2/14 Skene
kommunikaation uudet ulottuvuudet
s. 46
Mepiksi mepin paikalle KYliste testaa: EDUSTUSAUTOT s. 12
s. 30
The 5th of April Prunkkia ilman kahleita s. 38
Mieletรถn Turun tulevaisuus s. 19
Accenture Apprentice Program Visualize your Future
accenture.fi/apprentice
WHO: ambitious soon-to-graduate students on the lookout for future opportunities WHAT: all-year round program that will help us keep in touch with you WHY:
engage with Accenture and increase your chances of getting hired for internship, thesis project or for permanent position upon graduation
WHEN: apply anytime
Š 2014 Accenture. All rights reserved.
Let’s visualize your future together!
Sisällys. KYliste 2/14 VAKIOT: Päätoimittaja Sara Lehtinen
Toimitus Varpu Somersalo, Ville Kaukonen, Miika Tiainen, Fida Kettunen, Maria Kim, Linda-Lotta Luhtala, Karoliina Rajala, Lauri Liljenbäck, Elisa Kalliola, Petri Rautiainen, Liisa Välkkynen, Jarkko Louhelainen, Iiris Seppälä, Samuli Salo, Salla-Mari Koskela, Linda Sevelius, Lauri Lehtonen, Pietari Paakkola, Mirva Juntunen Lehtikohtaiset toimittajat Heta Hytönen Painopaikka Newprint, Raisio
38. vuosikerta ISSN-L 1458-4077 ISSN 1458-4077 (Painettu) ISSN 2242-6760 (Verkkolehti) Julkaisija Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Rehtorinpellonkatu 3 20500 TURKU www.tuky.fi
KYliste ilmestyy viisi kertaa vuoden 2014 aikana. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää sekä muokata juttuja. Kannen kuva Eemil Ekdahl
Mainosmyynti ja mediatiedot Ristomatti Vahe TuKY ry myyntipäällikkö 050 547 9007 myyntipaallikko@tuky.fi
5 6
Pääkirjoitus Aina mielessä
Kaksi marjaa, kuukauden kommentit ja kylista Kuninkaalliset kylterit
7 8 10 30 54 55
tässä lehdessä:
9 12 19 23 24 27 28
hallituksen tervehdys Vappumaista
Mepiksi mepin paikalle Eurovaalit. So what?
mieletön turun tulevaisuus
avautuminen Vihastuttava teknologia
Visioita
ylimielistä
käytävagallup Huijaripupu #busted
Kattellaan vähän peiliin
i <3 wiiniklubi?
kyllin hyvää Lue ja kiitä
Jo vuodesta -94
joku päräyttävä otsikko
kyliste testaa Edustusautot
Päräyttävää
kylteria
Meemit Instant success
Takasivun kolumni On se tulevaisuus niin jännä juttu
Elämää Parkilla ja sen ulkopuolella
36 38 42 44 46 50 52
Teknologia opetuksessa Maasta toiseen
the 5th of april #Prunk
kohti vuosijuhlia Vujutiimi esittäytyy
#firstworldproblems On vaikeeta
skene Kommunikaation uudet tasot
mikä ihmeen tse ry?
Palaute ja mielipiteet osoitteeseen kyliste@tuky.fi
KYliste kertoo
future forward Testaa tulevaisuutesi
2/14 KYliste.
3
We want to make your time at EY the most valuable experience in your career. Therefore, you will be assigned a personal counselor from the rst day. A colleague who will help you develop and achieve your goals. This helps us too. The better you get, the better we become. ey.com//careers
© 2014 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved.
As your career accelerates, EY has your back.
PÄ Ä K I R J O I T U S
Aina mielessä Tulevaisuuden pohdiskelu on aina ajankohtaista, sillä tuo veijari on koko ajan
läsnä arjessa, vähintään alitajunnassa. Tulevaisuus on jo vuosisatojen ajan ollut
jokapäiväinen keskustelunaihe, jonka aikaväli vaihtelee seuraavasta tunnista usean vuoden päähän. Tulevaisuudesta puhuttaessa ilmiö jaetaankin yleensä kahteen
luokkaan: lähitulevaisuuteen sekä pidemmän ajanjakson päähän ulottuviin pohdintoihin.
Keskustelu tulevaisuudesta saa usein kuitenkin viha-rakkaussuhteen piirteitä.
Suunnitelmia on hauska tehdä jos ajatukset ovat selkeät. Harmittavainen puoli tu-
lee esiin, kun tilanne on päinvastainen: mielessä pyörii sata ja yksi asiaa, ja tuntuu kuin aika ja ymmärrys eivät riittäisi niiden selkeään jäsentelyyn. Mieli on sekaisin tunnepyörremyrskyn jäljiltä ja punaista lankaa ei tunnu löytyvän vaikka kuinka
hakisi. Epätoivoon ei kuitenkaan kannatta jäädä liikaa tutustumaan, sillä tulevaisuudella on monta korttia hihassa. Lohduttavimpana näistä voidaan pitää vuosi vuodelta todennettua faktaa: asioilla on tapana järjestyä.
Monet asiat tapahtuvat omalla painollaan ja turhalla stressaamisella ei ole sen
suurempaa vaikutusta tulevaan. Kaikkea ei voi hallita, eikä pidäkään. Yllätykselli-
syyshän on elämän hauskimpia piirteitä. Vaikka tulevaisuusahdistukseen ei kannata uhrata kauneusunia, on hyvä kuitenkin tiedostaa omien tekojen vaikutus tähän veijariin– niin kliseiseltä se kuin kuulostaakin. Niin makaat kuin petaat, uhkaa jo
vanha sananparsikin. Kaikilla teoilla, niin pienillä kuin suurilla on merkitys. Tässä
kohtaa jokainen meistä voi katsoa hetkeksi peiliin. Miten käyttäydyn; Mitä teen; ja
miten teen? Harvoin sitä tulee ajatelleeksi, että niinkin pienellä asialla kuin hymyilemisellä on kauaskantavat vaikutukset.
Aurinkoista kevättä,
Sara Lehtinen Päätoimittaja
2/14 KYliste.
5
A l kupa l at
. a t s i l ] Y K [ Äkkinäinen opintopisteiden tarve Kelan vihoja estämään sai jälleen kuntalaiset etsimään paniikissa "helppojen noppien" kursseja. KYliste ei ota kantaa, onko tällaisia olemassa. Professori Matti Viren näpäytti päättäjiä Kauppalehdessä siitä, miten Suomen talousjama tulisi oikeasti korjata. Kyllähän sieltä joitain pointteja löytyi... tavallaan niinku… okei?
▲ Wiiniklubin puheenjohtaja
▲Ruotsin prinssi Daniel
Viron Prismoista voi nykyään noukkia kärryynsä Rainbow-vodkaa. KYliste jää innolla odottamaan muita private label -uutuksia.
Jesse Hannonen
K uukau d e n ko m m e n tit
"Mä inhoon kun naisilla on lihaksia."- Anonyymi Tuulia "Itsekin harhailen toisinaan Turun yössä" - Erään kylterin vastaus tenttikysymykseen optioharhasta
6
KYliste. 2/14
Toimitus kävi vähän räppäämässä TYYn järjestämässä Ei kvopiskelijoiden lukukausimaksuille! -tempauksessa. Uskomme vakaasti, että tämä osaltaan vaikutti kehysriihen päätökseen olla ottamatta käyttöön lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Kulttis maistaa mammonaa. Huikea Kulttuuriviikko täydensi rakkaan kulttuurijaoston kassaa kokonaisella kolmella eurolla.
A l kupa l at
Avautuminen. Teknologia. Tuo viimeiset 278 vuotta hypetetty uutuusilmiö, joka niin kovasti helpottaa ensimmäisen maailman (ja muidenkin maailmojen) asukkaiden jokapäiväistä elämää..
M
eillä on kunnia elää ja vaikuttaa näin 2010-luvulla, jolloin tekno-
loginen kehitys on huipummassaan kuin koskaan. Viestit saadaan hetkessä perille kaikkialle maailmaan ja syyslehdet saa kätevästi puhallettua pois kaiken maailman turhakkeilla.
Kovasti puhutaan myös siitä, kuinka teknologia voidaan ottaa entistä saumat-
tomammaksi osaksi nykyaikaista koulutusta. Jo ala-asteella voitaisiin tehostaa
pääsiäislomatarinoiden kirjoittamista lykkäämällä omenakoneet ipanoiden pikku
kätösiin, ja erilaisten verkkopalveluiden ja videoluentojen avulla voidaan kehitellä entistä sujuvampia interaktiivisen etäopetuksen muotoja.
Jokaisella vakavastiotettavalla yliopisto-opiskelijalla on oltava luennolla
edessään joko älypuhelin, tabletti tai läppäri. Onhan sitä osoitettava olevansa
ajan hermolla. Sitä näytetään niin ahkeralta kun naputellaan konetta, ja jos välillä eksyykin Facebookiin tai Redditiin, niin luennoitsija ei voi millään sitä huomata. Vielä parempaa ovat selitykset siitä, että juuri nyt on kirjoitettava jonkun toisen
kurssin raporttia tai lähetettävä tärkeä sähköposti tärkeälle henkilölle. Ei sitä eh-
tinyt hoitaa aiemmin, eikä ehdi myöhemminkään. Ja luennoillahan on hyvää aikaa tehdä kaikkea. Näin. Oppiminen tehostuu sellaista vauhtia, että korvissa kohisee.
Kavereiden kanssa keskustellessa on ookoo räplätä kännykkäänsä, koska kaikki
tekevät niin. Toisille tuttavilleen whatsappaava keskustelukumppanisi vakuuttaa pystyvänsä omistamaan sinulle jakamattoman huomionsa, koska on niin hyvä multitaskaamaan.
Mennessäsi ravintolaan vanhojen lukiokavereidesi kanssa, joita ei vuoteen olla
nähty, ensimmäiset 12 minuuttia menevät siihen, kun kaikki ottavat pakolliset an-
noskuvat ja jakavat ne Instagramissa, ja käyvät samalla chekkaamassa mahdolliset uudet Tinder-matchit.
Silloin kun minä olin nuori, nettisurffailua juttelun lomassa pidettiin jokseenkin
epäkohteliaana ja opiskelijat edes teeskentelivät kuuntelevansa professoreita. En haluaisi valittaa, mutta nykyään ei vain riitä, että ollaan yhdessä paikassa kerral-
laan. Mutta eivätköhän nuo kaikkivaltiaat insinöörit vielä kehitä aikakoneen, jolla päästään palaamaan aikaan, jolloin F2F-keskustelut olivat vielä in. █
2/14 KYliste.
7
kä y tä v ä G A LL U P 1. Jos olisit kännykkäsovellus, mikä olisit? Miksi? 2. Mikä on turhin teknologiahörhötys, johon olet törmännyt? 3. Mitä tulevaisuuden huipputeknologista kehitystä odotat eniten? 4. Kuvaile tulevaa vappuasi kolmella sanalla. Anna Koch
Eero
Otto
4. vsk, KV
"Mikkonen"
Oksman
Toppinen
Laskispupu
"3. vsk, Kansis" = Pupu Toimitus ei pienestä hämäänny. Pointsit yrityksestä <3
1. 2. 3.
4. 1.
2. 3.
4.
8
Whatsapp,jonka kautta nykyään kaikki yhteydenpito ystäviini tapahtuu. Silloin saisi olla koko ajan ihmisten kanssa tekemisissä.
Polar Loop -aktiivisuusranneke. En usko sen kehittävän kuntoa, eikä se mielestäni riitä urheilijalle. Haluaisin netin aina kaikkialle saataville, se helpottaisi töitä. Vaikka Suomi onkin varsin kehittynyt maa, netin löytäminen kaupungilla voi nykyisin olla vaikeaa. Haalarit, skumppa ja piknik.
1. 2. 3. 4.
Nest, joka hallinnoi elektroniikkaa etäältä. Koska tykkään pitää langat käsissä. Valkeen kirkasvalokuulokkeet. Ihoamyötäileviä, wearable technology -tuotteita KY:n Wappu Biisi
1. 2. 3. 4.
Fonecta Call -sovellus. Koska silloin voi löytää numerot ja ihmiset helposti.
Autoon erikseen ostettava navigaattori, joka on nykyään kännykkänavigaattoreiden takia täysin tarpeeton. Puettavaa teknologiaa. Karri Koira Kaivolla
Sillispari: Tommi Pirilä & Petra Verho Markkinointi- ja peruspupu
Hiusongelmista kärsiville kännykkäsovellus/ -lisäosa, jossa olisi kännykästä puhaltava fööni ja kätevät, mutta samalla huomaamattomat kampapiikit. Myös lihaksia kokonaisvaltaisesti rentouttava akupunktionaalinen sähköimpulssisovellus, joka samalla tasoittaisi kehon lämpötilaa. Näiden kahden kännykkäsovellusten yhdistelmällä voisi räntäsateessakin näyttää hyvältä ja olla rennon stressitön. Nettiopsun ilmottautuminen.
Tommi: Nopeita lentokoneita, jotka lentävät mantereilta toisille kolmessa minuutissa Petra: Teleporttausta! Tommi: Teknologista kehitystä, joka mahdollistaisi mukavan ja nopean matkustuksen muille planeetoille, joissa olisi elämää. Tai sellainen teknologia, jolla saisi muutettua suolaisen veden makeaksi. Tai sellainen, joka pelastaisi Afrikan! Petra: Tommin mute-nappi. Tommi & Petra: seksikäs, latinomaiset lanteet, muistipois, kestävyyskilpailu, oranssiafro, pirjot
KYliste. 2/14
h a l l ituks e n t e r v e h d y s
Tervehdys TuKYläiset! Kevät on jo pitkällä, nurmikot alkavat vihertää ja hallituksellakin alkaa olla jo nelisen kuukautta toimikauttaan takana.
Ja pian koittaa opiskelijan vuoden
kohokohta, vappu. Sen juhlintaan hui-
pentuu koko vuoden uurastus, joten on vain sopivaa, että tänä vuonna meillä Turun KY:llä on panostettu vappuun entistäkin enemmän.
Turun KY:n Vappu 2014 on yhtenäi-
sesti suunniteltu ja toteutettu kokonaisuus hallituksen ja jaostojen toimesta.
Nyt kokeillaankin monia asioita
lehden takakannesta, TuKYn netti-
ja tapahtumia ensimmäistä kertaa ja
desta syntyi jo edellisen hallituksen ai-
risuja kuin ruusuja, jotta vuoden 2015
sivuilta sekä Facebookista.
Idea selkeästä vappukokonaisuu-
kana: vuoden 2013 jälkeen Turun KY:n Vappu päätettiin uudistaa. Erityisesti
vapusta haluttiiin tehdä laajempi ja yhtenäisempi koordinoitu kokonaisuus.
toivomme vapun jälkeen jäsenistöltä paljon rakentavaa palautetta, niin
vappu voisi olla vieläkin huikeampi! Vappua ja kesää odotellen, Turun KY:n hallitus
Baltic Princess viihdyttää joka päivä. Katso koko viihdetarjonta silja.fi/viihde
pp Ha 5. 8.
a nn .A 24 .4
30 .4 .
Ar
Ab
tt u
re u
W
is
or ad
io
ka ri
Tapahtumia riittää kahdeksalle päivälle
24.4. - 1.5. ja lisätietoa löydät tämän
K y l l i n h y v ää
Suunnittelet meneväsi kesätöihin? Lue tämä ja kiitä minua myöhemmin. Lukuisten huolestuneiden kyselyjen ja huokausten jälkeen on ilmeisesti aikaa puhua kovaa asiaa, eli esitellä myös täällä IAET-kassa. Ai mikä? Niinpä. IAET-kassa eli työttömyysvakuutuskassaInsinöö-
reilleArkkitehdeilleEkonomeilleTradenomeille. Työttömyysvakuutuksen idea on sama kuin minkä tahansa vakuutuksen, nyt vakuutetaan itsemme työttömyyden varalle.
”Mutta enhän minä työttömäksi valmistu!” Et toki, sillä nuorten ekonomien työttömyys on noin 1 %
ja taloustilanne kohentuu hiljalleen. Silti vastavalmistuneet ekonomit viettävät työttömänä keskimäärin
kolme kuukautta ensimmäisen viiden vuoden aikana. Esimerkiksi valmistuessa on työpaikka varmistet-
tuna mutta työt alkavat vasta kahden kuukauden päästä. Tai vaihdat työpaikkaa ja olet välissä kuukauden työttömänä. Se on lyhyt aika, mutta mieti elämistä ilman mitään tuloja. Elinkustannukset on katettava tuolloinkin, vuokra on maksettava.
