Kuti59

# 5 9

KE VÄT / SPRING 2021 ILM AIS TA S AR JAK U VA A FREE COMIC S

E M M I-RI I K

K A VA R T I A I N E N

NAPA STICKER CLUB #1

Liity tarrakerhoon: info@napa-agency.fi

TZ

MIKA

LI E

www.napa-agency.fi

ÉN

Tilaa kuvitus:

#napastickerclub

#59 KEVÄT / SPRING 2021

© Taiteilijat / Artists

ISSN 1796-587X

www.kutikuti.com

Toimitus ja julkaisija / Editorial & publisher Kutikuti Päätoimittajat / Editors-in-chief Warda Ahmed, Ralf Kauranen, Olli Löytty, Aura Nikkilä, Hannele Richert, Johanna Rojola, Anna Vuorinne Taitto / Layout Benjamin Bergman Painos / Print-run 5 000

Kirjapaino / Printer Printall AS

Mainosmyynti / Ad sales kutimagazine@gmail.com

Tässä numerossa / In this issue Maryam “Mellu” Abuzaid-Ryu, Warda Ahmed, Bianca Casco, Donald, Mariá González Nácher, Ivanda Jansone, Mustafa Kamil, Ralf Kauranen, David Kerr, Janek Koza, Nicolas Krizan, Jade Lönnqvist, Mohammed, Salam, Aiju Salminen, Semyon Tiger, Yaseen Kansi / Cover Hayfaa Chalabi Kuti-lehteä julkaiseva Kutikuti ry on vuonna 2005 perustettu nykysarjakuvaan erikoistunut yleishyödyllinen ja taiteilijavetoinen yhdistys. Voit tilata Kuti-lehden myös kotiisi. Suomeen neljä numeroa sisältävän vuositilauksen hinta on 14 euroa, ulkomaille 22 euroa. Teet tilauksen kätevimmin kotisivuillamme osoitteessa www.kutikuti.com. Kuti-lehden seuraava numero ilmestyy kesäkuussa 2021.

Kuti magazine is edited and published by Kutikuti, a nonprofit and artist-driven comics association.

You can also subscribe to Kuti. The subscription fee is 14 euros for one year (four issues). Abroad, the subscription costs 22 euros per year. All issues feature translations in English. The best way to subscribe is to visit our website at www.kutikuti.com. The next issue will be out in June 2021.

scifi ★ fantasia ★ kauhu kirjat ★ leffat ★ sarjakuvat

VIRPI TALVITIE Pääasia 9.4.–8.5.

ANNA SALMI Watermelon Sugar 14.5.–19.6.

Kuvitus: Virpi Talvitie

kuvittajat.fi/ galleria-kuvitus

Hämeentie 28, Helsinki ma-pe 12-17, la 12-16 @galleriakuvitus

Kuvitus: Anna Salmi

www.tahtivaeltaja.com www.tahtivaeltajablogi.com

B-GALLERIA

B-GALLERIA

TI-PE 12-18 LA-SU 12-16

Contemporary art Exhibitions

Events bgalleria.net

ANINKAISTENKATU 5 TURKU

SIIR SIIR SIIR SIIR TOL TOL TOL TOL Warda Ahmed AIS AIS AIS AIS Ralf Kauranen UU UU UU UU Olli Löytty SS SS SS SS Aura Nikkilä ARJ ARJ ARJ ARJ Hannele Richert Johanna Rojola AKU AKU AKU AKU VAS VAS VAS VAS Anna Vuorinne SA SA SA SA MIG MIG MIG MIG RAT RAT RAT RAT ION ION ION ION Kaikki meistä eivät ymmärrä kannen arabiankielistä tekstiä, mutta kannen kuvittaja, Ruotsiin pakolaisena saapunut Hayfaa Chalabi IN IN IN IN kertoo siinä olevan otteita irakilaisen runoilija Sargon Boulusin CO CO CO CO runosta, jonka englanninkielinen nimi on “A Refugee Talking”.

MIC MIC MIC M Kansikuva teksteineen muistuttaa siitä siirtolaisuuden maailS S S massa tutusta ilmiöstä, että meillä ei aina ole yhteistä kieltä, vaan SIIRTOLAISUUS SARJAKUVASSA

kommunikaatioon tarvitaan useita eri välineitä. Sarjakuva on tässä suhteessa oiva taidemuoto. Sen avulla voidaan ylittää kielimuureja ja välittää kokemuksia sekä sanoin että kuvin.

Boulusin runossa pakolaisena oleminen on esimerkiksi “loputonta odottamista maahanmuuttovirastoissa” sekä “kasvoja, jotka eivät vastaa hymyyn teit mitä tahansa”.

