KYliste 2013/5

5/13

Montun lyhyt historia s. 20

The Caviar Club

SLUSH 2013

Verkostoitumista Mahon Digitalin malliin s. 23

s. 37

Parkkiryhmä pois piilosta!

Jo alkoi Lyyti kirjoittaa Haastattelussa Petri HollmĂŠn s. 14

s. 29

Sisällys.

KYliste 5/13

Päätoimittajat Sara Lehtinen ja Pia Rawlins

Toimitus Varpu Somersalo, Ville Kaukonen, Miika Tiainen, Fida Kettunen, Maria Kim, Linda-Lotta Luhtala, Riku Hietarinta, Karoliina Rajala, Lauri Liljenbäck, Elisa Kalliola, Petri Rautiainen, Liisa Välkkynen, Tuulia Valaja Lehtikohtaiset toimittajat Markus Hjelt, Otto Sulin, Erika Halonen Painopaikka Newprint, Raisio

37. vuosikerta ISSN-L 1458-4077 ISSN 1458-4077 (Painettu) ISSN 2242-6760 (Verkkolehti) Julkaisija Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Rehtorinpellonkatu 3 20500 TURKU www.tuky.fi

KYliste ilmestyy viisi kertaa vuoden 2013 aikana. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää sekä muokata juttuja.

Kannen kuva Jukka Kari

Mainosmyynti ja mediatiedot Ristomatti Vahe TuKY ry myyntipäällikkö 050 547 9007 myyntipaallikko@tuky.fi

VAKIOT:

5

Pääkirjoitus Elämän arvokkaat oppitunnit

tässä lehdessä:

4 11

Kiitos Kahden vuoden jälkeen

Mikä ihmeen startup-

6 7

kylista ja Kaksi marjaa Kumpi on Qmempi?

avautuminen ja EDARIUUTISIA Angstia ja kiitosta

8 9

HyttiKäytävägallup Alitajunta puhumaan

Kyllin hyvää Ei koulua vaan elämää varten

41 42

journey?

BoostTurku kertoo

14

jo alkoi lyyti kirjoittaa Haastattelussa Petri Hollmén

18 20 23

ihana, kamala joulu Meitä riittää joka junaan

montun lyhyt historia Tiesitkö nämä?

THE CAVIAR CLUB

meemit Hauskaako?

Takasivun kolumni Se on jo täällä

Glamouria ja verkostoitumista

29 32 34

Parkkiryhmä pois piilosta!

Supersankarit esille

yritetään yrittää Jos nyt kerrankin

kehitysyhteistyöstä

37 40

Välittämistä ilman välikäsiä

slush 2013 Startupien juhlaa

millainen yrittäjä olisit?

Testaa ja valaistu

Palaute ja mielipiteet osoitteeseen kyliste@tuky.fi

5/13 KYliste.

3

kiitos

Kiitos.

Kaksi vuotta sitten avasin taitto-ohjelman ensimmäistä kertaa elämässäni. Silloin minulla ei ollut aavistustakaan, että edessäni oli ohjelma, jonka parissa tulisin viettämään satoja tunteja, tehden usein töitä Patrialla aamuun asti. Niistä en vaihtaisi hetkeäkään pois.

Hakeminen KYlisteen päätoimittajaksi oli yksi järkevimpiä asioita, mitä olen viimeisen viiden

vuoden aikana tehnyt. Hallitusvuoden jälkeen halusin palavasti jatkaa TuKY-hommissa ja KYliste

tuntui oikealta paikalta päästää luovuuteni valloilleen. Lehden ilme oli pitkään ollut päivittämisen tarpeessa ja pääsin rakentamaan uuden ilmeen täysin puhtaalta pöydältä, uuden logon suunnittelusta alkaen. Taittaminen oli minulle täysin uusi asia, mutta siitä huolimatta olen taittanut viimei-

sen kahden vuoden aikana ilmestyneet lehdet lähes täysin yksin, ja kehittynyt siinä huimasti. Olen onnistunut löytämään sellaisen työn, jota haluan tehdä tulevaisuudessakin.

Nyt takanani on kaksi upeaa vuotta KYlisteen toimittamista ja on vihdoin aika jättää lehden teko

muiden vastuulle, siirtyä uusien haasteiden pariin ja lähteä tarkastelemaan, miltä elämä maistuu Atlantin toisella puolella. Toimituksestamme on kehittynyt hieno porukka, joista suuri osa on

pysynyt mukana alusta asti ja olenkin suunnattoman onnekas, että mukana on ollut niin upeita, innokkaita ja luovia ihmisiä tekemässä lehteä. Ilman heitä en olisi mitenkään selvinnyt ja olisin

luultavasti saanut hermoromahduksen jo useamman kerran. Kiitos siis teille, rakas toimitus, että olette kestäneet ja jaksaneet ja lämmin kiitos kaikille teille, jotka olette lehtemme uutta ilmettä

ja sisältöä kehuneet. Töitä on tehty ja vaivaa on nähty paljon, mutta lopputuloksessa me olemme todella onnistuneet. Seriously.

Kiitos ja kumarrus,

Pia Rawlins

(Soon to be ex-)päätoimittaja

4

KYliste. 5/13

P Ä Ä KI R J OIT U S

Elämän arvokkaat oppitunnit Vastuun ottaminen KYlisteestä herättää tietenkin ajatuksia. Pia on luotsannut lehteä upeaan suuntaan ja tuota tietä aiotaan jatkaa eteenpäin. Tarkoituksena on kehittää sisältöä edelleen, unohtamatta kuitenkaan kylterihengen nostatusta ja kauppakorkeakoulumme asioista raportoimista.

KYlisteellä on tällä hetkellä kasassa mahtava toimitus, jonka kanssa on ilo tehdä töitä ja kehittää

lehteä. Muistathan myös tulla vinkkaamaan meitä hihasta tai laita sähköpostia osoitteeseen kyliste@tuky.fi jos sinulla on ajatuksia lehteen liittyen. Palaute on aina tervetullutta.

Vuoden viimeisen KYlisteen teemana on tällä kertaa yrittäjyys. Lehden sivuilta löydät muun

muassa aihetta käsitteleviä pohdintoja, tapahtumareportaaseja sekä mielenkiintoisia haastatteluja. Tänä vuonna Varsinais-Suomeen on satanut tunnustusta: käännä esimerkiksi sivulle 14 ja lue henkilökuva koulumme alumnista Petri Hollménista, joka vastikään valittiin Varsinais-Suomen

nuoreksi yrittäjäksi tai avaa sivu 23, josta alkaa toimittajamme raportoima artikkeli vuoden mai-

nostoimistoksikin valitun turkulaisen Mahon Digitalin järjestämästä verkostoitumistapahtumasta, the Caviar Clubista.

Sana yrittäminen luo itsessään jo assosiaatiot siihen liittyvistä riskeistä. Todennäköisesti lähes

jokainen meistä pelkää ainakin aika ajoin virheiden tekemistä. Tuo pelko saattaa pahimmillaan

estää meitä toteuttamasta toiveitamme tai ideoitamme. Epäonnistumisen kammo saattaa myös olla esteenä yrittäjäksi ryhtymiselle. Osallistuin vastikään Sefen Turussa järjestämään Nuoret Ekono-

mit-iltaan, jonka aiheena oli ”Johda itsesi menestykseen”. Pääpuhujina loistivat palkittu Andre Noël Chaker ja muun muassa NLP Master Coachina tunnettu Reetta Vanhanen. Vaikka puhujat käsittelivät menestystä eri kanteilta, molempien innostavista puheista kävi kuitenkin ilmi seuraavat kaksi asiaa: itseensä tulee uskoa ja virheitä ei kannata pelätä. Samoja ohjeita antoivat myös KYlisteen

haastattelemat yrittäjät ja asiantuntijat. Uskotaan itseemme ja hyödynnetään elämän aikana koetut takaiskut arvokkaina oppitunteina. Toivommekin, että tämä käsissäsi oleva lehti antaa toisenlaisen tarkastelukulman niin perusarkeen kuin yrittämiseen.

Inspiroivia lukuhetkiä toivottaen,

Sara Lehtinen Päätoimittaja

5/13 KYliste.

5

A l k upa l a t

. a t s i l ] Y K [ TuKYn syyskokous oli alle viisituntisen kestonsa takia historiallinen, mutta hallitusvalinnan poikkeuksellisuus puhutti myös: naispuolinen puheenjohtaja, kolme istuvasta hallituksesta jatkoi ja yhtään pupua ei valittu. KYliste kiittää hyvästä kokouksesta ja valmistautuu seuraamaan konkarihallituksen edesottamuksia ensi vuonna.

PMPJ-sitseillä riittää tunkua, varasijalle päätyi 80 kylteriä. Aina ei mene nallekarkit tasan.

▲ Kylteri Jussi Nieminen

"

▲ Cheek

Kuu k au d e n k o m m e n t t i

Myös Kylisteessä on aika ajoin jaettu neuvoja vuosijuhlaan valmistautuville. Esimerkiksi vuonna 1993 lehti opasti, että juhlaan voi tulla, vaikka seuralaista ei omasta takaa olisikaan, sillä ’Voit nimittäin halutessasi ilmoittautua sinkkulistalle, jonka jälkeen tietokone arpoo sinulle elämäsi avecin.’

- Välitilinpäätös

K y l i s t e k o rjaa Lehden 4/13 artikkelissa "Mukavuusalueen ulkopuolella" kuvaajan Lense

6

Productions nimeen oli eksynyt kirjoitusvirhe. KYliste pahoittelee.

KYliste. 5/13

YOLO-pukki tulee pian jälleen kerran muistuttamaan meitä siitä, että elämästä saa enemmän irti kun ei aina ole liian kiltti.

Facebook täyttyy taas päivittelyistä siitä, miksei maassa ole jo lunta. Kuukauden päästä samat ihmiset täyttävät Naamakirjan lumikylmäpakkanentyhmäeiookivaaoispajokesä -päivityksillä.

Kaikille vuodenajat eivät ole itsestäänselvyys.

KYlisteen päätoimittajat arvostavat (hytti)käytävägallupin palautetta lehdestä, mutta eivät täysin ymmärtäneet sitä. Humanistisuuden tavoittelu? Out-of-box-artikkeli?

What? Thanks anyway!

A l k upa l a t

Avautuminen.

V

Se saapuu vuosi vuodelta aikaisemmin. Joulu. Ja joulukrääsän täyttäessä kauppojen hyllyt se kaikkein pahin osa tätä kaupallista ilosanomaa tunkeutuu kaikkien korviin: joululaulut.

asta selvittyämme edellises-

leista saakin jo ensimmäisenä päivänä

tässä tapauksessa päin

pakoon, huomaa, että jokaisen kadun-

tä kulutusjuhlasta seuraava iskee jo päin kasvoja, tai

korvia. Joululaulut täyttävät jo marraskuun lopussa kaikki radiokanavat ja

nauttia useaan otteeseen. Jos kotoaan

muistuttamaan väkisin kaikille, mikä

kulman on täyttänyt jonkin organisaa-

kin koulutetaan kunnon porvareita

yrittää lähteä tätä näennäismusiikkia

tion kuoro-orkesteri. Parhaassa tapa-

iskevät kesään asti kestävän korva-

uksessa nämä soittavat jopa samaan

rallatuksissa on yhtä vähän sisältöä

yrittää lähteä evakkoon, kun äiti kaivaa

madon kaikille, jotka niitä erehtyvät kuuntelemaan. Näissä tekopirteissä

kuin Monkeyn tanssilattiahiteissä ja ne

keskittyvätkin joko julistamaan ahneu-

den ylisanomaa lahjojenjaon muodossa tai kertomaan kuvitteellisesta lihavasta partajoosepista, joka näitä kapineita jakaa.

Pahinta kuitenkin on, ettei näiltä

kammotuksilta pääse pakoon. Kun

radion on laittanut kiinni, pauhaavat laulut lähimarketista. Usein kauppojen joululaululevyt ovat vielä varsin

lyhytkestoisia, joten samoista kappa-

ED A R I U U TISI A

Tuntuu, että joululaulut on keksitty

tahtiin jokaisen lähiliikkeen kanssa.

Vanhempienkaan luokse on turha

heti joulukuun alettua sen saman

nuhaisen alelaari-CD:n täynnä kaikkein kuluneimpia biisejä ja luukuttaa sitä yötä päivää loppiaiseen saakka.

Mainokset ovatkin sitten viimeinen

naula arkkuun. Joulusesonkina niiden määrä triplaantuu ja jokaisessa soi

vähintään yksi joululaulu. Postiluukku ja sosiaalinen media sylkevät kutsuja

Kauneimpiin joululauluihin ja Spotifykin jaksaa sekunnin välein muistuttaa omasta joululaululistastaan.

aika vuodesta nyt on ja että kuluttajan täytyy ostaa, ostaa ja ostaa. Lapsistamuistuttamalla, että ”ei itkeä saa, ei

meluta saa” tai ei tipu lahjoja. Tai sitten joululaulujen yltiöpäinen spämmää-

minen on levyteollisuuden ainoa tapa yrittää tahkoa voittoa, sillä tuskinpa

niitä kukaan täysjärkinen Piratebaystä lataa.