IAET-jäsenyys maksetaan kalenterivuosittain, eli jäsenyys on aina voimassa vuoden loppuun asti.
Liittymishetkellä on oltava työsuhteessa tai työsopimus solmittuna. Kesätyöt ovat siis hyvä hetki. Liitty-
minen tapahtuu SEFEn jäsensivuilta. Olet oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, kun olet ollut 26 viikkoa (min. 18h/vko) töissä ja maksanut työttömyysvakuutusta yhtäjaksoisesti. Älä siis katkaise vakuutusta opiskeluaikana vaikket olisikaan töissä. KELA maksaa peruspäivärahaa samoilla ehdoilla ilmaiseksi mutta euromääräisesti ero on huomattava.
Esimerkki. Kalle Kylteri on täyspäiväisenä töissä kaksi kesää (12vkoa/kesä) ja tekee jouluna ruuhka-
apulaisen hommia 3 viikkoa (yli 18h/vko). Keskimääräinen kuukausipalkka 1600€. Valmistumishetkellä
hän on oikeutettu 54,08€ (1162,72€/kk) päivärahaan. Vastaava KELAn päiväraha on 32,66€/pvä (702€/ kk).
Paljonko vakuutus kustantaa? 78 €/vuosi ja maksu on verovähennyskelpoinen.
Jos kysymyksiä, soita minulle. Sitä varten kylli on.
Tsemppiä loppukevääseen!
Voit laskea oman päivärahasi kesätyöpalk-
Tarkemmat
kasi pohjalta päivä-
liittymisohjeet:
rahalaskurilla:
Veera-kylli Veera Iliev
+358 415 047 456 veera.iliev@sefe.fi
10
KYliste. 2/14
www.pwc.fi
Talo täynnä mahdollisuuksia
Kiinnostaako sinua työskentely liikkeenjohdon konsultoinnin, tilintarkastuksen tai yritysjärjestelyihin, verotukseen ja varmennukseen liittyvien palveluiden parissa? Viimeisen vuoden aikana meillä on ollut talossa lähes 100 harjoittelijaa eli kisälliä! Seuraava kisällihakumme alkaa taas syksyllä 2014. Tutustu ohjelmaan jo nyt: www.pwc.fi/kisalli
PwC Suomi on vastuullinen suomalainen työnantaja, joka kuuluu kansainväliseen 157 maassa toimivaan PwC-ketjuun. Suomessa meitä on 775 asiantuntijaa ympäri maan. Etsimme joukkoomme päämäärätietoisia ja aikaansaavia ihmisiä, joilla on aito halu kuunnella asiakasta ja kehittyä kanssamme. Tarjoamme sinulle hyvät edellytykset ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen, mielenkiintoiset asiakkaat, osaavat työkaverit sekä erinomaiset työsuhde-edut.
PwC Suomi
Siitä kuulee puhuttavan lähinnä ohimennen, kun joku aiheeseen enemmän syventynyt innostuu jakamaan tietoa muillekin. Ai mitkä? Eurovaalit? Taasko ne tulee? Jaa. Mitäköhän Montussa on ruokana tänään?
Mepiksi mepin paikalle
Niklas Mannfolk kertoo, miksi EU:sta ja tulevista vaaleista kannattaa kiinnostua Teksti Liisa Välkkynen Kuvat Vellu Keskipoikela, Stock Exchange, Wikimedia Commons
12
KYliste. 2/14
E
U tai lähestyvät eurovaalit eivät tunnu hetkauttavan
rivikylterin kiinnostusviisaria sen enempää kuin roikku-
maan jääneen Y-kurssin tentti. Onko
sillä nyt oikeasti niin paljon väliä kuka
siellä Brysselissä laukoo mielipiteitään Suomen puolesta?
Toukokuussa Euroopan parlament-
tiin kuitenkin valitaan 751 edusta-
jaa, joista 13 on suomalaisia. Näihin
kolmeentoista paikkaan on lähes 300
suomalaista ehdokasta. Yksi heistä on monelle TuKYläiselle tuttu kasvo.
Miten kylteri päätyy politiikkaan? Niklas Mannfolk, 29, valmistui Turun
▲Niklas Mannfolk haluaisi kehittää Euroopan talousalueesta kaupallisen vastavoiman Aasialle ja Yhdysvalloille. Myös armeijassa Mannfolk oli
kauppakorkeakoulusta maaliskuussa
reserviupseerikoulun oppilaskunnan
logistiikkaa ja yritusjuridiikkaa sekä oli
mukanaan.
2012. Hän luki pääaineenaan kansainvälistä liiketoimintaa, sivuaineinaan
hyvin aktiivinen opiskelijavaikuttaja.
Vaikka politiikka ei ole uusi alueval-
taus Mannfolkille – hän on RKP-nuorten nykyinen puheenjohtaja – kyseessä ei kuitenkaan missään nimessä ole
kylterin perinteisin alavalinta. Mikä sai Mannfolkin lähtemään mukaan?
– Olen lukiosta asti ollut valmis otta-
maan vastuuta, ja eräänlainen "no kyllä mä voin tehdä, jossei kukaan muu"
-asenne on kulkenut mukana sieltä asti.
puheenjohtaja ja varsinkin opiskelu-
aikana erilaiset vastuutehtävät veivät – Opiskeluajan aktiivisuus lähti
varmaan siitä samasta "kyllä mä voin hoitaa" -ajatuksesta. En tiedä olenko aina halunnut vaikuttaa, ja siksi
hakenut puheenjohtajatehtäviin, vai halunnut puheenjohtajatehtäviin, ja
sitä kautta päätynyt vaikuttamaan. Oli
myös hienoa nähdä, että pärjäsin niissä hommissa.
Silti kiinnostusta politiikkaan Mann-
folkilla ei vielä tällöin juurikaan ollut. – Mediasta poli-
tiikkaa seuratessa
vaikutti lähinnä siltä,
että siellä ne tappele-
vat keskenään, eivätkä saa mitään aikaan,
Mannfolk naurahtaa. Syksyllä 2008
Mannfolk päätyi
kuitenkin puolivahin-
gossa töihin Euroopan
parlamenttiin. Tuolloin käynnissä
olivat Georgian kriisi, finanssikriisi
sekä Obaman vaalikampanja. Mannfolk pääsi seuraamaan poliittista pyöritystä eturivistä.
– Silloin pääsin näkemään myös
muiden kuin suomalaisten poliitikko-
jen toimintaa lähietäisyydeltä. Silloisella mepillä oli myös vain yksi poliittinen avustaja ja kaksi harjoittelijaa, joten
pääsin tekemään myös paljon oikeaa työtä.
Mielenkiintoinen työharjoittelu
herätti kylterin kiinnostuksen kansainväliseen politiikkaan juuri talousnä-
kökulmasta. Näitä puolia hän edelleen painottaa:
– Jos koko Euroopan talousalue
saataisiin toimimaan yhteen, se loisi kaupallisen vastavoiman Aasialle ja
Yhdysvalloille. Haluaisin olla mukana luomassa tätä kokonaisuutta.
Taloustieteellinen pohja auttaa
myös ajattelemaan politiikkaa eri tavalla:
– Esimerkiksi EU-kriittisten ajatus
eurosta irtautumisesta ja markan
2/14 KYliste.
13
takaisin tuomisestahan on kansanta-
kotimaan tai EU-tason asiat. Politiikka
kauppatieteitä.
tapahtuvan. Miksi nihkeän rivikylterin
loudellisesti täysin järjetön, mutta tätä ei välttämättä tiedä, jos ei ole lukenut
Miksi juuri EU? Monessa maassa asunutta maail-
mankansalaista on aina kiinnostanut eri kulttuurien kanssa työskentel.
Mannfolk myös puhuu kuutta kieltä,
mikä helpottaa ihmisiin tutustumista
varsinkin Keski-Euroopassa. Euroopan parlamentti tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää näitä taitoja.
– Möläytin joskus jossain haas-
tattelussa, ettei kotimaan politiikka
kiinnosta ollenkaan. Siitä tuli vähän
sanomista myöhemmin, kun olinkin
ehdolla eduskuntavaaleissa, Mannfolk virnistää.
Tavallisesti kylteri ei kuitenkaan
politiikasta välitä, oli kyseessä sitten
14
KYliste. 2/14
nähdään samoista asioista tappeluna,
jatkuvana jargonina, eikä mitään tunnu edes pitäisi kiinnostua tulevista vaaleista tai EU:sta?
– Suurin ongelma on varmaankin
se, että politiikka vaikuttaa tylsältä,
Mannfolk miettii. Suomessa on asiat yllättävän hyvin, joten tuntuu siltä, ettei muutosta tarvita. Tämän nihkeänkin
henkilön kannattaisi kuitenkin äänestää, sillä jossain vaiheessa tulevaisuu-
dessa hänelläkin on kauppatieteellinen kiinnostus.
Eli vaikkei EU-politiikka tällä hetkel-
lä vaikuttaisi sen suuremmin kylterin arkipäivään, yksityisyrittäjään ja
mihin tahansa yritykseen se vaikuttaa olennaisesti. Tämän takia todella on merkitystä, kuka europarlamentissa päätöksiä tekee.
– Jos siellä on henkilö, joka ei ajatte-
▲Mannfolkin mielestä äänestämättä jättäminen ei ole järkevää, sillä EU-tason päätökset vaikuttavat lähes jokaiseen kylteriin tulevaisuudessa.
le samoin kuin kyseinen nihkeä kylteri,
kolmella kielellä. Niissä Mannfolk tuo
hän haluaa korostaa Eurooppa-myön-
en firmojen toimintaedellytyksiä. Nämä
helppo lähestyä.
tarvitsee EU:ta, hän toteaa. Millaise-
saatetaan tehdä päätöksiä, jotka huo-
nontavat kaikkien Euroopassa toimivipäättäjät eivät välttämättä ymmärrä, että taloudelliseen tulevaisuuteen vaikuttaa yritysten pärjääminen.
Europarlamenttiedustajien eli
meppien keski-ikä on tällä hetkellä
viidenkymmenen paremmalla puolella. Tämän ikäiset ihmiset ajattelevat tulevaisuutta aivan eri tavalla kuin nuoret
alle kolmekymppiset. Vanhat edustajat kuitenkin tekevät päätöksiä, koska nuoret eivät äänestä.
– Lähtökohtaisesti kaikki nuoret
pitävät äänestämistä parhaana tapana
vaikuttaa, mutta he eivät löydä oikeanlaista ehdokasta. Tämä taas johtuu
siitä, että ehdokkaat tekevät kampanjaansa väärällä tavalla.
Mistä nuoren äänestäjän tavoittaa? Mitä kettu sanoo? – Perinteisesti ehdokkaat seisovat
torilla jakamassa kahvia. Kukaan itse-
esille omia mielipiteitään ja osaamis-
taan tavalla, joka on varsinkin nuorille
– Totesimme, että eihän kukaan kat-
so neljän minuutin videota, mutta mi-
nuutin ajan jaksaa keskittyä. Päätimme siis kymmenen aihetta, jotka haluan
tuoda esille, ja nämä videot julkaistaan sitten kampanjan aikana yksitellen.
Ensimmäinen video, ”Mikä #!@”%:n EU-politiikka?”, oli ilmestymisviikol-
laan toiseksi suosituin EU-vaalivideo.
Sosiaalisessa mediassa kampanjoin-
ti on ollut positiivinen kokemus: – Pidän erityisesti siitä, että
kommenteissa pääsee selventämään
näkökantojaan, jos kysymyksiä herää.
Toivoisin vielä aktiivisempaa keskustelua, mutta sitä ehkä tulee vielä kevään
aikana. Yksittäisenä henkilönä on myös hyvä, että kampanjointi ei vaadi suuria rahamääriä.
Lompakko oikealla, sydän vasemmalla
näisesti ajatteleva kylteri ei kuitenkaan
Mannfolkin yksi kantava teema on
letut, Mannfolk huomauttaa.
teellistä taustaansa:
valitse Euroopan parlamenttiin edustajaa sen perusteella, kenellä on parhaat
Nykynuoriso on kriittisempää ja val-
veutuneempaa ja etsii tietoa eri tavalla: – Silloin kun nuorta kiinnostaa, hän
on netissä. Siellä hän käy keskusteluja sosiaalisessa mediassa, lukee eri lähteistä linkattuja artikkeleja, vertailee mielipiteitä ja myös etsii ehdokkaita.
Tämän takia suurin osa Mannfolkin
kampanjasta tapahtuu netissä, sillä
hänen mielestään siellä on paras mahdollisuus kohdata ja aktivoida nuoria.
Hän kokee tämän tärkeäksi, sillä nuori äänestää enemmän sisällön kuin naamakertoimen perusteella.
Mannfolk on hyvin aktiivinen Twit-
terissä, Facebookissa ja hänellä on Youtubessa Mannfolkin minuutti -videoita
”Lompakko oikealla, sydän vasemmalla”, joka heijastaa juuri hänen taloustie-
– Kyse on siitä, että ei olla mustaval-
koisesti vain oikealla tai vasemmalla.
Kauppatieteellisissä asioissa ajattelen
teistä näkökulmaa.
– Suomi ei pärjää yksin, vaan
na Mannfolk näkee vuorostaan EU:n tulevaisuuden?
– Mielestäni suurin ongelma on, että
meillä on yhteinen valuutta ja yhtei-
nen talouspolitiikka, mutta ei yhteistä finanssipolitiikkaa. Pankkiunionin
puuttuminen estää yksittäisten jäsenmaiden pankkien valvonnan ja mah-
dollistaa näiden päättömän riskinoton. Tällainen pankkiunioni on onneksi tulossa loka–marraskuussa.”
Päätöstenteon hitaus haittaa myös
unionin toimintaa:
– Se, mitä Yhdysvaltojen keskus-
pankki pystyy tekemään viikonlopun
yli, vie Euroopan keskuspankilta monta viikkoa, koska 28 jäsenmaata miettii
omaa etuaan ja keskustelee siitä, missä kohtaa lausetta pilkku pitäisi olla.
Mannfolkin mielestä EU tarvitsisikin
selkeämmän yhteisen äänen:
– Jos kaikissa päätöksissä jokainen
jäsenmaa miettii, että meiltä saattaa hävitä prosentti tuolta ja toiset saa
kaksi prosenttia tuonne, vääntämiseen
kuluu aikaa. Jos taas esimerkiksi pakotteita asetettaessa EU sanoisi yhteisenä
toimijana, ettei yksikään jäsenmaa osta tai myy teille mitään, vaikutus olisi aivan eri luokkaa.
oikealla eli lompakolla. Sosiaalisissa
kysymyksissä taas sydämen on oltava
Yksi yli seitsemästäsadasta
muu sosiaalipolitiikka on mielettömän tärkeää hoitaa kuntoon, mutta tätä
Monet suomalaiset näkevät EU:n vain yhteisenä valuuttana, vapaana mat-
hetkellä Euroopalla ei ole rahaa. Oma
mielestä ihmiset saataisiin enemmän
mukana. Työttömyyskorvaukset ja
ei voida tehdä, ellei ole rahaa. Ja tällä lähtökohtani onkin aina ollut, että
ensin täytyy olla verovaroja, ja vasta
sitten voidaan miettiä niiden käyttöä.
kusteluna ja tukina. Miten Mannfolkin välittämään EU:sta juuri kokonaisuutena?
– Euroopan parlamentti valmistaa
Tämä ei aina ole kaikille yhtä tervetul-
koko ajan naurettavia määriä tietoa
on ”Suomen tulevaisuus on EU:ssa”, jolla
perille. Osittain tämä johtuu mediasta,
lut ajatus.
Mannfolkin toinen kantava ajatus
siitä, kuinka hyvä EU on kaikille sen
jäsenvaltioille, mutta tämä tieto ei kulje
2/14 KYliste.
15
sillä on paljon hauskempaa kritisoida
tasolla se ei onnistu, mutta kyse onkin
sillä muuten joku eri tavalla ajatteleva
Hyvien puolten selittäminen on
parhaiten vaikuttamaan muihin yksit-
Mutta meppi, joka pystyy vaikutta-
kuin kertoa hyviä asioita – ne kun ovat usein aika tylsiä, Mannfolk vastaa.
myös hankalaa, koska käsiteltävät asiat eivät ole yksinkertaisia.
