Julkaisija: Scandic Trans Varastotie 14 65610 Mustasaari
Tuotanto: bySand and Kustmedia
Tomitusneuvosto: Mikael Löfqvist, Johan Lövdahl, Helena Perätalo, Carola Bäckström, Anna Sand, Lisbeth Bäck
Teksti ja kuvat: Anna Sand/bySand
Käännös: Lingvafix Communications
Ulkoasu ja taitto: Kustmedia
Painotalo: Waasa Graphics 2026
Kansikuva: Linda Svarfvar
Henkilöstön hyvinvointi
Meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan hyvinvointiimme. Kun työ ja vapaa-aika ovat tasapainossa, jaksaminen vahvistuu, työ tuntuu mielekkäältä ja edellytykset pitkäaikaiselle työssä viihtymiselle paranevat. Työnantajana meillä on tärkeä vastuu nähdä ihminen työn takana ja olla kiinnostuneita hänen hyvinvoinnistaan. Samalla meidän on kyettävä luomaan työympäristö, jossa vallitsee ymmärrys, välittäminen ja keskinäinen tuki. Työelämän ulkopuoliset tapahtumat heijastuvat väistämättä myös työarkeen. Siksi on tärkeää, että kohtaamme toisemme arvostavasti, vastuuntuntoisesti ja riittävällä herkkyydellä – ylittämättä kuitenkaan henkilökohtaisia rajoja. Asettamalla ihmisen keskiöön rakennamme paitsi vahvempia yksilöitä myös vahvempaa yhteisöä ja parempaa työpaikkaa meille kaikille.
Kuljetusalalla työpäivä pitää monelle sisällään pitkiä jaksoja paikallaan istumista. Oivallista vastapainoa staattiseen työhön tarjoaa liikunta, joka on samalla tärkeä sijoitus terveyteen, energiaan ja työkykyyn pitkällä aikavälillä. Ihminen on luotu aktiiviseksi, mutta nykyarjessa liikumme usein huomattavasti vähemmän kuin kehomme hyvinvoinnin kannalta olisi tarpeen.
Pienilläkin askelilla on iso merkitys, joten tilaisuuden tullen kannattaa lähteä kävelylle, valita portaat hissin sijaan, varata hetki aikaa treenaamiselle tai liikkua edes vähän enemmän kuin edellisenä päivänä. Ajan mittaan vaikutukset alkavat näkyä – kehossa, jaksamisessa ja henkisessä hyvinvoinnissa.
Henkilöstön hyvinvointi on aina ollut yrityksen johdolle tärkeä asia. Siksi me Scandic Transillakin panostamme aktiivisesti työntekijöidemme jaksamiseen ja viihtymiseen.
Käymme jatkuvaa vuoropuhelua siitä, miten voimme parhaiten tukea ja ylläpitää henkilöstön hyvinvointia arjessa, ja yhteisillä kahvitauoilla puhe kääntyy usein liikuntaan, palautumiseen ja kokemuksiin hyviksi havaituista rutiineista. Monet työntekijöistämme hyödyntävät yrityksen tarjoamia liikunta- ja hyvinvointietuja, mihin mielellämme kannustamme. Myönteiset vaikutukset näkyvät myös käytännössä: sairauspoissaoloja on vähän ja vuosittaisen henkilökyselyn tulokset ovat erinomaiset.
Tämän vuoden Delivered-lehti nostaa keskiöön ihmisen. Myös logistiikka- ja kuljetusalalla ratkaiseva ero syntyy nimenomaan ihmisistä. Vaikka tekoälystä ja robotiikasta on jo tullut luonteva osa arkeamme, näemme ne ensisijaisesti työkaluina. Niiden tehtävä on helpottaa työtämme, ei korvata ihmistä.
– Mobidigistä ja faksista reaaliaikaiseen seurantaan ja AI-Johnnyyn
Käsin kirjoitetuista dokumenteista ja tiiviistä puhelinyhteyksistä reaaliaikaiseen seurantaan ja digitaaliseen viestintään – kolmen viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana kuljetusala on kokenut perusteellisen muutoksen.
Pitkäaikaisimmat työntekijämme muistelevat, millaista työ oli ennen ja miten kehitys on muovannut tämän päivän logistiikkaa.
Teksti: Anna Sand • Kuvat: Anna Sand & Jan Gullans
Scandic Trans sai alkunsa vuonna 1990 viiden kuljetusyrittäjän yhteisestä visiosta. Ajoneuvot ja liikenneluvat perustajilla oli ennestään, mutta muuten toiminta aloitettiin täysin nollasta.
– Göran Sandås ja Curt Löfqvist alkoivat soittaa läpi omia kontaktejaan kuljetusten toivossa. Jo saman vuoden lokakuussa Kerstin Berg palkattiin hoitamaan tuoreen yrityksen laskutusta ja taloutta, muistelee taloon vuonna 1993 tullut Pie Lassander
Aivan kaikki aina tilausten vastaanotosta kuljetusten suunnitteluun ja laskutukseen tapahtui manuaalisesti paperilla.
– Kuljetusten suunnittelu oli varsinainen palapeli. Pöydät täyttyivät lukuisista A4-arkeista, joille autojen rekisterinumerot oli merkitty. Näiden välillä siirreltiin sitten edestakaisin pienempiä lappuja, yrityksessä vuonna 1996 aloittanut Richard Romar kertoo.
SCANDIC TRANS
PERUSTETAAN
– 1990-LUVUN ALKU
• Manuaalinen työ
• Paperin määrä valtava
• Mobidigi, faksi ja NMT
Kaksi vuotta aiemmin kaikki työntekijät olivat saaneet käyttöönsä omat tietokoneet, mutta niissä oleva tietojärjestelmä soveltui lähinnä tekstinkäsittelyyn, ei kuljetusten suunnitteluun.
– Oikeastaan työ tehtiin kaksi kertaa – suunnittelu tapahtui paperilla, minkä jälkeen tiedot syötettiin järjestelmään, Richard kertoo.
Autoihin pidettiin aluksi yhteyttä analogisen Mobidigi-verkon kautta, mutta puutteellinen kattavuus rajoitti käyttöä.
– Joissakin autoissa se toimi, joissakin taas ei, Richard muistelee.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen idänrahti pyörähti käyntiin, mutta etenkin niillä reiteillä yhteydenpito kuljettajiin takkusi.
– Rajalla sai usein jonottaa pitkään, pahimmillaan jopa 38 tuntia, ja tullissa syynättiin tarkkaan asiakirjoissa vaaditut leimat ja muut yksityiskohdat, Pie kertoo.
Kuljetukset Venäjälle jatkuivat aina vuoteen 1999 asti, jolloin ruplan arvo romahti ja maan ostovoima katosi. Muutamaa vuotta aiemmin Suomesta oli tullut EU:n jäsen, mikä tarkoitti merkittäviä vapautuksia kuljetusalan sääntelyyn.
– Tullaus Ruotsiin poistui helpottaen kuljetusyritysten toimintaa huomattavasti, Pie muistelee.
NMT-järjestelmä mahdollisti matkapuhelinten käytön koko Pohjolassa, mutta toden teolla tilanne
1990-LUVUN PUOLIVÄLI
– EU JÄSENYYS JA
MUUTOKSET ALALLA
• Sääntelyn purkaminen ja toiminnan tehostaminen
– KOKO 1990-LUKU
• GSM-verkko mullistaa viestinnän VENÄJÄN LIIKENNE
• Byrokratia – asiakirjoissa tiukat vaatimukset
• Pitkät jonot rajalla
• Riskit ja kommunikaatiokatkokset
muuttui vasta GSM-verkon myötä.
– Viestintä ja yhteydenpito kuljetusalalla on kokenut merkittävän muutoksen viimeksi kuluneina vuosikymmeninä, Richard toteaa. Ennen olimme jatkuvasti puhelinyhteydessä kuljettajiin ja kaikki ohjeet annettiin suullisesti – olimme lähes aina puhelimessa. Tänä päivänä toimiston äänitaso on huomattavasti maltillisempi, sillä kaikki tapahtuu digitaalisesti, joko sähköpostitse tai sovelluksen kautta.
Joakim Lerbacka aloitti Scandic Transilla 2003, jolloin tekstiviestit olivat tavallisin tapa olla yhteydessä tien päällä oleviin autoihin.
– Tosin joillakin kuljettajilla oli silloinkin vielä faksi autossaan, hän muistelee.
Yrityksen siirryttyä käyttämään kuljetussuunnitteluun tarkoitettua LogiControl-järjestelmää työ muuttui perusteellisesti. Tietokoneen avulla tavara löysi tiensä oikeaan autoon ja oikeassa järjestyksessä.
– Navigoinnissa useimmat kuljettajat luottivat kuitenkin yhä karttaan – tai muistiinsa. Puhelinluetteloiden karttasivut olivat ahkerassa käytössä ja kuljettajat neuvoivat myös toisiaan, Joakim jatkaa. Digitalisointi jatkui yrityksessä koko 2000-luvun ja etenkin talouspuolella työ muuttui oleellisesti, kun rahtikirjojen käsittelyssä siirryttiin digitaaliseen skannaukseen.
