Kymenlaakson kauppakamari 2_2020

2/2020 KORONA

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LEHTI WWW.KYMICHAMBER.FI

JOONAS HEINONEN TIMO MARJAMÄKI HENNI SEPPÄLÄ

PANKIT JA KORONA

s.18

MITEN KORONA MUUTTI TYÖPÄIVÄSI?

JENNY HASU, Työ- ja elinkeinoministeriö VILLE KAUNISTO, Eduskunta SAMI VAINIONMÄKI, Zsar Outlet Village KATI KLAAVUNIEMI, Kouvolan Ydinkeskusta JYRI KYLMÄLÄ, UPM Kymmene Kymi JENNI LIIKKANEN, Ankkapurhan kulttuurisäätiö s. 24

KOTKAN JULKISET KIINTEISTÖT

MARI KAINIEMI

JAAKKO MIKKOLA

JULKAISIJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI HEIKINKATU 7 48100 KOTKA WWW.KYMENLAAKSONKAUPPAKAMARI.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 05 229 6100 KYMICHAMBER@KAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUS / TAITTO ILMOITUSVARAUKSET VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KIRSI JUURA KIRSI.JUURA@ KAUPPAKAMARI.FI PUH. 040 591 3339 KONSEPTI KUMPPANIA OY KUVAPANKIT PIXHILL, SHUTTERSTOCK ILMESTYY 2020 MAALIS-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA TOUKOKUUSSA 2020 POIKKEUKSELLISESTI VAIN VERKKOLEHTENÄ PAINO PAINOTALO WESTMAN GUTZEITINTIE 12 48100 KOTKA KANSIKUVASSA JENNY HASU ISSN 2341-9962

Kati Klaavuniemen (oik.) koronakevään kohokohtiin kuului Kouvolan kävelykatu Manskin palkitseminen vuoden 2020 kaupunkikeskustapalkinnolla. Palkinnon otti vastaan Katin kanssa Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka.

3 PÄÄKIRJOITUS Maakuntajohtaja Jaakko Mikkola

XXXXXX

31 18 KORONA JA TYÖELÄMÄ Yritykset hakeneet joustovapaita pankeista. Joonas Heinonen, Handelsbanken Timo Marjamäki, Nordea Henni Seppälä, OP Kymenlaakso

7 URAPOLKU Kymenlaakson kauppakamarin varapuheenjohtaja, tehtaanjohtaja Mari Kainiemi

20 KORONA JA TYÖELÄMÄ Kesätyöntekijöiden tilanne pelättyä parempi

8 UUSI JÄSEN

24 KORONA JA TYÖELÄMÄ Miten korona muutti työpäiväsi? Ville Kaunisto Jenny Hasu Sami Vainionmäki Kati Klaavuniemi Jenni Liikkanen Jyri Kylmälä

Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy

14 TEEMA KANSAINVÄLISYYS Komissaari Jutta Urpilainen

32 KORONA JA TYÖELÄMÄ Paluu töihin turvallisesti

SEURAA MEITÄ SOMESSA

WWW.KYMENLAAKSONKAUPPAKAMARI.FI

Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n henkilökunta Kärkisaaren maisemissa vas. markkinointi- ja viestintäpäällikkö Heidi Wass, tekninen isännöitsijä Mika Jokimies ja toimitusjohtaja Mikko Elosuo. 2 KAUPPAKAMARI

8

4 NYT PUHUTTAA Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa

38-42 KOULUTUS Hyväkin hallitus haastaa itsensä Striimit Webinaarit

44 ANSIOMERKIT Menestyvän yrityksen taustalla on osaavia, sitoutuneita työntekijöitä.

PÄÄKIRJOITUS

Maailma koronan jälkeen Näinä päivinä moni toteaa, että maailma ei olisi entisensä enää korona-ajan jälkeen. Toteamus on ymmärrettävä, koska pandemia, sen tilanne ja vakavuus, tuli yrittäjille ja kaikille muillekin aivan yllättäen maaliskuun puolivälissä. Se oli hyppy tuntemattomaan. En kuitenkaan itse kuulu noihin toteajiin, vaikka ymmärrän lauseen lähtökohdat. Maailma on selvinnyt aiemminkin paljon nykyistä pandemiaa pahemmista kriiseistä. Pandemiat, sodat ja talouslamat ovat intervalleina seuranneet toisiaan maailmanhistoriassa – kaikesta on selvitty vähitellen ja yhteistyössä eteenpäin. Suomalainen vanha sanonta kuuluu, että lihoja ei voi jakaa ennen kuin karhu on kaadettu. Tuo karhu on nyt Brysselissä ja se on EU:n uusi korona-ajan rahoituskehys 2021 – 2027. Tuo jakso on samalla EU:n tuleva ohjelmakausi. Kehyksen valmistelu eteni hitaasti jo ennen korona-aikaa, ja korona-aika on lisännyt vaikeuskertoimia eurooppalaisella tasolla. Komission budjettiehdotus on tärkeä, koska se määrittää myös tulevien EU-ohjelmien sekä niiden rahoituksen tasot. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvän uuden ohjelman (JTF) taso on tätä kirjoitettaessa vielä kokonaan auki. Tuoreimpien tietojen mukaan kaikkien ohjelmien rahoituskehysehdotus julkaistaisiin toukokuussa helatorstaita seuraavalla viikolla. Sitten kehyksen käsittely voisi alkaa EU:n jäsenmaissa ja EU-parlamentissa. Optimistisimman arvion mukaan me maakunnat pääsisimme Suomessa jakamaan niitä ”kaadetun karhun lihoja” Euroopan aluekehitysohjelman (EAKR) osalta syyskuussa 2020. Varsinainen rahoitus seuraisi sitten 2021 – 2027.

Lihoja ei voi jakaa ennen kuin karhu on kaadettu.

Suomessa me maakunnat olemme keskenämme vääntäneet jo viime talvesta lähtien näistä tulevista aluekehitysrahoista, joita emme siis Brysselistä vielä ole saaneet edellä selostetuista syistä. Kymenlaaksossa on 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulta teollisuuden rajun rakennemuutoksen jäljiltä jäänyt edelleen pysymään silloinen aluekehitysvajoama. Tämän vajoaman vaikutukset vaikuttavat yhä. Olemme eteläsuomalaisena maakuntana joutuneet itäisen Suomen heikoimmin kehittyneiden maakuntien kanssa samaan sarjaan, vaikka meillä eteläisen sijaintimme puolesta olisi kaikki edellytykset parempaan aluekehitykseen. Nordregion laskemat indikaattorit ovat karua luettavaa. Suunta on siis vain ylöspäin, ja olemme saaneet Suomen sisäisissä rahoituskehysneuvotteluissa paljon ymmärtämystä muilta. Pelkkä tilaneteen ymmärrys ei kuitenkaan riitä, vaan meidän on tulevissa aluekehitysneuvotteluissa saatava aiempaa suurempi, suorastaan moninkertainen osuus Suomeen saatavista EU:n aluekehitysvaroista. Tässä teemme kaikkemme. Jo nyt keväällä 2020 olemme suuntaamassa kaikki jäljellä olevat EAKR-varat koronasta aiheutuvien ongelmien torjumiseen – aihe on priorisoitu. Lisäksi saimme maakunnan omaehtoiseen kehittämiseen rahoitusta ministeriöltä koronaajan alussa (MOKR). Näistä rahastoista ei tosin yhteensäkään riitä kuin hieman yli 500 000 euroa, mutta projektirahoituksena sen toivotaan piristävän myös yritystoimintaa uuteen alkuun. Varsinaista, tuntuvampaa rahoitusta siis odotetaan vasta EU:n uudella ohjelmakaudella.

Lippu korkealla Kymenlaaksossa! JAAKKO MIKKOLA Maakuntajohtaja Kymenlaakson Liitto 3 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI KIRJA

ARVOVALTA – OPAS ARVOJEN HYÖDYNTÄMISEEN 2020-LUVUN JOHTAMIS- JA ASIANTUNTIJATYÖSSÄ ARVOJEN ROOLI johtamisessa ja

asiantuntijatyössä on jäänyt ohueksi. Arvot mielletään helposti yleviksi ja vaikeasti konkretisoitaviksi mainoslauseiksi, vaikka niiden tarkoituksena on vastata organisaation sidosryhmien suurimpiin kysymyksiin. Hyvin kiteytetyt, jalkautetut ja viestityt arvot luovat uudenlaista valtaa. Ihmiset tekevät 2020-luvulla enemmän arvopohjaisia valintoja kuin koskaan aiemmin. Johtajuuden ja asiantuntijuuden toimiympäristö on mediallistunut ja mahdollisuudet saada sidosryhmien huomio sekä luottamus ovat muuttuneet. Arvoista voi saada valtavasti vahvuuksia johtamisen ja asiantuntijatyön tueksi kaikilla sektoreilla. Kirja tarjoaa uusia näkökulmia, havaintoja ja vinkkejä siihen, miten arvoista saadaan vahvuuksia johtamis- ja asiantuntijatyöhön. Opit ymmärtämään paremmin asiakkaita, henkilöstöä, yhteistyökumppaneita sekä muita sidosryhmiä. Kirjassa on haastateltu 30 päättäjää yhteiskunnan eri osa-alueilta ja he kertovat arvojen merkityksen omassa työssään. Interaktivoidu katsomalla aiheeseen liittyviä videoita arvovalta.fi-sivulta. Voit jakaa videot kommentoiden someen. 4 KAUPPAKAMARI

NYT PUHUTTAA

Pk-yritykset ovat EU:n talouskasvun kulmakiviä TEKSTI PETRI SARVAMAA, EUROPARLAMENTAARIKKO

Euroopan unioni ja pk-yritykset ovat sanapari, joka esiintyy liian harvoin yhdessä. Pk-yritysten tulevaisuus on Euroopan kilpailukyvyn kannalta kuitenkin valtavan tärkeä asia, sillä ylivoimainen enemmistö uudesta kasvusta ja uusista työpaikoista syntyy tällä hetkellä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. EU-jäsenyyden myötä suomalaisille yrityksille on avautunut maailman suurin lähes 500 miljoonan asukkaan yhteismarkkina. Suomen tavaraviennistä jopa 60 prosenttia menee EU-alueelle. Viennistä eivät vastaa vain suuret pörssiyritykset, vaan yhä enenevissä määrin myös pk-yritykset. Vientiyritysten eurot tuovat alueille elinvoimaa ja kysyntää alihankintojen kautta. EU-jäsenyyden ja sisämarkkinoiden myötä paikallinen yritys voi helposti, ilman tulleja tai muita kaupan esteitä viedä tuotteen EU-markkinoille myyntiin. Sääntelyn yhdenmukaistaminen EU-maissa auttaa markkinoita pelaamaan paremmin yhteen, sillä ilman yhteisiä standardeja palveluiden tai tuotteiden myynti maasta toiseen olisi kertaluokkaa vaikeampaa. Yhteisillä pelisäännöillä kuluttajat eri maissa tietävät, mitä ostavat. EU:ssa on julkaistu useita pk-yrittäjyyttä edistäviä ohjelmia ja julistuksia, tehty pienyritysten kantokyvylle räätälöityjä lainsäädäntöratkaisuja sekä kehitetty sääntelyvaikutusten arviointimenettelyjä. Euroopan unionin pk-yrittäjyysohjelman Small Business Actin (SBA) avulla pk-yritysten markkinoille pääsyä ja rahoituksen saatavuutta on parannettu, hallinnollista taakkaa kevennetty ja yrittäjyyden houkuttelevuutta edistetty EU-tasolla sekä jäsenmaissa. Pk-yritysten toimintaedellytysten ja vientimahdollisuuksien parantaminen tarkoittaa jatkossa ennen kaikkea vähemmän mutta selkeämpää sääntelyä, parempaa pääsyä kasvurahoituksen piiriin sekä kaupan esteiden purkamista. Myös digitaalisia sisämarkkinoita on vahvistettava. Tällä hetkellä tavaratuotteet liikkuvat maasta toiseen sujuvasti, mutta digitaalisissa palveluissa ja ostoissa on vaikeuksia eri maiden ristiriitaisten sääntelyiden vuoksi. Vain näin voimme luoda puitteet uusille eurooppalaisille innovaatioille. Maaliskuussa Euroopan komissio julkaisi esityksen EU:n uudeksi pk-yritysstrategiaksi, jossa käsitellään yllämainittuja teemoja. Strategiassa nostetaan konkreettisesti esille myös tärkeitä kirjauksia, joiden tavoitteena on puuttua ylipitkiin maksuaikoihin. Komissio esittää strategiassa uutta valvontamekanismia, joilla venyviä maksuaikoja voitaisiin torjua. Yritysten väliset maksuajat ovat edelleen EU:ssa pitkiä, ja ongelma on rantautunut vahvasti myös Suomeen. Usein isommat yritykset venyttävät maksuja pienemmilleen, joilla ei ole mahdollisuuksia ryhtyä riitelemään maksuajoista asiakassuhteen menetyksen pelossa. Monet pk-yritykset joutuvat odottamaan maksuja asiakasyrityksiltään jopa kuukausia. Tälle EU pyrkii saamaan nyt stopin. Pk-yritysten merkitystä Euroopan taloudelle ei voi korostaa liikaa. Siksi on tärkeää, että yrittäjyysympäristöä pyritään parantamaan EU:n tasolla. Tässä työssä aion olla aktiivisesti mukana Euroopan parlamentissa, ja toivon teiltä pk-yrittäjiltä ehdotuksia ja havaintoja myös meidän meppien suuntaan.

KAUPPAKAMARIN KATSAUKSET

TALOUSKATSAUS 2/2020 Kauppakamarin katsauksissa käydään lyhyesti läpi kotimaista ja kansainvälistä taloustilannetta, taloudellista toimintaympäristöä selittäviä ilmiöitä sekä talouskehitystä kuvaavia ja siihen vaikuttavia tilastoja. Tässä katsauksessa tutkitaan väestörakenteen muutosta ja sen vaikutusta talouden tuottavuuteen. Katsaus julkaistaan neljästi vuodessa.

LYHYESTI LUKUINA LYHYESTI LUKUINA

+2%

Finnvera myönsi viime vuonna rahoitusta pk- ja midcap-yrityksille yhteensä 990 miljoonaa euroa.

Suomen tavaraviennin arvo kasvoi kaksi prosenttia vuonna 2019 Tullin ennakkotietojen mukaan. Vienti oli arvoltaan hieman yli 64,9 miljardia euroa.

990 000 000

JURIDIIKKAKATSAUS Yrityksiin vaikuttavia uusia säädöksiä tulee jatkuvasti ja voimassa olevia lakeja tarkistetaan säännöllisesti. Kolme kertaa vuodessa ilmestyvä juridiikkakatsaus tuo esille keskeisimmät uudet säännökset ja sääntelyn muutokset sekä muut ajankohtaiset juridiikkaan liittyvät asiat.

24%

Yhteensä noin 24 prosentilla suomalaisista pk-yrityksistä on liiketoimintaa ulkomailla.

.5.

O 28 T U IS

LKA

I! JU UUS

NAISJOHTAJAKATSAUS Katsauksessa vertaillaan naisten osuuksia pörssiyhtiöiden hallituksissa, toimitusjohtajina ja johtoryhmissä. Vertailumaina ovat pääasiassa muut EU- ja ETA-valtiot. Suomen osalta katsaus kattaa kaikki joulukuun 2019 alussa Helsingin Pörssissä listatut suomalaiset yhtiöt. Kaikki kauppakamarin katsaukset ovat luettavissa ja ladattavissa pdf-tiedostoina: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/viestintä/katsaukset

Euroopan Unionilla on tällä hetkellä sata kauppasopimusta voimassa, päivitettävänä tai neuvoteltavana.

100

LÄHTEET: FINNVERA, TULLI, PK-YRITYSBAROMETRI 2020 JA EUROOPAN UNIONI. 5 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI BLOGIJA APPSIVINKIT APPSIVINKIT LastPass Elämää huomattavasti helpottava salasanamanageri pitää muistissa salasanojen lisäksi muutkin koodit ja tunnusluvut. Käyttöä helpottaa integroiminen selaimeen, jolloin salasanat siirtyvät LastPassiin ilman käsin kirjoittamista. Samat tiedot päivittyvät kaikille laitteille.