– EU-lakia myös tulkitaan Suomessa
aivan liian tiukasti. Jos Italiassa maatalouspolitiikkaa varten mitataan pelto, tarkastaja arvioi koon silmämääräi-
sesti. Suomessa taas käännetään joka
ikinen kivi pois, jotta saadaan varmasti mitattua oikea viljeltäväksi kelpaava
alue. Tämä luo negatiivista asennetta. Yksittäisen europarlaamentarikon
vaikutusmahdollisuudet nähdään myös usein hyvin pieninä – meppejä valitaan yhteensä 751, ja suomalaisia tästä on 13. Voiko yksittäinen edustaja saada mitään aikaiseksi?
– Työharjoitteluni aikana huomasin,
että vaikuttaminen on mahdollista.
Yksinään tai edes yhden ryhmittymän
muihin tutustumisesta ja verkostoitumisesta. Se ryhmittymä, joka pystyy
täisiin ihmisiin, saa parhaiten asioitaan läpi.
Tällaisessa yhteistyötä vaativassa
työssä kielitaito, sosiaaliset kyvyt,
verkostoitumistaidot sekä kyky poimia nopeasti tietoa korostuvat erityisesti: – Näitä kykyjä yhdistämällä tieto
tulee analysoida fiksuun muotoon ja
esittää se mahdollisimman yksinkertaisesti muille, jotta saat heidät puolellesi. Väittäisin, että itse ainakin kykenen tähän.
Mannfolk haluaa vielä muistuttaa
opiskelijoiden kohdalla ennakkoäänestyksen tärkeydestä:
– Äänestämättä jättäminen on
hölmöin mahdollinen kannanotto.
Jopa niin sanotusti väärän henkilön
äänestäminen on parempi kannanotto,
Kuka? Niklas Mannfolk 29-vuotias maailmankansalainen, asuu nykyään Helsingissä Mistä? Valmistunut Turun Kauppakorkeakoulusta maisteriksi keväällä 2012 pääaine kansainvälinen liiketoiminta sivuaine yritysjuridiikka ja logistiikka Tällä hetkellä? RKP-nuorten puheenjohtaja Ehdolla Eurovaaleissa
16
KYliste. 2/14
äänestää puolestasi. Yksittäinen meppi ei yksinään saa mitään aikaiseksi.
maan muihin, saa yllättävän paljonkin aikaiseksi.
Loppukevennyksenä isojen tulevai-
suuskuvien maalailujen jälkeen kysyttäköön Mannfolkilta vielä, millaisena hän eläköityneenä TuKY:n päätireh-
töörinä näkee opiskelijajärjestömme tulevaisuuden?
– TuKY ry:stä löytyy paljon osaa-
mista ja kiinnostusta aivan omalla
tasollaan. Ja alumnitoimintakin on
parantunut selkeästi viime vuosina, hän virnistää.
Eurovaalien ennakkoäänestys
14.–20.5.2014, varsinainen äänestyspäivä 25.5.2014 █.
Alumneja tarjolla Tänä keväänä Eurovaalien ehdokaslistalta löytyy Niklas Mannfolkin lisäksi toinenkin Turun KY:n alumni, nimittäin Anne-Mari Virolainen. Miten toisen kylterin tie vei polittiikkaan? Teksti Mikael Marisa
Vuonna 1985 kv-liiketoiminnassa aloitti lietolainen nuori
nainen Anne-Mari Virolainen. Opinnot maistuivat ja vahva yhteisö vei mennessään. Monttu palveli vieden illan poikineen kirjojen luvulta. Aviomies Petri, tai perheen kesken
Piitu, löytyi myös opiskeluaikoina Olavin Krouvista. Anne-
Mari onnistui pitämään opiskelemisen hyvien puolien ja itse Mistä olikaan taas kyse?
EUROVAALIT
■ Eurovaaleissa valitaan Euroopan parlamentin edustajat ■ Europarlamentti toimii Euroopan unionin päättävänä elimenä ■ Eurovaalit järjestetään viiden vuoden välein ■ Edustajia eli meppejä valitaan yhteensä 751, Suomesta 13 ■ Suomessa ehdokkaita lähes 300 ■ Varsinainen äänestyspäivä tänä vuonna 25.5.2014 ■ Ennakkoäänestys 14.20.5.2014
opiskelun välillä hyvää balanssia valmistuen määräajassa vuonna 1990. Samana vuonna syntyi esikoinen Iina. Työt
markkinointiassistenttina Telialla alkoivat jo valmistumista
edeltävänä vuonna. Eteneminen oli ripeää ja mestaruusvuodeksi -95 hän oli kivunnut monen tittelin kautta markkinointijohtajaksi.
Samoina ruuhkavuosina syntyivät perheen kolme lasta.
Vuonna 1999 Anne-Mari siirtyi Telia Interactiven toimi-
tusjohtajaksi. Myöhemmin hän toimi johtotehtävissä mm.
Soneralla, Satumaalla, Eurofactsillä ja ICT Turulla. Elämä löi vuonna 2005. Esikoinen Iina sairastui harvinaiseen her-
mostotautiin ja kuoli. Tyttären sairauden aikana Anne-Mari joutui käymään läpi vaikeita asioita kotikuntansa kanssa ja
kipinä muuttaa maailmaa syttyi. Hänet valittiin Liedon kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi. Tie vei eduskuntaan 2007. Tänä vuonna suunta on Brysseliin. Tekstiä kirjoitet-
taessa Anne-Mari on päivittämässä todellisuuskuvaansa Taiwanissa, jossa nuorin lapsi on vaihdossa kiinaa oppi-
massa. Aasiassa uudet akateemisesti koulutetut sukupolvet ovat tulossa työmarkkinoille. Kilpailun kiristyminen tulee koskemaan pian muutakin kuin työvoimavaltaisia teolli-
suusaloja. Keskinäisriippuvaisessa Euroopassa Bryssel tekee aimo osan päätöksistä, jotka vaikuttavat nuorten ihmisten
mahdollisuuksiin toteuttaa unelmiaan. Brysselissä on todella tehtävä töitä, jotta turvataan tuleville Turun kauppakorkea-
koulusta valmistuville yhtä suuret mahdollisuudet kuin mitä Anne-Mari itse sai. Vaaleissa voidaan taas vaikuttaa siihen millaiseen Eurooppaan me valmistumme. █
2/14 KYliste.
17
Mieletön Turun tulevaisuus Elämme aikaa jota leimaavat sanat ”haasteet” ja ”uudistukset”. Muutospaineiden lisääntyessä on katse suunnattava vakaasti eteenpäin. Miltä näyttää Turun tulevaisuus näytelmätaiteen, tutkimusten ja yksilöiden näkökulmasta?
TEKSTI KAROLIINA RAJALA KUVAT Karoliina Rajala ja Linnateatteri
Tulevaisuus estradilla Sanotaan, että se joka hallitsee
Kalle Lambergille, Miska Kaukoselle
tunnettu Linnateatteri on menneinä
näytelmän edetessä. Lopputuloksena
menneisyyden hallitsee myös tulevan.
sekä Elina Stirkkiselle, mahdollisuu-
vuosina tarjonnut turkulaiselle yleisöl-
on nauruhermoja kutkutteleva, mutta
Monipuolisesta ohjelmavalikoimastaan le mahdollisuuden tutustua kaupun-
kinsa historiaan värikkäiden Mieletön
Turun historia ja Mieletön Turun lähi-
historia produktioiden avulla. Keväällä 2014 ympyrä sulkeutuu, kun Linnate-
atteri suuntaa katseensa kohti tulevaa Mieletön Turun tulevaisuus näytelmän muodossa.
Maaliskuussa ensi-iltaan saa-
punut hulvaton stand-up komedia
tiivistää absurdin tulkintansa Turun
tulevaisuudesta kahteen tuntiin. Satu Rasilan nerokas käsikirjoitus sykkii
turkulaisuutta ja tarjoaa näyttelijöille,
den heittäytyä rooliin jos toiseenkin samalla ajankohtaisia aiheita esille
nostava teos. Kahden tunnin aikana la-
valla puhutaan muun muassa turkulaisen liiketoiminnan mahdollisuuksista,
koulutuksesta, joukkoliikenteestä sekä
muutoksiin ja tapahtumiin tulevai-
suuden Turussa. Päästään julistamaan raitiovaunujen paluun ilosanomaa ja pohtimaan Guggenheim-museon ra-
kentamista Helsingin sijasta Turkuun. Myös turkulaiselle koulutuspuolelle
tarjotaan uusia ratkaisuja ja kuuluisaa kuntarakenneuudistustakin puidaan pitkällä kohtauksella.
Turun lähitulevaisuus näyttäy-
kulttuurista. Samalla tyypillisimmät
tyy monelta osin myös utopistisen
sisäänpäin kääntyneisyydestä ja turku-
underground-kulttuuri päätyy myö-
Turku-stereotypiat ruoditaan läpi
yksi kerrallaan. Puhutaan turkulaisten laisen päätöksenteon hitaudesta. Näytelmä etenee seuraamalla
turkulaisen Ollin elämäntarinaa, aina
syntymästä aikuisvuosiin asti. Samalla katsoja pääsee perehtymään muihin
valoisana: Turusta povataan maailman
innovaatiokaupunkia, jonka kukoistava hemmin kansainväliseksi trendiksi, vetäen wannabe-turkulaisia kaupunkiin.
Luovuutta Rasilan käsikirjoituksesta ei siis ainakaan puutu.
2/14 KYliste.
19
Tulevaisuus tutkimuksissa Viime vuosina tulevaisuutta on
ennusteet? Keskeisiksi kiinnostuksen
sen Olli Hietasen haastattelu julkais-
työllisyyden turvaaminen, koulutuk-
set päättäjät kääntyvät. Maaliskuussa
yliopisto-opetuksessa kuin mediassa ja
tiin Imagessa. Tekstissä hän keskittyi
toisenkin muodossa. Se on ollut
läsnä niin valtuustojen agendoissa ja
kansalaisjärjestöissäkin. Tulevaisuus-
mielenkiinnon ympärille on luotu jopa
2014 tulevaisuuden tutkimuskeskukpohtimaan erityisesti teknologian
tulevaisuutta. Kuukautta aiemmin Hie-
oma pääaineensa Turun kauppakor-
tanen esitti Järki-lehdessä näkemyksi-
2013.
aikoihin myös samassa keskuksessa
keakoululla. Ensimmäinen haku Future
Studies -ohjelmaan järjestettiin syksyllä Erityisesti Turun yliopiston Tulevai-
suuden tutkimuskeskus seikkailee ak-
tiivisesti valtavirtamedian eri kanavilla. Keskimäärin 60 tutkimusta ja useita
muita selvityksiä vuodessa julkaiseva laitos on välillä myös ensimmäinen
20
asiantuntija, jonka puoleen suomalai-
Turussa pohdittu tapahtuman jos
KYliste. 2/14
ään kasvavien ja uusien toiminta-alojen mahdollisuuksista Suomessa. Noihin
työskentelevä Sirkka Heinonen esiintyi Studio55:ssä kertomassa näkemyksistään työ- ja koulutuskehityksen suhteen.
Mutta miltä mahtavat näyttää
juuri Turun tulevaisuutta koskevat
kohteiksi ovat keskustelussa nous-
seet muun muassa liiketoiminnan ja sen nykyaikaistaminen, kaupungin
keskeisten palveluiden kehittäminen sekä kulttuurin säilyttäminen. Tule-
vaisuuden tutkija Markku Wilenius
arvioi kuitenkin tammikuisessa Turun Sanomien haastattelussaan, että muutosten läpiviemiseen tarvitaan entistä
enemmän turkulaista aloitteellisuutta. Kaupungissa näyttäisi olevan potenti-
aalia kehittää erityisesti teollisuutta ja yhdyskuntarakennetta.
Tulevaisuus yksilöiden silmin Mutta palataan vielä hetkeksi
Suomen kulttuurin edelläkävijänä, sil-
osanäyttelijöitä kertomaan, miten he
tä on parannettu ja "Turun taudista" on
Linnateatteriin. KYliste pyysi Mieletön Turun tulevaisuus-näytelmän pää-
haluaisivat Turun muuttuvan seuraa-
van kymmenen vuoden aikana. Vaikka muutosehdotuksia löytyy, niin myös nykytilaan ollaan tyytyväisiä.
Kalle Lamberg pohtii tulevaisuut-
ta ensisijaisesti kulttuuritoiminnan kannalta:
– Kymmenen vuoden päästä toivon
että Turku olisi vahvistanut asemiaan
loin teatterit tekevät voimakkaasti yh-
teistyötä! Aurajoen rannan viihtyisyyt-
päästy eroon, eli yhtäkään historiallista rakennusta ei enää pureta! Sitten täällä on oikein hyvä olla!
Miska Kaukosta taas kiinnostavat
Turun sisäinen aluekehitys ja urheilu:
– Toivon että kaupunki levittäytyisi
ja painottuisi enemmän jokirantaan.
Toivon myös, että TPS nousee takaisin
entisaikojen loistoonsa – asemaan, joka
joukkueelle kuuluu.
Elina Stirkkinen on kolmikosta
ainoa, joka ei muuttaisi mitään.
– Turku on sellaisenaan oikein hyvä,
ja ottanut hyvin minut vastaan, hän toteaa.
Mieletön Turun tulevaisuus näytök-
set jatkuvat Linnateatterilla syyskuun alkupuolelle asti. Esityksen jälkeen
voi jokainen katsoja pohtia, millaisen tulevaisuuden itse Turulle haluaisi ja
mitä yksilöiden kenties tulisi tehdä sen toteuttamiseksi. █
Kalle Lamberg, Miska Kaukonen ja Elina Stirkkinen tulkitsevat Turun tulevaisuutta ▼
2/14 KYliste.
21
MAistA UUsi PePsi Next Aito KolANMAKU. 30 % v채heMM채N soKeriA.
Kolumni
Minimaalinen on määrä mua parempien Minä opiskelen kauppakorkeakoulussa. Täällä olen oppimassa, mitä minun tulee tietää, jotta minusta tulee menestynyt. Täällä opin, että kun viivan alle pitää jäädä tavaraa kannattaa mieluum-
min myydä kaverin munuainen kuin joutua pakkaselle. Opiskeluaikana luodaan verkostoja; laaja kaveripiiri on tunnusmerkkini, heistä hyötyminen taas valttikorttini. Heikompi aines ei minua kiinnosta, mutta voihan niille idiooteillekin sanoa moi jos niistä joskus vaikka tulisi jotain.
Ylimielisyys on syöpä, johon törmää nyky-yhteiskunnassa lähes kaikkialla. Työelämässä yli-
mielinen ihminen on kuin laput silmillä ravaava hevonen. Kehitystyö jää jälkeen kun kuvitellaan,
että oma yritys on paras eikä kilpailijoiden toimintaa tarvitse enää seurata. Ylimielinen esimies ei kuuntelee ketään eikä mitään. Miksi kuuntelisi? Hänellähän on homma hallussa.
Minäminäminä-asenteesta on tullut hyve. Elämän suurimmat arvot ovat tänä päivänä vain
ja ainoastaan yksilöllisyys ja omat tarpeet. Hetkeksikään ei pysähdytä ajattelemaan, miltä oma toiminta näyttää muista ihmisistä. Millaisena ihmisenä sinä haluat itsesi muistettavan?
Kauppatieteiden ylioppilaat ovat ryhmä, jossa on keskimääräistä itsevarmempia ihmisiä.
Itsevarmuuden ja ylimielisyyden raja on kuitenkin häilyvä. Joskus tuntuu, että kauppiksemme käytävillä törmää tämän tästä jälkimmäiseen tyyppiin. Asioilla on pimeä puoli. Tämä Mercalla
maailmaa parantava ja parjaava arkkityyppi korostaa kauppatieteitä kävellen monesti muiden
tieteenalojen ylitse. Me tiedämme muita paremmin lähestulkoon kaiken. Me näyttäydymme siilimuodostelmana, joka hyökkää eriäviä mielipiteitä vastaan pallona, jonka piikit pistävät.
