Kymenlaakson kauppakamari 3_2021 by Kymenlaakson kauppakamari

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

KAUPPA KAMARI NUMERO 03 SYYSKUU 2021

YRITYSTARINA

SAME-EYES MAINOSVÄKI VALTASI TYHJÄKSI JÄÄNEEN POLIISITALON S. 34

MARS MATKAAN JA MAAILMALLE! FINNAIRIN TOPI MANNER , S. 12 LIIKENNETEEMASSA

SYYSKUU 2021

SISÄLTÖ

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI WWW.KYMENLAAKSONKAUPPAKAMARI.FI

PÄÄTOIMITTAJA

Kuva:Janika Kaarnioja/XAMK

Marika Kirjavainen VASTAAVA TOIMITTAJA Kirsi Juura TÄMÄN LEHDEN KIRJOITTAJAT Juha Korhonen, Marika Kirjavainen, Mari Kainiemi, Päivi Wood, Toni Vanhala, Timo Sormunen TAITTO Kirsi Juura

KANNESSA Topi Manner valokuvaaja Meeri Utti JULKAISIJA Kymenlaakson kauppakamari, Kyminlinnantie 6 48600 Kotka

PÄÄKIRJOITUS

TARVITAANKO UUSIA KERROSTALOJA JUHA KORHONEN Kymenlaakson kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja

ILMESTYMINEN Neljä kertaa vuodessa maalis-, touko-, syys- ja marraskuussa.

Kuva: Santalahti Resort

Seuraava lehti marraskuussa 2021.

9 10

PAINO Painotalo Westman, Kotka JAKELU Jäsenyrityksiin ja sidosryhmille 1200 kpl PALAUTTEET: kymichamber@kauppakamari.fi SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO

ALUEELTA

www.issuu.com/ Kymenlaakson kauppakamari ISSN 2341-9962

KAUPPAKAMARI

26 34

YHTEISEN HYVÄN EDISTÄJÄ Uratarina TONI VANHALA

PALVELUKESKUS KOSKENRINNE Yritystarina YLLÄTTÄVÄ (?) PULA TYÖVOIMASTA Toimitusjohtajan kynästä MARIKA KIRJAVAINEN YRITYKSET TYYTYVÄISIÄ MATKAILUKESÄÄN

MAINOSVÄKI VALTASI TYHJÄKSI JÄÄNEEN POLIISITALON Markkinointi

TEEMA

LIIKENNE

TALLINNAN TUNNELI ON TAHDON ASIA Yrittäjä, Finest Bay Area Development PETER VESTERBACKA

12 20 30

MARS MATKAAN JA MAAILMALLE Finnairin toimitusjohtaja TOPI MANNER

KAUPPAKAMARI HALUAA VALTATIELLE 15 TÄYSIMÄÄRÄISEN KORJAUSMÄÄRÄRAHAN DIGIVIHREÄSTÄ VIENNISTÄ VAHVISTUSTA SUOMEN KILPAILUKYVYLLE Kolumni Päivi Wood, Keskuskauppakamari

16-30 Kuva: Mari Kainiemi

AJANKOHTAISTA

31 32 37

PALKAT JA PAIKALLINEN SOPIMINEN -KUUMENEVATKO TUNTEET?

EASR-RAHOJEN JAKAUTUMINEN PUHUTTAA

OLEMMEKO KYMENLAAKSOSSA TELTTAILIJOITA? Kolumni MARI KAINIEMI

SYYSKUU 2021

Kauppakamarin jäsenyys kannattaa!

TERVETULOA

uudet jäsenet

Kauppakamarin jäsenyys kannattaa. Jäsenet saavat käyttöönsä kamarin monipuoliset jäsenedut ja -palvelut. Asiakkaillesi ja yhteistyökumppaneille kauppakamarin jäsenyys viestii vastuullisesta yritystoiminnasta. TÄSSÄ JÄSENETUJASI:

• KOULUTUKSET JA SEMINAARIT JÄSENHINTAAN • MAKSUTON LAKINEUVONTA • MAKSUTTOMAT NEUVONTAPALVELUT TYÖSUHDE-, TALOUSHALLINNON JA HENKILÖSTÖKYSYMYKSISSÄ • VERKOSTOT ELINKEINOELÄMÄÄN, YRITYKSIIN JA JULKISHALLINTOON • VAIKUTTAMINEN KYMENLAAKSON TOIMINTAEDELLYTYKSIIN Kysy lisää omasta Kauppakamaristasi, neuvomme mielellämme

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI WWW.KYMENLAAKSONKAUPPAKAMARI.FI

kymichamber@kauppakamari.fi Puh. 05 229 6100

KAUPPAKAMARI

Painokotka Oy Matin Sakki Oy Eridan Oy Innomake Oy Arctic Piling Oy Kymen Charterline Oy Rakennuttajapalvelu Jaakoppi Oy Tilitoimisto Hermunen Ky T&K Kirjanpito ja Isännöinti Avoin Yhtiö Richter Karhula Oy Neliövälitys Oy LKV Lapsekas Oy Tero Turkia ja Kumpp./K-Supermarket Valtari Valkealan Saha Oy Same-eYes Oy Suomen Varavoimatekniikka Oy Kakspy Palvelut Oy Madmix Media Oy Teatteritukku Oy Sähkötoimisto Raimo Pehkonen Oy Hautaustoimisto Nieminen/P&S Sairanen Oy Asunto Alfa Oy LKV Rakennustoimisto I. Uusitalo Ky Kotkan Sammutinkeskus Oy Veikon Kone/Hannu Rieppola Oy Hautauspalvelu Lampila Ky Rakennus- ja insinööritoimisto DualTech Oy Satulintu Oy Mainonnan suunnittelutoimisto Sepeteus Oy Kotkan Toimistotarvike Oy Salpa apteekki Reimari/Hamimedia Oy OP Koti Kymenlaakso Oy LKV Timantti-Eerola Oy Kouvolan ASunnot Oy JR Tarvekuljetus Oy A-Aluslava Oy Oucons Oy Tilintarkastus Teija Sutinen Oy

PÄÄKIRJOITUS

Tarvitaanko uusia kerrostaloja? LAADUKAS OMISTUS- JA VUOKRA-ASUNTOTARJONTA ON YKSI AVAIN, KUN KILPAILEMME UUSISTA ASUKKAISTA KYMENLAAKSOON. Korona -aika on laittanut monen suomalaisen suunnittelemaan ja toteuttamaan haaveita asumisen osalta. Hyvät talouden näkymät, parantunut työllisyystilanne, matala korkotaso, kotitalouksien reaalitulojen kasvu sekä korona-aikana kertyneet säästöt ovat vaikuttaneet vilkkaaseen tilanteeseen asuntomarkkinoilla. Etätyö on tullut jäädäkseen ja moni perhe haluaa yhdistää etätyön asumisratkaisuissaan. Kymenlaaksossa asuntokauppoja tehdään ennätystahtiin. Välittäjät kiirehtivät esittelystä toiseen ja pankkien luottohakemusmäärät ovat kasvaneet rajusti. Kaikenlaiset asunnot käyvät juuri nyt kaupaksi. Välittäjillä on ollut pulaa myytävistä kohteista, kuten uudehkoista omakotitaloista- ja kerrostaloista. Moni asiakas haluaa ostaa asunnon, johon voi muuttaa ilman suurempaa remonttia. Kymenlaakson ulkopuolelta on minulta kysytty, että miksei maakuntaamme rakenneta uusia kerrostaloja? Huokaisen syvään ja kerron, että samaan asiaan olen törmännyt jo usean vuoden ajan. Totta on, että vanhempien asuntojen neliöhinnat ovat maltillisia ja asuntojen hintakehitys ei ole kasvukeskusten luokkaa. Olisiko hyvä tarkastella asiaa ratkaisukeskeisesti? Millä saisimme uusia kerrostalo-

asuntoja maakuntaamme? Millaiset asiat nousevat esille, kun asiasta keskustellaan asiakkaiden kesken? Ensimmäiseksi nostetaan sijainti, millaiset palvelut ovat lähellä, miten rauhallinen ympäristö on, miten liikenneyhteydet toimivat, millaiset näkymät on parvekkeelta, entä autojen säilytys? Nostan ratkaisevaksi asiaksi kaavoituksen eli miten herkullisia tontteja on nyt ja jatkossa saatavilla maakunnassamme rakentajille ja ostajille. Laadukas omistus- ja vuokra-asuntotarjonta on yksi avain, kun kilpailemme uusista asukkaista Kymenlaaksoon. Onneksi hyviä hankkeita on vireillä. Haminassa Tervasaareen valmistuu Hamina-Asunnot Oy:n vuokrakerrostalo ja kovan rahan kerrostalon markkinointi on piakkoin alkamassa. Kouvolan Asunnot Oy julkisti oman hankkeensa uuden vuokrakerrostalon rakentamisesta Halkotorinkujalle, ja Kotkassa entiselle Teboilin tontille KSO ja Kotkan opiskelija-asunnot suunnittelevat rakentavansa yhtenä kokonaisuutena kolme asuintaloa ja päivittäistavaraliikkeen.

JUHA KORHONEN PUHEENJOHTAJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

Nostokurjet kaupunkien keskellä luovat dynaamista ilmettä ja vahvaa uskoa maakuntamme menestykseen nyt ja jatkossa. SYYSKUU 2021

UUTISIA

ILMOITUSTAULU ALUEELTA KIRJA-ARVOSTELU

1200 merkin juttu. Tämä on otsikkon paikka.

Kuva: Kymijoen kuvapankki

Et laborro vidustibus enda dolecerum quisquam ad molupta consenis corempo riaturio blatibus quatqui duntem atem que nonsed ex estis voluptas inctotame voluptio. Agnate nonserum aut quibero dolupta tati coreri qui dolentota solor as apid qui dolupta volorer chitaqui saecta volore vendaep elest, quae occab nt aceatio nestibus, vent moluptatur sumquia verum aborepe lignimus reperibus am restis por aut dolorestint recae. Seque cor ma con et modis rehenisit velluptatem ee re et que verum eaquas venimus consedisi tet doloressi conse opta consenis dolore consectust eatectistios molentio da volore vendaep elest, quae occab nt aceatio Kymenlaakson maakuntaohjelman 2022nestibus, vent moluptatur sumquia verum aborepe ligni2025 luonnos ja siihen liittyvä ympäristösemus reperibus am restis por aut dolorestint recae. Seque lostus on asetettu julkisesti nähtäville 31.8. cor ma con et modis rehenisit velluptatem ee re et que Maakuntaohjelma-asiakirja sisältää skeverum eaquas venimus consedisi tet doloressi conse opta naarioiden pohjalle rakentuvan pitkän aikaconsenis dolore consectust eatectistios molentio doluvälin maakuntasuunnitelman sekä alueiden ptate.rum aborepe lignimus reperibus am restis por aut kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja dolorestint recae. Seque cor ma con et modis rehenisit rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun velluptatem ee re et que verum eaquas venimus sectust lain (756/2021) mukaisen nelivuotisen maaeatectistios molentio doluptate. eaquas venimus consekuntaohjelman. disi tet doloressi conse opta conse Maakuntaohjelman luonnos ja ympäristöselostus ovat nähtävillä 1.9.-30.9.2021 välisen ajan Kymenlaakson liiton internet-sivuilla https://www.kymenlaakso.fi/ RUUSUJA JA RISUJA maakunnan-kehittaminen/maakuntaohjelma

Maakuntaohjelman luonnos nähtävänä

570 merkin juttu. maakuntaohjelman luonnokTämäMielipiteet on otsikon sesta ja ympäristöselostuksesta tulee jättää paikka. 30.9. mennessä.

Et laborro vidustibus enda Lisätietoja: dolece- Kymenlaakson liitto rum quisquam ad molupta consenis corempo riaturio blatibus quatqui duntem atem que nonsed ex estis voluptas inctotame voluptio. Agnate nonserum aut quibero dolupta tati coreri qui dolentota solor as apid qui dolupta voloeaquas venimus consedisi tet deaquas venimus consedisi tet doloressi conse opta conse deaquas venimus consedisi tet doloressi conse opta conse deaquas venimus consedisi tet doloressi quas venimus consedisi tet 6 KAUPPAKAMARI -Etunimi Sukunimi

Lyhyesti lukuina

+12 %

Tammi-heinäkuussa 2021 ensirekisteröitiin 115 653 ajoneuvoa. Lisäystä edellisvuoteen oli 12,2 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus

-89 %

Suomen lentokenttien kautta lensi 248 337 matkustajaa kesäkuussa 2021. Määrä on 89 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2019 kesäkuussa. Syynä on COVID-19-pandemia. Lähde: Tilastokeskus

+ 994 M€

Business Finlandin häiriötilannerahoitusta on myönnetty 994,4 miljoonaa euroa. Rahoitettuja projekteja on yli 20 000. Lähde: businessfinland.fi

NIIMITYS

Tilaaiam. yrityksenne oma Conlos Em, veronjalanjälki quam que haciam Yritykset osallistuvat verokertymän kartuttamiseen ETUNIMI SUKUNIMI laskelusean eri veroluokan kautta. Kauppakamarin TITTELI, TOIMIALA mien avulla yritys voi tuoda näkyväksi yritystoiminYRITYS OY nan synnyttämät verovirrat Ucimusti dolorest quam in Tilaa ohjeet omasta kauppakamaristasi: ento eruptat emporrum rekymichamber@kauppakamari.fi henem ut molo cusdam aut labor re ma dis quam, in comnimo luptati.

UUTISIA KATSAUS

LUKUSUOSITUS

Tuoretta tietoa

Vuonna 2019 yritykset maksoivat noin 69 miljardia euroa veroja Julkisen talouden veroja maksutuotot kasvoivat tasaisesti vuoteen 2019 saakka. Suurin osa tästä potista syntyi yritystoiminnan yhteydessä. Vuonna 2019 yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja noin 69 miljardia euroa. Tämä on viisi miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2017. Yritysten maksamilla ja tilittämillä veroilla ja veronluonteisilla maksuilla kustannetaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluja. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta on välttämätöntä, että Suomeen saadaan lisää yritystoimintaa ja investointeja, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää. Tiedot käyvät ilmi Keskuskauppakamarin Suuresta Veroselvityksestä. Selvityksessä on mukana yhteensä 343 000 osakeyhtiötä, osuuskuntaa tai muuta yritystä, jotka ovat maksaneet ja tilittäneet veroja tai joilla on ollut verotukseen vaikuttavia tietoja vuonna 2019. Lue lisää kauppakamari.fi

NAISET PÖRSSIYHTIÖIDEN HALLITUKSISSA Naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenissä on laskenut 29 prosenttiin. Osuus hallituksissa on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla, mutta viime vuosina kasvu näyttäisi hidastuneen. Täysin tasapuolinen sukupuolijakauma on vain 25 pörssiyhtiössä. Keskuskauppakamarin uusin naisjohtajakatsaus tarkastelee naisten osuutta pörssiyhtiöiden hallituksissa. Katsauksessa tarkastellaan myös hallitusten valiokuntien ja osakkeenomistajien nimitystoimikuntien sukupuolijakaumaa. Katsaus julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Ville Kajala, johtava asiantuntija

KAUPPAKAMARIN JURIDIIKKAKATSAUS Kauppakamarin juridiikkakatsaus tuo esille keskeisimmät uudet säännökset ja sääntelyn muutokset sekä muut ajankohtaiset juridiikkaan liittyvät asiat. Katsauksessa arvioidaan myös, miten sääntely vaikuttaa yrityksiin. Katsaus julkaistaan kolme kertaa vuodessa. Minna Aalto-Setälä, lakimies SYYSKUU 2021

UUTISIA

Kauppakamarikysely

37 prosenttia yrityksistä haluaa lisätä työperäistä maahanmuuttoa

lyhyet

Suomen tavaravienti Venäjälle kasvoi neljänneksen vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla Palveluviennin arvo puolittui vuodentakaisesta koronapandemian vaikutusten vuoksi. Lähde: Suomalais-Venäläinen kauppakamari

Pk-yrityksen hallituksen jäsen on keskimäärin 53-vuotias mies Naisten osuus pk-yritysten hallituksissa on 25 prosenttia. Lähde: Keskuskauppakamari

Yritysjohdon yhteiskuntaohjelma käynnistyy Keskuskauppakamarin Yritysjohdon yhteiskuntaohjelma laajentaa yritysjohdon osaamista yhteiskunnallisesta päätöksenteosta sekä politiikan ja yritystoiminnan yhteydestä. Ohjelmaan otetaan enintää 30 osallistujaa.

