Mustasaaren tulevaisuus

K - Posti Ab - Posti Green

MUSTASAAREN

För svenska - sväng!

TULEVAISUUS MUSTASAARESSA KANSANÄÄNESTYS KUNNAN OLEMASSAOLOSTA

@korsholmsframtid

Vaikuta äänestämällä!

• MAASEUTU • KOULUTUS • DEMOKRATIA • HOITO • KUNTALAISTEN NÄKÖKULMASTA • SEURAKUNNAT • URHEILU • MIELIPITEITÄ NAAPURIKUNNISTA • YRITTÄJÄN NÄKÖKULMA • YHDYSKUNTARAKENTAMINEN • TALOUS

2

MUSTASAAREN TULEVAISUUS

HYVÄT MUSTASAARELAISET

MUSTASAARI – TULEVAISUUDEN KUNTA MICHAEL LUTHER

L

IITOSKESKUSTELUISSA NOSTETAAN

esiin laajakantoisia visioita. Innovaatiot, yritystoiminta, kansainvälinen kilpailukyky, korkeakoulut, yliopistot ja tutkimus ovat keskeisiä menestystekijöitä; asioita, joita kaikki haluavat kehittää ja joihin kaikki haluavat panostaa. Politiikka perustuu visioihin ja työhön visioiden toteuttamiseksi. Visiot ja niiden toteutus on kuitenkin samalla ankkuroitava arkeen ja todellisuuteen.

SUURI OSA KUNNAN tehtävistä määräytyy laissa.

Mustasaaren päätöksentekijöinä haluamme antaa asukkaillemme mahdollisimman huolettoman ja turvallisen arjen, hyviä palveluja koulussa, päivähoidossa, vanhustenhuollossa, sairaanhoidossa…

Haluamme rakentaa yhteiskunnan, jossa on hyvä asua, hyvät tiet, hyvä vesihuolto, hyvät asuinja yritysalueet. Haluamme myös rakentaa tulevaisuuden Vaasanseutua. Siinä olemme kaikkien käytettävissä olevien mittausten mukaan onnistuneet tähän mennessä hyvin. Tulevaisuuskin näyttää tutkijoiden visioiden mukaan hyvältä. Mustasaari on objektiivisesti mitattuna kunta, jolla menee hyvin. Mustasaari on kymmenen parhaan joukossa monissa vertailuissa, mm. lapsiperheiden asumisen, houkuttelevuuden ja palvelujen suhteen.

Monet kunnat kadehtivat usean vuoden peräkkäistä väestönkasvuamme.

MUSTASAARI ON YHTEISÖ, jossa asukkaat

voivat itse osallistua oman lähiympäristönsä ja tulevaisuutensa muovaamiseen. Päiväkodit, koulut, hoito ja hoiva ovat lähellä. Matka asukkaiden ja

kunnan päätöksentekijöiden ja virkamiesten välillä on lyhyt. Virastotalosta saa vaivatta rakennusluvan ja muita palveluja. Kunnassamme voi asua kerrostalossa lähellä palveluja tai rauhallisessa luonnonympäristössä lähellä merta. Lähtökohtanamme ovat kaikenikäisten asukkaiden arkiset turvallisuuden, elämänlaadun ja palvelujen tarpeet. On eduksi, että on oma kunta, joka valitsee omat päätöksentekijänsä viitoittamaan tietä tulevaisuuteen. Mustasaaren uusi kuntastrategia (2018) tarjoaa meille tähän työhön sekä kartan että kompassin. Keskitymme kehittämään kuntaa asukkaat keskiössä.

VAASANSEUTU ON MAAMME menestyksek-

käimpiä alueita. Seudun menestys perustuu visioihin, uskoon omiin vahvuuksiin ja vankkaan todellisuuspohjaan. Vaasanseudun elinvoimastrategia on kartta, jonka kaikki alueen kunnat ovat hyväksyneet. Vaasanseudun elinvoimastrategia täydentää mainiosti Mustasaaren omaa strategiaa keskittyessään suuriin kysymyksiin, jotka kantavat seutua tulevaisuuteen. Siten voimme kohdata tulevaisuuden haasteet ja toteuttaa suuret visiot.

Kukaan ei voi kuitenkaan rakentaa tulevaisuutta tuntematta ja tunnustamatta historiaansa. Siksi on niin tärkeää, että nykypäivän ja huomisen Vaasanseutu perustuu alueen dynamiikkaan.

Vuoden 1973 kuntaliitos loi vahvan Mustasaaren viidestä samankaltaisesta osasta. Sen ansiosta me Mustasaaressa voimme avoimesti ja omaa kapasiteettiimme ja osaamiseemme uskoen osallistua tasavertaisena osapuolena seudun kehittämiseen; seudun, jolla on monia toimijoita myös kunnalli-

sella kentällä. Toimijoita, joilla on erilaisia rooleja, ja jotka täydentävät toisiaan tarvittavassa joukkuepelissä. Vaasan roolina on toimia maakunnan moottorina kaiken sen myötä tulevan vastuun kantaen.

Mutta myös kaikkine etuineen, kuten sairaalan, korkeakoulujen ja menestyksekkään energiaklusterin tuomine hyötyineen.

Mustasaaren roolina on toimia johtavana maalaiskuntana, jonka enemmistökieli on ruotsi, hyvänä kuntana asukkailleen, aktiivisena osapuolena seudun kehittämisessä ja keskeisenä Pohjanmaan maakuntaa yhdistävänä toimijana.

SUOMESSA VALTA TULEE kansalta. Kunta on asukkaiden oma paikallisyhteisö, ei poliitikoiden.

Minun maailmassani kaikki Mustasaaren asukkaat ovat samanarvoisia ja heillä on yhdenvertainen oikeus vaikuttaa päätöksiin, jotka ratkaisevat kaikkien mustasaarelaisten tulevaisuuden. Kaikilla iästä riippumatta on intressi rakentaa hyvää tulevaisuutta asukkailleen. Siksi on niin tärkeää, että Mustasaaren asukkaat saavat sanoa mielipiteensä kunnan tulevaisuudesta kansanäänestyksessä, ja että poliitikot kuuntelevat toimeksiantajiaan, Mustasaaren asukkaita.

MAASEUTU

Joustavat palvelut tärkeitä TEKSTI: Christer & Rosmarie Finne

M

aataloudessakin tapahtuu kehitystä, vaikka taantumisesta enemmän kirjoitetaan ja puhutaankin. Kaikki kehitys ei ole kuitenkaan helpottanut olemassaoloamme niiden 30 vuoden aikana, jotka olemme pyörittäneet yritystämme. Byrokratia on lisääntynyt dramaattisesti, erityisesti EY- ja myöhemmin EU-jäsenyyden myötä, ja myös erilaiset sertifikaattijärjestelmät ovat lisänneet paperityötä. Sellainen vie aikaa varsinaiselta työltä, meidän tapauksessamme mm. elintarviketuotannolta.

JULKAISIJA: Arbetsgruppen för Korsholms framtid

Joskus byrokratia kuitenkin toimii odotettua paremmin. Näin kävi kymmenen vuotta sitten, jolloin meitä kohtasi onnettomuus kahtena peräkkäisenä vuonna.

