LAPSEN OIKEUDET
Ekologiset juhlat
sivU 4
Koululaiset luontoon
sivU 6
sivU 8
NAANTALI • RAISIO • MASKU • MYNÄMÄKI • NOUSIAINEN • RUSKO • LÄNSI-TURKU
KAUPUNKIUUTISET www.kaupunkiuutiset.fi
NRO 14 • TORSTAI 23.4.2015
21. VSK
JUHLAT TULOSSA ASUT RAKESTA Kaikkea kaunista, koot 36 - 50 ÄIDILLE ONNEA LAHJAKORTILLA! Upeat Iltapuvut
HUOM! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY
KE 29.4.
Hyvä mustapuku -valikoima
NYT ON AIKA TILATA
Palveleva SUURMYYMÄLÄ
AINEISTOPÄIVÄ ON TO 23.4.
Ilmoittaja, muista Vappu- ja Äitienpäiväilmoitukset! MYYNTI:
Maria-Leena Kontio 045 111 6931 Mika Leinonen 040 706 2132
NYT TALVIALENNUKSET - SOITA HETI!
Seija Minkkinen 045 111 6932 Maritta Palmula-Kuloila 045 139 2151
KYMPPI-KATTO Kattavaa palvelua
www.kymppi-katto.fi
Edustajasi: Niklas Linna p. 0400 214 288 Markku Koistinen p. 0400 670 397 Konttori p. (02) 435 8006
Yliopistonkatu 13 Turku - p. 233 7188
MSR-Autollesi.com
TAATTISTEN TILA
HUOLLOT, KORJAUKSET JA PESUT
Naantalin Merimaskussa
LEIKKAA HETI TALTEEN! VAIN TÄLLÄ LIPUKKEELLA
AUTO KESÄKUNTOON! Perusteellinen päälipesu sekä Magicone Vahaus
NYT hintaan 50€ (NORM. 69€)
VAIN PESUT NYT MYÖS LA- SU Sopimuksen mukaan! MSR- Yhtiöt Oy Raisiontie 738, 21200 Raisio Puh. 0400-917 564
AVOINNA: MA- PE 9-17
www.MSR-Autollesi.com
Taattisten Äitienpäivälounas 10.5. Kattaukset: klo 12.00 klo 14.30 Pöytävaraukset: puh. 050 487 6288 / Eija Riihilahti email:eija.riihilahti@taattistentila.fi | www.taattistentila.fi
Kevään kalareissuille! en en ja -nais Kalamieh hjavinkki! paras la
Katso kalankäsittelyvideo www.ricu.fi!
29,90
KELLU
49 €
ovh 65 €
®
(norm.22,00)
Suomustuspinta
Pyöreä kärki munuaisten kaapimiseen
- rauhoittava voide ärtyneelle silmänympärysiholle - lievittää tehokkaasti kutinaa, punoitusta ja turvotusta
19,50
VA!
Suojaan kääntyvä terä vatsan avaamiseen
Avène silmänympärysvoide
Avène-tuotteen ostajalle matkakokoinen lähdevesispray kaupan päälle! Tarjous voimassa huhtikuun loppuun.
Saatavana: Hyvin varustetuissa tavarataloissa ja marketeissa sekä kalastusalan erikoisliikkeissä.
Suomalainen laatutuote • www.ricu.fi
Katso muut tarjouksemme www.tasalanapteekki.fi Itäharjun Prisma Kalevantie 41, Turku Puh. 02-237 0781 ark. 10 - 18, la 10 - 15 www.kelloliikelindholm.fi
2
KAUPUNKIUUTISET
23.4.2015
pääkirjoitus
kuntapäättäjän kulma
Masku uuteen nousuun
Osaaminen tuo töitä Viime viikolla Turun telakalta kuului hyvää, kun toimitusjohtaja Jan Meyer kertoi päätöksestä ostaa loputkin Meyer Turku Oy:n osakkeet Suomen valtiolta. Meyer haluaa jatkossa kokonaan hallita telakkaa, koska näkee sen tulevaisuuden pitkällä tähtäimellä hyvänä. Uutinen on erinomainen, ja hyvältä tulevaisuus näyttääkin pitkästä aikaa, sillä uusia laivatilauksia on tullut nopeaan tahtiin. Viimeksi huhtikuun alussa Meyer allekirjoitti strategisen yhteistyösopimuksen maailman suurimman risteilyvarustamon Carnival Corporationin kanssa kahden risteilijän rakentamisesta Turussa ja kahden Meyerin Papenburgin telakalla Saksassa. Varustamo julkisti myös uudisrakennusohjelmansa, jonka mukaisesti yhtiö lisää laivastoonsa yhdeksän uuden sukupolven risteilyalusta aikavälillä 2019–2022. Myös rahtilaivoilla on kysyntää. Raisiolaislähtöinen
meriteollisuuteen erikoistunut suunnittelutoimisto Deltamarin Oy tiedotti viime viikolla kahden uuden laivan suunnittelusopimuksesta Kiinaan. Sopimus tuo kolme miljoonaa euroa ja töitä kymmeneksi kuukaudeksi. Itsepurkavat rahtialukset rakennetaan kiinalaisella Hantongin telakalla, mutta laivat ovat Deltamarinin suunnittelemaa laivatyyppiä, B.Deltairtolastialuksia, joita on tilauskirjassa eri kokoluokissa kaikkiaan 121. Aiemmin niitä on jo toimitettu 40 kuudelta eri kiinalaistelakalta. Yhteistä molemmille meriteollisuusalan yhtiöille on teknisesti edistyksellinen osaaminen. Sekä Meyerin että Deltamarinin kehittämät laivat ovat erittäin energiatehokkaita, mikä on sekä risteilymatkustajien että rahdin kuljettamisessa merkittävä kilpailutekijä. Molemmat yhtiöt ovat myös ulkomaisessa omistuksessa, Meyer saksalaisessa ja Deltamarin kiinalaisessa. Se ei kuitenkaan ole vienyt työpaikko-
Anne kortela vs. päätoimittaja
ja Suomesta, vaan tuonut tänne töitä. Lisäksi näiden yritysten vetoapu työllistää myös kymmenittäin paikallisia alihankkijoita. Suomalaisten yritysten kilpailukyky oli aiheellisesti yksi vaalien isoista teemoista. Ei pidä kuitenkaan ajatella liian yksipuolisesti, mitä se tarkoittaa, vaan eri toimialoilla ja eri yritysten kohdalla ratkaisut voivat poiketa toisistaan. Kilpailukyvyn parantamiseksi voidaan tarvita myös ulkomaista pääomaa ja sen tuomia kumppaneita. Tekninen osaaminen on aitoa suomalaista, ja sitä on pidettävä yllä jatkuvasti, vaikka koulutuksen kehittäminen jäi vaaliteemoissa valitettavan vähälle huomiolle.
mielipide
Vaihtoehtoja kärsimykselle MIELIPIDE. Pääsiäinen juhlistaa kevättä ja ylösnousemusta. Valo voittaa pimeyden, elämä kuoleman – ja lampaanpaistien kysyntä kotimaisen tarjonnan. Karitsan ja kananmunien kulutus on huipussaan. Kotimaan eläintuotanto ei riitä kattamaan juhlapöytien lihantarvetta. Lihatiedotuksen mukaan lammasta tuodaan Pohjolaan Uudesta-Seelannista asti, ja tämä saarivaltio maapallon toisella puolella tuottaa noin 2/3 suomalaisten lammaspaisteista. Eniten suomalaiset popsivat alle vuoden ikäistä lammasta, noin 1,5 miljoonaa kiloa vuonna 2013.
miljoonaa suomalaista kulutti vuonna 2014 yli 67 miljoonaa kiloa kananmunia, joista 62 % on peräisin häkkikanaloista, joista osa on EU:n kieltämiä eläintehtaita. Numeroiden takana on kuoleman koneisto, jonka rahalla ruokkiminen tuntuu erityisen groteskilta kevään juhlan aikaan. Nyky-Suomen munijakanat eivät kuopsuttele perinnemaisemassa. Tipuja käsitellään syntymän jälkeen liukuhihnalla, joka vie poikatiput ja huonokuntoiset – eli noin puolet syntyneistä – heti silppuriin tai kaasutukseen. Tyypillisessä suomalaisessa häkkikanalassa munia tehotuottaa vähintään 10 000 kanaa.
Pääsiäismunat ovat kasvun ja hedelmällisyyden vertauskuva. Kauppojen munavarastot ehtyivät tänä vuonna nopeasti. Maataloustilastoissa 5,4
Ortodoksista paastoa viettävät eivät syö eläinperäisiä tuotteita 40 päivänä ennen pääsiäistä. Keho ja mieli puhdistetaan kuolemasta. Evankelis-luterilaisessa
kirkossa paastolle on luotu höllempi määritelmä. Keskeistä on miettiä, mistä voi luopua ja olla silti onnellinen. Onko tyhjien kuorien värittäminen ja aikanaan roskiin heittäminen meille välttämätön huvi? Tarvitsemmeko laivalasteittain lammasta löytääksemme pääsiäisen ilon? Minkä arvon annamme tuntevalle eläimelle? Lampaanlihalle ja kananmunille on vaihtoehtoja. Pöytään voi kantaa linssipaistia. Ostoskoriin voi ladata vaikka Pandan suklaatipuja ja samalla tukea kotimaista tuotantoa. Kuoleman kuluttamisesta luopuminen ei merkitse luopumista toivosta ja elämästä, pääsiäisen sanomasta Sara Luotonen
Naantalin kaupungin varavaltuutettu
Tätä kirjoitettaessa eduskuntavaaliehdokkaat ovat vielä toreilla ja kauppakeskuksissa jakamassa karkkia, kahvia ja vaalilupauksia. Jos edes osa vaalilupauksista toteutuu, tulevat maamme asiat kuntoon seuraavan neljän vuoden aikana. Tätä lukiessasi eduskuntavaalien tulos on selvillä, onnittelut eduskuntaan valituille! Uusi eduskunta kokoontuu huhtikuun loppupuolella, mutta sitä ennen ovat hallitusneuvottelut käynnistyneet. Tässä on ensimmäinen vaalilupausten lunastamisen paikka. Kuntapäättäjänä ja kansalaisena toivon uudelta hallitukselta selkeitä ja tehokkaita toimia Suomen talouden vahvistamiseksi ja työllisyystilanteen parantamiseksi.
nä kunnallisverosta ja valtion maksamasta rahasta ns. valtionosuuksista. Valtionosuuksilla tasataan kuntien välisiä eroja, jotka johtuvat muun muassa väestön ikärakenteesta ja veronmaksukyvystä. Osana valtion leikkaustoimia valtionosuudet kunnille ovat vähentyneet, ja näin paineet kunnan veroprosentin nostoon ovat lisääntyneet. Maskun kunta on viime vuosina joutunut nostamaan veroprosenttiaan rajusti, vuonna 2009 se nousi 16,50 ja vuonna 2015 20,75 prosenttiin. Silti viime vuoden tilinpäätös on tappiollinen. Tänä vuonna päästään plussalle veroprosentin noston, yhtiöittämisen ja parantuneen yritystonttien myynnin ansiosta.