Runon säe “Jos kysyisit minulta, sanoisin” nostaakin esille tärkeän kysymyksen: se, millainen kokemus maasta toiseen muuttaminen on, riippuu aina siitä, keneltä asiaa kysytään. Siirtolaisuuden kokemukset vaihtelevat sen mukaan, miksi ihminen on muuttanut – tai joutunut muuttamaan – maasta toiseen. Boulusin runon pakolaiselle uuteen maahan asettuminen on todennäköisesti paljon hankalampaa kuin niille, jotka ovat muuttaneet esimerkiksi työn perässä.

Uusia merkityksiä siirtolaisuus saa niiden kokemuksissa, joille siirtolaisuutta koskevat tunteet ja kertomukset ovat välittyneet heidän vanhempiensa tai isovanhempiensa kautta. Tässä mielessä siirtolaisuus koskee paljon laajempaa ihmisjoukkoa kuin vain siirtolaisia itseään. Ja toisaalta, kukaan ei ole pelkästään siirtolainen, vaan paljon muutakin.

Tässä Kuti-lehden teemanumerossa näkyy sekä siirtolaisuuden että sen kuvaamisen moninaisuus. Numeron sarjakuvat kerättiin avoimella kutsulla, ja lisäksi mukaan pyydettiin muutamia sarjakuvantekijöitä, joiden tiesimme käsittelevän töissään teemanumeron aiheita.

Teemanumeron on toimittanut Koneen Säätiön tukema hanke nimeltään Sarjakuva ja siirtolaisuus: kuuluminen, kerronta, aktivismi.

Hankkeen taiteilijajäsenet ovat sarjakuvantekijöitä, sarjakuvaopettajia ja -aktivisteja. Tutkijajäsenet työskentelevät Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella.

MIGRATION IN COMICS

Not all of us can understand the Arabic script on the cover of this issue, but the illustrator Hayfaa Chalabi – herself a refugee living in Sweden – reveals that these are verses from a poem called “A Refugee Talking” written by the Iraqi poet Sargon Boulus.

The cover image with its texts reminds us of the phenomenon familiar to a world marked by migration, that is, that we don’t necessarily possess a shared language and that successful communication requires different means. In this respect comics is an excellent art form. With the help of comics one can exceed language barriers and relate experiences both verbally and visually.

In Boulus’s poem, being a refugee implies, among other things, “Endless waiting in immigration bureaus” and “Faces that do not return smiles whatever you do”. The line “If you asked me, I would say” raises an important question: the experience of migration from one country to another varies depending on whom you ask, and on the reasons for migration. For the refugee of Boulus’s poem, settling down in a new country is probably more difficult than for those who have moved for instance solely in search of a new job.

Migration gains new meanings when the emotions and stories linked to it are passed on to the children or grandchildren of migrants. In this sense migration concerns not just the migrants themselves but many more people. On the other hand, no-one is only a migrant.

The diversity of both migration and representations of migration is displayed in this special issue of Kuti magazine. The comics were collected with an open call, and some of the creators were invited because of their previous interest in the topic.

This thematic issue has been edited by the research project Comics and Migration: Belonging, Narration, Activism, funded by the Kone Foundation. The artist members of the team are comics artists, teachers and activists. The scholars work at the School of History, Culture and Arts Studies at the University of Turku.

Tekijän Nimi: Duunin nimi 1 Dit quat et ut occullaborum quibeatquas dolum am facearcipsam nim volupta tquassi dolore la doluptatio. Tur? Em quas ereprat quatio ea cone in ressi dolest, seque repro beaquo con estem. Ciis ipitasp erferfe rnatisq uiasim doloriam ut eturibus molorit asperro comnimusae. Ommod esectatquis voluptatur autCasco: illaceritae re landipsum quaerum qui dolore, nullupta as comnihil int rehenim nia conemped quam quo quisciet dellorporia nihit officip sapiti Bianca Illegal simintibusda simil maiossi veratio nsectur, nusaescius et perspienihic test aut vel in expedios sedi nobis dolorep ratempori utemporum dolum Who is illegal on stolenncipiditium land? fuga. Velibea corepro reperspit venis am qui blaciur ibusam aut am coreperis dolorum at.

