Tavaravienti jatkoi kasvuaan, mutta kansainvälisen logistiikan häiriöt luovat pilviä taivaalle

Tavaraliikenteen arvon kasvu on jatkunut vuonna 2021. Viennin ja tuonnin osalta huolinta- ja logistiikka-alan odotukset ovat edelleen kasvusuuntaiset. Kansainvälisen logistiikan häiriötilan uskotaan jatkuvan ainakin vuoden 2022 loppupuolelle ja vaikuttavan myös kuluttajiin.

Tavaraliikenteen arvon kasvu on jatkunut vuonna 2021, käy ilmi Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry:n tuoreesta toimialakatsauksesta. Suomen tavaraviennin määrä on kasvanut 2021 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 5 prosenttia. Kuitenkin ensi vuoden puolella tavaraviennin kasvun odotetaan jo hidastuvan. Etlan ennusteen mukaan Suomen tavaravienti kasvaa ensi vuonna 4,9 prosenttia ja vuonna 2023 2,2 prosenttia. Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista noin puolet on huolintaliikkeiden järjestämää.

- Sekä viennin että tuonnin osalta huolinta- ja logistiikka-alan odotukset ovat edelleen kasvusuuntaiset, vaikka talouskasvun nopein vaihe on jo takanapäin. Erityisesti kansainvälisen logistiikan häiriöt kuten konttipula luovat pilviä taivaalle, SHLL:n toimitusjohtaja Petri Laitinen toteaa.

Koronapandemian kärjistämän kontti- ja kuljettajapulan ennakoidaan jatkuvan ensi vuoden loppuun. Logistiikkaketjujen häiriöt ja niitä seuranneet uudelleenjärjestelyt ovat nostaneet kuljetusten hintoja, mikä on näkynyt myös kuljetuspalveluiden tuottajahintojen nousuna.

- Myös kuluttajien on hyvä varautua päivittäistavaroiden saatavuuden vaikeutumiseen ja hintojen mahdolliseen nousuun, Laitinen varoittaa. Ulkomaankauppa selvisi pandemiasta kunnialla, tavarakaupan odotetaan tasaantuvan.

Kuluva vuosi näyttää positiiviseltä

Koronakriisin aikana talouden aktiviteetti siirtyi palveluista tavaroihin kiihdyttäen myös kansainvälistä tavarakauppaa, jonka tarvitsemia kuljetuksia huolinta- ja logistiikka-ala järjestää. Maailman tavarakaupan volyymi kasvaa IMF:n ennusteen mukaan tänä vuonna 11 prosenttia ja vuonna 2022 noin 7 prosenttia.

Laitisen mukaan koronapandemian taloudelliset vaikutukset huolinta- ja logistiikka-alaan jäivät viime vuonna varsin maltillisiksi. Myös kuluva vuosi näyttää positiiviselta alan kannalta, vaikka globaalien toimitusketjujen haasteet aiheuttavat huolitsijoille päävaivaa ja ylimääräistä työtä rahtiliikenteen suunnittelussa ja organisoinnissa.

- Kun pandemian väistyessä talouden aktiviteetti painottuu enemmän palveluihin, myös tavarakaupan kehityksen odotetaan tasaantuvan. Tämä näkyy myös huolinta- ja logistiikka-alan odotuksissa. Suomen elinkeinoelämän tarvitsemat kuljetukset pystytään varmasti huolinta- ja logistiikka-alan toimesta hoitamaan, mutta työtä ja aikaa se tulee viemään normaalia enemmän.

Koronapandemia osoitti, että huolinta ja logistiikka ovat elinehto talouden ja yhteiskunnan toiminnalle.

- Korona-aika toi esiin kansainvälisen logistiikan ja toimitusketjujen merkityksen yritysten ja ihmisten arjessa. Huolinta onkin avain toimivaan ulkomaankauppaan, sillä ilman sitä Suomen talous ei pyöri, Petri Laitinen kiteyttää.

Yhdestä liikenneonnettomuudesta voi aiheutua miljoonien eurojen vahinko

Valtaosa liikennevakuutuksesta korvattavista vahingoista on omaisuusvahinkoja. Suurimmat yksittäiset korvaukset aiheutuvat kuitenkin henkilövahingoista. Euromääräisesti tarkasteltuna korvaustilastoissa painottuvat työkyvyttömyyttä aiheuttavat vakavat onnettomuudet, sillä yksittäisen onnettomuuden kokonaiskorvaus voi nousta yli miljoonaan euroon.

Turvaa liikenteessä sattuvien vakavien vammautumisten varalle

Lakisääteisestä liikennevakuutuksesta korvataan liikenneonnettomuudessa syntyneet henkilövahingot ja lisäksi syyttömän osapuolen omaisuusvahingot. Vuosittain liikenteessä tapahtuu yli 90 000 liikennevakuutuksesta korvattavaa vahinkoa. Niistä valtaosa on omaisuusvahinkoja, henkilövahinkojen osuus jää alle viidennekseen. Kun asiaa tarkastellaan euroissa, on omaisuusvahingoista ja henkilövahingoista maksettavien korvausten yhteissumma suunnilleen yhtä suuri.