Menetimme ensin poikamme ja veljen, ja seuraavana vuonna tuotantorakennus paloi maan tasalle. Harkitsimme lopettamista, mutta päätimme kuitenkin rakentaa, koska tuleva sukupolvi näki elinkeinossa tulevaisuuden.

Olimme kiitollisia kunnan virkamiesten nopeasta toiminnasta ja tuesta, minkä ansiosta saimme kolmessa kuukaudessa uuden rakennusluvan ja saatoimme aloit-

PAINO: 8500 kpl

taa jälleenrakentamisen. Asian nopean käsittelyn ansiosta saatoimme ylläpitää asiakaskontakteja ja aloittaa tuotannon perinteiseen tapaan seuraavalla kaudella.

Pienyritykset, joilla on rajalliset resurssit tarvitsevat erityisesti vastoinkäymisiä kohdatessaan joustavaa ja ymmärtävää organisaatiota, jonka paikallistuntemusta omaavien virkamiesten kanssa voi keskustella omalla kielellään. Muussa tapauksessa on suuri vaara, että kyllästyy ja lakkauttaa toiminnan.

Rakennukset ja koneet ovat korvattavissa, mutta tärkeintä resurssiamme,

TAITTO: Kustmedia Oy, Maria Lillås

KANSIKUVA: Patrik Pada

hyvää viljelysmaata on vaikeampi siirtää tai luoda uudestaan. Ilmastonmuutoksen ja maailman väestönkasvun myötä viljelyskelpoisesta maasta on yhä suurempi pula.

Seuraamme huolestuneina, miten hyvää viljelysmaata joutuu asfaltin alle teitä, teollisuutta ja asuntoja rakennettaessa.

Tulevien sukupolvien kannalta on tärkeää, että elintarvikehuolto otetaan huomioon yhdyskuntasuunnittelussa, ja että seutumme viljelysmaita, jotka ovat maamme viljavimpia, käytetään hyvin.

PAINOTALO: I-Print/Seinäjoki

3

MUSTASAAREN TULEVAISUUS

Taksat ja maksut nykyisissä kunnissa – entä uudessa?

ALICE LILLAS

Käsillä olevassa sopimuksessa ei ole tarkkoja vastauksia, mutta siinä lukee: ”Yhdistymishallitus valmistelee maksu- ja taksarakenteen siten, että se perustuu voimassa oleviin säädöksiin, palvelujen tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin sekä siihen, että markkinaehtoinen toiminta kunnan eri osissa on edelleen mahdollista.”

V

oidaanko tätä tulkita kulttuuri- ja sivistystoiminnan osalta siten, että kurssimaksut voivat olla erilaiset Mustasaaressa ja Vaasassa vuoteen 2022?

Mitä tarkoittaa markkinaehtoinen käytännössä? Koulutustoiminnan ei tule tuottaa voittoa ja valtionosuus on 57 % laskennallisista oppituntikustannuksista.

Kunnan osuus on 43 %, jota voidaan kattaa kurssimaksuilla. Toiminnan ei kuitenkaan tule tuottaa voittoa.

Mustasaaren maksut ovat alhaisemmat, koska tätä toimintaa yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin hyväksi on pidetty niin arvokkaana yksittäiselle asukkaalle, perheelle ja yhteisölle, kylien yhteenkuuluvaisuudelle ja kunnalle kokonaisuutena.

Kurssiluetteloiden hinnat vaihtelevat kurssin tuntimäärästä riippuen. Mustasaaren hallintomaksu on 5 €, Vaasan 7 €.

Opetus- ja kulttuuriministeriön palveluseteleillä saa erilaisia alennuksia.

Kannustaakseen eläkeläisiä ja 65 täyttäneitä käyttämään erilaisia sähköisiä työkaluja, kuten tietokonetta, älypuhelinta ja tablettia Mustasaaren kunnanvaltuusto on päättänyt myöntää ilmaisen IT-kurssin lukukautta kohden; tärkeä ele nykyisessä digitalisoidussa maailmassa.

Myös Mustasaaren musiikkiopiston ja Vaasan Kuulaopiston lukukausimaksut ovat erilaiset.

Jos maksut harmonisoidaan, mustasaarelaisten kurssit kallistuvat kaikilla

sektoreilla. Mustasaaressa toiminta hajautetaan mielellään kyliin, jos kiinnostuneita osanottajia suinkin riittää. Tämä tulevaisuus näyttäytyy hieman epävarmana.

Minulle on tärkeää, että kaikilla asukkailla on varaa käyttää kunnan tuottamia palveluja. Lisäksi meidän on kuultava koko ajan herkällä korvalle kuntalaisten toivomuksia ja sitä mikä on ajankohtaista ja mistä meidän on saatava tietää enemmän.

Mustasaaren Vaasa

aikuisopisto Arbis

Mustasaari Vaasa €/lukukausi €/lukukausi

Kuorolaulu IT eläkeläisille IT kaikille Kielet Tekstiili- ja puutyö Liikuntakurssit

Musiikin perusopetus, 30 minuuttia Musiikinopetus, 40 - 60 minuuttia Soitinopetus Musiikkileikkikoulu 45 minuuttia Sivusoitin

185,00 € 185,00 € 110,00 € 90,00 € 110,00 €

50 oppituntia 15 oppituntia 30 oppituntia 50 oppituntia 30 oppituntia 12 oppituntia

47,50 € ilmaiseksi 50,00 € 55,00 € 42,50 € 23,00 €

Korotetaanko Mustasaaren maksuja viimeistään 2022?

Esimerkkejä kuntien nykyisistä kurssimaksuista:

58,50 € 43.30 € 79,60 € 73,99 € 46,60 € 27,40 €

255 € 284,00-327,00 € 233,00 € 116,00 € 208,00 €

Myös Mustasaaren musiikkiopiston ja Vaasan Kuulaopiston lukukausimaksut ovat erilaiset.

Mustasaari on

YRITTÄJÄN NÄKÖKULMA

kansainvälisesti houkutteleva kunta PERHEET MATS JA TORE CARLSON

Mustasaari on yksi Suomen yritysystävällisimmistä kunnista. Edellytykset paikallisten työpaikkojen luomiselle ovat hyvät ja byrokratia minimaalinen. Mustasaaren asukkaiden asenteen ja ymmärryksen ansiosta yrittäjät uskaltavat olla luovia, perustaa uusia yrityksiä ja palkata työntekijöitä.

K

UNNAN MYÖNTEISEN asen-

teen, paikallisten virkamiesten ja lojaalien työntekijöiden ymmärryksen ansiosta voidaan perustaa voittoisia tiimejä ja luoda yhdessä kansainvälistä toimintaa.

Kunnan sopivan koon ansiosta useimmat poliitikot ja virkamiehet tuntevat väestön ja yritykset hyvin. Kunnassa on halua tarjota nopeasti tontteja ja muita yritysten perustamisen edellytyksiä. Mustasaaressa on maata, yritysalueita ja paikkoja rakentaa niille, jotka haluavat investoida ja kasvaa.

Mustasaaren luonnonvarat, kaunis saaristo, hyvä infrastruktuuri ja maantiede, maailmanperintö mukaan lukien, sekä hienot rantatontit luovat hyvät edellytykset matkailulle ja houkuttelevat hyviä veronmaksajia.

