Kauppakamari 2 2015

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARILEHTI

SOK:n Taavi Heikkilä:

WWW.KYMICHAMBER.FI

2/2015

Johtaminen on harjoituslaji TEEMA

KASVUYRITYKSET KÄÄNTÄVÄT SUOMEN SUUNNAN

›› 12 KYMENLAAKSOLAISIA KASVUTEKOJA

›› 14

UUSI JÄSEN + URAPOLKU + VALIOKUNTAUUTISIA + KIRJAVINKKI + KOLUMNI

KAUPPAKAMARI 1

SISÄLTÖ

2/2015

SEURAA MEITÄ FACEBOOK.COM/KYMICHAMBER / TWITTER .COM/K2KYM

JULKAISIJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI HEIKINKATU 7 48100 KOTKA WWW.KYMICHAMBER.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 05 229 6100 KYMICHAMBER@KAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUS / TAITTO, ILMOITUSVARAUKSET VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KIRSI JUURA KIRSI.JUURA@ KAUPPAKAMARI.FI PUH. 040 591 3339 KONSEPTI KUMPPANIA OY KUVAPANKIT PIXHILL ILMESTYY 2015 MAALIS-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO SCANWEB OY KORJALANKATU 27 45100 KOUVOLA ISSN 2341-9962

12

Kasvuyritysteema: Kaslink saa voimaa maidosta

JÄSENKENTTÄ

TEEMA

ELINKEINOELÄMÄ

5 UUSI JÄSEN Tai Hing valloitti kotkalaisen pankkisalin

9 KASVUCAMP SPARRAA Uusi kansainvälistymisohjelma sparraa käytännönläheisesti

17 TILASTO JA TUTKIMUKSET EK:n suhdannebarometri

6 URAPOLKU Henni Seppälä: Yritysrahoitus vei lentopalloilijan mennessään

15 KASVUTEKOJA KYMENLAAKSOSSA Innovatiivista puurakentamista

18 HENKILÖ S-ryhmän Taavi Heikkilä ja johtamisen tarkistuslista

8 ICT-VALIOKUNTA mukana yhteisessä pilottihankkeessa

15 KASVUTEKOJA KYMENLAAKSOSSA Jätteestä biodieseliä

24 KOLUMNI Rahoitus- ja pääomarakenne kuntoon

9+1 SYYTÄ KUULUA KAUPPAKAMARIIN KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN jäsenyys

KANNEN KUVA STT-LEHTIKUVA/ MARTTI KAINULAINEN 2 KAUPPAKAMARI

Kasvuyrittäjät kansallissankareiksi, sanoo Anne Berner.

10

kannattaa! Saat käyttöösi rahanarvoiset jäsenedut ja tueksesi kauppakamarien ainutlaatuiset verkostot.

PÄÄKIRJOITUS

KATSE KASVUUN JA KANSAINVÄLISTYMISEEN KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI ja sen kansainvälistymis- ja kasvuvaliokunta on yrittänyt jo muutaman vuoden ajan saada maakunnassamme käyntiin erityisesti pk-yrityksille suunnattua kasvuohjelmaa. Ohjelmaa, jonka tavoitteena on aktivoida laaksokuntamme paikallisia yrityksia hakemaan kasvua ja kansainvälistymistä oman liiketoimintansa kehittämiseksi hyödyntämällä jo olemassa olevia kasvuohjelmakonsepteja.

TÄSTÄ ALOITTEESTAMME kymenlaaksolaiset kehitysyhtiöt Cursor ja Kinno sekä Kymenlaakson liitto ovat nyt päättäneet, että myös Kymenlaaksossa käynnistetään kasvuohjelma, johon toteutustavaksi valittiin Pirkanmaalla kehitetty, koeponnistettu ja hyväksi havaittu KasvuCamp –konsepti.

KASVUCAMP JÄRJESTETÄÄN ensimmäisen kerran Kymenlaaksossa tämän vuoden elokuussa ja sen järjestelyistä vastaavat Kinnossa Kati Velin ja Cursorissa Ilmo Larvi.

Kauppakamariyhteistyötä tässä ohjelmassa tarvitaan ennen kaikkea sekä osallistuvien yritysten etsimisessä että sparraajina toimivien konkareiden tavoittamisessa.

KASVUCAMP ON yritysten työleiri, jolla yritys pääsee itse tunnistamaan ja testaamaan omat kasvun ja kansainvälistymisen mahdollisuutensa. Yritys käy kaksipäiväisen leirin aikana kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyviä asioita läpi paikallisen konkarin kanssa. Osallistuvat yritykset tulevat hyvin eri toimialoilta. Jokaiselle osallistuvalle

yritykselle tarvitaan Konkari, joka on paikallisen yrityksen kokenut johtohenkilö.

KASVUCAMPIN OHJELMAAN kuuluu myös asiantuntija-alustuksia kansainvälistymisen strategisesta suunnittelusta, liiketoiminnan sopimusriskeistä, myynnistä ja erottautumisesta sekä rahoitusratkaisuista.

KASVUCAMP-LEIRIN tavoitteena on antaa osallistuville yrityksille realistinen käsitys kasvun ja kansainvälistymisen mahdollisuuksista. Tarkistaa asiat, jotka yrityksessä jo ovat kunnossa ja määritellä mahdolliset kehitysalueet ja rakentaa toimepideohjelmaa kasvun ja kansainvälistymisen varmistamiseksi.

TOIVON JA uskon, että Kymenlaaksosta löytyy riittävästi halukkaita yrityksiä lähteä tähän projektiin mukaan. Pienellä panostuksella saadaan hyvä kuva siitä, mitä yrityksessä tulee tehdä.

ARI MÅRTENSSON puheenjohtaja Kymenlaakson kauppakamarin kasvu- ja kansainvälistymisvaliokunta

TAVOITTEENA ON AKTIVOIDA LAAKSOKUNTAMME YRITYKSIÄ HAKEMAAN KASVUA.

LYHYESTI LUKUINA

95

142

37

SUOMEN TERVEYSTEKNOLOGIASTA 95 % MENI

RISTEILYALUSTEN TILAUSKANTA KASVOI VUOSINA

UUTTA JÄSENYRITYSTÄ ON LIITTYNYT

vientiin vuonna 2014. Sen arvo oli 1,8 miljardia euroa. Terveysteknologia on suurin Suomen huipputeknologian vientisektori, joka vastaa 47 % Suomen huipputeknologian kokonaisviennistä.

2013–2015 globaalisti 142 %, 14 miljardista dollarista 34 miljardiin. Tämä tietää myös tasaisempaa, edelleen lisääntyvää työkuormaa suomalaiselle meriteollisuusverkostolle.

Kymenlaakson kauppakamarin vahvuuteen alkuvuoden aikana.

KAUPPAKAMARI 3

KOMPASSI

KIRJA

NYT PUHUTTAA

TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMINEN KÄYTÄNNÖNLÄHEISESTI TYÖVÄLINE KAIKILLE työnantajan edustajana toimiville.

Kirjassa käsitellään kaikki työsuhteen päättämistilanteet, kuten työsuhteen irtisanominen työntekijästä johtuvin syin sekä irtisanominen ja lomauttaminen työn vähyyden perusteella. Niin ikään työsuhteen päättäminen purkamalla tai purkautuneena käsittelemällä sekä muut hieman poikkeuksellisemmatkin päättämistavat käydään läpi. Asiaa on havainnollistettu runsain oikeustapausesimerkein.

HAVAINNOLLISIA MALLILAUSEKKEITA!

Lue koko vastauspatteristo verkkosivuilta

Vastaukset Juha Sipilälle Pääministeri Juha Sipilä esitti hallitusneuvottelujen yhteydessä järjestöille kolme Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävää kysymystä. Alla tiivistelmä Keskuskauppakamarin vastauksista.

(Täydellinen vastauspaketti löytyy sivuiltamme: http://kauppakamari.fi/2015/04/30/keskuskauppakamari-vastaa-juha-sipilalle/) 1. Millä keinoilla saamme aikaan noin 5 % tuottavuushypyn suomalaisen työn, julkisen sektorin ja yritystoiminnan kilpailukyvyn parantamiseksi?

•SOTE-uudistus on toteutettava niin, että sallitaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välinen saumaton yhteistyö.

•Julkisen sektorin kokoa on päättäväisesti pienennettävä suhteessa yksityiseen sektoriin.

Työsuhteen päättämissopimukset on myös käsitelty kattavasti. Kirjassa käydään läpi päättämissopimuksen vaikutukset työnantajan ja työntekijän asemaan sekä se, mistä asioista sopimuksessa voidaan sopia ja mistä työntekijä voi pätevästi luopua. Päättämissopimuksessa sovittavia ehtoja on havainnollistettu mallilausekkein sopimuksen laatimisen nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi.

Kirjan avulla on helppo varmistaa, että työsuhteen päättämistilanteessa toimitaan lain edellyttämällä tavalla ja näin vältetään kalliiksi tulevat riidat ja oikeudenkäynnit.

Kirjan on kirjoittanut Helsingin seudun kauppakamarin työoikeudellisesta neuvonnasta vastaava lakimies Kirsi Parnila.

4 KAUPPAKAMARI

•Veroastetta on alennettava, työmarkkinoiden toimintaa parannettava ja digitalisaation edistämisen lainsäädännöllisiä esteitä purettava.

Kauppojen aukioloajat tulee vapauttaa. Liikenteen sujuvuutta on parannettava täsmäkorjauksilla. Riskinoton kulttuuria ja kannustamia on vahvistettava.

Valtio voi lisätä tuottavuutta kolmella tavalla: panemalla julkisen sektorin kuntoon, luomalla yrityksille hyvät toimintaedellytykset sekä edistämällä innovaatiotoimintaa.

2. Millä keinoilla voimme madaltaa työllistämisen kynnystä?

Tärkeintä on kokonaisveroasteen laskeminen, sääntelyn selkeyttäminen sekä työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen.

•Työn teettämisen verokiilaa pitää alentaa.

•Koeaikaa tulee pidentää.

•Irtisanomista tulee helpottaa samalla kun työttömyysturvaa parannetaan työttömyyden alkuvaiheessa.

•Työttömyysturva tulee muuttaa asteittain alenevaksi niin, että se kannustaa nopeaan työhön hakeutumiseen.

•Paikallinen sopiminen tulee (yleisesti sovituissa puitteissa) tehdä helpommaksi.

•Kotitalouksien teettämän työn verovähennystä tulee laajentaa.

3. Millä keinoilla saamme työttömyyden hoitamiseen käytettävät määrärahat aktivoivampaan käyttöön?

•Ammatillista koulutusta ja työnvälitystä tulee kehittää yhdessä yritysten kanssa.

•Laajennetaan yksityisten yritysten käyttöä työpaikkojen löytämiseksi työttömille. Maksu onnistumisista.

•Käyttöön nuorille suunnattu oppisopimusmalli, joka ei edellytä työsopimusta.

•Suunnataan ammatillista koulutusta nykyistä enemmän työpaikoilla tapahtuvaksi esim. 2+1-mallin mukaisesti (2 vuotta oppilaitoksessa, 1 vuosi työpaikalla).

•Parannetaan ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahojen ja työllistämistukien yhteistä käyttöä erityisesti nuorten aikuisten ammattipätevyyden parantamiseksi.

•Tuetaan työpaikoilla tapahtuvaa maahanmuuttajien kielikoulutusta.

•Otetaan työttömien työnhakumatkat ulkomaille korvausten piiriin

BLOGIPOIMINTOJA GAIA (PLANEETTA.WORDPRESS.COM)

LIHASTOHTORI (LIHASTOHTORI.WORDPRESS.COM)

Asiaa ja ajatuksia ilmastonmuutoksesta ja energiasta.

Akatemiatutkija, dosentti ja liikuntatieteiden tohtori Juha Hulmi jakaa näyttöön perustuvaa tietoa treenistä, ravinnosta, lihaksista, terveydestä ja fysiologiasta yhdessä muiden ammattilaisten kanssa.

EI OO TOTTA (EIOOTOTTA.FI)

Sanaseriffi Katleena pui, puntaroi ja pisteyttää aiheinaan bisnes, markkinointi, viestintä, esiintyminen ja media.

UUSI JÄSEN

Keni Chung

Syntynyt kauha kädessä SIBELIUS-PUISTON VIERESSÄ, Kotkan entisen Kansallis-Osake-Pankin pankkisalissa höyryävät lihapadat. Hyvän keittiön maine on kiirinyt. Nälkäisiä lounastajia saapuu tasaisena virtana siistiin ja tyylikkään tunnelmalliseen Tai HIng –ravintolaan, jonka omistaja Keni Chung sukkuloi keittiön ja salin väliä tervehtien mutkattomalla tyylillään sisääntulijoita.

MENU KOOSTUU kiinalaisesta –tai kuten Keni sanoo- kantonilaisesta keittiöstä, jota on laajennettu thaimaalaisilla ja japanilaisilla resepteillä. Uusin juttu ovat sushit, joista Keni sanoo monen innostuvan heti ensimmäisen kokeilukerran jälkeen.

Keittiön salaisuudet Keni on oppinut isänsä ravintolassa, joka edelleen toimii Mariankadulla Kotkassa.

-RAAKA-AINEET ON meille tärkeä juttu. Vihannekset tulevat tuoreina, kaikki pilkotaan itse ja sitten wokataan. Kastikkeet

tehdään alusta pitäen itse ja lihat ovat aina ulkofilettä, kanasta käytämme vain rintafileitä, hän kertoo.

