KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI
KAUPPA KAMARI NUMERO 04 MARRASKUU 2026
M-LEVYN KASVUN TAKANA ON ROHKEUS INVESTOIDA ETUPELTOON S. 6
Maailma on auki rohkeille
SLEIPNER FINLANDIN TOIMITUSJOHTAJA JUKKA KOPONEN, S. 8
KESKI-SUOMEN
YRITTÄJÄJUHLA YRITTÄJÄJUHLA 23.1.2027 | PAVILJONKI
ROHKEUTTA. YRITTÄJIÄ. JUHLATUNNELMAA.
OSTA LIPUT NYT
Yrittänyttä rahoitetaan. Moni yritys tunnistaa hetken, jolloin on aika ottaa seuraava kasvuaskel. Investoida uuteen teknologiaan, kasvattaa tuotantoa, kehittää palveluita tai avata ovia uusille markkinoille. Finnveran takaus vie eteenpäin, kun omat vakuudet eivät yksin riitä. Tutustu rahoitusvaihtoehtoihimme ja kysy pankiltasi Finnveran takausta. finnvera.fi/rahoitus
Kasvu ei synny yksin.
PÄÄKIRJOITUS
Kansainvälisyydestä kasvua Keski-Suomeen Keski-Suomen elinvoima rakentuu monipuolisesta yrityskentästä, jossa niin paikallisesti toimivilla kuin kansainvälisillä markkinoilla menestyvillä yrityksillä on tärkeä roolinsa. Vienti tuo maakuntaan tuloja, luo työpaikkoja ja synnyttää kysyntää myös kotimarkkinoilla toimiville yrityksille. Siksi viennin edistäminen on koko maakunnan yhteinen etu. Kansainvälisillä markkinoilla on myös merkittäviä kasvumahdollisuuksia, joihin yhä useamman keskisuomalaisen yrityksen kannattaa tarttua. Kauppakamareilta on tulossa valtakunnallinen ja alueellinen vientiselvitys, joka tuo näkyväksi viennin merkitystä taloudelle ja alueiden elinvoimalle. On tärkeää tunnistaa viennin vaikutukset paitsi suoraan vientiä harjoittavissa yrityksissä myös niiden laajoissa alihankinta- ja palveluverkostoissa. Kansainvälisillä markkinoilla menestyminen hyödyttää koko maakuntaa. Yritysten kansainvälistymisen tukeminen on yksi kauppakamarin tehtävistä. Autamme yrityksiä ulkomaankaupan käytännöissä muun muassa ulkomaankaupan asiakirjojen ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n palveluiden kautta. Kasvutahto-mentorointiohjelma tarjoaa tukea yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tavoitteisiin. Lisäksi
kumppaniverkostomme kautta on saatavilla monipuolista asiantuntemusta kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Vuonna 2027 käynnistyvät myös Keskuskauppakamarin järjestämät vienninedistämismatkat, jotka avaavat yrityksille uusia mahdollisuuksia kansainvälisten yhteyksien rakentamiseen ja uusien markkinoiden tavoittamiseen. Kansainvälinen kasvu tarvitsee myös osaajia. Keski-Suomen väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee, joten tulevaisuudessa tarvitsemme entistä enemmän myös työperäistä maahanmuuttoa. Kauppakamareiden osaajakyselyn mukaan vain 15 prosenttia keskisuomalaisista vastaajayrityksistä on rekrytoinut tai vuokrannut kansainvälisiä osaajia viimeisen viiden vuoden aikana, kun valtakunnallisesti osuus on 24 prosenttia. Lähes puolet niistä yrityksistä, jotka eivät ole kansainvälisiä osaajia rekrytoineet, voisi kuitenkin harkita sitä tulevaisuudessa. Potentiaalia siis on. Kansainväliset osaajat eivät tuo yrityksiin vain työvoimaa, vaan myös uusia näkökulmia, verkostoja ja markkinatuntemusta. Ne voivat olla ratkaisevassa asemassa, kun yritys suuntaa uusille markkinoille.
vana paikkana tehdä työtä, yrittää ja investoida. Maakuntamme vahvuuksista on osattava kertoa yhtenäisesti ja vaikuttavasti myös kansainvälisille kohderyhmille. Keski-Suomen tunnettuuden ja houkuttelevuuden eteen tehty brändityö saa jatkoa Viestinnällä vaikuttavuutta Keski-Suomeen -hankkeessa. Meillä on Keski-Suomessa vahvaa osaamista, kilpailukykyisiä yrityksiä ja mahdollisuuksia kansainväliseen kasvuun. Tehtävämme on varmistaa, että siihen on myös mahdollisimman hyvät edellytykset.
ARI HILTUNEN TOIMITUSJOHTAJA KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI
Kasvu edellyttää myös sitä, että Keski-Suomi tunnetaan houkuttele-
KAUPPAKAMARI
3
KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI
HELSINKI IISALMI JYVÄSKYLÄ KUOPIO LAHTI PORVOO SEINÄJOKI
WWW.KSKAUPPAKAMARI.FI
PÄÄTOIMITTAJA Viivi Sakkara KONSEPTI JA ULKOASU Punamusta Oyj TAITTO Viivi Sakkara KANNESSA Jukka Koponen PALAUTTEET: viivi.sakkara@kskauppakamari.fi ILMOITUSMYYNTI Viivi Sakkara viivi.sakkara@kskauppakamari.fi
toimisto@sysaudit.fi | toimisto@sysaudit.fi 010 420 2250
010 420 2250
www.sysaudit.fi
JULKAISIJA Keski-Suomen kauppakamari Kauppakatu 28 B 40100, Jyväskylä ILMESTYMINEN Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Seuraava lehti helmikuussa 2027. PAINO Siirtopaino Oy, Jyväskylä JAKELU Jäsenille, sidosryhmille ja kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa 1200 kpl SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO www.kskauppakamari.fi/lehti ISSN 2342-0340
4
KAUPPAKAMARI
Kun kaipaat lisää ymmärrystä juridiikkaan.
SISÄLTÖ
Tervetuloa Äkillisen kasvun keskukseen!
YRITYSTARINAT
6 8 20
Tuemme kasvuhakuisia yrityksiä syntymään, sijoittumaan, kehittymään ja kasvamaan Äänekosken alueella – osana Keski-Suomen kasvukeskittymää.
M-LEVYN KASVUN TAKANA on rohkeus investoida etupeltoon
MAAILMA ON AUKI ROHKEILLE Sleipner Finlandin toimitusjohtaja Jukka Koponen
www.businessaanekoski.fi
KANSAINVÄLISYYS RIKASTUTTAA TYÖYHTEISÖÄ - JA HAASTAA UUDELLA TAVALLA Kokemuksia Cefmofilta, Hotelli Albalta ja Woolmanilta
KANSAINVÄLISET OSAAJAT
12 16 22 24
OSAAJA TARVITSEE HYVÄN ELÄMÄN EVÄÄT E2 Tutkimuksen johtaja Mari K. Niemi
TURVALLISEMPI TULEVAISUUS houkuttaa huippuosaajia, ICEYE:n rekrytointijohtaja Noelle Hunt KANSAINVÄLISISSÄ OPISKELIJOISSA on Keski-Suomen tulevaisuuden osaajia, Jyväskylän yliopisto, Gradia ja Poke KANSAINVÄLISEEN REKRYTOINTIIN löytyy apua eri vaiheissa, Keski-Suomen elinvoimakeskus
AJANKOHTAISTA
28 31
JYVÄSKYLÄN JOULUTORI avautuu Kirkkopuiston Paraatiaukiolle 11.-20.12.
LAKI KIRISTYI kannattaako osakevaihto enää? Asianajotoimisto Fenno
KAUPPAKAMARI
5
UUSI JÄSEN
M-Levyn kasvun takana on rohkeus investoida etupeltoon
M-Levyn toimitusjohtaja Niko Puhakka.
M-LEVY ON KASVANUT 300 NELIÖN HALLISTA LÄHES 60 HENKILÖÄ TYÖLLISTÄVÄKSI TEOLLISUUDEN ALIHANKKIJAKSI. YRITYKSEN VAHVUUS ON HARVINAINEN: METALLITUOTTEET VOIDAAN VALMISTAA SAMAN KATON ALLA ALUSTA LOPPUUN. KASVUN TAUSTALLA OVAT PITKÄAIKAISET ASIAKASSUHTEET, OSAAVA HENKILÖSTÖ JA ROHKEUS INVESTOIDA ENNAKOIVASTI. sopimusval-
vestoinnit ovat vauhdittaneet kasvua.
mistukseen.
Uutta tuotantokapasiteettia on raken-
Yrityksen
nettu jo ennen kuin sille on ollut täyt-
merkittävimpiä kilpailuetuja on poikkeuksellisen
avaaminen vuonna 2018. – Olemme investoineet aina etu-
kokonaisuus:
käteen. Ilman riskinottoa emme olisi
saman katon
tässä pisteessä, Puhakka toteaa.
levy- ja putkilaserleikkaus, särmäys, hitsaus, jau-
Koriseva perustivat M-Levyn vuonna
hemaalaus ja kokoonpano. Tuotteet
1992, toiminta käynnistyi 300 neliön
voidaan valmistaa aina pakkaamiseen
hallissa Ratastiellä. Alkuperäisenä
asti.
ajatuksena oli valmistaa levyaihioita,
askelista oli oman jauhemaalaamon
laaja palvelu-
alta löytyvät
Kun Jouni Puhakka ja Veli-Pekka
tä käyttöä. Yksi merkittävistä kehitys-
– Suomessa ei ole montaa toimi-
mutta pian kävi selväksi, että asiakkai-
jaa, jotka pystyvät tarjoamaan näin
den tarpeisiin vastaaminen edellyttäisi
laajan kokonaisuuden saman katon
laajempaa palveluvalikoimaa.
alta, Puhakka sanoo.
Investointien rinnalla Puhakka korostaa osaavan henkilöstön merkitystä. Työntekijöiden viihtyminen ja sitoutuminen ovat yrityksen menestyksen kannalta keskeisiä. M-Levyllä on takanaan useita hyviä kasvuvuosia, ja viime tilikaudella liikevaihto kasvoi 12 prosenttia. Vaikka kysyntä on hetkellisesti rauhoittunut, yrityksessä katsotaan jo eteenpäin.
Nyt yli kolme vuosikymmen-
Asiakkaita on useilta teollisuu-
Käyttöön on tulossa uusi särmäysro-
tä myöhemmin yrityksellä on noin 6
denaloilta, kuten kone- ja laiteval-
bottisolu, ja automaatiota suunnitel-
000 neliötä tehdastilaa Yrittäjäntiellä
mistuksesta sekä puolustusteollisuu-
laan lisättävän myös hitsaukseen.
Muuramessa ja henkilöstöä vajaat 60.
desta. Vaikka suurin osa asiakkaista
– Nyt kehitämme osaamistamme
Yritystä luotsaa nykyisin perustajan
sijaitsee Suomessa, M-Levyn valmis-
poika Niko Puhakka, joka on toiminut
tamia tuotteita ja komponentteja pää-
ja investoimme. Tavoitteena on jatkaa
toimitusjohtajana vuodesta 2019.
tyy niiden kautta ympäri maailmaa –
– Sukupolvenvaihdoksesta keskus-
Michiganista aina Singaporeen asti.
hallittua kasvua, Puhakka kertoo. Tulevaisuuden mahdollisuuksia
teltiin vuosia etukäteen. Lopulta ym-
Pitkät asiakassuhteet kertovat
hän näkee erityisesti datakeskusten
märsin, että tässä on ainutkertainen
luottamuksesta. Osa asiakkaista on
ja puolustusteollisuuden kasvavassa
tilaisuus ryhtyä yrittäjäksi valmiiseen,
kulkenut yrityksen mukana sen pe-
kysynnässä.
toimivaan kokonaisuuteen, 29-vuoti-
rustamisesta lähtien.
aana toimitusjohtajana aloittanut Puhakka kertoo.
Investoinnit ovat mahdollistaneet kasvun
Metallituotteita laidasta laitaan M-Levyn kasvun taustalla on ollut M-Levy on erikoistunut ohutlevy-
halu kehittää toimintaa ennakoivas-
mekaniikkaan ja metallituotteiden
ti. Erityisesti 2010-luvulta lähtien in-
6
KAUPPAKAMARI
Keski-Suomen kauppakamarin jäsenyydeltä M-Levy odottaa ennen kaikkea verkostoitumista ja mahdollisuutta tutustua muihin keskisuomalaisiin yrityksiin.
KATSAUS
LUKUSUOSITUS
Rohkeutta kasvaa
2x
Tuoretta tietoa
TALOUSKYSELY
Rohkeutta kasvaa – kauppakamareiden ratkaisut tulevalle hallitukselle Suomen tulevaisuus on valoisa, kun niin valitsemme. Monenlainen epävarmuus on repinyt Suomea viime vuosina ja luottamus tulevaisuuteen on heikentynyt. Liian vähälle huomiolle on jäänyt hyvä kehitys, jota tapahtuu. Yritykset ja toimialat uudistuvat. Yrityksillä eri puolilla maata on mittavia investointisuunnitelmia sekä potentiaalia menestyä. Juuri nyt Suomi tarvitsee rohkeutta kasvaa. Menestyminen murroksissa vaatii edistyksellisyyttä, joten rima on asetettava riittävän korkealle: seuraavalla hallituskaudella rakennetaan 2030-luvun Suomea. Kauppakamareiden kasvun ratkaisut tarjoavat vastauksen siihen, miten Suomen kasvu varmistetaan tulevien neljän vuoden aikana.