Yrittäjänä Mustasaareen voi ylpeänä vastaanottaa kansainvälisiä ja kotimaisia asiakkaita ja vieraita. Olemme toimineet Mustasaaressa yrittäjinä kolmekymmentä vuotta ja meillä on ollut kunnia isännöidä, majoittaa ja vastaanottaa asiakkaita ja vieraita ympäri maailmaa, Australiasta, Aasiasta ja USA:sta; eksoottisemmistakin paikoista, kuten Alaskasta.

Useimmat heistä ovat arvostaneet luontoamme ja halunneet mieluiten yöpyä

saaristossa ja maaseudulla. Muistamme erityisesti eteläkorealaisen asiakkaan, joka halusi siirtyä Vaasan keskustan hotellista Raippaluodossa sijaitsevaan huoneistoon.

Hän arvosti hiljaisuutta ja raikasta ilmaa sekä täydellistä pimeyttä, jota valaisivat vain tähdet ja oma mieli.

Toinen muistamisen arvoinen tapaus oli, kun saimme vieraita Alppien suurimmista laskettelukeskuksista; paikoista kuten Val´di sere, Chamonix, Val Thorens ja Courchevel. He arvostivat vierailuaan Björköbyssä. Jälkeenpäin saimme tilauksia kaikilta ja siten 80 prosenttia Ranskan markkinoista. Tuloksena syntyi useita työpaikkoja ja tuloja kunnallemme moneksi vuodeksi eteenpäin.

Kukaan vieraistamme ei ole koskaan tiedustellut sen paremmin kunnan kokoa kuin viereisen kaupungin asukasmäärää.

Monen menestyneen yrityksen ja luovien asukkaiden ansiosta seudulla on hyvä infrastruktuuri; kansainvälinen lentokenttä,

lauttayhteys Uumajaan ja monia kansainvälisiä kuljetusyrityksiä Mustasaaressa ja Vaasassa ympäristöineen.

Seutu ja maantiede ovat yrityksen perustamisen kannalta ratkaisevia samoin kuin ammattimaisen työvoiman saanti ja joustava asiointi kunnassa. Edellytykset, ts. hyvät tontit sekä hyvä työvoima luovat mahdollisuudet turvatulle ja hyvälle taloudelliselle tulevaisuudelle.

Vaasa on hyvä yhteistyökaupunki. Saaristo ja edellytykset eivät katoasi liitoksen myötä, mutta uskomme kuitenkin, että Mustasaaren kunta hallinnoi omaisuuttaan ja resurssejaan itse parhaiten.

Pidämme myös hyvin tärkeänä, että hallintokielenä säilyy ruotsi. Jos kaikki tässä mainittu jatkuu samassa hengessä kuin tähänkin saakka, investoimme mekin jatkossa paikallisesti ja palkkaamme väkeä, jotta kuntamme ja seutumme tulisi entistäkin houkuttelevammaksi ja vahvemmaksi.

4

MUSTASAAREN TULEVAISUUS

HOITO

Sairaanhoito tarkastelussa TEKSTI: Michael Luther

Sairaanhoitopiirin johtaja Marina Kinnunen haastateltavana Pitääkö potilaiden lähteä Seinäjoelle tai muihin sairaaloihin saadakseen erikoissairaanhoitoa?

– Vaasan keskussairaala ei ole katoamassa mihinkään. Tarjoamme edelleen alueemme väestölle kaksikieliset palvelut ja kehitämme toimintaa jatkuvasti.

Liikevaihdosta noin 1%, eli ei paljoa, menee Seinäjoelle. Määrät ovat pysyneet suunnilleen samana usean vuoden aikana.

Yhteistyö Seinäjoen kanssa toimii sovitusti ja samalla tavalla kuin ennen. Hoidamme kuitenkin Vaasassa potilaat ja jos emme pysty tarjoamaan hoitoa siirtyvät potilaat pääasiassa yliopistosairaalaan.

Kustannuksissa katsottuna Yliopistosairaaloihin menee noin 10% liikevaihdosta eli noin 21,5 m€ vuoden 2018 aikana. Soiteen menee potilaita noin 4% liikevaihdosta, ja Soiten käyttö on ollut voimakkaassa kasvussa vuoden 2018 aikana. Kasvu on noin 27 % vuoden aikana eli noin 2 miljoonaa edelliseen vuoteen verrattuna.

Miten asetus laajasta päivystyksestä on vaikuttanut Vaasan Keskussairaalaan?

– On tärkeää huomioida, että emme menettäneet mitään erikoisaloja, mitä meillä on ollut tähän asti, mutta emme saaneet uusia velvollisuuksia. Olemme siitä huolimatta vahvistaneet akuuttilääketieteen osaamista. Meidän päivystys ei supistunut ja hoitoa saa yhtä hyvin kuin ennen asetuksen voimaantuloa. Tällä hetkellä päivystää 10 kliinistä erikoisalaa ja laboratorio. Päivystyksen osalta tulevaisuus näyttää ihan hyvältä. Toimintaa kehitetään väestön tarpeista lähtien edelleen.

Edelleen katsomme tärkeäksi, että Vaasa saisi laajan päivystyksen sairaalan statuksen. On selvää, että tällä statuksella on merkitystä tulevaisuudessa, kun sairaaloita kehitetään ja toisaalta keskitetään. Aiomme edelleen tehdä työtä sen eteen, että Vaasan keskussairaala nostetaan laajan päivystyksen sairaalaksi.

Miten erikoissairaanhoito kokonaisuutena toimii?

– Erikoissairaanhoito on kehittynyt jatkuvasti siitä huolimatta, että lainsäädäntö koko sote uudistuksen suhteen on ollut epäselvää. Päivystys- ja keskittämisasetus ovat laittaneet vauhtia toiminnan muutoksiin ja toisaalta ajaneet myös julkisen sektorin organisaatiot kilpailemaan keskenään asiakkaista. Vaasassa on 42 erikoisalaa ja joillakin aloilla on erikoislääkärivajetta. Erikoislääkäreiden rekrytointi ei ole helppoa. Joillain erikoisaloilla on koko Suomessa vain muutama kymmenen spesialistia, ne ovat kaikkein haastavimpia rekrytointeja. Tuomme esiin omaa

laadukasta sairaalaamme medioissa. Osa meidän rekrytointistrategiaa on kouluttaa erikoislääkäreitä itse.

Jonotilanne on kohtalaisen hyvä. Lääketieteellisesti arvioiden potilaat saavat hoitoa oikeaan aikaan. Tavoitteena on olla jonoton sairaala, koska se nähdään kilpailutekijänä tulevaisuudessa.

Emme ole joutuneet rajoittamaan mitä leikkauksia sairaalassa tehdään esim. ortopediassa Muutoinkin hallituksen keskittämissuunnitelmien vaikutukset ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Erikoisalojen ylilääkärit ovat arvioineet jo vuosia työnjakoa resurssi, turvallisuus ja laatunäkökulmista. Yritämme tehdä yhteistyötä siltä osin, että emme joutuisi luopumaan sellaisista toimenpiteistä, missä näemme, että meillä on edellytykset tehdä niitä laadukkaasti.