Perisuomalaiseen tyyliin toisten arvostelu ja negatiivissävytteinen parjaaminen on paljon
helpompaa kuin hyvien asioiden sanominen toisista. Mistä tämä käyttäytyminen kumpuaa? Ainakin ihmisillä on tapana samaistua samanhenkisiin ihmisiin ja hakeutua sellaisten seuraan. Tämä on toki täysin luonnollista, mutta joskus tämä tehdään pahasti muiden kustannuksella. Ihmisen
perusluonne on vieroksua sitä, mitä ei tunne ja rakentaa muureja suojaamaan vierailta. Syynä voi myös olla koulutuksen luonne, joka ei erityisemmin anna tilaa vaihtoehtoisille näkemyksille tai
korosta lähimmäisenrakkautta. Joka tapauksessa nämä asenteet siirtyvät yhä eteenpäin sukupolvelta seuraavalle, vuosikurssilta toiselle.
Ei kuitenkaan hätää, et ole tuomittu opiskeluvalintasi perusteella
turmioon. Pienillä teoilla arjessa voit kertoa paljon sekä muuttaa käsi-
tyksiä itsestäsi ja edustamastasi ihmisryhmästä. Eri uskonnoista löytyvä kultainen käsky pitää harvinaisen hyvin paikkansa; tee toisille niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän. Onko keneltäkään pois, jos huomioit muita
ihmisiä? Pieni avunanto arjessa, hymyt ja muista puhuminen mukavaan sävyyn on hyvä alku. Pysähdy kuuntelemaan. Ole läsnä. Jarkko Louhelainen
2/14 KYliste.
23
Ie
- jo vuodesta 1994
Tänä vuonna se tapahtuu – Turun Akateeminen Wiiniklubi ry jättää taakseen teinivuodet ja saapuu ikään joka millä tahansa asteikolla mitattuna merkitsee jotain suurta. Tätä virstanpylvästä juhlistetaan sitä oikeuttavalla tavalla: Wiiniklubin historian ensimmäisillä vuosijuhlilla! Turun Akateeminen Wiiniklubi ry, eli tuttavallisemmin Wiiniklubi tai WK, on perinteikäs järjestö, joka järjestää toimintaa kaikille viinin ystäville. Ja tänä vuonna Wiiniklubi viettää 20-vuotisvuosijuhliaan. Mutta miten tähän ollaan tultu? Teksti Salla-Mari Koskela JA Pietari Paakkola Kuvat: Wiiniklubi
Idea Wiiniklubista lähti parin kaveruk-
ti 90-luvulla. Tapahtumia järjestettiin
vuonna 1992, mutta perustamiskokous
puolella jopa joka toinen viikko. Ideana
Toiminnan alkaessa kasassa oli noin
oli viinien asiallinen, muttei ryppyotsai-
sen viiniharrastuksesta. Varsinaista Wiiniklubin perustamista suunniteltiin jo
pidettiin marraskuussa 1993 ja varsinainen toiminta aloitettiin vuonna 1994.
kymmenen hengen porukka. Tärkeintä oli heti alkuun saada omat lasit, jotta
maistelu ja koulutus saatiin järjestettyä mielekkäästi. Toiminnan ensimmäiset vuodet koostuivat omista esitelmistä jäsenistölle, maistelun perusteiden
opettamisesta, erilaisista vierailuista ja
tastingeistä, joissa tarkoituksena on eri-
laisiin viineihin tutustuminen. Kotiviinin valmistus oli myös tärkeässä roolissa heti Wiiniklubin alusta alkaen.
Ongelmilta ei tietystikään vältytty. Al-
kon valikoima oli nykyistä huomattavasti pienempi ja teemailtojen järjestäminen oli vaikeaa, koska saatavilla ei ollut
suurin piirtein kerran kuukaudessa
lukuvuoden aikana, ja 90-luvun loppu-
oli tarjota opiskelijakukkarolle sopivia
tastingeja – viini-illoissa tarkoituksena nen maistelu.
Viini-iltojen teemoina olivat useimmi-
ten eri alueet, maat ja rypäleet. Tastingeissa maisteltiin neljästä seitsemään viiniä ja iltaa jatkettiin luonnollisesti Proffan kellarissa. Yksi erityinen ilta
nousi esille toiminnasta vuosituhannen vaihtessa: Pojat kokkaa tytöille -ilta.
Ideana oli nimen mukaisesti, että pojat
kokkasivat useamman ruokalajin illallisen koko porukalle ja päälle maisteltiin ruokiin sopivia viinejä.
Wiiniklubin suosiossa on ollut sekä
nousuja että laskuja vuosien varrella.
2000-luvun puolivälissä klubin toimin-
tarpeeksi viinejä. Ongelmaa pyrittiin
ta oli pienimuotoista. Tapahtumia oli
valikoiman ulkopuolisia harvinaisuuksia.
pohjalla ajatus, että viinien on oltava
korjaamaan jäsenten ulkomaanmatkojen avulla, jolloin tuomisina saatiin Alkon
vähän ja ne olivat usein kalliita. Tämän
jälkeen alkoi Wiiniklubin uusi tuleminen
Suosion nousu ja lasku
helpommin lähestyttäviä. Tapahtumia
Viinitietoudelle oli selkeästi kysyntää ja
klubin illat alkoivat täyttyä ja jäsenmäärä
Wiiniklubin jäsenmäärä kasvoi tasaises-
alettiin järjestämään aktiivisemmin ja
jälleen opiskelijaystävällisemmin. Wiini-
lähti uudelleen kasvuun. Tässä vaiheessa
Wiiniklubi otti myös ruoan vahvemmin mukaan iltoihinsa. Uudet tuulet Vuonna 2010 Turun Akateeminen
Wiiniklubi rekisteröitiin yhdistysre-
kisteriin. Samana vuonna Wiiniklubille hankittiin viininvalmistusvälineet, ja
oman vuosikertaviinin traditio virkistettiin muutamien vuosien tauon jälkeen.
Toiminta jatkoi kehittymistään ja useita arvostettuja viiniasiantuntijoita saatiin luennoimaan jäsenistölle viinistä ja
viininvalmistuksesta. Tämän lisäksi toi-
minnan tukemiseksi aloitettiin tosissaan sponsorien haku. Wiiniklubi julkisti
myös ensimmäisen oman haalarimerkin vuonna 2010.
Wiiniklubin toiminnan kehittäminen
on ollut jokaisen hallituksen tavoitteena viime vuosina. Tapahtumia on pyritty
järjestämään monipuolisesti aina edullisemmista ja vapaamuotoisemmista
illoista kalliisiin huippuviinitastingeihin ja asiantuntijavierailuihin. Tämä onkin
tuottanut tulosta ja Wiiniklubi on suositumpi kuin koskaan. Tästä kertoo sekä
kasvanut jäsenmäärä, tunku hallituspaikkoihin että jäsentilaisuuksien täyttyminen muutamissa minuuteissa.
2/14 KYliste.
25
Vuonna 2013 Wiiniklubi sai uu-
den haalarimerkin sekä vihdoin myös
oman lipun, jonka ensiesiintyminen oli
perinteisessä Kaupunkisuunnistuksessa elokuussa 2013. Wiiniklubi liittyi samana vuonna myös TYYn alayhdistykseksi.
Juhlavuoden 2014 kunniaksi Wiiniklubi
on myös hankkinut uudet lasit toimintaedellytyksiä parantamaan.
Vuosien saatossa viinien saatavuus on
parantunut huomattavasti Suomessa. Viiniharrastus on arkipäiväistynyt ja tietoa viineistä ja valmistusmenetelmistä on
saatavilla aivan eri tavalla kuin vuonna 1994. Wiiniklubi on ottanut paikkansa
Turun kauppakorkeakoulussa ja lähtenyt laajentumaan myös TYYn suuntaan. Ta-
voitteena onkin olla, ellei koko Suomen,
niin ainakin Turun suurin, paras ja monipuolisin opiskelijoiden viinikerho. Katse nykyhetkeen ja tulevaan Nykyisin Wiiniklubi tarjoaa jo traditioik-
sikin muodostuneita tapahtumia (ja tällä ei tarkoiteta jatkoja Proffan kellarissa),
mutta lisäksi jokainen hallitus tuo oman
kädenjälkensä toimintaan erilaisten vaihtuvateemaisten viinitastingien muodossa. Vuodesta toiseen menestyksekkäät,
vappuaattona järjestettävä Samppanjab-
26
KYliste. 2/14
"
Mikäpä olisi parempaa seuraa perjantaiiltana kuin pullo tai pari hyvää punkkua."
runssi ja syksyllä toteutettava rapu-
juhla, ovat tänä lukuvuonna saaneet
seuraa muun muassa jo aikaisemmin manitusta Huippuviinitastingista,
New Zelandilaisten ja Australialaisten
viinien makumaailmaan tutustuneesta tastingista sekä Rypäletastingista. Ja kuten ainakin jokainen viinitastingeissa Parkin penkkejä kuluttanut
tietää, näissä tapahtumissa ei käsitettä sylkykuppi tunneta. Meiniki on rentoa, eikä viinitietoisuutta osallistuakseen tarvita.
Yksi Wiiniklubin parhaista puo-
lista on uudet ystävät. Minä tykkään
viinistä, sinä tykkäät viinistä, ja kappas, meillä on jokin yhteinen kiinnostuk-
senkohde. Ei tarvetta puhua säästä tai
taas uusintaan menneestä tentistä jään murtamiseksi. Jos ihmisten kanssa on vaikeuksia niin myös uudet viinituttavuudet menevät uusien ystävien
kategoriaan – mikäpä olisi parempaa
seuraa perjantai-iltana kuin pullo tai pari hyvää punkkua.
Lokakuun kolmas päivä se tapahtuu.
Vuosijuhlia on suunniteltu innolla jo
vuoden 2014 hallituksen valitsemisesta lähtien, jolloin selvää oli vain se että
tästä tulee jotain ennennäkemätöntä ja wiiniklubimaisen ihanaa.
Vuosijuhlien tapahtumapaikkana
toimii näyttävästi Aurajoen rannalla
sijaitseva Manilla, josta Wiiniklubilleki sopivalla tavalla on käytössä vanhan viinatehtaan tilat. Kyseessä on rento cocktailtapahtuma, jossa luvassa on
hyvää viiniä, inspiroivia puheita, kauniita daameja ja komeita herrasmiehiä sekä paljon muuta. Vierailevana tähtenä
toimii muun muassa viiniasiantuntija
Essi Avellan, maailmallakin mainetta niittänyt TuKY- ja WK-alumni. Lisäksi jatkot järjestetään samassa paikassa,
joten niille selviämisestä ei tarvitse pitää huolta.
Ja mikä parasta – ei ole väliä oletko
vielä ketterä pieni pupu vai jo korvista
harmaantuva rusakko, näille vuosijuhlille ovat tervetulleita kaikki. Eikä sylky-
kuppia tarvitse ottaa mukaan tännekään. Nyt sinua on varoitettu. Ole valmis –
kohta bailataan █.
joku päräyttävä otsikko HC-vappuilijat ovat jo aloittaneet juhlimisen, ja myös KYlisteen toimituksessa ollaan kovasti vappufiiliksissä. Siksi kokosimme tähän muutaman kuvan, joista voit tunnistaa itsesi.
Jutulla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että lehteen
tarvittiin vielä yksi sivu täytteeksi. Ensimmäinen aamu
Vappu on yhtä juhlaa! Serpentiiniä, skumppaa, sosialisointia, you name it.
Nyt on hyvä hetki hankkiutua eroon jäljelle jääneistä pääsiäismunista. Ja jakaa kavereillekin.
Välillä voi vähän sikaillakin.
Bileet? Howbout no.
Ihanaa vappua koko toimituksen puolesta!
Viikon putkesta voi laskeutua tasoitetun pehmeästi asianmukaisin piknik-varustein.
Shi... shiellä oli shimaa.
k y l t e ria
▲ Kulttiksen oopperaexculla Helsingissä päästiin tutustumaan
▲ Kylterit pääsivät jälleen soveltamaan
myös opperataloon.
peliteoriaa EVAn lautapeli-illassa.
▲ EVAn menestyksekkäillä hyvinvointipäivillä päästiin kuulemaan mm.
▲Tricoloren Le Bal Masqué -sitsit järjestettiin maaliskuussa.
Vuoden turkulaiseksi valittua Pekka Hyysaloa.
▲ Astetta raskaampi laulu raikui Parkilla KYSSin vuotuisilla Rocksitseillä. ►
28
KYliste. 2/14
k y l t e ria
▲ Omstart kasa! Vuosi vuodelta huikistuva TuKY-Speksi hurmasi jälleen sadat katsojat ympäri Suomea. ▲ ◄ Tricoloren vohvelikirppiksellä sai aprillipäivänä hankkiutua vanhasta roinasta eroon vohvelien äärellä. Kulttiksen perinteisellä Kulttuuriviikolla päästiin viettämään niin sivistynyttä(...) iltaa Samettikubilla kuin nauttimaan alakulttuurista Parkin metroasemalla. ► ▼ Karnevaalit ja kasvomaalit pääsivät oikeuksiinsa CIA:n kansainvälisillä Mexican Sitz Partyilla.
2/14 KYliste.
29
KYliste testaa, jotta sinun ei tarvitse:
Edustusautot Usealla meistä on ykköshaaveena uusi auto. Toisilla meistä se on edessä valmistumisen tuomien työmahdollisuuksien myötä, toiset voittavat lotossa ja joillakin kesätyörahat polttavat liikaa taskussa. Ongelmana on vain löytää ominaisuuksiltaan, ulkonäöltään ja merkiltään se oikea kulkupeli. Kyliste päättikin ottaa aitoon KYGear-tyyliin tehtäväkseen selvittää, millaisia autoja kyltereille on tarjolla. Teksti Ville Kaukonen, Lauri Lehtonen, Miika Tiainen kuvat Linda Sevelius
30
KYliste. 2/14
P
äätimme valita KYlisteestä eniten Top Gear –nelikkoa
muistuttavimmat henkilöt
ja testata neljää autoa, sillä
tutkimustemme mukaan keskimäärin ekonomi omistaa niitä juurikin neljä
kappaletta. Koska Nettiautosta löytyi
pikaisen etsinnän jälkeen lähinnä vain amis-toyotoja kyseenalaisilla kuvilla
varustettuna, toimituksen Clarkson,
May, Hammond ja The Stig suuntasi-
vat Turun seudun ykkösautoliikkeisiin. Merkit valitsimme www.stereotyyp-
pisimmatporvariautot.com –sivuston
kautta ja testasimme jokaista kulkuvälinettä kattavasti Turun seudun moni-
puolisilla teillä. Pyrimme testissämme ottamaan huomioon kaikki autojen
ominaisuudet sekä arvioimaan autojen soveltuvuutta erityisesti kylterin käyttöön.
VOLVO XC60 Keskusautohalli Turku Hinta: 65 000€ Volvo XC60 on katumaasturi, mutta yllätti testatessa sekä hiljaisella
äänellään että helpolla ohjattavuudellaan, mitä kyseiseltä automallilta ei
välttämättä odottaisi. Testaamistamme autoista XC60 on isokokoisin ja tilavin: takapenkille mahtuu kevyesti kiliste-
▲Volvo XC60 lemään skumppalaseja ja shampanjaa
maan ajamista.
ystävää hirvittää, mutta siihen tottuu
runsaat lisävarusteet GPS:stä alkaen.
mahtuu takakonttiin isokin määrä. Auton suuri koko voi aluksi pikkuautojen
erittäin nopeasti. Tästä tosin on etuna,
että pelokkaammat Clio-kuskit pysyvät poissa tieltä.
Erinomaista autossa on sen help-
pokäyttöisyys: kaikki ajon aikana tar-
vittavat namiskat löytyvät ratista, eikä mitään toimintoa tarvitse etsiä keski-
konsolista. Toiminnot on myös laitettu kosketusnäyttöjen sijaan perinteisesti
nappien taakse, joten ohiklikkaamiseen turhautuminenkaan ei pääse haittaa-
Tyypilliseen volvotyyliin vaikut-
tavinta XC60:sessä ovat kuitenkin
Näistä mieluisin on älykäs vakionopeudensäädin. Sen avulla nopeudeksi voi
säätää esimerkiksi 100km/h:n ja auto tunnistaa eteen mahdollisesti tule-
vat hitaammat ajoneuvot ja hidastaa
automaattisesti. Polkimiin ei tarvitse siis koskea lainkaan. Kun hitaampaa ajoneuvoa lähtee ohittamaan, auto
kiihdyttää itsestään aiemmin valittuun nopeuteen. Tämä on erittäin mieluisaa pitkässä maantieajossa. Näppärä lisä
on myös nopeusrajoitusten näkyminen suoraan kojelaudassa.
