Kymenlaakson kauppakamari 2_2022

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI NUMERO 02 TOUKOKUU 2022

KAUPPA KAMARI TEEMA LIIKENNE JA LOGISTIIKKA

KULJETUSYRITYKSET AHDINGOSSA s. 24

MUUTTUUKO

SUOMEN SAAVUTETTAVUUS

JOHTAVA LIIKENNE- JA ELINKEINOPOLIITTINEN ASIANTUNTIJA PÄIVI WOOD, KESKUSKAUPPAKAMARI

SISÄLTÖ

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

AJANKOHTAISTA

WWW.KYMENLAAKSONKAUPPAKAMARI.FI

PÄÄTOIMITTAJA Marika Kirjavainen VASTAAVA TOIMITTAJA Kirsi Juura TAITTO

14 18

Kirsi Juura

TODELLINEN TALOUSKATASTROFI IIKKA KORHONEN SUOMEN PANKKI

JULMAT JÄÄHYVÄISET IDÄNKAUPALLE TAPANI KIISKI RAUTE

KANSIKUVA

44

Päivi Wood

Kuva: Verlan tehdasmuseo

valokuvaaja Liisa Takala JULKAISIJA Kymenlaakson kauppakamari, Kyminlinnantie 6 48600 Kotka ILMESTYMINEN Neljä kertaa vuodessa maalis-, touko-, syys- ja marraskuussa. Seuraava lehti syyskuussa 2022. PAINO Painotalo Westman, Kotka JAKELU Jäsenyrityksiin ja sidosryhmille 1200 kpl PALAUTTEET:

Verlankosken uittoränniä ja Vähä-Kamposta. Kuvan vasemmassa laidassa näkyy hevoskierto,

jolla nostettiin Verlan puuhiomoon ja pahvitehtaaseen tarkoitetut kuusipuut laanille kuivumaan. Kuva: Verlan tehdasmuseo

kymichamber@kauppakamari.fi

METSÄTEOLLISUUDEN JUHLAVUOSI

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO www.issuu.com/ Kymenlaakson kauppakamari ISSN 2341-9962

13

Suma Verlankosken niskalla 1920-luvulla. Tukkilaisia Verlassa ohjaamassa paperipuita kohti

9 10 11

INNOVAATIOILLA ETEENPÄIN MARIKA KIRJAVAINEN KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI LÖYSIN VAIHTO - KYMENLAAKSON METSÄTEOLLISUUDEN JUHLASEMINAARI METSÄTEOLLISUUS TARJOAA VASTAUKSEN MONEEN HAASTEESEEN JARI LEPPÄ KANSANEDUSTAJA

JÄSENUUTISIA

21 35 42

URATARINA TONI PUUSTINEN HAMINAN KAUPUNKI YRITYSNEUVONTAA, TIETOISKUJA JA KANSAINVÄLISTYMISVERKOSTOJA

KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT

LAKI- JA ASIANTUNTIJATIETOA

38

YRITYSPERINTÄKULUILLE YLÄRAJAT MARKO SILEN HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI

"Lähetin sata hakemusta, sain kutsun kahteen haastatteluun."

37

40 TEEMA

SATASEN PALKANKOROTUKSESTA ALLE PUOLET KÄTEEN JUKKA APPELGREN KESKUSKAUPPAKAMARI

Kuva: Kuljettajat.fi

LIIKENNE JA LOGISTIIKKA

25

MATKALLA MAAILMAN MARKKINOILLE PÄIVI WOOD Keskuskauppakamari

26

KULJETUSYRITYKSET AHDINGOSSA KARI PALOJÄRVI Metsäalan kuljetusyrittäjät ry

30

"VIE TEILTÄ KAIKEN. TUO TEILLE KAIKEN" TERO HELVE Kuljettajat.fi

30 33

Kuljetukset.fi -yrityksen toimitusjohtaja on Tero Helve on kohdannut tänä keväänä kuljetusalaa moukaroineen dieselin hinnannousun aiheuttamat kustannuspaineet.

TILAUSLIIKENTEEN PYÖRÄT LÄHTIVÄT PYÖRIMÄÄN PETRI REUNANEN Kymen Charterline TOUKOKUU 2022

3

Kauppakamarin jäsenyys kannattaa!

Kauppakamarin jäsenyys kannattaa. Jäsenet saavat käyttöönsä kauppakamarin monipuoliset jäsenedut ja -palvelut. Asiakkaillesi ja yhteistyökumppaneille kauppakamarin jäsenyys viestii vastuullisesta yritystoiminnasta. HYÖDYNNÄ JÄSENETUJASI: •

KOULUTUKSET JA SEMINAARIT JÄSENHINTAAN

•

MAKSUTON LAKINEUVONTA

•

MAKSUTTOMAT NEUVONTAPALVELUT

•

VERKOSTOT ELINKEINOELÄMÄÄN, YRITYKSIIN JA JULKISHALLINTOON

•

VAIKUTTAMINEN KYMENLAAKSON TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

Maksuton neuvontapalvelu jäsenyritysten käytössä laki-, verotus- ja työsuhdeasiantuntijat vastaavat kysymyksiin Tarvitsetko tietoa verotuksesta, taloushallinnosta, työsuhteista tai yrityksen kauppasopimuksista? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme. Neuvontapalvelut ovat maksuttomia Kymenlaakson kauppakamarin jäsenille.

Kysy lisää omasta Kauppakamaristasi, neuvomme mielellämme

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI WWW.KYMENLAAKSONKAUPPAKAMARI.FI

kymichamber@kauppakamari.fi Puh. 05 229 6100

Kauppakamarin laki- ja muut asiantuntijat auttavat seuraavissa kysymyksissä: •

TYÖSUHDE-, PALKANLASKENTA- JA HENKILÖSTÖASIAT

•

VEROTUS, YHTIÖOIKEUS, SOPIMUSASIAT, ULKOMAANKAUPPA

•

KIRJANPITO JA TALOUSHALLINTO

•

KANSAINVÄLISET ASIAT

Neuvontapalvelu jäsenille

09 2286 0250 arkisin klo 8.00 – 16.00

PÄÄKIRJOITUS

Kauppakamari on monessa mukana Hyvät kauppakamarin jäsenet ja yhteistyökumppanit. Kesä on tulossa ja koronaviruksen leviämisen esteeksi asetetut rajoitteet ovat pitkälti purkautumassa. Ukrainan sodasta johtuen kuluttajien luottamus Suomen talouteen on edelleen varsin mollivoittoista, mutta pankkien julkaisemat maksukorttidatat eivät näytä supistumista kulutuskäyttäytymisessä juuri nyt. Palvelusektorille kuluttajien ostovoima tulevana kesänä on tärkeää. Meillä Kymenlaaksossa on laadukkaita tapahtumia pitkin kesää ja patoutunutta kysyntää osallistua tapahtumiin on paljon. Kymenlaakson kauppakamarin organisoima Metsäteollisuus 150 vuotta juhlaseminaari 7.6 avaa maakunnassamme merkittävien tilaisuuksien sarjan. Kymijoen varrelle syntynyt metsäteollisuus muovasi Kymenlaaksoa ja auttoi nostamaan koko maan vaurauteen ja maailman tietoisuuteen. Kauppakamarimme missio on vahvistaa Kymenlaakson vetovoimaa ja yritysten menestystä ja kasvuedellytyksiä. Nyt tarvitaan samaa uskallusta, yrittäjähenkeä ja eteenpäin katsomista kuin 150 vuotta sitten. Vetovoiman vahvistaminen vaatii tekoja, voimavarojen yhdistämistä ja ennakkoluulotonta asennetta.

Kauppakamarimme hallitus päätti lähteä mukaan yritysosakkaaksi Kouvolan keskustaan sijoittuvaan Yrityspalvelutaloon. Hanketta pohdittiin strategialähtöisesti ja osallistumisen edellytyksenä oli elinkeinoelämän toimijoiden ja vahvojen yritysten mukaanlähtö, oppilaitosten saaminen mukaan sekä yritystalon palveleminen koko Kymenlaaksoa. Uskon, että LUT-yliopiston mukaantulo ja integroituminen tiukemmin Kymenlaaksoon kasvattaa koko maakunnan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja vahvistaa maakuntamme vetovoimaa. Hyvät kauppakamarin jäsenet, yrityspalvelutalon henki kiteytyy siihen, että kaikki osakkaat ovat tositoimin kehittämässä Kymenlaaksoa.

Nyt on tehtävä tekoja, enää ei voida odotella. Aurinkoista kesää

JUHA KORHONEN PUHEENJOHTAJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

a

Juh

TOUKOKUU 2022

5

ILMOITUSTAULU ILMOITUSTAULU

KIRJAVINKKI

Lyhyesti lukuina

1 300 000 000 l Johtamislupaukset pitäisi tunnistaa osana tavoitteellisen johtamiskulttuurin voimaa – Johtamista johtavat johtajat eivät tunnista tavoitteellisen johtamiskulttuurin kehittämisen voimaa ja sen mahdollisuutta tuottaa yritykselle kilpailuetua, sanoo pitkän linjan HR-johtaja ja tuore kirjailija Susa Nikula, jolta on juuri ilmestynyt teos Johtamislupaukset – opas johtamiskulttuurin tavoitteelliseen kehittämiseen Kauppakamarin kustantamana. Teos antaa vastauksia muun muassa siihen, miksi johtamisen periaatteet eli johtamislupaukset kannattaa yrityksessä määrittää, miten määrittely tehdään, kuinka lupaukset toimeenpannaan ja miten niitä ylläpidetään ja mitataan.

Maanteiden tavaraliikenne kuluttaa Suomessa dieselpolttoainetta 1,3 miljardia litraa vuodessa.

83 c / 55 % Dieselpolttoaineen litrahinta on noussut vuodessa 83 senttiä eli noin 55 prosenttia.

30 % Polttoainekulujen osuus voi olla yli 30 prosenttia kuljetusyrityksen kaikista kuluista.

Nikula sanoo hänen kirjansa olevan pitkälti kokemuspohjainen. – Iso osa kirjasta on syntynyt niin, että puhuin ajatukseni kävelylenkillä word-tiedostolle. Myöhemmin sitten stilisoin, täydensin ja jalostin jo lenkillä tekemiäni ajatuksia haastatteluilla ja teoreettisella lähdemateriaalilla, hän kuvailee teoksen syntyprosessia. – Itse olisin kaivannut tällaista kirjaa henkilöstöjohtajana työskennellessäni oman työni tueksi ja ajatusteni sparraajaksi yrityksen johtamista kehittäessäni ja erilaisten hankkeiden läpiviemistä tukemaan, Nikula sanoo loppuun. KM Susa Nikula on henkilöstötyön ja johtamisen ammattilainen ja tehnyt pitkän uran HR-johtajana S-ryhmän palveluksessa. 1.5. 2022 alkaen hän toimii LähiTapiola-ryhmän henkilöstöjohtajana. TAINA PARVIAINEN 6

KAUPPAKAMARI

Lähde: Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry.

UUSI OPAS Askeleet EU:n kauppasopimuksen hyödyntämiseen Ladattavissa: kauppakamari.fi/julkaisut

KATSAUS

LUKUSUOSITUS

2x

Tuoretta tietoa Naisjohtajakatsaus Uusin naisjohtajakatsaus tarkastelee naisten osuuksia pörssiyhtiöiden hallituksissa, toimitusjohtajina ja johtoryhmissä eri valtioissa. Vertailumaina ovat pääasiassa muut EUja ETA-valtiot. Hallitusjäsenyyksien osalta vertailua tehdään myös muihin OECD-valtioihin. Ville Kajala, johtava asiantuntija, Keskuskauppakamari

APUA ENITEN TARVITSEVILLE Kauppakamarit alkavat tekemään yhteistyötä Startup Refugeesin kanssa. Startup Refugees on vuonna 2015 perustettu voittoa tavoittelematon toimija, joka tukee pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia työllistymisessä ja yrittäjyydessä. Yhteistyön tarkoituksena on auttaa sotaa pakenevia ukrainalaisia työllistymään ja kotoutumaan Suomessa. Juho Romakkaniemi, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari

Talouskatsaus Kauppakamarien talouskatsaus kertoo talouden suhdannetilanteesta ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksesta yrityksiin. Katsaus on koostettu kauppakamarien jäsenyrityksille tehdystä suhdannekyselystä. Kysely tehtiin 15.–17.3. ja siihen vastasi 1926 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Jukka Appelqvist, pääekonomisti, Keskuskauppakamari

EU-katsaus Keskuskauppakamarin julkaisema EU-katsaus kertoo, minkälaisen muodon Euroopan jälleenrakennus saa ja minkälaiset toimet ovat keskeisessä asemassa kestävän talouskasvun elvyttämisessä Ranskan EU-puheenjohtajuuskaudella.

TIETOA YRITYKSILLE SODAN VAIKUTUKSISTA Haluamme Keskuskauppakamarissa olla kaikin tavoin auttamassa, että tieto pakotteiden konkreettisista vaikutuksista kulkee yrityksiin. Nettisivuiltamme löydät kattavasti ja kootusti tietoa pakotteista sekä järjestämme ajankohtaisia maksuttomia tietoiskuja yrityksille.

Lenita Toivakka, kansainvälisten asioiden johtaja, Keskuskauppakamari

Päivi Wood, johtava asiantuntija, Keskuskauppakamari TOUKOKUU 2022 7

KYMENLAAKSON METSÄTEOLLISUUS 150

Itävaltalainen paperimestari Gottlieb Kreidl (1850-1908) oli yksi Verlan puuhiomon perustajista ja tehtaan johtaja. Kuva: Verlan tehdasmuseo

Kymintehtaan puuhiomon ja paperitehtaan perustaja, kauppaneuvos Axel Wilhelm Wahren (1814-1885). Kuva: Museovirasto. Kuvaaja Martin Hirsch, Fotograf Carlsbad Stadtpark, Itävalta, 1873–1877.

Kuusankoski-yhtiön perustaja Carl Robert Mannerheim (18351914). Kuva Museovirasto. Kuvausliike Albert, München, Saksa, 1890–1899.

Vapaaherra, kenraaliluutnantti Carl August Standertskjöld (18141885) perusti vuonna 1872 Inkeroisten puuhiomon. Kuva: Museovirasto, tuntemattoman taiteilijan öljymaalaus.

Norjan sahan Kotkaan perustanut Hans Gutzeit (1836-1919). Kuva: Turun museokeskus, alkuperäisen kuvan omistaja Anders Ramsay. Kuvaaja tuntematon, 1874.

Yläkuvassa Kuusankosken ensimmäinen puuhiomo ja paperitehdas. Kuva: Museovirasto. Kuvausaika ennen tehtaan paloa 1881. Alakuvassa W. Gutzeit & Co:n Kotkassa sijainnut Norjan saha 1870-tai 1880-luvulla. Kuva Kymenlaakson museo

TOIMITUSJOHTAJAN KYNÄSTÄ

MARIKA KIRJAVAINEN TOIMITUSJOHTAJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

Innovaatioilla eteenpäin Eletään vuotta 1872. Norjalainen Hans Gutzeit oli jo aiemmin vieraillut Suomessa ja pannut merkille maan valtavan metsäpotentiaalin. Hans iski silmänsä Kotkaan, joka sijaitsi kätevästi rannikolla ja josta oli helppo lastata ja kuljettaa valmiit tuotteet maailmalle. Tämän lisäksi Kymijoki tarjosi oivan väylän uittaa raakapuuta sisämaasta rannikolle. Hans perusti yhdessä yhteistyökumppaninsa kanssa sahan, josta sai alkunsa yksi maamme suurista yritystarinoista. Samoihin aikoihin myös Kymijoen yläjuoksulla luotiin uutta. Tuolloin perustettiin Kymin ja Kuusankosken paperitehtaat ja Verlan ja Inkeroisten puuhiomot. Mahtoivatko perustajat jo silloin nähdä 150 vuoden päähän tulevaisuuteen ja vielä siitäkin eteenpäin?

la tavalla. Maailma muuttuu ja meidän on oltava muutoksessa mukana. Kriisin jälkeen on noustava nopeasti jaloilleen ja käännettävä muutos mahdollisuudeksi. Elämä ”piippujen varjossa” on ollut olennainen osa kymenlaaksolaisuutta. Lisäksi vilkas satama on tuonut monenlaisia ihmisiä ja kulttuureja maakuntaamme ja Kymenlaakson onkin jo 1800-luvun lopulta lähtien ollut eri kulttuuritaustojen sulatusuuni. Ehkäpä juuri tästä syystä kymenlaaksolaisuutta on vaikea määrittää. Meitä ei pysty kuvaamaan parilla sanalla ja selvää yhteistä nimittäjää on vaikea löytää. Mutta pitäkäämme tätä rikkautena, ei ongelmana.