Mitkä ovat tulevaisuuden näkymät VKS:n toiminnan suhteen?

– Olemme kehittäneet Vaasan keskussairaalaa meidän strategian VKS 2025 ohjelman linjausten mukaisesti (http:// www.vks2025.fi/ ). Olemme panostaneet asiakkaan kokeman laadun kehittämiseen, potilasturvallisuuteen ja olemme myös joutuneet hakemaan kustannussäästöjä. Meillä on myös haasteita ja tällä hetkellä on tärkeää, että saamme hyvän palveluvalikoiman erikoissairaanhoitoa Pietarsaareen ja että pystymme koko alueella saamaan kehitettyä esimerkiksi digitalisaation avulla lähipalveluita.

Uskomme vahvasti, että Vaasaan keskussairaala tarjoaa tulevaisuudessa laajasti päivystävänä keskussairaalana kaksikielisesti laadukkaat palvelut alueemme väestölle. Erikoissairaanhoidon näkökulmasta pitäisimme erittäin tärkeänä alueellista sote- integraatiota. Sen tähden olemme vahvasti olleet mukana valmistelemassa jo mahdollista Pohjanmaan hyvinvointialueen perustamista, jos maakuntalainsäädäntöä ei saada voimaan.

Panostamme myös kärkiosaamiseen tulevaisuudessa.

Syöpätaudit ovat yksi vahva osaamisalue ja PET tutkimukset ovat oleellinen osa hoitoprosessia joillekin potilaille. Moderni PET laite on takeena sille, että syövän hoidossa olemme aivan kärkikastissa.

Mahdollisuudet tieteellisten tutkimusten osalta myös paranevat. Oma PET laite vahvistaa syöpätautien tutkimusvalikoimaa ja voisimme ehkä jatkossa lanseerata ”syöpätautien osaamiskeskuksen” - tästä ei siis ole virallista päätöstä kuitenkaan.

Meillä on myös muita painopistealueita ja kehityssuuntia. Kardiologia on yksi vahvuutemme, hoitotulokset ovat maan

KUVA: yksityinen

“

On tärkeää että VKS saa statuksen täyden päivystyksen sairaalana

parhaimmistoa. Meillä on erinomaisesti toimiva lastentautien ja synnytysten kokonaisuus. Muun muassa ortopedia, gastrokirurgia, akuuttilääketiede, korvataudit, hammas-ja suutaudit, ihotaudit, urologia,

yleiskirurgia, mikrobiologia, kliininen kemia, gynekologia, gastroenterologia, verisuonikirurgia, plastiikkakirurgia, endokrinologia ovat hyvin toimivia erikoisaloja, muitakin on mutta luettelo tulisi varsin pitkä.

On korostettava, että olemme vastuussa väestön kaikkien sairauksien hoidosta ja siksi ideologiamme on säilyttää vahvuudet ja parantaa sitä missä parannettavaa on.

Hoitotyössä on keskitytty kehittämään näyttöön perustuvaa hoitoa.

Panostamme myös potilasturvallisuuden kehittämiseen vielä vahvemmin tulevaisuudessa. Olemme vuoden alusta perustaneet potilasturvallisuuden osaamis- ja tutkimuskeskuksen ja kevään aikana haemme potilasturvallisuusprofessoria Vaasaan.

Miten lääkäreiden koulutus VKS:s tulee kehittymään?

– Tulemme jatkossa edelleen kehittämään sekä perusopetusta (kandidaatit) että

5

MUSTASAAREN TULEVAISUUS

erikoislääkärikoulutusta. Tuemme opetuslääkäreiden toimintaedellytyksiä ja parannamme kaikkea mikä lisää opiskelun sujuvuutta ja oppimisen helpottamista.

Tämä tehdään yhdessä erikoistuvien ja kandien kanssa sekä yliopiston kanssa. Opetussuunnittelija ja opetushoitaja ovat keskeisiä toimijoita tässä työssä.

Tiivis yhteistyö Turun yliopiston kanssa mahdollistaa käytännöllisten ratkaisujen tekemisen nopeasti ja joustavasti. Uutena asiana olemme aktiivisesti selvittämässä Ruotsissa opiskelleiden lääkäreiden ”allmän tjänstgöring”- vaiheen suorittamista Vaasassa.

Miten VKS ja Pohjanmaa pärjää hallinto uudistusten myllerryksessä?

– Pohjanmaalla ollaan valmiita jos maakuntalainsäädäntö saadaan voimaan.

Sote integraatio on tärkeä asia, mutta uudistus tuo myös paljon haasteita. Rahoitus tulee valtiolta ja on suureksi osaksi tarveperusteista, joten se ei kohtele oikein hyvin aluettamme ja tuokin säästöpainetta. Mutta jos lainsäädäntö tulee, niin olemme valmiit aloittamaan Pohjanmaan maakuntana.

Sote- integraatio on eduksi alueemme väestölle vaikka hallituksen SOTE -uudistus kaatuisi. Pohjanmaan hyvinvointialuemallissa saamme yhdessä linjata alueella enemmän asioita, kun jos maakuntalainsäädäntö tulee. Pystymme paremmin ottamaan huomioon Pohjanmaan erityispiirteet.

Päämäärä on tehdä alueemme väestölle vielä paremmin toimivat palvelut, se on toki tärkein tavoite. Kattavia lähipalveluita on korostettu tärkeäksi alueellamme ja siihen suuntaan tulee toimintaa kehittää.

Erikoissairaanhoito on yhtenä tasavertaisena toimijana sosiaali- ja perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa mukana valmistelussa. Tärkeää on löytää tiiviimpi yhteistyö näiden eri sektoreiden välille asiakkaiden parhaaksi.

Rahoitus on suuri haaste hallituksen SOTE-mallissa. Se vaatii toiminnan tehostamista ja kustannusten karsimista koska muuten saattaa joutua selvitysmaakunnaksi.

Pohjanmaan hyvinvointialueen mallissa rahoitus on erilainen, joten paikallisesti voidaan päättää miten paljon rahaa sote-palveluihin halutaan laittaa.

Valinnanvapausmallin hyväksyminen on vielä vaiheessa. Vaikutukset ovat kuitenkin lievemmät kun aiemmin esillä olleiden mallien.

On myös keskusteltu mahdollisesta sairaaloiden ”yhteenliittymästä” laajemmalla pohjalla ERVA-alueilla.

Miten tämä voisi vaikuttaa VKS:n toimintaan?

– Monella erityisvastuualueella kehitetään yhdessä uudenlaisia malleja esimerkiksi Pohjoisessa osuuskuntamallia ja Tampereen seudulla kahdeksan tähden sairaalaa.

Yksityinen sektori on tullut voimakkaammin mukaan kilpailuun viime vuosina.

Olimme äsken vierailulla Turussa yhdessä Porin hallituksen ja virkamiesten kanssa.

Sovimme yhteisen vision ja strategian päivittämisestä siten, että valtuustot saavat hyväksyä ne ennen kesää. Strategiassa on tarkoitus linjata millaista yhteistyötä tulevaisuudelta haluamme.

