Juhlavuoden jälkeen astumme uuteen aikaan kohti Kuopio2035-strategian visiota, kukoistavaa Kuopiota. Se on enemmän kuin tavoitetila. Se on lupaus kestävästä kasvusta, joka kumpuaa ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta.
Kukoistus on elinvoimaa ja menestystä, mutta myös oppimista, sivistystä ja yhdessä kasvamista. Se näkyy kulttuurin rikkaudessa, elämisen rohkeudessa ja tavassa jakaa arkea niin, että jokainen voi hyvin. Kukoistava yhteisö ei synny kilpailusta vaan kohtaamisista ja yhteistyöstä. Paikasta, jossa ihmiset voivat olla aidosti mukana ja vaikuttaa.
Kuopiolainen tapa elää on mutkaton ja lämmin. Me uskomme siihen, että vähemmän ehdottomuutta ja enemmän sallivuutta vie pidemmälle. Että huumori auttaa kohtaamaan vaikeatkin asiat. Että ymmärrys kasvaa kuuntelemalla ja että yhteisö syntyy tekemällä yhdessä.
Tänäänkin Kuopiosta kuuluu hyvää. Kaupungista, joka uskaltaa olla oma itsensä ja kasvaa omalla rytmillään –elämänvoimaisena. Kun katsomme eteenpäin, näemme Kuopion, joka on rohkea uudistaja, mutta samalla ankkuroitunut arvoihin, jotka tekevät siitä turvallisen: yhteisöllisyyteen, luottamukseen ja elämänvoimaan.
www.kuopio.fi
www.hellokuopio.fi
Historia on muokannut meistä tällaisia kuin olemme. Ja tästä historiallisesta juuresta on syntynyt savolainen huumori, puhetapa ja elämänviisaus. Meistä tuntuu, että maailma tarvitsee diplomatiaa ja muita savolaisia taikavoimia nyt enemmän kuin koskaan.
Kukoistava Kuopio on paikka, jossa saa kuulua jonnekin ja samalla kurkottaa rohkeasti johonkin uuteen. Voep olla, että se kaikki alkaa täältä.
Kirsi Soininen Kuopion kaupungin strategia- ja viestintäjohtaja
28 Kuopio juhlavuoden jälkeen: Uusi vaihde päälle tapahtumakentän kehityksessä
32 Palloilun piäkaupunki – mestaruudet eivät synny sattumalta
36 Kukoistava Kuopio!
38 Kuopio on kokoaan suurempi – täällä on oivallettu elämästä jotakin
41 Kuopio lukuina: elämä & opiskelu
Kuopio kuin lämmin halaus
SIVU 24
Tulevaisuuden
Kuopio
42 Kuopio kasvaa osaamisesta – vahvuuksina turvallisuus ja tutkimus
46 Yhdessä kohti vetovoimaista tulevaisuutta
50 Kärkihankkeet rakentavat hyvää tulevaisuutta
54 Monta tietä perille
56 Sujuvasti pyörillä ja laineilla
58 Kuopio lukuina: liike-elämä & kulttuuri
Helppo rakastaa, vaikea selittää
Kaupungin tunnelma on välitön ja ilmapiiri salliva: jokainen saa olla oma itsensä ja elää omannäköistään elämää.
Täällä on lupa olla onnellinen, hymyillä ja olla hyvällä tuulella. Paikalliset kutsuvat tällaista elämänasennetta lupsakkuudeksi. Lupsakkuus on ennen kaikkea kommunikoinnin tapa, mutta siihen sisältyy ripaus toisesta välittämistä, lempeää uteliaisuutta ja sutkauttelun halua.
KUVAT WILLE MARKKANEN JA PETRA KUHA
Kukoistava Kuopio
Kuopio tarjoaa mutkattoman yhdistelmän luontoa, kulttuuria, makuja ja mukavaa meininkiä. Täällä voit kokea savolaista sydämellisyyttä kaupungin sykkeessä tai metsän rauhassa – tai molempia samana päivänä.
Kauniissa Kuopiossa ei ole pulaa paikoista, jotka näyttävät upealta linssin läpi. Listasimme kuitenkin 10 erityistä spottia, joissa saat herkkua Instagramin kuvafeediin ja vietät samalla mitä mukavimpia hetkiä.
TEKSTI
KUVAT PETRA KUHA, WILLE MARKKANEN, VICENTE SERRA JA KUOPIO-TAHKO MARKKINOINTI
Rakkaalla rakennelmalla on monta nimeä! Lemarit eli Vänärin huvimajat löydät keskustan kupeessa sijaitsevalta Väinölänniemen ulkoilualueelta. Nämä koristeelliset puupaviljongit ovat pieniä, rantakallioilla kohoavia kaikille vapaita huvimajoja, joista ensimmäinen rakennettiin jo vuonna 1889. Lemareiden lautapenkeillä on vuosien saatossa vaihdettu pusu jos
toinenkin. Useissa hääjuhlissakin –erityisesti hääkuvissa – majoilla on ollut oma roolinsa.
Yksi huvimajoista sijaitsee Peräniemellä, toinen koripallokentän lähellä Rönön sillan kupeessa ja kolmas Unholanniemessä, toisella puolen Rönön siltaa. Kimmeltävä Kallavesi taustanaan majat ovat täydellinen miljöö hääpotreteille ja lomakuville.
2. Itkonniemen leppoisa luontopolku
Itkonniemi on yksi Kuopion vanhimmista kaupunginosista. Siellä oleskelivat 1800-luvun lopulla koristeellisissa huviloissaan Kuopion teollisuuden suuret nimet ja myöhemmin työväenluokka pienemmissä puutaloissaan. Nykyäänkin alueella on idyllisiä puutalokortteleita ja kaunista luontoa.
Kallioista niemeä kiertää kiva metsäpolku, jonka varrella voi bongata hauskoja kivistä tehtyjä patsaita ja nappailla näyttäviä valokuvia. Aivan niemen kärjessä, sen kapeimmassa kohdassa, on aallonmurtaja, jolta avautuva näköala Kallavedelle on yksi alueen kauneimmista kuvauspaikoista.
3. Vehreä
Hapelähteenpuisto
Hapelähteen leikki- ja liikuntapuisto on idyllinen kohtaamispaikka. Erityisesti lapsille ja senioriliikkujille suunnitellussa puistossa on kaksi leikkipaikkaa, kuntoilulaitteita, pieni jalka- ja koripallokenttä, alue petanquelle ja mölkylle sekä tilat eväiden
syömiseen. Erikoisuutena on puiston läpi kiemurteleva Maljapuro ja sen yli kaartuvat kauniit puusillat, joista toinen on katettu. Tämän vehreän kaupunkikeitaan kuvauksellisuuden täydentävät runsaat istutukset ja veden äärellä viihtyvät sorsaperheet.
4. Keskustan rännikadut eli rännärit (aka ränärit)
Maanmittari Pehr Kjellman laati Kuopioon 1770-luvulla uusklassista asemakaavavirtausta edustaneen ruutukaavan, jonka laskelmissa sattui pieni virhe. Tämän myötä pää ilmansuuntien mukaiseksi tarkoitettu asemakaava meni hieman kieroon, mikä näkyy nykyisestäkin kaupungin kartasta. Tämä ei kuitenkaan onneksi hidastanut katuverkkoa rikastuttavien, omaleimaisten rännikatujen syntymistä. Nuo ihastuttavat, autoilta kielletyt kapeat kujat huokuvat historiaa ja tarjoavat aina uusia kuvakulmia valon vaihtuessa vuorokauden aikojen mukaan.
6. Perinteikäs Pikku Pietarin torikuja
Kalakukon pyrähdyksen päästä kauppatorilta länteen löytyy kapea, punahirsisten aittojen reunustama kuja, jonka suloinen kahvila ja pienet puodit luovat perinteikkään miljöön. Kesäisin ja jouluisin avoin Pikku Pietarin torikuja on kuin minikylä keskellä kaupunkia – ehdottomasti ainutlaatuinen paikka tunnelmallisille valokuville.
5. Suloinen Joulutori
Useasti Suomen parhaan torin tittelin voittanut Kuopion Kauppatori eli Mualiman napa muuntuu joulukuussa Suomen kauneimmaksi joulutoriksi. Söpöt ostoskojut, jouluravintolat, parikymmenmetrinen kuusi, karuselli, lasten kelkkamäki ja koko komeuden kruunaava valtava valokatos tekevät torista talvisesongin sydämen. Täydellinen paikka tallentaa kameraan ilon ja valon juhlan tunnelmaa.
8. Merkillinen Mäkiaution rotko
Tahkolla
Tahkon huipulla, noin 300 metriä Panorama Barista pohjoiseen, piilee Mäkiaution rotko. Se on erikoinen geologinen nähtävyys, joka sulkee kulkijan jylhien kallioseinämien syleilyyn. Rotkoon vie portailla ja pitkospuilla varustettu reitti. Tämä luonnon oma taideteos on kuin luotu kuvauskohteeksi.
7. Ikoninen Puijo
Puijon tornista avautuu ikoninen panoraama Kallaveden ja koko kaupungin ylle, mutta kuvattavaa löytyy myös tornin juurelta. Valtavat käsinveistetyt PUIJO-kirjaimet on tehty Puijon metsän kaatuneista, hyönteisten vahingoittamista puista ja muistuttavat luonnon kiertokulusta taiteen keinoin. Myös jylhä aarniometsä, perinteikäs Puijon Maja ja sympaattinen Konttilan tila kutsuvat kuvaamaan ja ovat syitä viipyä pidempään kuin yhden maisemakuvan verran.
9. KolmisoppiNeulamäen vaihteleva retkeilyalue
Neulamäen luonnonsuojelualueen kupeesta löytyvä retkeilyalue on helposti saavutettava, mutta silti villi ja monipuolinen. Reitit kiemurtelevat ylös alas kallioilta metsään ja lampien väliin ja palkitsevat pienen kipuamisen vaivan kauniilla näkymillään. Alueen alati vaihtelevat maisemat tarjoavat loputtomasti uusia kuvakulmia.
10. Korkeakoski – Suomen korkein vesiputous
Maaningalla 60 km Kuopion keskustasta luoteeseen sijaitsee Korkeakoski, yksi alueemme kauneimmista retkikohteista. Luonnontilainen, 36-metrinen koski on Suomen korkein yhtenäinen vesiputous. Luontonähtävyytenä koski tunnettiin jo 1800-luvulla, jolloin monet suomalaiset merkkihenkilöt korostivat alueen ainutlaatuisuutta. Esi-
merkiksi Elias Lönnrot ja Zacharias Topelius mainitsivat kosken omissa tuotannoissaan. Koski veti puoleensa myös aikansa vaikuttajia ja luontokuvaajia kuten I.K.Inhaa ja Karl Granitia. Monipuolisen kasvillisuuden ja eläimistön ansiosta Korkeakosken alue on myös merkittävä tutkimuskohde ja luonnonsuojelualue.
Muotoilua, joka tuntuu hyvältä
Kuopiolainen muotoilu näkyy ja tuntuu niin kaupunkikuvassa kuin kodin suojassa. Onnistunut muotoilu tuo hymyn huulille –kaikkea ei tarvitse ottaa vakavasti.
TEKSTI MARJAANA ANTTILA KUVAT EMMA JÄMSEN, KARI MATTI ANTERO PUUSTINEN, AKI RASK JA JUNE WITZØE
Voepi olla, että jokainen kuopiolainen ja hyvin suuri osa matkailijoistakin on lepuuttanut jalkojaan arkkitehtuuri-, taide- ja muotoilustudio Partanen&Lamusuon suunnittelemilla kalusteilla.
Tämä huomio saa Jaana Partasen ja Heikki Lamusuon silminnähden tyytyväisiksi.
– Tuma-sohva onkin suunniteltu niin, että siinä löytyy sopivia kohtia eri kokoisille – lyhemmille ja pidemmille jaloille, he kuvaavat.
