Kauppakamari 1 2015

WWW.KYMICHAMBER.FI

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARILEHTI

1/2015

Esko Aho:

Yrityselämän osaamista politiikkaan ›› 12

TALOUSVUOSI 2014 shokkeja ja geopolitiikkaa

›› 10

Teemana

EDUSKUNTAVAALIT 2015 ›› 3, 4, 16

UUSI JÄSEN

UR APOLKU

GALLUP

KIRJAVINKKI

K ALENTERI

KAUPPAKAMARI 1

SISÄLTÖ

1/2015

SEURAA MEITÄ FACEBOOK.COM/KYMICHAMBER / TWITTER .COM/K2KYM

JULKAISIJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI HEIKINKATU 7 48100 KOTKA WWW.KYMICHAMBER.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 05 229 6100 KYMICHAMBER@KAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUS / TAITTO, ILMOITUSVARAUKSET VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ ANNEMARI BACKMAN ANNEMARI.BACKMAN@ KAUPPAKAMARI.FI PUH. 0440 296 301 KONSEPTI KUMPPANIA OY KUVAPANKIT PIXHILL ILMESTYY 2015 MAALIS-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO SCANWEB OY KORJALANKATU 27 45100 KOUVOLA ISSN 2341-9962

16

Huhtivaaleissa valitaan 200 uutta kansanedustajaa.

JÄSENKENTTÄ

ELINKEINOELÄMÄ

TIETOJA JA TAITOJA

5 UUSI JÄSEN Sirius Sport kutsuu elämyksiin.

12 HENKILÖ Esko Aho tuntee politiikan ja liike-elämän.

5 APPS-VINKIT Kolme vinkkiä hyödyllisistä sovelluksista.

6 URAPOLKU Antti Rinta-Porkkunen: ”Eteenpäin, ylöspäin”.

16 TEEMA Eduskuntavaalit ja kauppakamariryhmän tavoitteet.

23 TILASTO Kauppakamareiden PK-hallitusbarometri.

20 KANSAINVÄLISYYS Kroatia panostaa yrittäjyyteen.

25 LAKI Internetin käyttö työsuhteessa.

7 NIMITYKSIÄ Merja Karhu on vuoden valiokuntalainen. 24 KAMARIN KALENTERI Kevään koulutustarjontaa. 26 KAMARIKUULUMISIA EK:n suhdannebarometri julkistettiin Pyhtäällä.

KANNEN KUVA STT-LEHTIKUVA

2 KAUPPAKAMARI

Ulkoiset shokit ja geopolitiikka Suomen kiusana.

10

PÄÄKIRJOITUS

ON RYTMINMUUTOKSEN AIKA! ELÄMME POIKKEUKSELLISEN mielenkiintoista kevättä. Erityisesti elinkeinoelämän vinkkelistä. On edessä huhtivaalit, joissa ratkaistaan ja paalutetaan, miten Oy Suomi Ab jatkossa voi ja kehittyy. Nyt jos koskaan Arkadianmäelle on saatava edustajia, jotka vahvasti ajavat elinkeinoelämän tavoitteita. KAUPPAKAMARIEN YHTEISENÄ tavoitteena on

saada seuraavalle hallituskaudelle jämäkkä ja uskottava ohjelma, jonka avulla luodaan myönteinen toimintaympäristö Suomessa toimiville yrityksille. Jotta näin tapahtuu, on rytminmuutoksen aika: kauppakamareilla on lääkkeeksi kuuden kohdan selkeät tavoitteet, jotka oma kamarimme on vielä lokalisoinut Kymenlaaksoon. ENSIMMÄISENÄ ON tavoite pienentää julkista sektoria. On kestämätöntä, että julkisten menojen BKT-suhde hipoo 60 prosenttia, mikä on EU:n suurimpia. Suhde on palautettava 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Kymenlaaksossa tarvitaan parempaa kuntayhteistyötä, ja kuntien yhdistyminen / tiiviimpi yhteistyö on saatava liikkeelle. Toinen tavoite koskee verotusta: Veroaste on käännettävä selvään laskuun seuraavan vaalikauden aikana ja verotus tukemaan kasvua. Erityisen tärkeää on työn verotuksen keventäminen. Kymenlaaksossa tarvitaan rakenteellisia säästöjä, ei kunnallisverojen nostoa. LIIKENNERATKAISUILLA PAREMPAA kilpailukykyä on kolmas tavoite. Liikennepolitiikan on

perustuttava selkeisiin palvelukriteereihin ja pitkäjänteiseen päätöksentekoon. On saatava vetävät väylät niin merelle, kiskoille kuin maanteille. Tämä korostuu erityisesti Kymenlaaksossa, logistiikan ykkösmaakunnassa. SÄÄNTELY HYVÄ, ylisääntely paha. Neljäs tavoite on purkaa byrokratiaa, saada yritysvaikutusten arviointi osaksi kuntien normaalia toimintaa ja päästä sääntelystä itsesääntelyyn, esimerkiksi kauppojen aukioloissa. Energiaomavaraisuutta on nostettava. Kymenlaakso on edelläkävijä bioenergiassa ja sitä on kehitettävä edelleen. Tukipolitiikka ei saa vääristää kilpailua energiamarkkinoilla. Tuulivoiman rakentamisen esteet on poistettava. Näistä viides tavoite. KUUDES TAVOITE koskee koulutusta. Työelämän osaamistarpeet on otettava enemmän sen perustaksi. Nuorille suunnattu oppisopimusmalli on otettava käyttöön. Kymenlaaksonkin ammatillista koulutusta on kehitettävä järjestäjäverkkoa tiivistämällä. KUN EHDOKAS lähtee näillä eväillä vaalitaistoon, hän tukee uusien yrityksien ja työpaikkojen syntymistä sekä turvaa hyvinvointivaltiotamme. Ja on etulyöntiasemassa ”toisinajatteleviin” nähden.

ARKADIANMÄELLE ON SAATAVA EDUSTAJIA, JOTKA YMMÄRTÄVÄT ELINKEINOELÄMÄN TARPEITA.

JOUKO LEHTORANTA toimitusjohtaja

LYHYESTI LUKUINA

19.4. 16

25

EDUSKUNTAVAALIEN VAALIPÄIVÄ ON 19.4.2015.

KESKUSKAUPPAKAMARIN UUSI DIGIMITTARI

KAUPPAKAMARIT KARTOITTIVAT HELMIKUUSSA

Vaaleja varten Suomi on jaettu 13 vaalipiiriin maakuntajaon mukaisesti. Kustakin vaalipiiristä valitaan se määrä kansanedustajia, jota vaalipiirissä asuvien Suomen kansalaisten lukumäärä kuusi kuukautta ennen vaaleja osoittaa.

kertoo, millä tasolla yritys on digitalisaatiossa. 16 kysymystä käsittävä digimittari on maksuton ja löytyy verkosta Digitaalinen Polku -ohjelman verkkosivuilta.

PK-hallitusbarometrillä yritysten hallitustyöskentelyä. Kyselyyn vastasi 1200 yritysjohtajaa ympäri Suomea. Vain 25 prosentilla vastaajayrityksistä oli yhtiön johtoa koskeva pitkän tähtäimen suunnitelma. KAUPPAKAMARI 3

KOMPASSI

KIRJA

NYT PUHUTTAA

(V)IHASTUTTAVA MAINOSKIELI - FRAASEISTA FIILIKSIIN ANTOISAA LUETTAVAA siitä, miten kielellä voi

koukuttaa ja mainoksilla vaikuttaa. LIFE STYLE -julkaisuun on haastateltu ihmisiä, joiden työ koskettaa mainoskieltä ja jotka miettivät mainoksiin liittyviä asioita päivittäisessä työssään. Erilaisten mainoskampanjoiden avulla valotetaan, millaisista ideoista ja taustoista hyvät kampanjat usein syntyvät ja miten oivaltavasta mainoslauseesta voi kehittyä ajan myötä kaik-

OPI LISÄÄ MAINOSKIELESTÄ!

kien tuntema lentävälause. Lisäksi kirjassa käydään läpi, miten somea voidaan käyttää hyödyksi ja miten tärkeä osa valokuvalla on mainoksessa ja katsojan huomion herättämisessä. Mukana on esimerkkejä yrityksistä, jotka eivät mainosta ja jotka haluavat käyttää kilpailussaan muita ratkaisuja kuin mainontaa. Mukana on viihdyttävää life style -lehdille tyypillistä aineistoa, kuten mainosteemaan kytkeytyviä ruokaohjeita, kertomus mainonnan matkasta Suomessa ja leikkimielinen testi omasta soveltuvuudesta mainosalalle. (V)ihastuttava mainoskieli - fraaseista fiiliksiin on antoisa teos kaikille niille, jotka haluavat tietää mainoskielestä enemmän.

4 KAUPPAKAMARI

Valitse ehdokkaasi ja äänestä 19.4.2015!

Eduskuntavaalit 2015 Suomessa valitaan yleisillä vaaleilla tasavallan presidentti, eduskunnan 200 kansanedustajaa sekä kuntien ja kaupunkien valtuustot ja jäsenet Euroopan parlamenttiin. Huhtikuussa vuorossa ovat eduskuntavaalit: 13 vaalipiiriä, 16 puoluetta, noin 2000 ehdokasta, 200 uutta kansanedustajaa. SUOMEN VAALIJÄRJESTELMÄ on henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä, jossa yhdellä numerolla äänestetään sekä henkilöä että puoluetta. Yleiset vaalit toimitetaan meillä tiettyjen periaatteiden mukaisesti. Näihin periaatteisiin kuuluvat mm. yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, vaalit ovat välittömät eli äänioikeutettu äänestää vaaleissa suoraan sitä henkilöä, jonka hän tahtoo saada valituksi, kunkin äänestäjän on äänestettävä itse vaaliviranomaisen edessä ja vaalit ovat salaiset. VUODEN 2015 eduskuntavaalien tärkeitä ajankohtia ovat 10.3., jolloin ehdokashakemukset on jätettävä ja 19.3., jolloin ehdokasasettelu vahvistetaan. Ennakkoäänestys kotimaassa on 8.-14.4. ja ulkomailla 8.-11.4. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 19.4. ja tulokset vahvistetaan 22.4.

TÄMÄN VUODEN eduskuntavaaleissa on 13 vaalipiiriä ja ehdokkaita on yleensä noin 2000. Heidän joukostaan valitaan 200 kansanedustajaa. 13 vaalipiiriä muodostuvat maakuntajaon mukaisesti. Kustakin vaalipiiristä valitaan kansanedustajia siellä asuvien Suomen kansalaisten lukumäärän perusteella. Ahvenanmaalta valitaan kuitenkin aina yksi kansanedustaja. Edustajanpaikat jakautuvat vaalipiireittäin seuraavasti: Helsingin vaalipiiri 22 edustajaa, Uudenmaan vaalipiiri 35, VarsinaisSuomen vaalipiiri 17, Satakunnan vaalipiiri 8, Hämeen vaalipiiri 14, Pirkanmaan vaalipiiri 19, Kaakkois-Suomen vaalipiiri 17, Savo-Karjalan vaalipiiri 16, Vaasan vaalipiiri 16, Keski-Suomen vaalipiiri 10, Oulun vaalipiiri 18, Lapin vaalipiiri 7 ja Ahvenanmaan vaalipiiri 1. Lähteet: http://web.eduskunta.fi ja vaalitieto.fi

APPSIT FONECTA CALLER

WHATSAPP

Hyvä työkalu puhelinnumeroiden hakuun ja tallentamiseen. Maksuton. Saatavilla iOS:lle, Androidille ja Windows Phonelle.

SUPERSÄÄ

WhatsApp soveltuu esim. työ- ja harrastusryhmille nopeaan ryhmäviestintään. Toimii iOS, Android ja Windows puhelimilla.

Helppo tapa tarkistaa paikkakuntakohtainen sää Suomessa ja ulkomailla. Toimii iOS, Android ja Windows puhelimissa ja tableteissa.

UUSI JÄSEN

9+1 SYYTÄ KUULUA KAUPPAKAMARIIN KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN jäsenyys

kannattaa! Saat käyttöösi rahanarvoiset jäsenedut ja tueksesi kauppakamarien ainutlaatuiset verkostot.