Zoom Toimivat etäohjelmat korona-aikana elinehto koulutusorganisaatioille. Zoom toimii melko hyvin varsinkin isommissa koulutuksissa, koska mukaan pääsee selaimella ilman

KY kauppakamari @K2KYM

Nopeasti käynnistettävät tiehankkeet ja ravintola-alan alv alemmaksi. #kymenlaakson yrityksiltä tuki voimakkaalle veroelvytykselle. @K3FIN @MarinSanna @TimoHarakka #kymenlaaksonousuun

lataamista tai kirjautumista. Ilmaisversiolla ei tee mitään, mutta pro-lisenssi riittää useimmille organisaatioille.

DuckDuckGo Hakukone, joka lupaa, ettei kerää dataa käyttäjästä. Kannattaa ladata muiden verkkoselainten rinnalle. Hyödyllinen verkko-ostoksille tai vaikkapa lentolippujen selaamiseen tai kun et halua katsella mainoksia juuri hankkimastasi tuotteesta.

KAUPPAKAMARIN VUOSIKOKOUS PIDETÄÄN 4.9. KLO 10.00-13.00. TILINPÄÄTÖKSET JA TOIMINTAKERTOMUKSET LÖYTYVÄT VUOSIKIRJASTA.

6 KAUPPAKAMARI

Vuosikirja 2020 on postitettu kaikkiin jäsenyrityksiin ja yhteistyökumppaneille toukokuun alussa. Verkossa Vuosikirjaa voi lukea: www.issuu.com/ Kymenlaakson kauppakamari

KOMPASSI URAPOLKU

Makea työpaikka toi Kotkansaarelle MARI KAINIEMI TEHTAANJOHTAJA DUPONT NUTRITION & HEALTH DANISCO SWEETENERS OY VARAPUHEENJOHTAJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

Kauppakamarin varapuheenjohtaja Mari Kainiemi tiesi Kotkaan muuttaessaan kaupungista vain Meripäivät ja Keisarikunta-leffan. Nyt tehtaanjohtajana Daniscolla toimiva Mari sukkuloi jo tottuneesti maastossa kolmen koiransa kanssa.

ENSIMMÄISET TYÖPAIKKANI...

ja täällä järjestetään vuosittain Kotkan

hoitaa. Lisäksi maailmanlaajuinen tilanne

olivat kesätöitä yläasteaikoina, jolloin

Meripäivät, mitään muuta en tiennyt. Olen

aiheuttaa ylimääräistä työtä useissa tehtä-

olin osan kesästä Suonenjoella mansikoi-

kuitenkin viihtynyt sekä työpaikassani

vissä, esimerkiksi raaka-ainehankinnassa

ta poimimassa ja osan kesästä kunnan

että tässä maakunnassa erittäin hyvin ja

ja merikonttikapasiteetin riittävyydessä.

palveluksessa leikkikenttäohjaajana. Heti

minulle on tarjottu mahdollisuuksia edetä

Tällä hetkellä teemme paluumuuttoa

18-vuotta täytettyäni tein ensimmäiset ke-

urallani sekä kehittää itseäni ammatilli-

kotitoimistoista takaisin tehtaalle, mutta

sät sekä viikonloput aina valmistumiseen

sesti.

emme siihen tilanteeseen, jossa olimme

saakka töitä baarimikkona, tarjoilijana sekä

vielä tammi-helmikuussa, vaan uuteen

karaoke-emäntänä.

TÖIDEN OHELLA….

aikakauteen, jossa kaveriin pidetään koko

harrastan koiraurheilua, lähinnä palve-

ajan kahden metrin etäisyyttä. Suu-ne-

ENNEN NYKYISTÄ TYÖTÄNI…

luskoiralajeja. Edellisellä koirallani

näsuojat, kulkurajoitukset, vierailijarajoi-

harrastin henkilöetsintää ja nykyisillä

tukset, matkustusrajoitukset, henkilökoh-

koirillani harrastan ja kilpailen suojelussa,

taisten kontaktien puute jne. ovat tämän

jossa koira koulutetaan jäljestämiseen,

hetken arkea. Työkaveri istuu seinän

tottelevaisuuteen sekä itse suojeluun

takana, mutta silti keskustelemme Skypen

ammattitaitoisen ja koulutetun maali-

tai Teamsin välityksellä… työtapa, jota

henkilön avustuksella. Kotona minulla on

en voinut aikaisemmin sietää, mutta nyt

tällä hetkellä 7-vuotias dobermannarttu

siihen on vain totuteltava.

työskentelin opiskeluaikana kesät tuotannon operaattoritehtävissä sokeritehtaalla sekä tutkimusharjoittelijana erikoismakeuttajien parissa ja yliopistolla katalyyttitutkimuksen parissa. Nykyisessä työpaikassani aloitin keväällä 2005 heti valmistumisen jälkeen prosessi-insinöörin tehtävissä ja olen työskennellyt useissa eri tehtävissä ja parilla eri toimipisteellä saman työnantajan palveluksessa siitä lähtien. Nykyistä tehtävääni edeltävä työ oli tehtaanjohtajan tehtävä saman konsernin entsyymitehtaalla Jämsänkoskella. MERKITTÄVIN ASKEL TYÖURALLANI… oli päätös hakeutua nykyisen työnantajani palvelukseen vuonna 2005 ja muuttaa Oulusta Kotkaan - kaupunkiin, jossa en ollut koskaan ennen käynyt. Tiesin, että täällä Kotkassa on kuvattu elokuva Keisarikunta

sekä hänen seitsemän kuukautta vanha tyttärensä. Lisäksi minun laumasta löytyy 3-vuotias saksanpaimenkoirauros. TÄLLÄ HETKELLÄ… sopeudumme koko muun maailman tavoin koronaviruksen aiheuttamiin muutoksiin liiketoimintaympäristössä. Tehtaamme on ollut normaalisti toiminnassa koko kevään, mutta maaliskuun puolesta välistä toukokuun puoleen väliin teimme mahdollisuuksiemme mukaan etätöitä

KOULUTUS Diplomi-insinööri (teoll. ympäristötekniikka), Insinööri AMK (kemian- ja ympäristötekniikka) AMMATTINIMIKE Tehtaanjohtaja MOTTO Jos se olisi helppoa, kaikki olisivat tehneet sen jo.

niissä tehtävissä, joita voidaan kotoa käsin 7 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI UUSI JÄSEN

UUSI JÄSEN

Jukin henkilökunta Kärkisaaren maisemissa vas. markkinointi- ja viestintäpäällikkö Heidi Wass, tekninen isännöitsijä Mika Jokimies ja toimitusjohtaja Mikko Elosuo.

Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy

Kiinteistökehittäjä edistää alueen henkistä ja taloudellista hyvinvointia Kotkan Julkiset Kiinteistöt eli tuttavallisemmin Juki tarjoaa toimitiloja, varastotilaa ja asuntoja Kotkan alueella. Asiakkaina on yrityksiä, yhdistyksiä, kaupunki, sote-yksiköitä ja asuntojen vuokraajia. Juki on ennen kaikkea kiinteistökehittäjä, jonka tehtävä on edistää alueen henkistä ja taloudellista hyvinvointia tarjoamalla eri toimijoiden käyttöön turvalliset ja toimivat kiinteistöt ja toimitilat. - Toimimme avoimesti, vastuullisesti ja reilulla meiningillä, sanoo markkinointi- ja viestintäpäällikkö Heidi Wass. Markkina-alueena ovat ensisijaisesti Kotkassa ja Kymenlaaksossa jo toimivat ja tänne sijoittumista suunnittelevat yritykset ja muut toimijat. - Venda ja Kärkisaari kiinnostavat laajasti niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin, Wess kertoo. Tulevasta kesästä eteenpäin uutena kohderyhmänä ovat kokouksien ja juhlien järjestäjät, myös yksityishenkilöt, joille vuokrataan Villa Kärkisaarta vuorokausiperusteisesti. Vuorokausivuokraan sisältyy keittiön, astioiden ja muun tarpeellisen lisäksi rantasaunan käyttö sekä yöpymis8 KAUPPAKAMARI

mahdollisuudet päärakennuksen kuudessa makuuhuoneessa. - Kärkisaaressa on upeat puitteet mitä hienoimmille yritystapahtumille, koulutuspäiville, seminaareille, saunailloille, pikkujouluille ja muille kokoontumisille, Heidi Wass iloitsee. Jukissa kehitetään tiloja aktiivisesti yhdessä nykyisten ja tulevien vuokralaisten kanssa. Tällä hetkellä käynnissä ovat muutostyöt muun muassa liikuntakeskus Savotassa sekä Savotan koulurakennuksessa, jota nyt valmistellaan muuhun kuin koulukäyttöön. Sunilan koulun asuntoina tunnetussa Pakinkatu 3:ssa tehdään pieniä perusparannustöitä. Rakennuksessa on kahdeksan rauhallista, edullista ja siistikuntoista asuntoa vuokrattavana, vaikkapa alueen yritysten työntekijöiden tilapäiseen tarpeeseen. Jukin tytäryhtiö Backstaff on rakennuttamassa Tapahtumakeskus Vendaa Kotkan kantasatamaan. Tulevaisuuden suunnitelmissa Jukissa on saneerata ja kehittää Ympäristötalosta monipuolinen ja kiinnostava erilaisten liiketilojen keskittymä.

Korona on vaikuttanut Jukin toimintaankin, sillä vuokralaisissa on paljon erilaisia yhdistyksiä ja liikunta- ja ravintola-alan yrittäjiä, joiden toimintaa on rajoitettu ja tiloja jouduttu sulkemaan. Heille on tarjottu joustoja vuokranmaksuun ja muuta tukea tapauskohtaisesti yhdessä vuokralaisen kanssa neuvotellen. ”Selviämme tästä yhdessä”, onkin jukilaisten slogan.

Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy Keskuskatu 33, Konserttitalo, Kotka www.kotkanjulkisetkiinteistot.fi Liikevaihto 2018: 6,0M€ www.leca.fi toimitusjohtaja Mikko Elosuo, mikko.elosuo@kotka.fi 050 591 2515

TOIMITUSJOHTAJAN PALSTA

Kohti uutta normaalia 9 + 1 SYYTÄ KUULUA KAUPPAKAMARIIN NEUVOT EIVÄT OLE 1. HYVÄT KALLIITA

Kun hanhiaura lensi muutama viikko sitten asuinalueemme ylitse, pysähdyin hetkeksi katsomaan taivaalle ja mietin: ovat ne tulossa vai menossa? Lumeton ja jäätön talvi, kerran käytetty uusi toppatakki ja kalenterit ensin tyhjentänyt ja sittemmin uusiksi laittanut korona ovat tehneet sen, että sisäinen kelloni on jossain määrin sekaisin. Tiettyyn vuodenaikaan ja tilanteeseen olennaisesti kuuluvat ja elämää rytmittävät rutiinit eivät ole toteutuneet totuttuun tapaan.

Saat maksutonta lakineuvontaa.

Muuttolintujen lisäksi toinen kevään merkki on valtioneuvoston kehysriihi. Hallitus on tehnyt useita lisätalousarvioesityksiä ja hionut samalla koronakriisin exit-strategiaansa. Rajoitusten asteittainen purkaminen on alkanut. Mutta riittääkö vauhti ja rohkeus ja saadaanko erinäisten palvelujen tarjoajien asiakkaat liikkeelle niin, että edes osia liiketoiminnasta pystytään vielä pelastamaan?

2. Näkyvyyttä ja kontakteja. Verkostojen kautta maailmanlaajuiset yhteydet. 3. Ajankohtaiset koulutukset Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset. 4. Edullisemmat hinnat. Jäsenenä saat alennusta kauppakamarin koulutuksista, seminaareista ja tuotteista. 5. Pysyt ajan tasalla. Saat ensimmäisten joukossa lukea elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset. 6. Vaikuta elinkeinoelämässä. Kauppakamarin tilaisuuksissa ja kokouksissa olet mukana vaikuttamassa maakunnan kehitykseen ja edistämässä tärkeitä hankkeita. 7. Asiakirjat ulkomaankauppaan. 8. Neuvoja sopimuskiemuroihin. Kauppakamarin juristit jäsenen apuna. 9. TIetolähteet päivittäiseen työhösi. Saat asiantuntijoiltamme ajantasaista tietoa mm. työsuhde-, vero-, kirjanpito- ja palkka-asioissa. 10. Jokainen kontakti on mahdollisuus

JÄSENASIAT KÄTEVÄSTI VERKOSSA: kymenlaaksonkauppakamari.fi/jasen

Kansalaisten osto-, liikkumis- ja hygieniakäyttäytyminen tulee olemaan avainasemassa koronakriisistä selviytymisessä. Työnantajayrityksiltä saamani palautteen mukaan työntekijät ovat olleet kuluneina viikkoina poikkeuksellisen terveitä. Ajankohtaan normaalisti kuuluvat taudit, kuten flunssa ja vatsataudit, ovat pääosin jääneet sairastamatta. Tämä johtuu tietenkin vähäisemmistä sosiaalisista kontakteista, mutta myös selkeästi parantuneesta käsihygieniasta ja aivastamis- ja yskimisohjeiden noudattamisesta. Olen jo ennen koronaa ihmetellyt joidenkin ihmisten välinpitämättömyyttä tavalliseen arkeen kuuluvaa käsienpesua kohtaan. Toivoa sopii, että kevään poikkeustilanne on saanut aikaan oivalluksia normaalien käytöstapojen ja jokaisen oman vastuullisuuden tärkeydestä. Keskustelut yrittäjien ja työnantajayritysten kanssa ovat vahvistaneet käsitykseni siitä, että koronan vaikutukset liike- ja työelämään ovat hyvin kaksijakoiset toimialasta riippuen. Osa yrityksistä toimii aivan normaalisti, vastaavasti osa on menettänyt lähes koko liikevaihtonsa. Osa palkansaajista saa palkkansa aivan normaalisti, kuten myös eläkeläiset eläkkeensä, kun taas vastaavasti osa työvoimasta on lomautettu viikkokausiksi. Tuhansien ihmisten työ on muuttunut etätyöksi ja johtaminen etäjohtamiseksi. Muutos ja uuden oppiminen vie aikansa ja tuo mukanaan mm. uudenlaisen johtamisen haasteita. Etätyöläisten työhyvinvointia on vaikea seurata, eikä ruudun välityksellä saatu kuva välttämättä vastaa todellisuutta. Etätyö tulee jäämään olennaiseksi osaksi uutta normaalia työelämää ja sen tuomiin uudenlaisiin haasteisiin pitää kiinnittää huomiota. Uskon, että lähes jokainen meistä kaipaa kontakteja läheisiin, ystäviin, työtovereihin. Meillä on nyt hallituksen lupa tavata toisiamme. Tehdään se hallitusti ja fiksusti ja nautitaan kotimaan kesästä. Marika 9 KAUPPAKAMARI

HENKILÖ

Koronasuosta kovalle maalle TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT RONI REKOMAA, PIXHILL

Koronakriisin hoito tietää jälkilaskua, jossa on meille kaikille maksettavaa vuosiksi eteenpäin. Suomi ei ole taudin laannuttua enää entisensä, mutta Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi muistuttaa muutoksen olevan myös mahdollisuus. Sen ovat nokkelimmat yritykset jo havainneet.