Kunnat tuottavat asukkailleen peruspalvelut, kuten esimerkiksi päivähoidon, koulutuksen, terveys- ja sairaanhoidon, vammaispalvelut, vanhustenhuollon ja tekniset palvelut. Rahaa näihin kunta saa lähin-
Valtatie 8 parantaminen moottoritieksi välillä Raisio-Nousiainen on saanut liikkeelle Maskun Rivieran yritysalueen rakentamisen. Alku on ollut kirjaimellisesti kivinen, alkaen moottorien rakentamisen vii-
Mauri Halme Maskun kunnanhallituksen pj.
västymisestä, mutta sitkeällä työllä on päästy hyvään vauhtiin. Alueelta on myyty ja varattu useita yritystontteja ja kunnallistekniikan rakentaminen alueelle on myös käynnissä. Alueen veturiksi kaavaillun kaupallisen keskuksen osalta neuvottelut ovat vielä kesken, mutta ratkaisuun pyritään lähiaikoina. Riviera yritysalue on tärkeä hanke niin Maskun kunnalle kuin lähiseudulle, onhan sinne suunniteltu tulevan jopa satoja uusia työpaikkoja. Alueen rakentaminen työllistää myös lähialueen urakoitsijoita. Työnteolla ja vain sillä saamme Suomen uuteen nousuun!
mielipide
Ihmiselämä byrokratian syövereissä MIELIPIDE. Olin kampanjoimassa Turun kävelykadulla, kun eteeni käveli mies kysyen, oliko minulla aikaa keskustella kanssaan. "Totta kai", vastasin. Samalla hetkellä vierestä kuulimme, että kohta oli vuoroni astua lavalle puhumaan. "Ei sinulla varmaankaan ole aikaa", hän jatkoi epävarmasti kuultuaan tämän. Tunsin, ettei kyseessä ollut tavanomaiset poliittiset kysymykset ehdokkaalle, vaan jotain muuta. Vakuutin, että ehdin kuunnella. Mies alkoi kertoa elämästään, joka oli muuttunut painajaiseksi. Vaimo ja työpaikka olivat menneet, asuntoaan hän ei ollut kyennyt enää maksamaan jonkin aikaa. Hän ei tiennyt, miten pitkään vielä saisi siellä asua. Häätö voisi tulla minä hetkenä hyvänsä. Miehelle oli diagnosoitu vakava masennus. Päivät kuluivat peiton alla maaten, piilossa elämältä. Yrityksistään huolimatta apua ei ollut
löytynyt. Sosiaalitoimi tarvitsi vuokrakuitteja, jotta voisivat auttaa maksussa. Kuitteja ei kuitenkaan ollut, koska rahaa ei ollut löytynyt vuokran maksuun. Masentuneelle taloudellisten sotkujen selvittäminen tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta. Mies kertoi huutaneensa yksin asunnossaan, jonka seurauksena oli päätynyt putkaan. Toivomuksena oli ollut hoitoa ja apua.
tin, miksi yhteiskuntamme ei kykene vastaamaan kun ihminen pyytää apua? Miksi vaadimme kuitteja ja lappuja ihmiseltä, jonka voimat eivät enää riitä elämiseen? Miksi avunhakijaa pyydetään siirtymään luukulta toiselle? Tämä on surullinen esimerkki siitä, miten byrokratia toimii ihmistä vastaan. Sitä paljon puhuttua joustavuutta kaivattaisiin myös ihmisten auttamisessa.
"Toivon, etten tee itselleni mitään peruuttamatonta" hän sanoi silmät kyynelissä. Olin hätääntynyt ja aloin kuumeisesti miettiä, miten voisin auttaa, kelle soittaa, heti? Minua pyydettiin lavalle. Annoin hänelle korissani olleen puuropussin ja halasin miestä: "Älä luovuta". Mies halasi takaisin, kiitti ja käveli pois.
Tiedän että moni kokee vastaavanlaista, on peloissaan, yksin ja avuton. Tämä on suomalaisten arkea, kullakin on oma tarinansa. Oli kyseessä väsynyt yksinhuoltaja, vanhus, alkoholisti, työtön, mielenterveysongelmista, tai mistä tahansa sairaudesta kärsivä - kuka tahansa. Apua tulisi saada juuri silloin kun sitä (vielä jaksaa) pyytää. Huomenna voi jo olla liian myöhäistä.
Jäi ontto olo ja syvä huoli. En tiennyt miten hänelle kävi, en tiennyt kuka hän edes oli. Mie-
Annina Ruottu
FT, Liedon kunnanvaltuutettu
Kaupunkiuutisten nettilehdessä tällä viikolla: Hali-Koira ilahdutti Birgittakodissa
www.kaupunkiuutiset.fi
Lasten musiikkijuhlat Naantalissa
Knit 'n' Tag valloittaa jälleen toukokuussa
Ajankohtainen! Paikallinen! Mielenkiintoinen!
KAUPUNKIUUTISET
23.4.2015
Varsinais-Suomeen neljä uutta kansanedustajaa – Maskun ääniharava oli Kike Elomaa
3
Raision Tasalan remontti edistyy 1.
VAALIT. Eduskuntavaalit olivat valtakunnassa odotetusti Keskustapuolueen juhlaa. Yli 30 000 ääntä saaneen puheenjohtajansa Juha Sipilän myötä Keskusta voitti maan ylivoimaisesti suurimman puolueen ja samalla hallitustunnustelijan paikan vakuuttavasti. Se sai 49 edustajapaikkaa, neljätoista enemmän kuin viime vaaleissa. Taisto kakkossijasta oli paljon tiukempaa, ja lopulta sen saavutti Perussuomalaiset 38 paikalla, vain yhden paikan erolla seitsemän paikkaa menettäneeseen pääministeripuolue Kokoomukseen. Voittaja oli myös Vihreät, joka sai viisi lisäpaikkaa ja yhteensä 15 edustajaa. Menettäjiin kuuluivat odotetusti hallituspuolueista myös SDP, joka sai 34 paikkaa ja me-
netti kahdeksan. Kristillisdemokraatit menetti yhden ja Vasemmistoliitto kaksi paikkaa. Varsinais-Suomessa vaalien tulos poikkesi valtakunnallisesta, sillä Kokoomus nousi suurimmaksi puolueeksi 21 prosentin kannatuksella, kun taas Perussuomalaiset jäi kakkoseksi 19,3 prosentilla ja Keskusta kolmanneksi 16,2 prosentilla. SDP:n osuus oli 15,6 prosenttia. Kaupunkiuutisten jakelualueella Kokoomus oli kuitenkin suurin puolue vain Naantalissa ja Turussa. Sen sijaan Perussuomalaiset sai eniten ääniä Raisiossa, Maskussa, Ruskolla ja Nousiaisissa. Keskusta ylsi voittoon vain Mynämäellä. Vihreät kasvatti kannatustaan VarsinaisSuomessa 8,7 prosenttiin, mutta
Varsinais-Suomeen valitut kansanedustajat äänimäärien mukaisessa järjestyksessä (* merkityt uusia edustajia) Li Andersson*, VAS, Turku, 15 154 Petteri Orpo, KOK, Turku, 10 639 Annika Saarikko, KESK, Turku, 10 480 Stefan Wallin, RKP, Turku, 9 819 Kike Elomaa, PS, Masku, 9 549 Ilkka Kanerva, KOK, Turku, 9 168 Ville Niinistö, VIHR, Turku, 8 815
tulos riitti vain yhteen edustajapaikkaan. Vasemmiston kannatus nousi 10,3 prosenttiin koko maakunnan ääniharavan, Vasemmistonuorten puheenjohtajan Li Anderssonin, yli 15 000 äänen vetoavulla. Aivan hilkulle valitsemisesta jäivät naantalilainen Vilhelm Junnila, PS, ja turkulainen Mika Maaskola, SDP, joiden äänimäärä ylitti viimeisenä valitun Saara-Sofia Sirénin äänimäärän. Yli 3 000 ääneen ylsivät raisiolainen Janne Laulumaa, SDP, ja mynämäkeläinen Pekka Myllymäki, KESK. Yli tuhanteen ääneen pääsivät muun muassa naantalilainen Juha Haapakoski ja raisiolainen Jukka Rantala. Anne Kortela
Anne-Mari Virolainen, KOK, Lieto, 7 121 Ville Tavio*, PS, Turku, 6 839 Eeva-Johanna Eloranta, SDP, Turku, 6 704 Katja Taimela, SDP, Salo, 6 048 Esko Kiviranta, KESK, Sauvo, 5 944 Ilkka Kantola, SDP, Turku, 5 890 Maria Lohela, PS, Turku, 5 574 Annika Lapintie, VAS, Turku, 5 021 Olavi Ala-Nissilä*, KESK, Loimaa, 4 909 Saara-Sofia Sirén*, KOK, Turku, 4 621
Puolueiden paikkamäärät Varsinais-Suomessa puolue paikkoja muutos/kpl osuus % muutos %
KOK 4 0 21,0 -2,0
PS 3 0 19,3 +1,2
KESK 3 +1 16,2 +4,6
SDP 3 -1 15,6 -4,0
VAS VIHR 2 1 0 0 10,3 8,7 +0,6 +1,3 (lähde: Yle/tulospalvelu)
5.
10.
10.
Luottamus tulevaisuuteen vahva – Investointi Suomeen oli meille suuri strateginen askel, jota harkitsimme huolellisesti monelta kannalta. Sen mahdollisti kaupan hyvä koordinointi Suomen valtion kanssa, ja olen todella kiitollinen valtion tuesta. Toivon, että päätöksemme ostaa kaikki yhtiön osakkeet nähdään merkkinä siitä luottamuksesta, joka meillä
10.
4. 10.
10.
14.
10.
4.
RAVINTOLA 14.
14.
3.
13.
8.
Pankkitalon julkisivu etelään, talon kyljestä puretaan betonirakenteet.
PAIKALLISET. Raision Tasalan liikekeskuksen ilme muuttuu lähiaikoina toteutettavien julkisivu-uudistusten myötä Timo ja Hannele Vastamäen omistaman Kiinteistö-Varainhoitoyhtiöiden kahdessa liikerakennuksessa: Nordean talossa eli Säästötasalassa, sekä City Raisiossa eli pääasiassa S-Marketin käyttöön tulevassa kauppakiinteistössä. Kolmannen rakennuksen uusi ilme valmistuu kesän aikana.
– Uusia vuokrasopimuksia on tehty, ja vuokralaisneuvotteluita on edelleen käynnissä useita. Ravintolaoperaattorin kanssa pyritään tekemään sopimus vappuun mennessä, joten vielä sitä ei voi julkistaa. Alueella on muutakin ravintolatarjontaa, joten ne tukevat toisiaan ja luovat myös kysyntää, Timo Vastamäki sanoo. Rakennustöiden aloitus siirtyy lupateknisistä syistä vappuviikolle tai sitä seuraaval-
le viikolle. Rakennustyö alkaa betonirakenteiden purku-urakalla sekä julkisivuasennuksilla. Uudistunut alue, jossa on myös uusi tori Tasalanaukiolla, on pääosin valmis elokuun loppuun mennessä. Uusi S-Market avataan 15.10.2015. – Torista tulee todella viihtyisä ja valoisa. Uskon, että se houkuttelee ihmisiä, Vastamäki toteaa. Anne Kortela 9.
2.
1.
8.