Kuluva vuosi 2022 on Metsäteollisuus 150 vuotta KymenEi liene sattumaa, että Kotkan sataman perustamisvuolaaksossa -juhlavuosi. On luontevaa kurkata menneeseen, deksi on kirjattu 1871. Satama on kasvanut pienestä tukkimutta vielä sitäkin tärkeämpää on katsoa tulevaan. Suomen kuljetuksiin käytetystä puulaiturista Suomen suurimmaksi ja Kymenlaakson kilpailukyvystä pitää huolehtia ja tehdä yleissatamaksi ja merkittäväksi kansainväliseksi toimijaksi. toimenpiteitä ja päätöksiä, jotka kantavat pitkälle tulevaan. On vaikea kuvitella Kymenlaaksoa ilman laadukasta logistiikMetsäteollisuuden uusilla innovaatioilla on toivottavasti kaverkostoa ja HaminaKotka Satamaa ja paikkansa myös Kymenlaaksossa. Tavara liikHATUNNOSTO JA niiden mukanaan tuomaa työllisyysvaikuu ja logistiikan ja väylien ylläpitoon ja kehitSUURI KIITOS AIKANSA kutusta ja hyvinvointia. tämiseen täytyy löytyä resursseja. Turvalliset ja toimivat liikenneväylät palvelevat tietysti yhSTART UP -YRITTÄJILLE, Maakuntamme identiteetti on hyvin teiskuntaa laajasti, oli sitten kyse tavaraliikenpitkälti muovautunut metsäteollisuuden JOTKA LOIVAT UUTTA teestä, työssäkäynnistä, opiskelusta, soteliija logistiikan pohjalta. Myös infra, eli saJA SYNNYTTIVÄT HUIMIA kenteestä, matkailusta jne. tamat, tiestö, rakennukset, palvelut jne.,

KASVUTARINOITA. ovat syntyneet yhtä matkaa yhdessä näiMikä sitten on sattumankauppaa ja mikä ei – kaiden vahvojen toimialojen kanssa. Kymenkesta huolimatta hatunnosto ja suuri kiitos aikansa laakson työpaikkakehitys on vuosien saatossa kulkenut käsi start up -yrittäjille, jotka loivat uutta ja synnyttivät huimia kädessä metsäteollisuuden ja logistiikan kehityksen kanssa. kasvutarinoita. Toimialoilla ja markkinoilla on kuitenkin tapahtunut muutokKaunista ja valoisaa kevättä ja kesää! sia, ja maakuntamme on kohdannut näistä oman osansa. #kymenlaaksonousuun Tehtaiden sulkemiset ovat horjuttaneet alueen taloudellista #katsetulevaan perustaa ja tuoneet mukanaan tarpeen katsoa asioita uudel-

a

ik Mar TOUKOKUU 2022

9

KYMENLAAKSON METSÄTEOLLISUUS 150

KYMENLAAKSON METSÄTEOLLISUUS 150-VUOTTA TAPAHTUMIA

Juhlaseminaari metsäteollisuuden 150-juhlavuoden kunniaksi Juhlaseminaarin ohjelmassa on puheenvuoroja liittyen niin historiaan, nykyisyyteen kuin tulevaisuuden näkymiin.

LÖYSIN VAIHTO Kymenlaakson metsäteollisuus 150 vuotta

JUHLASEMINAARI 7.6.2022 | Pato Klubi | Kouvola

Kymenlaakson metsäteollisuus sai alkunsa 150 vuotta sitten, kun vuonna 1872 perustettiin Verlan ja Inkeroisten puuhiomot, Kymin ja Kuusankosken paperitehtaat sekä Kotkan Norjan saha.

10 KAUPPAKAMARI

Tilaisuuden aluksi 150 vuoden ihmeestä ja vihreän kullan maakunnan historiasta kertoo UPM Kymi Paperin pitkäaikainen viestintäjohtaja, Verlan tehdasmuseon entinen johtaja, kulttuurineuvos Eero Niinikoski. Tulevaisuuden näkymiä avaa futuristi Elina Hiltunen esityksellään 10 megatrendiä, maapallo ja homo discens. Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharjun esitys "Metsä leivän tuojana, miltä näyttää huominen" tuo taloudellista näkökulmaa seminaariin. Seminaarin juhlapuhujina ovat suomalaislähtöisten metsäyhtiöiden edustajat; UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen ja Stora Enson Suomen maajohtaja Seppo Parvi. Toimittaja Jari Korkin vetämässä Puhetta puusta -paneelissa ajankohtaisista metsäteollisuuden kysymyksistä ovat keskustelemassa europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen, toimitusjohtaja Päivi Suutari MM Kotkamillsistä, johtaja Mari Pantsar Sitrasta ja ympäristöjohtaja Liisa Pietola MTK:sta.

Juhlavuotta vietetään maakunnassa monin tavoin pitkin vuotta. Yrityksiä on haastettu ideoimaan omia metsäaiheisia tapahtumia.

Juhlaseminaaria ovat valmistelleet teollisuuden alan valiokunta yhdessä kauppakamarin henkilöstön kanssa.

Kauppakamarin päätapahtuma on 7.6. pidettävä juhlaseminaari, joka sai nimekseen Löysin vaihto. Löysi-sana on metsätehtaiden ammattislangia ja tarkoittaa tehtaan työvuoroa.

Kutsuvierastilaisuuden toteuttavat yhteistyössä Kymenlaakson kauppakamarin kanssa Konvertia Oy, Kotkan kaupunki, Kouvolan kaupunki, Kymenlaakson liitto, MM Kotkamills, Stora Enso ja UPM.

JARI LEPPÄ KAAKKOIS-SUOMEN VAALIPIIRIN KANSANEDUSTAJA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERI 29.4. ASTI

Metsäteollisuus tarjoaa vastauksen moneen haasteeseen Metsät ovat olleet maamme vaurauden lähde ja metsäteollisuus maamme talouden veturi. Elämme puusta tänäkin päivänä. Suomen merkittävimmät vientituotteet olivat vuonna 2021 paperi ja kartonki metsäteollisuuden viennin kokonaisarvon noustessa yli 14 miljardiin euroon. Meillä Euroopan metsäisimmässä maassa on metsiä ja niiden käyttöä aina osattu katsoa ratkaisuna ongelmaan, ei itse ongelmana. Metsiämme on hoidettu hyvin, niin että taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys on otettu huomioon. Maamme metsävarat ovatkin vuosikymmenten kuluessa koko ajan kasvaneet. Lisäksi meille on kertynyt runsaasti ainutkertaista metsätalouden ja -teollisuuden huippuosaamista. Tätä taustaa vasten on täysin käsittämätöntä, että EU-komissio on viime vuosina nostanut esiin ankaria vaatimuksia kaavamaisesta prosenttisuojelusta ja metsänhoitokeinojen rajoittamisesta. Kansalliseen metsäpolitiikkaan puuttuminen on yksiselitteisesti väärin. Se on vastoin unionin perussopimuksia ja jättää kokonaan huomioimatta kansalliset erityispiirteet. Komission esittämä kieltojen ja rajoitusten malli ei ole oikea tie hiilineutraaliin ja fossiilivapaaseen tulevaisuuteen. Metsät ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö sen sijaan ovat todellinen ratkaisu ilmasto- ja ympäristöongelmiin.

Metsäteollisuuden osaaminen ja biotalouden innovaatiot ovat keskeisin osa tätä ratkaisua. Puuta ja siihen pohjaavien materiaalien käyttöä lisäämällä pystymme korvaamaan fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Ensinnäkin rakentamalla puusta rakennamme samalla hiilivarastoja ja pienennämme maaperän louhinnan tarvetta. Muoviset pakkausmateriaalit ovat korvattavissa täysin biohajoavilla vaihtoehdoilla. Sellupohjaisilla materiaaleilla pystymme korvaamaan muun muassa vaatteissa käytettäviä keinokuituja. Sellu taipuu jopa akuissa käytettäväksi materiaaliksi ja elektroniikkakomponenteiksi. Metsien ja puun kestävän käytön lisääminen on suorastaan välttämätöntä. Ilman sitä emme pääse koskaan irti nykyisestä fossiilitaloudesta. Meille Suomessa tähän sisältyy lisäksi valtava taloudellinen mahdollisuus. Metsäsektori luo työtä ja hyvinvointia aidosti koko Suomeen. Meidän onkin pidettävä huoli siitä, että harjoitettu politiikka tukee jatkossakin koko metsäsektorin kasvua ja kehitystä. Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa metsäteollisuuden maailmanlaajuisten markkinoiden on arvioitu kasvavan noin 200 miljardilla eurolla. Tässä kasvussa meidän täytyy olla mukana ja ottaa siitä osamme. Hyvää kesää toivottaen

Jari

TOUKOKUU 2022 11

KYMENLAAKSON METSÄTEOLLISUUS 150

NÄYTTELY

Kuva: Fantasia Works

Alussa oli puu, joki ja visio Puun vuoro -näyttely Merikeskus Vellamossa 18.5.2022-11.1.2026 Alussa oli puu, joki ja visio. Puusta syntyi vietävän hyviä tuotteita ja Kymenlaakson identiteetin perusta. Tehtaan siluetti on ollut erottamaton osa alueen kaupunki- ja mielenmaisemaa. Merikeskus Vellamon Puun vuoro -näyttely on kunnianosoitus Kymenlaakson metsäteollisuudelle ja sen tekijöille, kolmen löysin väelle. Se nostaa piippujen varjoista esiin tarinoita, joilla on syynsä. Onnistumisia ja luopumisia, vaurautta ja vastoinkäymisiä, tiivistä yhteisöllisyyttä ja rohkeita kurkotuksia rajojen yli. Näyttelyssä kuljetaan puun mukana läpi vuosikymmenten, aina tähän päivään ja kohti uusiutuvaa tulevaisuutta. Matkan varrelle mahtuu innovatiivisia menestystarinoita, mutta myös vaikeita hetkiä. Puu muotoutuu visionäärien käsissä aina uudestaan ja jatkaa matkaansa maailmalle. Merikeskus Vellamon Puun vuoro-näyttely on osa Kymenlaakson yhteistä metsäteollisuuden juhlavuotta: kymenlaaksonihme.fi

Puun vuoro -näyttelyn pystytys Merikeskus Vellamossa.

Tarinakahviloissa päästetään muistot ilmoille Kymenlaakson tarinakahvilat ovat osa yhteistä Kymenlaakson metsäteollisuuden 150 juhlavuotta.

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu! Ilmoittaudu mukaan www.kymenlaaksonihme.fi/tapahtumat -sivulta

Tarinakahviloiden kautta nostetaan esille seudun kulttuuriperintöä osana metsätalouden vauhdittamaa maakuntaa!

Myllykosken tarinakahvila tiistaina 24.5 klo 17.30-19.30 Kulttuuritalo Wanhalla Rautakaupalla (Myllykoskentie 17, 46800 Myllykoski).

Tule kertomaan ja muistelemaan, kuinka tehtaat ja metsä ovat vaikuttaneet omaasi, sukusi ja paikkakuntien elämään. Tarinakahvilat ovat avoimia tilaisuuksia, johon saa tulla kertomaan omia tarinoita, kuuntelemaan ja tuoda vaikkapa valokuvia juttua ryydittämään.

12

KAUPPAKAMARI

Kymijoen tarinakahvila lauantaina 11.6. klo 13-15 Jokituvilla Kouvolan Alakylässä, Joenrannantie 180, 45100 Kouvola. Muut tarinakahvilat on suunniteltu Inkeroisiin, Tirvalle, Pyhtäälle ja Virojoelle, lisätietoa myöhemmin. Tarinakahvilat toteuttaa: Xamkin Älykkäät kulttuurikylät -hanke (Maaseuturahasto) ja Kymenlaakson museo.

HISTORIIKKI

JUHLAT

Stora Enson Anjalankosken tehtailta 150-vuotisjuhlavuoden historiikki

Kuva: UPM Verlan tehdasmuseo

Stora Enso on julkaissut Inkeroisissa sijaitsevien tehtaidensa vaiheista kertovan 150-vuotis-historiikin. Tehtaan ääniä -kirja sukeltaa tehtaiden värikkääseen menneisyyteen. Se kertoo tarinaa 1800-luvun lopulla perustetusta pienestä tulipalojen riivaamasta tehtaasta, jossa on jo 150 vuoden ajan voitettu haasteita, kasvettu ja katsottu eteenpäin. Tehtaat ovat muuttuneet Standerskjöldin, Tampella-yhtiön ja Stora Enson omistuksessa rohkeasti aikojen mukana. - Tehtaissa ei ole kyse pelkästään paperista ja kartongista, vaan niiden ympärille muodostuneesta kulttuurista ja elämäntavasta, kertoo historiikin toimittanut Leena-Kaisa Laakso. Oman äänensä julkaistussa historiikissa saavat myös tämän päivän tehtaalaiset. Kirjassa on lisäksi runsaasti valokuvia, jotka kertovat tekstin rinnalla tarinaa tehtaiden kehityksestä historian saatossa. - Anjalankosken tehtaiden historia ei ole vain tehdashistoriaa vaan vahvasti paikallishistoriaa. Tehtaanmäellä ja sen kahdella tehtaalla on merkittävä rooli Inkeroisten historiassa ja edelleen nykypäivänä. Tehtaanpiippujen juurella on kasvanut monta sukupolvea inkeroislaisia ja tehtaat ovat tuoneet leivän pöytään niin Inkeroisten Tehtaanmäellä kuin muuallakin lähialueilla, kertoo Anjalan Paperitehtaan johtaja Matti Lielahti. Anjalankosken tehtaat olivat Tampella-yhtiön omistuksessa yli vuosisadan, kunnes siirtyivät Enson omistukseen vuonna 1993. Stora Enson Anjalankosken tehtaat niistä tuli vuonna 1998. Nykyisin 150 vuotta myöhemmin Anjalankosken tehtaat muodostuvat kahdesta tuotantolaitoksesta: Anjalan Paperitehtaasta ja Inkeroisten Kartonkitehtaasta. Tehtaan ääniä -teoksen on toimittanut kirjailija Leena-Kaisa Laakso ja sen ulkoasusta vastaa graafinen suunnittelija Nunnu Halmetoja. Kirja on painettu Anjalan tehtaan Vivid-paperille. Kirjan voi ostaa Reuna-kirjakaupasta Myllykoskelta.

UPM Verlan tehdasmuseo 50 vuotta Verlan tehdastoiminta 150 vuotta

Verlassa syntymäpäivät ja avoimien ovien päivä Verlan syntymäpäiviä vietetään 14.5., jolloin juhlitaan 50 vuotta täyttävää Verlan tehdasmuseota. Tänä vuonna tulee myös 150 siitä, kun tehdastoiminta käynnistyi Verlassa. Juhlapäivän ohjelma 14.5. Kollamakasiinissa 13.00 Juhlapuheet ja kahvitarjoilu Eilinen elää Verlassa -historiikin julkistus Verla 150 vuotta -näyttelyn avaus 14.00 Äijäkanteleet esiintyy 14.30 Verlan tehtaan varhaisvaiheista, Hannu Pukkila Museon opastukset tasatunnein 11.00-16.00. Saksalaisen paperimestarin rooliopastukset 12.00 ja 15.00. KymiSunin veneretket 12.00 - 15.30 tehtaan alalaanilta UPM-näyttely avoinna. Tapahtumapäivän ohjelma on maksuton. Kävijöille historiikki maksutta mukaan.

TOUKOKUU 2022 13

VASTUULLISUUS AJANKOHTAISTA

Todellinen talouskatastrofi JUURI KUN PANDEMIA ALKOI HELPOTTAA, SAATIIN EUROOPPAAN UUSI TALOUSHAASTE UKRAINAN KRIISISTÄ. VENÄJÄN TALOUDELLE HYÖKKÄYSSOTA TIETÄÄ PITKÄÄ TAKAPAKKIA, JONKA KAIKKIA SEURAUKSIA ON VIELÄ MAHDOTONTA ENNUSTAA. VYÖTÄ JOUDUTAAN KIRISTÄMÄÄN MYÖS MEILLÄ SUOMESSA, TOTEAA SUOMEN PANKIN TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ IIKKA KORHONEN.