1. JOKAINEN KONTAKTI ON MAHDOLLISUUS.

Sirius Sport Resort kutsuu elämyksiin! VAJAA KAKSI vuotta sitten kesällä 2013 Pyhtäälle avattiin uudenlainen elämysurheilukohde Sirius Sport Resort. Lentämistä, surfaamista ja köysirataseikkailija tarjoava yritys on löytänyt kohderyhmänsä ja tarjoaa tuulitunnelin ja virtaavan veden lisäksi erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. -TOIMINTAFILOSOFIANA ON ajatus siitä, että ihminen voi unelmoida suuria ja toteuttaa myös ikiaikaisen haaveensa lentämisestä. Euroopassa tuulitunnelibusiness menestyy ja uusia tunneleita suunnitellaan koko ajan. Pyhtäällä me olemme oikeastaan edelläkävijöitä, Sirius Sport Resortin toimitusjohtaja Marie Skavo-Sinisalo kertoo. YRITYKSEN ALKUTAIVAL on ollut oikeiden asiakasryhmien tavoittamista, tapahtumasuunnittelua ja työntekoa monikulttuurisessa työyhteisössä. Henkilökunta koostuu 8 eri kansallisuudesta, tällä hetkellä Siriuksessa työskentelee kokopäiväisesti 29 henkilöä. - ASIAKASKUNTAMMEKIN on kansainvälinen ja monipuolinen, mukana on mm. laskuvarjohyppääjiä, yrityksiä ja juhlaseurueita. Ensimmäisenä toimintavuonna meillä kävi aktiviteeteissa noin 15 000 ja kaikkiaan noin 49 000 virailijaa. Myyntiä oli lähes 2 miljoonaa. Nyt olemme pääsemässä vauhtiin ja molemmat luvut ovat selvässä kasvussa, Skavo-Sinisalo sanoo. Lue lisää www.siriussport.fi ja lähde lentämään.

2. HYVÄT neuvot eivät ole kalliita. Saat maksutonta lakineuvontaa. 3. PYSY ajan tasalla. Saat ensimmäisten joukossa lukea elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset. 4. TIETOLÄHTEET päivittäiseen työhön. Ajantasaista tietoa mm. työsuhde-, vero-, kirjanpito- ja palkka-asioissa. 5. NÄKYVYYTTÄ ja kontakteja, verkostojen kautta maailmanlaajuiset yhteydet. 6. ASIAKIRJAT ulkomaankauppaan. 7. NEUVOJA sopimuskiemuroihin. 8. VAIKUTA elinkeinoelämässä. Ainutlaatuisten verkostojen avulla voit vaikuttaa elinkeinoelämän kehittymiseen niin alueellisesti kuin kansallisesti. 9. EDULLISEMMAT hinnat. Jäsenenä saat alennusta kauppakamarin tuotteista ja palveluista. 10. KEHITÄ osaamistasi. Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset.

KAUPPAKAMARI 5

KOMPASSI

URAPOLKU ANTTI RINTA-PORKKUNEN

”Eteenpäin, ylöspäin” Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikennevastuualueen johtaja, nykyisin senior advisor, Antti Rinta-Porkkunen on noudattanut urallaan äidin antamaa ohjetta: eteenpäin ja ylöspäin! Etelä-pohjanmaalaisella asenteella työtä on tehty hartiavoimin ja tehdään vielä kesään saakka. Sitten tärkeimmät on hoidettu, alkaa toisenlainen arki. KUORTANELAISEN MAANVILJELIJÄPERHEEN poika oppi jo nuorena työnteon mentaliteetin. ”Töitä tehtiin tosissaan, sunnuntaina levättiin. Kannustimena ja palkintona oli täytekakku, joka leivottiin aina kun heinätyöt alkoivat ja kun ne päättyivät”, Rinta-Porkkunen muistelee lapsuuden ja nuoruuden ”palkattomia kesätöitään”. Koulunpenkillä matematiikka osoittautui helpoksi. Antti täytteli ylimääräisiä laskuvihkoja kun tehtävät valmistuivat ennen muita oppilaita. Jatkoksi sille oli luontevaa lähteä opiskelemaan alaa Jyväskylän yliopistoon. ”Aloitin matematiikan opinnot syksyllä 1970 ja jouluun mennessä oli selvää, että alaa on vaihdettava. Kaipasin jotain muutakin kuin teoreettista todistelua ja loogista päättelyä.” Rinta-Porkkunen siirtyi Espoon Otaniemeen 1971 ja tunsi heti tulleensa oikeaan paikkaan. Helsingissä oli tullut käytyä vain kerran aikaisemmin, mutta asunto järjestyi teekkarikylästä ja suuri maailma odotti. Asioita tapahtuikin nopeaan tahtiin; opintoja, kesätöitä Uudenmaan tiepiirissä, siirtyminen ympärivuotiseksi insinöörioppilaaksi TVH:hon, naimisiin ja ensimmäinen lapsi, sitten armeijan harmaisiin vuonna 1977. Rinta-Porkkusen elämää ja uraa on ohjannut äidin antama ohje: eteenpäin ja ylöspäin. ”Pala palalta olen aina päässyt etenemään ja uusia mahdollisuuksia on tullut säännöllisesti tarjolle. Osittain siksi olen pysynyt valtion leivässä koko työurani ajan, eikä houkutus siirtyä esimerkiksi konsulttipuolelle ole kasvanut liian suureksi.” Kouvolaan Rinta-Porkkunen tuli perheineen vuonna 1985. Takana oli 10 vuotta töitä keskushallinnossa, joka oli alkanut tuntua melko kapea-alaiselta asiantuntijatyöltä. Antti kaipasi työhön laajempaa otetta. ”Halusin laajempaa näkemystä ja lähemmäs yhteiskunnan muita toimijoita.

6 KAUPPAKAMARI

Sidosryhmäyhteistyö on ollut minulle yksi suurimmista ilon aiheista työurani aikana. Olen saanut yhteistyön toimimaan kaikkiin suuntiin ja se on luonut pohjan, jolla olemme onnistuneet monissa hankkeissa ja vaikuttamistyössä.” Rinta-Porkkunen on toteuttanut tätä rooliaan myös kauppakamarin vaikuttamistyössä. Reilu 10 vuotta logistiikkavaliokunnassa tuotti tulosta, josta Antti palkittiin kauppakamarin rautaisella ansiomerkillä. Perusteluissa todetaan Rinta-Porkkusen merkittävällä tavalla edesauttaneen elinkeinoelämälle tärkeiden infrastruktuurihankkeiden toteutumista Kaakkois-Suomessa. ”Minulle työ kauppakamarin luottamushenkilönä on ollut antoisaa. Olen saanut toimia asiantuntijaroolissa ja antaa tietoni ja näkemykseni sellaisten tahojen käyttöön, joilla puolestaan on kanavat vaikuttamiseen”, Rinta-Porkkunen sanoo. Vuosien saatossa on toteutunut monia hankkeita. Rinta-Porkkunen muistelee lämmöllä mm. Vt 6 Lappeenranta – Imatra urakkaa, E18 Koskenkylä-Kotka tien ja Haminan kehätien valmistumista sekä Vaalimaan rekkaterminaalin avaamista viime vuonna. Paljon on saatu aikaan, mutta työ jatkuu. ”Tieasioissa on nyt Pohjois-Kymenlaakson vuoro. Lähtee Kouvolasta mihin suuntaan tahansa, tiestö kaipaa parannusta. Tärkeä on myös raidepuolella Luumäki-Imatran kaksoisraide. Nämä pitäisi valtakunnallisestikin priorisoida kiireellisyydessä aivan kärkeen, sillä näillä vaikutetaan positiivisesti elinkeinoelämään”, painottaa Rinta-Porkkunen. Vielä on jäljellä valtavan tieto- ja kontaktimäärän siirtäminen eteenpäin seuraajalle. Työ jatkuu kesään, jolloin Antti lopullisesti siirtyy eläkepäivien viettoon. Luvassa on kesällä tennistä, talvella mutkamäkeä, lapsenlapsia, risusavottaa omalla metsäpalstalla – aika ei tule käymään pitkäksi!

VAKIOT KOULUTUS

Diplomi-insinööri Otaniemen teknillisestä korkeakoulusta rakennusinsinööriosastolta 1979. ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA

Maanviljelijäperheessä työt alkavat heti kun ikää on riittävästi. Mutta ensimmäinen palkkatyöni oli kesätyö apupoikana Alavuuden Säästöpankin uudisrakennuskohteessa. MERKITTÄVIN ASKEL URALLA

Niitä on ollut kaksi. Ensimmäinen oli se, että vaihdoin matematiikan opinnot yhdyskuntatekniikan insinööriopinnoiksi. Toinen merkittävä asia oli siirtyminen keskushallinnosta aluehallinnon tehtäviin. MOTTONI!

Pikku juttu sadan vuoden päästä.

Merja Karhu on vuoden valiokuntalainen Kymenlaakson kauppakamari palkitsee vuosittain luottamushenkilön, joka on antanut valiokuntansa työskentelyyn oman panoksensa ja osallistunut kaikkiin vuoden aikana järjestettyihin kokouksiin. Vuoden 2014 valiokuntalainen on kaupan ja palvelualan valiokunnan jäsen, K-Rauta Kouvolan kauppias Merja Karhu (kuvassa). Merja on ollut mukana valiokuntatoiminnassa muutaman vuoden ja on jo paikkansa lunastanut. Kauppakamari kiittää vuoden valiokuntalaista hienosta työstä kamarin luottamustehtävissä ja onnittelee valinnasta vuoden valiokuntalaiseksi!

Järjestä aamukahvit kauppakamarin kanssa! Kymenlaakson kauppakamari järjestää yhteistyössä jäsenyritystensä kanssa aamukahvitilaisuuksia vaihtuvilla ajankohtaisilla teemoilla ja kiinnostavilla aiheilla.

Onko sinulla mielessä teema, josta haluaisit kertoa muille kauppakamarin jäsenille? Järjestämme vuosittain 4-6 aamukahvitilaisuutta Kymenlaaksossa. Jäsenyritys vastaa osaltaan tilaisuuden puhujista ja kuluista, kauppakamari käytännön järjestelyistä ja markkinoinnista. Kauppakamarin jäsenistölle maksuttomat tilaisuudet ovat kestoltaan 1-2 tuntia sisältäen lyhyitä tietoiskuja ja casepuheenvuoroja. Tilaisuuksiin osallistuu keskimäärin 30-50 henkilöä.

Ota rohkeasti yhteyttä ja ehdota aamukahvin aihetta! Lisätietoja: koulutuspäällikkö Jenna Lehtimäki, jenna.lehtimaki@kauppakamari.fi, 0440 296 112.

Merja Karhu

Heidi Merikalla-Teir välimieslautakunnan pääsihteeriksi Varatuomari, MBA Merikalla-Teir on nimitetty Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan pääsihteeriksi 2.2.2015 alkaen. Aikaisemmin hän on toiminut Asianajotoimisto Boreniuksen Specialist Partnerina. Merikalla-Teir saa Keskuskauppakamarin välimieslautakunnassa vastuulleen välimieslautakunnan toiminnan ja markkinoinnin koordinoinnin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

KAUPPAKAMARI 7

KOMPASSI

Mittaa, kuinka pitkällä yrityksesi on digitalisaatiossa! Keskuskauppakamari on lanseeranut yrityksille Digimittarin, jolla voi helposti testata, mille tasolle on digitaalisessa murroksessa edennyt. Digimittari auttaa myös huomaamaan, mistä kaikesta digitalisaatiossa on kysymys. KAUPPAKAMARIEN DIGITAALINEN Polku -koulutus- ja valmennusohjelmassa mentorina toimiva Piiu Pukkila on suunnitellut 16 kysymystä käsittävän verkossa toimivan Digimittarin. Mittari on yritysjohdon itsearviointi, jossa digitalisaatioon vaikuttavia näkökulmia kartoitetaan yrityksen johtamisessa, toiminnoissa, osaamisessa ja innovoinnissa. SUOMALAISYRITYKSISSÄ ON vielä paljon tehtävää digitalisaatioon liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Digitaalisen liiketoiminnan mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin tarttuminen on edellytys, jos suomalaisyritykset haluavat pysyä mukana kiristyvässä kilpailussa. Hyvä alku on yrityksen lähtötilanteen tunnistami-

nen. Nyt käytössä on väline, jolla yrityksen oma digitalisaation taso voidaan helposti ja nopeasti arvioida. DIGIMITTARI PALVELEE ensisijaisesti yksittäistä yritystä, mutta kertyvästä datasta voidaan myöhemmin tarkastella suomalaisyritysten digitalisoitumisen tilaa yleisemminkin. Vastausten kertyessä yritys pystyy vertaamaan omaa digitilaansa muihin testin tehneisiin. DIGIMITTARIN VOI tehdä maksutta kauppakamarien Digitaalinen Polku -ohjelman verkkosivuilla: http://digitaalinenpolku.fi/.

