KYliste 2013/1 by KYliste

1/13

SPEKSIEKSTRA S. 27 DR. JEKYLL AND MR. HYDE UUSINTA UUTTA TURUN KAUPUNGINTEATTERILTA S. 22 KOLMEN KOLIKON BUDJETTI OPISKELIJARUOKALAT TESTISSÄ S. 34

Sisällys. KYliste 1/13

VAKIOT:

5 6 7 8 43 47

PÄÄKIRJOITUS Panic is my muse

KYLISTA JA AVAUTUMINEN Tissit. Kakka.

KAKSI MARJAA JA KÄYTÄVÄGALLUP Millainen on luova kylteri?

KYLLIN HYVÄÄ Akateeminen syksy

HASSUT: MEEMEJÄ JA HETHELMÄKAKKUA No naurattaako? Meitä ainakin. TAKASIVUN KOLUMNI Proffalla on asiaa

TÄSSÄ LEHDESSÄ:

10 14 18 22 27 34 39

UUSI TAIDEYLIOPISTO Millaista siellä on? TYÖNANTAJANA OP-POHJOLA Sijoitusilta M-KLUBI - LUOVISTA LUOVIMMAT Vai mitä ne oli JEKYLL JA HYDE Kapunginteatterilta uusinta SPEKTAAKKELI! Speksi, spex, spexen KOLMEN KOLIKON BUDJETTI Opiskelijaruokalat testissä HALLITUS 2013 Hassutteluja

KYliste. 1/13

Pääkirjoitus Panic is my muse.

MIKSI aina silloin kun ”pitää” olla luova juuri se pakkotilanne aihe-

uttaa epätoivoisia luovuuttomuuden tunteita? Istut tentissä, kirjoitat

tutkielmaa tai seisot yleisön edessä, ja mieli vain lamaantuu. Ajatukset Päätoimittaja Pia Rawlins

Toimittajat, kuvaajat ja taittajat Annina Lattu, Sara Lehtinen, Tuulia Valaja, Maija Aaltonen, Katja Soininen, Riku Hietarinta, Eero Prusila Painopaikka Newprint, Raisio

37. vuosikerta ISSN-L 1458-4077 ISSN 1458-4077 (Painettu) ISSN 2242-6760 (Verkkolehti) Julkaisija Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Rehtorinpellonkatu 3 20500 TURKU www.tuky.fi

KYliste ilmestyy viisi kertaa vuoden 2013 aikana. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää sekä muokata juttuja. Kannen kuva Pia Rawlins

Mainosmyynti ja mediatiedot Juho Harmaa TuKY ry myyntipäällikkö 050 917 8957 myyntipaallikko@tuky.fi

harhailevat ja kaikki mahdollinen muu tuntuu paljon helpommalta tekemiseltä.

Mutta ehkä luovuus on ainoastaan muoti-ilmiö? Ympärillä viljellään

jatkuvasti luovuuteen viittavia termejä ja sanontoja, ”luova yrittäjyys”, ”Be creative”, ”Think outside the box”. Onko luovuus kuitenkin vain

sitä, että kun voisi yrittää tunkea neliönmuotoista palikkaa pyöreään reikään niin sen sijaan sahaa sille kokonaan uuden reiän?

Itselleni halu olla luova on ollut läsnä läpi koko elämäni. Ylä-asteel-

la kun täyteltiin ”Mitä haluat olla isona?” –kyselyitä, ainoa asia mikä oikeasti minulle merkitsi oli se, että työssä saisi olla luova.

Pari viikkoa sitten kävin veljeni kanssa Lemminkäisenkadun AMK:n

avoimien ovien päivässä ja tunsin heti konkreettisen tekemisen

ilmapiirin, mikä täällä yliopiston puolella on valitettavan vähäistä.

Sehän on kuitenkin AMK:n ja yliopisto-opiskelun ero. Pakko myöntää, että siinä ihmetellessäni ja katsellessani ympärilleni, iski pieni

kateuden piikki lihaani. Jatkuva teoreettinen pohdiskelu ja tutkiminen alkaa tietyn pisteen jälkeen maistua puulta ja haluaa vain vain päästä

tekemään jotain oikeaa, käsin kosketeltavaa, missä työn tulokset näkee välittömästi.

Minulla on suunnaton ikävä lukion kuvaamataidon tunteja, joilla

sain uppoutua täysin milloin mihinkin projektiin ja iltaisin sormeni

olivat harmaat ja tahraiset tusseista, hiilestä ja värikynistä. Silloin kannoin mukanani aina piirustusvihkoa. Yliopistoelämä on osoittautunut

niin aktiiviseksi, ettei huolettomalle piirtelylle tahdo löytyä enää aikaa. Täällä olen joutunut löytämään uusia kanavia luovalle hulluudelleni,

mutta luovuuden tarve itsessään ei ole koskaan kadonnut mihinkään. Onnekseni voin olla varma siitä, että se jos jokin on juurtunut syvälle elämääni ikuisiksi ajoiksi.

Pia Rawlins Päätoimittaja Palaute ja mielipiteet osoitteeseen kyliste@tuky.fi

1/13 KYliste.

TISSIT.

. a t s i l ] Y [K Hyvinkää tuntuu olevan kaikkien huulilla. Huhut kertovat NESUn varapuheenjohtajan lukevan sen osaksi PK-seutua sekä erään ex-ulkkislaisen kuvailevan tätä Uudenmaan kruununjalokiveä "Suomen Brooklyniksi - nousevaksi ja trendikkääksi." Kestävätkö Matti Niinikosken legendaariset hermot enää kauaa luentojensa jatkuvia keskeytyksiä niin EVA:n, Speksin ja ties kenen toimesta?

Putouksen sketsihahmon Samppa Linnan myötä espoolaiset äidit ja isät ovat viimein nähneet ilmielävän turkulaisen ja vaativat jälkikasvuaan muuttamaan välittömästi takaisin Westendin kultarannoille. HS vaihtoi tabloidiin ja Sanomakonsernin tulos heikkeni. KYliste aikoo pitää tasaisesta laadustaan kiinni.

”KYliste oli nollalehti jo aikoinaan” -Alumnin terveiset toimitukselle Riiviötoimittaja Pasonen pyysi päätoimittajaamme kakkaamaan housuun. ”Päätoimittaja paskoo housuun Mercalla, angle: mikä on paskagonzoilun inflaatio-rate.”

TuKY Jahtiklubi julkisti syksyn 2013 laivarottametsästyksen osanottajat.

KYliste. 1/13

oska en saanut edellisen avautumisen jälkeen palautetta tekstistäni edes parhailta ystäviltäni jäsenistön keskuudesta, aion nyt ryöstää teidän huomionne otsikolla, joka toimii kuten kaiken kansan klikkausten kasvattajat. Te arvon lukijat olette kuitenkin jaloa kylteriainesta ja odotatte laatujournalismia myös KYlisteeltä, joten jätän huomiohakuisuuteni tietoisesti otsikkoon. Aiheenani on tällä kertaa luovuus, ja koska tämä on Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:n, Turun kyltereiden, jäsenlehti, keskityn tarkastelemaan miten luovuutta implementoidaan ja organisoidaan Turun kauppakorkeakoulussa. Vähempitietoinen vihreä vasemmistonuori, tai vasen vihreänuori, saattaisi ajatella, ettei luovuus realisoidu opiskelijoissamme. Tämä on kuitenkin harhaluulo, eikä tämä hypoteettinen raukkaparka voisi olla enempää väärässä. Luovimmat TuKYläiset esimerkiksi tietävät, että räjäytysvessaksi soveltuvat parhaiten laitosvessat eikä ATK-käytävän invalidivessa. Vaikka yleinen harhaluulo on, että invavessa on paras paikka ”luovia orava ulos kolostaan”, on ovi ohut ja sisältä kantautuva serenadi kuuluu poikkeuksetta käytäväkoneiden käyttäjien korviin. Noniin, mennään itse asiaan. Kauppakorkeakoulun käytävillä on jo kauan liikkunut valikoima myyttejä punapipoisista opiskelijoista, jotka haluavat erottautua massasta, ehkäpä juuri luovina yksilöinä. Luovuus yhdistetään usein myös muihin ”erikoisesti” pukeutuviin markkinoinnin opiskelijoihin, jotka kilpaa analysoivat mainoskampanjoita, hihittelevät luennoitsijoille Twitterissä ja pyrkivät näkemään erot Arialin ja Helvetican

välillä. Koulustamme löytyy vielä lisää muita luovuuden myyttejä, kuten aloittelevat Zuckerbergit, tulevaisuuden appikeisarit ja muut startup-vaahtoajat. Jos ylioppilaskylän yksiöstäsi löytyy fläppitaulu ja seinät ovat liimattu täyteen post-it lappuja, kuulut luultavasti tähän joukkioon. Nämä pitchausta harrastavat (”me and my friends had this idea...”) hissipuhujat käyvät säännöllisesti farmilla ja heidän Macbookeissaan on vain yksi tai tuhat tarraa riippuen siitä, ollaanko sitä ihan kasvuyrittäjiä tai vaan tuikitavallisia Boostityrkkyjä. Kun luovuudesta ja myyteistä puhutaan, ei sovi unohtaa Kulttista eikä varsinkaan Speksiä. Kyseisten järjestöjen toimintaan ja olemukseen liitetään usein sanoja kuten hassuttelu, silinteri ja vuoden parkkisiivoojat. Tätä tarunhohtoista joukkiota on vaikeampaa määrittää minkäänlaisin demograafisin keinoin, koska toimintaan osaaottavat jäsenistöläiset vaihtuvat vuosittain. He voivat olla avokaula-aukkoinen logistiikan opiskelijamies, tuubihuivinen tuleva johtaja tai oikeastaan kuka vain Mercatorilta. Ja tässä on äsken lukemanne hutun ydin: LUOVUUS ON KAIKILLE! Hyvät kylterit, koska kukaan muu ei tule tätä teille sanomaan, niin minä sanon sen teille. Olette kaikki luovia yksilöitä, jokainen ihan omalla tavallanne. Ette välttämättä näe sitä aamulla peilistä, jääkiteisestä Aurajoen pinnasta tai edes hemmotteluravintola Forten Campari-drinkistä. Luultavasti ette näe sitä ikipäivänä. Muista kuitenkin elää, muista innostaa ja innostua, uskalla tarttua, onnistu tai epäonnistu, muista iloita ja surra. Muista hemmotella itseäsi, laulaa, nauraa, syödä, juoda, hengittää. Muista olevasi luova. ■

Käytävägallup 1.

Mistä alkaa kevät?

Hiihto vai luistelu?

▼Twitter lintu

▼ Selim Saukkomaa

Millainen on luova kylteri?

SARA RUOKOLAINEN 4. vsk., Kansantaloustiede 1.

Lumet sulaa ja linnut laulaa

Luistelu, ehdottomasti

Oma-aloitteinen, ajattelee laatikon ulkopuolelta

JESSE HUOVINEN Pupu 1.

Laskiaisesta

Luistelu

▲ Tenho Saavedra

Ajankäyttöään priorisoiva

▲ Twitter lintu OSKARI RANKAMO 2.vsk, Kansainvälinen liiketoiminta 1. 2. 3.

Kun pääsee lenkille, niin ettei teillä ole lunta

Hänellä on uusia ideoita., joita muut eivät edes tule ajatelleeksi. Hiihto, perinteisellä tyylillä.

1/13 KYliste.