Mustasaari SOTEn jälkeen MICHAEL LUTHER

S

ILLOIN TÄLLÖIN KUULEN

väitettävän, ettei oma kunta ole tärkeä SOTEn jälkeen, koska puolet toiminnasta katoaa.

Luonnollisesti on arvokasta, että kunnassa on vanhustenhuolto ja terveyskeskus. Haluamme tietenkin pitää Solgårdin, Aspgårdenin, Helmiinan ja terveyskeskuksen Mustasaaressa, vaikka ylläpitäjä ja maksaja onkin toinen.

asukkaita kannattaa kuulla ennen erilaisia prosesseja ja niiden aikana. Se helpottaa työtä ja tuottaa tuloksena yhdyskunnan, jossa kaikkien on helppo tuntea olevansa kotona. Mustasaarelaisten arjen kannalta yhdyskuntarakentamisella on keskeinen merkitys. Meillä on suuri vapaus rakentaa isiemme maille tai kunnan kaava-alueille lainsäädännön ja yhdyskuntasuunnittelun sääntöjen ja direktiivien sallimissa rajoissa.

KUNTA ON KUITENKIN paljon muutakin

kuin sosiaali- ja terveydenhuolto. Monet muut toiminnot koskettavat monia meistä huomattavasti useammin tarjoten turvallisen ja elämänlaatua lisäävän lähiyhteisön.

Lapsiperheille päivähoito, peruskoulu ja lukio ovat päivittäisiä toimintoja. On tärkeää, että ne ovat mukavan lähellä ja että on helppo saada yhteys lapsistamme ja nuoristamme päivittäin huolehtiviin työntekijöihin. Sama koskee päätöksentekijöitä, jotka vastaavat siitä, että kaikki toimii. Onhan meillä ollut ajoittain kiivaita keskusteluja kouluista ja päiväkodeista. Minne ne sijoitetaan? suuria vai pieniä? lähelle vai kauemmas? Voimme kuitenkin luottaa siihen, että vaikeistakin asioista päättävät päätöksentekijämme ovat juurevasti kiinni mustasaarelaisten arjessa ja tuntevat heidän lähiyhteisönsä.

Se on aina parempi, kuin että joku asiaan perehtymätön tekee päätöksiä kauempana vain eurojen ohjaamana.

TYÖ- JA KOULUPÄIVÄN JÄLKEEN

lapset, vanhemmat ja ikäihmiset saavat vapaa-ajansisältöä ja laatua elämäänsä Botniahallissa, Stundarsissa, laduilla, kuntopoluilla, aikuisopistossa, kirjastossa, musiikkiopistossa, kuoroissa ja yhdistyksissä. Mustasaaressa suuri osa vapaa-ajantoiminnasta toimii kunnan ja eri alojen ”aktivistien” yhteispelin ansiosta.

Olemme oppineet rakentamaan yhdessä lähiyhteisön, jossa on tilaa kaikille ja jossa kaikki ovat tervetulleita harrastamaan haluamaansa. Samalla myös lähellä asuvien päätöksentekijöiden on helppo vaikuttaa ja tehdä aloitteita toiminnoista, jotka voisivat tuoda enemmän iloa monen elämään.

MUSTASAAREN HYVIIN JA tärkeisiin

toimintoihin kuuluu myös lähiyhteisön kehittäminen ja suunnittelu. Laadimme kaavoja ja päätämme niiden toteutuksesta aidossa vuorovaikutuksessa asukkaidemme kanssa. Rakentaminen ja asuminen perustuu asukkaiden todellisuuteen ja arkeen. Virkamiehemme ovat oppineet, että

KUVA: yksityinen

JA VIIMEISIMPÄNÄ, mutta ei suinkaan vähäisimpänä mainittakoon, että meillä on Mustasaaressa lähiyhteisö, jossa asukkaiden ja päätöksentekijöiden sekä virkamiesten välillä on lyhyt matka.

Suomen demokratian peruskiviin kuuluu, että valta tulee kansalta. Itsehallinto, jota me Mustasaaressa olemme rakentaneet siitä lähtien, kun nykyinen kunta luotiin 1973, on vailla vertaansa maassamme.

Meillä on laaja edustus kunnan eri osista valtuustossa ja lautakunnissa; lähes jokaisesta kylästä. Joskus tuntuu, että olemme tottuneet niin hyvään, ettemme näe sitä, ja uskomme ruohon olevan aidan toisella puolella vihreämpää. Demokraattisen itsehallintaoikeutemme korvaaminen vailla valtaa olevilla aluelautakunnilla on kuin joisi korviketta kahvin sijasta. Meidän ei tarvitse tehdä sitä, vaikka sosiaali- ja terveydenhuollolla ehkä saakin toisen ylläpitäjän.

6

MUSTASAAREN TULEVAISUUS

KUNTALAISET

Nuoren miehen vahva näkymys TEKSTI JA KUVA: Dan Örndahl

27- vuotias Tuomo Sivonen on asunut koko elämänsä Sepänkylässä, nykyisin Eteläniityntiellä kivenheiton päässä Vaasan rajalta. Hänen vanhempansa Kaija Linna ja Heikki Sivonen rakensivat alueelle uuden omakotitalon 1990-luvun puolessa välissä ja ovat asuneet ja viihtyneet Mustasaaressa jo 1980-luvulta lähtien.

T

UOMO OPISKELEE nyt Hallinto-

tiedettä Vaasan yliopistossa. Perhe painottaa, että he ovat alusta lähtien olleet erittäin tyytyväisiä Mustasaaressa saatuihin palveluihin. Koskaan ei ole ollut kieliongelmia, vaikka median kautta toista välillä on väitetty.

Perheen mukaan Mustasaaressa on erinomaisen paljon erilaisia harrastusmahdollisuuksia ja Tuomo on erityisen tyytyväinen kirjastoon. Hän toteaa, että harvassa maalaiskunnassa on pääkirjaston lisäksi sivukirjastoja ja vielä kirjastoautokin.

Esimerkiksi Vähässäkyrössä pääkirjasto

muutettiin omatoimikirjastoksi ja Tervajoen kyläkirjasto suljettiin yhdistymisen jälkeen.

Perhetuttavat Seinäjoen ja Kauhavan alueelta ovat Sivosten mukaan huomanneet, kuinka palvelutaso maaseudulla on laskenut yhdistymisen jälkeen Seinäjoen ja Kauhavan alueella. Esimerkiksi Kauhavalla on johtavalta tasolta todettu, että yhdistymissopimuksessa mainittuja osa-alueiden investointeja ei välttämättä enää tarvitse tehdä. Yhdistymisinnostuksen lyhytnäköisyys on johtanut siihen, että kunesimerkiksi alueen kaupungeista muutetaan niin silloin mennään Etelä-Suomeen tai Tampereen alueelle.Tämä poikkeaa Vaasan tilanteesta, Vaasasta huomattavasti suurempi osuus muuttaa lähikuntiin ja seudun väkiluku pysyy muuttumattomana.

