Issuu

Sisällys.

VAKIOT 5

6 7 8

PÄÄKIRJOITUS

Sijoittamisesta barokkitaiteeseen PAKINAINEN

Uusi salanimellä kirjoitettu palstamme KYLISTA & KOMMENTIT

Miksi vappu kestää vain 11 päivää? KULTTUURIKALENTERI

Turku-kesä tiedossa?

KYLLIN HYVÄÄ

ALUMNIN KYNÄSTÄ

Trust = Competence + Character

Haluaisitko lisää rahaa?

KÄYTÄVÄGALLUP

Käytävägallup musiikista

RESEPTINURKKAUS

KOLUMNI

TAKASIVUN KOLUMNI

Keväinen parsakeitto

Kohti Via Dolorosaa

Tehty on parempi kuin täydellinen

2 | 18 Päätoimittaja Lisette Jaakola Art Director Venla Kokkomäki Painopaikka Newprint, Raisio

TÄSSÄ LEHDESSÄ 12 18 23 24 28 30 32 34 36

RAUNO PUOLIMATKA

Liikemies mittavan taidekokoelman takana REETTA NOUKKA

Intohimona design KYLISTE LUKEE

Lomapäivien parasta ajanvietettä VIFO

Ulkkiksen uhkarohkea ihmiskoe DIY-NAULAKKO

Pelkkää säästöä KYSSIN FESTARIKESÄ

Ketä fiilistellä ensi Ruississa? MINÄKÖ MUKA KULUTAN KULTTUURIA?

44. vuosikerta ISSN-L 1458-4077 ISSN 1458-4077 (Painettu) ISSN 2242-6760 (Verkkolehti) Julkaisija Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Rehtorinpellonkatu 3 20500 TURKU www.tuky.fi Kannen kuvan editointi Venla Kokkomäki Riikka Kevo Emmi Hämäläinen Mainosmyynti Aliisa Mäkinen TuKY ry Mainosmyynti 040 0216721 aliisa.makinen@tuky.fi Mediatiedot Aliisa Mäkinen 040 0216721 aliisa.makinen@tuky.fi

Havaintoja kulttuurin helppoudesta FAST FASHION

Kasvaako suomalaisissa metsissä muotibisnes? ARTO VALKAMA

Porttiteoria teatterista

KYliste ilmestyy viisi kertaa vuoden 2018 aikana. Seuraava numero ilmestyy syksyllä 2018. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää sekä muokata juttuja.

WA L L O F FA M E

TO I M I T U S KYliste on meidän kaikkien rakas printtimediamme. Kuka vain Turun KY:n jäsen voi päästää sisäisen sisällöntuottajansa valloilleen vaikkapa räpsäisemällä yhden valokuvan tai raapaisemalla viiden sivun haastattelun. Toimituksen kokoonpano vaihtelee numeroittain. Tätä lehteä ovat olleet mukana tekemässä nämä ihanat tyypit:

JULIA FESIUK EMMI HÄMÄLÄINEN A N N A S T I I N A K A R VA N E N OLGA KAUVOSAARI RIIKKA KEVO ARTTURI KOLKKA O L G A L I PA S T I EMMI LONKA HEIDI MALIN JOHANNA MALIN J U U S O M E R TA EEVI NEUVONEN E V I O I VA N E N PA K I N A I N E N KIIA ROUHELO N I K I TA R Ä I K K Ö N E N SAARA SAHINOJA EMMA SALO ULKKIS T U U L I A VA L A J A 4

KYliste. 2/18

PÄ Ä K I RJ O I T U S

B A R O K K I TA I D E T TA VA I O S A K E S I J O I T TA M I S TA ? Jos pitäisi valita taiteen tehtävä, tulisi tulkintoja varmasti vähintään yhtä monta kuin taiteen kuluttajiakin löytyy. Keitä nämä taiteen kuluttajat sitten oikein ovat? Harva meistä osaa nimetä taiteen aikakausista antiikkia ja modernismia useampaa saati sitten kokee olevansa uraauurtava taiteen suurkuluttaja. Oman tulkintani mukaan taiteen kuluttajia ovat kuitenkin myös ne, jotka tarmokkaasti koluavat läpi sisustusliikkeitä löytäkseen juuri sen täydellisen sävyisen jalkalampun olohuoneen nurkkaan sekä ne, jotka harrastavat ihailtavan intohimoisesti sijoitustoimintaa keskustellen lounasaikaan indeksirahastoista ja likviditeettiriskistä. Väitän, että taiteen kuluttajiin kuuluvat myös kaikki ne, jotka nauttivat aina aurinkorannalla lukemisesta kävelyihin luontopoluilla viikonloppuaamuisin. Jokainen meistä määritteleekin itse sen, mitä taide omassa elämässämme on ja minkälaisen taiteen suurkuluttajia olemme. Taiteen määrittelyä tärkeämmäksi nousee kuitenkin se, että se varmasti koskettaa edes jossain määrin tunteitamme. Vihastumme, innostumme, liikutumme ja iloitsemme sen parissa. Oli taiteen kuluttaminen sitten suurta ihastusta Johannes Vermeerin barokkimaalauksia kohtaan tai hymiöiden tuherrusta kurssikirjoihin, on tärkeää pysähtyä hetkeksi ja vilkaista ympärilleen. Harmaan arjen keskellä tulisikin huomata, että kauneutta ja taidetta löytyy kaikkialta ympäriltämme. Tässä numerossa turkulainen liikemies ja sijoittaja Rauno Puolimatka avaa syitä mittavan taidekokoelmansa takana ja Turun Kaupunginteatterin toimitusjohtaja Arto Valkama pilkottaa, mitä Turun Kaupunginteatterissa tapahtuu esiripun takana. Tämän lisäksi muun muassa Juuso Merta herättelee lukijoitamme oman polkunsa löytämisen merkityksestä. Nautinnollisia lukuhetkiä!

Lisette Jaakola

2/18 KYliste.

A L KU PA L AT

pakinainen. Uudella palstallamme kirjoittaa salanimi PAKINAINEN. Sivityssanakirjasta lainattua: "Pakina on lyhyt humoristinen (tavallisesti ironinen tai parodinen) kirjoitelma sanomalehdessä tms. esim. Poliittinen pakina. Murrepakina. Radiopakina. Kokoelma Ollin pakinoita." <https://www.suomisanakirja.fi/pakina>, haettu 23.2.2018.

EDUSTAJA KUPPA JA KUUSI MUUTA SULTAN (T-Suox.): *Kop, kop, kop* Avaan edustajiston kokouksen. Turun ylioppilaskunnan edustajiston kokous alkaa. Todetaan läsnäolijat.

dessa seisomaan terhakasti hallituksen esityksen alla eli yhtymään siihen täysin. Meillä ei ole enää lisättävää esitykseen. Kiitos.

PÄÄSIHTEERI: Bakteriski-listalta paikalle ovat saapuneet edustajat Kuppa ja Klamydia. VRX-listalla saapuvilla ovat edustajat Kondylooma, Herpes ja edustaja Aidsin tilalla henkilökohtainen varaedaattori HIV. TYY-Suojasex-listalla läsnä ovat edustaja RFSU ja puheenjohtaja Sultan. Ilmeisesti kenenkään saapuvilla olevan edustajan nimeä ei jäänyt mainitsematta?

SULTAN (T-Suox.): Kiitos. Kes…

SULTAN (T-Suox.): Kiitos pääsihteeri. Siirrytään esityslistan kohtaan kaksi. TYY:n poliittisen linjapaperin lähetekeskustelu. Avaan keskustelun. Aloitetaan ryhmäpuheenvuoroilla, tällä kertaa laajimmille levinnyt lista, eli Bakteriski aloittaa. KLAMYDIA (Baktr.): Arvon puheenjohtaja, hyvät edustajakollegat, arvoisa some-yleisö. Me Bakteriski-listalla pidämme hallituksen ehdottamia muutoksia pääsääntöisesti hyvänä. Haluaisimme kuitenkin avata keskustelun liittyen ylioppilaskunnan kantaan koskien Turun joukkoliikennettä. Emme mielestämme näe tarpeellisena ylioppilaskunnan lausuvan kannanottoa niin superbusseja vastaan kuin raitiovaunujen puolesta. Uskomme kaiken muun, kuin ylioppilaiden suoranaisen edunvalvomisen aiheuttavan mahdollisesti kivuliastakin valkovuotoa ylioppilaskunnan ja sidosryhmien suhteita vaalivissa ns. strategisissa elimissä. SULTAN (T-Suox.): Keskustelu jatkuu. Seuraavana VRXlista. Olkaa hyvä. HERPES (VRX): Kiitos puheenjohtaja, hyvät toverit. Toiseksi laajimmalle levinneenä ryhmänä olemme saaneet aikaisemmin loppusyksystä tartutettua hallitukseen tarpeeksi monta edustajaamme ja pystymme kokonaisuu-

KYliste. 2/18

HERPES (VRX): Ja jos saan… Anteeksi arvon puheenjohtaja. Jos saan sen verran keskeyttää, en usko ylioppilaille aiheutuvan minkään sortin märkäpaiseita siitä, että pyrimme aktiivisesti vaikuttamaan kunnallispolitiikkaan. Enemmänkin edustaja Klamydian esittämä mielipide tuntuu tartuttavan täällä kiusallista kantaa, ettei meidän tarvitsisi päättää mistään muusta kuin 0,7 prosentin kehitysavun sijoituskohteesta. KUPPA (Baktr.): Muuta en sano, mutta sen sanon, että meidän Sifilus-ainejärjestöllä on kyllä hoidettavana vähän muitakin akuutimmin tulehtuneita asioita kuin turkulaista kunnallispolitiikkaa. HIV (VRX): Herra puheenjohtaja, haluaisin käyttää työjärjestyspuheenvuoron siitä, ettei Bakteriskin edustajat osaa vieläkään käyttäytyä kokouksessa. He puhuvat päälle, eivätkä pyydä puheenvuoroa. Kiitos. Ei muuta. KUPPA (Baktr.): Herra puheenjohtaja, voisitko kehottaa edustaja HIV:tä saamaan edes joskus positiivisen tuloksen puheenvuoroihinsa? Hänen ainainen valitus ei levitä kuin tarttuvaa pahaa oloa ja tuntuu olevan uhka koko yo-kunnan terveydelle. Eikö itse edustajan pitänyt itsekin jo valmistua viimein ja poistua keskuudestamme vuosia sitten? SULTAN (T-Suox.): *Koputtaa voimakkaasti nuijallansa pöytään* Nyt vaadin kaikilta keskittymistä kokouskäyttäytymiseen. Ryhmäpuheenvuorot jatkuvat. Seuraavana TYYSuojasex-listan puheenvuoron käyttää RFSU. RFSU (T-Suox.): Hyvä puheenjohtaja, arvoisa pääsihteeri, hallitus ja muut edustajat. Pienimpänä ryhmänä ja täysin

A L KU PA L AT

valtaedustajistosta poikkeavaa tavoitetilaa edustavina haluaisimme ehdottaa koko poliittisen linjapaperin hylkäämistä. Kyllä meidän mielestämme olisi ensiarvoisen tärkeää, että ylioppilaskunta keskittyisi suojaamaan ja ennalta ehkäisemään nykyisten edustajistoryhmien vaatimia uudistuksia. Vain sillä voimme päästä näistä paiseisista väleistä eteenpäin ennen kuin varsinainen kupla puhkeaisi. Vaadimme ylioppilaskunnalta enemmän suojapolitiikkaa. Ihan kaikessa. Kiitos. SULTAN (T-Suox.): Lähetekeskustelu poliittisesta linjapaperista on tältä osin päättynyt. Hallitus tuokoon esityksensä varsinaisesta linjapaperista seuraavan edustajiston kokoukseen. Tämä kokous on osaltamme päättynyt. Kiitos kaikille osallisille.

MIKSI? Miksi KY-Jets ei ikinä voita? Miksi Virtanen aiheuttaa sydämentykytyksiä? Miksi vappu kestää vain 11 päivää? Miksi Mercan Bistro menee kiinni klo 15?