13. 13.
8.
KOTIPIZZA
6. 13.
8.
8.
LIFE 13.
13.
8.
KIVELÄ 13.
13.
R-KIOSKI 13.
13.
COFFEE HOUSE FOOD INSTRUMENTARIUM 11. Naantalin Aurinkoinen 10.
14.
13.
12.
13.
13.
2. 13.
13.
S-Marketin julkisivu pohjoiseen Raisiontien puolelle.
kuvat Arkkitehtitoimisto JMH OY
poliisi
Murto ja rattijuoppo Maskussa MASKUSSA Opintiellä on viimeisen viikon aikana murtauduttu asumattomaan omakotitaloon. Talossa on kaikki lukitut tilat murrettu auki ja tavarat pengottu. Varastetusta omaisuudesta ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa.
Anne Kortela
Seppäläntiellä lauantai-aamupäivällä 18.4. poliisin pysäyttämä ajokortiton 37-vuotias mies puhalsi alkometriin 2,8 promillen lukeman. NAANTALISSA Velkuantiellä juoksi lauantaina 18.4. puo-
lenpäivän aikaan kaksi isohkoa koiraa vapaana, joista toinen hyökkäsi päin moottoripyöräilijää. Moottoripyöräilijä kaatui loukkaamatta kuitenkaan itseään, mutta moottoripyörä vaurioitui ajokelvottomaksi. Koirien omistajasta ei ole tietoa.
Vilenin markkinat Raisiossa siirtyvät Joudumme yhteistyökumppanien aikataulumuutoksista johtuen siirtämään Markkinat toiseen ajankohtaan. Seuraa ilmoitteluamme tapahtumasta Kaupunkiuutisista. Terveisin
MERITEOLLISUUS. Meyerin perhe, joka omistaa telakan Saksassa, osti yhdessä Suomen valtiota edustavan Suomen Teollisuussijoitus Oy:n kanssa Turun telakan STX Europe Oy:ltä syyskuussa 2014. Omistusosuudet jakautuivat 70/30 suhteessa. Kaupan ehdoissa oli Teollisuussijoituksen normaalin toimintatavan mukaisesti varattu Meyerille mahdollisuus ostaa valtion 30 prosentin osuus myöhemmin itselleen. Meyer on nyt päättänyt käyttää tämän mahdollisuuden ja siirtyä kokonaan Turun telakan omistajaksi.
10. 11.
Turun telakka kokonaan Meyerin omistukseen Meriteollisuuden näkymät vahvistuneet - myös alihankkijoille töitä.
6.
Seppo Honkanen / Lounaskahvila Vilen, Raisio
Taitoluisteluseura Skating Team Raisio esittää 26.4.2015 klo 15 ja klo 17 Raision Kerttulan jäähalli DNA 1:ssä
JÄÄSHOW
Seikkailijakala Nemo ja eksynyt meritähti Jan Meyer ja ministeri Jan Vapaavuori tiedotustilaisuudessa Turun telakan kaupasta 19.9.2014.
on Turun telakan pitkän tähtäimen menestykseen laivanrakennuksessa, Meyer Turun toimitusjohtaja Jan Meyer sanoo. Omistajamuutos toteutetaan kokonaisuudessaan lähiviikkojen aikana. Meyer Turku hakee suomalaisia alihankkijoita Meyer on kiinnostunut suomalaisen meriteollisuuden
hyödyntämisestä molemmilla telakoillaan, ja alan pk-yritykset pääsivät esittelemään toimintaansa Meyerin telakoiden edustajille 14. huhtikuuta Finpron järjestämässä tapahtumassa Turussa. Kutsu oli kohdistettu noin sadalle yritykselle, jotka edustavat Meyerin määrittelemiä todellisia tarpeita. Valitut yritykset ovat erikoistuneita metalli-, sähkölaite-, kokonaistoimitus- ja yleisö- sekä teknis-
ten tilojen, hyttikalusteiden ja varustelun sektoreihin. – Meillä on jo hyviä kokemuksia ja pitkät suhteet joihinkin suomalaisiin yhteistyökumppaneihin, mutta olemme aina avoimia uusille suomalaisille meriteollisuuden huippuosaajille, Meyer telakoiden osto- ja materiaalitoimintojen johtaja Ralf Sempf vakuutti. Kaupunkiuutiset
liput ovelta: aikuiset 10€, lapset 3-12 v. 5€ perhelippu: 2 aikuista + 2 lasta 20€
4
KAUPUNKIUUTISET
23.4.2015 Kuvat Ragip Önsoy
Maijamäen oppilaat kysyvät, päättäjät vastaavat: kysymysvuorossa Naantalin nuorisovaltuuston puheenjohtaja Sonja Heinonen. Etualalla Maijamäen koulun 9D-luokan oppilaita.
Maijamäen koulun 9D-luokan oppilaiden Amanda Niemen ja Hannu Valon vaikuttava valokuvateos Lapsuudelle arvo -näyttelyssä.
Naantalilaiset koululaiset ja päättäjät keskustelivat lapsen oikeuksista Maijamäen koulun ysiluokkalaiset aloittivat Lapsuudelle arvo -kampanjaan liittyvän kouluprojektin helmikuun lopulla. PAIKALLISET. Naantalin Maijamäen koulun 9D-luokan oppilaat sekä Naantalin nuorisovaltuuston edustajat esittivät kiperiä kysymyksiä paikallisille päättäjille 15. huhtikuuta Naantalin kaupungintalolla pidetyssä Lapsuuden arvo -keskustelutilaisuudessa. Paneelikeskustelu järjestettiin osana Pelastakaa Lapset ry:n Lapsuudelle arvo -kampanjaa, joka paitsi haastaa päättäjiä pohtimaan lapsuuden merkitystä kansainvälisesti ja kotimaassa, myös tuo lasten ja nuorten äänen kuuluville. Kampanja huipentui valokuvanäyttelyyn, jossa on esillä Maijamäen ysien ja Pelastakaa Lasten ohjelma-alueilla asuvien kenialaisten nuorten valokuvia ja tekstejä. – Näyttelyn toteutuksessa pääsi tutustumaan sellaisiin aiheisiin, joita ei nyt ehkä joka päivä miettisi. Lapsen oikeudet meillä ja maailmalla synnytti hyviä keskusteluja, parina projektin parissa työskennelleet 9D-luokkalaiset Amanda
Niemi ja Hannu Valo kertovat. – Olen muutenkin perehtynyt jonkun verran kehitysmaiden lasten tilanteeseen. Kansainväliset tasa-arvokysymykset kiinnostavat, joten meidän oli parini Mirelle Tuomolan kanssa helppo työskennellä teeman parissa, Meri Tamminen 9D:ltä toteaa. Päättäjät tentissä Päättäjäpaneeliin osallistuivat Tommy Björkskog (KD), Leena Haanpää (VIHR), Juha Haapakoski (KOK), Isabella Hautala (SDP), Vilhelm Junnila (PS), Samuli Santalahti (KESK) ja Kaisa Vallavuori (VAS) ja puheenjohtajana toimi valtuuston puheenjohtaja Mikko Rönnholm. Yhdeksäsluokkalaiset kysyivät päättäjiltä muun muassa sananvapauteen, matkailuun, lapsiperheiden palveluihin, liikuntamahdollisuuksiin sekä koulumaailman polttaviin aiheisiin, kiusaamiseen ja ruokaan liittyviä kysymyksiä.
Kehitysmaiden ja Suomen koulutuksessa esiintyviin eroihin toivottiin kavennusta varteenotettavin keinoin. – Luokanopettajien koulutukseen kotimaassa voisi sisältyä harjoittelu kehitysmaan koulussa. Sillä tavoin voimme viedä tietoa ja hyviä käytäntöjä mukanamme. Eriarvoisuuden paras ase on aina kirja ja koulutus, Samuli Santalahti sanoo. Koulutukseen liittyi myös 9D:n Amanda Niemen ja Amanda Eivolan esittämä pakkoruotsi – puolesta vai vastaan -kysymys. – Hyötyruotsi ei ole kenellekään ainakaan tällä puolella Suomea pahitteeksi, pakko-sanasta voitaisiin minun puolestani luopua, Björkskogin vastaus kuuluu. Oma-aloitteellisuutta nuoriso Äänensä kuuluville toivat myös Sonja Heinonen ja Onni Larri Naantalin nuorisovaltuustosta. Heinosen esittämään kysy-
Mirelle Tuomola ja Meri Tamminen kertovat Lapsuudelle arvo -valokuvateoksestaan.
mykseen nuorten poliittisista vaikutusmahdollisuuksista monella päättäjällä oli samankaltainen vastaus ”ottakaa yhteyttä rohkeasti päättäjiin”. – Nuoret voivat keskenään sopia vuorot, kuka milloinkin osallistuu kaupunginvaltuuston kokouksiin, Kaisa Vallavuori esittää. – Aloitekanavan kautta voi tehdä aloitteita. Nuorisovaltuusto on tärkeä, mutta vielä näkymätön elin, Leena Haanpää heittää aktiivisuuspallon nuorille. – Kannattaa olla yhteydessä myös toisiin nuoriin, jotka ovat mukana lautakuntien kokouksissa, kuten näihin nuorisovaltuuston jäseniin, Isabella Hautala vinkkaa. Tommy Björkskog ja Vilhelm Junnila muistuttivat nuoria päättäjien blogeista sekä Facebook-sivuista, joiden kautta voi tutustua heidän tavoitteisiinsa. Lisäksi Facebook-ryhmät, kuten Naantalilaiset ja Naantalin Foorumi ovat kaikille avoimia keskusteluympäristöjä.
Pakolaisten määrä puntarissa Onni Larria puolestaan kiinnosti, miksi Naantalissa pakolaiskiintiöksi on asetettu viisi henkilöä per vuosi. Tällä hetkellä Naantalissa asuu noin 20 pakolaista. Santalahden, Hautalan, Björkskogin, Haanpään ja Vallavuoren mukaan Naantaliin mahtuisi pakolaisia lisääkin. – Käsittääkseni pakolaisten perheen yhdistämisen kautta määrä voi kasvaa todellisuu-
dessa isommaksikin. Kiintiön tarkoituksena on varmistaa, että meillä on resursseja huomioida heidän erityistarpeitaan, Jukka Haapakoski kommentoi. – Huomionarvoista on, että vain noin 30 suomalaista kuntaa ottaa pakolaisia. Nähdäkseni Naantali ottaa kokoonsa nähden sen verran pakolaisia vastaan kuin sen on mahdollista hoitaa, Junnila jatkaa. Katariina Mäkinen-Önsoy
Pelastakaa Lapset ry on toteuttanut paikallisyhdistystensä avulla globaalikasvatusta kuudella Suomen paikkakunnalla kevään 2015 eduskuntavaalien alla. Naantalin lisäksi kampanjassa on mukana Kemijärvi, Helsinki, Liperi, Joutseno ja Imatra. Maijamäen koulun 9D-luokka on pohtinut Lapsuudelle arvo -kampanjaan liittyvässä kouluprojektissa lapsen oikeuksia, eriarvoisuutta ja sitä, miten oikeudet heidän omassa ympäristössään toteutuvat. Lapsuudelle arvo -näyttely palaa mahdollisesti Naantalin kaupungintalolle kesäkuussa. Tällä hetkellä näyttelytaulut ovat Maijamäen koululla.