Tyypillistä Partanen&Lamusuota, toteaa heidän töihinsä perehtynyt. Muotoilijat ovat lanseeranneet käsitteen “empaattinen jalanjälki”, jossa tekemisen pohjana on asiakkaan, paikan ja luonnon kuuntelu. Samalla tärkeiksi nousevat sosiaalinen ja ekologinen vastuu.
– Me luovan alan ihmiset olemme palveluammatissa. Se, millaisella asenteella teemme työmme, välittyy lopputulokseen, Partanen kuvaa.
– On ekologisesti vastuullista tehdä työ hyvin. Mitä kestävämpi ja pidempään käytettävä kaluste on, sitä ekologisempi se myös on. Koska olemme erilaisia, viihdymme myös erilaisissa mitoituksissa, Lamusuo jatkaa.
”Me luovan alan ihmiset olemme palveluammatissa.”
Habitaressa lapset osasivatkin käyttää Tuma-sohvaa oikeaoppisen monimuotoisesti ja könysivät sen päälle makoilemaan.
YHTEISTYÖ TUO HYVINVOINTIA
Sosiaaliseen vastuuseen kuuluu, että Kuopiossa suunnitellut kalusteet tehdään Savossa.
Arkkitehtuuri-, taide- ja muotoilustudio Partanen&Lamusuon kädenjälkeä voi nähdä ympäri kaupunkia.
– Meille on tärkeää, että työ pysyy lähialueella. Samalla veroeurot jäävät seudulle. On kaikkien etu, että täällä voidaan hyvin ja kaupungin kassassa on rahaa.
Pitkäaikainen yhteistyö tekijöiden kanssa edistää myös taiteilijoiden työtä.
– Olemme tehneet joidenkin tekijöiden kanssa töitä jopa 20 vuoden ajan. Siinä ajassa on löytynyt laatutaso, johon voi luottaa, Lamusuo jatkaa.
Kuopiossa on useita eri alojen muotoilun taitajia. He eivät ole kilpailijoita, vaan kirittäjiä ja yhteistyökumppaneita, joista jokainen tekee työtä omista lähtökohdistaan.
– Ehkä sadan vuoden päästä joku voikin sanoa, että oli tietynlaista kuopiolaista muotoilua. Nyt yhteistä on, että jokainen tekee oman tuotteensa ja palvelunsa mahdollisimman hyvin.
KOE: Partanen&Lamusuo kaupunkikuvassa
• L.I.N.G – Hotelli Puijonsarven kulmalla
• Evoluutio – KYSin Kaarisairaalan etuseinällä
• Sinä olet ihme -kastepuu –Tuomiokirkossa
• Tuma-sohvat – lentoasemalla, Musiikkikeskuksella ja KYSillä
YHTEISÖLLISYYS TUKEE
LUOVUUTTA
Samoilla linjoilla paikallisesta yhteistyöstä on Lasilinkin toimitusjohtaja, yrittäjä Essi Sundman, jonka kädenjälki tulee esille Essis by Lasilinkki -sisustuslasituotteissa.
– Yhteisöllisyys, jota täällä koemme, on tärkeä arvo. Meillä on erilaisia asiantuntijoita, jotka jakavat tietoaan
ja toimivat yhteistyökumppaneina tuotekehityksessä. Esimerkiksi lasi elää valosta ja saamme sen parhaiten esille tekemällä yhteistyötä valaistusasiantuntijoiden kanssa.
LASIMUOTOILU VERENPERINTÖNÄ
Sundman on kolmannen polven lasiyrittäjä. Lasitusliikkeenä 1980-luvulla
aloittanut Lasilinkki on suuntautunut yhä enemmän käsityöläisyyteen ja uutta luoviin lasisiin tilaratkaisuihin.
– Ukkini möi Riihimäen lasin taidelasia kaksikymmentä vuotta. Luulisin, että lasimuotoilu on iskostunut minuun jo niiltä ajoilta, hän pohtii.
Essisin tuotteissa näkyvät halu kokeilla, rohkeus ja luonto.
– Asuin useita vuosia Espanjassa, mikä tuo töihini pirskahtelevuutta.
Lisäksi savolaisuus näkyy pilkkeenä silmäkulmassa. Kaikkea ei tarvitse ottaa vakavasti!
Yrittäjä myöntää nauraen, että hänen taipumuksensa on aina sanoa ehdotuksiin kyllä, onnistuu. Onneksi yrityksessä on töissä vuosikymmeniä lasia työstäneitä lasimestareita, jotka tuntevat lasin sielun ja joiden osaamisen ansiosta villeistäkin ideoista tulee todellisuutta.
Artesaani Sami Hyvärinen
Lasilinkin toimitusjohtaja Essi Sundman on kolmannen polven lasiyrittäjä.
KOE: Essis by Lasilinkin artesaanilasit omin aistein
Essisin artesaanilasia pääset kokemaan Kuopion Neulamäessä sijaitsevassa Showroomissa Lasilinkin aukioloaikoina. Samalla saat ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua siihen, miten lasi jalostuu lasimestareiden käsissä upeiksi tuotteiksi.
Paikallisten herkkupöytien ääressä
Miltä maistuu pohjoissavolainen ruokakulttuuri?
,
,
TEKSTI MARJAANA ANTTILA | KUVAT MUSTA LAMMAS , RAVINTOLAMESTARIT
PANZA
MUIKKURAVINTOLA SAMPO, HENNA LEHTONEN JA JUUSO HOLSTEIN
Kuopio kutsuu kulinaristia, joka haluaa päästä maistamaan paikallisia tuotteita.
– Me Pohjois-Savossa olemme paljon omavaraisempia kuin monella muulla alueella. Käytännössä ravintola voi hankkia melkein kaikki raaka-aineet läheltä, Erkka Isotalo Ravintolamestareista toteaa.
Nykyisin raaka-aineiden alkuperä kiinnostaa asiakkaita hyvin paljon ja tuoreutta sekä lähituotantoa arvostetaan. Siksi Isotalo kutsuu Kuopioon makumatkalle kaikkia, joita ruoan alkuperä kiinnostaa ja jotka tunnistavat tuoreiden raaka-aineiden merkityksen lopputulokselle.
Vaikka raaka-aineet ovat läheltä, ei lopputulos näytä kaikkialla samalta. Kuopion ravintoloista löytyy herkkuja niin erilaisia makuja arvostaville kuin vaihteleviin budjetteihin.
Musta Lammas
Musta Lammas on kuopiolaista fine diningia, jossa paikalliset sesongin raaka-aineet jalostuvat tavallisuuden tuolla puolen vieviksi ruokaelämykseksi. Myös itse ravintolatila on käymisen arvoinen. Yli 100 vuotta vanha holvikellari kehystää ruokaelämykset unohtumattomaksi kokemukseksi. Kulinaristi tietää olevansa aidossa ympäristössä.
Mustassa Lampaassa tarjolla on yksi menu, johon voi tilata lisäannoksia. Menun yhteyteen on suunniteltu myös niihin sopivat juomakokonaisuudet.
Satamakatu 4, Kuopio mustalammas.net
Panza
Astu sisään nauttimaan värikkään rennosta tunnelmasta! Panza tuo Latinalaisen Amerikan lämpimät sävyt suoraan pöytiin ja laseihin. Street food -hengessä valmistetut meksikolaiset ja väliamerikkalaiset herkut tehdään aina tuoreista ja laadukkaista raaka-aineista rennolla mutta ammattitaitoisella otteella.
Viikonloppuisin tunnelmaa nostattaa Funkkaa Taikka Kuole -DJkollektiivi, joka pyörittää vinyyleiltä rytmejä ja luo ihan omanlaisen tunnelman. Panzassa hyvä ruoka, juoma ja musiikki kohtaavat. Käsityökatu 19, Kuopio www.ravintolapanza.fi
Muikkuravintola Sampo
Haluatko maistaa perinneruokaa paikassa, jossa olisit voinut tehdä sen jo lähes sata vuotta sitten? Muikkuravintola Sampo on palvellut asiakkaita jo yli 90 vuotta samassa osoitteessa.
Paestetut muikut Sampon tyyliin ja mummun letut jälkiruuaksi vievät makumatkalle menneeseen ja niistä onkin tullut paikan suosikkiyhdistelmä. Paikalliselämyksen viimeistelevät vuosikymmeniä samana säilynyt interiööri ja levveetä savvoo huasteleva henkilökunta.
Kauppakatu 13, Kuopio muikkuravintolasampo.fi
Henna Lehtonen
Havu Kitchen & Bar
Havun miljöössä lepäävät niin kieli, sielu kuin silmätkin! Havu Kitchen tarjoaa unohtumattomia ruokakokemuksia aamiaisesta illalliseen, ja talvisesongin aikaan tarjolla on myös rinnelounasta. Havun lautasilla vuodenaikojen rytmi kohtaa rohkeasti Skandinavian ja Aasian maut.
Vuonna 2025 Havu valittiin Suomen 50 parhaan ravintolan joukkoon. Sijainti Tahkovuoren huipun maisemassa sekä perheyrityksen palvelun lämpö ja rentous tekee ravintolasta nautiskelijan unelman.
Kuopiossa metsät ja järvet ovat hyvin lähellä keskustaa.
Puijon metsiin voi poiketa rentoutumaan vaikka kesken työpäivän ja Väinölänniemen rannoilla voi liottaa varpaitaan järvessä kaupunkipäivän vastapainona.
TEKSTI MINNA AKIOLA
KUVAT WILLE MARKKANEN
Suomessa jokaisella on oikeus nauttia luonnosta, siellä saa liikkua, marjastaa ja sienestää vapaasti. Luonnossa liikkuessa on kuitenkin tärkeää toimia myös vastuullisesti.
Kuopiossa luonto on lähellä ja se on monimuotoista. Kaupunginmetsänhoitaja Heikki Soinisen mielestä ulkoilu- ja virkistysalue Puijo on helposta saavutettavuudesta erinomaisen hyvä esimerkki. Se sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä torilta, mutta silti siellä voi liikkua vanhassa luonnontilaisessa metsässä keskellä luonnonrauhaa.
– Luonnossa liikkuminen ylipäätään vähentää stressiä, kohentaa mielialaa ja parantaa fyysistä kuntoa. Sitä kun toistetaan säännöllisesti, niin fyysinen kunto paranee ja sitä kautta myös ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi, Soininen toteaa.
Luonnossa liikkuessa kannattaa pitää mielessä jokaisen oikeudet, jotka voivat olla etenkin ulkomaalaisille uusi ja ainutlaatuinenkin kokemus.
Ne on kirjattu ylös Metsähallituksen Luontoon-palvelun nettisivuille. Suomessa jokaisella on oikeus nauttia luonnosta, siellä saa liikkua, marjastaa ja sienestää vapaasti.
”Luonnossa liikkuminen ylipäätään vähentää stressiä, kohentaa mielialaa ja parantaa fyysistä kuntoa.”
Tärkeintä on kuitenkin vastuullinen toiminta, kun luonnossa liikutaan eli kuljetetaan omat roskat pois, tehdään nuotioita vain sallituille nuotio-
paikoille ja kunnioitetaan kasvillisuutta eikä turmella sitä. Myöskään eläimistöä ei saa häiritä. – Luonnonrauha kuuluu kaikille, Soininen huomauttaa.
VANHAT KUUSIKOT HIILIVARASTOINA
Kuopion kaupungin tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tätä varten tarvitaan hiilinieluja ja hiilivarastoja, ja metsät ovat tässä tärkeässä osassa. Kuopion kaupunkimetsien hoidossa on panostettu monimuotoisuuteen eli säästetään lehtipuustoa, kuten pihlajaa, raitaa ja haapaa. Hakkuumäärät pidetään selkeästi pienempänä kuin puuston kasvu, jolloin metsät toimivat vahvoina hiilinieluina.
KAUPUNKI,
Kuopion kaupungilla on myös uusi LUMO-ohjelma eli luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma. Yksi sen tavoitteista on, että kymmenen prosenttia kaupungin omistamasta metsä- ja suoalasta suojellaan.