[KY]JODEL. Jos toi nikko ei lähe 2 minuutin sisällä suojatien päältä ni mä käännän sen kyljelleen. Mitä yokunnan haudalla tapahtuu ysiltä? - Uhrataan pupu ylioppilaskunnalle

Pakinainen pakinainen@tuky.fi

[KY]LISTA. Uudet tuulet puhaltavat huhtikuussa TuKYn toimistolla, kun entinen talouspäällikkö luovuttaa salkkunsa seuraajalleen Ville Hiltuselle. Myös Pikkulaskiainen 2019 löysi itselleen tuottajan Solja Kontusta ja NESU Spring Conferencea lähtevät luotsaamaan Timi Lantela ja Petteri Hyppänen. Onnea valituille! Kuntalaisbailuissa oli ennennäkemätöntä ohjelmaa, kun parkin hissi avattiin suuren yleisön käyttöön. Matkoja tehtiin kokonaiset viisi kappaletta ennen kuin hissi sanoi itsensä irti. TuKY-Speksin kymmenenvuotista taivalta juhlistettiin Manillassa upealla gaalalla ja ohjelmaa nähtiin herkistä puheista rapbattleen. Vapun sää on ollut suotuisa muutamia kielitornadoja lukuunottamatta.

Millanen on YJ1/KT4/LR03/SA1A/ mikätahansakurssilyhenne-tentti? Kavereilla kyl valmistumisen jälkeen elämä muuttunut aika radikaalisti. Sellainen harmaa arki tullut yhtäkkiä kuvioihin.

2/18 KYliste.

KU LT T U U R I K A L E N T E R I

TURUN KULTTUURIKALENTERI TEKSTI EMMI HÄMÄLÄINEN KUVITUS EMMI HÄMÄLÄINEN

Lauantaikirppis Turun Kirjakahvilassa 5.5.2018 Portsan Katumarkkinat 2018 20.5.2018 Henrikin pihakirppis / Henrikki Yard Sale 27.5.2018 Siivouspäivä 26.5.2018

Street Food Fiesta 28.6. – 1.7.2018 Keskiaikaiset markkinat 28.6. – 1.7.2018 Turku Food and Wine Festival 26.7 – 28.7.2018 Suuret oluet pienet panimot 16.8. – 18.8.2018

Sätilä, Toby and Fellas 19.5.2018 Freshcode Unity Jam 2018 26.5.2018 Vesta, Samppalinna Live! 31.5.2018 Turku Modern 12.7 – 15.7.2018 Kauriinmetsästäjät, Samppalinna Live! 26.7.2018 ILMIÖ 2018 28.7.2018

Vegånia 3.8 – 5.8.2018 Vegånian, Suomen ensimmäisen vegaanisen katuruokatapahtuman, löydät Vanhalta Suurtorilta elokuun alussa. Ruokakulttuuritapahtuman tempauksessa on mukana kymmeniä kojuja sekä Turun ravintoloita, jotka tarjoavat teemaviikon aikana uusimpia luomuksiaan. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

KU LT T U U R I K A L E N T E R I

Uuden Muotoilun Kevätmarket 12.5.2018 Uuden Muotoilun Kevätmarket kokoaa yhteen kotimaisen designin huiput ja nousevat tähdet. Logomon tilat täyttyvät yli 30 designmyyjästä, jotka tarjoavat ratkaisuja niin sisustukseen, vaatteisiin, koruihin ja muihin asusteisiin. Paikalta löytyy myös Uuden Muotoilun Yhdistyksen oma ständi, josta löytää mm. Varför Paris –tuotteet! Paavo Nurmi Games 5.6.2017 Paavo Nurmi Games on järjestetty ensimmäisen kerran 1957, kun suurjuoksija Paavo Nurmi täytti 60 vuotta. Viikonloppu kerää maailman kärki yleisurheilijat Paavo Nurmi stadionille ja meillä turkulaisilla on loistava mahdollisuus päästä seuraamaan urheilutapahtuman menoa aivan jokirannan ääressä. Paavo Nurmi Games on osa IAAF:n World Challenge -sarjaa.

SHIFT 22.5 – 23.5.2018 Turku Pride 4.8.2018 Turku Animated Film Festival 29.8. – 2.9.2018 Love me Tinder, Emma-teatteri Mitä olisi kesä ilman kesäteattereita? Turun Kaupunginteatteri tuo Naantalin Emma Teatteriin treffikomedia Love Me Tinderin. Kesän hauskimmaksi kesäteatterinäytökseksi tituleeratun esityksen puitteet ovat myös kohdallaan! Emma Teatteri sijaitsee Kailon saaressa Naantalin vanhan kaupungin edustalla. Ulkoilmateatteri on päiväsaikaan Muumimaailman käytössä, mutta iltaisin taipuu viihdyttämään meitä Muumimaailmaiästä kasvaneita. Näytös pyörii teatterissa aina toukokuun lopusta elokuun puoliväliin saakka.

K Y L L I N H Y VÄ Ä

HALUAISITKO LISÄÄ RAHAA? Nyt kun sain huomionne, mennäänpä suoraan asiaan. Tänä vuonna Suomen Ekonomien Nuoret Ekonomit -kiertueen kantavana teemana oli palkka ja oman arvon määrittäminen työmarkkinoilla. Miten palkkaneuvotteluissa lähteä liikkeelle? Milloin on oikea hetki puhua palkasta? Miten perustella palkankorotus? Näihin kysymyksiin tilaisuudessa saatiin vastaukset ja nyt avaan niitä myös teille. Lähdetään liikkeelle omasta palkkatietämyksestä. Mitä paremmin olet perillä siitä, mistä osista palkkasi koostuu, sitä paremmin pystyt vaikuttamaan siihen. Palkka voi koostua esimerkiksi työn vaativuudesta, henkilökohtaisesta osasta ja tulospalkkiosta. Tunnistaessasi osat voit helpommin omalla työsuorituksella vaikuttaa palkkaukseesi. Pidä myös mielessä paljonko koulutuksesi tasosta yleisesti kuuluisi saada palkkaa.

MILLOIN ON OIKEA HETKI PUHUA PALKASTA? Palkasta puhuminen avoimesti saattaa aiheuttaa yhdelle, jos toiselle kiemurtelua nahoissaan. Omaa palkkaa ei haluta lähteä vertailemaan muiden palkkaan. Oli oma palkka pienempi tai suurempi kuin toisen, on tilanne kummin päin tahansa epämukava molemmille osapuolille. Avoimuus palkkakeskusteluissa kuitenkin edistää palkkatasa-arvoa. Kaksi samoissa työtehtävissä olevaa kollegaa saattavat työntää muutosliikkeen vauhtiin keskustellessaan palkoistaan ja huomatessaan niiden olevan erisuuruisia. Luultavasti vähemmän palkkaa saava kollega alkaa aktiivisesti ottamaan selvää, miten pystyy vaikuttamaan omaan palkkaukseensa ja saamaan sitä yhdenvertaiseksi enemmän palkkaa saavan kollegan palkkauksen kanssa.

KYliste. 2/18

Julia Fesiuk Kylteriyhdyshenkilö julia.fesiuk@ekonomit.fi 040 9130698

"Se, että sanot suoraan motivoituvasi rahasta ei tee sinusta rahanahnetta sikaa, vaan täysin luonnollisen työssäkäyvän kansalaisen." Sopivia hetkiä palkasta puhumiseen on yllättävänkin paljon. Luonnollisinta tietysti työnkuvan muuttuessa tai kehityskeskustelussa. Aloitteen tekijä olet kuitenkin luultavasti sinä. Tuo palkkaus esimiehellesi tärkeänä esiin, sillä sitähän se on. Se, että sanot suoraan motivoituvasi rahasta ei tee sinusta rahanahnetta sikaa, vaan täysin luonnollisen työssäkäyvän kansalaisen. Päivä on koittanut, ja olet matkalla palkkakeskusteluun. Sinulla täytyy olla selkeät argumentit ja muistiinpanot valmiina. Olet tehnyt taustatyön ja pystyt perustamaan väitteesi johonkin konkreettiseen. Hintahaarukka on jätetty tiskialtaaseen, ja mielessäsi on vain yksi tietty summa. Kun sanot haluamasi summan esimiehellesi, ole hiljaa. Älä ala selittelemään itseäsi, äläkä mumise. Esimies saattaa myös olla hetken hiljaa - ole sinäkin. Tilanteessa on helppo alkaa pakittamaan, pysy paikallasi. Sinut on lähtökohtaisesti otettu työtehtävääsi, eli sinua arvostetaan. Pelkästään jo siitä syystä sinut otetaan vakavasti, ja esimies vähintäänkin harkitsee palkan nostoa. Ja siksi olet nyt askeleen lähempänä korkeampaa palkkaa.

Näe seuraavaa askeltasi pidemmälle. Me valmennamme sinua askeleissasi ja luomme parempaa työelämää. Tartu tulevaisuuteesi: ekonomit.fi

Paras urakumppani.

rauno puolimatka "Puolimatkan mielestä teoksen on oltava joko kaunis tai hieno. Omista tauluistaan hän nostaa esille Tyko Sallisen Tappelun, joka erityisesti on hieno, mutta ei missään nimessä kaunis." TEKSTI HEIDI MALIN KUVA NIKITA RÄIKKÖNEN

KYliste. 2/18

– Pidän kauniista asioista. Näin Rauno Puolimatka sanoo, kun häneltä kysytään, mistä kiinnostus taiteeseen alun perin lähti. Turkulainen sijoittaja ja liikemies on tunnettu mittavan taidekokoelman keräämisestä. Puolimatka painottaa, että taide on aina ollut kärkenä, eikä hän ole hankkinut yhtäkään teosta vain sijoitusmielessä. Taideharrastus alkoi noin 30 vuotta sitten, kun hän perusti kahden ystävänsä kanssa taidesalonki Bellarten, ja laadukas taide alkoi kiinnostaa. Puolimatkan antaessa laadukkaan taiteen määritelmää, vaimo Anne Puolimatka saapuu kuuntelemaan myös hetkeksi. – Paras määritelmä on se, että museot pyytävät tauluja lainaan. Koko ajan on muutama teos ympäri museoita lainassa, tälläkin hetkellä. Museot luovat laatutason ja mielelläni annan teoksia lainaan. Anne ei pidä, koska sen taulun kohdalle jää aina tyhjä aukko. – Niin, ja kun ne on yleensä tietenkin juuri niitä, joista itse pitää! Anne huikkaa nauraen väliin. Taulut muodostavat kokonaisuuden, jolloin tyhjän aukon kohdalle samaan ympäristöön on hankala sijoittaa toista maalausta. Paikkoja voi muuttaa, mutta tällöin täytyy toisinaan muuttaa samalla kaikkien ripustusta. Yhtä taulua ei voi siirtää toiseen paikkaan ilman, että muu kokonaisuus pitäisi miettiä uudelleen. – Ne [taulut] puhuvat toistensa kanssa. Tukevat toisiaan. Puolimatkan mielestä teoksen on oltava joko kaunis tai hieno. Omista tauluistaan hän nostaa esille Tyko Sallisen Tappelun, joka erityisesti on hieno, mutta ei missään nimessä kaunis. Puolimatka ei laittaisi teostaan kotiseinälleen, mutta pitää siitä silti. Teos oli juuri Turun Taidemuseossa lainassa. Yksikään taidehankinta ei ole kaduttanut. Taiteen hankkiminen voi olla pitkä prosessi, mutta impulssiostoksia sattuu myös. Yleensä teokset hankitaan gallerioista, huutokaupoista ja muutamalta luotettavalta kauppiaalta. Puolimatka intoutuukin kertomaan huutokauppatarinoita. Kauppiaat huusivat keskenään yrittäen korottaa hintaa kohtuuttomaksi. Yksi keräilijä oli tunnettu siitä, että jos hän halusi jonkun tavaran, hän piti kätensä koko huudon aikana ylhäällä istuen eturivissä, laskematta sitä missään vaiheessa alas. Kauppiaat tiesivät tämän, ja keräilijä joutuikin maksamaan älyttömiä hintoja turhaan. Toinen tunnetiin siitä, miten hän aina näyttelyssä kovaan ääneen kuulutti halunneensa juuri ne taulut, jotka oli jo myyty. Kerran Puolimatka merkitsi kaksi taulua myydyiksi testatakseen ostajaa. Taas kerran ostaja harmitteli, miten hänen lempitaulunsa olivat jo menneet. Puolimatka kuitenkin tarjoutui selvittelemään asiaa, ja hetkeä myöhemmin tuli takaisin ilmoittaen toisen