Maijamäen oppilaat kysyvät, päättäjät vastaavat: päättäjäpaneeliin osallistuivat Juha Haapakoski (KOK), Isabella Hautala (SDP), Vilhelm Junnila (PS), Samuli Santalahti (KESK), Kaisa Vallavuori (VAS), Leena Haanpää (VIHR) ja Tommy Björkskog (KD). Puheenjohtajana toimi valtuuston puheenjohtaja Mikko Rönnholm.
23.4.2015
KAUPUNKIUUTISET
JUHLAT & RUOKA
5
Maalaistunnelmaa vanhassa tallissa Mynämäellä kuvat Anne Kortela
dentävät tunnelmaa, ja paikan juhlakäyttöä edesauttaa hyvä sijainti lähellä Mynämäen keskustaa ja kasitietä.
suuksia jätettiin paikoilleen. Sellainen on esimerkiksi lehmien kivinen heinäpöytä isossa salissa sekä sen viereiset lattiaan muuratut vesiastiat. Heinäpöytä voi juhlissa toimia päivänsankarin tai soittajan korokkeena, ja vesiastiat täytetään usein kukilla. – Jos olisimme tienneet, kuinka työläs remontti on, emme varmaan olisi aloittaneet, eikä tarkoitus ollut alun perin tehdä vuokrattavaa juhlapaikkaa. Ennen remontointia pidimme siellä juhlat ystävillemme, ja sen jälkeen yksi toisensa jälkeen kysyi tallia omiin juhliinsa, ja siitä se alkoi. Ihmiset ehkä kaipaavat nyt tämän tyylistä paikkaa: kaiken ei tarvitse olla hienoa, vaan haetaan tunnelmaa, Pauliina Kallunen miettii.
Tilan omistajat Pauliina ja Juha Kallunen tekivät raskasta talliremonttia useamman vuoden paljolti käsityönä omien töidensä ohella. Suuri urakka oli seinien ja lattian paikkaus sekä tallin ylisten tyhjentäminen vanhoista heinistä. Navetan historiasta kertovia erikoi-
Sonnitalli on parhaimmillaan 60–80 hengen juhlissa, enimmillään se vetää 130 juhlijaa. Isossa salissa istutaan pitkien pöytien ääressä, ja viereiseen huoneeseen voi järjestää tarjoilut sekä pienemmissä tilaisuuksissa tanssilattian. Talli on vain kesäkäytössä, huhtikuun alusta
Sonnitallin jykevät kalusteet ovat käsin tehtyjä ja rautaosat on takonut seppä. Seinien paksuuden näkee hyvin ikkunasyvennyksistä
JUHLAT. Mynämäen Raimelan kylässä Yläneentien varrella Hemmilän tilan jykevä talli on käynyt läpi täyden remontin ja on nyt valmis vastaanottamaan vieraita Sonnitalli-nimisenä juhlapaikkana. Muhkeat kivipaadet seinissä on tuettu ja kalkittu huolella, ja vuosisatainen tunnelma on viehättänyt tallia omiin tilaisuuksiinsa vuokranneita. Rauhallinen maaseudun ilmapiiri sekä vieressä kapeana kiemurteleva Mynäjoki täy-
syyskuulle, sillä varsinaista lämpöeristystä ei ole. – Haluamme toimia ihmisläheisesti, ja kaikesta voi sopia. Tallin voi vuokrata vain tilana tai tilata myös tarjoilut. Vieressä on catering-toimintaan sopiva keittiö, Pauliina Kallunen kertoo. Tilan historia ulottuu ainakin 1600-luvulle, jolloin se toimi kappalaispappilana ja siinä asui pastori Henrik. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1885. – Turun yliopiston historiantutkija on löytänyt Raimelan kylähistoriasta mielenkiintoisen vivahteen. Kylässä kaksi veljestä on tappanut papin ja joutunut kirkonkiroukseen. Siitä ei ole tietoa, missä tappo tapahtui, mutta veljekset anoivat ja saivat armahduksen kirouksesta, vaikka heidät todennäköisesti teloitettiin. Seurakunta myi tilan 1950-luvulla Pärkön perheelle, ja se toimi vuosikymmeniä mansikkatilana. Me ostimme sen vuonna 2001, Juha Kallunen kertoo.
Pauliina ja Juha Kallusen idylliseen Sonnitalliin kuuluu leppoisa pihapiiri, joka täydentää kesäjuhlien viettoa.
Nyt se on mahdollista! Varaa tilat pieniin ja suuriin juhliisi. Juhlasalit 0 - 250:lle vieraalle ja tilaa jää myös tanssille! Kuvia ja lisätiedot löytyy: www.huhkotalo.fi/
Anne Kortela
Rento juhla- ja majapaikka lähellä Naantalia kuvat Anne Kortela
JUHLAT. Maskun Niemenkulmalla Kivimäen tilalla voi viettää perhejuhlan, majoittua urheiluporukan kanssa tai pitää kokouksen. Vanhaan navettaan kunnostetut tilat alakerrassa ovat parhaimmillaan 25–40 hengen tilaisuuksiin, majoitustiloja riittää kokonaisuudessaan noin 16:lle. – Ostimme viime marraskuussa oman kotitalomme viereisen kiinteistön. Se on vanha evakkotila, jonka navetta oli kunnostettu asunnoksi. Tontilla oli isot kasvihuoneet, jotka on nyt purettu, ja olemme vaimoni kanssa kunnostaneet asuintalon juhla- ja majoituskäyttöön, kertoo toinen omistaja Jarmo Rasi. Vanhan navetan pihapiiri on maalaismainen vanhoine omenapuineen, nurmikoineen ja pihasaunoineen. Jännittävät sammaleiset, parin metrin korkeuteen kohoavat kivenlohkareet houkuttelevat kiipeilemään, ja Rasi on jo suunnitellutkin niiden varustamista vaijereilla ja köysillä juuri tä-
Sisätilat ovat viihtyisät maalaisnäkymineen ja takkoineen. Pikkukuva: Oleskelutilasta pääsee avaralle terassille, josta voi katsella hevosia laitumella. Pihan perällä on hieno kalliorykelmä.
hän tarkoitukseen. Pihan takana on myös hevostalli ja hevosia laitumella. Ne kuuluvat Rasin vaimon ja hänen sisarensa talliyhtiölle. Talleissa asustelee kaikkiaan 14 hevosta, sekä omia että tallipaikan vuokranneiden hoidokkeja. – Olemme vasta päässeet alkuun, mutta kiinnostusta tämän tyyliselle paikalle näyttää olevan, sillä varauksia on jo tullut. Mielestäni monipuolisuus on meidän valttimme. Täällä voi olla omissa oloissaan ja majoittua samassa paikassa kuin kokoonnutaan. Majoitustiloissa on myös tilavia perhehuoneita, jotka sopivat vaikka muumituristeille. Myös ajanvietemahdollisuuksia on paljon, ainakin biljardia, ulkopelejä ja uima-allas terassilla. Lisäksi lentopallokenttä on suunnitteilla, Rasi sanoo. Tarjoilut tilaisuuksiin saadaan catering-kumppaneiden kautta, ja kesäaikaan aamiaista voi järjestää itsekin. Jarmo Rasilla on paljon myös tulevaisuuden suunnitelmia, kunhan toiminta saadaan kunnolla käyntiin.
VIETÄ VAPPU
ravintola
Se on hänelle sivutyö opettajantyön ohessa. Pihalla on aittamajoitusmahdollisuus, joka voisi kiinnostaa pyörämatkailijoita. Lisäksi pysäköintialueen viereen voidaan rakentaa matkailuautoille sähköpistokkeet majoittumista varten. Automatkailijat voisivat hyödyntää myös pihasaunaa. Suunnitteilla on myös yhteistyö läheisen ratsastuskoulun kanssa ratsastusleireistä. Rasi on miettinyt matkailumarkkinointia myös laajemmasta näkökulmasta, ja näkee mahdollisuuksia virkistää koko Niemenkulman-Ohensaaren kylän markkinointia. – Täällä on esimerkiksi Härmälän rotko, joka kerää muinaistulitapahtumaan useita satoja ihmisiä. Lisäksi Naantali ja koko saaristo ovat lähellä. Matkailualan yritykset voisivat enemmän tehdä yhteistyötä koko alueen houkuttelevuuden hyväksi, hän pohtii. Anne Kortela
Lukkarlantie 2, 21280 Raisio (02) 438 1561
kUlTArAnnAssA
torstai 30.4. klo 19.00
PerJantai 1.5. klo 11-15.00
vappuaaton illallinen
vappupäivän brunssi
Lapset 4-12 vuotta puoleen hintaan
Lapset 4-12 vuotta puoleen hintaan
sisältää lasin kuohuviiniä
sisältää lasin kuohuviiniä
49 €
VArAUksET
|
29 €
myyntipalvelu @ kultarantaresort.fi
www.kultarantaresort.fi
|
075 326 6000
Mu
Ja
TKU
an in tie
KAUPUNKIUUTISET
6
sti o
nk atu
gi
H: n tie ta
l va
SKANSSI
HKI
23.4.2015
KAUPUNKIUUTISET
23.4.2015
KATSASTAJAT
KATSASTAJAT
7
8
KAUPUNKIUUTISET
23.4.2015
JUHLAT & RUOKA
Juhlakoristeluissa vain oma luovuus on rajana Kauppaopiston somistajaopiskelijat vahvistavat, että pienellä vaivannäöllä saa hienoja koristeita edullisesti. JUHLAT. Moni järjestää keväällä ja kesällä juhlia: syntymäpäiväsankarille, ylioppilaalle, vastavalmistuneelle, konfirmoidulle ja tietenkin hääparille. Samoin vappu ja juhannus kutsuvat ilakoimaan. Raision Kauppaopistolla somistajiksi opiskelevat Anna Lahokoski ja Ida Mansikkaviita kehottavat juhlanjärjestäjää ensiksi laatimaan budjetin ja aikataulun. Sitten voi miettiä juhlien teemaa. Anna Kotkan mukaan hyvä teema sopii jotenkin päivänsankarin persoonaan tai juhlapaikkaan. Myös vieraat kannattaa ottaa huomioon. Kaikki kolme aikuisopiskelijaa intoutuvat heittelemään mahdollisia teemoja: se voi olla väri, vuodenaika, jokin graafinen kuvio, kuten raidat, tai jokin tyylisuunta. Vaikka esimerkiksi hilpeä retroteema voi sopia lastenjuhliin ja viime aikoina muodissa ollut maalaisromantiikka häihin, Mansikkaviidan mukaan ei ole olemassa sellais-
ta teemaa, mitä ei voisi soveltaa lähes mihin juhlaan tahansa. Teemoja voi varioida esimerkiksi väreillä, joiden lukumäärällä saa aikaan hillitymmän tai räiskyvämmän vaikutelman. Ei liioin samassa kuosissa tarvitse pitäytyä koko ajan.
kakehikon ympärille. – Itse pystyy tekemään, jos on viitseliäisyyttä, Kotka toteaa. Tarjoiluja ja kattaustakin kannattaa miettiä teeman kannalta aina servieteistä lähtien. Pöytäkoristeet eivät saa estää seurustelua, ja ne kannattaakin ryhmittää omalle alueelleen kaitaliinalla. Eikä pidä unohtaa myöskään juhlien ensivaikutelmaa. – Näyttävästä sisäänkäynnistä näkee heti, että täällä on juhlat. Kukka-asetelmat, tervetuloa-kyltit, pylväät… Kotka luettelee ja lisää, että vanhoista ilmastointiputkista saa hyviä pylväitä.