David Kerr: Withdrawal Symptoms WITHDRAWAL SYMPTOMS: A Comic by David Kerr / F**king Brexit / based on accounts of the Brexit Withdrawal Agreement residency application process in Finland

2 Onko teillä varattu aika? 3 Er… I’m here for my Brexit residence meeting 4 Can I see your text message 5 go this way, first right... wait to be called 6 Not sure the seating in here is adequately distanced / would J@*!#Bc% Please go to room 13

1 Hello 2 Are you J@*!# Bc%£!? / Yes 3 You are applying for residence status under the withdrawal agreement, is that correct? 4 Can I see your passport? 5 Why is he so high up, is he standing on a stage? 6 Ok, yeah that’s you 8 I just need to check one detail with your passport

1 Sake… whit a palaver still don’t get why they need all this info again 3 Ok, now we need to scan your fingerprints / fingerprints? 4 Er… could I just check why you need my fingerprints… 5 I didn’t think biometric data would be required and I would just be issued a paper document?

1 I’m afraid that is incorrect… 2 like other EU states Finland has chosen to issue UK citizens a residence card which contains a chip with your photograph and fingerprint data 3 The card should be renewed every five years. I cannot process the application without your fingerprints 4 Okay

1 First, place your four fingers of your right hand 2 Now place the four fingers of your left / God, feeling like a suspect 3 Now place both of your thumbs 4 this thing is mockit – there’s not even any hand sanitiser in here [mockit: a Scottish word meaning thoroughly dirty]

1 It states in your application that your main reason for residing in Finland is that you have a spouse. It also states you are working here… / Yeah, it also states I have a child… 2 We prefer to consider you as an individual so will process your application based on employment status… / to complete your application one of our officers will contact you and may request you submit some evidence of your employment 3 work / shitty contract fixed term. Sign here: / family / oh... right 4 Here is a print to confirm you have successfully logged your identity information / You can add additional evidence supporting your application already, payslips or contracts, for instance or wait to see if it requested as I said before 5 Thankyou have a nice weekend // Partly funded by KONE Home Residency. Thanks to: E. L. Fre, K. Mal, R. Hvi,L Srr, N. Dia / www.davidpeterkerr.net

Nicolas Krizan: FLEETING “The Balkan Route Now and Then” 1 On the night of May 5th, 1960. Outside the village Kupetinci in northern Yugoslavia. / Maks! Wait! / Toni! You’re coming along? 2 The thought of escaping to the west had been there for awhile. Now was the time. / Did you tell anyone? / No. 3 “The Iron Curtain” wasn’t very hard to force in this corner of the Eastern Bloc. / This must be the border. 4 The next morning they dared to come out of the woods and into Radkersburg, the nearest town. / Are you sure we’re in Austria? / Yep. / Look at the license plates. 5 The authorities had their eyes open, though! / And who might this be, then? / Eh… / Hehe… 6 Toni was too young and got sent back. Maks was handled by the benevolent but sluggish refugee bureaucracy. Interrogations, detainments, transfers… / Where are you from? / Why did you leave your country? / Politics? / Germany is hard. / You can’t stay here. / Economy / Canada? Australia? / Preferred line of work?

7 Eventually he wound up outside of Vienna in the immense Traiskirchen camp, which is used to this day. Thousands of people lived there, from Yugoslavia as well as Hungary, Czechoslovakia etc. 8 After some time spent in Linz, chance brought Maks to Sweden and Lidköping in October 1961. The industry needed people. There was a welcome dinner at the hotel, and taxi to a waiting apartment afterwards. The next day he started working. 9 It was meant as a temporary stay only, but Maks remained. And met Ywonne – which pretty immediately led to me. A So, during reconstruction after the worst war ever, Europe could still manage to take care of far more refugees than today. /1960/2020/ At present we are wealthier than anyone even imagined back then. And still, eyes are averted in a downward spiral of borders, controls, resignation, and fear. Dark visions triumph. Irresponsibility is spreading. B How would Maks have been treated today? I’m not naive. Now isn’t then. But surely we can do better?

Mariá González Nácher 1 This is me. Where I live now 2 I’m always cold 3 if it’s not sunny, it makes no difference what I do.

1 I’m like a lizard, cold and stressed out 2 a lizard that lost its tail on the run 3 and continued to advance without it, leaving it behind twitching.

1 Like the lizard, I have continued to live like this, without a part of me. And my tail has left behind, at home, an image of the person I was. 2 Leaving means many things: facing the unknown, but also oneself and one’s own life. Leaving implies not returning complete. 3 After you leave you don’t really know who you are anymore. You are a foreigner for some, an example for others. A disappointment to yourself. It leaves you longing for who you were and for your life that is only a memory now

Aiju Salminen: Residence Permit A permission to be. Or at least a permission to be here, in this country and in this city.