10 KAUPPAKAMARI 2 KAUPPAKAMARI

HENKILÖ

11 KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI 3

HENKILÖ TEEMA

M

onen suomalaisen sosiaaliset kontaktit ovat viimeisen kuukauden aikana rajoittuneet lähinnä kauppa- ja huoltamoreissuihin. Työkaverit ja asiakkaat on puolestaan tavoitettu puhelimitse tai etäyhteyksin. Myös Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi vastaa huhtikuun alussa puhelimeen kotikonttorilta. ”Itse asiassa olimme tässä asiassa aivan etujoukoissa. Siirsimme koko toimiston etätöihin jo maaliskuun puolivälissä, kun koronakriisissä saatiin hallituksen ensimmäiset suositukset. Hommat ovat pienen harjoittelun jälkeen sujuneet varsin kitkattomasti”, toimitusjohtaja toteaa. ELVYTYSTÄ ENSIAVUKSI Monen muun maan tavoin Suomi on uppoamassa koronasuohon, josta päästään kovalle maalle vain kitkerillä lääkkeillä. Silti epidemia jättää taakseen ison joukon kaatuneita yrityksiä, kymmeniä tuhansia toimettomaksi jääviä käsipareja sekä valtiolle velkataakan, jossa riittää maksamista koko vuosikymmeneksi. Kauppakamarien maaliskuun lopulla tekemän kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa yrityksistä pohti lomautuksia tai irtisanomisia. Tätä juttua luettaessa nuo arviot ovat todennäköisesti myös toteutuneet. Myös BKT:n ennustetaan menevän tänä vuonna ainakin viitisen prosenttia, hyvin mahdollisesti enemmänkin pakkaselle. Vaikka paljon on jo tehty, toivoo Romakkaniemi hallitukselta yhä lisätoimia yritysten ja elinkeinoelämän tueksi. Niitä tarvitaan etenkin siinä vaiheessa, kun koronarajoitteita aletaan purkaa. ”Nyt on vuosikymmenten tauon jälkeen tilausta perinteiselle elvytykselle. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa isojen tie- ja ratahankkeiden käynnistämistä sekä ansiotuloveron alentamista kahdella prosenttiyksiköllä kaikissa tuloluokissa”, toimitusjohtaja tiivistää. RAHAT TAKAISIN UUDEN KASVUN KAUTTA Valtionvelan räjähdysmäisen kasvun keskellä tuloveron alentaminen voi äkkiseltään kuulostaa huonolta yhdistelmältä,

12 KAUPPAKAMARI

mutta Romakkaniemi on toista mieltä. Hintalappu on toki hurja eli viime vuoden verotuloilla noin kaksi miljardia euroa, mutta saatavissa takaisin taloudellisen aktiviteetin sekä ympäristö- ja haittaverojen kautta. ”Talouteen on tehtävä raaka kylmäkäynnistys, jolla rattaat saadaan edes jotenkin pyörimään. Verokevennykset lisäävät kulutuskysyntää, kohentavat työllisyyttä ja lääkitsevät siten myös julkista taloutta. Tuloverotusta voi palautella entiselle tasolle, kun suhdanteet taas paranevat”, hän muistuttaa. Infrahankkeisiin tarvittaisiin vähintään miljardin euron rahoituspaketti. Elvytyslistalla ovat myös kotitalousvähennys sekä väliaikainen ansioihin perustuva työttömyysturva kaikille palkkatyössä käyville. Koronakriisissä kovinta iskua saavien ravintolapalveluiden arvonlisäverokanta pitäisi sekin laskea väliaikaisesti 14 prosentista 10 prosenttiin. Sama alv-taso oli otettava käyttöön myös anniskelun osalta. MARKKINOIDEN UUSJAOSTA UUTEEN NOUSUUN Koronakriisi on tiennyt jo nyt monelle yritykselle kuoliniskua eikä pikaista käännettä parempaan ole näköpiirissä. Niinpä lopetus- ja sulkulappuja ilmestyy ikkunoihin ja oviin valtion mittavista tukitoimista ja vuokranantajien kädenojennuksista huolimatta. Romakkaniemi tunnustaa, että taivas voi näyttää monessa yrityksessä juuri nyt sysimustalta. Tarkemmin sihtaamalla sieltä saattaa kuitenkin erottua hopeareunus ja toivo paremmasta. ”Tällainen globaali talouskriisi tietää markkinoilla aina tiettyä uusjakoa. Se tarjoaa nopeille ja ketterille toimijoille myös menestyssaumoja”, toimitusjohtaja muistuttaa. Esimerkkejä tästä notkeudesta ja reagointiherkkyydestä on jo nähty, kun omaa tuotantorepertuaaria on käännetty muutamassa päivässä aivan uusille ja markkinoiden kaipaamille urille: suksivoiteiden ja alkoholijuomien sijaan on pullotettu käsidesiä tai yksittäisten muoviosien sijaan valmistettu kokonaisia suojamaskeja. Myös moni ravintolayrittäjä on löytänyt hengissä pitävän oljenkorren take away

-palvelusta. ”Pk-yrittäjille on pakko nostaa tässäkin hattua. Kun edessä on kova paikka, niin sitkeyttä ja kekseliäisyyttä kyllä löytyy”, Romakkaniemi kiittelee. DIGILOIKKA TUO KILPAILUETUA Kaikki päättyy aikanaan ja jossain vaiheessa myös koronaviruksen kuristusote hellittää. Romakkaniemen mukaan Suomi ei kuitenkaan enää palaa siihen arkeen, jota elimme vielä helmikuussa. Valtion velkataakka ja kuntien entistä tiukempi taloustilanne tietävät käytännössä sitä, että vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen vatvotut rakenteelliset uudistukset on lopultakin vietävä läpi. Myös tapamme tehdä työtä, käyttää palveluja ja liikkua muuttuu Romakkaniemen mukaan pysyvästi. ”Aika monessa kohtaa on havaittu, että hommat hoituvat myös etäyhteyksillä ja entistä kustannustehokkaammin. Asioimme ja ostamme entistä enemmän verkosta, mikä sekin tarjoaa uusia bisnesmahdollisuuksia.” Eli onko myös Suomen muotoisessa pilvessä hopeareunus? ”Minun mielestäni on. Olemme ottaneet muutamassa kuukaudessa digiloikan, johon muuten olisi mennyt vuosia. Nyt meillä on kriisin hellittäessä pientä etumatkaa ja siinä ovat uuden nousun avaimet.”

KAUPPAKAMARIN ELVYTYSPAKETTI •

Ansiotuloverotukseen kahden prosenttiyksikön kevennys ja käyntiin miljardin infrahankkeet

•

Kotitalousvähennys 70 prosenttiin ja katto 2400 euroon/vuosi

•

Ravintola-alalle alv-kevennyksiä

•

Kaikille palkansaajille ansiosidonnainen työttömyysturva

Palvelualueidemme ja syvän sektorituntemuksemme ansiosta voimme auttaa asiakkaitamme hyötymään uusista mahdollisuuksista ja hallitsemaan riskejä. Tuemme yrityksiä globaalisti ja paikallisesti. Lähimmän toimistomme löydät osoitteesta:

ey.com/fi

13 KAUPPAKAMARI

© 2020 Ernst & Young OY. All Rights Reserved. ED None.A20003fi

Jos näkee aina riskejä voiko hyvä mahdollisuus jäädä käyttämättä?

13 KAUPPAKAMARI

TEEMA

Afrikka on mahdollisuuksien manner – myös suomalaisyrityksille EU ehti julkaista uuden Afrikka-strategiansa juuri ennen koronapandemian puhkeamista. EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen mukaan kahden maanosan tiiviimmälle yhteistyölle on viruskriisin keskellä ja etenkin sen jälkeen entistä enemmän tarvetta. Se tarjoaa monia mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT EUROPEAN COMMISSION

6 KAUPPAKAMARI

14 KAUPPAKAMARI

U

uden EU-komission kevät on ollut jotain aivan muuta, mitä vielä alkuvuodesta ounasteltiin. Tuolloin päällimmäisenä murheena oli lähinnä se, kuinka saada EU:n hieman yskähtelevään talouteen uutta buustia. Nyt suurin huomio on koronapandemian torjunnassa ja keinoissa, joilla taudin polvilleen iskemät kansantaloudet saadaan takaisin jaloilleen. Myös kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaari Jutta Urpilaisen (sd.) kalenteri on mennyt koronan takia uusiksi. Euroopan komissio antoi maaliskuun alussa tiedonannon EU:n Afrikka-strategiasta. Ennen lokakuussa 2020 pidettävää EU:n ja Afrikan Unionin (AU) huippukokousta, jossa strategiasta on tarkoitus antaa yhteiset päätelmät, strategiasta olisi käytävä tiivistä neuvonpitoa muun muassa Afrikan unionin eli

15 KAUPPAKAMARI

AU:n ja EU:n jäsenmaiden sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa. ”Epidemialla on kauaskantoisia seurauksia sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Toistaiseksi on kuitenkin liian aikaista arvioida vaikutusten mittaluokkaa ja mahdollisia kerrannaisvaikutuksia”, Urpilainen toteaa. Hän kuitenkin tähdentää, että Afrikka pysyy koronakriisistä huolimatta mahdollisuuksien mantereena. Viruksen selättäminen on toki yksi ehdoton edellytys positiiviselle kehitykselle. ”Pandemia ei suinkaan poista tarvetta strategisemmalle ja kokonaisvaltaisemmalle lähestymistavalle. Muutoksen ajurit ovat Afrikassa yhä olemassa. Siksi jatkamme strategiatyötä ja taistelemme pandemiaa vastaan yhdessä kansainvälisten yhteistyökumppaniemme kanssa”, Urpilainen painottaa Kauppakamarilehdelle.

KAUPPAKAMARIKAUPPAKAMARI 1513KAUPPAKAMARI

TEEMA EDESSÄ YHTEINEN TULEVAISUUS Komissaari korostaa, että Euroopan ja Afrikan tulevaisuudet ovat kietoutuneet monella tavoin yhteen. Strategiassa yhteistyötä esitetään syvennettäväksi viidellä osa-alueella, jotka on nimetty vihreäksi siirtymäksi, digitaaliseksi siirtymäksi, kestäväksi kasvuksi ja työpaikkojen luomiseksi. Lisäksi tarvitaan rauhaa, hyvää hallintoa sekä ratkaisuja muuttoliikkeeseen ja liikkuvuuteen. Kumppanuuspotentiaalia lisäävät myös Afrikan kasvava väestö ja talouskasvu, runsaat luonnonvarat sekä sukupolvenvaihdos, joka on lähivuosina edessä monissa Afrikan maissa. Kasvavalle väestölle on myös luotava työpaikkoja ja tulevaisuudennäkymiä. Ennusteiden mukaan Afrikassa on kymmenen vuoden kuluttua jo 700 miljoona työikäistä, kun koko EU:ssa on asukkaita alle 500 miljoonaa. ”Tässä saranavaiheessa haluamme tarjota reilua ja kestävää kumppanuutta. Vastuullisilla, sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen sitoutuneilla yrityksillä on merkittävä rooli strategian toteuttamisessa”, Urpilainen muistuttaa. KYSYNTÄÄ ENERGIA-, YMPÄRISTÖ- JA DIGIOSAAMISELLE Tämä tarjoaa selkeitä mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Väestönkasvun ja talousennusteiden perusteella esimerkiksi Afrikan energiantarpeen arvioidaan tuplaantuvan 20 vuodessa. ”Uusiutuvan energian ratkaisuille on loistavat olosuhteet ja kysyntää. Internet-yhteyksien parantuessa ja laajentuessa on Afrikassa kasvavat markkinat myös digitaalisille palveluille ja verkkokaupalle.”

Afrikan vuosittainen talouskasvu on ollut viime vuosina keskimäärin 4,6 prosenttiyksikköä ja moni Euroopan maa onkin siellä jo aktiivisesti. ”EU osallistuu säännöllisesti erilaisten business forum -tapahtumien järjestämiseen ja mahdollistamiseen Afrikassa. Ne ovat myös suomalaisyrityksille erinomaisia paikkoja luoda verkostoja paikallisten toimijoiden ja eurooppalaisten toimijoiden kanssa”, Urpilainen vinkkaa.

”TÄTÄ TYÖTÄ HALUAN JATKAA. VOIMME OLLA AFRIKAN ENSISIJAINEN KUMPPANI ETENKIN VIHREÄSSÄ KEHITYKSESSÄ JA DIGITALISAATIOSSA.”

Afrikan kohdalla on kohistu paljon Kiinan saamasta jalansijasta. Kumppanuuskomissaari kuitenkin muistuttaa, että myös Euroopassa on oltu hereillä: EU27-yritysten suorat sijoitukset Afrikkaan olivat muutama vuosi sitten arvoltaan noin 222 miljardia euroa. Vastaava summa oli Yhdysvaltojen kohdalla 42 miljardia euroa ja Kiinan osalta 38 miljardia euroa. ”Tätä työtä haluan jatkaa. Voimme olla Afrikan ensisijainen kumppani etenkin

KAHDENVÄLINEN KAUPPA JUNNAA PAIKALLAAN Tullin tilastojen mukaan Afrikan maiden osuus Suomen kokonaisviennistä on pysynyt viimeiset kymmenen vuotta likipitäen ennallaan. Afrikan osuus Suomen tavaraviennistä on ollut viime vuosina noin 2,4 prosenttia. Tuonnin osuus on ollut vain noin prosentin luokkaa. Tärkeimpiä vientimaita ovat Egypti, Marokko ja Etelä-Afrikka.

16 KAUPPAKAMARI 18 KAUPPAKAMARI

Tuontimaista tärkeimmät ovat Kongon demokraattinen tasavalta ja Etelä-Afrikka. Suomen vienti koostuu pääosin metsäteollisuuden tuotteista, joiden arvo on noin puolet koko Afrikan-viennin arvosta. Lisäksi viedään öljyjalosteita, kemianteollisuuden tuotteita sekä koneita ja laitteita. Tuonnista valtaosa on metalleja, joita tuodaan etenkin Kongosta. Etelä-Afrikasta tuodaan myös mm. viinirypäleitä ja viinejä.

vihreässä kehityksessä ja digitalisaatiossa, jotka ovat kestävän talouskehityksen osalta aivan ratkaisevassa asemassa”, Urpilainen painottaa. KOHTI KAHDEN KUMPPANIN VAPAAKAUPPAA Yritysten ja sijoittajien silmissä avainasioita ovat liiketoimintaympäristön ennustettavuus, avoimuus ja toimijoiden välisen vuoropuhelun lisääminen. Niidenkin osalta on oltu kuulemma hereillä: esimerkiksi vuonna 2018 EU investoi 718 miljoonaa euroa liiketoimintaympäristöjä parantaviin toimenpiteisiin. ”Lisäksi fasilitoimme Euroopan ulkoiseen investointiohjelmaan kuuluvan Sustainable Business for Africa -aloitteen, joka tehostaa yksityisen ja julkisen sektorin vuoropuhelua yli kolmessakymmenessä Afrikan maassa. Teemme myös pitkäjänteistä työtä hallinnon, oikeusvaltion ja demokratian vahvistamiseksi”, Urpilainen tähdentää. Tarve perinteiselle kehityspolitiikalle ja kehitysyhteistyölle ei sekään ole kadonnut. Niiden rinnalla halutaan kuitenkin rakentaa kahdensuuntaisia, reiluja ja kestäviä kumppanuuksia, joista molemmat osapuolet hyötyvät. ”On myös hyvä huomata, että moni suomalaisyritys on jo nyt läsnä Afrikassa. Näistä kokemuksista on hyvä ottaa oppia”, komissaari muistuttaa. EU tukee Afrikan mantereen vapaakauppa-aluetta, joka voisi olla askel kohti myös mantereiden välistä vapaakauppaa. ”Haluamme pitää jatkossakin kiinni siitä, että EU on Afrikan merkittävin kumppani. Tuon tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan myös suomalaisyritysten investointeja.”

”Haluamme pitää jatkossakin kiinni siitä, että EU on Afrikan merkittävin kumppani. Tuon tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan myös suomalaisyritysten investointeja”, sanoo kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen.