KYliste. 2/18

Rakas taideharrastus kuitenkin koki muutoksen, kun Puolimatka sairastui vakavasti vuonna 2006 ja menetti näkönsä.

tauluista olevankin kaupan! Ostajan ilme oli kuulemma näkemisen arvoinen, kun hän ymmärsi, ettei muu auttanut kuin ostaa taulu. Rakas taideharrastus kuitenkin koki muutoksen, kun Puolimatka sairastui vakavasti vuonna 2009 ja menetti näkönsä. – Se muutti aivan täysin meidän taidekeräämisen. Sen jälkeen en ole enää kuvataidetta hankkinut. En ole sairastumisen jälkeen hankkinut oikeastaan mitään, paitsi pari kolme veistosta, koska niitä pystyy konkreettisesti kokeilemaan. Sokeutumisen myötä musiikin tärkeys on voimistunut. Puolimatka käy monta kertaa kuukaudessa konserteissa, hiljattain hän oli kuuntelemassa Tuliset tenorit ja suloiset sopraanot, mutta myös Diandraa ja Teemu Roivaista. Radiosta valikoituvat kanaviksi Radio Nostalgia, Suomipop tai Iskelmä. Nyt pariskunta tukee Rauno ja Anne Puolimatka Säätiön vammaisia kuvataiteilijoita VAKUn, Vammaisten valtakunnallisen kuvataidenäyttelyn, kautta. Säätiö on ollut myös mukana tukemassa kauppatieteilijöiden tutkimusta. Lisäksi Puolimatka on sijoittanut Monttu Ventures Oy:n tukeakseen innovatiivisuutta ja turkulaista yrittäjyyttä. Puolimatka muistaa hyvin kaikki taulunsa, mutta on omien sanojensa mukaan sen verran liikemies, että yhtäkään taulua ei ole, josta hän ei voisi luopua. – Muistan mitkä ovat kauniita tauluja. Kivoja tauluja. Hienoja tauluja. Erityistä tunnesidettä ei kuitenkaan ole. Puolimatkoja on myös aina kiinnostanut taulujen alkuperä. Yhden Santeri Salokiven taulun takana oleva teksti paljasti, että idea tauluun oli syntynyt eräässä ranskalaisessa kaupungissa. Anne löysi netistä täysin maalausta vastaavan valokuvan ja haluaa edelleen vierailla joskus kyseisessä paikassa. Kaikki Turun maisemakuvat on myös aina pyritty paikantamaan. Erästä Ali Munsterhjelmin taulun kuvan paikkaa etsittiin kiertämällä veneen kanssa Ruissaloa ympäri. Lempitaulun "Pariisin Luxembourgin puistossa" maalauspaikkaa

on myös käyty katsomassa Pariisissa. – Välillä taiteilijoilla on aika vauhdikas käsitys siitä, miten esimerkiksi Turun tuomiokirkko ja Turun linna sijoittuu. Joku taitelija on niin "kierosilmäinen", että voi nähdä molemmat yhtä aikaa. Taitelijan maine tulee puheeksi ja miten se vaikuttaa ostopäätökseen. Keskustelu lähtee kuitenkin rönsyilemään niin paljon, että Puolimatka antaa jopa nauraen mielipiteensä opiskelijoiden taiteilijalahjoista. – Taiteilijoilla hyväksytään huono maine paljon helpommin kuin muilla ihmisillä. Kauppakorkean käynyt ihminen ei saa esiintyä juovuksissa, mutta taiteilija saa. Paitsi vappuna. Sen huomaa tässä Aurajokirannassa, ja yöllä syksyisin teidän täytyy laulaa kauheesti. Se laulu on kyllä kaukana taiteesta. Puolimatka antaa vielä terveisensä opiskelijoille. – Ostakaa sitä mistä nautitte, mikä näyttää silmään hyvältä. Ei kannata ostaa vain arvomielessä. Ja lähtekää yrittämään. En ole ikinä kuullut, että kukaan olisi katunut yrittäjäksi lähtemistä. █

2/18 KYliste.

A LU M I N KY NÄ S TÄ

A L U M N I n K Y N Ä S TÄ ANNA-R IIKKA HOVI

KUVITUS EMMI HÄMÄLÄINEN

Turun KY merkitsee minulle rakasta opinahjoa, josta olen kovin ylpeä. Parhaita muistojani opiskeluajoilta ovat, kaikki ne hetket, joissa porukalla saimme jotain aikaan. Yo-kunnassa, elämässä ja välillä toki opinnoissakin.

Hyvä yrityskulttuuri on mielestäni sellainen, joka ei rakennu hierarkian varaan. Siellä uskaltaa onnistua ja epäonnistua yhdessä, ja se saa jokaisen tuntemaan olevansa oikeassa paikassa – niin ammatillisesti kuin ihmisenäkin.

Mieleenpainuvin kesätyöni... Olin neljä kesää Unileverillä, yhden niistä Jalostajalla. Puhelinmyynti kauppoihin alkoi sujumaan kovin sutjakkaasti.

Kirjavinkkini... Itselläni on lukulistalla Simon Sinekin Start With Why. Olen kuullut siitä paljon suosituksia, joten uskallan vinkata muillekin.

En kadu päivääkään sitä, että lähdin opiskelemaan juuri Turkuun. Paasaan edelleen siitä tyylini mukaisesti kaikille.

Lempitaideteokseni on New Yorkiin Wall Streetille vuonna 2017 pystytetty Fearless Girl -patsas. Pidän tästä pelottomasta tytöstä, sillä patsaan ideana on sekä kiinnittää huomiota sukupuolten väliseen epätasa-arvoon yritysmaailmassa että oivaltavasti mainostaa rahastoa, joka sijoittaa yhtiöihin, joiden johdossa on tavallista enemmän naisia. Pieni tytön patsas on pystytetty hyökkäävän härkäpatsaan eteen. Tämä härkä on Wall Streetin luultavasti kuuluisin patsas ja seisonut paikallaan vuodesta 1989.

Virhe, jonka haluaisin välttää... Miksi haluaisin välttää virheitä? No, ainakin sen haluan välttää, että sanoisin ikinä kenellekkään, ettei virheitä saisi tehdä. Turun kauppakorkeakoulu opetti minulle sen, että menestyy, kun on rohkeasti oma itsensä. Ekonomin tärkein taito taas on kyky tehdä oivaltavia johtopäätöksiä kaikesta siitä tiedosta, jota on ympärillämme. Parasta on, kun sen saa tehdä osana moniosaajatiimiä. Silloin vältymme itsestääselvyksiltä. Urapolkuni tärkein oppi on ollut... Luottamus on menestymisessä tärkeintä ja luottamuksen kaava on: Trust = Competence + Character.

KYliste. 2/18

Tänään minulla on ohjelmassa työmatka Japaniin. Istun juuri lennolla kohti Tokiota. Kohta on pakko ottaa pienet torkut. Esikuvani on äitini, koska hän on lapsesta saakka antanut minulle pelkäämättömän, mutta lempeän, naisen mallin. Hän on antanut minun kasvaa sellaiseksi ihmiseksi, joksi olen itse halunnut tulla.

Tulevaisuudelta toivon, että olisin jatkossakin yhtä innoissani kaikesta ympärilläni tapahtuvasta: perheestäni, työstäni, tiimistämme, asiakkaistamme. Lyhyesti sanottuna toivon, että olen innoissani elämästäni. Lopuksi haluaisin sanoa nykyisille opiskelijoille: Älykkyyttä on se, että osaa olla eri mieltä olematta epämiellyttävä. Itse en vielä ole riittävän älykäs, mutta harjoittelen kovasti.

TSAS RL -PA

ESS GI

FEARL

NIMI: ANNA-RIIKKA HOVI IKÄ: 47 VALMISTUMISVUOSI: 1999 PÄÄAINE: KANSAINVÄLINEN MARKKINOINTI SIVUAIE: KAUPPAOIKEUS NYKYINEN TITTELI: TOIMITUSJOHTAJA, FRANKLY PARTNERS OY

2/18 KYliste.

VALMISTUNUT: 2011 PÄÄAINE: KANSAINVÄLINEN LIIKETOIMINTA SIVUAINEET: MARKKINOINTI JA TIETOJärjestelmätiede

TEKSTI LISETTE JAAKOLA KUVAT JULIA FESIUK

– Päädyin nykyiseen työtehtävääni monien mutkien kautta. Kiinnostuin muotoilusta ja luovista aloista jo opiskeluaikoina, mutta sen jälkeen tie vei pitkäksi aikaa toiselle alalle, Reetta Noukka kertoo Helsingin Designmuseon kahvilassa muotoilun suurimpien klassikoiden keskellä. Hän aloitti Finnish Design Shopilla helmikuussa 2017 ensin myynti- ja markkinointipäällikkönä. Nykyään hän toimii yrityksen operatiivisena luotsaten viisikymmenhenkistä tiimiä. Noukka hakeutui Finnish Design Shopille jo opiskeluaikoina vuonna 2009, kun yrityksen toimitusjohtaja Teemu Kiiski oli puhumassa Turun kauppakorkeakoulun tilaisuudessa. Kiinnostus heräsi ja Reetta olikin seuraavana päivänä puhelimitse yhteydessä toimitusjohtajaan. – Soitin Teemulle seuraavana päivänä, että haluan harjoitteluun. Kauppakorkeakoulu maksoi harjoittelutukea ja sainkin myytyä itseni 3 kuukauden mittaiseen harjoitteluun, jonka jälkeen jatkoin vielä kesän siellä täysipäiväisesti. Finnish Design Shop on vuonna 2004 perustettu designia myyvä verkkokauppa, jonka pääkonttori sijaitsee Turun Iso-Heikkilässä. Noukan harjoitteluaikana yritys oli vasta viisihenkinen. Yritys on kuitenkin alusta asti ollut vahvasti kansainvälinen. Reetta kertookin saaneensa paljon vastuuta jo opiskeluaikana. – Olin muun muassa vastuussa Yhdysvaltojen kaupan avaukseen liittyvistä toimenpiteistä. Nautin erityisesti siitä, että sain olla viemässä suomalaista ja pohjoismaalaista osaamista maailmalle. Pohjoismaalaisuus näkyykin kaikessa tekemisessä, ja on muodostunut yritykselle tärkeäksi kilpailukeinoksi markkinoilla. Aito pohjoismaalaisuus on sellaista, jota monet kilpailijat eivät pysty kopioimaan. Nykyään Finnish Design Shopin mynnistä jopa puolet tulee ulkomailta, ja ostoksia tehdään eri puolilla maailmaa kellon ympäri. Aamut alkavatkin aina tarkistamalla myynnit puhelimesta. – Myönnän, että lomallakin tulee vilkuiltua puhelimen suuntaan, Reetta naurahtaa. Tämän lisäksi Reetan päiviin sisältyy muun muassa työhaastatteluita ja kokouksia, joissa ideoidaan esimerkiksi tulevia markkinointikampanjoita. Uusien työtehtävien myötä Reetta on vastuussa myynnin ja markkinoinnin lisäksi ostoista, asiakaspalvelusta ja HR-asioista. Finnish Design Shop on kokenut hurjaa kasvua viimeisen

