Issuu

3 | 17

DEKAANI MARKUS GRANLUND "Pitäkää huoli itsestänne ja kavereista"

"TURKULAISTUMINEN ON MAHDOLLISTA"

Bongaa työpaikkailmoitus sivulta 26

SUURI RAHAREPORTAASI Selvitä keskivertokylterin kuukausipalkka

Sisällys. VAKIOT

5 6 7 9 10 33 46 52 56 57 58

PÄÄKIRJOITUS

Oravanpyörä on huijaus AVAUTUMINEN

Perkeleen pupusyksy KYLISTA & KOMMENTIT

Bingo on raastava laji. Nevö foget. KY-TWEET JA KAKSI MARJAA

Etsi kiintiö-Maiju, tällä kertaa ei-pohjola KYLLIN HYVÄÄ

KylteriPlus + kylteri = Kylteri 2.0

ALUMNIN KYNÄSTÄ

Ryhmäsaunomista Parkilla

KYLISTE TESTAA

Löytyykö TSE:ltä kahvi alle 23 sentin? KÄYTÄVÄGALLUP

Totta kai ylimääräiset rahat samppanjaan

MEEMIT

Valokeilassa Lennu KOLUMNI

Emmi ja elämänvalintakoe TAKASIVUN KOLUMNI

Ronille palstatilaa

3 | 17

Päätoimittaja Henna Kainulainen

TÄSSÄ LEHDESSÄ

12 18 22 25 30 34 40 44 48 49 50 54

MITÄ TÄÄLLÄ OIKEASTI OPPII?

Koko koulun MG KYLISTEEN SUURI RAHAREPORTAASI

Pappa betalar, eller? KY-SHOOTERSIN MENESTYKSEN SALAISUUS

(Se on hyvä fiilis) URAMAHDOLLISUUDET TURUSSA

Varför Helsingfors vi har ju Åbo JUHANI MERIMAA

Grand Old Man 3 LETTERS THAT WILL CHANGE YOUR LIFE

There's too many jokes about 3 letter words TYÖHARJOITTELU

Kannattaako se? KYLTEREIDEN KOULUAINEET

Messican rahaongelmat VIIKKO ILMAN RAHAA

Tarina kylteristä ja säästöpossusta LUITKO EDES

TOSI HAUSKA tietovisa GAME OF STOCKS

Spoiler alert!

Art Director Ida Haapanen Painopaikka Newprint, Raisio 40. vuosikerta ISSN-L 1458-4077 ISSN 1458-4077 (Painettu) ISSN 2242-6760 (Verkkolehti) Julkaisija Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Rehtorinpellonkatu 3 20500 TURKU www.tuky.fi Kannen kuva Mikael Durand Pääkirjoituksen kuva Ida Haapanen Mainosmyynti Janne Laine TuKY ry Mainosmyynti 0505378451 janne.laine@tuky.fi Mediatiedot Ella Saarenko 044 972 1197 ella.saarenko@tuky.fi KYliste ilmestyy viisi kertaa vuoden 2017 aikana. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2017. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää sekä muokata juttuja.

TSETSE

Kärpänen “Choose a job you love, and you will never have to work a day in your life.”

WA L L O F FA M E

TO I M I T U S

KYliste on meidän kaikkien rakas printtimediamme. Kuka vain Turun

KY:n jäsen voi päästää sisäisen sisällöntuottajansa valloilleen vaikkapa räpsäisemällä yhden valokuvan tai raapaisemalla viiden sivun haastat-

telun. Toimituksen kokoonpano vaihtelee numeroittain. Tätä lehteä ovat olleet mukana tekemässä nämä tyypit:

EEVA SALEVA

Eevan kuvitukset ansaitsisivat päästä vähintäänkin Kiasmaan.

EMMI VILKANEN

Kirjoittaa kaikki jutut avokadoja syöden.

EVELIINA MAUNO

Luottokirjuri, jonka jutut saapuvat toimitukseen aina vasta taittoviikolla mutta joita kannattaa odottaa.

JOHANNES JUOLAHTI

Ehdotti tosissaan Merimaa-jutun otsikoksi "Juhani! Merta näkyvissä, myös maata! MERIMAATA!". Tämä ei valitettavasti sopinut taittoon.

KATERINA PANINA

Superwoman who writes, paints, photographs while doing her PhD.

LAURA VÄHÄSAARI

Kirjoitti meille, koska gradu ei riitä.

MIKAEL DURAND

Kansikuvapoika kameran takana.

NINA VARJONEN

KYlisteen uusi toimittajalupaus, joka joi yliannostuksen kahvia juttunsa takia.

OLGA LIPASTI

Innokas uusi toimittaja, joka yhdisti Game of Thronesin ja osakkeet. Kyllä.

RIIA TOIVONEN

Tunnetaan myös nimellä "borde". Saa siitä huolimatta gallupit kasaan aina ajoissa. Riialla on myös poni, jonka nimi on Pony.

VARPU SOMERSALO

Piti huolta rakkaasta lehdestämme viime kevään. Muun muassa tämän palstan äiti.

VENLA KUOKKANEN

Kirjoittaja, joka ei osaa päättää, valitsisiko proosan vai uutisjutun. Teki tähän lehteen molemmat.

PÄ Ä K I RJ O I T U S

Oravanpyörä on huijaus Miksi opiskeluaikaa kuvaavassa sanassa mainitaan ”elämä”

oravanpyörän kuvatessa lähinnä loppumatonta kilpajuoksua?

Mistä oravanpyörän lasketaan alkavan? Siitä, kun aloittaa ensimmäisen ”oikean” duuninsa vai siitä, kun lopettaa opiskelut?

Mitä edes on ”oikea” työ? Miksi työelämää kutsutaan oravanpyöräksi?

Näitä kysymyksiä voisi pyöritellä päässään ja niistä voisi kes-

kustella tuntikausia. Mitään oikeaa vastausta tuskin on olemassakaan, mutta on syytä kyseenalaistaa se näkökulma, että on

ylipäätään olemassa joku oravanpyörä. Ostaessaan ensimmäisen oman asuntonsa tai kirjoittaessaan nimen vakituiseen työsopimukseen useat saavat onnitteluksi toteamuksen siitä, että nyt se oravanpyörä sitten alkaa. Aikuisten elämä, vastuullisuus,

hauskanpidon loppuminen. Missä menee aikuisuuden raja? Vihkitodistuksen allekirjoituksessa vai osakekirjan vastaanottamisessa?

65 prosenttia kyselyymme vastanneista kyltereistä kertoi

tekevänsä töitä opiskeluiden ohella. On siis ehkä ylipäätään väärin pitää työ- ja opiskeluelämää toisistaan irrallisina, jopa

vastakohtaisina kokonaisuuksina. Mitä jos työelämä opintojen jälkeen olisi yhtä innostavaa kuin opiskeluaikakin? Mitä jos työ

olisikin – nyt ja etenkin tulevaisuudessa – mielekäs osa elämää?

Asia, josta saisi energiaa sen sijaan, että se veisi sitä? Mitä jos löytäisi työn, joka tuntuu harrastukselta?

Tämän numeron teemana ovat ura ja raha. Esittelemme

erilaisia urapolkuja, joille jokaiselle on yhteistä se, että niitä

kulkevat ovat tyytyväisiä elämäänsä. He eivät kuvaile työelämäänsä oravanpyöränä. Lehden sivuilta löydät muun muassa

Juhani Merimaan kertomassa tarinoita Ruisrockista ja Tavastialta. Kannessa on Turun kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund, jonka kanssa kävimme juttelemassa työelämässä tarvittavista taidoista. Takasivun kolumnissa taas kerrotaan,

kuinka voi löytää oman juttunsa. Mitä jos se juttu olisikin tohtorikoulutus? Siitä lisää sivulla 34.

Sitä paitsi, kuinka moni edes on nähnyt oravan juoksevan

pyörässä? Koko metafora on huijausta. Inspiroivia lukuhetkiä toivottaen,

Henna Kainulainen

3/17 KYliste.

A L KU PA L AT

Kaikki rahat hukkuvat viinitonkkiin. Aika loppuu kesken. Haalarit viipyy. Yskittää. Pääsykoekirjoissa ei varoiteta, miten rankka pupusyksy on.

M U T U A U V a NAVA E A N I N E N I M N I U T M U T U A V Pari ensimmäistä viikkoa olivat pahimmat. Yöllä ehti nukkua

ehkä neljä tuntia, eli muuten yhtä kauan kuin KTY-luennot kestävät keskiviikkoiltapäivällä. Kenenkään nimeä tai kotipaikkakuntaa ei muistanut. Kaikkia ei muista vieläkään eikä varmaan tule koskaan muistamaankaan.

Edelleen elämä pyörii luentojen ja iltaohjelmien välillä. Kai-

kille läksyille ja palautustehtäville ei tahdo riittää aikaa, puhumattakaan että löytäisi TEVY-ryhmänsä kanssa kaikille sopivan ajan projektien tekemiseksi.

Ahtailla massaluennoilla joku tiputtaa kaikkien prujut ja

TuKY-pullot, kun on pakko rämpiä kaverin viereen istumaan

rivien keskelle. LRYA-luentojen jälkeen jonotetaan Montun ja

Assarin safkajonoissa yhtä kauan kuin Harkkasitsien ja Kiertoajelubileiden lipunmyynneissä.

Kurssi-ilmoittautuminen on lasten leikkiä verrattuna Wiini-

klubin rapujuhlien tai PeIsKän nopeusilmoihin. Onneksi niihin

ei tarvitse kuitenkaan luovuutta kuten erikoisnakin, TuKYSpeksiin ja Pikkulaskiaisen tiimeihin hakemusta kirjoittaessa.

Yskä iskee vahvimmillekin viimeistään, kun kävelee parkki-

hien jälkeen kotiin kolmelta yöllä vain parissa lämpöasteessa. Korvissa on vieläkin vettä pupujaisten torikeikan jäljiltä.

Mutta päivääkään en vaihtaisi. Onhan pupuna oleminen

ihan parasta.

TEKSTI ANONYYMI PUPU

KYliste. 3/17

A L KU PA L AT

KUUKAUDEN KOMMENTIT

M U A N

. a t s i l ] Y K [

"Mä en harrasta omassa taloudessani leikkauspolitiikkaa vaan vain elvyttämistä. Eli en karsi oman elämäni kuluja vaan lisään tuloja." - Anonyymin kylterin kiteytys hänen henkilökohtaisesta finanssipolitiikastaan

"Eihän täällä nyt tarvii mitään osata."

- Eräs toimituslainen kokouksessa lehden teosta kiinnostuneille pupuille

MIKSI? Miksi Montussa on aina samaa aasialaistyyppistä kastiketta eri nimellä? Miksi syksy on ajatuksena kiva, mutta todellisuudessa se aina kiroiluttaa? Miksi sähköisen tenttimisen tilaa sanotaan akvaarioksi? Miksi Hämeenkadulla ei ole Alkoa? Miksi keskustan kävelykatu on feissareiden miinoittama kenttä? Miksi verkkokursseilla on ryhmätöitä? Miksi kauppiksella ei ole seisomatyöpisteitä?

Eräs turkulainen kylteri alivuokrasi KY-Kirppis-ryhmässä asuntoaan Turun loft-tehtaasta. Vuokra vain 800e/kk. Missä muuallakaan sitä kylteri asuisi? Vujuliput myytiin tällä kertaa aarteenmetsästyksenä. Vihjeet olivat niin runollisia, että niiden takana taisi olla vähintään Runeberg. Eräs kulttuuri- ja perinnevastaavamme viittasi "Kuin kaksi marjaa" -palstaan "Kaksinaamaiset-osiona". Taisi mennä paimiolaisella puurot ja vellit sekaisin. Assarille on auennut Campus Store, jossa myydään mm. Gantin vaatteita. Kysymys kuuluu, kuinka he ajattelivat myydä tuotteita ihmisille, jotka lähtökohtaisesti menevät Assarille halvan ruoan perässä? Vujukaudella oltiin nostalgisissa tunnelmissa. Ohjelmassa oli muun muassa Lavatanssit ja bingo. Seuraavaksi torikahville totoamaan?

3/17 KYliste.

Henkilökohtaiset urapalvelut

Oikeusturva- ja vastuuvakuutus

UUSI LISÄPALVELUPAKETTI

KylteriPlus

Maksimoi mahdollisuutesi ja räätälöi oma palvelukokonaisuutesi! Nuoret Ekonomit -kiertueen tilaisuudet

KylteriPlus on maksullinen lisäpalvelupaketti, jolla kylterijäsen voi laajentaa palveluvalikoimaansa missä tahansa opintojensa vaiheessa. Palvelupaketin hinta on 25 €/lukuvuosi. Saat sillä käyttöösi henkilökohtaiset urapalvelut sekä oikeusturva- ja vastuu-

Kauppalehti ja Kauppalehti Optio

vakuutuksen. Lisäksi saat laajemman Kauppalehti-edun, Kauppalehti Option sekä kutsun Nuoret Ekonomit-kiertueen tilaisuuksiin jo kylterinä – opintojen vaiheesta riippumatta. KylteriPluspalvelupaketti maksetaan tilauksen yhteydessä. Tarkemmat tiedot: ekonomit.fi/kylteri.

A L KU PA L AT

. t e e w T ] Y K [ @IinaErika: Kaiken vellovan pääsykoekeskustelun joukkoon haluaisin muistuttaa, että edelleenhän vaikeinta on päästä koulusta pois. #LR05 #jokomeniläpi @IdaHaap: #KariHotakainen sen joskus sanoi: Suomessa on kaksi vuodenaikaa - syksy ja paska. #lokakuu @A_Leimu: Istun kirjastossa gradun parissa. Naapuri samoissa puuhissa. Korkkasi juuri kolmannen Pirkka-kaljan. En paheksu, oon kateellinen. #graduttaa ▲ MK-listan

▲ TSE-lista

[KY]Jodel. “Alkaa aina hymyilyttään kun näkee jonkun ajavan uudella bemarilla tai mersulla koululle. Tai kulkevan nahkasalkku kädessä käytävillä. Voiko stereotypiat oikeesti pitää paikkansa? “Hello, have you heard about the miracle of Profea open jobs?”

▲ Artisti Anna Puu

▲Maiju-pupu

"Juuri nyt nautin punaviiniä ja hummusta, kuuntelen jazzia ja päivitän LinkedIn-profiilia. Aika kylterimäinen olotila." Mikä todennäköisyys, että joku murtaa jalan ja pääsisinkin vujuille?

3/17 KYliste.

K Y L L I N H Y VÄ Ä

Sit mennään! Uusi vuosi, uudet kuviot. Uusi jäsenyys, uudet edut. Syksy on taas täällä. Uudet pupuset ovat jo ehtineet loikkia

mista ja pystyy näin ollen saamaan apua yksilöllisiin tilan-

monta upeaa tapahtumaa ja lisää on vielä luvassa. Suomen

aloittamisessa. Uravalmentajat auttavat myös esimerkiksi

paikat tutuiksi ja rusakotkin aloittivat menot ja meiningit

uudella energialla. Syksy on ehtinyt pitää sisällään jo monen Ekonomien osalta tämä tarkoittaa myös huikeita tapahtumia, joista tähän haluan nostaa tulevan Nuoret Ekonomit -kiertueen.

Nuoret Ekonomit -kiertueella käsitellään joka vuosi

ajankohtaisia aiheita ja tämän vuoden teemat pureutuvat vahvasti raha-asioihin. Suomen Ekonomien uravalmentajat

kertovat, miten voit neuvotella palkastasi tehokkaasti sekä

opettavat, miten sinun arvosi työmarkkinoilla määräytyy. Lisäksi pääset kuulemaan ideoista, joiden avulla löydät tasapainon maineen ja mammonan välillä. Unohtamatta tietysti kontaktit muiden ekonomiyhteisön nuorten kanssa. Kiertue on Turussa 28.11.

Mites tuonne kiertueelle nyt sitten pääseekään? Kiertue

on avoin kaikille KylteriPlus-jäsenille. Tästä päästäänkin

seuraavaan, eli KylteriPlus-palvelupakettiin. Jos joskus on

saanut kunnolla panoksia rahalleen, niin se on tämä! Kylteri saa ekonomijäsenen palvelut käyttöönsä jo ennen valmistu-

teisiin. KylteriPlussan palvelut tarjoavat tukea henkilökoh-

taisessa kehityksessä esimerkiksi uralla tai vaikkapa gradun ansioluettelon viilaamisessa, LinkedIn-profiilin kehittämisessä ja uran rakentamisessa. Paljon on myös kaivattu apua

työhaastatteluun valmistautumisessa sekä oman osaamisen tunnistamisessa. Kyllä, näihinkin löytyy apu meidän tarjoamasta palvelupaketista!

Eikä siinä vielä kaikki! Yksi KylteriPlussan suosituimmis-

ta eduista on laajempi Kauppalehti-etu sekä Kauppalehti

Optio. Paketin hankkineet ovat myös oikeusturva- ja vastuuvakuutettuja. Kyllä näillä eväillä jokaisen kylterin aamu

starttaa makeasti. KylteriPlussa maksaa jopa kokonaiset 25€ lukuvuodelta. Tästä äkkiä laskettuna huomaa, että diili todellakin on the real deal! Älä siis nuku onnesi ohi, vaan

nappaa kiinni mahdollisuudesta ja hanki pakettisi jo nyt. Lisätietoja minulta tai ekonomit.fi/kylteriplus.

muistakaa, että minulta saa ja pitää kysyä, jos mieltä askarruttaa jokin. Olen teitä varten täällä.

