Kuopion Seutu | Kevät 2023

#SEURAA KUOPION SEUTUA NETISSÄ#

@kuopionseutu instagram.com/kuopionseutu

www.kuopion-seutu.fi

 FACEBOOK: facebook.com/kuopionseutu

 INSTAGRAM: instagram.com/kuopionseutu

Kuopion Seutu

www.kuopion-seutu.fi

info@kuopion-seutu.fi

Puh. 029 004 9900

Somet: @kuopionseutu

Lehtiarkisto:

www.issuu.com/kuopionseutu

Toimitus: toimitus@kuopion-seutu.fi

Graafinen suunnittelu ja taitto:

Kustantaja

Apec yrityspalvelut Oy

Copyright

Apec yrityspalvelut Oy

Painopaikka: Printall AS

Seut KUO PION

VIDEOTARINAT

Apec yrityspalvelut Oy julkaisut:

Matkailuopas Matkamies | Somet: @suomenmatkamies

Savon Seutu Matkailuopas | Somet: @savonseutu

Savon Seutu Golflehti | Somet: @savonseutugolf

Kuopion Seutu | Somet: @kuopionseutu

Puutarhan Aika | Somet: @puutarhanaika

www.matkamies.fi | näköislehti: www.issuu.com/matkailuopas_matkamies www.savonseutu.fi | näköislehti: www.issuu.com/savonseutu

www.savonseutugolf.fi | näköislehti: www.issuu.com/savonseutugolf www.kuopion-seutu.fi | näköislehti: www.issuu.com/kuopionseutu www.puutarhanaika.fi | näköislehti: www.issuu.com/puutarhanaika

Lehden tiedot on koostettu yhteistyössä yritysten, kuntien ja muiden palveluntarjoajien kanssa. Lehti sisältää tuotesijoittelua ja mainoksia. Maksettua sisältöä sisältävät kumppanuusartikkelit on merkattu K-merkinnällä. Mahdollisissa ilmoitusten ja sisältöjen virhetapauksissa julkaisijan korvausvelvollisuus rajoittuu maksimissaan maksettuun ilmoituksen hintaan. Virheellisistä tiedoista voi laittaa palautetta info@kuopion-seutu.fi. Lehden tietojen osittainenkin kopioiminen ilman lupaa on kielletty.

Tilaus- ja sopimusehdot: www.kuopion-seutu.fi

Kannen kuva: Shutterstock

Kuopion Seutu julkaistaan myös nettilehtenä osoitteessa www.kuopion-seutu.fi ja www.issuu.com/kuopionseutu.

8 SILJAS DESIGN 16-17

28-29

TAHKO TAPAHTUMIA 6-7

LUMOAVA-VIERAILUKESKUS 24-25

MAKUMATKALLA

SHOPPAILEMAAN KUOPIOON

Ravintolayhteisö

Olutravintola ja viinibaari Malja on neljänneksi paras after work -paikka.

Ruoka- ja ravintolamedia Toptaste kysyi lukijoiltaan, mikä on Suomen paras after work -paikka. Listan neljänneksi suosi tuin after work -paikka on Kuopion Kauppakadulta löytyvä Olutravintola ja viinibaari Malja. Parhaimmaksi after work -paikaksi valittiin tsekkiläinen ravintola Vltava Helsingistä.

Kuopiolaisille ravintoloille tuli menestystä myös Suo men parhaimmat baarit kategoriassa. Siinä listauksessa Kuopion Tahkon Hophaus -tislaamora vintola löytyy sijalta 10.

Suomen parhaimmaksi baariksi lukijat valitsivat Tam pereen Tornihotellin 25. kerroksessa sijaitsevan Moro Sky Barin.

toptaste.fi

Kuopion Seutu - videotarinat

Kuopion Seudun julkaisukanavat laajenivat videoihin. Videotarinat on lyhyistä 60-180 sekunnin jaksoista koostuvia yritys-, tapahtuma- ja kohdevierailuita, joissa nostetaan esille alueen kiinnostavia ilmiöitä. Ensimmäisessä jaksossa vierailtiin Siljas Design korupajalla tutustumassa koruvalmistuksen saloihin. Toisessa jaksossa jalkauduttiin Puijolle, jossa Maija Anttila esitteli teemoitettua luontopolkua.

Videotarinoiden kantava ajatus on tuoda perinteiset lehtiartikkelit nykyaikaiseen muotoon videoiden kautta. Videot löytyvät laajasti eri nettikanavasta ja ne ovat myös asiakasyritysten hyödynnettävissä. Kuopion Seudun videotarinat on katsottavissa Kuopion Seudun YouTube -kanavalta, kuopion-seutu.fi nettisivuilta, Facebookista ja Instagramista.

Kuopion Seutu Videotarinat

www.kuopion-seutu.fi

YouTube @kuopionseutu

Facebook @kuopionseutu

Instagram @kuopionseutu

Puijo Peak jakso

Siljas Design jakso

Kuopion kaupungin museoissa ennätysmäärä vierailijoita

Kuopion kaupungin museoissa vieraili viime vuonna ennätyksellisesti yli 180 000 kävijää. Etenkin uudistunut Kuopion museo oli suosittu kohde. Viime vuonna siellä vieraili noin 126 000 ihmistä. Kyseessä on kolminkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna. Vierailijoista lähes 100 000 tutustui museon näyttelyihin. Taidemuseossa vieraili lähes 40 000 henkilöä, joka on taidemuseon historian toiseksi suurin vierailijamäärä. Vieraista noin 22 000 kävi päänäyttelyissä. Myös Kuopion korttelimuseo keräsi mukavasti vierailijoita. Siellä vieraili vuoden 2022 aikana yli 15 000 henkilöä.

Vilkkain kuukausi Kuopion museossa oli heinäkuu. Kuopion taidemuseossa ja korttelimuseossa vilkkain kuukausi oli elokuu. Osaltaan tähän vaikutti elokuussa järjestetty Taiteiden yö.

Viäntö podcast

Viäntö podcastissa väännellään ja käännellään ajankohtaisista asioista mielenkiintoisten vieraiden kanssa. Esillä on Savosta löytyviä ihmisiä, ilmiöitä ja matkailijoitakin kiinnostavia kohteita. Kahvikupilliselle, noin puolen tunnin keskustelutuokioon, istahtaa alueen yrittäjiä, päättäjiä ja muita aktiivisia ja mielenkiintoisia henkilöitä. Vuoden 2023 ensimmäisissä jaksoissa tutustutaan mm. uuteen Lumoava-vierailukeskukseen ja kuullaan minkälaista on imitaattorin työ.

Junantuoman studioisännän johdattaman keskustelun tyyli on viihdyttävä, lämmin, analyyttinen ja näkökulmia avaava. Kiviä ja kantoja käännetään kauempaakin – ja nostetaan esiin erilaisia paikallisia erikoisuuksia laajempia teemoja ja yhteistyön mahdollisuuksia. Kaiken taustalla on halu inspiroida kuulijoita tutustumaan elämän ja maamme monimuotoisuuteen.

Podcastin tuottaa Apec yrityspalvelut ja mukana toteuttamassa ovat Kuopion Seutu ja Savon Seutu Matkailuopas. Viäntö on katsottavissa YouTubesta ja kuunneltavissa Spotifyssa.

Suorat linkit jaksoihin löytyy: www.kuopion-seutu.fi

Lumoava-vierailukeskus Korutehdas täynnä tarinoita

Kuopio sai loppuvuodesta uuden mielenkiintoisen vierailukohteen, kun maailman pohjoisin korutehdas Lumoava Finland Oy avasi ovensa vierailijoille. Vierailukeskus avattiin yrityksen 80-vuotisjuhlan kunniaksi, ja siitä tulee pysyvä käyntikohde. Vierailukeskuksessa tutustutaan lähietäisyydeltä, kuinka korut valmistetaan ja perehdytään yrityksen mielenkiintoiseen historiaan tehdaskierroksen yhteydessä.

Lumoavan vierailukeskuksessa Kuopion Neulamäessä pääsee tutustumaan yrityksen tarinaan, historiaan ja sukeltamaan korujen maailmaan. Samalla vierailija johdatetaan tehdaskierrokselle, jonka aikana syvennytään korujen valmistukseen. Käsityönä tehtävien korujen valmistus sisältää kymmeniä eri työvaiheita. Valmistuksessa hyödynnetään nykyään uusia teknologioita, kuten 3D-tulostusta. Korutehtaassa valmistuu kuukaudessa 10 000–15 000 korua.

Tehdaskierroksen aikana kierretään myös vierailukeskuksen museossa, jossa tutustutaan lähemmin yrityksen juuriin ja erityisesti koruihin. Esillä on koko korujen elinkaari. Kierroksen päätteeksi voi tehdä upeita korulöytöjä tehtaanmyymälästä. Markkinointikoordinaattori Tanja Korkalainen kertoo, että tehtaanmyymälässä on esillä koko Lumoavan korumallisto.

Korkalainen kertoo, että tehdaskierroksia on järjestetty jo aiemmin tilauksesta ryhmille. Niistä on saatu hyvää palautetta ja myös viime vuoden lopulla järjestetyissä avoimien ovien päivissä tehdaskierrokset olivat täynnä. - Elämykselliselle vierailukeskukselle on selvästi kysyntää. Toivommekin, että vierailukeskukselle löytävät paikallisten lisäksi myös matkailijat.

Tiedätkö mikä oli aivan ensimmäinen Lumoava Finlandin valmistama koru 1940-luvulla?

Mm. tähän kysymykseen saat vastauksen vierailukeskuksella.

Tehdaskierros kestää 60 minuuttia ja sille tulee ilmoittautua ennakkoon. Kierros alkaa noin 20 minuutin presentaatiolla vierailukeskuksessa, josta siirrytään tehdaskierrokselle. Kierroksen päätteeksi palataan vierailukeskuksen yhteydessä toimivaan tehtaanmyymälään. Lopuksi on mahdollista myös itse päästä kokeilemaan kädentaitoja punsselointipisteellä. Punsseloinnissa lyödään metalliin kirjainlaatoilla haluttu teksti. Hauska muisto vierailuista on hankkia haliavaimenperä, jonka on on itse punsseloinut.

