Turun museokeskuksen
someohjelma 2022–2023
Turun kaupunki, museopalvelut
Turun kaupungin julkaisu 2022
Sisällys 1 Johdanto
3
2 Viestintä sosiaalisessa mediassa
4
2.1 Mitä sosiaalinen media on?................................................................................... 4 2.3 Mistä hyvä someviestintä koostuu ........................................................................ 7
3 Käytännön tekeminen
9
3.1 Museokeskuksen sosiaalisen median sisällöntuotanto ...................................... 10 3.2 Sisällöntuotantosuunnitelmat.............................................................................. 12 3.3 Sosiaalisen median sisältökonseptit.................................................................... 13 3.4 Esimerkki työnjaosta .......................................................................................... 14 3.5 Tavoitteiden seuraaminen ja mittaaminen .......................................................... 14 3.6 Maksettu mainonta ja vaikuttajayhteistyöt........................................................... 15 3.7 Saavutettavuus.................................................................................................... 16 3.8 Mistä löydän kanavakohtaiset ajankohtaiset ohjeet julkaisun tekemiseen? ....... 17 3.9 Muistilista julkaisun tekoon ................................................................................. 18
4 Sisältökokonaisuuskohtaisia huomioita
19
5 Toimenpiteet vuodelle 2022
22
Raportin liitteet
24
Turun museokeskuksen someohjelma 2022–2023 Raportin tuottaja: Turun museokeskus, Emma Riski Taitto: KMG Turku Julkaistu: 4/2022
1 Johdanto Viime vuosien ja etenkin koronapandemian aikana Turun museokeskus on tuottanut yhä enenevissä määrin digitaalista sisältöä, jota on jaettu eri alustoilla. Digiloikan myötä on onnistuttu tuottamaan paljon hienoja ja monipuolisia digitaalisia palveluja ja somesisältöjä, jotka ovat saaneet myös valtakunnallista huomiota. Digisti-hanke käynnistettiin Museoviraston myöntämän rahoituksen turvin keväällä 2021 vastaamaan Museokeskuksella tunnistetun sosiaalisen median (some) tekemisen päivittämisen tarpeeseen. Hankkeessa on tarkasteltu Museokeskuksen someviestintää ja sisällöntuottamista ulkoisten asiantuntijoiden suorittaman analysoinnin sekä erilaisten workshopien ja somekokeilujen kautta. Näiden pohjalta on kirjoitettu Museokeskuksen someohjelma. Ohjelman ja sen liitteiden tarkoitus on tarjota työkaluja ja ratkaisumalleja nykyisten kanavien ylläpitoon ja kehittämiseen. Turun museokeskus tuottaa monipuolisia digitaalisia palveluja ja sisältöjä moneen eri käyttöön. Museon toiminta näkyy muun muassa
Digimuseo.fi-palvelussa, Finna-palvelussa, uudessa Aina-tietokannassa, Sketchfabsivustolla ja Citynomad-sovelluksessa. Lisäksi sisältöjä tuotetaan eri sosiaalisen median kanavissa jaettavaksi. Someohjelmassa käsitellään Museokeskuksen toimintaa Facebookissa, Instagramissa, YouTubessa, Twitterissä, TikTokissa sekä museon julkaisemia blogeja. Suuriin viestintäalustoihin kuuluvat WhatsApp ja Snapchat tarjoavat vaihtoehtoja muun muassa yritysmainonnalle, mutta molempien käyttöönottaminen on tässä vaiheessa rajattu someohjelman ulkopuolelle. Somen jatkuvan muutoksen vuoksi tämä ohjelma tulisi päivittää vähintään kolmen vuoden välein. Turun museokeskuksen visio Löydämme uusia tapoja olla museo ja missio Lisäämme ymmärrystä antavat erinomaisen pohjan, josta on helppo käsitellä somen tekemistä tärkeänä osana museon viestintää ja yleisötyötä. Sosiaalisen median hyödyntäminen digitaalisten sisältöjen jakamisessa vastaa myös pormestariohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin esimerkiksi saavutettavuuteen liittyen.
TURUN KAUPUNKI ─ 3
2 Viestintä sosiaalisessa mediassa Sosiaalinen media (some) on merkittävä osa 2020-luvun sekä henkilökohtaista, että organisaatioviestintää. Organisaatioille kanavat tarjoavat keskeisen alustan sisältöjen jakamiselle, näkyvyydelle ja markkinoinnille. Facebook, Instagram ja WhatsApp ovat nykyihmiselle yhtä tärkeitä viestintävälineitä kuin aikoinaan puhelin, tekstari tai sähköposti – nuoremmille sukupolville todennäköisesti sähköpostia tärkeämpiä tiedonhaun ja yhteisöllisyyden ylläpitävinä alustoina. Museossa meidän kaikkien on vähintään ymmärrettävä somekanavien merkitys osana eri toimintojemme asiakaspalvelu- ja yleisötyötä sekä viestintää. Organisaatiot ohjaavat palveluja yhä enenevässä määrin verkkoalustoille, itsepalveluportaaleihin ja someen. Asiakas saattaa hidasta sähköpostia mieluummin lähestyä kiinnostavaa palvelua esimerkiksi yksityisviestillä tai chatilla. Museon aukioloajat haetaan Googlesta tai Facebookista käymättä lainkaan museon ylläpitämillä verkkosivuilla. Palvelujen ja tuotteiden ostopäätös saatetaan tehdä Instagram-kuvien perusteella oman vertaisryhmän suosittelemina. On siis erittäin tärkeää olla tietoinen sosiaalisen median presenssistään, eli siitä, miten eri kanavissa toimii, millaista kieltä puhuu ja millaisia kuvia julkaisee. Turun museokeskuksen sisällä on tarpeen säännöllisesti tarkastella mitä somelta halutaan, käytössä olevien sometilien funktioita ja sitä, täyttävätkö kaikki tilit tarkoitustaan. Tarkastelun kohteena voi esimerkiksi olla, vastaavatko sometilien julkaisut tilille suunnittelun yhteydessä määritettyä tavoitetta ja saavuttaako tili toivotun yleisön.
Somea tehdessä kysy aina: MITÄ? MIKSI? KENELLE?