37 prosenttia kauppakamarien kyselyyn vastanneista, Kymenlaaksossa toimivista yrityksistä pitää työperäisen maahanmuuton lisäämistä tärkeänä tai erittäin tärkeänä keinona osaavan työvoiman turvaamiseksi. - Suomi on pikkuhiljaa nousemassa koronakuopasta. Edessä on kuitenkin ongelma, joka on tunnistettu jo aiemmin ja on nyt erittäin akuutti: pula osaavasta työvoimasta. Yritysten kasvu ja sitä myöten Suomen talouskasvu eivät pääse vauhtiin ilman osaajia. Ratkaisuja on haettava pikaisesti ja yksi keskeinen ratkaisu on työperäisen maahanmuuton helpottaminen, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen sanoo. Keskuskauppakamari on jo aiemmin ehdottanut maahanmuuttoon liittyviä nopeita toimia. - Yritysten akuuttia osaajapulaa voidaan helpottaa muun muassa tukemalla rekrytointia ulkomailta, poistamalla saatavuusharkinta, joustavoittamalla maahanmuuttajien kielikoulutusta ja turvaamalla riittävät resurssit oleskelulupien nopeaan käsittelyyn. Näillä keinoilla voidaan nopeasti avata kansainvälisten osaajien potentiaalia laajemmin suomalaisten yritysten käyttöön, Valtonen sanoo. Kymenlaakson yrityksistä 36% on rekrytoinut ulkomaalaisia osaajia viimeisen viiden vuoden aikana. Noin 33% aikoo rekrytoida jatkossakin ulkomaalaisia osaajia. 36 prosenttia vastanneista yrityksistä kokee omaavansa hyvät tai erittäin hyvät valmiudet ulkomaalaisten osaajien rekrytoimiseen. Vastaavasti vajaa 26 prosenttia kokee, että valmiudet ovat heikot tai erittäin heikot. Kauppakamarien kysely tehtiin 23.-25.8.2021. Kyselyyn vastasi 1297 kauppakamarien jäsenyritystä. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Suurin osa yrityksistä on työnantajayrityksiä, yksinyrittäjiä oli 2,9 % vastanneista.

KAUPPAKAMARI

URATARINA

Yhteisen hyvän edistäjä TONI VANHALA KONTAKTOI UUSIA YRITYKSIÄ SIJOITTUMAAN KOTKAN-HAMINAN SEUDULLE. VAPAA-AJALLAAN HÄN EDISTÄÄ PYHTÄÄN ELINVOIMAA KUNNANHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJANA. Ensimmäinen työpaikkani oli koululaisten kesätyö Pyhtään kunnalla. Kiersimme eri puolilla kuntaa kitkemässä hukkakauraa pyhtääläisten tilojen pelloilta. Se oli mukavaa ulkoilmahommaa, jossa tuli käveltyä paljon. Hukkakaurojen kanssa piti olla tarkkana, ettei siemeniä päässyt varisemaan peltoon. Muutenkin maataloustyöt olivat tuttuja, kun olin kouluikäisestä alkaen autellut isovanhempia heidän tilansa töissä.

TONI VANHALA Senior Advisor, Invest in Cursor Oy KOULUTUS Magister Artium (M.A.), politiikkatieteet ja historia, Heidelbergin yliopisto MOTTO On parempi tehdä uusia virheitä kuin toistaa jo aiemmin tehtyjä.

Ennen nykyistä työtäni toimin pitkään Kymenlaakson liitossa aluekehitysasioiden parissa. Maakuntaohjelmat, EU-rahoitus ja -edunvalvonta, Itämeri-yhteistyö ja kansainvälisten suhteiden kehittäminen – liitossa oli monipuolinen repertuaari erilaisia tehtäviä. Maakunta ja sen toimijat tulivat tutuiksi. Sitä ennen toimin kansanedustajan avustajana eduskunnassa ja sen ohella myös europarlamentin jäsenen ns. kotimaan avustajana. Ne olivat näköalapaikkoja kotimaan- ja EU-politiikkaan ja niissä syntyi hyviä verkostoja, joita voi hyödyntää tänäkin päivänä. Merkittävin askel työurallani taisi olla se, kun siirryin kolme vuotta sitten nopealla aikataululla Kotkan kaupungin kehitysjohtajan viransijaiseksi, vaiheessa, jossa olin ollut jo tusinan verran vuosia Kymenlaakson liitossa. Se oli mielenkiintoinen hyppäys hienon satamakaupungin kehittämisasioiden pariin ja todisti itselleni sen, että työpaikan vaihdos tekee hyvää ja avaa asioihin uusia näkökulmia. Uusin siirto tapahtui kuluvan vuoden maaliskuussa, kun aloitin kehitysyhtiö Cursorissa. Töiden ohella luottamustehtävät vievät paljon aikaa, mutta on tärkeää saada irtiottoja molemmista. Lukemista voisin harrastaa vaikka kuinka paljon ja kesäisiin ulkoilmaharrastuksiini kuuluu melonta. Perheeseeni, joka on tietysti se kaikkein tärkein asia elämässäni, kuuluu puoliso sekä 16-vuotias tytär ja pian 11-vuotias poika. Matkailemme mielellämme yhdessä, ennen koronaa ulkomailla ja nyt kotimaassa. Muita kiinnostuksen aiheitani ovat kansainvälinen politiikka ja historia, sekä sukututkimus ainakin sen verran, että olen oppinut tietämään omat juureni hyvin. Tällä hetkellä työskentelen Cursor Oy:n Invest in-tiimissä Senior Advisor-nimikkeellä. Tehtävämme on saada uusia yrityksiä kiinnostumaan Kotkan-Haminan seudusta ja sijoittamaan liiketoimintaansa tänne. Kysyntää on tällä hetkellä hyvin. Invest in-toiminnon ohella osallistun kaupunkiseutusuunnittelutyöhön ja taustasta johtuen myös seudun Venäjä-suhteiden ylläpitoon. -Pyhtään kuntapolitiikassa olen ollut mukana jo pitkälti yli neljännesvuosisadan. Kunnanhallituksen puheenjohtajana on oltava monessa asiassa ajan hermolla. Tehtävään sisältyy monenlaisiin kokouksiin, tapaamisiin ja tilaisuuksiin osallistumista ja kunnan edustamista. On kunnan sisäisiä toimielimiä ja työryhmiä, seudun ja maakunnan kuntien yhteisiä asioita sekä valtakunnan politiikkaan kohdentuvaa edunvalvontaa. Yhteistyö- ja neuvottelutaitoja tarvitaan.

SYYSKUU 2021

KAUPPAKAMARI

YRITYSTARINA

Koskenrinne ry PALVELUTALOYHDISTYS ON HOIVAN LISÄKSI MERKITTÄVÄ KOULUTTAJA JA TYÖLLISTÄJÄ. Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry on kotkalainen yhdistys, joka tuottaa palveluja ikääntyneille. Koskenrinteen Kodit muodostuvat neljästä Kotkassa sijaitsevasta palvelutalosta, joita ovat Koskenrinteen Koti Metsolassa, Kotka-Koti Itäkadulla, Karhula-Koti Sudenkadulla ja Maria-Koti Lankilassa. Lisäksi yhdistys omistaa senioritalon Gutzeitintiellä. Asukkaita on liki 300. Koskenrinne on iso työllistäjä, tällä hetkellä työntekijöitä on noin 100 henkilöä. Lisäksi Koskenrinne toimii tiiviissä yhteistyössä paikallisten oppilaitosten kanssa kouluttaen useita opiskelijoita vuosittain.

Kuva: Henna Virén

Parhaillaan Koskenrinteessä on meneillään suuria toiminnallisia muutoksia, jotka johtuvat sote-lainsäädännön muutoksista ja Kymsoten alueellaan toteuttamista muutoksista. -Yhteiskunta ikääntyy ja se edellyttää uudenlaisia toimintatapoja. Koronan jälkihoitoon varaudutaan, ikääntyneiden ja henkilöstön jaksamisen tukemiseen tarvitaan uudenlaisia tapoja toimia, yhdistyksen toiminnanjohtaja Sirpa Kotola toteaa. Koronapandemian lisäksi haasteita toiminnalle tuovat hoitoalan resurssipula ja kannattavuus. -Hoitajapula ei meillä ole vielä näkynyt niin pahana, mitä muualta kuulee. Alan kannattavuus on koetuksella suurten muutosten keskellä ja tasapainoa haetaan niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Koronan kannalta kaikkein haasteellisimmassa asemassa olevin ikäihmisten suojaaminen pandemialta on vaatinut suuria ponnistuksia, joissa olemme onnistuneet. Palvelutaloissa asuvat ikäihmiset säilyttivät ihmiskontaktit koko koronan ajan, vaikka rajoitustoimenpiteitä toteutettiinkin. Päiväkeskustoiminta oli ainut palvelu, mitä jossain määrin tauotetiin pahimpina pandemia-aikoina. Koko henkilöstölle on riittänyt töitä korona-aikana. Tekninen osaaminen on lisääntynyt; etäyhteydet kehittäneet kokouskäytänteitä, WhatsApp ja Skype ovat ikäihmisillekin tuttu juttu nykyisin, Kotola kertoo.

SIRPA KOTOLA toiminnanjohtaja, Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry

PALVELUTALO KOSKENRINNE RY Yhdistys, jäseniä noin 150 Liikevaihto 7,5 M€ Henkilöstö noin 100

Kotkan vanhainkodin kannatusyhdistystä, sittemmin tunnettu Koskenrinteenä oltiin perustamassa alun perin jo vuonna 1939, mutta hanke siirtyi talvi- ja jatkosodan takia vuoteen 1945. Ensimmäisenä valmistui vanhustentalo Närhintielle vuonna 1955. -Tarina kertoo, että perustamiskokoukseen piti tuoda omat sokerit mukaan. Kunnia yhdistyksen perustamisesta kuuluu demarinaisille, jotka saivat kaiken aikaan. Aikalaisiltaan aivan huikeaa tekemistä, Sirpa Kotola kiittelee.

1945

1955

1980-90-luvut

2020

Kotkan Vanhainkodin kannatusyhdistys perustettiin

Ensimmäinen talo valmistui

Päiväkeskustoiminta käynnistyi, 5 uutta taloa

75. juhlavuosi

TAMMIKUU 2021

KAUPPAKAMARi

TEEMA LIIKENNE LIIKENNE

Mars matkaan ja maailmalle! NOPEAT SYÖVÄT HITAAT. SIINÄ FINNAIRIN TOIMITUSJOHTAJA TOPI MANNERIN VIESTI NIILLE SUOMALAISYRITYKSILLE, JOTKA VIELÄ PANTTAAVAT PÄÄTÖKSIÄÄN LIIKEMATKUSTAMISESTA JA PERINTEISISTÄ ASIAKASTAPAAMISISTA. MONISSA KILPAILIJAMAISSA OLLAAN JO LIIKKEELLÄ EIKÄ SUOMIKAAN SAA JÄÄDÄ LÄHTÖKUOPPIIN. TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI

Harvan yritysjohtajan pesti on osunut markkinatilanteen osalta yhtä jyrkkään saumakohtaan kuin Finnairin toimitusjohtajalla Topi Mannerilla. Hän tuli mainiossa nosteessa olleen lentoyhtiön johtoon vuoden 2019 alussa, mutta sai runsasta vuotta myöhemmin todeta koronapandemian käytännössä pysäyttävän lentoliikenteen ympäri maailmaa. Muiden lentoyhtiöiden tavoin Finnair sakkasi kovaa ja korkealta, mutta nyt horisontissa kajastaa jo valoa. Monissa maissa sisäinen lentoliikenne on palautumassa pandemiaa edeltävälle tasolle ja reittejä avataan jatkuvasti myös rajat ylittävässä liikenteessä. ”Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa matkustetaan jo täyttä vauhtia. Aasia tulee todennäköisesti joitakin kuukausia jäljessä, mutta rokotukset etenevät sielläkin”, Manner kertoo. Euroopassa lentomäärät palautuivat jo kesällä lähes 70 prosenttiin pandemiaa edeltäneestä tasosta. Suomi on kuitenkin Mannerin mukaan tässä kohtaa selvästi jäljessä muuta Eurooppaa ja avautui vapaa-ajan matkustukselle vasta heinäkuun lopussa. ”Esimerkiksi heinäkuussa Suomen vastaava luku oli alle 40 prosenttia lennoista eli olem-

KAUPPAKAMARi

KAUPPAKAMARI

SYYSKUU 2021

me avautumisessa muuta Eurooppaa selvästi jäljessä. Kokonaisuudessaan lentoliikenne palautunee entiselleen aikaisintaan vuoden 2023 aikana”, Manner toteaa. Menetetty matkailukesä käy kalliiksi Yksi lentoliikenteen tärkeä buusteri on ollut EU:n vihreä todistus, joka on helpottanut rokotettujen ja koronan jo sairastaneiden matkustamista unionin sisällä. Lisäksi monissa Euroopan maissa otettiin jo viime keväänä käyttöön koronapassi, jolla helpotettiin mm. matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan ahdinkoa. Näin saatiin rohkaistettua ja palautettua myös osa elintärkeistä matkailijavirroista. Suomessa passista käydään keskustelua vasta nyt. ”Matkailuala työllistää Suomessa yli 140 000 ihmistä ja nyt menetimme jo toisen hyvän matkailukesän”, hän huokaa. Samalla Manner toki tunnustaa, että itse pandemiaa on hoidettu Suomessa kohtuullisen hyvin, ja kuolemantapauksien määrä on pystytty pitämään suhteellisen pienenä. Korona-exitistä pisteitä kuitenkin ropisee selvästi vähemmän. Yhteiskuntaa ja palveluja olisi pitänyt pystyä avaamaan muiden Euroopan mai-

LIIKENNE

den tavoin ripeämpään tahtiin. ”Lisäksi rokotukset ovat edenneet monia Euroopan maita hitaammin. Myös pikatestien osalta olemme poikenneet monista maista”, Manner harmittelee. Lähtökuopista kiireesti liikkeelle Toimitusjohtajan isona huolena onkin se, että kuluttajien ohella myös suomalaisyritykset jäävät tuijottamaan liian pitkäksi aikaa THL:n tautitilastoja ja panttaavat matkustuspäätöksiä viikko viikolta ja kuukausi kuukaudelta eteenpäin. Samalla hukataan monia markkinamahdollisuuksia. ”Liikematkustus on palautunut esimerkiksi Yhdysvalloissa nopeampaa tahtia kuin uskottiin. Myös Keski-Euroopassa ja etenkin Saksassa ollaan ennakoitua paremmassa vauhdissa”, Manner huomauttaa. Tämä signaali kannattaakin kuulemma nyt

noteerata yrityskentällä. Muu maailma on jo liikkeellä eikä Suomessakaan kannata enää kyykistellä lähtötelineissä. Kilpailu on kovaa, nopeat syövät hitaat ja osa on ottanut sen vuoksi jopa varaslähtöjä. ”Monia asioita voi hoitaa etänä, mutta uusien asiakkuuksien ja kauppojen kohdalla se on vaikeaa. Nyt haetaan selkeää kilpailuetua siitä, että asiakkaita ja yhteistyökumppaneita tavataan myös kasvokkain”, Manner toteaa. Toimitusjohtajan oma matkustuskalenteri kuuluu täyttyneen viime kuukausina tasaista tahtia ja näyttää loppuvuoden osalta jopa kiitettävän kiireiseltä. Samaan hän kannustaa nyt muitakin. ”EU:n vihreällä todistuksella matkustaminen on Euroopassa turvallista ja sujuvaa. Täysin rokotetut voivat matkustaa käytännössä ihan samaan tapaan EU:ssa kuin ennen pandemiaa, ilman testejä tai karanteeneja. Tätä ei välttämättä ole Suomessa vielä oivallettu”, Manner huomauttaa.