Kierroksia järjestetään 5–20 henkilön ryhmille. Vierailukeskus on mahdollista varata myös kokouskäyttöön.

lumoava.fi/vierailukeskus

Yhden miehen kultasepänverstaasta Suomen suurimpien joukkoon

Lumoava Finlandin mielenkiintoinen tarina alkaa jo vuodesta 1942. Silloin perustettiin yrityksen taustalla vaikuttava Lumoava Finland Oy, joka on kasvanut vuosikymmenien aikana pienestä yhden miehen kultasepänverstaasta yhdeksi Suomen suurimmista koruvalmistajista. Kyseessä on perheyritys, joka tunnettiin aiemmin nimellä Saurum Oy.

Yritys valmistaa ja suunnittelee Lumoava- ja Saurum-korubrändien korut ja tuo maahan Citizen– ja Rhythm-kelloja. Awario Gem -koru, joka on lääkinnällinen laite kotioloihin, valmistetaan myös Lumoava Finlandin tehtaalla.

Suomalaisten sydämet valloittaneen Lumoava-korumerkin tuotteita on valmistettu vuodesta 2008. Lumoava Finland on myös yksi Suomen tunnetuimmista rippiristien valmistajista. Rippiristejä ja miesten pukukoruja Lumoava Finland valmistaa ja myy Saurum-tuotemerkin alla. Lumoava Finlandin tuotevalikoimaan kuuluu myös suomalaiset pöytähopeatuotteet, joita yritys on myynyt vuosikymmenten ajan.

Yritykselle tärkeitä arvoja ovat suomalaisuus, korkea laatu, ekologisuus ja vastuullisuus. Ne näkyvät yrityksen kaikessa toiminnassa. Esimerkiksi koruvalmistuksessa käytetty kulta ja hopea on 100% kierrätettyä. Jopa tuotannossa syntyvä kulta- ja hopeapöly kerätään, prosessoidaan ja käytetään uudelleen. Sanotaankin, että Lumoava Finland on tehty taidokkuudesta, sinnikkyydestä ja toisesta huolehtimisesta. Ja kultapölystä.

lumoava.fi

Siljas Design

Siljas Design on koru- ja jalometallialan yritys, joka tuo Suomen luonnon kauneimmat hetket ja tunnelmat korujen muotoon. Yrittäjä Silja Kivioja ammentaa inspiraatiota luonnosta ja sen monimuotoisuudesta. Airakselan maaseutukylässä sijaitsevalta korupajalta on lähtenyt tuotteita Linnan juhliin ja myös Vuoden koru kilpailuun.

Luova työ ja yrittäjyys ovat olleet Kiviojalle selviä valintoja aina. Jo lapsena muiden lasten leikkiessä nukeilla, Kivioja piirsi omia mallistoja ja valmisti ensimmäiset korut. 15-vuotiaana hän myi itse valmistettuja koruja tapahtumissa ja torikujilla.

Askel ammattimaiseen suunnittelutyöhön tapahtui vuonna 2016, jolloin Kivioja aloitti alan opiskelut Savonian Ammattikorkeakoulussa Kuopiossa. Tavoittena oli vielä jonain päivänä luoda jotain kaunista, Kivioja kertoo.

Vuonna 2020 hän valmistui koru- ja jalometallialan muotoilijaksi. Keväällä 2021 muuttui todeksi pitkäaikainen haave yrittäjyydestä, kun Silja Design näki päivänvalon.

Vuoden koru -finalisti

Siljas Design paja sijaitsee Kuopiossa, pienessä Airakselan kylässä maalaismaisemien ympäröimänä. Luonto ja ympäristö ovatkin Kiviojalle isoja inspiraation lähteitä. Luonto antaa meille paljon voimaa, rauhaa ja vapautta, hän kertoo. Nämä kolme teemaa ovat Kiviojan korusuunnittelun taustalla muistuttamassa ikimuistoisista hetkistä, joita luonto tarjoaa.

- Luonto on minulle yksi tärkeimmistä asioista. Se antaa aina kaikkensa. Jokainen koru ja sen tarina on pala minua ja muistojani.

Kiviojan mukaan monet ihmisten luonteenpiirteet ja elämäntilanteet puhuvat samaa kieltä luonnonelementtien kanssa. Nämä hän haluaa muuttaa työpöydällä korujen muotoon. Samat luonnonelementit löytyvät korusarjojen nimistä, kuten laineet, usva, tupasvilla ja rokama. Näistä viimeinen on mukana Vuoden koru 2023 kilpailun finaalissa.

Kivioja kuvailee Rokama -sarjan koruja voimakoruiksi, joita vasten voi nojata huononakin päivänä. Kallio voi saada kolhuja, mutta se ei niistä sorru. Hän mainitsee, että korut ovat hyvä lahjaidea esimerkiksi ystävälle, kuvastamaan kiitosta tuesta, jota saa ystäviltä.

Valtakunnallista huomiota Siljas Design korut ovat saaneet myös Linnan juhlissa, joissa koruja on nähty ensimmäisen kerran jo vuonna 2019. Viime vuoden juhlilla korut olivat osana kansanedustajien Sari Sarkomaan ja Elina Valosen juhlapukeutumista. Sarkomaan asua täydensi Laineet-korusarjaan kuuluvat korvakorut ja rannekoru. Valtosen juhlakokonaisuuteen kuuluivat Rokama-sarjan korut.

Siljas Design koruja on mahdollista hankkia siljasdesign.com verkkokaupasta sekä jälleenmyyjiltä.

SILJA KIVIOJA AMMENTAA VOIMAA JA IDEOITA KORUSUUNNITTELUUN LUONNOSTA.

SILJAS

Viitoskäytävä

Kumppanuudella kehittyvä kasvuvyöhyke, joka luo arvoa koko Suomelle

Viitoskäytävä – Kumppanuudella kehittyvä kasvuvyöhyke on Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) rahoittama ylimaakunnallinen aluekehitys- ja verkostoitumishanke. Hankkeen tavoitteena on tuoda esille Viitoskäytävän kansallinen merkitys ja nostaa se yhdeksi Suomen pääkehittämis- ja kasvuvyöhykkeeksi sekä luoda tulevaisuuskuvaa modernista ja kestävästä liikkumisympäristöstä.

https://suomenviitoskaytava.fi/

Aluekehittäminen ja alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen ovat pitkäjänteistä toimintaa. Yksi aluekehitysskenaario 2040 on raaka-aineiden ja turismin Suomi. Skenaarion mukaan talouden ytimeen nousevat sellaiset alat, joiden on edes jollain tavalla mahdollista kiinnittyä kansainväliseen talouteen eli turismi, kaivannaisteollisuus ja metsäraaka-aineiden hyödyntäminen sekä datakeskukset ja tuulivoimalapuistot.

Viitoskäytävä yhdistää maakunnallisesti tunnistetut kehittämisvyöhykkeet (esim. Varkaus-Kuopio-Iisalmi) ylimaakunnalliseksi kokonaisuudeksi ja yhteistyöverkostoksi viiden maakunnan alueella. Mukana olevat maakunnat ovat Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi. Pohjois-Pohjanmaan osalta Viitoskäytävän alue rajautuu Koillismaahan ja Lapin osalta toimitaan Itä-Lapin alueella. Viitoskäytävän ’selkärangan’ muodostavat Valtatie 5 sekä Savon rata. Lisäksi vyöhykkeellä on lukuisia tunnin työssäkäyntialueita, joiden toiminnallisuutta hankkeessa pyritään edistämään kehittämällä modernia ja kestävän liikkumisympäristön tulevaisuuskuvaa. Siinä tarkastellaan tulevaisuuden toimintoja Viitoskäytävällä ja niiden synnyttämää liikkumisen kysyntää. Lisäksi tarkastellaan tulevaisuuden liikkumisen palveluita ja liikenteen infrastruktuuria, jotka yhdessä muodostavat liikkumisen tarjonnan. Viitoskäytävän kehittämisen näkökulmasta pilotissa pyritään tunnistamaan sekä edistäviä että torjuttavia muutosvoimia. Tällaisia muutosvoimia ovat mm. sähköistyminen, digitalisaatio sekä ekologisuus matkaketjuissa.

Hankkeen tavoitteena on tuoda esille Viitoskäytävän kansallinen merkitys ja nostaa se yhdeksi Suomen pääkehittämis- ja kasvuvyöhykkeeksi sekä luoda tulevaisuuskuvaa modernista ja kestävästä liikkumisympäristöstä.

Viitoskäytävällä on arvoa ja potentiaalia

Viitoskäytävällä on merkittäviä vahvuuksia ja ominaispiirteitä. Yritystoiminta perustuu korkeaan osaamiseen, koulutukseen sekä TKI-toimintaan; Viitoskäytävälle sijoittuvat yliopisto, kolme ammattikorkeakoulua, kuusi ammattiopistoa sekä mm. pelastusopisto. Globaaleja ja kilpailukyvyltään vahvoilla olevia yrityksiä ja niiden maailmanluokan tuotteita ovat esimerkiksi Genelecin kaiuttimet, Ponssen metsäkoneet, Transtechin raitiovaunut, Normetin kaivosteollisuustuotteet, Terrafamen akkumineraalit, YARAn lannoitemineraalit, puutuotteet, lukuisat luonnonmarjoja jalostavat elintarviketehtaat, huippuluokan korkeaa vesi- ja terveysteknologiaa kehittävät yritykset, supertietokone LUMI jne.

Pellervon taloustutkimus ry tuotti Viitoskäytävän tilaamana ekonomistisen asiantuntijaselvityksen Viitoskäytävän alue- ja kansantaloudellisista tekijöistä ja roolista koko suomalaisessa yhteiskunnassa sekä vyöhykkeen arvontuotannosta. Kysymyksen asetteluna on: Mitä arvonlisiä Viitoskäytävällä syntyy? Mikä on Viitoskäytävän kansantaloudellinen merkitys Suomelle?

Mikä on Viitoskäytävän aluetaloudellinen merkitys? Mitä sellaista potentiaalia vyöhykkeelle on, mitä ei ole oivallettu?