– Näin rahtikirja saatiin heti yhdistettyä oikeaan tilaukseen, Pie selittää.
Vuonna 2019 koettu postilakko vauhditti kehitystä ja vuonna 2020 Scandic Transista tuli täysin paperiton toimisto.
– Pandemian ja etätöiden myötä loppuivat viimeisetkin paperiset kuljetustilaukset. Tiedämme jopa päivämäärän ja kellonajan, jonka jälkeen yrityksessä ei ole tulostettu ainuttakaan tilausta, Pie sanoo.
Toimiston korkeat paperipinot ovat jääneet pysyvästi historiaan – muutos, jota kaikki kolme haastateltua pitävät merkittävänä.
Muutosta entiseen on myös se, että harvalla asiakkaalla enää on omaa varastoa.
– Tänä päivänä autot toimivat varastoina. Toisekseen aikatauluissa on huomattavasti vähemmän joustoa
2000-LUVUN ALKU
– KASVU JA ERIKOISTUMINEN
• Ajoneuvojen määrä kasvaa moninkertaiseksi
• Erikoistuminen elintarvikekuljetuksiin
• Viimeinen paperinen lasku marraskuussa 2019
• 2019 lähtien kaikki rahtikirjat skannataan suoraan LogiControliin
Bredbacka kirjoituskoneellaan.
Tankkaus. Tosno 1994.
Faksi ja GSM löytyi kuorma-autoista.
Liikenteessä ei ole enää ainuttakaan kapelliautoa.
Gullans purkaa jäätelöä Moskovassa 1994.
kuin ennen, Joakim toteaa.
Ainuttakaan kapelliautoa ei Scandic Transilla enää ole liikenteessä. Jo 2000-luvun alussa yritys alkoi erikoistua lämpötilasäädeltyihin kuljetuksiin, ja tällä hetkellä kalusto koostuu etupäässä elintarvikekuljetuksiin soveltuvista ajoneuvoista.
– Jos katsotaan alaa yleisesti, on Suomen maanteillä tänä päivänä huomattavasti suurempi määrä ulkomaisia toimijoita Scandic Transin ollessa yksi harvoista yhtiöistä, joka on 100 prosenttisesti suomalainen, Richard sanoo.
2020-LUKU
– DIGITALISOINTI JA NYKYAIKAINEN LOGISTIIKKA
• Uudet terminaalit ja tytäryhtiö
• Viimeinen tilaus tulostetaan 21.3.2020
– nykyään suora hinnoittelu LogiControlissa
• Paperiton toimisto
• Tekoäly ja reaaliaikainen seuranta
• Kestävyystyö – HVO käyttöön 2020
SCANDIC TRANS 2030
• Kohti päästöttömiä kuljetuksia
• Asiakkaiden ensisijainen valinta
• 150-160 autoa
Arki tien päällä
On aikainen aamu. Suurin osa ihmisistä nukkuu yhä, mutta tien päällä päivä on jo alkanut. Scandic Transille ajavan Anssi Mäkinen Oy:n kuljettajaa Matias Koposta odottaa uusi kahden viikon työjakso. Lähde seuraamaan matkantekoa ratin takaa – Pohjanmaalta Ruotsiin ja sieltä taas takaisin Suomeen. Matkan varrelta ottamillaan kuvilla Matias kertoo, miten ajotunnit etenevät aina ensimmäisestä taukopaikasta viimeiselle etapille asti.
Texti: Anna Sand • Kuvat: Anna Sand & Matias Koponen
Useimmiten kuljettajaa vaihdetaan viikonloppuna. Matiaksen osalta vaihto tapahtuu tavallisesti Turussa, josta hän sattumoisin myös on kotoisin, vaikka nykyisin asuukin perheineen Nivalassa. Tällä kertaa vaihto osui poikkeuksellisesti maanantaiaamuun ja Pohjanmaalle. Matias hyppää rattiin Mustasaaren pääkonttorilla ja aloittaa matkan kohti Turkua tyhjällä autolla.
– Torstaina sain tietää mistä ja milloin ajo alkaa – useimmiten tieto tulee puhelimitse ajojärjestelijältä. Kaikki tilaukset sekä tiedot
lastaus- ja purkupaikoista tulevat suoraan MobileLite -sovellukseen, Matias kertoo.
Heti aamulla hän jo tietää, että Närpiössä autoon lastataan taimia, että auto on tulossa täyteen ja että kuorma puretaan Sunnessa Värmlannissa, noin 400 kilometriä Tukholmasta länteen.
Mutta minne tie vie sieltä ja mitä kaikkea kuljettajan työpäivään kuuluu? Lähde mukaan matkalle, joka seuraa pääpiirteissään yhtä Matiaksen työvuoroista.
Huomautus: Matka on esitetty tässä yksinkertaistetussa muodossa, eikä siihen sisälly kaikkia pysähdyksiä, odotusaikoja, taukoja tai työvaiheita.
Ajo lauttaan Turussa illalla klo 19.20.
Tankkaus/tauko ystävän kanssa Örebrossa klo 11.30.
Saapuminen taimien purkuun Sunnessa, Ruotsissa, maatilalle klo 18.00. Purku traktorilla. Purku kuitataan reaaliaikaisesti.
Kuljettajan vaihto, eli työvuoro alkaa Vaasan terminaalissa aamulla klo 9.00.
Taimien lastaus Närpiössä noin klo 13.00. Ruotsiin lähtee 38 lavallista taimia.
Aamulla klo 9.30. Paluukuorma Suomeen lastataan yhdessä kollegan kanssa Vansbrossa. Täysi kuorma pakaste-elintarvikkeita. Lämpötila tarkistetaan lastauksen yhteydessä. 1.
Aamu Tukholmaan saapuessa klo 6.30. Vastaanottajalle ilmoitetaan saapumisesta.
Saapuminen Viking Linen terminaaliin Tukholmassa klo 14.45.
Ateria laivalla klo 21.30.
Ajo lauttaan Tukholmassa klo 19.45.
Lastaamassa lisää tavaraa seuraavalta asiakkaalta klo.16:00.
Lastaus pääkaupunki seudulta yhdessä kollegan kanssa klo 15.00. Uusi kuljetustilaus vastaanotetaan digitaalisesti ajojärjestelystä – tilaus kuitataan digitaalisesti.
Viikkolepo Turun terminaalissa torstaiillasta lauantai-iltaan.
Auton pesu Rekka Spassa Liedossa torstaina klo 21.45.
Odottaa pakastekuorman purkua Vantaalla klo 11.30, purkuaika klo 12.00.
Auringonlasku laivan kannella.
Aamiainen ennen satamaan saapumista klo 6.45.
Kahvit vielä Kajtsun, Ristimaa Trucking kuljettajan kanssa ennen autokannelle siirtymistä.
Terminaalien valtteina kokonaispalvelu, nopeus ja läpinäkyvyys
Logistiikkaa ilman pullonkauloja
Scandic Transin omat terminaalit kolmella logistisesti strategisella paikkakunnalla mahdollistavat sujuvat ja joustavat varastopalvelut niin pääkaupunkiseudulla ja Turun seudulla kuin Pohjanmaan pääkonttorin yhteydessä. Kattavat ja asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioivat logistiikkakonseptit takaavat Scandic Transille erityisaseman alalla, ja kokonaispalvelun ansiosta yritys on yhä useamman asiakkaan ensisijainen valinta.
Teksti: Anna Sand • Kuvat: Anna Sand ja Linda Svarfvar
Matias Korte pitelee lankoja käsissään Turun terminaalissa.
Scandic Trans tarjoaa räätälöityä kokonaispalvelua niin terminaalikuin varastointipalveluissa – aina asiakkaan tarpeita ajatellen. Tiedonkulku varastonhallintajärjestelmästä voidaan integroida muihin, ulkoisiin järjestelmiin asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Terminaalien tarjontaan kuuluvat myös erilaiset lisä- ja lisäarvopalvelut, kuten pakkaus ja uudelleenpakkaus sekä luonnollisesti myös tavaran jakelu.
Logistisesta näkökulmasta terminaalien sijainti Kehä III:n varrella Vantaalla, Turun satamassa sekä valtatie 8:n tuntumassa on optimaalinen. Terminaalit vastaavat asiakkaiden moninaisiin tarpeisiin ja varmistavat tavaravirtojen sujuvuuden aina yksittäisistä lavoista suuriin volyymeihin ja erikoisrahtiin.
– Tuontitavaraa ajavat autot saapuvat terminaaleihin aikaisin aamulla. Näiden kuormien purku on työjärjestyksessä ensimmäisenä, jotta autot ehtivät ajoissa seuraavaan lastaukseen tai purkuun. Osa tavarasta on saatava jakeluun mahdollisimman nopeasti, kun taas osalle tarvitaan välivarastointia, selittää Peter Dahlgren Vantaan terminaalissa.