RATKAISUMME:
Yritysten sujuva ja ennakoitava toimintaympäristö
Puhtaasta siirtymästä ja energiamurroksesta kilpailuetu
Parempi kansainvälinen ja sisäinen saavutettavuus
Osaamistason nostaminen
Tuottavuuden nostaminen TKIrahoituksella
Talouden näkymien vahvistuminen selviää kauppakamarien yrityksille syyskuussa tekemästä talouskyselystä. Seuraavan puolen vuoden aikana liikevaihtonsa kasvua odotti yli 42 prosenttia vastaajista, kun viime keväänä vastaava osuus oli 36 prosenttia. Noin 44 prosenttia odotti liikevaihdon pysyvän ennallaan, kun laskua ennusti hyvin harva eli alle 14 prosenttia vastaajista. Jukka Appelqvist pääekonomisti Keskuskauppakamari
VIENTIKYSELY Elokuussa toteutetun vientikyselyn mukaan 66 prosenttia vientiyrityksistä odottaa viennin kasvavan kuluvan vuoden aikana. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 51 prosenttia. Vientinsä arvioi pysyvän ennallaan 22 prosenttia yrityksistä, kun taas 12 prosenttia odottaa viennin supistuvan. Tulokset tukevat näkemystä Suomen talouden asteittaisesta vahvistumisesta. Juho Romakkaniemi toimitusjohtaja Keskuskauppakamari
Lue lisää kauppakamari.fi
Tilastojuttu-04-2026.indd 1
22.10.2026 12.26.04
8
KAUPPAKAMARI
YRITYSTARINA
Maailma on auki rohkeille KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA SITTEN KAIKKI ALKOI KAIVINKONEENKULJETTAJAN OIVALLUKSESTA. NYT KESKISUOMALAISEN SLEIPNER FINLANDIN ASIAKKAITA ON JO 62 MAASSA. TOIMITUSJOHTAJA JUKKA KOPOSEN MUKAAN KANSAINVÄLINEN MENESTYS VAATII INNOVAATIOITA, OSAAVIA IHMISIÄ, OIKEITA KUMPPANEITA JA ENNEN KAIKKEA ROHKEUTTA. Maailma ei tunnu kovin suurelta, kun kuuntelee Sleipner Finlandin toimitusjohtajaa Jukka Koposta. – Meille maailma on auki koko ajan. Puhumme joka päivä eri mantereille, Koponen kuvailee. Tänä vuonna kaikki yrityksen tilaukset ovat tulleet ulkomailta, ja peräti 80 prosenttia niistä Euroopan ulkopuolelta. Afrikka on noussut vuoden vahvimmaksi myyntialueeksi, ja uusimpina maina asiakaskartalle ovat liittyneet Egypti ja Pakistan. Kaikkiaan asiakkuuksia on kertynyt jo 62 maasta. Koposelle kansainvälisyys ei kuitenkaan ole erillinen tavoite. Se on yrityksen tapa ajatella, toimia ja kasvaa.
kehitti ensimmäisen lavettiratkaisunsa ja laajensi tuotevalikoimaansa. Toinen käännekohta koettiin noin kymmenen vuotta sitten, kun Midinvest tuli mukaan yrityksen omistukseen. Paikallisen sijoittajan mukanaolo on mahdollistanut entistä suuremmat kehitysaskeleet. – Yksi suurimmista ylpeydenaiheistamme on innovatiivinen ajattelu ja jatkuva tuotekehitys. Se on ollut mukana
KAIKKIAAN ASIAKKUUKSIA ON KERTYNYT JO 62 MAASTA. ”YKSI SUURIMMISTA
Kaikki alkoi yhdestä oivalluksesta Sleipner Finlandin tarina sai alkunsa 30 vuotta sitten, kun kaivinkoneenkuljettaja Ossi Kortesalmi ryhtyi kehittämään ratkaisua raskaiden kaivinkoneiden siirtämiseen. Syntyi Sleipnerin ensimmäinen pyörästöratkaisu, jota asiakkaat kutsuvat edelleen tuttavallisesti rullaluistimiksi. – Saimme juuri tänä aamuna Norjaan tilauksen saman kokoluokan pyörästöstä kuin ensimmäinen prototyyppimme 30 vuotta sitten. Suomessa on edelleen käytössä aivan ensimmäisiä valmistamiamme laitteita, Koponen kertoo. Ensimmäisestä innovaatiosta alkoi kehitystyö, joka jatkuu edelleen. Merkittävä askel otettiin vuonna 2013, kun yritys
YLPEYDENAIHEISTAMME ON INNOVATIIVINEN AJATTELU JA JATKUVA TUOTEKEHITYS.” aivan Ossin ajoista lähtien. Tuotekehitykseen panostaminen näkyy myös patentoinnissa. Kansainvälisen kilpailun kiristyessä on pystyttävä jatkuvasti uudistumaan. Vienti ei ole vaihtoehto vaan elinehto Sleipnerillä viennin merkitys konkretisoituu jokaisena työpäivänä. Kotimarkkinat eivät yksinkertaisesti riittäisi ylläpitämään nykyistä liiketoimintaa. – Raha ei tule mistään muualta kuin
viennistä. Suomen sisämarkkinalla emme pystyisi pyörittämään tällaista toimintaa, Koponen kiteyttää. Koko uransa vientiyrityksissä työskennellyt Koponen muistuttaa, että suomalaisella teknologialla on edelleen hyvä maine maailmalla. Suomalaisuus yhdistetään laatuun, luotettavuuteen ja tekniseen osaamiseen. Pelkkä laadukas teknologia ei silti riitä. Asiakkaalle on pystyttävä osoittamaan, mitä konkreettista hyötyä ratkaisu tuo. Halvempien kilpailijoiden rinnalla suomalaisyrityksen on perusteltava tuotteensa arvo. – Meidän täytyy olla jatkuvasti askel edellä. Sleipnerin kansainvälinen myynti perustuu pitkälti paikallisiin jakelukumppaneihin, jotka tuntevat markkinoidensa kulttuurin, toimintatavat ja lainsäädännön. Kumppaneita löydetään esimerkiksi kansainvälisiltä messuilta ja digitaalisten kanavien kautta. – Pienelle yritykselle verkosto on käytännössä ainoa mahdollisuus toimia näin laajasti. Katse Yhdysvaltojen markkinoilla Maailmanpoliittinen epävarmuus ja kauppapolitiikan muutokset näkyvät myös Sleipnerin arjessa. Erityisesti Yhdysvaltojen tullipolitiikka haastaa yritystä, sillä Yhdysvallat on sen tärkein strateginen kasvumarkkina. Sleipnerin tuotanto on ulkoistettu
KAUPPAKAMARI
9
Kuvassa Sleipner Finlandin DB-lavetti (DB130), joka on käytössä Pohjois-Suomen kaivoksella.
Kuvassa Sleipner Finlandin ensimmäinen E-sarjan laite (E120) vuodelta 1996.
kumppaneille Suomessa ja Virossa. Nyt yritys selvittää mahdollisuuksia valmistaa tuotteita myös Yhdysvalloissa. Paikallinen tuotanto voisi vähentää kuljetuskustannuksia ja vahvistaa kilpailukykyä. Kasvutavoitteista ei kuitenkaan tingitä. Yritys on juuri palkannut ensimmäisen paikallisen työntekijänsä Yhdysvaltoihin. Seuraavaksi katse kohdistuu Etelä-Amerikkaan ja Aasiaan. Myös tuotekehitys sekä huolto- ja palveluliiketoiminta ovat kasvustrategian keskiössä. Vientiin tarvitaan rohkeutta – ja rohkaisijoita Koponen kannustaa myös muita keskisuomalaisia yrityksiä katsomaan roh-
keasti Suomen rajojen ulkopuolelle. – Tarvitaan uskallusta lähteä tekemään. Kansainvälistyminen edellyttää osaamista sekä johdon ja omistajien sitoutumista. Monelle pienelle yritykselle ensimmäinen askel voi silti tuntua suurelta. Rahoituksen lisäksi tarvitaan neuvoja, kontakteja ja henkistä tukea. Koponen pitää esimerkiksi Keski-Suomen kauppakamarin kasvu- ja kansainvälistymisvaliokunnan Kasvutahto-mentorointiohjelmaa tärkeänä. Myös Business Finlandin kanssa tehdystä yhteistyöstä on ollut Sleipnerille hyötyä. – Tarvitaan kannustamista siihen, että uskaltaa ottaa ensimmäiset askeleet ulkomaille. Meiltäkin vaaditaan rohkeutta
joka päivä. Keski-Suomen kauppakamari on Sleipnerille tuttu kumppani erityisesti ulkomaankaupan asiakirjoissa. Koponen on osallistunut mahdollisuuksien mukaan myös kauppakamarin kansainvälisiin tilaisuuksiin ja mentoriksi. Koponen näkee kauppakamarilla tärkeän roolin myös yritysten välisen verkostoitumisen mahdollistajana. Hän on itse saanut mentorointikeskusteluista uusia ajatuksia ja arvokkaita kontakteja. – Suosittelen aina hankkimaan ulkopuolista keskustelua. Kun keskustelet toisen ihmisen kanssa, alat itsekin pohtia asioita uudella tavalla.
Kansainvälinen osaaminen on Sleipnerin vahvuus Sleipner Finlandin kansainvälisyys ei näy vain asiakaskartalla. Se kuuluu myös työyhteisön arjessa, jossa yhteinen kieli on englanti ja osaajien taustat ulottuvat viidelle mantereelle.
jo asuvien ammattilaisten joukosta. Yksi työntekijöistä on tullut Suomeen perhesyistä, toinen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kansainvälisten opintojen kautta.
Sleipnerillä työskentelee ihmisiä muun muassa Euroopasta, Afrikasta, Etelä-Amerikasta ja Uudesta-Seelannista. Osa henkilöstöstä työskentelee ulkomailla, ja kansainvälisyys on luonteva osa jokapäiväistä tekemistä.
Koposen mukaan ratkaisevaa ei ole työntekijän kansallisuus tai ikä, vaan osaaminen ja soveltuvuus tehtävään.
– Olemme pieni mutta hyvin kansainvälinen porukka. Se tuo kansainvälisen ajattelun osaksi jokapäiväistä tekemistämme, toimitusjohtaja Jukka Koponen kertoo. Kansainvälisiä osaajia on löytynyt sekä rekrytointien että Suomessa
KAUPPAKAMARI 10 KAUPPAKAMARi 10
– Viimeisin rekrytoimani henkilö oli yli 60-vuotias. Johtoryhmässämme ovat mukana sekä yrityksen nuorin että vanhin työntekijä. Meille ikä ei ratkaise, vaan osaaminen. Kansainvälinen toimintaympäristö on myös rekrytointivaltti. Sleipner tarjoaa mahdollisuuden työskennellä eri maiden asiakkaiden kanssa ja päästä mukaan kiinnostavan teknologian
TAMMIKUU 2021
kehittämiseen. Erityisen tärkeää kansainvälinen osaaminen on myynnissä sekä huoltoja palveluliiketoiminnassa. Teknisen asiantuntemuksen lisäksi tarvitaan kielitaitoa, kulttuurien ymmärtämistä ja vuorovaikutustaitoja. – Kielitaidon merkitystä ei voi liikaa korostaa. Tekoäly ja kääntäjät voivat hoitaa kirjallista viestintää, mutta kasvokkain kohdatessa oma kielitaito nousee edelleen arvoonsa. Kansainväliset osaajat eivät siis ole Sleipnerille vain vastaus työvoimatarpeeseen. He ovat tärkeä osa yrityksen kasvua ja kilpailukykyä maailmalla.
We renew the everyday Toteuta tulevaisuuden pakkaustavoitteesi UPM Specialty Materialsin kanssa.
