Kauppakamari 2 2014

WWW.KYMICHAMBER.FI

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LEHTI

2/2014

HEUREKA! Ideasta liiketoiminnaksi

KATSE UNKARIIN!

›› 24

›› 20

TYÖNTEKIJÄN VARALLAOLO

›› 12

›› 29

›› 16

Liikennettä katsottava kokonaisuutena

SAMULI HAAPASALO PERÄÄNKUULUTTAA UUTTA KANSALLISTA LIIKENNESTRATEGIAA UUSI JÄSEN

UR APOLKU

GALLUP

KIRJAVINKKI

›› 12 K ALENTERI

KAUPPAKAMARI 1

SISÄLTÖ

2/2014

SEURAA MEITÄ FACEBOOK.COM/KYMICHAMBER / TWITTER .COM/K2KYM

JULKAISIJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI HEIKINKATU 7 48100 KOTKA WWW.KYMICHAMBER.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 05 229 6100 KYMICHAMBER@KAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUS / TAITTO, ILMOITUSVARAUKSET VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ ANNEMARI BACKMAN ANNEMARI.BACKMAN@ KAUPPAKAMARI.FI PUH. 0440 296 301 KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY KUVAPANKIT PIXHILL ILMESTYY 2014 MAALIS-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO SCANWEB OY KORJALANKATU 27 45100 KOUVOLA ISSN 2341-9962

24

Ideasta on muovattava toimivaa liiketoimintaa - muista suojata keksintösi!

JÄSENKENTTÄ

ELINKEINOELÄMÄ

TIETOJA JA TAITOJA

5 UUSI JÄSEN Clinichem tähyää vientimarkkinoille

12 HENKILÖ Samuli Haapasalo kaipaa kansallista liikennestrategiaa

5 VINKIT Kolme vinkkiä hyödyllisistä sovelluksista

6 URAPOLKU Aku Pyymäki luotsaa teollisuusvaliokuntaa

16 TEEMA Tiestön kunto huolestuttaa asiantuntijoita

26 TILASTO Suomalaiset yritykset ulkomailla

7 KOMPASSI 9+1 syytä kuulua kauppakamariin

20 KANSAINVÄLISYYS Katse Unkariin!

29 LAKI Työntekijän varallaolo

26 KAMARIN KALENTERI Viheriö kutsuu golfaamaan!

28 KAMARIKUULUMISIA EK:n Leena Mörttinen kevätkokouksen puhujavieraana

KANNEN KUVA LEHTIKUVA.

2 KAUPPAKAMARI

NYT PUHUTTAA

Tietoturvasta huolehtiminen on yrityksissä kaikkien vastuulla.

Eurovaalit 25.5.2014.

4

PÄÄKIRJOITUS

VÄYLÄMAKSUT KANTONA KASKESSA! OLEMME KUULLEET viime aikoina rohkaisevia uutisia metsäteollisuudesta. Uutisointia ovat vuosia hallinneet tehtaiden sulkemiset.

Se ei kuitenkaan ole ollut koko totuus, sillä olemassa olevia tehtaita on koko ajan kehitetty. Nyt suunnitellut uudet investoinnit vaikuttavat positiivisesti monella sektorilla: raaka-aineen hankintaan, toimitusketjuun ja palveluihin. Tämä tuo monille seuduille kaivattua piristysruisketta, toivottavasti myös Kaakonkulmalle. Meidän tulee olla hereillä, kun uusille tavaravirroille etsitään käsittelijöitä ja reittejä.

METSÄTEOLLISUUS TUO 20 prosenttia Suomen vientituloista. Suomen vienti notkahti hiukan tämän vuoden alussa, mutta HaminaKotkan satamien kautta kulkenut kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden vienti on plusmerkkinen viime vuoteen nähden.

TUONTI ON ollut alkuvuoden miinuksella, mutta todellinen huolenaihe on transito. Epävarmuutta aiheuttavia asioita on useita, niistä ruplan kurssin heikkeneminen, Ukrainan kriisi ja TIR-kuljetusten loppuminen Vaalimaan kautta päällimmäisinä. Transiton pudotus on jo aiheuttanut ongelmia viennille: konteista on ajoittain pulaa. Syyttävä sormi osoittaa myös väylämaksuihin. Ne ovat kantona kaskessa, kun Suomen satamia markkinoidaan suurivo-

lyymisen lannoiteliikenteen kauttakulkuun.

Hallitukselta on toivottu pikaista päätöstä väylämaksuista luopumiseksi.

OMAT SYNKÄT pilvet taivaanrantaan puhaltaa rikkidirektiivi, joka on puhuttanut jo vuosia. 2015 alussa voimaan tulevan rikkidirektiivin on laskettu syövän Suomen vientikykyä merikuljetuskustannusten nousun kautta dramaattisesti. Direktiivin voimaantulolle ei ole mitään tehtävissä ja siksipä katse kääntyykin kohti korjaavia toimenpiteitä. Teollisuus vaatii mm. rikkidirektiivin kustannusten täysmääräistä kompensointia ja liikenteeseen kohdistuvien verojen ja maksujen tason kriittistä tarkastelua.

ILOISIAKIN ASIOITA on: E18 välillä Koskenkylä–Kotka valmistuu vauhdilla. Osia moottoritiestä on jo otettu käyttöön ja kokonaisuudessaan moottoritie avataan syksyllä 2014. Jo nyt ajoaika pääkaupunkiseudulta Kaakkois-Suomeen on nopeutunut. Haminan ohitus otetaan käyttöön vuoden 2015 alussa ja Hamina–Vaalimaa –osuuden rakennustyöt alkavat vuoden 2015 lopussa.

ARI-PEKKA SAARI Logistiikkavaliokunnan puheenjohtaja

HALLITUKSELTA ON TOIVOTTU PIKAISTA PÄÄTÖSTÄ VÄYLÄMAKSUISTA LUOPUMISEKSI!

LYHYESTI LUKUINA

2000 14

20

VIIME VUOSINA SUOMEN TIEVERKKOA ON PÄÄL-

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN 14. HHJ-

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN KEVÄÄN

lystetty noin 2000 kilometriä vuosittain.

Se on saman verran kuin 50 vuotta sitten vuonna 1964. Kestävän kehityksen päällystämisohjelma vaatisi kilometrien kaksinkertaistamista.

kurssi käynnistyy lokakuussa. Vuodesta 2007 alkaen järjestetyillä kursseilla on käynyt jo liki 250 hyvästä hallitustyöstä kiinnostunutta kymenlaaksolaista. Joko Sinä olet ollut mukana?

huippuseminaari LOGISTIIKKAPÄIVÄ järjestetään tänä vuonna 20. kerran. Juhlavuoden seminaarin teemana on ”Paluu tulevaisuuteen”.

KAUPPAKAMARI 3

KOMPASSI

KIRJA

NYT PUHUTTAA

ETÄNÄ - TOIMISTOA EI TARVITA ETÄTYÖ HERÄTTÄÄ keskustelua ja mielipiteitä puolesta ja vastaan. Kannattaako työnantajan mahdollistaa etätyö, ja miten se tehdään? Mitä työntekijä saa etätyöstä? ”TYÖT TEHDÄÄN työnantajan tiloissa”

-ajattelutapa on muuttunut. Nykyteknologia mahdollistaa tehokkaita ja joustavia työn tekemisen muotoja muuallakin kuin työnantajan valvovan silmän alla. Yritykset huomaavat työvoiman tarjonnan parantuvan ja työntekijöiden pysyvän yrityksessä kauemmin. Myös kalliita toimitilaneliöitä tarvitaan entistä vähemmän. Työntekijät voivat työskennellä parhaassa työpaikassa

ETÄTYÖ MAHDOLLISTAA PAREMMAN TYÖN JA VAPAAAJAN TASAPAINON SEKÄ LISÄÄ TUOTTAVUUTTA.

sen sijaan, että työskentelisivät lähimmässä yrityksessä. Etätyö mahdollistaa lisäksi paremman työn ja vapaa-ajan tasapainon sekä lisää tuottavuutta.

TOUKOKUUSSA ILMESTYVÄ kirja tuo esiin useita etätyön hyötyjä ja tarjoaa kullanarvoisia vinkkejä etätyön järjestämiseen. Kirja on avartavaa luettavaa alaisten etätyövaatimusten kanssa tuskaileville esimiehille sekä työntekijöille, jotka haluavat sekä parantaa elämänlaatuaan että yltää töissään huippusuorituksiin.

4 KAUPPAKAMARI

Talouden vapaus EUvaalien pääteemaksi!

Maailman suurimman demokraattisesti valittavan parlamentin vaalit ovat taas käsillä – Euroopan parlamentin jäsenistä äänestetään 25.5.2014. Uusi parlamentti aloittaa työskentelynsä heinäkuussa 2014.

EUROOPAN PARLAMENTTI on ainoa EU-toimielin, johon viiden vuoden välein valitaan edustajat suorilla vaaleilla. Vaalit järjestetään toukokuussa kaikissa 28 jäsenmaassa.

Vaaleissa Euroopan parlamenttiin valitaan 751 jäsentä. Suomessa koko maa on yhtä vaalipiiriä, kuten aikaisempinakin vuosina.

Ehdokkaat ovat siis ehdolla kaikkialla Suomessa. Suomesta valitaan 13 meppiä 250 ehdokkaan joukosta. Suomen kolmestatoista meppipaikasta on luvassa poikkeuksellisen kova kisa, sillä ehdokkaaksi on jo ilmoittautunut useita ykkösketjun poliitikkoja. Tämä toivottavasti vaikuttaa positiivisesti myös äänestysvilkkauteen.

Edellisissä eurovaaleissa äänestysprosentti jäi koko EU:n osalta 38,6 prosenttiin, Suomessa äänestysprosentti oli hieman yli 40 %.

SUOMALAISET MEPIT eivät yksin voi muuttaa

Euroopan suuntaa, mutta he voivat antaa tukensa oikeille asioille. Kauppakamarit toivovat suomalaisten valitsevan Euroopan parlamenttiin henkilöitä, jotka haluavat edistää terveen markkinatalouden toimintaa. Vaalien tärkeimmäksi teemaksi kauppakamarit nostavat vapauden ja vaativat, että EU:n keskiöön on palautettava neljä vapautta eli työn, pääoman, palvelujen ja tavaroiden vapaa liikkuvuus.

Kauppakamarien huhtikuussa julkaisemissa kymmenessä eurovaaliteesissä peräänkuulutetaan myös sääntelyn purkamista ja todetaan verokilpailun olevan hyvästä.

Esimerkkejä kauppakamarien toiveista Euroopalle ovat mm. energiaomavaraisuuden parantaminen, kauppa- ja investointisopimuksen solmiminen USA:n kanssa sekä digitalisaation esteiden purkaminen.

Lue kaikki kauppakamarien teesit www. kymichamber.fi>ajankohtaista.

BLOGIT & APPSIT WWW.YOUNITED.COM

WWW.BLOGI.FUJITSU.FI/

Fujitsun bloggaajat pöllyttävät ict:n vanhoja totuuksia.

Seuraa mistä tahansa päätelaitteesta.

WWW.TWEETDECK.COM

Younited:lla voit tallentaa, jakaa tiedostoja helposti ja turvallisesti. Toimii kuten Dropbox tai Google Drive.

Peruskäytössä ilmainen.

Hallinnoi ja seuraa haluamiasi Twitter-tilejä helposti. Saatavilla kaikkiin päätelaitteisiin.

UUSI JÄSEN

Clinichem tähyää vientimarkkinoille KAUSALASSA TOIMIVA Clinichem Oy toimii pienellä erikoistoimialalla, jossa tuotteiden valmistajia on maailmalla vähän, mutta potentiaalisia ostajia paljon. Mahdollisuudet menestykseen ovat suuret, mutta silloin on oltava valmistajana kärkijoukossa. Clinichem on matkalla sinne - yritys on jo nyt ainoa pohjois-eurooppalainen valmistaja. Liikeideana on sairaalainfektioiden, erityisesti välineiden kautta tapahtuvien infektioiden ehkäisy. Omien tuotteiden myynnin lisäksi Clinichem toimii alan laitteiden ja tarvikkeiden maahantuojana Suomessa ja tarjoaa niihin liittyen suunnittelu-, asennus- ja huoltopalveluja. ”PERUSTIMME YRITYKSEN Kausalaan yhdessä kahden alan asiantuntijan kanssa

vuonna 2000. Tiesimme, että markkina oli kasvava ja tuotteet kulkivat Suomen kautta esimerkiksi USA:sta Uuteen-Seelantiin, vaikka niitä olisi voitu valmistaa Suomessakin, yrittäjä ja toimitusjohtaja Leevi Lassila muistelee alkutaivalta.