Selvityksen mediakooste on luettavissa tästä: https://www. ptt.fi/talouden-isot-murrokset-voivat-tukea-viitoskaytavan-kasvua-metsat-ja-kaivokset-ovat-alueen-talouden-vankka-perusta/

Koko raportti on luettavissa tästä: https://suomenviitoskaytava.fi/wp-content/uploads/2023/01/Viitoskaytavan_taloudellinen_merkitys_Suomelle_raportti.pdf

Viitoskäytävän päätoimialat ovat metsätalous (27 %), kaivannaisteollisuus (27 %) sekä puutuoteteollisuus (23 %). Vyöhyke on Suomen raaka-aineiden lähde, joka tuottaa mm. moniin maakuntiin noin 40 % niiden tarvitsemasta raaka-aineesta (PTT 2022). Logistisesta näkökulmasta ja Venäjän hyökkäyssodan vuoksi mm. raaka-aineiden ja tuotannosta syntyvien sivuvirtojen kuljetuksia on siirtynyt Saimaan kanavalta teille, rautateille ja vesistöihin. Eräisiin maakuntiin puuraaka-ainetta tuodaan jalostettavaksi Viitoskäytävältä merkittävässä määrin vs. maakunnan omat raaka-ainereservit. Tämän takia logistiikka, liikennejärjestelmät (mm. poikittaisliikenne) sekä liikenneinfra ovat yritysten näkökulmasta nousseet entistä suurempaan rooliin Viitoskäytävällä.

Teiden ja ratojen kasvava korjausvelka huolettaa elinkeinoelämää ja Viitoskäytävän maakuntien toimijoita. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikenne 12 sisältää kauaskantoisen toimenpideohjelman liikennejärjestelmien suhteen, mutta toimintaympäristön rajut muutokset ovat muuttaneet tilanteet nopeasti nyt jo suunnitelman alkutaipaleella. Suomen tuleva Nato-jäsenyys sekä huoltovarmuuteen liittyvät tekijät nostavat Viitoskäytävän merkityksen uuteen valoon; vyöhykkeellä on satoja kilometrejä yhteistä rajaa Venäjän kanssa ja toisaalta valtatie 5 on toinen maamme pääväylistä etelästä pohjoiseen. Vyöhykkeellä sijaistee lukuisia strategisesti tärkeitä yrityksiä ja toimijoita, joiden tuotanto ja osaaminen ovat arvokasta ja jopa elintärkeää maallemme.

Viitoskäytävän ja Itä-Suomen näkökulma

Metropoli- ja kaupunkipolitiikka hyödyttää etelää ja länttä, kun taas itä ja pohjoinen jäävät osin sivuun koska alueilla ei tehdä modernia aluekehityspolitiikkaa. Erityisesti infrastruktuurin ja saavutettavuuden kehittämiseen tulisi löytää huomattavasti enemmän resursseja nykytasoon verrattuna.

Suomen rannikkoseutu etelästä pohjoiseen vetoaa mm. satamien vientilukuihin ja liikennejärjestelmien kehittämiseen perustellen investointeja satamien vetovoimalla ja riittävällä infralla. Puheissa ja teoissa unohtuu kuitenkin tosiasia, että raaka-aineet ja tuotteet satamiin tuodaan muualta Suomesta; kaivannaisia ei louhita eikä metsäkoneita rakenneta satamissa. Pääväylät etelästä pohjoiseen ja poikittaisväylät idästä länteen muodostavat tällä hetkellä epätasalaatuisen verkoston. Kuljetushäiriöiden vuoksi yritykset menettävät kilpailukykyään. Konttilaiva ei odota myöhässä olevaa tavarajunaa; aikataulujen ketjutus edellyttää kuljetusten täsmällisyyttä.

Hyökkäyssota muutti Suomen logistisia kuljetusvirtoja merkittävästi ja jopa lisäsi kuljetustarpeita. Itä-Suomen liikennejärjestelmää ei ole kehitetty tasavertaisesti läntiseen ja keskiseen Suomeen verrattuna. Jälkeenjääneisyys näkyy mittavana korjausvelkana, vanhentuneisuutena, palvelutasopuutteina, todellisia tarpeita vastaamattomina jne., joita ei pystytä poistamaan perusväylänpidon parantamisella. Koko maan huoltovarmuus sekä kokonaisturvallisuus, kuten

Viitoskäytävä yhdistää maakunnallisesti tunnistetut kehittämisvyöhykkeet (esim. Varkaus-Kuopio-Iisalmi) ylimaakunnalliseksi kokonaisuudeksi ja yhteistyöverkostoksi viiden maakunnan alueella.

sotilaallinen liikkuvuus, aluetalous, elinvoiman ja ylipäätään maan asuttuna pitäminen vaikeutuvat. Itä-Suomen vähäliikenteisten teiden merkitystä ei ymmärretä koko Suomen metsä- ja elintarviketeollisuuden (vienti)tuotteiden eikä maan energiahuollon kannalta. Tulevaisuutta luovat investoinnit raaka-aine- ja turismialueille uhkaavat hidastua. Viitoskäytävä on Suomen matkailuvyöhyke. Alueella on lukumääräisesti paljon mökkejä, vapaa-ajanasuntoja, perikuntien asuntoja, lomaosakkeita, kansallisesti merkittäviä vapaa-ajankohteita (Tahko, Vuokatti, Ruka, Pyhä ja lisäksi monia pienempiä kohteita) sekä 17 kansallispuistoa. Kohteet eivät sijoitu pääväylien varrelle, vaan ovat saavutettavissa pienempiä ja huonokuntoisimpia teitä pitkin. Matkailijat ja maitoautot liikkuvat samoilla teillä. Lukuisten paikkakuntien asukasmäärä moninkertaistuu vapaa-ajan vieton sekä monipaikkaisuuden myötä. Tätä ei kuitenkaan huomioida esimerkiksi kompensoimalla verotusta tai huomioimalla tieverkon käyttäjämäärät sesonkiaikoina.

Ylpeästi Viitoskäytävällä

Viitoskäytävällä asuvilla ja yrittävillä on kuitenkin paljon syytä iloita ja olla ylpeitä vyöhykkeestään. Alueen menestys perustuu me-henkeen ja vahvoihin kumppanuusverkostoihin. On tärkeää näyttäytyä yhtenä rintamana ja tuoda esille alueen monimuotoisuutta sekä sen merkittävää kansantaloudellista arvoa, jota ei vielä kunnolla tunnisteta. Viitoskäytäviä on vain yksi ja se on kokemisen, elämisen ja yrittämisen arvoinen.

Riitta Forsten-Astikainen

Hankejohtaja

riitta.forsten-astikainen@pohjois-savo.fi 044 714 2611

TAPAHTUMAT

NÄYTTELYITÄ | LIIKUNTA | MESSUJA | URHEILUA | MUSIIKKIA

TAPAHTUMAKALENTERI 2023

URHEILU/LIIKUNTA

Tahko MTB

Watercross Tahko

Ironman Finland Kuopio-Tahko

Tahko Truck Fest

2.9. Rauhalahti Kuopio Maraton

Ajantasaiset aikataulut löytyvät järjestäjien nettisivuilta.

KUOPION LÄHIKUNTIEN TAPAHTUMIA 2023 4.3. Riikinvoimahiihto

Talvi-Vekara

Weturitorin antiikki- ja keräilymessut

Madfest

12.-18.6. Vekara-Varkaus

7.-8.7. Oluset

12.-16.7. Iskelmäviikko

– Leppävirta

14.-15.7. Mansikkakarnevaalit Suonenjoki

20.-22.7. MM-Reiska 2023

21.-22.7. RunniRock

21.-30.7. Joroisten Musiikkipäivät

22.7. Big Wheels

Juva, Rantasalmi, Joroinen, Leppävirta

8.-10.9. Pestuumarkkinat Rautalampi

Ajantasaiset tiedot löytyvät järjestäjien kotisivuilta.

NÄYTTELYITÄ

KUOPION MUSEO

16.9.2022-26.3.2023

Julius Caesar – kunniasta kuolemattomuuteen

25.4.2023-25.2.2024 Wildlife Photographer of the Year

KUOPION TAIDEMUSEO

8.2.–16.4.2023 Sara & Co.

28.1.–16.4.2023 Kari Juutilainen: Presence

KUOPION KORTTELIMUSEO

18.11.2022 – 22.10.2023 Jalkapalloa ja kunnian kenttiä – pohjoissavolaista jalkapallohistoriaa

VB-valokuvakeskus

13.1.-26.3.2023 Marja Pirilä – Valo pimeässä

Kuopion museo

25.4.2023-25.2.2024 Wildlife Photographer of the Year

Lontoon Natural History Museum on järjestänyt Wildlife Photographer of the Year -kilpailun jo 58 kertaa. Se on yksi maailman tunnetuimmista valokuvakilpailuista, johon osallistuu vuosittain yli 50 000 valokuvaajaa ympäri maailman. Kilpailun parhaimmisto kootaan vuosittain kansainväliseksi kiertäväksi näyttelyksi, jossa on lähes sata poikkeuksellisen hienoa luontokuvaa ympäri maailman.

Teoksissa perehdytään moniin teemoihin, kuten eläinten käyttäytymiseen, ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen sekä maisemien henkeäsalpaavaan kauneuteen.

Wildlife Photographer of the Year -näyttelyn tavoitteena on herättää museovieraiden mielenkiinto ja myötätunto muita eläviä olentoja kohtaan koskettavien valokuvien avulla. Yhteisen planeettamme ja elonkirjon tulevaisuus on meidän käsissämme. kuopionmuseo.fi

Kuopion Korttelimuseo

18.11.2022 – 22.10.2023 Jalkapalloa ja kunnian kenttiä – pohjoissavolaista jalkapallohistoriaa

Kuopion korttelimuseon näyttely perustuu vuonna 2020 ilmestyneeseen teokseen Kunnian kentät – kirja savolaisista jalkapallopyhätöistä. Näyttelyn käsikirjoitus on toteutettu yhteistyössä Mikko Vehviläisen ja Jussi Kumpulaisen kanssa.