KATSE TULEVIEN VUOSIEN PÄÄTTÄJÄPOLVEEN Komissaari Jutta Urpilaisen mukaan YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteet ovat komission työn ytimessä. Keskeisenä tavoitteena on helpottaa Afrikan maita siirtymään mahdollisimman sujuvasti kestävän kasvun polulle. Juuri tässä eurooppalaisten yritysten innovaatiot ja teknologiat voivat olla isona apuna. ”Afrikan polku kestävään kehitykseen voi olla paljon perinteisiä teollisuusmaita suoraviivaisempi. Samalla kehitysvaiheet, jotka meillä Euroopassa ovat osoittautuneet esimerkiksi ympäristön kannalta tuhoisiksi, voidaan ohittaa kokonaan. Sitoutuminen

kestävään kehitykseen on samalla tekijä, joka erottaa EU:n monista muista toimijoista”, Urpilainen muistuttaa. Komissaarin omat henkilökohtaiset tavoitteet ja painopisteet suuntautuvat Afrikan nuorisoon ja heidän osallistumismahdollisuuksien parantamiseen. Urpilainen tähdentää, että tulevina vuosina juuri nuori polvi tulee määrittämään monessa maassa kehityksen suunnan. Siksi heidät on nostettu myös EU:n kumppanuusajattelun keskiöön ja yhdeksi demokratiatyön tärkeimmistä kohderyhmistä. ”Lisäksi tulen painottamaan eriarvoisuuden vastaisen kamppailun tärkeyttä. Sekin on yksi keskeinen edellytys kestävälle yhteiskuntakehitykselle.” 17 KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI 19

KORONA JA TYÖELÄMÄ

18 KAUPPAKAMARI

Pankeissa suhtaudutaan yritysten koronatilanteen vaikutuksiin joustavasti

Kolmannes Kymenlaakson yrityksistä hyödyntänyt

lyhennysvapaata Yritykset ovat hyödyntäneet monipuolisesti pankkien tarjoamia rahoitusjärjestelyjä koronakriisin hoidossa. Handelsbankenista, Nordeasta ja Kymenlaakson Osuuspankista kerrotaan, että etenkin luottojen lyhennysvapaita on kysytty ahkerasti. Koko maassa väliaikaiseen lyhennysvapaaseen oli toukokuun puoliväliin mennessä tarttunut noin 30 000 yritystä. Keskeinen rahoituselementti ovat Finnveran takaamat pankkilainat. Lainaa myönnettäessä keskeinen tarkastelukohde on yrityksen kannattavuus ennen koronaa. TEKSTI: KIRSI JUURA KUVAT: KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI, PIXHILL, NORDEA, HANDELSBANKEN

K

oronakriisin myllätessä yritysten kassakirstuja on pankeille tullut lyhennysvapaahakemuksia maaliskuun ja toukokuun puolivälin välillä yhteensä yli 210 000 kappaletta. Näistä henkilöasiakkaiden hakemuksia on ollut noin 180 000 ja yritysten vajaat 30 000 kappaletta. Finanssala ry:n mukaan merkittävä osa hakemuksista on jo käsitelty ja lähes kaikki niistä on hyväksytty. Koronavirus on muovannut myös yksityisen sektorin lainakannan kehitystä. Yrityslainakannan vuotuinen AJOITTAIN HAKEMUKSIA OLI kasvuvauhti nopeutui KÄSITTELYSSÄ JOPA 5,4 prosenttiin (helmiYLI 20-KERTAINEN MÄÄRÄ kuussa 3,0 %). KeskuskauppakamaNORMAALIOLOIHIN VERRATTUNA rin huhtikuun alussa teTimo Marjamäki kemän kyselyn mukaan 29% Kymenlaakson Timo Marjamäki, Nordea yrityksistä oli ottanut pankkilainaa tai käyttänyt lyhennysvapaata vanhoihin lainoihin tai molempia. Kysyimme Kymenlaakson pankeilta, miten koronakriisi KYSYNTÄ VILKASTA, PK-SEKTORI ENSIMMÄISENÄ on näkynyt yritysten rahoitusjärjestelyissä? Koronakriisin alkuvaiheessa kyse oli Marjamäen mukaan - Koronasta johtuvia käyttöpääomarahoituksia on haettu pääosin pienten palvelualojen, matkailu- ja ravitsemusalan jonkin verran, mutta enemmänkin tämä tilanne on näkyja erikoiskaupan yrityksistä, joiden kassavirran hallituksen nyt lyhennysvapaiden kysynnän määrän nousussa, kertoo rajoitustoimet pysäyttivät radikaalisti. yrityspankin johtaja Henni Seppälä Kymenlaakson Osuuspankista. - Tosin myös useat tuotannollisten alojen yritykset olivat Handelsbankenista kerrotaan, että asiakkaat ovat pyrkiheti alusta alkaen liikkeellä haluten varmistaa mahdollisia neet varmistamaan maksuvalmiutensa kriisin aikana. tulevia rahoitustarpeitaan, hän sanoo. - Meillä on myönnetty normaalia enemmän niin saKymenlaakson Osuuspankin Henni Seppälän mukaan nottuja valmiusluottoja ja esimerkiksi korotettu käytössä yritysluottojen määrä on kasvanut kevään edetessä. olevia tililimiittejä. Yritykset ovat myös selkeästi lykänneet -Yritysluottojen määrä on ollut hyvällä tasolla koko isoimpia investointeja ja monia projekteja on tällä hetkellä kevään, vähän korkeammalla tasolla kuin edellisvuonna. laitettu jäihin odottamaan tilanteen normalisoitumista, kerKäyttöpääomaluottojen lisäksi edelleen on ollut kysyntää too konttorinjohtaja Joonas Heinonen Handelsbankenista. myös investointeihin ja esimerkiksi omistajanvaihdoksiin, Myös Nordean Kaakkois-Suomen Yrityspankin johtaja Seppälä jatkaa. Timo Marjamäki vahvistaa, että yritykset ovat hakeneet varsin vilkkaasti niin kevennyksiä olemassa olevien luottojen maksusuunnitelmiin kuin lyhennysvapaita sekä uutta rahoitustakin. - Kriisin konkretisoiduttua KYSYNTÄÄ ON OLLUT maaliskuun MYÖS INVESTOINTEIHIN JA puolivälin OMISTAJANVAIHDOKSIIN nurkilla kyHenni Seppälä syntä näille maksuvapaille ja osin myös käyttöpäääomarahoitukselle oli erittäin vilkasta. Ajoittain hakemuksia oli käsittelyssä meillä jopa yli 20-kertainen määrä normaalioloihin verrattuna, Marjamäki kertoo.

Henni Seppälä, Kymenlaakson Osuuspankki 19 KAUPPAKAMARI

KORONA JA TYÖELÄMÄ KANNATTAVUUS ENNEN KORONAA RATKAISEVAA Yrityslainojen myöntämiskriteerit ovat EKP:n mukaan tiukentuneet hieman koronakriisin aikana, mutta yrityksiä voimakkaammin luotonantokriteerit kiristyivät kotitalouksien kohdalla. Molemmissa tapauksissa taustalla ovat talousnäkymien heikkeneminen sekä yritysten ja kotitalouksien luottokelpoisuuden huonontuminen. Kymenlaakson pankeista kerrotaan, että keskeinen tarkastelukohde luoton myöntämiselle on, onko yritys ollut elinkelpoinen ennen koronaa ja miten yritystoiminnan uskotaan jatkuvan koronan jälkeen. -Mikäli yrityksen liiketaloudellinen tilanne, kassavirta ja takaisinmaksukyky ovat olleet heikkoja jo ennen koronakriisiä, niin lisärahoituksen myöntäminen on haasteellista, Nordean Marjamäki toteaa. Nordeasta haetuista lyhennysvapaista ja uusista rahoituksista on evätty yhteensä vain alle 10 %. Joonas Heinonen, Handelsbanken - Tulevaisuuden ennustaminen on varsinkin nyt enemmän kuin haastavaa, mutta silloin kuin maksuvaikeuksien syynä on koronakriisi ja voimme yhdessä yrityksen kanssa todeta että sillä on realistiset mahdollisuudet aikanaan palata koronakriisiä edeltäneille liiketoiminnan tasoille, niin voimme suhtautua rahoituspyyntöihin lähtökohtaisesti myönteisesti. Todella tärkeää on, että keskusteKESÄ RATKAISEE PALJON lua käydään rahoittajien ja asiakkaiden kesken jatkuvasti ja mitä aikaisemmin näköpiirissä olevia haasteita päästään ratkomaan, Yritysten lainanottoa hillitsee kysynnän epävarmuus ja kannattaniin sen parempi, Marjamäki sanoo.. vuuden kasvu kriisin jälkeen. Moni miettii selviääkö se kasvaneesta velkataakasta. Kymenlaakson Osuuspankin Henni Seppälä korostaa, että luottoa myönnettäessä ratkaiseva tarkastelukohde on yrityksen - Isossa kuvassa jää vielä nähtäväksi kuinka iso shokki loppujen lopuksi koronakriisistä tulee yrityksille syntymään. Paljon riippuu kannattavuus ennen koronakriisiä. talouden elpymisestä ja rajoitusten poistosta. Kuten todettua, osa - Pankkien luotonmyöntökriteerit eivät ole muuttuneet ja toimialoista tulee kärsimään huomattavasti enemmän kuin toiset, edelleen ratkaisevaa on yrityksen maksukyky. Koronasta johtuvat Joonas Heinonen Handelsbankenista pohtii. haasteet pyritään tunnistamaan ja ne yritykset, jotka ovat olleet Henni Seppälä pohdiskelee, että paljon riippuu siitä, miten kannattavia ja maksukykyisiä ennen koronatilanteen puhkeamispäästään jatkamaan tästä eteenpäin. ta, ovat saaneet hyvin rahoitusta, - Jos rajoitukset jatkuvat pitkään ja Seppälä sanoo. KRITEERIT JA LÄHTÖKOHDAT kuluttajat ovat kovin varovaisia, haasteiMyös Joonas Heinonen HanLAINAN SAAMISELLE EIVÄT OLE MUUTTUNEET ta voi olla jatkossa enemmän. Jos taas delsbankenista vahvistaa samat KORONAKRIISIN MYÖTÄ. talous ja kuluttajakäyttäytyminen alkapääperiaatteet; yrityksen elinJoonas Heinonen, Handelsbanken vat nopeasti elpyä, selvitään pienemmilkelpoisuutta tarkastellaan sekä lä vaurioilla, hän sanoo. ennen että jälkeen koronan. Nordean Marjamäki uskoo, että - Lainan myöntämisen kriteerit haastavin vaihe suomalaisen elinkeinoja lähtökohdat lainan saamielämän kannalta on tulevan kesän ja alkusyksyn aikana. selle yritysten osalla eivät ole muuttuneet koronakriisin myötä. - On erittäin vaikea tarkemmin ennakoida yritysten yleistä Edelleenkin asiakkaan luottokelpoisuus sekä lainojen vakuudet kehitystä ja ratkaisevaa on, että niin paikallinen kuin globaalikin arvioidaan aina normaalisti tapauskohtaisesti. Tottakai tällä yhteistyö toisaalta rajoitusten lieventämiseksi ja pandemian toihetkellä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että yritys on ollut sen aallon ehkäisemiseksi onnistuu ja että valtiolliset tukitoimet elinkelpoinen ennen koronaa ja analysoidaan sitä, että miten yriovat riittäviä turhien konkurssien välttämiseksi ja luottamuksen tys tulee selviämään koronan jälkeisestä ajasta, Joonas Heinonen palauttamiseksikin. Tämä ei ole helppo tehtävä ja sen vuoksi Handelsbankenista toteaa. pelkään, että yleisesti varmaankin haastavin vaihe suomalaisen Sekä Osuuspankin Seppälä että Nordean Marjamäki kiittelevät, elinkeinoelämän kannalta on edessä tulevan kesän ja alkusyksyn että käyttöpääomaluotoissa Finnvera on ollut hyvä kumppani. aikana. Lähteet: Finanssiala ry., Suomen Pankki, EKP

20 KAUPPAKAMARI

Kymenlaakson Kasvupolun yrityksillä eväitä koronakriisin jälkeiseen rakennustyöhön Kasvu Open on valtakunnallinen, yrityksiä kasvua kehittävä sparrausohjelma, joka tarjoaa yrityksille maksutonta apua liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun. Kymenlaaksossa kasvuohjelman yrityksille kustantavat Cursor, Kouvola Innovation, Kouvolan seudun ammattiopisto, Kymenlaakson kauppakamari ja Kymen Yrittäjät. Kymenlaakson kasvupolulle haki huhtikuuhun mennessä 24 yritystä. Tuomaristo valitsi 15 yritystä jatkoon. Kriteereinä olivat markkinapotentiaali, tiimi, kasvukyky ja näytöt. Yritykset saavat maksutonta asiantuntija-apua toukokuussa ja elokuussa järjestettävissä sparrauspäivissä.

Kymenlaakson Kasvupolun maksuttomaan sparraukseen valittiin mukaan: A & R Carton Oy, Kouvola Deletec Oy, Luumäki Erämys-Keisarin Kosket Oy, Kotka Flying Lynx Oy, Lappeenranta HoviRuoka Oy, Kouvola

Finaaliin etenevät osallistuvat valtakunnalliseen kasvuyrityskilpailuun, joka pidetään Jyväskylässä 28.-29.10.

Jauhetekniikka Oy, Kotka

Kymenlaakson Kasvupolun tuomaristo arvioi yrityksiä valintakriteereillä: markkinapotentiaali, tiimi, kasvukyky ja näytöt. Kymenlaakson Kasvupolun valinnoissa tuomaristo painotti erityisesti markkinapotentiaalia ja kasvukykyä.

Kaarnasydän Oy, Kouvola

– Tuomaristo kokoontui valitsemaan yrityksiä Kymenlaakson Kasvupolulle keskellä koronakriisiä. Perkasimme mukaan hakeneet ja analyysin tehneet yritykset tavoitteenamme, että Suomi pyörii myös koronan jälkeen ja näillä yrityksillä on markkinapotentiaalia ja kasvukykyä olla rakennustyössä mukana. Mielestäni saimme mukaan todella lupaavia yrityksiä monilta eri toimialoilta ja eri puolilta Kymenlaaksoa, Kymenlaakson kauppakamarin viestintäpäällikkö Kirsi Juura sanoo.

Kookax Oy, Kotka

Kymenlaakson Kasvupolun tuomaristoon kuuluvat Aleksanda Turunen Kouvola Innovation, Tiina Moberg Kymen Yrittäjät, Tiina Paavola Cursor, Kirsi Juura, Kymenlaakson kauppakamari ja Timo Olli Kouvolan seudun ammattiopisto

Rakennussuunnittelu ja -valvonta Valkoinen Linja Oy, Virolahti

Johtai Oy Virolahti Kati Albrecht Johanna d’Art Lifestyle, Kotka Kymi-Solar Oy, Kotka Markkinointi 2011 Oy, Kouvola N.S.F. Nordic Sports Finland Oy, Kouvola Oy Shipstores Nyman & Co Ltd, Kotka

www.kasvuopen.fi 21 KAUPPAKAMARI

KORONA JA TYÖELÄMÄ

Kesätyöntekijöiden tilanne pelättyä parempi

Kymenlaakson kauppakamarin tekemässä kyselyssä 55 prosenttia yrityksistä vastasi, että koronavirus ei ole vaikuttanut kesätyöntekijöiden rekrytointiin vaan he palkkaavat alunperin suunnittelemansa määrän työntekijöitä. Kesätyöntekijöitä tarvitaan normaalien kesälomitusten lisäksi tänä kesänä erityisesti koronaviruksen aiheuttamien vakituisten työntekijöiden sairauspoissaolojen kattamiseen. Myös terveydenhuollon hoitotöihin tarvitaan suunniteltua enemmän työntekijöitä.

22 KAUPPAKAMARI

K

ymenlaaksolaisten yritysten suunnitelmat kesätyöntekijöiden rekrytoinnista ovat menneet kevään edetessä uusiksi monta kertaa.

Yritysten kommentteja

Kauppakamarin tekemässä kyselyssä 68% yrityksistä vastasi, että he olivat aikoneet rekrytoida kesätyöntekijöitä ennen kuin koronavirus iski. Viime vuoden vastaavassa kyselyssä 64% yrityksistä ilmoitti palkkaavansa kesätyöntekijöitä.

Kassavirta on pudonnut, emmekä todennäköisesti pysty palkkaamaan kesätyöntekijää ilman tukea.

Korona muutti tilannetta ja toukokuun lopussa, kun tilanne kesätyöntekijöiden osalta oli lähes kaikissa yrityksissä selvillä, 33% ilmoitti muuttaneensa alkuperäisiä suunnitelmiaan. Näistä 18% rekrytoi kesätyöntekijöitä, mutta suunniteltua vähemmän ja 15 prosentilla yrityksistä koronakriisi vaikutti niin, etteivät he rekrytoi kesätyöntekijöitä ollenkaan.

Nuorempia ei nyt uskalla palkata kauppaan tartuntariskin vuoksi.