Tämän kammotuksen ollessa käsillä

ei auta kuin kääntää kuulovaurionkin uhalla soittimen nupit kaakkoon ja

tunkea korvanapit niin syvälle korviin, ettei kuule mitään koko joulukuun

aikana, ja ottaa ne pois tammikuussa tämän epämusikaalisen hulluuden

laannuttua. Kuulon menettäminen on kuitenkin se pienempi paha. █

Yhteistyöllä hiukeisiin tuloksiin!

Turun yliopiston ylioppilaskunnan

monet eivät varmaankaan vielä käsitä,

varainkeruun kautta. Tahdomme vielä

lä kaksi paikkaa tulevalle kaudelle ja

vahvalla rengasyhteistyöllä ja kovalla

Kaikki ne henkilöt, jotka ovat olleet

(TYY) edustajistovaaleissa TuKY-lista

on ottanut hienon vaalivoiton lisäämälvaalirenkaamme LexTuKYTyTe saa-

vutti tulevaan edustajistoon yhteensä 21 paikkaa 41:stä eli yksinkertaisen enemmistön! Tulevan kauden suun-

nittelu on alkanut jo vauhdilla, mutta

mitä tuore vaalitulos oikein tarkoittaa.

Tätä tulosta ei saavutettu yksin, vaan työllä omalla kotikentällä. Vaalien

suunnittelu aloitettiinkin jo helmi-

kuussa ja ensimmäistä kertaa yhteis-

työtä vahvistettiin mm. koko renkaan

kanssa useiden tapaamisten ja yhteisen

vaalikoordinaattoreina kiittää kaikkia äänestäjiä sekä koko vaalirengasta.

mukana tässä uskomattoman hienossa projektissa, ovat korvaamattomia!

Vaalipäälliköt,

Jaakko Männistö ja Sanni Sirkiä

5/13 KYliste.

7

( h y t t i ) K Ä YT Ä V Ä G A LL U P 1.

Oletko tyytyväinen TuKYn biletarjontaan?

2. Uskotko akateemiseen yrittäjyyteen?

3.

4. Mikä KYlisteessä on parasta ja mikä huonointa?

5.

Jatka lausetta: ”Risteilyllä haluaisin...”

Tarvitseeko Suomi yksityisiä alemman korkeakoulututkinnon business-schooleja?

Janika Fredman,

Miikka Hämäläinen

Henrik Soras

vsk. 2013

vsk. 2009

vsk. 2011

1.

1.

Riittävästi.

1.

3.

Ei missään tapauksessa.

Turha ylikouluttaa, töissä opitaan. Aloituspaikkoja lisää mieluummin nykyisiin.

2.

2.

3.

4.

5.

Oikein tyytyväinen, ei muutettavaa.

Slushissa oli hyvä meininki, mutta Turussa ei ole tarpeeksi opiskelijayrittäjyyttä.

Tutkinto ei ole luotettava eikä henkilökohtaisella tasolla riittävä.

Parasta ovat hyvät kuvat ja selkeä ulkoasu, huonointa liika asiapainotteisuus opiskelijanäkökulman kustannuksella.

2.

4.

5.

Laulaa karaokea.

Pelkkää plussaa, tarvitaan ehdottomasti lisää.

Parasta on kylterihengen luominen, huonointa ne jutut, jotka itseä eivät kiinnosta.

Kuunnella Henri Littusen sämpylätarinoita toisen päivän porealtaalla lonkeron ääressä.

3.

4.

5.

Erittäin tyytyväinen, mutta enemmän poikkitieteellisyyttä voisi olla.

Sitä on aivan liian vähän, tarvittaisiin enemmän.

Resurssit pitäisi kohdistaa tarpeiden mukaan ja ne ovat muualla.

Parasta ovat mainokset, huonointa erilaiset out-of-boxartikkelit.

Laittaa sihteerit kuriin kuten työpaikalla.

Matias Rentola vsk. 2012 1.

Olen varsin tyytyväinen, joskin vanhemmille vuosikursseille saisi olla enemmän.

3.

Kysyntää on, jos on tarpeeksi innovatiivisuutta. Kaikilla on mahdollisuus.

2.

4.

5.

8

KYliste. 5/13

Usein on halua puskea eteenpäin, mutta huikein idea puuttuu. On drivea, muttei tiedetä ihan tarkkaan, mitä ajetaan takaa.

Parasta on kaksi marjaa -osio, huonointa hirveä humanistisuuden tavoittelu itseisarvona.

Kairata.

KYllin hyvää E i k o u l ua vaa n e l ä m ää var t e n Työhyvinvointi on buzzword, joka esiintyy joka toisessa

rehellisen vuoropuhelun itsensä kanssa ja miettimään

Kyse ei ole palkkauksesta tai työsuhde-eduista. Kyse on

on vielä aikaa, ja paras mahdollinen ympäristö treenata,

työelämää käsittelevässä artikkelissa. Sukupolvemme

vaatii itseltään mutta myös työnantajiltaan enemmän. yksinkertaisesta vaatimuksesta, että töissä pitää olla

hyvä fiilis. Se ei tarkoita, että aina on kivaa tai että aina on rentoa. En osaa kuvitella, että kovin moni lähtee

Turun Kauppakorkeasta työelämään vain fiilistelemään.

Alisuorittaminen ei kuulu meidän ydinosaamiseen.

Silti työelämässä pätee samat tarvehierarkiat kuin

muuallakin. Asiantuntijatyössä tarvitsee harvoin pelätä tippuvansa telineiltä ilman kypärää mutta tippuminen porukasta ilman yhtään hyvää työkaveria työpaikalla

ajanee saman asian. Meillä on tarve kuulua joukkoon, tulla hyväksytyiksi omana itsenämme mutta kokea

samalla myös onnistumisen tunnetta. Mutta me olemme jokainen vastuussa omien tarpeidemme täyttymisestä.

Kun kuuntelen vastavalmistuneiden kavereideni

kokemuksia työelämästä, valituksen aiheet pyörivät

jatkuvasti samojen teemojen ympärillä: huonot lähiesimiestaidot, heikot henkilökohtaiset viestintä- ja esiin-

mitä vuorovaikutustaitoja tulet tarvitsemaan työelä-

mässä. Mieti nyt tarkkaan, koska et ole valmis. Sinulla

epäonnistua ja miettiä uudelleen. Seuraavan kerran, kun teet ryhmätyötä, ota toisenlainen rooli kuin normaalisti.

Jos yleensä seuraat, nyt johda. Jos puhut paljon, kuuntele enemmän. Monen asian osaaminen syventyy työelämän myötä, kuten myös työ opettaa monta uutta asiaa. Kommunikaatio- ja viestintätaidot on kuitenkin helpoimpia opetella tutussa porukassa.

Yksi parhaimmista viestinnän ahaa-elämyksistäni

koin erään henkisesti rankan yrityspelikurssin myötä.

Toisen tiimin ostaja oli ottanut röyhkeän aggressiivisen myyntityylin ja pommitti meitä illalla atk-luokassa. En

tuntenut häntä henkilökohtaisesti, mutta lopulta hajosin ja käskin hänen painua ulos, huudon ja kirosanojen

saattelemana. Professoreiden ilmeet – priceless. Tajusin menneeni liian pitkälle ja pelin jälkeen halusin pyytää käytöstäni anteeksi mutta hän oli jo lähtenyt. Hän ei

myöskään saapunut seuraavalle pelikerralle mutta lä-

tymistaidot tai työhyvinvoinnin puute. SEFEn vastikään

hetti minulle suklaarasian ja kortin, joka sisälsi anteeksi-

vastauksista, vahvisti empiirisen tutkimukseni tuloksia.

saaneemme hyvän opetuksen. Opetuksen, joka olisi

julkaistu tutkimus ”5 vuotta työelämässä”, jonka aineisto oli koottu vuonna 2007 KTM-tutkinnon suorittaneiden Ihmiset kokivat KTM-tutkinnon vaatineen työelämän

kannalta turhankin laajaa osaamista vieraiden kielten (pois lukien englanti) viestintätaitojen ja oman alan teoreettisen puolen osalta. Sen sijaan huomattavia

puutteita oli neuvottelu-, organisointi- ja koordinointi-, projektinhallinta-, sekä ongelmanratkaisutaidoissa.

pyynnön ja joulutoivotukset. Jälkeenpäin keskustelimme tilanteesta, nauroimme ja tunnustimme molemmat

saattanut maksaa tulevaisuudessa työpaikan. Sen sijaan

sain elinikäisen ystävän, jonka kanssa pystyn puhumaan kaikesta.

Nyt on sinun vuorosi.

Samaan listaan menivät kirkkaasti myös esimies- ja

Kyllisi

viestintä-, esiintymis- ja neuvottelutaitoihin muun kaup-

+358 415 047 456

esiintymistaidot. Olin häkeltynyt. Itse olen koittanut

välttää liiallista teoreettista osaamista, ja keskittynyt

patieteellisen osaamisen ohella. Olen myös kokenut, että näihin saa koulusta kannuksia, jos vain haluaa opiskella.

Enkä puhu pelkistä kurssisisällöistä vaan ihmisistä. Voin

Veera Iliev

veera.iliev@sefe.fi

väittää, että valmiuteni lähiesimiestyöhön ovat huikeasti korkeammat kuin pupuvuoden syksyllä, sama koskee

viestintätaitoja. Opiskelijaelämän vilinässä projektinhallinta, ja tiimityöskentelytaidot ovat kehittyneet.

Haastankin jokaisen tekstin lukeneen nyt käymään

5/13 KYliste.

9

Mikä ihmeen Startup Journey?

Startup Journey on kesäisin järjestettävä 10 viikon mittainen kiihdytysohjelma startupyrityksille. Ohjelmaan päästäksesi et tarvitse alusta loppuun valmista yritystä tai edes täysin suunniteltua liiketoimintaideaa, vaan ainoastaan tiimin ja hyvän idean, josta voit lähteä rakentamaan liiketoimintaa.

5/13 KYliste.

11

O

hjelmaan voi hakea periaat-

maailmaa. Ideat, joiden ympärillä

arvostetaan tiedon ja taidon jakamista,

korkeakoulut ja yliopistot.

softwarea. Tänä vuonna nähtiin har-

lisyys on erittäin tärkeä osa Startup

teessa kuka tahansa, mutta kohderyhmänä ovat Turun

Useimmiten saammekin osallistujia

lähes jokaisesta näistä. Hakemusten perusteella kutsutaan tiimejä haastateltaviksi ja mikäli he onnistuvat

vakuuttamaan raadin pätevyydestään, sitoutumisestaan ja intohimostaan,

he voivat päästä ohjelmaan mukaan.

Journey kestää kesäkuun alusta elo-

kuun loppupuolelle eli ratkaisemme

kerta heitolla koko kesäsi vapaa-ajan ongelmat!

Ohjelma on vaativa. Boost tarjoaa

valmennusta Suomen parhailta coa-

cheilta, joten odotamme vastineeksi,

että tiimit panostavat työskentelyynsä ja tulevat jokaiseen sessioon hyvin

valmistautuneina. Pää-coachina toimii

pitkän linjan yrittäjä Mika Marjalaakso.

Hänen lisäksi kesän aikana ohjelmassa on mukana muita valmentajia, kuten Petri Lehmuskoski, Vili Miettinen,

Juhani Polkko, Juha Mattsson, Pekka

Holopainen ja Lasse Mäkelä, muutamia mainitaksemme. Yhteensä coacheja on kesän aikana mukana parikymmentä.

Coachaus-aiheet kattavat kaiken kom-

munikaatiosta myyntiin, aina käyttäjäkokemuksesta lakiasioihin.

Suurin osa ohjelmasta on englan-

niksi, koska osallistujia on eri puolilta

12

KYliste. 5/13

työskennellään vaihtelevat tiimistä

toiseen. Suurin osa on tähän asti ollut vinaisen monta pelitiimiä ja jopa yksi

naistenvaatetiimi, JULJA Finland, joka

lanseerasi tänä syksynä ensimmäisen mallistonsa. Olennaisin kriteeri on,

että idealla pitää olla kasvupotenti-

aalia ja sen täytyy skaalautua hyvin,

unohtamatta tiimin potentiaalia idean toteuttamiseen.

Monipuolisuus on näissä asioissa valttia, niin osaamisen, taustan kuin sukupuolenkin kannalta. Kaikilla on jotain annettavaa ja on turha ajatella, että ei voisi osallistua jos ei osaa

esimerkiksi ohjelmoida. Jos sinulla on mielestäsi loistava idea, mutta et osaa sitä itse toteuttaa, me voimme auttaa

esimerkiksi koodaajien löytämisessä.

Tai päinvastoin, jos sinulla on mielestäsi loistava idea ja osaat toteuttaa

sen, mutta et tiedä markkinoinnista

tai myymisestä mitään, niin voimme

auttaa sinua löytämään siihen oikeat henkilöt. Tekemällä oppii, ja kun on

erilaisia taitoja tiimissä, kaikki oppivat toisiltaan.