2.1 Mitä sosiaalinen media on? Sosiaalinen media on aina muuttuva, vaikeasti tavoitettava ja kuvailtava. Periaatteessa kaikki, mikä sisältää monisuuntaista kommunikaatiota jonkin välineen kautta on sosiaalista mediaa. WhatsApp ja Snapchat sekä toiminnallisuuksien mukaan myös blogit mielletään monessa yhteydessä sosiaalisiksi medioiksi. Käytännössä somesta puhuttaessa tarkoitetaan verkkoalustoja ja niiden sovelluksia, joille tuotetaan kuvallista, kirjallista ja audiovisuaalista sisältöä, jota muut katsovat, jakavat ja kommentoivat. Suurimpia alustoja ovat Facebook, Instagram, Twitter ja YouTube. Palvelut lainaavat toisiltaan ideoita jatkuvasti. Tarinat ja lyhyet videot ovat viimevuosina tulleet osaksi lähes kaikkia kanavia. Snapchatin menestys antoi sysäyksen Instagramin Storylle, joka on nyt myös
TURUN KAUPUNKI ─ 4
Facebook Stories. Tiktok-videoiden suosio oli pian kopioitu Instagramin Reels-videoihin ja YouTuben Shorts-osioon. On turhaa keskittyä jonkin alustan yhteen ominaisuuteen ja perustaa somesuunnitelman sen päälle. Sen sijaan voi omien tavoitteiden ja tarpeiden rinnalla tarkastella sitä, millaiset sisällöt kokonaisuutena ovat monikanavaisesti suosittuja ja edetä sen perusteella. Sosiaaliselle medialle ja nettisisältöjen käyttämiselle ominaista on selailu mobiililaiteella. Videoita katsellaan ilman ääntä linja-autossa kotimatkalla, podcastit pyörivät korvanapeissa lenkin aikana, kuulumisia vaihdetaan kavereiden kesken nopeina kuvapainotteisina viesteinä, jotka välittävät omaa sijaintia ja fiilistä. Viikonlopun suunnitelmat saatetaan tehdä aamiaispöydässä kännykän sovelluksia selaillen. Perinteinen tietokone on enää lähinnä työväline tai pelikonsoli, ja verkkosivujen tarkoitus on muuttumassa jälleen kohti erilaisten palvelujen koontipaikkaa. Meistä pitää tulla yhä parempia tavoittamaan asiakkaamme ja tarjoamaan yleisöillemme sisältöjä käyttöön siellä, missä hän on. Pitempien sometekstien kuten blogien ja artikkelien aika ei ole ohi. Blogit tarjoavat alustan sisältöjemme välittömään jakamiseen ja hyvin asiasanoitettuina myös parempaan ja pitkäkestoiseen löydettävyyteen. Pidempikin teksti pärjää Facebookissa, mutta jos tarkoituksena on julkaista kuvapohjaista sisältöä, voi pohtia, kannattaisiko siirtyä Instagramiin tai perustaa tilin vain siihen. Pitkille videoille on YouTube edelleen parempi alusta kuin Instagram tai Facebook. Somesta puhuttaessa puhutaan usein myös ”somettamisesta”, eli sisällöntuotannosta tai somen sisältöjen seuraamisesta. Se on
Käytännössä somesta puhuttaessa tarkoitetaan verkkoalustoja ja niiden sovelluksia, joille tuotetaan kuvallista, kirjallista ja audiovisuaalista sisältöä, jota muut katsovat, jakavat ja kommentoivat.
parhaimmillaan todella hauskaa ja innostavaa, ja innostus näkyy varsinkin uusien kanavien alkutaipaleella. Tavoitteellinen somemaailmassa toimiminen vaatii kuitenkin suunnitelmia, sitoutumista ja seurantaa. Onkin tärkeää muistaa, että se some, mitä kukin kuluttaa ja tuottaa vapaa-ajallaan on eri asia kuin museon some, joka edustaa organisaatiota tai brändiä. Museon somen on oltava suunnitelmallista ja tarkoituksenmukaista. Toisinaan on haasteellista yhdistää tavoitteellinen tekeminen somen luonteeseen kuuluvan viihteellisyyden, kepeyden ja nopeatahtisuuden kanssa. Somen ammattimaiseen tekemiseen liittyy yleisöjen, asiakkuuksien, alustojen toiminnallisuuksien ja trendien seuraaminen ja ymmärtäminen. Somen ammattilaisia koulutetaan Suomessa jo korkeakoulutasolla. Jokaisen, joka somea tekee ei tarvitse olla somen ammattilainen, mutta jokaisen brändiä edustavan tilin tulisi perustua ymmärrykselle siitä, miksi ja kenelle sisältöä tehdään.
TURUN KAUPUNKI ─ 5
©iStock
2.2 Sosiaalisen median käyttö Vuosittain julkaistaan useita tilastoja eri ryhmien somen käytöstä. Tilastokeskus ja vuosittain eri tilastoja kokoaa yhteen muun muassa somen ammattilainen Harto Pönkä. Pönkän koostamien tilastojen (speakerdeck. com/hponka/2021) mukaan yli puolet suomalaisista käyttää somea. Eniten käyttäjiä on WhatsAppissa, Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa. Nuorimmat, alle 25-vuotiaat käyttäjät suosivat Snapchatia, TikTokia ja Jodelia, kun yli 35-vuotiaat käyttäjät tavoittaa yleensä Facebookista. Tällä hetkellä eniten kasvava somekanava on Instagram, jonka aktiivisin käyttäjäkunta on alle 35-vuotiaita, mutta kokonaisuutena yli 40 % suomalaisista on tili eli profiili sovelluksessa. Nykytilastot näyttävät hyvin erilaisilta kuin esimerkiksi vielä kaksi vuotta sitten (2019). Silloin Instagram ei ollut vielä yhtä suosittu ja TikTokia ei juurikaan tunnettu. Seuraamalla tilastoja aktiivisesti saa merkittävää tietoa siitä, millainen yleisö minkäkin kanavan kautta on saavutettavissa.
Yleisöjen tottumukset kehittyvät jatkuvasti. On tärkeää tuntea oma yleisönsä. Seuranta onnistuu esimerkiksi hyödyntämällä Facebookin tilikohtaisia mittareita, joilla saa omasta yleisöstään tarkinta tietoa. Demografioiden lisäksi someyleisöä kannattaa tarkastella kiinnostuksenkohteiden kautta (historia, museot, kulttuuri, taide, paikallisuus, tapahtumat jne.). Erilaiset ryhmät keräävät samoista asioista kiinnostuneet yhteen sosiaalisen median yhteisöiksi. Yleisön tunteminen ei riitä sen tavoittamiseksi, vaan on tunnettava käytössä olevien kanavien ominaisuuksia, trendejä ja toiminnallisuuksia.
TURUN KAUPUNKI ─ 6
2.3 Mistä hyvä someviestintä koostuu Somen tekeminen ja ”hyvä some” nähdään usein vain tyylikkäiden julkaisujen tai tykkäys- ja seuraajamäärien kautta. Tarkemmin tarkasteltuna se on moniosainen kokonaisuus. Usein hyvästä somesta puhuttaessa unohtuu kokonaan median sosiaalisuus: yhteisön luominen ja siinä toimiminen. Yksinkertaisimmillaan hyvä somepresenssi koostuu asiakaspalvelusta, hyvin suunnitellusta selkeästä ulkoasusta ja algoritmin tuntemisesta. Päällepäin näistä näkyy parhaiten ulkoasu, joka koostuu visuaalisesta ilmeestä, sisältökonsepteista ja julkaisuaikataulusta. Näitä suunnitellessa vastataan kysymyksiin ”kenelle” ja ”miten”, eli kuka on yleisö tai kohderyhmä ja millaista sisältöä he haluavat kuluttaa.