Näyttelyssä pääsee myös testaamaan tietämystäsi jalkapalloaiheisen tietovisan muodossa. Lisäksi käytettävissä

on omatoimitehtäviä, joiden kohderyhmänä ovat erityisesti alakoulun 3.–6.-luokkalaiset.

kuopionkorttelimuseo.fi

Kuopion taidemuseo

8.2.–16.4.2023 Sara & Co.

Sara & Co. -näyttelyssä esitellään suomalaisia modernisteja ja abstraktin taiteen edelläkävijöitä Kuopion taidemuseossa. Sara Hildén (1905–1993) keräsi merkittävän taidekokoelman, jonka kotipaikka on Sara Hildénin taidemuseo Tampereella. Hän oli menestynyt liikenainen, mutta taiteenkeräämisessä häntä ohjasi intohimoinen suhde kuvataidetta kohtaan.

Näyttelyn teoksista suurin osa kuuluu Kuopion taidemuseon kokoelmiin. Näyttelyn yhteydessä Kuopion taidemuseo järjestää Sara Hildén -aiheisia tapahtumia. kuopiontaidemuseo.fi

VB-valokuvakeskus, Kuopio

13.1.-26.3.2023 Marja Pirilä – Valo pimeässä

Ilmiönä camera obscura tunnettiin jo ennen ajanlaskumme alkua Kiinassa ja se on siitä asti kiehtonut tiedemiehiä ja tutkijoita. Camera obscurassa valo kulkee pienen aukon kautta pimeään tilaan muodostaen sinne ulkomaailman kuvajaisia. Taiteilijat oppivat hyödyntämään camera obscuran aiheuttamaa optista ilmiötä ja tehostivat sitä 1600-luvulla laittamalla aukolle linssin. Tämä oli alku välineelle, jonka tunnemme paremmin kamerana.

Valokuvataiteilija Marja Pirilä (s.1957) on tutkinut ja tallentanut camera obscura -ilmiötä kuviinsa usean vuosikymmenen ajan. Hän muuntaa kuvaustilansa kameraksi, jonka pinnoille tämä ikivanha menetelmä maalaa valolla uuden maailman. Camera obscurassa Pirilä kuvaa tavallisella kameralla. Sisä- ja ulkotilojen yhdistyessä vuorovaikutuksemme ympäröivään todellisuuteen konkretisoituu. Samalla syntyy myös unenomainen, kerroksellinen kolmas todellisuus ja seinälle ylösalaisena piirtyvä maailma saa arkiset asiat näyttäytymään erilaisessa valossa.

VB-valokuvakeskuksella nähtävä Marja Pirilän Valo pimeässä -näyttely tuo esiin hänen teoksiaan kolmelta vuosikymmeneltä vieden katsojan kameran sisään. Kokemusta syventävät kolmiulotteiset camera obscura-teokset, jotka hän on toteuttanut yhdessä Petri Nuutisen kanssa. Näyttelykokonaisuudessa on Tapani Rinteen äänimaisema.

vb-valokuvakeskus.fi

Hoitajien omistama Hoivamme aloitti toimintansa Kuopion Rahkakadulla

Uusi kotimainen asumis- ja hoivapalvelualan yritys Hoivamme laajentaa toimintaansa vauhdilla. Ensimmäisen hoivakodin syksyllä Mäntsälään avannut Hoivamme aloitti toiminnan myös Kuopiossa alkuvuodesta. Yrityksen tavoitteena on luoda seuraavan viiden vuoden aikana maan laajuinen hoivakotiverkosto.

Uudet Hoivamme-kodit tarjoavat tehostettua palveluasumista ympärivuorokautista hoivaa tarvitseville ikäihmisille sekä kevyempää palveluasumista säännölliseen avuntarpeeseen. Yrityksen taustalla toimii kiinteistöalan pääomasijoittaja Hemsö.

Kuopion toimipiste sijaitsee Jynkässä Rahkakadulla, jossa on 32-paikkainen koti ikäihmisille. Kuopion toimipisteen johtajana on marraskuussa aloittanut pitkän uran ikäihmisten ja muistisairaiden kanssa sekä esihenkilötehtävissä tehnyt Minna Vainikainen. Aiemmin Vainikainen on työskennellyt muun muassa Attendolla sekä Kuopion kaupungin vanhustenhoidon yksikössä.

Vainikaisen kiinnostus uutta hoiva-alan toimijaa kohtaan heräsi, kun hän kuuli Hoivamme halusta luoda alalle uusia toimintatapoja.

– Hoivammessa ei ole tiukkoja hierarkioita tai rooleja. Toivon, että tulevat hoitajamme haluavat osallistua tasapuolisesti yhteisen arjen pyörittämiseen ja toimintatapojemme kehittämiseen, Vainikainen sanoo.

– Tämä on ikäihmisten koti ja teemme täällä samoja asioita, joita kotonakin tehdään. Harvalla on kodissaan kiveen hakattuja tehtävärooleja ja työlistoja. Myös minä aion toimia arjen hoivatyössä apuna siinä missä muut minua tarvitsevat. Hoivammeen tavoitteena on luoda seuraavan viiden vuoden aikana maan laajuinen hoivakotiverkosto. Uusi toimija haluaa taklata alan ongelmia sitouttamalla. Tästä esimerkkinä on, että jokaiselle työntekijälle annetaan vuoden työssäolon jälkeen osuus yhtiöstä.

hoivamme.fi

RIISAn näyttelyssä uskonto propagandan kohteena

RIISA - Suomen ortodoksinen kirkkomuseo tuo nähtäville neuvostoliittolaisia uskonnonvastaisia propagandajulisteita Vastavoimia – Propagandaa ja uskonoppia Neuvostoliitossa näyttelyssä. Ateistisen ideologian vastavoimana esillä on ortodoksista esineistöä ja kirkollisia muistoja samalta ajalta valtiosta, jossa uskontoja ei pitänyt olla.

Uskonnonvastaisessa propagandassa uskonto leimattiin vanhanaikaiseksi ja uskovaisten arvoja pyrittiin kyseenalaistamaan. Nykykatsojalle julisteet toimivat ikkunana Neuvostoliiton arkeen ja niistä voidaankin kohdata satiiria paitsi kirkkoa, myös inhimillisiä heikkouksia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä kohtaan.

Ortodoksinen kirkko kamppaili valtion ideologista ateismia vastaan jatkamalla toimintaansa painostuksesta huolimatta. Esimerkiksi Leningradin hengellisessä akatemiassa koulutettiin varsin kansainvälistä opiskelijajoukkoa, johon kuului myös muutama suomalainen. Näyttelyssä ääneen pääsevät metropoliitat Panteleimon ja Arseni sekä kanttori Helena Tchervinskij, jotka kertovat opiskeluajoistaan Leningradissa 1970–80-luvuilla. Näyttelyssä olevat julisteet ovat jäljennöksiä metropoliitta Arsenin matkamuistoista opiskeluajoilta.

Pysyvänä näyttelynä Pyhyyden portailla Vastavoimia -erikoisnäyttelyn lisäksi RIISAssa on nähtävillä laaja Pyhyyden portailla -kokoelmanäyttely, jossa ikonit, kirkkotekstiilit sekä liturgiset esineet avartavat ortodoksisen kirkon historiaa ja kulttuuriperintöä elämänkatsomuksesta riippumatta. Näyttelyitä täydentävät viime keväänä suosioon nousseet pääsiäismunat, joiden tarjontaa päivitetään kevään aikana.

Vastavoimia – Propagandaa ja uskonoppia Neuvostoliitossa näyttely on esillä 24.2.2023 - 4.1.2024 Suomen ortodoksisessa kirkkomuseo RIISAssa.

www.riisa.fi

Koko perheen ravintola tarjoaa makumatkan Meksikoon

Torin laidalla sijaitseva Pancho Villa tarjoaa laajan valikoiman maistuvia ruokia ja juomia rennossa tunnelmassa. Meksikolaismakuihin erikoistuneen ravintolan listalta löytyvät myös laadukkaat pihviateriat ja suositut burgerit. Annokset valmistetaan ravintolan omassa keittiössä tuoreista ja laadukkaista raaka-aineista kotimaisia tuotteita suosien. Listan meksikolaista makumaailmaa edustavat quesadillat, soft tacot, fajitakset, burritot ja raikkaat salaatit. Tarjolla on tulisempaa tai miedompaa makua jokaiseen mieltymyksen mukaan.

Ravintolapäällikkö Tiia Rossi kehuu meksikolaisherkkujen lisäksi ravintolan laadukkaita pihviannoksia ja burgereita. - Annoskoot ovat sen verran runsaita, että meiltä ei tarvitse nälkäisenä lähteä. Ruoka-annoksiin maku syntyy ravintolan omasta mausteseoksesta. Lapset on huomioitu omalla menulla, josta löytyvät pienen väen suosikit.

Pancho villan rennossa miljöössä on mukava rentoutua kiireen keskellä. Ravintolan sisustus on teeman mukaisesti värikästä Meksikolaista tyyliä ja palvelu savolaisen leppoisaa.

Á la carte annokset ovat tarjolla aamusta ja iltaan ja arkisin katetaan myös herkullinen lounas noutopöytään. Rossi vinkkaa, että isompien ryhmien kannattaa varata pöytä ennakkoon, jolloin ryhmälle järjestyy yhtenäinen tila. Varaukset voi tehdä numerosta 0500 606078.

Pancho Villa sijaitsee Kuopion keskustan parhaalla paikalla torin Kauppahallin puoleisessa päädyssä. Rossi kertoo, että asiakkaat ovat löytäneet hyvin pari vuotta sitten avattuun uuteen toimipaikkaan ja antaneet paljon positiivista palautetta sen viihtyisistä tiloista. Erityisesti kiitosta saa ravintolan aukioloajat, sillä Pancho Villa on harvoja keskustan ravintoloita, joka on avoinna viikon jokaisena päivänä. Esimerkiksi keskustan hotellimatkailijoiden on kätevä kävellä torin poikki nauttimaan ravintolan herkuista myös sunnuntaisin.