Yli puolella yrityksistä (55%) koronatilanne ei vaikuttanut suuntaan eikä toiseen kesätyöntekijöiden palkkaamisen osalta, vaan he rekrytoivat alkuperäisen suunnitelmansa mukaisen määrän kesätyöntekijöitä. Huhtikuussa tätä mieltä oli vielä vain 43 % vastaajista. Vastaajista löytyi myös yrityksiä, jotka ilmoittivat, että he ovat lisänneet kesätyöntekijöiden määrää koronan takia. 8,2% ei ole vielä päättänyt kesätyöntekijöiden ottamisesta. Suurin syy rekrytoinnin jäädyttämiseen (53 %) on, että yrityksillä ei ole tarjota töitä vakinaisen henkilökunnan lisäksi. Lomautusten takia kesätyöntekijöitä ei palkkaa 19% vastaajista. 12 prosenttia vastasi, että tulovirta on pienentynyt niin paljon, ettei ole mahdollisuuksia rekrytointiin. Osaavan työvoiman puutetta Kymenlaaksossa heijastelee se, että 7% vastaajista kertoo, ettei heidän tarpeisiinsa sopivia kesätyöntekijöitä ole tarjolla. Jos on jäänyt kesätöitä vaille, niin kaikki toivo ei ole vielä mennyttä, sillä kahdeksalla prosentilla yrityksistä suunnitelmat ovat vielä auki. UUSIA VAIHTOEHTOJA TYÖLLISTÄMISEEN Koronaviruksen vaikutukset ovat saaneet yritykset miettimään myös muita kompensoivia ratkaisuja. Jotkut ovat muokanneet työsopimuksia normaalitilanteesta poikkeaviksi. Jotkut yritykset ovat tehneet ammattikorkeakoulu XAMKin kanssa kesäverstaita, joissa he voivat suorittaa opintoja tekemällä harjoitustyön yritykseen. KYSYNTÄÄ HOITOTYÖHÖN JA SAIRASTUNEIDEN TILALLE Kaikkiin toimialoihin ja yrityksiin korona ei ole vaikuttanut. Kesätyöntekijöitä tarvitaan normaalien kesälomitusten lisäksi tänä kesänä muun muassa koronaviruksen aiheuttamien mahdollisten sairauspoissaolojen kattamiseen. Erityisesti hoitotyöhön tarvitaan suunniteltua enemmän työntekijöitä. Kymenlaakson kauppakamarin kesätyöpaikkakysely tehtiin 16.-17.4. ja uusintakysely 19.-20.5. luottamushenkilöille ja jäsenyritysten yhteyshenkilölle. Vastaajia oli 155, vastausprosentti oli 22%.

Myynti romahtanut, ei tarvitse lisätyövoimaa. Tuntuu pahalta roikottaa lomautettuja ”löysässä hirressä,” kun ei osaa vielä ennakoida lomautuksen päättymisajankohtaa. Lykkäämme työsopimusten tekoa. Olemme pitkittäneet päätöstä kausityöntekijöiden palkkaamisesta ja niiden kanssa, joille tehty sopimus, olemme joutuneet tekemään puitesopimuksia, jotka antavat enemmän joustoa, jos tilanne äityy pahaksi. Perehdytys on haasteellista, samoin varotoimet esim. työhaastatteluissa. Vakinaista henkilöstöä on helpompi opastaa, milloin voi tulla töihin ja milloin on jäätävä kotiin. Mutta uusien ihmisten kanssa on aina riski, että ohjeet eivät tule oikein ymmärretyksi. Etätyön tekeminen aiheuttaa sen, että työpaikalla on läsnä vähemmän kesätyöntekijöiden perehdyttäjiä. Ilman Kouvolan kaupungin kesäseteliä ei olisi ollut varaa palkata Olemme joutuneet lykkäämään rekrytointeja, katsomme tilanteen kehittymistä ja teemme päätökset myöhemmin. Korona avaa myös mahdollisuuden ”pätkätyöllistyä” maatiloille, joilla on tuhansien kesätyöntekijöiden tarve, koska ne eivät ainakaan samalla tavoin kuin aiemmin saa ulkomaalaista kesätyövoimaa. Osaavan työvoiman saanti Kymenlaaksosta on haastavaa. Koronan vaikutukset näkyvät yrityksessämme viiveellä, mutta odotettavissa on tilausten siirtymistä ja jopa peruuntumista, kun kysyntä maailmanmarkkinoilla vähenee. Hoitotyöhön tarvitaan mahdollisesti monia kesätyöntekijöitä paikkaamaan sairauslomia ja toivottavasti loppukesästä jo voidaan sijaistaa kesälomia. Tilanne on lamaannuttava. Opiskeluun liittyvän harjoittelun jälkeen oli tarkoitus palkata sama henkilö kesätyöntekijäksi, mutta koronan vuoksi meillä ei ole mahdollisuutta ottaa kesätyöntekijää ellei tilanne muutu paremmaksi. Kesätyöntekijöiden perehdytys haastavaa, mikäli perehdyttäjä toimii etätöissä. Kesätyöntekijät eivät lähtökohtaisesti toimi etänä. Kesätapahtumien puute vähensi kesätyöntekijöiden tarvetta. Korona vaikutus koko yhteiskuntaan on niin laaja-alainen, että se on käytännössä pysäyttänyt monta liiketoiminta-aluetta. Tällä hetkellä koronasta johtuen olemme joutuneet lomauttamaan ja päättämään työsuhteita, ja näin ollen en näe, että pystyisimme rekrytoimaan kesätyöntekijöitä koko kesänä. Meillä koronan vaikutukset tulevat näkymään erityisesti syksyllä. Jo nyt on tilauksia siirretty/peruttu niin, että tuotantosuunnittelu on mahdollistanut kesälomien pitämisen seisokin muodossa, jolloin kesätyöntekijöiden tarvetta ei ole. Harkitsimme kesätyöntekijöiden määrän supistamista, mutta päädyimme palkkaamaan kaikki sovitut. Tämä edellytti henkilökuntamme vastaantuloa lomarahojen maksuissa mutta toisaalta mahdollisti kesälomien joustavan pitämisen. Katsotaan syksyllä miten kävi.

23 KAUPPAKAMARI

KORONA JA TYÖELÄMÄ

24 KAUPPAKAMARI

Miten korona MUUTTI TYÖPÄIVÄSI? Koronaepidemian mukana tulivat rajoitukset ja suomalainen työelämä muuttui kertaheitolla. Kauppakamari-lehti pyysi jäseniään kertomaan, miten oma työ ja työolot ovat muuttuneet koronan myötä?

25 KAUPPAKAMARI

KORONA JA TYÖELÄMÄ

V

iime keväänä reissasin vielä erikoisjärjestelyin eduskunnan ja korisliigan playoff-pelien välillä päivittäin. Syksyllä työrytmin vakiinnuttua totesimme vaimon kanssa, että paras tapa yhdistää työt ja perhe-elämä on olla yhdessä Helsingissä tiistaista perjantaihin. Normaaliaikana omat työpäiväni ovat niin vaihtelevan pitkiä, aikaisesta aamusta parhaillaan yli keskiyön, että junalla päivittäin liikkuminen oli haastavaa. Koronakriisin ensimmäiset kuukaudet kuljin lähes päivittäin omalla autolla Kouvolasta töihin, koska meillä edustajilla oli suositus välttää julkisia liikennevälineitä. Kalenterin tyhjeneminen tapaamisista mahdollisti myös etätöiden tekemisen Kouvolasta. Valiokuntatyötä, sekä täysistuntojen äänestyksiä tai puheenvuoroja ei voi Suomessa hoitaa etänä eli ne olivat tärkein syy edestakaisin matkustamiseen. Eduskunnan sisällä on myös rajoituksia. Esimerkiksi valiokunnat ovat siirretty isompiin tiloihin, ruokailuissa istutaan väljemmin ja täysistuinnoilla, sekä kyselytunneilla suuressa salissa on rajatut määrät edustajia läsnä. Ohjeiden mukaan täysistuntoa pitää seurata oman työhuoneen televisiosta ja kävellä oman vuoron lähestyessä saliin puhumaan. Tämä on välillä erittäin haastavaa laadukkaan keskustelun ylläpitämiseksi, mutta on myös oleellista ymmärtää, että päätökset valmistellaan kun televisiokamerat ovat kiinni. Ihmisten tapaamiset ja tilaisuudet ovat yksi edustajantyön mielenkiintoisimmista ja tärkeimmistä osista. Ne ovat erinomaisia mahdollisuuksia saada uutta tietoa ja laajentaa omaa perspektiiviä asioihin. Niiden peruuntuminen on tehnyt edustajan arjesta huomattavasti hiljaisempaa puurtamista ja odotan ilolla niiden jatkumista tulevaisuudessa. Normaaliaikana minulla oli useampi tapaaminen päivässä esimerkiksi yrittäjien, etujärjestöjen ja asiantuntijoiden kanssa. Tapaamisten palaaminen arkeen tulee toimimaan myös symbolina, että suurin vaara on ainakin hetkellisesti ohi ja siten ne tuovat vielä lisäenergiaa. Edustajan työpäivä on normaaliaikanakin erittäin vaihtelevaa. Yleensä viimeiset sähköpostit lähtevät keskiyön tuntumassa ja heti aamusta pitää olla tavoitettavissa. Etätyöt luonnollisesti lisäävät omaa vastuuta töiden hoitamisesta, mutta se ei ole tässä työssä uutta. Suurin muutos päiviin on tullut kuulokkeet päässä istuttujen etäkokousten määrän kasvussa. Olemme pystynyyt viettämään aikaan perheen kanssa yhdessä niin korona-aikanakin kuin aikaisemmin. Olemme viettäneet paljon aikaa ulkona ja käyneet kävely- ja pyörälenkeillä. Koripallon pelaamiset tapahtuu nykyään pojan kanssa ihan pieneen koriin heitellen. Koripallouran jälkeen olen nauttinut mahdollisimman laajasta lajivalikoimasta ja siitä, että liikkuminen ei aina tarvitse olla tavoitteellista.

26 KAUPPAKAMARI

HEIKKO YHTEYS VILLE KAUNISTO KANSANEDUSTAJA (KOK.)

Kuuluuko? Tämä yksinkertainen kysymys on noussut suomalaisen työelämän kärkeen. Poissa ovat käytäväpuheet, poissa näkyvistä ovat työkaverit ja usein myös poissa ovat työpaikan käytävät. Kunnon digiharppaus, joka piti tapahtua jo tämän vuosituhannen alussa ja lähes tulkoon joka vuosi siitä eteenpäin tapahtui lähes yhdessä yössä. Ihmisen kyky käsitellä muutosta on usein hidas ja heikko, mutta enää ei kyselty mieltymyksiä. Nyt useassa työpaikassa, kuten eduskunnassakin, laitettiin kuulokkeet päähän ja ihmeteltiin, kuuluuko? Etätyöt olivat yksi merkittävä keino, jolla koronaviruksen tuoma terveyskriisi saatiin hallintaan. Nyt keskusteluun on noussut yhä voimakkaammin koronaviruksen tuomat taloudelliset vaikeudet. Suomi tulee muiden maiden tavoin velkaantumaan lähes käsittämätöntä vauhtia. Valitettavan usein käytetty lausahdus ”No kun muutkin”, ei tule meitä tälläkään kertaa pelastamaan. Suomen suurin ongelma ei välttämättä ole akuutti velkaanMEILLÄ KYMENLAAKSOSSA ENSIMMÄISET PIENET ASKELEET TIELLÄ KOHTI VAHVEMPAA MAAKUNTAA OLISI OTETTAVISSA KESKINÄISEN KILPAILUN SIJAAN MEITÄ YHDISTÄVISSÄ ASIOISSA.

tuminen vaan meidän heikohkot mahdollisuutemme maksaa velkamme takaisin. Meillä on edelleen ongelma huoltosuhteen kanssa ja me painimme jatkossakin jäykkien työmarkkinoiden kanssa. Näitä ongelmia ei velkaraha korjaa, vaan pahimmassa tapauksessa se vain lakaisee ne maton alle. Suomi nousee yrittäjyydellä ja työnteolla, mutta kannustimet kumpaakaan eivät vastaa nykypäivää. Lisähuolena on kriisin aiheuttamat kohtuuttomat tilanteet yrittäjille. Haavat tulevat olemaan liian syviä liian monelle. Suomen uudelleenrakentamisen keskellä suuri kysymys tulee jälleen kerran olemaan maakuntien sisäinen kyky toimia yhdessä. Meillä Kymenlaaksossa tämä sama kysymys on pyörinyt keskusteluissa jo vuosien ajan. Kärjistäen sanottuna yhteistyön rakentaminen on aina aloitettu nollasta ja lopetettu nollaan. Tämä viesti olisi syytä kuulua jokaisen kuulokkeisiin. Kuuluuko? Politiikassa on kannattavaa löytää vihollinen. Kun poliitikko pystyy nimeämään oman ja äänestäjiensä vihollisen, se

pelkästään alitajuntaisesti vahvistaa omien uskoa voimakkaasta puolensa pitämisestä. Tässä vastakkainasettelussa ollaan monessa maakunnassa toimittu hyvin tehokkaasti. Myös maailman tasolla tämä toimintamalli on usein ollut poliitikkojen suosiossa. Taloudelliset tulokset ovat valitettavan harvoin olleet mallin keskiössä. Tuoreena esimerkkinä maailmalta voidaan nostaa presidentti Trumpin yhä vahvempi retoriikkaa Kiinaa vastaan. Mihin suurvaltojen sapelien kalistelu johtaa, on vaikea vielä analysoida. Mutta on Yhdysvaltojen johdossa tulevaisuudessa kuka tai mikä puolue tahansa, niin Kiina tulee jatkossa olemaan sen päävihollinen. Kuka uskaltaisi ehdottaa yhteistyötä vihollisen kanssa? Tai vielä pahempi, tekemään kompromissin, josta vihollinenkin hyötyy? Pienemmässä mittakaavassa samat kysymykset koskevat myös maakuntien sisäistä taistelua. Kuuluuko? Meillä Kymenlaaksossa ensimmäiset pienet askeleet tiellä kohti vahvempaa maakuntaa olisi otettavissa keskinäisen kilpailun sijaan meitä yhdistävissä asioissa. Valtatie 15:sta uudistaminen on hyvä paikka aloittaa. Suomi tulee elvyttämään taloutta infrahankkeiden kautta ympäri Suomen. Kymenlaakson kansanedustajien yhteistyö maakuntamme pääverisuonen kunnostamiseksi on ollut hyvää ja jatkuvaa. Tarvitaan vain viimeinen silaus rahakirstun päällä istuvalta hallitukselta, jotta voimme luoda yhä toimivamman työssäkäyntialueen ja rakentaa samalla kilpailuetua koko maakuntaan. Toinen pienemmälle huomiolle jäänyt asia Suomen ja Kymenlaakson puolesta on ajamani meriväylämaksujen

JOHTAJA, ASIAKASPALVELUHENKILÖ, MATEMATIIKAN OPETTAJA, RUOTSIN SANAKIRJA, KOKKI, PUHELINTERAPEUTTI JA ICT-TUKI JENNI LIIKKANEN, TOIMINNANJOHTAJA, ANKKAPURHAN KULTTUURISÄÄTIÖ

Korona-arkeen kuuluu keskeneräisyyden sietämistä ja riittämättömyyden tunne. Yksikään operatiivinen kysymys ei saa vastausta heti, jokainen suunnitelma joutuu odottamaan seuraavaa viikkoa ja sen mahdollisesti tuomia lisätietoja. Kuitenkin pystyä vastaamaan asiakkaille puhelimessa vakuuttavasti, kyetä turvaamaan lomautettujen työpaikat. Perustelemaan rajoitustoimet kavereita kaipaaville teineille. Valitsemaan skenaarioista se todennäköisin. Roolit muuttuvat nopeasti. Tunnin sisällä voit olla johtaja, asiakaspalveluhenkilö, matematiikan opettaja, ruotsin sanakirja, kokki, puhelinterapeutti ja ICT-tuki.

pysyvä poisto. Muutos maksaisi valtiolle noin 50 miljoonaa euroa vuodessa, mutta parantaisi Suomen mahdollisuuksia kilpailussa Itämeren muiden valtioiden kanssa. Muutos toisi dynaamisin vaikutuksin menetetyt rahat korkojen kera takaisin ja samalla ohjaisi toimintaa ympäristöystävällisemmäksi. Lakimuutos olisi merkittävä apu niin Suomen satamille, kuin esimerkiksi metsäteollisuudelle. Kriisistä noustaksemme koko Suomi tulee tarvitsemaan savupiipputeollisuutta, mutta ennen kaikkea sen rooli Kymenlaaksossa on valtava. Maakuntien pitää pystyä löytämään muutoksesta mahdollisuuksia. Etätyöt luovat paikkakunnalle myös merkittävän määrän fyysistä läsnäoloa vaativaa työtä, usein juuri pienyrittäjyyttä. Niin kauppakamarit kuin kunnat voivat näyttää mahdollisuuksien luonnissa hyvää esimerkkiä, mutta lopullinen vastuu kuuluu meille kaikille. Kuuluuko? Kyllä kuuluu.