Kyllin hyvää

Kylteri ja kesäduunit

e aika vuodesta on koittanut. On aika hakea kesätöitä. Ja sitten iskee se epätoivo valintojen runsaudesta ja niihin käytettävissä olevasta niukasta ajasta. Millaisia töitä kehtaa hakea, joko kaikilla muilla on kesätyöpaikka takataskussa. Haastis kaikilla muilla on ainakin sovittuna, mutta kuka minut palkkaisi. Kesätöiden hakeminen on opiskelijan harmaata ylityötä kuten SEFEn ikuinen kylteriaktiivi Tommi Ora linjasi. Mutta se on myös henkilökohtainen mahdollisuus hypätä askelta korkeammalle. Tilastojen valossa tilanne on lohdullisempi. Todennäköisesti kesän lähestyessä niin se on meillä jokaisella myös henkilökohtaisesti. Vuonna 2011 tehdyssä SEFEn kesätyötutkimuksessa 79% kyltereistä kertoi saaneensa kokopäiväistä kesätyötä. 15% teki osa-aikatöitä. Vain 2% jäi hakemisesta huolimatta ilman. Turun Kauppakorkeassa jälkimmäinen tarkoittaisi noin viittä kesätyötöntä kylteriä per vuosikurssi. Suurin osa työpaikoista vuonna 2011 löytyi pääkaupunkiseudulta ja yksityiseltä sektorilta. Hyvä niin, sillä julkinen palkkaus jäi selkeästi jälkeen yksityisestä. Yllätys. Keskimääräinen kuukausibruttopalkka pk-seudulla oli noin 2195 euroa ja muualla noin 2000 euroa. Nyt tiedät siis mistä ne isommat taalat kääritään. Miten se työpaikka löytyy? Mieti missä näet itsesi ensi kesänä. Jos olet rehellisesti sitä mieltä, että loma on parasta mitä voisit muutaman kesätentin ohessa tehdä ja sinulla on siihen varaa, ole rohkea ja pidä lo-

KYliste. 1/13

maa. Ja pidä päätöksestäsi kiinni. Käytä se aika, jonka muut pistävät hakuprosessiin, koulutöihin, niin että sinulla todella on aikaa kesällä olla. Jos osa-aikatyö vastaa tarpeitasi parhaiten, hae sellaista työtä, jota on helppo tehdä, joka on ennalta tuttua ja siten helpommin saatavissa. Hyödynnä aikaisempia kesätyöpaikkojasi ja työkokemustasi. Jos päätät, että on aika haastaa itsesi ja pistää itsesi likoon, kartoita aloja, yrityksiä ja työpaikkoja, joista olet kiinnostunut. Mieti omia vahvuuksiasi, kiinnostuksenkohteitasi ja etsi työpaikkoja sen mukaan. Tässä järjestyksessä asiat on selkiytyy nopeimmin. Samoin hakuprosessi alkaa helpoiten unelmaduunia hahmotellessa ja googletellessa. Googlen lisäksi kovia mestoja ovat erilaiset työnhakupalvelimet, kuten Ekonomipörssi SEFEn sivuilla ja UTU Rekryn sivut. Ota yhteyttä SEFEn rekryyn ja Turun Yliopiston rekry-palveluihin, ja sovi aika jos tarvitset apua vahvuuksiesi hahmottamisessa tai haluat tarkistuttaa hakemuksesi ja CV:si. SEFEn jäsensivuilla voit katsoa kesätyöwebinaareja, joissa käsitellään cv:n ja hakemuksen tekoa sekä haastatteluihin valmistautumista. SEFEn toimiston väki jeesaa Kylli-tädin ohella jokaista tukyläistä kesätyöhaussa. Älyä vain pyytää, jos tarvetta on. Täällä me ollaan! Tsemppiä kevääseen. Ole rohkea. /Veera-kylli

Luovuutta koko korkeakoulu

â€“ uusi Taideyliopisto

TEKSTI RIKU HIETARINTA KUVAT MARJO MUTANEN JA TAIDEYLIOPISTO

Jo 80-luvulla vallan kabineteissa keskusteltiin pääkaupungin kolmen taiteellisen alan korkeakoulun niputtamisesta yhteen, ja nyt vuoden vaihtuessa Sibelius-akatemia, Teatterikorkeakoulu ja Kuvataideakatemia yhdistyivät uudeksi Taideyliopistoksi (engl. University of the Arts Helsinki). Yliopistolla on yhteinen johto ja hallitus, mutta vanhat kolme yliopistoa jatkavat kukin omina itsenäisinä yksikköinään. Opiskelijoita on yhteensä noin 2100. Korkeakoulujen yhdistymistrendi jatkuu vahvana maassamme ja onkin kiintoisaa nähdä, vieläkö niitä jatkossa tapahtuu. Uuden Yliopiston lehdistötiedotteissa puhutaan Tavoitetilasta 2017, jonka mukaan Taideyliopisto tulee olemaan Suomen kiinnostavin yliopisto, eurooppalainen edelläkävijä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja kotimaassa. Suuria sanoja., jotka kuitenkin vain aika voi näyttää toteen. Kuitenkin on varmasti koko Suomen etu toivoa parasta tältä rohkealta hankkeelta. Graafinen ilmekin edustaa raikasta tuulahdusta yliopistojen konservatiivisen viestinnän maailmassa.

1/13 KYliste.

Fanni Noroila on 20-vuotias hyvinkääläinen toisen vuoden opiskelija Teatterikorkeakoulussa. Haastattelin häntä hieman opiskelemisesta hyvin erilaisessa korkeakoulussa verrattuna meidän koto-kauppakorkeaan sekä uudesta Taideyliopistosta ja sen vaikutuksesta opiskelijoiden arkeen. Kerro tyypillisestä koulupäivästäsi. Opetus jakautuu yleensä aamu- ja iltapäivän tunteihin, jolloin jaksosta riippuen on liikuntaa, musiikkia, puhetunteja, tanssia, improvisaatiota, näyttelijäntyötä, yms. Joka vuosi on kuitenkin muutaman kuukauden jakso, jolloin harjoitellaan produktio yhteistyössä ohjaus - ja dramaturgiaopiskelijoiden,

" 12

valmistelee neljää uutta sovitusta valikoiduista klassikkonäytelmistä, ja niihin treenataan intensiivisesti yhdeksästä viiteen joka päivä, joten koulupäivä venyy helposti pitkälle iltaan. Kun saavun illalla kotiin omien treenien, must-see-teatteriesitysten ja yleisen höntyilyn jälkeen, on kello usein lähellä yhdeksää. 12-tuntista koulupäivää ei aina osaa ajatella pelkkänä siunauksena, mutta sitähän se on. Hillitön etuoi-

Eräänä aamuna saavuimme kouluun, jonne oli yön aikana ilmestynyt kummallisia X-tarroja lattioihin, seiniin, jopa vessanpönttöihin."

sekä kakkosvuoden jälkeen Valo- ja äänisuunnittelulaitoksen ja TaiKin lavastajien ja puvustajien kanssa. Kandivuodet on suunniteltu meille näyttelijöille siten, että koko kurssimme noudattaa samaa lukujärjestystä, eikä ns. akateemista vapautta ole juuri lainkaan. Vasta maisterivuosina koittaa mahdollisuus syventyä sellaisiin kursseihin, jotka tuntuvat henkilökohtaisesti kiinnostavimmilta, innostavimmilta ja hyödyllisimmiltä. Tällä hetkellä vuosikurssimme

KYliste. 1/13

keus ja rakkaus.

Kuinka paljon teillä on kursseja, jotka eivät käsittele taidetta? Kurssitarjotin on hyvin taidepainotteinen heti ensimmäisen vuoden kielten perusopintojen jälkeen. Perusopinnot on käyty, jos läpäisee ruotsin ja englannin kirjalliset ja suulliset tasokokeet. Lukion oppimäärällä ja kohtuullisen hyvällä sanavarastolla pärjää pitkälle. Har-

valla valmistuminen on kuitenkaan kielistä kiinni. Perusliikunnalla on iso osa koulutuksessamme. Joka syksy ykköskurssin opiskelijat juoksevat aamulenkkiä, Cooperin ja puolimaratonin. Samalla kurssilla myös mm. kahvakuulaillaan, myöhemmin kuvaan tulee myös akrobatia ja miekkailu. Hiki on pinnassa päivittäin ja vaatekaappini hallitseva elementti ovatkin verkkarit. Uskokaa tai älkää, meillä on myös tavanomaisia luentoja. Aiheet tosin pyörivät vahvasti teatterin, elokuvan niiden historian ja dramaturgian ympärillä. Minä olen suorittanut yliopisto-opintojeni aikana yhden tentin, senkin suullisesti. Yleensä luentosarjojen opintopisteet kerätään jollain muulla tavalla: esseillä, opintopäiväkirjoilla ja läsnäololla.

Mitä opiskelijakaverisi Teatterikorkeakoulussa ovat mieltä tästä uudesta Taideyliopistosta? Yhdistyminen on herättänyt paljon kärkästäkin jupinaa, mutta myös innostunutta hypeä. Ilmapiiri on vielä aika seesteinen uudistuksen suhteen, sillä se ei vielä näy opiskelun arjessa konkreettisesti muuten

kuin mainosjulisteina seinillä. Vasta tuleva kevät näyttää, miten uudistus Teatterikorkeakoulun kandiopiskelijan elämään vaikuttaa.

Mitä hyvää tämä uusi yli-

opisto on tähän mennessä antanut? Yhteisöllisyyttä, joka ilmenee mm. bileinä ja uutena Vapaan taiteen tilana, jossa kuka tahansa taideyliopistolainen saa esittää osaamistaan, avointa keskustelua mahdollisista uudistuksista ja opetuksen kehittämisestä.

Entä jotain huonoa?

Taideyliopiston uusi logo julkistettiin näyttävällä kampanjalla. Eräänä aamuna saavuimme kouluun, jonne oli yön aikana ilmestynyt kummallisia X-tarroja lattioihin, seiniin, jopa vessanpönttöihin. Yksinkertainen X toi paljon erilaisia mielikuvia, XX-bändistä varoitusmerkkiin ja natsisymboleihin. Logon kehittelijät pitivät juuri tätä moniselitteisyyttä logon vahvuutena. Itse en koe suurta logotuskaa, mutta asian ympärillä pyörinyt negatiivinen energia on jäänyt päällimmäiseksi mieleen TaiYo:n huonona puolena.

Mitä mieltä olet mahdolli-

sista yksiköiden yhteisistä koulutusohjelmista, kiinnostaako? Meillä on tosiaan niin tiivis opetusaikataulu ennen kandiksi valmistumista ettei trumpetin soiton

alkeita saa mahtumaan lukkariin mitenkään. Mutta maisterivuosina toki voisi jokin Sibeliusakatemian laulukurssi vetää puoleensa. Jos olisin pidemmällä musiikin opiskelussa tai kuvataiteissa, voisin ehkä hyötyä enemmän yhdistymisestä.

Taideyliopiston lehdistötiedotteista käy ilmi että

yhtenä uutena tavoitteena on lisätä kansainvälisyyttä. Paljonko sitä on ollut ennestään? Kansainvälisyys näkyy lähinnä satunnaisina vaihto-opiskelijoina ja muutamina ulkomaalaisvahvistusten pitäminä kursseina. Maisteriopiskelijat voivat myös itse hakeutua vaihtovuodelle mm. Erasmus-ohjelman kautta. TeaKilla on yhteistyökouluja ympäri Eurooppaa ja Etelä-Amerikkaa myöten, mutta yhteistyö on enemmän opettajakuntien välistä. Esimerkiksi viime lukuvuoden lopussa osa opettajistosta ja ohjaaja- ja dramaturgiopiskelijoista vieraili Malmön Teatterikorkeakoulussa tutustumassa opetukseen ja tapoihin työskennellä.

TeaK:ssa on ilmeisesti aika ainutlaatuinen ilmapiiri? Pelkäätkö, että sille käy jotain uuden yliopiston myötä?

En näe, että se on mahdollista. Meillä on tosi tiivis ja rakkaudellinen yhteisö, joka tuntuu pikemminkin toiselta perheeltä ja kodilta kuin koululta. ■

1/13 KYliste.

KYliste. 1/13

OP-Pohjolaryhmä työnantajana Turun KY:n yhteistyökumppani Turun Seudun Osuuspankki järjesti yhteistyössä SEFENn ja Turun Seudun Ekonomien kanssa 24.1.2013 ensisijaisesti pupuille suunnatun sijoitus- ja työmarkkinaillan. Tässä kaksi hieman erilaista uratarinaa Turun Seudun Osuuspankissa työskenteleviltä koulumme alumneilta. TEKSTI JA KUVAT RIKU HIETARINTA

Janne Mäkelä

ääaineena opiskelin laskentatoimea ja rahoitusta, sivuaineina kansantaloustiedettä, tietojenkäsittelytiedettä ja johtamista. Kuitenkaan tulevan uran kannalta pääaineella ei ole mielestäni mitenkään hallitsevaa painoarvoa. Tosin omasta mielestäni pankkialalla olisi hyvä olla kansantaloustieteen tuntemusta. Aloitin työskentelyn Turun Seudun Osuuspankissa osa-aikatyössä vuonna 2007. Kuten lähes kaikki muutkin, aloitin urani asiakaspalvelutiskiltä, ns. ”kassalta” josta etenin nopeasti muihin asiakaspalvelutehtäviin ja myöhemmin sijoitusneuvottelijaksi. Tässä vaiheessa työt ajoivat jo usein koulun edelle ja kävinkin kurssejani työajan mahdollistamissa puitteissa. Vaihdossa olin Etelä-Koreassa. Todella erilainen kulttuuri oli virkistävä ja suosittelenkin kaikille vaihtoon lähtemistä opiskelun aikana, sillä on todennäköistä, ettei työelämässä tällaista mahdollisuutta enää saa. Nykyään työskentelen OP-Private-yksikössämme, jossa hoidan omaisuudenhoitoasiakkaiden varallisuutta. Turun Seudun Osuuspankki on hyvä työnantaja nuorelle ekonomille ja minulle on tärkeää, että työpaikka löytyy juuri Turusta, kun niin moni valmistuva ekonomi lähtee pääkaupunkiseudulle töihin.