Puijonkatu 19, Kuopio panchovilla.fi/kuopio

Puh. 0500 606078

Shoppailemaan Kuopioon

Kuopio

on Itä-Suomen monipuolisin shoppailukohde, josta löytyy useita kauppakeskuksia ja viehättäviä pieniä putiikkejä. Keskeisen sijainnin ansiosta Kuopio on helposti saavutettavissa laajaltakin säteeltä.

Kuopion tori, eli tuttavallisemmin Mualiman Napa, on kaupungin ydin. Sen ympäriltä löytyy useita kauppakeskuksia, ravintoloita, kahviloita ja putiikkeja. Torin nurkalta lähtee myös paikallisbussit, joilla pääsee esimerkiksi Matkukseen. Torin ympärillä on useita kauppakeskuksia, joissa on helppo shoppailla eri liikkeissä saman katon alla. Vaateostoksille saapuville löytyy keskustasta monia maan suurimpia vaateketjuja sekä paikallisia putiikkeja. Laatutuotteita on tarjolla torin nurkalta löytyvistä Sokoksella ja Carlsonilla.

Sisustusliikkeitä on Kuopiossa laaja valikoima. Keskustassa on esimerkiksi skandinaaviseen sisustukseen erikoistunut sisustusmyymälä Live4, Sisustus Picaso sekä sisustussuunnittelua tarjoava Emilia Karenina. Huonekaluliikkeet ovat keskittyneet Leväsen kauppakeskukseen sekä Kauppakeskus Kolmisoppeen.

Elämyksiä ostospäivän yhteyteen tarjoaa Kuopion museot, joissa viihtyy koko perhe. Uusitusta Kuopion museosta löytyy edelleen sen oma mammutti, joka on varsinkin pienen väen suosikki.

Tori on suosittu kohtaamispaikka, jossa on paljon kauppiaita. Torilla voi maistaa maankuuluja kalakukkoja tai lihapiirakoita. On makuasia valitseeko Hanna vai Irene Partasen tuotteet. Hanna Partanen on Suomen vanhin ka-

lakukkoleipomo, jonka tarinan alku ulottuu yli 100 vuoden päähän. Kasarmikadulta löytyy Partasen tunnelmallinen leipomo, josta voi ostaa tuotteita suoraan uunista. Ja aina kannattaa piipahtaa tunnelmallisessa Kuopion kauppahallissa. Vuonna 1902 avatussa kauppahallissa on pieniä putiikkeja, joista voi hankkia käsitöitä, ruokatarvikkeita ja leivonnaisia.

Torin ympärillä on useita

kauppakeskuksia, joissa on

helppo shoppailla

liikkeissä saman katon alla.

Saaristokatu on kaunis maisematie, jossa vesistöä löytyy kadun varrelta puolentoista kilometrin matkalla. Saaristokatu kulkee Kuopion nopeimmin kasvavan asuinalueen lävitse. Matkalla ohitetaan Saaristokaupungin Lehtoniemi, jossa järjestettiin asuntomessut vuonna 2010.

eri

Keskustan kauppakeskuksia

Kuopion Kauppahalli

Kauppakatu 45

www.kuopionkauppahalli.fi

Kauppakeskus Apaja

Kauppakatu 45

www.kauppakeskusapaja.com

Kauppakeskus Torikulma

Haapaniemenkatu 28

Sokos

Haapaniemenkatu 24-26

www.sokos.fi

Tavaratalo Carlson

Kauppakatu 36

www.carlson.fi

Kauppakeskus H-talo

Kauppakatu 32-34

www.h-talo.fi

Matkus Shopping Center

Matkus on alueen suurin kauppakeskus. Siellä on yli 70 liikettä, IKEA ja puolen hehtaarin Olopuisto. Valikoimassa on vaatteita, asusteita, vapaa-ajan ja kodintuotteita, elektroniikkaa ja ruokakauppa. Kauppakeskuksessa on myös useita eri ravintoloita ja kahviloita. Perhe- ja elohuone tarjoavat paikan hengähtää ja lasten leikkipaikat tekemistä perheen pienemmille. Kauppakeskuksen toisessa päädyssä palvelee Ikea, jossa vierähtää helposti vaikka kokonainen päivä.

Matkus sijaitsee noin 11 kilometrin päässä Kuopion keskustasta.

Kauppakeskus Minna Haapaniemenkatu 18

www.kauppajaviihdekeskusminna.fi

Viihdekeskus Minna

Ajurinkatu 16

www.kauppajaviihdekeskusminna.fi

Kauppakeskus Aapeli

Kauppakatu 28

www.kauppakeskusaapeli.fi

Vihtori

Puijonkatu 19

www.kauppakeskusvihtori.fi

Kauppakeskus Sektori

Puijonkatu 23

www.kauppakeskussektori.fi

Kauppakeskuksia

keskustan ulkopuolella

Prisma Kuopio

Savilahdentie 10

www.prisma.fi

Kauppapaikka Herman

Leväsentie 2

www.kauppapaikkaherman.fi

K-Citymarket Päiväranta

Päivärannantie 18

www.k-citymarket.fi

Kauppakeskus Kolmisoppi

Kolmisopentie 1

www.kolmisoppi.fi

Matkus Shopping Center / Ikea Matkuksentie 60

www.matkusshoppingcenter.fi

www.ikea.fi

RANGER JOKAISELLE MÖKILLE JA TILALLE

Kevään myötä saapuu lenkkeilykelit ja

Untamon Urheiluun

lenkkariuutuudet

Laadukkaiden urheiluvälineiden myyntiin panostavan Untamon Urheilun varasto on täyttynyt jälleen uusimmista juoksukenkien mallistoista. Valikoimassa on Sauconyn, Mizunon ja Salomonin huippumerkkejä, joista löytyy sopiva kenkä niin juoksuun kuin retkeilyynkin. Yrittäjä Untamo Kuikka kertoo, että juoksukenkien myynnissä panostetaan yksilölliseen palveluun, joka sisältää kartoituksen käyttäjän jalan tarpeista.

Jokainen jalka on yksilöllinen ja sen vuoksi Kuikka suosittelee juoksukengän valinnassa kääntymään ammattilaisen puoleen. Liikkeestä löytyy urheiluprofessorin suunnittelema mittauslaite, joka kertoo asiakkaan jalan mallin ja auttaa löytämään juoksutyyliin sopivan juoksukengän. Analyysista saadaan etenkin selville, onko jalkaterissä sisäkiertoa eli ylipronaatiota tai ulkokiertoa eli alipronaatiota. Jalkaterien kierrot aiheuttavat usein polvi – tai selkäkipuja. Sisäkierto jalassa tarvitsee vakautta, kun taas ulkokierto kaipaa tueksi iskunvaimennusta. Mittaustuloksen avulla asiakkaalle saadaan valittua oikeat mallit kengistä, minkä avulla voidaan ehkäistä kiputiloja ja vammoja.

Kenkävalikoimassa Untamon Urheilu panostaa laatumerkkeihin, joista löytyy vaihtoehtoja harrastajille sekä myös kilpaurheilijoille. Aktiiviselle juoksuharrastajalle

Kuikka suosittelee Sauconyn kenkiä, joita hän kehuu markkinoiden parhaimmiksi.

Lapin hiihtoretkille hiihtovälineet kuntoon jo ennen matkalle lähtöä

Juoksukenkien ohella hiihtovälineet ovat Untamon Urheilun erikoisosaamista. Kuikalla on pitkä kokemus pohjoisen hiihtomatkojen järjestämisestä, jonka myötä on syntynyt vankka näkemys hiihtovarusteiden vaatimuksista onnistuneeseen hiihtomatkaan. Kuikka kertoo, että tärkeintä on käydä huoltamassa sukset jo ennen lähtöä, jolloin pääsee heti kohteessa laduille. Samalla voidaan katsoa olosuhteiden mukaiset oikeat voiteet mukaan.

Hiihtovaatteet vaikuttavat merkittävästi harrastuksen mielekkyyteen ja niiden merkitys korostuu erityisesti pohjoisen olosuhteissa. Hyvä kerrasto ja hiihtohanskat kannattaa hankkia ensimmäiseksi. Kerraston tulee siirtää hiki pois iholta ja pitää hiihtäjä lämpimänä. Tähän hyvä valinta on Svalan merinovilla kerrasto. Se sopii ympärivuotiseen käyttöön liikunnassa ja urheilussa. Hanskoja ei pidä ylenkatsoa sillä pohjoisessa on arktinen ilma ja kädet kylmettyvät helposti, vaikka muuten olisikin keho lämmin. Hyvä hiihtohanska on lämmin ja hengittävä eikä se vaikeuta itse suoritusta. Yksi vaate, jonka moni unohtaa hankkia on hyvät hiihtosukat, Kuikka muistuttaa. Jos lähtee arkisukalla hiihtämään, niin jalat ovat rakoilla jo ensimmäisenä päivänä. Silloin menee helposti koko loma pilalle.

Untamon Urheilu löytyy Kuopion keskustasta, osoitteesta Haapaniemenkatu 12. untamonurheilu.fi

Kuopion ravintolamaailma tarjoaa paikallisia muikkuja, sertifioitua pizzaa, maailman makuja ja fine diningia.

Kuopion ravintolamaailman tarjonnassa on melko laajasti eri ruokakulttuureiden vaihtoehtoja. Välimeren makuja, aasialaisia ravintoloita, brittiläistä katuruokaa ja jopa balkanialaisen keittiön makuja. Toivottavaa olisi, että myös suomalaisen ruoan rajoja koeteltaisiin enemmän. Laadukkaan vaihtoehdon tähän kyllä antaa Ravintola Musta Lammas, joka hyödyntää hienosti alueen lähiruokaa ja satokauden tuotteita. Ravintolan tarjoama laadukas elämysmenu perustuu pitkälti lähialueilta saataviin raaka-aineisiin. Neljän ruokalajin verran sesongin makuja tarjoava elämysmenu lupaa elämyksiä kaikille ruoka-aisteille. Annosten ulkonäkö, tekstuuri ja maut ovat hyvässä balanssissa keskenään. Makumatka kestää noin 2,5 tuntia, joten kyseessä ei ole kiireisen illallistajan valinta. Mutta laatu on taattua ja kyseessä on varmasti yksi kaupungin elämyksellisimmistä ruokakokemuksista.