TEKSTIT TIMO SORMUNEN

Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen teki 24. helmikuuta tutut aamurutiinit. Niihin kuului myös pikainen vilkaisu kännykkään ja tarjolla oleviin uutisotsikoihin. Kyseisenä aamuna ne koostuivat yhdestä selkeästä pääuutisesta: Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. ”Ensimmäinen ajatus oli, että nyt se sitten tapahtui”, Korhonen muistelee. Monelle suomalaiselle uutinen oli järkytys, joka samalla nosti esiin vanhat pelot itänaapurin arvaamattomuudesta. Kokeneen Venäjän tutkijan silmissä se oli lopulta vain loogista jatkumoa vuoden 2014 Krimin miehitykselle sekä Donbassin ja Luhanskin ”mielikuvitusvaltioille”, kuten Korhonen itse alueita kuvailee. ”Huonoja enteitä oli ilmassa riittämiin jo vuosien ajan, jos niitä vain halusi nähdä. Toki itsekin toivoin viimeiseen asti, että sotapuheet olisivat olleet lopulta vain Venäjän bluffia”, hän huokaa.

Armoton isku Venäjän taloudelle Heti ensimmäiset uutisotsikot luettuaan Korhoselle kirkastui myös se, että sota tulee olemaan Venäjän taloudelle todella kova isku, josta selviämistä on edelleen vaikea edes ennustaa. Venäläisten ostovoima ja ruplan kurssi syöksyivät saman tien alamäkeen ja pudotusta oli kertynyt sodan ensimmäisen kuukauden aikana noin 30 prosenttia. Ja vielä pahempaa on edessä, kun lännen asettamat talouspakotteet alkavat kesän tullen puremaan täydellä tehollaan. Ei siis ihme, että nuorta ja osaavaa väkeä muuttaa maasta kiihtyvällä vauhdilla, jos se vain on heille vielä käytännössä mahdollista. ”Se on ainakin selvää, että hyökkäyspäätöstä tehtäessä ei mietitty riittävän rationaalisesti sen talousvaikutuksia”, Korhonen toteaa. Ruuan suhteen Venäjä on varsin omavarainen, mutta monella muulla toimialalla tiukat tuonti-

14 KAUPPAKAMARI

Teemajuttu_02-2022 2

7.4.2022 15.18.47

VASTUULLISUUS

rajoitukset ja talouspakotteet halvaannuttavat tuotantoa. Muun muassa legendaarinen Lada-tehdas lomauttaa huhtikuussa väkensä komponenttipulaan vedoten. Toisaalta harvalla venäläisellä on pian edes varaa auton vaihtoon. Korhosen luotsaaman tutkimusryhmän synkkä ennuste näet on, että Venäjän bruttokansantuote putoaa tänä vuonna noin 10 prosenttia. Tuonnin arvon arvioidaan romahtavan puoleen nykyisestä. ”Vastaavia lukemia nähtiin aikanaan Iranissa, kun talouspakotteet alkoivat iskeä sinne täydellä teholla”, Korhonen vertaa.

päättivät vetäytyä Venäjän markkinoilta. ”Tässä tilanteessa olisikin näyttänyt todella pahalta, jos sinne olisi jääty odottelemaan tilanteen kehittymistä. Nyt oltiin yhteisessä rintamassa”, Korhonen kehuu. Taustalla olivat yritysten vaakakupissa alati painavammaksi tekijäksi tulleet vastuullisuuskysymykset, mutta myös synkkä tuntuma Venäjän tulevien vuosien talous- ja liiketoimintanäkymistä. Sikäläisille markkinoille ei ole paluuta kenties koko 2020-luvulla, vaikka sota pian loppuisikin.

Edessä ankea tulevaisuus

Miltä Venäjä sitten näyttää vaikkapa kolmen vuoden päästä?

Länsimaiden nopea ja määrätietoinen pakotepolitiikka ei sen sijaan yllättänyt kokenutta tutkijaa, sillä päätöksiä oli viritelty ja niistä oli myös varoiteltu valmiiksi jo etukäteen. Isompi hämmästys oli se, millaisella vauhdilla ja yhtenäisyydellä ulkomaiset yritykset – suomalaiset jopa niiden etujoukoissa –

”Talous on paljon nykyistä pienempi ja irrotettu maailmantaloudesta, EU:sta ja Yhdysvalloista. Kansalaisten elintaso ja yritysten investoinnit ovat paljon nykyistä alemmalla tasolla. Kiinan kanssa tehdään entistä enemmän yhteistyötä”, Korhonen tiivistää.

Kuva: Vesa Moilanen

MAALISKUU 2022

KUVA VESA MOILANEN

15

AJANKOHTAISTA VASTUULLISUUS

Synkkenevää suhdannetta myös Suomeen Ukrainan kriisi heittää ison varjon myös Suomen talouteen, vaikka Venäjän vienti oli jo edellisen kriisin jäljiltä typistynyt runsaaseen viiteen prosenttiin. Nyt se on painunut nollaan.

Valtiontaloudessa menokehykset joustavat ja velanottoa lisätään muun muassa puolustusmenojen kasvun ja pakolaiskriisin vuoksi. Suomen Pankissa jouduttiinkin kevään korvalla tekemään kaksi erillistä skenaarioita tulevista kehityspoluista. Ensimmäisessä laskelmassa vaikutukset talouskasvuun ja inflaatioon rajautuvat pääosin kuluvaan vuoteen, jolloin Suomen talous kasvaisi tänä ja ensi vuonna noin 2 prosenttia. Toisessa laskelmassa Suomen vientimarkkinat typistyvät eikä Venäjän tilalle vielä löydetä korvaavia vientikohteita. Myös raaka-aineiden ja energian hinnat pysyvät korkealla. Tällöin Suomen talouskasvu saattaisi kutistua noin 0,5 prosenttiin. Molemmissa laskelmissa Suomen inflaation odotetaan nopeutuvan kuluvana vuonna 4–5 prosenttiin. ”Kyllä meilläkin joudutaan tinkimään elintasossa. Korotukset näkyvät jo nyt mm. elintarvikkeiden, teräksen ja lannoitteiden hinnoissa. Ruuan hintaan vaikuttaa paljolti se, millainen on Euroopan satokesä.” Isoin kysymysmerkki on lopulta energian hinta. Siinä ratkaisun avaimet ovat Korhosen mukaan Yhdysvalloilla ja muutamilla suurilla öljyntuottajamailla, joita nyt painostetaan lisäämään tuotantoaan Venäjän öljyn korvaajana. Sähkön osalta helpotusta tuo hiljalleen käynnistyvä Olkiluoto 3-ydinvoimala. Valonkajastusta

16

KAUPPAKAMARI

KUVA PETER MICKELSSON

Sotauutisten myötä kuluttajien luottamus on kääntynyt jyrkkään laskuun ja pessimismi valtaa alaa myös elinkeinoelämän piirissä.

”KYLLÄ MEILLÄKIN JOUDUTAAN TINKIMÄÄN ELINTASOSSA. KOROTUKSET NÄKYVÄT JO NYT MM. ELINTARVIKKEIDEN, TERÄKSEN JA LANNOITTEIDEN HINNOISSA. ” tuo myös Euroopan vihreä siirtymä, kun Eurooppa pyristelee pikavauhtia irti Venäjän fossiilisesta tuontienergiasta. ”Lämpöpumppuihin, LNG-tekniikkaan ja ylipäätään energiansäästöön liittyvään teknologiaan tehdään pian isoja investointeja. Ja aikanaan on Ukrainakin rakennettava uusiksi. Näissä riittää työtä myös suomalaisyrityksille”, vuosina 2009–2010 myös Kyiv School of Economicsin vierailevana professorina ollut kauppatieteiden tohtori kannustaa.

VASTUULLISUUS

Kuva: Antti-Aimo Koivisto

KUVA ANTTI-AIMO KOIVISTO

Kansainvälisesti arvostettua Venäjän-tuntemusta Iikka Korhosen (53 v) luotsaama Suomen Pankin nousevien talouden tutkimuslaitos perustettiin pian Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuonna 1991. Venäjän ohella se tutkii ja analysoi mm. Kiinaa. Laitos on alansa kansainvälisesti tunnustettu asiantuntijaorganisaatio, jonka osaamiseen ja analyyseihin luotetaan muun muassa EKP:ssä, Euroopan Komissiossa ja Yhdysvaltain keskuspankki FED:ssä. ”Vastaavia tutkimussuuntauksia on muissakin EU-maissa ja niiden kesken on selkeää työnjakoa. Esimerkiksi espanjalaiset keskittyvät tutkimaan Latinalaista Amerikkaa”, Korhonen kertoo. Taloustieteilijä tuli tutkimuslaitokseen yksityiseltä pankkisektorilta vuonna 1995, joten hän on ehtinyt nähdä itänaapurin monet myllerrykset ja suunnanmuutokset. Korhonen on johtanut kymmenen ekonomistia työllistävää yksikköä vuodesta 2009 lähtien ja tehnyt siinä sivussa myös omaa tutkimustyötä. ”Monissa muissa maissa kriisit kehittyvät hitain askelin eteenpäin, mutta Venäjällä ne voivat realisoitua muutamassa viikossa. Ukrainan tilanne lieneekin kirkastanut MAALISKUU 2021 myös suomalaisille sen, miksi naapurimaata ja sen tilannetta kannattaa seurataMAALISKUU ja 2022 tutkia”, Korhonen toteaa.

19 17

Julmat jäähyväiset idänkaupalle LAHTELAINEN RAUTE KERÄSI VIELÄ TAMMIKUUSSA YLI KOLMANNEKSEN UUSISTA TILAUKSISTAAN VENÄJÄLTÄ JA HORISONTISSA KAJASTI LUPAAVA KASVU. VENÄJÄN HYÖKKÄYS UKRAINAAN KUITENKIN ROMUTTI MARKKINAT YHDESSÄ YÖSSÄ. NYT KATSE ON JO MUILLA MANTEREILLA, LISÄTAAKKANA OVAT KUITENKIN RAJUSTI NOUSSEET KULJETUSKUSTANNUKSET. TEKSTI: TIMO SORMUNEN KUVAT: RAUTE

18 KAUPPAKAMARI

AJANKOHTAISTA

Yllätys, järkytys ja pettymys.

keskittyvää väkeä.

Siinä kolme tunnetta, jotka velloivat lahtelaisen Rauten toimitusjohtajan Tapani Kiiskin mielessä, kun ensimmäiset Ukrainan sotauutiset osuivat hänen näkökenttänsä. Pelkoja konfliktin äitymisestä oli toki ilmassa, mutta silti yhtiössä uskottiin viimeiseen asti järjen voittoon.

”Toistaiseksi meidän on edettävä voimassa olevien lakipykälien mukaan ja noudatettava tehtyjä sopimuksia. Jos asiakkaat eivät pysty maksamaan, sopimukset on neuvoteltava uusiksi. Pöytä on joka tapauksessa putsattava ennen poistumista”, Kiiski painottaa.

”Uutinen oli todella iso järkytys henkilöstölle rajan molemmin puolin. Tällaisiin sotatoimiin ei uskottu täällä Suomessa, mutta ei myöskään toimipaikoillamme Pietarissa, Kirovissa ja Moskovassa”, Kiiski kertoo.

Hänen ykköstoiveensa onkin, että sota saataisiin loppumaan nopeasti. Sen jälkeen alkaisi kenties selvitä, miltä tulevaisuus Venäjällä alkaa näyttää ja millaisin askelin pakotteita voitaisiin mahdollisesti purkaa.

Alkushokin jälkeen tilannetta ovat varovaisin sanakääntein kommentoineet myös yrityksen venäläiset asiakkaat.

”Se on kuitenkin selvää, että Venäjän markkinoita katsellaan uudelleen vasta sitten, kun sikäläinen hallinto ja yhteiskunta ovat uudistuneet riittävästi. Ja tuskinpa lähdemme silloinkaan liikkeelle liput liehuen. Kyllä luottamuksen palautuminen vie aikaa”, Kiiski toteaa.

”Politiikasta ei uskalleta puhua, mutta sota toki mainitaan. Heillä on luonnollisesti suuri huoli omasta tulevaisuudestaan, kun tuoreilla laiteinvestoinnilla ei ole enää juurikaan arvoa. Riskinä on, että alta murenevat markkinat ja samalla koko Venäjän talous”, Kiiski toteaa. Venäjälle vasta uudistusten myötä Monen muun suomalaisyrityksen tavoin Raute teki sodan puhjettua todella nopeat johtopäätökset. Puujalostusteknologiaa kehittävä ja toimittava yhtiö ilmoitti maaliskuun alussa lopettavansa aktiivisen Venäjän-kaupan, mutta hoitavansa loppuun aiemmin sovitut toimitukset. Lopullisesti lappu laitetaan luukulle parin vuoden päästä, sillä laitetoimitusten lisäksi yhtiön on hoidettava sovitut asennukset ja koulutukset.

Suomalaisyritysten vetäytyminen itärajan takaa on ollut monien mielestä jopa yllättävän nopea. Kiiski pitää joukkopakoa täysin ymmärrettävänä, sillä Venäjän hyökkäys rikkoi kaikkia kansainvälisiä pelisääntöjä. ”VENÄJÄN KOHDALLA Myös markkinanäON KIRKASTUNUT KORUTTOMASTI kymät murenivat saman tien ankaSE, MITÄ TARKOITTAA rien talouspakotteiVAKAA JA ENNUSTETTAVA den ja vientirajoitusten myötä. INVESTOINTIYMPÄRISTÖ.

SEN ETEEN KANNATTAA MEILLÄ SUOMESSAKIN TEHDÄ NYT TOSISSAAN TÖITÄ."

”Asiaa toki tarkastellaan aktiivisesti ja vanha ”never say never” -varovaisuus mielessä”, Kiiski tähdentää. Runsaan 140 miljoonan euron liikevaihtoa tekevällä ja liki 800 henkilöä työllistävällä pörssiyhtiöllä on Venäjällä noin 40 hengen myynti- ja after sales-joukkue. Lisäksi päätoimipaikalla Lahdessa on pelkästään Venäjän markkinoihin

Bisnesten jatkaminen olisi tarkoittanut myös Venäjän sotakassan kasvattamista.

”Nämä syyt nopeuttivat vetäytymispäätöstä, vaikka samalla tunsimme myös pettymystä. Olemme toimineet Venäjällä jo varsin pitkään, mutta emme sittenkään oppineet tuntemaan sitä riittävästi”, toimitusjohtaja tunnustaa. Kasvukatse Aasian ja Amerikan mantereille Vetäytyminen tuo ison loven Rauten liiketoimintaan, sillä Venäjä ehti viimeisten kahden TOUKOKUU 2022 TOUKOKUU 2022 19

AJANKOHTAISTA

vuoden aikana nousta jo Euroopan rinnalle yhtiön tärkeimpänä vientimarkkinana. Esimerkiksi viime vuonna uusista tilauksista peräti 39 prosenttia oli Venäjältä. Euroiksi muutettuna se tarkoittaa 79 miljoonaa. Tässä lovessa riittää Kiiskin mukaan paikkaamista ja katsetta suunnataankin nyt yhtiön muille vientimarkkinoille. Niitä ovat Euroopan lisäksi muun muassa Pohjois- ja Etelä-Amerikka sekä Aasia. ”Tämä on meille kiistatta kova paikka, jota käydään läpi myös alihankkijaverkoston kanssa. Aiomme pitää kumppaneistamme kiinni, sillä ei meiltä löydy kaikkeen omaa osaamista”, Kiiski toteaa. Ilmoilla onkin hänen mukaansa tiettyä talvisodan ”kyllä tästä selvitään”-henkeä, joka tuntuu nyt yhdistävän koko suomalaista yritys- ja yrittäjäkenttää.

Lisäkiusana kuljetuskustannukset Suomalaisten vientiyritysten murheena on kuluvana keväänä ollut paitsi Venäjä myös sitkeästi kiertävä koronavirus, joka ottaa uutta vauhtia etenkin Kiinassa. Vielä isompana huolenaiheena ovat koronan myötä taivaisiin nousseet rahtihinnat, jotka rassaavat etenkin Rauten kaltaisia kone- ja laitetoimittajia. ”Merirahtien hinnat ovat viimeisen parin vuoden aikana suorastaan räjähtäneet ja korotukset ovat olleet konttiliikenteessä jopa 5–10-kertaisia. Kallis diesel tuo oman lisänsä, mutta se on meille pienempi murhe”, Kiiski kertoo.

Eikä kasvokkain tavattaessa ole epäselvyyttä päivän puheenaiheesta.

Hurjien rahtihintojen myötä Raute on siirtänyt alihankintaa takaisin Kiinasta kotimaahan ja lähialueille. Se ei silti poista perushaastetta: vientikauppa Suomesta on entistä kalliimpaa.