Vahva, tuore, särmikäs – RAW by nature KASVUOHJELMAN LINJAUSTEN tueksi on Kotkan-Haminan seudulla suunniteltu yhteinen elinkeinomarkkinoinnin konsepti. RAW by nature on elinkeinomarkkinoinnin luovan konseptin ydin ja samalla slogan. RAW by nature -konseptin henkinen pääoma liittyy historiaan ja asenteeseen, joka ei ole kopioitavissa. Konseptiin kiteytyy KotkanHaminan seudun jäljittelemätön olemus, tekemisen tapa ja lupaus vahvuudesta, tuoreudesta ja särmästä, jota ei muualta löydy. Raw by nature- konseptia viedään nyt aktiivisesti eteenpäin. KOTKAN-HAMINAN SEUDUN elinkeinomarkkinoinnin tärkein tavoite on alueen vetovoiman kasvattaminen ja uusien yritysten, osaajien ja investointien houkuttelu yhteisen kattokonseptin avulla. Pääperiaatteena on yhteistyön voima ja synergioiden hyödyntäminen: yhteisen ja yhtenäisen

8 KAUPPAKAMARI

markkinoinnin avulla kasvatetaan seudun tunnettuutta ja vetovoimaa uusien yritysten ja investointien houkuttelemiseksi alueen ulkopuolelta. Kun huomio saadaan suuntautumaan alueelle, kanavoituu se useiden eri toimijoiden ja tekijöiden hyödyksi seudulla. KUKIN SEUDUN toimija, kunta, yritys tai yhteisö, voi omalta osaltaan kasvattaa seudun tunnettuutta yritysten, investoreiden ja osaajien keskuudessa ottamalla käyttöön Raw by nature -elementtejä. NE LÖYTYVÄT täältä: http://www.kotkahamina.fi/ MIKÄLI YHTEISMARKKINOINTI kiinnostaa, otathan yhteyttä Mia Hämäläiseen, markkinointi- ja myyntipäällikkö, Cursor Oy, p. 040 1902 541 tai mia.hamalainen@cursor.fi

GALLUP

TARVITAAN LISÄÄ positiivisia viestejä seudun hyvistä puolista varsinkin tavallisten kymenlaaksolaisten kertomana. Tiivis yhteistyö kaupunkien, yritysten ja oppilaitosten välillä on tärkeää, jotta osataan kehittää oikeaa osaamista ja saadaan luotua lisää työpaikkoja sekä yhteistyöverkostoja. Alueen elinvoimaisuuden kannalta tärPETRA HÄRKÖNEN MARKKINOINTIASSISTENTTI keä kohderyhmä ovat nuoret aikuiset PROPENTUS OY ja lapsiperheet, mukaan lukien myös ne, jotka alueella jo asuvat.

JARI KOSKIKURU KAUPALLINEN JOHTAJA KAAKON VIESTINTÄ OY

PASI RIIALI TOIMITUSJOHTAJA / TUOTTAJA MEDIATEHDAS DAKAR OY

MEIDÄN PITÄÄ itse uskoa ja luottaa siihen, että Kymenlaaksossa on paljon annettavaa sekä täällä asuville että muille kohderyhmille esimerkiksi matkailun saralla. Meillä on yhteydet, osaaminen ja loistava sijaiti, mutta usko puuttuu. Maakunnan markkinoinnissa kaikki kohderyhmät ovat yhtä tärkeitä. Oleellista on, että käytämme itse hyviä paikallisia palveluitamme ja markkinoimme niitä myös muille.

MEILLÄ ON jo olemassa pohja vetovoimaiselle maakunnalle. Nyt tarvitsemme kaikki kymenlaaksolaiset kertomaan eteenpäin viestiä siitä, miten makea ja monipuolinen alue meillä onkaan. Sen lisäksi tarvitaan massiivista, laajaa näkymistä valtakunnallisesti ja miksei kansainvälisestikin. Yksi tärkeä kohderyhmä ovat pääkaupunkilaiset. Kymenlaaksoa voisimme markkinoida heille loistavana, edullisena asuinpaikkana, josta käsin on helppo käydä työssä Helsingissä.

© 2015 Ernst & Young Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.

Miten Kymenlaaksosta saadaan entistä vetovoimaisempi? Paikalliset asiantuntijat. Kansainvälinen verkosto. • Tilintarkastuspalvelut • Lakipalvelut • Veropalvelut • Liikkeenjohdon konsultointi • Yritysjärjestelyt www.ey.com/fi www.ey.com/fi/kotimaa

VIELÄ EHDIT HAKKIA NÄKYVYYTTÄ KAUPPAKAMARIN VUOSIKIRJASSA 2015. OTA YHTEYTTÄ 6.3. mennessä:

Helena Nikkanen 0400 383 683 helena.nikkanen@mamys.fi.

KAUPPAKAMARI 9

KOMPASSI

Talousvu

Ulkoiset shokit ja geopol

Vuonna 2014 muistettiin sata vuotta aiemmin puhjennutta ensimmäistä maailmansotaa. Silloin maailmanpolitiikan tapahtumat lopettivat maailmantalouden silloisen suotuisan kehityksen. Sata vuotta myöhemmin talousvuotta 2014 varjostivat kärjistyvät konfliktit – Ukrainan sekavat tapahtumat ja ISIS-järjestön uhkaava leviäminen. TEKSTI ILKKA LAKANIEMI KUVA PIXHILL

10 KAUPPAKAMARI

uosi 2014

litiikka Suomen kiusana

E

nsimmäisen maailmansodan alkaminen kuoppasi tehokkaasti 1900-luvun alun idealistisen ajatuksen siitä, että maiden keskinäinen taloudellinen riippuvaisuus tekisi sodasta mahdottoman taloudellisistä syistä. Vuonna 1914 johtavien maiden patoutuneet poliittiset tavoitteet, ristiinsolmitut liittoutumat ja onnettomat yhteensattumat lopulta jyräsivät kaikkien taloudellisten argumenttien yli. Vuosi 2014 alkoi taloudellisesti suhteellisen valoisissa tunnelmissa. Monen vuoden epävarman kehityksen jälkeen näytti vihdoin siltä, että maailmantalous alkaisi hitaasti, vaikkakin epätasaisesti, elpyä Yhdysvaltojen suotuisan talouskehityksen johdolla. Vuoden aikana eskaloituvat konfliktit kuitenkin nostivat ulkoisten poliitisten shokkien vaikutuksen talouden kehitykseen taas etualalle. Vaikka ulkoisten shokkien skenaarioita ja niiden todennäköisyyttä pyritään arvioimaan, niin vuonna 2014 eskaloituneet tapahtumat ylittivät monen asiantuntijan pahimmatkin arviot. Taloudellinen luottamus ja tulevaisuudenusko joutuivat koetukselle etenkin kahden keskeisen ulkoisen shokin - Ukrainan sekavien tapahtumien ja ISIS-järjestön uhkaavan leviämisen edessä. Samalla Suomen maantieteellinen sijainti nousi taas otsikoihin, pitkästä aikaa myös negatiivisissa yhteyksissä. UKRAINAN SYY JA SEURAUS Sodalla Ukrainassa on monia syitä ja seurauksia, mutta taloudellisesti se juonsi juurensa Ukrainan surkeasta taloudellisesta tilasta verrattuna entisiin Itä-Euroopan valtioihin, joiden kansalaisten korkeampi elintaso osana eurooppalaista talousaluetta ei jäänyt

tavallisilta ukrainalaisilta huomaamatta. Ukrainan mullistusten vaikutus ja eurooppalaisen sodan epämukava läheisyys kertautuivat nopeasti. Sotaa seuranneitten taloudellisten pakotteiden paine paitsi kasvatti henkistä juopaa Lännen ja Idän – Venäjän ja muun Euroopan välillä, myös sotki pahasti Suomen lyhyen tähtäimen taloudellisen kasvun mahdollisuudet. Eri laskutavoista riippuen Ukrainan kriisin vaikutus Suomen BKT-kehitykseen on ainakin -0,9 prosenttia, todellinen vaikutus on varmasti suurempi kriisin jatkuessa. Suomen vienti Venäjälle alkoi yskiä ja korvaavien markkinoiden synnyttäminen ei onnistu silmänräpäyksessä. Samalla venäläisten Suomessa kuluttaman rahan määrä laski suhteessa ruplan alenevaan arvoon. Aiemmin BRIC-maana tunnettua Venäjää ei voi enää nähdä osana muita kehittyviä ja lupaavia talouksia. Venäjän kyky uusiutua taloudellisesti on myös romahtanut öljyn hinnan laskun ja poliittisen eristäytymisen seurauksena. Samalla Suomen asema porttina Venäjän markkinoille on muuttunut. LÄHI-IDÄN VAIKUTUS Ensimmäisen maailmansodan yksi seuraus oli Lähi-Idän uusien valtioiden synty ja keinotekoisten rajojen piirtäminen Ottomaanien valtakunnan raunioille. ISIS-järjestön leviäminen nojaa osaltaan silloin aiheutettuihin historiallisiin kaunoihin ja järjestö onkin taitava ruokkimaan näkemystä islamilaisen suuruuden palauttamisesta.

aiemmin epävakaalla alueella ja keskittänyt Yhdysvaltojen päähuomion Lähi-Itään. Lähi-Idän tapahtumat ja Euroopassa tehdyt iskut ovat myös siirtäneet eurooppalaisten päättäjien huomiota taloudellisista uudistuksista muunmuassa maahanmuuttokysymyksiin ja poliittisten ääriliikkeiden seuraamiseen. Tämä ei lupaa hyvää välttämättömien, yhteiskunnallisten rakennemuutosten ajamiseen Euroopassa ja Suomessa, joita ilman on vaikea mahdollistaa uutta talouskasvua. MITÄ VOIDAAN TEHDÄ? Maailman mullistuksista huolimatta kauppakamarit jatkavat omalta osaltaan työtä Suomen taloudellisen toimintaympäristön kehittämisessä suotuisaksi yrityksille. Samalla on hyvä muistaa että kauppakamarien edelleen jatkuva kansainvälinen yhteistyö juontaa juurensa ensimmäisen maailmansodan opetuksiin. Sodanjälkeisessä maailmassa kaupankäynti, taloudellisten suhteiden uudelleenrakentaminen ja keskinäisen luottamuksen palauttaminen toimi kauppakamarien keskeisenä johtoajatuksena. Vaikka taloudellinen riippuvaisuus ei lopulta pystynyt estämään sotaa, niin kasvavan taloudellisen yhteistyön arvo ei ole kadonnut. Kaikkien kauppakamarien työ jatkaa tätä historiallista perinnettä ja vuoden 2014 konflikteista huolimatta taloudellisten verkostojen merkitys tulevaisuudelle ei ole vähentynyt, vaikka mediasta voisi saada toisen käsityksen.

Taloudellisesti järjestön nousu on vaikuttanut suoraan öljyn hinnanmuodostukseen, luonut lisääntyvää epävarmuutta jo

KAUPPAKAMARI 11

12 KAUPPAKAMARI

Enemmän liike-elämän osaamista poliittiseen päätöksentekoon TEKSTI PATRIK LINDFORS KUVAT STT-LEHTIKUVA

Elinkeino­elämän ja politiikan välillä vallitsee Esko Ahon mukaan syvä kuilu. Harvalla yritysjohtajalla on syvällisempi tuntemus politiikasta, ja vain muutamalla poliitikolla on kokemusta yrityselämästä. HENKILÖ

KAUPPAKAMARI 13

S ESKO AHO SUOMEN PÄÄMINISTERI

1991-1995 KANSANEDUSTAJA

1983 - 2003 KESKUSTAN PUHEENJOHTAJA

1990 - 2002 SITRAN YLIASIAMIES 2004 - 2008 NOKIAN YHTEISKUNTASUHTEISTA VASTAAVA JOHTAJA

2009 - 2012 SENIOR FELLOW

Harvardin yliopiston Kennedy School 2012 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

East Office Business Team for Russia Suomalais-Venäläinen kauppakamari Kansainvälisen kauppakamari ICC:n hallituksen jäsen