Muikkuravintola Sampo on useimpien kaupunkiin saapuvien vieraiden tiedossa. Kyseessä onkin varmaan koko Suomen kuuluisin ja vanhin muikkuravintola. Lähellä matkustajasatamaa sijaitseva ravintola tarjoilee kuuluisia muikkuja historiallisessa miljöössä. Toiminta on alkanut aikanaan jo kieltolain vielä ollessa voimassa. Ravintolan vahvuuksia ovat paikallisuus ja takuuvarmasti laadukkaat muikkuannokset.

Salty Malty Fish & Chips on yksi kaupungin uusista tulokkaista ja on ilahduttavasti liikkeellä omaperäisellä konseptilla. Ravintola mainostaa olevansa Suomen ensimmäinen Fish and Chips ravintola. Fish and chips on brittiläisen katuruoan klassikko, jota tarjoillaan sen kotimaassa ravintoloissa ja katukioskeissa. Annokseen kuuluu ranskalaisia perunoita ja uppopaistettu, leivitetty kalafilee.

Kuopiossa ja Pohjois-Savossa

vietettiin Euroopan maukkaimpia vuosia

2020-2021, kun alueelle myönnettiin arvostettu European Region of Gastronomy tunnustus. Sen myötä sanottiinkin, että

Pohjois-Savo on mualiman

kulinaarinen napa.

Laadukkaaseen katuruokaan panostava Salty Malty valmistaa perinteistä brittiruokaa omalla konseptilla. Friteeratun kalan taikina saa makunsa oluesta ja oikea gluteenin määrä takaa täydellisen rapean taikinan. Ranskalaiset leikataan käsin päivittäin ja fermentoidaan ravintolan omassa etikassa. Ranskalaisten tarkempi resepti, josta ne saavat rapeutensa on salaisuus. Myös kastike ja jäätelö ovat ravintolan omaa tuotantoa. Ravintolan tila on kompakti ja lounasaikaan voi joutua jonottamaan vuoroaan. Tiiviisti sijoitetut pöydät, joissa syödään käytännössä saman pöydän ääressä viereisten lounastajien kanssa on tuttu tapa maailmalla, mutta suomalaiseen mentaliteettiin se tuntuu hieman vieraalta. Ruoka on kuitenkin maukasta ja antaa hyvän vaihtoehdon kaupungin lounastarjontaan.

Italialaisia ruokia tarjoava Sorrento on levittäytynyt jo koko Kuopion keskustan alueelle. Snellmaninkadun Pizzeria Sorrenton ja Trattoria Sorrento Wanha Mylly ravintoloiden lisäksi italialaisia katuruokia saa nyt Kauppakadun uudesta Sfizieria ravintolasta. Aiemmin ravintolana ja pubina toiminut tila on täysin uudistettu ja Sorrento Sfizieria tarjoaa päivisin lounasta ja iltaisin listaruokia. Lounaalla on tarjolla napolilainen pizzapuffet ja italialaisia uunipastoja.

Sfizierian tila on remontin jälkeen viihtyisä katuravintola ja aidot napolilaiset pizzat poikkeuksellisen laadukkaita arkilounaalle. Tarjolla on mm. perinteistä pizza margheritaa, joka aina haastaa pizzerian laadun. Täytteinä on pelkästään tomaattikastiketta, mozzarellaa ja basilikaa. Kun raaka-aineet ovat hyviä ja pohja onnistunut, on lopputuloksena täydellinen pizza. Tässä Sfizeria lunastaa lupauksen.

Satoa Kuopio Food Festival on Kuopion ruokakulttuurin helmi. Elokuinen ruokatapahtuma on paikallisten makujen juhla, jossa voi ostaa ja maistaa pieniä muutaman euron hintaisia ruoka-annoksia. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2014, jolloin Kuopion kaupunki palkitsi sen vuoden ilmiönä. Viime vuonna tapahtumaa ei järjestetty, mutta toivotaan, että se tekee paluun ohjelmaan tänä vuonna.

Ravintolatärppejä

Salty Malty Fish & Chips

Suomen ensimmäinen fish and chips -ravintola tarjoaa brittiläistä perinneruokaa laadukkaasti valmistettuna.

Ravintola Musta Lammas

Gourmet-ruokaa tunnelmallisessa miljöössä. Laadukkaissa annoksissa hyödynnetään Pohjois-Savon parhaimpia raaka-aineita.

Muikkuravintola Sampo

Maankuulut muikkuannokset Suomen vanhimmasta muikkuravintolasta.

Feast & Fame

Intro Social uudistui täysin nimeä myöten. Sijainti on edelleen sama, joten Kauppakadulla pääsee nyt nauttimaan uuden ravintolan antimista.

Ravintolan lounas on saanut jo alkuun siinä määrin suosiota, että pizzoja joutuu välillä jopa jonottamaan. Maistuvat uunipastat on täyteläisiä, joten kattaus on melko tuhti joka päivä nautittavaksi.

Pizzeria Sorrento on muuten Suomen ainoa Helsingin ulkopuolella sijaitseva ravintola, joka on saanut napolilaiselle pitsalleen arvostetun Associazione Verace Pizza Napoletana -järjestön myöntämän kansainvälisen sertifikaatin.

Feast & Fame

– Entinen Intro Social avautuu nimeä myöten uudistettuna alkukeväästä

Intro Social ravintolalla on pitkä historia Kuopion katukuvassa. Nyt sen ovet suljettiin viimeisen kerran uudenvuodenaattona, mutta ainoastaan remontin ajaksi. Alkukeväästä samalla paikalla avautuu täysin uudistettu ravintola, joka kantaa nimeä Feast & Fame.

Ravintolapäällikkö Olli Sallinen kertoo, että ravintolan sisustus ja pohjarakenne uudistetaan remontin aikana. Aiemmin käytössä ollut kahtia jako ruoka- ja pubipuolen osalta poistetaan ja tila yhtenäistetään. Tyyli tulee olemaan irkkupubeja mukailevaa.

- Semmoinen helposti lähestyttävä olohuonemainen. Pubityylinen paikka, johon tullaan ruokailemaan, istumaan iltaa ja nauttimaan livemusiikista.

Livemusiikkia tullaan tarjoamaan perjantaisin ja lauantaisin trubaduurien ja duojen muodossa. Viihdettä ja eloa alkuiltoihin, mutta ei kuitenkaan disko- tai bilebändi -tyyliä, Sallinen korostaa.

– Mennään enemmänkin mies ja kitara mallilla. Livemusiikkia hyvän ruoan ja juoman seuraksi.

Sallinen kertoo, että arki-iltaisin ei Kuopiossa riitä asiakkaita myöhään, joten ovet ovat auki tiistaista torstaihin kymmeneen saakka. Maanantaisin on tarjolla vain lounasta.

Viikonloppuisin ollaan jatkossa auki aina kahteen ja keittiö kymmeneen. Avajaisia tullaan viettämään alkukevään aikana, kun remontti on valmistunut. Mitään kiirettä ei ole, vaan tehdään valmiiksi ja sen jälkeen avataan.

Ravintolan ruokalista on täysin uudistettu, mutta mukailee samaa tyyliä kuin Intro Social aiemmin. Sallinen kuvailee listaa jenkkityyliseksi, josta löytyy tutut suosikit, kuten burgerit, wingsit ja ribsit sekä muutamia uudistuksia. Hyvistä raaka-aineista simppeliä ruokaa, hän korostaa. Samoin arkilounas jatkaa tutulla suositulla linjalla. Rehellistä kotiruokaa. Perjantaisin on vähän spesiaalimpaa tarjontaa, kuten burger- tai tortilla -buffettia, Sallinen kertoo. – Lounas mukailee asiakkaiden toiveita. Tarjotaan lounaalla sitä mikä maistuu parhaiten.

Mistä sitten tulee ravintola uusi nimi Feast & Fame. Sallinen sanoo, että nimen taustalla ei ole mitään erillistä tarinaa. Tarkoitus on erottua ja se myös kuvastaa uuden ravintolan toimintaa, jossa tarjolla on ruokaa ja ohjelmaa. - Semmoista iloisen ruokailun meininkiä.

Uuden Feast & Fame -ravintolan omistajina jatkavat vanhat tutut Intro Social Oy:n omistajat.

KUVA: Mikael Rutonen Photography

Tahkon tapahtumia

Kelkkakunkku palaa

Tahkon ohjelmistoon

Kevättalvella juhlitaan Tahkon rinteillä erilaisissa teematapahtumissa. Business Slalom ja Tahko Ski Lift pitch ovat perinteisiä yritystapahtumia, joissa on verkostoitumisen ohella mukana rentoa hauskanpitoa. Pääsiäinen on kevään suurin tapahtuma, joka kokoaa Tahkolle sekä juhlakansaa että perheitä. ExtremRun osakilpailu on myös tuttuun tapaan Tahkolla huhtikuun lopulla.

Moottorikelkkatapahtuma Kelkkakunkku järjestetään jälleen Tahkolla yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. Kelkkakunkku kisaillaan Tahkon Mountainin eturinteissä huhtikuun 29. päivä. Yksipäiväisessä tapahtumassa kilpaillaan kolmessa eri lajissa: sprintissä, hillclimbissa ja snowcrossissa. Järjestäjä lupaa, että mukana on joukko vanhoja legendoja sekä julkkisluokassa kovimpia kotimaisia julkisuuden henkilöitä. Tapahtuman kruunaa iltafestarit.

Kelkkakunkku on tuttu kelkkakauden päättävä tapahtuma, joka kilpailtiin Tahkolla vuodesta 2003 aina vuoteen 2011 saakka. Nyt tapahtuman Tahkolla järjestävät Kelkkakunkku ry ja Lights on Events Oy.