– Puijon metsille ei muutenkaan ole metsätaloudellisia tavoitteita, mutta niitäkin hoidetaan. Alueen 130–140-vuotiaat kuusikot toimivat hyvinä hiilivarastoina: ne sitovat hiiltä, vaikka puita kuoleekin, Soininen toteaa.
Kuopiossa on viime vuosina kartoitettu arvokkaita luontokohteita, joista mahdollisesti luodaan luonnonsuojelualueita. Sellaisissa kohteissa metsiä voidaan käsitellä esimerkiksi poistamalla varjostusta, jotta lehtokasvillisuus pääsee nousemaan.
LÄHILUONTO ON TÄRKEÄ
Pohjois-Savon ELY-keskuksen Priodiversity LIFE -hankkeessa on kartoitettu Pohjois-Savon alueen luonnon monimuotoisuuskeskittymiä, joista viisi osuu osittain tai kokonaan Kuopioon. Ne ovat luonnon kannalta erityisen arvokkaita alueita, joissa on paljon luontoarvoja, kuten harvinaista tai uhanalaista lajistoa ja eri luontotyyppejä.
– Kuopion keskeinen kaupunkialue on yksi monimuotoisuuskeskittymistä. Se kuuluu Pohjois-Savon lehtokeskukseen eli alueella on arvokkaita lehtometsiä. Niitä ovat asuinalueiden lähimetsät, kuten Puijon alue, Rauhalahden alue, Jynkänvuori-Jynkänmäki ja Pirttiniemi, Kuopion kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelija Anniina Le Tortorec kertoo.
Kuntalaiskyselyissä on noussut esiin, että ihmiset kokevat lähiluonnon itselleen hyvin tärkeäksi. Lähimetsät ja viheralueet ovat paikkoja, joissa asukkaiden tulee liikuttua ja oleiltua. Le Tortorecin mielestä on tärkeää, että ei tarvitse erikseen lähteä luontoon, vaan se on lähellä omaa kotia.
– Kuopiossa kun ollaan niin ei pidä unohtaa metsien lisäksi järviluontoa, sekin on keskustasta helposti saavutettavissa. Esimerkiksi Väinölänniemen rannoilla kävellessä pääsee helposti nauttimaan järven läheisyydestä, Le Tortorec muistuttaa.
www.luontoon.fi/fi/ artikkelit/jokaisenoikeudet
KUOPIO LUKUINA
Luonto & matkailu
Kuopiossa kukin saa elää omalla tavallaan - omassa tahdissaan, luonnon ja kaupungin keskellä, sallivassa ja välittömässä ilmapiirissä.
TURVALLISIN
SUOMEN SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA
MATKA KOTIOVELTA LUONTOON ON AINA ENINTÄÄN
JÄRVEN YMPÄRÖIMÄ KM RANTAVIIVAA
KYLPYLÄÄ
500 000 59 6 340
UIMARANTAA 5 100
NUOTIOPAIKKAA, KOTAA TAUKOTUPAA JA LAAVUA 100
ASKELMAA TAHKON PORTAISSA, 800 M NOUSU 1 054
YLI
YÖPYMISTÄ KUOPIO-TAHKO ALUEELLA VUOSITTAIN
PUIJON TORNIN NÄKÖALATASANNE
600 KM HIIHTOLATUJA M 500 M 224
KALLAVEDEN YLÄPUOLELLA
KAUPUNGIN LUONNONSUOJELUALUETTA 28
SUURIMMAN KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON PINTA-ALA
7 300 HEHTAARIA
Kuopio kuin lämmin halaus
Millainen kaupunki Kuopio oikeastaan on?
Entä kuopiolaiset – kieroja vai lupsakoita?
Päästetään kaksi Kuopio-fania kertomaan näkemyksensä, miksi koti on siellä, minne Puijon torni näkkyy.
TEKSTI MARJAANA ANTTILA KUVAT TATU AHONEN JA WILLE MARKKANEN
Kuopion torilla Kauppahallin kupeessa seisoo kaksi naista vilkkaasti keskenään jutellen. Ulkopuolinen ei arvaisi, että eläkeläinen Eila Kaartinen ja opiskelija Sini Suvikunnas ovat juuri tavanneet ensimmäistä kertaa yhteistä haastattelua varten. Molemmat ovat Kuopio-faneja, ja tapaaminen on sovittu Kauppahalliin, joka on yksi naisten suosikkipaikoista.
Kauppahallissa on tuttu hyörinä. Kahviloiden pöydissä ihmiset vaihtavat kuulumisia, ja puheensorinan seasta erottuvat kahvilusikoiden kilahdukset. Palvelutiskeillä myyjät ojentavat paikallisia herkkuja tuoksuvissa paketeissa asiakkaiden mukaan.
– Täällä tuntuu kuin aika pysähtyisi eikä minnekään ole kiire, Sini toteaa.
KIEROJA VAI LUPSAKOITA?
Joensuusta lukion jälkeen Kuopioon muuttanut Sini päätyi Kuopioon terveystieteiden opintojen perässä. Hänen mielestään ihmiset luovat Kuopiosta sellaisen kaupungin kuin se on. – Olin etukäteen kuullut kahdenlaista, että savolaiset ovat kieroja ja että he ovat lupsakoita. Jännityksellä odotin, kumpia he oikeasti ovat. On-
neksi lupsakkuus kuvaa heitä paremmin!
Sinin mielestä Kuopiossa on kaikkea, mitä kaupungilta voi toivoa. Myös luonnonläheisyys ja turvallisuus viehättävät, eivätkä edes järkyttävän jyrkät mäet ole lannistaneet innokasta pyöräilijää.
Sini löysi sisäisen savolaisensa jo ensimmäisenä opiskelusyksynä.
- Minun sydämestä tuli keltamusta ensimmäisessä Kalpan pelissä. Olin itsekin yllättynyt, miten suuri kaupunkiylpeys siinä hetkessä syntyi, hän kertoo.
Parin vuoden aikana Sini on vakuuttunut siitä, että tänne hän haluaa jäädä, jos töitä vain löytyy.
KUOPION HENKI ON SÄILYNYT
Kun Eila vuonna 1952 syntyi, näytti Kuopio hyvin erilaiselta. Kaupunkikuvassa hevoset olivat tavallinen näky, monissa taloissa ei ollut vielä sisävessaa ja liikenne sujui huomattavan rauhallisesti.
Perhe asui entisellä paloasemalla, nykyisessä Oikeustalossa, isän työn vuoksi. Talossa asusti paljon lapsia ja
leikkikavereita löytyi helposti. Lasten suurta huvia oli kokoontua Linnanlahden luistinradalle, teinit puolestaan tapasivat toisiaan torilla. Ihmiset ja tapaamiset olivat keskiössä.
– Tämä henki on säilynyt Kuopiossa edelleen. Toisia kohtaan ollaan avoimia, heitä autetaan ja tuntemattomienkin kanssa voi ryhtyä juttusille, Eila kuvailee.
Sini tunnistaa Eilan kuvauksen Kuopion hengestä.
– Jos olen pyöräillessä eksynyt täällä, en ole kaivanut karttaa puhelimesta. Olen kysynyt vastaantulijalta apua ja aina on neuvottu. Minulle on korvaamattoman tärkeä asia, että täällä vanhat arvot ja yhteisöllisyys ovat säilyneet, Sini painottaa.
SUUNNITELTU IHMISET EDELLÄ
Eilalle Kuopioon jääminen oli itsestäänselvä asia. Hän on seurannut Kuopion kehittymistä aitiopaikalta työskennellessään kaupungilla vesihuoltoon liittyvissä tehtävissä.
– Tämä on lämmin, turvallinen ja kaunis kaupunki, jonka suunnitte-
lussa ajatellaan ihmistä. Esimerkiksi puistot ovat todella kauniita ja hyvin hoidettuja, Eila kuvaa.
Lisäksi tarjolla on asuinpaikkoja niin keskustassa viihtyvälle, lähiöitä arvostaville kuin maaseudulle haluaville. Tapahtumia riittää runsaasti niin kulttuurinnälkäisille kuin penkkiurheilijoillekin.
KALLAVESI SILMISSÄ JA SYDÄMESSÄ
Eikä Kuopion keskustassa ole mistään kohdasta pitkä matka rantaan. Sekä Eila että Sini ovat menettäneet sydämensä kauniille Kallavedelle ja sen rauhoittavalle läheisyydelle.
Eilan lapsuudessa Pohjois-Kallavedellä sijainnut saarimökki on edelleen rakkaana mielessä. Onneksi sataman aallonmurtajalla istuessa Kallaveden järvimaiseman tunnelmaan pääsee helposti.
– Ja kun Saaristokatua pitkin matkustaa bussissa pimeän aikaan, valomaisema on niin huikea, että
samaan hintaan saa mindfullnesshetken, Eila naurahtaa.
PUIJON TORNI NÄKYVISSÄ!
Tiedätkö mistä tunnistaa, että kuopiolainen lähestyy kotikaupunkiaan?
Sekä Eila että Sini
ovat menettäneet sydämensä kauniille Kallavedelle ja sen rauhoittavalle läheisyydelle.
Siitä, että Puijon torni pitää nähdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja vähän harmittaa, jos sumu peittää sen näkyvistä.
Sini on tällä määritelmällä aivan aito kuopiolainen, vaikka bussissa pitää-
kin välillä kiemurrella, että tornin näkee heti kun mahdollista.
Eila puolestaan on opettanut Puijon tornin kuikuilun myös lastenlapsilleen. Tosifanina hänellä on torniin vuosilippu, joka on ahkerassa käytössä.
KAIKKI PÄÄTTYY HALAUKSEEN
Haastattelu päättyy yhteiseen valokuvaukseen Kauppahallin käytävillä. Kuvauksen aikana ohi ehtii jo kulkea Eilan vanhoja tuttuja, joiden kanssa vaihdetaan parin sanan kuulumiset.
Kun haastattelun jälkeen on aika lähteä omille teilleen, naiset vaihtavat keskenään vielä puhelinnumerot. Eila muistuttaa Siniä, että auttaa mielellään missä tahansa asiassa, jos tarvetta tulee.
– Voinko vielä halata sinua? Sini kysyy Eilalta ja saa luvan.
Niin tämäkin tapaaminen päättyy lämpimään halaukseen.
KUOPIO JUHLAVUODEN JÄLKEEN:
Uusi vaihde päälle tapahtumakentän kehityksessä
Kuopio tunnetaan sykähdyttävän kauniista luonnostaan, mutta sydämen asia ovat myös laadukkaat tapahtumat, jotka tuovat ihmiset yhteen läheltä ja kaukaa. Kansainvälisesti tunnetut Kuopio Dance Festival, Finland Ice Marathon ja Suunnistuksen MM-kilpailut 2025 antoivat kaupungin juhlavuoteen erityistä energiaa. Hyvällä sykkeellä jatketaan myös tapahtumavuoteen 2026, kun ANTI-festivaali juhlii 25-vuotista taivaltaan.
Kuopion tapahtumat syntyvät järjestöjen, yritysten ja yksityisten toimijoiden yhteistyöstä.
Tapahtumien vaikutus paikalliseen yhteisöllisyyteen ja kulttuuritarjontaan on erityisen merkittävä.
Kuopion kaupungin tapahtumatuotantovastaava Kari-Pekka Seppänen tietää, miksi Kuopio on houkutellut luokseen niin monenlaisia tapahtumia, myös kansainvälisiä. Hänen mukaansa Kuopio on ollut jo pitkään aktiivinen tapahtumakaupunki, jossa järjestetään elämyksiä laajalla skaalalla suurista festivaaleista pieniin kyläjuhliin.
Viime vuosina tapahtumakenttää on alettu kehittää entistä tietoisemmin pitkällä aikajänteellä ja yhteistyön näkökulmasta. Kuopio250-juhlavuosi toimi tässä yhdenlaisena käännekohtana: se toi toimijat tiiviimmin yhteen ja sytytti uudenlaisen yhteishengen.
– Jos jotain juhlavuodesta toivoisin jäävän elämään, se on juuri tuo yhteistyön henki, Seppänen summaa.