"saumattomasti terminaalien välillä, Dahlgren selittää. Scandic Transin ehdottomina valtteina Dahlgren pitää nopeutta ja suoraa yhteydenpitoa asiakkaisiin.
Meille on tärkeää hyvin organisoitu terminaaliympäristö, jossa kaikki lavat on selkeästi merkitty, kuljetusasiakirjat ovat paikoillaan ja jokaiselle toimitukselle on määritelty oma paikkansa tai jononsa
– Esimerkiksi yhdeltä Pohjolan suurimpiin lukeutuvalta huonekalujen toimittajalta tulee Ruotsista päivittäin tavaraa, joka on saatava nopeasti eteenpäin myymälöihin. Myymälät eivät aina kuitenkaan pysty vastaanottamaan tavaraa heti. Niiden varastotilat saattavat väliaikaisesti olla täynnä tai henkilökuntaa ei ole riittävästi tavaran purkamiseen. Silloin välivarastointipalvelumme tulee hätiin, Dahlgren jatkaa.
Terminaalipalveluihin kuuluu myös palautettavien kuormalavojen hallinta yritysten puolesta.
Kuormatilan käyttö ja ajoreitit optimoidaan aina siten, että kuljetusketju olisi mahdollisimman tehokas.
– Jos aikatauluun tulee muutoksia, olemme aina puhelinyhteydessä asiakkaaseen, Dahlgren kertoo.
Terminaalissa käsitellään myös erikoisrahtia – tavaraa tulee muun muassa yhdeltä Ruotsin suurimmista toimisto- ja opetuskäyttöön tarkoitettujen tuotteiden toimittajista. Usein kyse on tiettyyn hankkeeseen, esimerkiksi uuteen kouluun liittyvistä toimituksista, jolloin terminaaliin saapuu lyhyellä varoitusajalla suuria volyymejä erityiskäsittelyä vaativaa tavaraa.
Kuljetukset ovat aikatauluihin sidottuja ja vaativat siksi asiakkaan lähellä sijaitsevaa terminaalia, jonne kuljetus voidaan toimittaa määräajassa. – Osa tavarasta jaetaan yhteistyökumppaneiden terminaaleihin. Kuljetustenhallintajärjestelmämme on integroitu useimpiin eri järjestelmiin, joten tiedot toimitusta odottavista last mile -kuljetuksista siirtyvät
– Suomalaisena yrityksenä pidämme sen, minkä lupaamme.
Johnny-lähestymistapaa sovelletaan läpi koko prosessin. Haluamme olla Johnny aivan kaikille asiakkaillemme, hän toteaa.
Sama koskee myös Turun terminaalia, jossa lankoja käsissään pitelee
Matias Korte. – Sujuva terminaalitoiminta lähtee suunnitelmallisuudesta ja järjestyksestä. Meille on tärkeää hyvin organisoitu terminaaliympäristö, jossa kaikki lavat on selkeästi merkitty, kuljetusasiakirjat ovat paikoillaan ja jokaiselle toimitukselle on määritelty oma paikkansa tai jononsa, Korte aloittaa.
Auton saapuessa terminaaliin kuljettajaa autetaan kuorman lastauksessa ja purkamisessa, ja tarvittaessa hänelle näytetään, mihin tavara tulee sijoittaa.
– Pyrimme hyvään ennakointiin olemalla ajan tasalla siitä, milloin toimitukset saapuvat ja mitä autoihin on tarkoitus lastata. Varmistamme myös, että tarvittavat kuljetusasiakirjat ovat kunnossa, Korte jatkaa.
Digitaaliseen kuljetustenhallintajärjestelmään päivitetään jatkuvasti kaikki uudet toimitukset, määrät, lopullinen määränpää ja toimituksen ajankohta. Integrointi alihankkijan järjestelmään tapahtuu elektronisen tiedonsiirron kautta. Näin varmistetaan tehokas ja automaattinen tiedonkulku järjestelmien välillä. Turun terminaalista jaellaan yhteistyöterminaaleihin muun muassa erilaisia kausituotteita, jotka sieltä jatkavat matkaansa jälleenmyyjille eri puolille maata.
– Järjestelmiemme avulla asiakas voi seurata tavaran etenemistä ja sijaintia reaaliajassa, Korte jatkaa.
Yrityksen suurimpana vahvuutena hän pitää kuitenkin inhimillisiä resursseja eli työntekijöitä ja kuljettajia.
– Yhdessä kaikkeen löytyy nopeasti ratkaisu. Saavutettavuutemme on huippuluokkaa, joten asiakas saa meihin helposti yhteyden. Me myös aidosti välitämme asiakkaistamme. Lisäksi meillä on loistavat ja luotettavat kuljettajat, Korte kehuu.
Peter Dahlgren.
Employerbranding
Mikä tekee työpaikasta viihtyisän?
Yhdessä kohti yhteistä päämäärää
Alalla, jolla osaaminen ja luotettavuus ovat kaiken perusta, tulee ihmisistä yrityksen tärkein voimavara. Scandic Transille työantajavastuu ei tarkoita pelkästään oikeanlaisten henkilöiden rekrytointia, vaan myös sellaisen työympäristön luomista, joka saa työntekijät viihtymään, tarjoaa mahdollisuuksia kehittymiseen sekä sitouttaa pysymään yrityksessä.
Teksti & kuvat: Anna Sand
Yksi Scandic Transin viidestä ydinarvosta on olla eteenpäin pyrkivä yritys, joka panostaa kehitykseen kaikilla osaalueilla. Tämä koskee niin kestävyyttä, teknologiaa kuin luonnollisesti myös työnantajan vastuuta.
– Meillä kaikki tekevät töitä saman tavoitteen eteen, yhtenä tiiminä. Voimme luottaa siihen, että kaikki hoitavat työnsä, mutta myös siihen, että työkavereilta saa aina tukea. Scandic Transilla kynnys osastojen välillä on matala ja jokainen voi olla oma itsensä, HR-asiantuntijana talossa työskentelevä Helena Perätalo kertoo.
Perätalo pitää yrityksessä vallitsevaa yhteisöllisyyttä ja joukkuehenkeä sen suurimpana vahvuutena – niin työnantajan kuin henkilöstönkin näkökulmasta katsottuna.
– Meillä jokainen on Johnny. Täällä ei ketään jätetä ulkopuolelle eikä kukaan jää yksin. Jokainen voi puhua omaa äidinkieltään, ja koska työntekijöitä on vain vajaat 30, tuntevat kaikki toisensa. Meillä on erinomainen työympäristö, jossa tarkoituksenmukaiset, nykyaikaisella teknologialla varustellut työskentely- ja kokoustilat sekä viihtyisät ja toimivat henkilöstötilat. Mustasaaren pääkonttorin laajennuksen jälkeen työskentelemme nyt kaikki samassa kerroksessa, mikä on erittäin positiivinen asia, Perätalo kiittelee.
Hän jatkaa kertomalla, että Scandic Trans huolehtii työntekijöistään monin eri tavoin:
– Lakisääteisten vakuutusten ohella työntekijöiden turvana on vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Sen lisäksi yritys tarjoaa henkilöstölle matkavakuutuksen sekä lisäturvana sairausvakuutuksen, joka kattaa sekä hoitokulut että lääkkeet. Se on arvokas etu työntekijälle.
Yli kaksi vuotta talossa työskennelleet kuuluvat lisäksi ylimääräisen ryhmäeläkevakuutuksen piiriin.
– Vakuutusetuja täydentävät lounasetu sekä lisäksi liikunta-, hieronta- ja kulttuuriedut, joiden arvo on vuodessa 400 euroa henkilöä kohden. Tarjotut edut ovat erittäin arvostettuja ja ne tulevat hyödynnetyiksi lähes sataprosenttisesti, Perätalo jatkaa. Edut tuovat työntekijöille lisäarvoa ja tukevat sitä kautta sekä työkykyä että työn ja vapaa-ajan välistä tasapainoa.
Viime vuonna 78 prosenttia edusta käytettiin liikuntaan, 4 prosenttia hierontaan ja 18 prosenttia kulttuuriin.
Scandic Transin työantajapolitiikalla on selkeä vaikutus niin sairauspoissaoloihin kuin työntekijöiden työpaikkaa kohtaan kokemaan tyytyväisyyteen.
– Meillä on pienemmät sairauspoissaolot kuin alalla keskimäärin. Vuodesta lähtien vuosittain toteutetun henkilöstökyselyn tulokset ovat niin ikään olleet erinomaisia, Perätalo kertoo. Kyselyssä arvioidaan paitsi työtä ja työyhteisöä myös omaa työkykyä ja osaamisen kehittymistä sekä yrityksen johtoa.