SYYSKUU 2021

KAUPPAKAMARi SYYSKUU 2021

TEEMA LIIKENNE LIIKENNE

Kuva: Finnair

Finnair kuuluu voittajajoukkueeseen Pandemia on ollut ennennäkemättömän kova isku koko ilmailualalle ja osalle lentoyhtiöistä se on jo tiennyt lippuluukkujen lopullista sulkeutumista. Mannerin mukaan jatkossa pärjäävät ne yhtiöt, joilla on selkeä strategia, vahva tase ja talous, sitoutunut henkilöstö sekä palveluun tyytyväinen uskollinen asiakaskunta. ”Pandemiasta selviävät isot verkostoyhtiöt sekä Lufthansan, British Airwaysin, KLM:n, Air Francen ja Finnairin kaltaiset toimijat. Toki niidenkin on sopeutettava toimintaansa ja parannettava jatkuvasti kustannustehokkuuttaan. Halpalentoyhtiöistä muun muassa Ryanairilla ja WizzAirilla on merkittävät kasvusuunnitelmat ja yhtiöt ovat tekemässä myös isoja koneinvestonteja”, Manner ynnäilee. Moni on ehtinyt kuluneiden puolentoista vuoden aikana myös miettiä, onko Finnairin Aasian liikenteeseen perustuva strategia ollut sittenkin liian kriisiherkkä. Manner on toista mieltä.

KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARi

SYYSKUU 2021

”Meillä on edelleen tarjottavana lyhin ja nopein lentoreitti Aasian ja Euroopan välillä, joka on myös hiilidioksidipäästöjen osalta muita kevyempi sekä matkustaja- että rahtiliikenteessä. Väestönkasvu ja talouden painopiste on jatkossa Aasiassa, joten pitkällä tähtäimellä se on kestävä valinta. Aasian ja Euroopan välisten liikennevirtojen ohjautuminen Helsingin kautta on myös kansallinen etu, sillä se mahdollistaa laajat lentoyhteydet ja tuo työtä Suomeen”, hän muistuttaa. Keskeinen osa tulevaa nousua on myös Helsinki-Vantaan lentoasemalaajennus, joka valmistuessaan tulee tarjoamaan entistä paremman matkustajakokemuksen ja lisäämään sitä kautta myös Finnairin suosiota Aasian reitillä. ”Itse asiassa Helsinki-Vantaan työmaa on ollut yksi koronavuoden valopilkku. Rakennustyöt ovat edistyneet ennakoitua nopeammin.”

LIIKENNE

Edessä iso ilmastohaaste Pandemian jälkeen lentoliikenteellä on edessään ilmastonmuutokseen liittyvä kehityshaaste, joka koettelee alan yhtiöiden taseita ja investointikykyä. IPCC:n ilmastoraportteja on vuosien varrella analysoitu Finnairissakin tarkasti ja suuntaviivat ovat selvät. Yhtiö aikoo olla hiilineutraali vuonna 2045. Nettopäästönsä se aikoo puolittaa vuoteen 2025 mennessä. Linjaukset tehtiin vuoden 2020 alussa ja ne ovat tuoreimman IPCC-raportin myötä osoittautumassa entistä osuvammiksi. ”Lentoliikenteessä hiilineutraalius on todella kova haaste, sillä vastassa ovat monessa kohtaa fysiikan lait”, Manner muistuttaa. Finnairissa tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa uutta lentokone- ja moottoriteknologiaa, alati parempaa polttoainetehokkuutta, koneiden keventämistä, biopolttoaineita, eri liikennemuotojen yhteistyötä sekä päästökauppaa ja kompensaatioita. Myös sähkökäyttöiset lentokoneet nousevat siivilleen ennakoitua nopeammin ja esimerkiksi rahtiyhtiö DHL ottaa niitä käyttöön jo vuonna 2024. Myös Finnair on etujoukoissa ja mukana kehitysprojektissa, jonka tavoitteena on saada pieni 20-paikkainen matkustajakone siivilleen 2026. ”2030-luvun alussa tällä saralla on otettu jo merkittäviä kehitysaskeleita. Sähköinen lentäminen voi olla myös keino pitää yllä Suomen sisäistä matkustajalentoliikennettä ja maakuntakenttiä”, Manner lisää.

SYYSKUU 2021

KAUPPAKAMARi

TEEMA

KAUPPAKAMARI

TEEMA LIIKENNE

Tallinnan tunneli on tahdon asia KOVA TAHTO VIE VAIKKA LÄPI HARMAAN KIVEN, MUISTUTTAA VANHA KANSANVIISAUS. SE ON MYÖS YRITTÄJÄ PETER VESTERBACKAN OHJENUORANA JÄTTIMÄISESSÄ HELSINKI– TALLINNA -TUNNELIHANKKEESSA. JOS YHTEISTÄ TAHTOA LÖYTYY JA TÖIHIN PÄÄSTÄÄN ENSI VUONNA, VOISI KOKO SUOMEA HYÖDYTTÄVÄ RATAYHTEYS AVAUTUA 2024–2025. TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI Moni hanke ja projekti on painunut pandemian aikana pakkaseen, jätetty säästöliekille tai haudattu lopullisesti. Kovin kuhina on hetkeksi laantunut myös yrittäjä Peter Vesterbackan vetämän Finest Bay Area Developmentin Tallinnan tunnelihankkeen ympäriltä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että jättimäinen projekti olisi jäädytetty tai jätetty odottamaan parempia aikoja. Suunnittelutyö jatkuu ja parhaillaan hankkeesta tehdään ympäristövaikutusten arviointia myös Viron puolella. Vaikka matkan varrella on riittänyt vastatuulta ja kovaakin kritiikkiä muun muassa hankkeen kiinalaiskumppaneista, on Vesterbackan oma usko hankkeen potentiaaliin ja nopeaan rakennusaikatauluun vain vahvistunut. Yksi tärkeä merkkipaalu ohitettiin hänen mukaansa alkukesällä, kun Viro ja Suomi sitoutuivat yhteistyöhön tunnelihankkeen edistämiseksi. Aiesopimuksen myötä projektille voidaan hakea EU:n TEN-T-rahoitusta ja tätä naapurusten yhteisymmärrystä odottivat kuumeisesti myös monet yksityiset rahoittajat. ”Nyt molemmat maat suhtautuvat hankkee-

seen positiivisesti. Lisäksi tunneli, Saarenmaan silta ja Rail Baltica ovat mukana myös Viron hallituksen infraohjelmassa”, Vesterbacka iloitsee. Yksityinen projekti ainoa realistinen vaihtoehto Nopeisiin liikkeisiin tottunutta liikemiestä liki kaksi vuotta ja selvästi odotettua kauemmin kestänyt aiesopimusprosessi on ehtinyt myös tuskastuttaa. Toki matkan varrelle on osunut myös yllättäviä käänteitä, kuten hallitusten vaihdoksia. ”Yhtä hidasta ja epämääräistä näyttää olevan muidenkin isojen julkisten raidehankkeiden, kuten Suomi-radan ja tunnin junan suunnittelu. Jos tunneli halutaan toteuttaa jossain järjellisessä aikataulussa ja budjetissa, on se tehtävä yritysvetoisesti. Julkisilta toimijoilta tällaiset projektit eivät välttämättä onnistu kovin hyvin, kuten vaikkapa Länsimetrossa ja Rail Balticassa on nähty”, hän tiivistää. Valtiovetoisena ja osin EU-rahoitukseen tukeutuvana tunnelia saataisiin kuulemma odotella seuraaville vuosikymmenille – pelkkään >> SYYSKUU 2021

KUKA: Peter Vesterbacka Helsinki-Tallinna -tunnelihanketta toteuttavan Finest Bay Area Developmentin vetäjä sekä Finest Future Oy:n hallituksen pj. F-Liigan hallituksen jäsen. Ikä 53. KOULUTUS: Kauppatieteiden yo, kauppatieteiden kunniatohtori Åbo Akademi HARRASTUKSET: Salibandy, kävely PERHE: Vaimo ja kaksi lasta

suunnitteluunkin on sanottu kuluvan aikaa liki kymmenen vuotta. Valtioitakin toki tarvitaan mukaan muun muassa lupa-asioihin ja sääntelyyn. ”Suomi ja Viro ovat kuitenkin sanoneet suoraan, ettei niillä ole tähän julkisia varoja. Hankkeen toteuttamista ne eivät kuitenkaan ole kieltäneet, sillä kyse on ollut vain yksittäisten ministerien ja virkamiesten, ei valtioiden virallisista mielipiteistä. Mitään toista kilpailevaa tunnelihanketta ei tällä hetkellä ole edes olemassa”, Vesterbacka muistuttaa. Tunnelit valmiiksi kahdessa vuodessa Sopimusviivästysten myötä hankkeen alkuperäiset aikataulut alkavat käydä jo kireiksi, mutta Vesterbacka on silti optimisti. Teknisesti tunneli on mahdollista kaivaa valmiiksi parissa vuodessa. ”Jos töihin päästäisiin ensi vuonna, oltaisiin yhä alkuperäisessä aikataulussa eli junayhteys avautuisi vuoden 2024 lopulla tai viimeistään jouluna 2025”, neitsytmatkalle liput jo varannut Vesterbacka ynnäilee. Hankkeen tiukalle aikataululle onkin selvä syy: jokainen viivästysvuosi tarkoittaa noin miljardin euron lovea tunnelille lasketuissa tuotoissa. ”Ei meillä ole kiire, mutta haluamme päästä liikkeelle ja edetä nopeasti.” Moni on pitänyt rakennusaikatauluja epärealistisina, mutta Vesterbacka muistuttaa niiden perustuvan asiantuntijayritysten laskelmiin. Lisäksi töitä tehdään riittävällä kalustolla ja samaan aikaan useassa eri kohdassa. Louhintatyöt alkaisivat Helsinki-Vantaan lentokentältä ja Espoosta Otaniemen-Keilaniemen alueelta. Työläin osuus odottaisi Viron ranni-

KAUPPAKAMARI

kolla. Toteutuessaan rakennushanke tarjoaa tuhansille käsipareille molemmissa maissa. Tarjolla suora väylä vientimarkkinoille Kriitikot sanovat vähintääm 15 miljardia maksavan Helsinki-Tallinna -tunnelin palvelevan lähinnä pääkaupunkiseutua sekä turismia ja työmatkapendelöintiä, taittuuhan kaupunkien väli parhaimmillaan alle puolessa tunnissa. Hankelaskelmien mukaan 85 prosenttia kapasiteetista olisi henkilöliikennettä ja loput rahtia. Vesterbacka kuitenkin muistuttaa, että kyse on paljon isommasta kokonaisuudesta. Tunnelin myötä Tallinnasta ja Helsingistä rakentuu Kööpenhaminan ja Malmön kaltainen talousja työssäkäyntialue. Samalla myös koko muu Suomi, sen elinkeinoelämä ja yritykset saavat Rail Baltican kautta kiinteän, nopean ja varman yhteyden Euroopan markkinoille. ”Koronapandemia herätti entistä useamman suomalaisen siihen faktaan, että olemme todellakin saari, jonka arki, tavaraliikenne ja huoltovarmuus ovat lopulta laiva- ja lentoliikenteen varassa. Tässä mielessä pandemia on ollut hankkeelle vain eduksi”, Vesterbacka huomauttaa. Rahtia saadaan entistä enemmän laivoista ja rekoista suoraan raiteille. Sen myötä tavarat kulkevat vientimarkkinoille selvästi aiempaa nopeammin ja vähemmillä päästöillä kuin laiva- ja maantiereiteillä. ”Käytännössä kuljetusajat puolittuvat nykyisestä, kustannukset pienenevät ja toimitusvarmuus paranee, mikä kohentaa myös suomalaisyritysten kilpailukykyä. Eli kyllä junissa kulkee paljon muutakin kuin vain matkalaukkuja ja olutlaatikoita. Kyse on lopulta siitä, mitä tulevaisuudelta halutaan”, hän muistuttaa.

Kuinka ulkopuolinen näkemys voi auttaa toteuttamaan villeimmätkin unelmasi?

Kunnianhimoisimmat yrittäjät ovat luottaneet tukeemme jo yli 30 vuoden ajan. EY Private neuvonantajamme löydät osoitteesta ey.com

Pato Areenalla Kouvolassa 10.11.2021 Oletko pohtinut pk-yrityksen kasvun ja kehittämisen rahoitusta? Tule kuulemaan Suomen eturivin vaikuttajien näkemykset yritysrahoituksen muutoksesta ja yritystoiminnan tulevaisuudesta! Kuulet inspiroivat kasvuyritystarinat ja saat yritysrahoittamisen ajankohtaiset vinkit ammattilaisilta Pato Areenalla Kouvolassa 10.11.2021 klo 9.30-16.00 .

SYYSKUU 2021

TEEMA LIIKENNE

Kauppakamari antoi vastauksen Väyläviraston investointiehdotukseen

Kauppakamari haluaa valtatielle 15 täysimääräisen korjausmäärärahan VÄYLÄVIRASTON ESITTÄMÄ SUPPEAMPI VAIHTOEHTO JÄTTÄISI RANTAHAAN JA KOUVOLAN VÄLILLÄ KAKSI PÄTKÄÄ KORJAAMATTA.