ENSIMMÄISINÄ TOIMINTAVUOSINAAN yritys keskittyi tuotekehitykseen. Melko pian mukaan otettiin sterilointi- ja desifiointilaitteiden ja tarpeiston maahantuonti ja edustus, jotta kehittyvä yritys saataisiin myös tuottamaan.

Ensimmäiset suuret laitekaupat tehtiin vuonna 2003 ja yrityksen kasvu alkoi jo seuraavana vuonna. Siitä lähtien suunta on ollut nousujohteinen. Viime vuonna liikevaihto oli 1,5 miljoonaa euroa ja yritys työllisti enimmillään kahdeksan henkilöä. Mukana yrityksen arjessa on neljästä omistajasta kaksi. ”TÄLLÄ HETKELLÄ liikevaihdosta tulee selvästi yli puolet laitteista ja niiden

huollosta, jonka piirissä meillä on noin 200 asiakasta. Laitepuolella liiketoimintaa edesauttaa terveyspalveluiden yksityissektorin voimakas kasvu ja uusien toimijoiden tuleminen alalle. Toisaalta vallitsevassa taloustilanteessa julkinen sektori supistaa eikä tee uusia investointeja”, Lassila kertoo.

CLINICHEM TÄHYÄÄ seuraavaksi kasvaville vientimarkkinoille. Tällä hetkellä vientiä on vielä pienissä määrin Espanjaan, Italiaan, Norjaan ja Portugaliin sekä yksittäistoimituksia mm. Intiaan ja Kiinaan. Jotta vienti saadaan uudelle tasolle, on nyt panostettava tuotekehitykseen. ”TÄYDELLISEEN TUOTESARJAAN kuuluu kymmenkunta erilaista hoitovälineiden

steriloinnin ja desifioinnin valvontatuotetta ja me pystymme tällä hetkellä tarjoamaan niistä muutamia. Vienti voi vetää vasta sitten, kun sarja on valmis. Keskitymme nyt tuotekehitykseen ja tuloksia voidaan odottaa parin vuoden kuluessa”, Lassila lupaa.

Clinichem keskittyy lähitulevaisuudessa tuotekehitykseen.

KAUPPAKAMARI 5

KOMPASSI

URAPOLKU AKU PYYMÄKI

Aku Pyymäki luotsaa teollisuusvaliokuntaa Kymenlaakson Sähkö Oy:n liiketoimintajohtaja Aku Pyymäki aloitti vuoden alusta Kymenlaakson kauppakamarin teollisuusvaliokunnan uutena puheenjohtajana. ”Aktiivista ja avointa”, Pyymäki kuvaa valiokunnan toimintaa.

PIRKANMAALTA kotoisin oleva Pyymäki tiesi jo opiskeluaikana, että tulevaisuudessa hän tähtää töihin sähköyhtiöön. Hän valmistui sähkötekniikan koulutusohjelmasta Tampereen teknisestä korkeakoulusta vuonna 1990. Opintojen jälkeen ensimmäinen työpaikka löytyi Helsingistä silloisen Imatran Voima Oy:n palveluksesta. ”Helsinki ei ollut minulle asuinpaikkana mikään toiveiden täyttymys – viihdyn hieman toisenlaisessa ympäristössä. Työt kuitenkin löytyivät sieltä ja jatkoin samassa paikassa vuoteen 2001 saakka.

Yhtiön nimi ehti tosin välillä muuttua Fortumiksi ja minäkin löysin rauhallisemman asuinpaikan Nurmijärveltä”, Pyymäki kuvailee työuransa alkuvaiheita.

Seuraava askel tarjosi oppia ja uusia kokemuksia. TXU eli Texas Utilities Company tuli Brittien kautta Suomen markkinoille kilpailemaan sähkön tukkukaupassa. Pohjoismaiset sähkön tukkumarkkinat ja omistajamuutosten vaikutukset liiketoimintaan tulivat Pyymäelle tutuiksi myöhemmin myös Nordic Energyn palveluksessa.

Kymenlaaksoon Pyymäki tuli vuonna 2006 Kymenlaakson Sähkö Oy:n liiketoimintajohtajaksi ja johtaa nyt 35 hengen joukkuetta, joka vastaa liiketoiminnasta hankinnasta myyntiin. Energia-ala kiinnos-

taa ja kiehtoo edelleen yli 20 vuoden työrupeaman jälkeen. ”Kylmän ilmanalan Suomessa energia on aina ollut keskeinen asia, mutta tänä päivänä ala on entistäkin merkittävämmässä roolissa osana yhteiskunnallista keskustelua. Esimerkiksi ilmastonmuutos, ympäristövaikutukset, toimitusvarmuus, energian tuotantotuet ja kansainvälisten kriisien vaikutus ovat teemoja, joista käydään debattia ja joista ovat päättäjien lisäksi laajasti kiinnostuneita myös kuluttajakansalaiset”, Pyymäki kuvailee.

Kymenlaakson kauppakamarin teollisuusvaliokunnassa Pyymäki on ollut mukana jo usean vuoden ajan ja tänä vuonna hän aloitti valiokunnan puheenjohtajana. Sekä jäsenyys että puheenjohtajuus ovat tervetulleita rooleja. ”Tämä luottamustehtävä tarjoaa minulle mahdollisuuden ymmärtää ja oppia entistä laajemmin niin kymenlaaksolaisuutta kuin toimialaakin.”

Uusi puheenjohtaja haluaa jatkaa teollisuusvaliokunnan toimintaa aktiivisen, avoimen ja monialaisen keskustelun foorumina.

Alkuvuoden teemana on ollut yritysmyönteisten toimintatapojen juurruttaminen Kymenlaaksoon – yhteistyöllä, tottakai!

VAKIOT KOULUTUS

Diplomi-insinööri, Tampereen teknillinen korkeakoulu 1990.

ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA

Nuoren poikana olin kesätöissä mm. Sastamalan Maidossa pakkaajana.

Ensimmäinen “ihan oikea” työpaikka oli Imatran Voiman palveluksessa.

MERKITTÄVIN ASKEL URALLA

TXU:n ja Nordic Energy Oy:n palveluksessa saatu oppi kansainvälisestä liiketoimintaympäristöstä.

MOTTONI!

Näillä mennään!

6 KAUPPAKAMARI

Johtajaklubi® Kymenlaaksolaista yrittämistä ja osaamista Kuusankoskitalossa 5.9.2014.

Tutustu ohjelmaan ja tule mukaan www.yrittamisenilo.fi.

KYMENLAAKSON AINUTLAATUISUUTTA ja yhdessä tekemistä tuodaan näyttävästi esille jo toisen kerran Yrittämisen ILO -tapahtumassa Yrittäjän päivänä 5.9.2014 klo 13–18 Kuusankoskitalossa.

YRITTÄMISEN ILON teemana on tänä vuonna ”Elämyksiä moneen makuun”. Teema antaa mahdollisuuksia esitellä ja markkinoida kymenlaaksolaista osaamista useasta eri näkökulmasta. Yrittämisen ILO yhdistää monta toimijaa ja tapahtumaa. Mm. Kouvolan nuorkauppakamari toteuttaa aamupäivän aikana KymiKontakti –yritystapahtuman, joka tarjoaa yrityksille ja julkisille toimijoille erinomaisen mahdollisuuden verkostoitumiseen.

Kauppakamari tuottaa yhdessä Palmenian kanssa Kymenlaakso Areena –paneelikeskustelun teemalla ”Maistuva Kymenlaakso”. Lisämaustetta tuo myös samana päivänä järjestettävät Kymenlaakson ammattikorkeakoulun lukuvuoden avajaiset.

YRITTÄMISEN ILO –tapahtuman järjestäjien joukko on viime vuodesta kasvanut ja laajentunut koko maakuntaan. Tänä vuonna Yrittämisen ILO –tapahtuman pääjärjestäjänä toimii Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu, koordinoijana Uutta Elinvoimaa –hanke. Tapahtumaa toteuttavat lisäksi mm. Kymen Yrittäjät paikallisyhdistyksineen, Kymenlaakson kauppakamari, Kouvolan nuorkauppakamari, Kouvola Innovation, Kouvolan Aikuiskoulutuskeskus, Kouvolan seudun ammattiopisto, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy. Lisäksi valmisteluun ja järjestelyihin osallistuu joukko seutumme yrityksiä ja yrittäjyyshenkisiä ihmisiä.

MILTÄ MAISTUU Kymenlaakso?

YRITTÄMISEN ILO –tapahtuma etsii myös kymenlaaksolaista makua. Pirkanmaalla on mustamakkara ja savolaisilla kalakukko, mutta miltä maistuu Kymenlaakso? Onko Kymenlaakson maku syötävää, juotavaa, omalaistaan tunnelmaa vai jotain ihan muuta? Kerro oma mielipiteesi osoitteessa www. yrittamisenilo.fi. Kymenlaakson maku julkistetaan Yrittämisen ILO tapahtuman yhteydessä.

JOHTAJAKLUBI ON Helsingin seudun kauppakamarin rekisteröimä palvelu, joka toimii jo usealla paikkakunnalla ympäri Suomen.

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN ensimmäinen Johtajaklubi aloittaa marraskuussa 2014.

PK-YRITYSTEN TOIMITUSJOHTAJISTA koostuva Johtajaklubi perustuu suosittuihin avoimen keskustelun vertaisfoorumeihin, joiden ydinajatus on osaamista jakava luottamusverkosto.Nykyajan jatkuvasti muuttuvat olosuhteet edellyttävät toimitusjohtajalta yhä moninaisempaa osaamista. Johtajaklubissa asioita käsitellään vertaistukiperiaatteella koko ryhmän viisautta hyödyntäen.

JOHTAJAKLUBI ON Sinun ja kollegojesi oma yhteinen foorumi, jonka toiminta kehittyy ryhmän kiinnostuksen kohteiden ja ympäristön ajankohtaisten puheenaiheiden mukaan.

JOHTAJAKLUBIN OHJELMA 2014 – 2015 KLUBITAPAAMISET KARHULAN Hovissa torstaisin 13.11., 11.12., 12.2., 16.4. ja 27.8.

KLUBI MUODOSTUU 20 hengen ryhmästä. Fasilitaattorina toimii Kari I. Mattila KLUBIN VUOSIMAKSU on Kymenlaakson kauppakamarin jäsenille 1190 € + alv /12 kk (normaalihinta 1550 € + alv) VUOSIMAKSU SISÄLTÄÄ • 5 klubitapaamista • KESKUSTELUJA ohjaavan ammattifasilitaattorin • VIIHTYISÄT kokoontumistilat ja kahvitarjoilun • ½-1 päivän koulutustapahtuman kauppakamarin tarjonnasta • VALINNAINEN ammattikirja • SULJETTU klubilaisten keskustelufoorumi LinkedInissä • AITOA konkreettista vertaistukea • VINKKEJÄ ja uusia ajatusmalleja • PITKÄKESTOINEN luottamusverkosto LISÄTIETOJA JA ilmoittautumiset: Koulutuspäällikkö Tiina Paavola puh. 0440 – 296112, tiina.paavola@kauppakamari.fi

Toimitusjohtaja, varaa oma paikkasi luottamusverkostosta!

KAUPPAKAMARI 7

KOMPASSI

9+1 SYYTÄ KUULUA KAUPPAKAMARIIN

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN jäsenyys kannattaa! Saat käyttöösi rahanarvoiset jäsenedut ja tueksesi kauppakamarien ainutlaatuiset verkostot. Tiesitkö, että on ainakin kymmenen syytä liittyä kauppakamariin!

8. VAIKUTA ELINKEINOELÄMÄSSÄ.

AINUTLAATUISTEN VERKOSTOJEN AVULLA VOIT VAIKUTTAA ELINKEINOELÄMÄN KEHITTYMISEEN NIIN ALUEELLISESTI KUIN KANSALLISESTI. KAUPPAKAMARIN LUOTTAMUSTEHTÄVÄT TARJOAVAT VAIKUTTAMISEN MAHDOLLISUUKSIA.

1. JOKAINEN kontakti on mahdollisuus. Verkostoitumalla luot monipuoliset kontaktit elinkeinoelämän päättäjiin ja saat mahdollisuuksia löytää uusia asiakkaita, kumppaneita ja osaajia.