– Panostus henkilöstöön on kantanut hedelmää – saimme tänä vuonna kyselystä kautta aikojen parhaat tulokset, Perätalo iloitsee
Liikuntaedusta – energiaa arkeen
Yrityksen panostukset näkyvät myös käytännön toimina työntekijöiden arjessa. Scandic Transilla kyse ei ole pelkästään henkilöstölle tarjottavista kilpailukykyisistä eduista, vaan aivan konkreettisista mahdollisuuksista päivittäisessä elämässä. Tapasimme Johanin ja Carolan, jotka kertovat, miten työnantajan tarjoama liikuntaetu ja sen avulla toteutunut kuntosaliharjoittelu vaikuttavat työssä viihtymiseen ja jaksamiseen.
Teksti & kuvat: Anna Sand
Johan Lövdahl ja Carola Bäckström käyttävät molemmat lähes 100 prosenttia liikuntaedustaan salijäsenyyteen ja lihaskuntoharjoitteluun.
– Olin jo kauan halunnut aloittaa salilla käymisen, mutta ilman tätä etua en välttämättä olisi ollut valmis rahallisesti panostamaan uuteen liikuntaharrastukseen, toteaa Johan, joka nyt on treenannut säännöllisesti jo viiden vuoden ajan.
Carola puolestaan on aina harrastanut aktiivisesti liikuntaa, enimmäkseen erilaisilla ryhmäliikuntatunneilla.
– Monenlaista on tullut testattua – ja samalla todettua, ettei kokeilemissani liikuntamuodoissa kovin helposti tapahdu toivottua kehitystä. Sittemmin olen oppinut, että avain lihasvoiman kartuttamiseen on progressiivinen kuormituksen lisääminen. Ja mitä enemmän ikää tulee, sitä tärkeämpää harjoittelu on, hän lisää viitaten siihen tosiasiaan, että jo 30 ikävuoden jälkeen ihminen alkaa menettää lihasmassaa, ellei sen ehkäisemiseksi tee aktiivisesti töitä.
Liikuntaedun ansiosta omaa harjoittelua voi ”maustaa” muidenkin kuntosalien tarjonnalla. Niin tekee myös Carola.
– Omatoimisen harjoittelun lisäksi
käyn kerran viikossa HYROX-tunnilla. Sitä en varmaankaan olisi kokeillut, ellei meillä olisi tätä työnantajan tarjoamaa upeaa etua, hän toteaa.
Molemmat liikkujat ovat huomanneet harjoittelusta pelkästään myönteisiä vaikutuksia.
– Ihmiskehoa ei ole tarkoitettu staattiseen työhön. Mutta vaikka toimistossa tulee istuttua suurimman osan päivää, en ole kärsinyt toimistotyöläiselle tyypillisistä vaivoista, Johan toteaa.
Saman on pannut merkille myös Carola.
– Ennen jouduin käymään hierojalla niska- ja hartiavaivojen takia, mutta aloitettuani lihaskuntoharjoittelun ei käynneille enää ole ollut tarvetta. Treenaamisesta saa iloa ja energiaa, ja sen ansiosta jaksaa paremmin arjessa. En ylipäätään keksi siitä mitään negatiivista sanottavaa, hän lisää.
– Sitä on yksinkertaisesti paremmassa kunnossa, Johan myötäilee.
Voimaharjoittelussa on Johanin mukaan tärkeää suunnitelmallisuus – pitkäjänteisyys ja kuormituksen asteittainen lisääminen ovat kaiken A ja O, kun tavoitellaan tuloksia.
– Sama periaate toimii työssäkin. Työtehtäviäkin täytyy suunnitella, jotta saavutetaan tuloksia, joten siinäkin mielessä työ ja harjoittelu täydentävät toisiaan. Voimaharjoittelu on myös suhteellisen edullinen liikuntamuoto – salin käyttömahdollisuuden lisäksi et tarvitse kalliita välineitä, ainoastaan mukavat vaatteet, Johan lisää.
Sekä liikuntaetu että muutkin työnantajan tarjoamat edut ansaitsevat Carolan ja Johanin mielestä suuren kiitoksen.
– Kaikissa työpaikoissa vastaavat edut eivät ole itsestään selviä, ja etenkin vakuutusten arvo on huomattava. Niiden merkitystä ei välttämättä tule ajatelleeksi, ennen kuin niitä todella tarvitsee, Carola toteaa.
Aloita omalta tasoltasi ja pyri etenemään tavoitteellisesti, Johan Lövdahl neuvoo treenaamisen aloittamista harkitsevia.
Turun satama uudistuu
Turun satamaa uudistetaan perusteellisesti – ei ainoastaan vastaamaan kaupungin kehitystä, vaan myös selviytymään kasvavista liikennemääristä ja toimimaan sujuvana solmukohtana maa- ja meriliikenteelle. Yli 170 miljoonan euron investoinnilla satamasta muokkautuu nykyaikainen logistinen keskus, jossa sekä matkustaja- että rahtiliikenteelle luodaan edellytykset liikkua nopeammin, turvallisemmin ja ennakoitavammin.
Teksti: Anna Sand • Kuvat: Linda Svarfvar
Turun sataman muutostyöt pitävät sisällään koko logistiikkavirran kattavan uudelleenjärjestelyn. Uusi yhteisterminaali, päivitetyt laiturit sekä parannetut tie- ja raideyhteydet on suunniteltu helpottamaan pullonkauloja sekä luomaan entistä yhtenäisemmän liikennejärjestelmän.
Rahtiliikenteen näkökulmasta vuoteen 2028 asti jatkuva hanke tarkoittaa muun muassa toimivampia saapumis- ja poistumisreittejä sekä selkeämpää liikennemuotojen erottelua – molemmat tärkeitä uudistuksia satamassa, jonka kautta kulkee vuosittain noin 80 000 rekkaa.
– Rahtiliikenteelle suurimman eron aiempaan muodostavat uudet liikennejärjestelyt satamaan ja sieltä poispäin. Selkeän reitityksen ansiosta aikaa säästyy 15-20 minuuttia suuntaa kohden, kertoo Turun Satama Oy:n entinen toimitusjohtaja ja nykyinen Senior Advisor Erik Söderholm, jolla itsellään on pitkä tausta huolitsijana.
ERIK SÖDERHOLM
• Logistiikka on ollut osa hänen elämäänsä pienestä pitäen, ja hän työskenteli jo kesätöissä Turun satamassa vuonna 1980.
• Asuu Espoossa ja Kemiönsaarella.
• On toiminut johtotehtävissä muun muassa Kuehne + Nagelilla, DB Schenkerillä, VR:llä, Pohjolan Liikenteellä, DFDS Transportilla ja Wilson Logisticsilla.
• Vastannut logistiikka- ja kuljetustoiminnoista laajasti Pohjoismaissa, Baltiassa, Puolassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Ukrainassa.
• Työskennellyt ja ollut sijoitettuna Suomeen, Ruotsiin ja Puolaan.
• Toimi Turun Sataman toimitusjohtajana vuosina 2019–2026 ja johti muun muassa sataman laajoja kehitys- ja investointihankkeita.
• Jää eläkkeelle kesällä 2026, mutta jatkaa sataman toiminnan tukemista Senior Advisor -roolissa.
• Viettää vapaa-aikaansa mielellään matkustellen, isoisänä toimien, urheillen sekä Lapissa.
• On avoin uusille ja mielenkiintoisille haasteille myös kokoaikaisen työuran päätyttyä.
Turun Sataman entinen toimitusjohtaja ja nykyinen Senior Advisor Erik Söderholm näkee uudistuksessa selkeitä tehokkuusetuja. Uusi satama kokoaa terminaalitoiminnot, laiturit ja liikennejärjestelyt yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, joka mahdollistaa rahtija matkustajavirtojen aiempaa tehokkaamman hallinnan. Söderholmin seuraajaksi tulee Minna Pirkkanen.
Hankkeen myötä koko rahtisatama kokee perusteellisen uudelleenjärjestelyn.
– Rakennamme kaikkiaan 7 km pysäköintipaikkoja rekoille ja perävaunuille, Söderholm jatkaa.
Myös lähtöselvitysjärjestelmää uudistetaan entistä sujuvammaksi. Uudet älyportit lukevat autojen rekisterikilvet ja opastavat kuljettajan oikealle kaistalle. Söderholm uskoo lopputuloksen tyydyttävän niin ammattikuljettajia kuin yksityisautoilijoita.
– Lähtöselvityksen tulee sujua helposti ja nopeasti, sillä alusten lyhyen satamassaoloajan vuoksi aikaa purkamiseen ja lastaamiseen on vain reilu tunti, hän lisää.
Hanke ei keskity pelkästään nykytilanteeseen, vaan katse pidetään vahvasti tulevassa. Juuri siksi projektissa päädyttiin panostamaan myös sähkökäyttöisille kuorma-autoille tarkoitettuihin latauspaikkoihin. Söderholmin mukaan on selvää, että näiden tarve kasvaa tulevaisuudessa.
– Aluksi paikkoja käyttävät todennäköisesti etupäässä suomalaiset liikennöitsijät, mutta investointia ei toisaalta haluttu lykätäkään.