"Jos joskus on saanut kunnolla panoksia rahalleen, niin se on tämä!"

Julia Fesiuk Kylteriyhdyshenkilö julia.fesiuk@ekonomit.fi 040 9130698 10

KYliste. 3/17

Ihanaa ja mielenkiintoista syksyn jatkoa teille kaikille! Ja

TÄSSÄ LEHDE SSÄ Työnäytteitä joidenkin kyltereiden uran alkuajoilta. (Mainittakoon erikseen myös, että kyllä, tässä on käytetty Comic Sansia ihan vain nostalgiapäisyyksissämme.)

Kuvan kaupungissa on töitä tarjolla tekijöille.

s. 44 s. 25 s. 34

omg omg PhD omg s. 30

RAHA & URA

KYlisteen Suuren Rahakyselyn tulokset on julkistettu.

s. 18

Kävimme Tavastian bäkkärillä.

s. 40

KYliste. 3/17

MITÄ TÄÄLLÄ OIKEASTI OPPII? Digitalisaatio vie työpaikat, yliopistot junnaavat paikallaan ja kauppakorkean koulutus on vanhanaikaista. Vai ovatko asiat sittenkään näin? KYliste kävi juttelemassa Turun kauppakorkeakoulun mahtavan dekaanin Markus Granlundin toimistossa ja selvitti, kuinka KTMtutkinnolla pärjää tulevaisuudessa. TEKSTI HENNA KAINULAINEN & IDA HAAPANEN KUVAT MIKAEL DURAND

3/17 KYliste.

Jenkkielokuvista tuttu kyltti ”Dean’s Office” tuijottaa silmiim-

suuksia, mutta ovat myös oman alansa erikoisosaajia.

mutta jostain syystä jännittää. Pian hymyilevä Turun kauppa-

sä monenlaisia näkökulmia.

nee heti. Granlund toteaakin heti kättelyssä, että olisi mukava,

Siitäkin huolimatta, että tämän päivän trendisana tuntuu

me koputtaessamme toisen kerroksen mysteerisen toimiston oveen. Olemme menossa tekemään sovittua haastattelua,

korkeakoulun dekaani Markus Granlund avaa oven ja toivot-

– Pitää ottaa ne Y-kurssitkin haltuun, vaikka se ei aina tun-

tuisi kovin kiinnostavalta. Niiden avulla ymmärtää työelämäsDekaani toteaa, että rekrytoijat korostavat edelleen yhteis-

taa meidät tervetulleeksi dekaanin toimistoon. Jännitys hälve-

työtaitoja sekä kykyä analyyttiseen ja kriittiseen ajatteluun.

aan dekaanin Mercatorin yllä olevassa toimistossa.

teiset taidot kaikista tärkeimpinä työelämätaitoina. ”Monien

jos opiskelijat kävisivät useamminkin purkamassa ajatuksiAina hyväntuulinen Granlund on tuttu näky kauppakor-

keakoulun käytävillä. Tänään olemme tulleet tänne hänen toimistoonsa juttelemaan siitä, millaiset tulevaisuudennäkymät

Turun kauppakorkeakoulun kasvateilla oikein on. Miten tutkintovaatimukset vastaavat tulevaisuuden työelämän tarpeita

ja mitä konkreettista kauppakorkeakoulussa tehdään opiske-

olevan digitaalisuus ja robotiikka, näkee Granlund nuo perininhoama” TEVY on esimerkki kurssista, jolla opitaan tätä kaikkea ja joka antaa hyvän lähtölaukauksen KTM-ajatteluun.

– Vastuu näiden oppimisesta on lopulta opiskelijoilla itsel-

lään. Opettajat antavat opiskelijoille välineet oppimiseen, mutta on opiskelijasta itsestään kiinni, kuinka niitä käytetään.

Juuri tätä varten kauppakorkealla toimii työryhmä, jossa

lun kehittämiseksi?

on TuKYn edustus ja jonka agendana on ”innostunut oppi-

Turun kauppakorkeakoulusta valmistuu Granlundin sanojen

innostuneita oppimisesta eikä pelkästään kiinnostuneita

Opiskelijan ja opettajan rooli oppimisessa mukaan liiketoiminnan kokonaiskuvan hallitsevia osaajia,

joilla jokaisella on syvä tuntemus omasta pääaineestaan. Hän

korostaa KTM-tutkinnon luonnetta: valmistuneet osaavat tehdä monia eri asioita ja ymmärtävät liiketoiminnan kokonai-

minen”. Työryhmä pohtii, miten opiskelijoiden ajattelutapaa

voitaisiin muuttaa enemmän siihen suuntaan, että oltaisiin

opintopisteiden suorittamisesta. Dekaani toteaa, että tämä ei ole pelkästään Rehtorinpellonkadulla havaittu asia, vaan globaalisti tunnistettu ongelma. Granlund myöntää itsekin opis-

kelleensa ainakin ensimmäisinä vuosina mentaliteetilla, jossa

"Kyllä edelleen pitäisi voida esimerkiksi vaatia opiskelijoita lukemaan ajatuksella joku kirja. Pahaa pelkään, että entistä useammalle se on vähän hankalaa."

tärkeintä oli suorittaa tentti läpi ja saada nopat kasaan. Niin,

dessa harjoittelutukiin. Granlund kertoo, että tätä rahaa jää

tämän muuttamista ainakaan helpota. Keskittymiskyky tuntuu

apurahan saatavuudesta.

kukapa meistä ei olisi syyllistynyt tähän jonkin kurssin osalta?

– Tämähän on valtavan iso asennejuttu. Digitalisaatio ei

huonontuneen, kirjoja ei enää ole totuttu lukemaan ja kaiken pitäisi olla viihteellistä.

jopa käyttämättä, kun opiskelijat eivät osaa hakea apurahaa

ja toisaalta moni jättää harjoittelun tekemättä epätietoisena

Koulutuksen kehittäminen

Granlund toteaa, että toki yliopistonkin pitää uudistua

Kauppakorkeakoulun AACSB-akkreditointiprosessi on jo mel-

ta lukemaan ajatuksella joku kirja. Pahaa pelkään, että entistä

to-ohjelmissa on haettu monitieteisempää suuntaa, mutta

maailman muuttuessa. Uudistumisella on kuitenkin rajansa.

– Kyllä edelleen pitäisi voida esimerkiksi vaatia opiskelijoi-

useammalle se on vähän hankalaa.

Entä missä menee opettajien vastuun raja? Tulisiko heidän

kehittää itseään maailman muuttuessa? Dekaani kertoo, että

Turun kauppakorkeakoululla on nykyään politiikkana se, että

taloon tulevilla uusilla opettajilla tulee olla pedagogiset opinnot tai heidän tulee sitoutua suorittamaan ne. Näin varmistetaan, että opetusmetodit ovat ajan tasalla.

Granlund kehuu opettajia monipuolisten menetelmien käy-

töstä ja kertoo, että tällaisilla kursseilla myös palautteet ovat

ko pitkällä. Sen aikana on syntynyt tarve parantaa laadunkehittämistä ja tehdä siitä systemaattisempaa. Uusissa tutkin-

toisaalta esimerkiksi laskentatoimen ja rahoituksen ohjelma on pysynyt lähes samanlaisena. Ohjelmien ohjausryhmät vastaavat kokonaisuuksista, mutta Granlund painottaa sisältöuudistusten kumpuavan oppiaineiden sisältä, ei uusista rakenteista.

– Digitalisaation vaikutuksiin vastaaminen on periaatteessa

meidän kaikissa oppiaineissa työn alla. Valtava, valtakunnallinen ongelma on osaamisen ja osaajien puutteessa.

Ongelmaan ja uusiin osaamisvaatimuksiin on täällä vas-

erittäin positiivisia. Toisaalta myös perinteisillä metodeilla

tattu esimerkiksi laskentatoimen ja tietojärjestelmätieteen

Käytännön taitoja jo opiskeluaikana

taa suoraan työelämän nykyvaatimuksiin. Granlund kertoo

vetävät, karismaattiset luennoitsijat saavat hyvää palautetta. – Ei se ole onneksi ainoastaan teknologiakysymys.

Turun kauppakorkeakoulussa KTM-tutkintoon ei sisälly pakollista harjoittelua. Monet sen kuitenkin tekevät ja saavat

siitä opintopisteitä. He kokevat, että harjoittelusta saatu ko-

kemus auttaa työnhaussa. Asioiden ymmärrys käytännössä syventää opintoja paremmin. Toisaalta esimerkiksi puolen

vuoden mittainen harjoittelu venyttää opintoja lähes poikkeuksetta, eikä siten välttämättä ole linjassa opintojen tavoitetahdin kanssa.

Granlund kertoo harjoitteluun liittyvästä hankkeesta, joka

on tällä hetkellä käynnissä. Harjoittelusta ei ole tulossa pakollista, mutta harjoittelujärjestelmää systematisoidaan ja laajennetaan. Kauppakorkeakoulu ja TuKY ovat puuhanneet

yhdessä parannusta lyömällä hynttyyt, ja yrityssuhteet, yhteen. TuKYn kautta harjoittelupaikkoja voidaan kanavoida paremmin.

– Meillähän on Turun kauppakorkeakoululla laajat yritys-

suhteet ja siellä valtava potentiaali, jota ei tähän mennessä ole kunnolla hyödynnetty.

Koulun budjetissa on varattu melkein 100 000 euroa vuo-

oppiaineiden yhteistyöllä. Esimerkiksi Timo Leinon vetämät

analytiikkakurssit antavat opiskelijoille osaamista, joka vas-

myös, että yhteistyö Åbo Akademin kanssa laajentaa Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoiden mahdollisuuksia opiskella analytiikkaa. Åbo Akademissa on uusi Business Analytics

-maisteriohjelma, jonka kursseja kauppakorkeakoulun opis-

kelijat saavat suorittaa. Vastavuoroisesti TSE:llä esimerkiksi tietojohtamisen kursseilla saattaa näkyä jatkossa åboakademilaisia.

Turun kauppakorkeakoulussa halutaan painottaa tule-

vaisuuden ennakoinnin osaamista. Missiona on kouluttaa

vastuullisia tulevaisuuden johtajia. Vastuullisuus näkyykin laajasti opetustarjonnassa: vähintään yksi kurssi oikeastaan

jokaisessa oppiaineessa. Ennakointia taas on Granlundin mu-

kaan ollut vähemmän. Tutkintouudistuksen myötä tuleviin maisteriohjelmiin tulee pakollinen Business foresight -opintojakso, jossa käydään läpi tulevaisuuden tutkimuksen perusteet.

– Silloin me myös tehdään niin kuin me missiossa luvataan.

Granlund sanoo, että koulumme Tulevaisuuden tutkimus-

keskus on ainoa laatuaan Suomessa. Se on yksi niistä tekijöistä, joka erottaa meidät muista kouluista. Nyt tämän integrointi

3/17 KYliste.

"20 vuotta sitten vitsailtiin siitä, että kauppakorkeakoulut ovat yrittäjyyden estämiskouluja. Nykyään yrittäjyys on pinnalla, ja me TSE:llä ollaan siinä eletty ajassa."

kaikkeen tekemiseen on paremmassa vauhdissa kuin koskaan

muun muassa luomalla ”business disruption -laboratorio”,

markkinoilla.

kursseille. Uudenlaiset liiketoimintamallit, joita edustavat

riohjelman olevan jopa globaalisti harvinainen ohjelma, joka

tarjoaa opiskelijoille erottautumiskeinon tulevaisuuden työLearning by doing -asenteen valjastaminen oppimiseen on

Granlundin mukaan kehittynyt paljon viime aikoina. Innovaatioleirit ja case-harjoitukset kurssien sisällä opettavat käytäntöä. Kursseilla luodut ratkaisut ovat olleet onnistuneita: tästä ehkä paras esimerkki on markkinoinnin syventävällä kurssilla

luotu Choose Your Future -konsepti, joka voitti Facebookin ja

Yhdysvaltain ja ulkoministeriön järjestämän globaalin kisan

ja vei tekijätiiminsä Valkoiseen taloon ja YK:n yleiskokouk-

jossa käsitellään näitä teemoja. Laboratorio on uusien liiketoi-

mintojen tutkimusalusta, jonka tietoja ja dataa tuodaan myös esim. Airbnb, Alibaba ja Uber, toimivat innovatiivisesti ja häiriköivät perinteisiä aloja. Tarkoituksena on ratkaista näiden

alojen ongelmia yhteistyössä merkittävien kansainvälisten yritysten kanssa. Yhteistyö tapahtuu esimerkiksi harjoittelupaikkojen ja opinnäytetöiden merkeissä.

– Opiskelijat pääsevät kiinni yritysten ongelmiin ja ratkai-

semaan niitä.

seen asti. Osa kurssin opiskelijoista perusti myöhemmin star-

Yhteispeliä

koulussa tärkeä asia ja yrittäjyyskoulutusta tarjotaan meillä

taa sitä, että haluaisi saada innostuneen oppimisen ideologian

tupin innovaation ympärille.

Tyytyväisyyteen ei voi jäädä makaamaan hetkeksikään. Gran-

laajasti. Granlund toteaa, että Slushin ansaitsema palstatila

toimimaan sekä oppilaiden että opettajien keskuudessa, yh-

Yrittäjämäinen mentaliteetti onkin Turun kauppakorkea-

vie liikaa huomiota lähellä tapahtuvista asioita. Esimerkiksi Turussa toimiva opiskelijoiden vetämä Boost Turku tekee lä-

heistä yhteistyötä yliopiston kanssa. Lisäksi yliopistolla pyörii palkittu Start up -kurssi, joka tuo opiskelijoille lisää konkreettista osaamista. Turussa on laaja ja erittäin osaava yrittäjyyden ekosysteemi, jonka osana koulumme on avaintoimija.

– 20 vuotta sitten vitsailtiin siitä, että kauppakorkeakoulut

ovat yrittäjyyden estämiskouluja. Nykyään yrittäjyys on pinnalla, ja me TSE:llä ollaan siinä eletty ajassa.

Monitieteisyys Maailma muuttuu digitalisaation myötä eikä uusiin haasteisiin voi vastata pelkästään kauppatiede. Siksi pinnan alla tehdään paljon monitieteellisiä asioita. Se on asia, joka ei välttämättä

näy opiskelijoiden arjessa, mutta jota kehitetään jatkuvasti. Monitieteinen tutkimus on tästä vahva esimerkki: vaikkapa

taloudellisen, terveydellisen ja sosiaalisen tiedon yhdistäminen big datasta kertoo meille aina jotakin esimerkiksi yhteiskunnallisesta tilasta.

– Sitten pitäisi vielä saada poliitikot kuuntelemaan mitä

meillä on tieteellisesti todettu.

Tavalla tai toisella monitieteisyys näkyy opetuksessakin

siellä täällä. Granlund pohtii aihetta kehityskohteena. Pitäisikö meillä olla monitieteinen kurssi digitaalisista tulevaisuuksista opetustarjonnassa?

Monitieteisyyden vaatimukseen on vastattu lokakuussa

aiemmin. Dekaani kertoo tulevaisuudentutkimuksen maiste-

KYliste. 3/17

lund toteaa jatkuvan kehittämisen olevan tärkeää. Hän painotteispelillä.

Kaikkea ei kuitenkaan haluta muuttaa. Granlund toivoo,

että Turun kauppakorkeakoulun yhteisöllisyys, tietynlainen

”kaveria ei jätetä” -ajattelutapa olisi meille keskeinen myös tulevaisuudessa. Välittävä ilmapiiri, jossa opettajia on helppo

lähestyä ja jossa opiskelijat auttavat toisiaan, luo yhteisöllisyyttä.

– Yksi juttu, mistä ehdottomasti täytyy pitää kiinni, on tämä

meidän toimintakulttuuri.

Esimerkiksi perehdytysviikolla on vähennetty teknisten

asioiden esittämistä ja tuotu esille sitä, että opettajia voi ja

pitää lähestyä. Granlund kertoo sanoneensa, että hänelle voi vaikka soittaa koska tahansa. Tarkoituksena on madaltaa kynnyksiä Mercatorin ja laitosten ovien välillä. Granlund lisää,

että Turun KY:llä on keskeinen rooli yhteisöllisyyden kasvattamisessa ja sen ylläpitämisessä. Säännölliset tapaamiset ja

ongelmista puhuminen opiskelijoiden kanssa auttavat johtoryhmää näkemään opiskelijoiden arkeen ja vastaamaan niihin odotuksiin, joita opiskelijoilla tulevaisuudesta on.

Dekaanilla oli paljon sanottavaa ja juteltavaa olisi riittä-

nyt helposti toinenkin tunti. Tekisi mieli lunastaa Granlundin

pyyntö ja käydä toimistolla höpöttelemässä useamminkin.

Haastattelun jälkeen totesimme, miten lämmin fiilis koko käynnistä jäi – tätä Dean's Officea on turha pelätä. █

kysymystä MG:lle Markus Granlund täytti elokuussa 50 vuotta. Syntymäpäivien kunniaksi haastattelimme dekaania ja kysyimme häneltä muustakin kuin tutkinnoista ja koulutuspolitiikasta. Selvisi esimerkiksi, että hänellä on kolme lammasta.

1. Mikä on parasta työssäsi? Vitsinähän pitäisi varmaan sanoa, että palkka. Mutta ei, kyllä se on tämä moninaisuus. Dekaanin työssä on myös mahdollisuus vaikuttaa asioihin.