1/13 KYliste.

Sanna Soininen

ääaineena opiskelin markkinointia ja sivuaineina laskentatoimea, taloussosiologiaa ja johtamista. Opintojeni aikana olin puoli vuotta vaihdossa Hollannissa ja saatuani graduni valmiiksi työskentelin vielä vuoden ulkomailla ennen kuin otin paperit ulos koulusta. Opiskeluaikoina olin kesätöissä Porvoon Osuuspankissa. Silloinen konttorinjohtaja piti erittäin hyvää huolta meistä kesätyöntekijöistä, hän sparrasi meitä pankkitoimialan saloihin ja teimme jopa eräs kaunis kesäpäivä retken Helsinkiin OP-Pohjola-ryhmän pääkonttoriin. Ensimmäinen vakituinen työpaikkani oli pienessä turkulaisessa asuntovuokratoimistossa. Olin pienen perheyrityksen ainut ”ulkopuolinen” työntekijä. Menin yritykseen töihin äitiyslomasijaiseksi, mutta vuosien saatossa sain vakituisen työpaikan. Omalta äitiyslomalta palattuani totesin että työpaikka tässä pienyrityksessä tarjoaa liian rajallisia mahdollisuuksia. Henkilöstöosaston kautta sain Turun Seudun Osuuspankkiin jalan oven väliin ja työpaikan Länsikeskuksen konttorista. Tällä hetkellä toimin Kaarinan konttorin palvelupäällikkönä. Turun Seudun Osuuspankkiin päädyin, koska minulla oli hyviä työkokemuksia osuuspankeista kesätyöajoilta, ja OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa paljon hyviä urapolkuja niin Turussa kuin muuallakin. ■

KYliste. 1/13

1/13 KYliste.

M-klubilaiset Mitä juristi sanoo M-klubilaiselle? ”Yks Big Mac ja iso Cola”. Eräs punaposkinen vanha M-klubilainen keräsi syksyn pupumetsältä lähes 200 hylsyä. Kolmannelta M-klubilaiselta, nykyiseltä puheenjohtajalta, emme edes harkinnat kysyä tulevaisuuden suunnitelmista. Etsiessään luovuuden ja M-klubin kytköksiä, KYliste päätyi haastattelemaan kahta entistä ja yhtä nykyistä M-klubilaista. Etsimme luovuudesta vastauksia, joihin emme edes osanneet esittää kysymyksiä, mutta saimme vastauksia kysymykseen ”Ketä ne M-klubilaiset oikein ovat?” Jan Sederlöf, Lauri Pitkänen ja Olessia Kozlova vastaavat. TEKSTI ANNINA LATTU JA EERO PRUSILA

Kuvaile M-klubin brändiä? Olessia: Erilainen. Hiljainen yllättäjä. Black sheep in a good way. Hyvä sisältö kauniissa paketissa. Tosi siisti juttu. Se on sitä, mitä muilla ei oo. M-klubi on rehellinen ja rohkea.

Lauri : M-klubin brändin koen edustavan markkinointiviestintä- ja mainosalan näkyvyyttä opiskelijoiden keskuudessa. Siihen liittyy hieman muoti-ilmiöt ja sellainen mainosmaailman edellyttämä pulssilla olo. M-klubilla on myös aktiivinen rooli rakentaa siteitä opiskelijoiden ja opetuksen sekä opiskelijoiden ja markkinointialan välille, minkä ohella se saa opiskelijoita pohtimaan markkinoinnin ilmiöitä keskenään. Tästä johtuen voisin todeta, että vuorovaikutus, merkityksellisyys ja edelläkävijyys ovat asioita, jotka liittäisin M-klubiin. Sen kautta voi ikään kuin "elää markkinointimaailmaa" opiskeluaikanaan. Jan: #rakkaudestalajiin #hyperbola #ylisanat #RikuVassinen #ALLCAPS

Mitä teit M-klubissa?

Olessia: En oo tehny viel mitään oikeastaan.

Lauri: Olin aloittamassa brändiuudistusta vuonna 2009 ja 2010. Tuolloin laitoimme M-klubin toimintaa aikapaljon uuteen uskoon. Isoimmat minusta lähteneet jutut, jotka itse asiassa näkyvät M-klubin toiminnassa edelleen, ovat vuosittaisten M313-seminaarin ja opintojen palautekyselyn ideointi. Toimin aikanaan M-klubissa mukana kaksi kautta: pj:nä ja kopona.

Jan: Olin tiedottaja Herran vuonna 2010. LinkedInissä tosin lukee, että olin publicist/community manager, koska se kuulostaa paljon merkittävämmältä. Lähinnä yritin buustata omaa egoani lähettelemällä mukahauskoja meilejä jäsenistölle ja linkittämällä kamaa Buzzfeedistä ja Copyranterista M-klubin Facebook ryhmään. Suurin saavutus oli muuttaa M-klubin kirjoitusasuksi m-klubi. Siitä nyt on tosin taas luovuttu…

Mitä teet tällä hetkellä? Olessia: Opiskelen.

Lauri: Jos ihan tarkkoja ollaan, niin vastaan tähän kysymykseen, mutta yleisemmällä tasolla toimin tällä hetkellä tutkimusavustajana markkinoinnin laitoksella. Käytännössä luen, kirjoitan‚ kommentoin. Toivottavasti pääsen myös kuvaamisen ja videografian makuun tässä jossain vaiheessa. Samalla pyöritän ohjelmistotuotantoyritys Kiivert Oy:tä, jonka kanssa

olemme esimerkiksi tehostaneet Dna-kaupan inventaarion hallintaa.

Jan: Otan haparoivia ensiaskeleita mainosalalla. Seuraavat puolivuotta työnantajiani ovat McDonalds(MCD), DDB ja OMD. Tulevaisuuden tavoite on päästä töihin mihin tahansa toimistoon, jonka nimi on katu-uskottava akronyymi. Mitä enemmän kirjaimia, sitä parempi. TJEU: W+K, BBDO, TBWA, CP+B, JWT, Y&R, WPP, RSCG, R/GA, ADHD, NSDAP, MDMA ja CCCP.

Minkälainen on luova ekonomi?

Olessia: Luova ekonomi on sellainen, joka boikotoi kaikkee ja keksii jotain parempaa. Vähän niin ku steal from the best and make it your own. Jep.

Lauri: Luova ekonomi ei tyydy siihen, mitä on annettu vaan pyrkii löytämään, miten asioita voisi tehdä uudella tavoin ja paremmin. Ekonomina luovuus ja uudet toimintatavat pyörii sen ympärillä, miten saadaan luotua uusia tai mahdollisimman paljon maksavia asiakkaita. Käsitteeseen innovaatio sisäänlukeutuisi valmiiksi tuo kaupallisuus, joten käyttäisin ehkä ennemmin sitä. Innovatiivinen ekonomi onkin myös se, joka keksii miten nykyistä toimintaa voidaan tehdä pienemmin kustannuksin tai se joka pystyy minimoimaan maksettavia veroja. Näin ollen lähes kaikki ekonomit pääaineista riippumatta ovat luovia. Jan: Kiinnostava kysymys. Vastaan haikulla: Kylmä käteinen! Luovuus ei pue meitä, kravatti pukee.

Mitä olisit tehnyt toisin? Olessia: Olisin mennyt KTY2 tenttiin.

Lauri: Mä pyrin aina lähtökohtaisesti katsomaan eteenpäin. Kannattaa keskittyä niihin asioihin, joille voi tehdä jotain. Jan: Rikkonut Parkin paloturvallisuusmääräyksiä räikeämmin ja useammin. Ja koittanut tarkoituksella suututtaa TuKYn viestintäjaoksen.

Oletko luova kylteri?

Olessia: Me ollaan sankareita kaikki.

Lauri: Jos sopii, niin huomauttaisin, etten enää ole kylteri, mutta kyllä mä luova oon. Jan: Olen

1/13 KYliste.

Minkälainen on hyvä sitsijuliste? Olessia: Sitsijuliste ei voi olla hyvä.

Lauri: Sellainen, joka jää multa näkemättä...

Jan: Markkinoinnin peruskurssilla opetettu AIDA-malli on hyvä ohjenuora mille tahansa mainosjulisteelle. Tosin mulla on vähän traumaattisia kokemuksia sitseistä (Käynyt kolmesti, lähtenyt kesken kahdesti. Kolmansille jouduin

Lauri

Olen kuullut tornareita Kukkasniemen Eskon mikrossa kärähtäneestä lihiksestä, mutta saattavat siis olla täysiä tornareita.

Mikä on sun punaisten poskien salaisuus?

Onks Olkkonen sun tyyli-ikoni?

Vai tyyli-ikoni :D En ole varsinaisesti kiinnittänyt huomiota, että me pukeuduttaisiin samalla tavalla, mutta nyt kun mainitsit niin voihan siinä olla tiettyä yhdenmukaisuutta. Toistaiseksi olen kuitenkin pidättäytynyt Ramille tyypillisestä keskijakauksesta. Mut vastaus kysymykseen siis, ei ole. Mä en seuraa tyylejä tai muoteja, joten turha seurata Olkkostakaan.

KYliste. 1/13

Mitä TuKY:n ilmeelle on tehtävissä?

Olessia: Game over. Ei kai. Hmmm. Enemmän poikkitieteellistä yhteistyötä, enemmän sitä esiin myös ilmeessä. Me ei oikeasti olla kaikki kakkapäitä, ne on vain huhuja. Luovuutta ja hulluutta siihen kans. Ei aina viinaa, vaikka sitäkin tarvitaan. Lauri: TuKY:n ilmeelle on tehtävissä paljonkin. Sitä voidaan muokata tai koittaa pitää samanlaisena. Eri kysymys taas lienee, mitä sille tulisi tehdä. Toivottavasti TuKY:ssä on pelkän pohtimisen sijaan päästy eteenpäin asian suhteen. Jaan tarkempia mielipiteitäni maksua vastaan, joten jos TuKY:n hallituksessa olette kiinnostuneita konsultoinnista, niin tulkaa koputtelemaan markkinoinninlaitokselle mun ovea. Luulen, että löydetään joku sopiva kaverihinta ;)

Kuka sytytti koulun palamaan?

Sen kun itse tietäisi. Kun pikaiseen äsken kirjoitin punaiset posket Googleen, niin vastaukseksi tuli linkkejä pakkotoistoon ja kaksplussaan, joten kiinnostuneet voivat katsoa sieltä lisää. Itse jätän kuitenkin Googlaamisen teille ;)

vahingossa.), joten en mielelläni paneutuisi tähän kysymykseen sen syvemmin. Suoraan sanottuna sitsit vituttaa…

Noh, mitä tapahtu pupujen kanssa? Mä oon harrastanut vähän vähemmän tota metsästystä. Menisin ehkä mieluummin kuitenkin hirvimetsälle. Saattaisin osua paremmin ;)

Pidätkö MAY:n myös ens vuonna?

Meillä on ensivuoden opetussuunnitelmien teko menossa, joten selvinnee tässä lähiaikoina. Ihan ensiksi varmaan kuitenkin tulisi tietää onko ensi vuonna tiedossa edelleen MAY+YRY tai tuttavallisemmin "Mäyrä" vai saataisiinko MAY takaisin. Teen ainakin kovasti työtä sen eteen, että saadaan MAY omaksi kurssikseen ensi vuoden opetussuunnitelmaan.

Jan: rolf.nordstrom@nordstromhospital.fi

Karonkasta selviäminen ei ole itsestäänselvyys. Tällöin vahvuutena on se, että olen toistaiseksi ylipäänsä hengissä. Hyvässä tapauksessa myös edelleen humalassa, eikä orasteleva krapula ole saanut otetta. Ramilla on hyvä viskimaku, joten saattaa olla, että on vielä jotain skottilaista single malttin pohjaa jäjeljellä. Mahdollisuuksena siis on tarkastaa illan ylijäämä ja aloittaa tutkijan vapaapäivä välittömästi. Parhaimmassa tapauksessa Juhalla on kielenpäällä vielä illan viimeiset ajatukset ja päästään jatkamaan Marketologian minuutta suoraan siitä, mihin se jäi.

Heikkous on mahdollisen krapulan heikentämä olo.

Uhkana tietysti julkinen vapaapäivä, jolloin K-Market on suljettu, eikä normipäivän jaffaa pääse läikyttämään rinnuksille.

Olessia Oot siis venäläinen, miten noi venäjämafiakytkökset?

vissa, jos hinnasta sovitaan.