KOLMEVUOTIAANA SUOMEEN tulleen Kenin ravintola muutti nykyiseen tilaan viime marraskuussa sadan metrin päästä samalta kadulta, jossa se oli toiminut vuodesta 2006 lähtien.

-MUUTTO PIRISTI. Aina on ollut hyvin lounasasiakkaita, mutta nyt ilta-asiakkaita on tullut lisää. Se on hyvä juttu, etenkin kun tuntee Kotkan, jossa syksyllä ja talvella ei viiden jälkeen juuri liikennettä ole, Keni naurahtaa.

KENIN LISÄKSI keittiössä häärii 2 muuta kokkia, tarjoiluhenkilökunnan mukaan lukien yritys työllistää 9 henkilöä. Ravintolatoiminnan ja kabinettitilausten lisäksi Tai Hing toimittaa ruokatilauksia myös catering-palveluna.

Teksti ja kuva: Kirsi Juura

KAUPPAKAMARI 5

KOMPASSI

URAPOLKU HENNI SEPPÄLÄ

Yritysrahoitus vei lentopalloijan mennessään Kymenlaakson Osuuspankin yrityspankin pankinjohtaja Henni Seppälä haki vahvistusta uravalinnalleen Skotlannista. Nyt valintaansa tyytyväinen Henni tekee rahoituspäätöksiä Kymenlaaksossa ja pitää työkykyä yllä aktiivisella liikunnalla.

YLIOPPILAAKSI KIRJOITTAMISEN jälkeinen välivuosi ja pesti tarjoilijana Skotlannissa saivat Hennin vakuuttumaan, että tuleva elämänura löytyy kaupalliselta alalta. Päättäväisenä nuorena naisena hän pyrki ja pääsi Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan kauppatieteitä, eikä ole valintaansa katunut. ”Kaupallinen koulutus tarjoaa paljon mahdollisuuksia eikä rajaa omia kiinnostuksen kohteita”, hän sanoo.

Vaihtoehtona Hennillä oli lähteä opiskelemaan psykologiaa, josta hän suorittikin sivuaineen opinnot. ”Loppupeleissä oli helppo valita, kumpi on pääaine. Psykologia kiinnostaa silti edelleen.”

Kesätyöt pankissa opiskeluaikana vahvistivat uravalintaa ja jo ennen valmistumista Henni valittiin Porvoon Osuuspankkiin yritysasiantuntijaksi. Neljässä vuodessa suoritetut opinnot huipentuivat opiskelijavaihtoon Saksan Mannheimissa, jonka monikulttuurinen yliopisto- ja campuselämä toivat mielenkiintoisen lisän suomalaiseen opiskelumaailmaan.

Porvoon Osuuspankissa tehtäväkuvaus muuttui myöhemmin yritysrahoituspäälliköksi, josta Henni siirtyi takaisin synnyinseuduilleen Kymenlaakson Osuuspankin myyntijohtajaksi. Viime marraskuussa Henni astui uusiin saappaisiin yrityspankin pankinjohtajaksi edeltäjä Ari Pöntisen siirryttyä Helsinkiin.

Pankkimaailmaa Henni kuvailee kiinnostavaksi ja monipuoliseksi. ”Tykkään todella paljon olla yrityspankissa työskentelemässä erilaisten yritysten kanssa.

Tämä on oppia itsellekin, kun oppii tuntemaan erilaisia toimialoja ja ymmärtämään jatkuvasti syvemmin erilaisten yritysten tarpeita.” ”Tyypillinen työpäivä sisältää asiakastapaamisia, erilaisten hankkeiden käsittelyä ja rahoituspäätösten tekoa yhdessä yrityspankin asiantuntijoiden kanssa. Pankkialallakin toimintaympäristö muuttuu koko ajan ja on 6 KAUPPAKAMARI

antoisaa olla itse muutoksessa mukana. Tällä hetkellä toiminnassa näkyy pankkivalvonnan lisääntyminen, joka sinänsä on positiivinen asia, mutta vaatii meiltä hyvää asiakkaan tuntemista ja perusteellisia selvityksiä”, Henni kuvailee.

Osuuspankki analysoi Suomen taloustilannetta systemaattisesti ja pyrkii löytämään liiketoimintoihinsa liittyviä aloitteita, joilla voidaan lisätä taloudellista toimeliaisuutta ja luoda positiivisempaa virettä talouskeskusteluun. Vuoden alkupuolella OP päätti osallistua talousreformiin merkittävällä toimenpiteellä tuomalla lyhennysvapaan lainavuoden asuntolaina-asiakkailleen. ”Suomi nousuun –kampanja on otettu innostuneesti vastaan ja kysyntä on ollut hyvä.

Samaan teemaan liittyen käynnistimme pari viikkoa sitten pk-yrityksille pankkilaina ja riskirahoitus-mahdollisuuden, joka tuo yrityksille erilaisia rahoitusvaihtoehtoja perinteisen lainoituksen rinnalle. ” ”Toivomme, että lyhennysvapailla rahat, jotka olisi käytetty lainakuluihin ohjautuvat kulutukseen ja sitä kautta edesauttavat taloustilanteen kohentumista”, hän sanoo.

Hennillä on aktiiviurheilijan ura naisten ykkössarjan lentopalloilijana Kausalan Yrityksen ja Korian Ponnen joukkueissa. Palkintokaapista löytyy useita junioreiden SMmitaleita.

Liikunta on edelleen yksi työhön voimavaroja tuovista elämäntavoista, jopa siinä määrin, että Henni sanoo tinkivänsä mieluummin yöunista kuin päivittäisestä liikunnasta. Lentopallon rinnalle lajikirjoon ovat nousseet juoksu ja kuntosali sekä uusimpana innostuksena cross-fit. Päähuomion päivän laskelmien jälkeen saavat kuitenkin 1,5 vuotias poika, mies ja koira.

Henni Seppälä toimii aktiivisesti työnsä lisäksi Kymenlaakson liike-elämän edistäjänä kauppakamarin Kouvolan osaston hallituksen jäsenenä.

VAKIOT KOULUTUS

Kauppatieteiden maisteri, Jyväskylän yliopistosta 2009.

ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA

Kesätyöpaikka päiväkotiapulaisena Elimäen kunnassa.

MERKITTÄVIN ASKEL URALLA

Tärkeistä pitää mainita kaksi. Ensimmäinen on, kun aloitin Porvoon Osuuspankin yrityspankissa. Toinen askel, kun siirryin Kymenlaakson Osuuspankkiin.

MOTTONI!

Elä tätä päivää, uneksi huomisesta ja opi eilisestä.

Teksti ja kuva: Kirsi Juura

JCI #JOHTAJANAKAAKKO SINULLEKO SEURAAJA? JOHTAJA PÄÄLLIKKÖ ESIMIES Y JÄ NUORELLE MAHDOLLISUUS VASTUULLINEN TEHTÄVÄ NUORISOTAKUU USKAL AVOIN MIELI ASENNE RATKAISEE NÄKÖKULMIA TYÖHÖN JA URAAN YKSI PÄIVÄ 7.1 KALIFIKSI KALIFIN PAIKALLE #PAIVAJOHTAJANA UUSI SUKUPOLVI TULEVAISUUD KIJÄT PÄIVÄ JOHTAJANA KAAKOSSA AINUTLAATUINEN KOKEMUS SEURAA JOH NUORELLE MAHDOLLISUUS OPISKELIJAT JA TYÖTTÖMÄT 17-24 VUOTIAS SINU SEURAAJA? #JOHTAJANAKAAKKO KOUVOLA LAPPEENRANTA KOTKA IMATRA H TYÖELÄMÄ NUORKAUPPAKAMARI HEITTÄYDY SINULLEKO KAAKOSSA SEURAAJA? JOHTAJA PÄIVÄ JOHTAJANA LIKKÖ ESIMIES YRITTÄJÄ NUORELLE MAHDOLLISUUS VASTUULLINEN TEHTÄVÄ RISOTAKUU USKALLA JCI AVOIN MIELI ASENNE RATKAISEE NUORELLE MAH SUUS #PAIVAJOHTAJANA JCI YKSI PÄIVÄ 7.10.2015 KALIFIKSI KALIFIN PAIKALLE facebook.com / johtajanakaakko UAJ Uuden AjanSUKUPOLVI JohtajuusTULEVAISUUDEN TEKIJÄT PÄIVÄ JOHTAJANA KAAKOSSA AINUTLAAT KOKEMUS SEURAA JOHTAJAA NUORELLE MAHDOLLISUUS OPISKELIJAT JA TYÖTT -koulutusohjelma 17-24 VUOTIAS NUORELLE MAHDOLLISUUS KOUVOLA LAPPEENRANTA KOTKA I STARTTAA Päivä Johtajana on sinulle yksi tavallinen HAMINA TYÖELÄMÄ NUORKAUPPAKAMARI HEITTÄYDY SINULLEKO SEURAAJA? J työpäivä, mutta nuorelle ainutlaatuinen kokemus.

SYKSYLLÄ JA 2015!

PÄÄLLIKKÖ ESIMIES YRITTÄJÄ NUORELLE MAHDOLLISUUS VASTUULLINEN TE NUORISOTAKUU USKALLA JCI AVOIN MIELI ASENNE RATKAISEE NÄKÖKULMIA TY JA URAAN YKSI PÄIVÄ 7.10.2015 KALIFIKSI KALIFIN PAIKALLE #PAIVAJOHTAJANA Päivä Johtajana -tempauksessa johtavassa asemassa » työkaluja arjen johtamiseen SUKUPOLVI TULEVAISUUDEN TEKIJÄTolevat PÄIVÄ JOHTAJANA KAAKOSSA nuorelle AINUTLAAT ja yrittäjät tarjoavat 17–24-vuotiaalle KOKEMUS SEURAA JOHTAJAA NUORELLE MAHDOLLISUUS OPISKELIJAT JA TYÖTT mahdollisuuden tutustua johtajuuteen, yrittäjyyteen, » uusia näkökulmia johtajuuteen vastuunkantamiseen työelämässä ja kiinnostavan 17-24 VUOTIAS SINUSTAKO SEURAAJA? #JOHTAJANAKAAKKO KOUVOLA LAPPEEN » apua asiantuntijalta, tukea verkostosta toimialan eri ammatteihin.

KOTKA IMATRA HAMINA TYÖELÄMÄ NUORKAUPPAKAMARI HEITTÄYDY SINU Näin pääset mukaan: NUORELLE MAHDOLLISUUS SEURAAJA? JOHTAJA PÄÄLLIKKÖ ESIMIES YRITTÄJÄ 1.

Varaa kalenterista UAJ Uuden Ajan Johtajuus TUULLINEN on Kymenlaakson TEHTÄVÄ NUORISOTAKUU USKALLA JCI7.10.2015.

AVOIN MIELI ASENNE RAT 2. Ilmoittaudu 31.5. mennessä osoitteessa oma, esimiehille ja keskijohdolle suunnattu korNÄKÖKULMIA TYÖHÖN JA URAAN YKSI bit.ly/johtajat2015.

PÄIVÄ 7.10.2015 KALIFIKSI KALIFIN PAIKALLE keatasoinen koulutusohjelma, joka on rakennettu VAJOHTAJANA UUSI SUKUPOLVI TULEVAISUUDEN TEKIJÄT PÄIVÄ JOHTAJANA KAA 3. Haasta hyviä johtajia mukaan tempaukseen. ymmärtämään aikaa, toimintaympäristöämme ja 4. Valmistaudu päivään. palvelurakenteiden muutoksia.AINUTLAATUINEN KOKEMUS SEURAA JOHTAJAAmielenkiintoiseen NUORELLE MAHDOLLISUUS O Koulutus koostuu mm. lähipäivistä Kotkassa ja LIJAT JA TYÖTTÖMÄT 17-24 VUOTIAS SINUSTAKO SEURAAJA? #JOHTAJANAKA Lisätietoja, Nuorkauppakamari ry: Kouvolassa, kehitystehtävistä ja mentoroinnista.

Hanna Heino, Haminan Nkk, puh.

040 716 4853 KOUVOLA LAPPEENRANTA KOTKA IMATRA HAMINA TYÖELÄMÄ NUORKAUPPAK Koulutusohjelman laajuus on 15 opintopistettä.

Satu Kahila, Kotkan Nkk, puh. 050 376 9570 HEITTÄYDY JCI #JOHTAJANAKAAKKO SINULLEKO SEURAAJA? JOHTAJA PÄÄLLIKK Juho Setälä, Kouvolan Nkk, puh. 045 326 9899 MIES YRITTÄJÄ NUORELLE MAHDOLLISUUS VASTUULLINEN TEHTÄVÄ NUORISO USKALLA JCI AVOIN MIELI ASENNE RATKAISEE NÄKÖKULMIA TYÖHÖN JA URAAN ILMOITTAUDU PIKAISESTI! Merja Karhu PÄIVÄ 7.10.2015 KALIFIKSI KALIFIN PAIKALLE #PAIVAJOHTAJANA UUSIvoi SUKUPOLVI Anna sinäkin päivä aikaasi. Sillä olla VAIN MUUTAMIA PAIKKOJA VAPAANA VAISUUDEN TEKIJÄT PÄIVÄ JOHTAJANA KAAKOSSA AINUTLAATUINEN KOKEMUS S elinikäinen vaikutus nuoren elämään.