2. Millainen työviikko luvassa ensi viikolla?

Päivät eivät ole samanlaisia, eivät edes tunnit. Koko ajan on jotain erilaista: yliopiston

asioita, yrityssuhteiden hoitamista, edustustehtäviä ulkomaalaisten vieraiden parissa, val-

takunnallisia luottamustehtäviä, säätiöiden hallitusten tapaamisia… Ensi viikolla on kokous esimerkiksi Suomen kauppakorkeakoulut ry:n hallituksen kanssa. Ja on mulla maanantaina graduryhmäkin. Jotain opetusta täytyy olla, se on todella kivaa ja antoisaa. Haluan säilyttää sellaisenkin opiskelijakontaktin. Se on minulle tosi palkitsevaa ja tärkeää.

3. Mitä haluaisit sanoa Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoille?

Varmaan montakin asiaa. Mutta jos pitää tiivistää, niin haluaisin viestittää, että te opis-

kelijat olette meidän tärkein sidosryhmämme. Ottakaa vastuuta omista opinnoistanne ja ottakaa niistä irti niin paljon kuin vaan saatte. Pitäkää huoli itsestänne ja kavereista.

4. Paras muisto opiskeluajoilta?

Siellä on varmaan kaikennäköisiä huvittavia muistoja, mutta ei mennä niihin. Erityisesti mieleen on jäänyt hemmetin inspiroiva graduntekoprosessi. Tein työtä Turun Seudun

Osuuspankille toimeksiantona. Siinä teoria ja käytäntö yhdistyivät ja se antoi kovan draivin.

5. Mitä tykkäät tehdä vapaa-ajalla?

Urheilla. Pelaan jääkiekkoa. Eilenkin illalla olin höntsäämässä, meillä oli vuoro illalla kym-

menestä yhteentoista. Nukkumaan pääsin vasta kahden paikkeilla, mutta treenit ovat tärkeät, vaikka myöhään meneekin. Lisäksi pelaan futista liiton sarjassa. Se on hirveän kuuloinen se sarjan nimi… Ikämiessarja. Ei tarvitse mainita tuota.

6. Täytit elokuussa 50 vuotta. Miten vietit syntymäpäivääsi?

Perhepiirissä oli pienet juhlat. Olin kieltänyt kaikki juhlallisuudet kauppakorkeakoululla,

mutta vuosittaisessa TSE:n kehittämispäivässä oli sitten järjestetty illalla yllätyskekkerit. Eihän siitä voinut suuttuakaan. Sinne oli tullut vieraita kaukaakin ja sain lahjaksi upean kirjan, jossa oli tieteellisiä ja muistelutekstejä kollegoilta urani varrelta.

7. Missä olet 5 vuoden päästä?

Hyvä kysymys. En tiedä vielä. Vaihtoehtona on esimerkiksi palata professoriksi, mikä on

erittäin hyvä vaihtoehto. Dekaani kun ei ole mikään eläkepositio. Siksi haluan opettaa ja olla mukana tutkimuksessa, jotta ote säilyy. Olisi tässä vuosien varrella ollut mahdollisuuksia lähteä yritysmaailmaan, mutta olen ollut tyytyväinen yliopistomaailmaan.

Kerro meille jotain, mitä emme tiedä sinusta.

No sitä ette varmaan ainakaan tiedä, että mulla on aika iso perhe, neljä lasta. Mulla on myös kaksi koiraa, kaksi kissaa ja kolme lammasta.

3/17 KYliste.

57 % mielestä rahasta

puhuminen ei ole enää tabu

100%:lla on luottotiedot kunnossa

65 % käy töissä koulun ohella

550 € keskimääräinen

kuukausipalkka 13 % asuu omistusasunnossa

OPINTOLAINAN MÄÄRÄ 15 000 - 20 000 euroa 8%

yli 20 000 euroa 3%

87 % asuu vuokralla

0 - 2 000 euroa 24 %

10 000 - 15 000 euroa 13 %

47 %:lla ei ole ASP-tiliä 53 %:lla on ASP-tili

5 000 - 10 000 euroa 23 %

2 000 - 5 000 euroa 29 %

keskimääräinen sijoitussumma

10 155€

2 529 € keskimääräinen

suurin sijoitussumma 330 000€

käyttötilisaldo vanhemmilta saatava avustus on keskimäärin 200 € kuukaudessa

KYliste. 3/17

yli 30 000 euroa

15 000 - 30 000 euroa

10 000 - 15 000 euroa

5 000 - 10 000 euroa

2 000 - 5 000 euroa

0 - 2 000 euroa

SÄÄSTÖT

54 % saa rahaa vanhemmilta 46 % ei saa rahaa vanhemmilta

56 % ei kerro siitä ystävilleen

KYlisteen suuri rahareportaasi Nyt puhutaan tabusta nimeltä raha. KYliste tutki kyltereiden raha-asioita ja selvitti, millä opiskelijat tulevat toimeen, paljonko osakesalkut painavat ja maksaako isi kuukausirahaa. Suureen Rahakyselyyn vastasi 119 rohkeaa opiskelijaa eri vuosikursseilta vuoden 2010 pupuista aina tämän syksyn pupuihin asti. Ahkerimmin vastasivat vuosikurssit 2014 ja 2015, joiden osuus vastaajista oli lähes puolet. TEKSTI HENNA KAINULAINEN, IDA HAAPANEN & EVELIINA MAUNO KUVITUS LAURA VÄHÄSAARI

”Valehtelin summia, kun oli tungettelevaa ...eli raha on tabu!” Tiedätkö, kuinka paljon kaverisi tienasivat kesätöissä? Entä, kuinka paljon he ovat ottaneet lainaa tai käyttävät

rahaa kuukaudessa? Moni ei tiedä, sillä näistä asioista ei yleisesti ottaen ole sopivaa puhua. Asioista puhuminen

vähenee etenkin silloin, kun rahaa on selkeästi vähem-

män tai enemmän kuin muilla. Eräs vastaaja totesikin:

”Heti jos rahaa on enemmän ja varsinkin silloin, jos rahat on peritty, niin sitä kokee, että täytyy peitellä tosi paljon omaa ‘hyväosaisuutta’.” Vastaajat kommentoivat aiheen ja keskustelun avaa-

mista. Monet totesivat, että palkasta olisi hyvä pystyä

puhumaan avoimemmin, jotta tiedettäisiin, paljonko tietyistä töistä yleisesti saa palkkaa. Tämä helpottaisi palkkatoiveiden tekoa ja sen arviointia, kuinka hyvällä tasolla oma palkka on yleiseen tasoon nähden.

”Rahalla ei voi ostaa ihmissuhteita tai terveyttä, mutta helpottaa huomattavasti arkea, kun ei koko ajan tarvitse miettiä, mihin perustarpeisiin on varaa.” Yleinen oletus tuntuu olevan se, että kauppakorkeakou-

lun opiskelijat ovat kaikki varakkaista perheistä, joissa vanhemmat ovat korkeakoulutettuja ja osakesalkkua on

kerrytetty syntymästä asti. Totuus on kuitenkin toisenlai-

nen. Kyltereillä on lainaa siinä missä muillakin, suurin osa käy töissä opintojen ohella ja stressaa tilin saldosta kuukausittain. 65 prosenttia vastaajista kertoi käyvänsä töis-

3/17 KYliste.

sä opintojen ohella. Keskimäärin vastaajat tienaavat noin 550 euroa kuukaudessa. Työt ovat useimmiten osa-aikaisia.

Vastaajat käyttävät rahaa kuukaudessa keskimäärin 883

euroa. Tähän sisältyvät asumiskustannukset, jotka ovat ehdottomasti suurin menoerä jokaisella vastaajalla. Vuokranmaksuun ja lainanlyhennyksiin uppoaa suuri osa summasta.

Vastaajista 87 prosenttia asuu vuokralla. Loput 13 prosenttia ilmoittivat asuvansa omistusasunnossa.

”Vähän hassu oletus, että ihmisellä on aina erikseen säästötili, käyttötili ja osakkeita. Minkä ihmeen takia kylteri pitäisi rahaa säästötilillä, kun se voi olla osakkeissa, ETF:issä tai edes rahastoissa?” Yleinen oletus on, että jokainen kauppatieteiden opiskelija

osaa sijoittaa osakkeisiin, seuraa pörssejä päivittäin, säästää ASP-tilille ja sijoittaa opintolainan tuottamaan. Totuus

on kuitenkin toisenlainen. Esimerkiksi lainaa vastaajilla on yleisimmin ainoastaan 2000-5000 euroa. Vain 11 prosentilla vastaajista oli velkaa yli 15 000 euroa, vaikka meillä täällä

opetetaan, että on suorastaan typerää olla nostamatta ja sijoittamatta opintolainaa. Puolet vastaajista ilmoitti, ettei sijoita mihinkään – ei rahastoihin, eikä osakkeisiin. Sijoittajien keskuudessa sijoitetun omaisuuden keskiarvo on melkein

huimat 20 000 euroa. Jos mukaan otetaan opiskelijat, jotka eivät sijoita, on summa “vain” reilut 10 000 euroa. Reilu

puolet (53%) kertoi omaavansa ASP-tilin. Stereotypia sii-

tä, että kaikki kauppakorkealaiset tietäisivät rahasta ja sen tuottamisesta kaiken, on siis väärä.

”Rahan puute tekee onnettomaksi enemmän kuin raha onnelliseksi." Kysyimme, tekeekö raha onnelliseksi. 61 prosenttia vastaajista myönsi, että tekee. Kysymykseen liittyen saimme kuitenkin useita kommentteja siitä, että raha tekee onnelliseksi,

mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Rahaa itsessään ei nähdä oikotienä onneen, vaan ennemminkin välineenä saavuttaa

se. Raha mahdollistaa sen, että voi kehittää itseään ja tehdä

asioita, joista nauttii. Monet totesivatkin, että kun on riittävästi rahaa, ei tarvitse keskittyä murehtimiseen ja on mahdollista olla onnellinen muiden asioiden takia. █

KYliste. 3/17

Hyvä fiilis – KY-sHootersin menestyksen salaisuus

KYliste pääsi kurkistamaan heti ensimmäisellä kaudellaan mitalisijoille yltäneen koripallojoukkueen KY-sHootersin menestyksen saloihin.

TEKSTI VENLA KUOKKANEN KUVA EMMI HÄMÄLÄINEN

KY-sHooters nappasi voitot kotiin helposti saumattoman yhteistyön avulla. KY-sHootersin kapteeni Inari Syrjäsellä ja Edona Jetullahilla on syytä hymyyn. Vasta viime syksynä perustetun joukku-

lijoista. Riveihin on päässyt soluttautumaan muutamia pelaajia myös muista tiedekunnista. Kauppisidentiteetti kuitenkin

on ja pysyy. Joukkueesta ei ole tarkoitus tehdä yleistä yliopiston joukkuetta.

– Omasta takaa löytyy paljon tulijoita joukkueeseen. Jatkos-

een saldoksi ensimmäisestä kaudesta jäi neljätoista voittoa

sa pelaajia joudutaan ehkä karsimaan, Syrjänen toteaa.

eelliseen sarjaan.

kotipeleissä katsojilla on huipputärkeä rooli fiiliksen nostat-

kahdeksastatoista pelistä. Se toi myös joukkueelle toisen sijan kolmosdivarissa ja nousun kakkosdivariin, korkeimpaan aluJoukkueella ei ole virallista valmentajaa vaan treenit hoitu-

vat yhteispelillä, useimmiten Syrjäsen johdolla. Harjoituksiakin on vain kerran viikossa.

Miten näillä eväillä voitiin nousta näin korkealle? Mikä on

joukkueen salainen ase?

– Hyvä yhteishenki! Jetullahi ja Syrjänen hihkaisevat kuin

yhdestä suusta.

– Se oli alusta lähtien selvää, että olemme kolmannen divi-

sioonan parhaimmistoa. Tiesin, että meidän joukkueemme taso on korkealla, Jetullahi toteaa analyyttisen itsevarmasti.

KY-sHooters ei ole kuitenkaan tarkoitettu vain niille, jotka

nähdään pelikentällä. Syrjänen ja Jetullahi vinkkaavat, että tajina.

– Me tarvitsemme sen kuudennen pelaajan katsomon puolel-

le, Syrjänen sanoo pilke silmäkulmassaan.

Joukkueella on ollut alusta lähtien yhteinen visio siitä, että

sarjassa menestyminen ei ole avainasemassa. Koripalloharrastuksen jatkuminen sekä hyvän fiiliksen ylläpitäminen ovat

pääasioita. Hampaat irvessä ei pyritä voittoon, mutta terve kilpailuvietti on tallella.

– Voitto ei ole kaikki kaikessa. Kun on pelattu pitkään ja mo-

nella on kilpailullinen tausta, halu voittaa pelit on jäänyt kui-

Hän kertoo porukan hitsautuneen todella nopeasti yhteen

tenkin jäljelle, Jetullahi toteaa.

Syrjäsen mukaan alusta alkaen oli selvää, että joukkue

tava harjoitusmäärä on tavallaan jopa etu joukkueelle. Tree-

joukkueen jäsenten erilaisista pelitaustoista huolimatta. Osa pelaajista on nautiskellut jopa SM-mitaleista.

koostuu lähtökohtaisesti Turun kauppakorkeakoulun opiske-

Harjoitusten lisäksi joukkueella on pelejä kauden alettua

lähes viikoittain. Syrjänen toteaa, että minimaaliselta kuulos-

neissä on tekemisen meininki. Joukkueen jäseniltä löytyy

energiaa ja tahtoa panostaa pelaamiseen myös harjoituksissa. Syrjänen huomauttaa, ettei tämä ole itsestäänselvyys.

SM-tason joukkueet saattavat treenata viidesti viikossa, mutta treenit eivät ole välttämättä yhtä tehokkaita kuin pienempään harjoitusmäärään luottavalla KY-sHootersilla. Joukkue on kääntänyt mahdolliset heikko-

utensa eduikseen. Mikä on näin itsevarman ja yhteen hitsautuneen joukkueen suurin haaste ja pahin kilpailija?

– Bileet on pahin kilpailija! Jetullahi nauraa.

Jokaiseen otteluun on kuitenkin löytynyt ko-

koonpano. Osassa peleistä on kärsitty tosin heikosta hapesta.

Suuri haaste joukkueelle on se, että kauppa-

korkeakoulussa vapaa-ajan ohjelmaa on tarjolla yllin kyllin.

Pelaajista ei ollut kuitenkaan pulaa ensimmäisenä kautena.

Jetullahi toteaa, etteivät monet joukkueen jäsenistä ole mu-

”Me tarvitsemme sen kuudennen pelaajan katsomon puolelle.”

kana muissa jaostojen tai toimijaryhmien toiminnassa. Tämän vuoksi ”oma jengi” ja innokkaat pelaajat saatiin kasaan vaivattomasti.

Jos joukkueeseen mielii mukaan toiselle kaudelle, ei se ole

vielä liian myöhäistä. Syrjänen kehottaa ottamaan rohkeasti yhteyttä pelaajiin. Aivan ummikkona ei joukkueeseen kannata kuitenkaan pyrkiä. Syrjäsen

mukaan odotetaan, että uusilla pelaajilla on kokemusta koripalloharrastuksesta.

KY-sHootersin toisen kauden tavoite ei muutu

korkeampaan sarjaan nousun myötä. Tavoittee-

na on pitää hyvä fiilis ja voittaa pelejä. Joukkue ei hamua ylempiin sarjoihin, sillä valtakunnalliset

saati SM-sarjat vaatisivat reilusti lisää harjoitus-

kertoja. Treenaaminen ja pelaaminen pitäisi ottaa tosissaan.

Se vesittäisi alkuperäisen vision rennosta harrastuksen jatkamistavasta. █

KY-sHootersin seuraavat kotimatsit Educariumilla: 28.10. Pyrintö Kamut 2.12. Forssan koripojat 27.1. Off Ballers

Al ive club

t n e r p y l d u o r p e

O L L O P A

! b u l C â€“ A Li veeyoualive

r a # b u l c e #aliv

TURKU , 6 U T A K N O HUMALIST | 2 2 K | 4 0 P E - L A 2 2-

ARMAS ON SOIT TOJUOMALA jossa lauleskellaan huippusuosittua karaokea nyt keskiviikosta lauantaihin klo 18.00 alkaen. Tervetuloa!

KE -TO 18-01 (04), PE -LA 18-04 | K-22 | HUMALISTONKATU 6, TURKU

Kaikki voivat tulla opiskelemaan Turkuun, mutta voiko tänne myös jäädä?

Millaisia työmahdollisuuksia Suomen Turku tarjoaa kyltereille? Voiko Aurajoen hellään huomaan huuhtoa haalarit, voiko täällä opiskelun sijaan tehdä rahaakin? KYliste selvitti, onko pakkoespoolaistuminen vältettävissä vai paetaanko putkitutkinnon päätyttyä pääkaupunkiseudulle. TEKSTI EMMI VILKANEN & LAURA VÄHÄSAARI

3/17 KYliste.

"Kyllä, turkulaistuminen on mahdollista." Kompakti. Sympaattinen. Hyvät kulkuyhteydet. Ihanteellinen

viestintä- ja markkinointipäällikköjä, tiimiesimiehiä, konsult-

ei voi syntyä, on maamme ensimmäiseen pääkaupunkiin on-

nomien selvityksen mukaan ekonomeja työskentelee yli 4400

opiskelijakaupunki. Viime keväänä Turun kaupunki mainosti valtakunnan medioissa näyttävästi sitä, että vaikka Turkuun

neksi helppo muuttaa. Turulla on pitkä historia suomalaisen

akateemisuuden kehtona ja yhä edelleen se tunnetaan erinomaisena opiskelijakaupunkina: joka neljäs Turussa vastaantuleva onkin opiskelija tai korkeakoulun asiantuntija ja Talo-

ostajia, yrittäjiä… Lista vain jatkuu. Eikä ihme – Suomen Ekoerilaisella tehtävänimikkeellä, joista yleisimmät ovat toimitusjohtaja, controller ja talousjohtaja.