2. HYVÄT neuvot eivät ole kalliita. Saat maksutonta lakineuvontaa esimerkiksi laki-, yritysjuridiikka-, työsuhde-, ja verotusasioissa.

3. PYSY ajan tasalla. Saat ensimmäisten joukossa lukea elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset jäsenlehdestä ja -tiedotteista, oppaista ja selvityksistä sekä kauppakamari-kirjasarjan monipuolisista julkaisuista.

4. TIETOLÄHTEET päivittäiseen työhön. Ajantasaista tietoa mm. työsuhde-, vero-, kirjanpito- ja palkkaasioissa.

5. NÄKYVYYTTÄ ja kontakteja. Kauppakamarissa saat arvokasta valtakunnallista näkyvyyttä ja kontakteja yrityksellesi. Finncham-verkoston ja World Chambers Networkin kautta saat maailmanlaajuiset yhteydet.

6. ASIAKIRJAT ulkomaankauppaan. Kauppakamarit myöntävät ja vahvistavat kansainvälisessä kaupassa tarvittavia ulkomaankaupan asiakirjoja.

7. NEUVOJA sopimuskiemuroihin. Voit tilata kauppakamarista kansainvälisiä sopimuspohjia ja oppaita avuksi sopimusten laadintaan 9. EDULLISEMMAT hinnat. Jäsenenä saat alennusta kauppakamarin tuotteista ja palveluista.

10. KEHITÄ osaamistasi. Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset verotuksesta taloushallintoon ja johtamisesta markkinointiin.

8 KAUPPAKAMARI

Kauppakamarin vuosikirja 2014 on ilmestynyt KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN vuosikirja 2014 on julkaistu ja postitettu kaikille jäsenille, sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille. Vuosikirja sisältää kauppakamarin toimintavuoden tärkeimmät tapahtumat kuvin ja sanoin, vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen 2013, luettelon luottamushenkilöistä ja asiantuntijoista, jäsenluettelon sekä toimialakohtaisen yrityshakemiston.

VUOSIKIRJA ON tuotettu myös e-julkaisuna. Siihen voit tutustua osoitteessa http://www. kymichamber.fi/fi/vaikuttaminen/Julkaisut/. Painetun version lisäkappaleita voi tilata sähköpostitse kymichamber@ kauppakamari.fi tai puh. (05) 229 6100.

Kymenlaaksoon Itä-Aasian kaupan kilta Kymenlaakson Itä-Aasian kaupan kilta ry on aloittanut toimintansa. Killan perustamiskokous pidettiin viime marraskuussa ja yhdistysreksiteriin kilta rekisteröitiin helmikuussa.

KYMENLAAKSON ITÄ-AASIAN kaupan kilta ry toimii Itä-Aasian (Etelä-Korea, Japani, Kiina, Mongolia, Taiwan ja Vietnam) ja Suomen välisen laadukkaan ja arvokkaan yhteistyön edistämiseksi erityisesti liiketoiminnan sekä kulttuuri- ja kielivaihdon alueilla Kymenlaaksossa. Killan avaintoimintaa ovat mm. Itä-Aasiaan liittyvien opetus-, valmennus-, neuvonta- ja sidosryhmä/verkottumistilaisuuksien, seminaarien ja muiden yleisötilaisuuksien järjestäminen, sähköinen tiedotustoiminta sekä yhteistyö ItäAasiaan liittyvien ja muiden kilta- ja yhdistystoimijoiden kanssa.

Killan toimintaan ja jäseneksi ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet.

KYMENLAAKSOON ITÄ-AASIAN kaupan Killan hallituksessa kaudella 2014 ovat Jiri Jyrkiäinen – puheenjohtaja, Tuomo Kauha – varapuheenjohtaja, Ulla Puustelli – sihteeri, Leena Heikkilä, Kimmo Kilpeläinen, Eero Niskala, Paula Niskala, Erkki Seppälä, Mika Väyryne Lisätietoja www.kiakk.fi.

GALLUP

Mitä matkakohdetta suosittelet kesäturistille Kymenlaaksossa?

TOMMI SUNDSTRÖM PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ PROTOMO

MELONNAN HARRASTAJANA suosittelen maakunnan mahtavia melontareittejä, esimerkiksi Väliväylä Luumäeltä Kouvolaan on kokemisen arvoinen. Lapsiperheiden ikisuosikki on tietysti Tykkimäki ja kesällä avattava Aguapark.

Kymenlaakson kauppakamarin 14. HHJ -kurssi käynnistyy lokakuussa!

Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen. Kurssi sopii hallitustyötä jo tekeville tai sitä harkitseville henkilöille, sekä auttaa yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä paremmin.

HHJ -kurssi on Tampereen kauppakamarin ja Hallituspartnerit ry:n kehittämä kokonaisuus ja kurssia järjestetään kaikissa manner-Suomen kauppakamareissa. Kurssin suorittaneilla on mahdollisuus suorittaa HHJ-tutkinto.

Kurssi koostuu neljästä puolen päivän jaksosta (a 4h), joiden lisäksi on ryhmätyö (4-6 h) ja lukupaketti.

Ke 1.10.2014 klo 12.45 - 17.30 / Hyvä hallintotapa Ti 7.10.2014 klo 12.45 - 17.30 / Hallituksen ja hallitustyön organisointi Ke 15.10.2014 klo 12.45 - 17.30 / Strategiatyö To 30.10.2014 klo 12.45 - 19.00 / Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

SUOSITTELEN UPEITA luontomatkailukohteita ja Repoveden vaellusreittejä. Suvullamme on mökki Repoveden rannalla ja kokemuksesta voin suositella myös melontaa tai veneilyä upeissa maisemissa.

Ryhmätyö suoritetaan jaksojen 3 ja 4 välissä (varaa kalenteristasi ke 22.10.2014). Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta ja työmuodot (raportointi, strategiatyö jne.) erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta.

Jäsenetuhinta 1200 euroa, normaalihinta 1800 euroa (+alv 24 %).

Hinta sisältää koulutuksen, mukaan jaettavan aineiston ja ohjelmassa mainitun tarjoilun. Ilmoittautumiset kauppakamariin 10.9.2014 mennessä.

JOHANNA MÄKELÄ VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KOTKAMILLS OY

SUOSITUSLISTANI KÄRJESSÄ on Langinkosken kalastusmaja. Se on historiallinen nähtävyys erittäin kauniissa, puistomaisessa ympäristössä.

MIKKO MYLLÄRI, TEKNOLOGIAPÄÄLLIKKÖ KYAMK NORTH EUROPEAN LOGISTICS INSTITUTE

Tutustu uudistuneeseen sivustoon www.hhj.fi KAUPPAKAMARI 9

Kiintiöillä ei viedä naisia johtoryhmiin Kesäkuussa selviää, alkaako hallitus valmistella sukupuolikiintiöitä pörssiyhtiöiden hallituksiin.

Keskuskauppakamarin selvitys osoittaa, että naisten suuri osuus hallituksissa ei nosta naisten määrää johtoryhmissä.

TOISIN KUIN kiintiöiden kannattajat ovat esittäneet, lisäämällä hallitusten naisjäsenten määrää ei saada lisää naisia yritysjohtoon.

Keskuskauppakamari vertasi kaikkien suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten ja johtoryhmien sukupuolijakaumaa toisiinsa.

Yhteyttä ei löytynyt. Naisjäsenten suuri osuus hallituksissa ei nosta enempää naisia johtoryhmiin.

MAAMME HALLITUKSEN katse kohdistuu kuitenkin hallituksiin, ei johtoryhmiin. Kesäkuussa se arvioi tasa-arvo-ohjelmansa tavoitteiden mukaisesti sitä, onko sukupuolten tasapuolisen edustuksen kehittyminen pörssiyhtiöiden hallituksissa ollut riittävää. Jos näin ei ole, ilmoittaa se siirtyvänsä lainsäädännöllisiin toimiin.

LISTAYHTIÖIDEN HALLINNOINTIKOODI sisältää suosituksen, jonka mukaan pörssiyhtiön hallituksessa on oltava molempia sukupuolia. Jos näin ei ole, yhtiön on annettava poikkeamasta julkinen perustelu.

ihmeen hYVÄ SiJAinTi • • • • • •

Venäjän rautatieliikenteen keskittymä Venäjän-kaupan erityisosaaminen Kehittyvä logistiikka-alue hyvät liikenneyhteydet monipuolinen liike- ja tonttitarjonta Sijoittumispalvelut, yhden luukun periaatteella

SUOSITUS ON osoittanut tehonsa. Naisjäsenten osuus on yli kolminkertaistunut 10 vuodessa, ja Suomella on EU:n ennätys naisten hallituspaikoissa pörssiyhtiöissä. Nykyään naisten osuus on suurissa pörssiyhtiöissä yli 30 prosenttia ja kaikissa pörssiyhtiöissäkin 23 prosenttia.

JATKOSSA OLISI tärkeää kohdistaa katseet sinne, missä ongelma on.

Pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on naisia 19 prosenttia, liiketoimintajohdossa johtoryhmätasolla vain 9 prosenttia.

TÄMÄN ONGELMAN ratkaisussa eivät jäykät kiintiöt auta. Ne ovat jo kiintiömaa-Norjassa osoittautuneet hyödyttömiksi naisten viemisessä liiketoimintajohtoon.

NAISTEN SAAMINEN johtopaikoille vaatii muutoksia asenteisiin sekä naisten että työnantajien taholla. Osa ongelmaa ovat naisten koulutusvalinnat, liiallinen itsekritiikki, varovaisuus haasteiden vastaanottamisessa sekä mentoreiden ja verkostojen puute.

Työnantajatkaan eivät ehkä rakenna urapolkuja lupaaville naisille samoin kuin lupaaville miehille. Näitä seikkoja ei kiintiöillä muuteta.

LEENA LINNAINMAA

Simo Päivinen p. 020 615 6364 simo.paivinen@kinno.fi www.kouvola.fi www.kinno.fi

10 KAUPPAKAMARI

KESKUSKAUPPAKAMARIN VARATOIMITUSJOHTAJA

Kauppakamarit ja Suomen Yrittäjät:

Väylämaksut poistettava!

Elinkeinoelämän etujärjestöt vaativat merenkulun väylämaksujen pysyvää poistoa. “Väylämaksujen pysyvä poistaminen parantaisi Suomen logistisen toimintaympäristön kilpailukykyä ja laskisi Suomelle elintärkeän viennin kuljetuskuluja. Kaikki ponnistelut vientivetoisen Suomen kilpailukykyyn tulisi nykyisessä suhdannetilanteessakin ottaa käyttöön”, vaativat järjestöt kannanotossaan.

JÄRJESTÖT VAATIVAT toimenpiteitä korjaamaan yritysten kustannuskilpailukykyä ja kääntämään Suomen heikkenevän kehityksen.

Suomi putosi Maailmanpankin logistiikan toimivuutta mittaavassa indeksissä muutamassa vuodessa kolmannelta sijalta 24. sijalle menestyen selkeästi heikommin kuin kauppakumppanit Ruotsi ja Saksa sijoilla kuusi ja yksi.

“SUOMALAISTEN YRITYSTEN logistiikkaympäristöä on kehitettävä

jatkossa nykyistä suunnitelmallisemmin, jotta notkahdus ei jää pysyväksi. Väylämaksun poistaminen olisi hyvin ajankohtainen, helposti toteutettava ja oikea talouspoliittinen toimenpide, joka parantaisi suomalaisten yritysten kustannuskilpailukykyä ja ulkomaankaupan toimintaedellytyksiä”, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

1.1.2015 VOIMAAN astuva rikkidirektiivi rasittaa pitkän merimatkan

takia Itämerellä eniten Suomen kilpailukykyä. Tilannetta pahentaa se, että Suomi on täysin riippuvainen merikuljetuksista.

“VÄYLÄMAKSU RASITTAA niin vientiä, tuontia kuin kauttakulkulii-

kennettä. Maksu heikentää yritysten kilpailukykyä ja vaikuttaa alihankintaketjujen kautta laajalti suomalaisiin yrityksiin ja työllisyyteen”, korostaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

ITÄMEREN PIIRISSÄ vain Ruotsilla on väylämaksu, mutta sekin on

viennin volyymiin nähden vain puolet Suomen väylämaksusta.

Baltian maat eivät väylämaksua peri.

TEAM

LOGISTIIKAN ASIANTUNTIJAT Finnhub on valtakunnallinen ja kansainvälinen yritys- ja asiantuntijaverkosto.