Tuttuun tapaan myös turvallisuus
on otettu hyvin huomioon muun
muassa kaistavahdilla. Kaistavahti on
etuovessa oleva valo, joka syttyy, mikäli viereisellä kaistalla on auto, ja alkaa
välkkyä, jos vilkun yrittää laittaa päälle. XC60 on myös erittäin miellyttävän
näköinen auto ja istuu hyvin kylterin
käsiin. Kaupunkialueilla voinee kuitenkin muodostua ongelmaksi parkki-
paikan löytyminen auton ison koon
takia. Toisaalta ahtauden yllättäessä
parkkitilan raivaaminen hoituu varsin
näppärästi jyräämällä lähin mopoauto
2/14 KYliste.
31
makkuus miellyttävä.
Mercedes-Benz C220 on bisnesauto
henkeen ja vereen. Se hehkuu hienos-
tuneisuutta ja kerää varmasti huomiota, missä ikinä ajatkin. Lisäksi riippu-
matta kuljettajan työpaikasta C-sarjan
Mercedestä ajavaa pidetään automaattisesti menestyvänä liikemiehenä. Ul-
konäöllisesti ja ajo-ominaisuuksiltaan
auto on erinomainen, ja kuten sanottu,
vastasi kaikkia odotuksia ja stereotypioita erinomaisesti.
BMW 116d TwinPower Turbo A Business Automatic
▲ Mersun kyydissä kelpaa huristella. pois tieltä. Kaiken kaikkiaan XC60 on
erityisesti pidemmillä matkoilla.
Mercedes-Benz C220
pystyy hallinnoimaan auton media- ja
oikein näyttävä ja tyylikäs auto tulevien ekonomien käyttöön.
Erikoisuutena on keskikonsoliin asetettava Touchpad-kosketuslevy, jolla
kommunikaatiolaitteita yksinkertaises-
Hinta: 51 000€
ti. Kaikki muutkin säätötoiminnot ovat
Testaamistamme autoista Mercedes-
sen kiihtyvyys: siirryttäessä maantieltä
Veho Turku
Benz C220:an kohdistui ehkä eniten
odotuksia, eikä se tuottanut pettymys-
tä. C220 on äärimmäisen hieno ajoneuvo ja sen olemus hehkuu tyylikkyyttä ja eleganssia. Se on sekä sisältä että ulkoa erittäin kaunis. Sisällä tuntee
todella olevansa Mercedeksen kyydissä – kaikki autossa ulkonäöstä ominaisuuksiin saa aikaan bisnesfiiliksen.
Lisäksi penkin säätö on tehty todella
helpoksi: penkin sivusta löytyy penkin muotoinen kohokuva, jonka asentoja
muuttamalla penkki siirtyy vastaavaan asentoon.
C220 on todella sulava ajettava, sillä
ohjaus on erittäin kevyt; auto kulkee näppärästi niin moottoritiellä kuin
hampurilaisravintolan drive-in -kaistallakin. Ajomukavuutta on lisätty myös näppärillä asioilla, kuten pidennettävällä etupenkillä, joka tukee jalkoja
ja tekee ajamisesta miellyttävämpää
32
Autokeskus Raisio
KYliste. 2/14
helposti kuljettajan käytettävissä.
Ylivertaisinta C220:ssa on kuitenkin
moottoritielle auton tehokkuus yllätti
sekä matkustajat että kuljettajan, mut-
ta pelkästään hyvällä tavalla. Auto kiihtyy erittäin rivakasti, joten ohituksissa ei kauaa kestä. Negatiivisena puolena
voidaan tosin mainita ohitettavien happamat katseet. Moottori pitää kiihdyt-
täessä korvia hivelevää mörinää, mutta
alhaisissakin nopeuksissa on äänenvoi-
Hinta: 30 000€ Kun istuu Tekniikan Maailman
(19/2013) palkitseman BMW 116d:n rattiin, huomaa jo ensi-istumalta, että
kuskin penkin suunnittelija on käynyt
MAY-kurssin johdannaisineen. Asiakas on kuningas. Avaimeton käynnistys säästää työn uuvuttaman kylterin
kallista aikaa, vaihteet vaihtuvat automaattisesti ja ajovalotkin peseytyvät
itsekseen. Kaikki penkin muotoilusta
ratin verhoiluun ja pehmeään ajotuntumaan on suunniteltu minimoimaan kuskiin kohdistuvat ärsykkeet, ajo-
tuntuma on sitä mitä bisnesmalliselta autolta voi odottaa.
Erikoisominaisuuksiltaan auto ei
erotu rivistä, kun etsitään luokan lah▼Ältsin makee Bemmi.
reiltä huomioimatta. Maltti on pidetty mukana keskikonsolin suunnittelussa
ja kuskin kannalta oleelliset toiminnot ovat käden ulottuvilla; ajotietokone
graafisine peruutustutkineen tuo mukavan lisän auton varusteluun.
1-sarjalainen BMW ei lisävarus-
teilla iloittele, mutta ei niitä ajaessa
kaipaakaan. Kuskin kannalta oleelliset asiat kuten kiihtyvyys, ohjautuvuus ja
ajomukavuus ovat kiitettävällä tasolla. Näitä ominaisuuksia BMW 116d tar-
joilee varsin mukavasti. Kaupan päälle
kylteri saa arvolleen sopivia kateellisia katseita.
Audi A3 Sportback 1.4 TFSI Audi Center Turku Hinta: 31 000 € Nähtyämme Audi A3:n odotuksemme
kohosivat korkealle. Tummanpunaise-
na kiiltänyt, linjakas auto ei ensituntumalta pettänyt myöskään sisätilojensa puolesta. Tilava ohjaamo yhdistettynä tyylikkääseen muotoiluun ja muh-
keisiin istuimiin edusti ehdottomasti sellaista bisnestyyliä, jota olimme
etsimässä. Lapsenomaista innostusta
testiryhmässämme herätti kojelautaan jakkainta oppilasta. Onnekseen BMW
suunnittelussa on panostettu erityises-
dieselmoottori saa auton kiihtymään
eikä tavaratilakaan ole jäänyt insinöö-
on kuitenkin panostanut perusominaisuuksiin kiitettävästi. Kaksilitrainen
nollasta sataan varsin tyydyttävästi vajaassa yhdessätoista sekunnissa ja ohi-
ti käytännöllisyyteen. Tilaa on riittä-
västi niin kuskilla kuin matkustajilla,
upotettu ajotietokone, jonka näyttö nousi sieltä ylös aina käynnistettä-
essä autoa. Lähdettyämme ajamaan totesimme ohjauksen olevan varsin
vakaa ja jarrujen hyvin ärhäkät, mihin totutteleminen vei hetken aikaa. Au-
tuskiihtyvyys on jo lähes bensamoottorillista mallia vastaava. Ohjaus ja jarrut ovat juuri sopivan jämäkät – vuosien takaa kaikuvat huudot jäykkyydestä voikin hyvillä mielin sivuuttaa.
Auton ulkomuoto viestii BMW:n
arvoista ja onkin monilta osin myös
ajokokemuksen herättämän mielikuvan kaltainen. Jämäkkä ajotuntuma näkyy autossa myös ulospäin. Sisätilojen
2/14 KYliste.
33
tomaattivaihteistoon tottumattomalle myös oikeiden vaihteiden löytäminen saattoi aluksi tuottaa hankaluuksia. Lisäksi radion käyttöä ehdimme ih-
metellä matkan aikana useampaankin
otteeseen. Tekniikka voi siis välillä olla
"
T oisaalta koeajamassamme autossa penkkejä joutui säätämään käsipelillä, mikä kummastutti lähinnä käsiään heiluttelemaan tottuneita kyltereitä."
ihmeellistä.
Ajokokemuksena Audi A3 oli
miellyttävä. Auto mukautui pehmeästi tien pintaan ja oli toisaalta tarpeeksi
mikä kummastutti lähinnä käsiään
ja lisävarusteita löytyy vaativampaan-
liukkaasti se tuntui liikennevaloista
kierrättää A3:sta ympäri Turkua. Ha-
testaamamme auto █.
man selvemmin kuin joissain muissa
missä tahansa satuimmekin ajamaan.
jämäkkä. Totesimme myös A3:n kiih-
tyvyyden olevan hyvä, sillä sen verran irtoavan. Ajamisesta aiheutunut melu kuului toisaalta Audin sisään hie-
testaamissamme autoissa. Mittariston selkeydestä pidimme myös kovasti.
Toisaalta koeajamassamme autossa
penkkejä joutui säätämään käsipelillä,
34
KYliste. 2/14
heiluttelemaan tottuneita kyltereitä.
Aurinkoisessa kevätsäässä kelpasi
vaitsimme sen olevan luonteeltaan var-
sin fotogeeninen, sillä se keräsi katseita Palattuamme Audi Centerin pihaan
totesimme A3 Sportbackin vastaavan
hyvin etsimämme bisnesauton määritelmää. A3 on edustava sekä tyylikäs,
kin makuun. Jätimme haikein mielin
hyvästit A3:lle, sillä olihan se viimeinen
Testaustiimi kuittaa,
Kokeneet sen tietävät: vaihto rikastuttaa hyvässä ja pahassa. Se antaa perspektiiviä, rikastuttaa opiskelijaelämää, sekä mahdollistaa koulujen erityispiirteiden ja monimuotoisuuden hyödyntämisen.
Teknologia opetuksessa – näkökulma Atlantin rannikolta
Teksti ja kuvat Heta Hytönen
Itselleni tämä valkeni tammikuussa,
maiden välillä.
Lisäksi opetuksen taso ja teknologian
sa. Ensimmäinen kosketus paikalliseen
hyvään laatuun ja nopeuteen. Toisin
tottunut.
jolloin oma opiskelijavaihtoni alkoi
idyllisessä Pohjois-Ranskan kaupungiskulttuuriin tuli koulusta, vaihtareista ja ranskalaisista opiskelijoista, jotka
ottivat meidän suomalaiset opiskelijat lämpimästi vastaan.
Alkuvuoden aikana olen nautti-
nut täysin rinnoin kaikesta siitä mitä
ranskalainen kulttuuri tarjoaa (listassa ei suinkaan mitättömimpänä sadat erilaiset juustot ja opiskelijabudjetille sopivat kahden euron viinipullot), mutta
erityisesti olen oppinut hahmottamaan korkeakouluopetuksen eroavaisuuksia
Pienestä pitäen olen tottunut suo-
malaiseen tehokkuuteen, palvelujen
sanoen olen tottunut siihen, että asiat niin sanotusti pelittää. Vaikka olin
valmistautunut muutokseen, tuli silti suurena yllätyksenä kuinka paljon
voimavaroja ensimmäisinä viikkoina alkanut sota byrokratiaa vastaan on
vienyt. Tämä elegantin ranskalaisen yhteiskunnan varjopuoli heijastuu myös maan korkeakoulutukseen: koulussa käytännön asioiden hoitaminen on
usein hyvin hidasta ja tehotonta (esimerkiksi paikallisen opiskelijakortin
saapumispäivä venynee
juhannuksen korville,
puhumatta-
kaan koulun intranetistä, joka herätti suuren
kaipuun van▲Kampusaluetta
36
KYliste. 2/14
haan TSE:n
tai jopa utu:n
intranettiin!).
hyödyntäminen opinnoissa eroaa
suuresti siihen, mihin olen Suomessa Monista puutoksista huolimatta
täällä opiskelija saa nauttia persoonal-
lisista ja dynaamisista luennoitsijoista, joista mielestäni meillä Suomessa on
huomattava pula. Toisaalta oppilaan ja
opettajan kanssakäyminen saattaa olla hierarkkiselle yhteiskunnalle tyypil-
lisesti hyvinkin yksipuolista, ylhäältä alaspäin suunnattua. Ranskalaisten
opiskelijoiden mukaan heidän vaiku-
tusvaltansa opetuksen kehittämiseen on olematon.
Kevään aikana olen kuitenkin kä-
sittänyt, etteivät paikalliset opiskelijat tarvitse erityistä teknistä motivointia opintoihin: tutkinnot ovat raken-
teeltaan suomalaisen peruskoulun
formaattia, valmiiksi rakennettuja ja
läpi suollettavia. Oppilaiden keskuste-
luforumeja ei ole laisinkaan, koska opetuksen kehittäminen on yksinomaan
opettajien työtä. Opiskelijat ovat täällä
onnellisia saatuaan kouluunsa vihdoin Moodlen ja Youtube -klippien katselu
onnistuu uusien projektoreiden kautta.
" He ovat tyytyväisiä toimintaan, eikä
lkopuolisen silmin vahvan arvoasteikon luoma U byrokratia hidastaa Ranskassa edistystä koulumaailmassa yhtä varmasti kuin apatia rakenteellisesti joustavammassa Suomessa."
median merkitys on tässäkin ollut elin-
taso vaihtelee ympäristön mukaan;
luforumit mahdollistavat virtuaalisen
välineitä läsnäolopakon puutteessa.
barrikadeille nousua koeta tarpeelli-
tärkeää: erityisesti Facebookissa toimi-
asteikon luoma byrokratia hidastaa
aivoriihen opiskelijoille, jonka kautta
seksi.
Ulkopuolisen silmin vahvan arvo-
Ranskassa edistystä koulumaailmassa yhtä varmasti kuin apatia rakenteelli-
sesti joustavammassa Suomessa. Suo-
malaisia syytetäänkin usein välinpitämättömyydestä ja luonteenomaisesta
ujoudesta, joka heijastuu opiskelija- ja työelämään. Itse olen kuitenkin ko-
kenut koulumme opiskelijaelämässä hyvin positiivisen muutoksen viime
vuosina. Suhtautuminen teknologisiin puutteisiin ja halu kehittää koulumme opetuksen monipuolisuutta on
van MERCAtalksin kaltaiset keskustemyös monet opetushenkilökuntaan
kuuluvat ovat saaneet mahdollisuuden tutkiskella, mitä meidän Elovena-salin hipstereiden päissä oikein liikkuu.
Tällainen avoin dialogi opiskelijoi-
den ja opetushenkilökunnan välillä on tärkeää opetuksen kehityksen kan-
nalta. Näissä keskustelufoorumeissa on punnittu erilaisten tekniikoiden etuja äänitysnauhureista luentojen
videointiin ja toisinaan myös kritisoitu
opetuksemme teknistä rajoittuneisuut-
viime aikoina suorastaan kukoistanut.
ta, sekä pohdiskeltu sen vaikutuksesta
olemassa olevan tekniikan hyödyn-
don aikana oppinut on se, että erilais-
Esimerkiksi tenttiakvaarion käyttöönotto on pieni, mutta oleellinen osoitus tämisestä koulussamme. Sosiaalisen
opintojen hitaaseen etenemiseen.
Olennaisin asia, jonka olenkin vaih-
ten tekniikoiden käyttö ja teknologian
meillä akateemista vapautta tukevassa systeemissä tarvitaan joustavampia Esimerkiksi Ranskassa tällaisten
tekniikoiden käyttöönotto ei ole yhtä tärkeää, koska tutkinnot ovat raken-
teellisesti erilaiset ja tekniset puitteet tulevat muokata sen mukaan.
Uskonkin, että yliopistossamme
vireillä olevat luentojen tallentamiseen ja editointiin liittyvät teknologiaprojektit eivät uhkaa vaan päinvastoin
saattavat parantaa sekä lähiopetuksen että etäopetuksen tasoa sitouttamalla
ja motivoimalla opiskelijoita. Yliopiston tehtävä on pysyä kehityksen kärjessä,
ja tämä ei onnistu ilman valveutuneita yksilöitä, joilla on tilaisuus käyttää hyväkseen sopivimpia mahdollisia
apuvälineitä opintojensa suorittamiseen. █
2/14 KYliste.