Jotta julkaisut saadaan näkymään yleisölle, on tunnettava hieman sitä, miten eri somekanavien algoritmit toimivat. Algoritmi on yksinkertaistettuna lista ohjeista tai tehtävistä, jotka tietokoneen tai ohjelman on suoritettava saadakseen sille ohjelmoitu tehtävä valmiiksi. Algoritmit ovat yleensä yrityssalaisuuksia, joten niiden toimintaa on hankala ennustaa. Yleisesti tiedetään, että somessa ne suosivat tietynlaista käyttäytymistä. Instagramin algoritmi pitää karusellijulkaisuista, joissa on paljon kuvia, sekä tileistä, jotka kommunikoivat muiden tilien kanssa. Facebookin algoritmi ei suosi linkkejä Facebookin ulkopuolelle, esimerkiksi YouTubeen, vaan haluaa videoita ladattavan suoraan Facebookiin. Yhteistä kanaville on se, että algoritmi suosii käyttäjiä, jotka ovat aktiivisia ja keräävät paljon kommentteja ja tykkäyksiä.
Algoritmi on yksinkertaistettuna lista ohjeista tai tehtävistä, jotka tietokoneen tai ohjelman on suoritettava saadakseen sille ohjelmoitu tehtävä valmiiksi.
TURUN KAUPUNKI ─ 7
Helppo tapa miellyttää aktiivisia käyttäjiä suosivia algoritmejä on olla itse aktiivinen. Siihen ei riitä pelkkä julkaisujen määrä, vaan käyttäjän on esimerkiksi huomioitava muiden käyttäjien julkaisuja, kommentoitava niihin, ja jaettava niitä edelleen. Tällä tavoin voi myös kannustaa muita käyttäjiä kommentoimaan omiin julkaisuihin. Samalla tehdään tärkeää asiakaspalvelu- ja yleisötyötä, eli huomioidaan asiakas silloin, kun tämä esimerkiksi merkitsee museon julkaisuunsa, käyttää museoon liittyvää aihetunnistetta (hashtag, #) tai merkitsee julkaisunsa paikaksi museon fyysisen osoitteen. Tätä aktiivisesti somessa toimimista kutsutaan yhteisömanageroinniksi.
©iStock
Helppo tapa miellyttää aktiivisia käyttäjiä suosivia algoritmejä on olla itse aktiivinen.
TURUN KAUPUNKI ─ 8
3 Käytännön tekeminen Turun museokeskuksella on tämän ohjelman laatimishetkellä noin 30 eri sosiaalisen median tiliä. Lisäksi Twitteristä löytyy Turun museokeskus (@museokeskus) ja WAM Turun kaupungin taidemuseo (@wamturku). Turun museokeskus on lisäksi YouTubessa, Flickrissä (Turun_museokeskus) ja TikTokissa (@turunmuseokeskus). Eri blogialustoilta löytyy blogeja nimillä Historian museo Turkuun, Kukkuu kokoelmista!, Kuukauden esine, Varsinais-Suomen kulttuuriperintö, Terveisin Luostarinmäki, Turun linnan blogi ja WAMblog. Blogeja tullaan tarkastelemaan tarkemmin Turun kaupungin verkkopalvelu-uudistuksen yhteydessä.
Facebookissa on: y Apteekkimuseo ja Qwenselin talo (@apteekkimuseo) y Biologinen museo (@biolmuseo) y Brinkkalan galleria (@brinkkalangalleria) y Historian ja tulevaisuuden museo (@historianmuseo) y Kuralan Kylämäki (@KuralanKylamaki) y Luostarinmäki – Klosterbacken (@luostarinmaki) y Turun linna (@turunlinnamuseo) y Turku valokuvissa (@TurkuValokuvissa) y WAM (@wamuseo
Instagramissa on: y Apteekkimuseo ja Qwenselin talo (@apteekkimuseojaqwenselintalo) y Biologinen museo (@biologinenmuseo) y Eikka Museoduunari (@museoduunari) y Historian ja tulevaisuuden museo (@historian_museo) y Kulttuuriperintö (@kulttuuriperinto) y Kuralan Kylämäki | Bybacke (@kuralankylamaki) y Luostarinmäki Museum Quarter (@luostarinmaki) y Turun linna (@turkucastle) y WAM Turun kaupungin taidemuseo (@wamturku)
TURUN KAUPUNKI ─ 9
3.1 Museokeskuksen sosiaalisen median sisällöntuotanto Tämän ohjelman laadinnan yhteydessä on tunnistettu tällä hetkellä somesisältöjä tuottavat kokonaisuudet: Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Biologinen museo, Brinkkalan galleria, Historian ja tulevaisuuden museo, kokoelmat, kulttuuriperintö, Kuralan Kylämäki, Luostarinmäki, Turun linna ja WAM. Yhteen sisältökokonaisuuteen kuuluu 1–4 somekanavaa. Sisältökokonaisuuksien toiminnan tukemiseksi sekä tiedonkulun ja yhteisen ideoinnin alustaksi muodostetaan kullekin kokonaisuudelle sisällöntuotantotiimit. Sisällöntuotantotiimeissä on oltava vähintään yksi vakituisessa työsuhteessa oleva henkilö, joka vastaa omasta kokonaisuudesta ja delegoi tehtäviä ennalta
tehdyn suunnitelman pohjalta. Yhden tilin sisällöistä vastaa joukko ihmisiä eri työnkuvilla. Kaikkien ei ole tarkoitus tehdä samoja asioita, vaan tehtävät jaetaan osaamisen ja työnkuvan mukaan. Osassa sisällöntuotantotiimit on jo muodostettu esimerkiksi uuden tilin perustamisen yhteydessä. Julkaisuja voi suunnitella yhdessä esimerkiksi niin, että kaksi sisältökokonaisuutta tuottaa julkaisuja yhdessä molempia hyödyttäen ja molempien eduksi. Julkaisut tehdään yhdessä ja jaetaan molempien tileillä. Tällaista työtapaa tukemaan hyödynnetään Teamssovellukseen keväällä 2021 perustettua MUSEO Somekanavat -kanavaa, jotta kaikkien sisältösuunnitelmat, julkaisuaikataulut tai kalenterit ovat helposti löydettävissä yhteisestä paikasta.