Hänen mukaansa jatkossakin kannattaa yhdessä pohtia, miten pienistä tapahtumista voi kasvaa isoja, tai miten ne voivat yhdessä muodostaa vetovoimaisen kokonaisuuden.
– Yhteistyö synnyttää enemmän ja vaikuttavampaa. Sen näimme esimerkiksi Kuopio Granden ja Meidän Kuopio -festivaalin yhteydessä.
KAUPUNKI TAPAHTUMIEN TAUSTAVOIMANA
Kuopion tapahtumat syntyvät järjestöjen, yritysten ja yksityisten toimijoiden yhteistyöstä. Kaupunki kulkee rinnalla hiljaisena taustavoimana, joka vastaa luvista, myöntää tapahtumatukia, auttaa markkinoinnissa ja tuo toimijoita yhteen.
– On tärkeää tunnistaa, mikä te-
kee juuri Kuopiosta kiinnostavan tapahtumakaupungin, niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Hyvät kulkuyhteydet, riittävä majoituskapasiteetti ja monipuoliset tapahtumatilat luovat vahvan perustan. Kun siihen lisätään lähiluonto ja Kallaveden maisemat, syntyy kehys, jota harva tapahtumapaikka pystyy tarjoamaan, sanoo Seppänen.
Hänen mukaansa aktiivisena pysyminen edellyttää myös sitä, että Kuopio pitää itse itsestään ääntä ja näyttää, mitä täällä osataan.
Tapahtumien vaikutus näkyy kaupungissa monin tavoin.
– Ne työllistävät laajasti, erityisesti matkailun ja ravitsemuksen parissa. Ne myös lisäävät ylpeyttä ja yhteisöllisyyttä. Kuopiolainen elää vahvasti mukana – oli kyse sitten KalPan tai
KuPSin mestaruudesta tai festivaaleista, jotka luovat merkityksellisyyttä ja tuovat väriä elämään.
ANTI – 25 VUOTTA TOISIN KATSOMISTA
Tänä vuonna Kuopiossa juhlitaan jälleen yhtä merkkipaalua, kun ANTI Contemporary Art Festival täyttää 25 vuotta. Festivaali on kasvanut paikallisesta kokeilusta kansainvälisesti arvostetuksi nykytaiteen tapahtumaksi, joka tuo ajankohtaisen esitystaiteen osaksi arkea – usein sinne, missä sitä ei osaisi odottaa.
– Ainutlaatuinen taiteellinen konsepti, rohkeat tekijät ja sitoutunut yleisö ovat pitkän menestyksen salaisuus, arvioi toiminnanjohtaja ja johtava kuraattori Elisa Itkonen. – ANTI on vuorovaikutuksellinen kokemus ja Suomen ainoa festivaali, joka keskittyy paikkasidonnaiseen nykytaiteeseen ja julkisten tilojen hyödyntämiseen tapahtumapaikkoina.
Itkosen mukaan Kuopio on täydellinen koti ANTI-festivaalille. Kaupungin mittakaava on juuri sopiva siihen, että teoksia voi kokea eri puolilla kaupunkia kävellen. Ratkaisevaa jatku-
vuudelle on ollut myös kaupungin tuki ja kuopiolaisten avoin suhtautuminen uusille taidekokemuksille.
Projektina alkanut festivaali on kasvanut kansainväliseksi, palkituksi taidetapahtumaksi. Vuonna 2014 ANTI perusti maailman ainoan esitystaiteen palkinnon, ANTI Festival International Prize for Live Artin, joka myönnetään vuosittain taiteilijalle, joka on tehnyt poikkeuksellisen merkittävää työtä live art -taiteen parissa. Palkinto on tuonut festivaalille runsaasti kansainvälistä näkyvyyttä ja nostanut sen esitystaiteen tapahtumien kärkijoukkoon.
SJ Norman: Bone Library (AU)
Tea Andreoletti (IT) & Konepaja ommunity Members: A Piece of Space: 106 Hours Assembly
Taas tapahtuu!
9.–11.1.2026
SM-hiihdot
29.1.–1.2.2026
Tahkofest
4.2.2026
Sessions Talents
20.–21.2.2026
Finland Ice Marathon
27.–28.3.2026
NHL Hockey Day in Finland 2026
19.3.2026
Minna Canth -seminaari
22.4.2026
Sessions
ANTI-festivaali haluaa saada ihmiset katsomaan tuttuja asioita uusin silmin – sekä taidetta että omaa kotikaupunkiaan. Juhlavuonna teemana on “toisin katsominen”, eli se, miten taide voi muuttaa tapaamme nähdä maailma ympärillämme. Ohjelmassa muistellaan myös festivaalin historiaa keskustelujen ja näyttelyn kautta.
Kuopion tapahtumakenttä on parhaimmillaan kuin ANTI-festivaali: moniääninen, utelias ja elävä. Juuri siksi täällä tulee tapahtumaan enemmän kuin koskaan ennen.
8.–14.6.2026
Kuopio Tanssii ja Soi
2.6.2026
Hyvinvointiseminaari
4.–6.6.2026
Kuopion Komediafestivaali
18.–20.6.2026
Tahko Juhannus
26.–27.6.2026
Tahko MTB
26.6.–4.7.2026
Kuopio Wine Festival
15.–19.7.2026
BarokkiKuopio
23.–25.7.2026
Kuopiorock
31.7.–2.8.2026
Kuopio Cup
1.8.2026
Väinö Festival
7.–8.8.2026
Hoodfest
28.–29.8.2026
Electro Sunsets
14.–30.8.2026
Meidän Kuopio -festivaali ja Taiteiden Yö
29.8.2026
Rauhalahti Kuopio Maraton
12.9.2026
Tahko Trail Run
15.–20.9.2026
ANTI – Contemporary Art Festival
Joulukuu 2026
Joulutori
Kurkista kaikki tapahtumat kuopionseina.fi ja hellokuopio.fi
Palloilun piäkaupunki
– MESTARUUDET EIVÄT SYNNY SATTUMALTA
Joukkueiden menestys on nostanut Kuopion Suomen palloilukartalle.
Viime vuosina KalPa, KuPS ja Puijo Wolley ovat tuoneet kaupunkiin mestaruudet eri lajeista. Menestystä on rakennettu pitkäjänteisellä työllä, vahvalla yhteisöllisyydellä ja rakkaudella urheiluun.
TEKSTI MINNA AKIOLA
KUVAT ATTE RISSANEN PHOTOGRAPHY, KUPS, MINNA AKIOLA JA OLLI KOKANDER
Kuopion brändi urheilukaupunkina on vahvistunut, kun kolme joukkuetta eri lajeista on viime vuosina voittanut Suomen mestaruuden: KalPa jääkiekossa, KuPS jalkapallossa ja Puijo Wolley lentopallossa. KuPS on lisäksi Suomen Cupin mestari vuodelta 2024. KalPalle ja Puijo Wolleylle Suomen mestaruudet olivat seurojen historian ensimmäiset ja KuPSille seitsemäs.
KuPSin junioreiden toiminnanjohtaja Jari Koistinen muistuttaa, että kaupungissa on myös monta muuta laadukasta urheiluseuraa. Isoin yhdistävä tekijä eri seuroille on se, että ne saavat lapsia ja nuoria perheineen liikkumaan ja osaksi yhteisöä. Kun juniorit kasvavat, he ovat valmiimpia ottamaan eri ammattien haasteet vastaan.
– Olenkin monesti sanonut, että jokaisesta pelaajastamme tulee ammattilainen, emme vain vielä tiedä mikä se ammatti on. Samat yhteisön toimintamallit toimivat, olet sitten pankinjohtaja, siistijä tai ammattipelaaja, Koistinen muistuttaa.
MENESTYS ON PITKÄJÄNTEISEN TYÖN TULOS
KalPan toimitusjohtaja Toni Saksman arvioi yhdeksi Kuopion palloilumenestyksen avaintekijäksi pitkäjänteisyyden, jonka yksi ydin on juniorityö. Eri lajeissa on merkittävässä roolissa kaupungin omia poikia ja tyttöjä. Joukkueissa on tehty hyvin perusasioita, jotta on pystytty kehittämään
KuPSin Jari Koistinen ja KalPan Toni Saksman korostavat kumpikin juoniorityön merkitystä seurojen menestykselle.
pelaajia. On myös tärkeää, että junioreita on mahdollisimman laaja massa.
– Monilla on haave tehdä harrastuksesta ammatti, mutta on paljon yksilöllisiä tekijöitä, joista mahdollisuus ammattilaisuuteen riippuu. Pyrimme kuitenkin antamaan jokaiselle mahdollisimman hyvät eväät, jotta se olisi mahdollista, Saksman kertoo.
KalPassa on nähty taloudellisesti hyviä ja huonompia kausia. Saksman arvelee, että ennen koronaa tehdyt investoinnit liiketoimintaan ja halliympäristöön kantavat nyt hedelmää. Myös fysiikkavalmennukseen ja pelaajien testaukseen panostettiin korona-aikana.
– Näen, että menestys on pitkän rakennustyön tulosta. Todella monella saralla piti onnistua. Huomasin myös, että vaikka kaikki pelaajat pelaavat tosissaan voitosta, oli tärkeää että joukkueessa oli omia KalPan kas-
vatteja sekä seurassa pitkään pelanneita pelaajia. Heidän esimerkillään oli merkitystä mestaruuden voittamisessa, Saksman arvioi.
Yksi KalPan arvoista on savolaisuus. Saksman arvioikin, että KalPa pystyy osaltaan edistämään maakunnan identiteettiä toiminnallaan.
KUOPIO HENGITTÄÄ JALKAPALLOA
Yksi iso voimavara seuratyössä on Koistisen mukaan yhteisöllisyys.
Moni fani on pohtinut elääkö niin pitkään, että ehtii nähdä KalPan voittavan mestaruuden. Siksi useiden fanien ensimmäinen sana pelaajia kohdatessaan ei ole ollut ”onnea”, vaan ”kiitos”. Se ja suuret joukot torilla kultajuhlissa alleviivasivat mestaruuden merkityksen kiekkoyhteisölle.
Myös Jari Koistinen arvioi kaupungin palloilumenestyksen kumpuavan pitkäjänteisestä työstä. Lisäksi Ari Lahden rahallinen panostus jalkapallon Veikkausliigan ja Kansallisen liigan joukkueisiin on ollut tie menestykseen. Pitää kuitenkin antaa arvo myös seuran oman kasvatustyön tulokselle.
– Seuran omia kasvatteja on parhaimmillaan käynyt kahdeksan pelaajaa pelissä kentällä, Koistinen huomauttaa.
Yksi iso voimavara seuratyössä on Koistisen mukaan yhteisöllisyys. Pel-
kästään junioripuolella toiminnassa on mukana noin 2000 perhettä ja kun lasketaan mukaan ukit ja mummotkin, niin käsissä on noin 10 000 henkilön yhteisö.
– Meille seuraan on tullut ammattivalmentajia muilta paikkakunnilta ja kaikki ovat sanoneet, että hyvin nopeasti huomaa tämän kaupungin hengittävän jalkapalloa, Koistinen sanoo.
Perheiden lisäksi myös yhteistyökumppanit ovat tärkeitä toiminnan mahdollistajina. Monet yritykset haluavat tukea useita lajeja Kuopiossa. Seurojen välillä on myös todella hyvä keskusteluyhteys. Toimihenkilöt voivat soittaa mihin tahansa seuraan ja kysyä neuvoa tai kuulumisia.
Koistinen kuvailee myös Kuopion fanikulttuuria hienoksi. KuPSin faniporukka on saanut kitkettyä sellaiset henkilöt joukostaan pois, jotka aiheuttaisivat peleissä häiriötä.
– Fanit seisovat joukkueiden takana. Se on minusta tosi arvostettavaa toimintaa, Koistinen lisää.
PITKÄ ODOTUS PALKITTIIN MESTARUUKSILLA
Yritysasiantuntijana Kuopion kaupungin yrityspalvelussa toimiva Olli Kokander on pitkän linjan palloilufani. Hän hankki 17 vuotta sitten ensitöikseen KuPSin ja KalPan kausikortit, kun muutti Helsingistä takaisin synnyinseuduilleen Kuopioon.