Although I didn’t have a residence permit, I had my name in the student register. Although I didn’t have the numbers that form the personal identity code, I did have the school app Wilma that showed that I got nine in a math test. / In school, I had all the same things as everybody else and lived under a permanent risk of losing it all.

If I hadn’t come to school one day, it would have been noticed. If I had been taken. Deported back to where I came from. Years ago. Alone. As a minor. / This school is my kingdom. That is how I feel.

When I saw in Wilma that I had completed 77 courses, I felt that nobody could take them away from me. / And when my classmate said to me: “Hasan, let’s sit here”. That was a residence permit. A permission to be. / The comic narrates the experiences of Hasan Khamed and it is based on an article co-written by him and Karina Horsti. Drawings by Aiju Salminen.

Warda Ahmed: Journalists and migration 1 ...an article about the discrimination experienced by migrant women… / Such an important topic! / Our editor just said that we don’t have enough contacts with migrant journalists. S/he has such high ethical standards. 2 I was excited about the job and did not begin to explain that all bipocs are not migrants. / In general, the media accepts article ideas by poc writers easiest, if they deal with immigration or “multiculturalism”.

1 The interviewees had experienced domestic violence. They were worried about their livelihoods and their residence permits. 2 Most of them have a Finnish partner… / …multiple discimination and gender-based violence are related… 3 Let’s still check the facts with that expert… / The experts emphasized that the phenomenon in its entirety is a problem with Finnish society.

1 Then, on the day the article was supposed to be published… / The editor-in-chief had ditched the article. It should be edited. It should include experts telling about “the violence among immigrants’’ and “the control over women”. The assessment given by the researcher that I had interviewed was questioned…

2 The Finns party will criticize…impartiality...the municipal elections are approaching… / I can’t justify these changes with journalistic reasons. I can’t walk over my interviewees for the fear of the Finns party. / We will let the article rest over the municipal elections.

1 Marian Abdulkarim. Journalist, author / I have always wanted to write broadly about everything and not get stuck on “immigrant” topics. / In some places one has to have lengthy discussions about one’s own point of view. / Fingo’s magazine Maailman kuvalehti asked me to be their columnist. They didn’t remember that they sacked me five years ago. I had written too much about blackness and privileges. / Our viewpoints matter, when they are “in”. Human rights and the BLM-movement are not a phase but a permanent part of our lives. 2 Uwa Iduozee. Photographer, documentarist / The media wants images of suffering. They are more trustworthy than people’s personal stories and thoughts. / Shocking images get the awards as well. That creates demand. / The bodies of black and brown people do not have to be represented in an othering manner. / News imagery needs multiple voices.

1 Wali Hashi. Journalist / Originally I proposed other kinds of topics but they were not accepted. On the other hand, no one but a guy with my background could have made a documentary about Somali pirates! The media is unable to take advantage of the global perspective that journalists with migrant backgrounds have on ordinary domestic news topics. / The producers say that my accent is not unnoticeable enough. That shouldn’t be the measure of one’s competence. BBC and Al Jazeera do things differently. 2 Airin Bahmaani. Journalist, photographer, author / Ethnic minorities rarely appear in the news. If they do, it is in relation to some problem. / Gender stereotypes are strengthened in the representations of war and crisis. Women are represented as victims and men as a threat. / There are feminists and alternative political movements in the Middle East as well. These things are important to document.

Kirjoittaja: Ralf Kauranen

Ihmisten liikkuminen paikasta toiseen muuttaa sekä ihmisiä että paikkoja. Syyt lähtemiseen ja uuteen ympäristöön asettumiseen vaihtelevat mukavista ja vapaaehtoisista traumaattisiin ja pakotettuihin. Siirtolaisuus ei ole vain yksilötason, vaan myös syvällisesti yhteiskunnallinen ilmiö. Se muokkaa myös paikallaan pysyvien ihmisten maailmaa ja maailmankuvaa.

Sarjakuva reagoi myös siirtolaisuuteen. Sarjakuva hahmottaa tekijöiden ja lukijoiden yhteispelissä ymmärrystä siirtolaisuudesta, pakolaisuudesta ja muuttuvasta maailmasta.

Sarjakuvan ja siirtolaisuuden kytköksillä on pitkä historia: 1900-luvun vaihteessa yhdysvaltalaisten sanomalehtien sarjakuvissa seikkailivat maahanmuuttajahahmot irlantilaistaustaisesta Yellow Kidistä alkaen. Niiden avulla puhuteltiin myös juuri maahan saapuneita lukijoita. Kenties myös 1930-luvulla uudehkossa sarjakuvalehtiformaatissa päivänvalon nähnyt sarjakuvan kuuluisin pakolainen ja Maahanmuuttaja Kal-el/Teräsmies on avittanut lukijoita siirtolaisuuttakin käsittävässä identiteettityössä.