Lue lisää:
upmspecialtymaterials.com
Bisnes sujuu kuin tanssi kun valitset fiksun patenttitoimiston kumppaniksesi www.vais-ip.fi mail@vais-ip.fi 045-77332100
Kehittämiskulmia JYU avoimesta, ole hyvä! Opi uutta etäyhteyksin – sinulle sopivassa laajuudessa ja rytmissä. Aloita vaikka heti! Maksuttomassa tarjonnassa kursseja kestävyysopinnoista talouden hallintaan ja psykologiaan! JYU.FI/AVOIN
� paind:ak. � /iumppani.
siirtopaino Sirpa Nurminen 0400 476 434 1 www.siirtopaino.com
■
Omin jaloin eteenpäin SUOMI JA EUROOPPA OVAT IRTAANTUNEET NOPEAAN TAHTIIN VENÄLÄISESTÄ ENERGIASTA. NYT VASTAAVA IRTIOTTO PITÄISI TEHDÄ AMERIKKALAISISTA JA KIINALAISISTA DIGIJÄTEISTÄ, SANOO KOKOOMUKSEN EUROPARLAMENTAARIKKO AURA SALLA. TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT AHU YIGIT
Ajatus siitä, että Euroopassa luovuttaisiin muun muassa Microsoftin, Googlen, Metan ja TikTokin käytöstä ja tilalle haettaisiin täkäläisiä vaihtoehtoja, tuntui vielä muutama vuosi sitten lähinnä vitsiltä. Donald Trumpin toinen presidenttikausi on kuitenkin osoittanut, että aiemmin liki mahdottomana pidetyt visiot – kuten ”kill switch”-tyyppiset palvelujen katkaisut – voivat hyvinkin toteutua. Viimeisen puolen vuoden aikana EU:n sisällä onkin alettu keskustella tosissaan siitä, että Euroopan pitäisi irtaantua digijättien talutusnuorasta ja seistä tälläkin toimialalla omin jaloin.. Konkretiaakin on jo saatu, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti helmikuussa Ranskan valtionhallinnon siirtyvän asteittain eurooppalaisten digialustojen ja pilvipalveluiden käyttäjäksi. Nopean ja rohkean linjanvedon odotetaan saavan piakkoin jatkoa muissakin EU-maissa. Tuttu ei ole enää turvallista Kokoomuksen europarlamentaarikko Aura Sallan mukaan Ranskan päätös on juuri sellainen esimerkki, mitä Eurooppa nyt tarvitsee. ”Eurooppalaisia pilvi-, ohjelmisto- ja kyberturvallisuusratkaisuja on jo tarjolla. Nyt on vain löydyttävä rohkeutta ja siirryttävä asteittain niiden käyttäjäksi. Uusien asiakkuuksien kautta täkäläiset yritykset pääsevät kasvu- ja kehitysuralle, ja voivat haastaa amerikkalaiset toimijat entistä >>
Henkilöjuttu-2-2026.indd 3
24.3.2026 14.38.58
Omin jaloin eteenpäin SUOMI JA EUROOPPA OVAT IRTAANTUNEET NOPEAAN TAHTIIN VENÄLÄISESTÄ ENERGIASTA. NYT VASTAAVA IRTIOTTO PITÄISI TEHDÄ AMERIKKALAISISTA JA KIINALAISISTA DIGIJÄTEISTÄ, SANOO KOKOOMUKSEN EUROPARLAMENTAARIKKO AURA SALLA. TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT AHU YIGIT
Ajatus siitä, että Euroopassa luovuttaisiin muun muassa Microsoftin, Googlen, Metan ja TikTokin käytöstä ja tilalle haettaisiin täkäläisiä vaihtoehtoja, tuntui vielä muutama vuosi sitten lähinnä vitsiltä. Donald Trumpin toinen presidenttikausi on kuitenkin osoittanut, että aiemmin liki mahdottomana pidetyt visiot – kuten ”kill switch”-tyyppiset palvelujen katkaisut – voivat hyvinkin toteutua. Viimeisen puolen vuoden aikana EU:n sisällä onkin alettu keskustella tosissaan siitä, että Euroopan pitäisi irtaantua digijättien talutusnuorasta ja seistä tälläkin toimialalla omin jaloin.. Konkretiaakin on jo saatu, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti helmikuussa Ranskan valtionhallinnon siirtyvän asteittain eurooppalaisten digialustojen ja pilvipalveluiden käyttäjäksi. Nopean ja rohkean linjanvedon odotetaan saavan piakkoin jatkoa muissakin EU-maissa. Tuttu ei ole enää turvallista Kokoomuksen europarlamentaarikko Aura Sallan mukaan Ranskan päätös on juuri sellainen esimerkki, mitä Eurooppa nyt tarvitsee. ”Eurooppalaisia pilvi-, ohjelmisto- ja kyberturvallisuusratkaisuja on jo tarjolla. Nyt on vain löydyttävä rohkeutta ja siirryttävä asteittain niiden käyttäjäksi. Uusien asiakkuuksien kautta täkäläiset yritykset pääsevät kasvu- ja kehitysuralle, ja voivat haastaa amerikkalaiset toimijat entistä >>
Henkilöjuttu-2-2026.indd 3
24.3.2026 14.38.58
Osaaja tarvitsee hyvän elämän eväät E2 TUTKIMUKSEN JOHTAJAN MARI K. NIEMEN MUKAAN MAAILMAN ONNELLISIN MAA HOUKUTTELEE OSAAJIA MAAILMALTA, MUTTA SAMALLA SILLÄ ON MYÖS ISO LUPAUS LUNASTETTAVANA. ”LIIAN MONI MAISTERI PÄÄTYY SUOMESSA TAKSIKUSKIKSI”, SANOO NIEMI.
TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI
Maailman onnellisemmaksi maaksi tituleerattu Suomi houkuttelee kansainvälisiä osaajia, mutta ei saa heitä jäämään. Tämän tietää hyvin E2 Tutkimuksen johtajan Mari K. Niemi, jonka mukaan Suomen tarina on hieno ja vetovoimainen, mutta sillä on kääntöpuolensa ”Positiivinen maine nostaa Suomeen suuntaavissa osaajissa ja opiskelijoissa luonnollisesti toiveita hyvästä ja paremmasta elämästä. Muutto voi kuitenkin kääntyä pettymykseksi, jos harjoittelupaikka jää haaveeksi, suoritettu tutkinto ei auta työnsaannissa eikä ympärille synny aitoja ystäväverkostoja. Silloin ei kotoutuminenkaan välttämättä onnistu”, Niemi muistuttaa. Mari K. Niemi on koulutukseltaan valtiotieteiden tohtori ja poliittisen historian dosentti, joka käsittelee tutkimuksissaan erityisesti Suomen kansainvälistymiseen ja osaajapulaan liittyviä kysymyksiä. Muuttajan katse on tulevaisuudessa Suomella on maahanmuutossa myös toinen sudenkuoppa. Täkäläisessä keskustelussa maahanmuutto liitetään lähes poikkeuksetta osaajapulaan, väestön ikääntymiseen ja kestävyysvajeeseen. >>
KAUPPAKAMARI
13
KUKA: Tutkimusyritys E2 Tutkimuksen johtaja. Vaasan yliopiston InnoLabin johtaja, työskennellyt myös erikoistutkijana Turun yliopistossa ja vierailevana tutkijana muun muassa Strathclyden ja Valencian yliopistoissa. Poliittisen historian dosentti, palkittu vuoden 2015 tieteentekijänä. KOULUTUS: Valtiotieteiden tohtori. HARRASTUKSET: Patikointi, opiskelu ja vapaaehtoistyö Skotlannin lasten kuulemisissa.
Niemen mukaan ne eivät ole yhdenkään tänne mielivän muuttomotiivi. ”Eivät suomalaisetkaan vaihda asuinmaata paikatakseen sen kestävyysvajetta. Kuten Suomeen tulevien, myös suomalaisten muuttoperusteet liittyvät oman elämän, uran ja perheen rakentamiseen.” Samalla tohtori tähdentää, että ulkomaiset osaajat tutkailevat tulevaa kohdemaataan pidemmällä aikajänteellä. He miettivät omaa työuraa, puolison työllistymismahdollisuuksia sekä etenkin sitä, millainen asuinpaikka Suomi olisi heidän lapsilleen. ”Jos työllistyminen on vaikeaa ja arjessa kohtaa rasismia, se tuskin kannustaa jäämään. Tällä hetkellä kiusana on myös heikko taloussuhdanne”, Niemi lisää. Juuri kotoutumisessa Suomella – ja myös jokaisella suomalaisella – riittää kuulemma työsarkaa. Ulkomailta Suomeen muuttaneiden sitoutumista tukisi se, että ottaisimme heidät avoimemmin ja tietoisemmin mukaan harrastuksiin, verkostoihin ja ystäväporukoihin. ”Kansainvälistymisemme on vielä ohutta, sillä taustaltaan ulkomaalaisia ei juurikaan näy esimerkiksi oikeuslaitoksen, ministeriöiden, median ja poliittisen päätöksenteon rooleissa. Liian moni maisteri päätyy Suomessa taksikuskiksi.” Joustoa kielivaatimuksiin Vaikka Suomella on myönteinen maabrändi, jäävät täkäläiset yritykset huippuosaajien palkkakisassa auttamatta alakynteen. Moni tähän joukkoon kuuluva saattaa kauhistella myös korkeita verokantoja, jotka voivat viedä yli puolet palkasta. Niemen mukaan nämä ajatukset kuitenkin muuttuvat, kun veroeurojen osoite ja käyttötarkoitus alkaa konkretisoitua. ”Moni hämmästyy ihan aidosti, kun koulutus on maksutonta eikä sairaalalasku raunioita koko perheen taloutta.”
14
KAUPPAKAMARI
Yhdeksi haasteeksi nostetaan usein myös kielimuuri. Englannin kielellä pärjää oivallisesti teknologiasektorilla ja tutkimustyössä, mutta monella muulla toimialalla tie nousee nopeasti pystyyn, jos ei osaa suomea tai ruotsia. Niemen mielestä mielikuva ylivoimaisen vaikeasta suomen kielestä on pitkälti kotikutoinen ongelma. Englanti voi olla aluksi toimiva kompromissi, mutta ei kanna pitkän päälle hedelmää. Nykyisiin työelämän kielitaitovaatimuksiin pitäisikin saada joustavuutta. ”Meidän pitäisi olla suomen ja ruotsin kielen suhteen paljon armollisempia ja rohkaista maahanmuuttajia puhumaan sitä virheistä välittämättä. Kielitaito on lopulta avainasia myös kotoutumisessa. Se ei kehity, jos vaihdamme puhekielen työssä ja vapaa-aikana saman tien englanniksi”, Niemi muistuttaa.
Kansainväliset osaajat luupin alla Aiemmin lähinnä politiikkaa ja mediaa tutkinut Mari K. Niemi kiinnostui kansainvälisistä osaajista ja heidän urapoluistaan vajaat kymmenen vuotta sitten. Valenciasta Suomeen palanneen Niemen tehtävänä oli luotsata Innovaatiot ja yrittäjyys InnoLab -tutkimusalustaa Vaasan yliopistossa. ”Se oli todella kansainvälinen työyhteisö, jossa pääsin pestaamaan parhaita tutkijoita. Ensimmäisellä oli Pakistan-tausta, toinen löytyi Romaniasta”, Niemi muistelee. Kyseinen pesti pakotti pureutumaan pintaa syvemmältä Suomen todellisiin vetovoimatekijöihin. Samalla se avasi silmiä tänne muuttaneiden osaajien arkisille haasteille. ”Olemme edelleen suositusyhteiskunta, jossa uralla edetään tuttavuuksien ja verkostojen avulla. Ulkomaisille opiskelijoille niiden rakentaminen on kuitenkin hyvin vaikeaa”, Niemi toteaa. Samalla hän muistuttaa monikulttuuristen, erilaisista osaamis- ja työtaustoista rakentuvien tiimien ja työyhteisöjen olevan tutkitusti innovatiivisia. ”Niissä asioita osataan katsoa monipuolisesti erilaisista tulokulmista. Lisäksi kansainväliset osaajat perehdyttävät yrityksiä vanhan kotimaansa toimintakulttuuriin, luovat sinne kontakteja ja parhaimmillaan myös myyntiovia”, Niemi tiivistää.