Uudistuksen jälkeen satamassa on tilaa useammallekin varustamolle, ja katseet tullaan Ruotsin lisäksi kääntämään kohti Eurooppaa.
– Rahtiliikenteelle tarvitaan lisää lähtöjä, ja uudistuksen jälkeen volyymejä voidaan merkittävästi kasvattaa nykyisistä, Söderholm toteaa.
Keskeinen osa sataman uudistusta on Turun kaupungin, Turun Sataman, Viking Linen ja Tallink Siljan yhteishankkeena toteutettava Ferry Terminal Turku (FTT), joka kokoaa varustamoiden toiminnot yhteen terminaaliin. Samassa yhteydessä uusitaan myös laiturirakenteita, kenttäalueita ja liikennejärjestelyjä, mikä tulee muuttamaan sataman liikennevirtojen hallintaa kokonaisuudessaan.
– Aikaisemmin varustamot ovat itse omistaneet omat terminaalinsa, nyt toiminta siirtyy meille. Edessä ovat siis mielenkiintoiset ajat – uutta elämää ja uusia mahdollisuuksia, Söderholm sanoo ja arvelee uuden terminaalin houkuttelevan lisää matkustajia.
– On tärkeää, että varustamot voivat hyvin – niiden tulee elää sekä rahti- että matkustajaliikenteestä. Samalla haluamme helpottaa myös kuljettajien työtä, ja heitä ajatellen uuteen terminaaliin on tulossa entistä paremmat taukotilat.
Hanke on toistaiseksi edennyt suunnitelmien mukaisesti ja töiden odotetaan valmistuvan kesällä 2028. Uudistus lujittaa Turun sataman asemaa niin kansallisen kuin kansainvälisen liikenteen solmukohtana ja tuo sen entistä vahvemmin osaksi eurooppalaisten kaupunkien ketjua.
– Satamasta tulee nykyaikainen merellinen keskus, joka täyttää kaikki modernin, nopean, sujuvan ja turvallisen laivaliikenteen vaatimukset.
Visiosta todeksi Askel askeleelta kohti vuotta 2030
Viime vuoden Delivered-lehdessä lukijoille esiteltiin Scandic Transin uusi visio, Visio 2030. Asetettujen tavoitteiden eteen tehtävä pitkäjänteinen työ näkyy yrityksessä päivittäin ja kaikilla osa-alueilla – orgaanisessa kasvussa ja etabloitumisessa, laatu- ja ympäristötavoitteissa, teknologian ja tekoälyn hyödyntämisessä, asiakaskumppanuuksien laajentamisessa sekä henkilöstön kehittämisessä ja kannustamisessa.
Teksti & kuvat: Anna Sand
Mikael West, Helena Perätalo, Marko Äbb, Yvonne Wikström ja Johan Lövdahl kuuluvat vastaperustettuun osastojen väliseen yhteistyöryhmään.
Heidän lisäksi ryhmään kuuluvat myös Bengt Dahlgren, Matias Korte ja Mattias Streng.
Teemme jatkuvasti töitä kehittyäksemme entistä paremmiksi, toimitusjohtaja Mikael Löfqvist aloittaa. Vuosittaiseen strategiaan sisällytetään kaikki ne prosessit ja toimenpiteet, jotka kunkin osaston tulee viedä läpi saavuttaaksemme vuodeksi 2030 asetetut tavoitteet – ja ollaksemme jatkossakin asiakkaiden ensisijainen valinta.
Tänä vuonna yrityksessä kehitetään muun muassa myynnin työkaluja ja menetelmiä, ja työ on jo tuottanut tulosta.
– Myyjät ovat saaneet käyttöönsä uusia työkaluja ja uutta infoa, jotta he varsinaisen myyntityön lisäksi voivat entistä kattavammin kertoa asiakkaille Scandic Transin tarjoamista palveluista. Uuden lähestymistavan ansiosta myyjien on helpompi osoittaa asiakkaille, miten me erotumme kilpailijoista, ja sitä kautta saada lisää varmuutta työhönsä, Löfqvist selittää.
Yksi asia, jolla Scandic Trans erityisesti erottuu edukseen, on päästöjen pienentämiseen tähtäävä työ. Pitkäjänteinen kestävyystyö sekä EU:n säädösten mukaiset ympäristötavoitteet ovat tärkeä osa yrityksen visiotyötä.
– Etsimme nyt aktiivisesti ratkaisuja niille asiakkaille, jotka pyrkivät hiilidioksidipäästöjensä pienentämisessä 90 prosentista täyteen 100 prosenttiin. Tätä tavoitetta edistää merkittävästi mahdollisuus käyttää tiekuljetuksissamme HVO:ta ja merikuljetuksissa LBG:tä. Pyrkimyksenämme on eliminoida viimeisetkin päästöprosentit.
Yksi tapa päästä tavoitteeseen on ”ostaa itsensä vapaaksi” hankkimalla päästöosuuksia päästökaupassa.
"automaatioasteen lisäämiseksi ja prosessien tehostamiseksi.
– Tulevaisuudessa teknologialla on ajojärjestelyissä yhä isompi rooli, Löfqvist toivoo.
Ajoneuvojen kunnon seuraamiseksi Turun terminaaliin on vuoden aikana asennettu AI-kameravalvonta.
– Kamerat tunnistavat ajoneuvoista erilaisia asioita ja menetelmää voidaan jatkossa käyttää moniin tarkoituksiin, kuten huoltoraporttina kuljetusyrityksille. Kameroiden keräämän tiedon ansiosta mahdolliset poikkeamat ajoneuvoissa havaitaan ajoissa ja vahinkojen määrä pienenee, Löfqvist tarkentaa.
Tekoälyn hyödyntäminen kasvaa myös muilla osaalueilla. Esimerkiksi Johnny-videot ovat saaneet erittäin myönteisen vastaanoton asiakkaiden keskuudessa.
– Videoiden avulla erotumme selkeästi muista alan toimijoista, ja ne ovat osoittautuneet tehokkaaksi työkaluksi, jota haluamme kehittää edelleen, Löfqvist jatkaa.
Etsimme nyt aktiivisesti ratkaisuja niille asiakkaille, jotka pyrkivät hiilidioksidipäästöjensä pienentämisessä 90 prosentista täyteen 100 prosenttiin.
Pyrkimyksenämme on eliminoida viimeisetkin päästöprosentit
– Haemme kuitenkin muita tapoja kokonaispäästöjen vähentämiseksi, Löfqvist toteaa. Biokaasu ei toistaiseksi ole ollut kannattava vaihtoehto, ja vedyn osalta kehitys on jo vuosia polkenut paikoillaan. Niinpä loogisin vaihtoehto näyttäisi tällä hetkellä olevan sähkö – se on myös asiakkaille vaihtoehdoista kaikkein tutuin ja toivotuin.
Myös liikennepuolella visiotyö on täydessä vauhdissa. Tavoitteena on lisätä ajoneuvojen määrää noin 115 autosta 150–160 autoon vuoteen 2030 mennessä.
– Mitä enemmän ajoneuvoja, sitä suurempi liikevaihto ja paremmat mahdollisuudet palvella myös uusia asiakkaita, Löfqvist selittää.
Ajojärjestelyissä puolestaan on käynnissä hanke
IT-osastolla riittää muutenkin kiirettä.
– Olemme tänä vuonna ottamassa käyttöön aivan uutta perehdytysjärjestelmää kaikille uusille kuljettajille. Koulutus tapahtuu tarkoitusta varten suunnitellussa portaalissa, ja uuden auditoinnin ansiosta voimme osoittaa kuljettajien pätevyyden asiakkaillemme entistä konkreettisemmalla tavalla. Koulutusta tullaan jatkossa muokkaamaan ja kehittämään paitsi liikennöitsijöille myös henkilöstöllemme, joka on yrityksen tärkein resurssi, Löfqvist lisää.
Visio 2030 -työn toteutumiseen liittyy myös IT-osaston uuden tiiminvetäjän tehtävän perustaminen sekä laaja integrointihanke asiakkaiden omien järjestelmien suuntaan.
Hankkeen tarkoituksena on yksinkertaistaa laskutusprosessia sekä vähentää tietyissä asiakastapauksissa aiemmin vaaditun ”käsityön” määrää.
– Etsimme jatkuvasti uusia mahdollisuuksia tehostaa prosessejamme, vaikka työ itsessään vaatiikin merkittäviä resursseja ja uusien toimintatapojen omaksumista.
Osana visiotyötä on perustettu myös täysin uusi yhteistyöfoorumi yrityksen eri osastojen välillä – ryhmä, jossa jokaista osastoa edustaa oma tiiminvetäjä.