Tarkemmat koulutussisällöt JOHTAJAA NUORELLE MAHDOLLISUUS OPISKELIJAT JA TYÖTTÖMÄT 17-24 VUOT löydät verkosta NUSTAKO SEURAAJA? #JOHTAJANAKAAKKO KOUVOLA LAPPEENRANTA KOTKA I www.uaj.fi HAMINA TYÖELÄMÄ NUORKAUPPAKAMARI HEITTÄYDY SINULLEKO SEURAAJA? J JA PÄÄLLIKKÖ ESIMIES YRITTÄJÄ NUORELLE MAHDOLLISUUS VASTUULLINEN TE NUORISOTAKUU USKALLA JCI AVOIN MIELI ASENNE RATKAISEE NUORELLE MA LISUUS #PAIVAJOHTAJANA JCI YKSIMonica PÄIVÄ 7.10.2015Arttu KALIFIKSI KALIFIN PAIKALLE Kuusinen Salmi MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ, TOIMIALAJOHTAJA, KYMEN SUKUPOLVI TULEVAISUUDEN TEKIJÄTKAUPPAKESKUS PÄIVÄ JOHTAJANA KAAKOSSA AINUTLAAT VETURI SEUDUN OSUUSKAUPPA UAJ on Kymenlaakson kauppakamarin koordinoima koulutuspalvelu, joka toteutetaan yhteistyössä Kymenlaakson KOKEMUS SEURAA JOHTAJAA NUORELLE MAHDOLLISUUS OPISKELIJAT JA TYÖTT ammattikorkeakoulun ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston Ekamin kanssa. VUOTIAS NUORELLE MAHDOLLISUUS 17-24 Pysy kuulolla ja vinkkaa tempauksesta muillekin: #johtajanakaakko, #paivajohtajana KOUVOLA LAPPEENRANTA KOTKA IMATRA HAMINA TYÖELÄMÄ NUORKAUPPAK Päivä Johtajana Kaakossa @johtajanakaakko @johtajanakaakko HEITTÄYDY SINULLEKO SEURAAJA? JOHTAJA PÄÄLLIKKÖ ESIMIES YRITTÄJÄ NUO MAHDOLLISUUS VASTUULLINEN TEHTÄVÄ NUORISOTAKUU USKALLA JCI AVOIN

SINULLEKO

SEURAAJA? 7.10. 2015

FissioMedia

KAUPPAKAMARI 7

KOMPASSI

VALIOKUNTAUUTISIA NIINA HÄRKÖNEN, YHTEYSPÄÄLLIKKÖ

ICT-valiokuntien yhteinen pilotti käynnistymässä

KOUVOLAN OSASTO Osaston puheenjohtaja Pasanen Sakari, toimitusjohtaja Tykkimäen vapaa-aikakeskus, + 358 400 482 589 sakari.pasanen@tykkimaki.fi Osaston asiamies Juura Kirsi, viestintäpäällikkö Kymenlaakson kauppakamari, + 358 40 591 3339 kirsi.juura@kauppakamari.fi

KAUPPAKAMARITOIMINNASSA KÄYNNISTYI vuoden alussa kolme valiokuntapilottia. Yksi niistä on ICT-valiokuntien pilotti, jossa ovat mukana Riihimäki-Hyvinkään, Turun, Hämeen, KeskiSuomen, Tampereen ja Kymenlaakson ICT-valiokunnat.

Hallituksen jäsenet Hasu Esa, Kymenlaakson Sähkö, talousjohtaja, HTM Hietanen Heli, Halton, controller Joukainen Marja-Leena, Tulosmarkat, toimitusjohtaja, konsultti, DI Jääskeläinen Kyösti, KSS Energia, toimitusjohtaja Korhonen Harri, Nordea, pankinjohtaja Kukkonen Matti, Kaslink, johtaja Mikkola Jarkko, Kouvolan Pukimo, toimitusjohtaja Pesonen Asko Pälvisalo Anssi Seppälä Henni, Kymenlaakson Osuuspankki, pankinjohtaja Toivonen Serafiina, UPM-Kymmene, mill controller

PILOTIN TARKOITUKSENA on tehostaa aluelähtöistä edunvalvontaa sekä tarjota valiokuntalaisille laajemmat verkostoitumismahdollisuudet. Tavoitteena on tehostaa myös valiokuntien sisäistä valiokuntatyöskentelyä ja lisätä vuoropuhelua eri valiokuntien välillä. ICT-valiokuntien yhteistyön avulla osaamiskenttä on laajempi ja vastuita pystytään jakamaan resurssien ja osaamisen perusteella.

ICT-VALIOKUNNAT KOKOONTUIVAT maaliskuussa Hyvinkäällä yhteiskokoukseen teemalla ”Fiksumpaa vaikuttamista”, jossa isäntinä toimivat Kone ja KoneCranes. Kokouksessa esiteltiin eri kamareiden valiokuntien vuosisuunnitelmat. Kymenlaakson vuosisuunnitelman esitteli ICTvaliokunnan puheenjohtaja Tomi Hautala. Yhteisiksi kärkiteemoiksi nousivat digitalisaatio ja sen tukeminen esimerkiksi byrokratiaa vähentämällä sekä digimyönteisyyden lisääminen ja asenneilmapiirin parantaminen.

PILOTIN OSALLISTUJILLE on suunnitteilla yhteinen sähköinen työalusta, jonka avulla eri alueiden valiokunnat voivat jakaa tietoa toisilleen. Esimerkiksi parhaat käytännöt ja ratkaisumallit sekä valiokuntalaisten syväosaaminen laitetaan jakoon.

Kouvolan toimisto sijaitsee historiallisen Kasarminmäen miljöössä. Toimisto on avoinna perjantaisin.

ICT- ja teollisuusvaliokuntien yhteiskokous 17.6. Teemana Älykäs liikenne ja logistiikka sekä Google – Hamina Centre. Alustajina toimitusjohtaja Kyösti Manninen ja asiantuntija Sami Alho Satamatieto Oy, projektipäällikkö Jyri Elomaa, Steveco, Mikko Green, Hardware Operations Manager, Google Center, Hamina.

Ota käyttöösi kauppakamarin jäsentunnus!

8 KAUPPAKAMARI

Kauppakamarin jäsenorganisaatiot voivat käyttää kauppakamarin jäsentunnusta esimerkiksi nettisivuillaan ja sellaisissa materiaaleissaan, joissa on eduksi tuoda esille, että kuuluu koko Suomen ja maailman kattavaan yritysten verkostoon.

Kauppakamarin tunnuksesta on tuotettu sekä verkossa että painotuotteissa käytettävä versio suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä. Eri versioita voit tilata Kymenlaakson kauppakamarin viestinnästä, puh. 05 229 6100.

TEEMA

KasvuCamp sparraa kymenlaaksolaisia kasvuyrityksiä

Y

rityksissä ei aina riitä aikaa pohtia, mitkä ovat kasvun eväät tai esteet kansainvälistymisen käynnistämiseksi. Tähän tarkoitukseen tuomme alkusyksyyn kahden päivän KasvuCamp –koulutuspaketin, jossa asiantuntijat sparraavat suoraan yrittäjiä, sanoo kehittämispäällikkö Vesa-Matti Marjamäki Kouvola Innovationista.

KasvuCamp on osa Kinnon, Cursorin, Kymenlaakson kauppakamarin ja Kymenlaakson liiton käynnistämää kansainvälisyysohjelmaa, jonka tarkoitus on koota kymenlaaksolaisetkasvukykyiset yritykset yhteen.

Koulutuspäivät rakentuvat eri teemojen ympärille, joissa käsitellään mm. rahoitussopimusten tekemistä, myyntiä ja markkinointia.

-Kehityskohteet räätälöidään yritysten tarpeiden mukaisesti.

Kyse voi olla BtoB –myynnin avaamisesta ulkomaille, myyntikanavien etsimisestä tai tietoa isojen volyymien hankkimisesta, kuvailee Marjamäki, jolla on hyviä kokemuksia Tampereella järjestetystä KasvuCampista.

KasvuCamp käynnistyy 4.6. Kotkassa ja Kouvolassa kickoff –tilaisuuksilla, joissa käydään läpi koulutuksen tavoitteet ja toimintatavat.

-Frameryssä, joka toimittaa äänieristäviä puhelinkoppeja avotoimistoihin, lähdettiin kasvattamaan kansainvälisen myynnin osuutta. Sen sijaan, että se olisi perustanut oman yrityksen USA:han, sitä neuvottiin käynnistämään neuvottelut jälleenmyyjien kanssa, jolloin sopimuskumppanien määrä putosi radikaalisti. Konkreettisen, kokeneen sparrauksen ansiosta yritys vältti tämän rahaa ja aikaa vievän riskivalinnan, kertoo Vesa-Matti Marjamäki.

Lisätietoja www.kinno.fi tai projektipäällikkö Kati Veliniltä kati.velin@kinno.fi.

Varsinainen KasvuCamp –leiri on elokuussa. Kustannukset ovat yrityksen liikevaihtoluokasta riippuen 150-300 € henkilöltä.

Leirille haetaan linkistä: http://digiumenterprise.com/answer/?sid=1299324&chk=4ZKEUU96 KAUPPAKAMARI 9

TEEMA

Kasvuyritykset k채채nt채v채t Suomen suunnan 10 KAUPPAKAMARI

Jos Anne Berner ja Marika af Enehjelm saisivat päättää, kasvuyrittäjät nostettaisiin kansallissankareiksi. He kannustavat ottamaan kunnianhimoisia tavoitteita ja tekemään niiden eteen töitä.

T

odetaan heti alkuun faktat. Suomi on kuilun partaalla. Teollisuuden rakennemuutos tekee tuhansista työpaikoista selvää jälkeä samalla kun väestö ikääntyy ja huoltosuhde on kääntymässä kestämättömäksi. Yhteiskunnan kustannusrakenne on nykyisellään mahdoton yhtälö.

– Tämä kuva saa makroekonomistit masentumaan. Menestyvän Suomen tavoitteeseen tarvitaan todella voimakasta kasvua, toteaa Suomen pääomasijoitusyhdistys FVCA:n toimitusjohtaja Marika af Enehjelm.

Liiketoiminnan ja yritysten kasvattamisen ammattilaisten Anne Bernerin ja Marika af Enehjelmin keskustelu siirtyy pian unelmiin, kovaan työhön ja onnistumisiin.

Yksikään yritys ei kasva pakosta. Kasvu rakentuu visioista, pitkäjänteisyydestä, innovaatioista ja asiantuntemuksesta. Sattumastakin.

YRITYKSET KÄÄNTÄVÄT SUOMEN SUUNNAN Tarvittava todella voimakas kasvu on täysin mahdollista. Lukuisat suomalaiset yritykset niittävät maailmalla mainetta ja kasvavia lukuja viivan alle. Yrityksiä, jotka pystyisivät samaan, on Suomessa paljon enemmän.

– Lopulta yritykset kääntävät Suomen suunnan. Tämä maa on ollut rankemmassakin tilassa. Mutta tekemisen meininki on itsestä kiinni. Yrityksissä voisi tapahtua paljon nykyistä enemmän. On klisee väittää, että vaikkapa verotus estää kasvamisen.

Olosuhteissa on kyllä parannettavaa, mutta menestys on tehtävä itse, hallitusammattilainen Anne Berner sanoo.

– Toivoisin, että yrittäjät nostettaisiin kansallissankareiden asemaan. He ansaitsevat laajapohjaista arvostusta siitä että laittavat itsensä likoon ja ottavat riskejä. Kasvuyrittäjille voisi perustaa vaikka oman juhlapäivän, Kansallisen onnistumisen päivän.

Jokainen saisi luvan kanssa iloita omista ja muiden onnistumisista, sanoo af Enehjelm.

Yritysten vastuu Suomen talouden kääntämisestä rajoittuu niiden oman tuloksen tekemiseen. Se on myös vastuuta omien unelmien toteuttamisesta, onnellisuudestakin. Jotta tulosta tulee, kunnianhimon tasoa ja rohkeutta tarttua tekemiseen on nostettava. Vaatimattomuus ei kaunista eikä kasvata.

– Ei kenellekään voi määrätä, että nyt otat riskin. Kannustan talkoohenkeen, joka

kilisee myös omaan kassaan. Nyt kasvamaan kaikki, jotka kynnelle kykenevät.

Viime vuonna Kasvu Openissa näin paljon tosi lupaavia firmoja, jotka olivat liikkeellä oikealla asenteella. Tavoitteisiin voisi kirjata nollan tai kaksi lisää, af Enehjelm sanoo KASVU ON PITKÄJÄNTEISTÄ TEKEMISTÄ Tietenkin kaiken taustalla on timanttinen liikeidea.

– Usein hyvän liikeidean tausta on se, että yritys tuntee jonkin toimialan tai asiakassegmentin äärimmäisen hyvin ja pystyy tarjoamaan sinne jotain uutta. Idean on oltava sellainen, että sen vuoksi kannattaa laittaa paljon likoon, af Enehjelm sanoo.

Hyvät suunnitelmat ja niiden testaaminen tulevat heti liikeideasta seuraavina. Hyvä happotesti suunnitelmille on kyky rahoittaa kasvua kassavirralla.

– Rahoituksesta on tehty turhankin iso pullonkaula. Moni jo lähtökohtaisesti ajattelee, että rahoitus tulee olemaan ongelma, Berner sanoo.– Kasvu vaatii systemaattista tekemistä ja oikeiden kasvun askelmien hahmottamista. On oltava iso visio, jonne mennään, ja sitten pienemmät askelet, joita pitkin sinne pääsee. Iso kasvu ei tule vuodessa, vaan se tehdään pitkäjänteisesti, af Enehjelm kuvailee. Tärkeä kasvun taustalla oleva tekijä on sattuma. Se voi avata ovia, joista yrittäjä ei itse edes tiennyt.– Sattuma ei osu kohdalle omien seinien sisällä. Uteliaisuus, osallistuminen ja aktiivisuus lisäävät sen todennäköisyyttä valtavasti, Berner sanoo.