KANSAINVÄLISET OSAAJAT
Turvallisempi tulevaisuus houkuttaa huippuosaajia ICEYE ON KASVANUT YLI TUHAT HENKILÖÄ TYÖLLISTÄVÄKSI AVARUUSTEKNOLOGIAYHTIÖKSI, JOKA PALKKAA JATKUVASTI UUSIA OSAAJIA YMPÄRI MAAILMAA. REKRYTOINTIJOHTAJA NOELLE HUNTIN MUKAAN HOUKUTTIMENA OVAT MERKITYKSELLISET TYÖTEHTÄVÄT, PUHDAS LUONTO SEKÄ SUOMEN MAINE. TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI
Espoon Otaniemessä pääkonttoriaan pitävä Iceye on ollut yksi viime vuosien menestystarinoista, jollaisia Suomi kaipaa kipeästi lisää. Yrityksellä on taivaalla huikeat 80 satelliittia ja viime vuonna sen tulos oli 80 miljoonaa euroa. Lisäksi se on saanut ensimmäisenä maailmassa sijoituksen EU:n uudelta Scaleup Europe -rahastolta, joka rahoittaa lupaavia eurooppalaisia teknologiayrityksiä. Runsaat kymmenen vuotta sitten opiskelijoiden perustamassa startup-yhtiössä on nykyisin yli tuhat työntekijää, jotka edustavat noin 75:tä eri kansallisuutta. Toimintoja ja tuotantoa on Euroopan lisäksi muun muassa Aasiassa, Lähi-Idässä ja Yhdysvalloissa. Pääosa Pohjois-Euroopan henkilöstöstä työskentelee Espoossa. Tähän joukkoon lukeutuu myös yhtiön osaamisesta ja rekrytoinneista globaalisti vastaava johtaja Noelle Hunt, jonka oma pesti Iceyessa alkoi viime keväänä. Tuolloin eteen tuli muutto Yhdysvalloista Suomeen sekä täkäläinen, ajoittain parjattu virasto- ja kaavakebyrokratia. Huntin mukaan muutto Suomeen sujui hyvin – varsinkin jos vertailukohdaksi ottaa sen, kuinka vaikeaa ulkomaalaisen on muuttaa Yhdysvaltoihin. Monia asioita pystyi hoitamaan verkossa, ja viranomaisprosesseihin on luotu varsin valmiit käytännöt. Hunt sai toki neuvoja myös
16 Teemajuttu-04-2026.indd 2
Iceye-kollegoiltaan, jotka olivat jo käyneet samat asiat läpi. ”Kansainväliset osaajat ovat meidänkaltaisille kasvuyrityksille elintärkeitä. On hienoa nähdä, että Suomi tunnistaa tämän”, Hunt kiittelee. Työtä paremman maailman puolesta Mikä sitten saa nuoren ja lahjakkaan osaajan suuntaamaan Berliinin, Lontoon, Pariisin tai Piilaakson sijaan Pohjolan perukoille? Huntin mukaan tämän päivän talentit eivät enää työskentele pelkästään oman uran ja rahan takia. He haluavat työtä, jolla on aidosti merkitystä ja jonka avulla maailmasta tehdään parempi paikka elää. Ratkottavia haasteita ovat muun muassa turvallisuus, luontokato ja ilmastonmuutos – kaikki Iceyen teknologian keskeisiä sovellusalueita. Monen muun uuden tulokkaan tavoin Hunt kiinnostui yhtiöstä Ukrainan sodan ja avaruusteknologiabuumin myötä. Hänen mukaansa Iceyen tunnettuus ja vetovoima kasvaa kansainvälisissä teknologiapiireissä nyt ripeään tahtiin – ja etenkin siinä joukossa, joka haluaa motivoivan työn ja elämäänsä uudenlaista balanssia.
KAUPPAKAMARI 21.10.2026 15.14.25
KANSAINVÄLISET OSAAJAT
”Varsinkin Yhdysvalloissa kiinnostus Suomea ja Pohjoismaita kohtaan lisääntyy jatkuvasti”, Hunt toteaa. Tunnettuuden kasvu tulee tarpeeseen, sillä yhtiö hakee jatkuvasti uutta työvoimaa. Rekrytointiyritysten ja -alustojen lisäksi rumpua lyödään korkeakouluissa, omilla verkkosivuilla ja kumppaniverkostoissa sekä sosiaalisen median kanavissa. Elämä on muutakin kuin työntekoa
”Samalla yritämme huolehtia siitä, että töissä olisi hauskaa, päivät eivät venyisi liian pitkiksi ja elämä olisi muutakin kuin työntekoa. Juuri tämä erottaa meidät ja Suomen esimerkiksi Piilaaksosta”, Hunt painottaa. Ulkomailta tulevia autetaan myös muun muassa matkustamisessa, muutossa ja asumisjärjestelyissä. Samalla heitä kannustetaan perehtymään täkäläiseen elämäntapaan ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksiin, joita Helsingin seudulla riittää.
Haastatteluhetkellä yhtiöllä oli pelkästään Suomessa reilusti yli sata avointa työpaikkaa. Insinöörien, suunnittelijoiden ja ohjelmistokehittäjien lisäksi osaajia tarvitaan myös tuotannossa, myynnissä ja markkinoinnissa sekä esihenkilö- ja johtotehtävissä.
Perinteisten työsuhde-etujen lisäksi Iceye tarjoaa mahdollisuuden koulutukseen ja tutkimustyöhön, konferenssimatkoihin sekä sertifiointeihin.
Rekrytointia helpottaa se, että yrityksen arkikieli on alusta lähtien ollut englanti.
Seattlessa asunut Hunt sai Suomeen tullessaan monia muita pehmeämmän laskun, sillä hänellä oli perheensä kautta jo tuntumaa pohjoismaisesta elämäntyylistä.
”Huippuarvosanoja enemmän painaa oikea asenne. Iceye vaatii osaajiltaan sitoutumista, yritteliäisyyttä, tiimityötaitoja sekä rohkeutta kyseenalaistaa.”
Hiljaisuus kiehtoo ja rauhoittaa
”Suomi oli minulle pitkään yksi unelmamaa. Nyt olen palannut juurilleni teknologiayritykseen ja samalla lähelle luontoa”, aiemmin
KAUPPAKAMARI Teemajuttu-04-2026.indd 3
17 21.10.2026 15.14.26
KANSAINVÄLISET OSAAJAT
muun muassa Amazonissa ja Uberissa työskennellyt Hunt tunnustaa. Hän löytääkin monia valtteja, joita Suomen ja suomalaisyritysten kannattaisi pitää esillä selvästi nykyistä enemmän. Korkeatasoinen koulutus kuuluu olevan ulkomailla jo yleisesti tiedossa, samoin puhdas luonto. Harva sen sijaan tuntee suomalaista kulttuuria ja hieman pragmaattista elämäntapaa, joka tarkoittaa sujuvaa arkea sekä turvallista ja tasapainoista elinympäristöä.
”Suomessa kaikki toimii ja asioita hoidetaan maalaisjärjellä. Lisäksi olette maailman onnellisin kansa. Se on titteli, joka todella muistetaan”, Hunt tähdentää. Plussapuolelle menee myös kansanluonteena pidetty vähäpuheisuus. ”Suomessa voit kävellä kadulla, puistossa tai metsässä ilman minkäänlaista puhumisen pakkoa. Se on minusta todella rauhoittavaa”, Hunt naurahtaa.
Monikäyttöistä satelliittiteknologiaa Iceye on noussut viime vuosien avaruusbuumin ja etenkin Ukrainan sodan myötä myös maallikkojen tietoisuuteen. Alun perin espoolaisyritys kehitti SAR-tutkateknologiaa lähinnä arktisen merenkulun tarpeisiin. Kyseinen teknologia läpäisee pilvet, vesisateen, savun ja sumun, joten satelliitit saavat erittäin tarkkoja kuvia maapallosta – riippumatta säästä tai vuorokauden ajasta. Satelliittikuvien avulla voidaan seurata ja paikantaa esimerkiksi tulvia, metsäpaloja, hirmumyrskyjä ja öljyvuotoja, valvoa laivaliikennettä sekä tulkita rintamalinjojen liikkeitä Ukrainassa. Iceyellä on taivaalla noin 80 satelliittia, joiden tuottamaa reaaliaikaista dataa hyödyntävät muun muassa eri maiden puolustusvoimat, pelastusviranomaiset, vakuutusyhtiöt, varustamot ja ilmastotutkijat. Yhtiö tekee laajaa yhteistyötä myös Naton kanssa. Hiljattain se kertoi kehittävänsä uutta matalan kiertoradan satelliittiviestintäjärjestelmää yhdessä Nokian kanssa. Viime kesän rahoituskierroksella yhtiö keräsi lähes 500 miljoonan euron kasvupotin. Rahoittajina olivat muun muassa Solidium, Tesi ja Nokia. Vuoden 2025 liikevaihto oli lähes 280 miljoonaa euroa ja tulos 80 miljoonaa euroa. Yhtiön odotetaan listautuvan piakkoin myös pörssiin.
18 Teemajuttu-04-2026.indd 4
KAUPPAKAMARI 21.10.2026 15.14.27
AJANKOHTAISTA
Teollisuus tutuksi opinto- ja uraohjaajille – tavoitteena turvata tulevaisuuden osaajat KESKI-SUOMEN TEOLLISUUSYRITYKSET HALUAVAT VARMISTAA ALAN HOUKUTTELEVUUDEN JA OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN MYÖS TULEVAISUUDESSA. YKSI KEINO ON LISÄTÄ OPINTO- JA URAOHJAAJIEN TIETOA ALUEEN TEOLLISUUSYRITYKSISTÄ, TYÖMAHDOLLISUUKSISTA JA OSAAMISTARPEISTA. TÄTÄ TAVOITETTA EDISTÄÄ KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARIN TEOLLISUUSVALIOKUNNAN JÄRJESTÄMÄ TEOLLISUUSALAT TUTUKSI -TILAISUUS.
Jo neljättä kertaa järjestetty tapahtuma kokosi syyskuussa Äänekoskelle Metsä Groupin vierailukeskus Pro Nemukseen yhteensä 61 opinto- ja uraohjaajaa, joista 50 osallistui paikan päällä ja 11 etäyhteydellä. Tilaisuudessa toimintaansa ja toimialojensa mahdollisuuksia esittelivät Metsä Groupin Äänekosken tehtaat, Nammo, Elomatic, Siparila, Spinnova ja Flender Finland. Osallistujilla oli myös mahdollisuus tutustua Pro Nemus -vierailukeskukseen.
suuksista sekä mielikuva valmistavasta teollisuudesta vastaisi paremmin tämän päivän todellisuutta ja että alamme koettaisiin aidosti houkuttelevana vaihtoehtona nuorten keskuudessa. Teollisuusyritykset tarvitsevat osaavaa sekä motivoitunutta työvoimaa nyt ja tulevaisuudessa”, sanoo Teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja, Ommellisen operatiivinen johtaja Laura Tuominen.
Tieto kulkee opinto-ohjaajien kautta nuorille
Tapahtuma sai osallistujilta erinomaista palautetta. Tilaisuuden hyödyllisyys ja yritysesitykset saivat molemmat arvosanaksi 4,7 ja kokonaisarvosana oli 4,6 asteikolla 1–5. Erityisesti kiitosta saivat tiiviit yritysesittelyt, mahdollisuus kysymyksiin sekä suorat kohtaamiset yritysten edustajien kanssa. ”Pystyin heti sopimaan kasvotusten yritysten kanssa mahdollisista vierailuista puolin ja toisin”, eräs osallistuja kertoi palautteessaan. Osallistujat toivoivat jatkossa lisää yritysvierailuja, henkilöstön uratarinoita sekä yhteistyötä työelämään tutustumisen ja työssäoppimisen ympärille. Erityisen tärkeänä pidettiin ajankohtaisen työelämätiedon välittymistä oppilaitoksiin.
Opinto- ja uraohjaajat ovat tärkeässä asemassa, kun nuoret pohtivat koulutusvalintojaan ja tulevaisuuden työuria. Mitä paremmin ohjaajat tuntevat alueen yritykset ja niiden tarjoamat mahdollisuudet, sitä monipuolisemmin he voivat esitellä teollisuutta yhtenä uravaihtoehtona. ”Meille on merkityksellistä, että saamme välittää ajantasaista tietoa toimialamme uramahdollisuuksista niille tahoille, joilla on mahdollisuus viedä viestiä oikea-aikaisesti tulevaisuuttaan pohtiville nuorille. Teollisuusvaliokuntana haluamme yhteisellä panostuksellamme edesauttaa sitä, että käsitys teollisuuden tarjoamista uramahdolli-
Kohtaamisista syntyy konkreettista yhteistyötä
”Oppilaitosten ja työllisyyspalveluiden edustajat ovat arvioineet tapahtuman hyödyllisyyden vuosi toisensa jälkeen todella arvokkaaksi, sillä osallistujien antamat arviot tapahtuman hyödyllisyydestä ovat olleet korkeita (4,7–4,9 / 5). Yhden aamupäivän aikana he saavat runsaasti ajankohtaista tietoa usealta yritykseltä, jota he voivat hyödyntää nuorten ohjaamisessa tulevaisuuden urapoluille. Saatu palaute osoittaa, että Teollisuusvaliokunta tekee oikeita asioita työelämän ja koulutuksen ajankohtaisiin tarpeisiin vastatakseen”, kertoo Teollisuusvaliokunnan kauppakamarin edustaja Merja Honkanen. Teollisuusalat tutuksi -tilaisuus osoittaa, että yritysten ja oppilaitosten vuoropuhelulle on kysyntää. Kun alueen teollisuus tulee tutuksi opinto-ohjaajille, tieto sen monipuolisista mahdollisuuksista välittyy myös tulevaisuuden osaajille. Seuraavaksi teollisuusvaliokunta järjestää 9.-13.11.2026 jo neljättä kertaa toteutettavan TekijäKS-viikon. Tapahtumassa on mukana useita alueen teollisuusyrityksiä ja oppilaitoksia. Viikko vastaa opinto-ohjaajien esiin nostamiin tarpeisiin tarjoamalla mahdollisuuksia kutsua yritysten työntekijöitä oppilaitoksiin kertomaan omasta työstään ja yrityksestään sekä järjestämällä oppilasryhmille yritysvierailuja.