“Valmistumisen jälkeen en oo paria korttelia kauemmas

päässyt jokirannasta. Ensin Verso Globella yritysvastuun pa-

ustutkimuksen Korkeakoulujen imago 2017 -kyselyssä Turku

rissa, sitten Attendolla lääkärirekrytoinnissa ja nyt reippaat

Täällä on valkolakkien hyvä olla. Mikäs täällä opiskelles-

johtoryhmän jäsen. Lisäksi rastapää, vähän hippi ja himpun

viimeiseen muuttolaatikkoon, joka nostetaan pk-seudulle

Mahdollisia työtehtäviä ekonomeille on siis tuhansia ja nyt

sijoittui kolmanneksi houkuttelevimmaksi opiskelijakaupun-

4 vuotta Lyyti Oy:n uskollisessa palveluksessa. Tämänhetkinen

sa, täällähän viihtyy hyvin. Tai hyvin ainakin niin kauan, kun-

verran rokkari. Kaikki tämä onnistuu hyvin Turussa.” – Maria

matkaavan pakettiauton takaluukusta haalareiden ja muiden

onkin aika pyyhkiä viimeisimmät harhaluulot pois niiltä, jotka

giksi heti Helsingin ja Tampereen jälkeen.

työ on Customer Success -kehyksessä. Oon CS-tiimin esimies ja

nes maisterin paperit on taiteltu muiden asiakirjojen tavoin

Saaristo, TuKKK alumni.

vielä opiskelusta muistuttavien reliikkien seuraksi. Perävalot

vilkuttavat Kupittaalle, ykköstie kiitää alla, takana rapiat 300 noppaa ja muutama hassu appro.

Mutta voisiko tänne Suomen Turkuun sittenkin jäädä?

Opiskelut olivat nyt tässä, mutta entäpä jos täällä tekisi töi-

täkin? Perustaisi perheen? Aloittaisi sen paljon puhutun ihan oikean aikuisen elämän?

“Turussa on nyt hirmuinen pöhinä työmarkkinoilla, joten

jääkää tänne vaan. :)” – Hanna Peri, TuKKK alumni.

Kyllä, turkulaistuminen on mahdollista. Turun kauppa-

korkeakoulun alumnit eivät kaikki karkaa Helsinkiin, vaikka

sellainen mielikuva monella tuntuu olevan. Monet suuret kansainväliset yritykset ovat toki perustaneet Suomen pääkonttorinsa Turun itäisen serkun tonteille, mutta yhtälailla Turku tarjoaa kauppatieteilijöille työllistymismahdollisuuksia.

kuvittelevat, ettei Turusta voi löytää töitä: suomalaisten pörssiyhtiöiden pääkonttoreista Turun alueella kauppatieteilijöitä työllistää muun muassa Raisio, Teleste, MacGregor ja HKScan.

Muita Suomen mittakaavassa suuria yrityksiä näillä seuduilla

ovat STX Finland Cruise, Veritas Eläkevakuutus, Turun Osuuskauppa, Bayer Oy, TS-Yhtymä, Turku Energia, Cloetta ja Felix Abba. Turussa on myös paljon eri yritysten sivukonttoreita,

pienempiä yrityksiä sekä startuppeja. Aurajoen syliin raken-

netun kaupungin maisemia voi ihailla muun muassa EY:n, KPMG:n, Lyyti Oy:n, Parceron, Somecon, Nitron, Affecton tai Atean toimistojen ikkunoista. Kiinnostaisiko työt? KYliste antaa vinkin: Turkuun ja Raumalle haetaan EY:lle vahvistuksia.

“Vk 2005, valmistuin 2009 ja KHT-tilintarkastajana EY:llä

Turussa ja Rauman toimiston vetäjänä, 10 vuotta kohta täynnä. Ja meillä on myös tarvetta uraa aloitteleville laskentae-

KYliste kysyi vanhemmilta ja viisaammilta, jo ekonomin

konomeille, saa soittaa 0503741878.” – Antti Ikonen, TuKKK

etteloihinsa rustata. Saimme kymmeniä vastauksia: toimitus-

Kaksi Turun kauppakorkeakoulun kasvattia kertoi KYlisteelle

arvon saavuttaneilta henkilöiltä, millaisia tehtävänimikkeitä

Turkuun jääneet ovat opiskeluidensa jälkeen saaneet ansiolujohtajia, yhteyspäällikköjä, avainasiakkuuspäällikköjä, projektinjohtajia, sisältöstrategeja, talous- ja hallintapäällikköjä,

teja, henkilöstöpuolen asiantuntijoita, KHT-tilintarkastajia,

KYliste. 3/17

alumni.

Turkuunkin voi siis näköjään jäädä opiskelujen jälkeen.

oman uratarinansa turkulaisesta kylteristä työmarkkinoille.

Juho Harmaa Turusta kotoisin oleva Juho Harmaa on viihtynyt Turussa myös opiskelujensa jälkeen. Harmaa aloitti traineena Lyytillä

jo vuonna 2012 opiskelun ohella, ja jäi yritykseen töihin myös

Vuosikurssi: 2008 Valmistumisvuosi: 2015 Pääaine (ja sivuaine): Markkinointi (yj & tjt)

valmistuttuaan kauppatieteiden maisteriksi 2015. Harmaan ura Lyytillä on edennyt markkinoinnin tehtävistä tuotepuolen

kehittämiseen. Tällä hetkellä hänen vastuullaan on yrityksen tuotekehitys.

Harmaan urakehitys on siis mennyt luontevasti eteenpäin

firman sisällä, mutta onko miehen mielessä missään vaiheessa käynyt lähteä kotiseutua edemmäs ihmettelemään suuren maailman menoa?

”Vaihtoehtoja on ollut, mutta Turku on ollut itselle se sopivin

vaihtoehto. Täällä on perhettä ja kavereita, ja turkulainen elämänmeno sopii itselleni hyvin. Jos verrataan vaikka Helsinkiin, niin siellä on ehkä paljon ison kaupungin haittoja, muttei kuitenkaan hyötyjä. Turussa voin elää samalla tulotasolla laadukkaammin ja kiireettömämmin.” Harmaa myös korostaa paljon olevan kiinni siitä, mitä uralta

ja elämältä ylipäätään haluaa lähteä tavoittelemaan. Turusta ei

löydy loputtomiin etenemismahdollisuuksia, mutta ei toisaalta koko Suomen, tai edes Pohjoismaiden tasoltakaan.

”Kaikki on kiinni siitä, minkä kokoisen hiekkalaatikon itsel-

leen haluaa.”

Entä löytyykö Turusta sitten työpaikkoja kaikille halukkaille,

”Kaikki on kiinni siitä, minkä kokoisen hiekkalaatikon itselleen haluaa.”

vai onko kylterin suunnattava muualle jo ihan siitä syystä,

ettei kauppatieteiden maisterille yksinkertaisesti löydy sopivaa työtä omalta alalta?

“Siihen asti olin ollut Sairaala NEO:n vastaanottovirkaili-

jana neljä vuotta. Harjoittelu päättyi kesän jälkeen ja silloin

”Kaikki tuttavani, jotka ovat halunneet jäädä Turkuun,

päätin, että pistän CV:n ja avoimen hakemuskirjeen kuntoon

ovat löytäneet Turusta töitä. Paljon on kiinni omasta aktiivi-

ja haen jokaikiseen mainos- ja markkinointitoimistoon Turus-

suudesta.”

sa (niitä on paljon!). Laitoin googlen laulamaan ja lopputu-

Harmaa kehottaakin olemaan aktiivinen, etsimään sopi-

loksena oli pitkä lista sähköpostiosoitteita, nimiä ja numeroi-

sella ei välttämättä löydä työpaikkaa – ”piilotyöpaikkojakin”

ta - mulle tarjottiin eräästä mainostoimistosta kokoaikaisesti

työt on Helsingissä ja että pitää lähteä Helsinkiin, niin tulee

Etenkin opintojen loppuvaiheessa oleva opiskelija jou-

van oloisia firmoja ja olemaan proaktiivisesti yhteydessä nii-

ta. Lähetin hakemukset joka paikkaan ja soittelin muutaman

on paljon. Tämä pätee pääaineesta riippumatta.

tuotanto-AD:n paikkaa ja lisäksi sain tarjouksen Briiffi-nimi-

itsellekin sellainen kuva helposti. Turussa on mahdollisuuksia

tuu usein painimaan gradun ja töiden kanssa. Näin oli myös

den suuntaan. Pelkällä avoimiin hakuilmoituksiin vastaami”Se on ehkä sellainen ”sopuliefekti” – kaikki puhuu, että

on enemmän kuin ihmiset tajuaa yrittää.” Turkulainen liike-elämä on myös hyvässä nosteessa –

Harmaan mukaan paljon on tapahtunut ihan viimeisen vuo-

denkin sisällä. Etenkin teknologian ja ohjelmistokehityksen saralla on voimakasta kasvua, ja esimerkiksi pätevien koodareiden löytäminen Turusta alkaa kuulemma olla jo mel-

keinpä vaikeaa. Myös niin sanottu paluumuutto on selkeästi

päivän päästä perään. Mulla tärppäsi peräti kahdesta paikas-

sen firman neljän kuukauden harjoittelupaikasta.”

Rawlinsin kohdalla ja siksi gradun aiheuttama työmäärä

johti siihen, että kokoaikaisen AD:n paikan sijaan hän pää-

tyi valitsemaan harjoittelupaikan. Harjoittelupaikan jälkeen firmalla ei kuitenkaan ollut kesätöitä tarjolla, joten työnhaku oli aloitettava alusta.

“Mun uurastus palkittiin, polku haastatteluun aukeni perä-

ti neljään valtakunnalliseen toimistoon, kaikki meidän omas-

havaittava ilmiö – moni helsinkiläistynyt opiskelukaveri pa-

sa Turussa. Yksi näistä toimistoista, muissa pohjoismaissakin

tää mielenkiintoisia, itselle sopivia oman alan hommia. KY-

ta heillä oli sillä hetkellä kaikki rekrytoinnit jäässä ja tilan-

Turkuun. Vastaus tiivistää kaiken olennaisen:

sieltä auennut. Silloin eniten halusin kuitenkin töihin toimis-

Pia Rawlins

ryprosessin muihin toimistoihin. Solmimme 6kk:n sopimuk-

laa muutaman vuoden kuluttua takaisin Turun seudulle.

toimiva, tarjosi mulle töitä, mutta ne olisi alkaneet vasta hei-

liste kysyy lopuksi vielä, osaako Harmaa sanoa miksi Lyytin

ne ei siitä johtuen päässyt etenemään. Kolmannen toimiston

Turun seudulta voi valmistumisen jälkeen hyvinkin löy-

näkuussa. Toisen toimiston kanssa neuvoteltiin pitkään, mut-

perustaja Petri Hollmén päätti yritystä perustaessaan jäädä

haastattelu meni hyvin ja olin melko varma, että duuni olisi

”Miksi hän olisi lähtenyt Turusta?”

“Mä päätin jo varhain et haluan protestoida sitä vastaan, etteikö muka Turusta saa töitä, tai etteikö tänne voisi jäädä.” Pia Rawlins on kotoisin Littoisista Turun kupeesta. Hän

sai ensimmäisen vakituisen työpaikkansa jo ennen valmistumista. Kyseisiin työtehtäviin johtanut polku alkoi jo ennen kuin Rawlins oli ottanut kandiakaan ulos, vuonna 2015.

Tuolloin hän haki tuttavan perhefirmasta, mainostoimisto Statiivista harjoittelupaikkaa yliopiston apurahan turvin.

Harjoittelupaikka tärppäsi ja se oli myös samalla Rawlinsin

ensimmäinen oman alan työpaikka.

KYliste. 3/17

toon numero 4; somekonsultiksi Somecolle Turkuun. Sainkin kauan odotetun puhelun ja hyviä uutisia, niin päätin itse reksen traineejaksosta, joka osoittautuikin erittäin antoisaksi ja opettavaksi kokemukseksi.” Somecon harjoittelujakson aikana silmiä oli pidettävä

avoinna, sillä varmuutta töiden jatkumisesta ei ollut. Gradu oli loppuvaiheessa ja Rawlinsilla oli tähtäimessä vakituinen työpaikka.

“Sattuman kaupan kautta eteeni tuli työ, joka vaikutti

unelmalta – enemmän vastuuta, valtava kasvupotentiaali ja monipuolisesti kuluttajan tarpeisiin vastaava yritys. Yritys, jonka kahteen perustajajäseneen tutustuin jo omana pupuvuonna, kun hekin olivat vielä opiskelijoita TSE:llä. Päätin hakea nykyistä työtäni sisältöstrategina Parcerolla, johon minut valittiin lokakuussa 2016.” Rawlins on pysynyt opiskeluidensa jälkeen Turussa, eikä

onnea ole tarvinnut lähteä etsimään muualta. Erityisesti markkinoinnin opiskelijalle on hänen mukaansa yllättävän-

Vuosikurssi: 2009 Valmistumisvuosi: 2016 Pääaine (ja sivuaine): Markkinointi (tjt & tm)

kin paljon tarjontaa. Hän kertoo tienneensä pitkään, että jos hänen on mahdollista jäädä Turkuun, hän aikoo pitää siitä

kiinni. Rawlinsin nykyisellä ja edellisellä työpaikalla (Par-

cero & Someco) on toimistot sekä Turussa että Helsingissä. Hän kokee, että tämä tuo mukavasti joustavuutta työskentelyyn. Hän lisää, että Helsinkiin pääsee kuitenkin 1,5 tunnissa

ja Helsingissä asuvilla työmatka voi kestää yli tunnin ruuh-

kien takia – turkulainen ruuhka kestää maksimissaan 10 minuuttia. Asumiskustannukset ovat Helsingissä huomattavasti Turkua korkeammat, joten rahaakin jää palkasta enem-

män käteen. Rawlinsilla ei ole kuitenkaan mitään Helsinkiin muuttoa vastaan, mikäli tulevaisuus tuo sellaisen mahdollisuuden tullessaan.

Kuten Harmaa, myös Rawlins korostaa oma-aloitteisuutta

ja ahkeruutta työnhaussa. Suurin osa tarjolla olevista töistä

on piilossa, joten itsestään tulee pitää meteliä ja itsensä on tehtävä tunnetuksi.

Hän ei allekirjoita väitettä, ettei Turussa olisi kauppatie-

teilijälle töitä.

“Mua ärsytti ihan hirveästi, kun kuulin sanottavan että

“ei Turussa ole töitä”, “kaikki muuttaa valmistumisen jälkeen anyway Helsinkiin”, “kaikki työt on Helsingissä”, jne. Jos osaat hommasi ja olet innokas oppimaan uutta, sinut taatusti huomataan.” Rawlins nostaa esille, että Turussa on selkeästi alkamassa

kasvun vuodet ja työmahdollisuudet tulevat siksi vain kasvamaan. Voihan käydä niinkin, että valmistumisen jälkeen

päättää jäädä asumaan Turkuun, vaikka työt olisivatkin Helsingissä. Sekin on mahdollista nopean julkisen liikenteen ansiosta. Hän kehottaa kaikkia rohkeasti havittelemaan unelmiaan ja kokeilemaan uusia asioita sekä kartoittamaan omaa

osaamista, oli työpaikka sitten Turussa, Helsingissä tai missä tahansa. █

"Helsinkiin pääsee kuitenkin 1,5 tunnissa ja Helsingissä asuvilla työmatka voi kestää yli tunnin ruuhkien takia – turkulainen ruuhka kestää maksimissaan 10 minuuttia."

3/17 KYliste.

JUHANI

KYliste sai ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä haastattelemaan Juhani Merimaata, miestä Tavastian ja Ruisrockin takana, hämyisessä Tavastian sivuklubin nurkassa sateisena syyskuun päivänä armon vuonna 2017. Haastattelussa ruodittiin niin viihdealan menneisyyttä, nykyaikaa kuin tulevaisuuttakin. TEKSTI JOHANNES JUOLAHTI & IDA HAAPANEN KUVAT IDA HAAPANEN

Jo aikojen alusta kaikki nuoret toimittajat ovat haaveilleet toimittajakouluissa joskus kirjoittavansa artikkelin, kolumnin tai haastattelun,

jonka alkukappaleissa on sallittua (tai suorastaan vaatimus) käyttää

sanasikermää Grand Old Man. Itse en moista toimittajakoulua ole käynyt, mutta kun tarjoutuu mahdollisuus kirjoittaa artikkeli, jossa kysei-

nen sanatripletti esiintyy, en voinut kieltäytyä.

KUKA Juhani Merimaa IKÄ 69-vuotias MITÄ Tavastian & Ruisrockin toimitusjohtaja KOULUTUS Luonnontieteiden kandidaatti

Yllättävän harva Ruissalon tomuista rantapolkua heinä-

kuun toisena viikonloppuna kävelevä tietää keneen Suomen legendaarisin keikkapaikka tai festivaali kulminoituu, saatik-

ka minkälainen siirtolohkare Suomen musiikkielämää niiden taakse piiloutuu. Joku saattaa myös ihmetellä, kuka onkaan

tuo mystinen herra, joka jälleen kerran istuu tuomarinpallil-

la syksyllä 2017 nähtävässä Tähdet, tähdet -ohjelmassa. Siksi KYliste päätti tarttua tuumasta toimeen ja sivistää lukijoitaan.