”Venäjän kohdalla on kirkastunut koruttomasti se, mitä tarkoittaa vakaa ja ennustettava investointiympäristö. Sen eteen kannattaa meillä Suomessakin tehdä nyt tosissaan töitä”, Kiiski muistuttaa.

”Isona huolena tässä on, että inflaation nimissä aletaan korottaa monia muitakin maksuja ilman aitoja perusteita. Siitä on jo kuluttajapuolella viitteitä. Kilpailua tarvitaan – myös hinnoissa”, Kiiski muistuttaa.

KUKA: Tapani Kiiski, 59 Puunjalostusteollisuudelle koneita ja laitteita toimittavan Rauten toimitusjohtaja vuodesta 2004. Hallituksen jäsen mm. Helkama Bicassa, Helkama Veloxissa ja Teknologiateollisuuden työnantajissa KOULUTUS: Diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaatti HARRASTUKSET: mökkeily ja liikunta PERHE: Vaimo ja neljä aikuista lasta

14

KAUPPAKAMARI

URATARINA

Työtä turvallisen Haminan hyväksi TONI PUUSTINEN ON HAMINAN KAUPUNGIN HISTORIAN ENSIMMÄINEN TURVALLISUUSPÄÄLLIKKÖ. TYÖ SISÄLTÄÄ PALJON YHTEIS- JA KEHITTÄMISTYÖTÄ VIRANOMAISTEN, SATAMAN, VESI- JA ENERGIALAITOKSEN KANSSA.

Ensimmäisessä oikeassa kesätyössäni toimin vanhempieni omistaman hautaustoimiston kesäapulaisena. Työ opetti inhimillisyyttä ja ihmisten kanssa toimimista vaikeissakin tilanteissa, sekä muistutti ihmiselämän hauraudesta. Ennen nykyistä työtäni ja insinööriopintojen aloittamista olin kuuden vuoden ajan ilmanvaihtoasentajana Kotkassa ja pääkaupunkiseudulla, ja koenkin että käytännön työkokemuksesta on ollut paljon hyötyä uralla edetessäni. Näitä oppeja olen myöhemmin hyödyntänyt muun muassa omakotitalomme rakentamisessa vuonna 2019. Merkittävin askel työurallani oli uskallus lähteä opiskelemaan myöhemmällä iällä. Aloitin insinööriopinnot Joensuussa, Karelia-ammattikorkeakoulussa 26-vuotiaana. Valmistuttuani muutimme avoTONI PUUSTINEN

vaimoni kanssa takaisin Kotkaan, jossa työllistyin välittömästi LVI-pro-

Turvallisuuspäällikkö

jektinhoitajaksi Are Oy:lle. Siellä ammensin vanhemmilta konkareilta

Yhdyskuntatekniikan päällikkö

oppeja, joita pääsen myös uusissa työtehtävissäni hyödyntämään.

Haminan kaupunki

Töiden ohella vietän vapaa-aikani perheen kanssa, sekä suoritan energiatekniikan maisterivaiheen opintoja LUT-yliopistossa Lappeen-

KOULUTUS Talotekniikan insinööri (AMK)

rannassa. Innolla odotan myös aukeavaa vesistöä ja kesäkalastuskauden alkua. Paras paikka rauhoittua työ- ja arkikiireiden osalta onkin järven ranta tai vaellusretki metsässä.

MOTTO

Tällä hetkellä tutustun paikallisiin yhteistyökumppaneihin turval-

"The way to get started is to quit talking and begin doing"

lisuuden näkökulmasta ja kouluttaudun uusiin työtehtäviin. Etenkin

- Walt Disney

Haminan kaupungin juuri perustetun turvallisuuspäällikön tehtävien omaksumisen ja kehittämisen olen kokenut erittäin mielenkiintoiseksi. Jokaisena päivänä on tarttunut paljon uutta tietoa jota voidaan käyttää turvallisemman Haminan hyväksi. TOUKOKUU 2022

21

AJANKOHTAISTA

Yhteistyökanava yrityksille ukrainalaisten pakolaisten työllistämiseksi KAUPPAKAMARIT YMPÄRI SUOMEN ALOITTIVAT YHTEISTYÖN MAAHANMUUTTAJIA, TURVAPAIKANHAKIJOITA JA PAKOLAISIA TYÖLLISTYMÄÄN AUTTAVAN STARTUP REFUGEESIN KANSSA. MATALA KYNNYS YRITYKSILLE LÄHTEÄ TYÖLLISTÄMÄÄN.

Suomeen on tullut lyhyessä ajassa kymmeniä tuhansia ukrainalaisia, jotka haluavat työllistyä mahdollisimman pian. Kauppakamarit saattavat yhteen työvoimaa kaipaavia jäsenyrityksiään, työpaikkoja välittävän Startup Refugeesin palvelut sekä työtä kaipaavat ukrainalaiset.

hyvin koulutettuja. Startup Refugeesin toiminnanjohtajan Elisa Vepsäläisen mukaan ukrainalaisten joukossa on hyvin monenlaisia osaajia, niin korkeasti koulutettuja kuin myös vähemmän koulutettuja.

Kymenlaakson kauppakamari aktivoi omia jäsenyrityksiään viime perjantaina, jotta mahdollisimman moni ryhtyisi työllistämään maassa olevia pakolaisia.

Kauppakamarien viime syksynä tekemän jäsenyrityskyselyn mukaan peräti 75 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä kärsii osaajapulasta. Tarvetta on niin asiantuntijatason työntekijöistä kuin ns. duunareistakin.

”Ukrainalaiset ovat erittäin motivoituneita aloittamaan työt vaikka heti. Moni kertoo haluavansa - Kauppakamareilla ja yrityksillä on ollut valtatöitä, ihan mitä vaan päästäkseen alkuun. Olemva halu tehdä jotain konkreettista ukrainalaisten me iloisia, että voimme tarjota Startup Refugeeauttamaiseksi. Tämä on erinomainen tapa; voimsin palvelun kauppakamareiden jäsenyritysten me auttaa sotaa pakenevia ukrainalaisia sekä käyttöön. Kauttamme voi etsiä monien eri alojen samalla helpottaa yritysten osaajapulaa”, sanoo osaajia ja motivoitunutta työvoiKeskuskauppakamarin toimimaa erilaisiin tarpeisiin”, sanoo tusjohtaja Juho RomakkaVepsäläinen. niemi. UKRAINALAISET OVAT

ERITTÄIN MOTIVOITUNEITA ALOITTAMAAN TYÖT VAIKKA HETI.

-Yritämme tälläkin tavalla auttaa Ukrainan sodasta kärsiviä pakolaisia ja edistää heidän polkuaan työelämään. Monilla heistä on hyvä ammattitaito ja halu tehdä työtä ja toivomme, että yritykset lähtevät nyt matalalla kynnyksellä työllistämään heitä, painottaa Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja Marika Kirjavainen. Sotaa paenneet ukrainalaiset ovat keskimäärin 22 KAUPPAKAMARI

-Uskon, että yhteistyö Startup Refugeesin kanssa on kaikille osapuolille myönteinen. Ukrainalaiset saavat töitä ja pääsevät kotoutumisen alkuun ja työvoimapulasta kärsivät yritykset saavat osaajia, sanoo Romakkaniemi. .Startup Refugees on voittoa tavoittelematon toimija, joka tukee pakolaisia, turvapaikanhakijoi-

Löydä yrityksesi tarvitsema osaaja Startup Refugeesin palveluiden kautta Startup Refugees kerää sähköiselle alustalle Suomeen tulleiden ulkomaalaisten osaamisprofiileja ja yhdistää sitä kautta osaajia yritysten tarpeisiin. Startup Refugees hoitaa kaiken käytännön työn osaamisen kartoittamisesta aina rekrytoinnin loppuunsaattamiseen. Yritykset ilmoittavat osaajatarpeensa itse suoraan Startup Refugeesille. Palvelut ovat maksuttomia yrityksille.

ETSITKÖ OSAAJAA? TOIMI NÄIN!

Startup Refugees järjestää yhdessä kauppakamareiden kanssa valtakunnallisia sekä alueellisia tietoiskuja. Näissä tilaisuuksissa kerrotaan Startup Refugeesin tarjoamista palveluista ja yritysten mahdollisuuksista helpottaa omaa osaajapulaansa ulkomaalaisten osaajien avulla. Avoimet työpaikat/osaajatarve ilmoitetaan osoitteeseen: info@startuprefugees.com.

•

Osaajaa kaipaava yritys on suoraan yhteydessä Startup Refugeesiin sähköpostin välityksellä.

•

Avoimet työpaikat/osaajatarve ilmoitetaan osoitteeseen: info@startuprefugees.com.

•

Viestikenttään laitetaan tietoa työpaikkojen määrästä, työn kestosta sekä vaadittavasta kielitaidosta ja osaamisesta.

•

Tämän jälkeen Startup Refugeesin tiimi etsii avoimeen työpaikkaan sopivat kandidaatit kerättyjen osaamisprofiilien perusteella ja mikäli sopiva osaaja löytyy, sopii rekrytoinnin yksityiskohdista yrityksen kanssa.

MITÄ STARTUP REFUGEES KÄYTÄNNÖSSÄ TEKEE? •

Kartoittaa Suomen tulleiden ulkomaalaisten osaamista, ammattitaitoa ja motivaatiota muodostaen kokonaisuudesta osaamisprofiilin sähköiseen järjestelmäänsä.

•

Yhdistää osaamisprofiilien perusteella yritykselle sopivan osaajan.

•

Esihaastattelee sekä tarjoaa tarvittaessa tukee työhaastatteluiden järjestämisessä.

•

Tarjoaa monikielisen tuen kaikissa rekrytoinnin vaiheissa.

•

Neuvoo työsopimuksiin ja työlupiin liittyvissä asioissa.

•

Lisäksi jokainen Startup Refugeesin kautta työllistynyt suorittaa suomalaiseen työelämään perehdyttävän Working Life in Finland koulutuksen, joka antaa valmiuksia toimia suomalaisessa työelämässä.

LISÄTIETOJA Startup Refugees Maiju Mitronen +358 44 231 0804 maiju@startuprefugees.com

TOUKOKUU 2022

23

TEEMA

liikenne ja logistiikka

24

KAUPPAKAMARI

TEEMA LIIKENNE JA LOGISTIIKKA

KOLUMNI

Matkalla maailman Matkalla maailman markmarkkinoille - muuttuuko kinoille - muuttuuko Suomen saavutettavuus Suomen saavutettavuus? Venäjän hyökkäyssodan myötä myös Suomen logistinen sijainti on muutoksen kourissa. Venäjän ilmatilan sulkeminen, konttiliikenteen ongelmat sekä kohonneet energian hinnat vaikuttavat suoraan kuljetuskustannuksiin. Näillä tekijöillä on myös merkittävä vaikutus kuljetusten toiminta- ja huoltovarmuuteen, viime kädessä siihen, mikä on Suomen logistinen sijainti.

toiminta- ja huoltovarmuudessa. Suomi hengittää satamien kautta. Ne muodostavat elintärkeän linkin ulkomaankaupan sujuvuudelle ja logistisille ketjuille ja ovat usein Suomen sisäisten logististen ketjujen alku- ja päätepisteinä. Kun maailma ympärillämme myllertää, on entistä tärkeämpää saada pitkäjän-

Muutoksia globaaleihin kuljetusketjuihin oli havaittavissa jo Trumpin kaudella. Ko-

teisiä investointeja liikenteen infraan.

mm. maantieliikennesektorilla johtivat hintojen nousuun ja söivät luottamusta ketjujen toimivuudesta. Kaksi vuotta pandemian alun jälkeen vaikutukset tuntuvat edelleen.

PÄIVI WOOD JOHTAVA ASIANTUNTIJA, KESKUSKAUPPAKAMARI

nen merikuljetuksista, Itämeren turvallisuustilanne ja mahdolliset kasvavat jännitteet on huomioitava myös Suomen

Kuljetusketjut olivat jännittyneessä tilassa jo ennen Venäjän hyökkäystä.

ronapandemian seurauksena kuljetusketjut heittivät kuperkeikkaa. Satamien sulkeminen, osaavan työvoiman pula

Kuva: Liisa Takala

Suomen ollessa lähes täysin riippuvai-

Suomen saavutettavuus maailmalta on levännyt vahvasti hyvin toimivien ja luotettavien lento- ja meriyhteyksien harteilla. Lento- ja meriliikenne ovat edelleen koronan jälkeisessä toipilasvaiheessa. Lentoliikenteen toipumiseen uuden lisän tuo lentoliikenteeseen vaikuttavat pakotteet ja vastapakotteet. Nämä iskevät erityisen lujaa juuri Suomeen, lyhyin reitti Euroopasta Aasiaan on kulkenut

Liikennehankkeet tukevat alueellista saavutettavuutta ja lisäävät investointeja Suomeen. Vaikka väestö on Suomessa keskittynyt etelään, teollisuus elää ja voi hyvin myös pohjoisemmassa Suomessa. EU-maita on nivottu yhteen eurooppalaisten liikenneverkkojen ja niitä tukevan rahoituksen avulla. Erityisesti Suomen kaltaiselle reunavaltiolle saavutettavuus on erittäin merkityksellistä. Suomesta etelään ja länteen liikenteen infraan on tehty voimakkaita investointeja, vihreää siirtymää tukevat raidehankkeet ovat olleet EU-politiikan lisäksi monessa paikassa kehittämisen ytimessä. Meidän on pidettävä huolta siitä, että suhteellinen logistinen sijaintimme ei karkaa yhä kauemmas maailman markkinoilta kohoavien energiahintojen myötä.

Suomesta Venäjän yli. Kuljemme sumussa sen osalta, kuinka kauan tilanne kestää, jaetaanko markkinoita uusiksi ja miten tämä vaikuttaa Suomen saavutettavuuteen. TOUKOKUU 2022 25

22

KAUPPAKAMARI

TEEMA LIIKENNE JA LOGISTIIKKA

Kuljetusyritykset ahdingossa POIKKEUKSELLINEN JA ERITTÄIN NOPEA KULJETUSKUSTANNUSTEN NOUSU ON ISKENYT ERITYISEN KOVAA KULJETUSYRITYKSIIN. PUMPPUHINTOJEN NOUSU PILVIIN ON PISTÄNYT MONEN YRITYKSEN KASSAN KOETUKSELLE. TILANNETTA HANKALOITTAA LISÄÄNTYVÄ KULJETTAJAPULA JA JOS JOLLAKULLA ON MAHDOLLISUUS INVESTOIDA, NIIN SEKÄÄN EI KÄY HETKESSÄ. UUTTA KALUSTOA SAA TÄLLÄ HETKELLÄ JONOTTAA VUODEN PÄIVÄT. KAUPPAKAMARIT OVAT PERÄÄNKUULUTTANEET NOPEITA TOIMENPITEITÄ YRITYSTEN AUTTAMISEKSI. TEKSTI KIRSI JUURA KUVA PIXHILL Noin 90 % Suomen tavaraliikenteestä kulkee kumipyörillä maanteitä pitkin. Kuljetusala on maamme kilpailukyvyn kannalta merkittävä toimiala ja keskeinen tekijä huoltovarmuuden turvaamisessa. Jos tavarakuljetukset katkeaisivat, niin tehtaat pysähtyisivät ja kotitaloudet jäisivät ilman jokapäiväisiä tuotteitaan. Muun muassa kaikki kauppoihin tulevat tavarat kuljetetaan kuorma-autoilla. Kuljetusyritykset ovat tyypillisesti perheyrityksiä. Lähes puolet kuljetusyrityksistä liikennöi yhdellä autolla. TOUKOKUU 2022 27