TEKSTI KIRSI JUURA KUVA KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Väylävirasto on laatinut 8-vuotisen investointiehdotuksen, joka sisältää ehdotukset valtion rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden investoinneista, toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Investointiohjelma kohdentuu vuosille 2022-2029. Kymenlaaksosta on mukana useita eri kohteita. Investointiohjelma koskee isoja väyläverkon kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita. Koko ohjelmakokonaisuus toteuttaa Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteita. Lopullisen päätöksen investointien rahoituksesta tekee eduskunta. Väyläviraston laatima liikenteen ja infran investointiohjelma oli lausuntokierroksella 15.9. asti. Kymenlaakson kauppakamari jätti Väylävirastolle määräaikaan mennessä Kaakkois-Suomen kohteita koskevan lausunnon. Kauppakamari pitää ehdotettuja rataverkon ja vesiväylien investointikohteita kannatettavina, samoin ehdotettuja investointeja maantieverkon pienem-

KAUPPAKAMARI

pien tieväylien osalta, mutta valtatie 15:n kohtalo herätti vilkasta keskustelua Kauppakamarin logistiikkavaliokunnan syyskuun kokouksessa. Logistiikkavaliokunta oli tyytyväinen, että Väyläviraston investointiehdotuksessa valtatie 15 oli ylipäätään nostettu yhdeksi koko maan neljästä isosta maantieliikenteen investointikohteesta, joiden suunnitteluvalmius mahdollistaa päätöksenteon tai ovat muutoin kiireellisiä. Näille neljälle isolle peruskorjaushankkeelle on osoitettu 480 miljoonan euron suuruinen määräraha ja hankkeet on mahdollista toteuttaa ohjelmajakson alkupuolella. Investointiohjelman koko rahoituskehys on 3275 miljoonaa euroa ja siitä kohdistuu rataverkolle 55 %, tieverkolle 41 % ja vesiväylille 4 %. Tästä kehyksestä kohdentuu kaikkien eri väylämuotojen kehittämishankkeisiin 2 475 M€ ja perusväylänpitoon 800 M€. Valtatie 15:n kohdalla ongelmaksi muodostui Väyläviraston tien korjaamiselle esittämä määräraha 94 miljoonaa euroa, mikä on

huomattavasti suppeampi kuin Kaakkuten yhteysvälin parantamista tasakois-Suomen Ely-keskuksen laatiman laatuiseksi, heikkolaatuisten tieosuuktiesuunnitelman kokonaismäärärasien ja ajonopeutta alentavien tiekohha-arvio 126 miljoonaa euroa. Tietien poistamista, liikenneturvallisuuden hanke on mahdollista toteuttaa myös parantamista ja tärkeiden osuuksien useammassa vaiheessa ja investoinnopeuttamista samoin kuin liikenteen tiohjelmassa Väyläviraston esitys on melu-, terveys- ja ympäristöhaittojen kohdentunut suppeampaan hankekolieventämistä. konaisuuteen. Suppeamman 1. vaiheen Suppeamman vaihtoehdon malliskustannukset ovat 94 miljoonaa euroa. sa logistiikkavaliokunnassa nousi esille Toisessa vaiheessa toteutettavan korepävarmuus mahdollisen kakkosvaijauksen kustannuksiksi on arvioitu 42 heen toteuttamisaikataulusta ja nykyimiljoonaa euroa. seen tasoon jäävien ja Koko hankkeen parannettavien osuukKOKO YHTEYSVÄLIN rakentamiskussien liikennöitävyyden KORJAAMINEN tannukset ovat 126 laatueroista.. m€ sekä lunastusOLISI Valtatie 15 palvelee ja korvauskusVAIKUTUKSILTAAN Kymenlaakson kestannukset 3 m€, LAAJEMPI kusten Kotkan ja Kouyhteensä 129 m€. volan välistä vilkasta Suppeammastyömatka- ja sairaansa vaihtoehdossa kuljetusliikennettä. Se kytkee toisiinsa toteutumatta jäisivät Keltakangas - InTEN T-ydinverkkoon kuuluvat Haminakeroinen ja Uronlampi – Ylänummi -väKotka -sataman ja Kouvolan kehittyvän listen tieosien korjaus. rautatie- ja maantieterminaalin sekä Kauppakamarin mielestä koko yhpalvelee laajasti Itä - ja Keski-Suomen teysvälin korjaaminen kerralla eli 129 vientikuljetuksia satamiin, terminaamiljoonan euron investointi toteuttaa liin ja myös Venäjän rajalle. Valtatie 15 paremmin Liikenne 12 -suunnitelmaa toimii siten tärkeänä elinkeinoelämän ja sen tavoitteita. Se olisi vaikutuksilyhteytenä ja on vilkasliikenteinen arkitaan laajempi vaihtoehto ja palvelisi liikenteen väylä. paremmin tiesuunnittelun tavoitteita

8x korjaus

Väyläviraston investointisuunnitelman ehdotukset Maantieverkko •

Vt 15 Kotka-Kouvola 1. vaihe, 94 M€

•

Vt 6 Korian kohta (Hevossuo-Nappa) 11 M€

•

Vt 15 Kotkan sisääntulotie (Hyväntuulentie) 8M€

•

Vt 6 parantaminen Tykkimäki-Kouvola, Kouvola 3,6 M€

•

Mt 369 parantaminen välillä kt 46, Jaala – valtatie 15, Tuohikotti, 2,4 M€

Rataverkko •

Kotolahti-Mussalo läpiajoraide, Kotka, 5 M€

•

Kouvola-Kotka/Hamina -radan parantaminen, määrärahan tarkistaminen 35,5 M€

•

Kouvola-Kuopio -matka-aikojen lyhentäminen 10 M€

Suppeammassa vaihtoehdossa toteutumatta jäisi kahden tieosan korjaus valtatiellä 15.

SYYSKUU 2021

ALUEELTA

Jäsenetu

Tavaraviennin arvo nousi 22,5 prosenttia heinäkuussa Metsäteollisuuden tuotteiden viennin kasvu jatkui heinäkuussa. Suomen tavaraviennin arvo oli Tullin ennakkotilaston mukaan 5,4 miljardia euroa heinäkuussa. Viennin arvo oli 22,5 prosenttia suurempi kuin vuoden 2020 heinäkuussa, jolloin viennin arvo laski 12,4 prosenttia. Tuonti nousi kuluvan vuoden heinäkuussa 20,3 prosenttia vertailukuukaudesta ja oli arvoltaan 5,9 miljardia euroa. Vertailukuukautena 2020 tuonnin arvo laski 11,9 prosenttia. Tammi-heinäkuussa yhteenlaskettu viennin arvo nousi 15,2 prosenttia ja tuonnin arvo 13,9 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Lähde katsomaan uusi Bond-leffa Koko sali varattu kauppakamarin jäsenille Tervetuloa jännittämään uuden Bond-leffan käänteitä Kouvolaan ja Kotkaan. Kauppakamari tarjoaa jäsenyritystensä edustajille kaksi lippua per yritys. KOUVOLASSA 6.10. klo 18.00 Kino 123, Kauppakeskus Veturi KOTKASSA 7.10. klo 18.00 Kinopalatsi, Keskuskatu 23 Lippuvaraukset: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/tapahtumat (2 lippua/jäsenyritys). Liput jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Elokuvateatterit noudattavat viranomaisten ohjeistusta ja sali täytetään vallitsevien ohjeiden mukaisesti.

KAUPPAKAMARI

Vienti Saksaan kasvoi 14%, vienti Ruotsiin 13,3%, vienti Venäjälle 16,4% ja vienti Kiinaan 19,3% heinäkuussa. Vienti Alankomaihin nousi 16,2% ja vienti Yhdysvaltoihin 66,8 prosenttia. Vienti Isoon-Britanniaan nousi 18,7 prosenttia. Tiedot ovat ennakollisia, joten merkittävät muutokset ovat mahdollisia tilastotietojen täydentyessä. https://tulli.fi/-/tavaroiden-ulkomaankaupan-ennakkotilasto-heinakuussa-2021

KOLUMNI

Digivihreästä viennistä vahvistusta Suomen kilpailukyvylle Päästöjä vähentäville ratkaisuille liikennesektorilla on syntymässä laajat markkinat, kun EU:n laajat suunnitelmat liikenteen viherryttämiseksi etenevät. Suomi on ollut edelläkävijä digitalisaation edistämisessä. Nokian osaamisperintö elää edelleen vahvana yritysmaailmassa ja viranomaisten aikanaan tekemät ennakkoluulottomat avaukset esimerkiksi telemarkkinoiden avaamiseksi kantavat hedelmää edelleen. Nämä tekijät tarjoavat otollisen maaperän kasvattaa myös liikenteen digitalisaatiosta kasvua ja vientiä Suomelle. Kuva: Liisa Takala

PÄIVI WOOD, KESKUSKAUPPAKAMARIN JOHTAVA ASIANTUNTIJA

Meillä on liikennealalla useita jo vakiintuneita ja hyvässä kasvuvauhdissa olevia yrityksiä, jotka kehittävät kestävän liikenteen ratkaisuja. Suomalaiset toimijat ovat asemoituneet hyvin, meillä on liikennealalla useita vakiintuneita ja hyvässä kasvuvauhdissa olevia yrityksiä, jotka kehittävät kestävän ja vihreämmän liikenteen ratkaisuja. Näiden yritysten pärjäämisellä tulee olemaan merkittävä vaikutus liikenteen ilmastoratkaisuihin, mutta myös Suomen kasvuun ja vientiin. Liikenneala on jo nyt merkittävä strategisen kasvun ja viennin toimiala, joka työllistää arviolta 175 000 henkilöä yli 31 000 alan yrityksessä. Suuren murrokseen onnistutaan vastaamaan

ja hyödyntämään sen mukanaan tuomat edut, kun yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä on saumatonta. Yhteinen näkemys tulevasta suunnasta ja sinnikästä vaikuttamistyö komission tuleviin ehdotuksiin muodostavat vahvan oksan Suomelle, josta yritykset voivat ponnistaa kohti isompia markkinoita. Tulevien muutosten ihmettelyn sijaan tulevista päästövähennyskeinoista on löydettävä ne, jotka tukevat Suomen viennin vahvistumista. Liikenteen toimiala tarjoaa mahdollisuuksia infrasta kuljetuspalveluihin ja metalliteollisuudesta ohjelmistoteollisuuteen. Alan monipuolisia mahdollisuuksia myös lisää eri liikennemuotojen vaihtelevat tarpeet uusiin energiaratkaisuihin. Päästöjen hallinta, akut ja komponentit ovat vain pitkän listan alkua. Liikennettä viherryttävien digiratkaisujen globaalit markkinat ovat kiihtymässä ja EU:n aloitteet viitoittavat vahvasti suuntaa. Näillä markkinoilla on kysyntää Suomessa kehitetyille ratkaisuille. On kuitenkin hyvä muistaa, että emme yksin liikenteessä. Meidän on juostava nopeammin kuin muut, että pystymme hyödyntämään kasvavien markkinoiden mukanaan tuomat uudet liiketoimintamahdollisuudet.

SYYSKUU 2021

#työvoima #osaaminen #hallitus #oppiaikäkaikki 24

KAUPPAKAMARI

TOIMITUSJOHTAJAN KYNÄSTÄ

MARIKA KIRJAVAINEN TOIMITUSJOHTAJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

Yllättävä (?) pula työvoimasta Osaavan työvoiman riittämättömyyden lisäksi monessa yrityksessä on törmätty haasteeseen saada työvoimaa ylipäätään. Kuulostaa erikoiselle yhtälölle maassa, joka on jo vuosia kipuillut työttömyyden haasteiden kanssa, ja etenkin Kymenlaaksossa, jossa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli heinäkuussa 13 prosenttia. Pulaa on niin korkeakoulutetusta työvoimasta, kuin muiden oppilaitosten kouluttamista ammattiosaajista. Monet toimijat, kauppakamarit mukaan lukien, tekevät vahvasti töitä osaavan työvoiman saannin edellytysten edistämiseksi. Mutta riittävätkö monipuolisetkaan toimenpiteet ja kehitysideat, jos työnteon kannustimet eivät ole kunnossa? Erään merkittävän työantajayrityksen edustaja sen suoraan sanoi ja nosti kissan pöydälle: ”On aivan sama mitä temppuja me täällä maakunnassa teemme niin kauan kuin valtakunnantason rakenteelliset uudistukset ovat tekemättä.” Yritykset nostavat esille rekrytoinnin haasteena muun muassa opiskelijoille määritellyt tulorajat ja työttömyysturvan suojaosuuden 300 euroa kuukaudessa (nostettu väliaikaisesti 500 euroon 30.09.2021 asti). Molemmat eduskunnan hyväksymät rajaukset vaikuttavat merkittävästi halukkuuteen vastaanottaa työtä.

TYÖVOIMAN SAANTI

telun alle. (Osaavan) työvoiman saanti on turvattava ja sen edellyttämät päätökset pitää saada tehdyksi. Myös ongelmat arvomaailmassa huolestuttavat työnantajia. Mitä tehdä, kun työntekijä ei saavu paikalle ajoissa tai kun kesätyöntekijät katoavat ”vihreämmille niityille” helteiden tullen? Arvomaailmaa ei voi lailla säätää, vaan vastuullisen ajattelun pitää kummuta meistä kaikista. Kodeilla, kouluilla ja yleisellä keskusteluilmapiirillä on kokonaisuudessa merkittävä rooli. Kauppakamari vie yritysten viestiä osaamis- ja koulutustarpeista alueemme oppilaitoksiin ja myös valtakunnallisille päättäjille. Koulutusten järjestäjät ovat varsin hyvin tietoisia yritysten tarpeista ja pyrkivät vastaamaan niihin. Uusia opintolinjoja pystytään etenkin ammatillisessa koulutuksessa järjestämään kohtalaisen nopeastikin, joten aikataulu ei välttämättä muodostu haasteeksi. Sen sijaan ainakin minut yllätti tieto siitä, että merkittäväksi ongelmaksi on eräillä aloilla nousemassa kiinnostuneiden opiskelijoiden puute.

ON TURVATTAVA

Hallitus istuu tätä kirjoittaessani budjettiriihessä ja työstää ensi vuoden budjettia. Keskuskauppakamarin laskurin mukaan hallituksen työllisyystavoite on tällä hetkellä 77 000 työllisen päässä. Toivon todella, että arjen realiteetit kirkastuvat päättäjille, eivätkä jää ideologisen ajat-

Ilman työperäistä maahanmuuttoa emme selviä. Mutta samalla, kun edistämme kansainvälisten osaajien maahantuloa, tulee katseet kääntää lähemmäs. Suurin ja nopein ”hyöty” saadaan sitouttamalla Suomessa jo olevat kansainväliset osaajat työskentelemään täällä ja rakentamaan yhteiskuntaamme. Ja tekemällä tarvittavat rakenteelliset muutokset. Värikästä syksyn jatkoa, toivottavasti tavataan pian!

ik Mar

SYYSKUU 2021

ALUEELTA

Santalahti Resort

Yritykset tyytyväisiä matkailukesään TEKSTI KIRSI JUURA KUVAT KRISTINA, MERIKESKUS VELLAMO, SANTALAHTI RESORT JA UPM VERLAN TEHDASMUSEO

KYMENLAAKSON MATKAILUYRITYKSISSÄ ON SAATU NAUTTIA KOTIMAAN MATKAILUN HYVÄSTÄ VEDOSTA. KESÄ-HEINÄKUUN MATKAILIJAMÄÄRÄT KASVOIVAT PERÄTI 42 PROSENTTIA EDELLISEEN KESÄÄN VERRATTUNA. 26

KAUPPAKAMARI

Suomalaiset ovat kahden koronakesän aikana löytäneet kotimaan matkailukohteet ja some on täyttynyt upeista kuvista ja tunnelmista. Ryhmien vierailujen peruuntumiset ja isojen tapahtumien puute vaikuttivat museoiden kävijämääriin. Kouvolassa veneiltiin ja vaellettiin Kouvolan kaupungin viestintä- ja markkinointipäällikkö Kirsi Vainion mukaan matkailukesä vaikuttaa Kouvolassa menneen hyvin. Kesä-heinäkuussa rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat Kouvolassa 52,9 prosenttia. - Kimolan kanavalla tehtiin touko-heinäkuun aikana reilut 1200 sulutusta. Tämä on ensimmäinen kokonainen kesä, viime elokuussa sulutuksia oli 530 kpl. Veneilijöiden lisäksi moni on käynyt maanteitse paikan päällä katsomassa paikkaa nähtävyytenä. Vaikka Repovedellä ei ihan viime kesän huippulukemiin ylletykään, niin kansallispuiston suosio vaelluskohteena on kasvanut korona-aikana huimasti. Tänä kesänä kävijöitä oli 43 prosenttia enemmän kuin kesällä 2019. Heinäkuun loppuun mennessä kansallispuistossa kirjattiin 100 000 käyntiä, mikä oli noin kolmanneksen vähemmän kuin kesällä 2020. Vainiota ilahduttaa, että tänä kesänä Kymenlaaksoon on saatu paljon ensikertalaisia, aktiivista markkinointiakin on toki tehty. - Kesän aikana alkoi pikkuhiljaa tulla kyselyitä myös kokoustiloista, mikä oli ilahduttava signaali. Edelleen odotamme kansainvälisiä asiakkaita ja ryhmiä, koska kotimaan markkinoilla emme voi sisäisesti kasvaa Suomi-tasolla, Kirsi Vainio kertoo. Etelä-Kymenlaaksossa glampingia Etelä-Kymenlaakson matkailulukuja seuraavan Cursorin matkailujohtaja Katri Miettisen mukaan kotimaan

matkailun suosio jatkoi kasvuaan Etelä-Kymenlaaksossa tänä kesänä. - Matkailun ennätyksiä rikottiin kuluneena kesänä siitä huolimatta, että ulkomaalaiset matkailijat puuttuivat maastamme lähes tyystin. Yöpymisten määrä ei ole koskaan aiemmin ollut yhtä korkea maamme majoitusliikkeissä. Ei siis ihme, että myös Kotkan, Haminan ja Loviisan alueen matkailuyrittäjät raportoivat pitkin kesää kiireisistä päivistä ja lukuisista ensi kertaa alueella vierailevista matkailijoista, Miettinen kertoo. Touko-heinäkuun yöpymiset kasvoivat eteläisessä Kymenlaaksossa 25 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaan. Kesä-heinäkuun majoitusmyynti kohosi 2,8 miljoonaan euroon. - Tämä on korkein vastaavalta ajalta raportoitu luku alueella kautta aikojen. Myös pitkän aikavälin eli tammi-heinäkuun 2021 matkailijamäärät ovat lisääntyneet Kotkan, Haminan ja Loviisan alueilla 15% verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaan, Miettinen kertoo. Mielenkiintoisimpia kohteita olivat itäisen Suomenlahden saaristo ja Kotkan puistot. - Tämä kertoo paljon siitä, mikä matkailijoita houkuttelee alueellemme ja tätä tietoa meidän kannattaa käyttää hyväksi, kun suunnittelemme lisää palvelutarjontaa. Saaristomatkailu itäisellä Suomenlahdella ja retkeily ovat kovin suosittua juuri nyt, Miettinen summaa. Retkeily- ja vaellusbuumi ovat näkyneet myös Etelä-Kymenlaaksossa -Glamping-buumiin ovat tänä kesänä vastanneet jo mm. Loviisa Camping, joka on pystyttänyt meren rantaan luksustelttoja. Erämys Keisarin Kosket on rakentanut Laawu-majoitusta Kymijoen töyräälle ja Santalahti Resort upeita Santa Glass -villoja. Monissa matkailukohteissa on lisäksi hankittu paljon uusia varusteita SUP-laudoista sähköpyöriin, Miettinen kertoo.