Suomen musiikkimaailman Grand Old Man, Kauko Juha-

ni Merimaa syntyi vuonna 1947 Toijalassa. Lapsuutensa ja

teini-ikänsä jälkeen Merimaa opiskeli itsensä matematiikan kandidaatiksi, josta matka eteni

nopeasti Hämäläis-Osakunnan toiminnan pariin ja siitä eteenpäin Tavastian johtajaksi vuonna 1980.

Tavastian ohella Merimaa on myös toiminut

Ruisrockin, Tuska-festivaalin sekä Ankkarockin

takana suuressa roolissa. Näistä kaksi ensimmäistä elää vielä elinvoimaisina festivaaleina, Ankkarockista jouduttiin kuitenkin luopumaan.

– Ankkarockia järjestettäessä tuntui, että kesä

koko, joka omalta osaltaan estää festivaalin laajentamisen. Ruisrockin menestyksen avaintekijäksi Merimaa nostaa

kokonaisuuden, miljöön ja palvelut:

– Jos katsoo esimerkiksi Euroopan pitkäaikaisimpia fes-

tareita, on tärkeä täyttää bändilupaus. Ruisrock ei ole vielä siinä pisteessä, että se myytäisiin loppuun ennen kuin kaikki artistit ovat julkaistu. On myös olennaista seurata tarkkaan sitä, mitä maailmalla tapahtuu ja pyrkiä löytämään festivaalin järjestämisen suhteen oikea balanssi. Merimaa paljastaa myös syyn Ruissalon ainaiselle, monia

salaliittoteorioitakin synnyttäneelle auringonpaisteelle:

– Ruisrockia siirrettiin alun perin viikolla eteenpäin, sillä

Suomen hellejaksot ajoittuvat usein heinäkuun alkuun. Lisäksi saaristo on otollinen sijainti esimerkiksi sateen mahdollisuus huomioon ottaen. Mitään erityistä analyysiä ei kuitenkaan ole tehty, vaan nykyinen ratkaisu on yksinkertaisesti hyväksi havaittu ja todettu. Tapahtumajärjestämisen sekä musiikkiteollisuuden tule-

oli jo loppunut ennen itse festivaalipäiviä. Lisäksi monet erilaiset ”kotiseutufestarit” jäytivät potentiaalista festivaalikävijöiden määrää. Ruisrock, tuo hiekkapölystä, Facebook-seinästään, ohi

ajavista risteilijöistään ja legendaarisesta Via Dolorosastakin tuttu Turun kesätapahtumien kiistaton kruunu sai nykyisessä muodossaan alkunsa vuonna 2001, kun Vantaan

vaisuuden Merimaa näkee keskittyvän yhä enemmän elävän musiikin kautta tapahtuvana:

– Suoratoisto ja internet yleensä ovat jäytäneet artistien ja

yhtiöiden tulovirtaa. Ei välttämättä tunnu artistista kannattavalta tehdä pelkästään musiikkia, jos maksettavana on suuri asuntolaina tai jos enemmän rahaa saisi vaikkapa olemalla pikaruokaravintolan kassana. Levy-yhtiötkin toimivat nykyisin enemmän pikemminkin musiikin promootioyrityksinä.

Festivaalit Oy osti Ruisrockin Turun kaupungilta. Merimaa toimii edelleen Ruisrockin toimitusjohtajana.

– Ruisrock oli iso hyppäys, joka vei pidemmälle. Siitä py-

rittiin tekemään lähtökohtaisesti iso festivaali. Tapahtumalla on tietty historia ja sijainti on hieno. Luonnonsuojelualue luo tietenkin omat vaatimuksensa ja paineita on ollut siirtää festivaalialuetta, mutta onneksi päättävät tahot ovat olleet puolellamme. Yksi iso haaste festivaalille on myös tilan rajoitettu

MERI MAA

Kysyttäessä käänteentekevää hetkeä Merimaan uralla,

haastateltava nostaa esille erityisesti 90-luvun laman, jolloin konkurssin tehnyt Tavastia nostettiin takaisin jaloilleen.

– Jouduin ottamaan riskin ostaessamme Tavastian 90-lu-

vun alussa. Vuosi 1993 muistuu erityisesti mieleen nuorisotyöttömyyden suuren määrän vuoksi ja tuolloin piti tarkkaan miettiä miten Tavastiaa pyörittää. Toisaalta isojen konserttien siirto jäähalleista pienempiin keikkapaikkoihin helpotti osaltaan meidän tilannetta. Tämän vuosituhannen taantuma ei ole kuitenkaan näkynyt liiketoiminnassa yhtä paljon, sillä Helsinki on ollut kasvukeskus ja esimerkiksi festivaalikävijät ovat löytäneet tiensä Ruissaloon. Tämä taantuma ei ole koskettanut Suomea ehkä niin kokonaisvaltaisesti. Haastattelun ohessa Tavastian bäkkärillä pyörii artisteja

ja toimittajia sulassa sovussa samalla, kun soundcheck illan

keikkaa varten on käynnissä. Tunnelma on kotoisa ja toimitusjohtaja tuntuukin nauttivan rennosta hässäkästä ympärillään. Myös yksi Merimaan uran mieleenpainuvimmista

hetkistä on tapahtunut Tavastialla amerikkalaisyhtye Foo Fightersin keikkaa järjestettäessä.

– Yhtye oli 2000-luvun alussa suuressa nosteessa ja liput

keikalle arvottiin kiinnostuneiden kesken Koffin markkinointitempauksena. Kaikki Suomen rock-toimittajat suorastaan kilpailivat pääsystä tälle keikalle ja jouduimmekin ottamaan osan toimittajista ylimääräisinä dj:nä, jotta kaikki halukkaat pääsivät sisään. Myös muita mielenkiintoisia tarinoita riittää.

– Monilla on kiireinen aikataulu oman kiertueensa kanssa: Ozzy Osbournen ollessa Ruisrockissa 2010 muu bändi soitti vielä Paranoidia, kun Ozzy itse oli jo autossa kohti yksityislentokonetta Denniksen pizzat kourissa. Olikohan Beckham kehunut sille Denniksen lättyjä... Joka tapauksessa, Ozzy oli neljä tuntia Turussa ja heitti tuossa ajassa keikan. Maestro oli varmaan jo Ruissalon sillalla, kun yleisö huusi encorea. – Zara Larsson esiintyi Ruisrockissa viime kesänä. Hänen tosin piti esiintyä jo viime vuonna, mutta David Guetta oli pyytänyt Zaraa feattaamaan yhteen biisiin jalkapallon EM-kisoihin, jonka seurauksena artisti ilmoitti kolme viikkoa ennen Ruisrock-viikonloppua, ettei pääsekään. Tämä oli meille vähän harmillista, sillä Zara oli suuri vetonaula. Ja tänä vuonna hä-

kata asiantuntijoita, vaan tärkeää on monipuolisuus. Lisäksi kokonaisuuksien hallinta on tärkeää. Haastateltava nostaa vielä suuremmin esille kokonaisval-

taisuuden merkityksen opiskelussa ja elämässä.

– On tärkeää saada laaja-alaista osaamista, käydä maail-

malla ja tutustua ihmisiin. Mitä enemmän menee itse työhön sisään, sitä paremmin se opettaa. Vastavalmistunutta Merimaa neuvoo olemaan utelias ja

intohimoinen:

– On tärkeää löytää ihmiset, joiden kanssa haluat tehdä töi-

tä ja ylipäätään se, mitä haluaa tehdä. On tärkeää myös syttyä

nen sitten tullessa esiintymään, hinta oli kolminkertainen –

siitä, mitä tekee.

opiskelijan dilemman:

Tussattuja seiniä katsellessaan ei voi kuin arvuutella, minkä-

mutta sellaistahan se on.

Opiskelun suhteen Merimaa nostaa esille perinteisen – Olen huomannut, kuinka usein turhimmalta tuntuvat ai-

neet, kuten kirjanpito ja ruotsi ovat usein olleet avaintekijöitä.

Suhteellisen pienenä yrittäjänä ei esimerkiksi ole varaa pal-

KYliste. 1/16

Tavastian legendaarisella backstagella kaikki Suomen

suurimmat esiintyjät ovat odottaneet konserttiensa alkua.

laisen artikkelin pelkästään backstagen tarinoista saisi. Ehkä ensi kerralla. █

lu mnin .. .. k ynastaä

kirsi .. levaä p elto Ikä: 50 Valmistumisvuosi: 1995 Pääaine: kansainvälinen markkinointi sivuaine: kauppaoikeus, kielet Nykyinen titteli: valmistaudun uusiin haasteisiin

Opiskeluajoista ensimmäisenä mie-

Jos

leeni tulee ylioppilaskuntatoiminta

uudestaan, tutustuisin vielä laajemmin

Turun

Kauppatieteiden

juhlineen sekä erinomainen opetus. KY

merkitsee

minulle

saisin

elää

opiskeluaikani

ihmisiin kauppakorkealla ja muualla. opiskelu

antoi

paikkaa, jossa kasvoin aikuiseksi ja

minulle laajat valmiudet.

En kadu päiväkään sitä, että tein

työssäni Mehiläisessä parasta oli uuden

muissa yliopistoissa).

Päädyin

jossa solmin elinikäisiä ystävyyksiä.

asioita monipuolisesti ja tutustuin isoon määrään ihmisiä (kauppakorkeassa ja Sitä kadun vähän, että en opiskellut

enempää rahoitusta. Sitä on opeteltu kantapään kautta myöhemmin. Paras

muistoni

ryhmäsaunomiset,

Parkista

aamuyöhön

jatkuneet maailmanparannushetket.

Työssäni

parasta

tehtäviini,

entisessä

sillä

olin

hyvin päättäväinen. Halusin laajaa näkökulmaa kenttään. Tänään

suomalaiseen

minulla

sote-

ohjelmassa

valmistautuminen naisjohtajaverkoston Irlannin

matkaan.

päivää

yritysvierailuja ja kulttuuria. Osallistun myös

Gaina-edustajana

koskevaan paneeliin.

Olen

huono

rahoituksessa

edellä

sekä

Excelin käytössä.

Tulevaisuudessa

on..

oppiminen joka päivä.

Olen loistava puhuja ja esiintyjä.

tasa-arvoa

vaikuttaa

mainitussa

osittain

myös

haluaisin

vielä

yhteiskunnallisesti.

Myös

tasa-arvoon.

Minut tekee onnelliseksi poikani, muu perheeni, ystävät ja suomalainen luonto.

Lopuksi haluaisin sanoa nykyisille opiskelijoille, että uralla pitää edetä

vähitellen. Kaikkea ei voi saada heti MUTTA teillä on erinomainen asema muuttuneessa

digimaailmassa.

Käyttäkää sitä hyväksi. Onnea matkaan!

Tarttukaa hihasta, jos törmäämme käytävillä.

3/17 KYliste.

letters that will change your life

Is your graduation just around the corner? Could you characterize working on your thesis as “pleasantly challenging”, and not “exhaustingly unnecessary” as many of your friends insist? Do you feel like every job fair you’ve been at is missing something? If you haven’t yet found a career that feels right for you, you might be looking in a wrong place and reading the right article. TEXT AND PHOTOGRAPHY BY KATERINA PANINA

For each of us, university undergraduates, there is a moment

during our studies, when we get over the fact that we got into the university, and start thinking of what is going to happen

when we graduate. Big corporations are already hovering over the soon-to-be graduates, looking for fresh blood at the

job fairs, offering summer jobs and trainee positions. We are ready to do whatever it takes to be noticed, find a dream job and start building a successful career.

However, there is one option that stays overlooked by many,

despite fitting the characteristics of this mythical “dream job”. What if I told you, that there is a position in an international

environment with rewarding and challenging tasks, social im-

pact and a great potential for personal growth, which is right in front of you, in your alma mater? Believe it or not, it is a PhD student position.

Firstly, what is a PhD? PhD is an abbreviation for a Doctor

of Philosophy, which originated from the times when philosophy was used in its broader meaning. Combining the Greek word “phílos”, that translates as “beloved, dear”, and the word

“sophíā”, meaning the knowledge of a higher kind, learning

and wisdom, we come to the meaning of the word “philoso-

phy” which is “the love of wisdom”. A “doctor” is an expert, an

authority on a subject. Therefore, a PhD is an expert in loving

KYliste. 3/17

and pursuing wisdom, searching for the understanding of our

reality and deepening their knowledge on the topic of their research.

“It all sounds nice, but how”, you ask, “can ‘loving wisdom’

be something that pays the bills?” Well, apart from being a noble pursuit of wisdom, the position of a PhD student is also

a job and a step towards a successful career, both in academia and in business. PhD, as the highest academic degree, is a requirement for further employment in the academia and

makes you a part of the world-wide research community. The

degree also gives you the credibility of an expert and is highly valued in business world. During your studies you can work

at the department, apply for project grants and personal scholarships, work as a consultant or at a company. Apart from

doing research and writing, studies may include teaching, international conferences, public engagements and publishing your work in scientific journals.

I myself just recently have been approved to the doctoral

candidate position in the Marketing discipline. I was curious to ask other PhD students, what does PhD mean to them, how

have they been managing their daily lives, and most impor-

tantly, where do they find enjoyment and what makes them happy in their professional lives.

LOL PhD omg

Otto Rosendahl, Doctoral Candidate and teacher in B2B Marketing What is your research about? Value-drivenness in strategic B2B-buying tasks. Although all exchanges are essentially linked to value, here the “drivenness” implies an

on-going valuation process where the development of goals are ac-

tively sought during the buying task by a net of actors. My thesis has potential for very interesting contributions. Theoretically, it discovers a new mode of buying by approaching strategic buying from a

perspective where value is mainly understood as a verb, i.e. “to value”. Practically, it enables business people to approach a well-known but not-so-well recognized phenomenon more constructively. What does PhD mean to you?

PhD is a process for me, but during this process I also tentatively plan the future and, when appropriate, use PhD student as my title. How academic career is different from business world?

Academics have their sights on the general, or at the least in putting things into a wider perspective, whereas business people more often concentrate on the particular instance. These views can

complement each other. Academic and business careers frequently overlap; researchers become managers/consultants and vice versa. Also, joint projects are common and, for example Van de Ven and

Johnson (2006) posit that big questions, which include the interests of both researchers and practitioners, act as powerful catalysts for joint projects.

What is your working day routine? Where do you find the enjoyment? I usually work during the normal office hours. Sometimes I stay in

late. In addition to working with dissertation, I enjoy some variation. I play floorball with the TSE faculty, participate to pedagogical stu-

dies, organize TSElosophers philosophy of science club and travel to courses and conferences.

What is the best thing that happened to you during your PhD studies? The development of my metacognitive skills: Now I understand better how I and others learn and how to build up motivation in myself and others.

3/17 KYliste.

Saheed Gbadegeshin, Full time Doctoral Candidate at the Entrepreneurship unit What is your research about? My research focuses mainly on commercialization of high technologies – I have been researching on different high technologies from different industries, for example cleantech, medical development, water management, medical or scientific instruments etc.

What does PhD mean to you? It might be a little bit emotional. It has been one of my biggest dreams in life

since 1995: I aimed to be a well-recognized scholar. So, to be in this position, one must get a PhD. That was one of the reasons why I moved to Turku. I came to

Finland from Nigeria in 2007, and did all my degrees here, in Kajaani. I studied

international business for two years, then I studied MSc in entrepreneurship until 2012. Between 2014 and 2015, I studied for MBA in international business management. Then, I got admission to do my PhD here in 2015. So, it is very

emotional and goal related. And it is very interesting for me, because I am going

to develop new knowledge, acquire new knowledge, use existing one and see, what future brings for me.

How academic career is different from business world? I worked in the “real life” before and I am also an entrepreneur, and during my

working time I realized, that there was difference between industry and aca-

demia. So, firstly, academia is focused mainly on knowledge production, while business focuses on making money. So, how you can make money from innovations, inventions, new knowledge? How to commercialize them? My research

keeps focus on bridging the gap between industry and academia. Secondly, career wise, I think that anybody, who has interest in developing new knowledge,

should follow this path. When thinking about starting PhD studies, you need to ask yourself a question: “Is it part of my life?”. Follow what you want to be! Tho-

se, who are very close to me, they know, that from day one I wanted to be like this. And whatever problems or challenges, anything I am facing along the way, I can overcome them because of that high motivation.

What is your working day routine? Where do you find the enjoyment? It is very simple, Finland is a simple country. I go to work, come to office… I mostly work on my study, if I have class I go to class, if I don’t, I read articles, or

write, or reply emails, or conduct interviews, or observe actions of companies… Then I go back home, because I have a family – two small kids, I spend time with

It has been one of my biggest dreams in life since 1995: I aimed to be a well-recognized scholar.""

them. I also travel for my work, I have been in Belgium, in Iceland, next year it will be Canada, Stockholm, probably Germany.

What is the best thing that happened to you during your PhD studies? That I got funding! This year I got funding from Finnish cultural foundation, and

I hope to get more funding for the next coming years. I was very happy: firstly, that means that people identified that I do something meaningful for society, secondly, I don’t need to be worried about my source of income, so I can be actual-

ly focused. It is hard to get funding - in this job one must be very good at writing and telling people, what you want to offer, so everything is marketing now. The

KYliste. 3/17

second great thing, is when I get my paper published without too much stress. That means, that I am doing something right, and that gives me motivation.