Niitä on. Ylettyy muuten Siperiaan asti. Kaikki on neuvotelta-

Maistuuko vodka?

Vodka maistuu aina. Tyhmä kysymys. Rähinäbooli on kans hyvä.

Onx minkki must?

Minkki on must. Myös paistinpannu timanteilla.

Käytätkö imagolaseja?

Kyyl. Kyl jokaisella Wannabemarkkinoijalla pitää olla sellaiset. Kivasti muuten kans korjaa näköä, jos on esim. hajataittoo ja miinusta.

Olen nukkunut Panulan ja Olkkosen välissä

Puhelu Timo Leinolle

Mieskunto

Ramin jakaus ja Juhan viikset

- Tuttu ja turvallinen - Koulun cooleimmat miehet - Onneksi ei oo Tuula Vilja ja Irma Luhta, muuten menisi performanssin puolelle, - Markkinointia parhaimmillaan - Muut ovat kateellisia

- Eettisyys, hommat ei välttämättä toimi

- Helpotusta referaatteihin - Uusia teorioita ja näkökulmia - Uutta kuluttajakäyttäytymistä - Mukaansatempaava ilmiö

- No threats, vahva kolmikko, parempaa ei ole

Jan Viimeksi yhteistyössä oli takkuilua, no hard feelings wt küliste? No ei tämäkään artikkeli mikään journalismin riemuvoitto liene, ei KYlisteen journalistinen taso mua ikinä niin haitannut. Se artikkeli vaan antoi musta ihan väärän kuvan. Oikeesti oon tosi nöyrä ja asiallinen. Mutta siinä mielessä se artikkeli oli kyllä ihan paikkansa pitävä, että silloinen päätoimittaja Samuli on helvetin lyhyt.

Maistuuks hampparit? Kasvissyöjälle maistuu kasvishampurilaiset. Mutta myönnän kyllä toisinaan kaipaavani Kertun hampparibuffettia. Onneksi uusmedia-punavuori-hipsteri-työläisten suosimasta Torista saa tosi hyviä kasvishampurilaisia.

Mikä nuoria kiinnostaa? Lähinnä seksi ja päihteet.

No Berliini?

Tosi hyviä kasvishampurilaisia. Ja seksiä ja päihteitä. Suosittelen kaikille nuorille.

1/13 KYliste.

Kun Jekyll tapasi Hyden Helmikuussa 2013 Turun kaupunginteatteri tuo estradille Tuomas Parkkisen ohjaaman tulkinnan klassikoksi muodostuneesta kauhumusikaalista Jekyll ja Hyde. Mutta keitä tarkalleen ovat Henry Jekyll ja Edward Hyde? TEKSTI KAROLIINA RAJALA KUVAT PRESSIMATERIAALI

räänä syyskuisena yönä vuonna 1885 englantilaisen merenrantakaupunki Bournemouthin asukas, kaupunkiin sairaudestaan toipumaan tullut skottikirjailija, Robert Louis Stevenson, heräsi kesken painajaisunen omaan huutoonsa. Hän oli nähnyt unta miehestä, jonka ruumista ei hallinnut vain yksi vaan kaksi sielua, joista toista leimasi hyvyys ja toista ääretön pimeys. Persoonallisuushäiriöistä kiinnostunut Stevenson inspiroitui unestaan niin paljon, että kirjoitti sen pohjalta kolmen päivän sisällä pienoisromaanin, jonka hän ensin tosin poltti, mutta sitten kirjoitti uudestaan. Tuloksena oli kertomus, jossa lääkäri nimeltä Henry Jekyll haaveilee hyvän ja pahan erottamisesta ihmisessä. Hän päättää toteuttaa tieteellisen kokeen käyttäen itseään koehenkilönä ja tulee sen seurauksena vapauttaneeksi oman pimeän puolensa, Lontoon katuja riivaavan sarjamurhaaja Edward Hyden. Jotkut tutkijat väittävät, että Jekyll ja Hyde:ksi ristityn kirjan alle viikossa kirjoittanut Stevenson oli koko kirjoitusprosessin ajan kokaiinin vaikutuk-

KYliste. 1/13

sen alaisena. Jostain syystä huume- tai lääkehoureissa kirjoitetut teokset tapaavat kuitenkin olla niitä, jotka jäävät parhaiten elämään kirjallisuushistoriaan. Näin kävi Louis Carrollin oopiumhallusinaatioista syntyneen Liisa Ihmemaassa teoksen lisäksi myös Stevensonin Jekyll ja Hyde:lle.

'Jekyll and Hyde' on vakiintunut ilmaisuna viitattaessa henkilöön, jonka moraali vaihtelee voimakkaasti tilanteesta toiseen siirryttäessä" Kun Stevensonin teos tuli myyntiin Englannin kirjakauppojen hyllyille vuonna 1886 vaivaisen yhden shillingin hintaan, harva osasi odottaa teoksen suosion jatkuvan yli 127 vuotta.

Kriitikot Englannissa ja Yhdysvalloissa antoivat teokselle hyväksyntänsä ja sitä myytiin kuuden kuukauden sisällä jopa 40 000 kappaletta. Vuosien saatossa siitä muodostui yksi klassisen kauhukirjallisuuden suunnannäyttäjistä.

Populaarikulttuurin kiemuroissa

TÄNÄ PÄIVÄNÄ Jekyll ja Hyde ei ole vain kirja. Se on konsepti. Kirjan päähenkilöiden ajankohtaisuus ilmenee jopa itse englanninkielessä. ”Jekyll and Hyde” on vakiintunut ilmaisuna viitattaessa henkilöön, jonka moraali vaihtelee voimakkaasti tilanteesta toiseen siirryttäessä. Lisäksi Stevensonin teos on värikkään historiansa aikana taipunut mitä erilaisempiin näytelmäja musikaalitulkintoihin samoin kuin tv-sarja- ja elokuvafilmatisointeihin. Jekyll ja Hyden hahmot ovat esiintyneet myös muun muassa videopeleissä, graafisessa sarjakuvassa sekä rock noir musiikissa. Teoksen ensimmäinen laajalti tunnettu teatteriversio alkoi pyöriä

1/13 KYliste.

Bostonissa jo vuoden teoksen julkaisun jälkeen ja sen taival jatkui 20 vuotta. Jekyll ja Hyden tuplaroolia tuolloin näytelleen Richard Mansonin tulkinta syöpyikin teoksen teatterihistoriaan yhtenä vahvimmista ja tunnetuimmista Jekyll ja Hyden tulkinnoista. Myöhemmin kyseisestä roolista on tehty vahvasti eroavia sovitelmia, joista David Hasselhoffin lievästi Kauniit ja rohkeat vaikutteinen versio nousee kenties suurimpana kysymysmerkkinä mieleen Teos on innoittanut myös kymmeniä tv-sarja- ja elokuvaversioita, alkuperäismaiden vaihdellessa Yhdysvalloista Intiaan. Näissä tulkinnoissa on näkynyt niin ohjaajalegendan Francis Ford Coppolan kädenjälki kuin myös valikoitujen Hollywoodin tähtinäyttelijöiden roolisuoritukset. Jekyll ja Hydesta tehdyt filmatisoinnit ovat kuitenkin vaihdelleet voimakkaasti taiteellisilta tulkinnoiltaan. Välillä kuvaus on tehty suorastaan sokeeraavan groteskiksi, sisällyttäen elokuviin muun muassa huumeita, seksuaalista hyväksikäyttöä sekä lasikattojen läpi putoilevia ruumiita. Monet ohjaajat ovatkin ottaneet Hyden mielipuoliseen hahmoon mallia Lontoon katuja alkuperäisteoksen ilmestymisaikoihin järkyttäneestä Viiltäjä-Jackistä. Yksi kenties mielenkiintoisimmista 2000-luvulla suunnitteilla olleista elokuvaprojekteista on käsikirjoittaja ja ohjaaja Abel Ferraran visioima modernisointi, jonka päärooleihin harkittiin 50 Centtiä sekä Forrest Whittakeriä. Jäämme innolla odottamaan, että päätyykö tämä Jekyll and Hyde gone gangsta -versio kuitenkaan koskaan elokuvateattereihin. Hahmoihin liittyy myös lukuisia viitteitä muualla elokuvahistoriassa. Jotkut saattavat muistaa heidät sivuroolista elokuvassa The League of Extraordinary Gentlemen, toiset taas Halloween kaupungin asukkeina Tim Burtonin klassikoksi muodostuneessa The Nightmare before Christmas filmatisoinnissa. Viittauksia on sadellut myös musiikkiin ja kirjallisuuteen. Jekyll ja Hyden sanotaan jopa innoittaneen yleisesti sarjakuvissa esiintyvän juoniasetelman, jossa tarinan supersankari joutuu elä-

KYliste. 1/13

mään kaksoiselämää. Heidän huhutaankin toimineen esikuvina muun muassa Hulkille sekä Batmanin Kaksinaamalle.

Broadway saapuu Turkuun

JEKYLL JA Hyde:n ensimmäinen musikaaliversio alkoi pyöriä Englannissa kuitenkin vasta 90-luvun alussa, mistä suosio vei sen myöhemmin Broadwaylle. Lopulta siitä tuli maineikkaan Plymouth teatteriin kaikkien aikojen pisimpään pyörinyt produktio. Tänä keväänä myös Turun kaupunginteatteri on päättänyt tehdä kyseisestä kauhumusikaalista oman versionsa. Parrasvaloihin 22. helmikuuta saapuva teos on samalla Suomen kantaesitys. Tuomas Parkkisen ohjaamassa tulkinnassa, päärooleissa nähdään Putous ja Tanssii tähtien kanssa ohjelmista tunnetun Riku Niemisen lisäksi jo aikaisemmin musikaalikokemusta niittäneet Jennie Storbacka (Hair/ Åbo Svenska Teatern) sekä Anna Victoria Eriksson (Aladdin/ Aleksanteriteatteri). Kun Parkkiselta kysytään, miksi hän on halunnut tuoda juuri Jekyll ja Hyden Turun kaupunginteatteriin, hän kertoo teoksen tematiikan kiehtoneen häntä. Teoksen aiheet voidaan todeta varsin ajankohtaisiksi varsinkin, jos on seurannut tiedotusvälineissä viimeisen parin vuoden aikana toistuneiden rikosten uutisointia. Ohjaajan mukaan teoksessa keskeistä huomioitavaa on se, kuinka pahuus tulee ihmisen sisältä, ihmisestä itsestään. Parkkista inspiroi myös Jekyllin ja Hyden allegorisuus. Hän toteaa tarinan olevan yksi tunnetuimpia variaatioita ihmisen turmiota kuvaavasta Luomiskertomuksesta. Hänen mukaansa kertomus on tällä tavalla

katsojille samaan aikaan sekä kohtuulli- tuneena. Silti hän oli ainoa näyttelijä, sen tuttu että yhtälailla tuntematon. joka kutsuttiin mukaan Jekyll ja Hyde produktioon ilman koe-esiintymistä. Ohjaajan mukaan musikaalisovitus Kun Niemiseltä kysytään kumpaa kuitenkin eroaa Stevensonin kirjasta hahmoa hänen mielestään on olusealla eri tavalla. Se ikään kuin lisää lut haastavampi näytellä hän vastaa oman erityisen draamallisen juonen mietteliäästi: ”Tuntuu että joka päivä keskelle tapahtumia. Parkkisen mukaan jompikumpi on vaikeampi kuin toinen, musikaaliversio täten perustelee Hyden koska kun toinen menee eteenpäin henkilöhahmon paremmin. Musikaalissa niin sitten toinen jää auttamattomasti tohtori Jekyllin perimmäiset tarkoitukset jälkeen. Sitten pitää ruveta miettimään, ovat ihmiskoetta tehdessä parantaa sairasettä miten tämä (hahmo) saadaan isänsä, mutta ironisesti, hän huomaakin kirkastettua. Se menee aika kädestä tulevansa pikku hiljaa isänsä kaltaiseksi. suuhun tuo roolien kehittely.” Tuntien Musikaali tuo mukanaan myös kirjasta Niemisen muuntautumiskyvyn näytuupuvan romantiikan ja kolmiodraaman. telijänä voimme kuitenkin luultavasti Mutta miksi tämän musikaalin pää- odottaa kahta hahmoa, jotka tulevat osaan valittiin juuri Putouksen Munajäämään muistimme kortteleihin vielä mies? ”Riku Nieminen on sukupolvensa pitkiksi ajoiksi kiertelemään. lahjakkaimpia näyttelijöitä. En olisi Näin 127 vuoden jälkeen ei Jekyll ja voinut kuvitella rooliin ketään muuta. Hyden tarina tunnu vieläkään olevan Viime viikkojen harjoitusten aikana olen kuolemassa. Turun estradin lisäksi, todennut, että hän on ollut vielä parem- se jatkaa maineen niittämistä myös pi kuin odotin”, tyytyväinen Parkkinen muualla päin maailmaa. Tästä kielivät kertoo. keväällä Broadwaylle palaava musiJekyll ja Hyden kaksoisroolia näytkaaliversio sekä tammikuun lopussa televä Riku Nieminen kuvailee prosessia NBC:llä startannut Stevensonin tarikuitenkin hankalaksi: ”Tämä on ollut nasta inspiraation saanut Do No Harm valtava haaste henkilölle, joka ei ole tv-sarja. Jos mikään edellä mainituista aikaisemmin tehnyt musikaalipääosaa.” ei kuitenkaan kiinnosta niin aina voi Nieminen on taannoin nähty laajaa tyytyä vain hyräilemään The Who:n mediahuomiota herättäneessä Pirkko Sai-aavemaisen sävelmän tahtiin: ”Mission Homo - oopperassa, mutta muuten ter Hyde, Mister Hyde, Mister Hyde, hän pitää musikaalikokemuksiaan rajoit- Hyde…” ■

Kevään esitykset Turun kaupunginteatterissa 22.2. - 18.5.2013 Liput lippupalvelusta: 42 / 37 / 37e

1/13 KYliste.