- Vuosittain liikennevakuutuksesta maksetaan korvauksia noin puolella miljardilla eurolla. Summa sisältää lukuisia sellaisia henkilövahinkojen korvauksia, joissa onnettomuus on tapahtunut markka-aikana, eli vuosikymmeniä sitten, kertoo Liikennevakuutuskeskuksen pääanalyytikko Tero Koistinen.

Tieliikenteessä kuolee vuosittain yli 200 ihmistä ja lisäksi tuhannet vammautuvat. Liikennevakuutus tuo taloudellista turvaa liikenteessä sattuvien vakavien vammautumisten varalle. Joissain tapauksissa korvauksia maksetaan koko loppuelämän ajan, jolloin yksittäisen onnettomuuden korvaussumma saattaa vuosien saatossa nousta yli miljoonaan euroon.

- Liikennevakuutuksesta maksettavalla työkyvyttömyyseläkkeellä taataan onnettomuudessa pysyvästi vammautuneelle sama elämisen taso kuin ennen onnettomuutta. Nuorten henkilöiden kohdalla korvaus arvioidaan tulevan ansioodotuksen perusteella, Koistinen selittää.

Yksittäiset kalliit onnettomuudet painottuvat korvaustilastoissa, sillä kalleimmat viisi prosenttia vahingoista aiheuttavat euroissa mitattuna noin puolet kaikista korvauksista.

Ilman vakuutusta jää onnettomuudessa tyhjän päälle

ama turva on yksi maailman kattavimmista. Suomalainen erikoisuus on vakuutukseen kuuluva kuljettajapaikkasuoja, joka takaa sen, että myös onnettomuuden aiheuttajaosapuolen henkilövahingot korvataan. Poikkeuksena ovat ne tilanteet, joissa kuljettaja on ajanut päihtyneenä tai aiheuttanut onnettomuuden tahallisesti tai törkeän tuottamuksellisesti. Liikennevakuutus täydentää sosiaaliturvaa, sillä siitä maksetaan esimerkiksi eläkettä, sairauskulukorvauksia ja kuntoutusta.

Liikennevakuutuksen hoitaminen on tärkeä velvollisuus, jonka laiminlyönnillä on vakavat seuraukset. Mikäli onnettomuuden aiheuttajan ajoneuvossa ei ole liikennevakuutusta, kuljettajalle ei makseta lainkaan korvauksia. Vastapuolen ja sivullisten henkilö- ja omaisuusvahingot sen sijaan korvataan, ja liikennevakuutuksen puuttuessa maksuista vastaa Liikennevakuutuskeskus.

Vakuuttamattomilla ajoneuvoilla ajettiin vuonna 2020 yli 900 kolaria. Saman vuoden aikana maksettiin lähes viisi miljoonaa euroa korvauksia sellaisista vahingoista, jotka on aiheutettu vakuuttamattomalla ajoneuvolla. Osa vuosittain maksetuista korvauksista kohdistuu aiempina vuosina tapahtuneisiin onnettomuuksiin.

Liikennevakuutus tuo taloudellista turvaa liikenteessä sattuvien vakavien vammautumisten varalle. Jos onnettomuuden aiheuttajan ajoneuvossa ei ole liikennevakuutusta, kuljettajalle ei makseta lainkaan korvauksia. Kuva: Mostphotos

Hybridiroro-sarjan kolmas alus, Finneco III, on laskettu vesille. Kuva: Finnlines Oyj.

Finnlinesin kolmas hybridiroroalus laskettiin vesille

Hybridiroro-sarjan kolmas alus, Finneco III, on laskettu vesille China Merchants Jinling (Jiangsu) -telakalla Kiinassa.

Finneco-sarjan alukset ovat 238 metriä pitkiä ja lastikapasiteetti on 5 800 kaistametriä. Verrattuna yhtiön tämän hetken isoimpiin roro-aluksiin lastikapasiteetti kasvaa lähes 40 %.

Aloittaessaan liikenteessä uudet hybridiroro-alukset vähentävät Finnlinesin laivaston ympäristövaikutuksia ja parantavat energiatehokkuutta. Aluksiin asennettavat litiumioniakkujärjestelmät mahdollistavat päästöttömät satamakäynnit, vähäpäästöiset kaksitahtimoottorit, pakokaasupesurit, aurinkopaneelit ja innovatiivinen ilmavoitelujärjestelmä vähentävät päästöjä entisestään.

Finnlinesin 500 miljoonan euron uudisrakennusohjelmaan kuuluu kolmen hybridiroro-aluksen lisäksi kaksi ekotehokasta Superstar ropax-alusta. Hybridiroro-alukset aloittavat liikennöinnin Finnlinesin Itämeren, Pohjanmeren ja Biskajan liikenteessä 2022 ja Superstar ropax-alukset Finnlinesin Naantali–Långnäs–Kapellskär-reitillä 2023.

Laivan tekniset tiedot

Laivatyyppi: Roro Jääluokka: 1 A Super Pituus: 238,0 m Leveys: 34,0 m Bruttovetoisuus: 60 515 Kuollut paino: 17 377 Kaistametrit: 5 800 Matkanopeus: 20,7 solmua Koneteho: 2 x 12,780 kW