KESKEISET TEHTÄVÄT:

1.

Parantaa suomalaisten logistiikkapalvelujen kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä

2.

Markkinoida kansainvälisesti Suomen reittiä, logistista asemaa investointikohteena ja yritysten palveluja

3.

Vienti- ja tuontiyritysten kansainvälistymisen ja kasvun tukeminen logistiikkaa kehittämällä

4.

Logistiikkaliiketoiminnan tunnetuksi tekeminen liike-elämässä, politiikassa ja päätöksenteossa

VÄYLÄMAKSUT OVAT vaikuttaneet siihen, että osa Suomen kautta kulkeneesta Venäjän transito- eli kauttakulkuliikenteestä on jo siirtynyt muille reiteille. Väylämaksuista luopuminen voisi lisätä Suomen kautta kulkevan reitin houkuttelevuutta ja vahvistaa suunnitteilla olevia ja tulevia teollisuuden investointihankkeita Suomeen.

LISÄTIETOJA RISTO E. J. Penttilä p. 050 366 2395 JUSSI JÄRVENTAUS p. 050 336 0015

LIITY KASVAVAAN JOUKKOOMME!

www.finnhub.fi

12 KAUPPAKAMARI

Sujuvat yhteydet Suomesta maailmalle Liikenneasioissa investoinnit ja hankkeiden priorisointi ovat usein johtaneet vastakkainasetteluun eri alueiden ja liikennemuotojen välillä.

Keskuskauppakamarin liikenneasioista vastaava johtaja Samuli Haapasalo toteaa, että Suomella ei ole varaa tämäntyyppiseen erimielisyyteen.

HENKILÖ

TEKSTI PATRIK LINDFORS KUVAT LEHTIKUVA

KAUPPAKAMARI 13

S SAMULI HAAPASALO KESKUSKAUPPAKAMARIN

liikenneasioista vastaava johtaja.

FINAVIAN TOIMITUSJOHTAJA

2005-2011. Finavia vastaa Suomen lentokenttien toiminnasta.

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1986-

2005. Ylijohtaja, hallitusneuvos ja hallitussihteeri.

HARRASTUKSET

valokuvaus, lintutiede, klassinen musiikki, Viron kieli ja kulttuuri.

14 KAUPPAKAMARI

amuli Haapasalon mukaan on kiistaton matkustajamäärien ansiosta Suomesta on kattavat tosiasia, että pääkaupungin hyvät yhteydet yhteydet kaikkiin Euroopan talousalueisiin. palvelevat myös koko maan intressejä. Jos “München ja Frankfurt ovat vahvimmat kilpailiHelsingistä on hyvät yhteydet ulkomaajat. Ne tulevat aina pärjäämään, koska niillä on isot ilmaan, on näitä hyviä yhteyksiä käytettävä koko kotimarkkinat. Myös Pietarin lentoasema Pulkova maan hyväksi. tekee merkittäviä investointeja ja on laajentamassa Tämä ei Haapasalon mukaan kuitenkaan tarkoitoimintaansa.” ta sitä, että asioita katsotaan ainoastaan Helsingin näkökulmasta.

YHTEISTYÖTÄ SATAMISSA “Olemme sen verran pieni kansantalous, että Suomen satamat ovat tällä hetkellä eri omistajien sisäisestä riitelystä on ainoastaan haittaa. On pahallinnassa. Omistajina on sekä kaupunkeja että rempi katsoa kokonaisuutta ja pohtia, miten alueet yhtiöitä. Satamia on yhtiöitetty, mikä on Haapasaja pääkaupunkiseutu yhdessä vahvistavat koko lon mukaan tuonut satamiin tehokkaat liikennetoimaan kilpailukykyä”, sanoo Haapasalo. mintamallit ja lisännyt toiminnan läpinäkyvyyttä.

Valtio on huonon taloustilanteen takia leikannut “Mielestäni olisi mielenkiintoista, jos muutamat liikenneväylien ylläpitoon tarkoitettua rahamäärä. satamat katsoisivat keskenään businesslogiikkaa Tämä johtaa siihen, että tiestön kunto heikkenee ja selvittäisivät, voisivatko ne olla tehokkaampia ja eikä uusia investointeja juurikaan tehdä. tuottaa asiakkailleen parempaa palvelua yhteisenä Vallitseva tilanne vaatii yhtiönä.”

Haapasalon mukaan Yksi kriteeri on kuitenkin uuden kansallisen liikense, ettei yhdellä satamayhtiölRASITAMME TURHAAN nestrategian. lä saa olla määrävä markkinaOMAN VIENNIN “Liikennejärjestelmän asema. Haapasalo toteaa, että KILPAILUKYKYÄ. kehittämisessä on ensin satamien pitää toimia vapailla määriteltävä koko maan ja kilpailuilla markkinoilla. kannalta tärkeimmät ratVäylämaksu on kuuma kaisut ja investoinnit. Sen aihe tällä hetkellä. Suomella jälkeen on priorisoitava on väylämaksu, joka puolihankkeet, jotka ovat välttämättömiä talouskasvun tettiin hallituksen päätöksellä. Maksujen arvo on ylläpitämiseksi aluetasolla”, sanoo Haapasalo. puolituksen jälkeen 40 miljoonaa euroa. KansantaKansallisessa liikennestrategiassa on Haapasalouden kannalta olisi Haapasalon mielestä parempi lon mukaan keskityttävä siihen, miten suomalaiset poistaa väylämaksu kokonaan rasittamasta Suomen vientiyritykset pääsevät samalle viivalle muiden vientiä. Lisäksi maksulla on vaikutuksia Suomen eurooppalaisten yritysten kanssa. Liikenneinfran kautta kulkevaan transitioliikenteeseen. kehittämisessä on entistä enemmän otettava “Rasitamme turhaan oman vientimme kilpaihuomioon tärkeä asiakas, eli yritykset ja niiden lukykyä, koska tärkeimmillä kilpailijamailla ei ole kuljetustarpeet. vastaavaa maksua. Ruotsilla on myös väylämaksu, mutta se on suhteessa huomattavasti pienempi.

AINUTLAATUISET AASIAN YHTEYDET Lisäksi Ruotsilla on silta Tanskaan ja Göteborgissa Samuli Haapasalo on aikaisemmin toiminut sekä satama Atlantilla.”

Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtajana että lentokenttiä hallinnoivan Finavian toimitusjohtajaKATKEAMATON KETJU MAAILMALLE na. Yksi tärkeimmistä hankkeista Finavian aikana “Suomi elää viennistä” on kulunut fraasi. Tosiasia oli yhteistyössä Finnairin kanssa rakentaa Helsinkikuitenkin on, että Suomen kotimarkkinat ovat niin Vantaan lentokentästä toimiva solmukohta Finnaipienet, että kasvun on tultava ulkomaan markkirin vahvasti kasvavalle Aasian liikenteelle. noilta.

“Meillä on tällä hetkellä todella hyvät yhtey“Olemme meren takana ja osa markkina-alueesdet Aasian markkinoille. Aasian lennot lähtevät ta on kaukana. Talvi on pitkä, ja liikenneväylien ja Helsinki-Vantaalta illalla, ja Suomen kaikista tasatamien ylläpito on tämän takia kalliimpaa kuin lousalueista pääsee aina työpäivän jälkeen aamuksi kilpailijamaissa.” neuvottelemaan Aasiaan”, sanoo Haapasalo.

Liikennepolitiikan tavoite pitää Samuli HaapaHelsinki-Vantaan asema Aasian liikenteen salon mielestä olla teollisuutta palvelevan päätiekeskuksena ei Haapasalon mukaan ole itsestäänselverkoston pitäminen kesäkunnossa ympäri vuoden vyys. Maantieteellinen sijaintimme antaa etulyönja että sen palvelukyky on aina varma. Silloin tiaseman, mutta nykyisen lentoverkos­ton ylläpitäpidemmät etäisyydet markkinoista eivät enää olisi minen vaatii vahvaa strategiaa ja operointikykyä. merkittävä haittatekijä suomalaiselle vientiteolliAasian yhteyksien tärkeä vaikutus on, että suurien suudelle.

THE PORT OF OPPORTUNITY

HELSINKI

KOTKA PIETARI

Reitillä on väliä.

Steveco on Suomen suurin ahtaaja, joka tuottaa ja kehittää ensiluokkaisia logistiikkapalveluita pieniin ja suuriin tarpeisiin.

Meritietä pitkin kaikkialle maailmaan HaminaKotka on täyden palvelun satama, joka tarjoaa asiakkailleen laadukkaita ja monipuolisia palveluja. Satama yritys- ja logistiikka-alueineen luo dynaamisen ja logistisesti tehokkaan toimintaympäristön yritystoiminalle. HaminaKotkan satamaan on helppo tulla, siellä toimia, kasvaa ja menestyä!

Toimintaa ohjaa vahva vastuullisuus, oli kyse sitten asiakkaan lastista, ympäristöstä tai ammattitaitoisesta henkilöstöstä.

Hyvät viranomaisyhteydet, palveluvarmuus säässä kuin säässä ja toiminnallisesti loistava sijainti lähellä Venäjää tekevät toiminnasta tehokasta ja ehdottoman turvallista.

HAMINAKOTKA SATAMA OY www.haminakotka. • marketing@haminakotka. KAUPPAKAMARI 15

16 KAUPPAKAMARI

Säästöpäätökset rapauttavat tieverkostoa Liikennealan asiantuntijat varoittavat tiestön rappeutumisen vaikutuksesta vientiin ja talouskasvuun.

Hyöty raskaan liikenteen investoinneista jää osittain saamatta, koska merkittävä osa teistä ja silloista ei kestä uusia painavia ajoneuvoyhdistelmiä.

TEEMA

TEKSTI HEINO YLISIPOLA

H

allitus järjesti kevään kehysriihessään tieliikenteelle ikävän yllätyksen: se päätti leikata 100 miljoonaa euroa liikenteen väylärahoituksesta.

Tieverkoston korjausvelaksi lasketaan jo noin miljardi euroa. Määrärahaleikkauksen vuoksi summa kasvaa entisestään lähivuosina.

Osa huonokuntoisista kestopäällysteteistä muutetaan takaisin sorateiksi. Pitkin maata useille tieosuuksille asetetaan käyttörajoituksia: alempia nopeuksia ja pienempiä kuormia. Samaan aikaan raskaan liikenteen paino- ja mittarajoituksia

on kuitenkin nostettu. Hyödyt muutoksista voivat jäädä saamatta.

Hyvä ja turvallinen tieliikenne on Suomelle elintärkeä. Henkilöliikenteen suoritteista peräti 93 prosenttia syntyy tieliikenteessä. Tavaraliikenteessä tieliikenteen osuus on 70 prosenttia.

Johtaja, tekniikan tohtori Heikki Jämsä Rakennusteollisuuden INFRA ry:stä muistuttaa, että hyvä tieverkko on kansantalouden yksi kulmakivi hyvien tietoliikenneyhteyksien lisäksi. Kun väylät ovat kunnossa, talouden pyörät pyörivät, logistiikka toimii ja ihmiset ja tavarat siirtyvät nopeasti paikasta toiseen.

Viime vuosina Suomen tieverkkoa on päällystetty noin 2 000 kilometriä vuosittain. Se on saman verran kuin 50 vuotta sitten vuonna 1964. Liikennemäärät ovat puolessa vuosisadassa kuitenkin kaksinkertaistuneet. Kaiken lisäksi päällysteiden paksuudessa on säästetty, jolloin ne kestävät aikaisempaa vähemmän kulutusta. Kestävän kehityksen päällystämisohjelma vaatisi vuosittain noin 4 000 kilometrin päällystämistä. ”Infran rakentaminen työllistää hyvin.

Miljoona euroa infran rakentamiseen merkitsee 13–15 henkilötyövuotta. Rahasta palautuu takaisin kansantalouden kiertoon runsas 30 prosenttia. Olisi erittäin järkeKAUPPAKAMARI 17

vää laittaa Suomen tieverkko kuntoon.

Se helpottaisi myös alueellista työttömyyttä”, painottaa Jämsä.

LAUHA TALVI TEKI PAHAA JÄLKEÄ Asiantuntijoiden mukaan Suomen päätiet ovat kunnoltaan hyvän ja tyydyttävän välillä. Ne on pyritty tähän saakka pitämään kunnossa, vaikka tuoreet tienkäyttäjätutkimukset osoittavatkin kansalaisten antavan

Kuva: Liikennevirasto

TIEVERKOSTON PALVELUTASO HUONONEE

RAIMO TAPIO muistuttaa, että vuodesta 2016 alkaen perusväylänpitoon piti tulla 100 miljoonan euron korotus. Se ei nyt toteudu.