SPEKTAAKKELI! Mutta mikä oikein on speksi?

TEKSTI SARA LEHTINEN KUVAT JOONAS HÄKKINEN, JOONAS KÄRKKÄINEN, LINDA LUHTALA, TUKY:N VERKKOLEVY

Perinteisen määrittelyn mukaan speksi on interaktiivista opiskelijateatteria. Yleisö voi vaikuttaa esityksen kulkuun huutamalla ”Omstart!”, jolloin esiintyjien on vedettävä edellinen kohtaus, repliikki, tanssi tai vaikkapa laulu uudelleen eri tavalla. Suuremman vaikutuksen voi halutessaan tehdä lisäämällä määreen omstart-huutonsa perään, esimerkiksi ”Omstart saksaksi!”, jolloin esiintyjät vetävät kohtauksen huudon ohjeiden mukaan. Yleisön osallistuminen takaa, että esiintyjät pääsevät revittelemään improvisaatiotaidoillaan. Yksi speksin parhaita puolia onkin, ettei yksikään esitys ole samanlainen.

◄ Etsivä Karusuo ja hänen innokas apurinsa matkalla selvittämään murhamysteeriä.

► Brunein mussukassa vuonna 2010 oli dramaattisia käänteitä

Kaikki hyvä tulee Ruotsista?"

peksin juuret löytyvät 1500-luvun Ruotsista, jossa opiskelijat esittivät humoristisia versioita antiikin ajan draamoista. Kerrotaankin, että sana speksi on saanut alkunsa ruotsin kielen sanasta spektakel – spektaakkeli. Suomeen speksikulttuurin toivat 1930-luvulla teekkarit, joiden esittämä speksi nauttiikin suurta suosiota. Speksejä ei ole kuitenkaan esitetty Suomessa reilua 80 vuotta. Speksi-

KYliste. 1/13

kulttuuri hiipui 1930-luvun jälkeen ja heräsi kunnolla eloon vasta 1980- ja 1990-luvulla, mistä lähtien näitä spektaakkeleja on syntynyt hyvässä tahdissa. Esimerkiksi Turussa sai viime vuonna ensi-iltansa ensimmäinen LEX Ry:n tuottama speksi ja tänä vuonna Indexin ja Opexin yhteisproduktio saa ensi-iltansa. Vaikka Teekkarispeksi on yksi Suomen vanhimmista toimivista spekseistä, on Thorax (Helsingin

yliopiston ruotsinkielisten lääketieteen opiskelijoiden ainejärjestö) esittänyt yhtäjatkoisesti pisimpään speksejä, kunnioitettavasti jo 1950-luvulta lähtien. Monelle yliopistolle ja ainejärjestölle speksi on nykyään jokavuotinen perinne ja yhdistää kuntalaisista joka vuosi tiiviin, yhteen henkeen puhaltavan speksi-tiimin. Niin kuin yleensä teatterimaailmassa, speksikin on paljon enemmän kuin mitä ensisilmäyksellä näkee. Esiintyjien

lisäksi tarvitaan kulissien taakse suuri määrä porukka takaamaan, että kyseisestä speksistä tulee paras mahdollinen. Lavastajien, maskeeraajien ja puvustajien työ näkyy yleisölle näistä tiimeistä kenties parhaiten, mutta usein unohtuu, että speksin kokoinen produktio vaatii pyöriäkseen vieläkin enemmän käsipareja. Tekniikkatiimi

vastaa valoista ja äänistä, mitä ilman olisi vaikea luoda lavalle haluttua tunnelmaa; controller pitää huolta, että rahat riittävät ja markkinointitiimi huolehtii nimensä mukaan markkinoinnista kuin myös lipunmyynnistä. Rattaiden pyörimisestä vastaa viimekädessä tuottaja, joka pitää kaikkia lankoja kädessään.

Mutta mistä speksiperinne sai alkunsa täällä Turun kauppakorkeassa? KYliste tavoitti TuKYn ensimmäisen speksin, ”Kummaa Kutinaa”, tuottajan Henriikka Hienosen, joka iloisesti suostui valottamaan alkuvuosien speksin käänteitä ja kokemuksiaan tuottajana olosta. Mistä ja milloin syntyi idea lähteä tekemään TuKYlle omaa speksiä? ”Oltiin pupuja (vuonna 2007) ja yhden kurssikaverin kanssa alettiin jutella spekseistä. Itse en edes tiennyt siinä vaiheessa mikä speksi on, mutta se kuulosti hauskalta ja hienolta projektilta. Lupasin olla mukana, jos lähdettäisiin sitä tekemään. No sitten matkan varrella "mukana oleminen" muuttui tuottajan rooliksi ja kävin jopa katsomassa pari speksiä, että tietäisin mitä pitää tehdä. Muistaakseni Turun lääkiksen speksi oli eka jonka näin ja se oli huippu! Siitä se innostus vain kasvoi ja suoraan sanottuna jokaisen speksin jälkeen ihmetytti enemmän ja enemmän miksei meillä vielä ollut sellaista.”

Miten päädyit ensimmäisen TuKY-Speksin tuottajaksi?

▲ Kaikkien aikojen ensimmäisessä TuKy-Speksissä muodostui legenda: tamponiasu.

”Hyyyyyvin pitkä tarina, jota en nyt rupea kokonaan avaamaan. Periaatteessa mun ei aluksi kuulunut olla tuottaja vaan apulaistuottaja/musiikkivastaava, mutta parin kommelluksen jälkeen piti astua niihin "suurempiin" saappaisiin. Projektista oli siinä vaiheessa tullut niin koukuttava, ettei sitä voinut jättää keskenkään ja jos se vaati mua olemaan tuottajana niin sitten se piti vain hyväksyä. Mutta rehellisyyden nimissä

on pakko myöntää, että ensimmäinen fiilis oli aivan jumalaton paniikki. Mutta suoraan sanottuna tuntuu, että mun elämässä kaikki parhaat saavutukset alkaa aina pienellä paniikilla, hahaha. Sitten pitää vaan kerätä palaset kasaan ja alkaa touhuta.”

Millaista oli tuottaa TuKYn ensimmäistä speksiä ”Kummaa Kutinaa”?

”Aivan mieletöntä! Tuottajan rooli on siinä mielessä kiva tai jopa paras, että pääsee näkemään pilkahduksia kaikkien tiimien toiminnasta. On aivan mieletöntä katsoa, kun muutamassa kuukaudessa pelkkä kaukainen haave alkaa muuttua konkreettisiksi asioiksi. Olimme esimerkiksi kirjoittaneet speksiin hahmon joka on koko esityksen pukeutunut tampooniksi, mutta ei meillä tietenkään ollut hajuakaan miltä tämä idea näyttäisi todellisuudessa. Muistan aina sen, kun puvustustiimi tuli ja kertoi että puku oli valmis. Se oli aivan poskettoman upea! Ja tämä sama ilmiö toistui kaikessa.”

Millaisiin haasteisiin törmäsit?

”No kyllä ne suurimmat haasteet olivat siinä kohtaa, kun piti astua tuottajan saappaisiin. Sen jälkeen mulla olikin aika hyvä tuuri koko speksin ajan; meillä oli ihan

1/13 KYliste.

huikea käsikirjoitustiimi, joka saattoi koko jutun alkuun eikä vetovastuu ollut pelkästään minulla. Ja oikeastaan tiimit toimivat tosi itsenäisesti sitten kun ne oli saatu kasaan. Haasteina oli ehkä se, ettei meillä ollut yhtään rahaa alussa; eli oli esim. vähän jännää varata teatteria, joka maksaa 2000 kun takaraivossa kalvaa ajatus siitä, että kukahan ton maksaa jos tää projekti kuivuu kasaan. Myös porukan innostaminen alussa oli pieni haaste. Speksiä oli koitettu saada kasaan aikaisemminkin, mutta aina se oli kuivunut kasaan. Oli vähän vaikeaa saada porukka uskomaan siihen, että tällä kertaa tää oikeasti viedään läpi. Mutta yllättävän helposti saatiin ihmisiä mukaan ja sitoutumaan tähän.”

Miltä tuntui ensiillan jälkeen?

”Kyllä mä itkin siinä kohtaa, kun loppulaulu alkoi soida ja mentiin lavalle kumartelemaan. Ihan huikea fiilis. Se oli vuoden projekti ja jotenkin tuntui että oli lähtenyt siihen vähän altavastaajan asemasta. Se, että se saatiin loppuun ja että kaikilla oli niin hyvä tunnelma palkitsi kyllä kaiken työn.”

Mikä on parasta speksissä?

”Hmmm, no jos pitää valita yksi juttu niin yhteishenki on jäänyt mieleen. Sain joka viikko nauraa itseni hajalle 50 loistotyypin

KYliste. 1/13

kanssa. Ja oli mahtava päästä myös kokemaan miltä kollektiivinen jännittäminen tuntuu. Ensi-illassa kaikki olivat enemmän tai vähemmän aivan hepuleissa, kun jännitti niin paljon. Kaikkia kuitenkin kannustettiin ja lopulta kaikki meni tosi hienosti.”

Koetko, että kokemuksestasi tuottaja on ollut hyötyä?

”On siitä ollut paljonkin varmasti hyötyä. Speksi on esimerkiksi varmaan yksi isoimmista meriiteistä, jonka avulla sain nykyisen työni. Mutta ei sitä kyllä CV-merkkinän tai muun takia tehty. Kaikki hyöty on vain mukavaa plussaa.”

Vapaa kommentti speksistä:

”Iiiiik, en mä osaa sanoa tähän mitään. Muuta kun, että kannustan kaikkia lähtemään mukaan! Paras opiskeluvuosi IKINÄ!”

Terveiset nykyiselle tuottajalle:

”Miljoonat kiitokset siitä, että tämä perinne jatkuu. Speksistä haluttiin tehdä pysyvä osa TuKY:n elämää ja on tosi hienoa nähdä miten se on jatkunut. Super paljon tsemppiä projektiin (ja erityisesti esityksiin), taidankin mennä ostamaan lipun samantien Ja hyvää synttäriä 5-vuotias speksi!”

▲ Kunnon porvareita Kummaa Kutinaa -speksissä vuonna 2009

Speksi à la TuKY

ummaa Kutinaa -spektaakkelin jälkeen on speksikulttuuri vakiintunut tiiviiksi osaksi TuKYn toimintaa. Tänä vuonna TuKY-Speksi juhlii 5-vuotissyntymäpäiväänsä ja muutama viikko sitten julkistettu tämän vuoden speksin nimi ja traileri antavatkin jo osviittaa siitä, mitä tuleman pitää. Parkinkadun Kabaree johdattaa katsojat kieltolain aikaan, jolloin alkoholi oli soveliasta vain lääkinnällisiin, tieteellisiin tai teknisiin tarkoituksiin. Ja niin kuin yleensäkin, se mitä kielletään, niin ainakin tehdään: kieltolain aikaan Suomessa kulutettiin alkoholia siihen mennessä enemmän kuin koskaan.

KYliste päätti käyttää suhteitaan nykyiseen speksin tuottajaan (joka sattuu olemaan myös KYlisteen päätoimittaja) valottaakseen lähestyvän ensi-iltajännityksen tunnelmia: Pia Rawlins, ensiilta on vajaan kuukauden päästä. Miltä nyt tuntuu? Jännittääkö?