Teams-kokoukset kuuluvat vahvasti uuteen normaaliin ja uudet rutiinit oli omaksuttava nopeasti. Arkeen on tullut myös pieniä hengähdystaukoja vastapainoksi työpäivien ajalliselle venymiselle. Illalla, kun työkoneen sulkee, on usein koirat jo ulkoilutettu ja pyykit pesty, tiskikone tyhjennetty ja ruoka tehty. Vapaa-aikaan onkin tullut tilaa perheen yhteiselle tekemiselle.

27 KAUPPAKAMARI

OSTA KYMESTÄ - MEIDÄN KAIKKIEN KESÄLUPAUS JENNY HASU ELINKEINOMINISTERIN ERITYISAVUSTAJA

K Arki muuttui yhtenä yönä.

eskiviikkoiltana muistutin itseäni, että laittaisin kunnon kävelykengät

jalkaan. Huomenna olisi liikuttava nopeasti paikasta toiseen, ulkoa sisälle ja maa on jäinen. Olin tulostanut liput valmiiksi laukkuun ja ystävän kanssa oli sovittu, että näemme noin tuntia ennen elokuvan alkua. Oli keskiviikko-ilta 11.3.2020. Elokuviin emme torstaina enää menneet.

Muistatko, missä yhteydessä sinä kuulit koronasta ensimmäisen kerran? Milloin se alkoi vaikuttaa työhösi? Kuluttamiseen? Tapaasi liikkua? Ja yleensäkin arkeen? Tammikuun aikana uutiset ärhäkästä viruksesta kiirivät pitkin maailmaa. Maaliskuun puolivälissä uutiset koronaviruksesta ovat vakavia ja niitä satelee tasaisesti ympärimaailmaa. Kysymyksiä on paljon, mutta vastauksia hyvin vähän. Olen työskennellyt elinkeinoministerin erityisavustajana ensi kesäkuussa vuoden. Jo ilman koronaakin voi todeta, että kulunut vuosi on ollut tapahtumarikas. Kesäkuussa 2019 olin kotona, kun Katri Kulmuni soitti ja pyysi minua erityisavustajakseen. Olin pyynnöstä häkeltynyt, innoissani. Aikaisempi tehtävä Antti Kaikkosen eduskunta-avustajana vaihtui erityisavustajan tehtäviin. Pääsin työ- ja elinkeinominiteriöön työskentelemään viennin edistämisen, aluekehityksen, matkailun edistämisen, yritysten, innovaatiopolitiikan ja teollisuuspolitiikan pariin. Päivittäiset työtehtävät vaihtelevat paljon, mutta yhteistä niille on se, että avustan ministeriä. Puheita, taustoja, ihmisten tapaamisia, selvittämistä, vierailuja, kokouksia ja pohdintaa. Joulukuussa esihenkilö vaihtui Kulmunista Lintilään. Uutena elinkeinoministerinä aloitti Mika Lintilä, ja Katri Kulmuni siirtyi valtionvarainministeriksi. Helmikuun puolivälissä vierailin ministeri Lintilän kanssa Dubaissa. Siellä ensimmäisen kerran korona tuli puheeksi työasioissa. Seuraavalla viikolla ministeri puhui lehdistötilaisuudessa ensimmäisen kerran koronasta. Muistan lukeneeni vielä helmikuussa uutisen, missä kerrottiin COVID19 -virukseen sairastuneen seitsemässä Euroopan unionin jäsenvaltiossa 145 ihmistä. Nyt toukokuun lopulla tartuntoja on maailmanlaajuisesti yli viisi miljoonaa. ”Se on sellainen superministeriö”, kuvaili kerran yksi kollega, kun pyydettiin kertomaan millainen laitos se työ- ja elinkeinoministeriö, eli tuttavallisesti TEM, oikein on. Elinkeinoministeriön hallinnolla on kaikki taivaan ja maan välillä, kuuluvathan sinne asiat avaruuspo28 KAUPPAKAMARI

litiikasta kaivoksiin. Maaliskuun alussa asetettiin yritysrahoitussektori ja korona -työryhmä, joka kokoontui ensim-mäisen kerran perjantaina 13.3. Vielä tuolloin työryhmä istui kasvotusten Aleksanterikatu 4:n kokoustiloissa. Olen nyt myöhemmin katsonut omia muistiinpanojani ja siellä olleet useat auki olevat kysymykset ovat saaneet vastauksia. Aikaisemmin viikolla olimme ministeri Lintilän ja kollegani Antti Siika-ahon kanssa vierailleet Finnverassa ja maaliskuun alussa Business Finlandilla. Tämä ensimmäinen yritystukirahoitussektorin ja korona -työryhmän kokous oli viimeinen tapaaminen, jonka olen pitänyt kasvokkain. Sen jälkeen kokoukset ovat siirtyneet verkkoyhteyksien päähän. Omassa työssäni on paljon viikoittain toistuvia kokouksia. Yksi sellainen on keskiviikko-aamun listapalaveri, missä käymme Keskustan erityisavustajien kanssa läpi kuluvan viikon valtioneuvoston listat ja keskustelemme ajankohtaisista asioita. Kun listapalaveria ei enää seuraavalla viikolla pidettykään kasvokkain, sai se aivan viimeistään tajuamaan, että digitalisaatio on täällä ja pysyvästi. Kevään aikana olen osallistunut satoihin etäkokouksiin. Positiivisena huomiona niistä voi sanoa, että aikaa jää enemmän, kun ei tarvitse liikkua paikasta toiseen. Ennen koronaa kokouksiin liikuttiin ministeriöstä toiseen, eduskuntaan ja takaisin. Säästetty aika ei kuitenkaan korvaa toisen ihmisen aitoa kohtaamista, moni asia olisi varmasti ollut helpommin hoidettavissa kasvokkain. Erityisen mielenkiintoista on ollut seurata miten EU:n kokoukset sujuvat, kun kaikki osallistujat ovat online. Hyvin tuntuu sujuvan sekin näin etänä! Työ- ja elinkeinoministeriössä työskentelee huippuammattilaisia, virkahenkilöitä, joiden kanssa on todella mukava tehdä töitä. Viestinnän ryhmän kanssa palaveeraan tiistaisin, innovaatio- ja yritysrahoitusosaston ja aluekehitysosaston kanssa päivittäin. Ministerin esikuntaan kuuluvat minun ja toisen erityisavustaja Antin lisäksi valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen. Koronakevättä ja mitä kaikkea se voikaan tarkoittaa ei kukaan osannut ennustaa, ei meillä Suomessa tai maailmalla. Kun soittelin Kymenlaaksoon maaliskuussa ja tiedustelin konttien määrää ja niiden riittävyyttä, emme osanneet ennustaa, mitä tulemaan pitää. Tuntuu siltä, että kaikki toimijat, kansallisvaltiot, organisaatiot, yritykset ja kuluttajat, kulkevat rinnakkain aina seuraavalle kulmalle ja sieltä kurkistavat mitä tuleman pitää. Koronavirusepidemia on aiheuttanut samanaikaisesti kysynnän ja tarjonnan ongelmia. Kun pankkikorttien käyttöä seurattiin huhtikuun ajan, olivat tiedot karuja. Ihmiset olivat ohjeistusten mukaan jääneet kotiin ja samalla jättäneet myös kuluttamisen pois. Ruuan nettikauppa kasvoi, mutta useat muut päivittäiset hyödykkeet eivät liikkuneet. Koko maailmantalous ja Suomi ajautuivat nopeasti taantumaan. Maaliskuun puolivälissä hallitus päätti lähteä tukemaan yrityksiä nopeasti niillä työkaluilla, jotka sillä oli heti valmiina käyttöön. Business Finlandin, ELY:jen ja kuntien kautta on tuettu eri kokoisia yrityksiä kaikkialla maassa. Kuntien kautta menevä yksinyrittäji-

KORONA JA TYÖELÄMÄ

Jenny Hasu (vas.), elinkeinoministeri Mika Lintilä ja Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Ilona Lundström.

en tuki on osoitus, kuinka ketterä koko koneisto voi olla. Kuntaliitto ja TEM loivat järjestelmän, jolla yksinyrittäjät voivat saada nopeasti tukea.

tävä ero keskusteluissa finanssikriisin ja koronakriisin aikana on nyt näkemämme pelko. Jos pelon tunteesta ei päästä eroon, on talouden toipuminen hyvin pitkän tien päässä.

Julkinen keskustelu yritystuista on ollut skaalaltaan vaihtelevaa. Kymmenet tuhannet yritykset ovat saaneet tukia, useat niitä odottavat vielä ja samalla paraikaa kirjoitetaan kustannustukimallia.

Suomen johtava vientimaakunta, eli meidän oma Kymenlaaksomme, tulee olemaan merkittävä toimija, kun puhutaan talouden elpymisestä. Kasvun käynnistäminen ei tapahdu helposti, enkä myöskään usko, että kysyntä nousee nopeasti.

Millaista on yrittäjän arki koronan aiheuttamien rajoitusten jälkeen? Miten toimitaan, jos tauti pahenee ja erityistoimia pitää jollain aikavälillä jatkaa? Aloitin koulutieni Oravalassa pahimman laman keskellä, valmistuin ensimmäisestä yliopistotutkinnostani, kun finanssikriisi pyyhki maailmaa. Koronakriisistä puhuttaessa on nämä kaksi talouskriisiä nostettu esiin. Samankaltaisuuksia toki löytyy, mutta erojakin huomattavasti.

Koronepidemia koettelee koko yhteiskuntaa, sekä terveydellisestä että taloudellisesta näkökulmasta. Pieniä tekoja voimme kaikki tehdä, pitää toisistamme huolta ja käyttää suomalaisia, paikallisia palveluja.

Osta Kymestä - se voisi olla meidän kaikkien kesälupaus.

Olen tutkinut finanssikriisin vaikutuksia yliopistossa. Yksi merkit29 KAUPPAKAMARI

MURTOLUKUJEN LASKEMISTA JA KYNTTELIKÖN TEKOA SAMI VAINIONMÄKI, TOIMITUSJOHTAJA, ZSAR OUTLET VILLAGE, VIROLAHTI

Koronaviruksen tuoma muutos arkeeni on ollut huikea. Lock downin alettua jäi koko perheeni kotiin työskentelemään, eli itseni lisäksi myös vaimoni ja 12- ja 14-vuotiaat pojat.

Arki muuttui hetkessä hämmentäväksi, lähes omituiseksi. Aikaisemmin niin selkeät erot työn, vapaa-ajan, lasten koulun ja arkisten puuhien välillä hämärtyivät ja jopa sekoittuivat. Aikaisemmat selkeät aamurutiinit muuttuivat hämäräksi luisuksi työpäivään. Koko perhe nukkui hieman aikaisempaa pidempään ja työt ja koulut alkoivat verkkareissa heti pian heräämisen jälkeen. Aamiaisen jokainen nappasi eteensä jossain vaiheessa aamun työaskareita, joskus vasta klo 10 jälkeen ensimmäisten Teams-palavereiden tai koulutehtävien teon jälkeen. Omiin työpäiviini saattoi sisältyä normaaleiden työasioiden lisäksi murtolukujen laskemista 12-vuotiaan kanssa tai kynttelikön tekoa pihalla toisen pojan kanssa. Kaupassakäynti ja muut kodin askareet on aiemmin kuuluneet ilta-ajan tai viikonlopun askareisiin ja nyt niitäkin hoidettiin sopivassa raossa keskellä päivää. Yhtälailla työasioita tehtiin iltasella ja viikonloppuisin tämän olematta sen enempää häiriöksi. Varsinkin vanhempi lapseni sai erilaisia ruoanlaittotehtäviä kotitaloudesta tehtäväksi. Näistähän sitten innostuttiin yhdessä ja 30 KAUPPAKAMARI

kesken työpäivää kaupasta haettiin suuri kasa erilaisia mausteita ja kotiimme perustettiin vaikkapa intialaisen ruuan koekeittiö. Totesimme melko nopeasti, että tämä on mahtava mahdollisuus lähentää ja tiivistää perhettämme entisestään. Ja näin on tapahtunutkin. Kevät 2020 on ollut hyvin erikoinen kokemus. Työelämä, kotielämä, kouluelämä, vapaa-ajan elämä ja kaikki sotkeutuivat toisiinsa yhdeksi kokonaisuudeksi. Yhdeksi elämäksi. Ei ole ollut erilaisia rooleja. On vain ”minä-rooli”. Kukaan ei ihmetellyt jos työpuheluun vastasi joskus lenkkipolulta. Alun hämmennys muuttui viikkojen vieriessä hyvin toimivaksi arjeksi. Epänormaalista tuli uusi normaali. Olen jopa ollut Teams-palaverissa, jossa toisilleen aiemmin tuntemattomat isot miehet palaverin alussa keskustelevat erilaisista ruokaresepteistä ja kuntopiirirasteista. Enpä ole tämmöiseen ennen törmännyt. Mielestäni viheliäisen koronaviruksen aiheuttamat arjen muutokset ovat inhimillistäneet elämää. Liike-elämässä työroolien muokkaavat naamiot ovat murentuneet ja ihmisistä on tullut huomattavasti aidompia. Heistä on tullut... ihmisiä.

KORONA JA TYÖELÄMÄ

KOKOUKSEEN VOI OSALLISTUA VAIKKA LENKKIPOLULTA KATI KLAAVUNIEMI TOIMINNANJOHTAJA, KOUVOLAN YDINKESKUSTA RY Työssäni Kouvolan Ydinkeskustan toiminnanjohtajana keskiössä ovat markkinointitempaukset ja erilaiset tapahtumat markkinoista messu- ja myyntitapahtumiin. Tuomme keskustaan ihmisiä ja säpinää. Maanantaina 16.3. toimisto siirtyi etätöihin, tapahtumat peruttiin ja ihmiset hävisivät keskustasta. Työ muuttui erilaisten selvittelyjen tekemiseksi, palveluohjaukseksi ja neuvonnaksi. Monesti tässä kevään aikana olen siellä kotitoimiston epäergonomisissa olosuhteissa miettinyt, että onneksi meillä ei ollut koululaista etäopiskelemassa tai päiväkoti-ikäistä valvottavana. Jo nyt tauot muuttuivat

kokkailuksi ja pyykin viikkaamiseksi yms. kotitöiksi ja tuntui, ettei muuta teekään kuin töitä ja kotitöitä. Mutta samalla se myös osoitti sen, että voin tehdä työtäni mistä vain. Kaikki onnistuu etänä aina palavereista ja neuvotteluista sopimusten tekoon. Nyt on paljon hyväksyttävämpää tehdä työtä itselleen sopivampaan aikaan ja osallistua kokoukseen vaikka lenkkipolulta. Työn tekeminen tehostui, kun salli itselleen tehdä sitä unohtaen 8-16 toimistoajan.

Kati Klaavuniemen (oik.) koronakevään kohokohtiin kuului Kouvolan kävelykatu Manskin palkitseminen vuoden 2020 kaupunkikeskustapalkinnolla. Palkintoa vastaanottamassa oli myös Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka.