Nyttemmin siirtolaisuuden eri muodot ovat nousseet esiin ennen kaikkea dokumentaarisessa sarjakuvassa. Sellaiset arvostetut työt kuten Art Spiegelmanin Maus, Marjane Satrapin Persepolis ja Joe Saccon Palestiina ovat vakiinnuttaneet siirtolaisuuden ja pakolaisuuden keskeisiksi aiheiksi sekä (oma-)elämäkerrallisessa että journalistisessa sarjakuvassa.

Sarjakuvantekijät ovat käsitelleet omaa ja oman suvun siirtolaisuushistoriaa, kuten esimerkiksi Thi Buin The Best We Could Do (2018), joka kuvittaa yhden perheen matkan sotien koettelemasta Vietnamista, ja Emilie Saitasin L’Arbre de mon père (2018, 2020), joka käsittelee kreikkalaisen suvun vaiheita Egyptissä ja ympäri maailman 1900-luvun jälkipuoliskolla.

Sarjakuvassa näkyy hyvin myös siirtolaisuusilmiön moninaisuus, vaihtelevat syyt lähtöön ja erilaiset kohtalot matkalla ja perillä.

Sarjakuvat näyttävät myös maasta toiseen muuttamiseen liittyvän väkivallan ja epäoikeudenmukaiset rajoitukset. Maasta- ja maahanmuutto voivat kytkeytyä kansainväliseen adoptioon (kuten Lisa Wool-Rim Sjöblomin sarjakuvassa Palimpsest [2016]), orja- tai ihmiskauppaan (kuten Vannak Anan Prumin teoksessa The Dead Eye and The Deep Blue Sea: A Graphic Memoir of Modern Slavery [2018]) tai ulkomailla opiskelemiseen (esimerkiksi Tom Engströmin That Year in Seoul [2019]).

Sarjakuvajournalismi on nostanut esiin pakolaisuuden eri puolia.

Eurooppaan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän kasvu vuonna 2015 merkitsi sysäystä aihepiirin pariin. Joissakin keskitytään turvapaikanhakijoiden matkoihin ja niiden vaaroihin. Lukuisia ovat kuvat meren ylittävistä täysistä paateista myös sarjakuvassa. Toisissa havainnoidaan rajojen valvontaan liittyvää väkivaltakoneistoa ja byrokratiaa. Turvapaikanhakijoiden tilannetta ja tuntoja Saksassa on tarkastellut esimerkiksi Paula Bulling suomeksikin julkaistussa sarjakuvassaan Im Land der Frühaufsteher (2012, Aamuvirkkujen maassa [2015]). Journalististen sarjakuvien julkaisukanavina ovat perinteisten paperimedioiden lisäksi toimineet ennen kaikkea nettijulkaisut kuten Drawing the Times ja Positive/Negatives.

Dokumentaarisen ja fiktiivisen välinen raja on häilyvä. Fiktio, keksittyine hahmoineen ja tapahtumineen voi perustua syvälliseen taustatutkimukseen. Dokumentaarisessa sarjakuvassa kuvattujen tapahtumien ajatellaan olevan ainakin pääasiassa tosia ja henkilöiden aitoja, mutta myös fiktio voi (tietenkin) kuvata ihmisten kokemusmaailmaa ja monimutkaisia yhteiskunnallisia suhteita hyvin todentuntuisella tavalla. Edes etäännyttävät kerronnan keinot eivät vähennä todentuntua, kuten osoittavat Shaun Tanin sanaton The Arrival (2006), jonka maailmaa asuttavat ihmisten lisäksi oudot elämänmuodot, tai Jérôme Ruillierin jatkuvasti näkökulmaa vaihtava eläinsarjakuva L’étrange (2016, engl. The Strange [2018]).

Sarjakuvat ovat muistamisen keino. Ne ovat tiedon- ja tunteidenvälitystä ja politiikkaa. Parhaimmillaan ne lisäävät lukijan (ja tekijän) ymmärrystä maailmasta, auttavat hahmottamaan yhteyksiä ja helpottavat elämistä muiden joukossa. Sarjakuvat ovat myös taidetta. Niiden tarjoama opetus ei siten ole tiettyyn oppisisältöön sidottua, eivätkä vastaukset kysymyksiin yksiselitteisiä. Poikkeuksiakin on, esimerkiksi informaatiosarjakuvat tai sellainen valtioiden propaganda, jonka tavoitteena on maahanmuuton vähentäminen.