– Tavoitteena on kehittää yhteistyötä ja kommunikaatiota molempiin suuntiin. Työ on vasta alkuvaiheessa, mutta konseptia kehitetään jatkuvasti, Löfqvist sanoo
Asiakkailta Scandic Transille huippuarvosanat
Talousjohtaja Reko Märsylä iloitsee uusimpien asiakaskyselyiden tuloksista. Niihin ovat tutustuneet myös työntekijät, hallitus, liikennöitsijät ja kuljettajat osana yrityksen laatutyötä.
Millaisena asiakkaat kokevat yhteistyön Scandic Transin kanssa? Viimeisimpien asiakaskyselyiden tulokset kertovat vahvasta tyytyväisyydestä. Erityisen korkeat pisteet yritys saa saavutettavuudesta, asiakkaiden kohtaamisesta sekä asiantuntemuksesta. Samalla vastaukset tarjoavat arvokasta tietoa jatkuvan laadunkehityksen tueksi.
Teksti & kuvat: Anna Sand
Scandic Trans kartoittaa joka vuosi asiakasyhteistyön sujuvuutta asiakaskyselyillä. Kyselyistä saatavat tulokset antavat paitsi kokonaiskuvan asiakastyytyväisyydestä myös konkreettista palautetta siitä, mikä toimii hyvin ja mitä tulevaisuudessa voisi tehdä vieläkin paremmin.
Viimeisin kysely toteutettiin alkuvuodesta 2026, ja se oli suunnattu kaikille yrityksen asiakkaille. Tuloksista ilmeni asiakastyytyväisyyden olevan edelleen erittäin korkealla tasolla. Asteikolla yhdestä viiteen Scandic Transin saama kokonaisarvosanan keskiarvo oli 4,83 Edellisvuoden vastaavaan kyselyyn osallistui yrityksen 20 suurinta asiakasta. Tuolloinkin arviot olivat sangen positiivisia, ja keskiarvosanaksi muodostui 4,62.
– Olen erittäin iloinen ja ylpeä saamastamme palautteesta ja yrityksen osoittamasta laadusta, Scandic Transin talousjohtaja Reko Märsylä toteaa ja jatkaa:
– Saimme korkean arvosanan jopa siitä osa-alueesta, joka on kenties se kaikkein haastavin, nimittäin luvatussa aikataulussa pysyminen.
Useilla osa-alueilla asiakkaat antoivat yritykselle lähes korkeimman mahdollisen arvosanan. Saavutettavuus, asiantuntemus ja asiakkaan kohtaaminen ovat asioita, joita asiakkaat selvästikin arvostavat eniten.
Kyselyn kommenteissa nostettiin erityisesti esiin nopea vastaaminen, joustavuus ja ammattimainen kohtaaminen. Useamman asiakkaan mukaan yhteistyö Scandic Transin kanssa on sujuvaa ja luotettavaa, viestintä toimii hyvin ja kuljetukset toteutuvat suunnitellusti.
– Pyrimme aina vastaamaan asiakkaiden sähköposteihin ja tarjouspyyntöihin heti – mieluiten puolen tunnin sisällä, Märsylä jatkaa.
Yhtä lailla vastauksista nousee esille myös parannusehdotuksia. Asiakkaat ovat muun muassa kaivanneet parempaa ennakoitavuutta lastausaikojen muutoksista, selkeämpää tiedonkulkua ja tietyissä tapauksissa myös useampia digitaalisia ratkaisuja kuljetusten seuraamiseen.
– Ajantasainen tiedottaminen ei aina onnistu, sillä usein aikataulut lyödään lukkoon hyvinkin myöhäisessä vaiheessa. Näin varmistamme toiminnan joustavuuden ja pystymme vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla, Märsylä toteaa.
Asiakaskysely on tärkeä väline Scandic Transin jatkuvassa laatutyössä.
– Pidämme viikoittain seurantapalavereja liittyen palveluidemme laatuun. Kaikki asiakaskyselyissä esiin tuodut huomiot käydään läpi, aivan kuten aina mahdollisten poikkeamien tai reklamaatioiden kohdalla, Märsylä kertoo.
– Tavoitteenamme on toimia ennakoivasti. Tiedotamme henkilöstöä, kuljettajia, liikennöitsijöitä ja hallitusta saadusta palautteesta ja annamme selkeitä ohjeita siitä, miten eri tilanteet tulee hoitaa. Pyrimme myös jatkuvasti parantamaan toimintaamme selvittämällä ongelmien syitä ja tekemällä korjaavia toimenpiteitä.
Asiakaskyselyiden tulos kertoo laatutyön toimivuudesta – uusimpien kyselyiden keskiarvosanat olivat 4,83 ja 4,62 korkeimman mahdollisen arvosanan ollessa viisi. Tulokset toimivat vahvistuksena yrityksen onnistuneille käytännöille ja näyttävät samalla suuntaa tulevaan.
"Sähköposteihin vastataan viipymättä ja varaukset vahvistetaan nopeasti. Teillä on useimmiten autoja myös kiireellisiin kuljetuksiin
" Aina saa hyvää ja ystävällistä asiakaspalvelua
Erittäin ammattitaitoista toimintaa, kalusto on puhdas ja siisti, ja sovittu pitää aina
"Kuljettajat ovat mukavia, ammattitaitoisia ja aina valmiita auttamaan!
Kestävyysstrategia uudelle tasolle
Kestävyystyö on ollut osa Scandic Transin arkea jo yli 25 vuoden ajan. Yrityksen pitkäjänteinen työ ympäristöasioiden parissa etenee nyt uuteen vaiheeseen. EU:n tuleva, tieliikennettä ja rakennusten erillislämmitystä koskeva päästökauppajärjestelmä ETS2 tuo lähivuosina muutoksia alan toimintaympäristöön. Samanaikaisesti Scandic Trans päivittää omaa kestävyysstrategiaansa tavoitteenaan vähentää tie- ja merikuljetusten ympäristövaikutuksia entisestään.
Teksti & kuvat: Anna Sand
Viime vuosina Scandic Transissa on otettu tärkeitä askelia kohti ilmastoystävällisempiä kuljetuksia ja kiinnostus ympäristöä säästäviä ratkaisuja kohtaan on kasvanut tasaisesti, ja nykyään yhä useampi asiakas valitsee kuljetuksilleen vihreämmän vaihtoehdon.
– Autoistamme 27 käyttää tällä hetkellä HVO:ta, kertoo Scandic Transin vastuullisuusvastaava Linda Bengs. Määrä kasvaa joka vuosi, ja uusiutuva diesel näkyy hankinnoissa yhä selkeämmin.
Monilla asiakkailla merikuljetus muodostaa ison osan koko kuljetusmatkasta. Vuodesta 2025 lähtien Scandic Transin asiakkaiden on ollut mahdollista valita biopolttoaine myös meriosuudelle – tuloksena yli 90 prosenttia pienemmät päästöt koko kuljetusketjusta.
Ympäröivä maailma muuttuu kuitenkin nopeasti, eikä kestävyystyö suinkaan pysähdy viime vuosien saavutuksiin. Tulevina vuosina kuljetusalaa muokkaavat paitsi uudet ilmastovaatimukset ja selkeämpi päästöraportointi myös EU:n laajeneva päästökauppa. Scandic Transin kestävyystyössä se tarkoittaa etenemistä seuraavaan
Linda Bengs johtaa Scandic Transin kestävyystyötä, jossa seuraavina askelina ovat ETS2 ja EcoVadis.
EU:n päästökauppajärjestelmän ensimmäinen vaihe ETS1 käynnistyi jo vuonna 2005. Järjestelmä perustuu periaatteeseen, jonka mukaan yritysten on hankittava päästöoikeuksia hiilidioksidipäästöilleen. Asettamalla päästöille hinta toimijoille luodaan taloudellinen kannustin päästöjen vähentämiseksi.
– Nyt EU laajentaa päästökauppaa uudella ETS2-järjestelmällä, joka kattaa myös tieliikenteen polttoaineet, Bengs kertoo.
Kuljetusalalle järjestelmä tuo yhden ohjauskeinon lisää siirtymässä kohti kestävämpiä ratkaisuja ja tehokkaampaa energiankäyttöä.
– ETS2 tulee todennäköisesti nostamaan fossiilisten polttoaineiden hintaa entisestään, millä puolestaan voi olla myönteinen vaikutus HVO:n käyttöön ja sen kautta myös hintaan, Bengs ennustaa.
Keskeinen osa Bengsin työtä on seurata ympäristökysymyksiin liittyvää kehitystä ja pysyä ajan tasalla yhä tiukentuvista määräyksistä. Yrityksen omaa kestävyysstrategiaa päivitetään jatkuvasti vastaamaan alan muuttuvia vaatimuksia. Vuoden 2026 aikana Scandic Transin kestävyysstrategia on tarkoitus viedä uudelle, aiempaa yksityiskohtaisemmalle tasolle. Yrityksessä ollaan myös ottamassa käyttöön uutta ympäristöjohtamisjärjestelmää.