Uuden oppimisen ja oman osaami-

sen kehittämisen lisäksi tulet tutustumaan uusiin ihmisiin. Tiimeistä

muodustuu oma pieni yhteisönsä, jossa

kannustetaan toisia ja osataan iloita

muiden saavutuksista. Tämä yhteisölJourneyta sekä muutenkin Boostin

toimintaa. Menestyäkseen on tehtävä kovasti töitä, mutta on myös muistet-

tava hauskanpito ja itsestään huolehtiminen. Positiivinen asenne ruokkii luovuutta ja tuottavuutta sekä luo

ilmapiirin, jossa kaikki ovat tervetulleita. Yhteisön avulla on myös helpompi

käsitellä vastoinkäymisiä, sillä niitäkin on luonnollisesti luvassa. Aina pitää

kuitenkin muistaa, että ne ovat ennen kaikkea mahdollisuuksia oppimiseen.

Tavoitteena on, että Startup Jour-

neyn jälkeen jokainen tiimi on päässyt sen verran jaloilleen, että voi jatkaa

toimintaansa itsenäisesti. Tällaisille tiimeille tarjoamme toimiston 6-10

kuukaudeksi käyttöön Boostin Startup Farmilla. Muutaman toimintavuoden aikana Boostin kautta tavalla tai toi-

sella on syntynyt useita yrityksiä, joita löytyy jo maailmaltakin: terveyden-

huoltoalan uranuurtaja NurseBuddy ja vähittäiskauppojen analytiikkaan

erikoistunut Walkbase, joka nosti hiljattain syksyn rahoituskierroksellaan kolme miljoonaa euroa.

Startup-yrityksessä työskentely an-

taa valtavasti osaamista ja näkemystä,

Startup Sisters?

Startup Sisters on tapahtumakonsepti, joka sai alkunsa vuonna 2011.

Idea lähti startup-kentän miesvaltai-

suudesta: koettiin, että naisilla olisi alalle paljon annettavaa.

Startup Sistersin päämääränä on

innostaa naisopiskelijoita yrittäjyyteen jota et voi saada koulussa tai edes monissa ensimmäisissä ekonomin työpaikoissa. Jos tiimi ei kuitenkaan jatka toimintaansa Startup Journeyn jälkeen,

ei tätä pidetä epäonnistumisena: ohjelmaan osallistuminen on opettavaista, ja vaikka kyseisestä ideasta ei ehkä yritystä tullutkaan, osallistujalla on

mielettömästi uutta taitoa ja itsevarmuutta, josta on hyötyä myös jatkossa.

Startup Journey antaa mahdollisuuden verkostoitua nykyisten ja tulevien yrittäjien kanssa, mikä on jo itsessään erittäin arvokasta.

Startup Journeyn voi myös sisällyttää opintoihinsa. Turun yliopiston ja

Åbo Akademin opiskelijat voivat BIDin kautta saada kesästä 10 opintopistettä. Myös opinahjomme tunnustavat, että jo yksi kesä startup-yrittäjänä tar-

joaa jokaiselle mahdollisuuden kehittyä. Startup Journeyn haku alkaa jälleen ensi keväänä - haluaisitko sinä testata kykyjäsi startupien parissa?

Terveisin,

Otto Sulin

Erika Halonen

Chairman of the Board

Community Manager

ja ennen kaikkea tuoda esille yritys-

maailmassa menestyneitä inspiroivia naisroolimalleja. Startup Sistersin

avulla yrittäjyydestä kiinnostuneet

naiset saavat tukea sekä toisiltaan että yrityselämän naismenestyjiltä.

Tapahtumia on yleensä kahdesti

vuodessa, syksyllä ja keväällä, ja ne

ovat kaikille avoimia. Nimestä huoli-

matta myös miehet ovat tervetulleita.

Hiljattain järjestetyssä illassa tee-

mana oli ”the Power of Communities”.

Puhujina olivat Mahon Digitalin sekä

the Caviar Clubin perustaja Saija Ma-

hon sekä Rails Girlsin perustaja Linda Liukas.

"huolimatta myös Nimestä

miehet ovat tervetulleita"

5/13 KYliste.

13

Jo alko

Onko yrittäjyys iso mörkö, joka varastaa vapaa-aikasi ja ryövää omaisuutesi, kun sitä vähiten osaat odottaa? Ei ole. KYliste haastatteli Lyyti Oy:n perustajaa ja toimitusjohtajaa Petri Hollménia, joka persoonallisella asenteellaan onnistui muuttamaan viimeisenkin pelottavan ennakkokäsityksen yrittäjyydestä. Hän on oma Kauppakorkeakoulumme kasvatti, valmistunut vuonna 2004. Lyytin tarina alkoi vuonna 2007 ja tänä vuonna hänet valittiin Varsinais-Suomen Nuoreksi yrittäjäksi.

14

KYliste. 5/13

oi Lyyti kirjoittaa Teksti Elisa Kalliola Kuvat Markku Jalkanen , Petri Hollmén

M

ikä yrittäjyydessä on

ja elämänlaatu ovat mallillaan ja tänne

juuri niin kuin itse halu-

Lyytistä rennon ja joustavan työpaikan,

parasta, Petri Hollmén? ”Yrittäjänä saa tehdä

aa.” Viime kesänä lyytiläiset pyöräilivät Suomen halki Jäämereltä Turkuun ja

keräsivät samalla rahaa lastensairaalan rakentamiseen. Hollmén haluaa

haastaa työntekijänsä vuosittain tähän LyytiChallengeen, koska hän haluaisi henkilöstöllä olevan Lyyti yrityksen tavoitteiden ulkopuolella muitakin

yhteisiä tavoitteita ja maaleja, joihin

pyritään ja tsempataan yhdessä. Hän lainaa latinankielistä sanontaa mens

sana in corpore sano tarkoittaen terve

mieli terveessä ruumiissa. ”Uskon, että kun fysiikka on kunnossa niin elämän pieniä vastoinkäymisiä on paljon hel-

pompi kohdata.” Niin elämä on paljon valoisampaa ja hauskempaa.

Meille Kauppakorkeakoulussa Lyyti

on hyvinkin tuttu turkulainen yritys.

Ja lucky us, hän kehuukin seuraavassa lauseessa, että me Kauppakorkeakoulussa olemme lahjakkaita kykyjä ja

siksi Hollmén mielellään palkkaa työntekijöitä Lyytille juuri täältä. Businessasenne, kielitaito ja kyky ajatella

asioita kokonaisuuksina ovat Hollménin mukaan tärkeitä niin alalla kuin

alalla. Myös se, että Lyytin toimitilat on haluttu pitää Turussa, on ollut tietoi-

nen päätös. Turussa työvoiman saanti

on kansainvälisiltä markkinoilta helppo tulla. Hollmén on halunnut luoda

jossa on välittävä ilmapiiri: ”Niin, että Lyytiin on kivempi tulla töihin, kuin mennä kotiin” hän virnistää.

Toisaalta Hollmén muistuttaa, että

kaikkia omia ideoita ei voi yrittäjänä-

kään toteuttaa. Häntä myös kummak-

suttaa olettamukset siitä, että yrittäjä

joutuisi tekemään työtä kellon ympäri ilman vapaa-aikaa: ”Sehän olisi ihan

kauheaa.” Jos yrittäjä itse haluaa olla mukana joka ikisessä päätöksessä ja haluaa rakentaa yrityksen niin, että

kaikki on itse yrittäjästä kiinni, niin silloin yrittäjä varmasti joutuukin

tekemään työtä 24/7. Se kuinka paljon

työtä yrittäjä joutuu tekemään, riippuu täysin omasta asenteesta. Kun on

palkattuna fiksuja työntekijöitä, joille uskaltaa antaa vastuuta, parhaimmil-

laan voi päästä paljon pienemmälläkin työmäärällä kuin 40 tuntia viikossa.

”Siihen, tekeekö työtä 100 vai 20 tuntia viikossa, voi vaikuttaa itse ja se riippuu täysin omasta asenteesta.”

Hollmén pitää työn tekemisestä ja

hänen mukaansa yrittäjänä töitä voi

tehdä juuri niin paljon kuin itse haluaa. ”Mutta pidemmän päälle perhe on kuitenkin tärkein.” Hän huomauttaa että

tietysti yrityksen elinkaaren eri vaiheet

5/13 KYliste.

15

”

Yrittäjäksi lähtemisellä on aivan turha pelotella, sillä se on maailman yksinkertaisin toimenpide. Se on yhtä helppoa kuin avata pankkitili tai tilata laajakaista.

Pelko on turhaa. ”

▲ Home sweet home! Lyytiläiset Turun torilla LyytiChallengen jälkeen.

Suomen läpi pyöräilystä tuli yhteensä 1400 kilometriä.

vaikuttavat siihen, kuinka paljon työtä

kurssi ei opiskeluaikana tuntunutkaan

ménista erittäin hienolta, arvokkaalta

jä.” Vapaa-ajan tai lomien puutetta ei

työpaikassaan, Hollmén otti vastaan

laan. Usein henkilö, joka saa tunnustus-

pitää tehdä. ”Ensimmäisen kunnon

kesäloman pidin vasta kun olin yrittäsiis missään nimessä tarvitse pelätä. ”Ihmisiä pelotellaan turhaan sillä,

että lounaalla tai aamupalapöydässä joutuu miettimään työasioita ja että

normaalilla työntekijällä olisi helpom-

paa.” Usein asiantuntijaorganisaatiossa työntekijätkin miettivät vapaa-ajallaan työasioita, aivan omasta tahdostaan.

Yrittäjyys ei ole koskaan ollut Holl-

ménin tarkka visio ja tavoite. Hän on

kuitenkin toiminut aina yrittäjämäises-

ti, kun on ollut jollakin toisella töissä. ”Työtä olen tehnyt aina niin, kuin se

olisi omani.” Hän on ikään kuin aina ollut yrittäjä tietämättään, vaikka YRY:n

siltä mielenkiintoisimmalta.

Lyytin tarina alkoi, kun vanhassa

2000 osallistujan ilmoittautumisia

tapahtumaan sähköpostitse, johon hän alkoi etsiä parempaa ja helpompaa

ratkaisua. Pian hän havahtui tosiasiaan, että ratkaisua hänen tarpeeseensa ei

vielä ollut olemassa. Näin syntyi Lyyti, joka on nyt Suomen johtava tapahtumanhallintajärjestelmä. Jälkeenpäin

ajateltuna Hollmén naurahti tätä hyvin

salaisena pitämäänsä liike-ideaa, jonka hän silloin koki olevan oma salainen

projektinsa, josta ei voinut puhua kuin muutamalle parhaalle ystävälle.

Valinta Varsinais-Suomen Nuoreksi

Yrittäjäksi keväällä 2013 tuntui Holl-

ja upealta. ”Varsinkin, koska Turussa

voi harvoin olla profeetta omalla maal-

ta, on saanut sitä ensin jossain muualla, jonka jälkeen sitä sitten arvostetaan Turussa.”

”Onko siitä muka 15 vuotta kun aloi-

tin Kauppakorkeakoulussa, ei tunnu

yhtään niin pitkältä ajalta.” Hollménin

mukaan me kaikki voimme olla sisäisiä yrittäjiä, kun työtä tekee niin, kuin se

olisi omaa. Kaikki eivät voi kuitenkaan

olla yrittäjiä, sillä tarvitaan myös asiantuntijoita. Kun keksii jotain uutta, millä

voi ratkaista jonkin ongelman, tai tekee jonkin asian paremmin kuin muut,

yrittäjyyttä on turha pelätä. ”Yrittäjäksi lähtemisellä on aivan turha pelotella, sillä se on maailman yksinkertaisin

toimenpide. Se on yhtä helppoa kuin avata pankkitili tai tilata laajakaista.

Pelko on turhaa. ” Kun idea voi hel-

pottaa muiden ihmisten elämää, se on mahdollista tuotteistaa ja muut ovat

valmiina maksamaan siitä, ei Hollmén näe estettä yrittäjyydelle. Hän uskoo, että loikka työntekijästä yrittäjäksi

mielletään isommaksi kuin se oikeasti onkaan.

◄ Lyytin esittelyä messuilla

16

KYliste. 5/13

Yllättävä, mutta kuitenkin niin

totuudenmukainen huomio, jonka

Hollmén nostaa esiin on se, että jos

opiskelijaelämästä siirtyisi suoraan

yrittäjyyteen, elintaso säilyisi suurin

”

S iihen, tekeekö työtä 100 vai 20 tuntia viikossa, voi vaikuttaa itse ja se riippuu täysin omasta asenteesta.”

piirtein samana. Yrityksen alkutai-

paleella voitot eivät välttämättä hivo vielä pilviä, mutta ei opintotukikaan sitä tee. Silloin voi aloittaa pienestä

ja kasvattaa yritystä tekemällä ja ajan

kanssa. Hollmén suosittelee kokemusten hankkimista yrittäjyydestä ennen

perheen perustamista ja asuntolainaa: ”Kun on kolme lasta ja vaimo, niin

kuviteltu riski tuntuu vain isommalta ja isommalta.”