On kuitenkin selvää, että suurin osa siirtolaisuutta käsittelevästä sarjakuvasta pyrkii nostamaan esiin ja valottamaan kokemuksia maasta- ja maahanmuutosta ja pakolaisuudesta, joko omakohtaisesti kuten omaelämäkerrallisessa sarjakuvassa tai toisten tilanteesta kertoen kuten usein journalistisessa sarjakuvassa. Usein toistettu tavoite on tarjota sarjakuvan avulla vaihtoehto tavanomaiselle pakolaisuuden ja siirtolaisuuden mediakuvastolle, joka pelkistää ilmiön esimerkiksi anonyymiksi ja uhkaavaksikin ihmismassaksi.

Hyvistä tavoitteista huolimatta sarjakuvan tarjoamia representaatioita on syytä pohtia myös kriittisesti. Kenen äänet ja tarinat sarjakuvissa kuuluvat, kenen viivat ja hahmot näkyvät?

Representaation kysymykset ovat kahtalaisia: Ensinnäkin, miten tapahtumia, yksilöitä ja ryhmiä esitetään sarjakuvissa? Yksinkertaisimmillaan kyse on esimerkiksi siitä, minkälaisia siirtolais- ja maahanmuuttajahahmot ovat sarjakuvassa.

Toiseksi kyse on edustavuudesta: kuka saa ja kenellä on mahdollisuus tuottaa esityksiä? Kyse on siis laajemmin erilaisten vähemmistöjen mahdollisuuksista osallistua sarjakuvakentän toimintaan tekijöinä, kustantajina, kriitikoina ja lukijoina.

Sarjakuvailmaisussa vaikuttavat erilaiset vakiintuneet tavat kertoa ja ilmaista asioita. Tällaisia konventioita ovat esimerkiksi selkeä, pelkistävä piirrostapa ja henkilöhahmovetoisesti etenevä tarina. Tähän kytkeytyy myös stereotyyppien sarjakuvahistoria, josta löytyy runsaasti irvokkaita ja yhteiskunnallista eriarvoisuutta pönkittäviä kuvia eri ihmisryhmistä.

Muita konventioita ovat kuvan ja sanan yhdistyminen tai erilaisten kuvallisten ilmaisutapojen yhdistäminen, sarjakuvan multimodaalisuus. Sarjakuvan kieli tarjoaa hyviä mahdollisuuksia kuvata kriittisestikin monimutkaisia asioita, jotka vaativat ristivalottamista eri näkökulmista.

Sarjakuvan kerronnan tavat kehittyvät käytössä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, kuka sarjakuvan kentällä pääsee vaikuttamaan ja näitä tapoja muokkaamaan.

Janek Koza: Immigrants Are Taking Our Jobs

ELÄMÄN ETSINTÄ – Suomesta turvaa hakeneiden sarjakuvia Seuraavien sivujen sarjakuvat ovat syntyneet sarjakuvatyöpajoissa, joita pidettiin Sarjakuva ja siirtolaisuus -hankkeen tuella Helsingissä ja Joensuussa vuosina 2018–2020. Maailman sarjakuvat -yhdistyksen sarjakuvapajojen ohjaajat jalkautuivat erilaisten turvapaikanhakijoita tukevien yhdistysten tilaisuuksiin. Ideana oli tarjota mahdollisuus oman tarinan tai mielipiteen kertomiseen sarjakuvan avulla.

Sarjakuvat tehtiin Maailman sarjakuvat -yhdistyksen kehittämällä matalan kynnyksen menetelmällä, jonka ydinajatus on, että kaikki osaavat piirtää.

Useat työpajoihin osallistuneista turvapaikanhakijoista ja turvapaikan saaneista kertoivat, että eivät olleet koskaan piirtäneet mitään. Haaste otettiin kuitenkin innostuksella vastaan ja piirtämiseen heittäydyttiin. Työpajoihin osallistui aikuisia piirtäjiä Irakista, Kamerunista, Venäjältä, Afganistanista, Ugandasta, Syyriasta, Eritreasta, Somaliasta ja Turkista.

Maailman sarjakuvien päivittyvä sarjakuvagalleria Real Life Comics by Refugees in Finland on osoitteessa illustratingmecomics.com

IN SEARCH OF LIFE – comics by people seeking refuge in Finland The comics on the following pages have been created in workshops in Helsinki and Joensuu in 2018–2020. The workshops were the result of cooperation between comics educators from the organization World Comics Finland and various organizations working with asylum seekers.