Tarkkana nuorena miehenä Tuomo on tutustunut sekä liitossopimusehdotukseen että myös sitä edeltävien työryhmien lausuntoihin. Hänen mielestään on erittäin vaikeata löytää asioita, joista olisi parannuksia Mustasaarelaiselle. Tulevaisuuden visiot löytyy kyllä mutta hataralla visiolla hyvin hoidettua ja toimivaa kuntaa ei kannata antaa pois. Tuomo on myös hyvin huolestunut Vaasan taloudenpidosta.

Nykyisestä mittavasta Vaasan kaupunkikonsernin velasta ja kaupungin alijäämästä sekä mittavista tiedossa olevista ja tulevista tai ei kerrotuista investoinneista on hyvin vähän kerrottu.

Ensimmäinen hallipäällikkö TEKSTI: Lena Gammelgård

Kun Botniahalli vihittiin 1997, paikalla oli Jaakko Hyytinen kuntayhtymän ensimmäisenä työntekijänä. Hallimestarina hän tuli tutuksi kävijöille, ja nykyisin hänet näkee usein eri yhteyksissä Sepänkylässä.

J

AAKKO HYYTINEN on syntynyt ja

kasvanut Vaasassa, jossa hän myös kouluttautui rakennusinsinööriksi.

Koulutuksen jälkeen hän asui muutamia vuosia Espoossa ja muutti sitten Koivulahteen siirtyessään Kvebon palvelukseen.

Jaakko asui perheineen Koivulahdessa myös aloitettuaan Botniahallin hallimes-

tarina, mutta muutti noin vuoden kuluttua Sepänkylään, jossa asuu edelleen.

Varhaisena sunnuntaiaauna syksyllä 2009, kun Jaakko oli kotipihallaan aikeissa kiinnittää koiransa juoksuliinaan, häntä heikotti. Hän ajoi keskussairaalaan, jossa todettiin hänen saaneen aivoverenvuodon.

Tästä alkoi aivan uusi elämäntilanne.

Kuntoutus ja sopeutuminen uuteen arkeen alkoi erilaisilla harjoituksilla. Hän osallistui mm. monen vuoden ajan terveyskeskuksen voimisteluryhmään. Häntä vaivaa edelleen kahtena näkeminen, ja hän tarvitsee rollaattorin tukea kävellessään.

Mopollaan hän voi kurvailla vapaasti, ja kuvaileekin asuinpaikkaansa kannaltaan parhaaksi mahdolliseksi. Sepänkylässä on kaikki tarvittavat palvelut ja laaja valikoima erilaisia vapaa-ajanharrastuksia myös autottomalle. Vain kalenteri rajoittaa osallistumista kaikkeen tarjontaan.

TUOMO SIVONEN • Sepänkylä Paikallisdemokratia kiinnostaa Tuomoa ja aluelautakunnat ovat hänen mielestään huono korvike verrattuna omaan ehdokkaan vaikuttamiseen oikeassa lautakunnassa ja valtuustossa. Esimerkiksi Nurmossa (ent. Seinäjoen naapurikunta) asuva perhetuttava oli todennut, että vaikuttaminen ei enää innosta, koska Seinäjoella ei heitä kuunnella. Vaasassa vallitseva hierarkinen järjestelmä on jäykkä ja poikkeaa Mustasaaren hyvin toimivasta työskentelytavasta.

Sekä Tuomo että hänen vanhemmat kehuvat kuinka hyvin kunta on hoitanut suomenkielisten kouluasiat. Median kautta viime aikoina esitelty kritiikki Mustasaa-

Jaakko asuu nykyisin Sepänkylän keskustassa, jossa hänellä on avustaja 50 tuntia viikossa auttamassa ruoanlaitossa ja muissa kodin arkiaskareissa. Myös kunnan apuvälinepalvelu arjen helpottamiseksi on toiminut joustavasti. Kesäisin hän oleskelee mielellään Teugmon mökillään, joka oli rakenteilla hänen sairastuessaan, mutta valmistui sittemmin.

Jaakolla on tiivis viikko-ohjelma. Maanantaisin hän osallistuu aikuisopiston ilmaiseen IT-koulutukseen ja ajaa sitten yhdessä kaverin kanssa Vuorikodin kuntosaliin Vaasaan AVH-yhdistyksen voimaharjoituksiin. Joka toinen tiistai pelataan pidroa Sepänkylän Folkhälsanilla ja keskiviikkona on vuorossa aikuisopiston istumajumppa ja juttutupa. Torstaisin treenataan kaverin kanssa Botniahallissa ja perjantaiaamupäivisin on vuorossa aikuisopiston puhemylly. Botniahallissa treenaaminen maksaa vain kaksi euroa kerta, mitä Jaakko pitää hyvin edullisena palveluna. Lauantai on lepopäivä, mutta sunnuntaisin hän osallistuu Vasa svenska synskadade -yhdistyksen järjestämään vesijumppaan Folkhälsanin altaassa Sepänkylässä.

Jaakko oli viime kunnallisvaaleissa Mustasaaren suomenkielisten kunnallisjärjestön ehdokkaana ja toimii nyt valtuuston neljäntenä varajäsenenä sekä ra-

ressa asuvien suomenkielisten syrjinnästä ihmetyttää. Perhe on myös huomannut, että Mustasaari ylläpitää (tai avustaa) sivukylien urheilukenttiä ja kaukaloita.

Sepänkylän Botniahalli on myös puoleksi kunnan omistuksessa. ( Vaasa omistaa toisen puolen) Tällä hetkellä pienetkin seurat Mustasaaresta saa aikoja Mustasaaren kiintiöstä, kun Vaasan kiintiö on miltei aina täynnä edustusjoukkojen varauksilla.

Tuomo ottaa myös esille monesti esillä olevan väitteen, että kaupungin koolla on niin suuri merkitys. Hän oli tarkasti tutustunut Itä-Suomen Yliopiston tutkimukseen missä selvästi todettiin, että yrityksille koko seudun edut – ei pelkästään yhden kaupungin väestömäärä- ovat ne tärkeimmät. Hyvänä esimerkkinä Tuomo mainitsee Kotkan nostamisen esille yhdeksi akkutehtaan rakennuspaikaksi, vaikka kaupungin väkimäärä on vain 53.500.

Puhuttiin lopuksi myös valtuustotyöstä ja Tuomo ihmetteli, miksi kokemus ja tutkimustieto painaa niin vähän, kun isoja päätöksiä viedään läpi. Tuomon näkemys on, että usein nuoret kuntaliitosta kannattavat valtuutetut luulevat suuremman kunnan vauhdittavan heidän pääsyään eteenpäin politiikassa.

Keskustelu Sivosen perheen kanssa oli hauska ja antoisa, sekä vahvisti uskomuksemme että itsenäinen. Mustasaari pärjää tulevaisuudessakin. Sivosen perhe menee luonnollisesti äänestämään itsenäisen Mustasaaren puolesta.

JAAKKO HYYTINEN • Sepänkylä

kennuslautakunnan, vammaisneuvoston ja ESKOOn valtuuston varsinaisena jäsenenä. Hän sanoo osallistuvansa Vaasan ja Mustasaaren liitosäänestykseen, mutta ei ole vielä päättänyt kantaansa.