Kristina

Kristinalla uutta Kristina kehitti uusia tuotteita jokiristeilyjen rinnalle. Tuotantojohtaja Birthe Suni Kristinalta kertoo, että kesä meni olosuhteisiin nähden kohtuullisesti. - Heinäkuun lopussa saatiin ensimmäinen ryhmä maailmalle; Ranskaan, ja parhaillaankin meillä on ryhmä neljän joen risteilyllä. Myös muutamia muita kotimaanmatkoja olemme onnistuneesti toteuttaneet. Matkat ovat olleet onnistuneita ja tähän asti kaikki on sujunut erityisolosuhteissakin ihan loistavasti, Suni kertoo. Euroopan jokiristeilyjen lisäksi Kristinan konseptiin kuuluvat mm. Kanarian risteilyt. Toimitusjohtaja Anu Markkanen kertoo, että vuoden 2022 varauskanta on varsin valoisa. - Toukokuussa lanseerasimme uuden Rails -junakiertomatkapaketin onnistuneesti ja konseptin asiakkaat ovat olleet todella tyytyväisiä. Hiomme siitä pikkuhiljaa timanttia ulkomaisille matkailijoille, Markkanen kertoo. Korona-aikaa on Kristinalla hyödynnetty myös uudistumiseen. - Kristina Cruises -nimestä on muovautunut Kristina. Järjestämme tarkasti suunniteltuja teemallisia yhteismatkoja. Risteilyjen rinnalle on tullut muitakin tuotteita. Olemme panostaneet vahvasti digitalisoitumiseen ja vastuullisuuteen. Vastuullisuusohjelmamme sisältää uudenlaisen, konkreettisen kompensaatiomallin, kertoo Suni.

SYYSKUU 2021

ALUEELTA

Santalahti Resort

Uudet investoinnit ja markkinointi veivät Santalahti Resortin kasvuun - Kesä on mennyt mainiosti. Matkailijat ovat korvanneet suuremmat yritys- ja ryhmäasiakkaat ja pienempiä ryhmiä on ollut olosuhteisiin nähden mukavasti, yrittäjä Jukka Mark-

kola Santalahti Resortista kertoo. - Uutta ovat meren äärelle rakennetut kahden hengen Santa Glass Villat omilla porealtailla ja puulämmitteinen Santa Glass Sauna, joiden lasiseinien

läpi avautuvat elämyksekkäät meri- ja luontomaisemat. Idea villoihin lähti Suomenlahden hienosta meri- ja metsämaisemasta. - Ajatuksena on tarjota pariskunnille luksusta tai vaikkapa palkintomatkoja yritysten ansioituneille työntekijöille. Palaute on ollut pelkästään positiivista, Markkola kertoo. Santalahti Resortsissa ollaan tyytyväisiä matkailijamäärien kasvuun, mikä jatkuu jo toista vuotta peräkkäin. - Viime vuosi oli meidän kaikkien aikojen paras vuosi. Tänä vuonna liikevaihdossa on kasvua 18 prosenttia viime vuoteen verrattuna, Markkola kertoo. - Kasvu johtuu osittain uusista investoinneista sekä markkinoinnin kohdistamisesta Suomeen. Ulkomaalaisia ei ole näkynyt juuri ollenkaan koronan alettua. Nyt odotamme innolla yritysryhmien vapautumista koronarajoituksista. Työkavereiden pitää nähdä toisiaan ja me olemme sitä varten, Markkola tiivistää.

Tykkimäki jorasi Behmin tahtiin Helteet houkuttelivat vesipetoja Tykkimäen Aquaparkkiin Huvipuistopäällikkö Pilvi Serola kertoo Tykkimäen vapaa-aikakeskuksen kesän sujuneen mallikkaasti. - Tykkimäessä on palattu kävijämäärissä ja myynnissä takaisin koronapandemiaa edeltäviin vuosiin niin huvipuiston kuin Aquaparkin osalta. Kesä-heinäkuun sää oli erittäin hyvä varsinkin Aquaparkin vesipedoille. Kävijämääriä ja myyntejä tarkastellessa tilanne on näyttänyt hyvin positiiviselta, Serola

KAUPPAKAMARI

summaa. Serola uskoo, että kävijämäärien kasvuun vaikutti uudelleen käyttöönotettu ilmainen sisäänpääsy. - Myös ulkomaan matkojen puuttuminen ihmisten kesälomasuunnitelmista käänsi matkailijavirtoja kotimaan kohteisiin, hän sanoo. Tykkimäen huvipuiston konserttien Serola kertoo olleen korona-aikaan sopivan rauhallisia yleisömäärältään. - BEHMin konsertti oli kesän suosituin, hän sanoo.

Korona vähensi opastettuja kierroksia Verlassa

Merikeskus Vellamo

Verlan tehdasmuseoalue avautui toukokuussa normaaliin tapaan. - Yleensä touko- ja kesäkuussa suuri osa kävijöistä tulee ryhmissä, jotka nyt puuttuivat lähes tyystin. Juhannuksesta elokuun alkuun kävijöitä on taas ollut runsaasti, ei ihan viime vuoden määriä kuitenkaan, Verlan museojohtaja Ville Majuri kertoo. Tehdasmuseon opastettujen kävijöiden määrää korona on pudottanut kahden kesän aikana noin kolmanneksella. Vuonna 2019 kävijöitä oli 17 260 henkilöä. Arvio tämän kesän kävijämääräksi on Majurin mukaan noin 11 000 kävijää. Ensimmäisenä koronakesänä 2020 Verlassa vieraili 14 052 kävijää. Koronarajoitusten takia opastetuille museokierroksille ei voitu ottaa normaalimääriä. - Normaalisti yhdelle opastetulle kierrokselle on voitu ottaa jopa 50 henkilöä. Nyt maksimäärä on ollut 15 henkilöä per kierros. Tästä huolimatta maailmanperintökohteessa on ollut vilkasta. Majurin mukaan monet vierailijoista ovat vaihtaneet museo-opastuksille osallistumisen omatoimiseen kiertelyyn alueella, ja kohteen muiden matkailupalveluiden hyödyntämiseen. - Juttelin parin alueella toimivan yrittäjän kanssa. Toisen mukaan myynti on ollut oikein hyvää ja toisella vuoden 2019 tasoa. Verlan majoituskohteiden varaustilanne on ollut ennätystasolla sekä viime että tänä kesänä. - Museokauden viimeisten viikkojen varauskalenteri näyttää melko tyhjältä, kun yritykset ja muut vierailijaryhmiä tuovat tahot ovat koronan vuoksi peruneet loppukesän ja syksyn varauksiaan. Yksittäisiä kävijöitä on kuitenkin käynyt ilahduttavasti myös viime viikkoina. Olemme tyytyväisiä, kun henkilökunta on säästynyt tartunnoilta ja on voitu palvella kävijöitä jossain määrin normaalisti tämäkin kesä, Ville Majuri summaa kesän tilannetta. Verlan tehdasmuseo

Näyttelyt vetivät Vellamoon Merikeskus Vellamon kesälomakausi oli kahta edellistä kesää rauhallisempi. Kokonaiskävijämäärä oli kesä-heinäkuun aikana 37 000 kävijää, mikä on noin 30 prosenttia vähemmän kuin kesällä 2020. - Kesä 2020 oli aivan poikkeuksellisen vilkas, joten näitä kesiä on vaikea verrata keskenään. Kävijämäärissä näkyy isojen tapahtumien ja kokousvarausten puuttuminen, kertoo kehittämispäällikkö Annika Utriainen Merikeskus Vellamosta. Kun tarkastellaan pelkästään näyttelykävijöiden määriä, niin voidaan todeta, että Vellamon näyttelyt kiinnostivat matkailijoita. - Vaikka kansainväliset matkailijat puuttuivat, niin silti näyttelykävijöitä oli tänä kesänä enemmän kuin vuonna 2019. Näyttelykävijöiden määrän lisääminen onkin meille keskeinen tavoite, Utriainen kertoo. - Kävijöistä huomiota herättävän paljon oli Vellamossa ensimmäistä kertaa. Noin 90 prosenttia kävijöistä oli tullut matkailemaan kauempaa kuin omalta seudultamme. Vellamon ja koko seudun sana on siis selvästi jatkanut kiirimistään uusille ryhmille, Annika Utriainen iloitsee.

SYYSKUU 2021

ALUEELTA

Eurot Kymenlaaksoon -kampanja kannusti matkailemaan kotimaakunnassa

Kaupan alan valiokunnan käynnistämä Eurot Kymenlaaksoon -markkinointikampanja pyöri kesän ajan Facebookissa ja teiden varsilla Kaakon Viestinnän ledtauluilla Kotkassa, Kouvolassa ja Haminassa. Kampanja halusi muistuttaa, että ostamalla oman maakunnan tuotteita ja palveluja, eurot jäävät Kymenlaaksoon ja tuovat työpaikkoja ja verotuloja. Teemaksi valittiin ajankohtaan sopiva matkailu. Kampanjan visuaalisen ilmeen toteuttivat Xamkin graafikko-opiskelijat Lumo Kumpulainen ja Janika Kaarnioja, joka tekee kampanjasta samalla opinnäytetyönsä.

Kymenlaakson majoitus- ja matkailutilastot kesä- ja heinäkuussa 2021 Rekisteröidyt majoitusliikkeet. Kaikki muutokset ovat suhteessa samaan ajankohtaan vuotta aiemmin.

Matkailijat

Yöpymiset

Majoitusmyynti

Kulutus

64 600 + 42% Suomalaisia 62 900 Ulkomaalaisia 1700 Ka. 1,5 yötä Top 3: Saksa, Viro, Ruotsi

98 700 + 36,1% Suomalaisten 95 200 Ulkomaalaisten 3500 Suomalaisten +39% Ulkomaalaisten -10% Top 3: Saksa, Viro, Yhdysvallat

3,9 milj.€ Kh. yöpyminen 39,40€ Kh.hotelli 97€

Kokonaistulot 2,6 milj.€ 141€/matkailija Yöpymisiin 953 000€ Päiväkävijät 1,7 milj.€

Kapasiteetti ja käyttöaste 29 majoitusliikettä (+4) 1 200 huonetta (+260) 2 700 vuodetta (+470) Huoneiden käyttöaste 53,8 % (+0,24) Huoneita myymättä 530 Vuoteiden käyttöaste 43,8 % (+4,5)

Rekisteröidyt majoitustilastot sisältävät rekisteröityjen majoitusliikkeiden, eli hotellien, motellien, matkustajakotien, retkeilymajojen, lomakylien ja leirintäalueiden tilastot. Liikkeet, joissa on alle 20 vuodepaikkaa tai sähköliitäntäpisteellä varustettua matkailuvaunupaikkaa, eivät kuulu tilastoinnin piiriin. Lähteet: TAK Research 2019-2021, Visitory, Business Finland, Ilmatieteenlaitos, Rajavartiosto, Tak Rajatutkimus, Tilastokeskus, Ulkoministeriö

KAUPPAKAMARI

Huipputilaisuus lokakuussa

Palkat ja paikallinen sopiminen - kuumenevatko tunteet? TYÖEHTOSOPIMUSNEUVOTTELUJEN ILMAPIIRI VAIKUTTAA KIREÄLTÄ JA JO ALKUSYKSYSTÄ KÄYNNISTYNYT KESKUSTELU TUSKIN VIILENEE LOKAKUUN AIKANAKAAN. EK:N TYÖELÄMÄJOHTAJA ILKKA OKSALA KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN SOPIMUSNEUVOTTELUISSA EK:N JA KAUPPAKAMARIN YHTEISTILAISUUDESSA 27.10. Matkailun kuuma kesä uivatko risteilylaivat myötävirtaan?

Anu Markkanen, Kristina

Kotkalainen Kristina on Euroopan johtavia jokiristeilyjen järjestäjiä. Toimitusjohtaja Anu Markkanen kiirehtii Euroopasta suhdannebarometrin kommentaattoriksi kertomaan, miten risteilybisnes toimi koronakesänä.

Ilkka Oksala, EK

Investoiko teollisuus? Suomalaiset projekteissa kotimaassa ja maailmalla.

Suhdannebarometrin tulosjulkistus 27.10. Yritysten tulokset kuluneen kesän ja syksyn ajalta ovat tuskin koskaan olleet mielenkiintoisempia kuin nyt, kun koronapandemia on kohdellut toimialoja eri tavoin. EK:n suhdannebarometrin tulokset on koottu yrityksille suunnatusta kyselystä. Paikallisten yritysten tilanteesta kertovat tällä kertaa Anu Markkanen Kristinalta ja Antti Harinen Afrystä. Ohjelma 8.30 Tervetuloa 8.35 Tilannekatsaus käynnissä olevaan työmarkkinakierrokseen, Ilkka Oksala, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK 9.10. Suhdannebarometrin tulosten julkistus Jouko Kangasniemi, ekonomisti, EK 9.30 Paikallisten yritysten katsaukset Anu Markkanen, toimitusjohtaja, Kristina Cruises Antti Harinen, Etelä-Suomen aluejohtaja, Afry Oy

Antti Harinen, Afry

Afry on kansainvälinen insinööri-, suunnittelu- ja konsultointipalveluiden yhtiö. Suhdannebarometrijulkistuksen toinen paikalliskommentaattori Antti Harinen toimii Afryn teollisuuden paikallispalvelujen Etelä-Suomen aluejohtajana toimialueenaan Kotka, Kouvola, Lahti, Lappeenranta ja Espoo. Hän avaa syksyn suhdannetilannetta teollisuuden näkökulmasta.