14 vuoden aikana. Reetta kuitenkin kuvailee yrityskulttuuria joustavaksi ja avoimeksi. – Yrityskulttuuri toki muuttuu aina, kun taloon tulee uusia ihmisiä. Yrityskulttuurimme avaintekijät ovat lämmin mehenki, matala hierarkia ja kasvuyrityksen kunnianhimoisuus, jotka toivottavasti paistavat läpi tekemisestämme. Kierrellessämme designmuseota näimme paljon uusia ja vanhoja tuttavuuksia sekä arjen muotoilua, jota ei välttämättä edes designiksi tunnista. Kysyimmekin Reetalta mikä designtuote tulisi löytyä jokaisen suomalaisen kodista. – Mielestäni ei ole mitään tiettyä tuotetta. Suosittelen ehdottomasti laittamaan persoonallisuutta peliin ja ostamaan tuotteen, joka puhuttelee itseään. Oma lempituotteeni tällä hetkellä on Ilmari Tapiovaaran Maija-valaisin. Silmä ei tunnu kyllästyvän siihen lainkaan. Maija-valaisimet ovat saaneet inspiraation Bonselin Maija Mehiläinen -lastenkirjasta, mikä näkyy niiden mehiläispesää muistuttavassa muodossa. Reetta suosittelee jokaisen harkitsemaan edes jonkun designtuotteen ostamista, vaikka ei kokisikaan itse olevansa designhenkinen ihminen. Aikaa kestävä design laadukkaasta materiaalista on vastuullinen valinta. Designtuotteet ovat ekologinen ja taloudellinen valinta; ne kestävät aikaa niin estetiikan kuin laadun ja toiminnallisuudenkin puolesta. Reetta innostuukin kertomaan designtuotteista ja mainitsee vielä haaveilevansa Eero Saarisen womb-tuolista. Suosikikseen hän mainitsee myös Norman Chernerin Armchairin. Vaikka Reetta kokeekin löytäneensä itsensä ammatillisessa mielessä, hän korostaa, ettei uran tarvitse edetä suoraviivaisesti. Tärkeää olisi hakeutua tehtäviin, joissa kokee oppivansa eniten. Valmistumisen jälkeen vuonna 2011 hän oli töissä kansainvälisessä bränditalossa Unileverillä kuuden vuoden ajan. Erityisesti Noukka kiittelee Turun yliopiston mentorointiohjelmaa, jota kautta päätyi kyseiseen yritykseen. – Olen erityisen kiitollinen omalle mentorilleni Sirpa-Liisa Hastille, joka auttoi minua työnhaussa ja vinkkasi minulle ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikkani Unileverillä. Unilever tarjosi Noukalle paikan opetella ja kehittyä. Reetta kertoo saaneensa Unileveriltä alusta asti vastuullisia projekteja.

2/18 KYliste.

– Oli yllättävää miten paljon sain alusta saakka vastuuta siellä. Unilever ei todellakaan ollut mikään kahvinkeittopaikka, Reetta naurahtaa pilke silmäkulmassa. – Opin Unileverillä valtavan paljon. Kaikki oli todella paljon omasta itsestä kiinni. Omilla teoilla pystyi vaikuttamaan ja muuttamaan ihmisten käsitykset kokonaan omasta itsestään. Kiitän niitä esimiehiäni, jotka uskoivat minuun ja puskivat minua urallani eteenpäin. Oli vaikea päätös vuonna 2017 siirtyä Unileveriltä takaisin Finnish Design Shopille. Olen kuitenkin onnellinen siitä valinnasta. Entisenä TuKY-aktiivina Reetta haluaakin vielä korostaa opiskelijoille, kuinka mahtava mahdollisuus on lähteä mukaan Turun KY:n toimintaan. – Kokemuksien hankkiminen opiskelujen aikana on sanoinkuvaamattoman tärkeää. Sitä kautta saa kokemuksia, joista ammentaa arvokasta osaamista työelämään. Erityisesti Noukka korostaa johtajuuskokemuksien kautta saavutettavaa hyötyä työelämässä. Haastattelun lopuksi siirryimme vielä Designmuseon alakertaan Lorem ipsum -näyttelyyn. Lorem ipsum on osa merkityksetöntä mallitekstiä, jota graafiset suunnittelijat käyttävät täytetekstinä toistaiseksi keskeneräisen tekstisisällön ulkoasussa. Näyttelyssä katsojaa herätellään pohtimaan

KYliste. 2/18

muun muassa suunnittelijan työolosuhteita ja työn tarkoitusta. Alakerrassa silmäämme pistää surullisen samaistuttava teksti tietokoneen ruudulla: Kello on 21:07. Olet kotonasi ja sinun tulisi palauttaa typografia III-kurssin tehtävä huomisaamuksi. Etkä ole vieläkään tehnyt vittu yhtään mitään. Pääsi on aiva tyhjä ja stressi aiheuttaa fyysistä pahoinvointia. Mene lattialle makaamaan. Keitä teetä. Designmuseosta poistuimmekin hymyn saattelemana. Takaraivoon jäi kuitenkin vielä elämään ajatus omasta tulevaisuudesta sekä tulevan urani tarkoituksesta. █

Wanted:

builders of a better working world

EY tarjoaa uramahdollisuuksia tilintarkastuksen, konsultoinnin, veropalveluiden, yritysjärjestelyiden ja liikejuridiikan parissa opiskelijoille, vastavalmistuneille ja kokeneille ammattilaisille. Olemme alamme suosituin työnantaja opiskelijoiden mielestä, eikä ihme − meillä saat vastuuta ja pääset käsiksi monipuolisiin tehtäviin kansainvälisessä työympäristössä. Tutustu meihin ja avoimiin työpaikkoihimme urasivuillamme ey.com/fi/careers EY Suomi Urasivut

@eyficareers

KYLISTE LUKEE TEKSTI OLGA LIPASTI

Häämöttävätkö viimeiset tentit jo nurkan takana? Eikö jäljellä ole mitään luettavaa? Haluatko uppoutua mukaansatempaaviin seikkailuihin ja unohtaa tosielämän murheet? KYliste keräsi kesän kirjavinkit, jotka takaavat lomapäivien parhaat ajanvietteet sekä helpottavat tenttilukemisen puutteesta aiheutuvia vieroitusoireita.

Yuval Noah Harari – Sapiens – ihmisen lyhyt historia, 2011

Dan Rhodes – Taputtavat pikku kätöset, 2011

Napakaksi ja helppolukuiseksi paketiksi tiivistetty ihmiskunnan historia yhtäaikaisesti hauskuuttaa ja sivistää lukijaansa. Teos haastaa vallitsevia käsityksiä siitä, kuinka ihmisestä tuli ihminen, miksi uskomme mihin uskomme ja mitä tulevaisuudessa kenties tapahtuu ollen samalla kiinnostavaa ja mukaansatempaavaa luettavaa.

Tämä mielenkiintoinen, makaaberi ja todella mustaa huumoria pursuava, paremman sanan puutteessa rikosromaaniksi luokiteltava kirja ei kenties sovi kaikille. Ennalta-arvaamattomia käänteitä sekä väkivaltaisia, joskin hämmentävällä tavalla hilpeitä kohtauksia yhdistelevä kertomus yllättää lukijan kerta toisensa jälkeen käsittämättömällä outoudellaan.

Anthony Doerr – Kaikki se valo jota emme näe, 2014

Yhtä aikaa kaunis, koskettava ja jännittävä, vuonna 2015 Pulizer-palkittu romaani on toisen maailmansodan aikaan sijoittuva kertomus oikeasta ja väärästä, ihmisyydestä, nuoruudesta ja menetyksestä. Lasten näkökulmasta kuvattu, uskomattoman elävä ja lämminhenkinen kerronta toimii ensimmäisestä sivusta lähtien ja saa lukijan janoamaan lisää.

J. Ryan Stradal – Keskilännen keittiöt, 2016

Tuhansia dollareita maksavia illalliskutsuja järjestävä, tarunomainen kokki Eva Thorvald toimii yhdistävänä tekijänä kirjassa, joka koostuu eri perspektiiveistä kuvatuista novellinomaisista pätkistä. Keskilännen keittiöt irvailee riemastuttavalla tavalla amerikkalaisen kulinarismikulttuurin murrokselle saaden lukijan vuoroin hykertelemään ja herkistymään.

Donna Tartt – Tikli 2013

Loistavaa viihdettä kokonaisuudessaan Tarttin kolmas romaani kertoo pojasta, joka nuorena menettää äitinsä räjähdyksessä ja rämpii sen jälkeen ilman perhettä aikuisuuteen rikollisuuden, huumeiden ja taiteen keskellä. Raaka ja jännittävä romaani on mieletön lukukokemus ja uskomaton selviytymistarina.

Paul Auster – Illuusioiden kirja, 2002

Mestarillisten tapahtumakuvausten sekä mieleenpainuvien henkilöhahmojen mukana voisi lukija pysyä kauemminkin. Illuusioiden kirja kertoo David Zimmerista sekä hänen projektistaan kirjoittaa elämänkerta Hector Mannista, mykkäelokuvaohjaajasta, jonka uskotaan kuolleen. Romaani pitää otteessaan veikeillä, joskin surumielisillä ja sirpaleisilla kohtauksilla, jotka kaikki kutoutuvat yhteen Hector Mannin arvoituksella.

OLUTMAISTELU, SIVISTYNEESTI

MA TI

KE TEKSTI ULKKIS

1. Olut Tarkka siemaus Maistuu mallakselle, laimennettu vedellä Kitkerä, karhea, hiilihapokas, viileä, lahtelainen

3. Olut Taetkka smaus Maistuu kannakselle, laitettu vedes Kiteä, kalle, hiilihapokas, hiileä, kasvainetana

2. Olut Tarka siemaus Maistuu mallakselle, laimennettu vedellä Kitkerä, Karhua, hiilihapokas, pyylevä, lahtelainen

4. Olut Tarkka slenaus Maitsuu Millalle, lamenenetu vesi Kiterw, karkea, hiiligrilli, Ville, lahtelane

*Lasi #1 Lapin Kulta, lasi #2 Lapin Kulta, lasi #3 Lapin Kulta, lasi #4 Lapin Kulta

1. Mitä teet täällä tiistai-iltana? 2. Mitä teet työksesi/opiskeletko? 3. Montako noppaa? 4. Mitä olet oppinut illan aikana? 5. Ennusta huomisaamun vointisi 6. Mikä on sinun toteemieläin? 7. Oletko TuKYn pj 8. TEVY? (kyllä/ei) J. U. 1. Tulin juhlimaan työhaastattelukutsua, Forteen. 2. Joo, opiskelen. 3. 243 (ss löytyy). 4. Kaksi caipiroscaa voi maksaa alle vitosen (5 valkovenäläistä 10e T. cia). 5. Hyvä, koska menen asuntonäyttöön. 6. Vihaan kysymystä, bordercollie. 7. Olen. 8. Ehdoton kyllä.

L. L. 1. Kyllä tänään jotkut juhlat keksitään. 2. Sanotaanko näin, että opiskeluoikeus on. 3. Just sain 6 lisää eli mulla on about 64. 4. Kännissä on aina hauskempaa. 5. Darra harmittaa. 6. Laiskiainen. 7. En ole. 8. TEVY on minulle on minulle henkilökohtaisesti niin saatanan tärkeä sen akkreditoinnin takia. Näin pääsen parempiin vaihtokohteisiin.

Keskiviikkona 14.3. Forten valtasivat DJ Cliff & DJ Mifa. Suuntasimme Forteen innolla odottaen, mitä ilta tällä kertaa tuo tullessaan. Ensimmäisenä katseemme osuivat DJpöydän edessä heiluviin tanssijoihin. Savukone pauhasi ja pyllyt heiluivat. Fortelle tyypillinen latinomusiikki jäi nyt taka-alalle, kun värikäs kirjo eri aikakausien hittejä vaihtui niin tiuhaan tahtiin, ettei kuuntelija pysynyt enää edes mukana. Väliin DJ huusi mikkiin: ”Woop woop”. Aluksi huvittavalta tuntuneet huudot alkoivat lähinnä ärsyttämään, kun loppua ei näkynyt. Ammattitanssijoita musiikin vaihtuminen ei näyttänyt haittaavan, vaan liikkeet jatkuivat sulavina rytmikikkailuista huolimatta. Suuntasimme porukalla tanssilattialle. Ideana ei ollut tanssiminen, vaan tanssijoiden sulavien liikkeiden ihailu lähietäisyydeltä. Juuri, kun olimme päässeet eturiviin, tanssijat yllättäen katosivat savuverhon taakse. Tanssilattia oli nyt meidän. Tunnelmaa häiritsivät enää DJ:n päättömät huudot. Fiilikset illasta olivat sekavat, mutta onnentäyteiset. Tässä kohtaa Forte tuntui jo niin kotoisalta, että siellä oli jopa ihan hyvä olla. Olimme taas askeleen lähempänä sunnuntaita, henkistä rappiota, fyysistä mörköytymistä ja ennen kaikkea voittoa.