7

MUSTASAAREN TULEVAISUUS

YHDYSKUNTARAKENTAMINEN

Uuden suurkunnan rakennusvalvonnassa vielä paljon avoinna

Taloudellisia avainlukuja

KENTH NEDERGÅRD

– Uuden kunnan suureksi haasteeksi muodostuu uusi rakennusjärjestys, jossa sovelletaan Mustasaaren ja Vaasan rakennusjärjestysten parhaita paloja, uskoo Mustasaaren johtava rakennustarkastaja Michael Ek.

J

os liitos toteutuu, nykyiset rakennusjärjestykset toimivat rinnakkain, kunnes uusi yhteinen on laadittu.

– Mitä takeita meillä on siitä, ettei Vaasan rakennusjärjestyksestä tule dominoiva, miettii Michael.

– Uudessa rakennus- ja valvontalautakunnassa on kolmetoista luottamushenkilöä, joista neljä Mustasaaresta. Mikä vaikutusvalta heillä on kiistakysymyksissä?

Mustasaari ja Vaasa sijaitsevat vierekkäin, mutta rakentamisen edellytykset ovat melko erilaiset.

– Vaasassa rakennetaan pääosin asemakaava-alueille, Mustasaaressa pääosin maaseudulle, asemakaavoittamattomille alueille, kertoo.

– Mustasaaressa on useita osayleiskaavoja, jotka mahdollistavat yksinkertaisemman rakennuslupamenettelyn; Sulva, Tölby-Vikby, Södra Vallgrund ja Sepänkylä.

Suunnitteilla ovat lisäksi Karperön-Singsbyn ja Koivulahden kaavat ja myöhemmin Raippaluoto.

Vaasassa tarvitaan aina poikkeaminen tai tarvehankintalupa, jos joku haluaa rakentaa kaavoittamattomalle alueelle.

Toinen suuri ero kuntien välillä on rakennuslautakunnissa päätettävien asioiden lukumäärä ja laatu. Vaasassa useimmat rakennusluvat tehdään viranhaltijapäätöksinä ja Mustasaaressa taas koko rakennuslupakäsittely tapahtuu lautakunnassa. Vaasassa vain tarveharkinta- ja poikkeamisluvat käsitellään lautakunnassa strategisempien rakentamisasioiden ohella. Uudessa organisaatiossa on tarkoitus olla erityinen lupajaosto, joka huolehtii rakentamisen laajuudesta kaava-alueiden ulkopuolella ja kaavoittamattomilla ranta-alueilla. Perinteiset rakennusluvat hoidetaan virkapäätöksinä, ”Vaasan tavalla”.

Ympäristö-, ympäristöterveys- ja eläinlääkintäasioissa viimeistä sanaa tuskin on vielä sanottu. Mustasaari toimii tällä hetkellä Länsirannikon ympäristöyksikön isäntäkuntana. Yksikkö on Närpiön, Kaskisten, Kristiinankaupungin, Vöyrin, Maalahden, Korsnäsin ja Mustasaaren yhteistoimintaelin.

– Yhteistyö Länsirannikon ympäristöyksikön kanssa toimii hyvin Mustasaaressa, toteaa Michael.

– Meillä on hyvä yhteys ja voimme käydä keskusteluja, lausunnot saadaan nopeasti ja he osallistuvat kaikkiin tarpeellisiin

TEKSTI: Leif Bengs

K

UNNAN TILINPÄÄTÖS kattaa kunnan/kaupungin oman toiminnan kunnan/kaupungin liikelaitosten toiminta mukaan lukien. Mustasaaren tilinpäätös ei sisällä liikelaitoksia, mutta vesihuoltolaitoksella on erilliskirjanpito.

Vaasan kaupungin tilinpäätökseen sisältyy neljä liikelaitosta, Pohjanmaan pelastuslaitos, Vaasan Vesi, Vaasan aluetyöterveys ja Vaasan Talopalvelu.

KUNTAKONCERNI Kuntakonsernin tilinpäätös koostuu konserniyhteisöjen tilinpäätöksistä. Kuntakonsernin muodostavat kunta ja sen tytär- ja sidosyhteisöt sekä kuntayhtymät, joiden jäsen kunta on.

Mustasaaren kuntakonserni sisältää kolme tytäryhteisöä (omistusosuus >50 %), kolme sidosyhteisöä (omistusosuus <50 %) ja kuusi kuntayhtymää.

Vaasan kaupungin kuntakonserniin kuuluu 24 tytäryhteisön lisäksi kaksitoista sidosyhteisöä ja kuusi kuntayhtymää.

Michael Ek. Kuva: ylsityinen

katselmuksiin. En tiedä, miten hyvin tämä toimii Vaasassa.

Kuntaliitossopimus sisältää alueellisen valvontajaoston ja alueellisen ympäristöjaoston, jotka korvaavat nykyisen organisaation. Mutta ensimmäiset neuvottelut kuntien alueellisesta yhteistyöstä on aloitettu vasta äsken, emmekä vielä tiedä hyväksyvätkö muut kunnat tämän mallin.

Rakennusvalvonta toimii Mustasaaressa hyvin. Henkilöstöllä on hyvä paikallistuntemus, he tekevät hyvää yhteistyötä ja omaavat oikean osaamisen.

– Toivon, ettei meneillään oleva prosessi johda kuntien työntekijöiden irtisanoutumiseen, sanoo Michael.

Rakennusvalvonnan sijainnista ja työnjaostakaan ei ole sovittu.

– Minusta rakennusvalvonta voisi olla Mustasaaressa, hän toteaa.

On edelleen useita asioita, joita liitossopimusesityksessä ei tarkenneta. Jos tosiaan olisi haluttu luoda uusi ja hyvin toimiva organisaatio, olisi tullut varata riittävästi aikaa. Mustasaarella ei ole kiirettä. Se mitä sopimukseen on kirjattu, pätee, kaikki muu on toiveajattelua. Käsillä on nyt sopimus, jossa on avoimia asioita, ja on ilmeinen vaara, että uudelle kaupungille luotavat direktiivit ja määräykset noudattavat enemmistön tahtoa.

Taloudellinen kehitys Liitossopimusesitys ei sisällä yhteisen kunnan talousennustetta. Tiedämme kuitenkin jo nyt, että kuntien talousarviot vuosille 2018 ja 2019 eivät tule toteutumaan. Sekä Vaasa että Mustasaari ovat vahvasti alijäämäisiä vuonna 2018. Vuoden 2019 laskelmat näyttävät ylijäämäisiltä. Vaasan arvioitu ylijäämä ei kuitenkaan riitä kattamaan alijäämäkertymää. Vuoden 2019 jälkeisille vuosille laadittuja taloussuunnitelmia on siksi tarkistettava.

Kaupungin alijäämälle omistetaan sopimusesityksessä vain lyhyt maininta: ”Jos uudella kunnalla on tilinpäätöksessä 2020 kertynyttä alijäämää taselaskelmassa, uuden kunnan tulee vuoden 2021 aikana ryhtyä toimenpiteisiin tämän alijäämän eliminoimiseksi.”