Kyllähän nyt pikkuhiljaa alkaa jännittää. Viimeisen viikon aikana on ollut päällä aikamoinen

härdelli kun on ollut KYlisteen deadline ja taitto, Speksin paljastustilaisuus ja Pikkulaskiainen juontoineen ja laskuvälineineen. Jotain koulujuttujakin on vissiin ollut. Millainen on ollut tuottajan pesti tähän mennessä?

Tähän mennessä ollut lähes paras projekti, johon olen ryhtynyt. On ollut käsittämättömän hienoa, ja tulen varmasti itkemään ensi-illassa kuin pieni vauva. Meillä on ihan mieletön tiimi ja upea yhteishenki ja tiedän, että kaikki odottavat ensi-iltaa yhtä huumassa kuin minäkin. Tuottajuudessa on se hieno juttu, että pääsen olemaan osallisena kaikkien tiimien toimintaa ja auttamaan siellä, missä tarvitsee. En kuitenkaan olisi mitenkään selvinnyt tästä ilman mun apulaistuottajan Liisa Välkkysen apua, ja se on varmaa. Terkkuja kuntalaisille?

No come on, tulkaa kaikki katsomaan Speksiä! Tänä vuonna tulee oikeasti olemaan the best show ever!

►Ällö-Elli lähentelemässä Stereofobialaisia vuoden 2011 speksin harjoituksissa

1/13 KYliste.

Käydäänpä vielä lopuksi kertaamassa minkälaisia speksejä TuKYssa on nähty: 2009 Kummaa Kutinaa Tuottaja Henriikka Hienonen

TuKYn ensimmäisessä speksissä mukailtiin Shakespearen Romeon ja Julian tarinaa ja mukana oli kaikenlaisia eriskummallisia hahmoja imettäjästä ja gynekologi P.Holvista tamponiin.

▲ Näyttelijät 2011

2010 Brunein Mussukka Tuottaja Tomi Virtanen

Sarjassaan toinen TuKY-speksi keskittyi ratkomaan murhamysteerejä rikkaassa aateliskartanossa etsivä Karusuon johdolla. ▲ Speksitiimi 2011

► Brunein Mussukka 2010

KYliste. 1/13

2011 Stereofobia Tuottaja Linda Rajamäki

Seuraavana vuonna TuKY-speksi keskittyi salapoliisitarinan sijasta musiikkimaailmaan kertomalla lupaavan kellaribändin alkutaivalluksesta karussa musiikkibisneksessä.

2012 Lohikäärmeen hedelmä

Tuottaja Hannamari Lakkala, Jenny Kari, Heli Koskinen

Neljäs speksi liihotteli fantasiamaailmassa, jossa niin ihmissudet, keijut, merenneidot kuin vihreät possutkin havittelivat tarunhohtoista lohikäärmeen hedelmää eri-

▲ Vuonna 2012, matkalla Lohikäärmeen luolaan

näisten motiivien varjolla.

2013 Parkinkadun Kabaree Tuottaja Pia Rawlins

TuKY-speksi juhlii 5-vuotissyntymäpäiväänsä viemällä katsojan kieltolain aikaiseen Suomeen, jossa hauskanpito piti hoitaa ilman väkevimpiä aineita – ainakin virallisesti. Mikä onkaan hauskempaa kuin sääntöjen rikkominen! Ensi-iltansa TuKYn viides speksi saa sunnuntaina 10.3.2013 Kårenilla. Lipunmyynti niin kauppakorkean aulassa kuin internetissä on käynnissä, joten hae omasi! ■

1/13 KYliste.

Kolmen kolikon budjetti TEKSTI SARA LEHTINEN JA PIA RAWLINS KUVAT PIA RAWLINS

KYliste. 1/13

Turku on yksi Suomen suurimmista opiskelijakaupungeista ja kaupunki onkin täynnä opiskelijalounasta tarjoavia ravintoloita. Usein kiireen vallitessa, tulee kuitenkin lounastettua samassa paikassa päivä toisensa jälkeen. Opiskelijalounas maksaa tällä hetkellä maksimissaan 2,60 € ja kunhan avartaa mielensä myös muille lounasravintoloille huomaakin, että alle kolmella eurolla saa joka päivä lukuisia vaihtoehtoja, joista KYliste kävi testaamassa muutamia. 28.1. maanantai, Monttu

TOIMITTAJIEN saapuessa ruokal… ravintolaan kello 14.20 sulkemisaika lähenee uhkaavasti. Ensikertalainen voisi hämmästyä monttukriitikoiden väitteistä pitkistä jonotusajoista. Ravintolahan on lähes tyhjä, mikä paljastaakin toimittajille uusia piirteitä kauppakorkean sydämessä toimivasta ravintolasta. Punertavan kirsikkapuunväriset tuolit ja vaaleat pöytätasot luovat rauhallisen ilmapiirin, mitä on säväytetty seinillä roikkuvilla jättimäisillä kuvilla RETIISEISTÄ? Se siitä tunnelmasta, keskitytään ruokaan. Tarjottimille päätyvät ”Riisiä, kasviksia ja kebablihaa” ja ”Parsakaalisosekeittoa” à la ravintola Monttu. Montun kuuluisa leipäpöytä tervehtii toimittajia vain neljän(?) leivän voimin, mikä on tosin ymmärrettävää kellon lyödessä puoli kolme. Päivän ravintola-annos tarjoaa myös yllätyksiä: ”Hmm.. Mä tajusin just et tää kastike on majoneesia”. Noh, eihän sitä ole kuin puolilautasellista. Kolesteroli kunniaan. Kebabannos ei nimestään huolimatta ole pikaruokamainen ja sitruunamajoneesi sopiikin annokseen hyvin. Parsakaalisosekeitto näyttää epäilyttävältä, mutta ensimmäiset lusikalliset maistuvat suht hyvältä – vaikkakin oletettavasti hyvin parsakaalimaiselta. Viidennen lusikallisen jälkeen alkaa tökkiä. YHTEENVETO:

Tunnelma: ☺☺☺ Tila: ☺☺☺☺ Ruoka: ☺☺☺

PLUSSAT JA MIINUKSET:

+Yleensä todella hyvä ja kattava leipäpöytä! Edullisempi hinta kuin muilla (2,50€) -Niukka salaattipöytä

29.1. tiistai, Assarin ullakko

TOIMITUS jatkaa opiskelijaravintoloiden testausta Rehtorinpellonkadun toisella puolella. Tänään on vuorossa perinteinen Assarin ullakko. Tarjolla on tuttuun tapaan neljä eri vaihtoehtoa ja toimittajien lautasille päätyvät tonnikalatortilla, kastike ja riisi sekä mannapuuroa ja mansikkaraparperikeittoa. Tonnikalatortilla ei hurmaa. Ei ulkonäöllään saatikka maullaan. Toimittaja kuvaileekin makuelämystä seuraavanlaisesti: ”maistuu ihan kissanruualta”. Vahingonilo on paras ilo, toinen toimittaja myhäilee tyytyväisenä mannapuuronsa kanssa, joka muutamista klimpeistä huolimatta maistuu oikein hyvältä raikkaan mansikkaraparperikeiton kanssa. Assarin Ullakko osaa kuitenkin yllättää (tai sitten KYlisteen toimittajien edellisestä vierailusta on kulunut turhan kauan): kuivien leivänkannikoiden sijasta tarjolla on tuoretta, vastapaistettua leipää, joka sulattaa niin voin kuin arvostelijatkin. YHTEENVETO:

Tunnelma: ☺☺ Tila: ☺☺☺ Ruoka: ☺☺ (keskiarvona ☺ kissanruuasta ja ☺☺☺ puurosta) PLUSSAT JA MIINUKSET:

+Kattava salaattipöytä -Normaalien juomalasien seassa olevat minilasit. Korokkeella olevat pöydät haastellisia pitkille ihmisille (pää osuu kattoon).

1/13 KYliste.

30.1. keskiviikko, Macciavelli

KESKIVIIKKONA KYliste sukeltaa syvemmälle yliopiston kampusviidakkoon ja suuntaa kohti Educariumilla sijaitsevaa Macciavellia. Valon määrä häikäisee Montun pehmeään valaistukseen tottuneet toimittajat, mutta kun silmät vihdoin aukeavat, hahmottuu Unican suositun ravintolan piirteet. Ensisilmäyksellä tila on avara, mutta hieman sokkeloinen. Mistä täällä oikein saa mitäkin? Seisottuaan hetken uunoina perusruokajonossa toimittajat lähtevät kiertelemään paikkaa. Ensimmäisessä linjastossa tarjoillaan perusruokaa, kulman takana on kasvisruoka ja deli ja keskellä tilaa on kioski. Toimittajien suuhun päätyy tällä kertaa taikinakuorrutteisia lohipaloja (toisin sanoen astetta hienompia kalapuikkoja, joita päätyykin lautaselle rajoitusten puuttuessa suurehko määrä) perunamuusia ja kastiketta sekä perinteinen lihamakaronilaatikko. Kaikkea kohtuudella, vai miten se meni? Muutaman lohipalan jälkeen maku alkaa tökkiä: ei hyvää, eikä kuitenkaan pahaakaan… omituisen makuista. Lihamakaronilaatikon pinta on hieman palanut, mutta jättämällä kyseisen kohdan syömättä, maku on hyvä. Molemmista ruuista tulee kuitenkin täyteen, joten aterian tärkein tehtävä on hoidettu. YHTEENVETO:

Tunnelma: ☺☺☺☺ Tila: ☺☺☺ Ruoka: ☺☺☺

PLUSSAT JA MIINUKSET:

+Lounasvaihtoehtoja riittää -Sekava tila, ahdas (pöydät liian lähellä toisiaan)

▼ Macciavelli Educariumilla

KYliste. 1/13

31.1. torstai, Dental

NELJÄNTENÄ päivänä toimittajat suuntaavat askeleensa kohti hammaslääketieteellisen rakennuksessa sijaitsevaa ravintola Dentalia. Aluksi loputtoman pitkältä tuntuneeseen matkaan kuluikin vain reilut viisi minuuttia ja matka Hämeentien toiselle puolelle todellakin kannatti. Selkeä linjasto, ystävällinen henkilökunta ja ennen kaikkea aivan omaa luokkaansa oleva esillepano häkelsi KYlisteen toimittajat. Vesikään ei ollut vain vettä, vaan lohikäärmeen hedelmällä vaaleanpunaiseksi värjättyä nestettä. Dental lumosi niin ulkonäöllään kuin ruuallaan. Toimittajat valitsivat arvostelun kohteeksi porkkanapihvejä kastikkeen ja riisin kera sekä broilerikeittoa, jonka päälle sai ripotella tuoretta basilikaa. Tämä on sitä arjen luksusta. Porkkanapihvit olivat juuri sopivasti maustettuja ja tsatsikikastike kruunasi maistuvan aterian. Broilerikeitossa löytyi runsaasti broileria ja muita aineksia ja tuore basilika teki keittoon hienostuneen säväyksen. Dental kipusi toimittajien ranking-listalla kirkkaasti kärkeen. YHTEENVETO:

Tunnelma: ☺☺☺☺☺ Tila: ☺☺☺☺☺ Ruoka: ☺☺☺☺☺

PLUSSAT JA MIINUKSET:

+ Maukas ruoka. Huikea esillepano. Myös gluteiinitonta leipää tarjolla

▼ Dentalialla on panostettu esillepanoon. Lohikäärmeen hedelmällä värjätty vesi ja sangrian makuinen mehu.