Kokanderin mukaan eri lajien fanit ovat ottaneet ilolla vastaan palloilun pääkaupunki -tittelin. Hän lähti itsekin KuPSin ja KalPan mestaruuksien varmistuttua yöllä torille juhlimaan.
– Satoja ellei tuhansia pelejä nähneenä olen nähnyt sekä ala- että ylämäkiä. Olen istunut katsomossa myös silloin, kun pelit eivät ole luistaneet. Sen paremmalta menestys tuntuu, kun ei olla koko ajan oltu siellä kärkijoukoissa. Mestaruuksiin kiteytyi se ilo mitä vuosia kausikorttilaisena olen odottanut, Kokander summaa.
Olli Kokander yhdessä poikansa ja KuPSin Petteri Pennasen kanssa.
Kukoistava Kuopio!
Ennen haluttiin menestyä. Siitä tuli eteenpäin menemisen mitta. Kukoistaminen antaa kuitenkin enemmän. Se nostaa ihmisen täyteen mittaan!
TEKSTI ARTO O. SALONEN | KUVA SAKARI RÖYSKÖ
Kuopio tahtoo kukoistaa. Mutta mitä tämä ylevä ja kaikkia kaupungin asukkaita koskettava päämäärä voisi tarkoittaa?
Ehkä pitää kysyä millainen ihminen pohjimmiltaan on. Mikä kohottaa, kannattelee ja motivoi. Ja miksi ihminen tekee sitä, mitä tekee?
Nietzschen mukaan ihminen tavoittelee itselleen valtaa. Freud puolestaan tuumaili ahdistuksen välttämisen motivoivan ihmisen toimintaa. Aristoteles tunnisti ihmisen perimmäiseksi päämääräksi onnellisuuden.
Ehkäpä kaikki näkökulmat ovat oikeita. Ne vain edustavat ihmisyyden eri puolia. Oli miten oli, se tiedetään, että ihminen on sekä itsekäs että epäitsekäs olento – yhtä aikaa.
Itsekkyys on lisääntynyt voiton tavoittelun ja kilpailullisuuden myötä. Ihminen on mielletty omaa etuaan tavoittelevaksi olennoksi.
Itsekäs puoli ihmisessä kysyy oikeuksiensa perään. Se on kiinnostunut siitä, millaisilla tavoilla kaupunki on olemassa minua varten ja palvelemassa minua.
sen epäitsekkäiden puolien esiin saaminen saa kaupungin kukoistamaan.
Kukoistava kaupungin asukas liittää omaa elämäänsä sukupolvien ketjuun. Kukoistus kumpuaa siitä, että tietää kenen jalan jäljissä kaupungin katuja astelee. Siksi on arvokasta havahtua Kuopion kaduilla Minna Canthin jättämään jälkeen. Se muistuttaa rohkeudesta asettua päättäväisesti hyvän puolelle.
Samanlaista kollektiivista muistia ylläpitää myös J.V. Snellmanin patsas puistossa. Se voi palauttaa mieleen, kuinka kunkin aikakauden vaikeimpien ongelmien ratkominen on sivistyksen ydinkysymys. Ratkaisijan roolin ottaminen ruokkii ihmisen epäitsekkäitä puolia.
”Oli miten oli, se tiedetään, että ihminen on sekä itsekäs että epäitsekäs olento – yhtä aikaa.”
Mutta ilman epäitsekkyyttä emme olisi tässä. Epäitsekäs puoli minussa kysyy, kuinka voisin elää kaupunkia ja sinua varten. Miten minun tiedot, taidot ja osaaminen voisivat palvella kaupungin asukkaiden yhteistä hyvää.
Epäitsekkyydestä kumpuava elämä vahvistaa merkityksellisyyden kokemuksia. Elämään tulee sisällöllistä rikkautta vaikkapa silloin, kun ikääntynyt ihminen jakaa elämän kokemuksiaan päiväkodin lasten kanssa.
Se voi olla tarinoiden kertomista siitä, millaista elämä oli ennen. Yhteinen hyvä toteutuu, kun päiväkodin lapset saavat elämänpiiriinsä uuden aikuisen tarinoineen. Erityisen arvokasta tämä on niille lapsille, joilla ei isovanhempia ole. Ihmi-
Kukoistus edellyttää myös kuulumisen kokemuksia – tuntumaa siitä, kuinka olen osa itselleni merkityksellistä kaupunkia. Kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien päättäväinen lisääminen auttaa tässä. Käytännössä kyse voi olla vaikkapa osallistavasta budjetoinnista, jossa asukkaat pääsevät päättämään kaupungin rahan käytöstä. Asukasosallisuus vahvistaa myös demokratiaa, joka ylläpitää elämän voimaa.
Kukoistava Kuopio edustaa kaikille ihmisille yhteistä ihmisyyttä. Asukkaiden omaa onnea lisääviltä ja itsekkyyteen vivahtavilta puolilta ei pidä sulkea silmiä. Mutta vielä oleellisempaa on kohdata kaupunkilainen merkityshakuisena olentona, joka haluaa olla olemassa muita varten. Kun ihminen elää muita varten, elämä on luokseen kutsuvaa. Silloin on hyviä syitä herätä elämään uutta päivää.
Arto O. Salonen Professori, sosiaalipedagogiikka Itä-Suomen Yliopisto
Kuopio on kokoaan suurempi
– TÄÄLLÄ ON OIVALLETTU
ELÄMÄSTÄ
JOTAKIN
Kuopion kaupunki on nostanut vetovoimaansa eniten Suomen kymmenen suurimman kaupungin joukossa. Kuopion kaupungin strategia- ja viestintäjohtaja Kirsi Soininen ja MDI:n alue- ja väestökehityksen asiantuntija Timo Aro kertovat omat näkemyksensä Kuopion vetovoiman ja turvallisuuskokemuksen takana.
TEKSTI MINNA AKIOLA
KUVAT SUVI ELO, PETRA KUHA JA ANNIKA PARKKONEN
Kirsi Soininen pitää yhteisöllisyyttä keskeisenä osana Kuopion vetovoimaa.
T-Media tutki vuosittaisessa Vetovoima & Pitovoima -tutkimuksessaan kaupunkimielikuvia. Kuopio koettiin asukkaidensa mielestä turvalliseksi ja viihtyisäksi. Se oli ainoa tutkituista kaupungeista, joka sai niillä osaalueilla erinomaiset arvosanat.
Kuopion strategia- ja viestintäjohtaja Kirsi Soininen allekirjoittaa tuloksen – turvallisuuden, viihtyisyyden ja myös yhteisöllisyyden tunne on keskeinen osa Kuopion vetovoimaa.
Konsultointitoimisto MDI:n alue- ja väestökehityksen asiantuntija Timo Aro myöntää, että Kuopio on pärjännyt tasaisesti väestönkasvussa ja vetovoimassa, mutta kannusti kaupunkia nostamaan kunnianhimon tasoa ja laajentamaan tunnettuuttaan entistä laajemmalle kansainvälisestikin.
Mikä tekee Kuopiosta vetovoimaisen juuri nyt?
KIRSI: Kuopio on ollut monella tapaa dynaaminen jo pitkään. Samalla se on ihmisen kokoinen yhteisö, jossa on säilynyt inhimillisyys ja vahva identiteetti. Elämän laatutekijät korostuvat!
TIMO: Suuret ja keskisuuret korkeakoulukaupungit ovat viimeisten kolmen vuoden ajan olleet aika vetovoimaisia. Osana tätä kehitystä Kuopiosta on tullut aika laajan vaikutusalueen ja koko Itä-Suomen keskuskaupunki, joka kerää paljon muuttovirtoja omalta vaikutusalueeltaan, omasta maakunnastaan ja laajemminkin.
Mikä erottaa Kuopion muista suurista kaupungeista?
KIRSI: Elämänlaadun ja luonnonläheisyyden rinnalla kaupunki on täynnä monipuolisia mahdollisuuksia – muun muassa matkailua tukevat palvelut ovat myös asukkaiden palveluita. Yksi erottuvuustekijä on lisäksi ihmisten välittömyys ja aito yhteisöllisyys.
TIMO: Kuopio on onnistunut hyvin profiloitumaan hyvän asumisen ja laadukkaiden asuin- ja elinympäristöjen kaupunkina, jossa on tarjolla paljon erilaisia asumiseen liittyviä vaihtoehtoja eri ikäryhmille ja eri elämänvaiheessa oleville.
Miten turvallisuuden tunne rakentuu arjessa? Mitä piirteitä Kuopiosta löytyy?
KIRSI: Turvallisuudentunne koostuu monesta tekijästä, kuten ihmisten omasta kokemuksesta, selviytymisestä ja joustavuudesta. Se on myös luottamusta kanssaeläjiin ja elämään. Näiden tekijöiden lisäksi turvallisuudentunne koostuu konkreettisista asioista, kuten kaupunkirakenteesta. Myös tapa millä viestimme asioista voi tukea turvallisuudentunnetta.
TIMO: Kuopio on panostanut paljon kokonaisturvallisuuteen ja tehnyt strategisia valintoja sekä käytännön toimenpiteitä, jotka liittyvät nimenomaan turvallisuuteen. Kuopiossa on korostettu eri yhteyksissä turvalli-
suuden roolia ja tunnetta. Se heijastuu myös tutkimustulosten vastauksiin nykyisessä maailmantilanteessa.
Mitä Kuopion pitäisi vielä tehdä parantaakseen veto- ja pitovoimaansa sekä pysyäkseen niitä mittaavien tutkimusten kärjessä?
KIRSI: Kaipaamme juhlavuoden kaltaisia mahdollisuuksia ja uusia kärkiä vahvistaa tunnettuuttamme alueen ulkopuolella. Juhlavuosi on ollut sekä yhteistyötä että identiteettiä vahvistava yhteinen ylpeydenaihe, joka on kutsunut myös muita Kuopioon. Tarvitsemme rohkeita tekoja ja avauksia myös tulevaisuudessa pysyäksemme kärkikaupunkina.
Timo Aron mukaan Kuopio on onnistunut profiloitumaan hyvän asumisen ja laadukkaiden asuin- ja elinympäristöjen kaupunkina.
TIMO: Kuopion pitäisi vielä paljon enemmän pystyä panostamaan kansainväliseen veto- ja pitovoimaan. Tällä tarkoitan koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa sekä ylipäätään monikielistä väestöä ja monikielistymistä. Täytyy kuitenkin sanoa, että Kuopio on kohtuullisen hyvin jo onnistunutkin veto- ja pitovoimaan liittyvässä työssään.
Miten tiivistäisit Kuopion vetovoiman yhteen lauseeseen?
KIRSI: Kuopiossa on kestävää kasvua ja elämänvoimaa – täällä on oivallettu elämästä jotakin.
TIMO: Matala kynnys tulla ja jäädä, Kuopio tunnetaan leppoisana ympäristönä.
Aro tiivistää vielä lopuksi, että Kuopio on kokoaan isompi kaupunki. Se on pärjännyt hyvin erilaisissa kyselyissä asukkaiden näkemyksistä omasta kaupungistaan, palveluistaan ja ympäristöstä. Kuopio näkyy positiivisella tavalla eri tutkimuksissa. Se on onnistunut oman sanomansa kertomisessa, ja kaupunkilaiset kun lähtevät toistamaan samaa viestiä, niin sillä on aika iso voima markkinointityössä.
– Kuopio viestii tavalla, joka on rakkaudellista ja yhteen kutsuvaa, tarvittaessa rauhoittelevaa ja pilke silmäkulmassa kirjoitettua, Soininen lisää.
Elämä & opiskelu
Kuopio on aidosti kansainvälinen kaupunki ja tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia asumiseen, opiskeluun ja liiketoimintaan.
Kuopio kasvaa osaamisesta
– VAHVUUKSINA
TURVALLISUUS JA TUTKIMUS
Kuopiossa on useita vahvuuksia, joita kelpaa esitellä.