19
KAUPPAKAMARI
Kuvissa Cefmofin toiminnanjohtaja Haruka Arai (vasemmalla) ja Cefmofin viestintäjohtaja Suvi Vuojolainen (oikealla). Suvin pitämässä tarjottimessa lukee japaniksi “Otsukaresama desu”. Ilmaus on yleinen japanilaisessa työelämässä, ja sillä osoitetaan arvostusta toisen tekemää työtä kohtaan. Sitä voisi suomentaa esimerkiksi ”Kiitos kovasta työstä”, mutta sen merkitys on tätä laajempi. Ilmausta käytetään myös päivittäisenä tervehdyksenä kollegoiden kesken. Se on kiva tapa tuoda esille, että arvostaa toisen tekemää työtä. Kuva: Tero Takalo-Eskola. Tarjottimen tekstiä muokattu tekoälyn avulla.
Kansainvälisyys rikastuttaa työyhteisöä – ja haastaa ajattelemaan uudella tavalla KANSAINVÄLISET OSAAJAT TUOVAT KESKISUOMALAISIIN YRITYKSIIN UUSIA NÄKÖKULMIA, KIELITAITOA JA ARVOKASTA OSAAMISTA. SAMALLA MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ HAASTAA TARKASTELEMAAN TOTUTTUJA TOIMINTATAPOJA. KOLMEN ORGANISAATION KOKEMUKSET OSOITTAVAT, ETTEI ONNISTUNUT YHTEISTYÖ EDELLYTÄ TÄYDELLISTÄ KIELITAITOA VAAN ENNEN KAIKKEA AVOIMUUTTA JA HALUA YMMÄRTÄÄ TOISIA. Suomalais-japanilaisessa Central Finland Mobility Foundation Cefmofissa eri kulttuurien kohtaaminen on jokapäiväistä arkea. Kestävää liikkumista ja kaupunkikehitystä edistävässä organisaatiossa suomalaiset ja japanilaiset kollegat tuovat yhteiseen työhön erilaisia tapoja viestiä, tehdä yhteistyötä ja ratkaista ongelmia. Cefmofin toiminnanjohtaja Haruka Arain matka Japanista Jyväskylään alkoi entisen kollegan yllättävästä puhelinsoitosta. Hän kysyi: ”Haluaisitko tulla Suomeen?” Mahdollisuus päästä rakentamaan uutta organisaatiota sai Arain tarttumaan tilaisuuteen. Suomessa on vierähtänyt jo lähes kolme vuotta. Tokiosta muuttaneelle Jyväskylän rauhallisempi elämänrytmi vaati aluksi totuttelua. Kotiutuminen sujui kuitenkin odotettua helpommin. – Jyväskylästä löytyy kaikki, mitä tarvitsen arjessani, ja paikasta toiseen
20
KAUPPAKAMARI
liikkuminen on paljon helpompaa ja nopeampaa kuin Tokiossa. Suomalaisessa työelämässä Arai yllättyi erityisesti työn ja vapaa-ajan tasapainosta. – Suurin yllätys oli se, kuinka aikaisin kaikki lähtevät töistä. Japanissa työpaikalta lähtemistä saatetaan epäröidä, jos kollegat vielä työskentelevät. Suomessa työpäivän päättyessä lähdetään kotiin, eikä se Arain mukaan tarkoita vähäisempää sitoutumista työhön. Arai arvostaa myös suomalaista matalaa hierarkiaa ja mahdollisuutta tuoda mielipiteensä esiin asemasta riippumatta. Englannilla pärjää hänen kokemuksensa mukaan Suomessa hyvin, mutta suomen kielen oppiminen helpottaisi läheisempien suhteiden luomista paikallisiin ihmisiin. Arain mielestä työnantajien kannattaisikin huomioida kansainvälisten
osaajien kotiutuminen myös työpaikan ulkopuolella. – Suomalaisten työnantajien olisi mielestäni tärkeää tukea kansainvälisiä työntekijöitä paitsi työssä myös arkeen asettumisessa ja paikalliseen yhteisöön tutustumisessa. Erilaiset kulttuurit tuovat uusia näkökulmia Viestintäjohtaja Suvi Vuojolaisen mukaan kulttuurierot näkyvät esimerkiksi siinä, miten asioista keskustellaan ja miten työn etenemisestä pidetään yhteyttä. Suomessa asiantuntijan odotetaan usein hoitavan tehtävänsä itsenäisesti, kun taas japanilaisessa työkulttuurissa korostuu tiiviimpi raportointi. Myös viestinnän suoruudessa on eroja. – Olen oppinut ymmärtämään, ettei kyse ole luottamuksen puutteesta, vaan erilaisesta tavasta pitää kaikki ajan
AJANKOHTAISTA
tasalla, Vuojolainen kertoo. Erilaiset toimintatavat myös täydentävät toisiaan. Cefmofissa kansainvälisestä yhteistyöstä on hyötyä uusien ratkaisujen kehittämisessä ja kokeilemisessa Keski-Suomessa. – Kun asioita katsotaan erilaisista lähtökohdista, syntyy uudenlaisia ideoita ja ratkaisuja. Yhteinen työkieli on englanti, joka ei ole työntekijöiden äidinkieli. Vuojolaisen mielestä tämä voi jopa madaltaa osallistumisen kynnystä, sillä kenenkään ei tarvitse tavoitella täydellistä kielitaitoa. – Tärkeintä on turvallinen ilmapiiri, jossa voi sanoa suoraan, ettei ymmärtänyt jotakin. Harjoittelusta voi löytyä pitkäaikainen työntekijä Kansainvälisten osaajien palkkaamisen ei tarvitse alkaa laajasta rekrytointiprosessista. Hotelli Albassa Jyväskylässä kansainvälisiä työntekijöitä on löytynyt muun muassa oppilaitosyhteistyön, harjoittelujen ja työkokeilujen kautta. Toimitusjohtaja Katri Paakkarin mukaan kansainvälisiä osaajia on työskennellyt hotellin vastaanotossa, kerroshuollossa, keittiössä ja ravintolassa. Pisimmät työsuhteet ovat kestäneet noin kymmenen vuotta. Harjoittelijoista on löytynyt työntekijöitä ensin kausitöihin ja myöhemmin myös vakituisiin työsuhteisiin. Perehdytyksessä käytetään tarvittaessa englantia, mutta yrityksen työkieli on suomi. Paakkari kannustaa kan-
sainvälisiä työntekijöitä opiskelemaan suomea, sillä hyvä kielitaito parantaa etenemismahdollisuuksia. Kokemus on osoittanut, ettei ihmisiä kannata arvioida kansallisuuden perusteella. – Jokainen henkilö on yksilö kansallisuudesta riippumatta, Paakkari muistuttaa. Hänen mukaansa kansainväliset työntekijät ovat rikastuttaneet työyhteisöä, ja heille rekrytoidut ovat olleet ahkeria ja vastuuntuntoisia työntekijöitä. Muille yrityksille hän suosittelee kansainvälisen rekrytoinnin kokeilemista esimerkiksi oppilaitosten harjoitteluiden kautta. Paikallinen osaaminen on kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla Siinä missä Hotelli Albassa kansainvälisyys näkyy erityisesti työntekijöiden erilaisina taustoina, digitaalisen kaupankäynnin asiantuntijayritys Woolmanissa se on myös keskeinen osa liiketoimintaa. Woolman toimii Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa, ja työntekijöitä on myös muualla Euroopassa. Yli 60 prosenttia yrityksen liikevaihdosta tulee ulkomailta. – Kansainvälisyys on meille ihan tavallista arkea. Ei meillä oikeastaan tule ajatelleeksi, kuka on mistäkin kotoisin. Olemme kaikki ennen kaikkea woolmanilaisia, kertoo markkinointijohtaja Petra Sievinen. Kansainvälisestä henkilöstöstä on yritykselle merkittävää liiketoiminnallista hyötyä. Ruotsin ja Iso-Britannian markkinoilla paikallisten kollegoiden
asiakastuntemus, verkostot ja ymmärrys ostokäyttäytymisestä ovat kilpailuetuja, joita olisi vaikea rakentaa pelkästään Suomesta käsin. Yhteistä yrityskulttuuria vaalitaan tietoisesti. Maanantaisin koko henkilöstö kokoontuu yhteiseen videopalaveriin, ja säännöllisesti järjestetään myös kasvokkaisia tapaamisia. – Yhteinen kulttuuri syntyy arjessa, siinä miten kohtelemme toisiamme ja teemme töitä yhdessä. Woolmanin yhteinen työkieli on englanti, vaikka suurimmalle osalle työntekijöistä se ei ole äidinkieli. Sievisen mukaan tärkeintä ei ole virheetön kielitaito vaan ymmärretyksi tuleminen. Kulttuurierot näkyvät erityisesti viestinnässä. Suomalaisille luonteva suoruus voi esimerkiksi brittiläisen kollegan korvaan kuulostaa tylyltä. Sievinen kertoo hyödyntävänsä tekoälyä englanninkielisten viestiensä sävyn tarkistamisessa. Myös työnantajan on oltava valmis oppimaan Kaikkien kolmen organisaation kokemuksissa toistuu sama ajatus: kansainvälisyys ei tarkoita vain uuden työntekijän sopeutumista suomalaisiin toimintatapoihin. Myös työyhteisön on oltava valmis oppimaan ja muuttumaan. Kansainvälinen osaaminen voi auttaa kehittämään uusia ratkaisuja, ymmärtämään asiakkaita ja löytämään toimivampia tapoja tehdä työtä. Sievinen kannustaa yrityksiä lähtemään liikkeelle avoimin mielin. – Kaikkea ei tarvitse osata valmiiksi. Kannattaa olla kiinnostunut ihmisistä ja uskaltaa kysyä, jos jokin asia mietityttää. Vuojolainen puolestaan kiteyttää onnistuneen monikulttuurisen yhteistyön perustan luottamukseen, uteliaisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen.
KAUPPAKAMARI
21
KANSAINVÄLISET OSAAJAT
Kansainvälisissä opiskelijoissa on Keski-Suomen tulevaisuuden osaajia KESKI-SUOMEN OPPILAITOKSISSA OPISKELEE TUHANSIA KANSAINVÄLISIÄ JA VIERASKIELISIÄ OPISKELIJOITA. HE TUOVAT ALUEELLE OSAAMISTA MUUN MUASSA TEKNOLOGIAAN, SOSIAALI- JA TERVEYSALALLE, LIIKETOIMINTAAN JA PALVELUALOILLE. MUTTA KUINKA MONI JÄÄ KESKI-SUOMEEN VALMISTUMISENSA JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON, GRADIAN JA POKEN EDUSTAJAT KERTOVAT, MILLAISIA KANSAINVÄLISIÄ OSAAJIA ALUEELLA KOULUTETAAN JA MITEN YRITYKSET VOIVAT AUTTAA HEITÄ LÖYTÄMÄÄN PAIKKANSA TYÖELÄMÄSSÄ. Jyväskylän yliopiston viestintäjohtaja Anna-Kaisa Säkkinen:
”Jyväskylän yliopistossa opiskelee vuosittain yli 1 000 ulkomaalaista opiskelijaa, joista noin 250 opiskelee englanninkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa ja loput tohtoriohjelmissa tai vaihto-opiskelijoina. Viimeisen viiden vuoden aikana kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kasvanut 537 opiskelijasta 988 opiskelijaan. Vuonna 2026 tutkinto-ohjelmiin hakeneiden määrä laski jonkin verran vuodesta 2025, keskeisimpinä syinä lukuvuosimaksuihin ja apurahaohjelmaan tehdyt muutokset.
KAUPPAKAMARI
22
Englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin opiskelijoita tulee eniten seuraavista maista: Nigeria, Pakistan, Bangladesh, Intia ja Iran. Vuonna 2026 suosituimpia tutkinto-ohjelmiamme olivat kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan Educational Sciences -maisteriohjelma. Toiseksi suosituin oli IT-tiedekunnan maisteriohjelma Artificial Intelligence sekä Immersive Software Engineering ja Artificial Intelligence -kandidaattiohjelmat. Esimerkiksi tekoälyyn keskittyvistä ohjelmista valmistuneilla on vahva osaaminen modernin tekoälyn, koneoppimisen ja kognitiivisen laskennan aloilta. Uskon, että tämä osaaminen on kriittistä esimerkiksi asiantuntija-, kehitys- ja johtotehtävissä eri teollisuudenaloilla tai vaikkapa julkisella sektorilla. Tilastotietoa ei ole saatavilla vielä kattavasti, mutta saatavilla olevan tiedon mukaan vuosi tutkinnon suo-
rittamisen jälkeen Keski-Suomessa on reilu viidennes valmistuneista kansainvälisistä opiskelijoista. Tilaston tavoittamista työllisistä kansainvälisistä tutkinnon suorittaneista suurin osa työskentelee Jyväskylän yliopistossa. Harjoittelu- ja työpaikan löytyminen on keskeisessä roolissa, kun ihminen harkitsee Keski-Suomeen jäämistä. Erityisesti harjoittelupaikan saaminen on tärkeää, koska harjoittelun kautta opiskelija voi saada pysyvämmän työllistymisen kannalta olennaisia työelämätaitoja ja -kontakteja sekä oppia suomen kieltä. Kannustan rohkeuteen palkata osaajia myös silloin, kun yhteinen työkieli on aluksi englanti. Rekrytoinnissa ratkaisevaa on osaaminen, ja tärkeä suomen kielen taito kehittyy työelämässä nopeammin.”