37
The 5th of April – prunkkia ilman kahleita Teksti Iiris Seppälä Kuvat Iiris Seppälä, The 5th of April
Huimaa energiaa, kuumaa tanssipoppia sekä tiukkaa rock-riffittelyä samassa paketissa. Kuulostaako mahdottomalta yhdistelmältä? Sitä se ei ole. Kaikkea tätä tarjoaa turkulainen The 5th of April–bändi keikoillaan sekä upouudella albumillaan. KYliste haastatteli basisti Marea ja kosketinsoittaja Villeä bändin tuoreimmista kuulumisista. Entä mikä on heidän suhtautumisensa musiikkimaailman kehittymiseen?
38
KYliste. 2/14
The 5th of Aprililla menee lujaa.
Bändi on juuri julkaissut ensimmäisen albuminsa Prunk! , jonka nimi kuvaa myös heidän musiikkityyliään.
– Prunk tarkoittaa sitä, että meillä
ei ole musiikin tekemisessä mitään
kahleita. Se on meidän tapa ilmaista
se, että tehdään mitä halutaan. Jos halutaan tehdä seuraavasta levystä ihan
erityylinen, soittaa vaikka folkkia, niin pystytään tekemään se, Mare toteaa. Tämä näkyy myös uudella levyllä,
josta löytyy monipuolista sisältöä
hempeistä tyttöystäväbiiseistä raakaan rockiin. Bändi teki levyä noin kolmisen vuotta, ja pitkän ja piinallisen prosessin jälkeen olo on helpottunut. Turku
▲ Prunkia parhaimmillaan
Rock Academy on ollut mukana levyn
merkkipäivien pohjalta: viides huhti-
meillä ei ole heti asiaa treenikämpille,
kuksen luoma hanke, jossa pyritään
Suomessa sekä monien legendojen,
kertoo.
työstämisessä aktiivisesti. Kyseessä
on Turun kaupungin nuorisoasiainkesparantamaan bänditoimintaa harrastavien nuorten edellytyksiä kehittyä
oman alansa osaajiksi ja mahdollisesti myöhemmin myös musiikin ammatti-
laisiksi. Useita kilpailujakin voittaneel-
ta kokoonpanolta löytyykin kokemusta rokkaamisesta jo pitkältä aikaväliltä:
The 5th of April perustettiin jo vuonna 2005.
– Suurin osa meistä on tuntenut
toisensa jo pikkupojasta lähtien, samat
asuinseudut ja harrastukset yhdistivät. Aloimme vain soittamaan kaveriporukalla, ja katsottiin että mitä saamme aikaiseksi, Ville ja Mare kertovat.
Bändin nimi syntyi useiden eri
kuuta on kansainvälinen alastonpäivä, alkoholin kieltolain loppumispäivä kuten esimerkiksi Kurt Cobainin kuolinpäivä.
– Nämä tapahtumat sopivat bän-
dimme kanssa tosi hyvin yhteen”, Mare virnistää.
Paljon asioita onkin sittemmin ta-
pahtunut ja lisää on koko ajan luvassa.
taan ennen kesän keikkarundia, Mare – Bändityöhön liittyy tietenkin
treenaamisen ohella myös muita aikaa vieviä juttuja, kuten keikkasettien miettimistä, Ville täydentää.
Teknologisoituminen musiikin maailmassa
The 5th of April alkaa tulevana kesänä
Viime vuosina teknologian hyödyn-
eri festareilla. Viime kesänä toteutettu
pystyy lisäämään lähes rajattomasti
keikkailla ahkerasti ympäri Suomea ja luvassa on muun muassa esiintymisiä
keikkareissu Venäjälle toi mahtavia ko-
kemuksia, ja ulkomaat kiinnostavat yhä edelleen. Viekö musiikin treenaaminen sitten kaiken vapaa-ajan?
– Aina kun on kitara kädessä niin
sitä oikeastaan tekee
musiikkia. Ensimmäi-
set vuodet treenasimme tämän porukan
kanssa varmaan neljä kertaa viikossa pari
tuntia päivässä. Välillä on kuitenkin hyvä
ottaa omaa aikaa ja lomailla. Nyt levyn ▲KYlisteen hiillostettavina Ville ja Mare
vaan palaamme sinne sitten uudes-
valmistumisen jälkeen
täminen musiikissa on yleistynyt, ja vauhti sen kun kiihtyy. Kappaleisiin
erilaisia taustaelementtejä ja jopa artistien lauluääntä pystyy editoimaan. The 5th of April haluaa kuiten-
kin pysyä erossa liiallisesta biisien
muokkaamisesta. Parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaaminen vaatii toistoja toistojen perään, ja bändi ha-
luaakin nähdä vaivaa kuulostaakseen
hyvältä. Teknologiaa ei tarvitse silloin käyttää apuvälineenä.
– Ollaan joskus tehty päätös siitä,
ettei teknologian käyttö musiikissa ole meidän juttu. Haluamme kuulostaa
levyllä siltä, miltä kuulostamme myös keikkalavoilla. Levyyn saa tietenkin
lisättyä pieniä mausteita teknologian
2/14 KYliste.
39
”
P runk tarkoittaa sitä, että meillä ei ole musiikin tekemisessä mitään kahleita. Se on meidän tapa ilmaista se, että tehdään mitä halutaan. Jos halutaan tehdä seuraavasta levystä ihan erityylinen, soittaa vaikka folkkia, niin pystytään tekemään se”-Mare
avulla, esimerkiksi kaikuja tai rytmilooppeja, Mare ja Ville toteavat.
Teknologian kehitys on myös
mahdollistanut, että musiikki pystyy
helposti leviämään ympäri maailmaa pelkästään nappia painamalla ja itse
musiikin luominen on yhä helpompaa. Onko tämä bändille uhka vai mahdollisuus?
– Teknologiasta on erityisesti hyötyä
silloin, kun aloittaa bänditoiminnan. Se on portti siihen, että pystyy jakamaan omaa musiikkiaan mahdollisimman monelle. Toisaalta kilpailu on myös
kovaa, sillä kaikilla on sama mahdolli-
suus jakaa omaa musiikkiaan. Bändien
täytyykin usein keksiä erilaisia keinoja erottautua massasta, Ville kertoo.
The 5th of April on hyödyntänyt
Ville Levola, Oscar Kapella, Matias Heikkilä, Tuomas Markkula ja Sokke Sorvari
perinteisen käsin kosketeltavan CD-
The 5th of Aprilin levynjulkkaritilai-
levymuodon lisäksi myös digitaalisessa
suus järjestetään 25. huhtikuuta Turun
huonoista tuloista, joita he saavat
vastaus.
muodossa iTunesissa ja Spotifyssä.
Monet artistit ovat närkästyneitä
musiikin suoratoisto-ohjelmien, kuten juuri Spotifyn kautta, mutta bändin jäseniä tämä ei juuri haittaa.
– Jos joku kuuntelee meidän biisejä
kyseisten ohjelmien kautta, se on
meille vain plussaa. Olisi hullua lähteä tekemään musaa pelkästään rahan
takia, emmekä välitä, saadaanko se yksi sentti biisin toistosta vai ei. Asia voisi tietenkin olla eri, jos elättäisimme it-
semme pelkällä musiikilla, Mare toteaa. Tulevaisuuden näkymiä
Klubilla kello yhdeksästä lähtien. Mitä
siellä on luvassa? Villellä ja Marella on
– Tulossa on kaikennäköistä. Lämp-
päreinä meillä toimivat Alice Airbuzz ja Hangman's VooDoo, molemmat bändit
ovat myös Turku Rock Academystä. Levynjulkkarikeikkamme jälkeen luvassa on kunnon bileet. Kaikki, ketkä ovat
kiinnostuneet uudesta hyvästä musii-
kista ja uusiin ihmisiin tutustumisesta ovat lämpimästi tervetulleita.
KYliste suosittelee, #Prunk! █ The 5th of April turkulainen vuonna 2005 perustettu prunk-bändi
sosiaalista mediaa runsaasti. Bändin
Bändin pojat toteavat, että musiikin
sista ja Youtubessa on useita yhtyeen
kin, että kehityksen mukana he pääsisi-
Mare - Basso, Laulu
tutustumaan erilaiseen musiikkiin.
Matsku – Kitara
aktiivisilta Facebook-sivuilta löytyy uusimmat tiedot keikoista sekä kuulumityylikkäitä ja rouheita musavideoita. Ville ja Mare toteavatkin sosiaalisen median olevan näppärä tapa bän-
din markkinoinnissa ja käytännön
asioiden tiedottamisessa. Teknologian harppauksia on hyödynnetty myös
40
▲ The 5th of April kokonaisuudessaan:
itse albumin jakamisessa. Se ilmestyy
KYliste. 2/14
teknologisoituminen tulee kasvamaan lähivuosina jatkuvasti. Toiveissa olisi-
Kappe - Laulu
monenlaisia sivuproggiksia sekä
Ville - Koskettimet, Laulu
vät tapaamaan uusia ihmisiä, luomaan
Itse bänditoimintaa he haluavat jatkaa
tulevaisuudessa päivä kerrallaan, tehdä mahdollisimman paljon keikkoja ja luoda uusia biisejä.
Sokke - Rummut, Laulu
facebook.com/the5thofapril
Maailma, jossa pärjää työpaikkojen välilläkin. Tiesithän, että voit kerryttää IAET-kassan työssäoloehtoa jo opiskeluaikana? www.sefe.fi/kesatyo-iaet
Kohti vuosijuhlia ja sen yli! Lokakuussa juhlitaan isosti, kun Turun KY viettää järjestyksessään 64. vuosijuhlia loistokkaissa tunnelmissa. On se aika vuodesta, kun Turun kylteriherrasmiehet saavat kaivaa frakkinsa komeron perukoilta ja noutaa toinen toistaan upeammat daaminsa kohti juhlapaikkaa, jossa juhlavieraat pääsevät nauttimaan herkullisesta ruoasta ja juomasta sekä mitä mahtavimmasta seurasta ja ohjelmasta. Jatkojen ja jatkojen jatkojen jälkeen yllättävän nopeasti koittaakin jo silliaamiainen, jossa frakit ja iltapuvut vaihtuvat teemanmukaiseen varustukseen, ja juhlaetiketin saa unohtaa! Tämän loistokkaan juhlaviikon valmistelut ovat jo hyvässä vauhdissa, mutta ketkä niistä tänä vuonna vastaavat, ja keitä he oikeastaan ovat? Teksti Vuosijuhlatiimi Kuvat Samuli Salo
42
KYliste. 2/14
Isäntäpari Vuosijuhlan isäntänä ja emäntänä toimivat
tänä vuonna Veli-Matti Keskipoikela ja Viivi Päivölä. Veli-Matin TuKY-”ansiolistalta”
löytyy mm. KKOY:n puheenjohtajan pesti, ja Viivi puolestaan on saattanut tulla tutuksi Ulkoasiainjaostosta tai Parkkiryhmästä.
Vuosijuhlatiimiläiset kuvailevat Veli-Mat-
tia pellavapäiseksi markkinoijahipsteriksi,
joka pitää huolta siitä, että tiimihenki pysyy korkealla ja kenenkään tyhmimpiäkään
linen loisto paljastuu. Pääjuhlavastaavana
Petraltakaan eivät ideat varmasti lopu kes-
levat yltiöpirteäksi ja jatkuvasti menossa
upeimpien hiuksien omistaja sekä Tommin
toimii tänä vuonna Emilia Kauppinen.
Entistä Nesu-konkaria tiimiläiset kuvai-
olevaksi joka paikan suhaajaksi. Emilian voi
tavata useimmiten bileistä levittämässä ilon
eloksi kuin äitihahmoksikin. Silliksen Viivi todennäköisesti viettää lähinnä pomppu-
linnassa tai sen välittömässä läheisyydessä. Emännän rooli osuu Viiville hienosti, sillä
jo nuoresta tytöstä lähtien hän on tottunut
emännöimään kaikenlaisia juhlia. Tiimiläi-
set uskovat myös, että Viivi pystyy pitämään isännän sopivan hellästi tossunsa alla.
Pääjuhlapäivä
Vuosijuhlien pääjuhlapäivä alkaa kutsu-
vierailla järjestetyllä cocktail-tilaisuudella. Tästä vujujen lähtölaukauksesta huolen
pitää Tiina Konkola, jota tiimiläiset kuvailevat söpöksi sekopääksi. Tiina innostuu melkeinpä kaikesta mitä ehdotetaan, ja
tämän ”hesatytön” hymy onkin piristänyt jo montaa vujutiimin kokousta. Tiina on
varmasti myös porukan kovin excel-guru,
Crash Team Racing-mestari sekä huikeimman sillisasun omistaja.
Cocktail-tilaisuuden jälkeen siirrytään
itse pääjuhlaan, jossa vuosijuhlien todel-
virallinen lapsenvahti.
Mitä muuta?
kuin tilanteen. Villi huhu kertoo, että Emilia
Isäntäparin ja tapahtumavastaavien lisäksi
Emppu saattaa myös olla hieman pihalla,
mutta pirtsakka olemus pelastaa tilanteen myös tykkää ”Vainpeppujutut” facebooksivusta.
Pääjuhlapäivä huipentuu jatkoihin, joista
suusta Parkin kokoushuoneessa, kun syksyn Maija Uoti. Maija pitää huolen siitä, että kuvioita ollaan porukalla juonittu. jatkoiltakaan ei juoma lopu, eikä kenelläniin vujujen kiintiöespoolaiseksi, kiintiöpe-
määrä. Takuuvarma tekijä, vuosijuhlatiimin
sanomaa jo pelkällä olemuksellaan. Joskus
ideoita ei tyrmätä suoraan. ”Tätä voidaan ja- vastaa tänä vuonna ensimmäistä vuottaan lostaa..” on lause joka on usein kuultu Vellun Turussa opiskeleva Ulkkiksestakin tuttu Vellun aisapari Viiviä taas kuvaillaan
ken, eikä myöskään positiivisen asenteen
vuosijuhlien onnistumisesta huolehtivat PR & viestintävastaava Petteri Saarinen sekä controller Olli-Pekka Rissanen.
Petterin tontilla on huolehtia siitä, että
viestintä pelaa, ja vuosijuhlista kiinnos-
tuneet tietävät mitä milloinkin tapahtuu.
Entistä speksituottajaa tiimiläiset kuvaikään ole kurjaa. Maijaa tiimiläiset kuvailevat levat Turun UG-skenen speeppisimmäksi pieneksi mutta pippuriseksi luonnonlapkaveriksi, jolta löytyy kokemuksen tuomaa seksi, joka osaa myös pitää puolensa. Maija
rauhallisuutta. Petteri ei ole vielä ehtinyt
ei kramppaa, ja meemit eivät loput kesken.
luvassa taattua Pori-meininkiä.
on monessa mukana, mutta kaikki hommat myös hoituvat varmoin ottein. Moppihauis
Silliaamiainen
tiimin edessä hölmöilemään turhia, mutta todennäköisesti viimeistään silliksellä on
Olli-Pekka puolestaan vastaa siitä, että
kassavirrat pysyvät tasaisina ja budjetissa pysytään. Tämän Kuopion komeimman
colgatehymyn omaava rahavirtojen herra Kun pääjuhlapäivästä on selvitty, kuljettavat on myös monessa liemessä keitetty, ja sillisbussit väsyneen juhlakansan salaiseen kokemusta löytyy niin Ulkkiksesta kuin silliaamiaispaikkaan. Sillisvastaavat Tommi Pirilä ja Petra Verho huolehtivat tänä vuon-
na siitä, että bileet lähtevät vielä toisenakin päivänä lennokkaina käyntiin!
Tiimiläiset kuvailevat Tommia TuKYn
omaksi Michael Jacksoniksi, joka pystyy
salamannopeasti vaihtamaan muotoansa
haahuilevasta visionääristä tanssilattioiden lattarikuninkaaksi. Ideat eivät Tommilta
lopu kesken, ja loputtoman energiansa hän
ammentaa jatkuvasta urheilusta. Varmastikin tiimin potentiaalisin unelmavävy.
Petra taas toimii silliskaksikon järjen ää-
nenä, joka pitää ainakin toisen jalan maassa
TuKYn yrityssuhdetiimistäkin. Jumalallisten verbaalilahjojen lisäksi O-P pitää toistaiseksi hallussaan Miss TuKY -titteliä.