– ISO14000 -standardia olemme noudattaneet jo vuosia, ja nyt sen rinnalle on tulossa EcoVadis EcoVadis on kansainvälinen alusta, jonka avulla yritykset voivat arvioida ja vertailla toimittajiensa ja toimitusketjujensa vastuullisuutta.
– Järjestelmää käyttää tänä päivänä yli 100 000 yritystä maailmanlaajuisesti, ja etenkin suuremmat kansainväliset yhtiöt edellyttävät toimittajiltaan EcoVadis-luokitusta, kertoo Bengs.
Siirtyminen HVO-dieseliin on vain yksi osa Scandic Transin ilmastotyötä. Uusiutuvan polttoaineen lisäksi yritys tarjoaa asiakkailleen yhteistyössä Viking Linen kanssa päästöttömiä merikuljetuksia sekä mahdollisuuden nesteytetyn biokaasun eli LBG:n käyttöön aluksissa. Myös maantiekuljetusten osalta yritys selvittää jatkuvasti uusia polttoainevaihtoehtoja, esimerkkeinä biokaasu, vety ja sähkö. Asiasta kerrotaan lisää Scandic Transin visiotyötä käsittelevässä artikkelissa
• Tieliikenteen osuus kuljetussektorin päästöistä on Suomessa yli 90 % ja EU:ssa noin 72 %.teen päästöistä. vaiheeseen päivitetyn ja aiempaa yksityiskohtaisemman kestävyysstrategian avulla.
TIELIIKENTEEN ILMASTOVAIKUTUKSET – MISTÄ PÄÄSTÖT SYNTYVÄT?
HIILIDIOKSIDI (CO₂)
• Ylivoimaisesti suurin kuljetusalan ilmastovaikutuksen aiheuttaja.
• Hiilidioksidia syntyy poltettaessa fossiilisia polttoaineita, kuten bensiiniä ja dieseliä.
• Aiheuttaa noin 95–99 % tieliikenteen ilmastovaikutuksesta.
• Yhdestä kulutetusta bensiinilitrasta syntyy noin 2,3 kg hiilidioksidia.
• Yhdestä kulutetusta diesellitrasta syntyy noin 2,6 kg hiilidioksidia.
• Hiilidioksidi viipyy ilmakehässä satoja vuosia.
DITYPPIOKSIDI ELI ILOKAASU (N₂O)
• Pieniä määriä muodostuu katalysaattoreissa ja moottorin palamisprosessin yhteydessä.
• Noin 273 kertaa voimakkaampi lämmitysvaikutus kuin hiilidioksidilla.
• Esiintyy hiilidioksidia pienempinä pitoisuuksina.
• Voi viipyä ilmakehässä yli 100 vuotta.
• Lisää kuljetusten kokonaisilmastovaikutusta suhteellisen vähän, mutta on erittäin voimakas molekyylitasolla.
METAANI (CH₄)
• Metaanipäästöjä syntyy etenkin kaasukäyttöisistä ajoneuvoista.
• Noin 28 kertaa voimakkaampi lämmitysvaikutus kuin hiilidioksidilla.
• Muita kasvihuonekaasuja lyhyempi elinikä ilmakehässä, noin 12 vuotta.
• Voi vuotaa polttamattomana kaasuna moottoreista ja polttoainejärjestelmistä.
• Esiintyy hiilidioksidia pienempinä pitoisuuksina, mutta on kasvihuonekaasuna erittäin voimakas.
NOKI ELI MUSTA HIILI
• Ennen kaikkea dieselmoottoreista peräisin olevia nokihiukkasia ei lasketa kasvihuonekaasuksi, mutta myös ne vaikuttavat ilmastoon.
• Noki koostuu erittäin pienistä hiilihiukkasista.
• Imee auringonvaloa itseensä, kiihdyttää sulamista ja lämmittää ilmakehää.
• Lyhyt elinikä ilmassa (päiviä‒viikkoja), mutta voimakas lämmittävä vaikutus.
• Raskaat kuorma-autot aiheuttavat noin 30‒40 % tieliikenteen päästöistä.
• 120 000 km vuodessa ajavan kuorma-auton CO₂-päästöt voivat olla 100–140 tonnia vuodessa, mikä vastaa noin 60‒70 keskivertohenkilöauton vuosittaisia päästöjä.
Ratin takana kohti Ironmania
Toimistotyöhön kuuluu tyypillisesti paljon istumista. Sama koskee pitkälti myös kuljettajan ammattia. Se ei kuitenkaan estä vöyriläistä Jonas Krooksia treenaamasta tiiviisti ja tavoitteellisesti – pikemminkin päinvastoin. Viime vuonna hän osallistui ensimmäiseen Ironmankisaansa. Kokemus jätti nälän haastaa itseään lisää.
Teksti: Anna Sand • Kuvat: Yksityiskuvat sekä lehdistökuvat/Sportograf.com
Olen työskennellyt ammattikuljettajana koko aikuisikäni ja nyt jo 15 vuoden ajan
Trans Sandåsilla ja Scandic Transilla, kertoo Jonas Krooks. Alusta pitäen olen ollut tarkka siitä, että pidän kropan liikkeessä vastapainona kaikelle ratin takana istumiselle. Lähinnä olen harrastanut uintia, kerran tai kahdesti viikossa, hän jatkaa.
Pandemian aikaan Jonaskin sairastui koronaan, minkä seurauksena hänelle iski jonkinlainen myöhästynyt 30-vuotiskriisi. Siitä sisuuntuneena hän teki päätöksen alkaa treenata tosissaan. Hän oli aiemminkin pyöritellyt ajatusta Ironman-kisaan osallistumisesta, mutta nyt tavoite sai uutta pontta. – Politiikasta kiinnostuneena olen jo pitkään seurannut Alexander Stubbia – hän on kaikin tavoin ollut minulle suuri esikuva. Viime vuonna Stubb sijoittui osallistumassaan triathlonkisassa ikäsarjansa kakkoseksi, mikä on käsittämätön suoritus, kun ajattelee hänen tiiviistä aikatauluansa. Inspiraatiota löytyy myös Scandic Transin omasta väestä. Jos toimitusjohtajalla ja yrittäjällä riittää rahkeita treenata ja kilpailla näin kovalla tasolla, ei minulle kuljettajana oikein löydy tekosyitä, Jonas hymyilee ja mainitsee innoittajikseen sekä Björn Rosenqvistin että Mikael Löfqvistin
Ruotsalaisen valmennuspalvelun avulla Jonas on jo muutaman vuoden ajan harjoitellut kaikkia kolmea lajia – uintia, juoksua ja pyöräilyä – ja vuonna 2024 hän osallistui Jönköpingissä ensimmäiseen kisaansa, triathlonin puolimatkaan.
– Maaliviivan jälkeen tuntui siltä, että kapasiteettia olisi riittänyt pidemmällekin.
Viime vuonna Jonas osallistui Kalmarissa ensimmäiseen kokonaiseen Ironman-kilpailuunsa, joka sekin sujui mallikkaasti. Seuraava koitos siintää elokuussa.
Ironman on yksi maailman vaativimmista kestävyyskilpailuista, joka koostuu maratonista, 3,8 km uintimatkasta sekä 180 km pyöräilystä.
JONAS KROOKS
Ikä: 36
Kotipaikka: Vöyri
Työ: Kuorma-autonkuljettaja
Trans Sandåsilla/Scandic Transilla
Laji: Triathlon (uinti, pyöräily, juoksu)
Esikuva: Alexander Stubb
Jonas Krooks on Ironmankisaan osallistunut kuormaautonkuljettaja. Vaativasta ammatistaan huolimatta hän ehtii harjoittelemaan noin 10 tuntia joka työviikko ja 15-20 tuntia vapaaviikkoinaan.
– Ensisijaisena tavoitteena on parantaa viime vuoden aikoja. Pohjimmiltani en ole mitenkään kilpailuhenkinen. Kisaan ennen kaikkea itseäni vastaan, Jonas selittää.
Arjenkin keskellä treenaamiseen löytyy aikaa ja intoa, kunhan suunnitteluun viitsii panostaa.
– Normaalina viikkona treenaan 15–20 tuntia. Rutiineihin kuuluu kaksi juoksuharjoitusta, kaksi pyöräilyharjoitusta, yksi uintiharjoitus ja yksi voimaharjoitus.
Kun työpäivä on pulkassa, vedän juoksukengät jalkaan ja lähden lenkille, tai sitten suuntaan uimahallille. Laivan kuntosalilla treenaan voimaa ja juoksen intervalleja, kun taas pyöräilyn ajoitan vapaaviikkoihin, Jonas kertoo.
Talvella juoksukengät vaihtuvat usein pitkän matkan suksiin, ja viime talvena Jonas osallistui ensimmäistä kertaa Vasaloppetiin. Harjoituskilometrejä hänelle oli tuolloin ehtinyt kertyä viitisensataa.
– Alla olevia kilometrejä olisi pitänyt olla tuplaten –hiihto on pitkälle tekniikkalaji, ja vaaditaan huomattavasti enemmän harjoitusta, jotta kisa sujuisi hyvin, Jonas toteaa.