1.2. perjantai, Myssy ja Silinteri

Ti 5.2. Kåren

YHTEENVETO:

VIIKONLOPUN kunniaksi KYlisteen toimittajat kipusivat yliopistonmäen portaat ylös suuntanaan Myssy ja Silinteri, joka tarjoilee yliopiston sydämessä päivittäin ruokaisaa keittoa, panini-aterioita ja salaattia. Paikka onkin enemmän kahvila kuin ravintola. Kahvilassa vallitsee rauhallinen tunnelma ja kiireettömyyden tunne tarttuu toimittajiin. Puolen tunnin lounaasta muodostuu puolitoistatuntinen. Tällä kertaa molempien toimittajien lautasille päätyy lohikeittoa, koska kumpikaan ei suostu ostamaan salaattia. Liian nälkä. Höyryävän lohikeiton viereen päätyy leipää ja salaattia, bonuksena kuivattuja banaaninlastuja, jotka tekevät rivitoimittajan ylettömän onnelliseksi. Huomionarvoista on, että Myssyssä ja Silinterissä on kaksi puolta: toinen henkilökunnalle ja toinen opiskelijoille. Merkkinä edellä mainituista on vain oven karmin yläpuolella oleva pieni teksti, joten kannattaa olla skarppina. Tunnelma: ☺☺☺☺ Tila: ☺☺☺☺☺ Ruoka: ☺☺☺

PLUSSAT JA MIINUKSET:

+Kahvi/tee kuuluu lounaan hintaan -Lounasvaihtoehtoja niukalti

▼Lautanen täynnä lohikeittoa rauhallisessa Myssyssä ja Silinterissä

SOKERINA pohjalle KYliste jätti ÅA:laisten suosiman Kårenin, joka sijaitsee Uudenmaankadun ja Hämeenkadun risteyksen tuntumassa. Kårenissa toimittajat valitsivat lautasilleen kasvispitsaa sekä kalapuikkoja riisillä kastikkeen kera. Kasvispitsassa on täytteitä yllin kyllin ja raskaan oloine pitsa on yllättävän raikas; kalapuikot maistuivat oletetusti kalapuikoilta. Ruohosipulikermaviilikastike pelastaa tilanteen kuitenkin Kårenin puolelle ja toimittajat saavat vatsansa täyteen. Lounasravintolassa tullaan varmasti käymään useamminkin: hyvä perusruoka, runsas salaattipöytä ja leipäpöydässä valinnanvaraa riittää. Suomenruotsalaisuus kunniaan, saaristolaisleipää on joka päivä tarjolla. Ehdottomasti ruokailun kohokohdaksi nousi astioiden palautusjärjestelmä. Ruuanjätteet roskiin, jonka jälkeen tarjottimensa ruokailuvälineineen saa asettaa liukuhihnalle. Livet är härligt. Tunnelma: ☺☺☺ Tila: ☺☺☺☺ Ruoka: ☺☺☺☺

PLUSSAT JA MIINUKSET:

+Huikea astianpalautuslinja. Runsas salaatti- ja leipäpöytä! -Ruotsinkielinen ruokalista saattaa pelottaa arimpia

▼Kårenin automaattinen tarjottaminen palautushihna

1/13 KYliste.

Ravintolapäällikkö Juhani Tunkkari, kuinka paljon aikaisemmin Montun ruokalistat suunnitellaan?

Ruokalistat tulevat meille aina kuusi viikkoa etukäteen. Fazerilta saamme kauden päävalikoiman, josta aluesuunnittelija, valitsee keskitetysti tiettyjen Turun alueen ravintoloiden ruokalajit. Ehdotukset tulevat valmiina menuina, mutta niitä voi muutella hiukan tarpeen vaatiessa. Joskus jotain ainesosaa ei yksinkertaisesti ole saatavilla, jolloin on pakko vaihtaa reseptissä esimerkiksi oleva kalkkuna broileriin.

Otetaanko suunnittelussa huomioon kausi ja sesonkituotteet?

Otetaan luonnollisesti ja myös me saamme esittää toiveita. Esimerkiksi pääsiäisviikolle olemme toivoneet lammaspyöryköitä, jotka olivat viime vuonna hyvin suosittuja.

Millaista itse suunnittelu on, asettaako hinta paljon rajoitteita?

Suunnitteluvaiheessa pyritään erilaisuuteen ruokalajien välillä, mutta joskus suunnittelijoilta uupuu tietty silmä lajien valinnassa: jonain päivänä molemmat pääruuat voivat olla todella herkullisia ja jonakin toisena päivänä hiukan heikom-

▲ Rauhallinen lounashetki Montun ikkunoiden vieressä

KYliste. 1/13

pia. Meille tulee valmiita reseptiehdotuksia, mutta kokkimme osaavat kyllä vääntää niistä kaikenlaista. Luonnollisestikin hinta rajoittaa valintoja.

Millaista palautetta saatte?

Palautetta tulee yleensä melko hyvin, varsinkin jos listalla on jotain erilaista. Palautteen laitamme eteenpäin suunnittelijallemme, etenkin jos on ollut jotain sellaista tarjolla mitä ei haluta enää ikinä listoille.

Miten ruoan valmistus prosessi etenee käytännössä?

Me saamme ruokalistat, jotka menevät suoraan tietojärjestelmäämme, joka ehdottaa mitä aineksia tulisi ostaa. Vertaamme sitä omiin varastoihimme ja muutamme tilausta tarpeen mukaan, jos jotain pitää lisätä tai vähentää. Aina pyrimme hyödyntämään jäljelle jääneet ainekset. Liha pitää tilata 48 h etukäteen, muut tuoreet ainekset vuorokautta aikaisemmin. Aamulla tilaus saapuu ravintolaan ja ensimmäinen leipuri on paikalla klo 6.30. Seuraavaksi saapuu klo 7.00 ”isojen ruokien kokki”, sekä lisäkesalaattien, kasvisruokien ja edustuslounaiden kokki saapuu klo 8.00 ja bistron salaattien valmistaja klo 9.00. Joka päivä Montussa leivotaan yksi satsi talon omaa, tuoretta leipää, sekä runsaasti Fazerin puolivalmisteleipiä, jotka paistetaan pitkin lounasaikaa. ■

Turun KY:n hallitus 2013

allitus sai tehtäväkseen kirjoittaa itsestään esittelyt mielikuvituksellisesti lehden teeman ollessa luovuus. Vuotemme on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin, muun muassa kokousten, iltakoulujen ja kaiken maailman kissanristiäisten parissa. (Kissanristiäisillä tarkoitamme yhteisiä illanviettoja ja hauskanpitohetkiä.) Kaikesta kiireestä ja stressistä huolimatta, tämän artikkelin kokoaminen oli tähänastisen hallitusvuotemme ylivoimaisesti haastavin ja rankin kokemus - eikä kommervenkeiltä ole vältytty. Tämä oli kommervenkki. Tulipa tenkkapoo.

Tää on sitä ehtaa horroria, toteaa JHO.

Noniin, jatketaanpas käsien heiluttelua: Hallitus koostuu monenmoisesta vääntäjästä, säätäjästä ja kääntäjästä. Löytyy ensimmäisen vuoden uhkarohkeita puputyttöjä ja kolmannen vuoden karskeja konkareita. Väliin sopii myös toisen vuosikurssin crème de la crème. Kaiken takana on kuitenkin The Nainen, fiksu ja filmaattinen toisen polven tukyläinen. Patrialla kokoontuu siis Amican keittäjiäkin hermostuttava äitien (lue: jäsenistön) tekemä sekametelisoppa.

Ensimmäisen kuukauden aikana hallitus on jo nimennyt toimiin jos jonkinmoista tekijää. Näihin lukeutuu muun muassa vuosijuhlien emäntä ja isäntä, vaalipäällikkö(t) sekä tiimi Häklin ympärille yrityssuhteisiin. Työn paljous yllätti monet hallituksessa, kuten talvi yllättää autoilijat vuosittain. Onneksemme työt ovat jakautuneet sektorien kesken ja apua on saanut aina tarvittaessa. Kuukauden aikana on myös edustettu erilaisissa tapahtumissa, kuten B2S-etkoilla Tivolissa Lexin ja TLKS:n kanssa. Sen lisäksi olemme vierailleet Kylteripäivillä ja hammaslääkisläisten bakkanaaleissa. Erityisesti mieleemme on jäänyt Åbo Akademin kauppatieteilijöiden Merkantila Klubbenin hallituksen kanssa vietetty aika suunnitellen yhteisiä tulevia tapahtumia ja toimintaa. Kaikin puolin ensimmäinen kuukausi on osoittanut, että pystymme toimimaan esimerkillisesti yhdessä. Odotamme innolla mitä kuluva vuosi tuo tullessaan ja olemme valmiita vastaamaan haasteisiin. Vuoden ensimmäinen haasteemme oli heti hallitusvuoden alettua tutustua toisiimme kiertämällä päivän aikana kaikkien itsemurhayksiöt ja loukut. Seuraavalla aukeamalla pääsette kurkistamaan tämän jännitysnäytelmän huikeisiin käänteisiin. ►

1/13 KYliste.

MARKUS HÄKLI Yrityssuhdevastaava Vuosikurssi 2011, Kansainvälinen liiketoiminta

SOFI LAIHO Hyvinvointi- ja tutorointivastaava Vuosikurssi 2011, Kansainvälinen liiketoiminta

”Sofi ottamassa kuvia mansionista, pizzaa ja jumitusta”

”loistavat viinit ja puheet!”

ANN-SOFIE LEIMU NESU-vastaava Vuosikurssi 2011, Kansainvälinen liiketoiminta ”hirvilimua ja popitukset”

OLLI TEHIKARI Puheenjohtaja Vuosikurssi 2010, Kansainvälinen liiketoiminta ” Etkojen, etkojen, etkojen, etkojen, etkojen, etkojen, etkojen, etkojen, etkojen, etkojen, etkojen, etkoilla. Kvanttimekaniikkaa klo 10 aikaan aamulla…” JUSSI NIEMINEN Varapuheenjohtaja Vuosikurssi 2010, Kansainvälinen liiketoiminta ”Röllin taikajuoma paljastui: Jack Daniels” (ks. Youtube-video)

ANTTI RIKKILÄ Liikuntavastaava Vuosikurssi 2012, eos ”4cl liekkejä ja lumilautailu”

OSSI TURSAS Kuntamestari Vuosikurssi 2011, Laskentatoimi ja rahoitus ”youtube-klassikoita”

KYliste. 1/13

JARKKO LOUHELAINEN Koulutuspoliittiinen vastaava Vuosikurssi 2012, Johtaminen ”sieni.us ja jammailuu”

GO KY-HUNKS!!

PATRIA Klo. 9.00 lauantaiaamuna

TIMO KOVALA Kansainvälisten asioiden vastaava Vuosikurssi 2011, Markkinointi ”serbialaiset vodkat ja itsemurhayksiö”

NUMMIS KEBAB ”Miks ihmiset tuijottaa meitä?”

JOONAS HOKKA Viestintävastaava Vuosikurssi 2010, Markkinointi ” Achtung, die Kurve!”

ILONA HÄSÄNEN Kulttuuri- ja perinnevastaava Vuosikurssi 2012, Kansainvälinen liiketoiminta ”photobooth ja iskän kotiiviinit”

MIRO KORHONEN Vapaa-ajan vastaava Vuosikurssi 2011, Laskentatoimi ja rahoitus ”Missä sä Miro asut..??”

1/13 KYliste.

Hassut

Näin taltutat mäyrän OHJEITA MENESTYKSEKKÄÄSEEN OPISKELUUN TEKSTI JA KUVA MAIJA AALTONEN

Pupujen ensimmäinen vuosi kauppakorkeakoulussa täyttyy perinteisesti kursseista, jotka jäävät helposti vainoamaan älykkäämpääkin rusakkoa aina opintojen loppusuoralle saakka. Liekö syynä tähän kulttuurishokki, jonka lukion opiskelumetodit vielä vahvasti sisäistäneet opiskelijat yliopistomaailmassa kohtaavat (oho, täällähän tarvis oikeesti niinku tehäkki jotain?!), siihen emme valitettavasti osaa vastata. Tässä kuitenkin muutama vinkki niin tuoreille, kuin ”parasta ennen”-päivämääränsä aikaa sitten ohittaneillekin kyltereille, joita vielä ahdistelevat TEVY, TKMY1 tai TJT1 näyttökoe. Näitä ohjeita noudattamalla takaat rimaa hipovan läpipääsysi aineesta kuin aineesta – tuskin kuitenkaan sillä ensi yrittämällä.

TEVY Yrityselämään! – Liiketoiminta ja projektityöskentely 9 op ÄLÄ TURHAAN HUOLESTU, vaikket ehdi edes nukkua kirjoittaessasi verestävin silmin ryhmäsi kanssa casea numero 1938375 aiheesta älypuhelinten plussat ja miinukset. Kaiva vain kassista oma omenasi, naura vahingoniloisesti kaikille Nokian tai Samsungin omistajille ja mainitse raportissa muutaman kerran Steve Jobs. Kummiyrityksille toteutettava projekti puolestaan saattaa tuottaa jo hieman enemmän päänvaivaa varsinkin, jos aiheeksesi valikoituu intialaisten, raskaana olevien naisten sosiaalisen median käytön kartoitus. Jaossa olevien opintopisteiden motivoimana tosin kykenet kyllä tähänkin.

MAY+YRY Uuden liiketoiminnan käynnistäminen ja markkinointi 7 op

Tämä kurssi tunnetaan myös nimellä mäyrä. Tentin reputtamisprosentti on noin 99,9 % luokkaa. Periaatteessa voit siis lukea kaksi tiiliskiveä ja rukoilla saavuttavasi halutunlaisen tuloksen. Todennäköisesti vastaustyylisi on kuitenkin väärä, etkä tentissä enää muista, mitä Pk-yritys tarkoittaa.