The basic idea was to provide the participants with the opportunity of expressing their own opinions or narrating their own stories

in comics. The comics were produced in line with the World Comics grassroots comics method, a low-threshold approach to comics, which core idea is that everybody can draw.

The workshop participants were adults from Afghanistan, Cameroun, Eritrea, Iraq, Russia, Somalia, Syria and Turkey.

More comics can be found in the online gallery Real Life Comics by Refugees in Finland at illustratingmecomics.com.

Donald: MASENNUS/DEPRESSION 1 Poliisi etsii minua 2 Kotona / Isä! Äiti! Poliisi etsii minua, olen homo. / Mistä lähtien? 3 Myöhemmin / Ulos kodistani! Saastainen saatana! Älä enää koskaan tule kotiini. Et saa tartuttaa veljiäsi. / Isä! Isä! Kutsu poliisi, se on noita! / Vihaisena Ei! ei! Älä satuta poikaani! 4 Turkki -> Kreikka -> Suomi / Minulla on ikävä äitiä… Haluan nähdä äitini.

1 The police is looking for me 2 At home / Dad! Mom! The police is looking for me, I’m gay. / Since when? 3 Later / Get out of my home! You filthy devil! Don’t come to my home ever again. You can’t contaminate your brothers. / Dad! Dad! Call the police, witch! / angry No! no! Don’t hurt my son!

4 Turkey -> Greece -> Finland / I miss my mom… I want to see my mom.

Semyon Tiger: 2000-LUKU 1 Music Television / Inhoan näitä lesbojuttuja! 2 Se ei ole normaalia! / Äiti… Miksi? Se on 2000-lukua 3 Tule kanssani. Rakastan sinua! Anna 4 Mihin olet menossa? / Heippa äiti…

Mustafa Kamil: GO BACK AND FIGHT 1 I joined the army because I wanted to protect my country. 2 In civil war you can’t always tell your friend from your enemy. Shias. Sunnis. Kurds. Isis.

3 The corrupted government is taking advantage of you. 4 If I can’t protect my people, I don’t want to kill them.

Mohammed, Yaseen & Salam: WHY? 1 In Iraq I was afraid. 2 I came to Finland. I work as a cleaner, dishwasher and I study. I want to start a business. 3 I have been waiting three years for asylum. I am frustrated! 4 R.I.P. / I am alive but like dead. It’s Migri’s [Finnish Immigration Service] fault.

Maryam “Mellu” Abuzaid-Ryu: Everyday conversations 1 So great to have samosas! I really miss my mum’s samosas though. / Haha, I bet you do! I’m just happy you introduced me to Indian food. It has saved my lacto-ovo journey. Korea is one freaking meat-obsessed country. 2 Haha, bloody hell! This city sure sucks. 3 Anyway… I’ve been wondering how your parents met? 4 Well… They met in Germany. 5 In Germany? How come you are born in Finland then? / Well, it’s a long story. Sit back and I’ll tell you.

1 When my dad was a teenager, his family had to move from Palestine to Jordan. 2 Around the 1960s, many Koreans migrated abroad in the hope of a brighter future. My aunts were no exception: they moved to Germany, one for work and the other to study. 3 Later on my dad moved to Germany to study medicine. There, he met my aunt and they became friends. 4 My aunt invited my mum to Germany to explore the world... 5 and so my mum went to Germany.

6 It was an eventful journey, to say the least. My mum and dad met and got married and that’s how my mum settled in Germany. 7 Meanwhile, many East German doctors escaped to West Germany. During the reunion of Germany, a law regarding employment of doctors was passed ordering all foreign medical students to return to their home countries after graduation.

1 So when my dad graduated, my family which by that time had been blessed with my elder siblings, moved to Jordan. / In Jordan they had to face yet another kind of reality: in order to work, my dad was asked to practically restudy his degree. / Two of my dad’s friends who were employed in Finland, helped him arrange a workplace. / But dad had to complete his internship first, therefore he left for Finland alone and the rest of the family stayed with relatives in Jordan.

2 Dad was permanently employed and my family reunited in Finland. And, after some time, me and my little brother were born. 3 Could you follow it all?

1 Well… I cannot claim to remember everything. / Hahaha, well, it is a bit of a complex story. 2 But hey, I guess that makes you a kind of a returnee moving here! 3 Well, I guess that’s one way to put it. 4 But… was your mum muslim when she met your dad? 5 Haha. Well that is another even longer story.