TEEMA LIIKENNE JA LOGISTIIKKA

Kuljetusyrityksiä kohdannut ahdinko on Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Kari Palojärven mukaan vakavin vuosikymmeniin. -Näin huonoa vuotta ei ole ollut ikäkuunapäivänä. Ongelmia on oikein nipuissa. Koko kurjuus tiivistyy neljään asiaan; ei ole kuljettajia, ei saada autoja, rahat on loppu ja kohta ei ole yrittäjiä, Palojärvi kiteyttää alan tilannetta. ”Sotatalous ampuu aina dieselin hintaan” Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seuranneet pakotteet ovat myllertäneet energiamarkkinat uuteen uskoon. Globaali epävarmuus on vaikuttanut maailmanmarkkinahintoihin ja tilanne on näkynyt pumppuhinnoissa. Tilastokeskuksen mukaan dieselöljyn hinta on noussut joulukuusta 2021 maaliskuuhun 2022 yhteensä 66 senttiä litralta. Euroopan komission joulukuun lopussa 2021 julkaiseman tilaston mukaan dieselin hinta on Suomessa Euroopan toiseksi kalleinta. Pitkien etäisyyksien Suomessa kustannustaso on kohdellut ankarasti erityisesti kuljetusalaa. - Sotatalous ampuu aina dieselin hintaan. Suomi on hyvin varautunut erilaisiin kriiseihin ja poikkeusoloihin, mutta Ruotsissa ja Keski-Euroopassa tilanne on ollut toinen. Yksi dieselin hinnannousuun vaikuttava tekijä onkin ollut, että valtiot ryhtyivät ostamaan varastoon polttoaineita ja öljyä, jota seurasi kysyntäpiikki ja hinnat nousivat, Kari Palojärvi sanoo. Kurjuutta kärjistää, että kuljetusalalla on ollut huono kannattavuus jo muutaman vuoden ajan. - Tavallaan tämä dieselin hinnannousu paljasti, kuinka haavoittuvassa tilanteessa yritykset ovat. Hintashokki tuntui rajusti vakavaraisuudessa ja kannattavuudessa, monella yrityksellä ei ollut puskureita, Palojärvi sanoo. Polttoainekustannusten lisäksi yritysten kannattavuutta nakertavat myös muut koko ajan nousevat kulut. - Ei pidä keskittyä nyt pelkkään polttoaineeseen. Meillähän juoksee siellä taustalla kaikki muut kulut, jotka nousevat aivan ennen näkemätöntä tahtia. Autojen hinnat ovat nousseet 15 prosenttia vuodessa. Ja kun puhutaan satojen tuhansien ar28

KAUPPAKAMARI

Kuljetusyrityksen kustannusrakenne •

44 % työkustannuksia

•

23 % polttoaineen osuus

-> merkittävimpänä kuljettajien palkat •

33 % muut: -> huollot -> korjauskustannukset -> renkaat -> pääomakustannukset -> vakuutukset -> hallinto

voisista autoista, niin korotukset on enemmän kuin tuntuvia. AdBluen hinta nousi yhdellä ilmoituksella kolminkertaiseksi. Nämä ovat täysin ennakoimattomia muutoksia, Palojärvi laskeskelee. Palojärvi kiittelee asiakkaita, jotka ovat ymmärtäneet polttoaineiden hinnannousun vaikutukset yrityksille. - Asiakkaat pienellä viiveellä huomasivat, että tässähän käy ohrana meidän yrittäjille, jos ei tätä kompensoida, ja he ovat kyllä tulleet sopimuksissa hyvin vastaan. Kuljetusalalla sopimuksia tarkastellaan yleensä kerran vuodessa. Sopimussuhteet ovat alalla pääsääntöisesti pitkäaikaisia, jopa ylisukupolvisia. - Ongelma on se, että yrittäjä saattaa nyt tehdä hyvän sopimuksen, joka muutaman kuukauden päästä onkin hänen kannaltaan huono. Mistä Venäjän raakapuulle korvaaja? Kymenlaaksossa metsäteollisuus on monen kuljetusyrityksen iso asiakas. Kumipyöräkuljetuksista lähes 30% on metsäteollisuuden ajoja. Palojärven arvio, on että Kemin biotuotetehtaan valmistuttua joka kolmas tonnikilometri Suomen teillä on metsäteollisuuden ajoa.

vuosikymmeniksi rajan taa, joten sen kompensointi on yksi isoja kysymyksiä. Palojärvellä on synkkä näkemys tilanteesta. - Kun UPM:n lakko loppuu, niin kotimaista puuta ei riitä mitenkään kaikille tehtaille. Joku jää ilman. Samaan syssyyn sattuu vielä tämä vihreä siirtymä, minkä seurauksena turpeen käyttö lopetettiin ja lämmityskattiloissa turpeen korvaa puu. Kun sekä Venäjältä tuleva raakapuu että turve pitää korvata kotimaisella puulla, niin onhan meillä kohtuu haastavia asioita edessä, Palojärvi harmittelee. Töitä on, kuljettajista pulaa

Kymenlaaksossa on SKAL:n laskelmien mukaan noin 400 luvanvaraista liikennettä harjoittavaa kuljetusyritystä. Palojärvi laskeskelee, että raakapuun ajo työlKOKO KURJUUS TIIVISTYY listää noin 40 yritystä, noin 100 autoa ja noin 250 työntekijää Kaakkois-SuomesNELJÄÄN ASIAAN; sa. Lisää työvoimaa alalle tarvitaan.

EI OLE KULJETTAJIA, EI SAADA AUTOJA, RAHAT ON LOPPU JA KOHTA EI OLE YRITTÄJIÄ.

- Tilanne on siinä mielessä haastava, että kotimaisen puun kuljetusmäärät on kasvussa. Näkymien valossa kuljetuskalustoja pitäisi lisätä, mutta usean yrityksen talous näyttääkin päinvastaista eli pitäisi supistaa ja tehostaa. Uutta kalustoa joutuu odottamaan vuoden verran. Venäjän raakapuu jää sotatilanteen takia vuosiksi, jopa

- Kuljettajatarve on isompi kysymys. Koulutusjärjestelmä ei tuota tarpeeksi osaajia ja monet kuljetusalan ammattilaiset tekevät ylitöitä tilanteen paikkaamiseksi.

Vaikka kuljetusalan yritysten tilanne on tällä hetkellä karu, niin tulevaisuudessa töitä saa Palojärven mukaan paiskia olan takaa. - Hätä on nyt. Tämä on aivan poikkeuksellinen tilanne, ei tällaista ole ennen nähty. Mutta niillä yrityksillä, jotka pysyvät mukana, on töitä enemmän kuin tarpeeksi. Sellun hinta on piikissä, eikä sahoilla ole ollut näin hyvää suhdannetta sitten 50-luvun Korean sodan aikaisen suhdanteen jälkeen. Ajoa riittää, se on varma, Palojärvi kiteyttää.

TOUKOKUU 2022 29

TEEMA LIIKENNE JA LOGISTIIKKA

Kotkan Aittakorvesta käsin toimivassa Kuljettajat. fi -yrityksessä työskentelee lähes 40 ammattilaista.

”Vie teiltä kaiken. Tuo teille kaiken.” POLTTOAINEIDEN HINNANNOUSU ON OLLUT ALALLE JÄRKYTTÄVÄ POMMI, SANOO KOTKALAISEN KULJETTAJAT.FI -YRITYKSEN TOIMITUSJOHTAJA TERO HELVE. TEKSTI KIRSI JUURA KUVAT KULJETTAJAT.FI

30

KAUPPAKAMARI

Kotkalaisen Kuljettajat.fi -yrityksen pakettiautojen teippaukset saavat ohiajaessaan monet hymyilemään. 17 vuotta kuljetusalalla toiminut yrittäjä Tero Helve kertoo saavansa yksinomaan positiivista palautetta Vie teiltä kaiken, tuo teille kaiken -sloganista ja yrityksen toiminnasta ylipäätään. Yrittäjän omat fiilikset ovat puolestaan tänä keväänä vaihdelleet kulmien kohottelusta silkkaan järkytykseen. Sekä polttoaineiden hinnankorotukset että jakeluvelvoite ovat vaikuttaneet rajusti kuljetusalan yritysten kannattavuuteen. - Tilanne on ollut alalle ihan järkyttävä pommi. Toki alan sisällä on paljon vaihtelua. Isot perävaunuyhdistelmät kuluttavat 60-70 litraa polttoainetta satasella, jolloin dieselin hinnan nousulla on ihan valtava merkitys. Pienillä autoilla kulutus on pienempi, mutta myös tuotot on pienemmät eli kyllä tilanne skaalautuu myös kevyemmällä kalustolla operoiviin yrityksiin. Jos vuosikulutus on vaikka 100 000 litraa ja siihen riipaistaan 30% hinnan nousu, niin aika isoista asioista puhutaan, Tero Helve pohdiskelee. Maanteiden tavaraliikenne kuluttaa dieselpolttoainetta noin 1,3 miljardia litraa vuodessa. Yksi sentti lisää dieselin hintaan tarkoittaa noin 13 miljoonan euron lisäkustannuksia kuljetusalalle. Asiakkailta ymmärrystä Tero Helveen ja Antti Jyrkilän omistaman Kuljettajat.fi

-yrityksen 25 paketti- tai kuorma-autoa kuljettavat muun muassa teollisuuden ja kaupan kappaletavaraa, verkkokaupan paketteja ja huonekaluja Kymenlaaksossa. Liikevaihdon osalta ollaan tänä vuonna 2,3 miljoonan vauhdissa. Kun mukaan lasketaan Antti Jyrkilän omistamat sisaryhtiöt Jyrkilä Oy ja Taksiparoni, niin henkilöstön kokonaisvahvuus lähentelee 50 henkilöä ja 60 autoa. - Tämä on aina ollut huonosti kannattava, pienien katteiden ala, missä maksukykyä on nyt koeteltu erityisesti. Ensin korona, sitten korjauskulujen nousu ja kalustopula sekä polttoainehomma siihen päälle, niin kyllä se kassaa koettelee kellä tahansa. On ihan yrityskohtaista, miten on puskureita ja miten pystyy kulurakennetta sopeuttamaan. Yrityksen autoilla liikkuu myös terveydenhuoltoon liittyviä tuotteita, varaosia, kodinkoneita ja elintarvikkeita Kymenlaakson alueella. - Olen kevään aikana soitellut asiakkaille ja olipa kyseessä pieni asiakas tai globaali yritys, niin ymmärrystä tilanteelle on tullut. Täytyy kyllä lausua ihan julkinen kiitos asiakkaille. Hekin ovat tukalassa tilanteessa, kun kuljetuskustannusten rinnalla nousevat niin energian, pakkausmateriaalien kuin raaka-aineiden hinnatkin, Helve sanoo. Hinnankorotukset rokottavat koko ketjua kuljetusyrityksestä asiakkaaseen ja edelleen palvelujen ostajaan. - Meillä on ollut jo vanhastaan tietyissä sopimuksissa polttoaineklausuuli, mikä reagoi kustannusten nousuun. Maaliskuun alusta alkaen polttoainelisä on laitettu kaikkiin sopimuksiin. Vertailukohtana olen käyttänyt joulukuuta 2021, Helve kertoo. Tero Helve laskee asiakkaalle tarkasti esille faktat ja luvut, mistä korotukset koostuvat. -Kun tulee näinkin radikaaleja juttua kuin nyt, niin sopimukset ovat luottamusasia asiakkaan ja yrityksen välillä. Kuljetusyrityksen vastuulla on esittää hinnoittelun muutoksen takana olevat faktat, millä voi perustella nousseet hinnat. Kyllä yrittäjän pitää tuntea oman yrityksensä kulurakenne ja perustella asiat, Helve sanoo.

Polttoaineen hinnankorotukset ovat tuntuneet myös Tero Helveen kuljetusyrityksessä.

Uusien sopimusten teossa tarvitaan Helveen mukaan nyt ennen kaikkea riskien hallintaa. TOUKOKUU 2022 31

TEEMA LIIKENNE JA LOGISTIIKKA

- Nyt pitää miettiä omaa liiketoimintaa siinä valossa, että kaiken minkä voi olettaa menevän mönkään, niin siihen pitää varautua. Asiakkaiden kanssa puhutaan läpi nämä skenaariot. Voin olla iloinen, että meillä on hyvät keskusteluyhteydet asiakkaiden kanssa, Helve kertoo. Excelit avuksi muillekin kuljetusyrityksille Kotkan Aittakorvesta käsin toimivassa yrityksessä työskentelee lähes 40 ammattilaista, joiden työkenttään kuuluu ajojen lisäksi tilaajan tarpeiden mukaan vaikkapa huonekalujen sisäänkantoa ja kokoamista sekä tavaroiden hyllytyspalveluja. Osaavan henkilöstön tarve on arkipäivää Kuljettajat. fi:ssäkin. Sitä Helve sanoo taklaavansa pitämällä työskentelyolosuhteet mahdollisimman hyvinä ja yrityksen houkuttelevana. Uusia kuljettajia Helve saa esimerkiksi Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekamin koulutuslinjalta. - Toki koko ajan on tarvetta uusille kuskeille, mutta aika hyvin on saatukin. Tämähän ei ole mikään ajamisliike, vaan fyysinen homma, jossa nostellaan ja kannetaan eli voimaa tarvitaan. Olen koittanut pitää huolen siitä, että töissä on kiva olla edes suurimman osan ajasta ja palkka maksetaan niin kuin pitää ja autot on pelaavassa kunnossa. Omaa ammattitaitoaan Tero Helve pitää yllä säännöllisellä kouluttautumisella. Vahvuutta liiketoimintaosaamiseen tuo Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa LUT:ssa suoritettu tuotantotalouden diplomi-insinöörikoulutus ja teknistä osaamista ammattikorkeakoulussa hankittu logistiikan insinöörin tutkinto. Myös yrittäjäkollegat tilaavat kustannuslaskelmia ja liiketoimintasuunnitelmia Terolta ja keskittyvät itse ydintoimintojensa pyörittämiseen. - Joku kollega on joskus vähän huulena heittänyt, että hän tietää kyllä renkaiden pulttijaon ja vaihteistoöljyn viskositeetin unissaankin, mutta excel-taulukoiden kanssa nysvääminen ei oikein luonnista. Ne ovat taas itselleni koulutuksen ansiosta vahvaa osaamisaluetta ja näpertelen niiden parissa päivittäin, Tero toteaa. Pakotteilla ei ole vielä ollut suoria vaikutuksia kuljetusten vähentymiseen. Helve uskoo, että heijastusvaikutuksia tulee Etelä-Kymenlaaksoon siinä vaiheessa, kun satamatoiminnoissa tilanne radikaalisti muuttuu. - Kuljetusala on oleellinen osa Suomi-firmaa ja aika monessa paikassa voidaan sammutella valoja, jos tämä bisnes kyykkää, hän toteaa.

32

KAUPPAKAMARI

FAKTA

Jakeluvelvoite •

Jakeluvelvoitteen tarkoituksena on edistää uusiutuvien polttoaineiden käyttöä fossiilisen bensiinin, dieselin ja maakaasun korvaajana.

•

EU edellyttää jakeluvelvoitteen olevan vuonna 2030 14 prosenttia.

•

Suomessa jakeluvelvoite nostettiin tämän vuoden alussa yli EU:n tavoitteen 19,5 prosenttiin.

•

Jakeluvelvoite nostaa dieselin pumppuhintaa, sillä biopolttoaineet ovat fossiilisia kalliimpia.

•

Globaalin tilanteen muuttuessa rajusti Valtioneuvoston varautumisen ministerityöryhmä päätti keväällä, että polttoaineen jakeluvelvoitetta alennetaan väliaikaisesti 7,5 prosenttiyksiköllä vuosina 2022 ja 2023. Lähteet: Energiavirasto, SKAL, valtioneuvosto

TWITTER

Talvimerenkulusta EU:ssa Liikenneministeri @TimoHarakka 26.4. Tänään Brysselissä tekemässä EU-vaikuttamistyötä merenkulun, ja myös talvimerenkulun eteen. Samalla hän kiitti Suomen MEPpejä hyvästä yhteistyöstä yhteisessä asiassa. @PekkarinenMauri @ElsiKatainen @silviamodig @miapetrakumpula

Korona piti tilausliikenteen linja-autot kaksi vuotta tallissa. Keväällä kysyntä alkoi elpymään.