YRITTÄJÄ ON KASVUYRITYKSEN VOIMA

että yrittäjä siirtää itsensä liian varhain sivuun ja tulee samalla poistaneeksi koko yrittäjyyden voiman, innostuksen sekä sen valtavan tahdon, jota ulkopuolisilla ei voi olla firmaan tullessaan, Berner sanoo.Hän vannoo vahvan omistajuuden ja pitkäjänteisen kehittämisen nimiin. Ne molemmat perustuvat sitoutumiseen.

– On tervettä haluta omaan firmaan paras mahdollinen osaaminen. Samalla omakin ymmärrys kehittyy. Kasvuyrityksessä yrittäjän tulee pystyä kasvamaan myös ihmisenä, af Enehjelm sanoo.

TAIPUMUS KASVUUN ON IHMISEN DNA:SSA – Meillä on luontainen taipumus kasvuun.

Se on osa ihmisen DNA:ta. Ei kukaan halua taantua. Kasvu on myös inspiraation lähde, mahdollisuus uudistumiseen ja itsensä haastamiseen, Anne Berner sanoo.

Kasvu on lähtökohtaisesti energisoivaa ja uskoa luovaa. Työyhteisöissä, joissa kasvua tavoitellaan ja joissa siinä mahdollisesti on jo onnistuttu, motivaatio, ilmapiiri ja sitoutuminen ovat korkealla tasolla. Yrityksen kehittyminen ja tieto siitä, että on itse ollut saamassa kasvua aikaan, luo työhyvinvointia.

– Kasvu luo uskoa. Mutta siinä on pieni koukku. Kasvun ja kannattavuuden yhdistäminen on haaste. Kasvusta ei saa tulla itseisarvo. Jos kasvua tehdään vain kasvun takia, koko paletti voi kääntyä itseään vastaan, Berner pohtii.

– Tärkein kysymys on: Mitä haluat tehdä?

Oikea vastaus ei ole, että mahdollisimman paljon rahaa. Tulos tulee siitä, että on magee juttu, jonka tulenpalavasti haluaa toteuttaa ja sitten toteuttaa sen, af Enehjelm sanoo.

– Kun omat rajat tulevat vastaan, on osattava hankkia uutta osaamista ja näkemystä.

Voi olla pelottavaa todeta, että jonain päivänä firman koko tiimi on itseä asiantuntevampi, af Enehjelm sanoo.

Oikeiden kontaktien ja osaajien löytäminen vaatii samaa avoimuutta kuin sattuman kohtaaminen. On mentävä mukaan, aloitettava keskusteluja, verkostoiduttava.

Sparraus ja vertaistuki ovat tehokkaita apuja eri vaiheissa oleville yrittäjille. Inspiroivia kumppaneita tarvitsevat niin isot kuin pienetkin.

Samaan hengenvetoon Berner ja af Enehjelm toteavat, että suomalaisten yrittäjien suuri synti on heikko luottamus omaan kykyyn viedä yritystä eteenpäin. – Omien kykyjen aliarviointi johtaa usein siihen,

KAUPPAKAMARI 11

TEEMA

KASVUTEKOJA KYMENLAAKSOSSA

Kaslinkin menestystarina

Voimaa ja kasvua maidosta TEKSTI JA KUVAT: KIRSI JUURA

Kaslinkin uudenkarheassa toimistossa tuoksuu maali. Tyhjillä seinillä on vasta yksi, mutta sitäkin merkityksellisempi taulu. Kuvattuna on Raino Kukkonen, yrityksen perustaja ja menestyksen moottori. varastotiloja.

Kaslinkin perusosaaminen on nestemäisten maitotuotteiden ja kastikkeiden valmistus elintarviketeollisuuden, suurtalouksien ja vähittäiskaupan tarpeisiin.

Kuluttajalle tutuimpia ovat Kaslinkin valmistamat S-ryhmän Kotimaista- ja Keskon Pirkka-maitovalmisteet. Pääraaka-aineena on suomalainen maito, jota Kaslinkille toimittavat maidontuottajat lähalueilta Eteläja Kaakkois-Suomesta.

KASVUA JOKA SEKTORILLA

U

udisrakennuksen vierestä on haastattelupäivänä kaadettu puita ja toisen polven johtaja Matti Kukkonen ihailee ikkunoista avautuvaa näkymää Kymijoelle. Virta, joka toi Kymenlaaksolle pitkään leivän lipuu rauhassa, kun maakunnan menestyksekkäimpiin kasvuyrityksiin kuuluva Kaslink tuo pöytiin nyt maidon ja satakunta uutta työpaikkaa.

Kaslinkin huikea kasvutarina alkoi kymmenen vuotta sitten Sotkamosta. Siitä on otettu jättimäisiä harppauksia. Liikevaihdon kasvu viimeisen viiden vuoden aikana on ollut keskimäärin 43 %. Uusin investointi toi Korialle 2000m2 uusia tuotanto- ja 12 KAUPPAKAMARI

Orgaanisen kasvun lisäksi yrityksessä on pidetty huolta tuotekehityksestä. Elokuussa lanseerattu oma tuotemerkki Maire sai huhtikuussa perheenlisäystä, kun kauppojen maitohyllyille tulivat uudet Maire perusmaidot ja laktoosittomat kermat.

- Oman tuotemerkin myyntiä on tarkoitus kasvattaa, koska se tuo liikevaihtoon tasaisen pohjan vähittäiskaupan omien merkkien voimakkaasti kilpailutettuja markkinoita ja niiden aiheuttamia mahdollisia markkinaheilahteluja vastaan, Kukkonen korostaa.

-Toki meillä on pitkäjänteisiä strategisia kumppanuuksia kuten esimerkiksi HK sekä Unilever, jolle valmistetaan Knorr- ja Creme Bonjour –tuotteita.

Huikea kasvutarina saa jatkoa keväällä, kun Kaslink ryhtyy valmistamaan tuotteita globaalille elintarvikekonserni Néstlelle.

Sen jälkeen Korialta lähtee tuotteita kahdelle maailman suurimmalle elintarviketeollisuuden yritykselle ja noin kahteenkymmeneen maahan.

USKO OMAAN -Ihmiset haluTEKEMISEEN avat lähituotteita ja meiltä kysyttiin Kaslinkin menestysIHMISET HALUAVAT paljon tavallisia maitarina on huomattu toja laktoosittomien KÄYTTÄÄ LÄHITUOTTEITA valtakunnallisestikin.

Maire-maitojen rinYhdessä kevään nalle. Nyt ne saatiin tärkeimmistä vaalikauppojen hyllyyn, tenteistä silloinen mutta edes markpääministeri Stubb mainitsi Kaslinkin kinointia ei ole ehditty oikein käynnistää. loistavana esimerkkinä uudenlaisesta, Mitä nyt facebookissa on vähän aloiteltu, tulevaisuuden toimialasta. Matti Kukkonen kertoo markkinoinnista vastaava johtaja kääntää katseen yläjuoksulle ja pohtii yriMatti Kukkonen. tyksen menestyksen salaisuuksia.

Kaslinkilla odotetaan hyvää vuotta - Tärkeintä on varmaan ollut riskinottästäkin, vaikkei samanlaisiin 50 -70 tokyky ja usko omaan tekemiseen. Toki prosentin kasvulukuihin päästäkään kuin ajoituksellakin on ollut merkitystä. viime vuosina.

Kaslinkin Matti Kukkonen odottaa tästä vuodesta hyvää kasvuvuotta

-Keskusliikkeiden private label –tuotteilla ei 10-15 vuotta sitten vielä ollut juurikaan kysyntää. Kun kaupat sitten ryhtyivät niitä tarjoamaan, meillä oli teknologiaa ja osaamista niiden valmistukseen. Muutama vuosi myöhemmin kilpailu alalla oli puolestaan jo paljon kovempaa, hän sanoo.

- Nyt kun teemme omaa tuotemerkkiä, on konkreettisesti tullut esille, kuinka sopimusvalmistajana toimiminen on yhtiön kulurakenteen puolesta ollut suotuisaa.

Brändin rakentaminen, markkinointikustannukset ja kuluttajatutkimukset jäivät kustannuserinä pois, kun kauppaa on tehty suoraan keskusliikkeiden kanssa.

LIIKEVAIHDOSTA SUURIN OSA TULEE KOTIMAASTA Kysynnän kasvua on seurannut myönteisenä ilmiönä tuotannon kasvu, joka puolestaan kulkee käsi kädessä henkilöstötarpeen kasvun kanssa. Tämä on tietysti myönteinen ilmiö työttömyyslukujen kanssa kärvistelevässä maakunnassa.

Tällä hetkellä Korialla työskentelee 110

henkilöä, vuoden 2014 aikana henkilöstö kasvoi 25:llä. Suurin osa tuli tuotantoon ja varastoon, mutta myös toimistotehtäviin on tarvittu uusia tekijöitä.

Matti Kukkonen kehuu Kouvolan aluetta hyväksi työllistämisen kannalta, sillä Valion ajoilta alueella on paljon meijeriosaamista.

EUROOPPA ODOTTAA LAKTOOSITONTA Kun kyse on perheyhtiöstä, töitä tehdään yli tittelirajojen. Matti vastaa markkinoinnista, mutta nytkin työpöydällä tutkimista odottaa ympäristönlupaselvitys. Veljensä Tuomas on toimitusjohtaja, äiti vastaa toimistosta ja isä-Raino vaikuttaa hallituksen puheenjohtajana.

Ydinbisneksen ohessa Matti Kukkonen aloitti vuoden vaihteessa Kymenlaakson kauppakamarin Kouvolan osaston hallituksessa ja toimi aiemmin valiokunnissa.

Hän sanoo odottavansa mielenkiinnolla kamaritoimintaa.

Kukkosten kasvustrategiassa on seuraavana vuorossa ottaa askeleita Euroop-

paan. Toukokuussa kouvolalaistuotteet ovat esillä sopimusvalmistajille suunnatuilla PLMA-messuilla Hollannissa.

Matti Kukkonen kertoo yhtiön saavan Euroopasta kyselyjä sekä kaupan taholta että meijereiltä laktoosittomien tuotteiden saamiseksi tuotantoon ja valikoimiin. Euroopassa tietotaito ja teknologia ovat jäljessä suomalaista laktoosittomien tuotteiden osalta, joten kysyntää Kymijokilaakson tuotteille riittää edelleen.

FAKTAT

Kaslink Foods on kouvolalainen meijeri, joka on keskittynyt korkealuokkaisten nestemäisten maitotuotteiden ja kastikkeiden valmistukseen.

Perustettu: 2001 Liikevaihto 2014: 58,1 M€ Omistus: Kukkosen perhe Suomen Yrittäjien valtakunnallinen yrittäjäpalkinto 2014 Liikevaihto M€ 2010 12,6 2011 21,3 2012 37,2 2013 50,6 2014 58,1

Henkilöstömäärä 2010 36 2011 46 2012 64 2013 85 2014 111 KAUPPAKAMARI 13

TEEMA

KASVUTEKOJA KYMENLAAKSOSSA kuva: Kotkamills

Kotkamills investoi korkealaatuiseen

KOTKAMILLS UUSII aikakauslehtipaperia tuottavan paperikone 2:n tuottamaan korkealaatuisia taive- ja suojakerroskartonkilaatuja. Investoinnin arvo on yli 100 miljoonaa euroa.

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYS ON yhtä tärkeämpää metsäteollisuuden lopputuotteiden käyttäjille. Uutta kartonkilaatua hyödynnetään mm. elintarvikkeiden pakkauksissa sen rasvan, nesteen ja kosteudenestokyvyn ansiosta. Valmistuksessa kiinnitetään huomiota puun tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä kemikaalien ja vedenkäytön minimointiin. Prosessiin liittyville innovaatioille yhtiö on hakenut patenttia.

INVESTOINNIN RAKENNUSTYÖT alkavat vuoden 2016 keväällä. Yhtiö kertoo investoivansa myös laminaattipapereiden sekä jatkojalosteiden tuotannon lisäämiseen.

KOTKAMILLS SIIRTYI vastikään kotimaisen Eagle Industries Oy:n omistukseen, joka on MB Rahastojen, Nordic Mezzaninen, Työeläkevakuutusyhtiö Elon, Suomen Teollisuussijoituksen sekä yhtiön johdon omistama yritys.

pakkauskartonkiin Bioetanoli valtaa paperitehtaan SUOMEN BIOETANOLI Oy:n tavoitteena on aloittaa bioetanolin tuotanto Myllykosken vanhassa paperitehtaassa. Bioetanolitehdas sai viime joulukuussa Työ-ja elinkeinoministeriöltä 30 miljoonan euron tuen. Suunniteltu kapasiteetti on 72 000 tonnia toisen sukupolven bioetanolia, joka tarkoittaa ekologisesti kestävästi valmistettua bioetanolia. Raaka-aineena on tarkoitus käyttää mm. olkea ja ruokohelpiä.

SBE:N TOIMITUSJOHTAJA Aate Laukkanen kertoo, että laitoksen on tarkoitus käynnistyä vuoden 2018 alussa ja olkea aletaan kerätä varastoon vuonna 2016. Käytännössä suurin osa viljelijöistä noin 100 kilometrin säteellä tuotantolaitoksesta tarvitaan olkisopimuksen piiriin, jotta raaka-aineen saanti on joustavaa. Vuosittain olkea tarvitaan satoja tuhansia kuutioita.