Turun museokeskuksen sisällöt ovat esillä useilla eri alustoilla.
TURUN KAUPUNKI ─ 10
Somerinki Kokonaisuutta helpottamaan luodaan Museokeskuksen somerinki, jota vetää viestintä. Rinkiin osallistuu jokaista sisältökokonaisuutta kohti yksi yhteyshenkilö. Someringin toimintaa hyödyntää ja strukturoi MUSEO Somekanavat -tiimi. Someringin toiminta käynnistetään tammi-maaliskuussa 2022. Someringin tarkoitus on hallita Museokeskuksen tilien sisältökokonaisuuksia, vahvistaa yksiköiden välistä yhteistyötä
ja tukea somen tekemistä niissä yksiköissä, joissa on pienemmät resurssit. Jokaiselle tilille luodaan someringin tuella somesisältöjen vuosikello, jossa huomioidaan esimerkiksi vaihtuvien näyttelyiden, erilaisten produktioiden tai kampanjojen ja vuosittain toistuvien merkki- tai vuosipäivien tarpeet. Produktioiden somesuunnitelmista käy ilmi kokonaisuuden kannalta merkittäviä asioita, kuten visuaalinen ilme, äänensävy ja julkaisutahti. Suunnitelmat tehdään Teamsiin joko Planner-työkalulla tai taulukkomuodossa.
TURUN KAUPUNKI ─ 11
WAMin somesisällöt kytkeytyvät vahvasti esillä oleviin näyttelyihin.
3.2 Sisällöntuotantosuunnitelmat Jotta somesta saa kaiken hyödyn irti, on toiminnan oltava tehokasta. Tuottavuus somessa tarkoittaa yleisön parasta saavuttamista, yleisön kasvattamista ja tavoitteissa pysymistä. Näyttelyitä, tapahtumia, projekteja tai kampanjoita varten tehdään omat sisällöntuotantosuunnitelmat osana viestintäsuunnitelmaa. Eri somekanaville voi tarvittaessa tehdä omat suunnitelmat, jos esimerkiksi kohderyhmät eroavat toisistaan. Suunnitelman laatimisen ja toteutumisen seurannan apuna voidaan käyttää Sisällöntuotantosuunnitelma-pohjaa (liite 2), joka löytyy Teamsin MUSEO Somekanavat -tiimistä. Sisällöntuotantosuunnitelmasta käy ilmi: y Ketkä tekevät somea ja mikä on tehtävänjako y Mikä on somen tekemisen tavoite y Kohderyhmä, eli kenelle somea tehdään y Mitä kanavia käytetään y Mitä ja millaisia aiheita julkaistaan, mitä ei julkaista
y Visuaalinen ilme y Äänensävy + kielet ja kieliversioiden äänensävy (tuleeko jokaisen julkaisun olla kahdella kielellä, onko englannin käyttö perusteltua) y Miten aihetunnisteita käytetään y Aikataulu (kuinka usein julkaisuja tulee, onko esimerkiksi storyjen aikataulu eri kuin feedin) y Yhteisömanagerointi (kommentteihin vastaaminen, muiden julkaisuista tykkääminen) y Asiakaspalvelu, esimerkiksi tiedusteluihin vastaaminen y Seuranta (kuinka usein seurataan seurannan kehitystä ja sitä mikä toimi ja mikä ei) y Sisällöntuotantosuunnitelma tarkastelu ja päivittäminen, jos se kattaa useita kuukausia y Lisäksi tapahtumia ja näyttelyitä varten markkinointisuunnitelma (maksetut mainokset ym.) (ks. Liite 2 (Sisällöntuotantosuunnitelma) sekä luvut 3.3 Sosiaalisen median sisältökonseptit, 3.6 Saavutettavuus ja 3.7 Muistilista julkaisun tekoon tarkempia ohjeita varten.)
TURUN KAUPUNKI ─ 12
3.3 Sosiaalisen median sisältökonseptit Sosiaalisen median sisällöt ovat tuottavampia, kun ne perustuvat suunnitelmaan. Somen sisällöntuotantosuunnitelmaan kuvaillaan muun muassa, millainen on visuaalinen ilme kanavissa, millaisella äänensävyllä tekstit kirjoitetaan ja mitä julkaisuilla yritetään saavuttaa. Lisäksi voidaan luoda sisältökonsepteja, joissa määritetään tarkemmin esimerkiksi yksittäisten julkaisusarjojen tyyli. Sisällöntuotantosuunnitelman ja sisältökonseptien kysymyksiä lähestytään asiakaslähtöisesti: kenelle sisältöjä tehdään ja mitä kohderyhmä haluaa nähdä. Tavoitteellisessa sometuotannossa on yleensä kyse joko markkinoinnista tai asiakaspalvelusta, joten asiakaslähtöisyyttä on hyvä käsitellä niiden kautta.
Kokonaisuuksien sisältökonsepteja suunniteltaessa työkaluna käytetään esimerkiksi museoiden asennekärkiä ja visuaalisia ilmeitä, Museokeskuksen visiota ja missiota sekä muista ohjelmista nostettuja kärkiä. Erikseen sovitaan, miten väliaikaiset sisällöt, kuten näyttelyiden sisältökonseptit sopivat somekokonaisuuteen. Näyttelyn, julkaisun tai muun produktion graafista ilmettä käytetään myös somessa. Kun visuaalinen ilme ja äänensävy on suunniteltu, kiinnitetään seuraavaksi huomiota yleisön kanssa kommunikoimiseen. Äänensävy toistuu myös kommenttikentässä – jos julkaisussa puhutaan kirjakieltä, murretta tai slangia, jatketaan samalla sävyllä kommenteissa. Yleisön ja yhteisön osallistaminen on osa kommunikointia. Osallistamisella pyydetään yleisöä tai yhteisöä tekemään jotain, kuten jakamaan omia tarinoita, havaintoja, kuvia, tai klikkaamaan annettua linkkiä. Osallistaminen somessa on tärkeää, sillä se ajaa toimintaa tileille ja tukee sisältöjen orgaanista näkyvyyttä: kun tilillä on paljon liikennettä, algoritmi nostaa sitä paremmin esille tykkääjille ja seuraajille. Yleisöä voidaan osallistaa kannustamalla merkitsemään tili ”tägäämällä” tai jakamaan sisältöjä omassa syötteessään, eli feedissä. Jos julkaisussa on linkki tai pyyntö tehdä jotain, kerro miksi niin tulee tehdä. Jos tekstissä lukee ”kommentoi alle syysmuistosi” – perustele miksi. Jaa ensin itse jotain aiheeseen liittyvää, jotta osallistaminen toimii eikä kehotus tai linkki jää irralliseksi. Myös arvonnat ovat hyvä osallistamisen väline, jotka kuitenkin vaativat tarkkaa suunnitelmaa ja seurantaa. Tunnistetaan entistä paremmin sellaiset konseptit, joissa Turun museokeskuksen eri tilit voivat kommunikoida keskenään. Tilit voivat
TURUN KAUPUNKI ─ 13
merkitä toisiaan julkaisuihin tai antaa toisilleen haasteita. Esimerkiksi: ”Luostarinmäeltä löytyi tällainen kasvi. @biologinenmuseo mikä tämä on?” Biologinen museo voi vastata kommenttikentässä tai jakaa Luostarinmäen julkaisun omassa feedissään repost-sovelluksella. Blogitekstejä kannattaa jakaa esimerkiksi Facebookissa eri museoiden tileillä linkkeinä ja kuvina. Esimerkki osallistavasta julkaisutekstistä Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Instagramissa: y ”Millaisia muistoja sinulla on sairastamisesta lapsena? Tägää meidät julkaisuusi, niin jaamme sen storyssamme.”