Floristitaustainen Mansikkaviita tarjoaa ”muodollisiksi” juhlakukiksi ruusun ohella liljaa ja kallaa sekä pionia. – Pioni on niin iso kukka, että yksikin riittää maljakkoon. Pari heinää vain siihen oheen, Mansikkaviita sanoo. Kukkien on jaksettava koko juhlien ajan, ja neilikat ja leinikit ovat tältä kannalta parhaimmistoa. Lahokoski ja Kotka lisäävät, että luonnonkukat ja puiden oksat ovat nekin viehättävä valinta, samoin silkkikukat.
Anna Kotka (vas.), Ida Mansikkaviita ja Anna Lahokoski esittelevät niin valmiita kuin omin käsin tehtyjäkin koristeita.
Koristelun ei tarvitse olla kallista. Kotka vihjaa, että esimerkiksi ilmapalloja voi hankkia sopivan värisinä ja asetella perinteisen nipun lisäksi kaariksi
tai pylväiksi. Samoin lastunauhaa saa eri väreissä, ja sitä voi kietoa lähes minkä tahansa ympärille ja sitoa päät rusetille. Värikkäistä papereista saa paljon
kaunista aikaan japanilaisella origami-tyylillä: pieniä paperifiguureja voi asetella pöytäkoristeiksi tai ripustaa mobileksi. Jopa mainoksissa käytetystä ka-
palevystä voi spraymaalin ja terävän veitsen avulla kuoriutua ripustettavia koristeita, ja isoja perhosia syntyy pingottamalla sukkahousukangasta rautalan-
Lahokoski muistuttaa, että kaikkia ideoita kannattaa testata ennen juhlapäivää. – Lisää vinkkejä löytyy netistä haulla ”juhlakoristelu”. Perinteistä kirjallisuuttakin on, hän sanoo lopuksi. Artemis Kelosaari
Vinkkejä ympäristöystävällisiin juhliin Kuvat Katariina Mäkinen-Önsoy
Turun Seudun Jätehuollon (TSJ) kattamissa Ylermi Ökyn ja Anselmi Ekon synttäripöydissä on havaittavissa eroavaisuuksia. Ökyn pöydässä (vas.) on paljon energiaa ja materiaaleja tuhlaavia valintoja, Ekon taas ympäristöä säästäviä astioita ja tuotepakkauksia. – Ympäristöystävällisissä juhlissa tuetaan kestäviä kulutusvalintoja ja ehkäistään jätteen syntyä, TSJ:n kierrätysneuvoja Lotta Salminen kommentoi.
Lahjapakkauksen voi askarrella itse kierrätyspapereista, kuten esimerkiksi vanhoista sarjakuvista. Itsetehdyt pakettikortit ja lahjat, kuten nämä puiset koristenapit, ilahduttavat saajaansa. Myös elämyslahjat, kuten leffatai teatteriliput, hemmotteluhoidot ja muut aineettomat lahjat ovat ihania. Nämäkin juhliin kuin juhliin sopivat liput on tehty kankaiden jäämäpaloista.
Kukkakimpuissa käytetään paljon luonnonmateriaaleja, jotka hävitettäessä säästävät ympäristöä.
HUOM! HERKULLISIA JUHLARESEPTEJÄ:
www.kaupunkiuutiset.fi
Kierrätysmateriaaleista saa tehtyä hauskoja lahjoja tai tyylikkäitä koristeita.
Esim. Huhkotalolta ja Juustojälkiruokakilpailun voittajilta erilaisia ohjeita.
KAUPUNKIUUTISET
23.4.2015
Kangaskauppa muutti isompiin tiloihin ja lisää palveluja
9
Pedagoginen käytävä yhdistää Kaanaan koulun ja päiväkodin Kuvat Ragip Önsoy
YRITYSUUTISET. Helmikuun lopussa omistajaa ja nimeä vaihtanut kangaskauppa, Miimun Kangas, muutti huhtikuun alussa hiukan keskeisemmälle paikalle Raision Tasalassa. Se on nyt aivan aukion laidassa, ja tilaakin tuli lisää. – Tila on erittäin sopiva, sillä asiakkaat pystyvät helposti kiertämään myymälässä ja näkevät paremmin, mitä on tarjolla. Olen saanut myös tarvikepuolen hyvin esiin, vaikka ihan kaikki ripustustelineet eivät vielä ole saapuneet, kauppias Miimu (Mirva) Nummelin kertoo. Liikkeen muutto on teettänyt paljon työtä, mutta kauppaakin on ehditty tekemään, sillä sekä entiset että uudet asiakkaat ovat löytäneet kaupan. – Tosi positiivisin mielin olen päässyt aloittamaan. Uu-
teen liikepaikkaan on poikennut ohikulkijoitakin, jotka eivät ole tienneet, että täällä on kangaskauppa. Asiakkaat ovat antaneet hyvää palautetta siitä, että valikoima on laaja. Tarjoan myös ompelupalvelua, sillä minulla on vaatetusartesaanin koulutus. Nyt toimii jo korjauspalvelu ja verho-ompelu, joita hoitavat avustajani, mutta teen myös tilaustöitä, Nummelin sanoo. Hän on päättänyt myös järjestää pienimuotoisia ompelukursseja, joissa erilaisia uutuuksia voi tuoda harrastajaompelijoille, esimerkiksi yhden illan kursseja. – Tämä etenee asiakkaita kuunnellen. Järjestän sitä mikä heitä kiinnostaa, Miimu toteaa. Anne Kortela
Miimu Nummelin tarjoaa kankaiden lisäksi tarvikkeita ja ompelupalveluja, pian myös ompelukursseja asiakkailleen.
Päiväkodin ja koulun väliltä löytyy pedagoginen yhdyskäytävä.
VARHAISKASVATUS. Raisiossa sijaitsevan Kaanaan uusi päiväkoti on harjakorkeudessaan. Rakennustöitä jatketaan sisätiloissa kesäkuuhun asti, ja päiväkoti avaa ovensa lapsille 3. elokuuta uuden toimikauden alkaessa.
rakennettu uusi alapuolinen kulkuyhteys koulun alapihalta yläpihalle. Päiväkodin rinteen puoleiseen maastoon rakennetaan uusi kevyen liikenteen väylä, joka mahdollistaa kulkuyhteydet koulun ja päiväkodin ohitse.
Uutena innovaationa lastentarhaa ja koulua yhdistää niin kutsuttu ”pedagoginen aukko” eli rakennusten välille rakennettu yhdyskäytävä. – Yhdyskäytävä mahdollistaa esteettömän kulun rakennusten välillä. Se paitsi tarjoaa kasvatuksellisia yhteistyömahdollisuuksia, myös helpottaa siistijöiden ja keittiöhenkilökunnan työtä, Raision kaupunginjohtaja Ari Korhonen toteaa. Yhdyskäytävän kohdalle on
Kaanaan päiväkodin kerrosala on 837 m², josta hyötykäyttöön on varattu 740 m². – Päiväkodissa on 66 paikkaa ja tilat neljälle ryhmälle. Kahden ryhmän tilat on suunniteltu 3–6-vuotiaille ja kahden ryhmän tilat alle 3-vuotiaille lapsille. Uutta ovat kaikille ryhmille sisäänkäynnin yhteyteen tulevat omat isot kuraeteiset, joihin sijoitetaan kuivauskaapit. Jokaisella neljälle ryhmällä on myös omat lepoja leikkihuoneet, ryhmähuo-
Yli 2 000 meritaimenta istutettiin Saaristomereen Airisto-Velkuan kalastusalue haluaa kasvattaa meritaimenkantaa, joka on rajusti pienentynyt. Timo Saarinen
asetus, jonka mukaan alamitta pienene rasvaeväleikatuilla meritaimenilla 50 senttiin. Näyttää hyvin todennäköiseltä, että muutos menee läpi. Istutukset jatkuvat
Rasvaeväleikatut meritaimenet pääsivät mereen hyvin sujuneen matkan jälkeen, matkalla niille syötettiin happea.