Tilaisuus pidetään joko livenä Kotkassa tai Teams-tilaisuutena. Paikasta informoidaan ilmoittautuneita sekä kauppakamarin nettisivuilla. Ilmoittautumiset: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/tapahtumakalenteri

SYYSKUU 2021

KAUPPAKAMARi

VAIKUTTAMINEN

EASR-rahojen jakautuminen puhuttaa KYMENLAAKSON JA ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTALIITOT VAATIVAT OIKEUDENMUKAISEMPIA JAKOPERUSTEITA EU:N RAKENNERAHASTOKAUDEN VAROJEN KOHDENTAMISEEN. Maakuntien välillä on suuria eroja EU:n alue- ja rakennepolitiikan varojen kohdentamisessa. Muutkin maakunnat ovat olleet tyytymättömiä, mutta etenkin Kymenlaakson kannalta Työ- ja elinkeinoministeriön esitystä pidetään epäoikeudenmukaisena. Rahaa tullaan jakamaan kolmesta eri rahastosta: EAKR, ESR ja uusi oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF. Aluekehityksen mittareilla ongelmallisessa tilanteessa oleva Kymenlaakso saisi esityksen mukaan kolmanneksi vähiten sille korostuneen tärkeää ja parhaiten soveltuvaa EAKR-rahoitusta. TEM:n esitys Kymenlaakson osuudeksi EAKR-rahoituksesta on 11,9 miljoonaa euroa. Kymenlaakson liiton esitys EAKR-rahoitukseksi on yhteensä 52 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 31 milj. euroa ja kansallinen rahoitus 21 milj. euroa. Kaakkois-Suomen alueen toimijat pitävät tärkeänä, että alueelle kyetään kanavoimaan riittävä määrä yrityksille ja elinkeinorakenteelle parhaiten soveltuvaa EAKR-tukea. Kyseistä instrumenttia pidetään maakuntaliitoissa monikäyttöisimpänä ja soveltuvimpana sellaisten alueiden käyttöön,

joiden elinkeinorakenne nojaa vahvaan teollisuuteen ja vaatii nopeaa uudistumista. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan osalta toivotaan huomioitavan, että rakennemuutos ja väestökato ovat olleet viime vuosina erityisen ankaria. Tämä on johtanut etenkin Kymenlaakson moniongelmaiseen tilaan. Suurteollisuus näkyy maakuntien korkeina tuottavuus-, BKT- ja vientilukuina, mutta luvut eivät kierry aluetalouteen sitä rikastavasti.

Kymenlaakson liitto, Kouvolan, Kotkan ja Haminan kaupungit, kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt lähettivät 15.7. Valtioneuvostolle vetoomuksen, jossa Kaakon tilanne ja näkemykset tuotiin esille. Kymenlaakson liitto nosti asian esille myös Helsingin Sanomien Mielipide-palstalla 18.8.2021. Lehden mennessä painoon 10.9. asian käsittely oli Työ- ja elinkeinoministeriössä vielä kesken.

Koko vetoomus www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/ vaikuttaminen/lausunnot ja vetoomukset Materiaalit EU-rahoituksen kohdentumisesityksen korjaamiseksi www.kymenlaaksonliitto.fi

Grafiikka: Työ- ja elinkeinoministeriö

KAUPPAKAMARI

LUKU SUOSITUS

Askeleet EU:n kauppasopimusten hyödyntämiseen OPAS

Vauhtia vientiin ja kilpailuetua markkinoilla Keskuskauppakamari on julkaissut oppaan, joka auttaa yrityksiä EU:n kauppasopimuksien ja tullietuuksien hyödyntämisessä tavarakaupassa. Edut ovat saatavilla kaikille, mutta niiden hyödyntäminen vaatii yrityksiltä kauppasopimusehtojen ymmärtämistä, muistuttaa Keskuskauppakamarin kansainvälisen kaupan asiantuntija Hannele Visuri. ”Euroopan unioni on solminut yli 40 kauppasopimusta kattaen lähes 80 maata, ja lisää neuvotellaan koko ajan. Kauppasopimukset tarjoavat yrityksille muun muassa kilpailuetua, parempia katteita ja uusia markkinamahdollisuuksia”, sanoo Visuri. Näkyvin hyöty EU:n kauppasopimuksista yrityksille on tavaratullien poistuminen kokonaan tai tullien alennus. Kauppasopimusten hyödyt eivät kuitenkaan tule automaattisesti vaan vaativat yritykseltä esimerkiksi tullinimikkeen määrittämistä ja tuotteen alkuperän tuntemista. ”Tuotteiden alkuperillä on merkittävä rooli EU:n kauppasopimusten hyödyntämisessä. Siksi alkuperäasioita ei voi ohittaa. Myöskin tullietuuksien saaminen edellyttää, että tuotteen tulee olla EU:n tai sopimuskumppanimaan alkuperää joko kokonaan tuotettuna tai riittävästi jalostettuna”, sanoo Visuri. Alkuperän lisäksi kauppasopimukset asettavat ehtoja kuljetukselle ja alkuperäselvityksen annon suhteen. Nämä kaikki esitellään oppaassa. Oppaassa on myös sanasto helpottamaan EU:n kauppasopimuksiin liittyvien käsitteiden ymmärtämistä sekä hyödyllistä tietoa yrityksille. “Uskomme, että oppaasta on hyötyä erityisesti PK-sektorille, joka on EU:n talouden tukipylväs ja tosiasia, jota on syytä korostaa. Kansallisen etumme mukaista on hyödyntää olemassa olevia vapaakauppasopimuksia niin laajasti kuin mahdollista. Uskon, että nyt julkaistava opas auttaa omalta osaltaan tämän tavoitteen saavuttamisessa”, sanoo kauppaprosessiryhmän puheenjohtaja, Wärtsilän Anne Särkiniemi.

Keskuskauppakamarin tuore opas ”Askeleet EU:n kauppasopimusten hyödyntämiseen” tarjoaa tiivistettyä ohjenuoraa EU:n kauppasopimusten hyödyntämiseen ja esittää askelmerkit ehtojen täyttämiseen. Oppaan laatimisessa on ollut mukana Keskuskauppakamarissa toimivan kauppaprosessiryhmän ammattilaisia sekä ulkoministeriön, Suomen tullin ja Euroopan komission lähteitä. Keskuskauppakamari järjestää tietoiskun kauppasopimusten hyödyntämisestä 6.10. klo 11.30. Lisätietoja www.kauppakamari.fi

Oppaan voi ladata: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi

SYYSKUU 2021

MARKKINOINTI

Mainosväki valtasi tyhjäksi jääneen poliisitalon LIVESTRIIMIT JA VIDEOINNIT PITÄVÄT YRITTÄJÄT KIIREISINÄ. UUTTA ON CITYMARKETIN YHTEYTEEN PERUSTETTU ASIAKASPALVELUPISTE CM POINT. TEKSTI JA KUVAT KIRSI JUURA

Sami Malmberg

Kuusankosken vanha poliisitalo muuttui kesällä mediataloksi, kun mainostoimisto Same-eYesin yrittäjät ostivat kiinteistön ja siirsivät liiketoimintansa talon kahteen kerrokseen. Poliisin odotushuoneeseen rakentuivat studiot ja äänityshuoneet. Painokoneet ja silkkipaino valtasivat toimistohuoneet ja entisessä arkistoholvissa ovat turvassa arvokkaimmat työvälineet sekä arkistot.

kassaholvin lisäksi studiotiloista löytyy pehmustettu koppi podcastien ja muun äänituotannon tekoa varten.

- Putkassa käydään työsopimusneuvottelut, naurahtaa yrityksen toinen omistaja Jesse Tervolin pilke silmäkulmassa.

Mainostoimistopalvelut kattavat laajasti sekä yritysten että kuluttajien tarvitsemia palveluja, kuten graafinen suunnittelu, valokuvaus, mainosteippaukset, tekstiilipaino, tulostukset ja painotyöt sekä somekampanjoiden toteutuksen.

Jesse Tervolinin ja Sami Malmbergin yritys myös vuokraa talon kolmannesta kerroksesta toimistotiloja, jotka alkavatkin olla muutamaa tilaa vailla täynnä. Autotallia vuokrataan vaikkapa päiväksi hitsaustöihin tai renkaiden vaihtoon. Putkan ja

KAUPPAKAMARI

Mainostoimistopalvelut joka lähtöön Yrityksen omistajien tehtäväkenttä jakautuu kahtia. Sami Malmberg vastaa mainostoimistopalveluista ja Jesse Tervolin tuotannosta.

- Ollaan nopeita, ripeitä ja edullisia. Porukalla on monipuolista osaamista eri osaamisalueilta, Sami Malmberg painottaa.

Korona toi volyymia striimauksiin Same-eYesin audiovisuaalisiin tuotantopalveluihin kuuluvat yritysvideot, mainosfilmit, musiikkivideot, livestriimaukset sekä TV- ja elokuvatuotanto ja digitalisointi. Koronaepidemian aiheuttama tilaisuuksien ja tapahtumien siirtyminen suoratoistoiksi ja videoiksi nettiin on Same-eYesissa kasvattanut audiovisuaalisen tuotannon kysyntää rajusti. - Korona räjäytti striimikysynnän kasvuun, tänäänkin meiltä oli liikkeellä kolme kuvausryhmää, kertoo tuotannosta vastaava Jesse Tervolin. Striimauksia Same-eYesissa on tehty pienemmässä mittakaavassa jo useita vuosia. Ikimuistoisia toteutuksia Jesse muistelee olleen, kun Tivoli Seiterän ja Sami Virosen yritystä päästä Guinnessin Ennätysten kirjaan kuvattiin yhtäjaksoisesti 51 tuntia. Nelosella pyörivä Stand Up -ohjelma toteutetaan Same-eYesin tekniikalla. Tiibetin hengellisen johtajan Dalai Laman vierailu välitettiin täyteen myydyn Barona Areenan yleisölle Espoossa 2011. Vanhin striimauskohde on jo vuosia sitten aloitetut suorastriimaukset Kouvolan kaupunginvaltuuston kokouksista. Tuoreinta tuotantoa puolestaan on juuri käynnistyvä toinen tuotantokausi Roope Tonterin Menestystä metsästä -sarjasta. - Töitä on paljon, ja kuvauskohteet vaihtelevat webinaareista pesäpallopeleihin. Nyt korona-aikana yksityishenkilöt ovat tilanneet striimauksia häistä ja hautajaisista, kun rajoitusten takia ei paikan päälle ole voinut kutsua kuin läheisimmät, Jesse kertoo.

Livestriimaukset tehdään minimissään kahdella kameralla, mutta kalustoa voi olla kahdeksasta jopa kahteenkymmeneen. Tyypillinen kattaus esimerkiksi webinaareissa on, että yksi kamera kuvaa puhujia, toinen yleistilaa ja kolmannella ajetaan ulos esitysmateriaaleja. Palvelutoimisto kauppakeskukseen Viime kesänä yritys perusti CM Point -asiakaspalvelupisteen Kauppakeskus Veturiin, Kouvolaan. Pointissa asiakas saa henkilökohtaista palvelua tulostus- ja digiasioissa, mutta voi tehdä itsekin vaikkapa kiitoskortit ylioppilaskuvista kauppareissun ohessa. CM Point on osoittautunut myös joustavaksi kuvauspaikaksi henkilöstö- ja vaalikuvauksissa, kun vältytään ajanvarauksilta ja saadaan tasalaatuisia kuvia. Markkinointiviestinnän suurin murros on viimeisten vuosien aikana ollut digitalisoituminen. Malmberg ja Tervolin uskovat, että nyt tilanne alkaa vakiintua ja eri markkinointikanavat löytävät paikkansa. - On kolme asiaa, mitkä eivät muutu. Edelleen teipataan autoja, käytetään kynää ja tarvitaan käyntikortteja, naurahtaa Sami Malmberg. Muutto poliisitaloon toi Same-eYesille rutkasti lisäneliöitä, mutta vaikutti muutenkin. - Koko toimintaan on tullut iso harppaus puolen vuoden aikana. Muutto vaikutti moneen asiaan, koko yrittämisen henki muuttui. Vaikka on kiire ja tehdään pitkää päivää, niin silti nautin täysin sydämin, tyytyväisenä Mediatalon käytävillä harppova Jesse tuumii.

5x Same-eYes

Omistajat: Sami Malmberg ja Jesse Tervolin Perustettu: 2008 Palvelut: Mainostoimisto ja studiotuotantopalvelut Liikevaihto: 465 267€ Jesse Tervolin

Henkilökunta: 2 yrittäjää ja 7 vakituista työntekijää.

SYYSKUU 2021

LAKIASIAT

Q&A LAKIMIEHELTÄ KIRSI PARNILA, LAKIMIES, HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI

KYSYMYS: Miten käy vuosiloman, jos on pitkään sairasulomalla tai kuntouksessa? VASTAUS: Työntekijä voi ansaita niin sanottuja vuosilomaa täydentäviä lisävapaapäiviä, jos hän ei ole ansainnut vuosilomaa vähintään neljää viikkoa (24 lomapäivää) lomanmääräytymisvuoden aikana ja syy siihen on esimerkiksi pitkä sairauspoissaolo tai lääkinnällinen kuntoutus. Jos työsuhde on päättynyt kesken lomanmääräytymisvuoden, työntekijällä on oikeus sairaus- tai kuntoutuspoissaoloaikaa vastaavaan osaan 24 päivästä. Käytännössä lomaa kerryttävä aika sekä sairauspoissaoloaikaan sijoittuvien kalenteripäivien määrä jaetaan lomanmääräytymisvuoden kalenteripäivillä ja kerrotaan 24:llä.

eikä siitä yleensä makseta työehtosopimuksen mukaista lomarahaa, jollei toisin ole sovittu. Korvauksen perusteena on lisävapaapäivien pitämisen alkamishetken mukainen palkka. Lisävapaakorvausta ei siis lasketa lomapalkkasäännöillä, vaan työntekijä saa lähtökohtaisesti korvauksena sen, minkä olisi saanut palkkana, jos olisi lisävapaan ajankohtana ollut työkykyisenä työssä. Lisävapaapäivät annetaan samalla tavalla kuin vuosiloma. Lisävapaapäivien antamiseen sovelletaan vuosiloman antamista koskevia säännöksiä. Lisävapaapäivät annetaan arkipäivinä kuten vuosilomakin, ja arkilauantait sisältyvät siten myös lisävapaapäiviin.

Oikeutta lisävapaapäiviin ei ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta.

Lisäpäiviin sovelletaan myös oikeutta siirtää vuosilomaa työkyvyttömyyden johdosta, mutta jos työntekijä haluaa pitää lomansa ja lisävapaansa samanaikaisesti sairauspoissaolon kanssa, se toki on mahdollista. Tällöin työntekijälle maksetaan normaalisti lomapalkka, mahdollinen lomaraha ja korvaus lisävapaapäiviltä.

Poissaolon yhdenjaksoisuuden katkaisevat poissaolojaksojen väliin sijoittuvat työssäolopäivät tai -tunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen. Työntekijän on siis palattava työhön niin pitkäksi aikaa, että lomaa kertyy vähintään yhdeltä kuukaudelta. Tällaisen työskentelyjakson jälkeen 12 kuukauden laskeminen alkaa uudelleen sen jälkeen alkavan sairaus- tai kuntoutuspoissaolon johdosta. Yhdenjaksoisuuden määrittelyssä merkityksellistä on työkyvyttömyyden keskeytyksetön jatkuminen, ei diagnoosi. Vuosiloman sijoittaminen päällekkäin sairausloman kanssa ei katkaise sairausjakson yhdenjaksoisuutta, ei myöskään osasairauspäiväraha tai sairausloman kanssa päällekkäinen perhevapaa. Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus. Korvaus ei siis ole vuosilomapalkkaa,

KAUPPAKAMARI

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.

Vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät eivät ole työssäolon veroista aikaa loman ansainnassa. Pidettyjä lisävapaapäiviä ei lueta työssäolon veroisiksi päiviksi uuden vuosiloman ansainnassa. Niiden ajalta ei siis kerry uutta vuosilomaa.

TÄLLÄ PALSTALLA LAKIMIEHEMME RATKOO JÄSENTEMME ONGELMIA LAIN NÄKÖKULMASTA

Työnantajan on jälkikäteen pystyttävä osoittamaan, mitkä päivät työntekijä on ollut vuosilomalla ja mitkä lisävapaapäivillä. Vuosilomat ja lisävapaapäivät on siis pidettävä erillään vuosilomakirjanpidossa

KOLUMNI

Olemmeko Kymenlaaksossa telttailijoita? Olemme varmaan kaikki kuulleet aiheesta yhtenäinen Kymenlaakso. Luin hiljattain Ruotsin myydyintä johtamisopasta ’Tätä on LEAN’ (kirjoittanut Niklas Modig sekä Pär

Kyseistä kirjaa lukiessa ryhdyin pohtimaan omaa toimintaani esimiehenä. Sallinko sen, että töitä voi tehdä teltasta käsin vai vaadinko, että pallosta ja muista pelaajista pitää olla kiinnostunut koko ajan?

Åhlström). En saa ajatuksiani MARI KAINIEMI KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN 3. VARAPUHEENJOHTAJA

irti yhdestä esimerkistä liittyen kahden erilaisen jalkapallojoukkueen tehokkuuteen tehdä maaleja ja voittaa ottelu.

EI OLE VÄLIÄ. KUKA MAALIN TEKEE, KUNHAN PALLO MENEE MAALIIN.

kukin pelaaja näkee koko ajan toiset pelaajat sekä sen, missä pallo on. Myös joukkueen johdolla on koko ajan näkyvyys kaikkiin pelaajiin. Toisessa joukkueessa kaikki pelaajat ovat kyllä kentällä, mutta kukin istuu kentälle pystytetyssä omassa pienessä teltassaan ja he potkaisevat palloa ja osallistuvat yhteisen päämäärän saavuttamiseen vain silloin, kun pallo tulee oman teltan ovelle. Koska pelaajat eivät näe toisiaan, he eivät tiedä, missä pallo on. Nämä telttailijat ovat kyllä sitoutuneita tekemään parhaansa heti, kun pallo tulee omalle teltalle, mutta muutoin he keskittyvät muihin tehtäviin, koska eivät kuitenkaan pysty seu-

tensa, kun pallo saapuu omalle teltalle vai se, että ei suostu päästämään katsettaan irti pallosta? Meitä voisi maakun-

Toisessa joukkueessa pelaajat ovat yhdessä kentällä ja

Onko sitoutumista se, että tekee oman osuu-

tana auttaa eteenpäin, että pidämme kirkkaana mielessä, mikä on meidän maakuntamme pallo ja missä on maali, mihin se pallo pitäisi potkaista. Sen jälkeen meidän tarvitsee kaikilla tahoilla huolehtia, että pidämme katseen pallossa koko ajan – ei vain silloin, kun se on omalla teltalla. Meillä ei ole varaa ottaa sitä riskiä, että muut maakunnat pelaavat telttojen ulkopuolella hyvällä kokonaiskuvan hallinnalla. Sillä ei ole väliä, kuka maalin tekee, kunhan pallo menee maaliin. Yhteistyössä on voimaa, vaikka se kompromisseja ajoin vaatiikin. Yhtenäistä, ja vaikuttamisen suhteen voimakasta syksyä toivotellen Mari

raamaan peliä teltan sisältä käsin. SYYSKUU 2021

Seuraava HHJ-kurssi Kymenlaaksossa

9.11. - 7.12. KUNTAOMISTEINEN YHTIÖ - PK-YRITYS - YHDISTYS - SUURYRITYS

KOULUTA HALLITUSJÄSENENNE! HHJ -hallituskoulutus kehittää hallitustyöskentelyä ja tarjoaa uusia valmiuksia vallitsevien näkökulmien ja toimintatapojen uudistamiseen. Hyvä hallitusosaaminen edistää yritysten ja organisaatioiden kasvua ja kilpailukykyä. HHJ-kurssi soveltuu hallitustyötä tekevälle tai sitä vasta harkitsevalle. OHJELMA 9.11. jakso 1: Hyvä hallintotapa

23.11. jakso 3: Strategiatyö

• •

•

Omistajat, hallitus ja johto Hallituksen ja sen jäsenen tehtävät ja juridinen vastuu Kohti ammattimaista hallitusta

16.11 jakso 2: Hallituksen ja hallitustyön organisointi

• •

Hallituksen organisointi; kokoonpano ja muodostaminen Hallitustyön organisointi ja tehokkaan hallitustyöskentelyn edellytykset

• •

KAUPPAKAMARI

•

Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

30.11. Ryhmätyö

• •

KSS Energia Areenan uusi tekonurmi Kyösti Jääskeläisen tarkassa syynissä.

Johdatus strategiseen ajatteluun Strateginen suunnittelu, miten luodaan yrityksen tulevaisuus ja menestys Hallituksen rooli stategian rakentamisessa

7.12. jakso 4: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

Kohdeyrityksen strategian suunnittelu Hallitustyöskentelyn tuottama lisäarvo kohdeyritykselle

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/ koulutukset Katja Laitinen, palvelupäällikkö katja.laitinen@kauppakamari.fi 044 0296 112

VALIOKUNNAT

Valiokuntien syyskokoukset KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARISSA TOIMII VIISI VALIOKUNTAA, JOISTA NIMITYSVALIOKUNTA KOKOONTUU, KUN LUOTTAMUSHENKILÖVALINNAT OVAT AJANKOHTAISIA. MUUT VALIOKUNNAT PITIVÄT SYYSKOKOUKSENSA SYYSKUUSSA. Matkailualan valiokunta kokoontui iloisissa tunnelmissa, kun takana olevan kesän matkailun tunnusluvut ja yritysten palaute kertoivat hyvin onnistuneesta matkailukesästä. Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n työstämä tilastodata ja Kymenlaakson matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia avaavat infograafit ovat toimineet tehokkaasti Eurot Kymenlaaksoon -somekampanjan materiaalina. Viestintä- ja markkinointipäällikkö Kirsi Vainio Kouvolan kaupungista kertoi valmistelussa olevasta Kymenlaakson matkailun tiekartasta, joka kuvaa yhteistä näkemystä tulevaisuudesta tavoitteista. Valiokunnan jäsenet totesivat vuoteen 2028 asti ulottuvan tiekartan kattavaksi. Tarpeelliseksi todettiin vielä kärkiteemojen selkeyttämistä sekä konkreettisten toimenpiteiden ja toteuttajatahojen suunnittelua. Valiokunnan osallistuminen Älykkään erikoistumisen -prosessiin syksyllä 2020 on kantanut hedelmää. Matkailu on saamassa oman, vuoden 2022 alussa alkavan prosessinsa, jonka sisältö ja aikataulu julkistetaan ÄES-foorumissa 3.11. Päätettiin nimetä valiokunnan jäsenistä ÄES-tiimi, joka osallistuu prosessiin. Kokouksen päätteeksi Lappeenrannan Lentoasema Oy:n toimitusjohtaja Eija Joro esitteli lentoaseman toimintaa. Valiokunnan puheenjohtajana toimii Mikko Virtanen, KSO. Kaupan alan valiokunta kuuli tulokset huhtikuussa käynnistämästään Eurot Kymenlaaksoon –kampanjasta. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun graafikko-opiskelijoiden tekemät bannerit viestittivät paikallisen matkailun puolesta Facebook-kampanjana kesäkuusta koulujen alkamiseen asti. Kampanjanäkyvyyttä tehostettiin Kaakon Viestinnän ledtauluilla Kotkassa, Kouvolassa ja Haminassa. Kampanja saa jatkoa marras-joulukuussa, jolloin sisällön painopiste on joulukaupassa. Kokous keskusteli pitkään työvoiman saatavuudesta ja alueen oppilaitosyhteistyön tiivistämisestä. Päätettiin osal-

listua Osaavaa työvoimaa yrityksiin -oppaan päivittämiseen. Nopeasti kumuloituva työvoimapula erityisesti ravitsemustoimialalla herätti valiokunnan jäsenissä kysymyksiä, voisiko vaikkapa tarjoilijoita kouluttaa nopeasti käynnistettävillä, lyhyillä koulutusjaksoilla. Valiokunnan puheenjohtajana toimii Merja Karhu, K-Rauta Kouvola. Teollisuuden alan valiokunta nimesi työryhmän, joka suunnittelee kauppakamarin henkilökunnan kanssa ensi keväänä järjestettävää Kymenlaakson metsäteollisuus 150-vuotta -seminaaria. Seminaari on osa maakunnallista juhlavuotta. Työryhmään nimettiin Timo Tidenberg (Stora Enso Sunila), Jyri Kylmälä ja Mervi Ojala (UPM Kymi), Elina Fanta (Stora Enso Inkeroinen), Elina Ivakko (Kymenlaakson kesäyliopisto), Ville Henttu (XAMK), Jouni Väkevä (Metsäkeskus) ja Antti Harinen (Afry). Työryhmää voidaan täydentää. Valiokunnan puheenjohtajana toimii Pekka Salmi, Sulzer Pumps. Logistiikan alan valiokunta kuuli Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen liikennejärjestelmäyksikön päällikkö Jussi Kailaston esityksen Väyläviraston investointiohjelmaehdotuksesta vuosille 20222029. Kymenlaakson kauppakamari antoi ehdotukseen oman vastineensa (esitelty toisaalla tässä lehdessä). Keskuskauppakamarin liikenne- ja elinkeinopolitiikan asiantuntija Päivi Wood piti ajankohtaiskatsauksen meriliikenteen päästökaupan ja väylämaksujen tilanteesta. Valiokunnan puheenjohtajana toimii Ari-Pekka Saari, Steveco. Valiokunta-asiat ja jäsenet: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/kauppakamari/luottamushenkilöt ja verkostot SYYSKUU 2021

TAPAHTUMAT

Ihmisoikeussitoumus -tietoiskut Yritys ihmisoikeusvastuun edelläkävijänä. Keskuskauppakamarin Ihmisoikeussitoumuksen hyödyt ja edellytykset. Ihmisoikeusjärjestelmään tutustuminen. 23.9. (8:30-9:30)

Ilmoituskanava -tietoiskut EU-direktiivi tulee velvoittamaan yrityksiä tarjoamaan anonyymin kanavan väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseen. Tietoiskussa käydään läpi Ilmoituskanavan hyödyt ja EU-direktiivin velvoitteet yrityksille. 16.9. (8:30-9:30)

10.11. (8:30-9:30)

9.12. (8:30-9:30)

Ilmastositoumus - tietoiskut Keskuskauppakamarin Ilmastositoumuksen hyödyt ja edellytykset yritykselle. Tietoiskussa käydään läpi päästölähteitä, joista yritys voi hakea tietoja. 15.9. (8:30-9:30) 2.11. (8:30-9:30) 8.12. (8:30-9:30)

Naisverkosto K-Rautaan

13.10. (11-12:30) Verkosto tapaa aamukahvien ja lounaiden sekä verkkotapaamisten merkeissä. Tapaamisten sisältöinä on mielenkiintoisia uratarinoita, verkoston jäsenten alustuksia ajankohtaisista teemoista ja tutustumista taustaorganisaatioihin sekä perehtymistä naisjohtajuuteen. Lokakuussa tapaamme lounaan merkeissä ja vierailemme kauppias Merja Karhun vieraana Kouvolan K-Raudassa, Veturissa.

KAUPPAKAMARI

13.10. (8:30-9:30) 14.12. (8:30-9:30)

Jäsenvierailu Sunilan öljyntorjunta-altaalle KOTKA, SUNILA 30.9. (10-11) LYHYESTI Vierailulla tutustumme Suomen suurimpaan öljyntorjunnan testaus- ja harjoitteluympäristöön Kotkan Sunilassa. Vanhaan jätevedenpuhdistamon altaaseen rakennetussa ympäristössä harjoitellaan oikean öljyn ja veneiden kanssa. Vastaavia altaita ei ole muualla Suomessa. Testausaltaan on rakentanut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK ja Kymen Vesi Oy. Vierailun aikana pääsemme seuraamaan käynnissä olevia harjoituksia. Vierailun isäntänä toimii projektipäällikkö Antero Myren, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta

Keskuskauppakamarin suuri liikennepäivä Suuressa liikennepäivässä pureudutaan siihen, kuinka uusilla digitalisaatioratkaisuilla vähennetään liikenteestä aiheutuvia päästöjä, tehostetaan logistiikkaa ja saadaan henkilöliikenteeseen uusia palveluja

Europarlamentaarikot kauppakamarin vieraina syksyn aikana

CLARION JÄTKÄSAARI JA STRIIMI 28.9. (12-17.00)

Kymenlaakson kauppakamari järjestää syksyn aikana jäsenistölleen mahdollisuuden tavata Suomen europarlamentaarikkoja. Mepit tuovat tietoa EU:ssa valmistelun alla olevista asioista, joilla on laajoja vaikutuksia yrityksille.

Ilmoittautuminen www.kauppakamari.fi/ tapahtumat

Tule kuulolle! Kauppakamari ja yritykset saavat samalla hyvän tilaisuuden välittää mepeille tietoa Kymenlaaksoa koskettavista asioista. Tiedossa on mielenkiintoisia tapaamisia. Aikataulu 1.10. klo 9-10 HENNA VIRKKUNEN: Fit for 55 ja sen vaikutukset Suomeen Fit for 55 -ilmastopaketti tulee koskettamaan lähes kaikkia suomalaisia yrityksiä. Napakassa Teams-tapaamisessa ensikäden tietoa, mihin ilmastopaketti yrityksissä ja yhteisöissä vaikuttaa?

Henna Virkkunen valittiin keväällä EU-parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunnan täysjäseneksi. 14.10.klo 14-15.30 PETRI SARVAMAA 2.11. klo 9-10.30 MAURI PEKKARINEN Tapaamiset pidetään Teamsissa, ilmoittautumiset kymenlaaksonkauppakamari.fi/ tapahtumakalenteri kautta.

SAVE THE DATE! Kymenlaakson kauppakamarin syyskokous 2.12. klo 10.00- 13.00 Aeronautica Arena, Pyhtää sis. lounaan

Tiedon työntövoimaa

Käytä viisaasti arvokasta aikaasi. KoulutusOnlinen verkkokursseja voit katsoa ja kuunnella oman aikataulusi mukaan missä ja milloin vain.

Lisätiedot tapahtumista ja ilmoittautumiset kymenlaaksonkauppakamari.fi /tapahtumakalenteri

Tilaa ja kokeile ilmaiseksi 2 viikkoa!