3.4 Esimerkki työnjaosta Sisältökokonaisuudet eivät saa jäädä vain yhden henkilön vastuulle. Jatkuvuuden ja suunnitelmallisuuden vuoksi päävastuu on vakituisella työntekijällä yhdessä museon viestinnän kanssa. Jotta kokonaisuus pysyy kasassa ja suunnitelmat toteutuvat, olisi sisältökokonaisuuksia tekevien hyvä kokoontua vähintään kerran kuukaudessa käymään läpi sitä, kuka tekee mitä ja koska. Suunnittelua ja seurantaa voi tehdä esimerkiksi osana muiden työryhmien palavereja (esimerkiksi produktiot tai toimipaikkakokoukset). Somen tekemisen työnjako voi olla tällainen: 1. Sisällöntuotanto: hlö A + hlö B 2. Julkaiseminen: hlö A + hlö C 3. Yhteisömanagerointi ja asiakaspalvelu: hlö C + hlö D + hlö B 4. Tilin kehityksen seuranta: hlö A + viestintä Henkilöt A ja C ovat vakituisia työntekijöitä. Henkilö A on mukana someringissä.
Esimerkin mukaisessa työnjaossa kaikilla on selkeä rooli, eikä kenenkään työmäärä kasva liian suureksi. Julkaisujen ideointi- ja kuvausvaihe tapahtuu usein selkeimmin produktion tai kausiohjelman sisällöntuotannon yhteydessä ja synergiassa muun sisällöntuotannon kanssa. Somea tekevien henkilöiden ei tarvitse olla kaikkien samasta yksiköstä tai toimipaikasta.
3.5 Tavoitteiden seuraaminen ja mittaaminen Tilien sisältöjen ja seuraajamäärien kehitystä ja tapahtumia käydään läpi neljännesvuosittain. Viestintä laatii tilannekatsauksen sekä tilastot johtoryhmälle. Tilastoja raportoidaan vuosittain kulttuuri- ja nuorislautakunnalle sekä Museoviraston museotilastoihin. Museokeskuksella seurattavia mittareita ovat: y julkaisukohtaiset reaktiot ja kommentit y eniten ja vähiten menestyneet julkaisut kausittain y videoiden katseluaika y tilin kokonaisseuraajamäärä ja sen kehitys kausittain Facebookin ja Instagramin tilastot on helposti löydettävissä Facebook Businessin avulla. Twitterin tilastot löytyvät Analytics-palvelusta ja blogien kunkin blogialustan avulla. Tilastoja tarkastellessa on hyvä kiinnittää huomiota tykkäys- ja seuraajamäärien lisäksi kommenttien ja jakojen määriin sekä seuraajien demografiaan. Nämä antavat selkeämmän kuvan siitä, millaista kehitystä on tapahtunut. Jos tilastoissa esimerkiksi näkyy erikoisen suuria tai pieniä tykkäysmääriä, on syytä selvittää mihin julkaisuun ne liittyvät, mitä julkaisun yhteydessä on tehty oikein ja mitä voisi parantaa.
TURUN KAUPUNKI ─ 14
3.6 Maksettu mainonta ja vaikuttajayhteistyöt Maksettua mainontaa käytetään osana esimerkiksi tapahtumien ja näyttelyiden markkinointiviestintää. Pääasiassa mainonnasta vastaa viestintä, mutta suunnittelu ja tuottaminen tehdään yhteistyönä esimerkiksi näyttelyn suunnittelijoiden tai tapahtumatuottajien kanssa. Somessa maksetut mainokset toimivat usein tavallisten julkaisujen tapaan, ja niihin liittyen huolehditaan myös yhteisömanageroinnista. Somemainonta poikkeaa kadunvarsi- tai mediamainonnasta siinä, että perinteiset ”mainosmaiset” mainokset harvemmin pärjäävät somessa yhtä hyvin. Käyttäjät ovat erittäin tietoisia siitä, että heille markkinoidaan jatkuvasti jotain, joten markkinointimateriaalin on hyvä ottaa tämä huomioon. Tämän hetken (2021) trendien mukaan
©iStock
kevyt, informatiivinen sisältö on lähestyttävämpää kuin aktiivisesti myyvä. Maksettujen mainosten onnistumista seurataan erilaisilla parametreilla: Yksittäisen mainoksen toimivuutta mitataan muun muassa linkkien klikkauksilla tai nettisivukäynneillä, joista on mahdollista saada tilastot mainoksen julkaisualustan kautta. Somelle ominainen markkinointikeino on vaikuttajayhteistyöt. Tällöin vaikuttajalle (influencer) maksetaan tuotteen, tapahtuman tai palvelun esittelystä ja suosittelemisesta omalla kanavallaan. Vaikuttajamarkkinoinnissa jokainen julkaisu hinnoitellaan erikseen. Vaikuttajien hinnat saattavat erota toisistaan. Yleensä mitä suurempi yleisö vaikuttajalla on, sitä hintavampaa tämän tarjoama palvelu on. Mikäli vaikuttajayhteistyötä halutaan suunnitella osaksi viestintää, tulee tästä keskustella viestintäsuunnitelmaa laatiessa.