14 KAUPPAKAMARI

uomi on yhä yksi maailman kilpailukykyinettiin poliittisille valtiosihteereille. Tämä horjutti simmistä maista, melkein kaikilla mittareilvallankäytön tasapainon. la mitattuna: hyvinvoinnin, koulutuksen ja ”Olemme menettäneet meidän perinteisen myös luottoluokituksen osalta. vahvuutemme, kyvyn reagoida nopeasti muuttuviin Huippuluokan tulokset kansainvälisissä vertaitilanteisiin.” luissa on yksi puoli todellisuudesta. Toinen puoli Hallituksen päätöksenteon ohjenuorana on puoliittyy talouden jyrkkään alamäkeen. Suomen lueiden yhteisesti sovittu hallitusohjelma. Tärkeintä bruttokansantuote on vajaa viisi prosenttia pienemon, että hallitusohjelmassa on selkeitä strategisia pi kuin vuonna 2008, jolloin finanssikriisi syöksi päämääriä ja tarpeeksi liikkumatilaa. maailmantalouden kaaokseen. Saman aikajakson ”Wayne Gretzkyn oppien mukaan pitää liikkua aikana valtion kulut ovat kasvaneet 25 prosentilla ja sinne, minne kiekko on menossa, eikä sinne missä tuotot ainoastaan 8 prosentilla. kaikki muut jo ovat”, sanoo Aho. Taloudellinen tilanne muistuttaa monessa suhteessa 90-luvun alkupuoliskoa, jolloin Suomi oli DIGITALISAATIOON ON TARTUTTAVA vajonnut syvään lamaan. Esko Aho joutui silloin Digitalisaatio on yksi merkittävimmistä talouteen ja pääministerinä tekemään rankkoja ja radikaaleja kilpailukykyyn vaikuttavista asioista tällä hetkelpäätöksiä, jotta Suomi välttyilä. Vaikutukset ovat Ahon si täydelliseltä taloudelliselta mukaan yhtä merkittävät MYÖS KANSA YMMÄRTÄÄ, romahdukselta. kuin siirtyminen agraari­ Tämän hetken huonoon yhteiskunnasta teollistuneeMISTÄ ON KYSE JA ETTÄ tilanteeseen löytyy Ahon ONGELMIIN ON TARTUTTAVA. seen yhteiskuntaan. mukaan kolme syytä. Ulkoi”Kolmannes nykyisistä sista tekijöistä kansainvälisen työpaikoista katoaa seuraavan talous­tilanteen ja vientimark20 vuoden aikana. Koimme kinoiden jyrkkä heikentysaman ilmiön 60- ja 70-luminen ovat vaikuttaneet vuilla maa- ja metsätalouSuomen tilanteeseen eniten. dessa.” Suomella on myös vakava kustannusongelma, Muutos oli silloin Ahon mukaan luonnollisillä teollisuuden kustannukset ovat nousseet, nen prosessi. Digitalisaatio tulee aiheuttamaan vaikka talouskasvu on polkenut paikallaan. Kolmas vastaavan muutoksen seuraavien vuosikymmenien tekijä on julkisen sektorin ja teollisuuden rakenneaikana. Suomen ainoa vaihtoehto on olla maailman ongelma, johon sisältyy myös osaamisongelma. parhaimpia digitalisaation hyödyntäjiä. ”Sopeutuminen digitalisaation tarjoamiin POLITIIKKAA JA TALOUTTA mahdollisuuksiin on ainoa tapa, jolla Suomi voi Edellytys Suomen nostamiseksi takaisin huipulle on menestyä tulevaisuudessa. Tämä prosessi tulee keskinäisen ymmärryksen parantaminen julkisen kuitenkin aiheuttamaan mullistuksia ja vastoinkäyja yksityisen päätöksenteon välillä. Elinkeino­elämä misiä, varsinkin henkilökohtaisella tasolla.” yrittää Ahon mukaan ohjata poliittista päätöksentekoa ymmärtämättä täysin poliittisen päätöksenOPETUS AVAINASEMASSA teon logiikkaa. Poliittisista päätöksentekijöistä taas Suomella on Ahon mukaan hyvät edellytykset pärhyvin harva tuntee elinkeinoelämän realiteetteja ja jätä nopeasti muuttuvassa ympäristössä ja nousta lainalaisuuksia. yhdeksi digitaalisen maailman kärkimaaksi. ”Poliitikoilla on käsitys, että lainsäädännöllä voi ”Suurin haaste on monialaisen osaamisen edisohjata yksityisen sektorin toimintaa. On kuitentäminen. Suomen opetusjärjestelmän on avattava kin mahdotonta tehdä oikeita poliittisia päätöksiä ovensa yrityksille”, sanoo Aho. ymmärtämättä markkinoiden logiikkaa.” Opetusjärjestelmän kehittäminen ei Ahon Suomessa on Ahon mukaan pyrittävä hakemaan mukaan vaadi suuria rahoja ja resursseja. Ratkaiwin-win-ratkaisuja, jotka hyödyttävät maata kokoseva tekijä on asenne, jonka pitää olla sama kuin naisuutena. Esimerkiksi julkista sektoria koskevassa amerikkalaisissa huippuyliopistoissa. keskustelussa on lähtökohtana yleensä näkemys, ”Suomeen pitää palauttaa tulevaisuuden rakenettä jos yksi osapuoli hyötyy, löytyy varmasti joku tamisen kulttuuri.” toinen, joka häviää. Meidän on Ahon mukaan myös opittava hyväkYksi Suomen keskeisimmistä ongelmista on symään epäonnistumisia ja konkursseja. Ahon mukaan poliittinen johtaminen. Virkamies”Innovaatioilla on tärkeä rooli. Samalla on ymvalmistelu ja poliittinen päätöksenteko on sotkettu märrettävä, että uusien asioiden luominen sisältää toisiinsa. Yksi keskeinen syy tähän oli uudistus, suuria riskejä.” jossa merkittävä osa ministeriöiden vallasta an-

Pohjois-Kymenlaakson kutkuttavin

VAALITENTTI 26.3.2015 klo 18.00 Kouvolan Upseerikerholla PIINAPENKISSÄ Kouvolan seudun kauppakamariosasto ja Kouvolan Liikemiesyhdistys järjestävät jäsenilleen ainutlaatuisen tilaisuuden tentata eduskuntavaaliehdokkaita talouden kuumista kysymyksistä.

Harri Helminen SDP

Jari Lindström Perussuomalaiset

Jari Larikka Kokoomus

Kaisa Spies Vihreät

TULE PAIKALLE niin tiedät vaalikopissa, mitä mieltä

Sari Palm Kristillisdemokraatit

Markku Laukkanen Keskusta

ehdokkaat ovat yritystoiminnasta ja Kymenlaakson taloustilanteen parannuskeinoista.

Jorma Liukkonen Vasemmisto

PUHEENJOHTAJA

Tuukka Temonen

www.tuukkatemone

n.com

Tuukka Temonen on Iitissä asuva ohjaaja ja kuvaaja. Temosen esikoisohjaus valkokankaalle oli Sauli Niinistön vuoden 2012 presidentinvaalikampanjan kampanjatyöntekijöiden työtä seurannut Presidentintekijät. Temonen tuntee politiikan ja poliitikot, piinapenkissä kukaan ei pääse helpolla.

KEVÄTKOKOUS klo 17.00 Kouvolan seudun kauppakamariosaston ja Kouvolan Liikemiesyhdistyksen kevätkokoukset järjestetään Upseerikerholla klo 17.00 alkaen.

JÄRJESTÄJÄT

ILMOITTAUDU Tarjoilujen vuoksi sitovat ilmoittautumiset kevätkokoukseen ja vaalitenttiin www.kymichamber.fi > tapahtumat, sähköpostitse kymichamber@ kauppakamari.fi tai 05 229 6100. Mainitsethan ilmoittautumisen yhteydessä, osallistutko tilaisuuksiin kauppakamariosaston vai liikemiesyhdistyksen jäsenenä. Mukaan mahtuu 100 ensimmäistä.

YHTEISTYÖSSÄ Kouvola-Sarkolan Rotaryklubi KAUPPAKAMARI 15

Kaikki puolueet yksimielisiä

Byrokratiaa purettava, lisää kotimaista energiaa Nykyiset eduskuntapuolueet ovat kaikki valmiita purkamaan ylimääräistä sääntelyä ja nostamaan energiaomavaraisuutta. Merkittäviä eroja löytyy suhtautumisessa verotukseen ja julkisten menojen leikkauksiin. EDUSKUNTAVAAALIT

TEKSTI HEINO YLISIPOLA KUVAT PUOLUEIDEN KUVA-ARKISTOT

K

aikki kahdeksan eduskuntapuoluetta ovat hyvin yksimielisiä siitä, että seuraavan hallituksen on sitouduttava yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen sekä kaavoitus-, lupa- ja valitusprosessien nopeuttamiseen. Kaikki puolueet ovat yksimielisiä myös siitä, että Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta on parannettava ja kotimaisia energiamuotoja on hyödynnettävä aiempaa enemmän. Puolueet hyväksyvät yleisellä tasolla myös sen, että tukipolitiikasta on siirryttävä kohti markkinaehtoista energiapolitiikkaa. Kauppakamarit kysyivät vaaleihin valmistautuvilta kahdeksalta eduskuntapuolueelta kuusi keskeistä talouspolitiikan kysymystä, joihin Suomessa pitää seuraavalla vaalikaudella ottaa kantaa. Kysymykset koskivat julkisen sektorin kokoa ja sitä, sitoutuuko puolue Suomen julkisten menojen leikkaamiseen jopa neljä, viisi miljardia euroa seuraavan vaalikauden aikana sekä tuloverotuksen keventämiseen kaikissa tuloluokissa. Kysyimme myös yritysten hallinnollisen taakan eli byrokratian keventämisestä. Siitä löytyi selkeä yksimielisyys. Liki kaikki puolueet ovat myös valmiita parantamaan 16 KAUPPAKAMARI

teollisuuden kilpailukykyä väyläinvestoinneilla. Ruotsalainen kansanpuolue tosin muistuttaa, että nykyinenkin hallitus on sijoittanut paljon varoja tiestön ja muiden liikenneväylien parantamiseen. Keskusta esittää suurempien liikennehankkeiden rahoittamiseksi uutta välinettä, Infra Oy:tä. Energiaomavaraisuutta ja uusiutuvia energiamuotoja kaikki haluavat tukea, mutta markkinaehtoisesti. Opiskeluaikojen lyhentäminen jakaa puolueita, mutta kaikki kannattavat käytännönläheisyyttä. Usea puolue esittää myös sitä, että nuorten oppisopimus on muutettava koulutussopimukseksi. Keskusta muistuttaa, että hallitusohjelma on usean puolueen yhteinen päätös. Ennen vaaleja ei voi sitoutua tai luvata kaikissa asioissa ehdottomia kantoja niin, että ne toteutuisivat 100-prosenttisesti puolueen tahtomalla tavalla hallitusohjelmassa ja -politiikassa. KOKOOMUS, PS JA RKP SAMOILLA LINJOILLA Yllättäen kokoomus, perussuomalaiset ja RKP vastaavat kaikkiin kuuteen kysymykseen (julkinen sektori, verotus, sääntely,

liikenne, energiaomavaraisuus ja työelämän osaamistarpeet) ”kyllä”. Tosin puolueiden vastausten sisällöt poikkeavat paljonkin toisistaan. Perusuomalaiset irrottelee kuin oppositiopuolue konsanaan. Julkisten menojen leikkaukset eli talouden sopeuttamispäätökset pitää kokoomuksen mukaan tehdä heti vaalikauden alussa ja toteuttaa etupainotteisesti. Kokoluokka on puolueen mukaan syytä arvioida uusimpien talousennusteiden mukaan. Perussuomalaisilla on pitkä lista julkisten menojen leikkauksista. Puolueen mukaan yhtään uutta tuulivoimasyöttötariffia ei enää pidä tehdä. Puolue vaatii, että kaikkien muidenkin kannattamattomien energiamuotojen ”elättäminen veronmaksajien piikkiin” on pysäytettävä. ”Irtisanoudumme EU:n ilmasto- ja energiatavoitteesta taakanjakoineen. Leikkaamme sosiaalisen maahanmuuton kustannuksista sekä kehitysyhteistyön rahoittamisesta valtion budjetin kautta. EU-nettojäsenmaksu tulee puolittaa, koska EU-äänivaltammekin puolittuu. Myös euron järjenvastainen tukipiikki on laitettava kiinni”, esittävät perussuomalaiset, miten valtion menoja leikataan. Vihreiden mielestä julkisen talouden

Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto

Alexander Stubb, Kokoomus

Timo Soini, Perussuomalaiset

Juha Sipilä, Keskusta

Ville Niinistö, Vihreät

Päivi Räsänen, Kristillisdemokraatit

Carl Haglund, RKP

Antti Rinne, SDP

kestävyysvajeeieikorjaudu, korjaudu,vaikka vaikkaSuomi Suomi kestävyysvaje leikkaisi kuinka vimmaisesti tahansa julkileikkaisi kuinka vimmaisesti tahansa julkisia menojaan. Vihreiden mukaan Suomen sia menojaan. Vihreiden mukaan Suomen julkinensektori sektorieieiole oleliian liiansuuri, suuri,vaan vaan julkinen yksityinen sektori on liian pieni. Vihreiden yksityinen sektori on liian pieni. Vihreiden mielestäkokonaisveroasteen kokonaisveroasteenlasku laskueieiole ole mielestä tässä taloustilanteessa realistista. tässä taloustilanteessa realistista. Sdpeieisano sanoleikkauksista leikkauksistamitään mitäännumenumeSdp rolukuja, vaan lupaa tarkentaa linjauksiaan rolukuja, vaan lupaa tarkentaa linjauksiaan helmi-maaliskuunvaihteessa. vaihteessa. helmi-maaliskuun VIISIYHTÄ YHTÄ MIELTÄ VEROISTA VIISI MIELTÄ VEROISTA Keskusta, kristillisdemokraatit, Sdp,vavaKeskusta, kristillisdemokraatit, Sdp, semmistoliitto ja vihreät nousevat kyselyssä semmistoliitto ja vihreät nousevat kyselyssä esiinviiden viidenpuolueen puolueenryhmänä, ryhmänä,joka jokaon on esiin sitä mieltä, että nykyisessä taloustilanteessitä mieltä, että nykyisessä taloustilanteessaeieiole olemahdollisuuksia mahdollisuuksiatuloverotuksen tuloverotuksen sa keventämiseen. keventämiseen. Keskustapainottaa, painottaa,että ettäensi ensivaalikauvaalikauKeskusta della päätöksenteon ohjenuorana pitääolla olla della päätöksenteon ohjenuorana pitää se, että kokonaisveroaste ei ainakaan nouse. se, että kokonaisveroaste ei ainakaan nouse. Kristillisdemokraatitmuistuttavat, muistuttavat,että että Kristillisdemokraatit jos tuloverojen alentamiseen on ylipäätään jos tuloverojen alentamiseen on ylipäätään varaa,se sepitää pitäätehdä tehdäensisijaisesti ensisijaisestinostamalnostamalvaraa, la verotettavan tulon alarajaa ja siirtymällä la verotettavan tulon alarajaa ja siirtymällä kohtiperheverotusta. perheverotusta. kohti Henkilöyhtiöiden elinkeinonharjoittaHenkilöyhtiöiden jajaelinkeinonharjoittajien verotukseen pitää kristillisdemokraatjien verotukseen pitää kristillisdemokraattienmielestä mielestäsäätää säätääyrittäjävähennys, yrittäjävähennys,jossa jossa tien

yrittäjäntulosta tulostaverotetaan verotetaan95 95prosenttia. prosenttia. yrittäjän Perintöja lahjavero pitää puolueen muPerintö- ja lahjavero pitää puolueen mukaan korvata luovutusvoittoverolla Ruotsin kaan korvata luovutusvoittoverolla Ruotsin mallinmukaan. mukaan. mallin Puolueviisikko onsuurin suurinpiirtein piirteinsamaa samaa Puolueviisikko on mieltä myös julkisten menojen leikkaukmieltä myös julkisten menojen leikkauksista. sista. Keskustakallistuu kallistuujonkin jonkinverran verran Keskusta leikkausten suuntaan, kun se esittää,että että leikkausten suuntaan, kun se esittää, tulevan vaalikauden tavoitteeksi pitää tulevan vaalikauden tavoitteeksi pitää asettaavaltiontalouden valtiontaloudentodellisen todellisenalijäämän alijäämän asettaa painaminen alle kahteen miljardiin euroon painaminen alle kahteen miljardiin euroon ja kuntataloudessa noin miljardiin euroon. ja kuntataloudessa noin miljardiin euroon. Keskustanmielestä mielestävaltion valtionmenot menotpitäisi pitäisi Keskustan jäädyttää vuoden 2014 tasolle. jäädyttää vuoden 2014 tasolle. LISÄÄENERGIAA ENERGIAA SUOMESTA LISÄÄ SUOMESTA Kaikki puolueet ovat yhtä mieltä,että ettäenerenerKaikki puolueet ovat yhtä mieltä, giaomavaraisuutta ja -huoltovarmuutta on giaomavaraisuutta ja -huoltovarmuutta on parannettava ja kotimaisia energiamuotoja parannettava ja kotimaisia energiamuotoja pitäähyödyntää hyödyntääaiempaa aiempaaenemmän. enemmän. pitää Vihreät sanovat, että energiaomavaraiVihreät sanovat, että energiaomavaraisuudennostaminen nostaminenon onpuolueen puolueenkeskeinen keskeinen suuden tavoite. Puolue muistuttaa, että Suomi tuo tavoite. Puolue muistuttaa, että Suomi tuo nykyään kahdeksan miljardin euron arvosta nykyään kahdeksan miljardin euron arvosta energiaaulkomailta. ulkomailta. energiaa Kokoomuksen mielestäviisaan viisaanenerenerKokoomuksen mielestä giaja ilmastopolitiikan periaatteet ovat gia- ja ilmastopolitiikan periaatteet ovat päästöttömyys, huoltovarmuus, kotimaisuus päästöttömyys, huoltovarmuus, kotimaisuus

kustannustehokkuus.Puolueen Puolueenmielestä mielestä jajakustannustehokkuus. ympäristöarvoista ei pidä tinkiä, mutta ymympäristöarvoista ei pidä tinkiä, mutta ympäristön ja ilmaston suojelu on toteutettava päristön ja ilmaston suojelu on toteutettava kustannustehokkaimmallamahdollisella mahdollisella kustannustehokkaimmalla tavalla. tavalla. Keskustahaluaa haluaalopettaa lopettaahiilen hiilenkäytön käytön Keskusta Suomen energiatuotannossa kokonaan Suomen energiatuotannossa kokonaan 2030-lukuunmennessä, mennessä,jajaensi ensivaalikaudelvaalikaudel2030-lukuun le puolue haluaa käynnistää Hiiletön Helle puolue haluaa käynnistää Hiiletön Helsinki 2025 -hankkeen. Keskustan mielestä sinki 2025 -hankkeen. Keskustan mielestä energiantuotantojajasen sentukijärjestelmät tukijärjestelmäton on energiantuotanto pidettävä mahdollisimman markkinaehtoipidettävä mahdollisimman markkinaehtoisina. sina. Kristillisdemokraatitmuistuttavat, muistuttavat,että että Kristillisdemokraatit esimerkiksi UPM, St1 ja Neste Oil kykeesimerkiksi UPM, St1 ja Neste Oil kykenevättuottamaan tuottamaanuusiutuviin uusiutuviinperustuvia perustuvia nevät polttoaineita markkinaehtoisesti. Puolueen polttoaineita markkinaehtoisesti. Puolueen mielestä myös uuden ydinvoiman rakentamielestä myös uuden ydinvoiman rakentaminen edistää omavaraisuutta sähköntuominen edistää omavaraisuutta sähköntuotannossa. tannossa. Perusuomalaisetpoistaisivat poistaisivatturpeen turpeen Perusuomalaiset veron. veron.

PUOLUEIDEN PUOLUEIDEN KANNANOTOT KANNANOTOT SEURAAVALLA SEURAAVALLA AUKEAMALLA AUKEAMALLA

KAUPPAKAMARI 17

Puolueiden Puolueidentalouteen talouteen Keskusta Keskusta

Kokoomus Kokoomus

Pitääkö julkisia menoja leikata seuraavalla hallituskaudella jopa viisi Pitääkö julkisia menoja leikata miljardia euroa? jopa seuraavalla hallituskaudella viisi miljardia euroa?

Ei ja kyllä Tulevan vaalikauden tavoitteeksi pitää Ei ja kylläasettaa valtiontalouden todellisen alijäämän painaminen Tulevan vaalikauden tavoitteeksi pitää alle valtiontalouden kahteen miljardiin euroon ja asettaa todellisen kuntataloudessa noin miljardiin alijäämän painaminen alle kahteen euroon. miljardiin euroon ja kuntataloudessa noin

Pitääkö kokonaisveroastetta alentaa ja kaikkien tuloverotusta keventää? Pitääkö kokonaisveroastetta alentaa ja kaikkien tuloverotusta keventää?

Ei Ohjenuorana pitää olla, että Ei kokonaisveroaste ei ainakaan nouse. Mikäli löytyy, Ohjenuorana pitää liikkumavaraa olla, että veronalennusten pitää nouse. kannustaa kokonaisveroaste ei ainakaan Mikäli yrittämiseen ja työntekoon liikkumavaraa löytyy, veronalennusten pitää

turhan sääntelyn ja Kyllä byrokratian purkamiseen. Keskusta on sitoutunut turhan Lupienja käsittelylle sääntelyn byrokratian on saatava selkeät aikarajat. purkamiseen. Lupien käsittelylle kannustaa yrittämiseen ja työntekoon on saatava selkeät aikarajat. miljardiin Kyllä euroon. Kyllä Kyllä Valtion ja kuntien menoja on Kokonaisveroastetta pitää alentaa ja Kyllä Kyse on miljardiluokan Kyllä Kyllä sopeutettava. Päätöksiä tehtävä hetiKokonaisveroastetta kaikkien tuloverotusta kevennettävä. kustannuksista, Valtion ja kuntien menoja on sopeutettava. pitää alentaa ja Kyse on miljardiluokanjoiden vaalikauden poistaminen toisi työpaikkoja Päätöksiä tehtävä alussa. heti vaalikauden alussa. kaikkien tuloverotusta kevennettävä. kustannuksista, joiden ja investointeja. poistaminen toisi työpaikkoja ja

Ei Kristillisdemokraatit Ei Emme sitoudu tässä vaiheessa Kristillis­ 4–5sitoudu miljardin leikkauksiin. Emme tässäeuron vaiheessa 4–5 demokraatit

Ei Ei Jos tuloverojen alentamiseen on varaa, seylipäätään pitää Josylipäätään tuloverojen alentamiseen Sitoudumme julkisen Sitoudumme sektorin verotettavan miljardin euron leikkauksiin. on tehdä varaa, senostamalla pitää tehdä nostamalla menojen bkt-osuuden laskemiseen verotettavan tulon alarajaa ja siirtymällä kohti julkisen sektorin menojen bkt-osuuden tulon alarajaa ja siirtymällä 50 prosenttiin. perheverotusta. laskemiseen 50 prosenttiin. kohti perheverotusta.

Kyllä PerusKyllä Perus­ Yhtään tuulivoimasyöttösuomalaiset Yhtään uuttauutta tuulivoimasyöttö-tariffia ei suomalaiset

tariffia enää tehdä. EU:n ilmastoenää tehdä.ei Irtisanoudumme Irtisanoudummetaakan EU:n jakoineen. ilmastoja energiatavoitteesta ja energiatavoitteesta taakan ei Tuhat euroa tai vähemmän ansaitsevilta jakoineen. Tuhat euroa tai leikata. vähemmän ansaitsevilta ei leikata.

RKP RKP

SDP

Kyllä Kyllätalous on saatava tasapainoon Julkinen Julkinen talousaikana. on saatava tulevan vaalikauden tasapainoon tulevan vaalikauden aikana.

investointeja. Kyllä Tämä on yksi Kyllä kärkiteemoistamme. Tämä on yksi kärkiteemoistamme.

Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Putsataan Ensimmäiseksi on otettava Putsataan ensinensin pöytä. pöytä. SovitaanSovitaan Ensimmäiseksi on otettava Elysitten, on valtion rooli ja vastuukeskuksilta Ely-keskuksilta valitusoikeus sitten, mikämikä on valtion rooli ja vastuu valitusoikeus pois. kansalaisten hyvinvoinnista sekä pois. viivästyttämisestä kansalaisten hyvinvoinnista sekä yritysten Turhasta yritysten toimintaedellytyksistä. Turhasta viivästyttämisestä toimintaedellytyksistä. korvausvastuu. korvausvastuu. Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä työtaakkaa on Työn verotusta tulisi keventää. Myös Yritysten Työn verotusta tulisi keventää. Myös kevennettävä Yritysten kevyempien työtaakkaajaon verotuksen progressiivisuutta on verotuksen progressiivisuutta on kevennettävä kevyempien ja vähennettävä. joustavampien normitusten vähennettävä. joustavampien normitusten kautta. kautta.