Petri Hollmén tuntuu olevan mo-

niuloitteinen persoona, joka positii-

visella elämänasenteellaan ja supliikkisuudellaan, maustettuna hivenellä

hyväntahtoista sarkasmia, saa aikaan ympärillään hyvää tuulta. Hän on

Kauppakorkeakoulumme alumni, isä, aviomies, yrittäjä ja paljon muuta. █

Nimi: Petri Hollmén Ammatti: Yrittäjä Yritys: Lyyti Oy Syntymävuosi: 1979 Syntymäpaikka: Kaarina Opiskellut Kauppakorkeakoulussa vuosina: 1998 - 2004 Pää- ja sivuaine: KV-liiketoiminta, sivuaineet tietojärjestelmätiede ja logistiikka

Perhe: Petrin omin kaunein sanoin ihana: Tutkija-vaimo Maija, Lapset Julia (7v), Oliver (6v) ja Albert (3v) Harrastukset: Aamu-urheilu, triathlon (pyöräily, uinti ja juoksu), maastopyöräily ja laskettelu Erityistaito: Osaa ajaa yksipyöräisellä ja jonglöörata kolmella pallolla samaan aikaan. Erittäin tärkeä taito toimarille!

Motto: Family first

5/13 KYliste.

17

Ihana, kamala JOULU

Y

Teksti Varpu Somersalo kuvitus Pia rawlins kuva stock exchange

leinen mielipide joulusta tuntuu oleva kovin kahtiajakautunutta – tai oikeastaan kolmia jakautunutta.

On niitä, jotka julistavat inhoavansa joulua ja kaikkea siihen liittyvää hypetystä, turhia krääsälahjoja ja ällöttäviä jouluruokia. Puhumattakaan laulunlurituksista, joihin ehtii kyllästyä jo ennen ensimmäisen luukun avaamista partiolaisten kalenterista (olettakaamme, että kyseisille joulunvihaajille on jostain

sellainenkin kulkeutunut).

Sitten löytyy ne toiset, ne, jotka alkavat fiilistellä joulua heti talviaikaan siirryttyään, ovat haltioissaan Clas

Ohlsoniin lokakuussa ilmestyvästä joulukuusesta ja aloittavat asianmukaisen lahjapanikoinnin lapsen oikeuksien päivän tienoilla.

Onhan olemassa vielä sekin joukko, joka ei halua leimautua viha-rakkaus-akselin kumpaankaan ääripäähän.

Koska journalisteja kuitenkin miellyttää kaikenlainen radikaalius, tehkäämme muutamia mustavalkoisia huomioita erinäisistä jouluun assosioitavista aspekteista joululauluavautumisen teemaa jatkaen.

18

KYliste. 5/13

luumut ja rosollit ja glögi. Pakollinen haarukallinen lipeäka-

laakin menee, sillä onhan jouluateriassa ennen kaikkea kyse perinteistä ja ajanvietosta oman perheen kanssa, joka niin

harvoin enää istuutuu yhteiseen ruokapöytään. Eikä haittaa,

että samoja ruokia syödään loppiaiseen asti – koko hässäkkä

on kuitenkin vain kerran vuodessa niin pitäähän siitä sitten myös nauttia loppuun saakka.

Lahjat Kaikki rakastavat lahjoja, ja jotka väittävät toisin, valeh-

televat! Ei haittaa, että pakettien sisältö koostuu lähinnä

villasukista, Ässäarvoista, kynttilöistä ja muusta yhtä len-

nokasta mielikuvitusta vaativasta sisällöstä, lahjapakettien

avaaminen itsessään on hauskaa ja turhan roinan ostaminen

muille on helppo tapa saada heidät kuvittelemaan, että väli-

tät heistä. Tietysti oman lisäarvonsa tuovat vielä ne oikeasti tervetulleet lahjat, kuten uusi läppäri tai isoäidin antelias

kirjekuori.

Joulukoristeet Ihanaa! Punainen pöytäliina, kauniit ikkunavalot ja tervetuliaiskranssi ulko-oveen – takuuvarma resepti joulutunnelman

luomiseksi! Ja joulukuusi sähkökynttilöineen, hopeahörhelöineen ja havuntuoksuineen on niinku jotain parhautta.

Laatikkoruoissa ei ole mitään juhlavaa. Kuka valopää senkin keksi, että kun tänä yltäkylläisyyden päivänä talon palkin-

toporsas teurastetaan juhlapäivän kunniaksi, se saa seurakseen jotain niinkin leimiä kuin mössättyjä porkkanoita ja

ylikypsennettyjä lanttuja, näitä supisuomalaisia perusvihanneksia. Ja entä sitten joulutortut: miksi, oi miksi ne suun-

niteltu niin, että päästäkseen varsinaiseen asiaan on ensin järsittävä neljä rutikuivaa sakaraa hakrhmsiis tähdestä??

Ikään kuin opiskelijalla olisi varaa ostaa villasukat, Ässäarpa

tai kynttilä jokaiselle tädille, kaimalle ja kiittämättömälle hy-

vänpäiväntutulle. Lisäksi melkein kaikki lahjat ovat tavaroita, jotka on alun perinkin suunniteltu lahjoiksi ja joita kukaan ei itselleen ostaisi tai haluaisi. Joulun kaupallistuminen

on muutenkin raivostuttava ilmiö, joka sotii täysin juhlan

alkuperäistä tarkoitusta vastaan. On vaikea ymmärtää, että aatonaattoinen kyynärpäätaktiikkaan perustuva paniikkishoppailu aiheuttaisi jollekulle jotain kiksejä.

Joulukoristeet

nameja laatikoita ja kinkkua ja pipareita. Ja kaikki muukin,

Lahjat

Jouluruoat on jotain maailman parasta! Paljon uuniruokaa,

Jouluruoat

Jouluruoat

Kauhea stressi siitä, että pitäisi saada kämppä puunattua

lattiasta kattoon ennen joulua ja sitten taas sotkea se kaiken maailman jouluhärpäkkeillä. Varisseita ja kuivahtaneita ha-

vunneulasia saa imuroida vielä tammikuussakin, jos kuusen erehtyy hankkimaan. Säälittävämpää on ainoastaan muovikuusen ostaminen.

5/13 KYliste.

19

Montun lyhyt historia

Rakkaalla Montullamme on 1950-luvulle asti ulottuvat perinteet, ja tänä syksynä uudelleen käynnistetty After Work tekee ajankohtaiseksi raottaa väitetysti Suomen vanhimman yökerhon historiaa.

Teksti Riku Hietarinta Kuva Lauri Liljenbäck

20

KYliste. 5/13

U

sein sanotaan, että Monttu on Turun

rakennuksen alimmasta kerroksesta saatiin käyt-

ovatkin vähentyneet uudella vuo-

simmäisen vuoden opiskelijat. Aluksi osattiin olla

KY:n sielu ja Parkki sen koti. Ja vaikka Montussa järjestettävät tapahtumat

situhannella, varsinkin uuden Parkin myötä,

elävät vuosikymmeniä vanhat perinteet edelleen vahvoina Turun KY:n vuodessa.

Työnjako Montun ja Parkin välillä on aina ollut

luonteva, isommat juhlat on pidetty Montussa ja niiden jatkot, sekä pienemmät tapahtumat Par-

killa. Niin Pornobileet, Rahvaanjuhlat, Pupujaiset ja lukuisat muut tapahtumat ovat saaneet alkunsa menneinä vuosikymmeninä Montusta.

Heti Turun kauppakorkeakoulun ja sen yliop-

pilaskunnan perustamisen jälkeen syksyllä 1950 aloitettiin kartoitus omien tilojen hankkimiseksi opiskelijoille, pitihän nyt vakavasti otettavalla ylioppilaskunnalla omat tilat olla. Ennen

nykyisen Rehtorinpellonkadun rakennuksen

valmistumista 1958 kauppakorkeakoulu sijaitsi

kauppaopiston tiloissa Aurakatu 11:ssa (Nykyisin rakennuksessa toimii Puolalanmäen lukio).

Aluksi haviteltiin tiloja mm. Kaskenkadulta ja

Brahenkadulta, mutta molemmat yritykset kaatuivat. Lopulta 1953 ylioppilaskunnalle avautui

mahdollisuus saada omat tilat, kaksi tarpeetonta laboratoriohuonetta rakennuksen kellariker-

roksesta, yhteensä 30 neliömetriä. Sijaintinsa

perusteella kerhohuoneisto sai nimen Monttu.

Suosio oli taattu alusta alkaen: hallitus ja eri

kerhot pitivät siellä kokouksiaan, kuntalaiset

viettivät aikaa luentojen välissä ja välillä niiden

aikanakin, aivan kuten nyky-Mercallakin. Juhlia

järjestettiin vähäisestä neliömäärästä huolimatta ja jatkopaikkana Monttu oli huippusuosittu.

Kesällä 1958 uudisrakennus Rehtorinpel-

lonkadulla oli valmis ja vihkiäisjuhlaa vietettiin seuraavan vuoden syyskuussa, ja olipa paikalla

puhumassa itse presidentti Kekkonenkin. Uuden

töön yhteensä noin sadan neliön edestä tiloja.

Järjestyksenpidosta Montussa vastasivat en-

siivosti, mutta vuosien varrella jopa rehtorikin

joutui puuttumaan juhlimiseen, ja Monttu olikin pariin otteeseen 60-luvulla suljettu muutamia viikkoja.

Kuitenkin ahtaus yllätti uudessa Montussa

nopeasti. Opiskelijamäärät kasvoivat 60-luvulle

tultaessa ja ylioppilaskunnan toiminta laajeni. Jo

tällöin otettiin esille ajatus oman talon hankkimisesta. Kauppakorkeakoulun laajennuksen yhtey-

dessä syksyllä 1964 ongelma poistui väliaikaisesti, mutta vuosikymmenen loppupuolella ongelma oli taas ajankohtainen.

Viimein vuonna 1984 hankittiin ylioppilas-

kunnalle toinen oma tila, Parkki. Tämä luonnol-

lisesti helpotti tilaongelmia, kun osa toiminnasta ja tapahtumista siirtyi pois Montusta.

Vuosina 2002-2003 kauppakorkeakoulun

remontin yhteydessä Monttu sai nykyisen

ilmeensä, ja tällöin otettiin käyttöön myös Turun

KY:n nykyiset toimistotilat Patrialta, kun ylioppilaskunnan toimisto tarvitsi väistötilat remontin ajaksi. Ilmeisesti ratkaisu koettiin hyväksi, kun Patria on edelleen käytössä eikä toimistoväki enää palannut Montun tiloihin.

Tänä syksynä on taas saatu jatkettua pitkään

jäissä ollutta perinnettä, jossa opiskelijat ja hen-

kilökunta voivat nauttia raskaan viikon päätteiksi virvokkeita yhdessä Montussa. Näin yhdistysai-

kana on erityisen tärkeää pyrkiä muodostamaan yhteyksiä henkilökuntaan myös opetuksen ulkopuolella, kun YO-kunta-aika on takanapäin.█

Lähde: Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan historiikki Välitilinpäätös

5/13 KYliste.

21

Vauhtia vitamiineista ja hivenaineista.

Kevyesti kupliviin Hartwall Novelle Plus -juomiin on lisätty hyvinvointisi kannalta tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita.

Valitse suosikkisi neljästä hyvänmakuisesta vaihtoehdosta: Magnesium+C lihaksille, Kalsium luustolle, Sinkki+E iholle ja kuuden vitamiinin MultiB+C koko keholle.

The Caviar Club − glamouria ja verkostoitumista Teksti Linda Luhtala Kuvat Rasmus Jaakonmäki, Lense Productions

Submarinan peilisali täyttyy eri toimialan yrittäjistä, kun uudenlainen verkostoitumistapahtuma, the Caviar Club, on alkamaisillaan. Kyseessä ei ole mikään seminaari. The Caviar Club on digitoimisto Mahon Digitalin yrittäjille suuntaama rento illanvietto, jonka tarkoituksena on kannustaa turkulaisia luonteelleen epätyypilliseen verkostoitumiskäyttäytymiseen sekä tarjota vieraille inspiroivia puhujia. KYliste lähti selvittämään millaista on tämä paljonpuhuttu tosielämän verkostoituminen.

5/13 KYliste.

23

Huippuluokan puhujia, cocktaileja ja speed networking Varttia vaille neljä astelemme alas

Submarinan portaita epätietoisina siitä, olemmeko tulleet paikalle kiusallisen

aikaisin. Meidät toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi talvisen alkumaljan kera.

Illan kiireinen emäntä Saija Mahon liihottelee halaamaan toimitusta ja

vaihdamme muutaman sanan hänen kanssaan. Tila on aiemmin toiminut

yökerhona, mutta vaaleanpunertava

valaistus ja tilavan oloinen peilisali pöytäryhmineen heijastelevat kaikin puolin mielikuvaa kaviaariklubista.

Vieraille tarjotaan herkullisia pikku-

purtavia pöytiin ja myös B4R:n tarjoamaa luksuscocktailbaaria kehotetaan

hyödyntämään. Saija avaa tilaisuuden muistuttaen illan funktiosta: tutustu-

kaa toisiinne, luokaa suhteita, pitäkää

hauskaa. Vieraisiin pöytiin saa ja pitää

huudella. Pöydällä on valmiina pieni al-

"

kudialogi, jotta keskustelu pöydässä ei

le. Nyt ei kuitenkaan etsitä sitä yhtä

puhujia sekä ohjattua verkostoitumista.

kumppaneita. Pöytä on täynnä ja puhe

menisi heti kiusalliseksi toisten tuijotteluksi. Illan ohjelmassa on tunnettuja Puhujista ensimmäisenä on mark-

kinointiliiton toimitusjohtaja Lauri Si-

pilä aiheenaan markkinointi tuloksenteon moottorina. Sosiaalisen median

voimaa sivutaan ja esille nousevat niin sosiaalista mediaa kohauttanut Stock-

mannin ilmapalloskandaali kuin ABC:n tankkausinsidentti. Myös Sipilä ylistää verkostoitumista:

─ Fakta on se, että serendipiteet-

tiä (onnekasta sattumaa) ei tapahdu

omalla kotisohvalla. Pitää lähteä ulos, tulla juuri tällaisiin the Caviar Clubin kaltaisiin tapahtumiin!”