Vuonna 2015 säästetään ylimääräinen 100 miljoonaa euroa väylänpidosta. ”Tiestön osalta valtaosa rahoista menee päällystystöihin. Sieltä pitää nyt ottaa suurin osa rahoista pois.

18 KAUPPAKAMARI

Alemman tieverkoston päällystäminen loppuu ja siirrymme paikkauksiin.

Sorateiden korjaukset jäävät minimiin, samoin siltojen”, selvittää Tapio.

Hän muistuttaa, että kehysriihessä tuli kuitenkin 50 miljoonan euron kehityspaketti elvytykseen. Liikennevirasto esittää, että raha käytettäisiin päällystystöihin ja siltojen korjauksiin. ”Hallitus on päätöksensä tehnyt ja sen mukaan meidän pitää elää.

Olemme säästötalkoissa mukana.

Ruotsissa tiestön kunnossapito on pitkäjänteisempää kuin Suomessa.

Länsinaapurissa väyliä rakennetaan ja pidetään kunnossa 15 vuoden tähtäimellä. Suomessa emme ole vielä pystyneet yli hallituskausien mittaisiin linjauksiin”, sanoo Raimo Tapio.

YKSITYISTÄ RAHAA EI OLE HARKITTU

Tapio kertoo, että virastossa ei ole harkittu tiestön kunnossapitoon yksityistä rahoitusta eli PPP-mallia (PrivatePublic-Partnership) ”Kunnossapidossa olemme käyttäneet jälkirahoitusmallia: kunta maksaa ensin ja valtio myöhemmin kunnalle.”

Liikennevirasto ei ole myöskään ottanut virallista kantaa julkisuudessa ehdotettuun, valtio-omisteiseen ja rahastotyyppiseen Liikenneinfra Oy:hyn. ”Rahasto olisi hyvä pitkäjänteisyyden takia. Silloin voitaisiin suunnitella isoja investointihankkeita, mutta tuskin kunnossapitohankkeita. Toisaalta jos valtiolla ei ole rahaa, miten se pystyisi laittamaan sitä rahastoonkaan”, pohtii Tapio.

ja muita liikennöintirajoituksia. Korjausta odottaville silloille on asetettu painorajoituksia. Kiertoteitä on tullut lisää ja samalla kuljetusajat ja -kustannukset kasvavat.

Jämsä arvioi, että liian myöhään tehty tien korjaus voi maksaa jopa 6–7 kertaa enemmän kuin ajoissa tehty.

Ruotsi käyttää teiden kunnossapitoon kaksi kertaa enemmän rahaa kilomeriä kohden kuin Suomi. Norja viisi kertaa enemmän.

TIEVERKKO HYÖDYTTÄÄ KAIKKIA Jämsä arvioi, että uusi yhtiö kuten Liikenneinfra Oy, jonka valtio pääomittaisi, saattaisi olla yksi ratkaisu Suomen tieverkoston ja myös muiden väylien rahoittamiseksi ja kunnossapitoon. Kyseessä olisi niin sanottu PPP-malli (Public-Private-Partnership).

Helsinki–Turku-moottoritien rakensi yksityinen konsortio, joka järjesti itse rahoituksen markkinoilta. Tampereella valtio, kaupunki, yksityiset konsulttiyhtiöt ja rakentajat tekevät yhdessä ohitustietä.

Hallitus on asettanut parlamentaarisen komitean, jonka pitäisi etsiä ratkaisuvaihtoehtoja liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi. ”Nyt tarvitsemme lisää eri toimijoiden yhteistyötä, yksityistä ja julkista rahaa yhdessä. Hyvät liikenneväylät, eritoten tieverkko, eivät ole pelkästään menoerä.

Meidän pitää katsoa kokonaisuutta ja teollisuuden dynaamisia vaikutuksia koko yhteiskuntaan ja kansantalouteen. Suomi elää viennistä: yli 90 prosenttia tavaravienKuva: Rakennusteollisuus

LIIKENNEVIRASTON YLIJOHTAJA RAIMO TAPIO KERTOO, ETTÄ TIEMÄÄRÄRAHOJEN LEIKKAUKSET PITÄÄ KERÄTÄ MONESTA ERI KOHTEESTA.

pääteiden kunnolle aikaisempaa huonomman arvosanan. Alemman tieverkoston kunto on sen sijaan huono. ”Märkä ja lauha talvi on huonontanut entisestään tieverkkomme kuntoa. Märkä päällyste kuluu talvella 2–3 kertaa nopeammin kuin kuivan pakkaskelin päällyste.

Viime talvi oli tieverkollemme todella paha”, selvittää Jämsä.

Osalle tieverkkoa on jo asetettu paino-

INFRA ry:n johtaja Heikki Jämsä toteaa, että liian myöhään tehty tien korjaus voi maksaa 6–7 kertaa enemmän kuin ajoissa tehty.

Kuva: Colourbox

600 SILTAA ODOTTAA KORJAUSTA Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen sanoo, että raskaan liikenteen kaluston investointihyödyt jäävät saamatta, kun hallitus leikkasi tieverkon määrärahoja. ”Raskaan liikenteen uudet painot tulivat voimaan viime lokakuun alusta. Meillä on nyt 500 siltaa päätieverkolla, joiden yli emme pääse uudella, painavammalla kalustollamme. Lisäksi noin sata siltaa pitää kiertää, kun niiden alitse ei pääse.”

Raskaan liikenteen korkeimmat sallitut painot ovat nyt 76 tonnia aikaisemman 60 tonnin asemesta. Korkeutta saa olla 4,40 metriä aikaisemman 4,20 metrin asemesta.

Uusi, 76 tonnin ajoneuvoyhdistelmä maksaa noin 400 000 euroa. ”Esimerkiksi Äänekosken paperitehtaalle emme pääse uusilla ajoneuvoyhdistelmillä. Painon korotuksen yksi tärkeimpiä perusteita oli, että kompensoimme sillä rikkidirektiivin aiheuttamia kustannuksia teollisuudelle.”

Lehtosen mukaan uusien paino- ja korkeusmääräysten piti tuoda teollisuudelle

Kuva: SKAL

nistämme kulkee satamiemme kautta, ja satamiin pitää olla hyvät yhteydet kaikkialta Suomesta”, sanoo Jämsä.

Hän muistuttaa, että yksistään päätieverkon ylläpito ei riitä, vaan myös alemman tason tieverkosto on pidettävä kunnossa.

Sitä tarvitaan esimerkiksi metsä-, kaivos- ja elintarvike- ja ruokakaupan kuljetuksiin.

MITÄ TEIDEN HUONOSTA KUNNOSTA SEURAA

ONNETTOMUUSRISKI KASVAA

SKAL ry:n toimitusjohtajan Iiro Lehtosen mukaan kuljetusyritykset joutuvat pienentämään kuormia tiepainorajoitusten takia.

noin 100 miljoonan euron hyödyt. ”Tieverkoston korjaukset siirtyvät ja hyödyt jäävät saamatta. Kunnossapidon laiminlyönti vaikeuttaa myös alemman tieverkon käyttöä. Maa- ja metsätalouden vuoksi liikumme paljon myös pääteiden ulkopuolella. Maito-, eläin-, tukki- ja hakekuljetukset kulkevat kumipyörillä”, sanoo Lehtonen.

TAANTUMA RASITTAA YRITYKSIÄ Lama koettelee Lehtosen mukaan erityisen kovasti kuljetusalaa. Kotimaan liikenteessä kuljetustonnit ovat vähentyneet muutamassa vuodessa lähes viidenneksen. ”Se on paljon. Sen lisäksi joudumme huonokuntoisen tiestön vuoksi etsimään raskaille kuljetuksille kiertoteitä tai pienentämään kuormia painorajoitusten vuoksi”, sanoo Lehtonen.

Teille ja silloille joudutaan asettamaan lisää painorajoituksia Teiden sortumisriski kasvaa Vesiliirron riski kasvaa Ajomukavuus heikkenee Pahojen, kuolemaan johtavien onnettomuuksien riski kasvaa KULJETUSKUSTANNUKSET KASVAVAT

Kuljetusten toimivuus vaarantuu Matka- ja kuljetusajat pitenevät Polttoaineen kulutus lisääntyy Ajoneuvojen korjauskustannukset kasvavat Nopeusrajoituksia joudutaan alentamaan KORJAUSVELKA LISÄÄNTYY

Tien tulevat korjauskustannukset kasvavat. Oikeaan aikaan tehty korjaus säästää rahaa, sillä lykätyn korjauksen kustannukset ovat 2–3-kertaiset. Liian myöhään tehdyn korjauksen kustannukset ovat 6–7-kertaiset verrattuna oikeaan aikaan tehtyihin korjauksiin.

KAUPPAKAMARI 19

U

nkari on sisämaavaltio, jota ympäröi seitsemän maata. Unkarilla on raja Slovakian, Ukrainan, Romanian, Serbian, Kroatian, Slovenian ja Itävallan kanssa. Maa on enimmäkseen laajaa tasankoaluetta, pustaa, mutta pohjoisessa nousee matala vuoristo. Suosittu matkailukohde Balaton-järvi on Keski-Euroopan suurin järvi.

Unkari on pinta-alaltaan samaa luokkaa kuin Portugali, Etelä-Korea tai Indianan osavaltio USA:ssa eli noin 93 tuhatta neliökilometriä.

Unkari on EU- ja Schengen-jäsenvaltio, jossa asuu 10 miljoonaa ihmistä. Unkarin kieli on kaukaista sukua suomen ja viron kielille.

Maan pääkaupunki Budapest on kuuluisa kahvikulttuuristaan ja klassisen musiikin konserteistaan. Musiikin ystävät tuntevat suuret unkarilaiset säveltäjät Lisztin, Bartókin ja Kodályn. Unkarilaisissa kylpylöissä matkustajat voivat hemmotella itseään eri puolilla maata.

Unkari on tunnettu myös viineistään ja hyvästä ruuastaan. Lento Helsingistä Budapestiin kestää vain kaksi tuntia.

TUTKIMUKSEN JA KEHITYKSEN KESKUS Unkarilla on bauksiittia, hiiltä ja luonnonkaa-

20 KAUPPAKAMARI

sua sekä hedelmällistä viljelysmaata. Pääasialliset vientituotteet ovat elektroniset laitteet, koneet, elintarvikkeet ja kemikaalit. Unkarin vahvimmat sektorit ovat autoteollisuus, elektroniikkateollisuus, lääketeollisuus, ICT-ala ja elintarviketeollisuus. Matkailu - terveysmatkailu mukaan lukien - tuo ulkomaista valuuttaa maahan.

Vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä Unkarin bkt:n kasvuvauhti oli EU:n neljänneksi paras. Unkari on pysytellyt suosittuna investointikohteena. Unkarin hallitus on solminut 39 monikansallisen yrityksen kanssa strategisen kumppanuussopimuksen. Yritykset ovat lupautuneet sijoittamaan Unkariin varojaan ja luoneet samalla uusia työpaikkoja.

Hallitus on päättänyt kehittää Unkarista yhden Euroopan vahvimmista valmistusteollisuuden keskuksista. Tavoitteena on kokonaisen tieteellisen tutkimuskeskusten verkoston luominen. Samalla Unkarista tehtäisiin tutkimuksen ja kehityksen keskus.

Ohjelmakaudella 2014–2020 Unkari käyttää tutkimus- ja kehitystoiminnan infrastruktuurin parantamiseen noin 2,6 miljardia euroa EU:n rakennerahastoja hyödyntäen. Tärkein

Katse Unkariin!

Viineistä, kylpylöistä ja säveltäjistä tunnettu Unkari tarjoaa investointi- ja liiketoimintamahdollisuuksia varsinkin tuotanto- ja kokoonpanoyrityksille sekä palvelualan toimijoille. Unkarin vahvimmat sektorit ovat autoteollisuus, elektroniikkateollisuus, lääketeollisuus, ICT-ala ja elintarviketeollisuus. Yritykset hyötyvät Unkarin tarjoamista veroeduista sekä erilaisista tuista muun muassa koulutukseen ja investointeihin. Unkarista halutaan tehdä tutkimuksen ja kehityksen keskus. Hungarian Investment and Trade Agency, Enterprise Europe Network -verkosto, Finpro, Suomalais-unkarilainen kauppakilta ja Suomi- KIE kauppayhdistys verkottavat yrityksiä Suomessa ja Unkarissa.