PAIKALLISET. Torstaina 9. huhtikuuta Rymättylän Hämmärönsalmessa kävi kova kuhina, kun 2 285 kaksivuotista meritaimenta päästettiin säiliöistä polskimaan Saaristomereen. Istutuksen järjesti Airisto-Velkuan kalastusalue ja kustannuksiin osallistuivat myös Väärämaan ja Hangan kalastuskunnat. – Tämä on meille merkittävä investointi, johon on budjetoitu 4 500 euroa. Istutus on tarpeen, koska viime vuosina meritaimensaaliit ovat käyneet hyvin vähäisiksi. Niitä verottavat erityisesti hylkeet ja mahdollisesti myös merimetsot, joiden kannat ovat kasvaneet todella nopeasti, AiristoVelkuan kalataloussuunnittelija Timo Saarinen sanoo. Hänen mukaansa Itämerellä on pelkästään lentolaskettuina havaittu yli 30 000 hyljettä, jo-
ten todellinen määrä on vielä paljon suurempi. Suomen merialueella on merimetsoja Suomen Ympäristökeskuksen arvion mukaan avovesikaudella noin 100 000. Kalastuslaki muuttuu – Taimenet ovat nyt noin 20-senttisiä, mutta ne alkavat kasvaa meressä nopeasti opittuaan löytämään ravintoa. Ne ovat rasvaeväleikattuja, joten ne on helppo erottaa luonnossa lisääntyneistä meritaimenista. Tämän hetkisen kalastuslain mukaan niitä saa pyytää, kun ne kasvavat yli 60-senttisiksi, ja siihen kokoon ne kasvavat jo ensi vuodeksi, jos vain onnistuvat välttämään pedot, Saarinen kertoo. Kalastuslaki muuttuu ensi vuoden alussa, ja parhaillaan lausuntokierroksella on uusi
Airisto-Velkuan kalastusalueen meritaimenistutukset jatkuvat vielä touko-kesäkuun vaihteessa. Silloin siirretään 4 000 kaksivuotista taimenta merialtaisiin Rymättylän Heinäisiin. – Ne saavat kasvaa siellä noin neljä kuukautta, ja kun ne ovat tottuneet Airiston olosuhteisiin, niistä tulee vähintään yhtä vahva porukka kuin nyt istutetut kalat. Nämä uudet istutukset tulevat kyllä näkymään kalansaaliissa, Timo Saarinen uskaltaa toivoa. Kaikki jatkokasvatetut meritaimenet rasvaevä leikataan ja merkitään tänä vuonna yksilöllisellä kalamerkillä. Saarinen kertoo, että nyt istutetut kalat ovat peräisin Aurajoen kalaportaista nousseista emoista, joista mäti on lypsetty. Tavallaan on siis kysymys niiden palauttamisesta samoihin kotivesiin. Tutkimustietoa hyödynnetään – Meritaimenten istutuksissa ollaan nyt ottamassa pari askelta taaksepäin, koska ne eivät viime aikoina ole tuotta-
neet hyviä tuloksia. 1990-luvun puoliväliin asti istutukset tehtiin myöhemmin kevätkesällä, sittemmin jopa jäiden sekaan, mutta jälkimmäinen on osoittautunut tutkimusten mukaan vääräksi ajankohdaksi. Aikaisemmin kaloja istutettiin suoraan mereen laajalle alueelle, mutta viime vuosikymmeninä on siirrytty istuttamaan niitä jokivesiin ja toivottu niiden leimautuvan jokeen ja palaavan samaan virtaveteen kutemaan, mutta nyt kalastusalue istuttaa meritaimenensa taas merialueelle. Tarvitaan varmasti meriistutusten lisäksi oikea-aikaisia joki-istutuksia 2-vuotiailla ja vastakuoriutuneille poikasilla potentiaalisten lisääntymisalueiden kunnostuksia unohtamatta, Timo Saarinen selittää. Viime vuonna kalastusalue istutti meressä jatkokasvatettuja ja rasvaeväleikattuja meritaimenia kaikkiaan 3000 kappaletta, joten ne ovat nyt kasvamassa pyyntikokoon. Osa näistä merkittiin yksilömerkillä ja saadut kalamerkit tulisi palauttaa Luonnonvarakeskukseen. Mikäli merkkipalautuksia saadaan, voidaan tulevina vuosina suunnitella istutusstrategioita hyvillä perusteilla. Palauttamisesta on tarkat ohjeet Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla. Anne Kortela
neet, pienryhmähuoneet ja wctilat, päiväkodinjohtaja Satu Ojala sanoo. – Olemme erittäin tyytyväisiä, sillä uusi päiväkoti on edellistä, opettajien vanhoissa asuntolarakennuksissa toiminutta, huomattavasti isompi. Aikaisemmin Kaanaassa ei ole esimerkiksi ollut ryhmää alle 3-vuotiaille ollenkaan, Ojala lisää. Leikkipihat on jaettu pienten ja isojen lasten pihoihin, joissa molemmissa on uudet lasten iän mukaisesti valitut leikkivälineet. Pienten puolen leikkipiha aidataan omaksi pihaksi ja isojen puolen leikkipiha aidataan koulun pihan yhteyteen. – Uusi lastentarha tulee tarpeeseen Kaanaan alueella, jonne Raisio on kaavoittanut
useita omakotitontteja, Raision teknisen lautakunnan puheenjohtaja Jarmo Rosama kommentoi. Sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi päiväkodin runko rakennettiin kokonaisuudessaan sääsuojan sisällä, jotta rakenteet pysyivät kuivina koko rakennusvaiheen ajan. Kaanaan päiväkodin veroton kustannusarvio on suuruudeltaan noin 2,35 miljoonaa euroa eli noin 2,95 miljoonaa euroa sisältäen arvonlisäveron. Päiväkodin rakentamiselle on myönnetty valtionavustusta 250 000 euroa. Kohteen pääurakoitsija on Laamo Oy Raisiosta ja arkkitehtina Arkkitehtitoimisto Sigge Oy Turusta. Katariina Mäkinen-Önsoy
LOPPUUNMYYNTI Kaikki mallikapat ja verhot -50% Verho- ja asustekankaat -30% - 50% Erilaisia sisustustyynyn päällisiä 10e/kpl Nauhat, napit ja muut ompelutarvikkeet -10% Avoinna ma-to 10-17, tervetuloa! MASKUN TEKSTIILITALO OY Ratatie 12, 21250 Masku maskun.tekstiilitalo@elisanet.fi Puh. 0400 532 663 Paula Helin
NÄHTÄVILLÄ OLEVA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONNOSAINEISTO Leilimaan asemakaavan muutoksen luonnosaineisto Alue sijaitsee Raision 5. kaupunginosassa (Kuninkoja) Kuninkaanväylän, Vahdontien ja Ohikulkutien (VT40/E18) rajaamalla alueella Turun rajan läheisyydessä. Osa kaava-alueesta sijaitsee Kuninkaanväylän pohjoispuolella. Alue sijaitsee Raision torilta n. 4 km itä-koilliseen.
tosluonnos ovat nähtävänä teknisen keskuksen palvelupisteessä ja kaupungin verkkosivuilla sekä esillä kirjaston yhteispalvelupisteessä 23.4. – 22.5.2015. Asemakaavamuutoksen luonnosaineistoa koskevat kirjalliset mielipiteet osoitetaan tekniselle lautakunnalle ja toimitetaan nähtävilläoloaikana teknisen keskuksen asiakaspalvelupisteeseen.
Kaavanmuutoksen tavoitteena on luoda nykyistä laajempi yhtenäinen logistiikkatoimintojen korttelialue poistamalla mm. tarpeettomat katualueet. Lisäksi mahdollistetaan olemassa olevan logistiikkayksikön laajentaminen.
Lisätiedot: toimistoarkkitehti Juha Virola, p. 040 506 6946
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muu-
Raisiossa 14.4.2015 TEKNINEN LAUTAKUNTA
Raision kaupunki, Tekninen keskus, Nallinkatu 2, 21200 Raisio avoinna: ma – pe 8.15. – 16.00
RAISION KAUPUNKI, puh. (02) 434 3111, www.raisio.fi
10
KAUPUNKIUUTISET
23.4.2015
Avin Alyasi työskentelee unelmansa eteen Ragip Önsoy
Koululaiset luontoon Raision rinkan avulla PAIKALLISET. Pähkinämäen majalla Raisiossa tuoksuu paistettu makkara, jota Vaisaaren koulun 9-luokkalaiset paistavat ulkosalla. Osa urheiluluokkalaisista maistelee grillin päällä lämmitettyä lihakeittoa ja koulusta tuotuja voileipiä mehun kera. Urheiluluokat viettävät iltaa luonnossa opettajiensa Tuula Wahlstenin ja Antti Rinteen kera, sillä nelituntinen retki korvaa koulun normaaleja liikuntatunteja. Pian ruokailun jälkeen alkaa kirves heilua, ja koululaiset saavat yksi toisensa jälkeen halot halkeamaan. Halonhakkuu näyttää sujuvan yhtä hyvin tytöiltä kuin pojiltakin, vaikka aikaisempaa kokemusta siitä on
harvalla ennestään. Halkopino seinän vieressä kasvaa nopeasti. Retkiohjelmasta vastaa Raision rinkka ry, jonka edustajat ovat suunnitelleet koululaisille luontoon liittyviä tehtäviä ja toimintaa. Nuorille opetetaan muun muassa puukon, kirveen ja trangian käyttöä sekä nuotion sytyttämistä ja jokamiehen oikeuksia, ja nuoret pohtivat luontoaiheisia kysymyksiä ryhmätöinä. Suomen Ladun paikallisyhdistys panostaa tänä vuonna erityisesti lapsiin ja nuoriin. Yhdistyksen tarkoitus on edistää luonnossa liikkumista, ja se tarjoaa apuaan kouluille luontoretken järjestämiseen. – Yhdistyksemme tavoitteena on saada nuoret luontoon,
sillä monet eivät käy siellä omin päin. Ajattelimme, että kun he tulevat tänne ensin koulun kanssa, heidän olisi helpompi tulla joskus uudestaan. Minulle tämä on oikein sydämenasia, yhdistyksen puuhanainen Mirkka Karikoski kertoo. – Opettajat voivat ottaa minuun yhteyttä, niin sovitaan asiasta. Teemme kaiken vapaaehtoisvoimin, joten koululle ei tule mitään kustannuksia, hän jatkaa. Nuoret näyttävät viihtyvän luonnossa hyvin, vaikka sää on hieman kolea. Pari tyttöä sanoo, että on kivaa olla ulkona, kun tulee oltua niin paljon sisällä. Anne Kortela
Omia biisejä tekevä Avin Alyasi haaveilee konservatorio-opinnoista ja laulukeikoista.
MUSIIKKI. The Voice of Finland (TVOF) -semifinaaliin asti hienosti selvinnyt raisiolainen Avin Alyasi, 20, on onnellinen ohjelman kautta saavuttamistaan kokemuksista sekä uusista ystävyyksistä. Kilpailu oli kovatasoinen, joten jokainen jatkopaikka tuli yhtä lailla iloisena yllätyksenä. – En hävinnyt ainakaan huonolle laulajalle, voittihan semifinaalivaiheessa minut pudottanut Miia Kosunen lopulta koko kisan, Alyasi toteaa. Esiintymisvarmuutta ja lauluoppia Alyasi kertoo, että ohjelmassa ammattilaisilta saatu lauluja esiintymisoppi oli erittäin hyödyllistä. – Opin paljon uusia asioita. Tähtivalmentajani Tarja Turunen antoi kaiken tukensa tiimiläisilleen ja kannusti aina vain parempiin suorituksiin. Vaikka meillä oli vain yhdet tai kahdet varsinaiset treenit livelähetyksiä edeltävillä viikoilla, pidimme Tarjan kanssa yhteyttä muutenkin esimerkiksi Facebookin ja Skypen kautta. Nuori laulajalupaus oli aivan varma vuoden 2011 Idols-
haun jälkeen, että ei enää koskaan lähde mukaan mihinkään laulukilpailuformaattiin. – En lannistunut, vaikka 16-vuotiaana Idols-tieni tyssäsi koelauluihin. TVOF:iin minut sai lähtemään parhaan ystäväni pikkusisko. Vaikka aluksi epäilin, olen nyt tyytyväinen, että lähdin ohjelmaan mukaan, Alyasi toteaa.
mukanani keikoille, kun sellaisia tulee. Tähän mennessä keikkapyyntöjä on tullut satunnaisesti. Niistä viimeisempänä Loimun Mestaruusliiga-pronssiottelu Kerttulan liikuntahallissa 11. huhtikuuta, kertoo Alyasi. – Toivon, että TVOF-tunnettuus tuo lisää töitä tullessaan, hän jatkaa.
Haaveissa laulajan ammatti
Konservatorio-opinnot edessä
Musiikki on aina ollut läsnä musiikkipainotteiset luokat ala- ja yläkoulussa käyneen Alyasin elämässä. Laulamisen lisäksi hän harrastaa pianonja kitaransoittoa. – Aloitin pianotunnit Turussa kuukausi sitten ja kitaransoittoa harjoittelen kotona. Laulu on minulle aina se pääjuttu, jota haluan myös kehittää, hän kommentoi.
Välivuoden jälkeisissä opiskelutoiveissa Alyasilla siintävät Turun konservatorio ja Helsingin Pop&Jazz -konservatorio. – Turkuun hain kevään yhteishaussa, ja Helsinkiin ajattelin hakea ensi vuonna riippuen sen hetkisestä tilanteestani, Alyasi pohtii.
Viime vuoden keväänä Raision lukiosta ylioppilaaksi valmistunut Alyasi on tällä hetkellä koulunkäyntiavustajana Friisilän koulussa ja kirjoittaa omia biisejä. – Sanoitan ja sävellän jonkun verran uusia kappaleita. Minulla on bändi, joka lähtee
Alyasi on melko kaikkiruokainen musiikkigenrejen suhteen, mikä näkyi myös hänen TVOF-biisivalinnoissaan. – Voisin nähdä itseni tekemässä tulevaisuudessa pop-, poprock- ja R'n'B-musiikkia, ehkä ei punkkia tai heviä kumminkaan, hän nauraa. Katariina Mäkinen-Önsoy
Uusi Rengascenter Raisio on avattu. Tervetuloa hyville kaupoille!