Ivanda Jansone: How I Became Invisible

Warda Ahmed & Jade Lönnqvist: About Afrofuturism vol. 1 Jade: I’m really interested in Afrofuturism, especially in the Finnish context and I’m not the only one here. For example, Sonya Lindfors examined afrofuturistic themes in their work Cosmic Latte. I want to compare my experience to others’ views! Warda: I was introduced to Afrofuturism through the work of Sun Ra and Octavia Butler. It’s a literary genre, an aesthetic, activism. Nalo Hopkinson says that in sci fi it’s important to write the kind of utopia where for example the limitations of performance have changed or disappeared. But is all sci-fi by black people afrofuturism? Jade: Right! I saw online that the people behind Kugali Media maybe don’t see their work as Afrofuturism but as sci-fi, because Afrofuturism was created to solve problems Africa might not have. Afrofuturism paints a world which doesn’t run on the terms of whiteness or racism. Warda: We in the diaspora in Europe have a different experience from black people in America or Africa. We use the same source of mythology but we do our own thing.

Jade: I myself grew up without a black community but now as an adult I’m really interested in my cultural heritage. I often wonder if I’m allowed to take inspiration or have a say without a direct contact to my own roots. Warda: Don’t you have a right to take what belongs to you? If you didn’t choose yourself where you live or what makes up your cultural heritage? Africans too influence each other across the continent all the time. Burna Boy uses the term Afrofusion about what happens in music, fashion and dance right now. Jade: I guess it depends how you use the source material? And they mixed influences from across the continent in Black Panther too! But as a half white person here in Finland I’m more privileged than many so I can’t just go and appropriate. I don’t know enough yet, either. Warda: We’ve embraced others’ stories for a long time now. I don’t see your work as appropriation but as telling about yourself. Afrofuturism is a tool for thought.

liity sarjakuvaseuran jäseneksi nyt, saat jäsenlahjaksi helsingin sarjakuvafestivaalien 2o2o t-paidan tai kassin!

lue lisää jäseneduista ja täytä liittymislomake:

www.sarjakuvaseura.fi/liity

MAAIL MASS A MA H D OL L ISIL L E J A MA H D OT T O MIL L E MAAIL MO IL L E

Neljästi vuodessa ilmestyvä Libero tarkastelee teemoittain muuttuvaa maailmaa ja yhteiskuntaa, kulttuurin ja taiteen ilmiöitä sekä ajankohtaista monikulttuurista keskustelua.

Liberon vuositilauksen hinta on 20 euroa. Alle 30-vuotiaat nuoret sekä työttömät voivat tilata Liberon vuosikerran maksutta. Tilaa lehti osoitteessa: extra.vanu.fi/libero

Libero on myös Vasemmistonuorten jäsenten jäsenetulehti!

Vasemmistonuoriin voit liittyä osoitteessa: https://vasemmistonuoret.fi/fi/jasenyys

Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä

on kotimaiseen kirjallisuuteen ja luovaan kirjoittamiseen keskittyvä lehti alan harrastajille ja ammattilaisille. Kestotilaus 25 € / vuosi. Tilaukset sähköpostitse osoitteeseen tilaukset@lumooja.fi.

Kotimaisen kirjallisuuden ja luovan kirjoittamisen lehti | 2/2020 | 7 €

Sarjainfo on kulttuurilehti, joka on kirjoittanut sarjakuvasta vuodesta 1972 alkaen.

Ilmiöt, haastattelut, kritiikit, pienlehdet, tapahtumat – kotimaassa ja ulkomailla!

LIITY SUOMEN SARJAKUVASEURAAN! Suomen sarjakuvaseura ylläpitää Sarjakuvakeskusta Helsingissä (kurssit, tapahtumat, galleria, kauppa) ja järjestää Helsingin sarjakuvafestivaaleja. Seuran vuosijäsenyys 35 € (alle 18 v. 30 €) sisältää lehden tilauksen, neljä numeroa vuodessa. Saat myös jäsenkortin ja rahanarvoisia etuja yhteistyökumppaneiltamme sekä tuet suoraan suomalaista sarjakuvakulttuuria. » www.sarjakuvaseura.fi

Sarjainfo

Sarjakuvaseura

Kotimaisen kirjallisuuden ja luovan kirjoittamisen lehti | 3/2020 | 7 €

K E VÄT

2021 Ninni Korkalo Farbod Fakharzadeh Liisa Tarleena Öhman Juha Allan Ekholm Sini Talonen Mirva Niskanen

9.1.-31.1.

6.2.-28.2.

6.3.-28.3.

10.4.-2.5.

8.5.-30.5.

5.6.-27.6.

YR JÖNK ATU 4, 28100 PORI W W W.NY TE.FI