Kymenlaakso koulutusonline S21.indd 1

6.9.2021 15.52

SYYSKUU 2021

KOULUTUKSET

Johtaminen & esimiestyö 28.9. (8.45-12.00) Asiantuntijoiden johtaminen – merkityksen kokemuksesta tulosta 7.10. (8.55-16.00) Uuden ajan esimies 3.11. (9.00-15.30) Kouvola HHJ Hallitus ja talous 9.11.-7.12. Kotka HHJ-kurssi

Talous & verotus 30.9. (12.45-16.00) Erinomainen kassaennuste datasta 11.10. (13.00-16.00) Venture capital -sijoittaminen ja sopimukset 14.10. (9.00-16.00) Controllerin valmennuspäivä 22.11. (9.00-16.00) Kotka Kauppakamarin Veropäivä

11.11. (8.30-16.00) Kotka Hyvinvointi johtamistyössä

Myynti, markkinointi & viestintä 1.10. (9.00-12.00) Totti Karpela: Kun paha mieli purkautuu chatin tai puhelun välityksellä

Työsuhde, palkka & HR 5.10. (8.45-12.00) Työaikalaki käytännönläheisesti 3.-4.11. HR-ajokortti

3.11. (9.15-16.00) Näin myyt julkiselle sektorille

Kansainvälistyminen 28.9. (9.00-16.00) Kohdemarkkinan valinta ja strategia vientikaupassa

Muut koulutukset 4.11. (9.00-11.30) Tietosuojariskien sekä tietovuotojen hallinta 9.11. (9.00-16.00) Palvelumuotoilun työkalut arjessa

KAUPPAKAMARI

2.11.-16.12. Kasvua viennillä -valmennus 30.11. Vientikaupan keskeiset asiakirjamääritykset

Koulutukset ovat verkossa ellei koulutuksen kohdalla toisin mainita. Tarkemmat tiedot koulutuksista ja ilmoittautuminen www.kymenlaaksonkauppakamari.fi

VALMENNUSPÄIVÄ ESIMIEHELLE

Uuden ajan esimies

HYPPÄÄ MUKAAN HHJ-MAAILMAAN

HHJ-kurssi

VERKKOKOULUTUS 7.10. KLO 8.55-16.00

LÄHI- JA VERKKOKOULUTUS 9.11.-7.12.

LYHYESTI Valmennuspäivässä käsitellään kattavasti esimiestyön ja johtamisen merkittäviä osa-alueita tavoitteena tuloksellinen uuden ajan toimintaympäristöä vastaava esimiestyö. Valmennuksessa tunnistetaan ja käsitellään tekijöitä, joita hyödyntämällä esimies ylläpitää ja rakentaa työyhteisöä, jossa voidaan hyvin ja saavutetaan työlle asetetut tavoitteet.

LYHYESTI HHJ-kurssi kehittää hallitustyöskentelyä ja tarjoaa uusia näkökulmia sekä toimintatapoja hallitustyöhön. Hyvä hallitusosaaminen edistää yritysten ja organisaatioiden kasvua ja kilpailukykyä. Kurssi soveltuu hallitustyötä

KOULUTTAJA Henrietta Aarnikoivu, YTM, ratkaisu keskeinen valmentaja, ProTulos Oy

jo tekevälle tai sitä harkitsevalle. HINTA Jäsenhinta 1750 € + alv 24 % Normaalihinta 2500 € + alv 24 %

HINTA Jäsenhinta 420 € + alv 24 % Normaalihinta 620 € + alv 24 %

420€ +alv.

VARAA PAIKKASI NYT

VIENTIASIAKIRJAT HALTUUN

Vientikaupan keskeiset asiakirjamääräykset

Kauppakamarin Veropäivä LÄHIKOULUTUS 22.11. KLO 9.00-16.00

VERKKOKOULUTUS 30.11. KLO 9.00-16.00 LYHYESTI Vuosittainen Kauppakamarin veropäivä on taloushallinnon ammattilaisten ajankohtaistapahtuma, jossa käydään läpi verotuksen keskeiset lakimuutokset ja -uudistukset sekä muut tilinpäätös- ja veroasiat tiiviinä, käytännönläheisenä pakettina. HINTA Jäsenhinta 379 € + alv 24% Normaalihinta 649 € + alv 24 %

379€ +alv.

LYHYESTI Koulutuksessa käydään läpi koko vientiprosessi tarjouspyynnöstä tavaratoimituksiin ja perehdytään viennin eri vaiheissa tarvittaviin asiakirjoihin sekä niiden täyttämiseen. Lisäksi tutustutaan myös kauppakamarien myöntämiin asiakirjoihin. KOULUTTAJA Jukka Säikkälä, asiantuntija, ulkomaankaupan määräykset, Helsingin seudun kauppakamari HINTA Jäsenhinta 495 € + alv 24 % Normaalihinta 695 € + alv 24 %

SYYSKUU 2021

KANSAINVÄLISTYMÄLLÄ KASVUUN -VIIKKO 4.–8.10.2021

Kansainvälistymällä kasvuun Kauppakamarit auttavat yrityksiä eri markkinoiden valloituksessa

Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria järjestävät Kansainvälistymällä kasvuun -viikon 4.-8.10. Viikon aikana yritykset vahvistavat osaamistaan muun muassa eri maiden markkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista, vientirahoituksesta ja pakotteista. Valtakunnalliset ohjelmat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia verkkotilaisuuksia. Tervetuloa mukaan!

Poimintoja viikon ohjelmasta MAANANTAI 4.10. 13.00–14.30 KICK-OFF: Viennin uusi arki koronan jälkeen KESKIVIIKKO 6.10. 9.00–11.00 Vientivalvonnan ja pakotteiden ABC 11.30–12.00 EU:n kauppasopimukset ja Pk-yritykset 14.00–16.00 Rahoitus viennin mahdollistajana 14.00–16.00 EU recovery funds and Lithuania 16.00–18.00 Suomen Latinalaisen Amerikan suurlähettiläät TORSTAI 7.10. 9.00–11.00 Virittäydy Viron-kauppaan – Ajankohtaista Virosta ja Viron markkinamahdollisuuksista 15.00–17.00 Seminaari: EU:n ja Kanadan välinen kauppasopimus (CETA) PERJANTAI 8.10. 9.00–11.00 Know where you are going: Understanding business culture leads to better sales Ohjelma päivittyy/ilmoittautumiset: kauppakamari.fi/palvelut/kauppakamareiden-kansainvalistymispalvelut/kauppakamareiden-kansainvalistymisviikko-2021/

ATA Carnet Kauppakamarien myöntämä ATA carnet-tulliasiakirja helpottaa väliaikaista vientiä useaan maahan, nyt myös brexitin jälkeiseen Isoon-Britanniaan ATA carnet on kansainvälinen tulliasiakirja, joka avulla tavaroita voidaan viedä sopimukseen liittyneisiin maihin tulli- ja verovapaasti korkeintaan yhden vuoden ajaksi. ATA carnet’lla voidaan väliaikaisesti viedä kaupallisia tavaranäytteitä, ammatinharjoittamisvälineitä ja näyttelytavaroita. Lisätietoja saa kauppakamarista ja nettisivustoltamme www.atacarnet.fi

KAUPPAKAMARI

VERKOSTOT JA PALVELUT

Saksan kauppakamarien AHK-verkosto ahkfinnland.de/fi/ LYHYESTI Suomalaisten yritysten käytettävissä on Saksan kauppakamarien AHK-verkosto. AHK-verkosto tarjoaa DEinternational-merkin alla konkreettisia palveluita varsinkin pk-yrityksille, jotka haluavat laajentaa ja kehittää toimintaansa kansainvälisillä markkinoilla. ERITYISTÄ Maankohtainen palveluvalikoima vaihtelee, mutta

Kauppayhdistykset LYHYESTI Suomessa toimivat 17 kauppayhdistystä ja Afrikka-verkosto edistävät käytännönläheisesti suomalaisten yritysten vientiponnisteluja.

tyypillisiä palveluita ovat esimerkiksi:

AASIA

Markkina-analyysit

•

Yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden haku

Finland-India Business Association

•

Finland-Japan Chamber of Commerce

•

Suomi-Hong Kong kauppayhdistys

•

Suomi-Kaakkois-Aasia kauppayhdistys

•

Suomi-Kiina kauppayhdistys

•

Suomi-Korea kauppayhdistys

Messupalvelut Laki-, talousja veroneuvonta

FInnCham -verkosto

AFRIKKA JA LÄHI-ITÄ

FinnCham -verkoston muodostavat 37 akkreditoitua kahdenvälistä kauppakamaria ja Business Councilia.

•

Afrikka-verkosto

•

Finnish-Arab Business Association

FinnCham -verkoston kauppakamarit kokoavat kyseisen maan pienet ja isot suomalaisyritykset yhteen alueen muiden toimijoiden kanssa.

•

Suomi-Iran kauppayhdistys

•

Amerikka

•

Finnish-Canadian Business Council

•

Suomalais-Latinalaisamerikkalainen kauppayhdistys

Vuonna 2020 lanseerattu kauppakamareiden kansainvälinen FinnCham -harjoittelijaohjelma vahvistaa suomalaisten opiskelijoiden osaamista.

EUROOPPA

FinnCham -verkosto toimii yritysten tukena eri vientimarkkinoilla

•

Finnish-British Trade Association

•

Markkinoillepääsyssä

•

Viranomaisasioissa

Finnish-Lithuanian Business Association

•

Uusien yhteistyökumppaneiden löytämisessä

Suomalais-Eestiläinen Kauppayhdistys

•

Suomi-Keskisen Itäeuroopan maiden kauppayhdistys

•

Suomi-Latvia kauppayhdistys

•

Suomi-Turkki kauppayhdistys

• • •

Liiketoimintamahdollisuuksien löytämisessä Kyseisen markkina-alueen tuntemuksessa Kulttuurin tuntemuksessa

Katso lisätiedot: www.finncham.fi

OSEANIA JA AUSTRALIA •

Finland Australia Business Council www.kauppayhdistys.fi

SYYSKUU 2021

ILMOITUSTAULU

NIMITYKSIÄ

Xamk tarjoaa yrityksille apuja uuden 5G-teknologian käyttöönottoon Miten tehdään uuden teknologian hyödyntäminen yrityksille mahdollisimman helpoksi ja nopeaksi? Kun yritykset saavat tuottavuus- ja kilpailuedun, ne voivat myös kasvaa ja työllistää uusia osaajia. Xamkin DIGPA-hanke tarjoaa yrityksille apuja uuden teknologian käyttöönottoon. Teknologioita voivat olla esimerkiksi 5G, AI, VR/ AR, blockchain.

Sanna Gango aloitti Korkeakouluyhdistyksen toiminnanjohtajana Kymenlaakson korkeakouluyhdistyksen toiminnanjohtajaksi valittu Sanna Gango sekä ensimmäiseen professuurin tehtävään valittu Pertti Kauranen ovat aloittaneet työnsä.

Muotoutuneet klusterit (alustat), joista useita projekti/kehitysaihioita:

Sanna Gango kertoo, että syksyn työskentelyn keskiössä on strategian valmistelu.

•Tuotantolaitoksen ja teollisuusalueen älykkäät järjestelmät

- Tämän syksyn aikana strategian myötä yhdistyksen toimintaa terävöitetään ja mietitään ne strategisesti merkittävät polut, joita seuraamalla saadaan maakunnan TKI-toimintaa vahvistettua. Linjaamme hallituksen kanssa tulevien vuosien toiminnan kärjet, joiden pohjana ovat maakunnan älykkään erikoistumisen strategian kärkialat logistiikka, digi-, bio- ja kiertotalous. Nämä linkittyvät moniin eri toimialoihin ja tavoitteena onkin löytää mielenkiintoisia rajapintoja ja synergioita, rakentaa mahdollisuuksia uusille innovaatioille, Gango sanoo.

•Autonomiset laitteet •Älykkäät rakennukset ja toimitilat •Satamalogistiikka •Maantie-ja rautatielogistiikka •Lentokentän älykkäät ja autonomiset järjestelmät •Drone-palvelut ja liiketoiminta •Terveydenhoidon älykkäät järjestelmät •Älykkäät verkot Jari Handelbergin vetämä hanke tuo opiskelijat yrityksiin ja tuo räätälöityä apua. Osaajat tulevat yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. - Vinkkaa meille teema ja toteutamme sen, Jari kannustaa. Yhteydenotot: jari.handelberg@xamk.fi puh. 050 438 5736 riku.happonen@xamk.fi Kestävää kasvua -ohjelma

KAUPPAKAMARI

Korkeakouluyhdistys toimii myös linkkinä akateemisen maailman ja yritysten ja maakunnan eri toimijoiden välillä. Yksi tärkeä yhdistyksen tehtävä on uusien professuurien hankkiminen maakuntaan ÄES-kärkialoille. Sanna Gango korostaa, että korkeakouluyhdistys on työkalu, jota hän kannustaa yrityksiä ja muitakin toimijoita hyödyntämään. - Yhdistys itsessään ei keksi uutta, vaan toiminta on tarvelähtöistä. Etsimme rahoitusmahdollisuuksia, haemme rahoitusta, toimimme verkostojen kutojana ja sosiaalisena alustana. Tavoitteena on, että jatkossa saisimme niin isoja yhteishankkeita kootuksi, että pääsisimme täällä Kymenlaaksossa paremmin käsiksi myös kansainväliseen rahoitukseen, Sanna Gango korostaa.

KUUKAUDEN TWIITTI @jyrihakamies 8. syysk. Työttömyysturvan uudistaminen tähtää työllistymiseen. Meillä on samaan aikaan yli 300 000 työtöntä ja reilusti yli 100 000 avointa työpaikkaa, kertoo järjestelmämme ongelmasta. Vain korkeammalla työllisyydellä vastaamme koronavelkaan ja ikäsidonnaisten menojen kasvuun. #budjetti

40% yrityksistä on rekrytoinut ulkomaalaisia osaajia viimeisen viiden vuoden aikana ja 40% aikoo rekrytoida jatkossakin

KUUKAUDEN POSTAUS Arto Ylönen Kunnanjohtaja yrityksessä Miehikkälän kunta 7. syyskuuta kello 17.07 Arto Ylönen on innostunut

Paikallista polttoainetta tankkiin. Minulla on takana nyt BIOkaasuautoilua 20 000 km ja kyllä tykkään. Toivottavasti biokaasu on vahvasti mukana Suomen ilmastotoimissa, ping Ari Torniainen ja Jukka Kopra.

Seuraavassa lehdessä Kauppakamari -lehti ilmestyy marraskuussa. Lehtiä voi lukea myös verkkolehtinä: www.issuu.com/kymenlaaksonkauppakamari

Teemana vastuullisuus

Lenita Toivakka on aloittanut syyskuussaKeskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtajana ja ICC:n maajohtajana. Aiemmin hän toimi pääsihteerinä YK:n Global Compact Suomessa, jonka tavoitteena on edistää vastuullisen liiketoiminnan keinoin YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja yrityksien välistä kansainvälistä yhteistyötä. Ennen poliittista uraansa Lenita oli Citymarket-ketjun kauppias Mikkelissä. Lenita Toivakan haastattelu seuraavassa Kauppakamari-lehdessä.

Suuntaseminaari livetilassa koronavuoden jälkeen RUK:n Maneesin Haminassa valtaavat jälleen huippupuhujat, kun vuoden tauon jälkeen johtamisseminaari pyörähtää käyntiin 18.11.

Kauppakamari sähköisesti Kauppakamari-lehti verkkolehtenä: issuu.com www.kymenlaaksonkauppakamari.fi

SYYSKUU 2021

Palautus: Kymenlaakson kauppakamari Kyminlinnantie 6 48600 Kotka

JOHTAMISSEMINAARI 18.11.2021 RUK maneesi, HAMINA livetilaisuus (vihdoinkin)

moderaattorina

verkostoidu ja innostu huippupuhujista

BABA LYBECK

YHTEISTYÖKUMPPANIT

MIKA LINTILÄ - Työ- ja elinkeinoministeriö AKI KANGASHARJU - Elinkeinoelämän tutkimuslaitos RIIKKA WULFF - Pentik Oy KATRI SAARIKIVI - aivotutkija JUKKA JALONEN - Suomen jääkiekkomaajoukkue Leijonat TOMMI LÄHDE - the other danish guy PERTTU PÖLÖNEN - futuristi VESA HELMINEN - Reserviupseerikoulu

Jäsenhinta 349€ + alv Normaali hinta 599€ + alv Lippupaketti sis. 3 lippua 990€ + alv Lippupaketti sis. 5 lippua 1600€ + alv lounas sis. hintoihin Ilmoittaudu: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi /tapahtumakalenteri