2/18 KYliste.

TO PE

KYliste. 2/18

Alumneilta kuultua: "No tottakai Ulkkis tulee tänne; kaikki ovat käyneet saman läpi jollain tasolla. Teette arvokasta työtä. Työtä, jota ei arvosteta, mutta jolla ylläpidetään TuKYn mainetta ja juhlimisen kulttuuria. Olette pärjänneet hyvin ja olemme ylpeitä, että perinteitä jatketaan. From Sunday to Sunday bitches!" Ulkkikselta kuultua: "Tämä ilta oli paras tähän mennessä. Saimme paljon porukkaa paikalle, suureksi osaksi alumnien innostamina. Aiempina päivinä on ollut muutamia vieraita, mutta tänään oli tukijoita monesta eri jaostosta ja ainejärjestöstä, puhumattakaan kaikista muista ihanista rellestäjistä. Jopa KYlisteen päätoimittajat tulivat mukaan juhlimaan!" Vaikka tiedostimme täysin, kuinka farssi viikon Forte oli konseptina, löysimme torstaina siitä uusia koomisuuden tasoja. Kuulostaa ehkä naurettavalta, mutta tällä ViFo-tempauksella oli merkitystä niin alumneille kuin meillekin. Tässä vaiheessa viikkoa oli aivan varmaa, että ViFo suoritettaisiin kunnialla loppuun."

Vaikka ViFoa oli jo takana useampi päivä, niin jo aamusta asti oli tunne, että tästä illasta tulisi jotain erityistä. Päivä kului normaalisti töissä tai opiskeluja suorittaessa, mutta kaikilla meillä jyskytti takaraivossa ajatus, että tämän yön Fortesta tulisi jotain ainutlaatuista. Pitkän päivän päätteeksi vihdoin koitti h-hetki. Itse panostin tavallista enemmän iltaan, koska tiesin, että tänään olisi luvassa laadukasta hauskanpitoa. Kävin hyvissä ajoin suihkussa, siistin parran ja varmistin vielä, että jokainen hiussuortuva laskeutui, kuten olin ajatellut. Ulos lähtiessäni tunsin jalkojeni hapuilevan jalansijaa tavallista enemmän. ViFoahan oli jo takana useampi ilta, joten hoiperteleva askel ei ollut uusi tuttavuus. Kun istuin pöytään, niin huomasin heti kanssatovereistani, että myös heillä oli perhosia vatsassa kuten minullakin. Odotimme malttamattomina kellon kuluvan. Ja viimein aika koitti. Hetki jota me kaikki olimme odottaneet. Nyt se tapahtuisi. MANSESTERI lavalla! Keikka oli ihan ok.

Päivä seitsemän. Podin krapulaa vielä eilisestä, toissapäiväisestä… no, siis vielä edellisestä sunnuntaista. LaFoon ei kohdistunut mitään odotuksia, ja kävin pääni sisällä kamppailua toivon ja kaipuun välillä. Toivo edusti haasteen päättymistä, kaipuu puolestaan osoitteen Kristiinankatu 8 viisikirjaimisen valotaulun jälleennäkemistä. Saavuimme etkoilta Forteen melko myöhään. Iltaa piristivät kuntalaiset, joita arvioni mukaan oli noin kolmasosa LaFon väestöstä. Illan fiilistä nostatti myös se, että edeltävän illan riennoissa olimme löytäneet Fortesta uuden puolen. Esitellessäni blackjackpöytiä ja wc-tiloja vieraileville kuntalaisille tuli kotoisa olo ja ymmärsin jääväni kaipaamaan tätä tunnetta. "Home is where your heart is." Ei se Fortessa ainakaan ole, mutta koin kuitenkin löytäneeni rauhan itseni ja Forten välille. P.S. ViFon lempijuomakseni vakiintui drinkki nimeltä Muru. Sellainen punainen juoma. Lapsuuteni muistot heräsivät pintaan Fortessa ilta toisensa jälkeen juuri tämän juoman takia. Maistui aivan Twister-mehujäältä.

Sunnuntaina joukkomme heräsivät haikein mielin koitoksen ollessa lähes päätöksessään. Edellisillan LaFo oli ollut valtava menestys: kuntalaiset olivat löytäneet paikalle runsaslukuisina, ja mukaan oli tarttunut myös muutama Merkantila Klubbenin edustajakin. Aloitimme viimeisen päivämme hyvissä (ajoin) noin klo 16 aikaan saunomalla ja piiskaamalla itseämme vielä viimeiseen suoritukseen. Saapuessamme Forteen viimeistä kertaa hetkeen ovimiehet heittivät meille uuden haasteen: "Vetäkää nyt vielä toinen viikko." Harkitsimme asiaa noin kolmen tuhannesosasekunnin ajan, mutta tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että ojennamme tämän haasteen seuraavalle ihmiskokeen suorittajaryhmälle SuFo sujui väsyneissä, mutta onnellisissa tunnelmissa. Kävimme läpi viikon aikana syntyneitä unohtumattomia, pääosin kuitenkin unohdettuja, muistoja ja nautimme vielä viimeisetkin Gin Tonicit hymyssä suin. Viikko oli pitkä ja raskas, ja osa hallituksestamme suorittikin häpeällisen kunnioitettavasti kaikki seitsemän päivää, iltaa ja yötä SuFosta SuFoon. Erityismaininnan ansaitsee KY-Sportin mainetta ylläpitänyt Janne Kuusela, joka ei suostunut antamaan haasteessa periksi. █

LA SU 2/18 KYliste.

TEKSTI JOHANNA MALIN KUVAT JESSE ORRICO & LISETTE JAAKOLA

diy-oksanaulakko Muutin vähän aikaa sitten, ja minua häiritsi pahasti tyhjyyttään ammottava seinä sänkyäni vastapäätä. Yksi ilta sitä tuijotellessani mietin eri vaihtoehtoja kuten tauluja, seinään maalaamista tai koristetarroja. Halusin keksiä jotain erilaista ja luonnon läheistä. Löysin sitten hauskan idean, jossa puun oksasta oli tehty hyllyn ja naulakon combo. Tällaista lähdin sitten toteuttamaan.

TARVIKKEET: MAASTA NAPATTU OKSA SAHA PORAKONE ISKUPORAKONE RUUVEJA MAALIA (HALUTESSASI)

VAIHE 1: OKSAN LÖYTÄMINEN Vanhempani asuvat maalla, joten aloitin projektini kruisailemalla Kuusjoelle, nappaamalla sahan käteen ja kävelemällä metsään. Löysin maasta yhden ison oksan, jota lähdin sahailemaan pienemmäksi. Oksan täytyy olla tarpeeksi paksu, jotta se jaksaa kantaa painoa ja ettei se ei halkea kiinnityksessä. Jokamiehenoikeuksien mukaan maahan pudonneita oksia saa kerätä sieltä, missä liikkuminenkin on sallittua. Varsinais-Suomessa yhden metsähehtaarin hinta on noin 1 000-10 000 euroa, mikä ei sekään tietenkään ole huono vaihtoehto kylterille.

Vaihe 2: Oksan siistiminen

Siistin oksan kaikesta kaarnasta ensin puukon ja lopuksi hiekkapaperin avulla. Alkuperäisenä suunnitelmana minulla oli maalata oksa kultaiseksi tai valkoiseksi. Käsittelyn jälkeen oksa oli kuitenkin niin kauniin värinen sellaisenaan, että päätin jättää sen maalaamatta. Hiomisen jälkeen oksan kannattaa antaa kuivua muutama päivä. Itse jätin oksan kuivumaan vanhempieni autotalliin kolmeksi kuukaudeksi.

Vaihe 3: Seinään kiinnityksen valmistelu Jotta oksa ei halkeaisi seinään kiinnittäessä, on siihen hyvä porata ensin ruuveille paikat. Porasin ensin oksasta läpi 5mm poralla toiseen päähän kaksi ruuvipaikkaa ja kapeampaan päähän yhden. Tämän jälkeen tein 8mm poralla ruuvien kannoille paikat, jotta ruuvit uppoisivat oksaan nätisti.

Vaihe 4: Seinään kiinnitys

Seinän poraus oli ehdottomasti projektin vaikein osa, ja kyseiseen vaiheeseen tarvitsee kunnon tarvikkeet. Uudemmissa taloissa väliseinät ovat pääsääntöisesti Gyproc-seiniä, joihin poraaminen ja ruuvin kiinnittäminen on hieman helpompaa kuin 50-luvun betoniseinään, johon poraaminen ei välttämättä aina ole niin helppoa. Aloitin oksan seinään kiinnityksen poraamalla iskuporakoneella 6mm leveän ja 4cm syvän reiän seinään. Tämän jälkeen iskin seinään 6mm leveät tulpat. Näiden vaiheiden jälkeen oksa oli helppo kiinnittää seinään valmiiksi porattujen reikien avulla. Käyttämäni ruuvit olivat 5mm leveitä. Rautakaupan myyjät auttavat kyllä oikeiden ruuvien ja tulppien löytämisessä, kunhan itsellä on vähän hajua siitä, millaiseen seinään on tavaraa kiinnittämässä. Seinää poratessa on hyvä varmistaa, ettei vahingossa poraa sähköjohtoihin tai putkiin. Jos on mahdollisuus, että seinässä, johon olet poraamassa, on putkia tai johtoja, voi asian varmistaa rakenneilmaisimella, jollaisen voi esimerkiksi vuokrata parilla kympillä.

Vaihe 5: Oman kädenjäljen ihailu

Vaikka itse sanonkin, niin kyllähän siitä hieno tuli! Hintaa tälle naulakolle tuli loppujen lopuksi 3,79€, joka meni pussilliseen ruuveja. █

2/18 KYliste.

KYS SIN FEST

TEKSTI OLGA KAUVOSAARI & ARTTURI KOLKKA

ARIK ESÄ

KYliste. 2/18

Cause all I ever wanted and all I ever needed was right here in the stranger’s kiss…