Tomi Rossi 0400 361 700
Jommi Saarinen 0400 361 701
Esim. Nordex- tai Headway -renkaat 175/65-14 230€ 185/65-14 240€ 185/65-15 250€ 195/65-15 260€ 205/55-16 290€ 215/55-16 320€ 225/45-17 330€ 225/40-18 360€ Allelaitto +20€ 4 kpl, sis. vannetyön ja kierrätysmaksun.
Rengascenter Raisio, RengasTek Oy,
Voudinkatu 11, 21200 RAISIO, puh. 020 763 9970 ma-pe 8-17, (sesongissa la 10-14)
rengastek.fi | rengascenter.fi | rengasliikkeesi.fi
Alli Haavisto, Anniiina Penttilä ja Juhana Räikkönen innostuivat erityisesti halonhakkuusta
NouHätä -kisassa harjoiteltiin tositilanteen varalle Salolaiset alueen parhaita pelastustaidoissa
Ragip Önsoy
PELASTUSKISA. Kahdeksasluokkalaisten NouHätä! -pelastustieto- ja taitokilpailun Varsinais-Suomen aluekilpailun 16.4. voitti Hermannin koulu Salosta. Kisassa toiseksi ylsi Suopellon koulu Naantalista ja kolmanneksi Sauvon koulukeskus. Pääsystä Kuopiossa 7. toukokuuta järjestettävään valtakunnalliseen finaaliin kisasi Naantalin Luolalan paloasemalla yhteensä 20 kolmen hengen joukkuetta eli 60 kahdeksasluokkalaista. – Kilpailu oli tasainen, koska kilpailijat ovat melko hyvin perillä paloturvallisuuteen liittyvistä asioista. Joukkueet muodostettiin kouluissa järjestettävien pelastustietokisojen perusteella, joten finaalipaikasta kisasivat valveutuneimmat ja motivoituneimmat nuoret, Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen palotarkastaja Jouni Mäntylä kertoo. – NouHätä! huipentuu Kuopion Pelastusopistolle kaksipäiväiseen tilaisuuteen, joka on nuorille todellinen elämys, Mäntylä lisää. Aluekilpailu alkoi kirjallisella pelastustietokokeella, jonka jälkeen joukkueet pääsivät testaamaan pelastustaitojaan käytännön tehtävissä neljällä
Loimaalainen 8.-luokkalaisten joukkue auttamassa kaatunutta rouvaa.
rastilla: alkusammutus, loukkaantuneen auttaminen, kotivaran tunnistaminen sekä poistuminen. Tehtävät olivat nuorten mielestä suhteellisen helppoja, mutta paniikkitilanteessa tulee helposti huolimattomuusvirheitä. – Hyvä fiilis jäi kilpailusta. Tämä oli mielenkiintoinen kokemus, vaikka ei finaaliin päästykään. Meidän joukkue oli kuitenkin koulun sisäisessä teoriakisassa ykkönen, Manfa Chuangsamrong, Jasmin Olkkonen ja Pinja Liukkonen Suopellon koulusta kommentoivat. – Tehtävistä tekee vaikeita se, että pitäisi tehdä nopei-
ta ratkaisuja, koska tositilanteessakaan aikaa ei ole paljon, sanovat loimaalaisen Opintien koulun Anna-Maria Lahti ja Noora Välimäki. Valtakunnalliseen kilpailuun osallistuu yhteensä 22 joukkuetta, yksi maan kunkin pelastuslaitoksen alueelta. Pääpalkintona on LähiTapiolan myöntämä 2000 euron arvoinen turvallisuuspalkinto koko luokan käyttöön. Vuosittaisen yläkoululaisten pelastustaitokisan järjestävät yhteistyössä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, pelastuslaitokset sekä koulut. Katariina Mäkinen-Önsoy
KAUPUNKIUUTISET
23.4.2015
11
menovinkit
Kaupunkiuutisten menovinkkipalstalla julkaistaan paikallisia, maksuttomia ja kaikille avoimia tapahtumia. Lähetä vinkkisi osoitteeseen: toimitus@kaupunkiuutiset.fi Ke 29.4. klo 19 Laulajien kon-
MASKU
MYNÄMÄKI
Pe 24.4. klo 13 Karaoke- ja tans-
To 23.4. klo 19.30–22 Kara-
sikerho Maskutalolla, Seurantalontie 2
oke-ilta. Vanhan Yhteiskoulun juhlasali, Keskuskatu 19.
La 25.4. klo 10–14 Lasten vappurieha. Hemmingin Liikuntahalli, Seppäläntie 10.
Ma 27.4. klo 13–14.30 Kansallinen veteraanipäivä Mynämäen seurakuntakodissa. Keskuskatu 17.
La 25.4. klo 10–14 Keskuskaa-
ren Kevätmarkkinat.
Ma 27.4. klo 10 Seppeleen las-
ku Maskun sankarihaudoille ja Veteraanikivelle. Sen jälkeen kahvit ja juhlapuhe seurakuntatalolla.
Ti 28.4. klo 18–19.30 Perintei-
nen Perennapäivä Lemun koululla, Opinkuja 14. Järj. Lemun koulun vanhemmat ry.
Ke 29.4. klo 9.30–12.30 MLL:n
perhekahvila Brankkarilla. Paloasemantie 4.
NAANTALI
Pe 24.4. klo 17 Lukupiirissä käsittelyssä Eeva Kilven runot, Nousiaisten pääkirjasto, Moisiontie 17
ri, aiheena kirjastomuistot. Hulvelan palvelukeskuksen kokoushuone, Hulvelankatu 20.
La 25.4. klo 11–14 Kirpputori
To 30.4. klo 10-12 MLL:n per-
Huhtikuun ajan Tietotekniikan
sen ilta. Vapaa-aikatulli, Henrikinkatu 7. Järj. Kristittyjen Tuki ry.
RAISIO
Ti 28.4. klo 19 Kannelkonsertti ja soitinesittely. Kristoffer-sali, Opintie 2.
koulun kirpputori. Kerttulantie 31. Järj. Kerttulan koulun vanhempainyhdistys KYTKIN.
Ma 11.5. asti Raision työväenopiston kevätnäyttely, Ruskon pääkirjasto
Lapsille omaa ohjelmaa. Iltapala. Tervetuloa!
Uimaleiri! 1.-5.6. 8.-12.6. 15.-18.6.
160€
Tykkää Kaupunkiuutisten Facebook-sivusta!
NYT OPITAAN UIMAAN!
200€
Uintitaitoisille uintitekniikkaa!
/ lapsi / viikko
viime lehden ristikon ratkaisu
Sisaralennus 10% Hintaan sisältyy: • Aamupala, lounas ja välipala • Päivittäin 2 h uintiopetusta / tekniikkakoulutusta valtuutetun uimakouluttajan johdolla! • Ohjelmassa myös leikkejä, pelejä ja muuta mukavaa!
Kysy lisää ja ilmoittaudu mukaan!
T E L T T A R E T K Ä I
ä Joka päiv klo 9-15
Eeronkuja 5, Raisio. Puh. 438 5409, 0400 539 559
A H A A H I T A A T
M A H M A V I T O T I T T T A A T P O L A P A Y D I S A V T T E I S
oboeLindgren
Kyllä on Elijärven hieno! kaivoksesta louhittua
voidaan alue
ommel
P(ELI)
vuoristo
nytkin
”
1896
pihakonjakki nytkin
alias eteys
sekava
kehä-
T
kränää inRutbein s
nisuja
SUO ottaa tujaus
H A U T U V A O R I O T S E T E R R Ä D
T I V O L I T E E H U O N E
A N A T O M I A N T I A
V A U L L I S T O S O E M A T T A M A M A A M T U
T I E M E S T A R I V A A L
V M A P P A A A T A L I E S K S O E S T R I I
A R A L I A T T U T I S T A
P A H T A I O A H L K I N T A V A O T O A L S I S A A L L I K O L V I I A U L R A M A T I L A T I I R O I K E A L A S T P A T I A
T A U O T R I T A T A T I T
Tasalanaukio 1, 2 krs., 21200 Raisio
aerobicPiili
SUO
HIKI
”
A L A S
NAANTALI - RAISIO - MASKU - MYNÄMÄKI - NOUSIAINEN - RUSKO - TURKU
A
RymyEetun isä Antti
KANGASPUISSA
PEKKA SIMOJOKI
Musiikissa mukana myös ILONA-yhtye.
historiaa 1980-luvun kotitietokoneet, Ruskon pääkirjasto, Vanhatie 4
La 25.4. klo 11-14 Kerttulan
doi n r e nt a nisank
mies kuin ryhdyn
Majataloilta, jossa vieraana lauluntekijä ja gospel-muusikko
Kesän suosituin ja hyödyllisin
mojoki. Kahvitarjoilu. Tiistai 28.4. Inkeripiirin leivonnaisia myynnissä kohtaamispaikalla klo 10 alkaen, tervetuloa ! –Merikirkkopiiri klo 12 Rh 3 – Virsien yhteislaulua klo 12 Rh 4. Keskiviikko 29.4. Arkiehtoollinen klo 12 Srk-keskuksen kappeli. Lindberg, Hartikainen Tillukkapiiri klo 17 Rh 2. Gospeljumppa klo 17.15. Seurakuntakeskus. Lapsi- ja perhetyö www.naantalinseurakunta.fi/ toiminta/lapset Varhaisnuorisoja nuorisotyö www.naantalinseurakunta.fi/ varhaisnuoret www.naantalinseurakunta.fi/ nuoret
Ottakaa pähkinöitä söpöt!
(Piispantie 2)
Ke 29.4. klo 15-17 Muistelupii-
RUSKO
www.naantalinseurakunta.fi
Jorma Kemppainen 2015
NOUSIAINEN
Huhtikuun ajan Raision työväenopiston kevätnäyttely, Nousiaisten pääkirjasto
Su 26.4. klo 17 Sanan ja rukouk-
Naantalin seurakuntakeskuksessa
Livemusiikkia Mahittulan nuorisotilassa (Mahittulantie 12). Tapahtuma on ikärajaton ja päihteetön.
hekahvila. Krookilan kylätalo, Pujokuja 2.
muodossa toisessa” -taidenäyttely. Esillä Antte Kerkolan ja Rea PeltoUotilan taidetta. Avoinna ma-to klo 8-16. Birgitta-sali, Opintie 2.
naantalin seurakunta Diakonian päivystysajat ma ja to ko 10-12, muuten ajanvaraukset puhelimitse tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöiltä. Kohtaamispaikka ja kirpputori avoinna: ma-to 10-14, ke lisäksi klo 14-18 Diakoniatyöntekijä tavattavissa Kohtaamispaikalla keskiviikkoisin klo 10-12. Torstai 23.4. Sauvakävelyä klo 10. Lähtö Srk-keskukselta, Aurinkotien puolelta – Lähetyspiiri klo 13 Rh 4. - Rukouspiiri klo 18 Srk-keskuksen kappeli. Perjantai 24.4. Äijäbiljardia klo 18 Dipoli. Sunnuntai 26.4. Messu klo 10 kirkko. Lindberg, Klemi, Suokivi. Ruusunmarjat, joht. Leena Litzén – Crosspoint, Naantali klo 17 Seurakuntakeskus. Majataloilta, puhujana Pekka Si-
sertti ja soitinesittelyt. Kristoffersali, Opintie 2.
ja muotinäytös kierrätysvaatteista, Nousiaisten Vanha asema, Laaleistentie 29.