Tilausliikenteen pyörät lähtivät keväällä pyörimään, mutta hinnannousut koettelevat kannattavuutta. TEKSTI KIRSI JUURA KUVA KYMEN CHARTERLINE

Linja-autoliikenteessä kevät on ollut kaksijakoinen. Polttoja lisäaineiden hinnannousut koettelevat kassaa ja kannattavuutta, mutta toisaalta alalla ollaan iloisia, kun tilausliikenne on koronarajoitusten jälkeen ryhtynyt jälleen vetämään. - Kyllä tilanne koittelee kaikkia alan toimijoita. Eihän tähän kukaan ole voinut varautua, sanoo Kymen Charterlinen toimitusjohtaja Petri Reunanen. Reunasen mukaan jakeluvelvoitteen poistamisen vaikutus polttoaineen hintaan olisi ollut suht pieni, mutta ammattidieselin hinnoittelukäytäntö olisi ollut nopea ja auttanut yritysten tilanteeseen lyhyellä aikaviiveellä. - Laskin, että vuonna 2001 dieselin hinta oli 1,51 euroa litralta, helmikuussa 1,87 ja maaliskuussa yli 2 euroa. Kyllä nämä tuntuu heti viivan alla. Linja-autoliikenteessä sopimustilanne on tavarankuljetusyrityksiä haastavampi. Sopimukset ovat pääsääntöisesti vuosisopimuksia, joten niihin sisältyvät indeksikorotukset eivät auta akuutissa tilanteessa. - Indeksitarkistuksia pitäisi tehdä nyt kuukausittain, sanoo Reunanen. Kouvolasta käsin toimivalla Kymen Charterlinella on kaikkiaan 55 linja-autoa, 16-paikkaisista aina 62-paikkaisiin. Monipuolisella kalustolla ajetaan niin lähi-, sopimus- kuin tilausliikennettä. Yritys hoitaa sopimusliikennettä Kouvolassa, Haminassa, Kotkassa, Pyhtäällä, Järvenpäässä, Kuopiossa ja Sotkamossa. Lisänä on tytäryhtiö Rantasen sopimuskuljetukset Lappeenrannassa ja Imatralla. - Sopimusliikenne piti meidät elossa koronan ajan, Reuna-

nen sanoo. Tilausliikenteen bussit puolestaan seisoivat varikolla kaksi vuotta. -Tilausliikenteen osalta on kaksi vuotta pyöritelty peukaloita. Koronarajoitusten purun jälkeen tilausliikenteen bussien varauskirjat alkoivat täyttyä nopeasti. - Pari kuukautta on ollut valtava kysyntä, mikä yllätti meidät kaikki. Huhti-toukokuu ovat olleet kuin ennen muinoin. Ihmiset liikkuu, yhdistykset lähtivät liikkeelle ja on paljon muutakin tilausajoa. Paluuta entiseen normaaliin saadaan Reunasen mukaan kuitenkin odotella. - Matkustaminen tulee varmasti muuttumaan. Ennen ajettiin Imatralta Helsingin Länsisatamaan autot täynnä, nyt en usko, että siihen palataan. Tämä vuosi menee varmaan ihmisillä vielä totutellessa, mihin ja miten matkustellaan. Vuosi 2023 voi sitten olla jo lähempänä totuutta, Reunanen arvioi. Kymen Charterline oli ennen koronapandemiaa erikoistunut Venäjän matkailuun. Yrityksen bussit veivät päiväretkille Viipuriin ja pidemmille Karjalan ja Venäjän matkoille. - Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan meillä oli ajatus, että pian päästään matkaamaan Venäjälle. Nyt ei näköpiirissä ole, tullaanko sinne enää ikinä matkaamaan. Samoin oli varauduttu isojen risteilyalusten tuloon Kotkaan ja niiden matkustajakuljetuksiin. Nyt ne on pitkälti peruttu. Tänä vuonna haetaan muotoja uudelle kotimaan matkailulle, Reunanen pohdiskelee. TOUKOKUU 2022 33

TEEMA LIIKENNE JA LOGISTIIKKA

TWITTER

@Kouvolakaupunki 27.4.2022 VT 15:sta keskusteltiin tänään kaupungintalolla. Vieraina valtiosihteeri Kari Anttila ja erityisavustaja Ilkka Hamunen. Mukana myös mm. @ MaritaToikka @PortaankorvaP @TerhiLindholm @ MarikaKirjavai1 ja Kari Jääskeläinen. #kouvola

TILASTO

Kuljetusala lukuina •

Liikennekäytössä olevat kuorma-autot: 94 771

•

Liikennekäytössä olevat pakettiautot: 343 927

•

Kuljetusalan yritysten liikevaihto on noin 6,5 miljardia euroa

•

Tavaraliikenneyrityksiä on noin 9 000 ja niiden kokonaisliikevaihto on 6 miljardia euroa

•

Linja-autoliikenteen yrityksiä on noin 800 ja niiden kokonaisliikevaihto on 1,1 miljardia euroa

•

2,9 miljardia euroa veroina Suomelle

•

Noin 150 000 henkilöä saa elantonsa maantiekuljetusten alalta

•

50 000 henkilöä työskentelee tavaraliikenteen kuljetustehtävissä

•

Luvanvaraisia kuorma-autoja on 13 000 yrityksellä ja tavaraliikennelupia 15 000 yrityksellä tai henkilöllä

•

Kuljetusyrityksissä on noin 40 000 kuljettajaa ja 10 000 yrittäjää

•

Maanteiden tavaraliikenne työllistää kokonaisuudessaan noin 100 000 henkilöä

PYÖRÄILY

Opasteita pyöräilijöille EuroVelo 10 -pyöräilyreitin suunnistus- ja etäisyystaulujen asennusta tehdään välille Helsinki–Vaalimaa. EuroVelo 10 Helsinki–Vaalimaa on osa Itämerta kiertävää kansainvälistä pyörämatkailureittiä, joka kulkee enimmäkseen alemmalla maantieverkolla ja pyöräteillä hyödyntäen lisäksi kuntien keskustojen katuverkostoja. ELY-keskusten lisäksi hankkeessa ovat mukana Sipoon ja Pyhtään kunnat sekä Porvoon, Loviisan, Kotkan ja Haminan kaupungit. EuroVelo 10 -reitillä on pyritty huomioimaan matkailulliset kohteet, jolloin paikalliset nähtävyydet ja tärkeät pysähdyspaikat ovat saavutettavissa. Opastus auttaa osaltaan noususuhdanteessa olevaa pyörämatkailua ja tuo samalla esille eri kulkumuotojen käyttötarvetta maantieliikenteessä. Lähde: Kaakkois-Suomen Ely-keskus

Lähteet: Kuljetusala.com, SKAL, Traficom

URAKAT

Siltauusintoja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa on kilpailutuksessa jalankulku- ja pyöräilyväyliä. Kouvolassa maantielle 370 Ravikylän kohdalle toteutettava väylä sijoittuu Valkealanväylän itäpuolelle. Muita korjattavia tai uusittavia siltoja ovat mm. Voikkaan Muron silta, joka muutetaan teräsputkirummuksi, ja Sippolassa sijaitseva Kirkkolammen silta. Kouvolassa Kytömaan risteyssillan pintarakenteet uusitaan. Lähde: Kaakkois-Suomen Ely-keskus

34

KAUPPAKAMARI

JÄSENASIAT

Yritys- ja tietopalvelut tarjoavat tukea yrityksille KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN TOIMIJAT OVAT YRITYSTEN TUKENA MYÖS UKRAINAN SODASTA AIHEUTUNEESSA KRIIEEN-VERKOSTO SISSÄ. TUTUSTU PALVELUIHIMME JA OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ. Enterprise Europe Network (EEN) on Euroopan komission perustama, Cursor, Kouvola Innovation, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maksuttomia kansainvälistymispalvekauppakamarit sekä Kymenverkosto, ja Etelä-Karjalan Yrittäjät seuluita pk-yrityksille tarjoava raavat Ukrainan tilanteen johdosta tilannekuvan jolla onpäivittäin asiantuntijoita yli 60 maassa kehittymistä ja pakotteiden ym. markkinoihin kohdistuvien ympäri maailman. toimenpiteiden vaikutusta maakunnan yrityksiin. KehittämisVerkosto tarjoaa yrityksille: yhtiöiden yritysneuvonta ja elinkeinoalan järjestöjen tietopal• Yleistä kansainvälistymis- ja velut ovat matalalla kynnyksellä tarjolla kaikille alueemme lakineuvontaa yrityksille. • Seminaareja ajankohtaisista Kauppakamari jakaa jatkuvasti ajankohtaista tietoa ja toiminkansainvälistymiseen liittyvistä Ilmoittaudu infoihin: taohjeita verkossa Teams-tietoiskuissa. aiheista kymenlaaksonkauppakamari.fi/tapahtumat • Tukea sopivan EU-rahoitusHaluatko investoida? Haluatko kehittää liiketoimintaasi? ohjelman etsimiseen ELY-keskuksen kautta pk-yritys voi hakea rahoitusta yrityk• Palveluita kansainvälisen yhsen merkittäviin investointeihin, tuotekehitykseen, liiketoiteistyökumppanin hakuun minnan kehittämiseen sekä kansainvälistymiseen (tukitaso 10-50%•ja Palautekanavan avustus 10 000€EU-komis- 1m€). siolle yritysten kohtaamista Voit saada myös kokeneen liikkeenjohdon konsultin avuksesi sisämarkkinaongelmista auttamaan yrityksesi kehittämisessä. Konsultoinnin tuettu EEN-VERKOSTO järjestääjamuun hinta on 325 €+alv/päivä Analyysin 260 €+alv/päivä. muassa matchmaking-tapahtumia, Yrityksen kehittämisavustusta on haettavana pienille ja kesjoissa on yrityksille mahdollisuus verkostoitua ja kisuurille Suomen rakennerahasto-ohjelmasta Uutavata ennaltasovituissa, kahdenväli-Seuraava haku on auki distuva ja osaava Suomi 2021–2027. sissä tapaamisissa 15.8.2022 saakka. potentiaalisia yhely-keskus.fi/web/yritystenkehittamispalvelut teistyökumppaneita eri maista. eura2021.fi/hakuilmoitukset Suomessa verkosto toimii HelsinHaluatko kansainvälisesti? gin seudunkasvaa kauppakamarin, Business Finlandin sekä Turku Science Parkin Maakuntasi Team Finland - koordinaattori auttaa kansainväyhteydessä. listymisessäsi ja sopivan rahoituskanavan löytämisessä (ELY, Business Finland, Finnvera) sekä toimii linkkinä Team Finland https://helsinki.chamber.fi/kan-sainvalistyminen/enterprise-euverkostoon kotimaassa ja ulkomailla. Kymenlaakson rope-network/ Team Finland - koordinaattorina toimii Asko Jaakkola Lisätietoaasko.jaakkola@ely-keskus.fi Euroopan Unionin ja Enter-, puh. 0295 029 055, 050 3509 241 prise Europe Network (EEN) -verbusinessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rakoston toimenpiteistä Ukrainan hoitus/ tukemiseksi ja sodan vaikutusten liebusinessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/vienventämiseksi: ti-ja-kansainvalistyminen/team-finland-market-opporeen.ec.europa.eu/content/eu-and-entunities terprise-europe-network-support-ukfinnvera.fi/ raine#_Enterprise_Europe_Network Ukrainan pakolaisten työllistäminen Tulevat tapahtumat löytyvät tilapäistä EEN-ta- suojelua hakevia henSuomeen saapuu jatkuvasti pahtumakalenterista: kilöitä Ukrainasta. Yleistä tietoa Ukrainan tilanteesta löytyy een.fi/tapahtumat/TE-toimiston sivuilta: Kaakkois-Suomen

toimistot.te-palvelut.fi/web/guest/kaakkois-suomi Ajankohtainen tieto tilapäistä suojelua hakevan henkilön työllistymisestä: valtioneuvosto.fi/-//1410869/ukrainasta-paennut-voi-aloittaa-tyonteon-heti-tilapaista-suojelua-haettuaan Kaakkois-Suomen TE-toimisto pyytää vastaamaan lyhyeen kyselyyn liittyen yrityksenne/organisaation mahdollisuuksiin tarjota työtä Ukrainasta paenneille. Kyselyyn: www.link.webropolsurveys.com/S/A0CE28C953265B3B Kesäksi Duuniin -sivusto Vielä ehdit julkaisemaan kesätyöpaikat Kesäksi Duuniin -sivustolle: kesaksiduuniin.fi/tyonantajalle/ Työpaikkasuomi -koulutus Työpaikkasuomi on tarkoitettu työnantajille, jotka haluavat edistää ulkomaalaistaustaisen henkilöstön valmiuksia selviytyä arjen työtehtävistään suomenkielellä. Koulutus räätälöidään yrityksen ja koulutettavien tarpeiden mukaan. Työnantajan kanssa sovitaan koulutuksen tavoitteesta, sisällöstä, kestosta ja toteutustavasta. Työpaikkasuomi soveltuu niin pienten, keskisuurten kuin suurten yritysten tarpeisiin. Myös julkinen sektori - valtio, kunnat, kuntayhtymät ja seurakunnat - voivat käyttää palvelua. Lisätietoa: palvelualusta.fi/SelectGroup/5 Yhteystiedot Kaakkois-Suomen TE-toimistolla on tarjolla henkilöstön rekrytointiin ja kehittämiseen liittyviä palveluja: te-palvelut.fi/te/fi/tyonantajalle/loyda_tyontekija/index. html Kaakkois-Suomen TE-toimisto, yrityspalvelut: Kotka-Hamina: Päivi Simpanen paivi.simpanen@te-toimisto.fi, 0295 042 214 Kouvola: Sanna Sirenius sanna.sirenius@te-toimisto.fi, 0295 042 245 www.cursor.fi kinno.fi/tilannetieto-venaja-pakotteet/ kauppakamari.fi/vaikuttaminen/venaja-pakotteista-yrityksille/ yrittajat.fi/kaikki-ukrainasta-yrittajalle/ ek.fi/ajankohtaista/uutiset/ukraina/

MAALISKUU 2022 31 TOUKOKUU 2022

35

Varmista paikkasi maakunnan ykköstapahtumassa! IN? TÖIH

KOUL UU

N?

I? JÄKS Ä T T I YR

Tule näytteilleasettajaksi Tavoita uutta uraa tai yrittäjyyttä harkitsevat. Löydä parhaat osaajat ja sesonkityöntekijät. Näy tuleville opiskelijoille ja alaa vaihtaville ammattilaisille. Ota yhteys mediamyyntitiimiimme Susanna Raute puh. 040 480 7298 susanna.raute@media.fi

Pääpuhujana: Arman Alizad

VAPA A PÄ Ä

SY!

anit: Pääyhteistyökumpp

15.09.2022 MANSIKKA-AHON URHEILUHALLI, KOUVOLA 36

KAUPPAKAMARI

rekryjatyoelama.fi

TYÖPAIKAT

KOULUTUS

YRITTÄJYYS

KAUSITYÖT

LAKI- JA ASIANTUNTIJATIETOA

Satasen palkankorotuksesta vain alle puolet käteen OMASTA PALKASTA PERITTÄVÄT VEROT JA VEROLUONTEISET MAKSUT NÄKEE HELPOSTI PALKKALASKELMASTA, MUTTA MILLAISIA MAKSUJA TYÖNANTAJA MAKSAA TÄMÄN LISÄKSI? ENTÄ PALJONKO PALKANKOROTUKSESTA JÄÄ KÄTEEN, KUN VEROPROSENTTI NOUSEE?

Suomessa on kansainvälisesti vertaillen korkea verokiila, eli työllistämisen kustannukset ovat korkeat suhteessa työntekijälle käteen jäävään palkkaan. Keskuskauppakamari on päivittänyt työllistämisen kustannuksia havainnollistavan verokiilalaskurin, jolla jokainen voi tarkastella omaa verokiilaansa ja katsoa paljonko palkankorotuksesta jäisi verojen ja maksujen jälkeen käteen. Omasta palkasta perittävät verot ja veroluonteiset maksut näkee helposti palkkalaskelmasta, mutta millaisia maksuja työnantaja maksaa tämän lisäksi? Entä paljonko palkankorotuksesta jää käteen, kun veroprosentti nousee? Kuukausipalkkaisten mediaaniansio yksityisellä sektorilla oli 3435 euroa vuonna 2020. Laskurista selviää, että mediaanituloisella sadan euron palkankorotuksesta voi jäädä verojen ja maksujen jälkeen vain alle puolet käteen – parhaimmillaankin vain 56 euroa. Työnantaja puolestaan maksaa sadan euron palkankorotuksesta yli 120 euroa. ”Jos vaativamman työnkuvan myötä paranevasta palkasta jää itselle vain puolet, ei vastuiden ja työkuorman kasvu välttämättä aina houkuta. Ahkera työnteko ja kunnianhimoiset

Kuva: Liisa Takala

tavoitteet olisivat kuitenkin meidän kaikkien etu. Työllä luodaan hyvinvointia ihan kaikille”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

JUKKA APPELQVIST

Työllistämisen kustannukset työnantajalle voivat yllättää

KESKUSKAUPPAKAMARI

PÄÄEKONOMISTI

Keskuskauppakamarin verokiilalaskurista selviää, että mediaanituloisen työntekijän kustannus työantajayritykselle on 4373 euroa kuukaudessa. Tästä jää työntekijälle lomarahoineen käteen 2399–2676 euroa kuukaudessa – iästä, kotikunnasta ja kirkkoon kuulumisesta riippuen. Työnantajan kustannus todellista työssäolokuukautta kohden nousee 5216 euroon, kun huomioidaan vuosilomat, sairaslomat sekä arkipyhät. “Verokiila muodostuu monista tekijöistä, joista vain osan voi nähdä palkkalaskelmalta. Työnantajan näkökulmasta työn teettämisen todellinen kustannus on siksi tuntuvasti suurempi kuin moni palkansaaja tiedostaa. Kaikki maksut luonnollisesti nostavat työllistämisen kynnystä. Suurin piiloon jäävä kuluerä on työnantajan osuus eläkemaksuista, joka on itse asiassa huomattavasti suurempi kuin palkansaajan oma osuus”, sanoo Appelqvist.