Kesä on himon, kaipuun ja irtiottojen aikaa. Sisältämme kumpuaa tunne, jonka viimeksi tunsimme syyskuun viimeisinä aurinkoisina päivinä. Jo lähes vuoden olemme etsineet sitä samaa palon ja vapauden tunnetta. Vaikka sieraimemme ja keuhkomme täyttyvät hiekkapölystä, emme voi lakata hymyilemästä: kesä ja festarit ovat melkein täällä! Alex Cameronin kappaleen “Stranger’s Kiss” musiikkivideolla Girls-sarjasta tunnettu Jemima Kirke esittää Cameronia palavasti ihailevaa fania. Samalla tavalla kuin me olemme odottaneet kesää jo ikuisuudelta tuntuvan ajan, rakastunut fani etsii epätoivoisesti idoliansa New Yorkin vilinästä. Ja kun hän vihdoin löytää etsimänsä, rakkauden liekit syttyvät tuleen ja näistä kahdesta tulee pysäyttämätön kaksikko. Näin käy myös, kun kohtaamme kauan odotetun kesän. Jos sinunkin liekkisi syttyivät Alex Cameronille kyseisen musiikkivideon jälkeen, ei hätää! Pääset fanittamaan tätä nousevaa artistia jo tänä kesänä Helsingin Sidewaysfestareilla 8.-10. kesäkuuta. Näillä kolmen päivän elektronisen musiikin pippaloissa pääset myös näkemään muun muassa Young Fathersin, Apparatin, TOKiMONSTAn sekä MØn. Entä mitä tehdä juhannuksena? Jos sopivaa kesämökkiä ei löydy, tai maalle ei vain ehdi lähteä, esimerkiksi Stadin juhannus tarjoaa varsin lupaavan ratkaisun. Jo kolmena aikaisempana vuonna loppuunmyyty tapahtuma järjestetään Lonnan saaressa 22.-23.7, Helsingin keskustan lähistöllä. Tapahtuma sisältää monia tutustumisen

arvoisia artisteja, kuten suomalainen vastikään esikoisalbuminsa julkaissut Lake Jons sekä Gaselleista tunnettu Dj Ibusal. 21.7. avajaiskonsertissa esiintyy Olavi Uusivirta sekä odotettua kakkoslevyä valmisteleva Pasa. Jos kaipaat uutta ja hieman erilaista musiikkia, suosittelemme rakkaan kotikuntamme Turun Ilmiö-festivaalia. Lauantaina 28.7. Uittamon kansanpuistossa järjestettävässä tapahtumassa kuullaan muun muassa ambientin ja funkin soundeja Jesseltä, pirteän pehmeää rokkia saksalaiselta Gurr-yhtyeeltä sekä sumuisen kaunista tunnelmaräppiä Draama-Helmiltä. Oletko kyllästynyt temmeltämään Ruissalon hiekkateillä yön pikkutunneilla kesän paahtavimpina päivinä? En minäkään! Ruisrock-festivaali tarjoaa tänä vuonna monipuolisen kattauksen sekä tuttuja artisteja että uusia tulokkaita. Viime vuonna Kriitikoiden valinta -Emman voittanut Litku Klemetti tarjoaa hyväntuulista poppirokkia, jonka tahdissa tanssijalka alkaa väkisinkin vipattamaan. Suosittelemme lämpimästi myös Tyler the Creatorin, $nown, Antti Aution, Onni Boin tai Vestan keikkoja. Stranger’s kiss -kappale taustalla soiden lopetan tämän festarihypetyksen ja toivotan mitä rattoisinta kesää. Nähdään festareilla! Minut löytää eturivistä. Tai jahtaamasta Alex Cameronia. █

2/18 KYliste.

EDISONIN OPISKELIJAEDUT OPISKELIJAKORTILLA HYÖDYNNÄ HÄIKÄILEMÄTTÄ!

HAPPY HOUR PELA 2200 OLUT 0.4L SIIDERI 0.3L LONKERO 0.3L VALKOVENÄLÄINEN KELKKA IRMA MARIANNE MA MUSTIKKASHOT NOPEE MINTTU 2CL NOPEE TEQUILA 2CL

#brighterbetter BAR EDISON - Kirkkaasti viihtyisämpi Pääkirjastoa vastapäätä

Kauppiaskatu 4, Turku

ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY TUKY:N TARRALLA KLO 2224

minäkö muka kulutan kulttuuria? TEKSTI TUULIA VALAJA & KIIA ROUHELO

Kuten eräs viisas tukyläinen kulttuuritar kerran sanoi: “Sana kulttuuri on ihana. Sen eteen voi läimästä oikeastaan ihan mitä vaan.” Korkeakulttuuri. Agrikulttuuri. Musiikkikulttuuri. Urheilukulttuuri. Populäärikulttuuri. Kulutuskulttuuri. Juomakulttuuri. Ruokakulttuuri. Ruumiinkulttuuri. Popkulttuuri. Opiskelijakulttuuri. Pubikulttuuri. Merca-kulttuuri. Organisaatiokulttuuri. Deittikulttuuri. Nuorisokulttuuri. Alastomuuskulttuuri. Roskakulttuuri. Liikennekulttuuri. Muinaiskulttuuri. Sitsikulttuuri. Mayakulttuuri. Tapakulttuuri. Somekulttuuri. Kahvikulttuuri. Keskustelukulttuuri. Saunakulttuuri. Selfie-kulttuuri. Mökkikulttuuri. Speksikulttuuri. Muotikulttuuri. Jalkauduimmekin tekemään empiiristä tutkimusta siitä, miten eri tavoin kulttuuria voi suorittaa Turussa. Aivan ensiksi havaitsimme suorittamisen olevan täysin väärä verbi kuvaamaan kulttuurin kokemista. Sen jälkeen mielemme räjähtivät hoksatessamme myös suorittamisen kulttuurin olevan vakiintunut termi. Harmillista tosin, että kovinkin hyppivästi etenevälle tekstille emme löytäneet omaa kulttuurilokeroa. Kulttuurin kuluttamisemme sisälsi kierrätyskulttuuria, ruokakulttuuria, museokulttuuria, kulutuskulttuuria, populäärikulttuuria sekä pubikulttuuria. Eli toisin sanoen kävimme kirpputorilla, Kuoren brunssilla, Aboa Vetus -museossa, Hulluilla Päivillä, katsoimme Kumman Kaa -klassikkosarjaa sekä Pubivisassa dominoimassa (=tulimme kesken kaiken, tiesimme kolme vastausta ja äänestimme jaloillamme visanpitäjää pitämään tunkkinsa).

Kuulostavatko arkisilta aktiviteeteilta? Sitähän kulttuuri parhaimmillaan on. Opimmeko tai koimmeko jotain suurta ja uskomatonta? Emme. Olisiko pitänyt? Ehkä. Kuluttaessamme kulttuuria oikein suunnitelman kanssa teimme kuitenkin havainnon, että jollekulle se olisi saattanut olla jopa tavanomainen sunnuntaipäivä. Tämän havainnon pohjalta päätimme lanseerata termin “kulttuurijalanjälki”. Kuinka suuri on sinun kulttuurijalanjälkesi? Saattaako se olla suurempi kuin arvaatkaan? Vapputapahtuma Comedy Night myi loppuun lähes yhtä vauhdikkaasti kuin SikaWappu tai Bussikännitkin. Kulttuuria sekin, parhaimmillaan. Toisaalta näytitkö keskisormea autoilijalle tämän jarruttaessa vasta viime tipassa ennen suojatietä? Liikennekulttuuria, liikennekulttuuria, ja lisäksi sinä ekologisena yksilönä kulttuurijalanjälkeä kasvattamassa ja jalankulkijana hiilijalanjälkeä pienentämässä. Vaikkei tämän artikkelin esittämää analyysia kulttuuritermin monimuotoisuudesta varsinaisesti voisi kuvailla kattavaksi, ehdotamme silti sen pohjalta kulttuuri-termin käyttöön kiinnitettävän enemmän huomiota. Seuraavan kerran pyytäessäsi ystävääsi kahville (tai sluibailemaan koulutöistä), voisit pyytää häntä harjoittamaan kanssasi Merca-kulttuuria. Tai ostitko Pikkulaskiaislipun vai elämyslahjakortin opiskelijakulttuuriin? Veditkö kohtuuttoman torstailekan vai testasitko pubikulttuuria? Kieli rakentaa todellisuutta ja toivommekin tulevaisuudessa kulttuuria kaikkien huulille. Toisena vaihtoehtona ehdotamme, että kulttuuritermi vaihdetaan johonkin toiseen, vähemmän latausta sisältävään sanayksilöön. Samaa toivomme tosin myös termeille verkostoitua sekä torstaileka. █

"Jalkauduimmekin tekemään empiiristä tutkimusta siitä, miten eri tavoin kulttuuria voi suorittaa Turussa. "

2/18 KYliste.

KASVAAKO SUOMALAISISSA METSISSÃ„ MUOTIBISNES?

TEKSTI EVI OIVANEN KUVAT FRANK FLORES

KYliste. 2/18

aapallolla vallitsee varsin epäsuotuisa fast fashion -trendi, jossa muotijätit massatuottavat uusimmat vaatteet catwalkeilta kauppaan jopa parissa viikossa. Tällä on kuitenkin hintansa; puuvillan keinotekoinen kastelu ja viljelyssä käytetyt kemikaalit kuormittavat ympäristöä, tekokuiduista irtoaa pesuveteen mikromuovia ja materiaalia menee hukkaan, jos kierrätys ei toimi. Tuhoisa kehitys tekstiilialalla tarjoaa kuitenkin Suomelle mahdollisuuksia soluttautua näkyvämmin mukaan kansainväliseen muotibisnekseen. Mahdollisuutemme piilevät kuitenkin jossain muualla kuin samojen trendien omaksumisessa. On enää pelkkä ajan kysymys, koska muotibisneksen tärkeimpien raaka-aineiden, eli tekstiilien valmistus muuttuu radikaalisti. Väistämätön fakta on, että tarvitsemme kokonaan uusia ja ekologisempia valmistusprosesseja sekä materiaalivaihtoehtoja. Suomessakin juuri nämä aiheet ovat houkutelleet tutkijoita puoleensa. Mediassa esiin ponnahtelevat termit puukuitulanka ja Ioncell-F, mutta mistä näissä lopulta on kyse? Räjähdysmäisesti kasvaneen tekstiiliteollisuuden raaka-aineen tarpeen ja tekstiilijätteen määrän kasvun tuloksena puukuidusta ollaan kehittämässä korvaavaa vaihtoehtoa puuvillalle myös muotiteollisuuden raaka-aineena. Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa on kehitetty puukuitua Ioncell-F -teknologian avulla, jossa ei käytetä lainkaan haitallisia kemikaaleja. Näin ollen käsissämme on ympäristöystävällinen vaihtoehto tavattoman paljon vettä nielevälle puuvillan tuotannolle. Seurasin jonkin aikaa sitten Marimekon toimitusjohtajan Tiina Alahuhta-Kaskon haastattelua muodin ja teknologian yhdistämisestä. Hän korosti, kuinka sekä designin että teknologian laadukasta osaamista löytyy Suomesta paljon, mutta mahdollisuutemme maailmanlaajuisen kilpailuvaltin luomisessa, on näiden alojen yhdistämisessä. Stora Enso ja Marimekko ovat yhdessä mukana uusiutuvan, kierrätettävän ja ympäristöä säästävän puukuidun kehitystyössä, jossa pyritään lopulta luomaan myös ajattomampia ja kestävämpiä muotikappaleita markkinoille. Seurattuani haastattelua, havahduin itsekin pohtimaan, onko tämä teknologian ja muodin fuusioitumisen seurauksena syntynyt kuitu-innovaatio Suomen seuraava kansainvälinen menestystarina? Tänä päivänä voi kävellä sisään 3D-skanneriin, joka tulostaa kävijän omien mittojen mukaan räätälöidyn asun. Asu hylkii likaa, reagoi lämpötilan muutokseen ja onnettomuustilanteessa se jopa kovettuu suojaavaksi kuoreksi. Teknologia ja muoti eivät ole tyypillisesti kulkeneet käsi kädessä, mutta tällaiset oletukset ovat murroksessa ja puettava teknologia tekee tuloaan vauhdilla. Uusien teknologisten sovellusten myötä muotimaailma hyötyy yhä enemmän tekniikasta ja vastaavasti tekniset laitteet pyrkivät jatkuvasti olemaan muodikkaita pysyäkseen kilpailun tahdissa. Alansa johtaviin yrityksiin maailmassa lukeutu-

va Clothing+ tuottaa tekstiilielektroniikkaa integroimalla puettaviin tekstiileihin antureita. Myös kotimainen Reima hyödyntää tätä teknologiaa lastenvaatteissaan keräten dataa vaatteen käyttäjän aktiivisuudesta. Puettava teknologia on maailmalla kuitenkin jo varsin kilpailtu ala, johon moni muotijätti on sitonut kiinni suuria summia. Tästä syystä Suomella lienee muodin saralla paras markkinarako juuri puukuidun hyödyntämisessä. Entä, jos itse puukuituun voitaisiin liittää yhä enemmän teknologiaa? Tutkimuksen kohteena onkin jo esimerkiksi puukuidusta tehdyn kankaan muotoilu 3D-tulostimilla. Tämä vie meidät heti harppauksen eteenpäin muista markkinoilla toimijoista, jotka käyttävät teknologiaa sisältävissä muotiluomuksissaan perinteisiä tekstiilimateriaaleja. Tulevaisuuden muotimaailmaa muovaavalla puukuidulla on taustalla pohjoisten metsien tarina ja puhtaan Suomen puu tulisi muodin mukana kirjaimellisesti ihmisten iholle. Suomi ei ole pelkästään alan edelläkävijä, vaan meillä on alalla myös maailmanlaajuista vaikutusvaltaa pitkän metsäteollisuustaustamme kautta. Käsissämme on nyt jotain uniikkia, ympäristöä säästävää, kuluttajien kysyntään vastaavaa ja kehityspotentiaalista muodin raaka-ainetta. Tästä voisimme kehittää luovuuden rajoja rikkovia luomuksia vietäväksi maailmalle, hyödyntäen vahvaa ja aitoa markkinointiviestintää. Muotiteollisuudelle on tarjottu mahdollisuutta toimia vahvana muutosagenttina, joka saa kuluttajat vähitellen muuttamaan asenteitaan ja tekemään kestävämmän kehityksen valintoja nyt ja tulevaisuudessa. █

p o r T t i t e o R I A "Valkama näkee tasapainottelun kaupallisen ja taiteellisen ajattelun välillä välttämättömäksi, mutta luonnolliseksi osaksi ammattiaan. Hän kertoo pyrkivänsä välttämään ristiriitoja ja keskittyvänsä kokonaisuuksien hallintaan." KUVAT LISETTE JAAKOLA TEKSTI VENLA KOKKOMÄKI

t e at t e r i s ta Kuka: Arto Valkama Titteli: Turun Kaupunginteatterin toimitusjohtaja Valmistumisvuosi: 2005 Pääaine: Markkinointi sivuaineet: taloussosiologia ja yritysjuridiikka

2/18 KYliste.