Kimmo Syrjanen Senior risk manager in HERE Technologies and a part-time Doctoral Candidate in Information Systems Science What is your research about? The question I want to answer with my research is that "does business continuity management create added value to the organization?". Business continuity

management focuses on discussing disasters and on how companies survive,

when something goes badly wrong. My research findings suggest that there is consensus among researchers and practitioners, that the value of business con-

tinuity is present only when something goes wrong. So, the question is â€“ how you make an argument for investing business continuity, considering that disas-

ters are rare and highly speculative. Therefore, my research really tries to figure out, can we somehow predict or provide an evidence that business continuity generates some type of added value e.g. in a form of cost savings. What does PhD mean to you?

For me the title: 'PhD' is not a goal but the opportunity to seek an answer for a

certain question in a guided way. For years I had a professional dilemma, a ques-

For years I had a professional dilemma, a question that has been bugging me, and I wanted to find the answer to my question.

tion that has been bugging me, and I wanted to find the answer to my question. PhD program helps me to find the answer to my practical problem by building my research skills from basics to the more advanced methods. Also, I have to admit that I am a bit vain, and as in Germany (where I currently live) it is not

unusual to emphasize that someone has completed a doctoral degree (PhD), I

am waiting for the day, when my colleagues have social pressure to call me Herr Doktor Kimmo. [smiling]

How academic career is different from business world? In my own professional area, Risk Management, we collect data, analyze it as

fast as possible and create report every month to the management for decision

making. Re-using and copying the best practices is the key for effective work. In academia, I would need to break down the whole concept of risk management,

what it is, what are the factors and find out what does the prior research tell

about risk management, before I have a research question ready. I think that the main difference is in the end objectives, new knowledge vs. profit making. In my

opinion, academia and business complement each other as one provides oppor-

tunity to use new knowledge for profit making and the other provides data for testing hypothesis to create new knowledge.

What is your working day routine? Where do you find the enjoyment? In my case, the research topic is also my professional area, so it is easy to com-

bine my research to everyday work topics. Despite what I said, when I need to stay focused, I reserve a full day for research. Of course, I work every week day,

so I have to reserve research for weekends, luckily, I can use some days of the week to do it. It is important to ensure that your employer supports you if you are doing both research and work. It is also important to be very selective with the courses â€“ you donâ€™t have the luxury to study all the courses you really want, but only those that are relevant for your PhD goal.

What is the best thing that happened to you during your PhD studies? My research relies on a large data set of nominal, ordinal and ratio variables, so when I passed the statistics course by using my designed research data model and model fit testing, I felt relieved.

3/17 KYliste.

Sini Nordberg -Davies, Doctoral Candidate in Marketing What is your research about? I am trying to understand how business actors envision the future of the markets in the context of emerging radical innovation. And my context is autonomo-

us shipping, so cargo ships without any crew on board. I work in Tekes funded projects with MacGregor, Rolls-Royce, Meyer Turku and many other companies. What does PhD mean to you?

Being a researcher is a lifestyle. The PhD studies themselves are kind of the driver’s license to do science in the future. It is a lifestyle that you engage in – it

is not something you can just leave at the office and forget about. You find yourself thinking about all sorts of problems and questions all the time when you are

walking, going to the shops… And you are also never really ready, because it is a constant learning, it is not something that ever comes to a conclusion. How academic career is different from business world?

It is more flexible. In a year we need to work for 1624 hours, and the rest is kind of your holiday. As long as you are progressing and get your work done, you are

free to manage your time. Also, you are not confined into a specific job description. For example, I was a brand and marketing coordinator, so I had a written job

description and worked according to the assigned tasks. Also, in academia, you

don’t necessarily see the results of your work as quickly as you do in business world. So, you do need to find a lot of concentration and persistence, because you might be getting into something and not seeing the actual outcome in years, sometimes.

What is your working day routine? Where do you find the enjoyment? It is a lot of reading and writing, but I guess, when you work in a project, you

need to take into consideration, what the companies are expecting out of your

research. Of course, practical relevance is expected anyways from a business

researcher, but in this case, you are closer to it. As my projects are Tekes-funded, it means that there are several companies and also several research institutions

involved. From the networking sense, it is a good opportunity to share thoughts with all sorts of different people, not only with business researchers, but also engineers, lawyers, etc..

I think most of the enjoyment comes from when you realize that you’ve un-

derstood something. Because you spend a lot of time problematizing, which is

also a part of the job. Another part is thesis supervision: it is really rewarding

to see when people finish their theses. And also, I really enjoy reading. This is what you need – you have to be curious. I think, if you stop being interested in learning something new, you are in trouble.

What is the best thing that happened to you during your PhD studies? I think it was when I got an UTU graduate position, because it was the first time

that anyone from outside of this building had seen my thoughts and ideas. When the results came back and my research plan got positive comments, I was happy

that someone understood, what I am trying to do, and it made sense to other

people. Because you are never quite sure if you are doing the right thing – you never know until somebody else takes a look at your work. █

KYliste. 3/17

It is more flexible. In a year we need to work for 1624 hours, and the rest is kind of your holiday.

Mikä fiilis?

A MAISTUS! UUT U

EN ENERGIN

KESKI

TTYNY

Kannattaako harjoittelu

HARJOITTELU

Y Ö

KOONNUT EVELIINA MAUNO

hyvä harkka + palkka

KYliste. 3/17

Mikä ihmeen työharjoittelu? Lähdimme etsimään erilaisia tarinoita harjoitteluista. Mistä hyvän paikan löytää ja pitääkö työtä tosiaan tehdä palkatta? Keitelläänkö niissä vain kahvia vai pääseekö harkkarina tekemään niitä “ihan oikeita töitäkin”? Nyt muun muassa markkinoinnin, laskentatoimen ja kansainvälisen liiketoiminnan pääaineopiskelijat kertovat kokemuksistaan niin harjoittelujaksojen kuin koulun ohella tehtävien töidenkin parista.

Tietojärjestelmätieteen pääaineopiskelija, 5. vsk. It-konsultointia osa-aikaisena Helsingissä. ”Löysin harkkapaikan Turun yliopiston rekrytointipalvelun Aarresaaren kautta. Olin suunnitellut haluavani harjoittelupaikan

syksyksi ja aloitin etsinnät kesäkuussa. Hain useampaa paikkaa, mutta etsintääni ei voi ehkä sanoa aktiiviseksi. Aloitin syys-

kuussa töissä, ja ilokseni olen huomannut, että se vastaa koulutustani täysin. Työssä yhdistyy se, mitä tietojärjestelmätieteen kursseilla on opetettu. Ymmärrän alustavasti tietojärjestelmiä ja niiden eri käyttötarkoituksia ja pääsen työssäni kertomaan

näistä niin asiakkaille kuin yritysten johdolle. Toimin siis tulkkina sellaisten ihmisten välillä, jotka eivät kaikki välttämättä ole it-alan ammattilaisia.

Kyseessä ei ole perinteinen käsitys harjoittelusta, sillä teen sitä osa-aikaisena koulun ohella. Töitä minulla on 10 tuntia

viikossa, jonka lisäksi suoritan opintoja edelleen Turussa.

Työ yllätti minut monilta osin. Perusduunin lisäksi minua koulutetaan it-konsultiksi tekemään haastavampia töitä tulevai-

suudessa. Kyseessä ei ole siis pelkkää kahvinkeittoa ja sivusta seuraamista. Olen oppinut lyhyessä ajassa hirveästi ja päässyt

saman tien tekemään töitä asiakkaiden kanssa. Työni sisältää esimerkiksi asiakasyrityksiin perehtymistä, asiakastapaamisia ja kyselyiden järjestämistä henkilöstöille. Näiden perusteella laadimme asiakkaalle sopivia digitaalisia ratkaisuja.

Aloittaessani odotukseni oli kyllä niin sanotusti väärät – hain it-firmaan ja sitten yllätyin siitä, että työ oikeasti sisältää it:tä.

Vaikka en vieläkään tiedä tarkalleen, mitä haluan tehdä isona, on työ auttanut rajaamaan sen, mitä en ainakaan halua tehdä. En ole tekninen tyyppi ja haluan keskittyä enemmän liiketoiminnan kehittämiseen. Eli olen kuitenkin tainnut valita oikean koulun ja alan.

Työ myös motivoi opiskelemaan. Tenttikirjat eivät ole ainoastaan pakollinen paha, vaan työn vuoksi tulee myös ajateltua

perusteellisemmin lukemaansa. Ymmärrän nyt paremmin ihmisiä, jotka ovat palanneet työelämästä takaisin opiskelemaan.

En ole edes selvittänyt, onko tästä osa-aikaisesta työstä mahdollisuus saada noppia. Ehkä, jos olen tuolla tarpeeksi pitkään.

Pitääkin tutkia asiaa!”

”Hain it-firmaan ja sitten yllätyin siitä, että työ sisältää it:tä.” 3/17 KYliste.

Markkinoinnin opiskelija, valmistunut. Harjoittelu 2015 syksyllä. Mainostoimisto Helsingissä. ”Olin kandivaiheen harjoittelussa eräässä mainostoimistossa Helsingissä. Olin erittäin innostunut paikan

saamisesta ja lähdin innokkaana syksyksi Helsinkiin oppimaan alasta kaiken mahdollisen. Olin hakenut paikkaa

jo lopputalvesta ja odotin töiden alkamista koko kevään.

itselleni sopivalle alalle töihin. Vaikka en vielä päässyt tekemään kunnolla töitä, tiedän, että haluan edelleen pyrkiä mainosalalle. Firmassamme oli hyvä meininki ja

ihmiset olivat ihania. Vaikka välillä tuntui kuin olisi TET-

harjoittelussa kahvinkeittäjänä, huomasin, että työkaverit kuitenkin halusivat opettaa minulle mahdollisimman paljon. Töitä ei vain riittänyt meille harjoittelijoille.

Harjoitteluni oli palkaton, mutta sain onneksi harjoit-

Loppujen lopuksi harjoittelu oli aikamoinen pettymys.

telutukea yliopistolta. Olin tajunnut hakea tukea jo edel-

mään toivomiamme tehtäviä. Olimme lähinnä toimisto-

luan viettää seuraavan syksyn töiden parissa. Kannattaa

Toimistollamme oli kaksi harkkatyöntekijää, mutta odotusten vastaisesti kumpikaan meistä ei päässyt teke-

assistentteina – keitimme kahvia ja seurasimme vierestä muiden tekemisiä.

Sivusta seuraamalla opin toki paljon, mutta tietenkin

olisin toivonut, että pääsen myös itse hommiin. Käytin

kevään miettien oppimaani teoriaa kursseilta ja koulusta. Samalla yritin pohtia, kuinka ihmiset soveltavat

näitä teorioita työelämässä. Vaikka työ ei vastannut tietotasoani, pääsin seuraamaan tuotantojen edistymistä ja työn luovaa prosessia. Ymmärsin, että olin hakenut

lisenä vuonna, vaikka harjoittelupaikasta ei vielä siinä

vaiheessa ollut mitään tietoa. Tiesin ainoastaan, että ha-

siis hakea harjoittelutukea, vaikka paikkaa ei olisi vielä tiedossa! Tuntuu, että monilta on mennyt ohi tuen hakumahdollisuus. Onhan se kummallista, että sitä voi hakea

vain kerran vuodessa eikä esimerkiksi erikseen syksyksi ja kevääksi.

Sain hyväksiluettua harjoitteluni opintoihini, mikä oli

mukavaa! Käteen jäi siis noppia ja loistava CV-merkintä.

Ja opinpahan, että haluan pysyä tällä alalla. Ja päästä tekemään niitä kuuluisia oikeita töitä.”

“Keitin kahvia ja seurasin vierestä muiden tekemisiä.”

tuleeko minusta mikkihiiri

KYliste. 3/17

Tietojärjestelmätieteen pääaineopiskelija, 5. vsk. Työharjoittelussa Nikellä.

ihmisiin eri taustoista. Sopeutuminen ulkomailla työskentelyyn ja asumiseen vei itselläni noin kolme kuukaut-

"Itselleni tärkeintä oli saada relevanttia työkokemusta sekä kokeilla ulkomailla työskentelyä ja asumista ilman

pitkäaikaista sitoutumista. Olen käynyt myös vaihdossa, mutta vaihtarielämä on aina vaihtarielämää, minkä takia

oli kiva kokeilla myös niin sanotusti “tavallista arkea” ulkomailla.

Olin kuullut Niken harjoitteluista jo pari vuotta ai-

emmin ja silloin ajatellut, että joku päivä haen sinne. En

ta, mutta tällä hetkellä viihdyn erittäin hyvin, vaikka en

alunperin haaveillut Hollannissa asumisesta. Suosittelen

ehdottomasti ulkomaille lähtemistä jossain vaiheessa opintoja, oli se sitten työharjoittelun tai vaihdon muodossa. Mikäli työharjoitteluun haluaa lähteä, suosittelen

olemaan ulkomailla vähintään kuusi kuukautta. Näin ehtii oppimaan uuden työn kunnolla sekä sopeutumaan erilaiseen ympäristöön paremmin."

kuitenkaan aktiivisesti seurannut hakujen avausta vaan

Laskentatoimen ja rahoituksen opiskelija, valmistunut. Työharjoittelussa Nordealla.

muitakin harjoittelupaikkoja, mutta Nike oli listalla eh-

"Olin työharjoittelussa Nordealla. Harjoitteluni kesti 5

kaudessa

tävät. Pääsinkin konkreettisesti näkemään, miten voin

sattumalta ulkomaan harjoittelupaikkoja etsiessäni huo-

masin Graduatelandissa myös Niken paikan. Hain siis dottomasti ykkösenä. Saan

den

Nikelta

ajalta

reilu

yliopistolta

tuhat

euroa

kuuden

Erasmus-harjoittelutukea,

kuu-

kuukau-

joka

390€/kk. Olen myös oikeutettu normaaliin opintoja

asumistukeen sekä korotettuun opintolainaan, kunhan

suoritan vähintään 20 opintopistettä vuoden aikana. Li-

kuukautta ja oli kokopäiväistä. Työtehtäviäni oli esimerkiksi rahastojen arvonlaskenta ja muut sitä tukevat tehhyödyntää rahoituksen kursseilla opittua tietoa käytän-

nön työelämässä. Töissä sai myös todellisen kuvauksen siitä, mitä liike-elämä todellisuudessa sisältää ja vaatii.

Tiesin haluavani Nordealle tai muuhun suuren pank-

säksi saan vuoden harjoittelusta myös kuusi opintopis-

kialan konserniin ja löysin avoimen hakukoulutuksen

toiminen, eurooppalaisten yliopistojen ja Niken välisten

ja tietenkin iloinen, kun sain harjoittelupaikan, mutta sil-

tettä.

Tehtävääni kuuluvat Niken harjoittelijoiden rekry-

suhteiden ylläpito ja kehittäminen, harjoittelupaikkojen

promoaminen sekä Niken Internship Programin kehittäminen. Tiimissäni on lisäksi toinen harjoittelija ja manageri, joiden kanssa yhdessä vastaamme Niken Euroopan pääkonttorin harjoitteluohjelmasta. Vastuuta annetaan

paljon ja lähes poikkeuksetta kaikissa Niken harjoittelupaikoissa pääsee tekemään niin sanottuja ”oikeita töitä”.

Nordean omilta sivuilta tutkiessani vaihtoehtoja. Työ oli vaativaa ja hakuprosessi oli pitkä ja raskas. Olin onnekas

ti työn vaativuus tuli pienenä yllätyksenä. Päivät olivat

pitkiä ja töitä kyllä riitti. Nordealla on paljon harjoittelijoita samaan aikaan, joten työporukkamme oli mahtava.

Pääsin tutustumaan tuleviin kollegoihini myös Nordean järjestämissä illoissa ja tapahtumissa, jotka oli järjestetty juuri meille harjoittelijoille.

Suosittelen kaikille työharjoitteluun hakeutumista –

Nikella on tavoitteena saada ainakin 50% harjoitteli-

se on loistava tapa yhdistää koulussa oppimaa teoriaa

vastuunkantoa.

toja. Itse sain sisällytin sen maisterivaiheen opintoihin.

joista vakituisiksi työntekijöiksi, minkä takia alusta asti myös harjoittelijoilta odotetaan oma-aloitteisuutta ja

Odotukseni olivat korkealla ennen Hollantiin läh-

käytäntöön jo opiskeluiden aikana. Ja parhaassa tapauksessa harjoittelun saa vielä hyväksiluettua osaksi opinTyökokemuksestani oli todellisuudessa myös erittäin

töä enkä siitäkään huolimatta ole joutunut pettymään.

paljon hyötyä: minut valittiin Nordean vastavalmistu-

asenne on energinen, positiivinen ja muutoshaluinen.

sernissa oli pelkästään apua. Nyt olen unelmatyössäni, ja

Omasta näkökulmastani Niken yrityskulttuuri on hyvin

omanlaisensa, työntekijät ovat sitoutuneita ja yleisesti Kivat työkaverit auttavat jaksamaan pitkiäkin päiviä ja Niken työsuhde-edut ovat myös mukavaa plussaa.

Olen ollut Hollannissa nyt melkein viisi kuukautta ja

mihinkään en vaihtaisi tätä kokemusta. Olen päässyt kokeilemaan uusia vastuita töissä, näkemään erilaisen työ-

kulttuurin sekä tutustumaan todella mielenkiintoisiin

neille tarkoitettuun graduate-ohjelmaan, ja olen aika

varma, että aiemmasta työharjoittelustani samassa konharjoittelulla oli valtava rooli siinä." █

"Olin onnekas ja tietenkin iloinen, kun sain harjoittelupaikan, mutta silti työn vaativuus tuli pienenä yllätyksenä." 3/17 KYliste.