TEKSTI ANNE HATANPÄÄ KUVA PIXHILL

rahoituslähde tulee olemaan talouskehitysja innovaatio-ohjelma EDIOP, mutta pääosa rahoituksesta katetaan avustuksilla, joita ei tarvitse maksaa takaisin.

TAVOITTEENA TALOUDEN KASVU Unkarin hallitus on supistanut budjetin alijäämää epätavallisin keinoin 2000-luvulla. Hallitus asetti pankkiveron ja kansallisti yksittäiset eläkesäästöt. Samalla säädettiin telekommunikaatio-, vähittäiskauppa- ja energianjakeluvero. Osa ekonomisteista piti toimia haitallisina. Unkarissa pelättiin, että hallituksen erityistoimet johtavat ulkomaisen pääoman pakenemiseen maasta.

Vuosi 2013 oli käännekohta. Budjetin pieni alijäämä, ennätyksellisen alhainen inflaatio ja lainankorko sekä alkava kestävä kasvu nähtiin merkkeinä talouden piristymisestä.

Unkarin suurin haaste on kasvun aikaansaaminen. Keskuspankki tarjoaa liikepankeille nollakorkoisia lainoja, mikäli ne tarjoavat pk-yrityksille lainaa 2,5 prosentin korolla.

Sähkö-, kaasu-, vesi- ja kaukolämpömaksuja alennettiin, jotta kulutus kasvaisi. Hallitus aloitti suurhankkeet. Paksin ydinvoimalaa

laajennetaan ja Euroopan unionin rahoittamista hankkeista suunnataan rahaa entistä enemmän talouden kehittämiseen.

Unkari on osa nopeasti kasvavien Visegrádmaiden joukkoa (Puola, Tsekki, Slovakia, Unkari), ja unkarilaiset yritykset löytävät uusia markkinoita Kaukoidästä, Venäjältä ja Länsi-Balkanilta.

Unkarissa on tarjolla yrityksille hyvin koulutettua ja laadukasta työvoimaa.

Infrastruktuuria on kehitetty viime vuosina voimakkaasti. Ulkomaisille yrityksille on tarjolla erilaisia veroetuja, investointi-, koulutus- ja muita tukia. Haasteita tuovat taloustilanteessa nopeasti tapahtuvat muutokset, valuutan epävakaus, hyvin etäällä toisistaan olevat puolueet sekä korkea valtionvelka, joka hankaloittaa kauppaa julkisella sektorilla. Unkari on hyvä kohde tuotanto- ja kokoonpanoyrityksille sekä palvelualan yrityksille, joilla on suuri työvoiman tarve.

VERKOSTOT YRITYSTEN APUNA HITA (Hungarian Investment and Trade Agency) perustettiin vuonna 2011. Vuo-

desta 2013 se on toiminut pääministerin kanslian alaisuudessa. HITA:n pääpaikka on Budapestissa, ja sillä on 15 alueellista toimistoa ympäri maata. HITA:n tehtäviin kuuluvat ulkomaankaupan strategian täytäntöönpano, ulkomaankaupan edistäminen, ulkomaisten investointien saaminen Unkariin ja investoijien avustaminen.Myös maakuvan kehittäminen ulkomailla on myös osa HITA:n toimintaa.

Enterprise Europe Network –verkosto on toiminut Unkarissa vuodesta 2008.

Enterprise Europe Network –verkostot Unkarissa ja Suomessa tarjoavat maksuttomia palveluita kansainvälistyville pk-yrityksille.

Myös Finprolla on vientikeskus Budapestissa.

Unkarilais-Suomalainen kauppakilta Unkarissa ja Suomi – Keskisen Itäeuroopan maiden kauppayhdistys Suomessa verkottavat yrityksiä, jotka toimivat Suomen ja Unkarin välisessä kaupassa tai ovat investoineet näihin maihin. Kirjoittaja, yhteyspäällikkö Anne Hatanpää, on Keskuskauppakamari ja Suomi-KIE kauppayhdistyksen koordinaattori.

KAUPPAKAMARI 21

Vigo-ohjelmalla kasvuyrityksille yli 200 miljoonaa euroa Kasvuyritysten rahoitusta ja kansainvälistymistä vauhdittavan Vigo-ohjelman kohdeyrityksiin on vuoden 2013 loppuun mennessä kerätty yli 220 miljoonaa euroa yksityistä pääomaa.

- Tavoitteeksi asetettiin neljä vuotta sitten vuonna 2009, että yksityistä pääomaa pitää saada varhaisen vaiheen kasvuyrityksiin 200 miljoonaa euroa kuudessa vuodessa. Nyt tavoite saavutettiin kahden vuoden etuajassa, iloitsee elinkeinoministeri Jan Vapaavuori.

Pääosa 220 miljoonasta eurosta eli noin 160 milj. on lähtöisin ulkomaisilta pääomasijoittajilta ja bisnesenkeleiltä. Tämä lisäksi julkista rahaa on kiihdyttämöiden kohdeyrityksiin käytetty ohjelman aikana yli 70 miljoonaa euroa.

- Tavoitteemme on saada julkisen ja yksityisen tahon yhteistyöllä yksityinen pääoma palaamaan kasvuyritystoimintaan. Investointi on ollut valtiolle myös hyvin tuottoisa, sillä kiihdyttämöiden kohdeyrityksistä viime vuodelta saadut verotulot ylittävät 300 miljoonaa euroa. Tärkeintä valtiolle on kuitenkin uudet työpaikat ja taloudellisen toimeliaisuuden

Venäjän kauppa kuopassa, mutta ylös noustaan!

22 KAUPPAKAMARI

lisääntyminen, Vapaavuori toteaa.

Supercell tunnetuin kohdeyritys Yksityisten sijoitusten nopea kasvu on osittain seurausta siitä, että yritysten kehittyessä kasvuvaiheen sijoituskierrokset ovat tyypillisesti kansainvälisiä ja kooltaan 5-15 miljoona euroa ja parhaimmillaan useita kymmeniä miljoonia. Tämän kokoluokan sijoittajia ei Suomesta eikä edes Pohjois-Euroopasta valitettavasti juuri löydy.

Kohdeyrityksiin saatujen sijoitusten lisäksi kiihdyttämöt ovat keränneet rahastoihinsa yli 40 miljoonaa tarkoituksenaan sijoittaa näita varoja kiihdyttämökauden jälkeisissä sijoituskierroksissa. Osa kiihdyttämöista tähtää pääomasijoittajaksi, mikä onkin ollut yksi ohjelman tavoitteista.

Kaikkiaan ohjelmassa toimii kymmenen kiihdyttämöä, joiden salkuissa on yhteensä lähes 90

kasvuyritystä. Tunnetuin kohdeyrityksistä on nollasta yli kahden miljardin euron arvoon kolmessa vuodessa noussut Supercell.

TEM:n vuonna 2009 käynnistämän Vigo-kiihdyttämöohjelman tavoitteena on luoda Suomeen uusia kasvuyrityksiä sekä nopeuttaa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.

Julkisina rahoittajina mukana ovat Tekes ja Finnvera. Vigoohjelman toimeenpanosta vastaa Tekes. Ohjelmaa koordinoi Profict Partners Oy. Lue lisää: www.vigo.fi

SUOMALAISYRITYSTEN VIENTI Venäjälle on odotetusti notkahtanut viimeisten kuuden kuukauden aikana.

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin Venäjän-kaupan barometrin mukaan pahiten vienti on kärsinyt kaupan alan yrityksillä, parhaiten ovat menestyneet palvelualojen toimijat. Myös liiketoiminta Venäjällä on ollut vaisua, erityisesti teollisuuden yrityksillä.

LÄHITULEVAISUUDEN ODOTUKSET viennin ja liiketoiminnan kehittymiselle ovat varovaisen optimistisia.

Huolta aiheuttaa kuitenkin heikko rupla ja poliittisesti riskialtis tilanne. Ei ole yllättävää, että kaksi suurinta hankaluutta Venäjän kaupassa ovat tällä hetkellä heikko ruplan kurssi sekä Ukrainan kriisin aiheuttama Venäjän poliittinen tilanne ja poliittinen riski.

Ensimmäistä kertaa koko barometrin mittaushistori-

an aikana tullaus ei noussut ensimmäiseksi vaan jäi toiselle sijalle viennissä ja peräti viidenneksi Venäjän liiketoiminnoissa. Suomalaiset Venäjän-kauppiaat ovat yhtä mieltä kaikkien talousanalyytikoiden kanssa siitä, että Venäjän talous tulee heikentymään lähiaikoina. Edellisen kerran yhtä synkät näkymät olivat vuonna 2009, jolloin seitsemän yritystä kymmenestä povasi talouden supistumista.

SUOMALAISYRITYKSET EIVÄT ole vähentämässä investointejaan Venäjälle. Vaikka suunnitelmat eivät toimialasta riippuen eroa kovin paljon toisistaan, on kaupan alan yrityksillä eniten investointisuunnitelmia.

LÄHDE: SUOMALAIS-VENÄLÄISEN kauppakamarin venäjän kaupan barometri, kevät 2014

PAIKALLISET ASIANTUNTIJAT. KANSAINVÄLINEN VERKOSTO.

• • • • •

Tilintarkastuspalvelut Lakipalvelut Veropalvelut Liikkeenjohdon konsultointi Yritysjärjestelyt

© 2014 Ernst & Young Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.

ey.com/fi ey.com/fi/kotimaa p. 0400 961 000

KAUPPAKAMARI 23

!

A K E R U E H Ideasta liiketoiminnaksi Tiedätkö miten toimia, kun saat ainutlaatuisen ja uuden idean? Osaatko jalostaa loistavan ajatuksesi yksityiskohtaiseksi suunnitelmaksi ja toteuttamiskelpoisiksi ratkaisuiksi? Osaatko suojata keksintösi ja kehittää siitä menestyvää liiketoimintaa? IPR eli immateriaalioikeudet ovat tänä päivänä osa yritysten liiketoimintaa. Teknologian kehittyessä ja juridiikan kansainvälistyessä ne ovat merkittävä kilpailutekijä.

TEKSTI ANNEMARI BACKMAN KUVAT PIXHILL JA ANNEMARI BACKMAN

24 KAUPPAKAMARI

Yrjö Ylä-Jussila tuntee keksinnöt ja keskijät.

Immateriaalioikeuksilla tarkoitetaan aineettomia oikeuksia eli henkistä omaisuutta. Ne jaetaan perinteisesti kahteen pääryhmään, teollisoikeuteen ja tekijänoikeuteen.

Teollisoikeuksiin kuuluvat patentti, hyödyllisyysmalli, mallisuoja ja tavaramerkki. Ne ovat yksinoikeuksia, joilla suojataan keksintöjä, tuotemerkkejä sekä muun muassa tavaran ulkomuotoa. ”Keksinnön voi suojata patentilla ja/tai hyödyllisyysmallilla. Mallioikeus suojaa itse tuotteen tai sen osan ulkomuotoa ja tavaramerkki tuotetta tai palvelua”, tarkentaa

MAAILMALLA TEHDÄÄN VUOSITTAIN VALTAVA MÄÄRÄ KEKSINTÖJÄ.

Kymenlaaksossa elinkeinoyhtiöissä innovaationeuvontaa antava Yrjö Ylä-Jussila.

Kaakkois-Suomen keksintöasiamiehenä työskennelleelle Ylä-Jussilalle keksijöiden ja keksintöjen maailma on tuttu vuosikymmenten ajalta.

PELKÄLLÄ KEKSINNÖLLÄ EI RIKASTUSTA Uuden keksinnön lähtökohtana on usein ratkaisun hakeminen tiettyyn ongelmaan tai pohdintaa siitä, miten jokin asia voitaisiin tehdä paremmin, mitä uusia teknologioita voidaan kehittää jne. Ongelman ratkaisuna voi syntyä vaikkapa uusi komponentti, kokonainen laite tai uudenlainen valmistus-

tapa. On tehty keksintö, jolle voidaan hakea patenttia.