PÄIVÄNI MURMELINA JYRI KYLMÄLÄ, TEHTAANJOHTAJA, UPM-KYMMENE OYJ / KYMI Korona on kuin toistuva Päiväni murmelina-leffa. Työni puolesta menen edelleen työpaikalle ja aloitan aamulla heti etäkokoukset, jotka kestävät koko päivän. Haen ruokalasta salaattilounaan, jonka syön lennossa. Etäpalaverit päättyvät iltapäivän lopulla, jonka jälkeen muutama ajankohtainen asia ja töistä lähtö. Ja tämä sama toistuu päivittäin ja nyt jo 8 viikon ajan. Päiväni murmelina siis jatkuu..... 31 KAUPPAKAMARI

KORONA JA TYÖELÄMÄ

paluu töihin

turvallisesti - nyt on aika laatia ohjeet

KESKUSKAUPPAKAMARIN UUSI OHJE KEHOTTAA POHTIMAAN ORGANISAATIOLLE SOPIVIMMAT TAVAT, JOTTA ETÄTÖISTÄ VOITAISIIN PALATA ASTEITTAIN TYÖPAIKOILLE KESÄLOMAKAUDEN LOPPUUN MENNESSÄ. PALUUSSA ON OLEELLISTA MIETTIÄ SUOJAUTUMISTAVAT JA SE, MISSÄ JÄRJESTYKSESSÄ TOIMINTOJA PALAUTETAAN TOIMIPISTEISIIN. SUUNNITTELU Suunnitelmasta on hyvä käydä ilmi, • mitkä ovat ne yrityksen tärkeimmät toiminnot, joiden tekeminen etätyönä on haastavaa tai ylivoimaista • mitkä ovat toimintoja, joita voidaan tehdä pidempikestoisesti etätyönä • millä edellytyksillä ja mahdollisella aikataululla myös näissä toiminnoissa siirrytään normaaleihin työoloihin. Suunnittelussa tulee huomioida maantieteelliset erot virustilanteessa. Suunnitelma on hyvä käydä läpi oman työterveysyhteisön kanssa ja miettiä • organisaatiolle sopivimmat käytännöt • mahdollinen testaamisstrategia oireiden ilmentyessä • miten riskiryhmiin kuuluvat työntekijät huomioidaan työpaikoille palattaessa Suunnitelman tulisi sisältää ohjeistus • työpaikalla tai työterveyden kanssa tehtävästä oirekyselyistä 32 KAUPPAKAMARI

•

työpisteiden turvaväleistä, suojavälineistä työpaikalla tai töihin matkustettaessa ja työskentelystä työpaikalla vuoroviikoin tai siten, että vain tietty määrä henkilöitä voi olla samanaikaisesti samoissa toimitiloissa. Ohjeistuksen tulisi ottaa kantaa myös • käsihygieniaan, sosiaalitilakäytäntöihin, kokouksiin osallistumisiin ja matkustamiseen koti- ja ulkomailla. Jos suunnitelma sisältää rajauksia – esimerkiksi vaaditaan työpisteiden etäisyyttä tai maskeja – tulee myös pohtia, millä perusteella rajauksia puretaan. Suunnitelmassa tulee määrittää, kuinka toimitaan, jos virustilanne pahenee yleisesti tai virus leviää työpaikalla. Esimerkiksi virustilanteen pahentuessa siirtyminen takaisin etätyömalliin voi olla suositeltavaa ja viruksen estämisen leviämiseksi tehostetun siivouksen ja desinfioinnin malleja tulee harkita. Suunnittelussa on myös syytä pohtia • mitä uusia toimintatapoja etätyöskentelyn aikana opittiin ja omaksuttiin. • miten niitä hyödynnetään organisaation kannalta parhain mahdollisin tavoin tulevaisuudessa.

RISKIENHALLINTA Virustilanne voi pahentua uudestaan. Viimeistään nyt on syytä varmistaa • Yrityksen elintärkeät toiminnot ja ydintoimintoihin ja niiden mahdollisimman normaalin toiminnan jatkaminen myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. • Kaikkien järjestelmien toimivuus siinäkin tilanteessa, että etätyötä tehdään laajamittaisesti. • Tarpeeksi monipolvisesta sijaistamisjärjestelyistä on syytä sopia ennalta. • Käynnistää skenaarioajattelu – kriisissä ei tulisi reagoida pelkästään akuuttiin tilanteeseen vaan koko ajan on myös mietittävä tulevaa ja pyrittävä keskittymään myös liiketoiminnan kehittämiseen.

MATKUSTAMINEN Ulkomaan työmatkoja on syytä välttää toistaiseksi. Myös kotimaan matkustaminen on syytä rajoittaa minimiin. Työmatkan tekemisessä on suositeltavaa välttää joukkoliikennevälineitä, jos vaihtoehtoinen liikkumismuoto on mahdollinen. Joukkoliikennettä käyttäessä on huolehdittava turvallisista etäisyyksistä ja hengitysteiden suojaaminen esimerkiksi kasvumaskilla on suositeltavaa.

TYÖPAIKALLA TOIMIMINEN Huolehditaan siisteydestä, puhtaudesta ja hygieniasta. Sosiaali- ja saniteettitiloissa siivotaan tehostetusti. Vältetään kättelyä ja lähikontakteja. Kiinnitetään erityistä huomiota käsihygieniaan. Tehdään työtä riittävin turvavälein. Käytetään asianmukaisia suojavälineitä työmatkoilla joukkoliikenteessä, useamman henkilön kokoontuessa samaan suljettuun tilaan sekä asiakaspalvelukontakteissa. Suositaan etätöitä silloin kuin se on työnteon kannalta järkevää tai siihen on muu perusteltu syy. Kannustetaan henkilökuntaa kirjaamaan tavatut henkilöt mahdollisen tartuntatapauksen altistuneiden jäljittämiseksi.

VALMISTAUTUMINEN ETÄTYÖMÄÄRÄYSTEN PURKAMISEEN TAPAHTUMAT, TILAISUUDET JA KOULUTUKSET Ei välttämättömät fyysiset tilaisuudet on syytä muuttaa virtuaalisiksi tai siirtää myöhempään ajankohtaan. Hallituksen linjauksen mukaisesti alle 50 hengen tilaisuuksia on mahdollista järjestää 1.6. alkaen. Tarpeellisiin ja välttämättömiin tilaisuuksiin voi alkaa etsimään ajankohtaa asetetussa aikaraamissa, mutta tilaisuuksille on syytä hakea varapäivät vähintään kahden kuukauden päähän ja kommunikoida ne osallistujille jo ennalta. Lähempänä tilaisuutta ilmoitetaan virnaomaisohjeiden ja sen hetkisen harkinnan mukaan, pidetäänkö tilaisuus suunnitellusti vai siirretäänkö varapäivälle vai toteutetaanko se etäyhteyksin. Yli 500 hengen tilaisuuksia ei tule järjestää ennen elokuun alkua. Koulutuksiin ja tapahtumiin osallistuminen oman henkilöstön osalta arvioidaan tilannekohtaisesti.

KOKOUKSET Kokoukset ja tapaamiset on ensisijaisesti järjestettävä etäyhteyksillä. Tämä koskee myös toimiston sisäisiä kokouksia. Jos on välttämätöntä järjestää fyysinen kokous, niihin on pyrittävä järjestämään mahdollisuuksien mukaan etäyhteys sitä haluaville.

SAIRASTUMINEN Työpaikalle ei saa tulla sairaana. Pienemmistäkin oireista tulee jäädä kotiin ja olla yhteydessä työterveyshuoltoon. Työpaikalla ja yrityksissä kannattaa sopia, että työntekijä voi olla omalla ilmoituksella sairauspoissaolona pois viisi päivää.

JOS EPÄILET KORONAVIRUSTARTUNTAA, TOIMI NÄIN: Jos epäilet sinulla olevan koronatartunta, pysy kotona ja soita terveyspalvelujen neuvontaan. Älä mene spontaanisti päivystykseen tai lääkärin tai hoitajan vastaanotolle, sillä jos menet, se voi tarkoittaa, että kyseessä oleva lääkäri tai hoitaja on seuraavat 2 viikkoa karanteenissa ja poissa hoitotyöstä. Työterveysasiakkaana ota yhteyttä aina ensisijaisesti puhelimitse tai etänä työterveyden koronavirusneuvontalinjaan tai muuhun yhteyspisteeseen. Ota puhelimitse yhteyttä omaan terveyskeskukseen tai terveydenhuollon päivystykseen, jos sinulla on kuume- ja hengitystieoireita JA olet ollut tekemisissä koronavirusinfektioon sairastuneen henkilön kanssa TAI 21 KAUPPAKAMARI olet itse oleskellut tartunta-alueella epäilet tartuntaa, mutta olet oireeton ja haluat keskustella tilanteestasi.

VAIKUTTAMINEN

Ankkapurha

- Rakastu tarinoihin -

VÄYLÄMAKSULAI

Liikenne- ja viestintäministeriö ilm valmistelu on lopetettu. Kymenlaa lausuntoa lakiesitykseen. Huoli koh Kymenlaakso

Nauti elämästä Ankkapurhassa! Riippumatot, frisbeegolf-rata, kesäkahvila, lounasravintola, taidenäyttelyt, kalastus... paljon hauskaa tekemistä sinulle ja perheellesi! Ankkapurhassa järjestät kätevästi myös kokoukset, virkistyspäivät ja juhlat. Suunnitellaan yhdessä tilaisuus toiveidenne mukaan! Ankkapurhantie 6A, Anjala info@ankkapurha.fi

www.ankkapurha.fi

Lausunto M/S Merikarhun sijoituspaikkaa koskien RAJAVARTIOLAITOS 23.4.2020 Saamiemme tietojen mukaan Rajavartiolaitos on luopumassa vartiolaiva M/S Merikarhusta. Saamamme käsityksen mukaan yksi mahdollinen sijoituspaikka Merikarhulle olisi Kotkassa Ekamin Merenkulkuosaston koulualuksena. Kymenlaakson kauppakamari ja Ekamin merenkulkuosasto ovat toimineet vuosikymmenten ajan yhteistyössä Kymenlaakson osaamisen kehittämisen ja yritysten tarpeisiin soveltuvien koulutuspolkujen toteuttamisessa. Nykyisen koululaiva M/S Katarinan tekninen käyttöikä on jo korkea ja siksi laivan ylläpitoon on muodostunut haasteita. M/S Merikarhu sopisi ominaisuuksiltaan, toiminnoiltaan ja mitoiltaan täydellisesti koululaivaksi. Uutta koululaivaa käytettäisiin oppimisympäristönä Ekamin merenkulkualan ammatillisessa koulutuksessa sekä XAMK:in merenkulkualan ammattikorkeakouluopinnoissa. M/S Merikarhu toisi entistä monipuolisemmat mahdollisuudet koulutusyhteistyöhön useiden eri viranomaisten kanssa. M/S Merikarhun sijoittuminen Ekamin käyttöön edistäisi osaltaan oppilaitoksen kiinnostavuutta ja edistäisi opiskelijoiden sijoittumista maakuntaan. Edellä kerrotun mukaisesti Kymenlaakson kauppakamari tukee ajatusta Merikarhun saamisesta seudulle ja Ekamin käyttöön. Kymenlaakson kauppakamari 34 KAUPPAKAMARI

V

Väylämaksujen väliaikainen poistaminen olisi ollut helpotus vientiyrityksille ja sitä kautta koko Suomen viennille ja kilpailukyvylle, joissa koronakriisin aiheuttamat taloudelliset menetykset ja muut vaikutukset alkavat näkymään vasta viiveellä, sanoo toimitusjohtaja Marika Kirjavainen Kymenlaakson kauppakamarista. Liikenne- ja viestintäministeriössä oli kevään ajan valmisteltu esitystä väylämaksulain väliaikaisesta muuttamisesta. Viimeisin ehdotus oli, että väylämaksun kantaminen lopetettaisiin ajanjaksolla 1.7.-31.12.2020. Kauppakamarit kannattivat esitystä väliaikaisesta väylämaksujen poistosta, mutta korostivat samalla, että merenkulun väylämaksu pitää poistaa kilpailua vääristävänä ja yritysten logistiikkakustannuksia nostavana jatkossa kokonaan

IN MUUTOKSET NURIN

moitti tiistai-iltana 26.5., että väylämaksulain muutoksen akson kauppakamari jätti huhti-toukokuun aikana kaksi hdistuu viennin laskuun koronan takia ja sen vaikutuksiin on vientiyrityksiin ja kilpailukykyyn.

- Päätöstä voidaan perustellusti pitää torsona ja poukkoilevanakin. Hallituksen ensimmäinen esitys olisi tuonut väylämaksujen poiston edes tälle vuodelle. Yritykset sekä Suomessa että transitoliikenteemme maissa ehtivät jo tehdä laskelmansa tämän mukaisesti, sanoo HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski. Tiedotteessaan LVM ilmoittaa, että hallitus on päättänyt useista erilaisista yrityksiin kohdentuvista tukitoimenpiteistä koronapandemiaan liittyvien negatiivisten vaikutusten pienentämiseksi. Tiedotteessa sanotaan, että väylämaksulakiin suunnitellun muutoksen HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja lausuntokierrokselKimmo Naski. la ja jatkovalmistelussa on käynyt ilmeiseksi, että merenkulkuun kohdistuvia mahdollisia lisätoimenpiteitä on tarpeen tarkastella tiiviimmin osana tätä kokonaisuutta. - Väylämaksut eivät kaadu varustamoyritysten niskaan, vaan vientiyritykset maksavat laskun viime kädessä. Väliaikainen poisto olisi ollut helpotus vientiyrityksille, harmittelee Päivi Wood.

ja pysyvästi. Meriväylät ja niiden ylläpito ovat valtion perusinfraa, joiden ylläpito pitää rahoittaa valtion budjetista. Hallituksen esitys väylämaksujen väliaikaisesta poistamisesta oli huhti-toukokuun aikana kahdella lausuntokierroksella. - Ensimmäisellä lausuntokierroksella esitykseen annettiin yli 20 annettua lausuntoa, joista vain yksi oli kriittinen esitystä kohtaan. Lopputulos oli kuitenkin tämä, harmittelee Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood. Kymenlaakson kauppakamarista korostetaan, että eri yritysten kautta väylämaksuilla on huomattava merkitys Kymenlaakson elinkeinotoimintaan. Alueella toimii Suomen suurin yleissatama HaminaKotkan Satama sekä suuri määrä eri toimialoilla vientiä harjoittavia yrityksiä sekä vientiteollisuutta palvelevia alihankinta- ja logistiikkayrityksiä.

Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood.

Kauppakamarin lausunnot väylämaksulakiesitykseen: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/vaikuttaminen/ lausunnot 35 KAUPPAKAMARI

KOULUTUS

Hyväkin hallitus haastaa itsensä ja toimintatapansa jatkuvasti TEKSTI TAINA PARVIAINEN

–Yhtä oikeaa tapaa ei ole. Jokaisessa hallituksessa on kehitettävää, eikä valmista hallitusta ole olemassakaan. Keskustelu tuo lisäarvoa, ja sitä on jokaisen osallisen oltava valmis tarjoamaan. Laakereille ei pidä jäädä lepäämään hyvänkään sään aikana, vaan hyvä hallitus haastaa itsensä ja toimintatapansa jatkuvasti, sanoo tietoturvayhtiö Jeticon perustaja, hallitusammattilainen, TkT Tommi Rasila. Hän on kirjoittanut uudistetun kahdeksannen painoksen Hyvä hallitustyö -kirjasta yhdessä OTL, VT Juhani Erman ja toimitusjohtaja Olli V. Virtasen kanssa. Rasila sanoo hallitustyöskentelyn kehittyneen huomattavasti 36 KAUPPAKAMARI

Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Parhaimmillaan se on avointa ja keskustelevaa. – Nykypäivänä ei enää pyydetä mukaan vanhoja tuttuja ja edetä uralla hallitustyöskentelijäksi hyvä veli -verkostojen avulla, vaan hallitusten kokoonpanot pyritään muodostamaan monipuolisesti eri alan asiantuntijoista huomioiden tasapuolisesti samalla eri ikäryhmät, sukupuoli ja kokemus. Ei ole kovin hyödyllistä työskentelyn uudistumisen kannalta, jos hallitus koostuu samalla toimialalla vaikuttavista ihmisistä, Rasila perustelee. HALLITUKSESSA EI VOI VAIETA Kun hallitusammattilaisella vaihtuvat tilanteet ja yhtiöt, pysyy 36 KAUPPAKAMARI

yllä mielenkiinto asioiden kehittämiseen. Se on myös erittäin opettavaista: opit kertautuvat, kun ihmiset vaihtuvat ja vievät tietoa eri organisaatioista toisiin. – Vastustan pönötystä ja vanhojen rakenteiden itsetarkoituksellista valvomista. Ne eivät edistä uudistumista ja innovatiivisuutta. Puollan avointa ja reilua keskustelua, ristiriitojen esille tuomista ja eri näkökannoista keskustelemista hyvässä hengessä, Rasila jaottelee. Koska osallistuminen on hallitustyöskentelyn kulmakiviä, Rasilan mukaan hallituksen jäsentä ei ole valittu olemaan kokouksissa hiljaa. – Hallituksen jäsen ei voi vain mennä kokoukseen, nyökytellä ja myötäillä. Yhtiön edun nimissä on pakko sanoa oma mielipiteensä, vaikka se eroaisi omasta näkemyksestä. Keskustelu tuo lisäarvoa, ja sitä on jokaisen osallisen oltava valmis tarjoamaan, Rasila toteaa.