Sipilän jälkeen on luvassa the Caviar

Clubin oma patenttikonsepti − speed

networking. Se muistuttaa hyvin paljon

serkkuaan speed datingiä: A ja B istuvat vastakkain, A aloittaa, molemmilla

osapuolella on minuutti aikaa kertoa itsestään ja lyhyen tutustumisen jälkeen jokainen siirtyy yhden tuolin oikeal-

oikeaa, vaan mahdollisimman monia

potentiaalisia asiakkaita tai yhteistyökäy lakkaamatta. Ohjattu verkostoituminen sekä puolukkamojitot vauhdittavat tutustumista. Jää on murtunut, käyntikortteja vaihdetaan ja ihmiset viihtyvät silminnähden keskenään.

Kuuden jälkeen lavalle astelee illan

pääpuhuja. Ilkka Kanervan aiheena on poliitikon brändääminen. 1990-luvun

laman aikana istuvana työministerinä toiminut Kanerva tuntee uudelleen-

brändäämisen merkityksen. Työministeristä oli helppo tehdä koko kansan

syntipukki ja uudelleenvalituksi tule-

minen vaati ennen kaikkea kovaa työtä ja oikeanlaisten mielikuvien luomista.

Kanerva komppaa Sipilää verkostoitumisen merkityksestä:

─ Sosiaalisten medioiden suosion

rinnalle on nousemassa yhä enemmän inhimillisten verkostojen renessanssi.

Ihmisten kohtaaminen kasvokkain on yhä tärkeämpää.

T arjolla oli konferensseja ja seminaareja, mutta eräänlainen rennon verkostoitumistapahtuman tyhjiö oli olemassa. Hän päätti luoda itse tapahtuman, jossa yhdistyisivät rento illanvietto sekä hyödyllisten kontaktien luominen." ▲ Speed networking on jälleen kerran menestys. ”A ja B liikkukaa!” Dina Karppinen pitää järjestystä yllä.

24

KYliste. 5/13

The Caviar Club - ei mikään seminaari Virallinen the Caviar Club -tapahtuma

─ Ensimmäisessä the Caviar Clubis-

Mahonia, sekä Mahon Digitalin Suomen

se ydinidea!

maajohtajaa, Yrjö Kokkosta.

Miten the Caviar Club sai alkunsa?

Konsepti syntyi Mahonin tarpeesta

viedä tiimiään verkostoitumaan Suomen vierailujensa aikana. Tarjolla oli konfe-

rensseja ja seminaareja, mutta eräänlainen rennon verkostoitumistapahtuman

tyhjiö oli olemassa. Hän päätti luoda itse tapahtuman, jossa yhdistyisivät rento

Divet ja illan päätteeksi hänet oli varattu kolmiin joulujuhliin esiintymään. Se on Konseptin tarkoituksena on nimen-

omaan välttää liikaa jäykkyyttä ja päästä eroon negatiivisista seminaari- ja kon-

ferenssiassosiaatioita. Vieraille pyritään korostamaan, että hakeutuisivat juuri

sellaisiin pöytiin, joista he eivät tunne ketään.

No, miten tällainen small talkiin vahvasti nojaava konsepti on

illanvietto sekä hyödyllisten kontaktien

saatu istumaan suomalaiseen

luodaan myös mahdollisuuksia muille.

Kokkonen myöntää, että alusta asti

Mahon on itse saanut hyviä kontakteja:

eikä puhu kenellekään - ei ainakaan

luominen. Samalla kun Mahon Digital

kulttuuriin?

Vastaavanlaiset tapahtumat ovat huo-

tiedostettiin se riski, että suomalainen

pääsee kasvattamaan omaa verkostoaan, mattavasti yleisempiä Lontoossa, joissa

asiakkaita, mentoreita, partnereita. Ma-

hon ja Kokkonen ovat molemmat vakuuttuneita verkostoitumisen merkityksestä:

─ Ei me tätä konseptia oltaisi koskaan

perustettu, ellei verkostoitumisen

merkitys meille olisi niin suuri. Verkos-

toituminen on vaikuttanut ihan kaikkeen ─ niin Mahon Digitalin kasvuun kuin

henkilökohtaisiin uriimme. Sitä kautta

istuu perinteisesti hiljaa kuin kirkossa vieraille.

─ Kun tätä sparrattiin kesällä muun

muassa Ilkka Kanervan kanssa, niin

Kanerva otti esille ihan rakentavaan sä-

vyyn, että oletteko te ottaneet huomioon, että suomalaiset eivät puhu keskenään, jos he eivät tunne toisiaan? Kokkonen muistelee.

Mahon on kuitenkin vakuuttunut

on löydetty asiakkaita, kasvatettu profii-

siitä, että suomalaiset ovat kykeneväisiä

Mistä tässä the Caviar Clubissa

Alun kehotuksista huolimatta suomalai-

lia ja brändiä, tavattu tosi hyviä tyyppejä ja saatu mahtavia ideoita.

small talkiin. Se todistettiin illan speed networkingissä, joka täyttyi hetkessä.

oikein on kyse?

set eivät ole innokkaita kurkottelemaan

Tarkoituksena on tuoda yrittäjiä yhteen

see. Suomalainen kaipaa sitä, että on

ja luoda samalla jotain positiivista.

Lisäksi yrittäjille tarjotaan tilaisuus pitää ▲ Illan pääpuhujana Ilkka Kanerva

siä, joita moikata kaupungilla.

sa oli puhujana Marko Vainio eli Miss

Mahon Digitalin toimitusjohtajaa, Saija

▲ Markkinointiliiton toimitusjohtaja Lauri Sipilä

yhteistyökumppaneita taikka vain ihmi-

päättyi klo 19:00. Ennen jatkoja KY-

listeellä oli mahdollisuus haastatella

▲ Illan emäntä Saija Mahon

tä on kontaktien luominen: asiakkaita,

hauskaa hyvällä omallatunnolla. Tärkein-

toisiin pöytiin. Speed networking on ehkä se juttu mitä Turku ja Suomi tarvit-

järjestettyä ohjelmaa. Ja se baari. Mahon haluaa korostaa tilaisuuden rentoa ilmapiiriä:

5/13 KYliste.

25

─ Tänään eräs vieraista oli niin her-

mostunut, että hänen täytyi mennä heti

järjestämällä kaviaariklubi tarpeeksi

ihmisiä. Me ollaan kaikki ihan taval-

tulevien tapahtumien markkinointiin

alkuun tupakalle. Kysyin, että minkä takia? Täällä on musiikkia, juotavaa,

lisia tallaajia! Ei ole mitään syytä olla hermostunut.

Kokkonen huomauttaa, että after

work -kulttuurin alullepano Turussa on haaste sekin. Nykyinen käsitys

turkulaisesta after workistä on se, että kävelee töistä autolle kenellekään puhumatta ja ajaa Prismaan. The Caviar

Club yrittää murtaa näitä vakiintuneita käytösmalleja.

Miltä näyttää the Caviar Clubin tulevaisuus vuonna 2014?

Syksyn kaksi ensimmäistä pilot-

titapahtumaa toimivat kokeiluina:

koetettiin kepillä jäätä ja testattiin

onko konseptissa potentiaalia pitkä-

jänteisyyteen. Palaute on ollut positiivista ja vuoden 2014 kalenteri on jo suunnitteilla. Isompana tavoitteena on monistaa konsepti myös muissa kaupungeissa, kuten Helsingissä ja Tampereella.

▲ Verkostoituminen käynnissä

26

Tavoitteena on luoda jatkuvuutta

KYliste. 5/13

usein. Pilottitapahtumissa markkinointi on ollut lähinnä orgaanista, mutta pyritään panostamaan. Jokaisella

tapahtumalla on oma teemansa, jolloin pyritetään houkuttelemaan uutta

yleisöä, mutta pidetään myös aiemmin vierailleiden mielenkiinto yllä tarjoamalla aina uutta opittavaa.

KYlisteen teemana on yrittäjyys. Mitä vinkkejä te haluaisitte antaa niille kyltereille, jotka

luultavasti onnistuu. Antakaa palaa!

Mahon myöntää yrittäjyydessä ole-

van paljon haasteita, mutta hän on itse nähnyt ne positiivisina. Jos tekee sitä, mistä nauttii, on usein myös valmis

yrittäjyyden tuomaan ajalliseen haasteeseen. Yrittäjänä ei ole mahdollista olla vain kahdeksasta viiteen.

─ Yrittäjyyden tulee olla sitä, mitä

rakastaa. Sinä päivänä, kun en rakas-

taisi enää yritystäni, niin kaikki menisi

pieleen. Tärkeää on myös muistaa, ettei kaikkea kuulu tehdä yksin ja on hyvä keskittyä siihen ydinosaamiseen. ─ Jos jommankumman meistä

rustamista?

pitäisi tehdä Mahon Digitalin kirjanpi-

─ Älkää pelätkö pistää itseänne likoon.

muistaa nauttia yrittäjyyden hauskois-

miettivät oman yrityksensä pe-

Pahinta on, että pelkää epäonnistu-

mista. Älä edes ajattele sitä vaihtoehtona. Jos ajattelee sitä liikaa, niin se

tapahtuu. Erityisesti naiset ajattelevat

liikaa tunteillaan, eivätkä uskalla lähteä yrittämään epäonnistumisen pelossa.

Jos et itse usko itseesi, niin kuka sitten uskoo? Sitten jos sitä epäonnistuu,

niin se on vain positiivinen oppimiskokemus ja seuraavalla kerralla sitä

to, niin me oltaisiin varmaan jo menty nurin, Kokkonen toteaa. Lisäksi tulee

ta puolista, kuten the Caviar Clubin kaltaisista verkostoitumistapahtumista.

Seuraava the Caviar Club jär-

jestetään 7.3.2014, tutustukaa osoitteessa www.thecaviarclub. fi! Kurkatkaa myös Facebookissa The Caviar Club tai seuratkaa Twitterissä @TheCaviarClubFI █

▲ Talviset luksuscocktailit vieraille tarjosi B4R.

Mahon Digital – Yhden naisen yrityksestä vuoden toimistoksi Mahon Digital on kova juttu monestakin syystä. Ensinnäkin se sijaitsee Turussa. Toiseksi, vain hieman yli vuosi sitten Lontoosta Suomeen rantautunut digitaalisen markkinoinnin toimisto on ehtinyt jo voittaa tänä vuonna Vuoden toimiston tittelin. Lisäksi yritys palkittiin vastikään parhaana työnantajana Briteissä pienten yritysten sarjassa.

Vaikka yrittäjäperheen kasvattina Saija oli jo pitkään pitänyt yrittäjyyttä mahdollisuutena, Mahon Digitalin synty oli oikeastaan serendipiteetin ansiota sekin.

Saijalla oli kahdeksan vuoden kokemus hakukonemarkkinoinnista merkittävissä lontoolaisissa mediatoimistoissa. ”Äitiyslomalle jäätyäni töpseli vedettiin seinästä.

Tipuin työelämästä ja oli aikaa ottaa askel taaksepäin ja miettiä mitä sitä oikeasti haluaa tehdä,” Mahon muistelee. Syntyivät tytär sekä oma yritys, Mahon Digital.

Alussa Mahon Digital toimi yhden naisen yrityksenä: oli vain läppäri, pieni vauva sekä olohuoneen sohva. ”Tapaamisissa tytär sujautettiin kokouspöydän alle nukkumaan ja sitten esittelin yrityksille, miten voin auttaa niiden markkinointitiimiä.”

”Kun selitän tätä, niin se alkaa samalla tavalla, mutta loppu on vaan erilainen,” Kokkonen korjaa. ”Saija jäi äitiyslomalle. Ja jos te olette tavanneet Saijan, niin te tiedätte, että Saijalle on vaan asennettu vähän liian isot patterit.”

Epätavallisesta lähtökohdasta yritys ponnisti menestykseen tulospohjaisella kasvulla. Muutaman vuoden kuluttua Mahon Digital laajeni Turkuun tunnesyistä, sillä Mahon on itse alun perin lietolainen. Mahon Digitalin Suomen markkinoiden lippulaiva pysyy tulevaisuudessakin Turussa. Digitaalisessa markkinoinnissa Lontoo on Suomen markkinoita huomattavasti edellä; siellä järjestetään maailmanluokan digitaaliset konferenssit, ollaan niin sanotusti pulssilla. Ajantasainen tietotaito, kansainvälisyys sekä monikansallinen tiimi toimivatkin kaikki Mahon Digitalin kilpailuetuna.

Neljässä vuodessa Mahon Digital on kasvanut yhden naisen yrityksestä yhdeksän henkilön kansainväliseksi yritykseksi ja tavoitteet ovat edelleen korkealla.