Tutustu verokiilalaskuriin ja selvitä oma verokiilasi: https://kauppakamari.fi/ vaikuttaminen/verotus/ verokiila/ TOUKOKUU 2022

37

LAKI- JA ASIANTUNTIJATIETOA

Yritysperintäkuluille ylärajat Eduskunta hyväksyi 29.3.2022 muutokset perintälakiin jossa yritysperintäkuluille määrätään ylärajat (HE 241/2021). Lakiin lisättiin säännökset siitä, minkälaisista yrityksiin kohdistuvista perintätoimista ja kuinka monesta perintätoimesta saisi vaatia korvauksen. Perintälakiin tuli myös aikarajoja sellaisten maksumuistutusten tai maksuvaatimusten lähettämiselle, joiden kuluista vaaditaan korvaus velalliselta. Kuluttajien kohdalla perintätoimia on edellä mainituin tavoin rajoitettu jo pitkään. Yritysperintäkulujen rajoitukset koskevat myös esimerkiksi yhdistyksiä ja asunto-osakeyhtiöitä. Lakimuutokset tulivat voimaan 1.5.2022. Perintäkulut porrastetaan pääoman mukaan

MARKO SILEN JOHTAJA HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI

38 KAUPPAKAMARI

Yritysperintäkulut jaotellaan perintälaissa neljään eri portaaseen joissa on toimenpidekohtaiset euromääräiset enimmäismäärät koskien maksumuistutuksia, maksuvaatimuksia, maksusuunnitelmia ja maksuajan pidennyksistä perittäviä kuluja sekä tratan käyttöä. Taulukon muodossa velallisen kokonaiskuluvastuu voidaan esittää seuraavasti: Kokonaiskulut voidaan ylittää poikkeuksellisen vaikeissa perintätilanteissa Velallisen kokonaiskuluvastuun enimmäismäärät voidaan poikkeuksellisesti ylittää. Ylittäminen on sallittua, jos perinnän suorittaminen on ollut poikkeuksellisen vaikeaa eikä toteutettuja perintätoimia voida pitää suhteettomina ottaen huomioon

erityisesti saatavan pääoma. Ylitykselle asetetaan säännöksessä kaksi edellytystä. Ensinnäkin kyseessä tulee olla tilanne, jossa perinnän suorittaminen on ollut poikkeuksellisen vaikeaa. Tämä edellytys täyttyy lähinnä silloin, jos velallinen on omilla aktiivisilla toimillaan – esimerkiksi aiheettomia väitteitä esittämällä – tarkoituksellisesti pyrkinyt vaikeuttamaan perintää. Toiseksi toteutetut perintätoimet eivät myöskään saa olla suhteettomia etenkään saatavan pääoma huomioon ottaen. Suhteettomana voidaan pitää esimerkiksi sitä, jos velalliselle lähetetään jatkuvasti maksuvaatimuksia tilanteessa, jossa on selvää, että velallinen on maksukyvytön. Velalliselle on enimmäismääriä ylitettäessä esitettävä erittely vaadituista perintäkuluista ja niiden perusteista sekä samalla ilmoitettava ne syyt, joiden vuoksi kulut ylittävät muutoin sovellettavan kokonaiskuluvastuun enimmäismäärän. Myös määräaikoihin tulee muutoksia Trattaa edeltävän maksumuistutuksen määräaika pidennetään 7 päivästä 10 päivään ja tratan protestointiaika pidennetään 10 päivästä 14 päivään. Lisäksi päätettiin tratan protestoinnin takarajasta (60 pv.). Maksuvaatimuksesta saa vaatia perintäkuluja velalliselta vain, jos edellisen maksumuistutuksen tai maksuvaatimuksen lähettämisestä on kulunut vähintään 10 päivää.

KOKEILE KAKSI VIIKKOA MAKSUTTA

Maksuajan pidennyksestä saa vaatia perintäkuluja velalliselta vain, jos maksuaikaa pidennetään vähintään 14 päivällä. 40 euron vakiokorvaus säilyy Edellä esitetyt muutokset eivät vaikuta perintälain mukaiseen oikeuteen saada velalliselta 40 euroa ns. vakiokorvauksena perintäkuluista, jos maksu on viivästynyt siten, että velkojalla on oikeus viivästyskorkoon. Mainittu säännös perustuu maksuviivästysdirektiiviin, josta ei voida kansallisessa lainsäädännössä poiketa velkojan vahingoksi. Jos velkoja perii vakiokorvauksen velalliselta, velkojalla on oikeus saada korvausta muista velkojalle aiheutuvista kohtuullisista perintäkuluista vain siltä osin kuin niiden määrä ylittää vakiokorvauksen määrän.

KoulutusOnline verkkokoulutusta 24/7 LYHYESTI Päästä tiedonjanosi valloilleen - kuuntele ja katsele KoulutusOnlinen koulutuksia oman aikataulusi mukaan, vaikkapa työn lomassa pienissä osissa tai laajempina kokonaisuuksina. SISÄLTÖ KoulutusOnline sisältää lähes 400 koulutusvideota koko organisaation osaamisen tueksi työlainsäädännöstä, johtamisesta, taloudesta, myynnistä ja muista teemoista. Videoilta löytyy koulutuksia niin ajankohtaisista lakimuutoksista kuin digitaidoistakin. TILAUKSET koulutusonline.fi Kokeile 2 viikkoa maksutta.

alk.79€/kk

Sähköiset tiedoksiannot lisääntyvät Yrityssaatavia perittäessä maksuvaatimus, trattaa edeltävä maksumuistutus ja tratta saadaan toimittaa velalliselle myös ”muulla pysyvällä tavalla” (sähköiset tavat), kuin kirjepostilla, jos velallinen on antanut nimenomaisen suostumuksensa kyseisellä tavalla toimittamiseen. Suostumus voi olla voimassa toistaiseksi tai määräajan, se voi koskea yhtä tai useampaa saatavaa ja se voidaan antaa ennen saatavan erääntymistä tai osana muita sopimusehtoja. Sähköisten välineiden käyttö on sallittua perintäkirjeiden toimittamiseen myös silloin, jos tätä tapaa on käytetty vakiintuneesti velkasuhteen aikana tiedonantojen toimittamiseen velkojan ja velallisen välillä. Jos velkoja on velkasuhteen aikana toimittanut saatavaa koskevat laskut ja muut saatavaa koskevat tiedonannot esimerkiksi verkkolaskulla ja velallisyrityksen verkkolaskuosoite on edelleen julkisesti näkyvissä TIEKE ry:n ylläpitämässä julkisessa verkkolaskuosoitteistoissa, myös maksuvaatimus saadaan toimittaa verkkolaskulla kyseiseen osoitteeseen.

ETÄNÄ, TYÖPAIKALLA TAI KAUPPAKAMARIN KOULUTUSTILOISSA

Tilaa räätälöity koulutus yrityksellesi LYHYESTI Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö on yksi yrityksen tärkeimmistä voimavaroista. Kauppakamarin laadukasta koulutusta voi tilata toteutettavaksi yrityskohtaisesti yrityksen toiveiden ja tarpeiden mukaan. YRITYSKOHTAISEN KOULUTUKSEN ETUJA • Koulutuksen sisältö vastaa juuri oman organisaation osaamistarpeita • Helppo kouluttaa suurempikin ryhmä henkilöstöä kerralla • Koulutus on mahdollista toteuttaa etänä, työpaikalla tai koulutustiloissamme AIHEET Koulutus räätälöidään toiveiden mukaan esim. esimiestyö, asiakaspalvelu, Office-ohjelmistojen käyttö ja lakimuutosten vaikutukset yritysten toimintaan. OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS: katja.laitinen@kauppakamari.fi, puh. 044 0296 112 TOUKOKUU 2022

39

Osallistu maksuttomiin tietoiskuihimme JÄRJESTÄMME MAKSUTTOMIA TEAMS-TIETOISKUJA, JOISSA VOIT TUTUSTUA KESKUSKAUPPAKAMARIN ILMASTO- JA IHMISOIKEUSSITOUMUKSIIN SEKÄ ILMOITUSKANAVAAN. Ihmisoikeussitoumus -tietoiskut 10.5. ja 2.6. Tietoiskussa käydään läpi sitoumuksen hyödyt ja edellytykset sekä tutustutaan Ihmisoikeusjärjestelmään.

Ilmoituskanava -tietoiskut 12.5. ja 15.6. Tietoiskussa käydään läpi Ilmoituskanavan hyödyt ja EU-direktiivin velvoitteet yrityksille.

Ilmastositoumus -tietoisku 1.6. Tietoiskussa käydään läpi ilmastositoumuksen hyödyt ja edellytykset yritykselle sekä päästölähteitä, joista yritys voi hakea tietoja.

40

KAUPPAKAMARI

AJANKOHTAISTA

Yrityspalvelutalo kasvua ja elinvoimaa edistämään Kouvola Innovation, elinkeinoelämän toimijat ja ryhmä yrittäjiä pyrkivät edistämään uuden Yrityspalvelutaloyhtiön kautta Kymenlaakson elinvoimaa ja kasvua. - Keskeisessä roolissa on yhteistyö oppilaitosten kanssa, sanoo Kymenlaakson kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Juha Korhonen. Korhonen kertoo, että mukaanlähtöä pohdittiin strategialähtöisesti, kauppakamarin tavoitteet huomioiden. - Kauppakamarin missio on vahvistaa Kymenlaakson vetovoimaa ja yritysten menestystä ja kasvuedellytyksiä. Käytännössä meille on tärkeää, että Kymenlaaksossa voidaan kouluttaa osaavaa työvoimaa ja saada näin yrityksiin ammattitaitoisia työntekijöitä. Siinä avainasemassa ovat oppilaitokset, Korhonen sanoo. - Yksi kulminaatiokohta hankkeelle oli, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) pitää saada alueella kasvatettua uudella tavalla. Nyt tällä uudella toimintatavalla saadaan LUT-yliopisto integroitua vahvasti Kymenlaaksoon, Korhonen korostaa. Korhosen mukaan kauppakamarin osallistumisen lähtökohtina olivat myös Kouvolan keskeisten yritysten vahva panostus, laaja omistuspohja ja oppilaitosten saaminen mukaan. Yhtenä lähtökohtana oli, että yhtiötä ei muodostettu kaupungin tytäryhtiöksi vaan se on yrittäjien ja elinkeinoelämän järjestöjen hallussa. Yrityspalvelutaloksi neuvotellaan parhaillaan Kouvolan kävelykadulla sijaitsevaa entistä kauppakeskus Manskia. - Siitä lähdetään liikkeelle, että yrityspalvelutalo palvelee koko Kymenlaaksoa, ja sillä ei ole merkitystä, missä tilat fyysisesti sijaitsevat. Sisällöllisesti yhteistyön hedelmät tulevat palvelemaan koko Kymenlaaksoa ja kauppakamarin koko jäsenkuntaa. Tämä avaa myös Kymenlaakson korkeakouluyhdistykselle uusia ulottuvuuksia, Korhonen painottaa. Uuden Yrityspalvelutalo Oy:n osakkaina ovat Kouvolan kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Kouvola Innovation, Kymen Yrittäjät, Kouvolan Liikemiesyhdistys, Kymenlaakson kauppakamari ja paikallisia yrittäjiä. Yritysosakkaina yhtiössä ovat Sanna ja Veli Hyyryläisen yritys Elinan Elementit, Lumon Invest Tapani ja Jussi Kinnusen johdolla, Kauriskiinteistöt, Suomen Ässä-Asunnot sekä Raino Kukkonen. Kauriskiinteistöjen takana on aiemmin Hyötypaperi Oy:n perustajana ja toimitusjohtajana tunnettu Risto Kauppila. Ässä-Asunnot on rakennusneuvos Juhani Pousin perheen luotsaama yritys. Kouvola Innovation omistaa yhtiön osakkeista puolet ja toisen puolen omistus jakautuu muiden osakkaiden kesken tasasuuruisilla osuuksilla.

SUHDANNEBAROMETRI

Venäjän hyökkäys Ukrainaan tummensi suhdannenäkymät EK:n huhtikuun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten suhdannenäkymät ovat tummuneet kaikilla päätoimialoilla. Suhdannetilanne kantaa vielä teollisuudessa, mutta rakentamisessa ja palveluissa tullaan jo alaspäin. - Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyy erityisesti rakentamisessa, jossa tilanne on muuttunut nopeasti heikommaksi. Varsinkin materiaalien saatavuus on nyt iso kysymys, joka näkyy myös teollisuuden puolella suurena ongelmana. Vaikka kysyntää riittää vielä monin paikoin, epävarmuus tulevasta yhdistettynä voimakkaaseen kustannusten nousuun vaikeuttaa suomalaisyritystenkin toimintaympäristöä nyt merkittävästi”, sanoo EK:n johtaja Sami Pakarinen. Tuotanto ja myynti ovat kasvaneet kaikilla päätoimialoilla kevään aikana. Myös henkilöstöodotukset ovat kokonaisuutena yhä myönteiset. Osaavan työvoiman saatavuus on edelleen suurin kasvun este yrityksille. Kyselyyn vastanneista Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyrityksistä 38 prosenttia ilmoitti rekrytointiongelmista. - Koronasta palautumisen myötä myös eri palvelualoilla näkymät ovat muuttuneet. Pitkään koronasta kärsinyt matkailuja ravintola-ala on tulevaisuuden suhteen nyt luottavaisempi. Sen sijaan logistiikan ja kaupan puolella näkymät ovat heikentyneet kuluttajienkin epävarmuuden lisäännyttyä, Pakarinen sanoi. Kysely tehtiin huhtikuussa ja siihen vastasi 1125 yritystä. Vastaajista 50 oli Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyrityksiä. Ne työllistävät yhteensä 7812 henkilöä. TOUKOKUU 2022 MAALISKUU 2022

41

KOULUTUKSET

Johtaminen & esimiestyö 5.5.-15.6. Yritysjohdon kyberjohtamisen ohjelma. Verkko- ja lähikoulutus. 18.5. (9.00-10.30) Whistleblowing 2. osa - Johdon vastuukysymykset 26.5. (8.50-15.00) Esihenkilön työkalupakki

Myynti, markkinointi & viestintä 1. - 2.6. Key Account Manager (KAM) -ajokortti® 2.6. (9.15 - 16.00) Näin myyt julkiselle sektorille

Talous & verotus 4.5 (8.30-14.00) Verottajan vaatimukset matkakustannusten korvaamiselle 19.5. (8.45-15.30) Kirjanpidon perustehtävät -valmennuspäivä 20.5. (9.15-12.15) Hyvin suunniteltu budjetti 8.6. (8.45-12.00) Ostoreskontra – tulkintatilanteet ja ratkaisut 9.6. (8.45-12.00) Osakeyhtiön varojenjako – kirjanpitäjän must know 14.6. (8.45-12.00) Käyttöomaisuuden poistot – kirjanpidossa ja verotuksessa

Kansainvälistyminen 10.5. (9.00-15.00) Hyvä kansainvälinen kasvustrategia

Työsuhde, palkka & HR 11. - 12.5. HR-ajokortti® 2.6. (8.30-16.15) Työoikeuspäivä 2022

10.5.-8.11. Kuinka aloittaa vientitoiminta -valmennus 24.5. (8.45-12.00) Kansainvälisen arvonlisäverotuksen ajankohtaiskatsaus 31.5. (12.00-16.00) Kansainvälisen kaupan juridiikka

15.6. (8.50-13.00) HR-vuosikello

Muut koulutukset 31.5. (12.00-15.30) Yritysvastuulainsäädäntö ja ihmisoikeudet 8.6. (8.50-13.00) Whistleblowing 3. osa - Väärinkäytösten hallintamalli

42 KAUPPAKAMARI

Koulutukset ovat verkossa ellei koulutuksen kohdalla toisin mainita. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Tarkemmat tiedot koulutuksista ja ilmoittautuminen www.kauppakamarikauppa.fi

HR:N TEHTÄVÄT JA ROOLI TUTUIKSI

HR-ajokortti ®

Päästövähennyskoulutukset

VERKKOKOULUTUS 11.-12.5.