– On hyvin tavanomaisia työpäiviä ja sitten on niitä täysin absurdeja päiviä. Olen esimerkiksi aloittanut työpäivän naulaamalla mainosjulisteita Turun moottoritien varteen ja päättänyt kyseisen päivän isännöimällä presidentti Halosta illan teatteriesityksessä. Teatterialan vaihtelevuus sai Arto Valkaman pauloihinsa, ja “mä teen tätä nyt hetken aikaa” -mentaliteetti unohtui uran edetessä vauhdilla. Opiskeluaikoina teatteri toimi tasapainottavana tekijänä Valkaman elämässä. Nyt hän on ollut 15 vuotta teatterialalla eri johtotehtävissä, niistä viimeiset viisi Turun kaupunginteatterin toimitusjohtajana. – Ajauduin vahingossa tälle polulle. Olin harrastelijateatterissa mukana rakentamassa lavasteita, kun idea uuden teatterin perustamisesta virisi. Minua pyydettiin mukaan projektiin tuomaan “talousnäkökulmaa” ja ajatus uuden luomisesta kiehtoi. Tästä ajatuksesta kasvoi Linnateatteri. Valkaman urapolku on kulkenut lehden tekemisestä Linnateatteriin, sieltä edelleen vastaamaan Linnanmäen Peacock-teatterin toiminnasta, välissä muutamaksi vuodeksi Oulun kaupunginteatteriin ja lopulta takaisin Turkuun. Erityiseksi piirteeksi johtajuudestaan Valkama nimeää yhteisjohtamismallin, jota he ovat Mikko Koukin kanssa toteuttaneet jo Linnateatterin ajoista lähtien. Tämän hän kokee vahvuudeksi, sillä eriävät taustat ovat rikastuttaneet tekemistä sekä tuoneet uusia näkökulmia päätöksentekoon. Valkaman urapolku ei ole se perinteisin ekonomille. – Voisi ajatella, että opintoni eivät toisi teatteriuran käytännön tekemiseen paljoakaan, mutta todellisuus on toinen. Olen pitänyt muutamia kursseja Turun AMK:n puolella ja Kotlerin 4P:tä ja muita teorioita kerratessa oivalsin niiden liittyvän myös työnkuvaani. Eivät välttämättä konkreettisesti, mutta tausta-ajatuksena. Joku tuloksentekoon liittyvä näkökulma on säilynyt. Teatterinjohtaja kokee kulttuurialan erityiseksi, koska vaikka pyrkimys on toimia taloudellisesti tasapainossa, niin koskaan ei pyritä maksimivoittoon. Kulttuurialan organisaatiot ovat usein julkisesti rahoitettuja ja voittoa tavoittelemattomia. Tasapainoa hakiessa Valkama on alkanut pohtia, että voiton maksimointi ylipäätään ei välttämättä takaa maksimaalista voittoa. Kulujen karsiminen saattaa vain vahingoittaa näytelmän tekoprosessia. – Monelle tämä teatteriala on intohimoammatti. Käytännönasioiden hoitamisen pitää sujua moiteettomasti, jotta tätä intohimoa olisi mahdollisimman helppo päästä toteuttamaan. Kaupaunginteatteri työllistää yli 80 henkeä, ja tällaisten henkilöstöresurssien järjestäminen oikealla tavalla luo aivan valtavat voimavarat taiteen tekemiseen. Turun Kaupunginteatteriin tehtiin peruskorjaus, joka valmistui syksyllä 2017. Teatterin takatiloja laajennettiin ja tilaa muokattiin helppokulkuisemmaksi. Rakennus on auloineen ja kahvilatiloineen kaunis ilmestys. Valkama toivoo yleisön ymmärtävän suomalaisen teatterikulttuurin ainutlaatuisuuden jo ihan raken-

KYliste. 2/18

nusarkkitehtuurista lähtien. – Suomalaisten teatterirakennusten yleisötilat ovat upeita verrattuna kansainvälisiin rakennuksiin. Broadwaylla astutaan usein kadulta suoraan esityssaliin. Toisaalta valtavat ja hienot salit saattavat aiheuttaa epäilystä, osaako käyttäytyä oikein tai miten teatterissa pitää toimia, jos teatteri ei ole tullut tutuksi. Meidän tehtävä on madaltaa kynnystä ja huolehtia, että tuotannosta löytyy helppoa ja houkuttelevaa katsottavaa kaikille väestöryhmille ja teatterikävijöille. Suuret kävijämäärät tänä keväänä kerännyt Taru sormusten herrasta on hyvä esimerkki helposti lähestyttävästä ja houkuttelevasta teatteritarjonnasta. Valkamalla on porttiteoria teatterissa käynnistä: teatteria pitää annostella pienin annoksin nuoresta iästä lähtien, jotta se tulee tutuksi. Hänen mielestään, jos ihminen ei ole 30-vuotiaaksi asti käynyt kertaakaan teatterissa, niin todennäköisesti hän ei tule koskaan näkemään teatteria luonnollisena vapaa-ajanviettotapana. Pyrkimyksenä on tehdä Turun Kaupunginteatterista kulttuuritalo, joka tarjoaisi vaihtoehtoja myös nuorten mielessä esimerkiksi elokuvaillalle. Opiskeluaikoina Valkama oli kertomansa mukaan melko passiivinen ylioppilaskuntatoiminnassa. Valkaman valmistumisen jälkeen TuKYn kulttuuritoiminta on vilkastunut Speksin myötä, ja hänen kaltaisilleen teatterimielisille löytyisi varmasti projekteja myös järjestömme sisältä. – Teatteri oli opiskeluaikoina irrallinen osa elämääni. Olen pohtinut, että hakeudun usein tilanteisiin, missä tarkkailen ulkopuolella. En ikinä tule olemaan teatterilainen muiden teatterinjohtajien näkökulmasta – olen aina se kauppakorkeahattu päässä. Opiskeluaikoina taas olin teatteri-ihminen ennemmin kuin kauppislainen. Valkama näkee tasapainottelun kaupallisen ja taiteellisen ajattelun välillä välttämättömäksi, mutta luonnolliseksi osaksi ammattiaan. Hän kertoo pyrkivänsä välttämään ristiriitoja ja keskittyvänsä kokonaisuuksien hallintaan. Välillä Linnateatterista jäänyt yrittäjämentaliteetti puskee päätään, ja Arto kertoo pitävänsä ehkä turhankin kovaa budjettikuria. – Joskus huomaa, että pitäisi antaa vain mennä. Toisaalta tämä on tosi riskialtista tekemistä – esitystoiminta on ihmisten varassa ja näyttelijöille ei saa sijaisia henkilöstövuokrausfirmoista. Tänä vuonna jouduimme perumaan joitakin loppuunmyytyjä esityksiä näyttelijöiden sairastumisten takia, joten budjetteja tehdessä tulee ennemmin olla pessimisti ja varautua näihin tilanteisiin. Loppuun kysyimme teatterisuosituksia opiskelijoille: – Kesäteatteriin on tulossa treffikomedia Love me Tinder, joka sopii oikeastaan kenelle tahansa ikinä deittailleelle katsojalle. Syksyllä kiinnostava lisäys ohjelmistoon on Varissuo-musikaali, jossa katukulttuuri näkyy perinteiseen musikaaliin verrattuna enemmän. Jos sitä menisikin ensi viikonloppuna elokuvien sijasta teatteriin? █

2/18 KYliste.

www.pwc.fi/career

Talo täynnä mahdollisuuksia Jos ura tilintarkastuksen, riskienhallinnan, yritysjärjestelyiden, liikkeenjohdon konsultoinnin tai vero- tai lakipalveluiden parissa kiinnostaa, seuraa meitä somessa ja saat tiedon ajankohtaisista rekrytoinneista ja kuulumisista! Meillä sanonta ”työntekijä on ykkönen” otetaan ihan tosissaan. Siitä kertoo mm. jo kahtena vuonna peräkkäin saatu Great Place to Work -sertifikaatti.

PwC Suomi:

PwC Suomi on vastuullinen suomalainen työnantaja, joka kuuluu kansainvälisesti toimivaan PwC-ketjuun. Suomessa meitä on yli 1 000 asiantuntijaa 20 paikkakunnalla. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta, lakipalvelut, riskienhallinta sekä tilintarkastus- ja muut varmennuspalvelut. Tarkoituksenamme on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista asiakkaidemme merkittävimpiä ongelmia. Etsimme joukkoomme päämäärätietoisia, innostunutta työskentelyilmapiiriämme ylläpitäviä ihmisiä, joilla on aito halu kuunnella asiakasta. Työ meillä on monipuolista ja haasteita on tarjolla niitä haluaville. Tarjoamme hyvät edellytykset ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen, mielenkiintoiset asiakkaat, osaavat työkaverit sekä erinomaiset työsuhde-edut. Lisää tietoa: www.pwc.fi.

KÄYTÄVÄGALLUP Kysymykset: Mitä kuulokkeistasi kuuluu nyt? Mitä musiikki merkitsee sinulle? Käytkö musiikkitapahtumissa? Onko sinulla korvamatoa tai soiko joku biisi päässäsi?

KYliste. 2/18

KUVAT EMMI HÄMÄLÄINEN TEKSTI ANNASTIINA KARVANEN

Juuso Jokinen, 2. vuosikurssi, markkinointi 1. Rock-painotteista musiikkia, Billy Talentia. 2. Musiikki kulkee mukana arjessa aikalailla koko ajan. Kuuntelen useita tunteja musiikkia päivässä ihan jatkuvalla syötöllä. 3. Käyn festareilla, pääasiassa Ruississa. Yksittäisten bändien keikoilla ei tule käytyä. 4. Ei ole tällä hetkellä.

Jenna Ahokas, 3. vuosikurssi, toimitusketjujen johtaminen 1. Nyt soi itsetekemä Spotify-lista. Yleensä soi joku tietty artisti tai muu Spotifyn oma lista. 2. Musiikki on pakoreitti hälinästä, ahdistuksesta ja kaikesta. 3. Aina kun pääsee. Ruississa olen ollut joka vuosi, paitsi tänä vuonna jää välistä. 4. Vesta – Turvallista sotaa

Edona Jetullahi, 3. vuosikurssi, toimitusketjujen johtaminen 1. John Legend – A Good Night 2. Musiikki on boostaaja. siitä tulee hyvä fiilis. 3. En käy. Mulla on kotona kaikki musiikkitapahtumat. 4. Nimenomaan John Legendin A Good Night. Olen kuunNELLUT KAKSI PÄIVÄÄ PUTKEEN.