– Koitos oli raskaampi kuin osasin kuvitella, mutta aion silti rohjeta mukaan
myös tulevina talvina, hän kaavailee.
Treenaamisen vaikutukset alkoivat nopeasti näkyä Jonaksen arjessa – myös ratin takana.
– Stressinsietokykyni on parantunut huomattavasti, olen yksinkertaisesti parempi versio itsestäni. Aina 30 ikävuoteen asti keho sietää melko hyvin laiminlyöntiä, mutta viimeistään silloin kropasta on alettava pitää huolta, jos haluaa jaksaa, Jonas tietää. Minulle treenaaminen on fyysisten hyötyjen lisäksi antanut lisää itsevarmuutta ja kokonaan uuden ystäväpiirin.
Tavoitteena tämän vuoden Ironman-kilpailussa on parantaa viime vuoden tulosta, mutta pitkällä tähtäimellä Jonas treenaa ennen kaikkea terveytensä vuoksi.
– Palveluksena tulevaisuuden minälle, hän kiteyttää.
IRONMAN
Ironman on yksi maailman vaativimmista triathlonkilpailuista. Kestävyyskisa koostuu kolmesta lajista, jotka suoritetaan peräkkäin ilman taukoa.
• Uinti: 3,8 km
• Pyöräily: 180 km
• Juoksu: 42,2 km (maraton) Yhteensä matkaa kertyy 226 km.
Jonaksen ensimmäinen Ironman-kisa sujui hyvin ja nyt tavoitteena on viime vuoden tuloksen parantaminen.
Vastoinkäymisistä kohti uusia mahdollisuuksia
Epävakaa maailmantilanne, alas painetut hinnat ja kohonneet kustannukset ovat lähivuosina vaikeuttaneet lukuisten yritysten toimintaa. Sen sai viime vuonna kokea myös Scandic Logistics, kotipaikkaansa Ruotsin Helsingborgissa pitävä Scandic Transin tytäryhtiö. Tekemällä pitkin vuotta määrätietoisesti töitä tavaravirtojen ja sisäisten prosessiensa tehostamiseksi yritys on kuitenkin onnistunut kääntämään laskusuunnan takaisin kohti kasvua.
Teksti: Anna Sand • Kuvat: Johan Lilja
Vuoden 2025 ensimmäinen neljännes oli erittäin positiivinen, mutta sen jälkeen asiakkaidemme volyymeissa tapahtui voimakas notkahdus, samalla kun omat kustannuksemme kasvoivat merkittävästi, Scandic Logisticsin toimitusjohtaja Joakim Lassen kertoo.
Yrityksen kaikkien neljän työntekijän vankan omistautuneisuuden ansiosta suunta lähti loppuvuodesta taittumaan, ja kevättalvella 2026 positiivinen kehitys piti pintansa.
– Huhtikuusta joulukuuhun 2025 yrityksessä laitettiin kaikki peliin prosessien ja tavaravirtojen tehostamiseksi. Neuvottelimme vanhojen alihankkijoidemme kanssa, etsimme uusia ja kävimme tarkkaan läpi toimintamme kustannuksia, Lassen jatkaa ja selittää, mistä volyymien pienentyminen johtui: – Markkinoilla oli paljon vapaata kapasiteettia, mikä puolestaan painoi hintoja alas.
Samalla kun työ kehityssuunnan kääntämiseksi on jatkunut sinnikkäänä, on yrityksessä haluttu varmistaa, ettei asiakkaille tarjottuja palveluja heikennetä.
Tiimiin kuuluvat Robin Svensson, Jennie Dahlström, Ludvig Holmberg sekä toimitusjohtaja Joakim Lassen.
– Pidämme kiinni henkilökohtaisista kontakteista – haluamme olla Johnny aivan kaikille, Lassen jatkaa. Nyt kun tavaravirrat on onnistuttu palauttamaan tuottaviksi ja uusia asiakkaitakin on löytynyt, kasvu Länsi-Euroopassa jatkuu.
– Olemme aiemmin kasvaneet ennen kaikkea Belgiassa, Alankomaissa ja Saksassa, mutta nyt olemme saamassa jalansijaa myös Espanjassa ja Ranskassa. Osallistuminen Puolassa ja Saksassa järjestetyille logistiikkamessuille on laajentanut yhteistyöverkostoamme entisestään.
Ratkaisevana asiana menestymisen kannalta Lassen pitää sitä, että yrityksessä kuunnellaan niin asiakkaiden kuin alihankkijoidenkin toiveita.
– Meidän on tuettava toinen toistamme – kukaan ei ole vahva yksin. Olemme laajentaneet liikennöitsijäverkostoamme, vaikka ajoneuvojen määrä onkin sama kuin vuosi sitten. Tämän ansiosta pystymme entistä joustavammin ja nopeammin mukautumaan muuttuviin kuljetusvirtoihin ja markkinoiden tarpeisiin.
Juuri nyt kaikki näyttää valoisalta, mutta tiedämme kokemuksesta, että tilanne voi muuttua nopeastikin –etenkin kun ajatellaan vallitsevaa maailmantilannetta, Lassen pohtii.
Yrityksen nykyinen tilanne lupaa kuitenkin hyvää ja näyttää siltä, että Scandic Logistics voi tulevaisuudessakin tehdä yhteistyötä sellaisten asiakkaiden kanssa, jotka arvostavat yrityksen palveluita ja osaamista.
– Priorisoimme jatkossakin hyvää vuoropuhelua asiakkaidemme kanssa ja tavoitteenamme on kehittyä heidän rinnallaan. Yhdessä heidän kanssaan olemme myös oppineet suuntaamaan katseet pitkälle tulevaisuuteen ja tarkastelemaan asioita laajemmasta näkökulmasta, Lassen summaa.
Scandic Trans mukana
Power Truck Show’ssa
Alahärmässä järjestettävä Power Truck Show on yksi Pohjoismaiden suurimmista kuljetusalan messuja näyttelytapahtumista, joka houkuttelee joka vuosi paikalle tuhatpäin kävijöitä, kuljetusliikkeiden edustajia ja yrityksiä koko Pohjolasta sekä eri puolilta Eurooppaa. Scandic Transille osallistumisesta tapahtumaan on jo ehtinyt muodostua perinne.
Teksti: Anna Sand • Kuvat: Scandic Trans, Power Truck Show
Powerparkin huvipuistoalueella ja sen ympäristössä elokuisena viikonloppuna järjestettävä Power Truck Show tarjoaa Scandic Transille oivallisen tilaisuuden esittäytyä kuljetusalan toimijoille ja kuljettajille – niin vanhoille tutuille kuin mahdollisille uusille yhteistyökumppaneille.
Kahden päivän aikana tapahtumassa voi tutustua satoihin kuorma-autoihin – aina uusimmista malleista upeasti stailattuihin ajoneuvoihin, joissa katsojan huomion kiinnittävät uniikit yksityiskohdat, maalaukset ja valot. Tapahtuman antiin kuuluvat myös erilaiset kilpailut, ammattilaisille suunnatut messut sekä viihdyttävät ohjelmanumerot.
– Olemme osallistuneet kahtena peräkkäisenä kesänä ja olemme paikalla tänäkin vuonna. Tapahtuma tarjoaa meille loistavan tilaisuuden tehdä arvojamme näkyväksi, toimitusjohtaja Mikael Löfqvist toteaa ja jatkaa:
– Osallistumisella haluamme myös nostaa esille tärkeää työtä, jota kuljettajat ja liikennöitsijät joka päivä tekevät. Messujen aikana teemme alaa ja yrityksen toimintatapoja tutuiksi samalla kun jaamme tietoa ja osaamistamme.
Tapahtuma on myös oivallinen tilaisuus solmia yhteyksiä sellaisten kuljetusalan toimijoiden kanssa, joilta löytyy oikeanlaista asennetta ja osaamista yhteistyötä ajatellen.
Viime vuoden osallistuminen poiki useita uusia kontakteja sekä runsaasti positiivista palautetta.
– Kokemus oli erittäin antoisa ja toivomme, että tämän vuoden tapahtuma olisi yhtä onnistunut.
Kuvasarjassa seurataan Scandic Transin osallistumista vuoden 2025 Power Truck Show’hun.
Etsitkö luotettavaa kuljetuskumppania?
Scandic Trans on muutakin kuin kuorma-autoja ja logistiikkaa – meistä saat sitoutuneen yhteistyökumppanin, joka huolehtii kuljetuksistasi aina ensimmäisestä yhteydenotosta viimeiseen purkupisteeseen.
Myyntitiimillämme on pitkä kokemus ja laaja tietotaito alalta. Kuuntelemme tarpeitasi ja löydämme toimivat ratkaisut – oli kuljetettavana sitten elintarvikkeita, teollisuustuotteita tai jotain aivan muuta.
Me olemme täällä tehdäksemme valinnasta helppoa – joka kerta. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!