RU1a Affärskommunikation 2 op

Kunhan muistat nauraa Esko Kukkaisniemen vitseille, on kurssi käytännössä jo plakkarissa. Parin hassun opintopisteen edestä opit toki liike-elämän ruotsia vaikka vain osallistumalla koulun järjestämille risteilylle kohti länsinaapurin rannikkoa. Mieluusti vieläpä mahdollisimman lähellä tenttiviikkoa. Härligt!

EN1a Business Communication 1 3 op

Jo kurssin alussa kannattaa uhrata verta, hikeä ja kyyneliä valitessaan yritystä, josta aikoo kirjoittaa tehtävän nimikkeellä

1/13 KYliste.

”Company profile”. Tämä kyseinen yritys tulee nimittäin hyppimään silmille joka ikisessä Moodleen ladatussa tehtävänannossa. Vaikka siis olisitkin palavasti rakastunut kesätyöpaikkaasi kauppatorilla kukkakauppana toimivassa pienyrityksessä Heikin Hede&Heinä, kannattaa miettiä uudestaan. Suullisen esitelmän pitäminen kyseisen toimijan uudesta ja innovatiivisesta tuotteesta kun saattaa lopulta olla melkoinen pain in the ass. Sanakoemaisen tentin kuvaaminen taas onnistuu vaivattomasti kolmella kirjaimella: WTF? Suosittelemme muuttamaan isäsi työn perässä Jenkkeihin ja palaamaan vasta, kun et enää purskahda itkuun saadessasi kyseisen tenttipaperin eteesi. P.S. Long meeting exercise? Muista hymyillä kameralle!

TKMY1 Talousmatematiikan perusteet 3 op

Kurssin läpäisy ja vähintäänkin nelonen Nettiopsussa varmistuvat jo melkeinpä sillä, että julistat suureen ääneen harjoitusryhmässä rakkaimpiin harrastuksiisi lukeutuvan performanssitaiteilun. Irma Luhta tulee arvostamaan tätä avokätisesti. Myös tumma huulipuna ja vahva silmämeikki katsotaan eduksi menestyksekkäiden matemaatikkojen keskuudessa. Ei meistä kukaan oikeasti osaa derivoida.

TJY1 Henkilökohtainen tietojenkäsittely 2 op

Harhaluulot Microsoft Office-paketin sujuvasta hallinasta peruskoulupohjalta murskataan viimeistään osallistuessasi tälle kurssille. Henkilökohtaiseksi tavoitteekseen kannattaa kurssille asettaa ainakin se, että osaa luentojen päätteeksi luoda Word-dokumentillisen tikku-ukkoja. Silmitön ja lähes päämäärätön näppäily loppukokeessa on osoittanut tulosvaikutuksensa. Copy+Paste, syvimmät pahoittelut, Timo Leino. ■

KYliste. 1/13

T I M E E M

Luovaa hulluutta vai hullua luovuutta?

uovuusviidakossa luoviminen on nykyihmisen suuria haasteita. Boksin ulkopuolelta ajattelua huudetaan joka toisessa kadunkulmassa, taiteen rajat ovat hämärtyneet, hipsterit valtaavat sosiaalisen median, mutta silti välillä, kuten tästäkin jutusta ehkä huomaa, luovuus ei vain kastelusta ja oikeanlaisesta lannoituksesta (joka sisälsi klassikkokirjallisuutta, 9gagin aktiivista selaamista, hyvää ruokaa ja ”sä pystyt tähän”-monologia) huolimatta kuki. Kuinka löytää sisäinen levyttävä artistinsa, kun sormet eivät taitu nokkahuiluunkaan? ”Luovuus on vapauteen ja älykkyyteen liittyvä kyky nähdä uusia asiayhteyksiä (assosiaatioita), kehittää epätavallisia ideoita, käsitteitä, tekniikoita ja intuitiota sekä etääntyä tavanomaisista ajatusradoista.”, kertoo Wikipedia. Kuulostaa oikein näppärästi tiivistetyltä, mutta miten niin älykkyyteen liittyvä? Perusjannunkin aivotoiminnan hyrrääminen kiihtyy eksponentiaalisiin lukemiin tämän huomatessa muistaneensa toki tuoda mukanaan mäyräkoiran mutta unohtaneensa pullonavaajan. En välttämättä kutsuisi älykkääksi yhtäkkistä missiota rikkoa hampaansa, kätensä, pöydänreuna ja pahimmassa tapauksessa pullokin päämäärän saavuttamiseksi, mutta kyllä siinä boksin ulkopuolelta on jo ajateltu. Jos käytössä on teltta, niin miksi ihmeessä rakentaa suoja oksista?

Sanontakin kertoo pakon olevan paras muusa ja usein arjen luovuus puhkeaa hedelmällisimpään kukkaansa tositilanteessa. Luovuus on kykyä rakentaa toimivia ratkaisuja jo olemassa olevilla resursseilla eli ehkä se on vaistojen lisäksi pohjana myös selviytymisvietille. Edellisen esimerkin perusjannu varmasti ilmoittaisi tähän, ettei ”todellakaan mikään v**** taidehinttari ole” vaikka pullonsa saikin auki, mutta luovuus on monialaista. Voiko luovuutta kehittää? Jos välillä tositilanteessakaan ei ala ajatustoiminta juosta niin onko vain luovuttava toivosta ja heitettävä kirves kaivoon? Googlen kertoo tapansa mukaan kaiken, ja sen vastaus on ei. Luovuus on elinikäistä oppimista ja sitä pitääkin aina pyrkiä kehittämään. Kuitenkin, koska välillä on vaikeaa nähdä laatikon ulkopuolelle selvästi, tarjoaa Kyliste muutamia kokeiltuja vinkkejä kylteriarjen helpotukseen ja piristykseen. Mitä jos nälkä sattuu yllättämään kesken bussi- tai junamatkan? Modernin maailman suurimpia etuja, kaikkien darraisten sankari eli kotiinkuljetus pelastaa päivän. Tilaa pizza tai kebab kotiinkuljetuksella suoraan raiteelle tai laiturille ja nauti ruuasta sekä kanssamatkustajien kateellisista katseista. Toinen toimiva tapa käyttää kotiinkuljetusta hyväkseen on sen mukauttaminen taksipalveluksi. Viiden kilometrin taksimatka maksaa arviolta kaksikymmentä euroa – kotiinkuljetus

kaksi. Yleisin taksinkäyttöajankohta korreloi voimakkaasti nälän kanssa, joten voit myös kätevästi lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. ”Yksi kebab ranskalaisilla ja kotiinkuljetus niin, että mä olen mukana, kiitos.” Jos haalarimerkkien ompelu alkaa ottaa hattuun ja haluaisi vain mennä sieltä, missä aita on matalin, mutta kangasliiman ostaminen ei sovi luonteeseen, kannattaa harkita ulkoistamista. Monet ompelimot laittavat merkkejä kiinni opiskelijoidenkin budjettiin sopivaan hintaan ja usein myös kiireaikataululla. Jos kuitenkaan budjettisi ei taivu kuin parsinneulaan ja ompelulankaan, muista edes repiä merkeistä ylimääräinen takaosa irti. Puolet paksuudesta lähtee usein pois ja parantaa työskentelymukavuutta melkein merkittävästi. (Nenäverenvuodosta kärsivien elämä on ajoittain kiukustuttavaa. Tämä vinkki toimii lähinnä naisille, koska harvoilla miehillä on tarpeellisia esineitä mukanaan. Suurimman osan naisten laukusta pelastaja kuitenkin löytyy: tamponi. Välttämättä et näytä erityisen filmaattiselta se nenässäsi, mutta ainakin pystyt keskittymään olennaiseen, aika kuitenkin on rahaa. (en tiiä onks tää kauheen hyvä vinkki, siks laiton sulkuihin.) Jos mikään aiemmista ei sytytä, on aina vaihtoehtona pelata upporikasta ja rutiköyhää luovalla kirjanpidolla. Like a boss. ■

1/13 KYliste.

Tosikylterin hethelmäkakku Ainekset: 1 dl voita 2 dl sokeria 4 munaa 2 dl kuivattuja hedelmiä 1 tl suolaa 1 dl fariinisokeria 4 rkl sitruunamehua pähkinöitä 2 pll viskiä

Ota esiin suurehko kulho. Tarkista maistamalla viskin laatu. Kaada mittaan 1 dl viskiä ja juo se. Toista. Laita sähkövatkain päälle.Maista viskiä uudelleen varmistaaksesi, että se on korkealaatuista. Sekoita 1 dl voita laajassa sameahkossa kulhossa, lisää 1 rkl sokeria ja vatkaa taas. Varmista, että viski on vielä hyvää. Kuo uusi jupillinen. Käännä vatkaaja poish päältä. Riko kaksi kanaa ja lisää kulhoon, shamoin kuivatut hedelmät. Vatkaa kääntäjä taas päälle. Jos heivatut kudelmat jäävät kiinni kulhoon, väännä irti muuvireisselillä. Maistha ssitten onko viski vielä herkeälaatuista.

KYliste. 1/13

Sitten shiivilöi 2 dl suolaa tai jotain. Ei oo niin nöpönnuukaa. Tshekkaa viski. Siivilöi shitruunamehu, lisää yksi ruoka. Lusikka. Shokeria tai jotain. Aivan sama *******.

Voitele uuni. Käännä kakkuvuokaa 220 asteeseen. Älä unohda käännyttää vatkainta poish. Heitä kulho ikkunasta, tshe tshekkaa taas viski. Häivy. Kuka yliphäätään viittii väshätä jotain ***** hetelmäkakhua!

Takasivun kolumni

"Voisitko kirjoittaa luovuudesta Kylisteeseen?” ”Voisin. Mitä siitä?” ”Saat ihan itse päättää, emme rajoita sinua mitenkään.” Hienoa – ja tässä sitä ollaan luovuuden kyltymättömällä, pohjattomalla lähteellä – suossa.

Ole nyt luova. E-hei. Ei luovuuteen voi patistaa, se tulee, jos on tullakseen. Oma luovuuteni lähde pulppuaa parhaimmillaan klo 03.00 aamuyöstä – tai niin se teki joskus väitöskirjaaikaan yli kymmenen vuotta sitten. Pulppuaako vielä; en tiedä, koska en jaksa pysyä niin kauan hereillä, että voisin sen todentaa. Laitoksemme emeritaprofessori kommentoi aikanaan, että kyllä päivässä pitää 10 sivua hyvää tekstiä tuottaa, sittemmin väitellyt tutkimusapulaisemme tuotti aikanaan jopa 35 sivua. Turun kauppakorkeakoulun kasvatti, kirjailija Reijo Mäki on taasen todennut, että jos inspiraatiota jää odottamaan, moni Vares olisi jäänyt syntymättä. Raakaa työtä siis. Mitä on loppujen lopuksi luovuus? Luovuus on sitä, että näet jotain, mitä muut eivät näe ja osaat myös hyödyntää sen. Se on olemassa olevan yhdistämistä uudella tavalla – nuottien laittamista uuteen järjestykseen, sanojen jäsentämistä uudeksi tarinaksi. Se on yllättävää ja kiehtovaa uudistumista. Näinhän totesi jo

Schumpeter 1934: näe vanhan voima ja yhdistä se uudella tavalla. Voit myös tuoda vanhan uuteen maailmaan. Jollekin se on uutta, ja niille, joille se ei sitä ole, se on muistoja. Maailma on täynnä piuhoja, jotka odottavat yhdistämistä. Poistu totutuista kaavoista, haasta itsesi ja muut. Innovatiivisuus, proaktiivisuus, riskinotto – kaikki tuttuja sanoja yrittäjyydestä.

Voiko luovuutta opettaa? Minähän opetan, tavallaan: innovaatio- ja tuotejohtamista sekä yrittäjämäistä markkinointia. Mutta voiko luovuutta oppia? Voi. Toivon mukaan herätän opiskelijat näkemään mahdollisuuksia, niin markkinoinnin kuin yrittäjyydenkin osalta. Parhaimmillaan se on silmien avautumista ja ymmärryksen lisääntymistä odottamattomien mahdollisuuksien äärellä. Toisaalta, voiko opettaja, joka korjaa vanhan putkitelevisionsa, vaalii ensimmäistä kännykkäänsä ja juhlii autonsa 10-vuotissyntymäpäivää, opettaa luovuutta? Uudistumisen nälässä ei suinkaan pidä hylätä sitä, mikä toimii. Vanhassa vara parempi. Tai, no jaa, kai siinäkin jossain vaiheessa tulevat rajat vastaan. Minulle ne tulivat klo 00.07. ■ Leila Hurmerinta KTT, professori (ma) Markkinointi

1/13 KYliste.

KYliste 2013/1

Published on Dec 20, 2013

kyliste

Similar to

Popular now

Just for you

Go explore