KY LT E RE I D E N KO U L UA I N E E T

TARINA RAHASTA & IHMISSUHTEISTA Olipa kerran tyttö joka oli hyvin yksinäinen. Tyttö pelkäsi kauheasti. Niin kauheasti

että luut tärisivät kamalasti koska tyttöä peloitti. Tytön nimi oli Messica. Kaikki sanoivat Messican nimeä hienoksi jopa ne jotka asuivat kaukana kaukana Pohjoisnavalla.

Ja hänellä oli vain yksi suru joka oli se mikä häntä suretti paljon: että hänellä ei ollut rahaa. Niinpä hän yritti saada rahaa paljon mutta hän ei saanut rahaa paljoakaan.

Messica oli pahoillaan koska hän ei saanut rahaa paljoakaan rahaa. Hänen äiti oli noita niinpä hänen äiti taikoi hänelle rahaa mutta hänen äiti taikoi suklaarahaa vahingossa. Niinpä hän oli pettynyt. Mutta hän sai rauhassa mässätä suklaata niin paljon kun halusi niinpä hän oli onnellinen. Ei hän tarttenut rahaa yhtikäs yhtään. Hän pyysi

antamaan lisää suklaata. Niinpä Messican äiti taikoi lisää suklaata. Ja se oli hyvän makuista. Messican vatsa oli täyttynyt suklaalla. Toisena päivänä Messican vatsa oli tyhjä ja Messican teki mieli lisää suklaata. Niin hänen äiti taikoi hänelle lisää suklaata. Ja paljon karkkia ja jätskiä. Niinpä Messican vatsa oli täynnä herkkuja. Messican vatsa oli kipeä monenmonta viikkoa ja monenmonta kuukautta ja ne kaikki olivat tammi

helmi maalis touko kesä heinä elo syys loka marras joulu. Noita oli Messican äiti. Sanoi: ”Miksi Messica? Miksi sinä haluat paljon suklaata.” Messica vastaa: ”Siksi koska

se maistuu hyvälle.” ”Kerro parempi syy.” ”En osaa sanoa parenpaa selitystä äiti”, Messica sanoi äidilleen. ”Me-” ”Ei”, sanoi Messica äidilleen. Äiti säikähti kauhusta. Messica katsoi äitiä julmasti. Messica sanoi vielä yhden kerran: ”EI!” Messica katsoi äitiä.

Messicaa alkoi itkettää kauheasti ja sanoi vielä viimeisen kerran: ”EI EI!” Äiti säikähti että sydän punppasi vinhaa vauhtia. Hänen piti juosta äkkiä salapaikkaan. Äiti huusi:

”Messica!” Silloin äiti suuttui Messicalle. Silloin hän meni sänkyyn lepäämään, pehmoiseen sänkyyn. Ei kukaan muu Messican kanssa halunnut olla kun vain yksi joka oli

karvainen orava. Silloin Messica oli iloinen tyttö. Silloin Messica oli sittenkin iloinen. Loppu.

- Erään kylterin pikkusisko, 2003, teksti muutettu helppolukuisemmaksi

KYliste. 3/17

KY LT E RE I D E N KO U L UA I N E E T

3/17 KYliste.

KY L I S TE TE S TA A Jälkkärikahvittelijalle: ASSARIN ULLAKKO Laatutietoiselle:

MITÄ MAKSAA? Lounaan kaverina

kuppi 1,75 dl 0,23 €! Suuremmat mu-

MAKU? Vaihtoehtoina Juhla Mokka ja

MERCA

MITÄ MAKSAA? Opiskelijoille pienin kit 1-2 €

MAKU? Makutestin voittaja! Pehmeä ja maistuva kahvi.

MITÄ MAITOJA? Useita vaihtoehtoja,

jotka vaihtelevat hieman. Löytyy tavallista, laktoositonta ja kevytmaitoa sekä

aina tarjolla myös kaura- tai soijavaihtoehto.

MUKIT? Neljä eri kokoa 1,75-5 dl. Kannet loksahtavat helposti paikalleen. MILLOIN? Ma-pe 8-18

MUUTA? Tiettyihin aikoihin saattaa

joutua hieman odottelemaan, mutta jonoissa törmää helposti tuttuihin. Kupposta voi jäädä nauttimaan Mercalle kavereiden kanssa tai vaikka napata mukaan luennolle. Shoppailijalle:

WANHA NARIKKA MITÄ MAKSAA? 0,90 €

MAKU? Kaipaisi lisää makua sekä

paahteisuutta. Mausta tulee hieman ”kahvikonevibat”

MITÄ MAITOJA? Maitokahvin voi ottaa suoraan koneesta tai napata maitotetran mukaan. KYliste suosittelee

tetraa! Molemmat vaihtoehdot laktoosittomia.

MUKIT? Vain yksi kuppikoko

MILLOIN? Ma-to 9-16.15 ja pe 9-15

MUUTA? Ruuhka-aikoina jonoa Nari-

kan perällä olevalle kahvikoneelle voi olla ovelle asti. Kahvi on kuitenkin kiva ottaa mukaan samalla kun tekee muita hankintoja!

euron. Yksinään 1,20 - 2 € kupin koosta riippuen.

Paulig Mundo. Molemmat hyviä vaihto-

ehtoja, joista Paulig vie voiton. Assarin kahvi ehkä hieman laihempaa esimerkiksi Mercaan verrattuna.

MITÄ MAITOJA? Testin laajin valikoima. Kevytmaitoa, maitojuomaa, kaurajuomaa, soijamaitoa…

MUKIT? Plussaa keraamisista kupeista paikan päällä nautittaessa! Take away – kuppeja kahdessa koossa.

MILLOIN? Ma-pe 10.30-20 ja la 11-16

MUUTA? Kätevä paikka juoda kahvi

lounaan päätteeksi. Maitovalikoiman li-

säksi myös testin laajimmat aukioloajat.

TSE:N PARAS

kaffe

Opiskelijabudjetille: TuKYN TOIMISTO

MITÄ MAKSAA? Free!

MAKU? Oikein maistuvaa kahvia!

MITÄ MAITOJA? Tarjonta vaihtelee,

mutta perusmaitojen lisäksi on löytynyt myös kaura- tai soijamaitoa.

MUKIT? Take away –kuppi sopivassa koossa

MILLOIN? Päivystysaikoina ma 14-16 ja ke 12-14

MUUTA? Jonotusvapaa kahvittelu! Sa-

malla voi hoitaa juoksevia asioita tai jutustella hallituslaisten kanssa.

KY-KASINON KESKIVIIKKOKAHVIT MITÄ MAKSAA? Ei mitään!

MAKU? Perushyvää kahvia, ei kuitenkaan testin parhaimmistoa

MITÄ MAITOJA? Kevytmaitoa sekä soijamaitoa, vaihtelee viikoittain

MUKIT? Yksi kuppivaihtoehto, ei kansia!

MILLOIN? Keskiviikkoisin klo 16

MUUTA? Suosittu tapahtuma, jossa kannattaa käydä muunkin kuin kahvin

takia. Silloin tällöin ollut myös keksejä kahvin kanssa!

Tiedätkö mistä koulultamme saa kahvia ilman jonottelua? Missä on tarjolla kaffea jopa iltakahdeksaan asti? Entä mistä löytää opiskelijabudjettiin sopivimman sumpin? KYliste päätti vihdoinkin selvittää, mistä saa koulumme parhaan kahvin. TEKSTI NINA VARJONEN KUVITUS EEVA SALEVA

KYliste. 3/17

Joka viikko huippuartisteja!

Keula kohti viihde-elämyksiä Baltic Princessin katon alle on koottu kaikki ainekset Itämeren parhaaseen hauskanpitoon. Torstai Live -risteily nostaa estradille kotimaisia eturivin artisteja ja lauantaisin sykitään suomalaisten bilebändien ja tähtiesiintyjien tahtiin. silja.fi/viihde

Tarina kylteristä ja säästöpossusta TEKSTI VENLA KUOKKANEN KUVITUS VARPU SOMERSALO

KYliste testasi, miten kylteri onnistuisi elämään viikon lähes rahatta.

orsas katsoi tuimasti omistajaansa. Se vaati, että sen emäntä ei tekisi jälleen samaa virhettä kuin aiempina vuosina. Emäntä oli nuori kauppakorkeakouluopiskelija. Porsas muisti, kuinka se oli aiempina vuosina nähnyt nälkää jo helmikuussa, kun kesätyörahat olivat päässeet loppumaan. Porsas päätti, että tänä syksynä se pistäisi emäntänsä lujille – tämä joutuisi harjoittelemaan säästäväistä ja suunnitelmallista rahankäyttöä. Viikon aikana se ei luovuttaisi lanttiakaan tarpeettomiin heräteostoksiin. Emäntä tuijotti porsasta. Siinä oli vastakkain kaksi kovaa: emännän mielihalut ja porsaan päättäväisyys. Emäntä lupasi yrittää. Joka päivä porsas olisi valmis antamaan 2,60 euroa opiskelijalounaisiin. Kauppojen valmisaterioihin se ei ollut valmis antamaan rahojaan. Niinpä emäntä hyöri tiuhaan edellisen viikon lieden äärellä porsaan seuratessa tiukasti tämän jokaista liikettä. Emäntä suunnitteli porsaan valvovan silmän alla kaiken mahdollisen valmiiksi. Hän laskeskeli, että kaapeista löytyisi sopivasti murkinaa myös päivittäisiin aamu- ja iltapaloihin.

orsas tiesi, että emännällä on yksi heikkous, joka saattaisi koitua sen kohtaloksi. Monet kerrat oli emäntä salaa käynyt kaivamassa kolikoita sen mahasta, kun hänen karkkihammastaan oli alkanut kolottaa. Porsas laskeskeli onnistumisen todennäköisyyttä. Pienen nautinnon salliminen parantaisi huomattavasti emännän onnistumismahdollisuutta. Niinpä kaappiin varattiin pieni pussi karkkia heikon hetken varalle. Rahattoman viikon alku näytti lupaavalta. Maanantaista torstaihin emännällä kului rahaa vain opiskelijaruokaloissa. Rahaa ei ollut kulunut Wanhan Narikan kahveihin eikä Proffan Kellarin nautintoaineisiin, vaikka emäntä oli pari kertaa anovasti vilkaissut porsasta. Emännän itsehillintä oli pitänyt, ja porsas myhäili tyytyväisenä. Perjantaina porsas huokaisi helpotuksesta. Viikko oli lähes ohi. Se ei kuitenkaan tiennyt, että emännällä oli metkut mielessään. Perjantai-iltana emännän ystävätär tuli kylään. Emäntä oli unohtanut ostaa viinipullon yhteistä nautiskeluhetkeä varten. Kun porsas kävi päiväunille, emäntä kähvelsi siltä kymmen euroa ja suuntasi suoraan keskustaan metsästämään punkkua. Ostosten jälkeen emännän katse kiinnittyi Punaisen Ristin Näl-

käpäivä-kerääjiin. Kymmenestä eurosta oli vielä pari kolikkoa jäljellä. Emännän omatunto kolkutti hieman, ja hän mietti, pitäisikö hilut palauttaa porsaalle. Emäntä pohti, ettei porsas ehkä ollut huomannut olonsa keventyneen. Hän pelkäsi porsaan pettyvän, jos tämä saisi tietää kähvellystempusta. Hän ei uskaltanut ottaa riskiä. Niinpä kolikot kilahtivatkin keräysastiaan eivätkä takaisin porsaan mahaan. Emännän ja hänen ystävättärensä ilta päättyi aivan liian lyhyeen taloyhtiössä alkaneen hiljaisuuden takia. He päättivätkin jatkaa seurustelua baarissa. Emäntä pohdiskeli, kehtaisiko hän istuskella baarissa kuivin suin. Jälleen hän hiipi porsaan luo ja tiirikoi veitsellä pari kolikkoa sen sisältä. Terävä veitsi viilsi kuitenkin haavan porsaan kylkeen, ja se ulvaisi. Emäntä kiiruhti äkkiä ulos. Lauantaina emäntä sai viestin. Lukioaikainen kaveriporukka kokoontuisi viettämään iltaa pitkästä aikaa. Tapaaminen olisi ravintolassa. Emäntä mietti sotasuunnitelmaa. Miten hän saisi porsaan harhautettua ja anastettua parikymppiä?

orsas pälyili epäluuloisena emännän lähestyessä sitä. Se mulkoili emäntäänsä kiukkuisesti ja uikuttaen muistutti tätä eilisestä viillosta. Emäntä kuitenkin silitteli porsasta ja sanoi ottavansa tämän mukaan illanviettoon. Hän pahoitteli eilistä käytöstään ja lupasi, ettei vastaavaa sattuisi. Ravintolassa emäntä nautti vuohenjuustopastaa ja italialaista jäätelöä. Kun maksun aika koitti, syntyi tiukka taistelu. Väkivalloin emäntä riisti porsaalta kaksikymppiä. – Senkin sika! Porsas rääkäisi raivoissaan. – Pata kattilaa soimaa, emäntä vastasi viileästi. Hän ei enää edes vaivautunut pyytämään anteeksi tekojaan. Ruokailun jälkeen emäntä lähti viettämään lautapeli-iltaa kavereidensa kanssa. He päättivät pistää suut makeaksi. Emäntä lähti illanviettoon käsikynkkää karkkipussin kanssa. Sunnuntaina emäntä poti henkistä krapulaa. Hän oli kohdellut porsasta todella huonosti viikonlopun ajan. Kun emäntä kaivoi porsaan käsilaukustaan, huomasi hän kauhukseen sen kuihtuneen ja haljenneen. Järkyttyneenä emäntä alkoi paikata porsasta. Hän puhdisti sen haavat, laittoi laastareita ja silitti laihaa possuaan. Sopersipa hän anteeksipyyntöjäkin sen korvaan.

ari viikkoa emäntä sai katsoa porsaan lasittuneita silmiä ja kuunnella sen hiljaista uikutusta. Kun porsas vihdoin seuraavan opintotuen saavuttua alkoi näyttää terveeltä ja hyvinsyöneeltä, katsoi se vaativasti emäntäänsä. Silloin emäntä tajusi, että tämä ei voi enää toistua. Budjetissa pitää pysyä.

LU I TKO E DE S

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8.

Lehteen on haastateltu koulumme dekaania MG:tä. Mikä onkaan dekaanin oikea nimi? a) Mikael Gabriel b) Markus Granlund c) Mikael Granlund

Kuinka monta lammasta (kyllä, lammasta) MG:llämme on? a) 2 b) 3 c) 23

Mitkä kolme ylempään tutkimusasteeseen viittaavaa kirjainta voivat muuttaa tulevaisuutesi? a) PhD b) PPP (siis Pirkka-Pekka Petelius) c) WTF?

Joulukuussa järjestetään Kulttiksen, Ulkkiksen ja Nesun yhteiset pikkujoulut. Mikä on näiden bileiden kuuluisa kirjainyhdistelmä? a) PMMP b) PIMP c) PMPJ

Kuka tässä lehdessä nähty TSE:n alumni työskentelee Lyytissä? a) Juho Harmaa b) Juho Keltainen c) Juho Musta

Juhani Merimaa tarinoi lehden sivuilla Ozzy Osbournesta. Mitä Ozzylle oletettavasti huudettiin Ruisrockin lavalla 2010? a) Heureka b) Alohomora c) Soittakaa Paranoid

Mikä on Montun uuden ravintoloitsijan nimi? a) Juventus b) Juvenes c) Eivenus

Mikä on seuraavan numeron teema? a) Media b) Sosiaalinen media c) Nykyisen päätoimittajiston viimeinen juhlanumero d) Kaikki yllä olevista Vastailu sujui kuin tanssi, eikö? Nopeimmin oikean vastausrivin päätoimittajistolle kiikuttava taho voittaa itselleen kahvin & pullan Bistrosta!

3/17 KYliste.

game of stocks Tee kiperiä bisnespäätöksiä ja selvitä, kuka Game Of Thrones -hahmo olet! TEKSTI OLGA LIPASTI

1. Olet työskennellyt mukavalle työnantajalle vuosia. Olet saanut hyvää kohtelua ja palkkaa. Esimiehesi kertoo, että joutuu väliaikaisesti leikkaamaan palkkaasi 15 prosentilla. Mitä teet? a) Jään työpaikkaan ja teen kaikkeni, jotta bisnes saadaan taas rullaamaan. b) Etsin uuden työn ja vien kaikki asiakkaat mennessäni.

c) Hyväksyn leikkauksen, mutta alan etsimään uutta työpaikkaa.

2. Salkkusi arvo romahtaa kuin Muuri konsanaan. Menetät kaiken. Mitä teet? a) Pidän osakkeet ja uskon vakaasti niiden tulevaan arvonnousuun. Olen antanut yrityksille sanani, että pysyn niiden rinnalla läpi vaikeuksienkin.

b) Etsin romahduksen jokaisen osasyyllisen toimitusjohtajasta käytäväsiivoojaan ja teloitan heidät kaikki. c) Opin virheistäni ja nousen savuavan osakesalkkuni raunioista vahvempana kuin koskaan.

r e l i t o Sp l e r a

KYliste. 3/17

3. Perit rahaa. Mihin sijoitat? a) Kaverini start-up-yritykseen, vaikkei se mikään vuosisadan sijoituskohde olekaan. b) Käteiseen. Kylmä käteinen toimii aina, tilanteesta riippumatta.

c) Uusiutuviin energianlähteisiin tai muuhun eettisesti kestävään sijoitusratkaisuun.