KANSAINVÄLISET OSAAJAT
Gradian viestintä- ja markkinointipäällikkö Jenni Hyvärinen:
100–150 opiskelijalla vuosittain. Viime
kaa tietoa alueelle jäävien määrästä
vuonna heitä oli yhteensä lähes 2 800
ei tällä hetkellä ole, mutta yritysyh-
eli noin 13 % kaikista opiskelijoistam-
teistyö osoittaa, että kansainvälisille
me. Yleisimmät lähtömaat ovat olleet
osaajille on kysyntää.
Ukraina, Afganistan ja Venäjä. Ammatillisessa koulutuksessa vieraskielisiä opiskelijoita on eniten sosiaali- ja terveysalalla (noin 200), liike”Kansainvälisillä opiskelijoilla tarkoitamme opiskelijoita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Gradian amma-
toiminnassa (noin 70) ja logistiikassa (noin 50). Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa heitä on noin 80. Lukiossa valtaosa opiskelee IB-linjalla tai
tillisissa tutkinnoissa ja tutkintoon
englanninkielisellä lukiolinjalla. Kou-
valmentavassa TUVA-koulutukses-
lutustarjonnassamme huomioimme
sa opiskelee tällä hetkellä noin 800
alueen työvoima- ja osaajatarpeet.
vieraskielistä opiskelijaa, aikuisten
Kansainväliset opiskelijat työllisty-
Keski-Suomen elinvoiman kannalta ratkaisevaa on, miten onnistumme yhdessä yritysten kanssa rakentamaan kansainvälisille opiskelijoille polkuja työelämään ja syitä jäädä alueelle. Työpaikan lisäksi tarvitaan verkostoja, työkokemusta ja tunne siitä, että täällä voi rakentaa tulevaisuuttaan. Yrityksillä on tässä keskeinen rooli: tarjoamalla harjoittelupaikkoja, kesätöitä ja ensimmäisiä työmahdollisuuksia ne voivat auttaa
perusopetuksessa noin 140 ja ei-tut-
vät usein jo opintojensa aikana har-
kintotavoitteisessa koulutuksessa
joitteluiden, työpaikalla tapahtuvan
kuukausittain 50–70. Jyväskylän Lyse-
oppimisen, oppisopimusten ja kesä-
Mitä aikaisemmin yhteys paikalliseen
on lukiossa vieraskielisiä opiskelijoita
töiden kautta. Valmistumisen jälkeen
työelämään syntyy, sitä paremmat
on 129.
osa jää Keski-Suomeen, osa siirtyy
edellytykset osaajalla on jäädä Kes-
muualle Suomeen tai jatkaa opinto-
ki-Suomeen myös valmistumisen
jaan ja osa palaa kotimaahansa. Tark-
jälkeen.”
Vieraskielisten opiskelijoiden määrä on kasvanut viime vuosina noin
opiskelijoita kiinnittymään alueeseen.
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Poken koulutusjohtaja Marko Lahti: ottaen määrät ovat lisääntyneet viime
tällä hetkellä vain kaksi ulkomaalais-
vuosien aikana. Erityisesti Ukrainassa
taustaista, mikä on alimitoitettu työ-
käytävä sota on luonnollisesti lisän-
voimatarpeisiin nähden.
nyt ukrainalaisopiskelijoiden määrää Pokellakin. Opiskelijoita opiskelee yhteensä 22 eri perus- ja ammattitutkinnossa,
”Riippuen määritelmästä, mutta vieraskielisiä (äidinkieli muu kuin suomi)
Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden työllistymiseen vaikuttavat samat tekijät kuin kantasuomalais-
joista kolme eniten edustettua ovat
tenkin työllistymiseen. Alat, joissa on
ravintola- ja catering-alan perustut-
työvoimapulaa, esimerkiksi ravinto-
kinto 19 %, sosiaali- ja terveysalan
la- ja catering-ala sekä puhtaus- ja
perustutkinto 12 % ja rakennusalan
kiinteistöpalvelualat, työllistävät hyvin.
perustutkinto 12 %. Opiskelijat valitsevat ensisijaisesti koulutusalansa oman
Sen sijaan hyvinvointialueen haasteet näkyvät yleisesti sosiaali- ja terveys-
opiskelee tällä hetkellä Pokella 68
kokemuksen ja mielenkiinnon mukai-
opiskelijaa. Kolme suurinta kieliryh-
sesti. Valinnat vastaavat tällä hetkellä
mää ovat ukraina 41 %, venäjä 13 % ja
suhteellisen hyvin elinkeinoelämän
nusteollisuudessa eletään edelleen
thai 9 %. Muiden äidinkielten edustus
tarpeisiin. Puhtaus- ja kiinteistöpal-
matalasuhdanteessa.”
on yksittäisiä opiskelijoita. Yleisesti
velualan ammattitutkintoa opiskelee
alalle työllistymisessä. Myös raken-
KAUPPAKAMARI
23
ENNEN REKRYTOINTIA vaiheet 0-3
0
Oivalluksia kv-rekryistä ja monikulttuurisuudesta
KANSAINVÄLISET OSAAJAT
2 1
Organisaation valmistelu kv-osaajan rekrytointiin ja monimuotoisuuteen
Rekrytoinnin valmistelu ja strategia
3
Kv-osaajan rekrytoinnin tarpeen tunnistaminen
Yrityksen polku alkaa tästä
Keski-Suomen kansainvälisen rekrytoinnin polku
Työllisyysalue tai muu paikallinen toimija kulkee koko polun ajan yrityksen rinnalla.
Ota yhteyttä!
4
Sopivien hakijoiden tavoittaminen
5
Hakijan osaamisen ja motivaation arviointi
REKRYTOINNIN AIKANA vaiheet 4-6 REKRYTOINNIN JÄLKEEN vaiheet 7-9
9
Tukeminen yhteiskuntaan integroitumisessa
7 8
Työyhteisöön integroituminen
Uuden työntekijän tukeminen asettautumisprosessissa
6
Suomen ja alueen esittely hakijalle
Lisätiedot avautuvat qr-koodista.
Kansainväliseen rekrytointiin löytyy apua eri vaiheissa MISTÄ LÖYTÄÄ KANSAINVÄLISIÄ OSAAJIA? ENTÄ MISTÄ SAA APUA KIELIKYSYMYKSIIN TAI REKRYTOINNIN KÄYTÄNTÖIHIN? KANSAINVÄLISEEN REKRYTOINTIIN ON KESKI-SUOMESSA TARJOLLA MONIPUOLISTA TUKEA. KESKI-SUOMEN ELINVOIMAKESKUKSEN ERIKOISSUUNNITTELIJA TANELI MINKKINEN MUISTUTTAA, ETTEI KANSAINVÄLISEN REKRYTOINNIN HAASTEITA TARVITSE RATKAISTA YKSIN. Keski-Suomessa on tarjolla runsaasti palveluita kansainvälisen rekrytoinnin tueksi. Kolmen työllisyysalueen EURES-asiantuntijoilla on käytössään koko Euroopan kattava osaajapooli. Valtakunnalliset Work in Finland -palvelut tarjoavat puolestaan työnantajille valmennusta esimerkiksi monikulttuurisen työyhteisön johtamiseen. Palveluiden laaja kirjo voi kuitenkin hämmentää. Siksi Keski-Suomeen on laadittu kansainvälisen rekrytoinnin polku yhteistyössä työllisyysalueiden, oppilaitosten ja hankkeiden kanssa. – Työnantajille on tarjolla apua kansainvälisen rekrytoinnin jokaisessa vaiheessa: ennen rekrytointia, sen aika-
24
KAUPPAKAMARI
na ja rekrytoinnin jälkeen. Yritys löytää polulta avun joka vaiheeseen sekä suorat yhteystiedot oikeille asiantuntijoille, Minkkinen kertoo. Kansainvälistä osaamista on tarjolla myös läheltä – Emme ole missään nimessä hyödyntäneet vielä kaikkea potentiaalia, mitä täällä jo asuvat kansainväliset osaajat mahdollistavat. Meidänkin maakuntamme elinvoima syntyy jatkossa paljolti kansainvälisten asukkaiden ansiosta, Minkkinen toteaa. Keski-Suomessa asuu jo yli 16 000 ulkomailla syntynyttä asukasta. Kan-
sainvälisten osaajien löytämisessä yrityksiä auttavat muun muassa työllisyysalueet, oppilaitokset ja yksityiset henkilöstöalan yritykset. – Ei tosiaankaan tarvitse lähteä sisävesiä kauemmas kalaan. Tarvittaessa toki osaaja etsitään vaikka toiselta puolelta maailmaa. Suurin haaste on uskalluksen puute Minkkisen mukaan yrityksiä mietityttävät kansainvälisessä rekrytoinnissa useimmiten puutteellinen kielitaito ja vaikeaselkoiset oleskelulupakäytänteet. – Kielitaitovaatimuksissa on rutkasti kohtuullistamisen varaa. Kun ammatti-
KANSAINVÄLISET OSAAJAT
taito muutoin on kohdillaan, kannattaa kehittyvälle suomen kielen taidolle antaa mahdollisuus kasvaa työn ohessa. Keski-Suomessa on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi International House Jyväskylän työpaikoille jalkautuvasta suomen kielen valmennuksesta. Kansainvälisten rekrytointien hyödyt voivat näkyä yllättävilläkin tavoilla. Minkkinen nostaa esimerkiksi pienpanimon, joka palkkasi kiinalaisen tankinpesijän. Sen seurauksena alkoi oluen vienti Kiinaan. Toisaalla intialaislähtöinen leipuri-kondiittori on rikastuttanut työpaikkansa valikoimaa ja tuonut uusia näkökulmia tuotekehitykseen. – Kansainvälinen rekrytointi ja monimuotoinen työyhteisö eivät ole pelkkiä henkilöstöhallinnon asioita. Tässä on kyse koko yrityksen kasvusta. Business Finlandin tutkimuksen mukaan kansainvälisen rekrytoinnin tuoma myönteinen kaupallinen vaikutus oli vuositasolla keskimäärin +1,68 miljoonaa euroa per vastannut yritys. – Business Finlandin tutkimuksen mukaan liikevaihto nousee yrityksissä jo ensimmäisen kansainvälisen osaajan palkkaamisen myötä; se lisää myös innovatiivisuutta ja kehittää organisaatiokulttuuria. Tanelin edellä antamat esimerkit osoittavat tutkimustulokset todeksi myös Keski-Suomessa. Viimeisimpien kauppakamarin osaajakyselyiden perusteella suhtautuminen kansainvälisiin osaajiin ja kielitarvevaatimuksiin on muuttunut alueella, mutta meillä on vielä tehtävää, jotta pääsemme siihen kasvuun, mikä meille voisi olla mahdollinen, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin palvelupäällikkö Pia Naukkarinen. Minkkinen kannustaa yrityksiä ottamaan ensimmäisen askeleen esimerkiksi osallistumalla Work in Finlandin valmennuksiin tai tarjoamalla harjoittelupaikan kansainväliselle opiskelijalle. – Ensimmäinen askel on vaikein, mutta tarpeellisin. Jokaisesta elinvoimakeskuksesta löytyy alueen kansainvälisen rekrytoinnin tunteva asiantuntija, joka auttaa sinut vauhtiin.