Se on yliopistokaupunki, maakunnan keskus, tutkimuksen ja liiketoiminnan keskittymä sekä tulevaisuudessa myös kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen kotikaupunki.
TEKSTI MINNA AKIOLA
KUVAT MINNA AKIOLA, KUOPIO HEALTH JA RAIMO PESONEN
Kuopiossa liike-elämä, innovaatiot, tutkimus ja turvallisuus kietoutuvat yhteen poikkeuksellisella tavalla. Niiden välisiä kytköksiä osataan hyödyntää, ja ne tukevat toisiaan. Yksi kaupungin kärkiteemoista, kokonaisturvallisuus, toimii isompana kattona hyvin monelle toimialalle. Sen kautta pystyy nostamaan ja ”ristiin pölyttämään” eri toimijoita.
Avoin innovaatioekosysteemi Kuopio Health tekee kaupungissa hyvin vahvaa työtä terveysteknologian edistämiseksi ja kansallista Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskusta sekä Pohjois-Savon kokonaisturvallisuuden yritysklusteria valmistelevat hankkeet puolestaan toimivat vähän laajemmalla kulmalla.
että muualta maailmasta ei vastaavaa ympäristöä löydy.
– Korkean luokan tutkimuskeskittymä juontaa juurensa siihen pitkäjänteiseen työhön, joka yliopistolla on jo vuosikymmeniä sitten aloitettu. Pioneerina on toiminut professori Seppo Ylä-Herttuala ja hänen tutkimusryhmänsä, Gröhn toteaa.
”Pyrimme rakentamaan ympäristön, joka tukee muualta tulevien yritysten asettumista tänne.”
– Kaikki nämä keräävät toimijoita yhteen ja pyrkivät nostamaan esille heidän osaamistaan sekä auttamaan yrityksiä ja organisaatioita niiden kehitystyössä, Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus -hankkeen kehittämisasiantuntija Irma Savolainen kertoo.
AINUTLAATUINEN TUTKIMUSYMPÄRISTÖ
Erikoistuminen lääkekehityksessä erityisesti geeni-, solu- ja nanoterapioihin tekee Kuopion tutkimusympäristöstä ainutlaatuisen. Kuopio Healthin toimitusjohtaja Aki Gröhn arvioi,
Ylä-Herttuala alkoi menestyksekkäästi kehittämään geeniterapiamenetelmiä. Menestyksen ansiosta hän sai rahoitusta, jolla tutkimusympäristöä on voitu kehittää. Yliopistolle on myös saatu houkuteltua hyviä tutkijoita sekä opiskelijoita, joista on tullut huippututkijoita. – Kuopion tutkimusympäristöstä on ponnistanut monia menestystarinoita. Yhdestä niistä, geeniterapialääkkeitä valmistavasta FinVectorista, on tulossa maailman johtava veturiyritys omalla alallaan, Gröhn sanoo.
FINVECTORILLA ON KASVUPOTENTIAALIA
FinVector tuo osaltaan korkean osaamistason työpaikkoja Kuopion alueelle ja kasvattaa alueen elinvoimaa. Se on yhdeksänneksi suurin työnantaja Kuopiossa, ja sillä on kasvupotentiaalia valtavasti. Gröhn arvioi, että FinVectorin
Kuopio Healthin toimitusjohtaja Aki Gröhn.
investoinnit alueelle tulevat houkuttelemaan muitakin toimijoita Kuopion Savilahteen.
– FinVectorista tulee kasvamaan 5–10 vuoden aikajänteellä niin iso yritys, että Kuopiossa ei ole toista yhtä isoa toimijaa, Gröhn arvioi.
Lääke- ja terveysteknologia-alan ympärillä tulee Gröhnin mukaan tapahtumaan paljonkin lähivuosina. Toinen voimakkaassa kasvussa oleva Kuopiossa toimiva yritys on tutkimuspalveluita lääke- ja bioteknologiateollisuuden tarkoituksiin tarjoava Charles River.
– Ekosysteemin rakentaminen alan ympärille on äärettömän tärkeää. Pyrimme rakentamaan ympäristön, joka tukee muualta tulevien yritysten asettumista tänne. Osaltaan asettumisessa edesauttavat loistavat puitteet elämiseen, kuten uskomaton luonto, korkealla tasolla olevat peruspalvelut ja turvallisuus, Gröhn sanoo.
Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus -hankkeen Pia Viklund, Irma Savolainen, Arto Yletyinen ja Asko Muhonen.
KOKONAISTURVALLISUUS LUO ELINVOIMAA
Turvallisuuteen liittyen Kuopiossa on käynnissä useita hankkeita, joista merkittävin on Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen kehittäminen. Hanke alkoi alueellisena ja paikallisena, mutta on nyt laajentunut kansalliseksi ja jopa kansainvälisestikin kiinnostusta herättäväksi kokonaisuudeksi.
– Suomen kokonaisturvallisuuden toimintamalli tarjoilee ratkaisun kriisinkestävyyden vahvistamiseen, josta Euroopassa ollaan erityisen kiinnostuneita, Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus -hankkeen johtaja Pia Viklund kertoo.
Kokonaisturvallisuus ei ole vain yhden organisaation tekemistä, vaan yhteistyötä ja osaamisen hyödyntämistä yli organisaatiorajojen. Keskuksen valmistelutyö on paljastanut, että
kokonaisturvallisuusosaamista löytyy laajasti koko Suomesta ja se kaikki kannattaa tunnistaa sekä nostaa esiin. Kuopioon rakentuva osaamiskeskus toimiikin kansallisten toimijoiden linkittäjänä ja yhteistyön rakentajana. Suomen osaamisesta ollaan kiinnostuneita maailmalla, joten liiketoiminnan mahdollisuuksiakaan ei kannata unohtaa, sanoo Kuopion kaupungin kokonaisturvallisuuden erityisasiantuntija, eversti (evp) Asko Muhonen. – Kokonaisturvallisuus luo elinvoimaa Kuopion alueelle, kun se paketoidaan oikeanlaisiksi tuotteiksi ja palveluiksi, Muhonen kertoo.
YHTEISTYÖTÄ YRITYSTEN VÄLILLE
Yksi mielenkiinnon kohde on Savilahden Luola, joka on Pohjois-Euroopan modernein kaksoiskäyttöinen väestö-
Kuopiossa liike-elämä, innovaatiot, tutkimus ja turvallisuus kietoutuvat yhteen poikkeuksellisella tavalla. Niiden välisiä kytköksiä osataan hyödyntää, ja ne tukevat toisiaan.
suoja. Se toimii noin 7000 ihmisen väestösuojana, mutta samalla myös liikunta- ja tapahtumakeskuksena.
– Tarkoitus on lähteä tuotteistamaan sitä niin, että Luolaan tehdään digitaalinen ja virtuaalinen koulutusja harjoitusympäristö, jota hyödynnetään osana väestönsuojelun koulutusta, Muhonen lisää.
Muhonen arvioi, että kun kokonaisturvallisuus lähtee Kuopiossa konseptoitumaan, sitä voi myydä ulkomaille kurssimuotoisesti eritasoisina kursseina tai niiden osina. Osa-alueet voivat olla esimerkiksi varautuminen erityisesti kunta- ja kaupunkitasolla väestösuojeluun ja pelastustoimintaan tai jopa poikkeusolojen lääketieteeseen liittyviä.
Lisäksi Kuopiossa luodaan yritysten välille yhteistyötä, jonka tarkoitus on synnyttää uusia tuotteita, palveluita, innovaatioita, jotka voisivat omalta osaltaan tukea kokonais-
turvallisuutta. Tärkeimpinä kärkinä on tunnistettu terveysteknologia ja lääketeollisuus sekä ruokaan ja puolustusteknologiaan liittyvät tuotteet ja palvelut.
– Alueen yrityksissä tehdään parhaillaan investointeja, joilla vastataan puolustustarvikkeiden kasvavaan kysyntään sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus -hankkeen yritysasiantuntija Arto Yletyinen kertoo.
Yhteistarjoomia edistämällä pyritään lisäksi siihen, että mahdollisimman moni yritys pääsisi kiinni uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.
KONKREETTISIA RATKAISUJA
Savolainen muistuttaa, että koska kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli kiinnostaa kansainvälisestikin, niin eri maissa todennäköisesti ale-
taan kaipaamaan käytännön ratkaisuja esimerkiksi julkiselle puolelle.
– Sittenhän meillä on hieno tilanne, jos osaamiskeskus ja alueelliset klusterit ovat jo ehtineet koota yhteen sitä yrityskantaa, mitä Suomesta löytyy. Meillä on tarjota parhaita konkreettisia ratkaisuja niistä kiinnostuneille.
Kuopion toimiminen kansallisen Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen kotipaikkana on omiaan tuottamaan yritysten näkökulmasta lisäarvoa alueen imagolle kansainvälisesti katsottuna.
Muhonen kiteyttää, että kokonaisuus ei ole välttämättä vielä huomenna valmis eikä ensi vuonnakaan, mutta aiheen äärellä kannattaa olla isoa kalaa pyytämässä.
Yhdessä kohti vetovoimaista tulevaisuutta
Yhteistyö on kaiken lähtökohta, kun puhutaan alueen kehittämisestä, kasvusta, elinvoimasta ja kilpailukyvystä. Yhteistyöllä saadaan vahvistettua alueen veto- ja pitovoimaa ja parannettua alueen kykyä houkutella uusia osaajia ja toimijoita.
TEKSTI MINNA AKIOLA, REETTA AIRAKSINEN
KUVAT WILLE MARKKANEN, TIINA KUHA, EZEKIEL KUHOGA JA
ILONA WAKONEN/WORK IN FINLAND
Osaajien ja riittävän työvoiman saanti on todettu olevan koko Pohjois-Savon ja yritysten kasvun edellytys. Tulevaisuudessa kansainvälisten osaajien saaminen mukaan työelämään on välttämätöntä, jotta alue pysyy elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä.
Yhtenä esimerkkinä toimivasta yhteistyöstä ovat tapahtumat. Miksi tehdä yksin, jos saman voi tehdä yhdessä paremmin ja vaikuttavammin?
Tapahtumayhteistyö luo vaikuttavuutta
Talent First on vienyt yhteistyökumppaneidensa kanssa Pohjois-Savon osaajatarinaa maailmalle ja tuonut eri toimijat yhteen yhteisen tavoitteen äärelle.
Osaajavetovoimahanke Talent First järjestää tapahtumia yhteistyössä useiden eri tahojen kanssa luottaen siihen, että vaikuttavimmat tulokset syntyvät yhdessä tekemällä. Tapahtumayhteistyö on tuonut Pohjois-Savon osaajavetovoimaa esiin kotimaassa ja maailmalla: seminaareissa, messuilla ja yhteisöllisissä projekteissa. Yhteiset tapahtumat ovat lisänneet
Tulevaisuudessa kansainvälisiä osaajia tarvitaan yhä enemmän työelämään, jotta alue pysyy elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä.
alueen näkyvyyttä, synnyttäneet kontakteja ja osoittaneet, että yhteistyö on tehokkain tapa vahvistaa Pohjois-Savon vetovoimaa ja kilpailukykyä.
KILPAILU OSAAJISTA ON KOVAA
Yhteisissä tapahtumissa Talent Firstillä ja muilla organisaatioilla on luontevat, omat roolinsa.
Kaikki puhuvat Pohjois-Savon ELY-keskuksen yritysasiantuntija Samuli Miettisen mukaan samasta teemasta, mutta hieman eri tulokulmilla.
– Yksi tavoite on löytää alueelle huippuosaajia ja saada täällä olevat osaajat jäämään tänne, Miettinen sanoo.
Pohjois-Savon ELY-keskus ja Talent First -hanke tekivät yhteistyötä muun muassa laajaa kiinnostusta herättäneen Kansainvälisiä osaajia ja kilpailukykyä Pohjois-Savoon -seminaarin osalta, joka järjestettiin lokakuussa 2025 Kuopiossa. Mukana järjestelyissä olivat lisäksi Talent Hub Eastern Finland, Business Finland, Work In Finland ja Tulevaisuuden työmarkkinat ESR+ -koordinaatiohanke.