Ei Ei Sdp tavoittelee ensisijaisesti työpaikkoja Mikäli veronalennuksiin on mahdollisuus, Ei SDP säilyttävää ja uusia luovaa kasvua. on Ei se kohdennettava ensisijaisesti pieni- ja Sdp tavoittelee ensisijaisesti Mikäli veronalennuksiin on Rakenteellisia uudistuksia pitää jatkaa. keskituloisille. työpaikkoja säilyttävää ja uusia mahdollisuus, on se kohdennettava luovaa kasvua. Rakenteellisia ensisijaisesti pieni- ja keskituloisille. Ei Vasemmisto­ Ei uudistuksia pitää jatkaa. Leikkaamalla emme pysty pienentämään Verotus tukee kasvua, kun se tasaa tuloeroja liitto Ei menojen bkt-suhdetta, ainoastaan eri luokkien Ei välillä. Vasemmisto-julkisten Leikkaamalla emme pysty Verotus tukee kasvua, kun se tasaa kasvulla. liitto pienentämään julkisten menojen tuloeroja eri luokkien välillä. bkt-suhdetta, ainoastaan kasvulla. Ei Ei Vihreät Talouden kestävyysvaje ei korjaudu, vaikka Veroasteen lasku ei ole tässä Ei vimmaisesti leikkaisimme. Ei taloustilanteessa realistista. Vihreät kuinka Talouden kestävyysvaje ei korjaudu, Veroasteen lasku ei ole tässä vaikka kuinka vimmaisesti taloustilanteessa realistista. leikkaisimme. 18 KAUPPAKAMARI

Pitääkö yritysten hallinnollista taakkaa keventää Pitääkö yritysten jahallinnollista lupaprosesseja nopeuttaa? taakkaa keventää ja lupaprosesseja Kyllä nopeuttaa? Keskusta on sitoutunut

Kyllä Hakemus- ja valitusruuhka on Kyllä lupaprosessit tehtävä purettava, Hakemusja valitusruuhka nopeiksi ja selkeiksi. on purettava, lupaprosessit tehtävä nopeiksi ja selkeiksi. Kyllä Jos se tehdään parantamalla Kyllä viranomaisten ja oikeuslaitoksen Jos se tehdään parantamalla resursseja. viranomaisten ja oikeuslaitoksen resursseja. Kyllä Tarpeetonta byrokratiaa on syytä Kyllä karsia ja sujuvoittaa hallinnollisia Tarpeetonta byrokratiaa on menettelyjä. syytä karsia ja sujuvoittaa hallinnollisia menettelyjä.

liittyvät lupaukset liittyvät lupaukset Pitääkö liikenneväylien kuntoa parantaa ja investoinnit osaksi Pitääkö liikenneväylien kuntoa rahoittaa valtion infrayhtiöiden parantaa ja investoinnit osaksi rahoittaa taseita käyttäen (kauppakamarien valtion infrayhtiöiden taseita käyttäen esittämän mallin mukaisesti)? (kauppakamarien esittämän mallin Kyllä mukaisesti)?

Liikennepolitiikan painopistettä on Kyllä siirrettävä teiden, ratojen ja muiden väylien Liikennepolitiikan painopistettä on siirrettävä kunnossa- ja ylläpitoon. Keskusta esittää teiden, ratojen ja muiden väylien kunnossa- ja uutta välinettä, Infra Oy:tä. ylläpitoon. Keskusta esittää uutta välinettä, Infra Oy:tä.

Pitääkö Suomen energiaomavaraisuutta ja Pitääkö Suomen huoltovarmuutta nostaa? energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta nostaa? Kyllä Keskustan energiapolitiikan keskeisin Kyllä tavoite on uusiutuvan ja kotimaisen Keskustan energiapolitiikan keskeisin tavoite energian osuuden tuntuva lisäys. Ensi on uusiutuvan ja kotimaisen energian vaalikaudella käynnistettävä Hiiletön osuuden tuntuva lisäys. Ensi vaalikaudella Helsinki 2025 –hanke. käynnistettävä Hiiletön Helsinki 2025 –hanke.

Pitääkö opiskeluaikoja lyhentää ja opintojen Pitääkö opiskeluaikoja lyhentää ja käytännönläheisyyttä lisätä? opintojen käytännönläheisyyttä lisätä? Kyllä Keskusta esittää, että ammatillista Kyllä koulutusta pitää tiivistää. Kaikessa Keskusta esittää, että ammatillista koulutusta pitää vahvistaa työelämälähtöisyyttä. pitää tiivistää. Kaikessa pitää vahvistaa Oppisopimus on muutettava koulutustyöelämälähtöisyyttä. sopimukseksi. Oppisopimus on muutettava koulutussopimukseksi. Kyllä Kyllä Nuoria kannustettava nopeampaan Nuoria kannustettava nopeampaan valmistumiseen. valmistumiseen. Oppisopimuksen rinnalle myös Oppisopimuksen rinnalle myös koulutussopimus. koulutussopimus. Kyllä Kyllä Korkeatasoisempaa koulutusta, Korkeatasoisempaa koulutusta, joka joka paremmin vastaa työelämän paremmin vastaa työelämän tuleviatulevia tarpeita. tarpeita.

Kyllä Kyllä Liikenneväylistä huolehtiminen on Liikenneväylistä huolehtiminen on Suomen kilpailukyvyn turvaamista. Suomen kilpailukyvyn turvaamista.

Kyllä Kyllä Viisaan energia- ja ilmastopolitiikan Viisaan energia- ja ilmastopolitiikan periaatteet periaatteet ovat päästöttömyys, ovat päästöttömyys, huoltovarmuus, huoltovarmuus, kotimaisuus ja kotimaisuus ja kustannustehokkuus. kustannustehokkuus.

Kyllä Kyllä Puolueonon sitoutunut 150 miljoonan Puolue sitoutunut 150 miljoonan euron euron lisäykseen väylien korjausvelan lisäykseen väylien korjausvelan pienentämiseksi. pienentämiseksi. Myös ulkomaisten Myös ulkomaisten tienkäyttäjien osallistuttava tienkäyttäjien osallistuttava kustannuksiin. kustannuksiin.

Kyllä Kyllä Kannatamme kotimaisten uusiutuvien Kannatamme kotimaisten uusiutuvien energialähteiden lisääntyvää energialähteiden lisääntyvää hyödyntämistä. hyödyntämistä.

Kyllä Kyllä Valtiollisen rahoituksen hinta on historiallisen Valtiollisen rahoituksen hinta on alhaalla, rakentamisessa on vapaata kapasiteettia ja historiallisen alhaalla, rakentamisessa on öljyn hinta on kohdallaan. vapaata kapasiteettia ja öljyn hinta on kohdallaan.

Kyllä Kyllä Vain markkinaehtoisesti, ei valtion tukia. Vain markkinaehtoisesti, Turpeelta poistettava vero. ei valtion tukia. Turpeelta poistettava vero.

Kyllä Kyllä Oppisopimuskoulutusta on nostettava Oppisopimuskoulutusta on nostettava ammatillisen koulutuksen keskiöön. Mestariammatillisen koulutuksen keskiöön. kisällimallia hyödynnettävä osaamisessa. Mestari-kisällimallia hyödynnettävä osaamisessa.

Kyllä Nykyiseen liikenneverkkoon on panostettava. Kyllä Liikennehankkeet tule ensisijaisesti rahoittaa Nykyiseen liikenneverkkoon on budjetin puitteissa. Valtion infrayhtiöiden panostettava. Liikennehankkeet tule taseiden käyttöä rahoituksessa on kuitenkin ensisijaisesti rahoittaa budjetin puitteissa. mahdollista selvittää. Hallitus on jo tehnyt paljon Valtion infrayhtiöiden taseiden käyttöä infrainvestointeja. rahoituksessa on kuitenkin mahdollista Kyllä selvittää. Hallitus on jo tehnyt paljon Liikenteen sujuvuus on tärkeä osa vienti- ja infrainvestointeja. kotimarkkinaketjun toimivuutta. SDP:llä ei vielä ole Kyllä infrayhtiöiden taseiden hyödyntämiseen kantaa Liikenteen sujuvuus on tärkeä osa vienti- ja tässä tarkoituksessa. kotimarkkinaketjun toimivuutta. SDP:llä Ei kylläole kantaa infrayhtiöiden taseiden eijavielä Liikenneväylien kuntoa on parannettava. Ei hyödyntämiseen tässä tarkoituksessa. rahoitusta valtion infrayhtiöiden taseesta. Ei ja kyllä Liikenneväylien kuntoa on parannettava. Ei rahoitusta valtion infrayhtiöiden taseesta. Kyllä Raideverkossa on paljon parannettavaa. Valtionyhtiöiden taseiden käyttöä rahoituksessa voi Kyllä tutkia. Raideverkossa on paljon parannettavaa. Valtionyhtiöiden taseiden käyttöä rahoituksessa voi tutkia.

Kyllä Päämääränä on korkea omavaraisuusaste Kyllä ja turvattu, kilpailukykyinen energiansaanti Päämääränä on korkea yrityselämälle. omavaraisuusaste ja turvattu, kilpailukykyinen energiansaanti yrityselämälle.

Kyllä Oppisopimuskoulutusta on kehitettävä Kyllä työelämän toimijoiden kanssa. yhdessä Oppisopimuskoulutusta on kehitettävä Yliopistoista työmarkkinoille nopeammin. yhdessä työelämän toimijoiden kanssa. Yliopistoista työmarkkinoille nopeammin.

Kyllä Kotimaisen vähäpäästöisen uusituvan energian tarjontaa on lisättävä voimakkaasti. Kyllä Kotimaisen vähäpäästöisen uusituvan energian tarjontaa on lisättävä Kyllä voimakkaasti. On tarjottava tukia tulevaisuuden puhtaille energiamuodoille. Kyllä On tarjottava tukia tulevaisuuden puhtaille energiamuodoille. Kyllä Energiaomavaraisuuden nostaminen on keskeinen vihreä tavoite. Tuomme nyt 8 Kyllä miljardilla eurolla energiaa ulkomailta. Energiaomavaraisuuden nostaminen on keskeinen vihreä tavoite. Tuomme nyt 8 miljardilla eurolla energiaa ulkomailta.

Ei Erityisen tärkeää on huolehtia toisen asteen ja korkeakoulutuksen laadusta ja tarjonnasta Ei työttömyysuhan alla olevien osaamisesta. sekä Erityisen tärkeää on huolehtia toisen asteen ja korkeakoulutuksen laadusta Ei ja tarjonnasta sekä työttömyysuhan Oppisopimuskoulutusta pitää lisätä. Emme alla olevien osaamisesta. hyväksy ammattitutkintojen lyhentämistä Ei kahteen vuoteen. Oppisopimuskoulutusta pitää lisätä. Emme hyväksy ammattitutkintojen Ei ja kyllä lyhentämistä kahteen vuoteen. Opiskeluajat sinänsä eivät ole ongelma Suomen työurille. Kyllä, koska hyvää ja Ei ja kyllä käytännönläheistä koulutusta monipuolista, Opiskeluajat sinänsä eivät ole ongelma pitää lisätä. Suomen työurille. Kyllä, koska hyvää ja monipuolista, käytännönläheistä koulutusta pitää lisätä.

KAUPPAKAMARI 19

Kroatia panostaa

yrittäjyyteen ja investointien hankintaan

Kuuden negatiivisen kasvun vuoden jälkeen Kroatian talouden ennustetaan kasvavan hieman vuonna 2015 ja investointien uskotaan lisääntyvän vuonna 2016. Turismin merkitys kansantaloudelle on edelleen huomattava. Erinomainen sijainti ja osaava työvoima ovat Kroatian valttikortit. EU-jäsenyyden myötä tärkeitä uudistuksia on toteutettu, mutta niitä tarvitaan jatkossakin kasvun saavuttamiseksi. EU-integraatio avasi tien EU-rahastoihin. Kauppakamarit, Enterprise Europe Network ja Suomi-KIE kauppayhdistys verkottavat Kroatian markkinoista kiinnostuneita yrityksiä Suomessa.

TEKSTI ANNE HATANPÄÄ KUVA PIXHILL

K

roatia sijaitsee Adrianmeren rannalla. Maa jakautuu kolmeen alueeseen: saaristojen rannikkoon, sisämaan alavaan tasankoon ja näiden väliin jäävään metsien peittämään vuoristoon. Kroatian rajanaapureita ovat Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Serbia, Slovenia ja Unkari. Kroatia on ollut itsenäinen valtio vuodesta 1991 lähtien. EU:n jäsen Kroatiasta tuli 1. heinäkuuta 2013. Se on ensimmäinen Länsi-Balkanin maa, joka on saavuttanut EU-jäsenyyden. WTO:n jäsen Kroatia on ollut vuodesta 2000. TURISMIN MERKITYS KANSANTALOUDELLE EDELLEEN HUOMATTAVA Kroatia on kuuluisa kristallin kirkkaista vesistään ja tuhansista saaristaan. Herkulli20 KAUPPAKAMARI

nen keittiö ja kahvilakulttuuri ovat saaneet vaikutteita Italiasta. Alue kuului aikoinaan Venetsian tasavaltaan. Nykyisin Kroatia on toimiva markkinatalous. Turismin merkitys kansantaloudelle on edelleen huomattava. Perinteinen metalliteollisuus, teollisuuden sähkölaitteiden valmistus ja lääketeollisuus ovat Kroatian kilpailukykyisimpiä sektoreita. Kroatia vie elintarvikkeita, laivoja ja sähkölaitteita. Investoinnit turismiin, korkean lisäarvon tuottaviin aloihin, valmistus- ja jalostustoimintaan ovat lisääntynee viime vuosina. Kroatia on ylpeä nuorista yrittäjistään, jotka tarjoavat tuotteitaan vientiin. Kuuden negatiivisen kasvun vuoden jälkeen Kroatian talouden ennustetaan kasvavan hieman vuonna 2015 ja investointien us-

kotaan lisääntyvän vuonna 2016. Kroatian haasteina ovat tehoton julkinen sektori, raskas työvoimalainsäädäntö ja monimutkainen byrokratia. EU-integraatio on käynnistänyt tärkeitä uudistuksia, joita tarvitaan edelleen kasvun saavuttamiseksi. Seuraavat vaalit Kroatiassa pidetään vuonna 2016. PIENET JA KESKISUURET YRITYKSET AVAIN ASEMASSA Pienten ja keskisuurten yritysten osuus oli 99,6 prosenttia Kroatian yrityssektorista, 50 prosenttia bkt:sta, 44 prosenttia viennistä, 67 prosenttia työllisyydestä vuonna 2012. Kroatia pyrkii tarjoamaan yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön, jossa yritykset voivat kasvaa ja investoida. Investointien edistämistä koskeva laki (Act on Investment Promotion) tukee tätä toimintaa. Yritys voi saada erilaisia etuisuuksia, mikäli

INVOICE-KAUPAN VALVONTAAN ON TULLUT HELMIKUUSSA TIUKENNUKSIA.

se sijoittaa minimissään 150 000 euroa ja työllistää vähintään 5 henkilöä kolmen vuoden kuluessa investoinnin toteutuksesta. Yritys voi saada erilaisia verohelpotuksia aina 10 toimintavuoteen asti. Laki tuli voimaan syyskuussa 2014. Myös Kroatian pkyritysten kehitystä käsittelevän strategian (the Croatian SME Development Strategy 2013 – 2020) tavoitteena on vahvistaa yritteliäisyyttä ja parantaa yritysilmapiiriä.