Kasvutahtoa ja käytännön apua kansainvälistymiseen Keski-Suomen kauppakamarin Kasvu- ja kansainvälistymisvaliokunnasta lähtenyt Kasvutahto-mentorointiohjelma on toteutettu neljä kertaa. Ohjelmaa on kehitetty joka kaudelle, mutta perusajatus on säilynyt: kasvuhaluisia yritysjohtajia sparrataan omissa kasvuhaaveissaan. Edellisellä kaudella Kasvutahto-ohjelma oli sarja maksuttomia kohtaamisia, joissa kasvuhaluiset yritysjohtajat ja yrittäjät sparrasivat toisiaan fasilitoidusti ja tukivat toisiaan kasvutavoitteiden saavuttamisessa. Tällä kaudella ohjelman toteutus vietiin yrityskohtaiseksi; yhdellä tapaamiskerralla on tutustuttu yhteen yritykseen, joka tuo kasvuhaasteensa muiden tutkittavaksi ja pöyhittäväksi. ”Avunsaanti tällaisilta henkilöiltä, jotka ovat läpikäyneet jo tämän polun, on erittäin arvokasta: näin kaikkea ei tarvitse kantapään kautta harjoitella. Ohjelma on antanut paljon enemmän kuin osasin toivoakaan”, kertoi osallistuja. ”Kasvutahto-mentorointiohjelma tuo näkyväksi sen, miten hienoja ja vahvoja ideoita sekä bisnesosaajia meiltä löytyy Keski-Suomesta ja kuinka pyyteettömästi ihmiset ovat valmiita auttamaan toisiaan ja muita yrityksiä eteenpäin. Oman yrityksen kipupisteiden esiin nostaminen muille ei ole yksinkertaista tai helppoa vaan se vaatii luottamusta ja rohkeutta; sitä samaa rohkeutta, jota haluamme vahvistaa, jotta saamme aitoa kasvua alueen yrityksiin”, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin palvelupäällikkö Pia Naukkarinen. Keski-Suomen kauppakamarin käytännön vienninedistämiseen kuuluu ulkomaankaupan asiakirjojen vahvistaminen. Kauppakamarit myöntävät yrityksille ulkomaankaupan asiakirjoja, kuten Euroopan unionin yleisiä alkuperätodistuksia, ATA carnet-tulliasiakirjoja, kauppalaskujen vahvistuksia sekä Force Majeure ja muita erityistodistuksia kaupan osapuolten ja vientimaan viranomaisten vaatimuksiin. Kauppakamarin asema asiakirjojen vahvistajana on tunnustettu maailmanlaajuisesti. Keski-Suomen yritysten tavaravienti kasvoi Tullin ennakkotilastojen mukaan 13,2 prosenttia tammi-helmikuussa viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tämä on näkynyt vipinänä myös Keski-Suomen kauppakamarin vientiasiakirjapalveluissa. Palautekyselystä Keski-Suomen kauppakamari sai jälleen erinomaiset tulokset: palautteiden keskiarvo on 4,8 (asteikolla 1–5) asioinnista Keski-Suomen kauppakamarin kanssa. ”Kiitos hyvästä palvelusta. Aina kysyessä saan hyvän ja selkeän vastauksen” ”Keski-Suomen kauppakamari on erittäin nopea ja tehokas sekä sieltä saa aina apuja tarvittaessa”, kertovat asiakkaat.
25
KAUPPAKAMARI
KAUPPAKAMARIN RAKENNA YRITYKSELLESI TOIMIVA MYYNTISTRATEGIA! HYVÄKSYTTY MYYNTIJOHTAJA HMJ®-KURSSI 18.2.-29.4.2027 JYVÄSKYLÄ/ETÄYHTEYDELLÄ
VERO- JA TILINPÄÄTÖSPÄIVÄ
24.11.
Hotelli Verso / etäyhteydellä
Nelipäiväinen koulutus auttaa yrityksiä kasvamaan rakentamalla tai päivittämällä yrityksen omaa myyntistrategiaa kouluttajien opastuksella.
KESKI-SUOMEN JOHTAJAVERKOSTO
KONTAKTEJA YLI TOIMIALARAJOJEN JA UUSINTA TIETOA ASIANTUNTIJOILTA!
Ke 25.11. klo 14-17 TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI Katso tulevat tapaamiset ja liity mukaan johtajien vertaisfoorumiin. Tutustumaan voit tulla maksutta!
HHJ-PUHEENJOHTAJAKURSSI JYVÄSKYLÄSSÄ 3.–4.12.
KOULUTUKSET JA TILAISUUDET
Johtaminen & esihenkilötyö
Maksuttomat tilaisuudet 9.-13.11. TekijäKS-viikko
17.11. Yhtenäinen johtoryhmä
11.11. Yrittäjät ja kaupunki Samassa veneessä
25.11. Keski-Suomen johtajaverkosto - Tulevaisuuden ennakointi
11.11. Arctic Performance
19.2.2027 Keski-Suomen johtajaverkosto - Teema päätetään 25.11. tapaamisella
Talous ja verotus 24.11. Kauppakamarin Vero- ja tilinpäätöspäivä 1.12. Talouden johtaminen muutostilanteissa
Myynti ja markkinointi 18.2.-29.4.2027 Hyväksytty Myyntijohtaja HMJ® -kurssi
Kansainvälistyminen 25.2.2027 Vientikaupan ajankohtaispäivä
Digi 19.11. Parempia päätöksiä datalla – Power BI ja tekoäly käytännössä 20.11. Tekoäly tulee – näe työsi uudessa valossa
19.11. Yrityskaupan M&A 360° 2.12. Kauppakamarin Aamukahvit: Tiedätkö mistä maksat IT-palveluissa? 10.12. Keski-Suomen kauppakamarin syyskokous 2026
Hallitustyö 3.-4.12. HHJ-puheenjohtajakurssi Keväällä 2027 Jyväskylässä järjestetään kaksi HHJ-kurssia. • maalis-huhtikuu 2027 • touko-kesäkuu 2027 Ilmoita kiinnostuksesi kevään kurssista tuula.rahikainen@kskauppakamari.fi, niin saat tiedon kurssiajoista heti niiden varmistuttua.
Vastuullisuus 20.11. YmpyräKS-etäaamukahvit: vastuullisuus on myös hyvää bisnestä
Lisätiedot koulutuksista ja tapahtumista osoitteessa www.kskauppakamari.fi/ koulutukset
AJANKOHTAISTA
Jyväskylän joulutori avautuu Kirkkopuiston Paraatiaukiolle 11.-20. joulukuuta JYVÄSKYLÄN KIRKKOPUISTON PARAATIAUKIOLLA JÄRJESTETÄÄN 11.–20.12.2026 ENSIMMÄISTÄ KERTAA ODOTETTU JOULUTORI, JOKA TUO JOULUN TUNNELMAA, PAIKALLISIA TUOTTEITA, ELÄMYKSIÄ JA OHJELMAA KESKELLE KAUPUNKIA. JOULUTORIN TAVOITTEENA ON VAHVISTAA JYVÄSKYLÄN KESKUSTAN VETOVOIMAA, LISÄTÄ MATKAILUA SEKÄ TUODA ILOA JA HYVINVOINTIA ALUEEN ASUKKAILLE JA VIERAILIJOILLE. Joulutori syntyi vastauksena sekä alueellisiin strategisiin tavoitteisiin että yritysten ja asukkaiden pitkään esittämiin toiveisiin. Keski-Suomen matkailustrategian tavoitteena on kasvattaa maakunnan välitön matkailutulo 500 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä, ja tapahtumat on tunnistettu yhdeksi keskeiseksi kasvun mahdollistajaksi. Myös Jyväskylän kaupungin strategiassa korostuvat vetovoima, elinvoima, tapahtumat sekä hyvinvoinnin edistäminen. Keski-Suomen yritykset ovat puolestaan viestineet pitkään tarpeesta lisätä tapahtumia, jotka houkuttelevat kävijöitä ja vahvistavat alueen elinvoimaa. ”Kun pohdimme, mitä konkreettista näiden tavoitteiden eteen voisi tehdä, nousi esiin joulutori. Monissa kaupungeissa joulutoreista on tullut merkittäviä vetovoimatekijöitä, ja myös jyväskyläläiset ovat toivoneet omaa joulutoria jo pitkään. Joulutori on investointi Jyväskylän ja koko Keski-Suomen elinvoimaan. Se vahvistaa matkailua, luo positiivista kaupunkikuvaa, tuo iloa perheille ja asukkaille sekä tukee alueen yrityksiä”, sanoo Jyväskylän joulutoria vetävä Keski-Suomen kauppakamarin viestintäpäällikkö Viivi Sakkara. Tapahtuman toteutuksesta vastaa Jyväskylän keskustan kehittämisyhdistys Jyväskylän sydämessä ry. ”Olemme yhdistyksessä erittäin iloisia, että pääsemme toteuttamaan tapahtuman, jota jyväskyläläiset ovat pitkään toivoneet. Joulutori tuo kaivattua elävyyttä keskustaan myös talvikaudella ja tarjoaa mahdollisuuden nauttia yhteisöllisestä tunnelmasta keskellä kaupunkia”, iloitsee Jyväskylän sydämessä ry:n toiminnanjohtaja Anna Kyntäjä.
Kirkkopuistoon rakentuu monipuolinen kattaus paikallisia makuja, käsitöitä ja joulun tunnelmaa Joulutorin sydämen muodostavat 19 mukaan valittua yritystä ja toimijaa, joiden myyntikojuista löytyy monipuolisesti joulun makuja, käsitöitä, kynttilöitä, sisustustuotteita ja lahjaideoita. Joulutorin tarjonnasta vastaavat Alpakkapuoti / Don Witka -oliiviöljyt, Elonen Oy Leipomo, JyväsCHOCO, JyväsJäätelö, Kalevantuli, Keramiikkastudio a, Keski-Suomen Yrittäjänaiset, LUMIYAMA candles, Niittyahon tila, Ompelimo Mirage, Jyväskylän Mehuasema / Valeja, Pahkataide, Pieni herkkupuoti, Rautakärpänen, Söötti, Takomo Alkutuli, Tmi Tuula Häyhänen, Toivolan Vanhan Pihan kulttuuri ry ja Huopaliike Lahtinen. Joulutori syntyy vahvan alueellisen yhteistyön tuloksena Joulutori ei olisi mahdollinen ilman yhteistä tahtotilaa ja yhteistyökumppaneiden tukea. Joulutorin mahdollistavat Jyväskylän kaupunki, LähiTapiola Keski-Suomi, OP Keski-Suomi, Jyväs-Parkki, Central Finland Mobility Foundation (Cefmof), Keskisuomalainen, Osuuskauppa Keskimaa, Keski-Suomen kauppakamari, Keski-Suomen liitto, Visit Jyväskylä Region, Keski-Suomen Yrittäjät ja Jyväskylän sydämessä. ”Olen erityisen ilahtunut siitä, miten laajasti alueen toimijat ovat lähteneet mukaan rakentamaan joulutoria. Yhteistyö osoittaa, että Keski-Suomessa on vahva sitoutuminen alueen vetovoiman, hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämiseen konkreettisilla teoilla, ja joulutori on siitä hieno
esimerkki. Haluan esittää lämpimät kiitokset kaikille kumppaneille, jotka ovat lähteneet mahdollistamaan tätä merkittävää elinvoimatekoa”, sanoo Sakkara. ”Jyväskylän kaupunki lähti mielellään mukaan toteuttamaan joulutoria, sillä se täydentää upeasti kaupungin joulutarjontaa. Asukkaamme ovat joulutoria toivoneet jo vuosia ja onkin hienoa, että Keski-Suomen kauppakamari yhdistää tänä vuonna eri toimijat ja haaveesta tulee totta”, sanoo Jyväskylän kaupungin viestintäjohtaja Emmi Hyvönen. LähiTapiola Keski-Suomelta 20 000 euron lahjoitus joulutorin vetonaulan toteuttamiseen Joulutorin merkittävin yksittäinen mahdollistaja on LähiTapiola Keski-Suomi, joka tukee tapahtumaa 20 000 euron lahjoituksella. Lahjoituksen ansiosta joulutorille voidaan toteuttaa karuselli, joka lisää tapahtuman elämyksellisyyttä, viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta. ”Jyväskylän joulutori on hyvä esimerkki paikallisten toimijoiden yhteistyöstä ja alueelle ehdottomasti kaivattu tapahtuma. Haluamme LähiTapiola Keski-Suomessa olla mukana edistämässä tällaisia hankkeita, jotka tukevat paikallisia yrityksiä ja tuovat ihmisille iloa. Siksi meille oli luontevaa lähteä mukaan mahdollistamaan joulutorin toteutuminen ja tuoda tapahtumaan koko perheelle helposti saavutettavaa elämyksellisyyttä”, LähiTapiola Keski-Suomen viestinnästä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Katri Liukkonen kertoo lahjoituksen taustoista. Lämpimästi tervetuloa Jyväskylän joulutorille 11.-20. joulukuuta!
ILMOITUSTAULU ILMOITUSTAULU
KIRJAVINKKI
Lyhyesti lukuina
110 mrd. €
PEKKA JÄRVINEN
Miten johtaa ihmistä – 102 ohjetta esihenkilölle Organisaatiopsykologi Pekka Järvisen teos Miten johtaa ihmistä – 102 ohjetta esihenkilölle (Alma Insights, 2025, 3. painos) esittää näkemyksiä ihmisten ja työyhteisöjen johtamisesta.