TUOTTEET MYYDÄÄN polttoaineteollisuudelle Suomeen ja ulkomaille. Bioetanoli korvaa etanolin tuontia, parantaa vientitasetta ja laskee riippuvuutta ulkomaisista bioetanolin tuottajista. Laitoksen tavoitteena on luoda 200 työpaikkaa rakennusaikana ja yhteensä 50-100 pysyvää työpaikkaa tehtaalle ja oljen logistiikkaketjuun.

14 KAUPPAKAMARI

kuvat:Elementit-E

Tansaniaan jätettä hyödyntävä dieselin tuotantolaitos Tansanian pääkaupunkiin Dar es Salamiin suunnitellaan jätteistä dieseliä valmistavaa tuotantolaitosta. Hankkeessa on mukana kouvolalainen RK- Halli Oy, jonka hallituksen puheenjohtaja Risto Kauppila haluaa olla edistämässä kiertotaloutta ja jätteen yhdyskuntajätteen hyödyntämistä energiatuotantoon.

- Lähdimme mukaan hankkeeseen, koska meillä on paljon osaamista kiertotalouden materiaalien lajittelusta, murskaamisesta ja kuivattamisesta jatkojalostukseen. Yhteistyökumppanina on Afrikan kehityshankkeissa toimiva Ecoinnovation Group.

Innovatiivista puurakentamista Kouvolassa UUSI PUURAKENTAMISEN rakentamismenetelmä on nopeassa kasvu- ja kehitysvaiheessa Kouvolassa. Elementit-E:n kehittämä teollisen puurakentamisen moduulitekniikka on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi, kun tarvitaan esimerkiksi väistötiloja homevaurioisten rakennusten käyttökiellon takia. Valmiin talotekniikan sisältävät moduulit tehdään valmiiksi kuivissa olosuhteissa Kouvolan Tehontien tehdashallissa ja kootaan paikan päällä.

ELEMENTIT–E ON juuri saanut valmiiksi Espoon kaupungin Matinkylän koulurakennuksen.

Rakentamisen kokonaisaika oli vajaat kolme kuukautta ja elementtien asennus tehtiin neljässä päivässä. Vuoden aikana yhtiö on toimittanut viisi puurakenteista koulua mm Espooseen ja Parkanoon. Uusimpia paikallisia rakennuksia on toukokuussa 2014 käyttöön otettu Korian päiväkoti.

KOULUJEN JA päiväkotien lisäksi yhtiön tuotanto- ja asennuspalvelut käsittävät hoivatiloja sekä toimitila- ja majoitusrakennuksia teollisesti esivalmistettuna tehdastuotantona.

INNOVATIIVISUUTTA Veli Hyyryläisen omistama yhtiö on osoittanut myös uuden rakentamisen rahoitusjärjestelmän käyttöönotossa. Tilaaja maksaa leasing-periaatteella rakennuskohteesta vuokran ja rakentaja vastaa rakennuksen kunnosta. Myöhemmin tilaaja voi muuttaa kohteen käyttötarkoitusta tai rakentajayhtiö voi ostaa rakennuksen takaisin jälleenhankinta-arvolla.

Tansanian pääkaupunkiin suunnitellun laitoksen esiselvitystyötä rahoittaa EEP (Energy and Environment Partnership), joka on Suomen, Itävallan ja Iso-Britannian yhteisesti rahoittama kehitysohjelma.

Dar es Salaamin kaavaillun KDV-150 pilottitehtaan tarkoitus on osoittaa, että menetelmän avulla voidaan tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti hävittää jätettä ja samalla tuottaa kiinteästä raakaaineesta dieselpolttoainetta tehokkaasti.

Pilottitehtaan investointitarve on 2,4 miljoonaa euroa.

Projektikoordinaattori Jukka Ålanderin mukaan tuotantolaitos perustuu vastikään kaupallistettuun saksalaiseen KDV –menetelmään (Katalytische Drucklose Verölung), jolla jätteistä voidaan tuottaa kustannustehokkaasti laadukasta dieselpolttonestettä ilman ympäristövaikutuksia.

Meneillään olevan esiselvitystyön tavoitteena on valmistella asiat teknisellä ja kaupallisella tasolla niin pitkälle, että pilottitehtaan perustaminen on mahdollista heti projektin päätyttyä 31.12.2016.

Tekstit: Kirsi Juura

KAUPPAKAMARI 15

kuva: Jukka Koskinen

kuva – Shutterstock-kuvapankki/Sashkin

Bioenergiaa ja pilvipalveluita Metsäteollisuuden ja ulkomaankaupan perinteinen keskus panostaa nyt myös datakeskuksiin.

16 KAUPPAKAMARI

FAKTAT KAIKKEA MITÄ KASVAVA DATAKESKUS TARVITSEE Pelkän teollisuuden varassa KotkanHaminan seutu ei kuitenkaan ole ollut enää vuosiin.

–Data siirtyy koko ajan enemmän ja enemmän pilvipalveluihin. Kasvu on hurjaa ja datakeskuksia tulee varmasti vain lisää, Eela kertoo.

–Pilvipalvelut ja ICT-ala kokonaisuudessaan ovat isoja kehittämisalueita, joita viemme koko ajan eteenpäin. Uskon, että seudusta tulee yksi Euroopan suurimmista datakeskus-keskittymistä.

Hakukoneyhtiö Google rakensi palvelinkeskuksen Haminaan muutama vuosi sitten. Yrityksen satojen miljoonien euron investointi oli yksi kaikkien aikojen suurimmista kansainvälisistä investoinneista Suomeen.

–Suomella yleisesti ja Kotkan-Haminan seudulla erityisesti on juuri oikeat olosuhteet tällaiselle toiminnalle. On turvallinen ja vakaa toimintaympäristö, edullista energiaa, kylmää vettä ja ilmaa jäähdytykseen sekä sopivia teollisuustontteja ja vapaita teollisuushalleja, Eela luettelee.

–Ja tietenkin hyvä maine, kun olemme menneet Googlen seulan läpi.

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN TEOLLISUUDELLE JA LOGISTIIKALLE UUSI KASVUN SUUNTA Teollisuus ja logistiikka ovat KotkanHaminan seudulla merkittäviä toimialoja, ja niiden ympärille on ajan myötä syntynyt paljon osaamista sekä erilaisia vahvuuksia.

Toimintaympäristön muutokset antavat seudulle mahdollisuuden arvioida uudelleen tulevaisuuden kasvualueet ja määritellä uusi teollinen ja logistinen pitkän tähtäimen visio.

Näillä aloilla voidaan hyödyntää digitaalisia sovelluksia ja uusia innovaatioita sekä kehittää uusia tuote- ja palvelukonsepteja.

Mitkä ovat niitä rakenteellisia kasvualoja, joihin seudulla tulisi panostaa ja jotka tarjoavat mahdollisuuksia pitkälle tulevaisuuteen?

OTA YHTEYTTÄ: Antti Nummi, ohjelmapäällikkö, Cursor Oy, puh. 040 190 2555, antti.nummi@cursor.fi

ILMOITUS

N

iin kauan kun Suomessa on ollut teollisuutta, täällä on ollut metsäteollisuutta.

Vaikka teollisuus on elänyt murrosvaihetta ja tehtaita on suljettu, Kotkan-Haminan seudulla toimii yhä runsaasti eri teollisuuden aloja, ja teollisuuden yhteytenä maailmaan toimii HaminaKotka satama, Suomen suurin vienti- ja yleissatama.

Myös energian tuotannossa on meneillään murros. Bioenergian merkitys kasvaa hurjaa tahtia seuraavien vuosien aikana. Pelkästään Keski-Euroopassa bioenergian käytön arvioidaan kasvavan 50–100 prosenttia seuraavien viiden vuoden aikana.

Murros luo kiinnostavia mahdollisuuksia myös Kotkan-Haminan seudulle, jossa voidaan yhdistää metsäklusteri ja seudun logistinen sijainti Euroopan bioenergiamarkkinoiden kasvuun. Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor on luomassa näitä mahdollisuuksia.

–Bioenergiassa on tulevaisuus. Kasvu on niin merkittävää, että jos saamme siitä edes pienen siivun, se on äärimmäisen hyvä asia koko seudulle, sanoo Harri Eela, joka toimii myyntijohtajana Cursorissa.

–Puutahan meillä on. Samoin lähialueilla. Yritämme nyt rakentaa liiketoimintakonsepteja, jotka hyödyntävät muutosta ja siirtymistä bio- ja puupolttoaineisiin.

Tavoitteena on luoda seudulle työpaikkoja ja saada tänne kansainvälisiä investointeja.

TILASTOT JA TUTKIMUKSET

Suhdannekäännettä joudutaan odottamaan

24.9.2015

TEEMAT 2015: HUBIT JA CORRIDORIT RAILFORUM 2015 tuo yhteen rautatielogistiikan asiantuntijat kautta maailman.

Ohjelmassa: • Korkeatasoisia puheenvuoroja • Tuoreita näkökulmia • Arvokkaita kontakteja

Ryhdy yhteistyökumppaniksi ja varmista organisaatiosi näkyvyys seminaarissa.

Toimi ripeästi, sillä paikkoja on rajoitetusti!

railforum.fi

Suomalaisten yritysten odotukset kesälle ja alkusyksylle ovat edelleen varovaiset. Yleiset suhdannenäkymät ovat hieman parantuneet edelliseen tiedusteluun verrattuna, mutta merkittävää käännettä parempaan ei silti vielä odoteta. Rakentamisessa näkymät ovat yhä vähän miinuksella.

EK:n huhtikuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan teollisuusyritykset ovat varsin varovaisia lähikuukausia koskevissa tilaus- ja tuotantoarvioissaan. Loppukesälle ja syksylle on kuitenkin maltillisia kasvuodotuksia. Palveluiden myynti on kehittynyt heikosti, mutta sen laskun ennustetaan päättyvän seuraavan kolmen kuukauden aikana. Myös palvelualoilla on varovaisia kasvuodotuksia kolmannelle vuosineljännekselle.

Tämänhetkinen tilanne on kaikilla päätoimialoilla tavanomaista heikompi, ja sen kuvataan parantuneen alkuvuonna vain aavistuksen. Henkilöstön määrä vähenee edelleen kaikilla päätoimialoilla KYMENLAAKSON TEOLLISUUS JA RAKENTAMINEN Kymenlaakson teollisuuden ja rakentamisen suhdannetilanne kohentui lievästi alkuvuoden 2015 aikana. Suhdannetilanne oli huhtikuussa hivenen normaalia parempi, saldoluku 6. Edellisessä, tammikuussa tehdyssä tiedustelussa vastaava saldoluku oli -8. Saldoluku lasketaan myönteisten ja kielteisten vastausten osuuksien erotuksena.

Suhdannenäkymät ovat pysyneet viime kuukausina pääosin ennallaan. Kevään ja kesän tulevaa kehitystä ennakoivien suhdanneodotusten saldoluku oli huhtikuussa 3, kun vastaava saldoluku oli tammikuussa 2.

Huhtikuussa 10 % vastaajista ennakoi suhdanteiden paranevan lähikuukausina ja 7 % odotti suhdanteiden heikkenevän. Kymenlaakson yritysten suhdannenäkymät ovat lähellä koko maan keskiarvoa.

Tuotanto lisääntyi hieman tammi-maaliskuussa ja tuotantomäärien odotetaan kasvavan myös kevään sekä alkukesän aikana. Tuotantokapasiteetti on vain kohtalaisesti hyödynnettynä, sillä 40 % vastaajista arvioi kapasiteettia olevan vapaana. Tilaustilanne on hieman normaalia heikompi, saldoluku -14. Valmistuotevarastot ovat lievästi tavallista täydemmät, saldoluku 7.

Henkilökunnan määrä pieneni hieman tammi-maaliskuussa. Työvoima pysynee lähikuukausina kausivaihtelu huomioiden likimain ennallaan.

Heikko kysyntä oli huhtikuussa yleisin tuotantokapeikkotekijä 57 %:n osuudella. Ammattitaitoisesta työvoimasta oli pulaa 11 %:lla. Kannattavuus vaihtelee yrityksittäin. Keskimäärin se on pysynyt vuoden takaisissa lukemissa.

KYMENLAAKSON PALVELUYRITYKSET Palvelualojen yritysten suhdannetilanne on alkuvuoden kohentumisesta huolimatta vähän tavanomaista heikompi. Suhdannetilanne-kysymyksen huhtikuinen saldoluku oli -22, kun saldoluku oli tammikuussa -32.

Tilanteen ennakoidaan paranevan kevään ja kesän aikana, sillä suhdannenäkymien saldoluku oli huhtikuussa 11. Viime tammikuussa saldoluku oli 3. Huhtikuussa 16 % vastaajista odotti paranemista ja viisi prosenttia ennakoi suhdanteiden heikkenemistä. Kymenlaakson palveluyritysten suhdanneodotukset ovat vähän koko maan keskiarvoa suotuisammat.

Myyntimäärät lisääntyivät hieman alkuvuoden aikana. Keväällä ja alkukesällä myynti pysynee pääosin nykyisissä lukemissa. Henkilökuntaa palkattiin lisää tammi-maaliskuussa aavistuksen verran. Työvoima säilynee alkukesällä kausivaihtelu huomioiden lähes ennallaan.

Tuotantokapeikkoja oli huhtikuussa 70 %:lla vastaajista. Ammattitaitoisesta työvoimasta oli pulaa 38 %:lla alasta ja 38 % totesi kysynnän riittämättömäksi. Kannattavuus on vuoden takaista heikompi.