– Talent First on tehnyt aktiivista työtä sen eteen, että saamme alueen yrityksille näkyvyyttä kansainvälisissä tapahtumissa. Se on äärimmäisen tärkeää, koska kilpailu osaajista on kovaa ja se kovenee tulevaisuudessa entisestään, Miettinen toteaa.
Unkarin HVG Job Fair messuilla kansainvälinen tiimi toi yhdessä Suomea ja sen mahdollisuuksia tunnetuksi.
Toinen merkittävä seminaari järjestettiin edellisenä vuonna 2024 yhteistyössä Pohjois-Savon liiton hankkeen Ennakointitiedon integraatio Pohjois-Savossa kanssa. Alueen vetovoima – osaajat ja tulevaisuuden tekijät -seminaarin monipuolinen ohjelma ja mielenkiintoinen tuore tutkimustieto keräsi kiitosta osallistujilta.
YHTEISTYÖLLÄ PAREMPIIN TULOKSIIN
Suomalaiset organisaatiot ovat tiivistäneet yhteistyötään myös kansainvälisten rekrytointimessujen osalta. Talent First -hanke on ollut merkittävä kumppani muun muassa EURESverkostolle, jonka kautta messuyhteistyö lähti käyntiin.
– Ensimmäiset yhteiset messut olivat Alankomaissa järjestetyt Emigration Expo -messut keväällä 2024. Myöhemmin yhteisiä messuja on ollut myös Unkarissa ja Portugalissa, kertoo Work in Finlandin KEHA-keskuksen kehittämisasiantuntija Ilona Wakonen
Yhteistyön ytimessä on Wakosen mukaan kansainvälisten osaajien työllistymismahdollisuuksien ja niiden toimialojen esilletuominen, joille Suomessa tarvitaan työvoimaa. Messujen tärkein kohderyhmä on työnhakijat, jotka ovat valmiita muuttamaan Suomeen.
– Yhteistyö Talent Firstin kanssa oli erinomaista. Saimme heiltä apua
markkinoinnissa ja viestinnässä sekä alueellista erikoistuntemusta, joka toi messuille lisäarvoa. Näin saimme esiteltyä Suomea monipuolisemmin. Lisäksi saimme Talent Firstilta myös hyviä kehitysideoita tuleville messuille.
Yhteistyö on nähty molemminpuolisesti onnistuneena ja antoisana – yhdessä on mahdollista tehdä enemmän ja monipuolisemmin kuin yksin. Kehittyvä yhteistyö tähtää tulevaisuudessa siihen, että erityisesti työnantajat voisivat osallistua messuille yhä suoremmin ja esitellä mahdollisesti myös konkreettisia työpaikkoja.
PILOTTIPROJEKTI
SANASKABA YHDISTI KIELITAIDON JA YHTEISÖN
Yksi esimerkki yhteisöllisestä projektista on Suomen kielen puhekilpailu
SanaSkaba, joka järjestettiin Kuopiossa syksyllä 2025. Siinä kansainväliset osaajat pääsivät harjoittelemaan suomen kielellä esiintymistä aidossa ympäristössä. Kilpailun ideoi alun perin Vimbiso Kombora, ja sen toteuttivat Ezekiel Kuhoga ja Maira Asif yhteistyössä Talent First -hankkeen kanssa. Talent First toimi projektin pääkumppanina sekä osallistui järjestelyihin ja tuomarointiin.
SanaSkaba osoitti, että kansainväliset osaajat voivat toimia itse tapahtumien suunnittelijoina ja vetäjinä, kun heille annetaan mahdollisuus. Palaute kilpailusta oli erittäin myönteistä – monet toivoivat kilpailun jatkuvan vuosittain ja laajenevan kansalliselle tasolle.
– Kun eri taustoista tuleville osaajille annetaan tilaa ja tukea, syntyy uusia ideoita ja pysyvää vaikuttavuutta, Kuhoga toteaa.
Yhteistyö, joka houkuttelee osaajia ja luo kestävää kasvua
Kun puhutaan aidosta yhteistyöstä, yhdistyvät siinä eri toimijoiden intressit ja tavoitteet. Se on pitkäjänteistä, strategista toimintaa, jossa yritykset ja organisaatiot yhdistävät voimavaransa ja asiantuntemuksensa tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimiva yhteistyöverkosto luo alueelle vetovoimaa – ei pelkästään yrityksille, vaan myös osaajille.
Yhteistyö, jolla on selkeät tavoitteet ja yhteinen tahtotila luovat alueelle vahvan perustan kestävään kasvuun.
– On hyvä muistaa, että veto- ja pitovoima kulkevat käsikädessä ja
molempien eteen on tehtävä töitä, toteaa Talent First -hankkeen projektipäällikkö Reetta Airaksinen
VISIONA
OSAAJAYLIVOIMAINEN POHJOIS-SAVO
Talent First -hankkeen tavoitteena on luoda yhteistoiminnan malli, joka on avoin kaikille alueen yrityksille ja organisaatioille, jotka haluavat olla mukana kehittämässä alueen vetoja pitovoimaa sekä etsimässä ratkaisuja kansainvälisten osaajien alueelle saamiseksi ja integroimiseksi. Han-
SanaSkaban voittaja Thuy Nguyen valloitti positiivisella olemuksellaan ja rohkaisi kansainvälisiä osaajia puhumaan suomen kieltä kielioppivirheistä välittämättä.
ke toteuttaa toimenpiteitä yhdessä kumppaneiden ja muiden alueellisten yhteistyötahojen kanssa.
Tuleva yhteistoiminnan malli, ns. monitoimijaverkosto, pureutuu syvemmin alueen yhteistyön kehittämiseen. Toiminnan kärkenä on tiedon jakaminen, alueen pitovoiman kehittäminen sekä vaikuttaminen ja vetovoima.
– Tämä tarkoittaa esimerkiksi tarvittavia tilannekuvaselvityksiä ja koulutuksia, ura- ja kotoutumispolkujen hahmottamista, sekä viestinnän toimenpiteitä ja tapahtumia, Airaksinen kertoo.
Hyvä yhteishenki houkuttelee paitsi matkailijoita myös yrityksiä ja alan osaajia – ja samalla se rakentaa elinvoimaista kasvutarinaa koko maakunnalle.
Miltä kuulostaisi yhteistyö, jonka visiona on Osaajaylivoimainen Pohjois-Savo?
Tämä artikkeli on Talent Firstin (Pohjois-Savon osaajavetovoimamalli – vaikuttavuutta yhteistyöllä) tuottama. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja rahoittajina toimivat Etelä-Savon ELY (ESR+) ja 12 pohjoissavolaista hankekumppania (1.9.2023–30.6.2026).
Lisätietoja: www.talentfirst.fi
Kärkihankkeet rakentavat hyvää tulevaisuutta
Kuopion strategiset kärkihankkeet ovat suuria ja monitahoisia muutoshankkeita. Ne tähtäävät kaupungin elinvoiman ja vetovoiman vahvistamiseen.
TEKSTI MINNA AKIOLA
KUVAT VINCENTE SERRA JA PETRA KUHA
Kuopio tunnetaan pitkäjänteisestä ja systemaattisesta tavastaan kehittää koko kaupunkia. Kärkihankkeet ovat olleet tässä työssä yksi keskeinen työväline. Hankkeistamisen avulla Kuopio on voinut panostaa määrätietoisesti niihin alueisiin, joissa erilaisten teemojen yhdistäminen voi moninkertaistaa vaikutuksensa koko kaupungin elinvoimaan.
– Strategiset kärkihankkeet ovat laajoja ja monitahoisia kokonaisuuksia, jotka ovat kaupungin menestyksen kannalta oleellisia. Niitä edistetään koordinoidusti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, kuvaa Kuopion kaupungin hankejohtaja Antti Niskanen. Kun erilaisia kehittämistoimia yhdistetään laajemmaksi kokonaisuudeksi, syntyy vaikuttavuutta. Ja kun vaikutukset näkyvät, se houkuttelee lisää toimijoita ja investointeja – syntyy positiivinen kierre. Avautuu seuraavia isompia loikkia kohti tulevaisuutta.
– Emme rakenna vain katuja ja seiniä, vaan yritämme boostata sitä, mitä ihmiset ja yritykset tekevät niissä ympäristöissä, Niskanen kertoo.
KOHTI KUKOISTAVAA KUOPIOTA
Kärkihankkeiden kautta toteutetaan kaupungin strategiaa – visiota Kukoistava Kuopio – kestävää kasvua ja elämänvoimaa. Hankkeet edistävät kaupungin menestystä ja hyvinvointia pyrkien osaltaan vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Samalla ne tuovat yhteen tarvittavat osapuolet yhteisten tavoitteiden äärelle.
– Kaupunkikehittäminen on poikkihallinnollista tekemistä. Pyrimme sovittamaan kaupungin omat toimet ja ulkopuolisten toimijoiden panokset yhteen synergiaetuja hakien. Kuopio mahdollistaa, innostaa ja yhdistää, mutta suurin osa tekemisestä ja investoinneista tulee muilta, Niskanen kertoo.
Kuopion kärkihankkeisiin kuuluvat muun muassa Saaristokaupunki, Savilahden kasvu- ja innovaatiokeskittymä sekä Asemanseudun uudistaminen matkakeskukseksi. Savilahdessa investoinnit ovat ylittäneet miljardin euron rajan. Alueella työskentelee yli 16 000 ihmistä, opiskelee lähes 20 000 ja asuu jo yli 1000 asukasta. – Savilahdessa laajan kumppanijoukon yhteistyöstä syntyy jatkuvasti uusia avauksia. Lisäksi se on hieno kasvava asuinalue monien mahdollisuuksien äärellä, Antti Niskanen pohtii.
UUSI KÄRKIHANKE SUUNNITTEILLA
Se on kehittämisohjelma, jonka sisälle asettuvat myös Savilahti ja Asemanseutu.
Vuodesta 2023
lähtien on valmisteltu ydinkaupunkialueen kehittämiskokonaisuutta
Kaupungissa suunnitellaan jo seuraavaa suurta kehitysaskelta. Vuodesta 2023 lähtien on valmisteltu ydinkaupunkialueen kehittämiskokonaisuutta (Kuopio Plus), joka ulottuu vuoteen 2040.
Kuopion seutu on nostanut Savilahden, Asemanseudun ja uuden Kuopio Plus -hankkeen tärkeiksi kohteiksi myös valtion suuntaan maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksessa. Hankkeilla on merkitystä koko PohjoisSavon kehitykselle. Kuopion tulevaisuutta rakennetaan pala palalta, mutta kauas katsoen. Kärkihankkeet eivät ole vain kehittämisen välineitä, vaan kertovat kaupungin tavasta toimia: ennakoivasti, yhteistyössä ja pitkäjänteisesti.
– On hyvä muistaa, että vaikka kaupungissa on käynnissä suuria ja vaikuttavia hankkeita, myös eri puolilla Kuopiota tehdään jatkuvasti monenlaista kehittämistyötä ja rakentamista, Niskanen muistuttaa.
Asemanseutu – portti Kuopioon
Yli kymmenen vuoden kehitystyön tuloksena Kuopion asemanseutu on noussut moderniksi matkakeskukseksi ja kaupungin portiksi. Valmistuva kärkihanke yhdistää asumisen, työn, palvelut ja joukkoliikenteen – ja vahvistaa koko keskustan vetovoimaa.
TEKSTI MINNA AKIOLA |
KUVA WILLE MARKKANEN
Kuopion asemanseutu on kulkenut pitkän tien hiekkakentästä moderniksi matkakeskukseksi. Vuonna 2012 käynnistynyt kehitystyö on nyt päättymässä. Kuopion kaupungin hankejohtaja Antti Niskasen mukaan kaupungin kärkihankkeet ovat tyypillisesti yhteiskehittämistä – siten hankkeen eteneminen ja valmistuminen riippuu paljon myös muista toimijoista kuin kaupungista. – Erilaisia matkakeskuksen kehittämisajatuksia on ollut jo 1990-luvulta saakka. Suunnitelmissa on ollut myös puhdas työpaikka-alue, mutta lopulta päädyttiin laajempaan ajatukseen
liikenteen, ihmisten ja palvelujen kohtaamispaikasta, Niskanen kertoo.