Tällä porukalla Vuosijuhlatiimi vuosimal-
lia 2014 aikoo toteuttaa niin huikean juhla-
viikon, että siitä kohistaan vielä vuosienkin päästä. Nyt onkin hyvä aika alkaa metsästämään sitä kaikkein upeinta iltapukua inter-
netin syövereistä, ja valmistautua henkisesti vuoden kovimpiin bailuihin. Tervetuloa lokakuussa juhlimaan 64-vuotiasta Turun KYta! █
visioidessaan silliaamiaisen kuvioita.
◄ Ylärivissä Tommi Pirilä, Veli-Matti Keskipoikela ja Petteri Saarinen, keskellä Maija Uoti, Viivi Päivölä, Petra Verho, alhaalla Emilia Kauppinen, Tiina Konkola, Olli-Pekka Rissanen
2/14 KYliste.
43
Teknologian kehittyminen on tuonut mukanaan monta näppärää laitetta, jotka ovat poistaneet elämästämme terveyteen, ravitsemukseen ja työntekoon liittyvät ”oikeat” ongelmat. Koska ihmiskunta ei kuitenkaan selviä viikkoakaan valittamatta, on teknologian kehitys saanut aikaan keskittymisen oleellisten asioiden sijasta elämän pieniin ”vastoinkäymisiin” ja niistä jurnuttamiseen. KYliste päättikin listata omia suosikkejaan näistä ns. ensimmäisen maailman ongelmista. TEKSTI Ville Kaukonen Kuvat Stock Exchange
#firstworldproblems 1. Sipsit ja dippi Tässä klassisen traagisessa tapauksessa olet osta-
nut pussin sipsejä ja dipin, mutta dippi loppuu en-
2. Tekstiviestit ajaessa
nen sipsejä. Ratkaisua voi koettaa löytää ostamalla
Olet ajaessasi laittamassa elintärkeää tekstiviestiä
dippien standardoimisesta samankokoisiksi.
vihreitä, etkä pysty kirjoittamaan viestiä rauhassa
toisen dipin, mutta silloin dippiä jää yli. Huhujen
mukaan liikkeellä onkin kansalaisaloite sipsien ja
ystävällesi kahvillemenoajasta, mutta törmäät autoa ajaessasi vakavaan ongelmaan: kaikki valot ovat
loppuun. Liikennevaloissa pitäisikin olla tunnistimet, jotta valot vaihtuisivat punaisiksi ja tekstarit saisi kirjoitettua rauhassa loppuun.
44
KYliste. 2/14
3. Kukaan ei tykkää Facebook-päivityksistä Yksinäisyydentunne on tuttu monelle tämän FWP:n
uhrille. Viides päivitys samana päivänä ei kerääkään enää tykkäyksiä. Seurauksena ahdistus ja kuudes päivitys siitä, ettei kukaan tykkää.
4. Montussa ei ole mieleistä ruokaa Yleensä kohtalona on nälkäkuolema, koska lähimpään seuraavaan opiskelijaruokalaan on matkaa peräti 50m. Siis ihan liian pitkä matka peruskylterille.
5. Kännykän akku on tyhjä Et tiedä, mitä tehdä kun keskusteluun tulee tauko ja
kaikki muut räpläävät kännykkäänsä (ks. avautuminen). Luennoillakin joutuu keskittymään opetukseen, kun ei voi pelata Flappy Birdiä.
6. MP3-soittimen kuulokkeet Ensimmäisen maailman pahin riivaaja, nämä paho-
laisen kapineet menevät itsestään sekaisin taskussa ja hajoavat niin usein, että uusiin kuulokkeisiin menee Burundin bruttokansantuotteen verran rahaa vuodessa.
7. Oma suosikkibändi ei tule Suomeen kesällä Onneksi kyseistä yhtyettä ei voi kuunnella millään
muulla tavalla. Etenkään mistään musiikkipalvelusta
tai cd-levyllä. Ja festareilla ei myöskään esiinny mitään muita bändejä. On se rankkaa.
8. Ensimmäisen maailman ongelmien listaaminen KYlisteeseen Tämän jutun kirjoittamisen piti olla helppoa, mutta ”hauskojen” äfveepeiden keksiminen on todella rasittavaa. Kolmannessa maailmassa on paljon parempia ongelmia. Taidankin mennä avautumaan tästä Facebookiin #Firstworldproblems:in alla. █
2/14 KYliste.
45
Skene - visio kommunikaation uudesta ulottuvuudesta Teksti Mirva Juntunen, Miika Tiainen KUvat Miika Tiainen, Janne Roslöf, Ryan mcguire, STock Exchange
Mobiilimaailman aallonharjalla on tällä hetkellä anonyymi viestintä. Turussa kehitetään poikkitieteellisen yhteistyön avulla uudenlaista viestintäsovellusta, Skeneä (entiseltä nimeltään Whispr), jonka avulla voi anonyymisti jakaa ajatuksensa lähistöllä oleville käyttäjille. KYliste haastatteli sovelluksen ideoijaa, koulussamme opiskelevaa Aleksi Immosta, selvittääkseen, mikä Skene on ja mitä uudenlaisen sovelluksen kehittäminen vaatii. 46
KYliste. 2/14
T
apaamme juuri tentistä
tulleen Aleksi Immosen
koulun aulassa. Aleksi, mikä Skene on?
– Skene on sovellus, joka perustuu
paikkasidonnaiseen viestintään. Sen
avulla voi kommunikoida anonyymisti ympärillä oleville ihmisille ja nähdä,
mitä he oikeasti ajattelevat. Tällä het-
kellä meillä on beta-testauksessa oleva prototyyppi Windows Phonelle, lisäksi Android-versio on parhaillaan työn alla, Immonen kertoo.
Skenen perusideana siis on, että
kaikki yhdessä sijainnissa olevat
käyttäjät tietävät, että joku täältä lä-
hetti viestin, mutta kukaan ei tarkkaan tiedä viestin lähettäjää. Sovelluksen
▲ Skenen Aleksi Immonen
karttapalvelun avulla on myös mah-
dollista katsoa jonkin tietyn sijainnin
viestit mistä tahansa maapallon osasta olematta itse paikan päällä.
– Lisäksi sovelluksessa on mah-
dollista laittaa viesti vaikkapa kahden minuutin viiveellä, jonka aikana voi
vaikka poistua paikalta. Tämä lisää vielä entisestään viestin anonymiteettia, Immonen huomauttaa.
Anonymiteetin mahdollisuudet Anonymiteettitrendi on noussut pinnalle vasta tänä keväänä.
– Aloittaessamme viime vuonna
ei mitään vastaavan kaltaista ollut
markkinoilla. Nyt pinnalle on noussut useita anonymiteettiin perustuvia
sovelluksia, ja mekin olemme saaneet erään amerikkalaisen, suhteellisen
samankaltaista sovellusta kehittävän
kilpailijan. Kilpailijamme on kuitenkin profiloitunut enemmän huuteluun, mikä ei ole meidän tavoitteemme, Immonen kertoo.
– Sovelluksemme vahva paikka-
sidonnaisuus on kuitenkin uniikkia.
Se erottaa meidät selvästi muista
anonymiteettisovelluksista, Immonen selventää.
Immosen mukaan Skenen konsepti
vaikuttaa havainnoinnin perusteella toimivalta.
– Näen, että mobiilinen megatrendi
on meille suuri mahdollisuus. Se tukee
kaltaistamme, vahvasti hetkessä kiinni
olevaa palvelua, Immonen mietiskelee. Ryhmän visio palvelun suhteen on
se, ettei viestintä jäisi pelkäksi huuteluksi tietyssä sijainnissa, vaan tavoit-
teena on luoda universaali virtuaalisen paikkaviestinnän palvelu.
Nykyinen versio on siis vasta en-
simmäinen askel. Immonen näkee, että
tulevaisuudessa Skene on paikkasidonnaisen kommunikoinnin alusta, jonne ulkopuolisetkin kehittäjät pystyvät
tuottamaan materiaalia. Esimerkiksi yritykset voisivat käyttää palvelua
viestintänsä kohdentamiseen johonkin tiettyyn maantieteelliseen sijaintiin.
– Jotkin festarit voisivat vaikkapa
käyttää sovellusta tiedottamiseen
tapahtuman aikana, Immonen pohdiskelee.
2/14 KYliste.
47
▲Ydintiimi Skenen taustalla
Tulevaisuuden Skenessä käyttä-
jät voisivat myös jatkaa keskustelua
jostain tietystä kommentista tai vastata yksityisesti jonkin tietyn viestin lähettäjälle hieman Twitterin tyyliin.
– Emme siis tarjoa ratkaisua mihin-
kään varsinaiseen ongelmaan, vaan
kyse on pikemminkin kommunikaation kokonaan uudesta ulottuvuudesta, Immonen korostaa.
nyymin kommunikoinnin sovelluksen, Immonen kertaa.
– Idea pyöri päässäni, kunnes eräs
kaverini kertoi järjesteillä olevan
hackathonin eli koodaustapahtuman paikkatietoon perustuville sovelluk-
sille. Päätin lopulta mennä käymään
siellä, vaikka en tuntenutkaan paikalla
olleista ketään. Kiertelin muutamia tii-
Kaikki alkoi sattumasta
mejä ja tarjosin ideaani. Parien pakkien
Idea sovellukseen tuli alun perin baa-
korkeakoulusta, jotka kiinnostuivat
rireissun jälkimainingeissa reilu vuosi sitten.
– Olin ollut aiemmin Lean Software
Startup –kurssilla, jossa kehitettiin
sovellusta paikkasidonnaisille tunnus-
tuksille. Yön tunteina mieleeni juolahti,
48
että mitä jos sitä kehittäisikin ano-
KYliste. 2/14
jälkeen törmäsin Timo Jääskeläiseen ja Larisa Deaciin Turun ammatti-
ideastani. Tästä tiimimme lähti sitten
muodostumaan, Immonen muistelee.
– Alun perin nimenämme oli Whispr,
mutta erään toisen sovelluksen samankaltaisesta nimestä johtuen olemme juuri vaihtamassa nimeksemme An-
tiikin Kreikasta pohjautuvaa Skeneä”,
Immonen mainitsee.
Tällä hetkellä Skenen taustatiimissä
on noin kymmenkunta jäsentä, joista
toiset ovat vähemmän ja toiset enemmän mukana sovelluksen kehittämisessä.
– Tiimimme vahvuutena on
poikkitieteellisyys. Meillä on mukana
väkeä niin kauppikselta, AMK:sta kuin yliopiston tietojenkäsittelytieteen
laitokselta. Mielestämme hyvän tiimin syntymiseen tarvitaan ihmisiä, joilla
on erilaiset taustat ja osaamisalueet,
Immonen toteaa. Hän myös peräänkuuluttaa laajempaa poikkitieteellisyyttä: – Osaamista menee hukkaan, jos
ei ymmärretä yhteistyön tarjoamia
mahdollisuuksia. Kaipaisinkin tiiviim-
pää integraatiota kauppakorkeakoulun ja yliopiston laitosten sekä muiden
koulujen, kuten AMK:n välille. Uusien
Turusta maailmalle
että meillä kauppislaisilla on sellais-
seksi melko karu.
innovaatioiden synnyttäminen vaatii usein ajattelutavan muutosta. Näen,
Sovelluksen visuaalinen ilme on toistai-
vahvaa tarvetta vaikkapa teknologiaan
designeria”, Immonen naurahtaa.
ta osaamista ja näkemystä, jolle on
perustuvien projektien kehittämisessä uudelle tasolle, hän linjaa. Käyttäjät ennen rahaa Kun luodaan jotain täysin uutta, osoit-
tautuu rahoituksen hankkiminen usein haasteelliseksi.
– Pitäisi todistaa konsepti ja näyttää,
että homma toimii, Immonen toteaa.
– Oman prototyypin kehittäminen
on yleisesti suhteellisen helppoa.
Oikeasti hyvän sovelluksen tekeminen vaatii kuitenkin sitä, että ihmisiä pystytään sitomaan sovelluksen tekoon,
– Tällä hetkellä meillä ei edes ole
– Meillä on kuitenkin vahva näke-
mys siitä, miltä sovellus tulee rahoituksen järjestyessä tulevaisuudessa näyttämään, hän korostaa.
honiin. Immosen mukaan tämä päätös
on erittäin tärkeää, mutta se ei saa
valinnalla oli siis suuret seuraukset.
Käyttäjistä riippuvaiselle sovel-
lukselle visuaalinen houkuttelevuus
korostua liiaksi käytettävyyden kustannuksella.
– Tämä projekti on valtava haas-
te. Meidän pitää kehittää laadukas
sovellus sekä samanaikaisesti luoda
käyttäjien kriittinen massa, Immonen huokaisee.
– Toimiakseen sovelluksemme
mihin tarvitaankin jo enemmän rahaa,
tarvitsee paljon paikallisesti keskitty-
minen tapahtuu puhtaasti vapaa-ajalla,
kyyden kannalta. Tässä mielessä Turun
Immonen kertoo.
Tällä hetkellä sovelluksen kehittä-
sillä sovelluksen tekijät joutuvat kaikki käymään päivätöissä. ICT Showroomin, eli Turun korkeakoulujen vuosittaisen
tuoteideakilpailun voitto toi mukanaan näkyvyyttä ja uskottavuutta sovellukselle, mutta rahoituspulmia ei sekään ole ratkaissut.
– Tällä hetkellä käymme keskuste-
luja muutaman bisnesenkelin kanssa,
neitä käyttäjiä, sillä yhteisön laajuus on keskeisessä roolissa käytön mielek-
kauppakorkeakoulu on meille luonteva liikkeellelähtöpaikka matkallamme
maailman dominointiin. Olisi mahta-
vaa, jos saisimme TSE:n väen sovelluk-
sen taakse vaikkapa joidenkin bileiden kautta, Immonen visioi.
Projektilla on paljon haasteita edes-
ehdoilla ja sovellus tulee olemaan
Skenen väkeä eteenpäin. Ideointi ja
Skene haluaa toimia käyttäjien
käyttäjille täysin ilmainen. Paikkasi-
donnaisuuteen liittyvän mainostilan
myynti yrityksille saattaa kuitenkin tulla myöhemmin ajankohtaiseksi. Tämä
tarkoittaa, että määrätyssä sijainnissa
mainostilan ostaneella yrityksellä olisi yksinoikeus lähettää mainosviestejä ja tiedotteita sovellukseen.
on kuitenkin osoittautunut parhaaksi
hänen koko opiskeluaikanaan. Pienellä – Hackathoniin kannattaa mennä,
vaikka ei osaisikaan koodata. Pelkkä idean poikanenkin riittää, Immonen kannustaa.
– Meillä kaikilla täällä on mahdol-
lisuus luoda jotain uutta. Yhden jutun
kehittämisen kautta avautuu sitä paitsi usein muitakin ovia. Yrittäminen kannattaa aina, Immonen korostaa.
Vaikka tällä hetkellä maailmanval-
loitukseen on vielä matkaa ja monia
pulmia ratkaistavana, ei projekti silti ole täysin Mission Impossible. Usko
omiin kykyihin kantaa usein pitkälle. Jos rahoitus saadaan kuntoon tämän
kevään aikana, pitäisi Skenen olla kaupassa ja koekäytössä Turun Kauppakorkeakoulussa ensi syksynä. █
Yrittäminen kannattaa aina
mutta mitään konkreettista ei ole vielä varmistunut, Immonen paljastaa.
"
S kene haluaa toimia käyttäjien ehdoilla ja sovellus tulee olemaan käyttäjille täysin ilmainen. "
sään. Tieto mahdollisuudesta toteuttaa jotain konkreettista ajaa kuitenkin
ideoiden toteuttaminen vaativat uskallusta, mutta se on ainoa mahdollisuus
nähdä onko idea rahanarvoinen. Immonen kannustaakin lähtemään mukaan erilaisiin tapahtumiin.
Skenenkin synty oli lopulta sattu-
man kauppaa, sillä oli pienestä kiinni,
ettei hän olisi osallistunut koko hackat-
▲ Aleksi Immosella ja Skenellä on suuret suunnitelmat
2/14 KYliste.
49
Mikä ihmeen
TSE ry?
TSE ry eli Turun Seudun Ekonomit ry on Suomen Ekonomiliitto SEFE ry:n jäsenyhdistys, joka toimii nimensä mukaisesti tietysti Turun seudulla. Kylterille TSE-tietous tulee tarpeelliseksi viimeistään valmistumisen lähestyessä. KYliste päätti koota ekonomin titteliä lähestyville pienen tietopaketin paikallisesta ekonomien edun vaalijasta. Teksti Elisa Kalliola, Sara Lehtinen Kuvat Turun Seudun Ekonomit ry
Aloitetaan siis ihan alusta. Ensim-
tutuksi heti opintojen alkuvaiheessa.