TURUN KAUPUNKI ─ 15
3.7 Saavutettavuus Saavutettavuudella tarkoitetaan, että verkkosivut ja mobiilisovellukset sekä niiden sisällöt ovat sellaisia, että kaikki voivat niitä käyttää ja ymmärtää mitä niissä sanotaan. Tekstien ja kuvien tulee olla muun muassa luettavissa heikkonäköisiä avustavalla lukulaitteella. Käytännössä huhtikuussa 2019 voimaan astunut saavutettavuusdirektiivi (vm.fi/saavutettavuusdirektiivi) velvoittaa julkisia toimijoita lisäämään kuviinsa tekstivastineen, eli niin sanotun alt-tekstin, huolehtimaan kuvien ja tekstien riittävistä kontrasteista, tekstittämään videot, joissa on puhetta sekä käyttämään selkeää ja luettavaa kieltä julkaisuissaan, mukaan lukien aihetunnisteet. Turun kaupungin henkilöstölle luodut ohjeet saavutettavuudesta löytyvät osoitteesta: tyo.turku.fi/ohjeet/tietohallinto/Sivut/Saavutettavuus.aspx Näin teet saavutettavan somejulkaisun: y Hyödynnä kaupungin graafista ohjeistoa, esimerkiksi siinä määriteltyjen värien kontrastit ovat valmiiksi saavutettavia. y Lisää kuviisi alt-teksti. Sen saa lisättyä esim. Facebook Businessissa julkaisua tehdessä (Facebook ja Instagram) tai sitä voi muokata julkaisun jälkeen alustan muokkaa julkaisua-osiossa. Twitterissä tekstin voi lisätä kuvan julkaisuvaiheessa. Alt-tekstin tulee olla lyhyt ja kuvaava: jos kuvassa on lapsi, joka syö punaista omenaa, tekstiksi sopii ”lapsi syö punaista omenaa”. Tiedostonimeä ei saa jättää alt-tekstiksi. y Muista, että teksti kuvassa ei avaudu kaikille käyttäjille. Tärkeä informaatio pitää kirjata auki julkaisun tekstissä tai alt-tekstissä.
y Kirjoita julkaisun aihetunnisteet niin, että jokainen uusi sana alkaa isolla alkukirjaimella. Esim. #KuralaBybacke, #ApteekkimuseoJaQwenselinTalo. Näin lukuohjelmat lukevat tunnisteet oikein. Mikäli haluat käyttää jotain erittäin suosittua aihetunnistetta julkaisussasi (esim. #instadog) eikä se ole saavutettava, on käytön oltava perusteltua. Tunnisteet, joissa ei ole isoja alkukirjaimia eivät ole sama tunniste kuin sellainen, jossa on isot alkukirjaimet (vrt. #turunlinna <> #TurunLinna). y Älä korvaa sanoja emojeilla, hymiöillä tai muilla kuvakkeilla. Niitä voi kuitenkin edelleen käyttää lauseiden väleissä. Esimerkiksi eri kieliversioiden alkuun voi laittaa kuvakkeeksi kieltä kuvastavan lipun. y Muokkaa julkaisun teksti luettavaksi. Lisää kieliversioiden väliin joko tyhjä rivi tai jokin välimerkki tai kuvake omalla rivillään. Jos teksti on pitkä, lisää julkaisun alkuun tieto mitä kieliversioita tekstistä löytyy (yksinkertaisimmillaan esimerkiksi [FI/SV] tai [Svenska nedan]). Kieliversiot eivät kuulu kommenttikenttään, mikä myös helpottaa julkaisujen ajastamisen. y Käsikirjoita video niin, että se toimii myös ilman ääntä. Video tulee tekstittää. Taustamusiikkia ei ole välttämätöntä indikoida tekstityksellä. Pyri siihen, että tekstitys lisätään vasta kun video viedään julkaisualustalle – tämä helpottaa kieliversioiden lisäämisen videoon. Sekä YouTubessa että Facebookissa löytyy helppokäyttöiset tekstitystyökalut, joilla voi joko lisätä tekstit srt-tiedostoina tai kirjoittaa ne suoraan videoon.
TURUN KAUPUNKI ─ 16
3.8 Mistä löydän kanavakohtaiset ajankohtaiset ohjeet julkaisun tekemiseen?
Alt-tekstit: help.twitter.com/en/using-twitter/ picture-descriptions
Lista linkkejä julkaisuohjeisiin (lokakuu 2021):
YouTube: (suomeksi) videoiden lataaminen: support.google.com/youtube/ answer/57407?hl=fi&co=GENIE. Platform%3DDesktop videoiden ajastaminen: support.google.com/youtube/ answer/1270709?hl=fi livestriimaus: www.youtube.com/intl/ALL_fi/ howyoutubeworks/product-features/live/
Facebook: (suomeksi) www.facebook.com/business/help/9428276 62903020?id=916550222172854 Miten muokkaan kuvan vaihtoehtoista tekstiä Facebookissa? | Ohje- ja tukikeskus: Facebook Instagram: Instagramiin voi julkaista Facebook Businessin kautta, jos tili on yhdistetty Facebookiin: (englanniksi) www.facebook.com/business/help/2054283 87437406?id=3349108371785391 Twitter: (englanniksi) twiittien ajastaminen: business.twitter.com/en/help/campaign-editing-and-optimization/scheduled-tweets.html
TikTok: (englanniksi) yleinen ohjekeskus: support.tiktok.com/en Videoiden tekeminen: support.tiktok.com/en/using-tiktok/ creating-videos
TURUN KAUPUNKI ─ 17
3.9 Muistilista julkaisun tekoon Kun suunnittelet julkaisua, muista: y Kohderyhmä y Tilin visuaalinen ilme y Tilin äänensävy y Aikataulu, jolla julkaisu ilmestyy y Julkaisun formaatti: y kuvissa neliö kuvasuhteella 1:1 tai 4:5 y tai vaakakuva kuvasuhteella 1,91:1 y storyissä kuvasuhde 9:16 y jos videota ei ole tarpeen ladata YouTubeen, on mobiiliystävällisempää kuvata se pystyvideona. Neliön muotoinen (1:1 tai 4:5) video soveltuu hyvin Instagramin feediin. y Millä kielillä julkaistaan? Kieliversioiden on mahduttava julkaisuun, niitä ei kirjoiteta kommenttikenttään.
y Aihetunnisteet (Facebookissa ei tarvitse käyttää, Instagramissa julkaisuihin merkitään vähintään museon nimi suomeksi ja ruotsiksi, sekä #Turku ja/tai #Åbo. Lisäksi saa laittaa enintään 5 julkaisuun liittyvää tunnistetta. Twitterissä ja TikTokissa tunnisteiden määrä vaikuttaa käytettyjen merkkien kokonaismäärään. y Puhe pitää aina tekstittää videoissa. Älä polta tekstitystä videoon, vaan lisää tekstityksien eri kieliversiot vasta somealustan työkalulla. Tämä helpottaa kieliversioiden tekemisen, sekä kielienvalinnan loppukäyttäjälle. Huomioi tekstitykset, kun muu tieto (esimerkiksi haastateltavan nimi) lisätään grafiikkana videoon.
Turun museokeskus tuottaa aktiivisesti videosisältöjä, joita jaetaan muun muassa YouTubessa.