4. Alaisesi erehdys maksaa firmallesi pitkäaikaisen asiakkaan menetyksen. Miten toimit? a) Annan työntekijälle uuden mahdollisuuden. Kaikki tekevät virheitä joskus.

b) Kutsun kaikki alaiseni koolle kuuntelemaan kuinka nöyryytän erheen tehnyttä ennen kuin erotan hänet (teloitus myös varteenotettava vaihtoehto).

c) Laitan alaiseni koeajalle, jonka aikana hänen tulee osoittaa olevansa tarpeellinen. 5. Rakastatko rahaa?

a) En, sillä raha ei tee onnelliseksi.

b) Kyllä. Raha tuo valtaa ja valta onnea.

c) Rakastaa on vahva sana, mutta rahaa on hyvä olla.

Eniten a-vastauksia: Jon Snow

Eniten b-vastauksia: Cersei

Eniten c-vastauksia: Daenerys

Olet uskollinen ja rehellinen

Lannister

Targaryen

ihmisten johtaja, joka ei koskaan

sinusta pidetään ja sinua ihaillaan.

Et sekoita tunteita bisnespää-

Älä kuitenkaan ryhdy kokopäiväi-

auraat tiesi huipulle. Olet aitoa

Olet reilu ja vastuuntuntoinen,

kylterimateriaalia ja tulet pärjää-

sillä lohikäärmeistäsi voi olla apua

petä lupaustaan. Sinuun luotetaan, seksi riskisijoittajaksi, sillä kunnollisuutesi voi asettua voittojesi tielle.

töksiisi ja kylmän laskelmoivasti

mään bisnesmaailmassa hienosti. Kannattaisi kuitenkin mennä terapiaan.

mutta pidät pääsi itsellesi tärkeissä asioissa. Harkitse perintäalaa, velkojen keräämisessä.

3/17 KYliste.

mitä kylterit tekevät TEKSTI RIIA TOIVONEN KUVAT HENNA KAINULAINEN

Eeva paulman, 4. vuosikurssi Pääaine markkinointi Suunnittelen ja teen markkinointimateriaaleja eräälle yritykselle

2. Työmäärä vaihtelee, usein alle 10 tuntia viikossa 3. Ei vaikuta, ehdin hoitaa opintoja normaaliin tahtiin. 4. Vaatteet...

opintotuki on hyvä tulonlähde, mutta se ei valitettavasti riitä kaikille elämiseen. KYliste haastatteli neljää kylteriä ja kyseli heidän työnteostaan opintojen ohella. millaisia duuneja kylterit tekevät opintojen ohella ja mihin niistä saatavat rahat tuhlataan?

Sergei Nurmi, 2. Vuosikurssi pääaine laskentatoimi & rahoitus 1. Ravintola-alan töitä 2. Noin 20 tuntia viikossa

3. Vaikuttaa toisinaan, esimerkiksi yövuorojen jälkeen saattaa vähän väsyttää luennolla.

4. Ulkona syöminen

KYliste. 3/17

ansaitakseen ylimääräistä? Henri Saloranta, 5. Vuosikurssi pääaine johtaminen & organisointi 1. Freelancetoimittajan töitä pääasiassa Turun Sanomille 2. Kirjoitan pari juttua viikossa 3. Ei vaikuta, sillä teen niin vähän töitä 4. Tykkään juoda samppanjaa.

1. Mitä työtä teet? 2. Kuinka paljon teet töitä? 3. Vaikuttaako työnteko opiskeluusi? 4. Turhin asia, johon käytät rahaa?

Hannes Laukkanen, 2. Vuosikurssi pääaine markkinointi 1. Teen myyntityötä 2. Noin 15 tuntia viikossa 3. Ei vaikuta 4. Tilailen ruokaa Woltilla vähän liian usein. 3/17 KYliste.

K O VA A K O P O A

kaTSE kohti edarivaaleja

Moni on varmasti huomannut TSE-listan kampanjoinnin lähestyviin edustajistovaaleihin liittyen. Mutta mistä edarivaaleissa oikeastaan on kysymys, ja miksi niissä äänestäminen on tärkeää? KYliste tiivistää pähkinänkuoressa olennaisimmat pointit aiheesta. TEKSTI EMMI VILKANEN

Mikä edustajisto? Turun yliopiston ylioppilaskunnan eli TYYn edustajisto päättää siitä, mitä ylioppilaskun-

nassamme tapahtuu. Yksinkertaistetusti edustajistoa voisi verrata eduskuntaan ylioppilaskunnan tasolla. Se muun muassa hyväksyy talousarvion ja toimintasuunnitelman, valitsee

hallituksen, päättää jäsenmaksusta ja vaikuttaa periaatteellisiin linjanvetoihin. Käytännössä tämä kerran kuussa kokoontuva edustajisto päättää kaikista ylioppilaskunnan kauaskantoisiin päätöksiin. Äänestämällä omia arvojasi ajavaa ehdokasta vaikutat suoraan siihen, kuinka hyvin juuri sinun asioitasi edistetään TYYssä! Mikä TSE-lista?

TSE-lista on poliittisesti sitoutumaton edustajistoryhmä, joka koostuu tukyläisten lisäksi porkyläisistä (Porin Kylterit) ja T-klubilaisista (Taloustieteen klubi). Listamme on tällä

hetkellä 41-paikkaisen edustajiston suurin yksittäinen ryhmä kahdeksalla paikallaan. TSE-

listalle tärkeitä arvoja ovat perinteisesti muun muassa järkevä taloudenpito ja vastuullinen

päätöksenteko ylioppilaskunnassa. Listan ehdokkaat kertovat tämän vuoden vaaliteemoista ja omista näkemyksistään mielellään, joten tule ihmeessä juttelemaan itsellesi tärkeistä teemoista!

Miten äänestäminen tapahtuu? Kaikki TYYn jäsenet voivat äänestää edarivaaleissa. Vaalit käydään 1.–8.11. ja äänestäminen tapahtuu sähköisesti netissä omilla utu-tunnuksilla. Helppoa ja nopeaa!

Seuraa TSE-listan kuulumisia somessa pysyäksesi kärryillä edarikuulumisista – myös vaalien jälkeen!

Facebook: TSE-lista

Instagram: @tse_lista Twitter: @tse_lista

KYliste. 3/17

KESÄTYÖ

ACCENTURELLA Accenture on varmaankin yksi eniten killassa näkyvistä yrityksistä. Suurin osa kiltalaisista tutustuu yritykseen heti fuksina, jolloin monet käyvät ensimmäisellä excursiollaan Ruoholahden toimistolla. Ehkä osittain tästä tunnettavuudesta inspiroituneena hainkin Accenturelle töihin helmikuun yrityspäiväillan jälkeen ja päädyin kesäharjoittelijaksi finanssipuolelle. Odotukseni teknologiakonsulttiharjoittelijan arjesta olivat seuraavanlaisia: lähes päivittäistä Excelin ja PowerPointin pyörittämistä ja analysointia, paljon uusia prosesseja opeteltavaksi, muutos- ja kehitysprojekteja, tiimipalavereita sekä asiakaskontakteja. Totuus oli sekä tätä että paljon muuta. Kliseisesti voisi sanoa, että konsultilla ei tosiaan ole tavallista työpäivää, vaan työt muuttuvat jatkuvasti. Mitä työnkuvaan voisi sitten sanoa kuuluvan? Olin kesän osana Accenture Finland Banking Services -praktiikkaa, jonka asiakkaat ovat pankki- ja rahoitusalan yrityksiä. Näiden aiheiden ympärillä pyörivät myös päivittäiset tehtäväni. Karkeasti voisi sanoa, että työpäivät ja -viikot koostuivat seuraavista elementeistä: liiketoiminta-analyysejä, liiketoimintaprosessien mallinnusta, palavereita, esityksien valmistelua ja esittämistä sekä johdolle että asiakkaalle. Suurin osa työstä tehtiin yhteistyössä yhden tai useamman kollegan kanssa, joten uuden oppimista tapahtui päivittäin. Kommunikointi hoitui usein myös helposti Skypen välityksellä, joka mahdollisti ajoittaiset etäpäivät ja toi työskentelyyn mukavaa joustavuutta.

Ikä: 24 Pääaine ja vuosikurssi: Talouden ja liike-toiminnan hallinta, 5. vsk Sivuaineet: Kone- ja laitesuunnittelu sekä Ohjelmistotekniikka Harrastukset: Lumilautailu, järjestötoiminta PÄÄSIN HETI MUKAAN ASIAKASPROJEKTIIN. TYÖKAVERIT OVAT OMAN TEHTÄVÄNSÄ ASIANTUNTIJOITA, JOTEN OPPIA ON TARJOLLA VALTAVASTI.

Monesti konsulttifirmojen kuvitellaan olevan ”all work, no play” -tyyppisiä paikkoja, joissa tehdään pitkää päivää ja työpäivän jälkeen jaksetaan korkeintaan nukkua. Tämä ei kuitenkaan pidä Accenturella paikkaansa, vaan yrityksessä panostetaan työntekijän hyvinvointiin. On MyWellbeing -ohjelmaa oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen, eri urheilulajien Fûn -kerhoja ja esimerkiksi kello kahden hedelmät piristämässä työpäivää. Myös kesäharjoittelijat saavat suurimman osan samoista eduista, kuin vakituisesti työskentelevät. Kesäharjoittelijoita muistettiin myös kahdesti iltamenojen muodossa, joka toi mahdollisuuden tutustua muihin harjoittelijoihin ja Helsingin yöelämään. Suosittelisin Accenturea ja kesäharjoittelua ehdottomasti kaikille konsultoinnista kiinnostuneille. Työkaverit ovat oman tehtävänsä asiantuntijoita, joten oppia on tarjolla valtavasti ja kuten heti alussa opetetaan, kaikki vastailevat mielellään, jos pyydät apua tai tietoa jostakin. Työympäristö on globaali ja töitä tehdään eri puolilla maailmaa olevien konsulttien kanssa. Helposti voisi kuvitella, että kesäharjoittelijana ei pääse tekemään niin paljoa, mutta itse pääsin heti mukaan asiakasprojektiin ja sain vastuuta omista tehtävistäni. Omiin tehtäviin oli myös mahdollista vaikuttaa ja sain itse ohjata sitä, minkä suuntaisia tehtäviä sain. Lopputuloksena voisi sanoa, että kesästä jäi paljon uutta oppia ja kokemuksia tuleviin haasteisiin, niin kouluun kuin töihinkin.

TARTU TILAISUUTEEN www.accenture.fi/tyopaikat

Accenture Suomi

@AccentureFI

@accenturefi

Accenture Nordics

MEEMIT. 56

KYliste. 3/17

KOLUMN I

Elämänvalintakoe Moniko tiesi teininä tasan tarkkaan, mitä haluaa tulevaisuudeltaan? Minä en tiennyt. Minä en itse asiassa vieläkään oikein tiedä. Siksi kehityssuunta, jossa yliopiston opiskelijavalinnat perustuvat yhä enemmän lukiomenestykseen ja -opintoihin, on huolestuttava. Kyllähän se tietysti hyvältä kuulostaa: kiva ja selkeä uraputki, joka etenee kauniisti aikataulussa suoraan lukion penkiltä mieluisaan korkeakouluun, ja sieltä relevantin kesätyökokemuksen siivittämänä kiinnostaviin ja sopivan haastaviin oman alan työtehtäviin. Opiskeluajat lyhyemmiksi, välivuodet vähemmälle – tässäpä tehokas koulutusmalli. Kysymys tosin kuuluu, tuottaako malli ennemminkin tehokkaasti lisää epätietoisuutta ja ahdistusta omasta tulevaisuudesta? Ongelma on ennen kaikkea siinä, että uusi malli siirtää paineita opiskelupaikan valinnasta jo toiselle asteelle. Jos haluaa päästä opiskelemaan tiettyä alaa, on pärjättävä lukiossa hyvin ja osattava lukea oikeita aineita alusta alkaen, jottei menetä kilpailuetua muihin hakijoihin. Eli siis korjaus edelliseen: paine opiskelupaikan valinnasta siirtyy osittain jo yläkouluun. Mihin lukioon minun on päästävä, jotta saan tarpeeksi laadukasta opetusta pärjätäkseni kirjoituksissa päästäkseni haluamaani korkeakouluun? Hei seiskaluokkalaiset, pitäkää se matikka mielessä tai teillä on tulevaisuus pielessä. Kärjistettyä? Oli tai ei, trendi on selkeä. Alan vaihtaminen on sitä vaikeampaa, mitä pidemmälle on ehtinyt kivuta koulutusasteissa. Väitän, että mitä aikaisempi vaihe elämässä, sitä enemmän ulkoisilla motivaatiotekijöillä on merkitystä omissa valinnoissa. Koulutusalan valinta on kuitenkin päätös, joka vaikuttaa elämässämme kymmeniä vuosia eteenpäin – siksi sisäisen motivaation ja oman kiinnostuksen roolin tulisi olla ratkaiseva tekijä valinnassa. Tutustuminen tulevaan opiskelualaan onkin keskeistä sen ”oman jutun” löytämisessä. Ongelmallista on, jos nuorelle ei anneta tähän tarpeeksi aikaa. Valintakoestressi on pientä lopulliselta tuntuvan elämänvalintastressin rinnalla. Loppuelämää määrittäviä valintoja ei pitäisi joutua tekemään liian nuorena. Se ei pitkällä tähtäimellä ole kenenkään etu.

"Opiskeluajat lyhyemmiksi, välivuodet vähemmälle – tässäpä tehokas koulutusmalli. Kysymys tosin kuuluu, tuottaako malli ennemminkin tehokkaasti lisää epätietoisuutta ja ahdistusta omasta tulevaisuudesta?"

EMMI VILKANEN 6. vuosikurssin opiskelija

3/17 KYliste.

TAKASI VUN KOLUMN I

Tee se "Olisiko meillä kaikilla joku sellainen harrastus, jonka tekemisen aloittamista ei malta millään odottaa luennon päätyttyä ja vapaaajan alettua? Jos on, sen aloittamista päätoimiseksi työksi kannattaisi ehkä vakavissaan miettiä. Olisiko se mahdollista?"

Olisiko siinä ideaa, että sitä tekisi työkseen jotain sellaista, joka

ei välttämättä ole sosiaalisesti niin hyväksyttävää? Kaikkien ei välttämättä tarvitse olla traineita tai juniorikonsultteja, vaikka

ne ammattinimikkeinä sukulaisvanhusten suut hymyyn vetävätkin.

Uskallan väittää, että työssään viihtyminen on tärkeintä,

mitä työ voi tekijälleen tarjota. Se voi parhaimmillaan tarkoittaa, että koko elämä tuntuu vapaa-ajalta.

Maanantain vihaaminen on kamalinta, mihin ihminen voi

itsensä ajaa. Joitakin ihmisiä hajottaa jo perjantaina maanantain työpäivä. Se ei ole kivaa. Se ei ole kivaa katsottavaa edes vierestä. Se ei ole elämää.

Persoonani on sellainen, että innostuessani jostain asias-

ta, oli se sitten konsolipelit, yrittäminen tai asunnot, käytän

siihen ja sen opiskeluun koko hereillä olevan vapaa-aikani, ja ylikin – unohdan muun muassa syödä. Olisiko meillä kaikilla

joku sellainen harrastus, jonka tekemisen aloittamista ei malta

millään odottaa luennon päätyttyä ja vapaa-ajan alettua? Jos on, sen aloittamista päätoimiseksi työksi kannattaisi ehkä vakavissaan miettiä. Olisiko se mahdollista?

Tällaisen asian työkseen tekeminen vaatii oikean tulokul-

man. Mielestäni olennaisena osana tätä tulokulmaa on fyrkka.

Raha ei ole itsessään tärkeää, mutta se toimii tärkeiden asioi-

den mahdollistajana. Omasta työstä ei voi nauttia sydämensä kyllyydestä, jos huoli raha-asioista on koko ajan läsnä. Tämäkin lienee toki yksilöllistä, mutta ainakaan itse en voisi.

Uskon, että juuri koulusta valmistuneella, suurella ja mahta-

valla, kauppatieteiden maisterilla on edessään ainutlaatuinen

noin viiden vuoden ikkuna. Tässä ikkunassa on mahdollista ottaa isosti riskiä ja yrittää ilman suurta huolta, että kaikki

menisi isosti pieleen. Kun ikää alkaa olla ”ihan oikean aikuisen

verran”, usein muksut, omakotitalon lainaerä ja auton osamaksu painavat päälle, eikä itseään voi oikein toteuttaa ilman, että on mahdollista mennä isosti vihkoon.

Mitä, jos sitä tekisi jotain, joka mahdollisesti voi saada mui-

den suut edes vähän mutrulle ja oman suun hymyyn, eikä toisinpäin? Joku tulee tottakai aidosti onnelliseksi heti koulusta

Roni Arvonen KTM, LKV @roniarvonen

KYliste. 3/17

päästyään suoraan turvallisen suojatyöpaikkaan hienolla tittelillä. Siinä ei ole mitään väärää, päinvastoin. Jos siitä nauttii

aidosti, se on mahtavaa. Jos siitä taas ei nauti, se on syntiä itseään kohtaan. Mielestäni ei kannata tehdä sitä, mikä on oikein, vaan sitä, mikä tuntuu itsestä oikealta.

Haku KYlisteen päätoimittajaksi ja AD:ksi on nyt auki! Tartu tilaisuuteen ja lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi perjantaihin 24.11.2017 mennessä osoitteeseen viestinta@tuky.fi. Lisätiedot nykyiseltä päätoimittajalta ja AD:lta.