Yrjö Ylä-Jussila kuvaa prosessia ideasta patentointiin yksinkertaisimmillaan neljävaiheiseksi. Aluksi on ongelma, sitten idea, joka jalostetaan toteutuskelpoiseksi tuotteeksi, teknologiaksi tai ratkaisuksi. Tätä seuraa tärkeä dokumentoinnin vaihe kun uusi keksintö kuvataan mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Lopulta dokumentoinnin pohjalta rakennetaan patenttihakemus. ”Ihan näin yksinkertaista patentointi ei kuitenkaan ole. On muistettava, että patentti myönnetään vain uuteen keksintöön ja siksi suosittelen aina tekemään kattavan ennakkotutkimuksen joko omatoimisesti tai ostamalla. Ennakkotutkimus säästää aikaa, vaivaa ja rahaa. Erilaisista tietokannoista selviää nopeasti, onko keksintö jo jossain puolella maailmaa tehty. Patentti pitää myös hakea erikseen kaikkiin kohdemaihin vaikkakin EU ajaa parhaillaan uudistusta, jossa yksi hakemus riittäisi”, Ylä-Jussila neuvoo.

Uuden keksinnön patentointi ei ole maksutonta. Keksijän kontolle tulevat asiamiehen ja patenttihakemuksen kulut. Prosessi voi myös kestää pahimmassa tapauksessa vuosia – Ylä-Jussila muistaa kuulleensa patentointiprosessista, joka venyi 17 vuoteen. ”Uuden asian keksiminen ja sille patentin saaminen ei vielä ketään rikastuta, vaan keksinnöstä on muovattava kannattavaa liiketoimintaa. Uuden keksinnön ja patentin ohella keskeistä on rahoituksen järjestyminen. Elinkelpoisia keksintöjä voi hautautua rahoituksen puutteeseen. Joko rahoitusta ei saada lainkaan ja asia jää kesken tai sitten toteutusta yritetään liian vähäisillä taloudellisilla resursseilla. Tie voi nousta pystyyn myös jos investoinnit ja tulevat tuotot eivät ole tasapainossa”, Ylä-Jussila kertoo.

MAAILMA TÄYNNÄ KEKSINTÖJÄ Maailmalla tehdään vuosittain valtava määrä keksintöjä. Myös Suomessa on tehty maailmanmenestykseen yltäneitä innovaatioita – kaikki muistavat Nokian tutkijaryhmien tekemät matkapuhelimiin ja tietotekniikkaan liittyvät keksinnöt 1990-luvulla, mutta listalta löytyy myös mm. Abloy-lukko ja sykemittari.

1970-luvun alusta lähtien Keksintösäätiö on Suomessa arvioinut pitkälti yli 23 000 keksintöä. Vuoden 2013 keksintöjen listalta löytyy mm. ensiapupeite, sukeltajien paikanmääritysmenetelmä ja –laite sekä proteiinin tuotantomenetelmä

kaksoishaploidikasvilla. ”Kymenlaaksossakin riittää keksijöitä tai ainakin ideoita. Viime vuonna toimiessani Kymenlaakson elinkeinoyhtiöissä innovaationeuvojana käsittelin yli 100 esitystä. Eteenpäin näistä meni noin 10 prosenttia. Suuri osa tippui matkasta ennakkouutuustutkimusvaiheessa, kun havaittiin, että keksintö on jo olemassa,” muistelee Ylä-Jussila.

Mistä keksijän tunnistaa? Hajamielinen Pelle Peloton, jonka pään päällä syttyy uuden idean lamppu vastaa monien mielikuvaa keksijästä. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Suurimmaksi osaksi keksinnöt tehdään yritysten palveluksessa olevissa tuotekehitysryhmissä ja suunnitteluinsinöörien toimesta.

Myös pienyrittäjät ovat yksi merkittävä keksijöiden ryhmä ratkoessaan työssä törmäämiinsä käytännön ongelmiin.

TUOTEVÄYLÄSTÄ TUKEA - APUA ASIANTUNTIJALTA Onko sinulla idea, oletko tehnyt loistavan keksinnön? Ota yhtyettä paikallisiin elinkeinoyhtiöihin – saat tietoa, apua ja vinkkejä alkuvaiheeseen.

ELY-keskusten Tuoteväylä-palvelusta saat asiantuntija-apua ensiarviointiin, kehittämisvaiheeseen sekä rahoituksen hakemiseen. Palvelun tavoitteena on auttaa keksijöitä kehittämään innovatiivisista ideoista kannattavaa liiketoimintaa. Kaikista ELY-keskuksista löytyvä Tuoteväylä-palvelu on maksutonta ja luottamuksellista.

Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilla on laajasti tietoa patentinhausta Suomessa ja ulkomailla, patenttitietokannoista ja rekisteri patenttiasiamiehistä.

1.7.2014 tulee voimaan laki auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä ja sen myötä otetaan käyttöön teollisoikeusasiamiesten auktorisointimenettely.

Lue lisää: www.prh.fi www.tuotevayla.fi www.keksintosaatio.fi www.yrityssuomi.fi www.ely-keskus.fi www.kinno.fi / www.cursor.fi

KAUPPAKAMARI 25

TILASTO

Suomalaiset yritykset ulkomailla Tilastokeskuksen huhtikuussa julkaisemien tietojen mukaan suomalaiset yritykset harjoittivat liiketoimintaa 4883 tytäryhtiöissä 119 maassa vuonna 2012.

Henkilöstön määrällä mitattuna tytäryhtiötoiminta ulkomailla keskittyi Eurooppaan ja Aasiaan. Henkilöstöä oli ulkomailla yhteensä runsaat 570 000 henkilöä. Yksittäisistä maista henkilöstöä oli eniten Kiinassa, Ruotsissa, Venäjällä ja Intiassa.

Henkilöstön lukumäärän mukaan suurimmat toimialat EU-maissa olivat kone- ja metallituoteteollisuus, paperiteollisuus, elektroniikka ja -sähköteollisuus sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Aasiassa ja Oseaniassa eniten henkilöstöä työllistivät elektroniikka- ja sähköteollisuus sekä kone- ja metallituoteteollisuus.

Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2012 oli vajaat 158,6 miljardia euroa. Liikevaihto on konsolidoimaton eli luku sisältää mm. konserniyhtiöiden välisen konsernin sisäisen kaupan.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen yrityksiltä keräämiin tietoihin.

HENKILÖSTÖ TYTÄRYHTIÖISSÄ ULKOMAILLA MAARYHMITTÄIN

AFRIKKA KESKI- JA ETELÄ-AMERIKKA

POHJOIS-AMERIKKA

EU 15

EU:N ULKOPUOLINEN EUROOPPA

EU 27

AASIA, OSENIA

Henkilöstöä oli ulkomailla vuonna 2012 yhteensä runsaat 570 000 henkilöä. Heistä vajaa kolmannes työskenteli EU 15 -maissa, vajaa neljännes Aasiassa ja Oseaniassa ja vajaa kuudennes EU 27 -maissa.

Suomalaiset tytäryhtiöt työllistivät eniten henkilöstöä EU 15 -maissa, yhteensä vajaat 176 000 henkilöä.

4883 tytäryhtiötä ulkomailla Henkilöstöä 570 000 työntekijää Yhteenlaskettu liikevaihto 158,6 miljardia euroa LÄHDE: SUOMEN VIRALLINEN TILASTO (SVT): SUOMALAISET TYTÄRYHTIÖT ULKOMAILLA [VERKKOJULKAISU]. ISSN=1798-4866. 2012.

HELSINKI: TILASTOKESKUS. 26 KAUPPAKAMARI

Kymenlaakson kauppakamarin väki toivottaa kaikille iloista ja aurinkoista kesää!

Kauppakamari palvelee normaalisti myös kesällä.

Lomakaudella 14.7.-10.8.2014 toimisto on avoinna klo 8.00-11.00 ja 12.00-16.00.

Kasvukaista.fi Kasvukaista.fi on paikka, jossa kansalaiset saavat äänensä kuuluville uudella tavalla.

Kotkan, Haminan, Pyhtään, Miehikkälän sekä Virolahden vaikuttajat ovat mukana viemässä yhteisön sanomaa eteenpäin. Erityisen kipinän keskustelulle antaa uusi alueellisen elinvoiman lähde, E18-moottoritie.

IDEAT

Kasvukaista.fi -sivuston tiedottaa, kehittää ideoita, sekä luo keskustelua viiden kunnan alueella. Ideoinnin kohteita voivat olla esimerkiksi alueen kehittäminen tai uudet hankkeet.

Kasvukaista.fi tuo yhteen kuntien päättäjät, asiantuntijat, yrittäjät, opiskelijat, koululaiset sekä tavalliset kuntalaiset. Jokainen voi esittää omia ideoita tai esittää mielipiteitään muiden ideoista.

TERVETULOA JOUKKOON! JOUKKOISTAMINEN ELI CROWDSOURCING Ihmisten tietoa, taitoa ja kokemusta kerätään joukkoistamalla erilaisiin tarkoituksiin avoimien tehtävien avulla internetissä.

Joukkoistamista käytetään myös toteuttamaan hallinnon läpinäkyvyyttä, osallistavuutta ja yhteistyötä kansalaisten kanssa esim. perustuslain valmistelua, määrärahojen käyttöä ja strategianvalmisteluita.

KALENTERI KAIKKI KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT WWW.KYMICHAMBER.FI

13.8.

KAUPPAKAMARI GOLF 2014 VIHERIÖ KUTSUU jälleen! Kymenlaakson kauppakamarin golfturnaus järjestetään jo kolmannen kerran. Tänä vuonna paikkana on Kymen Golf Mussalossa, Kotkassa.

Varaa päivä kalenteristasi, kutsun saat pian sähköpostitse.

LISÄTIETOJA YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Pia Pettersson, pia.pettersson@kauppakamari.fi, 0400 392 326.

KAUPPAKAMARI GOLF 2014 KE 13.8.2014, KYMEN GOLF, KOTKA.

Viime vuonna tapahtumapaikkana oli KoskiGolf Kouvolassa.

TOUKO-KESÄ

30

HEINÄ-ELO

POWERPOINT 2013 NÄYTTÄVÄ ESITYS

MAISTUVAA KESÄÄ!

Verkkokoulutus on uusi nopea tapa oppia uutta oman työpisteen äärestä. Tämä verkkokoulutus perehdyttää sinut ohjelman graafisten ominaisuuksien tehokkaaseen käyttöön.

Jäsenhinta 80 € + alv.

3

4

Myyntitaitoja kehittämällä voit saavuttaa parempia tuloksia. Uusasiakashankinta on nykyisessä taloudellisessa tilanteessa välttämätöntä jokaiselle yritykselle. Tule kehittämään myyntiosaamistasi.

Jäsenhinta 289 + alv.

9

VERONUMEROUUDISTUS – UUSI TIEDONANTOVELVOITE KÄYTÄNNÖNLÄHEISESTI

Jokainen rakennuttaja joutuu 1.7. alkaen ilmoittamaan verottajalle uudiskohteiden, remonttien ja kunnossapitotöiden urakka- ja työntekijätietoja.

Jäsenhinta 229 + alv.

KESÄKUU UUSASIAKASHANKINNAN ABC

SYYS

ELOKUU

6

EK:N SUHDANNEBAROMETRI

julkistetaan Kouvolassa.

Ensimmäisen kerran mukana tutkimustulokset myös Kymenlaakson osalta.

Lisätietoja annemari. backman@kauppakamari.fi, 0440 296 301.

25 26

ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄT KOTKASSA JA KOUVOLASSA

Koulutus tarjoaa perinteiseen tapaan kaikki arvonlisäverotusta koskevat uudistukset yhdessä tiiviissä paketissa!

Jäsenhinta 289 + alv.

PK-YRITYKSEN VEROSUUNNITTELU – MUUTOKSET OSINKO- JA YRITYSVEROTUKSESSA 2014

Tuhti tietopaketti Pkyrityksen verosuunnittelun mahdollisuuksista sekä uudistuvasta verolainsäädännöstä.

Jäsenhinta 289 + alv.

28 KAUPPAKAMARI

TULOSSA SYKSYLLÄ 2014

13

KAUPPAKAMARI GOLF 2014

26.11. Tilinpäätös- ja veropäivä 12.12. Ennakkoperintä 2015

KIRJANPITO

TYÖSUHDEASIAT

SOPIMUSASIAT

VEROTUS

YHTIÖOIKEUS

MUU YRITYSJURIDIIKKA

AJANKOHTAISTA LAKIASIAA. Varatuomari, johtaja Paula Virri, Turun kauppakamari Lakimies Reetta Rousu, Helsingin seudun kauppakamari

Uusi koulutusvähennys Työntekijän varallaolo pähkinänkuoressa tarkoitetaan aikaa, jonka VUODEN 2014 alusta voimaan tulleen MITÄON TARKOITTAA Varallaoloajalla MIKÄ työntekijä on velvollinen olemaan kotonaan osaamisen kehittämistä koskevan lainsää-tai muualla tavoitettavissa niin, työnantaja voi VARALLAOLO? KOULUTUSVÄHENNYS? dännön mukaan yritys voiettä saada ylimääräisen

MITÄ KOULUTUSSUUNNITELMAN TULEE SISÄLTÄÄ MITEN ?