Suunniteltuja toimenpiteitä ei mainita, mutta mahdollisuudet ovat rajalliset. Pitkällä aikavälillä talous on saatava tasapainoon. Tuloja on lisättävä ja menoja vähennettävä, ts. maksuja ja veroja on korotettava, henkilöstökustannuksia alennettava ja palveluja supistettava

Kunta

Kunta

Käyttötulot (€/asukas)

Yli- / alijäämäkertymä (€/asukas)

Toimintatuotot + verotulot + valtionosuudet 6 764

7 323

0

8 000 7 000

Mustasaari

1

Vaasa

-2 000

5 000

-3 000

4 000

-4 000

3 000

-5 000

2 000

Mustasaari

Vaasa

Taloudellisia tunnuslukuja – tilinpäätös 2017

-1 000

6 000

1 000

-6 000

-6 165

91,1 % av ink.

0

-7 064

96,5 % av ink.

-7 000 -8 000

Taloudellisia tunnuslukuja – tilinpäätös 2017

Kommunen

Lånestock (€/inv.)

4 500

3 836 3 456

4 000 3 500 3 000

8

MUSTASAAREN TULEVAISUUS

HYVÄT MUSTASAARELAISET LEIF BENGS, TOMAS BÄCK, LENA GAMMELGÅRD, ALICE LILLAS, CAROLA LITHÉN, MICHAEL LUTHER, PATRIK PADA, ULLA-MAJ SALIN, DAN ÖRNDAHL

TÄMÄN LEHDEN LAATIJAT ovat vakuuttuneita siitä, että Mustasaari on

paras kunta asukkaillemme nyt – ja tulevaisuudessa. Liitoksen puolestapuhujatkin sanovat, ettei liitos tuo mitään parannusta mustasaarelaisille, sillä asiat ovat meillä jo niin hyvin. Siitä olemme samaa mieltä.

Mustasaari on kunta, jossa asukkaat tuntevat olonsa turvalliseksi ja osalliseksi ja jossa maalaisuus ja yhteenkuuluvaisuus ovat keskeinen osa väestön identiteettiä.

Vaasanseutu on maan huipulla elinvoiman, hyvinvoinnin, koulutuksen, yrittäjyyden, työllisyyden ym. suhteen. Ei ole mitään merkkejä siitä, että tähän olisi tulossa muutos.

Käsityksemme on, että voittavaa joukkuetta ei pidä muuttaa. Meillä on tarvittavat menestystyökalut jatkossakin niin omassa kunnassa, Vaasanseudulla kuin Pohjanmaalla.

MUSTASAAREN KUNNANVALTUUSTO hyväksyi vuonna 2018 yksimielisesti vuoteen

2030 ulottuvan strategian, joka sisältää visioita itsenäiselle kunnalle. Strategiassa on kunnianhimoisia suunnitelmia kunnan edelleen kehittämiseksi siten, että asukkaat ovat keskiössä. Strategia katsoo samalla kuitenkin pitkälle tulevaisuuteen yli kuntarajojen.

MYÖS VAASANSEUDULLA ON tulevaisuudenuskoa ja kaikki edellytykset jatkaa Suo-

men menestyksekkäimpänä alueena, samoin kuin Pohjanmaalla menestyksekkäänä maakunta. Meillä on hyviä tulevaisuusstrategioita, eikä nk. ”strateginen liitos” tuo mitään lisäarvoa maassamme meneillään olevaan kaupunkien väliseen kilpailuun. Sitä kilpailua eivät ratkaise kaupunkien väestöluvut, vaan se, miten hyvin alueella onnistutaan luomaan työpaikkoja, monipuolista koulutusta, toimivia yhteyksiä, yrittäjyyttä, kansainvälisyyttä, hyvinvointia, hyviä palveluja, hyviä asuinympäristöjä ja uskoa omaan osaamiseen. Kaikki nämä tekijät ovat jo Vaasanseudulla hyvässä hoidossa.

KUNTALIITOKSISTA SAADUT kokemukset osoittavat, että ne eivät säästä kustannuk-

sia ja etteivät liitosalueet vedä lisää asukkaita tai yrityksiä. Lisäksi käy usein niin, että palveluja keskitetään ja keskuspaikkakuntaa kehitetään liitoskunnan periferian köyhtyessä. Miksi luopua hyvin toimivasta ja turvallisesta Mustasaaresta ilman, että liitoksesta olisi osoitettu olevan hyötyä kuntalaisille tai Vaasanseudulle kokonaisuutena? Käsillä oleva liitossopimus sisältää monia korkealentoisia tavoitteita ja hurskaita toiveita. Mutta siitä puuttuvat realistiset suunnitelmat siitä, miten valoisa tulevaisuus saavutetaan. Siitä puuttuu myös kieliä, palveluverkkoa ja asukkaiden arkea koskeva vaikutusten arviointi. Nämä asiat olisi luonnollisesti tullut selvittää. Hyvää tulevaisuutta ei voi rakentaa hurskaille toiveille vailla todellisuuspohjaa.

TÄMÄN LEHDEN LAATIJAT ovat entisiä ja nykyisiä Mustasaaren kunnan luottamus-

henkilöitä. Vuoden 2017 vaaleissa 1 500 asukasta antoi luottamuksensa ja valtuutuksensa puhua puolestaan niille meistä, jotka nyt ovat valtuustossa. Kannamme vastuumme nykyisistä ja tulevista mustasaarelaisista suurella vakavuudella. Käsityksemme on, että mustasaarelaisten, Vaasanseudun ja Pohjanmaan parhaan tulevaisuuden voi rakentaa itsenäinen, vastuullinen ja vahva Mustasaari luottamuksellisessa vuorovaikutuksessa seudun muiden kuntien ja maakunnan kanssa – kuten tähänkin saakka.

TOIVOMME JA USKOMME sinuun, joka olet samaa mieltä kanssamme siitä, että mus-

tasaarelaisten paras tulevaisuus rakennetaan siten, että mustasaarelaiset saavat jatkossakin päättää ja hallita omaa kuntaansa. Sinun mahdollisuutesi vaikuttaa on kansanäänestyksessä 17.3.2019. Käytä mahdollisuuttasi ja ilmaise mielipiteesi. Tämä on Mustasaaren modernin historian tärkein asia. Selvä ja yksiselitteinen kansanäänestystulos ohjaa kunnanvaltuustoa 2.4.2019. Ääntäsi tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

Seuraa mietä Facebookissa www.fb.com/korsholmsframtid

FAKTA

21.9.2017 Mustasaaren kunnanvaltuusto päätti aloittaa liitosneuvottelut Vaasan kaupungin kanssa.

17.3.2019 Kansanäänestys. Sinä ja kaikki muut mustasaarelaiset saavat sanoa mielipiteensä tulevaisuudesta.

7.1.2019 kunnanhallitus päätti äänestyksen jälkeen, että laadittu liitossopimus asetetaan nähtäville.

2.4. 2019 Mustasaaren kunnanvaltuusto päättää kunnan itsenäisyydestä tai liitoksesta Vaasan kanssa.

Neuvoa-antavalla kansanäänestyksellä, joka järjestetään 17.3 2019 ennen kuin valtuusto käsittelee esityksen liitoksesta Vaasan kaupunkiin, tulee olemaan ratkaiseva merkitys sille, miten valtuutetut äänestävät. On siis erittäin tärkeää, että käytät vaikutusmahdollisuuttasi ja osallistut kansanäänestykseen.