Henri Zhang, 3. vuosikurssi, yritysjuridiikka 1. Spotifyn Global top 50. 2. Kuuntelen musiikkia paljon. Se on keino päästä pois oikeaa elämää. Jos ei kuuntele musiikkia on ihan kauheeta, kyl te tiedätte. 3. Festerilla, klassikko Ruissi. Tykkään ihan oikeasti niistä artisteista siellä. 4. Hetkeen ei ole soinut mitään.

Markus Kyheröinen, 3. vuosikurssi, toimitusketjujen johtaminen 1. Linkin Parkia. 2. Musiikki auttaa rauhoittumaan ja keskittymään paremmin kouluhommien yhteydessä, kun pystyy sulkemaan taustametelin pois. 3. Kesäfestareilla kavereiden kanssa. Ruissi on varmaan kesän ykkönen. 4. Ihan milloin mikäkin. Ei ole yhtä korvamatoa.

2/18 KYliste.

RE SEPT I NURKKAUS

KY-GOURMETIN RESEPTINURKKAUS

TEKSTI SAARA SAHINOJA & EEVI NEUVONEN KUVAT EMMA SALO

KYliste. 2/18

RE SEPT I NURKKAUS

Keväinen parsakeitto Kulturellimpaa vihannesta kuin parsa ei hevillä löydy. Kevät on parsan kulta-aikaa, ja tässä herkullisen kevyessä keitossa parsan maku pääsee parhaimpiin oikeuksiinsa. Rouskuvat rosmariinilla maustetut krutongit kruunaavat keiton.

Kahdelle 0,5kg parsaa puolikas sipuli puolikas kasvisliemikuutio 4dl vettä 0,5 tlk kaurakermaa suolaa pippuria 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

Kuori parsat ja katkaise kovat kannat pois. Paloittele pienem- miksi paloiksi. Hienonna sipuli ja kuullota sitä öljyssä kattilan pohjalla. Kaada joukkoon kuuma vesi ja kasvisliemikuutio. Kiehauta. Lisää joukkoon parsat ja anna kiehua 5-10 min, tai kunnes parsat ovat pehmeitä. Kaada vähän lientä pois sivuun. Soseuta keitto. Lisää kerma, ja tarvittaessa lisää myös hieman lientä. Nauti!

Rosmariinikrutongit Leipää Oliiviöljyä Rosmariinia 1. 2. 3.

Leikkaa leipä kuutioiksi. Kuumenna pannu. Kaada reippaasti oliiviöljyä. Lisää leivät pannulle. Anna kypsyä kunnes ne ovat rapeita ja kullanruskeita.

Keittoa pystyy helposti muokkaamaan omaan makuun sopivaksi. Vaihda esimerkiksi kaurakerman tilalle ranskankerma tai ripottele keiton päälle paahdettua pekonia.

2/18 KYliste.

UUSI MAKU VESIMELONI

23 h -festarietkot Siljalla TALVIUNISET FESTARIKAUTEEN HERÄTTÄÄ BALTIC PRINCESSILLÄ HALOO HELSINKI! 6.6. JA LEGENDAARINEN PIKKU G 7.6. KEULA KOHTI KESÄÄ! Parhaat paikat varataan nyt silja.fi

KylteriPlus Maksimoi mahdollisuutesi ja räätälöi oma palvelukokonaisuutesi! KylteriPlus on maksullinen lisäpalvelupaketti, jolla kylterijäsen voi laajentaa palveluvalikoimaansa missä tahansa opintojensa vaiheessa. Palvelupaketin hinta on 25 €/lukuvuosi. Saat sillä käyttöösi henkilökohtaiset urapalvelut sekä oikeusturva- ja vastuuvakuutuksen. Lisäksi saat laajemman Kauppalehti-edun, Kauppalehti Option sekä kutsun Nuoret Ekonomit -kiertueen tilaisuuksiin jo kylterinä – opintojen vaiheesta riippumatta. KylteriPlus-palvelupaketti maksetaan tilauksen yhteydessä. Tarkemmat tiedot ekonomit.fi/kyltereille.

Paras urakumppani.

KOLUMN I

KOHTI VIA DOLOROSAA

Luovan työn ei tarvitse olla suureellista, aamuyön tunteina kirjoitettua boheemia runoutta tai eksentrisen ohjaajan raivokasta visioiden toteuttamista.

oni meistä on saapunut kauppakorkeakouluun ilman mitään tietoa siitä, mitä meistä tulee isona. Vaikka ammatilliset unelmamme, se päämäärä jossakin opiskeluaikojen tuolla puolen, olisikin vain epämääräinen valon kajastus hämärän keskellä, kannattaa luottaa omaan askellukseen. Älä raahaudu edellä kulkevan toverin perässä nyrkki puristuneena toisen hihaan. Kerron salaisuuden. Jokainen meistä nimittäin löytää varmasti perille. Omaan tai jonkun toisen määränpäähän. Itse havahduin neljännellä vuosikurssilla kävelleeni jonkun muun perässä pitkin via dolorosaa kohti – no en tiennyt mitä kohti, mutta en toden totta aikonut myöskään jäädä ottamaan selvää. Kaltaiseni hedonisti halusi löytää tien, jota pitkin kulkeminen olisi mukavaa, ehkä jopa hauskaakin. Ryhdyin toteuttamaan salaista pikku-Juuson haavetta elokuvatuotannosta. Päätettiin kavereiden kanssa osallistua lyhytelokuvakilpailuun, sitten toiseen. Oli hauskaa. Tehtiin bilepromovideoita koululle. Oli hauskaa. Perustettiin oma yritys ja päästiin tekemään myös ihan oikeita toimeksiantoja. Ei enää hauskaa… No ei, todellakin hauskaa! Yrityksen perustamisen yhteydessä kauppatieteellisten opintojeni merkitys avautui myös itselleni. Ja koko ajan mennään eteenpäin. Pienin askelin, mutta omaa polkua. Rakas opinahjomme ei varmaankaan monella olisi ensimmäinen valinta, jos suomalaisten korkeakoulujen joukosta pitäisi löytää kulttuurin kehto, joka hoivaa opiskelijoistaan taiteen tuottajia, tekijöitä tai suunnittelijoita. Yksinkertaisimmillaan luova työ on kuitenkin jotain, mihin me kaikki pystymme (ps. ja johon koneet ei vielä pysty).

Luovan työn ei tarvitse olla suureellista, aamuyön tunteina kirjoitettua boheemia runoutta tai eksentrisen ohjaajan raivokasta visioiden toteuttamista. Luovuutta on osallistua Speksiin. Se on terävästi kirjoitettu haastattelu KYlisteessä tai uusin kuvasi Instagramissa. Ne kertovat jotain siitä, miten näemme ja tunnemme maailman. Siitä taiteessa ja kulttuurissa on lopulta kysymys. Kaikille teille haluan sanoa, että päästämällä mielikuvituksen valloilleen ja luomalla jotain voi löytää uusia puolia itsestään. Vaikka kulttuuri- tai taideala ei olisikaan akateemisten päiväuniesi kohde, kehotan silti kokeilemaan: kirjoita, piirrä, tanssi, videoi, valokuvaa, tee musiikkia. Itsensä ilmaisussa ei voi epäonnistua tai hävitä. Sitä paitsi, jonain päivänä joku toinenkin saattaa katsoa just sun töitä ja sanoo wau.

BABY YOU'RE HIRED!

JUUSO MERTA N. VUOSIKURSSIN OPISKELIJA

2/18 KYliste.

TAKASI VUN KOLUMN I

tehty on parempi kuin täydellinen

ähän kuin olisi kävellyt ilman vaatteita Kauppatorin keskelle ja huutanut kovaääniseen: “No miltäs nyt näyttää?” Siltä tuntui kertoa ensimmäistä kertaa pienestä päähänpistostani, Joutenista, kaikille niille, jotka Facebook-päivitykseni loppukeväästä 2016 tavoitti. Aika alastomalta. Tällainen henkinen nakuilu ja itsensä haavoittuvaiseksi asettaminen kuitenkin kannatti, sillä tähän päivään mennessä ”Jouteneita” eli kierrätetyistä pyyhkeistä käsin ommeltuja ponchoja on myyty 129 kappaletta kahdeksaan eri maahan. Päädyin opiskelemaan kauppakorkeakouluun jokseenkin tuttua reittiä. Lukion lähestyessä loppuaan 19-vuotias minäni katsoi maailmaa, hylkäsi enemmän tai vähemmän realistisen unelmansa vaatesuunnittelijan urasta ja huomasi pian kahlaavansa StratMarkia viidettä kertaa läpi, koska se vaikutti asialta, joka elämässä kuului tehdä. Onnekseni ”jouduin” kuitenkin Turkuun ensimmäisen vaihtoehtoni sijaan. Viimeistään ensimmäisen syksyn aikana alkoi tuntua siltä, että olin kaukana niistä asioista, joita ajattelin haluavani opiskella ja tehdä työkseni. Uudet ystävät ja kuplaelämä kauppiksen ja Kupittaan väillä teki olemattoman opiskelumotivaation unohtamisesta helpompaa, ja hikoilin kanditutkintoni lopulta kasaan kahdessa ja puolessa vuodessa. Seuraavana syksynä löysin itseni pyyhevyöryyn hautautuneena yskimästä froteepölyä ja kiroilemasta solmussa olevalle saumurille. Joutenin tarkka syntyperä on edelleen itsellenikin mysteeri. Idea oli todennäköisesti itänyt jo kauan ennen lopullista hehkulampun syttymistä, jonka seurauksena ryntäsin lähimpään kierrätyskeskukseen tonkimaan kodintekstiiliosaston pyyhelaareja. Puoli vuotta ensimmäisen mallikappaleen valmistumisesta Joutenin verkkokaupan virtuaaliovet avautuivat, ja joutenolon ilosanoma alkoi tavoittaa ihmisiä jopa Australiassa asti. Massiiviseen ylianalysointiin taipuvaisena hermoromahtelijana asetin Joutenin rakentamiselle kaksi perusperiaatetta. Päätin, ettei onnistumisia tai virheitä tarvitse määritellä liikaa, jos kaiken ottaa oppimisen kannalta. Toiseksi pidin mielessäni jonkun itseäni viisaamman sanat siitä, että tehty on parempi kuin täydellinen. Jos jonkin asian suhteen ei tiedä mitä tehdä tai päättää, täytyy tehdä tai

Päätin, ettei onnistumisia tai virheitä tarvitse määritellä liikaa, jos kaiken ottaa oppimisen kannalta.

päättää vain jotain. Ihan sama loppujen lopuksi mitä. Jos tulee – ja monesti myös tulee – huti, niin omien jälkien siivoaminen antaa vähintäänkin uutta ajateltavaa. Saman varpaan iskemistä samaan jakkaraan on toki yleisen hyvinvoinnin nimissä syytä välttää, mutta liikkeellä pysyminen on osoittautunut olevan lähes poikkeuksetta avartavampi vaihtoehto kuin tyhjään tuijottaminen paikallaan polkien. Olen huomannut, että itseään kannattaa ylipäätään ottaa harvoin kovin vakavasti, sillä tämän päivän totuuksista tulee pian eilispäivän harhaluuloja. Se, että suhtautuu toiveisiinsa ja tavoitteisiinsa – oman elämän tarkoitukseen liittyvistä julistuksista puhumattakaan – pienellä varauksella, ja muistaa ottaa ajatuksiinsa tervettä etäisyyttä, helpottaa kaikkien elämää. Etenkin sitä omaa. Tällä 25-vuotiaan mittavan kokemuksen syvällä rintaäänellä uskaltaisin siis väittää, että niin pienten kuin suurempienkin päätösten tekeminen on jatkuvaa navigointia kohti päämääriä, joita ei oikeastaan ole olemassa. Eniten merkitystä on sillä, miltä oma suunta itselleen tuntuu, koska perille päästyään huomaa olevansa edelleen puolimatkassa. Niin pitkään kun ei tiedä mitä haluaa tehdä, täytyy kokeilla kaikkea – mutta jatkaa kokeilemista mielellään senkin jälkeen, kun luulee tietävänsä mitä haluaa.

EMMI LONKA KTK

2/18 KYliste.