Tiedusteluvastaukset kerättiin huhtikuun 2015 aikana. Tiedusteluun vastasi 79 yritystä, jotka työllistävät yhteensä 6 820 henkeä.

KAUPPAKAMARI 17

18 KAUPPAKAMARI

12 KAUPPAKAMARI

Johtaminen on harjoituslaji TEKSTI HEIDI HAMMARSTEN KUVAT STT-LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Johtajaksi ei tarvitse syntyä, riittää että jaksaa harjoitella ja kehittyy. Tähän uskoo Taavi Heikkilä, joka soveltaa nyt oppimaansa S-ryhmän ykkösmiehenä.

KAUPPAKAMARI 19

KAUPPAKAMARI 13

I TAAVI HEIKKILÄ SOK:N PÄÄJOHTAJA

ja hallituksen puheenjohtaja KOULUTUS

KTM, Helsingin kauppakorkeakoulu AIKAISEMMAT TEHTÄVÄT

Osuuskauppa Hämeenmaan toimitusjohtaja, SOK:n kehitysjohtaja ja rahoitusjohtaja LUOTTAMUSTEHTÄVÄT

EK:n varapuheenjohtaja, Keskuskauppakamarin ja Kaupan liiton hallituksen jäsen PERHE

Vaimo ja kolme aikuistuvaa lasta HARRASTUKSET

Koripallo ja muu urheilu, Espanja

TAAVI HEIKKILÄN JOHTAMISEN KULMAKIVET Esimerkki. On tärkeää, että johtaja näyttää mallia ja noudattaa samoja pelisääntöjä kuin muutkin, kaikilla organisaatiotasoilla.

Itsetunto. Pitää tuntea hyvät ja huonot ominaisuutensa, käyttää vahvuuksia hyväksi ja kehittää heikkouksia paremmiksi.

Tuloksellisuus. On saatava sekä nopeita tehokkuusvoittoja että varmistettava tuloksentekokyky pitkällä tähtäimellä.

Oikeat ihmiset. Toimivassa tiimissä on erilaisia ihmisiä, joilla on erilaiset taustat ja vahvuudet.

Johdonmukainen harjoittelu. Huipulle ei ole oikotietä, vaan hyvä johtaja etenee asteittain entistä kovempiin haasteisiin.

ralla paikasta kisasi myös kaksi S-ryhmän hanteellista olisi, että yrityksen ulkopuolista kandidaattia. Heikkilä arvelee, rahoitus- ja pääomarakenne tukisi että hänen valintansa ratkaisi nimenomaan liiketoiminnan häiriötöntä toteutupitkä kokemus osuuskaupan omaperäisestä mista myös erilaisissa saumavaiheissa johtamismallista. ja suhdannepiikeissä.

SOK:n pääjohtaja on samalla yhtyKun Taavi Heikkilästä tuli SOK:n män hallituksen puheenjohtaja, jolla on pääjohtaja vuoden 2014 alussa, hänen hallituksessa jäseninä ”asiakasomistajia” eli ensimmäisiä toimiaan oli koota ympärilleen alueosuuskauppojen johtajia. Pääjohtajan oikeat ihmiset. Heikkilän dream teamiin tehtävä on luoda agenda hallitukselle. eli SOK:n johtoryhmään kuuluu sekä uusia ”Avainroolissa tulokkaita että kotässä mallissa on kenutta osuuskaupluottamus ja tasapaväkeä, jolla on ARVOT JA ETIIKKA OVAT paino. Pääjohtajalla kentän luottamus.

YLLÄTTÄVÄN TÄRKEITÄ pitää olla vahvasti Pääjohtaja korostaa, visiointikykyä, omaa että toimiva tiimi ASIOITA, SE MITEN ITSE näkemystä ja kykyä vaatii sopivasti eriTOIMII PIENISSÄKIN tuoda asioita esille – laisia ihmisiä.

ASIOISSA. ja samalla on oltava ”Tulokseen voi herkkyyttä kuunnelpäästä monella tyyla osuuskauppoja. lillä. Jotkut meistä Jos liikaa kuuntelee, ovat nopeampia, ei voi tuoda esiin omaa näkemystä, mutta toiset huolellisempia. Yksi on innovatiiviei tähän diktaattoriakaan haluta”, Heikkilä sempi, toinen analyyttisempi. Yhdellä on kuvailee. auktoriteettia ja karismaa, toinen on kuunHeikkilä on tehnyt uraa S-ryhmässä 28 televa ja demokraattinen. Tiimin kokonaivuotta, viimeksi Osuuskauppa Hämeensuus, sopiva kombinaatio ratkaisee.” maan johdossa Lahdessa. Aiemmin hän on kuitenkin nähnyt elämää myös Vallilan JOHTAMISEN TARKISTUSLISTA pääkonttorissa.

Heikkilä on lukenut johtamiskirjansa ja Niinpä uuden tehtävän haltuunotto sujui löytänyt niistä lohdullisen tiedon: ei tarvitse ripeästi. Jo ennen johtoryhmän kokoamista olla syntynyt johtajaksi, vaan treenaamalla vauhdissa oli strategiatyö, joka valmistui voi edetä hyväksi. Häneen vetoaa ajatus sopivasti alkuvuonna. johtamisen tarkistuslistasta. ”Aika pitkälle pääset sillä, että vain teet IDEAALI STRATEGIAN AJOITUS asiat, jotka kuuluvat hyvään esimiestyöhön: ”Ajoitus oli aika ideaali. Sain olla strategiaannat positiivista palautetta ja kehittävää työssä vähän mukana jo edellissyksynä ja palautetta, asetat selkeät tavoitteet, sparraat loppumetreillä sain vielä omia ajatuksiani ja tuet ongelmissa. Jos muistat tehdä näitä mukaan. Siinä on selkeät askelmerkit, joikaikkia kuukausittain, todennäköisesti sinut den mukaan lähdimme tekemään. ” koetaan hyväksi esimieheksi. Kokemusta Ulospäin uusi strategia alkoi kunnolla keräämällä vankistuu myös oma käsitys näkyä vasta tämän vuoden puolella. Kysiitä, mikä toimii.” seessä oli marketkauppa ja halpuuttaminen Heikkilä on havainnut, että kunhan oma eli tuotteiden pysyvä hinnanlasku, jolla johtamistapa löytyy, se toimii hyvin samalla S-ryhmä herätti keskustelua, suorastaan tavalla vaikka tehtävät ja ihmiset ympäriskohua. tössä muuttuvat eri organisaatiotasoilla. ”Aiomme pitkäjänteisesti laskea hinOn tärkeää, että kaikki pelaavat samoilla toja edelleen, kyseessä ei ole yksittäinen säännöillä. kampanja. Ja rinnalla kehitämme myös ”Johtajan oma esimerkki näkyy kaikilla valikoimia paremmiksi. Tavoitteena ei ole tasoilla organisaatiossa, yhtä lailla pääjohtaniinkään laajentaminen vaan parempi laatu jan kuin alimman esimiehen osalta. Arvot ja osuvuus juuri kullekin asiakaskunnalle.” ja etiikka ovat yllättävän tärkeitä asioita, se Heikkilä korostaa, että hintojen lasku miten itse toimii pienissäkin asioissa.” on tehty ja aiotaan tehdä S-ryhmän sisäistä tehokkuutta parantamalla eikä tuottajien PÄÄJOHTAJAN KAKSOISROOLI kustannuksella.

Uutta pääjohtajaa valittaessa loppusuo-

”Säästöjä on etsitty lukemattomista kohteista esimerkiksi uusista kylmälaitteista, tietotekniikasta, hallinnosta ja markkinoinnista. Digitaalisuuden avulla esimerkiksi mainostuotannossa aiemmin neljä tuntia vienyt työvaihe on puserrettu 15 minuuttiin.” ”OLETKO OMISTAJA?” Seuraavaksi on näkynyt uudenlainen viestintä asiakasomistajuudesta. Osuuskaupan kassalla ei enää kysytä etukorttia vaan tiedustellaan reippaasti: ”Oletko omistaja?”

Mainosfilmillä isä esittelee reteästi pojalleen, mitä kaikkea perheen omistuksiin kuuluu. ”Strategiaan kuuluu neljä pitkävaikutteista ja seitsemän nopeavaikutteista ohjelmaa, joista yksi on viestinnän ja markkinoinnin uudistaminen. Viestinnän kärkiin kuuluu osuustoiminnan ja sen hyvien puolien kirkastaminen.”

Iso muutos on tapahtunut myös siinä, miten S-ryhmässä suhtaudutaan digitaalisuuteen ja innovaatioihin. Yksi pitkävaikutteisista ohjelmista etsii uusia avauksia ja kehittämiskohteita niin koko henkilöstöltä kuin yhdessä ulkopuolisten kanssa. ”Suomessa on ollut ongelmana, että startup-skenen ympärillä on hyvää pöhinää, mutta isot instituutiot ovat oma saarekkeensa eivätkä nämä oikein kohtaa toisiaan”, Heikkilä arvioi.

STARTUPIT MUKAAN Tätä muuria ylittääkseen S-ryhmä pyysi avoimesti startup-yrityksiltä etenkin digitaalisuuteen liittyviä uusia ideoita. Joukosta on poimittu kolme kiinnostavinta, joiden kanssa innovaatioita kehitetään nyt yhdessä.

Tämä hanke on tarkoitus toistaa, kun ensimmäiset projektit on saatu päätökseen kesällä.

Heikkilä korostaa, että digitaalisuus

tarkoittaa paljon muutakin kuin verkkokauppaa. Pelkkä verkkokauppa ei vielä riitä mullistamaan liiketoimintaa: esimerkiksi ruuan verkkokaupan kymmenkertaistuminen tarkoittaisi kuitenkin vain sen osuuden nousua 0,1 prosentista 1 prosenttiin koko kaupasta. ”Yhdistämällä digipalveluita ja kivijalkakauppaa syntyy voittava kombinaatio.

Asiakas voi valita mieleisensä palvelukanavan ja molemmat tukevat toisiaan.”

Organisaation sisällä on tavoitteena järjestelmä, johon kaikki työntekijät voisivat esittää kehittämisajatuksia ja arvioida toisten ideoiden toteuttamiskelpoisuutta.

Tällainen on toiminut hyvin OK Hämeenmaassa. ”Yritämme kannustaa siihen, ettei tarvitse tehdä samaa rutiinia aamusta iltaan.

Se antaa henkilöstöllekin laajemman näkökulman omaan tehtävään”, Taavi Heikkilä toteaa.

9+1 SYYTÄ KUULUA KAUPPAKAMARIIN KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN jäsenyys kannattaa! Saat käyttöösi rahanarvoiset jäsenedut ja tueksesi kauppakamarien ainutlaatuiset verkostot.

Kilpailu on käynnissä.

Yrittäjä, ilmoittaudu mukaan! www.eoy.fi

PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT:

22 KAUPPAKAMARI

1. JOKAINEN KONTAKTI ON MAHDOLLISUUS. 2. HYVÄT neuvot eivät ole kalliita. Saat maksutonta lakineuvontaa.

3. PYSY ajan tasalla. Saat ensimmäisten joukossa lukea elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset.

4. TIETOLÄHTEET päivittäiseen työhön. Ajantasaista tietoa mm. työsuhde-, vero-, kirjanpito- ja palkka-asioissa.

5. NÄKYVYYTTÄ ja kontakteja, verkostojen kautta maailmanlaajuiset yhteydet.

6. ASIAKIRJAT ulkomaankauppaan.

7. NEUVOJA sopimuskiemuroihin.

8. VAIKUTA elinkeinoelämässä. Ainutlaatuisten verkostojen avulla voit vaikuttaa elinkeinoelämän kehittymiseen niin alueellisesti kuin kansallisesti.

9. EDULLISEMMAT hinnat. Jäsenenä saat alennusta kauppakamarin tuotteista ja palveluista.

10. KEHITÄ osaamistasi. Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset.

Haminaan on saatu lisää liikennettä Haminan satamassa on mukava pöhinä päällä. Stevecon tytäryhtiö Oy Saimaa Terminals Ab on saanut operoitavakseen lisää tavaraliikennettä: sellua, sahatavaraa ja mittavia projektilaivauksia.

H

aminaa on kehitetty erityisesti irtotavaran satamatoimintojen hoitamiseen ja asiakkaille pystytäänkin tarjoamaan erikoisosaamista, varastokapasiteettia sekä oikeanlaisia koneita ja laitteita.

- Meillä on nosturikapasiteettia, muun muassa sadan tonnin nosturi. Neljässä katetussa varastossa on tilaa yhteensä 30 000 neliötä ja ulkokenttiä on runsaasti, kertoo Oy Saimaa Terminals Ab:n aluepäällikkö Olli-Pekka Mäkelä.

ILMOITUS

Projektiasiakkailta on tullut kiitosta myös Haminan porttijärjestelyistä sekä riittävästä tilasta, jotka ovat tärkeitä asioita ylileveää ja –korkeaa lastia kuljettaville.

Kasvanut työmäärä Haminassa on merkinnyt Stermille uuden väen rekrytointitarvetta. Työntekijöitä on palkattu Stermin muista yksiköistä siirtyneiden lisäksi. Myös 23 KAUPPAKAMARI

Stevecolla on kannustettu henkilöstöä siirtymään emoyhtiöstä Stermin leipiin.

Pysyvien siirtojen lisäksi viikoittaisiin ja vuorokohtaisiin resurssitarpeisiin vastataan tarpeen mukaan Kotkan terminaalien työntekijöillä.