Kesäkauden starttaa Tahkon Juhannus. Kolmipäiväinen Tahko Juhannus on Savon suurin juhannusjuhla, jonka esiintyjälista vetää vertoja jo maamme suurimmille festivaaleille. Tulevana juhannuksena lavalla nähdään muun muassa

Haloo Helsinki!, Gasellit, Cledos, Petri Nygård, Ramses II, BESS sekä Roope Salminen & Koirat.

Juhannuksen jälkeen mennään liikunnallisten tapahtumien merkeissä aina syksyyn saakka. Tahko MTB on Suomen suurin maastopyöräilytapahtuma, joka kokoaa vuosittain vauhdikkaaseen viikonloppuun yli 2000 innokasta osallistujaa. Elokuussa Tahkolle saapuvat jälleen teräsmiehet, kun IRONMAN Finland Kuopio-Tahko kilpaillaan Tahkon maisemissa. Kyseessä on Ironman kisan pohjoisin kilpailu. Kesäkauden päättää tuttuun tapaan Tahko Oktoberfest.

Tahkolla golftaan Suomen vetovoimaisimmilla kentillä

Golflomailijoille Tahko tarjoaa monellakin mittarilla kaksi Suomen aivan kärkipään kenttää. Molemmat kentät löytyvät muun muassa Golflehden kenttärankingissa kahdenkymmenen parhaan joukosta. Old Course oli vuosi sitten hienosti sijalla 4. ja uudempi Lake & Forest sijalla 18. Molemmat kentät on suunnitellut ruotsalainen arkkitehti Jan Sederholm, joka oli tunnettu siitä, että kentät sijoitettiin luontoon maaston mukaan. Tahko Golfin kentillä luonnon maisemat ja muodot on monessa kohdassa jätetty ansaittuun arvoonsa, joka hivelee myös golfarin esteettistä silmää. Old Course on arvioitu monesti yhdeksi Suomen kauneimmista kentistä. Erityisesti Syvärin rantaa kiertävän kentän rantaväylien maisemat hakevat vertaisiaan. Kenttä ei ole erityisen pitkä, mutta haastetta tuovat osittain kapeat väylät ja muotoillut greenit. Kenttä soveltuu hyvin leppoisaan lomagolfiin tai myös tulosta hakeville aktiivipelaajille. Kentän kohokohtana on väylä-7, joka lyödään korkean mäen päältä. Kyseinen parkolmonen on valittu monesti Suomen hienoimpien väylien joukkoon.

Tahkon uudempi golfkenttä jaettiin muutama vuosi sitten kahdeksi itsenäiseksi 9-reikäiseksi kentäksi. Lake & Forest nimeä kantavat kentät voi edelleen pelata peräkkäin, mikäli haluaa pelata täyden kierroksen. Muutoksella ajateltiin nimenomaan alueen lomailijoita, jotka eivät välttämättä halua käyttää koko päivää golfkierrokseen. Muutos antoi myös vaihtelua golfkierroksiin, kun voi valita kummanko ysin käy pelaamassa. Muutos otettiin positiivisesti vastaan ja se lisäsi kentän kierrosmääriä. Se myös jatkaa golfkautta, sillä puolikkaan kierroksen kiertäminen onnistuu kätevästi loppukesästä, kun pimenevät illat eivät mahdollista täyden kierroksen pelaamista.

Lake & Forest kentän molemmat ysit ovat monipuolisia kenttiä, joiden luonne muuttuu täysin pelattaessa takatiiltä. Se haastaa edistyneemmätkin pelaajat, mutta kentästä nauttivat myös leppoisat lomagolfarit. Old Coursen tyyliin myös Lake & Forest kentillä on panostettu maisemointiin. Kauniit vesialueet ja huolitellut esteet muodostavat tyylikkään kokonaisuuden. Kenttä on Old Coursea pidempi ja tehty enemmän kilpakentän tyyliseksi.

Tahko Golfin kentillä luonnon maisemat ja muodot on monessa kohdassa jätetty ansaittuun arvoonsa, joka hivelee myös golfarin esteettistä silmää.

Yksi kenttien menestystekijöistä on niiden säännöllinen kehitystyö. Kentät ovat iältään vielä verrattain nuoria, sillä Old Course laajeni 18-reikäiseksi vuonna 2000 ja Lake & Forest avattiin New Course nimisenä 2008. Silti molempien kenttien osalta on tehty vuosien varrella monia uudistuksia ja kehitystoimia. Viimeisimpiä näkyviä muutoksia on Old Coursen lammen ympäristön maisemointi, kun lampi ruopattiin ja reunukset kivetettiin. Koristukseksi hankittiin aito savolainen tervavene ja suihkulähde.

Tahko Golf on mukana alueen Sustainable Tahko -vastuullisuushankeessa. Kentillä sen näkyy mm. siten, että kaikki golfautot kulkevat aurinkovoimalla.

tahkogolf.fi

Tahkon tapahtumia

16.-18.3.

Business Slalom

7.-10.4. Pääsiäinen Tahkolla

12.-13.4. Tahko Ski Lift Pitch

22.4. Tahko ExtremeRun

29.4. Kelkkakunkku

22.-24.6. Tahko Juhannus

30.6.-1.7. Tahko MTB

21.-22.7. Watercross Tahko

12.8. Ironman Finland Kuopio-Tahko

16.9. Tahko Truck Fest

29.-30.9. Tahko Oktoberfest

AVOINNA ARKISIN 8.30-16.30

SIILIN PUTKIPOJAT

Oppipojantie 7, Radantaus, Siilinjärvi

LVI-tarvikemyymälä avoinna ark. 8.30-16.30

(017) 462 4500 • siilinputkipojat.fi

LVI-TARVIKEMYYMÄLÄ

HYVINVOINTI

Hyvinvointia luonnosta

Monien eri selvitysten mukaan luonnolla ja luontoliikunnalla on merkittäviä terveyshyötyjä. Luonnossa liikutaan huomaamatta

reippaammin ja pidempiä aikoja kuin lenkkipoluilla. Luonnon

rauhoittava elementti ja maisemat houkuttelevat myös jatkamaan liikuntaa pidemmän aikaa.

Luonto on monipuolinen hyvinvoinnin lähde. Valtion mailla ja vesistöillä on vapaasti koettavissa monia elämyksellisiä kohteita. Tarjolla on paljon valmiita reittejä, taukopaikkoja ja opasteita. Uudet kansallispuistot ovat olleet omiaan lisäämään retkeilyn suosiota. Suomesta löytyy 41 kansallispuistoa, joissa voi nauttia maamme kauneimmista luonnonpaikoista. Kansallispuistot ovat suuria, yli 1000 hehtaarin luonnonsuojelualueita. Ne ovat kaikille avoimia nähtävyyksiä ja niiden tarkoituksena on turvata luonnon monimuotoisuus. Kaikki Suomen kansallispuistot ovat

Metsähallituksen hoitamia. Niiden kävijämäärät ovat kaksinkertaistuneet viimeisen 10 vuoden aikana. Kuopion läheltä löytyy esimerkiksi Rautalammilta Etelä-Konneveden kansallispuisto, Rautavaaralta Tiilikkajärven kansallispuisto. Muita hyviä retkeilykohteita ovat esimerkiksi Pieksämäen Vedenjakaja-reitistö ja Tahkon retkeilyreitit. Lähiretkeilyä voi harrastaa Puijon luontopoluilla.

Luontoliikunnan ei tarvitse olla määriteltyä liikunta muotoa, kuten patikointia tai hiihtoa. Luonnossa liikkumisesta voi nauttia monin eri tavoin. Syksyisin marjastaminen ja sienestäminen ovat mukavaa ajanvietettä ja tehokasta

liikuntaa. Moni on löytänyt ilon myös luontokuvauksesta ja lintujen bongauksesta, jolloin tie vie eri luontopoluille useita kertoja viikossa.

Luontokohteet ovat yhdenvertaisia liikuntapaikkoja kaikille. Liikkua voi kävellen, pyöräillen, meloen, hiihtäen tai vaikka kiipeillen. Kalastus, metsästys, marjastus ja valokuvaus ovat mukavia oheisaktiviteetteja. Monessa kohteessa voi liikkua myös lastenvaunujen ja pyörätuolin kanssa.

Kehon ja mielen hyvinvointia

Luonnon rahoittava elementti auttaa palautumaan stressistä ja parantaa mielialaa. Keskittymiskyky paranee ja myös verenpaine voi madaltua. Moni onkin todennut, että ajatus on kirkkaampi luonnossa liikkumisen jälkeen. Mieliala

kohenee jo lyhyellä viiden minuutin kävelyllä luonnonhelmassa ja jo noin 20 minuutin ulkoilulla voi tuntea kuinka elinvoimaisuus lisääntyy.

Myös kaupunkien viheralueilla on sama vaikutus. Kuopioon perustettiin vuonna 2017 kansallinen kaupunkipuisto, joka kannustaa kaupunkiluonnosta nauttimiseen.

Kuopion kansallinen kaupunkipuisto sisältää mm. keskustan vehreitä puistoja ja laajan alueen Keski- ja Etelä-Kallaveden kaunista saaristoluontoa. Liikkua voi kävellen, pyöräillen tai veneillen, jolloin pääsee pois kiireen tunnusta. Luontoliikunta on hyvä ratkaisun kansanterveyden ongelmiin, joihin runsas istuminen, liikunnan vähentyminen ja lihavuuden lisääntyminen johtavat.

Maankäyttösektorin hiilipäästöjä pyritään hillitsemään kestävillä

toimenpiteillä

-vesienhallinta keskeisessä asemassa

Savonia ammattikorkeakoulu toteuttaa

SysteemiHiili - Systeemianalyysillä kohti hiilineutraalia maankäyttöä -hanketta. Hankkeessa tutkitaan kuinka Pohjois-Savon alueen maa- ja metsätaloutta sekä muuta maankäyttöä saadaan ilmastokestävämmäksi. Kyseessä on yksi monista ilmastotyöhön liittyvistä hankkeista, jotka tuottavat tutkittuun tietoon pohjautuvia ratkaisuja, joilla vähennetään maankäytön hiilipäästöjä sekä ylläpidetään ja vahvistetaan hiilinieluja ja hiilen varastoja

Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon ilmastopäästöihin vaikuttamalla voidaan vähentää koko Suomen hiilipäästöjä. Suomen ympäristökeskus (Syke) johdolla toimivassa SysteemiHiili- hankkeessa tunnistetaan ja kehitetään ilmastoviisaita ja kokonaisvaltaisesti kestäviä toimenpiteitä maankäyttösektorille. Hankkeessa tutkitaan muun muassa maankäytön vaikutuksia hiilen vapautumiseen ja hiilen kulkeutumista vesistöissä.