Asiakkaita on nyt jo ympäri maailmaa, mutta edessä on vielä monta maata valloitettavana. Tällä hetkellä toimistot ovat suunnitteilla niin Ranskaan kuin Ruotsiinkin.

"Alussa Mahon Digital toimi yhden naisen yrityksenä: oli vain läppäri, pieni vauva sekä olohuoneen sohva. " 5/13 KYliste.

27

Maailma, jossa harjoittelu tuottaa tulosta.

Videohaastattelut yleistyvät rekrytoinnissa. Nyt voit harjoitella videohaastattelua ennen aitoa rekrytointitilannetta.

Harjoittelemalla opit tuomaan oman osaamisesi ja persoonasi paremmin esiin sekä tiivistämään sanottavasi. Lisäksi saat esitykseesi varmuutta.

Harjoittelu tapahtuu verkossa SEFEn jäsenpalvelussa (jasenpalvelu.sefe.fi).

Kirjautumiseen tarvitset jäsennumerosi.

Parkkiryhmä pois piilosta! teksti Liisa Välkkynen Kuvat PARKKIRYHMÄ, Pia Rawlins

Parkki, tuo kuntalaisten oma rakas kakkoskoti, joka toimii paikkana mitä moninaisimmille tilaisuuksille tiuhaan tahtiin. Harva kuitenkaan muistaa, ettei rakennus aivan omillaan Parkinkadun päässä seiso, vaan sen puolesta puurtaa pyyteettömästi pieni ryhmä ihmisiä.

Mikä on tämä mystinen joukko?

P

arkkiryhmä on Turun KY:n Kuntamestarin johdolla

haastavaa, sillä kakkoskodista huolehtiminen on sen verran

Parkin siisteyden tarkistaminen. Mopin varressa

niin vakaata, kunnon Parkkiryhmäläisen käsi osoittaa kyllä

toimiva noin kymmenen hengen joukko, jonka vastuulla on tilojen kehitys, käyttäjien koulutus sekä

eivät nämä ihmiset siis itse joudu heilumaan, mutta he esi-

merkiksi varmistavat, että tarvikkeita on aina riittävästi.

Parkkiryhmä kokoustaa viikoittain, ja muun suunnittelun

lisäksi asialistalla ovat silloin tällöin myös löytötavarat. Vanhan jäsenen mukaan kun varaajilta jää mitä mielenkiintoi-

simpia asioita jälkeensä, kaikkea vauhtiraitaisista boksereista kylmään käteiseen.

Vastuu tässäkin pestissä on luonnollisesti suuri, sillä

esimerkiksi Parkin avainten ja niiden käytön kanssa saa

olla tarkkana. Vapaalle vaihtaminen voi myös joskus olla

syvällä takaraivossa, että Parkkibileissäkin tekee mieli välillä auttaa roolinsa pohjalta. Vaikka oma kävely ei olisikaan enää värisemättä mistä suunnasta löytyy mitäkin.

Kiitoksena toiminnastaan Parkkiryhmäläiset saavat

varata Parkin omaan käyttöönsä pari kertaa vuodessa ilman maksua. Eikä tietenkään pidä unohtaa yhteisiä virkistysiltoja! Kuten muissakin Turun KY:n toimijoissa, Parkkiryhmän sisällä puhaltaa iloinen yhteishenki.

KYliste päätti hakea Parkkiryhmäläiset pois piiloistaan

ja esitellä nämä hiljaiset TuKY-supersankarit koko kansalle.

Miten he ovat päätyneet mukaan Parkkiryhmään?

Arttu Tuuppa

Milla Anttonen

Salli Laakio

2. vsk, markkinointi (Arttu valittiin

3.vsk, kansainvälinen liiketoiminta

3. vsk, markkinointi

onnittelee!)

Millalle Parkki oli Ulkkiksen hallituk-

Sallin tie Parkkiryhmään alkoi lievästä

Porin Prikaatissa kerrotaan edelleen

millaista toiminta on kolikon toisella

heistä olisi hyvä olla Parkkiryhmän

myös juuri TuKYn hallituksen kuntamestariksi vuodelle 2014. KYliste

kauhutarinoita tämän upseerikokelaan pitämistä siivoustarkastuksista, joten

Arttu koki Parkkiryhmän vain luonnolliseksi jatkumoksi. Artun yliluonnolli-

nen kyky aistia lymyävät villakoirat on

pysynyt terässä, kiitos huolimattomien siivoajien.

sessa toimimisen kautta tullut hyvinkin tutuksi, ja hän halusi nähdä myös

puolella. Milla halusi osallistua Parkin ylläpitoon ja kehittämiseen, koska

paikka on meille TuKYläisille melko ainutlaatuinen, melkein kuin toinen koti.

painostuksesta. Ulkkiksen hallituk-

sessa ollessaan hän kuuli, että jonkun jäsen, ja Parkki- ja Monttuvastaavana Salli oli luonnollinen valinta. Tämä

neiti on hyvin helposti ylipuhuttavissa, ja parin vanhemman ryhmäläisen maagisten sanojen seurauksena Salli

on huomannut viihtyneensä pestissä jo pari vuotta.

◄ Taustalla vanhan Parkin pohjapiirrustus. Nykyinen Parkki valmistui vuonna 2006.

5/13 KYliste.

29

Viivi Päivölä 2. vsk, kansainvälinen liiketoiminta

Viivi, mikä on paras parkkimuistosi?

Ulkkiksen hallituksesta eläköidytty-

ään Viivi kaipaili jotain uutta hauskaa

”Ehdottomasti (tulevaisuudessa) legendaarinen Pikkulaskiaista seuraava Kolikon sillis!

Kollektiivinen oloilu on mahtavuutta.”

puuhasteltavaa. Parkki on kuin koti,

joten Parkkiryhmä tuntui luontevalta valinnalta.

Jussi Nieminen 3. vsk, kansainvälinen liiketoiminta Jussi ei itsekään ole varma, miten

päätyi aikanaan hakemaan Parkkiryhmään. Juttuun saattoi liittyä silloiselle

Jussi, paljasta Parkista jotain yllättävää, joka ei ehkä ole yleisessä tiedossa.

Kuntamestarille, Olli Tehikarille,

pienessä hilpeässä tehty lupaus. Jussia ei kuitenkaan ole kaduttanut, hauskaa on ollut!

Tiina Mänty 2. vsk, laskentatoimi ja rahoitus Tiina lähti Parkkiryhmään mukaan

jo pienenä pupuna, melko tietämät-

tömänä siitä, mitä kaikkea hommaan

sisältyy. Hän oli kuitenkin täynnä intoa

”Parkin lauteilla on ainakin legendan mukaan nähty mm. Andy McCoy sekä muita tunnettuja suomalaisia artisteja.

Tarina kertoo myös kuntamestarien salaisesta viinakätköstä Parkin alakerran vendo-automaatin sisällä. Varmaa tietoa tästä ei liene kenelläkään.”

oppiakseen uutta ja halusi päästä

mukaan ylläpitämään ja kehittämään TuKYn omaa kotitaloa.

Tiina, mikä on parasta Parkkiryhmässä olemisessa?

Mystinen Narnia, jonne ainoastaan Kuntamestarit pääsevät, löytyy häkkikomerokäytävän perältä. Mitä oven takana todellisuudessa on?

Vuonna 2011 Parkin takana oleva pullovarasto syttyi tuleen. Tilanne oli uhkaava, ja tulipalon leviäminen Parkin sisätiloihin oli hyvin lähellä. Syytä tulipalon syttymiseen ei vieläkään tiedetä.

Vuoden 2010 Vapun ulkoilmakeikalla oli ison maailman meininkiä ja yhdessä vaiheessa solisti ja saksofonisti innostuivat soittamaan roskakatoksen katolla. Naapurit eivät tykänneet.

”Parkin asiantuntijuus, näköalapaikka TuKYn arvokiinteistön kehityksessä sekä Parkin toiminnan monipuolinen näkeminen. Hyvänä puolena Parkkiryhmässä on myöskin se, että tämä luottamustoimi on ajallisesti joustava, pääsee mukaan loistoporukkaan ja saa pieniä etuuksia kiitoksena työpanoksesta.”

(Toim. huom. Parkkiryhmän kokoonpano oli tällainen, kun tämä lehti meni painoon. Osa ryh-

Milla, montako ihmistä Parkin saunaan saadaan mahdutettua kerralla? ”Eihän me kiltit parkkiryhmäläiset sellaista lähdettäisi koskaan kokeilemaan... (Psst..

Ehkä 46?)”

mäläisistä aikoo siirtyä ennen vuoden loppua uusiin haasteisiin. Läpsystä vaihto seuraavalle!)

30

KYliste. 5/13

Arttu, oletko Parkkiryhmässä olon jälkeen huomannut olevasi supertarkka myös oman ympäristösi siisteydestä? ”Olen luonnostani melko tarkka ja siisti ihminen, ja Parkilla minua ärsyttävät samat asiat kuin kotonakin: puolihuolimaton siivousjälki ja itsekkyys (terveisiä vaan kämppikselle ;)). Yhteisistä tiloista nautittaessa ei saisi ajatella "siivotaan juuri ja juuri sen verran, että päästään läpi".”

Jani, mitkä ovat parhaat Parkkibileet, joissa olet ollut? ”Hieman puolueellisena vastauksena sanottakoon Rocksitsit 2012, joilla olin itse toastaamassa.”

Jani Grönberg 5. vsk, tietojärjestelmätiede Jani on ollut jo pitkään mukana

Parkkiryhmän toiminnassa. Hän haki aikanaan mukaan, koska halusi olla

osaltaan varmistamassa, että oma biletilamme pysyy tiptop-kunnossa.

Santeri Kangas

2. vsk, kansainvälinen liiketoiminta

Santeri, mikä on lempparipaikkasi Parkilla?

Salli, kenellä on Parkkiryhmän kovin auktoriteetti? ”No varmaan ihan ykkösenä Ossilla.

Kuntamestarina se on meidän Parkkiryhmäläisten pomomies, joten sillä se viimeinen sana on. Sen jälkeen kovin auktoriteetti on tietenkin minulla, sillä kuka nyt punapäiselle, sieluttomalle emännälle uskaltaisi vastaan sanoa! ;)”

”Tietysti Parkin sauna. Tässä paikassa et joudu selittelemään miksi olet alasti, tutustut helposti uusiin ihmisiin ja paikka toimii myös Parkinkadun appron lähtöpaikkana!

Tilaa löytyy jokaiselle ja tunnelma on aina mahtava. Vielä ei ole paljoa näkynyt tyttöjä, mutta eiköhän sekin vielä korjaannu.

Nähdään lauteilla!”

Parkkiryhmään hakeminen alkoi

tuntua loogiselta, kun Santeri huomasi jotain hämmentävää. Kotona jatkuva

nalkuttaminen epäpuhtauksista kämppikselle, inventaarioiden tekeminen

jääkaapin juomatilanteesta ja lopulta etkoilta/vätköiltä/jatkoilta löytyneiden löytötavaroiden palauttaminen

herättivät tunteen, ettei tämän tarvitse olla pelkkä harrastus. Tietenkin myös

kiinnostus Parkkia kohtaan ja halu toi-

mia hyvässä ryhmässä Parkin puolesta olivat ratkaisevia tekijöitä.

Otto Rouhiainen

3. vsk, laskentatoimi ja rahoitus

Otto, kertoisitko jotain Narniasta?

”Ai mistä Narniasta? En minä tiedä mitään mistään Narniasta. Ja vaikka tietäisin, niin en kertoisi.

Ei ole mitään Narniaa.

Höpönlöpön juttuja!”

Otto on tunnetusti aktiivinen TuKYläinen, joka ei pelkää tarttua haasteisiin ja hypätä uusiin pesteihin. Parkki-

ryhmässäkin hän on vaikuttanut jo

pidemmän aikaa. Otto osaa myös pitää

yllä perinteitä, joita on nähtävissä Parkin alakerran seinillä: kerran hän on

”lainannut” Boomi ry:ltä 1200 euron arvoisen punaisen maton puoleksi viikoksi hotellihuoneeseensa. █

5/13 KYliste.

31

Kolumni

Yritetään yrittää Kuinka monta kertaa olet päättänyt, että nyt ryhdistäydyt ja aloitat tekemään jotain järkevää, mikä sinun on pitänyt tehdä jo aikoja sitten? Kuinka monta kertaa olet sanonut itsellesi ”nyt alkaa uusi aikakausi”? Kuinka monta kertaa olet aloittanut uuvuttavan projektin ”kohti parempaa” ja jättänyt sen puolitiehen? Kolkuttaako omatunto? Minulla ainakin.

Mitä kaikkea lupaammekaan itsellemme: pidetään

yritykseksi se jäi. Peitämme syyllisyytemme ajatuk-

kehomme kesäkuntoon tai sanomme, että uuden

asioitamme loppuun asti? Tekee oikeasti hyvää,

tipaton tammikuu tai lihaton lokakuu, aloitetaan

kunnon urheilu- ja hyvinvointikausi saadaksemme periodin tullen tsemppaamme opinnoissamme.