EU-JÄSENYYS AVASI TIEN EURAHASTOIHIN EU:n jäsenenä Kroatialla on mahdollisuus saada varoja EU:n rahastoista erilaisiin kehityshankkeisiin. Tulevien toimintavuosien 2013 – 2020 aikana EU-rahastoista on saatavilla miljardi euroa. Vuoden 2015 ohjelma on suuruudeltaan 280 miljoonaa euroa. Suomalaiset yritykset voivat hakea EU-rahoitusta, mikäli ne investoivat, valmistavat ja työllistävät työntekijöitä Kroatian tuotanto- ja turismisektoreilla.

ERINOMAINEN SIJAINTI JA OSAAVA TYÖVOIMA KROATIAN VALTTIKORTTEINA Kroatia sijaitsee logistisesti erinomaisessa paikassa. Kroatian infrastruktuuri on moderni ja toimiva. Työvoima on korkeasti koulutettua, ja maassa on yli 200 erilaista liiketoiminta-aluetta valmiina investointeja varten. Työvoimakustannukset on vähäiset verrattuna Suomeen. Eri puolille Kroatiaa on perustettu One-Stop-Service –keskuksia, jotka auttavat investoijia.

KAUPPAKAMARI 21

Toimitko hallituksessa? Tunnetko hallitustyöskentelyn vastuut?

Jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö haastaa hallituksen osaamisen ja kasvattaa sen merkitystä yrityksen menestystekijänä. HHJ Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssi soveltuu erinomaisesti hallitustyöskentelyn kehittämiseen. Se sopii hyvin hallitustyötä jo tekeville tai sitä harkitseville ja auttaa yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä paremmin.

Kymenlaakson kauppakamarin 15. HHJ-kurssi käynnistyy toukokuussa! Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta ja työmuodot (raportointi strategiatyö jne.) erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta. Kurssi koostuu neljästä puolen päivän jaksosta (a 4h), joiden lisäksi on ryhmätyö (4-6 h) ja lukupaketti. Ke 13.5. klo 12.45 – 17.30 Hyvä hallintotapa Ke 20.5. klo 12.45 – 17.15 Hallituksen ja hallitustyön organisointi Ti 26.5. klo 12.45 – 17.15 Strategiatyö Ti 9.6. klo 12.45 – 19.00 Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus Ryhmätyö suoritetaan jaksojen 3 ja 4 välissä (varaa kalenteristasi ke 3.6.2015). Jäsenetuhinta 1300 euroa, normaalihinta 1900 euroa (+alv 24%). Katso ohjelma www.kymichamber.fi ja ilmoittaudu 22.4. mennessä: jenna.lehtimaki@kauppakamari.fi tai 0440 296 112.

Koulutuksia yli

20 paikkakunnalla HHJ-kurssin suorittaneita jo yli

5000 henkilöä

HHJ-tutkinnon suorittaneita jo yli

2100 henkilöä

Koulutuksia yli

30 vuodessa

22 KAUPPAKAMARI

Väitöstutkimus perheyritysten hallitustyöstä Perheyrityksen hallitus osallistuu yrityksen toimintaan laajemmin kuin on totuttu ajattelemaan. Liiketoimintaan liittyvien päätösten lisäksi hallituksella on rooli myös yrityksen hallintajärjestelmän luomisessa ja omistajien omistajuuttaan koskevien päätösten tekemisessä. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Tuuli Ikäheimosen LUT:n kauppatieteiden alan väitöskirjasta. Väitöskirjan mukaan hallituksen ja omistajuuden suhde näyttää olevan kaksisuuntainen. Omistaminen luo pohjan ja tarpeen hallituksen toiminnalle. Hallitus puolestaan osallistuu omistamista koskevaan päätöksentekoon ja jopa yrityksen omistuspohjaa koskeviin ratkaisuihin. Perheyrityksen hallitus ei ole staattinen hallintojärjestelmän osa, vaan se kehittyy jatkuvasti erilaisista ulkoisista ja yrityksen sisäisistä syistä johtuen. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin myös hallituksen roolia sukupolvenvaihdoksessa ja havaittiin, että hallitus voi erilaisin tavoin toimia niin liiketoiminnan, perheen kuin jatkajan tukena sukupolvenvaihdoksessa. Väitöskirjan tutkimustulosten perusteella hallitusta voidaan hyödyntää pienissä ja keskisuurissa perheyrityksissä joustavana resurssina. Myös hallituksen ja operatiivisen toiminnan rajapinta näyttää joustavan. Perheyrityksen hallitus voikin ajoittain omaksua normaalisti operatiiviselle johdolle kuuluvia asiakokonaisuuksia, etenkin haasteellisissa tilanteissa, tai jos yrityksen sisäiset resurssit ovat tilapäisesti vähissä. Tutkimus nostaa esiin erilaisia syitä, joiden vuoksi hallitus kehittyy. Näitä ovat muutokset omistusrakenteessa, toimitusjohtajan persoona ja persoonallisuus sekä muutokset liiketoimintaan liittyvissä tilannetekijöissä, joilla on vaikutusta esimerkiksi kilpailutilanteeseen tai toimintaympäristöön. Hallitus mukautuu muutoksiin muokkaamalla sekä koostumustaan, tehtäviään että toimintatapojaan. KTM Tuuli Ikäheimosen väitöskirja on jukaistu yliopiston Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarjassa numero 591, LUTPub-tietokannassa osoitteessa http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-265-659-9 .

TILASTO

Yli puolet PK-yrityksistä ei tee johdon seuraajasuunnittelua Mitä tapahtuisi, jos yrityksesi toimitusjohtaja joutuisi onnettomuuteen tai päättäisi vaihtaa firmaa? Onko yrityksessäsi riittävästi varauduttu eläköitymisiin? Osataanko johtajavalinnoilla reagoida toimintaympäristön mullistuksiin? Peräti 53 prosentissa PK-yrityksistä nämä asiat eivät kuulu hallituksen agendalle. TEKSTI SANNA KRANJC GRAFIIKKA MARKUS LÄHDESMÄKI

KESKUSKAUPPAKAMARIN ja kauppakamarien valtakunnallinen PK-hallitusbarometri tutki PK-yritysten hallitustyöskentelyä sekä yritysten hallinnoinnin ja ohjauksen kehittymistä. Kyselyyn vastasi noin 1200 PK-yritystä ympäri Suomea.

Kyselyn mukaan yrityksissä ei kiinnitetä riittävästi huomiota hallituksen kokoonpanon kehittämiseen ja johdon seuraajasuunnitteluun, sillä vain 25 prosentilla yrityksistä oli laadittuna yhtiön johtoa koskeva pitkän tähtäimen suunnitelma. ”Suhdannevaihtelut ja muutokset toimintaympäristössä edellyttävät usein uusiutumista yritysten toiminnalta. Yrityksillä tulisi olla riittävää herkkyyttä ennakoida myös johdon kehittämistarpeet eri tilanteissa. Seuraajasuunnittelua ei pitäisi nähdä yksinomaan kriisivalmiutena vaan osana yrityksen strategista kehittämistä”, Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen muistuttaa.

JOHDON JATKUVUUS ON VARMISTETTU RIITTÄVIN SUUNNITELMIN VAIN NELJÄSOSASSA YRITYKSISTÄ

EI JOHDON SEURAAJASUNNITTELUA

YHTIÖN JOHTOA KOSKEVAN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA

SEURAAJASUUNNITELMA AINOASTAAN VÄLIAIKAISIIN KRIISITILANTEISIIN

53%

25%

18%

Vain 25 prosentilla kauppakamarien PK-barometrin vastaajayrityksistä oli yhtiön johtoa koskeva pitkän tähtäimen suunnitelma. 18 prosentilla yrityksistä seuraajasuunnitelma koski ainoastaan väliaikaisia kriisitilanteita. Sen sijaan peräti 53 prosentilla yhtiöistä seuraajasuunnittelu puuttui kokonaan.

KAUPPAKAMARI 23

KALENTERI KAIKKI KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT WWW.KYMICHAMBER.FI

9.4.

KIRJANPITOLAKI UUDISTUU 2015 KIRJANPITOLAIN UUDISTUS 2015 pohjautuu EU:n tilinpäätösdirektiiviin. Tule kauppakamarin koulutukseen päivittämään tietosi uuden tilinpäätösdirektiivin sisällöstä. Koulutus järjestetään sekä Kouvolassa että Kotkassa. KOTKASSA KLO 9-11, Datariina, Heikinkatu 7 KOUVOLASSA KLO 13-15, Sokos Hotel Vaakuna, Hovioikeudenkatu 2 JÄSENHINTA 159 € + alv. Kirjanpitolaki uudistuu - koulutus sekä Kotkassa että Kouvolassa.

MAALIS

19

UUSASIAKASHANKINNAN ABC

Toiveuusinta! Tule oppimaan miten eri konkreettisilla toimenpiteillä saat organisaatiollesi lisää kontakteja ja uusia asiakkaita! Jäsenhinta 289 € + alv.

HUHTI

15

23 24

PROJEKTIT HALLINTAAN!

Koulutus sopii erinomaisesti projektienvetäjille ja projektipäälliköille tai muille, jotka tarvitsevat työssään projektinhallinta- tai projektiryhmän johtamisen taitoja. Jäsenhinta vain 289 € + alv.

28

24 KAUPPAKAMARI

ILMOITTAUDU WWW-KYMICHAMBER.FI

TYÖPAIKAN PAKOLLISET HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT

Onko yrityksesi henkilöstösuunnitelmat kunnossa? Koulutuksen avulla pystyt päivittämään lain velvoittamat työpaikan pakolliset henkilöstösuunnitelmat ajan tasalle. Koulutus järjestetään sekä Kotkassa että Kouvolassa. Jäsenhinta 289 € + alv

TOUKO

5 12 19

OSAAMISEN JOHTAMISEN ABC

Koulutuksessa opit johtamaan omaa ja muiden osaamista. Lisäksi saat keinoja, joilla saada osaamisesta entistä enemmän irti. Jäsenhinta 289 € + alv.

SOME BOOT CAMP

Opi käyttämään sosiaalista mediaa! Koulutuksen jälkeen osaat suunnitella somen toimenpiteitä tavoitteellisesti ja toteuttaa ne myös käytännössä. Jäsenhinta 289 € + alv

21

AJANKOHTAISTA VERONUMEROUUDISTUKSESTA

Uusi tiedonantovelvoite astuu voimaan 1.7. Päivitä tietosi! Jäsenhinta 229 + alv, ilmoittaudu huhtikuun aikana. EXCEL 2013 TEHOKÄYTTÖÖN

Työelämälähtöisillä kursseilla kehität helposti omaa atk-osaamistasi ja tehostat työskentelyäsi Excelillä. Koulutus järjestetään 12. päivä Kotkassa ja 19. päivä Kouvolassa. Jäsenhinta 289 € + alv. Tule mukaan!

KAUPPAKAMARIN SUURI PALKKAPÄIVÄ!

Kaikki ajankohtainen verotuksesta ja työlainsäädännöstä, tule sinäkin mukaan! Jäsenhinta 289 + alv.