Kauppapaikkana Kiina – opas Työelämän ilmiöitä kuvaavat näkemykset pysäyttävät liiketoimintaan pohtimaan omaa toimintaa niinKiinassa esihenkilönä kuin osana työyhteisöä. Teemoissa käsitellään muun muassa Vuonna 2014 alkaneen ulkomaankirjeenvaihtajan toimen vastuuta, vuorovaikutusta, motivaatiota, käytösmalleja, kautta Kauppapaikkana Kiina -kirjan kirjoittaja Hannamiiongelmatilanteita ja kehittämistä. Käytännönläheiset na Tanninen on päässyt seuraamaan aitiopaikalta Kiinan esimerkit oivalluttavat ja antavat uusia näkökulmia tarmarkkinan kehittymistä. Myös suomalaisten yritysten mekastella työelämässä vastaantulevia tilanteita. nestystarinat ja haasteet ovat tulleet tutuksi talouteen keskittyvän toimittajan arjessa. Teos tarjoaa ajateltavaa niin uusille kuin kokeneillekin esihenkilöille, tiiminvetäjille ja johtajille. Se soveltuu Näiden kokemusten perusteella syntyi Kauppapaikkamyös johtamiskoulutuksiin sekä henkilöille, jotka pohna Kiina -kirja. Kiina on perinteisesti ollut länsimaiden yhtivat omaa soveltuvuutta esihenkilötyöhön. teistyökumppani massatuotannossa. Vanha Kiina-ilmiö on kuitenkin muuttanut muotoaan. Kiinan kehittyessä vauhPekka Järvinen on kouluttaja ja kirjailija. Taustaltaan dilla yhteistyömuodot monipuolistuvat ja liiketoimintatavat hän on organisaatiopsykologi, psykologian lisensiaatti uudistuvat. Maailmanpolitiikan vaikuttaessa yhä enemmän ja ryhmäpsykoanalyytikko. Hänellä on pitkä kokemus yritysten liiketoimintaympäristöön myös Kiinan markkina esihenkilöiden ja työyhteisöjen kouluttamisesta sekä politisoituu. organisaatioiden kehittämisestä erilaisissa muutos- ja konfliktitilanteissa. Kauppapaikkana Kiina avaa poikkeuksellisen monipuolisesti suomalaisten toimijoiden näkökulmasta modernin kiinalaisen liiketoimintaympäristön muutokset, kertoo perusasiat markkinaan vaikuttavien poliittisten päätösten taustalla ja rohkaisee liiketoimintaan Kiinassa markkinan haasteista huolimatta.
”
Kirja antaa lukijalle kattavat eväät parempien tilailiiketoiminnalOsallistumalla kauppakamarin listen päätösten tekemiseen Kiinan markkinalla. suuksiin pysyt kehityksen kärjessä,Se toimii myös hyvänä yleiskatsauksena kaikille Kiinan markkinasta vaihdat kokemuksia muiden ammattikiinnostuneille.
laisten kanssa ja löydät uusia yhteistyömahdollisuuksia. Usein arvokkaimmat oivallukset syntyvät keskusteluissa virallisen ohjelman ulkopuolella. - Tuula Rahikainen, koulutuspäällikkö, Keski-Suomen kauppakamari
Suomen tavara- ja palveluvienti tuo vuosittain noin 110 miljardia euroa. Tästä tavaraviennin osuus on 72 miljardia ja palveluviennin 38 miljardia euroa.
15,61 mrd. €
Yhdysvallat on Suomen suurin tavaraja palveluviennin kohdemaa. Viennin arvo Yhdysvaltoihin on yhteensä 15,61 miljardia euroa. Seuraavina tulevat Ruotsi 14,75 miljardilla ja Saksa 8,96 miljardilla eurolla.
19 600 €
Suomen vienti asukasta kohden oli 19 600 euroa vuonna 2024. Vertailussa Viro ylsi 21 800 euroon, Ruotsi 27 300 euroon ja Tanska 40 200 euroon asukasta kohden.
Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat
TERVETULOA
uudet jäsenet! Akimtrannel Cafe & Catering Kulkurin Kuu Oy CarVision Oy Coliman Oy / Outlet Putaanportti EL-Point Oy Grilli 21 Oy HP Nordic Oy Kiinteistönvälitys Helin Oy Kynsijärvi Live Mixing Nansen Labs Oy Noodi Partners Oy Palokan Putkipalvelu Oy Rauta Saukkonen Oy / K-Rauta Joutsa Rentsi vuokravälitys Oy LKV Rise technologies Oy Roivo Oy 2021 KAUPPAKAMARi Sosiaali-KUUKAUSI ja terveyspalvelut Tasku Oy Sweco Finland Oy KAUPPAKAMARI
1 29
HYVÄKSYTTY MYYNTIJOHTAJA HMJ
Suunnitelmallisuus tukee tuloksellista myynnin johtamista MITEN MYYNNIN JOHTAMISEEN SAA LISÄÄ VARMUUTTA JA TULOKSELLISUUTTA JATKUVASTI MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ? SECAPPIN KAUPALLINEN JOHTAJA MARKO PITKÄNEN LÄHTI HYVÄKSYTTY MYYNTIJOHTAJA HMJ-KURSSILLE KEHITTÄMÄÄN OSAAMISTAAN JA HAKEMAAN UUSIA NÄKÖKULMIA MYYNNIN JOHTAMISEEN. KURSSIN TÄRKEIMPIIN OPPEIHIN KUULUIVAT SUUNNITELMALLISUUDEN MERKITYS, STRATEGIOIDEN VIEMINEN KÄYTÄNTÖÖN SEKÄ VERTAISILTA OPPIMINEN. PITKÄSEN MUKAAN SUUNNITELMALLISUUS TUKEE TULOKSELLISTA MYYNNIN JOHTAMISTA JA AUTTAA PITÄMÄÄN SUUNNAN SELKEÄNÄ MYÖS ARJEN KESKELLÄ.
Secappin kaupallinen johtaja Marko Pitkänen korostaa suunnitelmallisuuden merkitystä myynnin johtamisessa. HMJ-kurssi vahvisti uskoa siihen, että selkeä suunta tukee tuloksellista tekemistä.
Mikä sinut sai ilmoittautumaan Hyväksytty myyntijohtaja HMJ-kurssille? ”Halusin kehittää ja kerrata jo olemassa olevaa osaamistani sekä saada uusia näkökulmia omaan tekemiseen. Itselleni oli tärkeää myös päästä verkostoitumaan muiden myynnin ja liiketoiminnan parissa työskentelevien kanssa ja vaihtamaan ajatuksia käytännön kokemuksista.”
Mitä hyötyä kurssista oli sinulle ja yrityksellenne? ”Kurssi antoi itselleni mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan omaa tekemistä, kerrata jo opittuja asioita ja saada uusia näkökulmia myynnin johtamiseen. Samalla kurssi toi hyvin esille kauppakamarin tärkeän työn jäsenyritysten johdon osaamisen kehittäjänä erityisesti myynnin ja markkinoinnin osa-alueilla. Tällainen jatkuMYYNTI- JA va osaamisen kehittäminen MARKKINOINTItukee myös omaa työtäni ja STRATEGIA OVAT ENNEN sitä kautta Secappin kauKAIKKEA PÄIVITTÄISIÄ pallista tekemistä.”
Tärkeimmät opit HMJ-kurssilta? ”Yksi tärkeimmistä opeista oli suunnitelmallisuuden merkitys TYÖKALUJA, JOTKA sekä se, kuinka pitkälOHJAAVAT TEKEMISTÄ. Kenelle suosittelisit le pääsee, kun uskoo HMJ-kurssia? omaan suunnitelmaansa ja tekemi”Suosittelisin kurssia erityisesseensä. ti henkilöille, jotka ovat siirtymässä Kurssi vahvisti myös ajatusta siitä, myynnin johtotehtäviin tai toimivat jo että myynti- ja markkinointistrategia myynnin esihenkilö- tai johtotehtäon ennen kaikkea päivittäisiä työkaluja. vissä. Niiden pitää ohjata tekemistä käytänKurssi antaa hyvän kokonaiskuvan nössä ja auttaa pitämään suunta selmyynnin johtamisesta ja tarjoaa käykeänä myös arjen keskellä.” tännön työkaluja oman työn tueksi.
22
Itse näen, että siitä saa hyvän pohjan erityisesti silloin, kun haluaa kehittää omaa tekemistään suunnitelmallisemmaksi ja saada lisää varmuutta myynnin johtamiseen.”
RAKENNA YRITYKSELLESI TOIMIVA MYYNTISTRATEGIA HYVÄKSYTTY MYYNTIJOHTAJA HMJ®-KURSSILLA 18.2.-29.4.2027 VARAA PAIKKASI: KSKAUPPAKAMARI.FI /KOULUTUKSET
JURIDIIKKA
Laki kiristyi – kannattaako osakevaihto enää? KASVUYHTIÖN NETTOVARALLISUUS ON 250 000 EUROA. OMISTAJA PERUSTAA HOLDINGYHTIÖN JA VAIHTAA OSAKKEENSA SEN OSAKKEISIIN; HOLDINGYHTIÖN TASEESEEN ILMESTYYKIN 625 000 EURON ARVOISET OSAKKEET. HUOJENNETTU OSINKOPOTTI KASVAA 20 000 EUROSTA 50 000 EUROON VUODESSA, ELI 2,5-KERTAISEKSI. TÄLLAISIIN JÄRJESTELYIHIN LAINSÄÄTÄJÄ PUUTTUI VUODEN 2026 ALUSTA.
Osakevaihtoa käytetään konsernirakenteen luomiseen, kun liiketoiminnan riskejä halutaan eriyttää kertyneistä voittovaroista. Osakevaihdossa hankkiva yhtiö (emo) hankkii kohdeyhtiön (tytär) osakkeet niin, että sen omistamat osakkeet tuottavat enemmän kuin puolet kohdeyhtiön äänimäärästä, ja antaa osakkeenomistajille vastineeksi omia osakkeitaan. Juridisesti kyse on apporttiehtoisesta osakeannista. Vanha temppu: osinkopohjan paisuttaminen Tytäryhtiöosakkeet kasvattavat emoyhtiön taseen varoja ja osakkeen matemaattista arvoa, jonka perusteella osinkoverotus määräytyy. Erityissäännöksen puuttuessa tytäryhtiöosakkeiden hankintamenoksi on muodostunut niiden käypä arvo luovutushetkellä. Tämä on ollut osakevaihdon suurin houkutus: kevyesti verotettavan osinkopohjan kasvattaminen. Viranomaisten arvioiden mukaan valtaosan osakevaihdoista tavoitteena on ollut yhtiöstä nostettavan huojennetun osingon määrän kasvattaminen. Arvioiden mukaan vuonna 2023 noin 70 prosentissa tapauksista perustettiin uusi holdingyhtiö osakkeiden hankkimista varten, ja lähes kaikissa tapauksissa taustalla oli suppea omistuspiiri, jolloin osakkeiden tosiasiallinen omistus ei vaihtunut osakevaihdossa.
Mikä muuttui Elinkeinoverolain uutta säännöstä sovelletaan 1.1.2026 alkaen tehtyihin osakevaihtoihin. Jos hankkiva yhtiö ja luovuttaneet osakkeenomistajat ovat etuyhteydessä, hankintamenona pidetään osakevaihtoa edeltävää matemaattista arvoa. Sama periaate ulotettiin arvostamislakiin. Etuyhteys syntyy muun muassa silloin, kun sama henkilö omistaa sekä hankkivan että kohdeyhtiön ennen osakevaihtoa, kuten alun esimerkissä. Lainvalmistelussa todettiin suoraan, että lakimuutoksen tavoitteena on estää osakevaihtojärjestelyistä saatava osinkoverohyöty. Kannattaako osakevaihtoja enää tehdä Kyllä, useimmissa tapauksissa. Arvostusmuutos ei kumoa osakevaihdon muita hyötyjä. Osakkeita luovuttaneen ei tarvitse maksaa veroja toteutushetkellä, vaan luovutusvoiton verotus lykkääntyy, kunnes vaihdossa saadut osakkeet luovutetaan edelleen. Hankintameno ja omistusaika periytyvät alkuperäisistä osakkeista. Jos osakkeet ovat olleet luovuttajalla vähintään 10 vuotta, luovuttaja saa hyväkseen 40 prosentin hankintameno-olettaman. Riippumattomien osapuolten välillä toteutetuissa osakevaihdoissa kohdeyhtiön osakkeet voidaan yhä arvostaa käypään arvoon.
Lisäksi on hyvä muistaa konsernirakenteen muut hyödyt. Kotimaisen listaamattoman osakeyhtiön jakama osinko on verovapaata toiselle listaamattomalle osakeyhtiölle, ja kohdeyhtiöstä jaettava osinko kasvattaa emoyhtiön nettovarallisuutta. Emoyhtiötä onkin käytetty ”säästöpossuna”, josta voittovarat voidaan jakaa hallitusti osakkeenomistajille tai hyödyntää kasvuun. Kun kohdeyhtiön osakkeet ovat käyttöomaisuutta ja omistusosuus ja -aika täyttyvät, niiden luovutus eteenpäin voi olla kokonaan verovapaata. Lopuksi Vuoden 2026 lakimuutos ei kumonnut osakevaihdon hyötyjä, vaan madalsi niitä etuyhteysosakevaihdoissa. Riippumattomien osapuolten välillä tehdyissä osakevaihdoissa käyvän arvostuksen mahdollisuudet säilyvät ennallaan, ja lykkääntymisetu, hankintameno-olettama ja konsernirakenteen suoja pätevät jatkossakin kaikissa osakevaihdoissa, etuyhteydestä riippumatta. Kirjoittajat Mikko Tolvanen (asianajaja, osakas) ja Marianna Perosvuo (asianajaja) työskentelevät Asianajotoimisto Fennossa yritysjuridiikan tiimissä. Fennon asiakaskunta painottuu yrittäjäomisteisiin pk-yrityksiin, mutta kokemusta löytyy myös suurten yritysten juridisista toimeksiannoista. Lähteet: https://vm.fi/-/uusi-saantely-torjuu-osakevaihdon-vaarinkayttoa
KAUPPAKAMARI
31