TURUN KAUPUNKI ─ 18
4 Sisältökokonaisuuskohtaisia huomioita Museokeskuksen visio ja missio, eri ohjelmat ja museoiden asennekärjet ovat tilien somesuunnitelmien lähtökohta. Tämän someohjelman laatimisen yhteydessä on kunkin sisältökokonaisuuden profiilia kuvailtu ystäväkirjamuodossa (liitteinä). Hyödynnä näitä esimerkiksi äänensävyn ja sisältökonseptien suunnittelussa. Alle on listattu myös muita eri tilejä koskevia huomioitavia aiheita.
Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Apteekkimuseo ja Qwenselin talolla on tilit Facebookissa ja Instagramissa. Asennekärjet ovat oivaltava, virkistävä ja lähestyttävä. Yhteistyö muiden sisällöntuotantotiimien kanssa on suositeltavaa ja sitä tuetaan somerinkityöskentelyssä.
Biologinen museo Biologisella museolla on tilit Facebookissa ja Instagramissa. Asennekärjet ovat uusiutuva, klassikko ja kestävä. Yhteistyö muiden sisällöntuotantotiimien kanssa on suositeltavaa ja sitä tuetaan somerinkityöskentelyssä.
Eikka Eikka on Instagramissa museotyötä esittelevä robotti. Eikan tilillä Museokeskuksen eri alojen työntekijät omalla vuorollaan kuvaavat työtään ja ottavat kuvia, joissa Eikka on osana työntekoa. Sisällön julkaisemisesta vastaa Eikan Instagram-tilistä vastaava ryhmä. Museoduunari Eikka on prosessi, jonka tarkoituksena on tukea yhteisöllisyyttä organisaation sisällä ja tehdä museotyötä näkyväksi.
Kokoelmat Turun museokeskuksen kokoelmia on esillä Facebookissa tilillä Turku valokuvissa sekä blogeissa Kukkuu kokoelmista! ja Kuukauden esine. Kuukauden esine -blogi yhdistetään Kukkuu kokoelmista! -blogiin tammikuussa 2022, ja museon pitkäkestoisin juttusarja jatkuu oman asiasanan, aihetunnisteen ja otsikoinnin turvin. Blogikirjoituksien löydettävyyttä parannetaan tehokkaammalla linkityksellä museoiden Facebook-tileille ja Facebookin eri ryhmiin sekä Twitterissä. Kokoelmat sopii niiden visuaalisesti herkullisen luonteen ja runsaan tarinallisuuden vuoksi esiteltäväksi myös Instagramissa. Kokoelmien Instagram-tilin käynnistäminen on mahdollista, mikäli suunnitelmassa ja sisällöntuotannossa voidaan varmistaa resurssit sisältöjen pitkäjänteiselle tekemiselle.
TURUN KAUPUNKI ─ 19
Historian ja tulevaisuuden museo Historian ja tulevaisuuden museolla on tilit Facebookissa ja Instagramissa sekä Historian museo Turkuun -blogi. Hankkeen suunnittelun pohjaksi on valittu tulevaisuussuunnat ekologisuus, moniäänisyys, monikulttuurisuus, vaikuttavuus, elinvoimaisuus ja monikanavaisuus. Hankkeen viestintää ohjaa ohjausryhmän hyväksymä viestintäsuunnitelma. Hankkeella on oma visuaalinen ilme ja graafinen ohjeisto.
Kulttuuriperintö Varsinais-Suomen kulttuuriperintöä ja -ympäristöä esitellään Varsinais-Suomen kulttuuriperintö -blogissa ja Instagramissa. Yhteistyö muiden sisällöntuotantotiimien kanssa tarkastellaan ja tuetaan ohjelmakauden aikana. Blogitekstien teemat nostetaan selkeämmin esille ensisijaisesti sisältökokonaisuuden Instagramissa.
Kuralan Kylämäki Kuralan Kylämäellä on tilit Facebookissa ja Instagramissa. Asennekärkien määrittely on vielä kesken. Ainutlaatuinen kulttuurimaisema sekä kausiluontoisesti avoinna oleva museo tuo sisältöjään säännöllisesti esille somessa osana museon yleisötyötä ja näyttelytoimintaa.
Luostarinmäki Luostarinmäellä on tilit Facebookissa ja Instagramissa sekä Terveisin Luostarinmäki -blogi. Asennekärjet ovat avoimuus, puhuttelevuus ja kokemuksellisuus. Blogitekstit ja niiden sisällöt jaetaan somessa. Uudistettu museo avataan yleisölle kesäkuussa 2022, ja sisältöjä jaetaan sekä tärppeinä että markkinointiviestinnän tarpeisiin keväästä alkaen.
TikTok Turun museokeskus on kokeiluluonteisesti ollut esillä TikTokissa (@turunmuseokeskus) keväästä 2020 alkaen. Sen tekijätiimi on vielä määrittelemättä. Toiminta on ollut hyvin pientä ja jatkossa sitä pyritään lisäämään hyödyntämällä esimerkiksi museoiden Instagram Reels videoita. TikTok on hyvä väline luonteeltaan kevyemmän sisällön tuottamiseen. TikTok voisi sille ominaisesta nopeudesta ja hetkessä elämisestä johtuen sopia erinomaisesti kanavaksi, jossa tuodaan esille toiminnan sisältöjä ohi tarkkaan määritellyn ja aikataulutetun organisaatioviestinnän. Toistaiseksi TikTokin suunnittelusta ja käyttöönotosta vastaa viestintä, mutta sisällöntuotanto avataan kaikkien somekokonaisuuksien käyttöön. TIkTokin käyttöastetta ja vaikuttavuutta arvioiden tammikuussa 2023, jonka jälkeen sovitaan jatkosta.
TURUN KAUPUNKI ─ 20
Turun linna Turun linnalla on tili Facebookissa ja Instagramissa sekä Turun linnan blogi -blogi. Asennekärjet ovat tarinallisuus, ennakkoluulottomuus ja kerroksellisuus. Turun linnan osalta haetaan toimintamalleja, jotka paremmin tukevat someviestinnän jatkuvuutta, suunnitelmallisuutta ja asiakaspalvelua.
WAM Turun kaupungin taidemuseo WAMilla on tilit Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä sekä WAMblog-blogi. Asennekärjet ovat vuorovaikutteisuus, rentous ja rohkeus. Blogin ja Twitter-tilin säännöllisyyttä ja suunnitelmallisuutta tarkastellaan ja sovitaan mahdollisista toimenpiteistä vuoden 2022 aikana.
Twitter Turun museokeskus viestii aktiivisesti Twitterissä. Twitter-viestinnän pääkohderyhmät ovat museoalan ammattilaiset, alasta kiinnostuneet sekä media. Museokeskuksen Twitteristä vastaa viestintä.