KIRJANPITO

TYÖSUHDEASIAT

SOPIMUSASIAT

VEROTUS

YHTIÖOIKEUS

MUU YRITYSJURIDIIKKA

Reetta Varatuomari, Riihimäki, Helsingin seudun kauppakamari AJANKOHTAISTALakimies LAKIASIAA. johtaja Paula Virri, Turun kauppakamari

Internetin käyttö Uusi koulutusvähennys työsuhteessa pähkinänkuoressa Työnantaja voi2014 työnjohto-oikeuden nojalla määVUODEN alusta voimaan tulleen MIKÄ ON rätäosaamisen tietoverkkojensa käytöstä. Työnjohto-oikeukehittämistä koskevan lainsääpiiriin kuuluu esimerkiksi päättäminen, KOULUTUSVÄHENNYS?dendännön mukaan yritys voisiitä saada ylimääräisen

minkä internetsivujen elinkeinoverotuksessa selailuun työnantajan kouverovähennyksen verkkoyhteyttä käyttää. Työnantaja päättää luttaessaan saa henkilökuntaa suunnitelmallisesti myös työajan käytöstä eli vaikkapa siitä, saako yrityksessä vahvistetun koulutussuunnitelinternetiä ylipäänsä työaikana muuhun man mukaisesti. Vastaavastikäyttää työnantajat, jotka kuin työtehtävien hoitoon. Työnjohto-oikeuden ohella työnantajan määräysvaltaa tukee omistusoikeus. Työnantaja määrää omistamiensa JOTTA TYÖNANTAJA saisi verokannusteen, työnantajan laadittava koulutussuunnitelYhteistoimintalainon mukaan sähköpostin ja tietoma työntekijöiden ammatillisen osaamisen verkon käytön yleiset periaatteet tulee käsitellä kehittämiseksi.työnantajan Yli 20 henkeä työllistävissä yhteistoiminnassa ja työntekijöiden yrityksissä henkilöstöja koulutussuunniteledustajien välillä (19 §). Neuvotteluvelvoite kosma on yhteistoimintalain mukaan pakollinen kee säännöllisestä vähintään 30 työntekijää työlja se käsitellään yhteistoimintamenettelyssä. listäviä työnantajia. Myös muissa kuin yhteistoiAlle 20 henkilöä työllistävässä yrityksessä mintalain soveltamisalaan kuuluvissa tai alle 30 koulutussuunnitelman laatiminen on vapaahengen yrityksissä työnantajan on suunniteltava ehtoista, mutta veroedun saaminen edellytsähköpostin ja tietoverkon käytön periaatteet ja tää koulutussuunnitelmaa. Koulutussuunniennen päätöksentekoa varattava työntekijöille telman tulee sisältää seuraavat tai heidän edustajilleen tilaisuus tullaasiat: kuulluiksi. • arvio koko henkilöstön ammatillisesta Kuulemisvelvoitteesta säädetään laissa yksityiosaamisesta sekä ammatillisen osaamisen syyden suojasta työelämässä (21 §). Sähköpostin vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja internetin käytön pelisäännöt voidaan laatiasekä näidenkirjallisen syistä sekä tähän arvioon perustuva esimerkiksi ohjesäännön muotoon. koulutussuunnitelma henkilöstöryhmittäin

MITÄ KOULUTUSSUUNPELISÄÄNNÖT NITELMAN TULEEJA VALVONTA SISÄLTÄÄ ?

SANANVAPAUS JA SOSIAALINEN MITEN MEDIA VEROVÄHENNYS LASKETAAN?

Sananvapaus on perus- ja ihmisoikeus. Työsuhteeseen liittyvät velvollisuudet voivat kuitenkin rajoittaa työntekijän tosiasiallista mahdollisuutta VEROVÄHENNYKSEN MÄÄRÄ saadaan käyttää tätä oikeuttaan. Työsuhde perustuu luotkertomalla keskimääräinen päiväpalkka tamukseen ja työntekijän tulee välttää kaikkea koulutusvähennykseen oikeuttavien koulusellaista toimintaa, mikä on ristiriidassa hänen tuspäivien määrällä ja jakamalla se luvulla 2. asemassaan olevalta työntekijältä kohtuudella Laskelman perusteena oleva keskimääräinen vaadittavan menettelyn kanssa. Tämä lojalipäiväpalkka saadaan jakamalla työttömyysvateettivelvoite työnantajaa kohtaan on voimassa kuutusmaksun perusteena oleva verovuoden paitsi työaikana myös vapaa-ajalla. Työntekijän palkkasumma keskimääräisellä työntekijäsananvapautta rajoittaa lisäksi työnantajan ammäärällä ja jakamalla se 200:lla. matti- ja liikesalaisuuksien ilmaisukielto. Työnantajan on laadittava kirjallinen selvitys Edellä on käsitelty työnantajan mahdollisuutta kieltää tai jopa estää tietyille nettisivuille pääsy.

laitteiden, kuten työpuhelimien ja -tietokoneieivät kuulu yritysverotuksen piiriin, voivat den, käytöstä. Omistusoikeuteensa vedoten saada koulutuskorvausta, joka vähennetään työnantaja voimaksamasta määritellä mihin tarkoitukseen ja työnantajan työttömyysvakuumillä tavalla laitteita käytetään. Työntekijä tusmaksusta. Verovähennystä ja koulutus-puolestaan saa laitteet käyttöönsä tietyinkolmesta ehdoin, korvausta voi saada maksimissaan joita hän sitoutuu noudattamaan. Ehdot tulisikin koulutuspäivästä työntekijää kohden veroesittää työntekijälle etukäteen. Vastaavasti, jos vuodessa. sääntöjä muutetaan, olisi muutoksista syytä tiedottaa hyvissä ajoin. tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä Samassa yhteydessä voidaan määritellä myös • yleiset periaatteet, pyritään ylläpiverkkoselailua koskevatjoilla säännöt. tämään työkyvyttömyysuhan alaisten Työntekijöitä ei saa valvoa keräämällä taijakatsoikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä malla verkkoselailusta syntyviä tunnistetietoja. työttömyysuhan alaisten työntekijöiden Tietosuojavaltuutettu on sen sijaan katsonut, työmarkkinakelpoisuutta että työnantaja voisi estää tietyille nettisivuille • suunnitelman toteutuminen ja seuranta. pääsyn. Lisäksi tietoverkon käyttösääntöjen Työnantajalle ei synny velvollisuutta koulutnoudattamista voidaan valvoa työnjohdollisin taa koko henkilöstöä kolmea päivää vuodessa keinoin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos vaan koulutustarve voi koskea osaa henkiesimies huomaa työntekijän selailevan kiellettyä löstöä vuosittain. Koulutussuunnitelmassa sivustoa, hän puuttuu asiaan. Ohjeiden vastai-ei tarvitse eritellä koulutustarvetta henkilöittäin sesta menettelystä voidaan antaa varoitus. vaan riittää, että tarpeet kartoitetaan esim. henkilöstöryhmittäin. Seuranta sen sijaan tulee tehdä työntekijäkohtaisesti. Kieltoa ei voi kuitenkaan ulottaa työntekijän vapaa-aikaan. Vaikka työnantajan laitteilla ja työaikana ei saisi käyttää esimerkiksi Faceboolaskentaperusteista, edellytysten täyttymiseskia, saa työntekijä käyttää palvelua vapaasti tä ja koulutuspäivien pitämisestä työntekijäomilla laitteillaan työajan ulkopuolella. Hänen kohtaisesti. tulee kuitenkin muistaa työsuhteesta johtuvat Koulutuskorvauksen määrä on 10 % koulutusvelvoitteensa myös vapaa-ajalla. Työnantajan päivien keskimääräisestä palkkakustannukarvosteleminen tai työasioiden julkinen käsittely sesta. Koulutuskorvauksen saamisen edellysosiaalisessa mediassa voi rikkoa lojaliteetti- ja tykset ovat samat kuin verovähennyksessä. salassapitovelvoitteita. Luottamussuhteen rikKoulutuskorvaus vähennetään työttömyysvakoutuminen saattaa oikeuttaa jopa työsuhteen kuutusmaksusta. päättämiseen. Pääsääntöisesti vaaditaan kuitenkin aiempi varoitus vastaavasta menettelystä.

KAUPPAKAMARI 2725 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA

SUHDANNEBAROMETRIN JULKISTUS ”Vuosi 2015 on yritysten näkökulmasta käynnistynyt vaatimattomasti. Positiivinen pilkahdus tulee teollisuudesta, jossa suhdanneodotukset ovat jo hieman parantuneet”, kertoi toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta suhdannebarometrin julkistustilaisuudessa 4.2. Pyhtäällä (kuva alla). Elinkeinoelämän tilanteesta ja lähitulevaisuuden näkymistä kuultiin Kymenlaakson kauppakamarin ja Elinkeinoelämän keskusliiton järjestämässä tilaisuudessa. Puhujavierainen Pasaatin kauppakaeskusjohtaja Sari Puhilas, EK:n johtaja Tellervo KyläHarakka-Ruonala ja tehtaanjohtaja Olli-Pekka Reunanen Stora Enson Sunilan tehtaalta (kuva oikealla).

Kauppakamari ja EK ovat julkistaneet suhdannebarometrit yhteistyössä syksystä 2013 lähtien.

Valoa kohti olemme menossa, arvioi tehtaanjohtaja Olli-Pekka Reunanen omassa puheenvuorossaan.

MEDIA-AAMUKAHVIT DATARIINASSA

Kauppakamarin media-aamukahveilla kuultiin markkinointivinkkejä alkavalle vuodelle. Mukana mm. Timo Nisula Kouvolan Lakritsista, Ari Utriainen ja Maria Huttunen Nitro ID:stä ja Kai Savolainen Maikkarilta.

26 KAUPPAKAMARI

Vieraita valiokuntavalkeilla: Anne Pevkur RiihimäkiHyvinkään kamarista ja Uljas Valkeinen Keski-Suomesta.

YHTEYSTIEDOT

EK FOORUMI JA VALIOKUNTAVALKEAT KOUVOLAN UPSEERIKERHOLLA 28.1.2015

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI HEIKINKATU 7 PL 83, 48101 KOTKA VARTIOTIE 3 45100 KOUVOLA Puh. 05 229 6100 kymichamber@kauppakamari.fi www.kymichamber.fi facebook.com/kymichamber twitter.com/K2KYM linkedin.com TOIMITUSJOHTAJA JOUKO LEHTORANTA puh. 0440 554 877 jouko.lehtoranta@kauppakamari.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ VUOROTTELUVAPAALLA 1.4.-31.8. JAANA PIRTILÄ puh. 050 309 7451 jaana.pirtila@kauppakamari.fi YHTEYSPÄÄLLIKKÖ NIINA HÄRKÖNEN puh. 050 348 4484 niina.harkonen@kauppakamari.fi

Kymenlaakson ensimmäisessä EK Foorumissa käsiteltiin mm. Venäjän tilannetta, yrityslinjauksia ja vaalitavoitteita. EK:lta puhujvieraina Pk -johtaja Jyrki Hollmén (vas) ja asiantuntija Timo Laukkanen.

KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ JENNA LEHTIMÄKI puh. 0440 296 112 jenna.lehtimaki@kauppakamari.fi VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ 20.3. SAAKKA ANNEMARI BACKMAN puh. 0440 296 301 annemari.backman@kauppakamari.fi ASIAKASPALVELUSIHTEERI VT.TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ 1.4. ALKAEN ANU-AINO SAHARINEN puh. 040 596 4433 anu-aino.saharinen@kauppakamari.fi TOIMISTOSIHTEERI NOORA ÅKE puh. 0440 296 113 noora.ake@kauppakamari.fi

Valiokuntien puheenjohtajat pohtivat valiokuntavalkeilla keinoja valiokuntatyön kehittämiseen. Paneelissa mukana vasemmalta Ari-Pekka Saari, Tiina Häyhä, Timo Heikkilä, Tomi Hautala ja Aku Pyymäki.

KAUPPAKAMARI 27

JOHTAJA, ONKO YRITYKSESI DIGIAJASSA? Lähde liikkeelle helposti ja tee maksuton Digimittari – kuusitoista kysymystä, jotka pistävät ajattelemaan. Huomaat, että digitalisaatio ei ole vain tekniikkaa tai muoti-ilmiöitä. Kyse on organisaation kyvystä uudistaa liiketoimintaa. Tämä asia jos mikä kuuluu nyt pöydällesi!

DIGITAALINENPOLKU.FI/DIGIMITTARI KAUPPAKAMARIN DIGITAALINEN POLKU -OHJELMA VAUHDITTAA YRITYKSIÄ DIGITALISAATIOSSA Lisätietoja ohjelmasta ja vetoapua: Heikki Halme, Keskuskauppakamari, p. 040 590 1741, heikki.halme@kauppakamari.fi