VERKKOKOULUTUS 24.5. KLO 10.00-16.00

LYHYESTI HR-ajokortti antaa hyvän kokonaiskuvan henkilöstöhallinnon tehtäväkentästä. Koulutuksessa saat tuoreinta tietoa työlainsäädännöstä työsuhteen elinkaari huomioiden, ja perehdyt HR:n perustehtäviin ja rooliin liiketoiminnan kumppanina. KOULUTTAJINA Kati Mattinen, lakimies, VT, Helsingin seudun kauppakamari Maritta Joki, esimies- ja työyhteisövalmentaja, Mentor, Coach, Mentoritas Oy Hanna Skurnik-Järvinen, Vice President, Helsinki Airport HR, Finavia Oyj

HINTA Jäsenhinta 750 € + alv Normaalihinta 950 € + alv

alk

750€ +alv.

VARAA PAIKKASI NYT

Suuri Palkkapäivä LÄHIKOULUTUS 8.6. KLO 9.00-15.30 KOTKA LYHYESTI Suuri Palkkapäivä on jälleen täällä! Vuosittainen Suuri Palkkapäivä kokoaa kattavasti viimeisimmät työlainsäädännön muutokset ja niihin liittyvät palkkahallinnolliset haasteet. Voit osallistua joko paikan päällä tai etänä omalta koneeltasi.

HINTA Jäsenhinta 379 € + alv Normaalihinta 479 € + alv

MITEN HIILIJALANJÄLKI LASKETAAN?

14.6. KLO 10.00-16.00

LYHYESTI Miten voit tunnistaa yrityksesi päästölähteet ja kuinka voit laskea yrityksesi hiilijalanjäljen? Miten voit laatia tiekartan päästöjen vähentämiseksi? Entä kuinka kohdistat päästövähennystoimenpiteet oikeisiin ja vaikuttaviin kohteisiin? Keskuskauppakamari tukee yrityksiä järjestämällä päästövähennyskoulutuksia, joissa tarjotaan käytännönläheisiä työkaluja päästöjen laskentaan, vähentämiseen ja kompensointiin. KOULUTTAJAT AFRY:n hiilijalanjälkiasiantuntijat HINTA Jäsenhinta 490€ + alv Normaalihinta 590 € + alv

alk.

490€ +alv.

HALLITUKSEN VASTUUT HALTUUN

HHJ-kurssi LÄHIKOULUTUS 13.9.-11.10. KOUVOLA LYHYESTI HHJ-kurssi on tarkoitettu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen. Se sopii sekä hallitustyötä jo tekeville henkilöille tai sitä harkitseville; toimitusjohtajille, yrittäjille, kunnallisten osakeyhtiöiden ja liikelaitosten johtajille ja hallituksen jäsenille. HINTA Jäsenhinta 1950 € + alv Normaalihinta 2800 € + alv

TOUKOKUU 2022 43

MAINOS

Tulossa: HHJ Pro – tulevaisuuden hallitustekijä

– Hallituksen tehtävä on seurata, että yrityksen arvot ohjaavat toimintaa myös poikkeusaikoina, Jorma Eloranta muistuttaa.

Hyvän hallitustyön tarve korostuu kriisissä Pörssiyhtiöiden johdossa ja hallituksissa pitkän uran tehnyt vuorineuvos Jorma Eloranta pitää hallituksen roolia poikkeus­ aikoina erittäin merkittävänä. Aktiivinen hallitus on yritysjohdon tuki, avaa näky­ miä, tunnistaa riskejä ja osallistuu vaihto­ ehtoisten suunnitelmien tekemiseen. – Tämä on mahdollista vain jos hallitus on monimuotoinen ja toiminnassaan val­ pas, hän muistuttaa. Eloranta suosittelee yrityksille myös systemaattista riskienkartoitusta. Sen idea on tiivistettävissä kolmeen sanaan: elimi­ noi, vähennä, varaudu. Pelkkä riskien tun­ nistaminen ei siis riitä. – Seuraukset mahdollisen riskin toden­ tumisesta on käytävä läpi kohta kohdalta: riittävätkö rahat, miten huolehditaan hen­ kilöstöstä ja asiakkaista ja kuinka toimin­ nan jatkuminen varmistetaan. Hallituksen

tehtävä on arvioida varautumistoimien riittävyys ja kattavuus – myös globaalisti. Joskus kuulee sanottavan, että hyvää kriisiä ei kannata hukata. Kriisissä voi piillä mahdollisuuksia. – Keskeistä on tarkastella omaa bisnes­ tä, missä ollaan hyviä ja missä asioissa ha­ lutaan olla mukana tulevaisuudessa. Vah­ vistetaan siis sitä puolta, jonka menestymi­ seen uskotaan pitkällä aikavälillä ja kenties luovutaan toiminnoista, joilla ei nähdä vahvaa tulevaisuutta omassa business­ portfoliossa. – Kriisissä toimittaessa tarvitaan siis selkeää strategista näkemystä, mikä on ominta bisnestä, missä ja kuinka halutaan kilpailla, ettei leikata vahingossa kasvun edellytyksiä, Eloranta täsmentää.

Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ syntyi tarpeesta auttaa pk­yrityk­ siä menestymään. Hallitustyötä on HHJ:n avulla kehitetty tuhan­ sissa yrityksissä. HHJ­koulutuksiin on osallistunut 15 000 ihmistä. On tullut aika ottaa seuraava askel: HHJ Pro. HHJ Pro on Suomen laajin hal­ litustyön koulutusohjelma omis­ tajille, hallitustyötä tekeville ja toimitusjohtajille, jotka haluavat nousta seuraavalle portaalle tule­ vaisuuden hallitustekijänä.

HHJ Pron avulla l nostat osaamisesi

tulevaisuuden hallitustyön vaatimalle tasolle l tavoitat korkean profiilin hallitusosaajaverkoston l vahvistat omaa arvoasi hallitustyön osaajana l hyödynnät monimuotoista oppimista, käytännön esimerkkejä, vertaisoppimista, keskustelua, tutkimuksen uusimpia tuloksia ja tulevaisuuteen katsovia asiantuntijoita. Lisätietoja hhj.fi

Lue Jorma Elorannan haastattelu hhj.fi.

hhj.fi 44 KAUPPAKAMARI Fakta-4-2022-luonnos-2001_B.indd 1

31.3.2022 15.15

VIP-liput yrityksille Hamina Tattooseen! HAMINA TATTOO KANSAINVÄLINEN SOTILASMUSIIKKIFESTIVAALI 11.-16.7.2022 Yrityksellänne on nyt mahdollisuus ostaa lippuja HAMINA TATTOON MARSSISHOW`N VIP-NÄYTÖKSEEN KE 13.7. KLO 19.00.

VIP-lippu sisältää pääsymaksun Marssishow-esitykseen (kesto n. 2h) sekä buffet-ruokailun Bastionin areenalla esityksen jälkeen. VIP-lipun hinta on 110€ + tilausmaksut alk. 1,50€ lippu.fi. Tarjous on voimassa 30.5.2022 saakka. (norm. 120€+tilausmaksut)

KOODI: VIP2022

International Military Music Festival

HAMINA TATTOO tattoo@hamina.fi haminatattoo.fi facebook.com/Hamina.Tattoo. Finland instagram.com/haminatattoo

VERKKOKAUPPA www.lippu.fi Syötä kampanjakoodi ennen lippujen valintaa. Verkkokaupassa lippurajoitus on 30 lippua/ tilaus.

EE

MITÄ RAK AS TÄ SI TA T

T

Lippu.fi myyntikanavat: MYYNTIPISTE JA PUHELINPALVELU Mainitse kampanjakoodi ostaessa lippuja. Yli 11 hlö ryhmät ryhmat@lippu.fi ja puh. 0600 413 141 Yhteystiedot www.lippu.fi/yhteystiedot

KAMPANJA: Yrittäjät

HAMINA FESTIVAL TOWN 2022

Henna Virkkunen Kotkassa 24.5.

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen on Euroopan näköalapaikalla ja tuokin nyt kauppakamarin jäsenille tuoreimmat uutiset Brysselistä sekä tietoa niin suomalaisia ja yrityksiä koskettavista ajankohtaista asioista kuin globaalista tilanteesta. Tiedossa on jälleen mielenkiintoinen ja keskusteleva kauppakamarin jäsenille ja yhteistyökumppaneille suunnattu tapaaminen. Varaa ajankohta jo kalenteriin ja ilmoittaudu mukaan, sillä osallistujamäärä on rajattu 70 osallistujaan. Ilmoittautuminen viimeistään keskiviikkona 18.5.: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi

TOUKOKUU 2022 45

ILMOITUSTAULU

KESÄTEATTERI

Mattia ja teppoilua Korvenkylän kesäteatterissa Portien Boysin versioima Vauhti kiihtyy- tanssibiisi teki taas Matista ja Teposta ajankohtaisia. Duon tuotannosta innostui myös Korvenkylän kesäteatteri, jossa lanteet vatkaa, kun näyttämölle rymistää Matin ja Tepon musiikin ympärille kirjoitettu ihmissuhdekomedia Kaiken takana on nainen. Kesäteatterin ensi-ilta on 1.7. ja näytännöt ovat heinäkuun aikana. KORVENTIE 703 46960 MUHNIEMI WWW.KORVENKYLANKESATEATTERI.FI

KESÄMENOJA

Miehikkälän menopäivä Aamukymmenestä iltapäivään on tarjolla ohjelmaa koko perheelle ja illalla sitten aikuiselle väelle. Myllylammella on lapsille, nuorille, äideille, isille ja isovanhemmille räätälöidyn ohjelman lisäksi mahdollisuus keittolounaaseen. Saivikkalan raitilla voi piipahtaa avoinna olevissa liikkeissä, pop up kahvilassa, turisemassa torilla, viihtymässä avoimen lavan ohjelman ääressä ja tutustumassa yhdistysten toimintaan. Tanssikansaa Myllylammen lavalla. viihdyttävät Maria Tyyster, Jukka Hallikainen ja Jackpot-orkesteri. MIEHIKKÄLÄN MENOPÄIVÄ LA 16.07.2022 10:00 - 01:00 49700 MIEHIKKÄLÄ 46 KAUPPAKAMARI

KESÄKESKUSTELU

Pyhtäältä pöydälle hakee vastauksia Suomen suuriin kysymyksiin Pyhtään kunta, Pyhtään Kulttuuritalo ja No Fear Agency järjestävät 17.-18.6,2022 uuden suomalaisen keskustelutapahtuman Pyhtään Kulttuuritalon pihamaalla. Koronan koettelema tapahtuma-ala huutaa keskustelua. Pyhtäältä pöydältä kokoaa tapahtuma-alan ja päättäjät pohtimaan yhdessä, missä Suomen työ ja verotulot tulevaisuudessa tehdään. Millainen työ on tärkeää ja miten tapahtumien ja kulttuurin toimintaedellytykset jatkossa turvataan. Viikko ennen juhannusta järjestettävä tapahtuma kerää saman pöydän ääreen ministereitä, kuntapäättäjiä, yrittäjiä ja muita talouden ammattilaisia – kulttuu-

ria ja tapahtumia unohtamatta. Tapahtuma on osa vuonna 1347 perustetun Pyhtään 675-vuotisjuhlia. Ministereistä tapahtumaan osallistuvat elinkeinoministeri Mika Lintilä ja kuntaministeri Sirpa Paatero. Pyhtäällä nähdään myös muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Talousoppineista mukana ovat Sanna Kurronen, EVA, Mika Maliranta, Labore ja emeritusprofessori Matti Pohjola, jolla muutaman muun keskustelijan tavoin on juuret Kymenlaaksossa. WWW.PYHTAALTAPOYDALTA.FI

KESÄMENOJA

Hamina Festivals Hamina Festivals on Haminan kaupungin järjestämä tapahtumakokonaisuus. Kevään tapahtumia ovat toukokuussa Hamina Mosna Blues, kesäkuussa koko perheen Hevoset Bastionissa -hevostapahtuma ja heinäkuussa kansainvälinen Hamina Tattoo -sotilasmusiikkifestivaali. Kesällä kannattaa vierailla Hamina Festivalsin näyttelyissä. Tove Jansson ja meri -näyttelyssä korostuu maailmankuulun taiteilijan läheinen suhde mereen. Jukka Rintalan Unelmien Matkassa 2022 -näyttelyssä voi ihailla muotitaiteiljan piirtämiä viivoja niin pukukankaiden muodoissa kuin lumoavissa maalauksissakin. WWW.HAMINAFESTIVALS.FI

KUUKAUDEN TWIITTI Kymenlaakson liitto @kymenlaakso 28.4.2022 10:03 36min ONNEA Peli-Karhujen naisille! Ylivoimaista! Neljäs mestaruus peräjälkeen! @PeliKarhut on Suomen mestari #korisliiga #suomenmestari #Kymenlaakso #merikaupunkiKotka

Yrityksille vientiä varten myönnettyjen ulkomaankaupan asiakirjojen määrä putosi Kymenlaakson kauppakamarissa tammi-huhtikuussa

-45% Ennuste huhtikuulle 2022

204 kpl

Huhtikuu 2021

493 kpl

Lähde: Kymenlaakson kauppakamari/ ulkomaankaupan asiakirjojen tilastot

Kymenlaakson kauppakamari Kotkan toimisto / Office in Kotka Eagle-talo, Kyminlinnantie 6 48600 KOTKA Puh. + 358 5 229 6100 Kouvolan toimisto / Office in Kouvola Ässätorni, Ilmarinkuja 3 45100 KOUVOLA Puh. + 358 5 229 6100 Sähköposti: kymichamber@kauppakamari.fi www.kymenlaaksonkauppakamari.fi Henkilöstö: Marika Kirjavainen, toimitusjohtaja 040 900 6651 marika.kirjavainen@kauppakamari.fi Kirsi Juura, viestintäpäällikkö 040 591 3339 kirsi.juura@kauppakamari.fi Sirpa Kantola-Pakkanen, yhteyspäällikkö 0440 296 110 sirpa.kantola-pakkanen@kauppakamari.fi Katja Laitinen, palvelupäällikkö, koulutuspalvelut 044 0296 112 katja.laitinen@kauppakamari.fi Jaana Pirtilä toimistopäällikkö. jäsenpalvelut, asiakirja-asiat, 044 0296 113 jaana.pirtila@kauppakamari.fi

Seuraava lehti KUUKAUDEN POSTAUS Kouvolan Ydinkeskusta ry @kouvolanydinkeskusta · Yhteisöorganisaatio

Kauppakamari -lehti ilmestyy syyskuussa 2022 Lehtiä voi lukea myös verkkolehtinä: www.issuu.com/kymenlaaksonkauppakamari

23. maaliskuuta

Kouvolan Yhen Illan Juttu -tapahtumassa spesiaaliohjelmaa yhen illan ajan mukana olevissa yrityksissä; musiikkia, tarjouksia, taikuutta, hoitoja, arvoituksia ja jopa messutunnelmaa.

Kauppakamari sähköisesti Kauppakamari-lehti verkkolehtenä: issuu.com www.kymenlaaksonkauppakamari.fi

facebook.com/kymichamber twitter.com/K2KYM LinkedIn/Kymenlaakson kauppakamari TOUKOKUU 2022

47

<< A - Posti Oy << Posti Green

Seuraava HHJ-kurssi

13.9.-11.10. Kouvolassa KUNTAOMISTEINEN YHTIÖ - PK-YRITYS - YHDISTYS - SUURYRITYS

KOULUTA HALLITUSJÄSENENNE! HHJ -hallituskoulutus kehittää hallitustyöskentelyä ja tarjoaa uusia valmiuksia vallitsevien näkökulmien ja toimintatapojen uudistamiseen. Hyvä hallitusosaaminen edistää yritysten ja organisaatioiden kasvua ja kilpailukykyä. HHJ-kurssi soveltuu hallitustyötä tekevälle tai sitä vasta harkitsevalle. OHJELMA

27.9. jakso 3: Strategiatyö

13.9. jakso 1: Hyvä hallintotapa

•

• • •

Omistajat, hallitus ja johto Hallituksen ja sen jäsenen tehtävät ja juridinen vastuu Kohti ammattimaista hallitusta

20.9. jakso 2: Hallituksen ja hallitustyön organisointi

• •

Hallituksen organisointi; kokoonpano ja muodostaminen Hallitustyön organisointi ja tehokkaan hallitustyöskentelyn edellytykset

• •

Johdatus strategiseen ajatteluun Strateginen suunnittelu, miten luodaan yrityksen tulevaisuus ja menestys Hallituksen rooli stategian rakentamisessa

11.10 jakso 4: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

•

Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

4.10. Ryhmätyö

• •

Kohdeyrityksen strategian suunnittelu Hallitustyöskentelyn tuottama lisäarvo kohdeyritykselle

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/ koulutukset Katja Laitinen, palvelupäällikkö katja.laitinen@kauppakamari.fi 044 0296 112