RASILAN KIRJA HYVÄ HALLITUSTYÖ ON KESTOHITTI

JATKUVUUTTA KRIISIN KESKEILLÄ Rasilan mukaan hallitustyöskentelyssä on enemmän sääntö kuin poikkeus, että yllättäviä kriisejä tulee vastaan jatkuvasti. Lisäksi jokainen kriisi on yleensä erilainen kuin mitä aikaisemmin on koettu. Hyvä hallitus auttaa yritystä tasoittamalla näitä tilanteita, tukemaan toimitusjohtajaa ja tuomalla jatkuvuutta kriisin keskelle, siten auttaen yritystä sen seuraavaan suvantovaiheeseen. – Uhkatilanteessa voidaan ottaa Hyvä hallitustyö -kirja käteen, koska se sisältää kaikki perustiedot hallitustyöskentelystä. Seuraavaksi voidaan ottaa sopivasti etäisyyttä tilanteeseen, eli noustaan kuin helikopterilla ilmaan ja sammutetaan tulipalo, hän kuvailee lennokkaaseen, mutta samalla perusteelliseen ja lähestyttävään HALLITUKSEN JÄSENTÄ EI OLE tyyliinsä. Rasila sanoo, että kriisien ratkaiVALITTU semisessa ja niiden ennaltaehOLEMAAN KOKOUKSISSA HILJAA. käisyssä keskeistä on hallituksen HÄN EI VOI VAIN MENNÄ puheenjohtajan ja yrityksen toimiKOKOUKSEEN, NYÖKYTELLÄ JA tusjohtajan välinen yhteistyö. Jos MYÖTÄILLÄ. tämän työparin kanssakäyminen ei YHTIÖN EDUN NIMISSÄ ON PAKKO toimi, asialle on tehtävä jotakin. SANOA OMA MIELIPITEENSÄ, – Ei myöskään riitä, jos kykenee vain VAIKKA SE EROAISI OMASTA itse sanomaan sen, minkä kokee NÄKEMYKSESTÄ. olevan vialla, vaan on kestettävä se, jos toinen on eri mieltä, ja mietittävä tilannetta uudelleen. Se ei ole aina helppoa, mutta itsensä tuntemalla ja aidolla vaikuttamisen halulla tällaisissakin tilanteissa voidaan päästä hyvin eteenpäin.

Hyvä hallitustyö -kirja on kestohitti kirjamarkkinoilla, ja sitä on päivitetty aina uusintapainosten yhteydessä käytännönläheisellä otteella. Kirjan teoriaa ryydittää valtava määrä käytännön kokemusta, jota Rasilalle on kertynyt kymmenissä luottamustehtävissä, Boardman Oy:n ja Hallituspartnerit ry:n partnerina sekä DIFin eli Directors’ Institute Finlandin jäsenenä. Rasila oli myös keskeisessä osassa HHJ-koulutusta kehitettäessä. Kirjaa voi ostaa Kauppakamarikaupasta: www.kauppakamarikauppa.fi/ hyva-hallitustyo-8-uud-painos.html

PYSYTTELE AJAN HERMOLLA Koska hallitustyöskentelyssä on osattava keskustella jatkuvasti uusien ihmisten kanssa ja ymmärrettävä erilaisia taustoja sekä niiden mahdollisuuksia, jatkuva oppiminen ja oman osaamisen haastaminen on tärkeää. Rasila kuuluttaakin lifelong learning -tyyppisen ajattelun perään. Hallitusammattilaisen – kuten kenen tahansa – on pidettävä itsensä jatkuvasti ajan tasalla. – Vaikka hallitusammattilaisella olisi kuinka hyvä osaaminen ja kokemus omalta alaltaan, se ei riitä, jos ei pysyttele ajan hermolla ja tiedosta, millaiset liiketoimintamallit tuottavat tulevaisuudessa parhaiten. On osattava pysyä digitaalisuuden kyydissä ja nähdä sen nopeasti avautuvat hyödyt, hän toteaa. Hallitusammattilaisena toimiminen tuo monia mahdollisuuksia, luo verkostoja ja antaa uusia tilaisuuksia tavata mielenkiintoisia ihmisiä. Yksi etu nousee kuitenkin ylitse muiden. – Tässä työssä on parasta vapaus ja oman ajan hallinta. Siinä on samoja piirteitä kuin mitä itsenäiset yrittäjät saavat omassa työssään kokea, hän sanoo lopuksi tyytyväisenä. 37 KAUPPAKAMARI

Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssin käyneitä on jo

SEURAAVA HALLITUSTYÖSKENTEL VALMISTAVA HHJ -KURSSI 8.9. KOT Yrittäjät, yritysjohto ja organisaatiot tarvitsevat tuekseen eri alojen osaavia hallitusjäseniä, jotta toiminta kasvaa, uudistuu ja pystytään laajentumaan uusille markkina-alueille säilyttäen samalla hyvä kannattavuus. Hyvää hallitusosaamista tarvitaan myös julkisella sektorilla ja yhdistyksissä.

HHJ -kurssi antaa niin yrityksen omistajille, hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle kuin johtoryhmäläisille tietoa ja työvälineitä pk-yrityksen hallitustyöhön. Osaavat hallituksen jäsenet kehittävät yrityksen hallitustyötä monella tavalla ja hallituksen kokonaisvaltainen hyödyntäminen edistää yrityksen menestymistä.

38 KAUPPAKAMARI

HHJ-kurssilla hallituksen jäsenet oppivat: hallituksen vastuita, riskienhallintaa, talousosaamista ja työmuotoja (raportointi, strategiatyö, palkitsemisjärjestelmät jne.) vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta.

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN -kurssi 8.9. alkaen Kotkassa Kurssin isäntäyritys: CTS Engtec

LYYN TKASSA Tule hakemaan osaamista hallitustyöskentelyyn HHJ-kurssilta! kenelle Hallitustyötä jo tekeville tai harkitseville, toimitusjohtajille, yrittäjille, kunnallisten osakeyhtiöiden ja liikelaitosten johtajille ja hallituksen jäsenille.

HHJ-kurssi sisältää neljä puolen päivän jaksoa, joiden lisäksi on ryhmätyö. Kurssimateriaaliin kuuluu kirja. 8.9. klo 12.45–17.30 Jakso 1: Hyvä hallintotapa 18.9. klo 12.45–17.15 Jakso 2: Hallituksen ja hallitustyön organisointi 28.9. klo 12.45–17.15 Jakso 3: Strategiatyö 7.10.

klo 12.45-17.15 Ryhmätyö

14.10. klo 12.45–19.00 Jakso 4: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus Tarkemmat tiedot ia ilmoittautuminen: kymenlaaksonkauppakamari.fi > koulutus > HHJ

paikka Kotka, Datariina aika 8.9. - 14.10. max. 24 osallistujaa ilmoittaudu www.kymenlaaksonkauppakamari.fi

Mukaan mahtuu 24 ensimmäistä. Mahdolliset poissaolot voi korvata joko myöhemmällä kurssilla tai muiden kauppakamareiden järjestämillä kursseilla erikseen sovittavalla tavalla. Jäsenhinta 1750 € Nh. 2500 € + alv 24%

lisätietoja kymenlaaksonkauppakamari.fi sirpa.kantola-pakkanen@kauppakamari.fi

www.hhj.fi 39 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA KOULUTUSKALENTERI

Striimit ovat yhteistyössä Helsingin seudun kauppakamarin kanssa toteutettavia verkkokoulutuksia, joita voi seurata läppäriltä tai mobiilista. Koulutukset kestävät joko puoli päivää tai koko päivän.

Tarkemmat tiedot striimattavien koulutusten sisällöistä ja ilmoittautuminen: www.kauppakamarikauppa.fi/koulutukset/livestream.html

TOUKOKUU

27. 28. 28.

PK-YRITYKSEN YRITYSSANEERAUS JA KONKURSSI

Jäsenhinta 250€ + alv Nh. 350€

DATAA KOSKEVA SÄÄNTELY

Jäsenhinta 410€ + alv Nh. 520€ OSTOJEN ARVONLISÄVEROPÄIVÄ – KIRJANPITÄJÄN MUST KNOW

Jäsenhinta 395€ + alv Nh. 495€

KESÄKUU

1. 3.

Jäsenhinta 390€ + alv Nh. 490€ TÄRPPEJÄ VAIKUTTAMISEEN JA SUJUVAN ESITYKSEN PITÄMISEEN. SAMALLA TUTUSTUTAAN KOULUTUS ONLINEEN.

Maksuton

4.

25. 26.

SISÄLTÖMARKKINOINNIN JATKOKOULUTUS

Jäsenhinta 550€ +alv nh. 750€ +alv

POWER BI -PERUSTEET

Jäsenhinta 320€ +alv nh. 420€ +alv

EPRIVACYN VALMISTELU ETENEE – MISSÄ MENNÄÄN?

Jäsenhinta 280€ + alv Nh. 390€

8.

Jäsenhinta 490€ + alv Nh. 690€

9.

Jäsenhinta 490€ + alv Nh. 690€

16. 40 40 KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI

TOTTI KARPELA: KUN PAHA MIELI PURKAUTUU CHATIN TAI PUHELUN VÄLITYKSELLÄ

ELOKUU

VAIKUTTAVA YRITYSBLOGI

STRATEGINEN TALOUSJOHTAMINEN

KÄYTTÖOMAISUUDEN POISTOT – KIRJANPIDOSSA JA VEROTUKSESSA

Jäsenhinta 395€ + alv Nh. 495€

ILMOITTAUTUMISET KAIKKIIN KOULUTUKSIIN www.kymenlaaksonkauppakamari.fi

3.6. STRIIMIKOULUTUS VAIKUTTAMISEEN JA SUJUVAN ESITYKSEN PITÄMISEEN SAMALLA TUTUSTUTAAN MAKSUTTA KOULUTUS ONLINEEN Kielenhuollon ja viestinnän asiantuntija Taina Parviainen kertoo, miten valmistaudut tärkeään tapaamiseen, teet viestistäsi muistettava ja miten elävöität sanomaasi?

Lähikoulutukset käynnistyvät elokuussa Lähikoulutuksemme alkavat elokuussa. Asiakkaidemme ja henkilökuntamme terveys on meille ensiarvoisen tärkeää ja voit turvallisesti tulla lähikoulutuksiimme. Noudatamme ja seuraamme jatkuvasti viranomaisten ohjeistuksia ja määräyksiä. Huomioimme tilaisuuksiemme osallistujamäärissä sen, että tarvittava turvaväli onnistuu. Myös hygieniaan kiinnitetään erityistä huomiota. Kaikista koulutuksista lähetetään sähköpostitse tietoa jäsenyritysten ja -organisaatioiden yhteyshenkilöille sekä koulutus- ja henkilöstöpäälliköille. Mikäli haluat liittyä postituslistalle niin laita viesti: sirpa.kantola-pakkanen@kauppakamari.fi

26.8. SUURI PALKKAPÄIVÄ

26.8. klo 9.00-16.00, KOTKA Vuosittainen Suuri Palkkapäivä kokoaa kattavasti viimeisimmät työlainsäädännön muutokset ja niihin liittyvät palkkahallinnolliset haasteet. Asiantuntijoina Sari Wulff, Verohallinto ja Kati Mattinen, Helsingin seudun kauppakamari Jäsenhinta 329€ +alv. Nh. 449€ ILMOITTAUTUMISET VIIMEISTÄÄN 20.8.

24. 25.9. ja

ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ

24.9. klo 9.00-15.00, KOTKA 25.9. klo 9.00-15.00, KOUVOLA

Verohallinnon uudet ohjeet, uusin oikeuskäytäntö, lainsäädännön viimeaikaiset ja tulevat muutokset sekä tärkeimmät kansainvälisen kaupan arvonlisäverotukseen liittyvät ajankohtaiset asiat. Asiantuntijana arvonlisäveroasiantuntija Petri Salomaa, Deloitte Jäsenhinta 369€ +alv. Nh. 629€ +alv. ILMOITTAUTUMISET VIIMEISTÄÄN 16.9.

41 KAUPPAKAMARI

KOULUTUSONLINE OPISKELE ETÄNÄ ITSE VALITSEMANASI AJANKOHTANA Päivitä tietojasi ja valloita uusia osaamisalueita KoulutusOnlinen verkkokoulutuksilla etänä milloin vain – vaikka muutama minuutti kerrallaan. KoulutusOnlinessa käytössäsi on n. 270 verkkokurssia

• • • • • • •

työsuhdeasioista taloudesta johtamisesta myynnistä viestinnästä juridiikasta työelämä- ja digitaidoista.

75

€/ kuukausi +alv

KOKEILE KOULUTUSONLINEA ILMAISEKSI 2 VIIKKOA! www. koulutusonline.fi Pyydä tarjous useammalle käyttäjälle: myynti@helsinki.chamber.fi

Hinta jäsenille 75€ +alv, sisältää verkkokoulutusaiheen pikaoppaan, verkkokoulutus-tekniikan ja tallenteen katseluoikeuden kuukaudeksi. Tämän jälkeen tilauksesi jatkuu automaattisesti kestotilauksena 1 kuukauden laskutusjaksoina. Voit päättää tilauksen milloin haluat, myös maksuttoman tutustumisjakson aikana sähköpostitse.

Webinaarit toteutetaan eri kauppakamarien yhteistyönä. 29.5. 14.00 - 15.20 WEBINAARI Yritysjärjestelyt ja liiketoiminnan saneeraaminen COVID-19 -tilanteessa 3.6.2020 14.00 - 15.20 WEBINAARI COVID-19 ja työn vähentyminen – Työnantajan toimintavaihtoehdot muuttuvissa olosuhteissa 10.6. 14.00 - 15.45 WEBINAARI PK-yritykset maailmalle - Pohjoismaiset suurlähettiläät webinaarissa 10.6. 10.00 - 16.00 WEBINAARI Ratkaisumyynnin mahdollisuudet Ilmoittautumiset, sisällöt ja ohjeet kaikkiin koulutuksiin: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi ->Koulutuskalenteri 42 KAUPPAKAMARI

PÄÄSTÖVÄHENNYSKOULUTUKSET VERKOSSA Päästövähennyksissä keskitytään yritysten oman toiminnan, logistiikan ja energiankulutuksen aiheuttamiin päästöihin Keskuskauppakamarin Ilmastositoumuksen vaatimusten mukaisesti. Koulutus on suunnattu yritysjohdolle, tuotantoja ympäristövastaaville sekä vastuullisuudesta kiinnostuneille. Koulutuksesta hyötyvät myös yritysten markkinointi-, brändi- ja myyntivastaavat. 28.5. klo 10.00 – 16 .00 19.8. klo 10.00 – 16.00 23.9. klo 10.00 – 16 .00

YHTEYSTIEDOT

KAUPPAKAMARI LÖYTYY MYÖS SOMESTA TULE SEURAAJAKSI - PYSY AJAN HERMOLLA - KUULE TUOREIMMAT UUTISET

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI DATARIINA HEIKINKATU 7 48100 KOTKA ÄSSÄTORNI ILMARINKUJA 3 45100 KOUVOLA Puh. + 358 5 229 6100 kymichamber@kauppakamari.fi www.kymenlaaksonkauppakamari.fi facebook.com/kymichamber twitter.com/K2KYM linkedin.com TOIMITUSJOHTAJA MARIKA KIRJAVAINEN puh. 040 900 6651 marika.kirjavainen@kauppakamari.fi

1.

TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ JAANA PIRTILÄ puh. 0440 296 113 jaana.pirtila@kauppakamari.fi VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KIRSI JUURA puh. 040 591 3339 kirsi.juura@kauppakamari.fi YHTEYSPÄÄLLIKKÖ SIRPA KANTOLA-PAKKANEN puh. 0440 296 110 sirpa.kantola-pakkanen@kauppakamari.fi

Seuraa Kymenlaakson kauppakamaria sosiaalisessa mediassa

2.

Sähköinen jäsentiedote julkaistaan 7-8 kertaa vuodessa. Sen julkaisusta lähetetään tieto jäsenille ja yhteistyökumppaneille sähköpostitse. Jäsentiedote on laaja verkkojulkaisu, jonka kaikki numerot voi lukea www.kymenlaaksonkauppakamari.fi etusivulta avautuvasta bannerista.

3. 43 KAUPPAKAMARI

MENESTYVÄN YRITYKSEN

TAUSTALLA ON OSAAVIA, SITOUTUNEITA

TYÖNTEKIJÖITÄ.

Kiitä sitoutuneesta työstä vuosimerkillä tai palkitse vuoden työntekijä. Hae Keskuskauppakamarin ansiomerkki ja järjestä juhlat.

TUTUSTU JA OTA YHTEYTTÄ: ANSIOMERKIT.FI / P. 09 4242 6200