Alku on aina intensiivinen ja teemme kaikkemme

päätetyn asiamme eteen. Jossain vaiheessa innostus kuitenkin lopahtaa – alamme ajatella: ”Kyllä sen

ehtii huomennakin tehdä ei yksi päivä maailmaa kaada.” Siitä se laiskotteleminen sitten alkaa ja

päättäväisyys saattaa asiat loppuun suunnitelmien mukaan jää taka-alalle. Loppujen lopuksi huo-

maamme katuvamme tekojamme ja aloitamme kaiken alusta, mutta taaskaan emme etene mi-

hinkään. Niin se rumba jatkuu loputtomiin – aloitamme jotain, lopetamme, aloitamme taas ja taas lopetamme.

Miten aina onnistumme luovuttamaan?

Aina vain ”yritämme” onnistua ja pitäytyä kiinni itsellemme lupaamista asioista. Yritämme pitää

karkkilakkoa, toisaalta eihän se pahaa tee, jos otamme yhden karkin.. ja sitten toisen, ja kolmannen.

Pian huomaammekin, että karkkipussi on lopussa.

Aijai, siihen se karkkilakko jäi! Yritys oli kova, mutta

32

KYliste. 5/13

sella: ”Noh, yritetään ensi kerralla uudestaan.”

Miksi emme voisi kokeilla saattaa

kun pidämme kiinni asetutista tavoitteistamme ja saavutamme ne. Miettikää itsekin sitä voittajafii-

listä, kun olette esimerkiksi saaneet haluamanne

pyykkilautavatsan tai tavoittelemanne arvosanan jostakin kurssista! Voisimme lakata ”yrittämästä” tehdä asioita ja oikeasti tehdä ne. Yrittäminen ei

riitä, pitää ottaa härkää sarvista ja paneutua tekemäämme saavuttaaksemme haluamamme asiat!

Pelkällä yrittämisellä emme saa mitään aikaan.

Miksi siis vielä istut siinä ja ihmettelet tulevaa? Hop hop, kipinää kinttuihin – sinulla on paljon tehtävää!

Maria Kim

T y y l t ä t uu l e e

Kehitysyhteistyö vuonna 2013: välittämistä ilman välikäsiä Kehitysapu on hyödytöntä, tehotonta ja turhaa. Siihen laitettu raha päätyy kohdemaan korruptoituneiden poliitikoiden asekauppoihin, kartanoihin sekä huuruisiin bileisiin, ja projektit junnaavat paikallaan. Kehitysyhteistyöstä keskusteltaessa törmää usein tällaisiin kommentteihin, joille on löydettävissä perusteita, kun katsotaan kehitysavun historiaan.

Tämän päivän kehitysyhteistyöhön ne kuitenkin sopivat vähenevissä määrin.

Teksti Tikli Loivaranta Kuva Terhi Hytönen, stock exchange

N

ykypäivän kehitysyhteistyössä paino on sanalla yhteistyö.

Aiemmassa kehitysavun asetel-

massa nähtiin rikas ja kehittynyt länsi-

maa, ja köyhä, alikehittynyt kehitysmaa, jolle länsimaista lähetetään rahallista apua kehityksen mahdollistamisek-

si. Epätasapainoisessa asetelmassa

tysprojektiin on vaikea sitoutua. Nykyi-

on, ja voimme sen suoraan siirtää

maailman kansalaiset tuntevat par-

kaikuu kehitysimperialismi: me täällä pohjoisessa tiedämme, mitä kehitys

kehitysmaihin. Tällaisenaan asetelma ei olekaan kovin toimiva: jos avunsaaja ei

koe itseään aktiivisena toimijana, kehi-

sessä kehitysyhteistyössä puhutaankin yhteistyökumppaneista. Kolmannen

haiten kolmannen maailman tarpeet ja haasteet, joten kehitysyhteistyö-

hankkeiden tavoitteet ja pitkälti myös

toimenpiteet määritellään paikallisesti ruohonjuuritasolla. Tämä tehdään

yhä useammin paikallisen järjestön ja pohjoisen järjestön yhteistyönä.

Ruohonjuuritason toiminta tarkoit-

taa sitä, että välikäsiä on mahdollisimman vähän. Rahaa ei siis hupene väliportaille niin paljon kuin esimerkiksi

kohdemaan valtiolle maksettavassa kehitysavussa. Kehitysyhteistyötä tekee useimmiten paikallinen organisaatio,

◄ Sambian Luanshimbassa sato saadaan paremmin markkinoille aasien avulla.

34

KYliste. 5/13

T y y l t ä t uu l e e

joka saa rahoituksen suoraan lahjoit-

wixarikoja puolustamaan maaoikeuksi-

raportoinnin, seurannan ja arvioinnin

Opiskelijoiden lahjoitukset vuonna

tajilta. Rahan vastuullisesta käytöstä

pidetään huolta tiukan budjetoinnin,

avulla. Pohjoiset järjestöt ovat hanke-

aan ja tukenut kestävän metsänkäytön koulutusta.

2012: 3641,90 euroa.

hallinnoinnin asiantuntijoita.

Zimbabwen Aids-orvot

saavutetut tulokset ovat kestäviä, että

Zimbabwen Aids-orvot, yhteistyössä

käytäntöjä myös virallisen hankkeen

peruskoulunkäynnin ja huolehtivat hei-

Kehitysyhteistyössä on myös kiinni-

tetty huomiota siihen, että hankkeissa paikalliset toimijat pitävät projektia omanaan ja haluavat jatkaa hyviä päättymisen jälkeen.

Myös TYY tekee kehitysyhteistyötä

edellämainittujen periaatteiden mu-

kaisesti. Kehitysyhteistyövaliokunnan

tehtäviin kuuluu TYYn oman Wixarika

-alkuperäiskansaa Meksikossa tukevan

hankkeen hankehallinnointi, yhteyden-

paikallisen järjestö Dzikwan kanssa, mahdollistavat n. 400 oroplapsen

dän hyvinvoinnistaan mm. tarjoamalla

pienviljelijöitä tuottaville markkinoille

kehitysyhteistyöhanketta. AJAGIa sekä Zimbabwen Aids -orpoja opiskelijat

voivat tukea valitsemallaan summalla, ja GLM sekä Zimbabwen Aids -orvot jakavat 0,7 -prosenttiosuuden TYYn budjetista.

AJAGI - Wixarika -yhteisöjen oikeuksien puolustaminen

(kerro mille kohteelle lahjoitat tukesi).

GLM - viljelijän markkinat, Sambia

järjestäminen.

TYY tukee tällä hetkellä kolmea

räystilille FI6680001000352428

pääkaupunki Hararen liepeillä.

Sambialaisen kansalaisjärjestö Green

kehitysyhteistyöaiheisten tapahtumien

paavalintaisen summan TYYn ke-

päivittäisen aterian Dzivarasekwassa

pito muihin tukihankkeisiin, kehitysyhteistyöasioista viestiminen sekä

Zimbabwen Aids-Orpoja ja

AJAGIa voit tukea maksamalla va-

Living Movementin ja sen suomalaisen

sisarjärjestö GLM Suomen hanke auttaa pääsyssä. Hankkeen kautta viljelijät

ovat kehittäneet neuvottelutaitojaan,

eivätkä he ole enää riippuvaisia kylään tulevista ostajista vaan voivat itse

viedä tuotteet markkinoille hankkeen hankkimien aasien avulla.

Vuonna 2013 kumpikin 07 -hanke sai

Voit myös osallistua valiokunnan kokouksiin ja toimintaan!

Osallistuminen ei vaadi jäse-

nyyttä. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!

2558,50 euroa. Opiskelijaa kohti maksettavaa kertyi n. 30 senttiä. █

Lounais-Meksikon Wixarika-intiaanien koulutuksen puute ja marginalisoitunut asema vaikeuttaa yhteisöjen

mahdollisuutta puolustaa oikeuksiaan ja perinteitään omilla maillaan. TYYn

kehitysyhteistyövaliokunta on yhteistyössä paikallisen AJAGI -järjestön

kanssa menestyksekkäästi auttanut

Lisätietoa TYYn kehitysyhteistyöstä

ja tuetuista hankkeista saat sivulta

http://tyy.fi/palvelut/kehitysyhteistyo,

sekä TYYn Kehitysyhteistyövaliokunta facebooksivulta, tai liittymällä maailmaninfo -sähköpostilistalle.

5/13 KYliste.

35

www.pwc.fi

Talo täynnä mahdollisuuksia

Kiinnostaako sinua työskentely liikkeenjohdon konsultoinnin, tilintarkastuksen tai yritysjärjestelyihin, verotukseen ja varmennukseen liittyvien palveluiden parissa? Katso tietoa mm. harjoittelumahdollisuuksista osoitteesta www.pwc.fi /rekry!

36

PwC Suomi on vastuullinen suomalainen työnantaja, joka kuuluu kansainväliseen 158 maassa toimivaan PwC-ketjuun. Suomessa meitä on yli 750 asiantuntijaa ympäri maan. Etsimme joukkoomme päämäärätietoisia ja aikaansaavia ihmisiä, joilla on aito halu kuunnella asiakasta ja kehittyä kanssamme. Tarjoamme sinulle hyvät edellytykset ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen, mielenkiintoiset asiakkaat, osaavat työkaverit sekä erinomaiset työsuhde-edut.

KYliste. 5/13

PwC Suomi

Š Jussi Hellsten

2013

5/13 KYliste.

37

© Samuli Pentti

Startup Saunan järjestämä Slush on paisunut valtaviin mittoihin.

13. -14. marraskuuta järjestetty tapahtuma keräsi tänä vuonna 5000 vierasta ja yli tuhat yritystä. Sijoittajia saapui kaapelitehtaalle yli 500 ja kansainvälinen media-kiinnostus houkutteli kaapelitehtaalle 300 toimittajaa ympäri maailman. Sijoittajat toivat Slushiin potentiaalisen miljardien eurojen sijoitusvoiman. teksti Markus Hjelt Kuvat MARKUS HJELT, Slush media

T

apahtuman kasvoi vuodesta

yrityksiä oli robotisoituja kierrätys-

verkkokauppoihin. Erittäin mielenkiin-

järjestäjätkin: lippumäärää

useita tohtoreita, ja tuotteet hyödyn-

sosiaalisessa mediassa, ja näin yritys

2012 liki kaksinkertaiseksi

yleisöryntäyksen yllättäessä

ei ollut päätetty etukäteen, mutta 5000 myydyn yleisölipun jälkeen järjestäjien oli vihellettävä pilliin. Ja hyvä niin,

kaapelitehdas oli täyteen ammuttu, ja

rakennuksen tilat auttamatta alimitoi-

tettuja tämän kokoiselle tapahtumalle.

Ihmispaljous ei kuitenkaan varjostanut

Yrityksen työntekijöihin lukeutuu

tävät kehittynyttä keinoäly ja robotti-

teknologiaa rakennus ja purkujätteen

rahoituksen yksityisiltä rahoituslaitok-

Samuli Hänninen esitteli Nokia

tysjärjestelmän julkaisua Slushissa oli

Imaging SDK(v1.0) alustan Windowsmahdollisuuksia luoda valokuvausso-

seuraamassa muun muassa pääminis-

taloudellisina aikoina tällaiset tapahtumat antavat toivoa.

Kiosked

yritykseen mahtui ideoita laidasta

laitaan. Kuten kunnon startup hen-

Seuraavan sukupolven online- mark-

liikeideaa kohden oli kymmeniä Pelle

kinoinnin terävintä kärkeä edustavan Paqvalén esitteli tapahtumassa yri-

Pelottomia mitä kummallisimpine konsepteineen. Tässä parhaat palat Slush 2013 yrityksistä:

Zen Robotics Tapahtuman yksi puhutuimmista

KYliste. 5/13

kaupaksi.

on kerännyt kymmenien miljoonien

teri Jyrki Katainen.

keen kuuluu, jokaista potentiaalista

voi muuntaa vaikka Twitterin verkko-

Nokia

maailmanlaajuisesti. Zen Robotics

sanoi avajaispuheessaan, haastavina

Tuhanteen paikalle saapuneeseen

Kioskedin video on mahdollista jakaa

tysjärjestelmä on myynnissä 49 maassa

silta, ja yrityksen Semi- mobile- kierrä-

karnevaalin. Kuten Jyrki Katainen

toisen innovaatiosta tekee jaettavuus:

lajittelussa. Yrityksen Recycler- kierrä-

tunnelmaa, vaan Startup Sauna onnistui luomaan uskomattoman startup-

38

järjestelmiä valmistava Zen Robotics.

Kioskedin toimitusjohtaja Micke

tyksensä interaktiiviseen videoon ja

kuvaan perustuvan markkinointi-innovaation. Kiosked pystyy muuntamaan käytännössä minkä tahansa kuvan tai

videon kaupan näyteikkunaksi tehden kaiken videolla näkyvän ostettavaksi välittömästi linkillä tuotetta myyviin

phone kehittäjille. Alusta tarjoaa uusia velluksia Nokia Lumia älypuhelimille.

Nokia Imaging SDK(v1.0) avaa monia

mielenkiintoisia ominaisuuksia ennen kaikkea interaktiivisten kuvien luomisessa, kuten mahdollisuuden muuttaa kuvan resoluutiota kuvan ottamisen jälkeen. Yhdistettynä Lumia- puhe-

linten kehittyneeseen kameratekno-

logiaan Nokia Imaging antanee uutta puhtia kännykkäkamerateknologian kehitykseen.