Ti 7.4. – to 30.4. ”Luonnossa,
CROSSPOINT-ilta su 26.4. klo 17
La 25.4. klo 17 Mahittula Rocks.
suoja rannalla
www.kaupunkiuutiset.fi JULKAISIJA Kaupunkiuutiset ISSN 2342-3374 (painettu) ISSN 2342-3382 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA Salon Lehtitehdas TOIMITUS toimitus@kaupunkiuutiset.fi Päätoimittaja Anne Kortela 045 126 1698 Toimittaja Katariina Mäkinen 045 655 5000 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 MYYNTI Maria-Leena Kontio 045 111 6931 Mika Leinonen 040 706 2132 Seija Minkkinen 045 111 6932 Maritta Palmula-Kuloila 045 139 2151 SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@kaupunkiuutiset.fi
TIEDOTTEET
toimitus@kaupunkiuutiset.fi
TOMUTTAA synnytti Marsille
Sryhmää
”
ILMOITUSAINEISTOT
on siemen?
” Bunuel sakka
isommalla
aivan turhaan
aineistot@kaupunkiuutiset.fi
esimies APU-
JAKELUPÄIVYSTYS 0200 71000 (pvm/mpm) asiakaspalvelu@posti.fi, Itella 045 112 4240, ML-Mediat Oy
äijiä
TEKNISET TIEDOT: 1 palsta 40 mm 3 palstaa 128 mm 5 palstaa 216 mm
” ”
Julkisen sanan neuvosto
x2
mytologiaa
2 palstaa 84 mm 4 palstaa 172 mm 6 palstaa 260 mm
Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.
ALUEENSA SUURIN!
JAKELULEVIKKI 1. ja 3. lehti = 39.000 kpl 2. ja 4. + mahd. 5. lehti= 27.000 kpl
12
KAUPUNKIUUTISET
23.4.2015
Onnittelut Raision Teatterille:
Vuosisadan rakkaustarina sykähdyttää autenttisuudellaan
Maskun eläkeläisten kevätrieha Maskutalolla Heimo Lehtola
Pentti Silta-aho /Raision kamerat ry
Ladyt lavalla vas. Lea Laven (Eira Koski), Marion (Raija Heikola), Paula Koivuniemi (Sirpa Lehtola), Katri-Helene (Terttu Forsblom )ja kapellimestari Esa Nieminen (Raimo Soranko).
MUSIKAALIARVIO. Raision Teatterin Vuosisadan rakkaustarina – SIG-musikaali on kertomus elämästä ja sen vaiheista, joita SIG-nokkamies, sanoittaja Matti Inkinen käsitteli biiseissään koskettavasti. Näyttelijät, joista suurin osa on paikkakuntalaisia, eläytyvät rooleihinsa uskomattomalla innolla ja sellaisella pieteetillä, että hattua täytyy nostaa. Esiintyjät vievät roolisuorituksensa alusta loppuun hyvällä meiningillä ja tosissaan. Vaikka kukaan näyttelijöistä tuskin on ammattilaislaulaja, he eivät jää yhtään ammattimuusikoista koostuvan bän-
din varjoon. Mikrofoneista johtuvia ääniongelmia esiintyy, ja bändin soitto jättää joskus vuoro- tai laulunsanoja alleen, mutta esityksen kulun ymmärrettävyyttä kyseiset seikat eivät haittaa. Yhteenvetona täytyy sanoa, että esityksestä ulos kävellessäni minulla oli hyvä mieli ja ensimmäinen sana mitä mieleeni tuli oli ”vau”, niin järisyttävästi Vuosisadan rakkaustarina -musikaali vaikutti minuun. Onnittelen Raision Teatteria, sillä he eivät olisi voineet sopivampaa esitystä 35-vuotisjuhlavuodekseen valmistaa. Vuosisadan rakkaustarina on
tärkeä esitys paitsi raisiolaisille tuttuine paikkoineen, myös Raisiota vähemmän tunteville. Juonenkulun ymmärtämisessä on siis samantekevää tietääkö, mitä ovat esimerkiksi Pommari tai Primulan kahvila. Täytynee tässä kohtaa silti muistuttaa, että raisiolainen bändikulttuuri on syntynyt ja elänyt juuri nimenomaan Pommarin ansiosta, joten sen lähes 40-vuotisen historian tunteminen treenikämppänä on varsinkin paikallisten muusikkopiirien mukaan erityisen tärkeää. Vaikuttavaa työtä ovat tehneet käsikirjoitustiimi, johon kuuluvat muun muassa Tuo-
mo Saarinen, Jouni Lehtonen, Marika Nummela sekä musikaalin ohjannut Mirja Ahonen. Luontevaa roolityöskentelyä tarjoilevat upeat laulavat näyttelijät. Heidän taustallaan soittaa bändi, jossa vaikuttavat sellaiset tutut nimet kuin Markku ”Mäikkä” Tuomi, Jouni Lehtonen, Pauli ”Pate” Paju, Timo Rautala, Petri Hatakka ja Markus Hakala. Musikaalin viimeinen näytös on 8. toukokuuta. Esitys on menestynyt siinä määrin, että useampi näytös on myyty loppuun, mutta peruutuspaikkoja kannattaa kysyä. Katariina Mäkinen-Önsoy
PAIKALLISET. Eläkeliiton Maskun yhdistys järjesti lauantaina 11. huhtikuuta jo perinteeksi muodostuneen Kevätriehan Maskutalolla. Yleisöä oli tänäkin vuonna erittäin runsaasti. Kahvin ja maukkaiden voileipien jälkeen päästiin varsinaiseen ohjelmaan, joka sisälsi varsin runsaasti soittoa ja laulua. Tervehdyssanoissaan yhdistyksen puheenjohtaja Sirpa Lehtola kertoi toiminnasta ja kiitteli jäsenistöä runsaasta osallistumisesta eri tilaisuuksiin. Yhdistyksen oma kuoro lauloi kaksi laulua Reijo Tammisen johdolla, sekä aplodien jälkeen ylimääräisen. Pekka Koskisen runo- ja sketsiesityksen jälkeen oli vuorossa yhteislaulua. Yhteislaulussa oli teemana ”tänä vuonna sata vuotta syntymästä kulunut Olavi Virta, Tapio Rautavaara ja Pentti Viherluoto. Sanat heijastettiin seinälle ja yleisö lauloin varsin innokkaasti mukana Amabolla-orkesterin säestäessä. Yhteislaulun jälkeen Mikko Litmanen lauloi orkesterin säestyksellä kaksi laulua. Tämän jälkeen sisään marssivat Maskun Teatte-
rin Mänbokängiläiset ”Iske, iske, seinään vuoren” -laulun tahdissa. Manbokängiläiset (noin 15 nuorta) esittivät lauluja Maskun Teatterin ensi kesän teatteriesityksestä Ari Lehtisen käsikirjoittamasta ”Manbokängistä”. Yleisö eli varsin innokkaasti mukana nuorten laulaessa ja ”Banjo Boy” laulettiin vielä uusintana. Reijo Tamminen esiintyi vielä kahden laulun kanssa orkesterin säestämänä. Ohjelman lopuksi oli ”sokerina pohjalla” Ladyt lavalla Marion (Raija Heikola), Paula Koivuniemi (Sirpa Lehtola), KatriHelena (Terttu Forsblom) ja Lea Laven (Eira Koski), kapellimestarina Esa Nieminen (Raimo Soranko). Ladyjen esitys oli niin mukaansa tempaava ja vauhdikas, ettei suosionosoituksista meinannut tulla loppua. Kevätriehan päätteeksi oli arvontaa, jossa oli runsaasti voittoja, sekä tanssittiin Antti Hakolan ja hänen Amabolla -orkesterinsa tahdissa. Soittajien ollessa tauolla tanssijoita tahditti karaoke-emäntämme Raija Heikola lauluineen. Raimo Koskinen
Eemeli Katajisto tähtää nyrkkeilyn Euroopan-mestariksi Nuoren ammattilaisen mukaan Suomessa ei paljonkaan arvosteta nyrkkeilyä. Hänen managerinsakin harmittelee treenitilojen puutetta Raisiossa.
Artemis Kelosaari
URHEILU. Eemeli Katajisto, 29, valmistautuu parhaillaan Helsingissä 25.4. pidettävien nyrkkeilyn EM-kisojen esiotteluihin. Kyseessä on hänelle poikkeuksellinen kilpailu, sillä edessä on hänen ensimmäinen kertansa alemmassa raskaassa sarjassa. – Se on 10 kilon hyppäys vastustajissa. Saa nähdä, miten fysiikka kestää, Katajisto sanoo. Kyseessä on hänelle kuitenkin positiivinen haaste, joka herättää lähinnä näyttämisen halua. Turkulaissyntyinen Katajisto on nyrkkeillyt 11-vuotiaasta saakka. Voitettuaan 210:sta amatööriottelusta 175 hän siirtyi ammattilaiseksi, eikä tähän asti ole hävinnyt yhtään ottelua. Ammattinyrkkeilijän elämä voi kuitenkin olla Suomessa tiukkaa.
– Maailman parhaiten tienaava urheilija on nyrkkeilijä, mutta Suomessa lajia ei arvosteta niin paljon kuin muualla, Katajisto toteaa. Hänen raisiolainen managerinsa Mika Jokinen nostaa esiin, ettei esimerkiksi Raisiossa ole lainkaan nyrkkeilyyn ja vastaaviin lajeihin sopivia tiloja. Siitäkin huolimatta, että kyseessä on vuodenajasta ja säästä riippumaton laji, eivätkä kaikkia kuitenkaan kiinnosta kenttien joukkuepelit. Katajisto sanookin, ettei ole voinut luottaa siihen, että pystyisi elättämään itseään nyrkkeilyllä loppuikänsä. Hän opiskelee mediatuotantoa Turun AMK:ssa ja on juuri palauttanut opinnäytetyön-
sä. Kaksi ammattia eivät hänen mielestään sulje toisiaan pois. Vaikka Katajisto toivoo seuraavan viiden vuoden sisällä menestyvänsä nyrkkeilijänä aina Euroopan mestaruustasolla asti, hän pitää jalat maassa ja toteaa, että jossain vaiheessa pitää miettiä myös ”oikeaa” ammattia. Huhtikuun 25. päivän ottelu tulee olemaan Katajiston kannalta suunnannäyttäjä. Luonnollisesti hän on valmistautunut siihen ankarasti. Katajisto kertoo treenaavansa arkisin kaksi kertaa päivässä ja lauantaisin kerran. – Ihan perushommaa, teknistä ja fyysistä harjoitusta. Toistoa, toistoa, toistoa. Pitkälle olen sillä päässyt. Artemis Kelosaari
Eemeli Katajisto (vas.) työskentelee ahkerasti noustakseen nyrkkeilijänä Euroopan huipulle. Manageri Mika Jokinen toivoo ponnistelujen kantavan pian hedelmää.