Muun muassa Pohjois-Savon liitto ja ELY-keskus kannustivat tällaisen seudullisen liikenteen solmukohdan ja matkustajapalveluiden kehittämiseen.
OSA KESKUSTAN
PALVELUITA
Asemanseudun kehitystyö vaati vuosien aikana ketteriä suunnanmuutoksia ja markkinavuoropuheluja, mutta Kuopion kaupunki piti kiinni ydinkeskustan laajentamisen visios-
ta: Asemanseutu ei ole irrallinen kokonaisuus, vaan osa keskustan palveluiden jatkumoa.
– Lopulta konsepti kirkastui hybridirakentamiseksi – alueelle nousi matkakeskuksen lisäksi asuin- ja toimitiloja, palveluja ja liiketilaa. Yksi tausta-ajatus koski kaupungin imagoa eli sisäänkäyntiä Kuopioon. Kuopion Portti tarjoaa koteja ja palveluja keskustaan pitkälle tulevaisuuteen. Nyt Asemanseutu näkyy hyvin keskustan elinvoimamittauksissa sinne sijoittuneiden 30 yrityksen ansiosta Puijonkadun jatkeena. Uudistukset antavat omalta osaltaan dynaamisen kuvan Kuopiosta Itä-Suomen veturina, Niskanen arvioi.
Hankkeen kokonaisinvestoinnit ovat noin 175 miljoonaa euroa, josta yksityinen sektori on vastannut suurimmaksi osaksi. Erilaisten tukirahoitusten ja valtion osuus on noin kolmannes. Kaupungin omat investoinnit ovat noin 7,5 miljoonaa euroa, joka tulee tuloina takaisin noin kahdeksassa vuodessa. Kaupungin rooli matkakeskuksen rakentajana oli rahallisesti pieni, mutta strategisesti ratkaiseva mahdollistamisen näkökulmasta. Rakennettua pinta-alaa on yli 50 000 neliötä, ja Asemanseutu tarjoaa nyt kodin noin 450 asukkaalle sekä myös työpaikan 450 ihmiselle. Kokonaisuus käsittää monta kiinteistönomistajaa ja monta operoivaa organisaatiota, ja se on rakentunut usean eri toimijan rahoituksen, tekojen ja yhteistyön kautta.
– Monet eri tahot ja ihmiset ovat tehneet paljon hyvää työtä tämän eteen kuluneiden vuosien aikana, suuret kiitokset heille kaikille, Niskanen kiteyttää.
Monta tietä perille
Oletko kuullut sanottavan, että sujjausta pitkin ei mäne kuin yks hujjaus?
Lausahduksessa piilee vahva totuuden siemen, joka tekee Kuopiosta erityisen, kun tarkastellaan tapoja liikkua. Järvien syleilemä kaupunkimme on keskeisen sijaintinsa ansiosta saavutettavissa autolla, junalla, lentäen ja veneillen, mutta juuri kaupunkia halkova sujjaus eli viitostie tekee liikkumisesta poikkeuksellisen sujuvaa.
Kuopio on vesistöjen ympäröimä kaupunki, jonka ydinalue näyttää kartasta katsottuna saarelta. Kaupungissa, jossa on 4760 km pitsimäistä rantaviivaa, voisi luulla olevan hidasta liikkua paikasta toiseen, mutta todellisuudessa Kuopiossa sujahdellaan kaupunginosien välillä varsin vikkelästi. Tässä auttaa aivan keskustan kyljessä kulkeva, koko kaupunkia halkova Valtatie 5, lempinimeltään viitostie tai sujjaus.
Paikallisten lisäksi viitostie palvelee tietysti kaupunkiin saapuvia. Tämä 900 km pitkä valtatie kulkee aina Heinolasta Sodankylään ja mahdol-
listaa joutuisan liikkumisen Kuopioon etelästä ja pohjoisesta päin. Juuri Kuopion kohdalla viitostien kanssa samaa linjausta kulkevat myös E63 ja Valtatie 9, joten itä–länsi-suunnistakin tänne liikkuu aivan yhtä sujuvasti.
Motoristit löytävät kesäisestä Kuopiosta useita kauniita maaseutu- ja rantareittejä. Kaupungin kautta kulkee myös seikkailumotoristien suosikkilinja, Trans Euro Trail eli TET-reitti. Jos taas renkaiden sijaan matkailijaa liikuttavat purjeet tai peräsin, pääsee Kuopioon myös vesiteitse aina Suomenlahdelta asti.
TEKSTI PAULIINA AHONEN | KUVAT WILLE MARKKANEN JA ITÄRATA OY
RENNOSTI RAITEILLA
VUODESTA 1889
Ensimmäinen höyryveturi puksutti koeajollaan Kuopioon heinäkuussa 1888 ja Savon radan virallisia avajaisia juhlittiin 1.10.1889. Juhlahumu valtasi tuolloin koko kaupungin: kadut ja puistot siivottiin, julkiset rakennukset valaistiin, lipputangoissa liehuivat liput, asemalle rakennettiin riemuportti ja kaupunkilaiset osallistuivat soihtukulkueeseen, joka suuntasi iltajuhlaan Snellmaninpuistoon.
hotelli, parkkihalli sekä runsaat palvelut ovat kaikki saman katon alta. Matkakeskuksesta on matkaa torille vain 500 m, joten kaupungin tunnelmaan pääsee kiinni heti asemalle saavuttaessa.
SIIVILLÄ SUORAAN SAVON SYDÄMEEN
Nykyään Kuopio on rautatieliikenteen
Nykyään Kuopio on rautatieliikenteen merkittävä solmukohta, jonne on suorat junayhteydet Helsingistä, Lahdesta, Kouvolasta ja Pieksämäeltä. Helsingistä matkustaa nopeimmillaan noin 4,5 tunnissa. Matkailua mukavoittaa Kuopion uusi matkakeskus, jossa juna- ja linja-autoyhteydet,
Oma lentokenttä tuo Kuopion vain tunnin päähän Helsingistä. Kuopion lentoasema sijaitsee 14 km keskustasta, joten matka kaupungilta kentälle taittuu nopeasti. Lentoaseman kompakti koko tekee matkustamisesta helppoa, kun turvatarkastukset ja siirtymiset sujuvat vaivattomasti. Helsingin kautta Kuopiosta lentää helposti ympäri maailmaa ja ajoittain saatavilla on myös suoria yhteyksiä ulkomaisiin lomakohteisiin.
Sujuvasti pyörillä ja laineilla
Kun matkailija on saapunut kesäiselle Mualiman navalle eli Kauppatorille, on ymmärrettävää, että sen ympärillä tekisi mieli pyöriä ihan koko loma. Mutta kannattaa Kuopiossa kurkata vähän kauemmaksikin, varsinkin, kun se on tehty niin tavattoman helpoksi. Kuopiossa ei juututa ruuhkiin – ei pelkästään siksi, ettei niitä varsinaisesti ole – vaan koska nähtävyyksiä pääsee ihailemaan monella eri menopelillä!
TEKSTI PAULIINA AHONEN
KUVAT SANNA PIETIKÄINEN JA WILLE MARKKANEN
VILKKU-KAUPUNKIPYÖRÄT
Kelpaahan sitä vilkutella, kun aurinko paistaa, linnut laulavat ja matka kaupunginosasta toiseen taittuu hikoilematta sähköisen kaupunkifillarin kyydissä. Kuopio oli ensimmäinen kaupunki Pohjoismaissa, joka otti käyttöönsä täysin sähköavusteisen, asemattoman kaupunkipyöräjärjestelmän. Tämä tarkoittaa käyttäjälle kevyitä kilometrejä, ja että sijaintinsa tunnistavat pyörät palautetaan käytön päättyessä sovelluksen ohjaamalle alueelle.
Sovelluksesta voi myös helposti tarkistaa, montako pyörää missäkin on saatavilla. Toiminta-alueen eteläisin piste on Kauppakeskus Matkus ja pohjoisin Kallansiltojen kaunis järvimaisema. Vilkku-fillarit ovat ehdottomasti yksi näppärimmistä tavoista tutustua keskeisen kaupunkialueen joka kolkkaan.
PYÖRÄTAKSIT
Riksasta puhuttaessa mieli matkaa helposti Aasiaan, mutta kyllä sitä Sa-
vossakin osataan. Kuopion keskustassa ja sen lähialueilla voi ihan oikeasti hypätä riksan eli BikeTaxin kyytiin ja nauttia kiertoajelusta tai pyyhältää pikaisesti paikasta toiseen. Ekologinen kuljetusmuoto on paitsi näppärä myös hymyjä kirvoittava tapa liikkua kesäisessä Kuopiossa.
KESKUSTAN KATUJUNA
”Eläpä hättäile, istu katujunan kyytiin”, sanoi ei välttämättä kukaan, mutta olisi voinut. Nimittäin jos alkaa lomalla vauhti hirvittää, kokeilepa kivuta katujunan värikkääseen vaunuun ja asettautua tunniksi rentoon takakenoon kesäistä Kuopion keskustaaluetta kierrellen. Aika mukavata. Jos matkan varrelle osuu mielenkiintoinen paikka, voit hypätä kyydistä ja seuraavalla kierroksella takaisin, sillä samalla lipulla puksuttelet pysäkkien välejä koko päivän. Katujuna liikkuu torilta satamaan, Väinölänniemelle ja rännikatuja pitkin takaisin torille, joten jos pidät silmäsi auki, ilahduttavaa nähtävää riittää kyllä.
SISÄVESIRISTEILYT
Mikään ei ole niin savolaista kuin sisävesiristeily! Niinpä Kuopio tarjoilee tuota perinteistä huvitusta jopa kolmen eri laivayhtiön voimin. Roll Risteilyt, Saimaan laivamatkat ja Koski-Laiva Oy toteuttavat kesäisin paikallisristeilyjä, tilausristeilyjä, teemaristeilyjä, risteilyjä ruoalla tai ilman ja risteilyjä erilaisiin käyntikohteisiin kuten Alahovin viinitilalle. Vanhin Kuopiossa seilaava laiva on rakennettu alunperin jo 1898 ja uusin 2000-luvulla. Nopeimmillaan Kallavedellä voi keinahdella 1,5 tunnissa, mutta jos haluaa nauttia kunnolla, voi valita 12 tuntisen risteilyn Savonlinnaan, josta matkustajat kuljetetaan takaisin Kuopioon bussilla joko samana iltana tai rentouttavan hotelliyön jälkeen.
Viisasta liikkumista myös bussilla
Paikallisliikenteen tiedot löydät osoitteesta vilkku.kuopio.fi
Liike-elämä & kulttuuri
Menestystarinat syntyvät siellä, missä niillä on tilaa kasvaa. Kuopiolainen menestystarina perustuu osaamisen lisäksi rohkeuteen, sinnikkyyteen ja ennen kaikkea vahvaan yhteistyöhön.
126 000
ASUKASTA
ELÄVÄINEN KAUPUNKIKESKUSTA
TYÖLLISYYSASTE 71%
POHJOIS-SAVON YRITYSTEN INVESTOINTINÄKYMÄT
14,2 MRD. €
55 000
TYÖPAIKKAA
129 000 KÄVIJÄÄ MUSEOISSA VUOSITTAIN
200 000
ASUKASTA
TYÖSSÄ KÄYNTIALUEELLA
VETOVOIMAISIN KAUPUNKI SUOMESSA 2.
YLI 2 MILJOONAA
LAINAUSTA KIRJASTOISTA VUOSITTAIN
Pariisi Madrid
Lontoo
Tallinna Kööpenhamina Rooma Tukholma
Wien
Zagreb
Minsk
Kiova
Bukarest
Täällä sydän sykkii elämälle, yhteisölle ja luonnolle.
Kasvamme rohkeasti, mutta vastuullisesti, rakentaen hyvinvointia, osaamista ja elinvoimaa.