Pohjois-Savossa asiaa palvelee ilmastotiekartta, joka viitoittaa maakunnan yhteistä tietä kohti hiilineutraalisuutta. Ilmastotiekartassa määritetään maakunnallisen ilmastotyön tavoitteet, painopisteet ja kärkitoimenpiteet. Toimenpiteissä on huomioitu ilmastonmuutoksen hillintä sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen. Tavoitteena on hiilineutraali Pohjois-Savo vuonna 2035.

Savonian hanke koskettaa Pohjois-Savoa ja erityisesti Kiuruveden aluetta.

Savonia AMK:lla on käynnissä useita hankkeita, jotka ovat mukana edistämässä hiilineutraaliutta. Tutkimuspäällikkö Tuomo Eskelinen Savonialta kertoo, että SysteemiHiili tarttuu ajankohtaisiin aiheisiin: maankäyttöön ja turvepohjaisiin viljelyalueisiin. Niitä on paljon erityisesti Ylä-Savossa ja Kiuruveden alueella ja ne ovat merkittäviä ilmastonäkökulmasta. Niistä aiheutuu päästöjä, joilla on vaikutusta koko Pohjois-Savon ilmastotyöhön, Eskelinen kertoo.

Hanke kerää tietoa suoraan maanomistajilta haastatteluina ja työpajasarjoina. Maanomistajilta saatu tieto yhdistetään olemassa olevaan tutkimustietoon, joiden avulla pyritään löytämään oikeita toimenpiteitä tukemaan Pohjois-Savon ilmasto- ja vesienhoitotyötä.

Eskelinen kertoo, että maanomistajien suhtautuminen hankkeeseen on ollut erittäin positiivista. Hankkeen tavoitteena on löytää ideoita ja ratkaisuja tulevaisuuteen ja elinkeinojen harjoittamiseen. Parhaiten se onnistuu, kun

yhdistetään uusi tutkimustieto paikallisen tiedon kanssa aktiivisessa vuoropuhelussa ja yhteistyössä maanomistajien ja sidosryhmien, tutkijoiden ja viranomaisten kanssa, - Työpajoissa ja haastatteluissa on noussut esille monia merkittäviä asioita ilmastotyön kannalta. On ollut kiinnostavaa saada uusia ideoita ja näkemyksiä. Eskelinen kertoo, että kyseessä on todella vaativa hanke, ja se on vain osa työtä, joka tulee jatkumaan pitkään vielä hankkeen jälkeen.

- Ilmastotyössä ollaan kokonaisuudessaan vielä melko alkuvaiheessa. Vesienhallinta on keskeisessä asemassa ilmastotoimien suunnittelussa ja tarkasteluja tehdään valuma-aluetasolla. Haastattelut ovat lähteneet ripeästi liikkeelle, ja uskomme että löydämme erinomaisia toimenpiteitä jatkotyötä varten.

-Ryhmäpäällikkö Mika Marttunen Sykestä toteaa, että myös valtakunnan tasolla ollaan kiinnostuneita hankkeesta, jossa katsotaan vaikutuksia monesta näkökulmasta ja pilotoidaan kylätason vesienhallinta- ja ilmastosuunnitelman laadintaa.

Hankkeen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen koordinaattorina toimii Suomen ympäristökeskus (Syke)

www.syke.fi/hankkeet/systeemihiili

Vuonna 2023 SysteemiHiilen työpajoissa ja haastatteluissa tilallisten ja sidosryhmien kanssa kerätään näkemyksiä ja ideoita ilmastokestävän maankäytön ja vesienhoidon tueksi. Vesienhallinta on keskeisessä asemassa ilmastotoimien suunnittelussa.

Savonia Smart Factory -koulutus

Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion kampuksella on alkanut elokuusta 2018 alkaen uudenlainen Esineiden internetin englanninkielinen IoT-insinöörikoulutus.

Yliopettaja Arto Toppinen ja lehtori Rajeev Kanth kertovat, että Savonia on edelläkävijä Esineiden Internet koulutuskentän alalla.

- Olemme keskittyneet kahteen laajaan Esineiden Internetin alueeseen. Toinen on Teollinen Internet ja toinen on Digitaalinen Terveys. Teollisen Internetin osalta opetamme opiskelijoillemme erityisesti analogista ja digitaalista elektroniikkaa, sulautettua ohjelmointia, anturiteknologiaa ja langatonta radiotekniikkaa sekä tuotannon ohjausta ja tehtaasta kerätyn tiedon analysointia ja tekoälyn sovelluksia.

- EU:n rakennerahaston rahoittama AUTO-TEK projektimme tuloksena saimme älytehtaan ja sen dataohjautuvan valmistuksen ekosysteemin. Olemme myös jättäneet hakemuksen hankkeen jatkosta Autotie, hankkeena, jossa keskitymme Teollisuus 4.0:aan ja muun muassa uuteen matalan latenssin ja korkean tiedonsiirtonopeuden 5G-viestintäteknologiaan.

Mielestämme Savonia on edelläkävijä

Esineiden Internetin koulutuskentän alalla

- Älytehdas on IoT koulutusohjelman tehokas koulutusympäristö ja siitä hyötyvät myös Pohjois-Savon alueen yritykset. Menossa olevalla Erasmus plus -projektillamme Virtual Learning Environment for Smart Factory olemme neljän konsortiokumppanin (YSAO-Iisalmi, Mercantec-Denmark, CBG-Gaggenau Germany ja Savonia AMK Finland) kanssa pilotoineet useita Teollisuus 4.0:n Smart Factoryyn liittyviä opetusmoduuleja kuten sensoridatan analysointia ja yhteistyörobottien toimintoja marraskuussa 2022 Tanskassa.

Toppinen ja Kanth ovat tässä projektissa yhdessä muiden savonialaisten tuella toteuttaneet useita Smart Factoryyn liittyviä harjoittelu- ja opinnäytetöitä. Myös useat yritykset ovat mukana älytehdaskoulutuksessa.

- Mielestämme Savonia on edelläkävijä Esineiden Internetin koulutuskentässä. Arto

Teksti ja kuvat:

Kuvassa: Arto Toppinen, Rajeev Kanth ja Arto Liuha.

UUDO-hanke kehittää sosiaali- ja terveysalan digitalisaatiota.

Savonia-AMK on mukana järjestämässä erikoistumiskoulutusta, josta hyötyvät sekä työntekijät että alan toimijat.

Uusille Urapoluille DigiSote Osaamisella – UUDO-hankkeen päätavoitteena on vahvistaa sote-alan ammattilaisten sotedigi-osaamista digitalisaation tuoman muutoksen seurauksena. Sotedigi-osaamisen vahvistuminen laajentaa työelämässä toimivien uramahdollisuuksia sekä antaa mahdollisuuden työelämän ulkopuolella olevien ammattilaisten kiinnittymiseen takaisin työelämään. Savonia-AMK koordinoi hankkeessa Palvelumuotoilu työpakettia.

Maaliskuussa 2021 alkaneessa hankkeessa on mukana valtakunnallisesti 14 ammattikorkeakoulua. Savonia AMK on mukana valtakunnallisessa verkostossa, joka järjestää Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä –erikoistumiskoulutuksen (30op). Savonia AMK:lla on päävastuu palvelumuotoilu opintojakson toteutuksesta. Koulutuksen aikana opiskelija paneutuu syvällisesti digitaaliseen sosiaali- ja terveyspalvelujen ekosysteemin kehittämisosaamiseen ja siinä vaadittaviin syvällisiin erityisosaamisiin ja monialaisten kokonaisuuksien muotoiluosaamiseen ja hallintaan. Kohderyhmänä ovat työelämässä olevat ammattilaiset, työttömät työnhakijat, työttömyysuhan alla olevat työntekijät tai alanvaihtoa miettivät työntekijät. Vahvistuneen osaamisen myötä koulutuksesta hyötyvät sekä opiskelijat että alueen yksityiset ja julkiset palveluntarjoajat.

Fysioterapian lehtori Anna-Leena Ruotsalainen

Savonia-AMK:lta kertoo, että erikoistumiskoulutuksen myötä opiskelija saavuttaa sellaisen tietoperustan, jolla hän kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen suunnittelu- ja kehittämistehtävissä.

Savonia-AMK:n lehtori Timo Sirviö kertoo, että opiskelu on käytännönläheistä ja työelämälähtöistä. Koulutuksen aikana opiskelija tuottaa kehittämistehtävän, jossa häneltä vaaditaan käytännön ongelmanratkaisutaitoja ja toimimista erilaisissa monitoimijaisissa verkostoissa ja kehittämisyhteisöissä. Tästä esimerkkinä on palvelumuotoiluosaamisen opinnoissa tuotetut tehtävät Mieli ry:lle ja Pelastakaa Lapset Ry:lle. Molemmat yhdistykset löysivät projektin aikana asioita, joita pystyivät ottamaan heti käyttöön ja myös asioita, joita voivat lähteä jatkokehittämään, Sirviö kertoo.

Savonia-AMK toteuttaa hankkeen aikana kaksi koulutusta, joihin osallistuminen on opiskelijoille ilmaista. Koulutukset järjestetään kokonaisuudessaan verkko-opintoina. Vuoden 2024 alusta erikoistumiskoulutusta tullaan toteuttamaan uudelleen maksullisena. Hankkeen rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.

SEURAA KUOPION SEUTUA NETISSÄ: www.kuopion-seutu.fi

ISSUU: issuu.com/kuopionseutu

 FACEBOOK: facebook.com/kuopionseutu

 INSTAGRAM: instagram.com/kuopionseutu

YOUTUBE: youtube.com/@kuopionseutu