SAHISKONTITUKSET MUSSALOSSA Haminassa sahatavara lastataan laivan ruumaan ja kannelle irtotavarana. Lastien määränpää on useimmiten Pohjois-Afrikassa. Stevecon Kotkan konttiterminaalissa puolestaan hoidetaan sahatavaran konttikuljetukset. Konteissa sahatavaraa kuljetetaan pääasiassa Saudi-Arabiaan, Lähi-itään ja osin myös Egyptiin. Steveco on investoinut kontituspalveluun hankkimalla load plate –lastausjärjestelmän.

- Load plate sopii hyvin erimittaisten ja –kokoisten sahatavaraerien kontitukseen, kertoo Stevecon myyntijohtaja Mikko Raki.

KAUPPAKAMARI 23

AJANKOHTAISTA

Venäjä ja Äänekoski puhuttavat Logistiikkapäivässä Kymenlaakson kauppakamarin perinteinen Logistiikkapäivä valloittaa tänä keväänä positiivisilla uutisilla. Kotkan Merikeskus Vellamo kokoaa paikalle eri toimialojen keskeisiä asiantuntijoita, jotka valottavat omissa puheenvuoroissaan alansa tuoreimpia tapahtumia.

Tapahtuman sisältö on laajentunut useille eri toimialoille. Metsäteollisuuden tuore tilannekatsaus saadaan, kun logistiikkajohtaja Jari Voutilainen tulee luennoimaan Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdashankkeesta.

MARJA MANNINEN

UPM:n Kymin sellutehtaan laajennusinvestoinnin on alustavien suunnitelmien mukaan tarkoitus valmistua syksyllä 2015. Logistiikkapäivien osallistujat tulevat kuulemaan katsauksen projektin etenemisestä ja tämän hetkisestä vaiheesta UPM:n Puunhankinta ja Metsäpalvelut -ryhmän Itä-Suomen aluejohtaja Esa Korhoselta.

Logistiikkapäivässä avataan näkökulmaa myös kilpailun avautumiseen rautateillä, kaupan ja verkkokaupan logistiikkaan sekä merenkulun ja bioenergian yhdistämiseen.

Ajankohtaisia uutisia Venäjältä kertoo toimitusjohtaja Raimo Valo, East Office of Finnish Industries.

Kimmo Rahkamo lähti uusille raiteille ja joutui heti pioneerihankkeen vetäjäksi. Maaliskuussa Liikenne- ja viestintävirasto myönsi Suomen historian ensimmäisen kaupallisen toimiluvan rautatieliikenteen operointiin.

PETRI HEIKINHEIMO

TAMI TAMMINEN

MARKKU KOSKINEN

KIMMO RAHKAMO

JOUNI JAAKOLA

ESA KORHONEN

JARI VOUTILAINEN

RAIMO VALO

Logistiikan asiantuntijana kuullaan Steveco Oy:n varatoimitusjohtaja Ari-Pekka Saarta.

Hamina-Kotka Satama Oy:n liikennejohtaja Markku Koskinen luennoi alueellisesta ja kansallisesta liikennejärjestelmäsuunnittelusta. Hän on mukana Kymenlaakson liikennestrategian uudistamisen työryhmässä.

Jouni Jaakola työskentelee logistiikkapäällikkönä Inex Partner Oy:ssä ja luennoi vähittäiskaupan logistiikan haasteista.

Petri Heikinheimolla on pitkä historia venäjänkaupan ja logistiikan eri alueilla ja hän on suomalaisten vientiyritysten keskinäisen yhteistyön ja tiedonvaihdon puolestapuhuja.

Logistiikkapäivän kruunaa valmentajalegenda Juhani “Tami” Tamminen, jolla on lähes 50 vuoden kokemus joukkuepelistä. Hän tietää miten yhteispeli saadaan sujumaan erilaisissa ryhmissä ja miten Suomesta rakennetaan voittava joukkue.

Uutisankkurina toimii Ylen Moskovan kirjeenvaihtaja Marja Manninen.

LOGISTIIKKAPÄIVÄ KOTKAN MERIKESKUS VELLAMOSSA 25.5.2015 KLO 9.00.

24 KAUPPAKAMARI

KOLUMNI

NAISTEN OSUUS PÖRSSIYHTIÖIDEN HALLITUKSISSA NOUSEE Naisten osuus kaikista pörssiyhtiöiden hallituspaikoista nousee tänä keväänä 24 prosenttiin viimevuotisesta 23 prosentista. Suurten pörssiyhtiöiden osalta saavutetaan 30 prosentin osuus.

Vientitykki 2015 yrityksen etsintä starttaa Toimiiko yrityksesi vientimarkkinoilla? Olisiko jo aika saada siitä tunnustusta?

Vientitykkipalkinto on perustettu huomion kiinnittämiseksi viennin tehostamiseen ja yrittäjälle keinoksi tehdä itseään tunnetuksi.

Vientitykkipalkintoa on jaettu jo vuodesta 1984.

Viime vuoden kunniamaininnan saanut, Leipurin Vulganus Oy:n Venäjän myyntipäällikkö Mikko Lehtinen korosti vientikaupan tärkeydessä oikeanlaisten partnereiden löytämistä ja rohkeutta vientikaupan teossa etenkin Venäjällä.

- Jos liiketoiminta Venäjällä olisi helppoa, kaikki olisivat siellä. Täytyy tuntea maan tavat ja sen jälkeen täysillä eteenpäin, vihjaa Lehtinen.

FAKTAT Tänä vuonna kilpailuaika on 1.6. – 4.10.2015 ja palkinto luovutetaan Lahdessa 5.11.2015 Business Day -tapahtumassa Lahden Messukeskuksessa.

Kilpailuun voivat osallistua kaikki kilpailualueen vientiyritykset kokoon katsomatta.

Palkinnon avulla voidaan antaa tunnustusta myös vientikaupassa ansioituneelle henkilölle. Kilpailuun jätetyt hakemukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisina eikä niiden sisällöstä anneta tietoja ulkopuolisille.

Hakemuksen voi jättää jokainen kilpailualueella toimiva vientiyritys, joka ei ole vielä saanut Vientitykki-palkintoa. Hakemuslomake täytetään verkossa. Kilpailuajan jälkeen palkintoraati kokoontuu käsittelemään hakemukset ja valitsemaan voittajan.

Lisätietoja nettisivuilta www.vientitykki.ehdolla.fi tai alueprojektipäällikkö: Riku Koskimäki, riku.koskimaki@andritz.com, p. 0408606824

FAKTAT •

TUNNUSTUS SUOMALAISILLE VIENTIYRITYKSILLE

•

JAETTU VUODESTA 1984

•

KILPAILUAIKA 1.6.– 4.10.2015

•

LISÄTIEDOT JA HAKULOMAKE OSOITTEESSA WWW.VIENTITYKKI.EHDOLLA.FI

•

PALKINTONA PRONSSISTA VALETTU TYKKI

•

KILPAILUALUE: HAMINA, HEINOLA, HÄMEENLINNA, IMATRA, KOUVOLA, KOTKA, LAHTI, LAPPEENRANTA, MIKKELI, MÄNTSÄLÄ, PIEKSÄMÄKI, RIIHIMÄKI SEKÄ SAVONLINNAN SEUTU.

“Suomen luvut ovat EU-maiden huipputasoa – ja ilman kiintiöitä”, iloitsee Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on kaksinkertaistunut seitsemässä vuodessa ja on kasvanut neljänneksellä viimeisen neljän vuoden aikanakin. Naisten osuus oli 12 prosenttia vuonna 2008 ja 18 prosenttia vuonna 2011. Nyt osuus nousee 24 prosenttiin.

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan positiivinen kehitys osoittaa, että itsesääntely toimii.

“Naisten hallituspaikat lisääntyvät yhä, vaikka Suomen luvut ovat jo ennestään EU:n huipputasoa. Taustalla on listayhtiöiden hallinnointikoodi, joka vaatii julkista perustelua, jos molemmat sukupuolet eivät ole edustettuina hallituksessa.”

Keskuskauppakamari selvitti kevään hallitusvalinnat kaikissa pörssiyhtiöissä, joiden päälistauspaikka on Helsinki, eli yhteensä 117 yhtiössä. Näistä yhtiöistä suuria (large cap) on 27, keskisuuria (mid cap) 33 ja pieniä (small cap) 57.

Naisten osuus hallituksissa nousee suurissa ja keskisuurissa yhtiöissä.

Suurissa yhtiöissä osuus kasvaa viime vuoden 29 prosentista 30 prosenttiin ja keskisuurissa 23:sta 24 prosenttiin.

Sen sijaan pienissä yhtiöissä luku on laskemassa 20:stä 19 prosenttiin.

Valtioneuvosto antoi tammikuussa periaatepäätöksen, jossa asetettiin suurille ja keskisuurille pörssiyhtiöille tavoitteeksi, että niiden hallituksissa on vähintään 40 prosenttia naisia ja miehiä hallituksissa vuoteen 2020 mennessä.

Keskuskauppakamari julkaisi naistenpäivänä 17 teesiä naisjohtajuuden edistämiseksi, joilla annetaan suuntaa yhteiskunnalle, työnantajille ja naisille itselleen vaikuttaa tilanteeseen.

KAUPPAKAMARI 25

TIMO LEINO, OTK ja OLLI VÄLIMÄKI, KTT Kirjoittajat ovat yritysten rahoitus- ja pääomarakenteiden optimointiin erikoistuneen Linnea Capital Oy:n avainhenkilöitä ja hallitusammattilaisia.

NÄIHIN KYSYMYKSIIN JOKAISEN HALLITUKSEN TULISI KYETÄ VASTAAMAAN

Saako yritys kilpailuetua rahoitus- ja pääomarakenteestaan Vertaillaanko rahoitus- ja pääomitusvaihtoehtoja säännöllisesti Hyötyykö yritys aidosti pitkäkestoisesta rahoittajakumppanuudesta vai maksaako se siitä Ovatko sopimusten erityisehdot vaikutuksineen hallituksen tiedossa Onko yritys jälleenrahoituskelpoinen, onko sillä aidosti vaihtoehtoja vai onko yksittäiselle rahoittajalle syntymässä tilannemonopoli Mitataanko omistaja-arvon kehittymistä ja pääoman sitoutumista - onko näille tavoitteita kuten muulle liiketoiminnalle

RAHOITUS- JA PÄÄOMARAKENNE KUNTOON JA VÄLINEET TUTUIKSI Rahoitus- ja pääomarakenteen tavoitteellinen suunnittelu on tärkeä osa yrityksissä tehtävää strategista kehitystyötä. Jos tätä työtä ei ole ajallaan ja huolella tehty, talouden murrostilanteissa rakenteen heikkoudet nousevat esille. Rahoittajien kestokykyä koetellaan – ja mikäli sitä ei ole, voivat vaikutukset olla yrityksen toiminnan kannalta merkittäviä, jopa ratkaisevia.

Ihanteellista olisi, että yrityksen rahoitus- ja pääomarakenne tukisi liiketoiminnan häiriötöntä toteutumista myös erilaisissa saumavaiheissa ja suhdannepiikeissä. Rahoituksen kustannuksien tulisi olla ennakoitavissa ja hinnan tulisi läpinäkyvästi korreloida rahoittajan riskiä ja yrityksen arvon kehittymistä. Sopimusehdot tulee ymmärtää ja tuntea erilaiset rahoittajat toimintatapoineen.

Tämä ei toteudu läheskään kaikissa yrityksissä. Haasteita on usein jo rahoitusvaihtoehtojen tuntemisessa, joka heijastuu ongelmina rahoituksen saatavuudessa, hinnoittelussa ja sopimusehdoissa.

Valitettavasti rahoituksen lähteitä ei tunneta laajalti eikä vaihtoehtoja pohdita kattavasti. Kilpailutus on yrityksen kokonaisrahoituksen ja pääomituksen osalta melko harvinaista.

VAKUUSONGELMAT Yrityksen kannalta pankkirahoituksen saatavuuden esteenä ovat usein vakuusongelmat. Pankin kannalta ongelma on kyky hallita luottoriskiä tilanteessa, jossa lähtötilanteessa itse hanke ja yritys täyttävät rahoitettavuuskriteerit, mutta vakuus ei. Ongelma on tosiasiassa siinä, että rahoituspäätöstä tehdessä rahoittajan arviointi painottuu väärään seikkaan.

Vakuuskeskeinen rahoittaminen jättää potentiaalisia osaamisintensiivisiä menestyjiä, perusteltuja omistajanvaihdoksia ja innovatiivisia hankkeita vaille rahoitusta. Luottopäätöksien keskittyminen vakuuden kattavuuden arviointiin voi johtaa taloudellisesti epäoptimaalisiin ja tehottomiin päätöksiin niin yrityksissä kuin pankeissakin, eikä edesauta yritysten ja pankkien välisen yhteistyön, luottamuksen, keskinäisen ymmärryksen ja kumppanuuden kehittymistä.

26 KAUPPAKAMARI

YRITYKSEN TULEVAISUUDEN RAHAVIRRAT RATKAISEVAT LUOTONHOITOKYVYN, EI VAKUUS Maksukyvyn ennustaminen edellyttää rahoittajalta yrityksen ansainlogiikan ja toimialan tuntemista. Yritykseltä vaaditaan kassavirtojen suunnittelua ja ennakointi sekä ajantasaista, riittävää ja proaktiivista rahoittajainformaatiota. Yrityksen ja pankin välisen kumppanuuden raaka-aine on aina informaatio.

Kovenantteja – erityisisä sopimusehtoja käytetään nykyään laajalti.