VARALLAOLO KORVATAAN?

VARALLAOLON MITEN SUHDE VEROVÄHENNYS TYÖAIKAAN LASKETAAN?

kutsua hänet tarvittaessa töihin. Varallaoloajasta verovähennyksen elinkeinoverotuksessa kousäädetään työaikalaissa (5 §). Lisäksi varallaoloa luttaessaan henkilökuntaa suunnitelmallisesti koskevia säännöksiä löytyykoulutussuunniteltyöehtosopimukyrityksessä vahvistetun sista, joten sovellettavan työehtosopimuksen man mukaisesti.

Vastaavasti työnantajat, jotka määräykset on aina syytä tarkistaa.

Työnantaja ei lain mukaan voi määrätä työntekijän varallaolovelvollisuudesta, vaan siitä on JOTTATyöntekijä TYÖNANTAJA saisisuostumuksensa verokannusteen, sovittava. voi antaa työnantajan on laadittava koulutussuunnitelma työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämiseksi.

Yli 20 on henkeä Sovittaessa varallaolosta lisäksityöllistävissä sovittava yrityksissä henkilöstöja koulutussuunniteltyöntekijälle siitä maksettavasta korvauksesta. ma on yhteistoimintalain mukaan pakollinen Korvauksen määrässä tulee huomioida miten ja se käsitellään yhteistoimintamenettelyssä. paljon varallaolo rajoittaa työntekijän vapaaAlle 20 henkilöä työllistävässä yrityksessä aikaa. koulutussuunnitelman laatiminen ja onvapaavapaaVarallaolo jaetaan asuntovarallaoloon ehtoista, mutta veroedun saaminen edellytmuotoiseen muuhun varallaoloon. Mikäli työntää on koulutussuunnitelmaa.

Koulutussuunnitekijän varallaoloaikana oltava asunnossaan, telman tulee sisältää seuraavat asiat: on kyse asuntovarallaolosta, josta vähintään • arvio koko henkilöstön ammatillisesta puolet on korvattava rahassa tai vastaavana osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vapaa-aikana.

Esimerkiksi jos työntekijän asunvaatimuksissa tapahtuvista muutoksista sekä tovarallaolo on kestänyt kahdeksan tuntia, tulee näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva hänelle maksaa varallaolokorvauksena vähinkoulutussuunnitelma henkilöstöryhmittäin Varallaoloaikaa ei lasketa työaikaan, mikä tarkoittaa, ettei se myöskään ole ylityötä. Kuitenkin VEROVÄHENNYKSEN MÄÄRÄ saadaan silloin, kun työntekijä hälytetään varallaoloaikertomalla keskimääräinen päiväpalkka kana töihin, on työhön käytetty aika luonnolkoulutusvähennykseen oikeuttavien koululisesti työaikaa ja se voi muodostua ylityöksi. tuspäivien määrällä ja jakamalla se luvulla 2.

Työmatkaan käytettyä aikaa sen sijaan ei lueta Laskelman perusteena oleva keskimääräinen työajaksi. päiväpalkka saadaan jakamalla työttömyysvaJos työnantaja edellyttää työntekijän oleskelekuutusmaksun perusteena oleva verovuoden van työpaikalla hälytysvalmiudessa, ei kyse ole palkkasumma keskimääräisellä työntekijävarallaolosta vaan työaikaan rinnastettavasta määrällä ja jakamalla se 200:lla. ajasta, josta voidaan käyttää nimitystä päivystys.

Työnantajan on laadittava kirjallinen selvitys Työneuvoston lausunnon TN 1344-98 mukaan työntekijöiden työpaikalla päivystysvuoroa

varallaoloon jo työsopimuksessa.

Julkisen eivät kuulu yritysverotuksen piiriin, voivatyhteisön tai viranhaltija saa kieltäytyä saadavirkamies koulutuskorvausta, joka ei vähennetään varallaolosta, varallaolotyöttömyysvakuuon välttämätöntä työnantajan jos maksamasta työn laadun ja Verovähennystä erittäin pakottavien syiden vuoktusmaksusta. ja koulutussi.korvausta Varallaolovelvollisuuden pituus jakolmesta toistuvuus voi saada maksimissaan eivät saa haitata työntekijän vapaa-aikaa kohkoulutuspäivästä työntekijää kohden verotuuttomasti. vuodessa. Varallaolosopimuksessa kannattaa sopia ainakin siitä, missä varallaolo tapahtuu ja kauanko se kestää, kuinka pian työntekijän on ryhdyttävä töihin työnantajan ottaessa yhteyttä muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ja tai miten varallaolo korvataan. ryhmiteltynä • yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja tään neljän tunnin palkka tai antaa vähintään ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä neljän tunnin mittainen säännölliselle työajalle työttömyysuhan alaisten työntekijöiden sijoittuva vapaa. Rahakorvaus lasketaan työntetyömarkkinakelpoisuutta kijän säännöllisen työajan ansion mukaan.

• suunnitelman ja seuranta.

Jos työntekijän ontoteutuminen oltava tavoitettavissa esiTyönantajalle ei synny velvollisuutta koulutmerkiksi matkapuhelimen kautta, mutta hän henkilöstöä kolmea päivää vuodessa eitaa olekoko sidottu oleskelemaan asunnossaan, on vaan koulutustarve voivarallaolosta. koskea osaa Tällöin henkikyse vapaamuotoisesta löstöä vuosittain.

Koulutussuunnitelmassa ei varallaolosta maksettavan korvauksen määrästä tarvitse eritellä koulutustarvetta henkilöittäin voidaan sopia vapaasti, ottaen kuitenkin huomivaan riittää, ettätyöntekijän tarpeet kartoitetaan esim. oon varallaolosta vapaa-ajan käytölhenkilöstöryhmittäin.

Seuranta sen sijaan le aiheutuvat rajoitukset. Korvauksen tulee olla tulee tehdä työntekijäkohtaisesti. sitä suurempi, mitä sidotumpaa varallaolo on.

varten varatussa huoneessa viettämä aika oli luettava työaikalaissa säädetyksi työajaksi. laskentaperusteista, edellytysten täyttymisesTyöneuvosto katsoi, että koska työntekijän joka tä ja koulutuspäivien pitämisestä työntekijätapauksessa oli oleskeltava työpaikan tiloissa, kohtaisesti. joita ei voitu katsoa hänen asunnokseen, ei Koulutuskorvauksen määrä on 10 % koulutushälytysten määrällä ollut merkitystä arvioitaessa päivien keskimääräisestä palkkakustannuktämän ajan laskemista työajaksi. Erään toisen sesta. Koulutuskorvauksen saamisen edellylausunnon (TN 503-58) mukaan silloin, kun työtykset ovat samat kuin verovähennyksessä. tehtävät toistuvat varallaolon aikana niin lyhyin Koulutuskorvaus vähennetään työttömyysvaväliajoin, että työntekijä on jatkuvasti sidottu kuutusmaksusta. työhönsä, luetaan myös työtehtävien väliset vapaahetket työajaksi.

KAUPPAKAMARI 2729 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA

KEVÄTKOKOUS 6.5. KOTKAN MERINIEMESSÄ Kymenlaakson kauppakamarin sääntömääräisessä kevätkokouksessa kuultiin EK:n johtajan Leena Mörttisen analyysi talouden kehitysnäkymistä.

Mörttisen mukaan globalisoitunutta maailmaa ravistelee parhaillaan kolmas teollinen vallankumous sekä rahoitusmarkkinakriisi ja samaan aikaan Suomen on tehtävä oma, rankka rakennemuutoksensa. ”Rakennemuutoksen toteuttamiseksi tarvitsemme kaikki kynnelle kykenevät työkykyiset, markkinaehtoisen pääoman ja asennemuutoksen kansantalouteen”, Mörttinen listasi.

Kevätkokous kokosi kauppakamarin jäseniä Kotkan Meriniemeen.

UUSIA JÄSENIÄ TUTUSTUMASSA KAUPPAKAMARIN TOIMINTAAN

Kauppakamarin jäsenyys kannattaa!

30 KAUPPAKAMARI

EK:n johtaja Leena Mörttinen.

YHTEYSTIEDOT

KAUPPAKAMARIN JUOKSUKOULU

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI HEIKINKATU 7 PL 83, 48101 KOTKA VARTIOTIE 3 45100 KOUVOLA Puh. 05 229 6100 kymichamber@kauppakamari.fi www.kymichamber.fi www.facebook.com/kymichamber twitter.com/K2KYM

TOIMITUSJOHTAJA JOUKO LEHTORANTA puh. 0440 554 877 jouko.lehtoranta@kauppakamari.fi

Ensimmäistä kertaa järjestetty juoksukoulu starttasi aurinkoisessa säässä huhtikuussa.

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI 85 VUOTTA

TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ JAANA PIRTILÄ puh. 050 309 7451 jaana.pirtila@kauppakamari.fi YHTEYSPÄÄLLIKKÖ PIA PETTERSSON puh. 0400 392 326 pia.pettersson@kauppakamari.fi KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ TIINA PAAVOLA puh. 0440 296 112 tiina.paavola@kauppakamari.fi VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ ANNEMARI BACKMAN puh. 0440 296 301 annemari.backman@kauppakamari.fi ASIAKASPALVELUSIHTEERI ANU-AINO SAHARINEN puh. 040 596 4433 anu-aino.saharinen@kauppakamari.fi TOIMISTOSIHTEERI JENNA LEHTIMÄKI puh. 0440 296 116 jenna.lehtimaki@kauppakamari.fi

Kymenlaakson kauppakamarin perustamispäivänä pidetään maaliskuun 14. päivää vuonna 1929.

Tuolloin valtioneuvosto hyväksyi Kotkan kauppakamariyhdistyksen perustamisen. Vuoden 1960 alussa Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvisti nimeksi Kymenlaakson kauppakamari. Maaliskuussa kauppakamari vietti 85-vuotisen taipaleensa merkkipäivää.

KAUPPAKAMARI 31

Saari Ari-Pekka

Paluu

2014

Merikeskus Vellamo, Tornatorintie 99

Kotka Pekka Sutela

LOGISTIIKKAP

LOUNAS A´LA KALAKUKKO AIRWAYS

9.00

11.40

TOIMintaa & SCI-FIA

TaHTIEN SOTA

Logistiikkavaliokunnanpuheenjohtaja Ari-Pekka Saari, Kymenlaakson kauppakamari

Johtaja Sakari Backlund, SKAL ry Toimitusjohtaja Michael Enberg, Maersk Finland Oy Puheenjohtaja Marko Piirainen, AKT ry Toimitusjohtaja Kimmo Rahkamo, Proxion Train Oy Toimitusjohtaja Kari Savolainen, Finavia Oy Johtaja Ilkka Seppänen, Rautatielogistiikka, VR-Yhtymä Oy

TRILOGIA

10.35 Idän pikajuna ja talouden veturit Professori Pekka Sutela, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

11.00 Liikennepolitiikka tukemaan elinkeinoelämää Johtaja Samuli Haapasalo, Keskuskauppakamari

11.20 Suomen reitti pärjää kilpailussa Toimitusjohtaja Oleg Kasianov, Polar Logistics International Oy

NaKEMYKSIa OHJAAJAN TUOLILTA

Oleg Kasianov

Tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava, Prime Frontier Oy

13.15 Kilpailukyky on viennin ja tuonnin moottori CFO Timo Ihamuotila, Nokia Oyj

OSKARIT

13.50 Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkavaliokunnan huomionosoitukset Ari-Pekka Saari ja Elina Multanen, Logistiikkavaliokunta

THE END

tila

9.50 Matkalla tulevaisuuteen

12.30 TIR, Rikkidirektiivi, Kasvu, Kilpailukyky

14.15 - 15.00 Verkostoitumiskahvit Laakonkissa

uo Timo Iham

9.30 20 vuotta vahvaa logistiikkavaikuttamista

Samuli Haapasalo

AAMIAINEN TIFFANYLLA

Ilkka Halava

n e e t u u s i a v e tul AIVA

Tapahtuman järjestää:

Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.

19.5.