Suomen Ekonomiliitto, eli tuttavalli-
toimijoiden kautta. Kauppatieteiden
mäiseksi kannattaa tehdä selvä ero SEFEn, TSE ry:n ja TuKYn välillä.
semmin SEFE on kauppatieteellisen
yliopistotutkinnon suorittaneiden ja
alan opiskelijoiden palvelu- ja etujärjestö, joka muodostuu 25 ekonomi-
yhdistyksestä ja 13 opiskelijayhdis-
tyksestä. Turun Seudun Ekonomit ry
on yksi näistä ekonomiyhdistyksistä. SEFEn opiskelijayhdistystä puoles-
taan edustaa Turussa ikioma Turun
kauppatieteiden ylioppilaat ry:mme, joka tulee lähes jokaiselle kylterille
SEFEen ei siis voi liittyä erikseen
vaan jäsenyys tulee paikallisten
opiskelija kuuluu opiskelijayhdistykseen, tässä tapauksessa siis TuKYyn, ja on näin automaattisesti myös
SEFEn jäsen päästen nauttimaan järjestön jäseneduista. Valmistumisen jälkeen ex-kylteri ei voi kuitenkaan enää kuulua opiskelijayhteisöön ja tässä kohtaa tuleekin se kriittinen
hetki, jolloin jokaisen uunituoreen
ekonomin tulee pohtia, haluaako hän vastaisuudessakin kuulua Suomen
Ekonomiliittoon. SEFEn jäsenyys
nimittäin katkeaa TuKYn jäsenyyden mukana.
Kuuluaksesi Suomen Ekonomiliit-
toon opiskelunkin jälkeen sinun tulee liittyä liiton paikalliseen ekonomiyhdistykseen. Täällä Suomen kehdossa
kyse on Turun Seudun Ekonomeista.
SEFE itsessään ei siis toimi paikallisesti vaan jäsenet tavoitetaan paikallisten jäsenyhdistysten kautta: SEFE on
kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alan opiskelijoiden
etujärjestö ja palveluorganisaatio. TSE
ry taas tuo ekonomitoiminnan ja SEFEn palvelut ja edut paikalliselle tasolle, eli meille tänne Turkuun.
Opiskelijana kylterijäsenyys on
maksuton, mutta valmistumisen
jälkeen ekonomijäsenyys maksaa jo
hieman. Jäsenyyden tarjoamat edut ja palvelut maksavat kuitenkin itsensä
äkkiä takaisin. KTM-tutkintoa pian jo käsissään hypistelevät HOX, tutustu-
minen TSE ry:n toimintaan kannattaa – ainoastaan TSE ry:n kautta pääsee ◄ TSE ry tarjoaa erilaisia koulutuksia itsensä kehittämiseen
50
KYliste. 2/14
käsiksi myös SEFEn palveluihin ja etuihin.
Mitä TSE ry sitten tekee ? Yhdistys
järjestää erilaisia koulutustilaisuuksia, yritysvierailuja ja muita tapahtumia,
jotka antavat mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen ja henkilökohtais-
ten verkostojen rakentamiseen. Listalta löytyy muun muassa eri aiheisia webi-
naareja, esimiestaito-boostauksia sekä johtajuuden kehittämiseen tähtääviä
teemakoulutuksia. Niin aamiaisseminaarit, webinaarit, headhunter-vinkit kuin drinkkikurssitkin kuuluvat TSE ry:n järjestämään toimintaan.
TSE ry:tä voi ajatella ikään kuin
valmistuneiden TuKYnä. Yhdistys
järjestää jäsenilleen erilaista ohjelmaa ja tuo Suomen Ekonomiliiton edut
Turun alueen ekonomien ulottuville.
Jokainen voi vapaasti valita, lähteekö mukaan järjestämään toimintaa vai
päättääkö vain osallistua haluamiinsa tapahtumiin.
TSE ry:n nuorekonomi- ja opiske-
lijavastaava Tommi-Juhani Jokisen mukaan Suomen Ekonomiliitolla on
ainutlaatuista tarjottavaa: sekä paikallinen että valtakunnallinen kauppatiedetaustainen yhteisö, jossa jokainen voi kehittää itseään – hauskanpitoa unohtamatta.
Turun seudun ekonomien toiminta
alkoi jo vuonna 1938 ja tällä hetkellä jäseniä on yhdistyksessä yli 2 300.
Jäseninä voi olla kauppatieteellisen
yliopistotutkinnon suorittaneita henkilöitä ja liittyminen onnistuu helpoiten osoitteessa www.sefe.fi. █
2/14 KYliste.
51
FUTURE FORWARD – miltä tulevaisuutesi näyttää?
Missä olet 20 vuoden päästä? Oletko mahdollisesti suuren firman johtaja vai oman elämäsi B. Virtanen? Asutko unelmiesi asunnossa vai vieläkin itsemurhayksiössä? Tämä kaikki ja paljon muuta selviää, kunhan olet tehnyt tämän tulevaisuuden salat kertovan testin. TEKSTI Maria Kim KUVAT Morguefile
1.
Olet menossa ystäväsi syntymäpäiväjuhliin. Mitä ostat hänelle lahjaksi?
a) Apua! Syntymäpäiväjuhlat? Mistä saan rahaa siihen, kun nyt jo sinnittelen pysyäkseni elossa? Seuraava palkka tulee vasta kuun lopussa. Annan hänelle lahjaksi halauksen ja lämpimän taputuksen olkapäälle, kyllä hän ymmärtää. Olemme sen verran hyviä ystäviä.
b) No fyrkkaahan lompakosta löytyy. Pitää vaan päättää, kuinka kalliin lahjan hänelle ostan. Olisiko uusi luuri tai läppäri hyvä? Vai pitäisikö ihan repäistä ja ostaa hänelle uusi auto? Se viime vuonna antamani bemari ehtikin jo kulua tässä vuoden aikana.
c) Taasko hän pitää syntymäpäiväjuhlat? Oikein yrittää kiskoa kaikilta rahaa ja lahjoja… Pekka ihan varmaan ostaa hänelle taas uuden auton, pitäydynpä siis vähemmän dramaattiseen ja halvempaan lahjaan. Uusi Ikean astiasto saa kelvata, enempää en
2. a)
rahojani lahjaan laske, vaikka olisi kuinka hyvä ystävä kyseessä. Olet juuri saanut palkan tilillesi. Mitä teet?
Ai että, kyllä niitä nollia vitosen perässä kelpaa katsella. Pitäisi varmaan ostaa uusia osakkeita, että saisi lisää mammonaaaaaa!!
b) Jee, vihdoinkin! Vuokra pitikin jo tässä maksaa, ja nythän voin syödä vähän paremmin ja käydä shoppailemassa vähän uusia vaatteita.
c) Tätä olikin jo odotettu, se syntymäpäivälahja velotti rakasta tiliäni. En anna tässä kuussa penniäkään kenellekään. Nämä on 3.
vain minun, MINUN!
Olet ostamassa lemmikin. Mihin vaihtoehtoon päädyt?
a) Mahdollisimman vaivaton ja helppo hoitaa ja sellainen, joka ei veisi paljon rahaa hoivaamisen ylläpitämiseen. Gerbiili se on pieni ja vaivaton, eikä maksa paljoa.
b) Mitäs sitä nuukailemaan, ostetaanpas hevonen ja oma talli siihen päälle. Pääsee näyttämään varallisuuttaan naapureille ja olen halunnut jo pit-
kään aloittaa uuden harrastuksen, joten sekin pulma ratkaistiin samalla.
c) Lemmikki? Mikä lemmikki? Ei tässä ole varaa lemmikkejä hankkimaan. Sitten kun itsensä elättämisestä on selvitty, niin ehkä sitä voisi harkita. (Eli ei koskaan.)
52
KYliste. 2/14
4.
Olet ostamassa autoa. Minkä merkin valitset?
a) Audi sen olla ja pitää. Kaikilla varakkailla on sellainen, kunhan ei ole mikään turhan kallis malli. Ei lähdetä rötöstelemään rahoilla, vaikka tili pursuaakin nollista kolminumeroisten lukujen perässä.
b) Ai minkä merkin? Turha sitä on yhdenmerkkistä autoa hankkia, ostetaanpas samalla kolme tai neljä, ellei jopa viisi eri merkkistä autoa. Ferrari, Porsche, Jaguaari, Land Rover sekä perinteinen BMW.
c) Auto? En ole hankkimassa mitään autoa. Kyllä bussillakin pärjää, ja on sitä paitsi paljon halvempi kuin joku tyhmä 5. a)
auto.
Pomosi pyytää sinua valmistamaan tärkeän projektin seuraavaksi aamuksi. Mitä teet? Pomo? Mikä pomo? Minä olen se pomo ja annan käskyn projektin valmistamisesta seuraavaksi aamuksi alaisilleni.
b) Apua! Seuraavaksi aamuksi? Taidan jäädä tänne työpaikalle ja tehdä työtä käskettyä läpi yön. Pitäisi valmistautua varmaan keittämällä viisi termaria kahvia.
c) Huoh, mitä muuta se vanha pieru keksii vielä pääni menoksi. Teen osan itse ja loput työstä annan tiimini tehtäväksi. 6.
Saavatpahan hekin hikoilla henkensä edestä miellyttääkseen esimiehiään. Olet menossa lomalle. Minne tiesi vie?
a)
Äkkilähtö – halpa ja helppo reissu. Määränpäällä ei väliä, kunhan ei tilini lukemat laske alle 5 miljoonan.
c)
Lomamatka? Perheen mökki kutsuu! Eikä tarvitse maksaa muuta kuin ruuasta, naaajs!
b) Otetaan kunnon loma ja valitaan muutama kohde: Barbados, Las Vegas ja Ibiza. Hellurei, tämä poika lähtee bilettämään ja viettämään elämänsä parhaat kesälomat!
PISTEET 6. a) 1 b) 2 c) 0 5.
a) 2 b) 0 c) 1
2.
a) 2 b) 0 c) 1
4. 3. 1.
a) 1 b) 2 c) 0 a) 1 b) 2 c) 0 a) 0 b) 2 c) 1
Pisteet: 0 – 4 PUUN JA KUOREN VÄLIIN JÄÄNYT TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Et ilmeisesti pärjännyt koulussa, niin kuin tarkoitus olisi ollut. Sepä harmillista, tulevai-
suudessa sinusta siis puristetaan kaikki mehut irti eivätkä rahasi tunnu riittävän koskaan mihinkään. Tässä vaiheessa, kun vielä voit tehdä asialle jotain, suosittelen petraamaan opinnoissa.
Pisteet: 5 – 8 PIHI POHATTA Olet varakas, mutta jokseenkin pihi. Rahasi on sinulle kaikki ja olet kuin Roope Ankka, aina laskemassa, ettei summa alita tiettyä rajaa. Nuukailet joka asian suhteen, vaikkei
tarvitsisikaan. Neuvo: opettele jo tässä vaiheessa tuhlailemaan vähän ja ottamaan rennommin rahan suhteen.
Pisteet: 9 – 12 ÖKYRIKAS PRÖYSTÄILJÄ Sinulle raha on kaikki kaikessa – sitä sinulla on paljon ja rakastat näyttää kaikille, kuinka paljon sinulla sitä onkaan. Sinulle kateelliset ihmiset saavat sinut hymyilemään kuin
Naantalin aurinko. Tiedät, että olet ansainnut kaiken, mitä sinulla on. Suosittelen pistämään osan tulevaisuuden rahasi hyväntekeväisyyteen – pistä hyvä kiertämään!
2/14 KYliste.
53
MEEMIT.
Hassut
54
KYliste. 2/14
takasi v u n ko l u m n i
Teknologia ja tulevaisuudet ”Teknologia on jännää”, toteaisi varmaan erään televisiostakin tutun animaatio-ohjelman hahmo. Ja tule-
vaisuuden mahdolliset teknologiat vasta jänniä ovatkin. Tämän kevään tulevaisuushype Suomessa on ollut
robotiikka ja automaatio. Robotit uhkaavat viedä ihmisten työpaikat. Sinänsä siitä, että koneet ja automaatit tekevät enenevässä määrin ihmisten tekemiä töitä ei ole mitään uutta, tämä kehitys on jatkunut jo pitkään. Uutta tulevaisuudessa on koneiden kyky oppia ja mukautua erilaisiin tehtäviin. Mielenkiintoista on keinoälyn kehitys, joka saattaa johtaa siihen, että keinoäly ylittää ihmisen ajattelun kyvyt. Saavutetaan singula-
riteetti, jonka jälkeisiä tapahtumia on (lähes) mahdotonta ennakoida. Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että mitään ihmeellistä ei tapahdu kun toiset taas esittävät, että älykkäät koneet poistavat ihmiset turhina olioina.
Toinen jo osin tätä päivää oleva mahdollisesti hyvinkin merkittävä teknologiakokonaisuus on 3D-printta-
us. Mikäli voimme tulostaa kotonamme perustarvikkeemme, tarvitaanko vähittäis- ja tukkukauppoja muu-
hun kuin tulostusmateriaalien välittämiseen? Turun seudulla vaikkapa Myllyn ja Skanssin kauppakeskukset voitaisiin muuttaa materiaalikeskuksiksi, joista dronit (eli pienet lentävät kuljetusrobotit) toimittaisivat raaka-ainekasetteja ihmisten koteihin.
Globaalit haasteet luovat kysyntää uusille teknologisille ratkaisuille, joita tarvitaan esimerkiksi ilmaston-
muutokseen sopeutumisessa ja koko tuotantorakenteemme muutoksessa kohti kestävää tuotantoa. Terveydenhuollossa, ja erityisesti ikääntyvän väestön hoidossa, terveysteknologiset innovaatiot ovat tervetulleita.
Luonnonvaroiltaan niukentuvassa maailmassa tarvitaan myös korvaavia materiaaleja uusiutuvista luonnonvaroista.
Suomelta ei mielestäni mahdollisuuksia puutu. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tuoreessa Kuudes
aalto -projektissa tarkasteltiin, miten Suomi voisi pärjätä ja tehdä meistä erityisen menestyjän globaalin
talouden murroksessa. Metsäteollisuus on yksi avainasemassa oleva perinteinen teollisuudenala, jossa muutosta kaivataan. Tarvitaan toisen sukupolven biopolttoaineita, orgaanisiin kuituihin perustuvia pakkaus-,
sisustus- ja rakennusmateriaaleja, elintarvikebiokemian uusia tuotteita ja niin edelleen. Digitaalisen kulu-
tuksen osalta peliteollisuus on hyvä esimerkki kasvualasta. Terveydenhuollossa tarvitaan tukea ikääntyville yhteiskunnille. Terveysteknologia ei ole mikään yksi teknologian haara vaan yhdistelmä eri teknologioista
kuten kemiaa, geenejä, ICT:tä, biomateriaaleja ja nanoa. Muutenkin tämä niin sanottu teknologinen konvergenssi on teknologisen muutoksen keskeinen piirre.
Olen luonnehtinut itseäni varovaiseksi teknologiaoptimistiksi. Teknologian luomat mahdollisuudet ovat
helpohkosti tunnistettavissa, mutta mahdollisia uhkia ja eettisiä kysymyksiä on hyvä pohtia. Mitenhän eduskunta jakautuisi äänestyksessä kun pitää ottaa kantaa, voiko ihminen-robotti-pariskunta laillistaa parisuhteen ja luoda jälkeläisiä – tavalla tai toisella? Juha Kaskinen Johtaja Tulevaisuuden tutkimuskeskus
2/14 KYliste.
55
Turun KY:n VAPPU to 24.4 After Work: stand up taikuri Monttu, klo 17 Pe 25.4. vAppusuojabileet The Monkey, klo 22, 0€ (ennen klo 24) La 26.4. Vappusitsit Monttu, klo 19, 13€ su 27.4. Kuntalaisbailut Parkki, klo 20 ma 28.4. Bussikännit Turun seutu, klo 16, 10€ ti 29.4. epic sports day with food Kupittaa, klo 11 ke 30.4. sikawappu Parkki&Monttu, klo 17, 8€ to 1.5. vartiovuoren piknik Vartiovuorenmäki, klo 11