Goo Technologies Goo Technologies on johtava yritys

laadukkaissa HTML5 grafiikoissa. Slus-

hissa Goo esitteli yleisölle Goo Createn.

Goo Create on alusta kehittyneelle

web- grafiikalle. Alusta tarjoaa web-

kehittäjille sekä taiteilijoille työkalut luoda elävämpiä ja näyttävämpiä 2D

ja 3D grafiikoita helpommin kuin koskaan: kirjoittamatta riviäkään koodia.

Jolla

Valtavasti kansainvälistä huomiota

kerännyt Jolla ilmoitti ensimmäisten

Sailfish- OS mobiilikäyttöjärjestelmään perustuvien Jolla- puhelinten tulevan myyntiin Jollan yhteistyökumppanin

DNA:n kautta 27. marraskuuta 2013.

▲Taizo Son Slushin päälavalla

Slush 2013 haali kasaan vaikuttavan

mielipiteet muun muassa pelikonsolien

pääosin talkoovoimin ja Aalto- yliopis-

taja ja miljardööri Taizo Son, joka vi-

uudelta kantilta.

Oli hienoa nähdä talkooporukassa jo

listan puhujia. Mielenkiintoisimpina

mainittakoon japanilainen monivaikutsioi Slushin päälavalla startup- ekosysteemin vaatimuksia ja pyrkimystään

luoda Itä- Aasiaan yrittäjyyttä tukeva verkosto. Supercell- kauppa oli vielä kaikkien huulilla ja Ilkka Paanasen kertoessa yrityksen tulevaisuuden näkymistä salista oli vaikea löytää vapaata paikkaa.

tulevaisuudesta pakottivatkin ajatte-

lemaan pelialaa ja mobiiliteknologiaa Lisätietoa puhujista ja yrityksistä

sekä lisää kuvia löytyy tapahtuman

kotisivuilta www.slush.org. Jos et vielä tänä vuonna ollut paikalla, niin nyt on

aika herätä tähän päivään: Slush on tullut jäädäkseen. Tapahtuma järjestetään

ton opiskelijat ovat suuressa roolissa

tapahtuman käytännön järjestelyissä.

joitakin tuttuja kasvoja Turusta. Tarjo-

taan muutkin ensi vuonna auttava käsi ja ilmoittaudutaan mahdollisimman

moni vapaaehtoiseksi tekemään Slush 2014:sta vielä isompi ja parempi. █

▼Näkymä yritys-standien välistä

Royal Dutch Shellin hallituksen

puheenjohtaja ja entinen Nokian toi-

mitusjohtaja Jorma Ollila tarjosi neuvojaan kasvuyrityksille suuryrityksen johtajan näkökulmasta. 15 minuutin

esitykseen mahtui viisautta hämmästyttävä määrä.

Suuryritysten toiminnasta koke-

musta on myös John Riccitiellolla,

joka Electronic Artsin entisenä toimi-

tusjohtajana on ollut mukana luomassa useita voimabrändejä. Riccitiello pyrki

omien sanojensa mukaan loukkaamaan esityksessään kaikkia pelistudioista

konsolivalmistajiin, ja miehen terävät

5/13 KYliste.

39

Ha s s u t

Millainen yrittäjä olisit? teksti Fida Kettunen Kuvat Stock exchange

1. Tutkimusryhmän harhaanjohtavat tulokset ovat johtaneet miljoonien eurojen tappioihin. Mitä teet?

3. Kilpailijasi on keksinyt uuden tuotteen. Toimittaja kysyy, mitä ajattelet asiasta?

5. Joulu on taas ovella.

Assistenttisi kysyy, millainen juhlan tulisi olla?

A. Verenpaineesi nousee yli kipurajan.

A. Lyttäät tuotteen heti alkuun. Alalla

vain yksi voi olla paras. Ja se olet sinä.

A. Pikkujoulut? Annoin jo kiitospäivän

kolmella miljoonalla.

C. Viini, laadukas ruoka ja sivistynyt

Kaikki saavat kuulla kunniansa.

B. Menette yhdessä retriitille miettimään elämän tarkoitusta.

C. Sulkeudut studioon viikoksi ja luot uuden tuotteen.

D. Tappiot? Ei niillä väliä, otetaan vaan positiivinen asenne ja nokka kohti tulevaa menestystä!

2. Olet menossa tapamaan pääomasijoittajia. Mitä laitat päälle?

B. Kilpailijat? Ostimme heidät juuri

C. En usko kilpailuun, vaan siihen, että on onnistujia ja epäonnistuja. Me kuulumme edelliseen.

D. Terve kilpailu on tervetullutta. Niin se maailma vaan pyörii.

B. Pikkujoulut goes hackathon.

keskustelu lämmittävät sieluani. Työn-

tekijäni ansaitsevat kunnon palkinnon.

D. No tanssia siinä ainakin pitää olla.

Illasta aamuun.

4. Yhdellä yrityksesi tehtaista on epäinhimilliset työolosuhteet. Mitä aiot tehdä asialle?

6. Yrityksesi rakentaa uuden toimistotilan. Arkkitehti haluaa kuulla ideoitasi rakennuksesta.

Balancen lenkkarit

A. Et mitään. Näkymätön käsi jakaa

A. Haluat sulavalinjaisen, valkoisen,

daalit

ments” ja käsket alihankkijasi vaihtaa

Piilaaksossa.

A. Musta poolopaita, farkut ja New

B. Huppari, harmaa t-paita, valkoiset tennissukat ja Adidaksen muovisanC. Raitoja tietenkin!

D. Värikkäät vaatteet ovat elämänilo.

kaikille ansionsa mukaan.

B. Sanot tyynenrauhallisesti “no comtehdasta.

C. Yrityksen vuoksi täytyy kärsiä, mutta tuo on epäinhimillistä.

D. Kauhistut ja annat julkisen lausunnon, jossa julistat vaihtavasi alihankkijaa.

40

vapaata.

KYliste. 5/13

modernin avaruusaluksen.

B. Ihan sama, kunhan se sijaitsee

C. Kuin Siegmund Freudin ja Salvador Dalin lemmenlapsi.

D. Avara tila avaa mielen ja kehon.

5/13 KYliste.

41

Jos sait eniten A-vastauksia olet Steve Jobs.

Jos sait eniten B-vastauksia olet Mark Zuckerberg.

Jos sait eniten C-vastauksia olet Armi Ratia.

Jos sait eniten D-vastauksia olet Aira Samulin.

MEEMIT. Ha s s u t

t a k a s i vu n k o l u m n i

Se on jo täällä Minulta tiedusteltiin, miksi Turun kauppakorkeakoulussa ei synny yrittäjyyttä?

Kysyn takaisin, mikä sitä estää syntymästä? Katsokaa ympärillenne, sillä se on jo täällä. Ei täällä uusiin yrityksiin vielä pääse kompastumaan, mutta yrittäjyydessä on kyse muustakin. Se on ryväs valmiuksia, taitoa olla rohkea.

Avarampi käsitys yrittäjyydestä on

Ei lainkaan kiehtovaa. Kuuntelisin

koulumme osaajista. Jos epäilette,

tieteenahjon ovet ensimmäistä kertaa,

män onnistumisista?

tarvetta muotoilijoiden ja muiden

sietämättömän hienoa. Se kertoo muutoksesta. Kun muinoin avasin tämän ei kukaan puhunut yrittäjyydestä,

saatika opettanut sitä. Paljon muuta

kerrottiin kyllä. Harmikseni kokemuksiani tukee tuore SEFE:n vastavalmis-

tuneiden palautekysely, jossa muutama kauppakorkeakoulumme entisistä

kasvateista kaipasi lisää yrittäjyyteen ja yrittäjävalmiuksiin liittyvää tietoa.

Mutta siellä missä on ongelmia, siellä on myös mahdollisuus ratkaisuille.

Ajatelkaa, että nyt on tarjolla

BoostTurku verkostoineen, valtaosa

tunnistaa millainen otus start-up on,

lähellämme on innostavia esimerkkejä yrittäjäksi ryhtyneistä tai yrittäjyyttä kokeilleista opiskelijoista ja Systee-

missä yrittäjyys on nostettu agendalle.

Yrittäjyyden aineopinnot on uudistettu mennä vuonna tukemaan yrittäjyysprosessia ja -valmiuksia. Eipä ollut

tällaisia asioita kehuttavaksi silloin

kun maailmalla ei vielä edes kyräilty

hiplailtavista kännyköistä. Näistä lähtökohdista kuultuna julkinen keskustelu yrittäjyydestä on usein yhtä mielenkiintoista kuin curlingin alkuerät

MM-kisoissaan. Se on vain kammotta-

van tylsää. Välillä väitän vihaavani sitä (puheen tyyliä, en curlingin alkueriä).

Miten kiehtovaa onkaan kuunnella mahtipontisen negatiivisia sävyjä,

byrokratian korostamista ja ylimal-

42

kaista toistoa yrittämisen vaikeudesta?

KYliste. 5/13

mieluimmin Ylvistä jatkuvalla toistolla.

Miksei purnaamisen sijaan iloita enemHyväksyn kyllä, että osalle yrittä-

misen arki voi olla tuskaisaa. Ei oma duunikaan aina suju. Kyse on henkilökohtaisista kokemuksista ja siitä,

että oikeasti ajattelee mitä elämältään haluaa. Ei ihme, että yrittäjät ovat

keskimäärin tyytyväisempiä työhönsä ja valintoihinsa kuin palkkatyössä painavat verrokkinsa. Älkää siis

välittäkö, jos yksin puurtamisen normi

leimaa julkista keskustelua. Käykää läpi muutaman menestystarinan taustat ja havaitsette, että tiiminä niitä on

rakennettu. Olkoon se nykyaikaa, sitä

samaa mitä elätte. Tällä hetkellä parasta, mitä yrittäjyydelle maassamme on tapahtunut, on start-upien riemuisa

ja näyttävä kulku, uuden yrittäjäsuku-

polven asenne ja BoostTurun kaltaiset

opiskelijavetoiset yhteisöt. Uskon, että ne muuttavat maailmaa sellaisesta

kuin nyt sen koemme. Se on paljon

enemmän, mitä julkisen sektorin hyvää tarkoittava mylly pystyy tuottamaan.

Tai no, jos nyt kaikessa viisaudessaan

säätävät lain, että kaikkien pitää tykätä yrittäjyydestä nyt ja heti, niin sitten tilanne on toinen.

Valitettavasti esitetyllä kysymyk-

sellä lienee peränsä. Miksi esimerkiksi kurssille (YR7), jossa perustetaan

yritys vuodeksi ja tavoitellaan 15.000€ palkintoa, ilmoittautui vain muutama

etteivät taidot riitä, niin tietäkää, että näkemyksillenne ja osaamiselle on

tieteenalojen taholla. Tai ehkä onkin

niin, että jo pelkkä yrityksen ideointi koetaan haastavaksi? Yritysidean ei

tarvitse olla mitään kummallista: ymmärretään asiakkaan ongelma ja luo-

daan siihen ratkaisu, jossa raha vaihtaa omistajaa ja vähän heruu yli. Kokeilua, erehtymistä, onnistumista: se on kuin järkyttävän kokoinen fronttiseiska,

jota ei saa valmiina hyllyltä. Syksyllä

järjestetyllä YRY-kurssilla ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat näyttivät jo

kynsiään: yritysideat pitchaamisineen

olivat terävämpiä kuin tämän tohtorin miekka.

Ja väliäkös sillä, missä tulevaisuu-

dessa työskentelette tai mitä teette, on helppo ennustaa, että työnne sisältää epävarmuutta ja niukkoja resursseja

sekä niistä ponnistavia luovia ratkaisuja. Uskon, että näitä hallitsevien

yrittäjämäisten ominaisuuksien kera on valmiimpi vastaamaan nykyisten työmarkkinoiden haasteisiin. Sama

sitten työskentelettekö omassa me-

nestystarinassanne tai jonkun muun tarinassa. █

Pekka Stenholm Collegium Researcher Turku School of Economics

t a k a s i vu n k o l u m n i

"

ritysidean ei tarvitse Y olla mitään kummallista: ymmärretään asiakkaan ongelma ja luodaan siihen ratkaisu, jossa raha vaihtaa omistajaa ja vähän heruu yli. Kokeilua, erehtymistä, onnistumista: se on kuin järkyttävän kokoinen fronttiseiska, jota ei saa valmiina hyllyltä."

5/13 KYliste.

43

© 2013 Accenture. All rights reserved.

be

Tuo lahjasi ja innostuksesi kansainväliseen organisaatioon, joka työskentelee teknologian, liiketoiminnan ja innovaatioiden kärjessä.

Tee yhteistyötä erilaisten, lahjakkaiden kollegoiden ja menestystäsi tukevien johtajien kanssa. Auta yrityksiä ja yhteisöjä ympäri maailman pysymään muutoksessa mukana.

Teroita taitojasi alan johtavan koulutuksen ja kehityksen avulla samalla kun rakennat ihanteellista uraasi. Tutustu meihin ja löydä mahdollisuutesi! www.accenture.fi/tyopaikat

you imagined