä lämmittelemässä mm. Timo Heikkilä ( Kesko Oyj) etummaisena, Matti Kulla (Productivity Partners Oy) ja Paula Kulla (Kinno Oy).

Kauppakamarin RFID-iltapäivä 20.8.

RFID Lab Finland ry:n markkinointikoordinaattori Jenni Krohn ja tuotepäällikkö Sami Isomäki.

26 kauppakamari

Kauppakamarin koulutuksen syyskauden avannut tilaisuus kokosi 50 jäsentä kuulemaan, mitä RDIF-teknologia on ja mihin sitä käytetään. Tästä kertomassa toiminnanjohtaja Jukka Wallinheimo, RFID Lab Finland Oy.

yhteystiedot

ppamari olf 14

kymenlaakson kauppakamari heikinkatu 7 pl 83, 48101 kotka vartiotie 3 45100 kouvola Puh. 05 229 6100 kymichamber@kauppakamari.fi www.kymichamber.fi facebook.com/kymichamber twitter.com/K2KYM linkedin.com/company/kymenlaakso-chamber-of-commerce

toimitusjohtaja jouko lehtoranta puh. 0440 554 877 jouko.lehtoranta@kauppakamari.fi toimistopäällikkö jaana pirtilä puh. 050 309 7451 jaana.pirtila@kauppakamari.fi Palkintojen jako auringon paisteessa. Etualalla vas. Mikko Mylläri (selin, KyAMK NELI), Miko Nissinen ( Schenker Oy) ja oikealla Sakari Pasanen (Tykkimäen vapaa-aikakeskus Oy).

Kauppakamarin puheenjohtaja Tuija Suur-Hamari ja EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Aquaparkin ensimmäinen kesä sujui kohtuullisesti.

Suhdannebarometrin julkistus 6.8.

Aquapark

yhteyspäällikkö pia pettersson puh. 0400 392 326 pia.pettersson@kauppakamari.fi koulutuspäällikkö jenna lehtimäki puh. 0440 296 112 jenna.lehtimaki@kauppakamari.fi viestintäpäällikkö annemari backman puh. 0440 296 301 annemari.backman@kauppakamari.fi asiakaspalvelusihteeri anu-aino saharinen puh. 040 596 4433 anu-aino.saharinen@kauppakamari.fi

Kymenlaakson näkymät kiinnostavat - mukana suhdannebarometrin julkistustilaisuudessa oli 45 kamarilaista.

kauppakamari 27

Kehitä Kehity 12.11.2014

Reserviupseerikoulun Maneesi Kadettikoulunkatu 6, Hamina

Tiedätkö, mikä yhdistää kaikkia menestyviä johtajia yrityksen koosta, toimialasta tai tuotteesta riippumatta?

Se on kyky katsoa tulevaisuuteen ja halu kehittää itseään, organisaatiotaan ja toimintaympäristöään.

Kymenlaakson kauppakamarin SUUNTA 2014 – johtamisseminaarissa kuullaan tänä vuonna inspiroivia puheenvuoroja kehittämisestä ja kehittymisestä.

Mukana mm. business manager Fatbardhe Hetemaj, toimitusjohtaja Mikko Helander, varatoimitusjohtaja Sara Mella, päävalmentaja Reijo Jylhä ja monta muuta menestyvää johtajaa.

Tule mukaan inspiroitumaan!

Katso ohjelma ja varaa paikkasi www.kymichamber.fi pääyhteistyökumppanit

yhteistyökumppanit