YouTube Turun museokeskuksen tuottamat videot julkaistaan Museokeskuksen YouTube-tilillä. Tililtä löytyvät sekä museokohtaiset että temaattiset soittolistat. Pandemia-aikana on tuotettu runsaasti mielenkiintoista ja suosittua sisältöä, ja niiden uudelleen hyödyntäminen otetaan osaksi kaikkia somesuunnitelmia. Kaikki näyttelyihin ja muihin produktioihin sekä sisältöihin tuotetut videot julkaistaan aina YouTubessa, ellei tekijänoikeus estä julkaisemista. Tekstitykset tehdään aina YouTubessa alustan omalla tekstitystyökalulla, jolloin käännökset on helppo lisätä. Tekstitykset voi tilata käännöstoimistolta tai tekstityspalvelulta. Käännökset kannattaa tilata srt-tekstitystiedostoina alkuperäiskielen tekstitystä hyödyntäen, mikäli sellainen on tehty itse esimerkiksi YouTuben tekstitystyökalulla.
TURUN KAUPUNKI ─ 21
5 Toimenpiteet vuodelle 2022 Tämän someohjelman pohjalta: y (1/2022) Siirretään Kuukauden esine -juttusarja Kukkuu kokoelmista! -blogiin. y (1/2022) Parannetaan sisällöntuottajien ammattimaisen somettamisen osaamista kouluttamalla Facebookin Business Managerin käyttöön. Näin helpotamme tehokkaampaa ja säännöllisempää somen käyttöä. y (aikataulu vahvistetaan johtoryhmässä) Vahvistetaan sisällöntuottajien somettamiseen tarvitsema työaika läpi organisaation. y (1-3/2022) Jalkautetaan somettajan huoneentaulut, jotka antavat tukea jokapäiväiseen somen tekemiseen. Huoneentauluissa ilmenee yleiset nyrkkisäännöt sekä tilikohtaiset äänensävyt. y (1-3/2022) Muodostetaan yhteinen somerinki, jossa jokaista sisällöntuotantotiimiä edustaa vähintään tiimin vastuutyöntekijä. Somerinkiä vetää viestintä ja se kokoontuu muutamia kertoja vuodessa määrittämään sometoimintaa vuositasolla sekä kausittain. Lisäksi tiimi tarjoaa vertaistukea somen tekemiseen ja lisää yhteistyötä eri sisällöntuotantotiimien välillä. y (1-3/2022) Muodostetaan tai vahvistetaan viestinnän avustuksella jokaiselle somesisältöjä tuottavalle kokonaisuudelle sisällöntuotantotiimit, joissa on vähintään yksi vakituinen vastuuhenkilö.
y (1-3/2022 - jatkuva) Someviestintä otetaan osaksi vuosittaista viestintäsuunnitelmaa sekä produktiokohtaisia viestintäsuunnitelmia. Suunnitelmien toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti. y (jatkuvaa) Rohkaistaan myös sisältöjen tuottamiseen esimerkiksi Instagram Reelsissä ja TikTokissa ja seurataan niiden vaikuttavuutta. y (3-5/2022) Laaditaan kullekin somekokonaisuudelleen suunnitelma, joka päivitetään kerran vuodessa. Suunnitelmia ylläpidetään ja jaetaan Teamsissä omassa MUSEO Somekanavat -tiimissä. Jatketaan Plannerin käytön jalkauttamista somesuunnitelmien ja -vuosikellojen ylläpitämistä varten. y (8-10/2022) Tarkastellaan mitä somelta halutaan, olemassa olevien sometilien funktioita ja sitä, täyttävätkö kaikki tilit näitä funktioita. y (10–12/2022) Luodaan tulevan vuoden (2023) somesuunnitelmat ja vuosikellot. y (12/2022–1/2023) Someringissä arvioidaan TikTokin käyttöä ja päätetään jatkosta. Someringissä arvioidaan someohjelman toteutumista ja ehdotetaan tarvittaessa toimenpiteitä esimerkiksi johtoryhmälle.
TURUN KAUPUNKI ─ 22
TURUN KAUPUNKI ─ 23
Raportin liitteet
©Turun kaupunki, Noora Yrttiaho
TURUN KAUPUNKI ─ 24
Liite 1. Somen pikaohje
TURUN KAUPUNKI ─ 25
Liite 2. Turun museokeskuksen sometilien sisältösuunnittelupohja
Turun museokeskuksen sometilien sisältösuunnittelupohja Somesuunnitelma Kirjoita tekstiä napsauttamalla tai napauttamalla tätä.
Tavoite Kirjoita tekstiä napsauttamalla tai napauttamalla tätä.
Kohderyhmä Kirjoita tekstiä napsauttamalla tai napauttamalla tätä.
Kanavat Kirjoita tekstiä napsauttamalla tai napauttamalla tätä.
Mitä julkaistaan, mitä ei julkaista? (aiheet, sisältökonseptit) Kirjoita tekstiä napsauttamalla tai napauttamalla tätä.
Visuaalinen ilme Kirjoita tekstiä napsauttamalla tai napauttamalla tätä.
Äänensävy, kielet ja aihetunnisteet Kirjoita tekstiä napsauttamalla tai napauttamalla tätä.
Aikataulu (julkaisutahti jne.) Kirjoita tekstiä napsauttamalla tai napauttamalla tätä.
Työnjako (julkaisujen tuotto, julkaiseminen ja yhteisömanagerointi) Kirjoita tekstiä napsauttamalla tai napauttamalla tätä.
Seuranta ja suunnitelman päivittäminen Kirjoita tekstiä napsauttamalla tai napauttamalla tätä.
Muuta huomioitavaa
TURUN KAUPUNKI ─ 26
Liite 3. Ystävänikirja Apteekkimuseo
TURUN KAUPUNKI ─ 27
TURUN KAUPUNKI ─ 28
Liite 4. Ystävänikirja Biologinen museo
TURUN KAUPUNKI ─ 29
TURUN KAUPUNKI ─ 30
Liite 5. Ystävänikirja Kukkuu kokoelmista
TURUN KAUPUNKI ─ 31
TURUN KAUPUNKI ─ 32
Liite 6. Ystävänikirja Kulttuuriperintö
TURUN KAUPUNKI ─ 33
TURUN KAUPUNKI ─ 34
Liite 7. Ystävänikirja Kylämäki
TURUN KAUPUNKI ─ 35
TURUN KAUPUNKI ─ 36
Liite 8. Ystävänikirja Luostarinmäki
TURUN KAUPUNKI ─ 37
TURUN KAUPUNKI ─ 38
Liite 9. Ystävänikirja Turun linna
TURUN KAUPUNKI ─ 39
TURUN KAUPUNKI ─ 40
Liite 10. Ystävänikirja WAM
TURUN KAUPUNKI ─ 41
TURUN KAUPUNKI ─ 42