Kovenanttirahoituksen perusasetelmassa pankki pyrkii sopimusoikeudellisin keinoin hallitsemaan sellaisen rahoituspäätöksen riskejä, jossa pankin vakuusasema on epätyydyttävä. On huomattavasti järkevämpää pyrkiä estämään ongelmien syntyminen ylipäätään ja etukäteen, kuin hallita niitä vakuuksilla takautuvasti. Koventtiohjauksessa kyse on nimenomaan ennakoivasta rahoitusriskien hallinnasta ja hallitusta vakuusvajeesta. Sekä rahoittajan että yrittäjän tulisi ymmärtää sopimusoikeuden tarjoamat riskienhallintakeinot ja käyttää niitä ammattimaisesti, ilman tulkintaongelmia tai kohtuuttomuusriskiä.

TARKOITUKSENMUKAINEN KUMPPANUUS Yrityksen tulisi tavoitella tarkoituksenmukaista kumppanuutta rahoittajiensa ja pääomittajiensa kanssa. Se tarkoittaa molempia osapuolia hyödyttävää suhdetta, jossa merkityksellinen informaatio jaetaan viivytyksettä. Rahoittajille ei tule antaa tilannemonopolia, kohtuutonta etua tilanteessa, jossa itsellä ei ole tosiasiallisia vaihtoehtoja.

Optimointia koskee yksinkertainen ohje – tunne rahoittajat, rahoitusinstrumentit ja rahoittajien tapa toimia. Mitä osaavampi ja uskottavampi yritys on – sitä helpommin rahoittaja tekee päätöksen, jossa ei tarvita ylimitoitettuja vakuuksia, toimintaa haittaavia erityisehtoja tai turhaa raportointia.

Vastuu optimoinnista on hallituksella. Mikäli tähän kiinnitetään huomiota vasta kriisivaiheessa, on keinovalikoima rajallinen.

POMOLOUNAALLA RISTO E. J. PENTTILÄ 12.6.2015 klo 11.30 –13 Nevillen Kammarissa Kouvolan Nuorkauppakamari tuo tunnetun yhteiskunnallisten asioiden moniottelijan, Risto E.J. Penttilän Kouvolaan. Ravintola Nevillessä (Salpausselänkatu 27, Kouvola) järjestettävässä yksityistilaisuudessa kuullaan mielenkiintoinen alustus Suomen suunnasta, uuden hallituksen johdolla. Mitkä ovat lääkkeet elinkeinoelämän piristämiseen ja viennin vetreyttämiseen? Ottaako uusi hallitus kuuloonsa?

Etenkin yritysjohdolle suunnattu, rento lounastapaaminen on omiaan ruokkimaan uusia, rohkeita tekoja myös Kymenlaaksossa.

Tule keskustelemaan ja kuuntelemaan!

Lounaslippu 40 € (Kauppakamarin ja NKK:n jäsenille 30 €) Liput ja ilmoittautumiset: www.konuka.fi/pomolounas

HYVINVOIVA KOUVOLA Mistä aineksista syntyy kouvolalaisten hyvinvointi -nyt ja tulevaisuudessa ?

Sanan säilä lentelee perjantai-iltapäivänä Kouvola Areena -paneelissa, kun torilavalle nousevat elinkeinoelämän, kulttuurin, matkailun ja urheilun vaikuttajat.

Kouvolan torilla perjantaina 12.6.

16.00 INNOVATIIVISET BISNESIDEAT

Yritykset ja elinkeinoelämä tuovat työtä ja hyvinvointia.

Näiden puheenvuorojen jälkeen kuljemme rinta rottingilla kuten Pohjanmaalla!

Paneelissa Jari Lindström, Eduskunta Marjo Partio, Kymenlaakson Osuuspankki Martti Husu, Kinno Markku Laaksonen, UPM Kymi

17.00 LEIPÄÄ JA SIRKUSHUVEJA Hyvinvointia kulttuurin, urheilun, viihteen ja erilaisten palvelujen keinoin.

Paneelissa Tuomas Hoikkala, Taidekeskus Salmela Sakari Välimaa, KooKoo, Jukka Kyöstilä, urheilumarkkinointi Tony Tavi, Nirvana Wellness&Tea Shop Reijo Saksa, Kinno

Kaksi 45 min. paneelia 16:00 ja 17:00 Juontajana toimittaja MARKKU LAUKKANEN

KouvolaAreena 2015 on osa Kouvolan Ydinkeskusta ry:n Kouvolan Komia –tapahtumaa.

KALENTERI KAIKKI KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT WWW.KYMICHAMBER.FI

11.11.

SUUNTA -JOHTAMISSEMINAARI 2015

TIEDÄTKÖ, MIKÄ yhdistää kaikkia menestyviä johtajia yrityksen koosta, toimialasta tai tuotteesta riippumatta? Se on kyky katsoa tulevaisuuteen ja halu kehittää yhtä lailla itseään, organisaatiotaan kuin toimintaympäristöäänkin.

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN SUUNTA 2015– johtamisseminaarissa kuullaan inspiroivia puheenvuoroja kehittämisestä ja kehittymisestä – ole mukana inspiroitumassa.

HAMINASSA 11.11., Reserviupseerikoulun Maneesi

TOUKO

25

VERKKOKOULUTUS Selkeät raportit Excelin Pivotilla. Koulutuksessa opit luomaan Pivotin avulla isosta aineistosta raportteja nopeasti ja helposti liiketoiminnan tarpeisiin.

Jäsenhinta 80 € + alv.

29

KANSAINVÄLISEN PALVELUKAUPAN ARVONLISÄVEROTUS Tunnistatko yrityksesi arvonlisäverotukseen liittyvät sudenkuopat kansainvälisessä palvelukaupassa? Hyvällä arvonlisäverotuksen etukäteissuunnittelulla voidaan säästää merkittävästi rahaa ja aikaa, sekä välttyä ikäviltä yllätyksiltä.

Jäsenhinta 289 € + alv KESÄ

2

ASIAKASKESKEINEN RATKAISUMYYNTI Valmennus on tarkoitettu kaikille henkilökohtaista myyntityötä tekeville, jotka haluavat parantaa osaamistaan erilaisissa myyntitilanteissa. Jäsenhinta 289 € + alv

TULOSSA SYKSYLLÄ

Jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö haastaa hallituksen osaamisen ja kasvattaa sen merkitystä yrityksen menestystekijänä.

HHJ Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssi soveltuu erinomaisesti hallitustyöskentelyn kehittämiseen. Se sopii hyvin hallitustyötä jo tekeville tai sitä harkitseville ja auttaa yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä paremmin.

Kymenlaakson kauppakamarin 16. HHJ-kurssi käynnistyy syksyllä!

Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta ja työmuodot (raportointi strategiatyö jne.) erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta. Kurssi koostuu neljästä puolen päivän jaksosta (á 4h), joiden lisäksi on ryhmätyö (4-6 h) ja lukupaketti. to 1.10. 12.45 – 17.30 ke 7.10. 12.45 – 17.15 ke 14.10. 12.45 – 17.15 ti 3.11. 12.45 – 19.00 Jäsenetuhinta 1300 euroa, normaalihinta 1900 euroa (+alv 24%).

Tiedustelut: jenna.lehtimaki@kauppakamari.fi tai 0440 296 112

28 KAUPPAKAMARI

THE PORT OF OPPORTUNITY Kasvuhakuisille yrityksille 20.-21.8.

KasvuCamp Kahden päivänaikana KasvuCampilla käydään jo omat kansainvälistymiskannuksensa hankkineen konkarin kanssa läpi mm. kansainvälistymisen strategisia askelmerkkejä, kilpailukyvyn rakennuspalikoita, kv-kaupan lainsäädäntöä, immateriaalioikeuksia ja vastuuvakuutusten kattavuutta.

Agendalla ovat myös viennin ja kansainvälistymisen rahoitusratkaisut.

Lisätietoa kinno.fi/kasvucamp Haku on jo käynnissä!

Myös konkareita etsitään!

KasvuCamp-info 4.6.

Kinnossa klo 9-11 Cursorissa klo 13-15.

Tervetuloa!

Meritietä pitkin kaikkialle maailmaan HaminaKotka on täyden palvelun satama, joka tarjoaa asiakkailleen laadukkaita ja monipuolisia palveluja. Satama yritys- ja logistiikka-alueineen luo dynaamisen ja logistisesti tehokkaan toimintaympäristön yritystoiminalle. HaminaKotkan satamaan on helppo tulla, siellä toimia, kasvaa ja menestyä!

HAMINAKOTKA SATAMA OY www.haminakotka. • marketing@haminakotka. KAUPPAKAMARI 29

KAMARIKUULUMISIA

KEVÄTKOKOUS MERINIEMESSÄ Sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 6.5.2015 ravintola Meriniemessä, Kotkassa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Kymenlaakson kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Tuija Suur-Hamari.

Puhujavieras, liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen OP Pohjola -ryhmästä piti katsauksen talouteen ja yritysrahoitukseen sekä avasi case-esimerkillä Pohjolan Oma sairaalan toimintaa.

Puhujavieraana oli liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen OP Pohjola -ryhmästä.

30 KAUPPAKAMARI

Pohjoisesta Kymenlaaksosta paikalle olivat saapuneet vas.

Sakari Pasanen, Matti Kulla, Timo Heikkilä, Juha Kemppi, Kari Rämö ja Markku Laaksonen.

KAMARIKUULUMISIA

VAALITENTTI KOUVOLASSA

YHTEYSTIEDOT

Kouvolan osasto järjesti vaalitentin kouvolalaisille eduskuntavaaliehdokkaille 26.3.

Tenttaajana toimi iittiläinen ohjaaja Tuukka Temonen. Yhteistyössä Kouvolan Liikemiesyhdistyksen ja Kouvola-Sarkolan Rotaryklubin kanssa järjestetty tilaisuus keräsi paikalle runsaasti yleisöä.

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI HEIKINKATU 7 PL 83, 48101 KOTKA VARTIOTIE 3 45100 KOUVOLA Puh. 05 229 6100 kymichamber@kauppakamari.fi www.kymichamber.fi facebook.com/kymichamber twitter.com/K2KYM linkedin.com TOIMITUSJOHTAJA JOUKO LEHTORANTA puh. 0440 554 877 jouko.lehtoranta@kauppakamari.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ VUOROTTELUVAPAALLA 1.4.-31.8.

JAANA PIRTILÄ puh. 050 309 7451 jaana.pirtila@kauppakamari.fi

Ohjaaja Tuukka Temonen valmistautuu illan ruuvipenkkiin. Hyväntuuliset ehdokkaat joutuivat vastaamaan kiperiin talouspoliittisiin kysymyksiin. Vas. Markku Laukkanen, Jari Larikka, Jari Lindström ja Harri Helminen.

YHTEYSPÄÄLLIKKÖ NIINA HÄRKÖNEN puh. 050 348 4484 niina.harkonen@kauppakamari.fi KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ JENNA LEHTIMÄKI puh. 0440 296 112 jenna.lehtimaki@kauppakamari.fi VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KIRSI JUURA puh. 040 591 3339 kirsi.juura@kauppakamari.fi ASIAKASPALVELUSIHTEERI VT.TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ 1.4. ALKAEN ANU-AINO SAHARINEN puh. 040 596 4433 anu-aino.saharinen@kauppakamari.fi TOIMISTOSIHTEERI NOORA ÅKE puh. 0440 296 113 noora.ake@kauppakamari.fi

Kouvolan Upseerikerholle kannettiin lisätuoleja, että kaikki mahtuivat istumaan. Kauppakamarin velkakello raksutti seinällä tilaisuuden ajan.

KAUPPAKAMARI 31

Maanantai 25.5.2015

positiivisia UUtisia l o g i s t i i k k a pä i vä 2 5 . 5 . 2 0 1 5 UUtisankkUrina Marja Manninen, Ylen Moskovan kirjeenvaihtaja 9.00

aaMiainen

9.30

avaUs Logistiikkavaliokunnan puheenjohtaja Ari-Pekka Saari, Kymenlaakson kauppakamari

9.40

liikennestrateGiakYselY Liikennejohtaja Markku Koskinen, HaminaKotka Satama

Positiivisia UUtisia tUottaMassa

Ulk om aat 9.50

UUtisia venäjältä Toimitusjohtaja Raimo Valo, East Office of Finnish Industries

kot ima a 10.20

Case Metsä-GroUP ja BiotUotetehDashanke Logistiikkajohtaja Jari Voutilainen, Metsä-Group

10.50

Case UPM-kYMMene, kYMi700-projekti Aluejohtaja Esa Korhonen, UPM-Kymmene

11.20

loUnas, verkostoiDU ja vaikUta

säh kee t 12.30

Positiiviset PaikallisUUtiset

tal ous 12.45

Case MeriaUra GroUP: kiertotaloUs MerenkUlUn ja BioenerGian YhDistäjänä Osto- ja logistiikkapäällikkö Petri Heikinheimo, Meriaura Group

13.10

kilPailU aUkeaa raUtateillä – Mitä se tarkoittaa?

Toimitusjohtaja Kimmo Rahkamo, Fennia Rail

13.35

kaUPan- ja verkkokaUPan toiMiva loGistiikka Logistiikkapäällikkö Jouni Jaakola, Inex Partners

positiivisia UUtisia l o g i s t i i k k a pä i vä 25.5.2015

Urh eilu 14.00

YhteisPelillä sUoMi noUsUUn Yrittäjä Juhani Tamminen

14.45–15.15

venttikahvit, kiitos ja näkeMiin!

Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.

Kymenlaakson kauppakamari Heikinkatu 7, PL 83, 48101 Kotka

w w w. k y m i c h a m b e r. f i