Kaupunkiuutiset 11.09.2014

MUTANEN NAANTALIN RUORIIN

KERTTUKOIRA ON LASTENSUOJELUN TUKENA

sivU 3

sivu 7

• Kauppakeskus Myllyn vieressä.

• Meillä isot asiakasmäärät.

• Tuo tavarasi meille, me hoidamme myynnin.

Pysy perillä ajankohtaisista asioista: tykkää Kaupunkiuutisten Facebook-sivusta!

www.a-laatukirppis.fi

NAANTALI • RAISIO • MASKU • MYNÄMÄKI • NOUSIAINEN • RUSKO • LÄNSI-TURKU

KAUPUNKIUUTISET www.kaupunkiuutiset.fi

NRO 30 • TORSTAI 11.9.2014

20. VSK

GREENZ RAISIO AVATTU! TIESITKÖ!!!!!

Raisio Tasalanaukio 1

Voimassa GreenZ Raisiossa 30.9.2014 asti.

15

Kaupunkiuutiset tavoittaa eniten lukijoita ilmestymisalueellaan.

Lehden levikki on joka torstai Raisiossa, Naantalissa ja Maskussa yli 29.000 kpl, jättijakelussa n. 42.000 kpl!

Ainoana lehtenä se jaetaan myös alueen kaikkiin yrityksiin.

Jakelun hoitaa luotettavasti Itella päiväpostin mukana.

NAANTALI • RAISIO • MASKU • MYNÄMÄKI • NOUSIAINEN • RUSKO • LÄNSI-TURKU

KAUPUNKIUUTISET

Hansa | Skanssi | Raisio www.greenz.fi

TUUREPORINKATU 19 TURKU

NYT ON AIKA TILATA

IKKUNAREMONTTI

Ko remokno tti

50

alk.

Asennus - takuulla! Tälle syksylle!

/kk

Edustajasi: Kalle Hannuksela, puh. 0400 228 472 Markku Koistinen, puh. 0400 670 397

p. 050 378 2027 www.tassuputiikki.fi

Mahtavat set messutarjouk voimassa me myymälöissäm!

16.9. saakka

p. 02 250 3681 www.uusiakvaario.fi

PALJON TUOTTEITA ULOSHEITTOHINTAAN!

www.tiimi-ikkuna.fi

Uudistamme myymälää...

POISTOPÄIVÄT! 15€

Tervetuloa Raision Keittiöjättiin!

RAISIO, MYLLYN ALUE , ITÄNIITYNTIE 2 PALVELEMME ARKISIN 10-18, LA 10-15

Tyytyväisen Tyytyväisten ihmisen ihmisten keittiö keittiö

e kuti lkul i h O

aus

JOPA

Bauh

-30% -50%

ALTAITA, MIKROJA, KAAPPEJA JA MUITA VARASTOLÖYTÖJÄ!

JÄTEVAUNU

skus ake p p Kau Mylly

AUSIDEN MITT IÖ T IT E K ILMAINEN NITTELUPALVELU JA SUUN ään i tule käym ta a ik a i v o Soita ja s 4341 720 puh. (02)

gK ong

-50%

MALLIKODINKONEITA

Hon

KEITTIÖ- ja WC-MALLLIRYHMIÄ

i

Keittiöjätt

2

KAUPUNKIUUTISET

11.9.2014

pääkirjoitus

kuntapäättäjän kulma

Koulukiusaus ennen ja nyt Sosiaalinen media tarjoaa nuorille yhteydenpitotavan, jota edellisellä sukupolvella ei ollut käytössään. Vanhemmille, kouluille ja poliisille se tuo lisähaastetta, sillä somen kautta voidaan kiusata aivan uusilla tavoilla. Oppilaasta saattaa levitä kuvia Instagrammiin tai Facebookiin tai videota Youtubeen, josta sen näkevät mahdollisesti tuhannet tai jopa miljoonat ihmiset.

Poliisi on aloittanut kouluissa kampanjan, jolla se haluaa korostaa, että koulukiusaaminen on rikos.

Koululaisen vanhempana, sekä keskusteluistani opettajien, kuraattorin ja poliisin kanssa olen saanut sellaisen kuvan, että koulukiusaamista käsitellään paljon paremmin kouluissa kuin esimerkiksi omana kouluaikanani 80-luvulla. Silloin ei ollut KiVa Koulua eikä muitakaan järjestelmiä, joilla koulukiusaamista ehkäistiin tai käsiteltiin. Opettajat puuttuivat törkeimpiin kiusaamisiin jos näkivät ne, tai joku

Kunnallista eläkeajattelua tuli kertomaan. Tai olihan kotona omat järjestelmänsä jo silloin. Niinä harvoina kertoina, kuin itse jouduin kiusatuksi isoveljeni vei minut seuraavana aamuna kouluun ajoissa ja käski näyttää kiusaajan. Sitten broidi kävi hoitamassa asian.

Omat käsitykseni koulukiusaamisen käsittelystä ovat siis käytännössä varhaiselta jurakaudelta. Kun tiesin että poikani vaihtaa pian koulua, vein hänet taekwondon alkeiskurssille. Näillä ratkaisumalleillani ei ole enää mitään tekemistä sen kanssa, miten nykyään kouluissa toimitaan. Kiusaamisesta keskustellaan oppilaiden kesken ja ennaltaehkäisevää opetusta on kouluissa runsaasti. Omaa poikaani ei ole tietääkseni kiusattu, eikä hänkään kiusaa. Jos jotain kiusaamista tapahtuisi, minä olisin se, jolla olisi kevein työkalupakki asian käsittelyyn. Ehkä seuraavaksi pitäisikin päivittää meidän vanhempien toimintamalleja tälle vuosituhannelle.

KAI sAARTO päätoimittaja

Sosiaalinen media on onneksi osattu valjastaa myös kiusaamisen vastustamiseen.

Suomen Lukiolaisten Liitto käynnisti kuun vaiheessa somessa kiusaamisen vastaisen #kutsumua-kampanjan.

Kampanjaan idean antoi tamperelainen lukiolainen Juho Räty, joka kertoi puuttuneensa bussissa kiusaamistapaukseen, koska ei halunnut olla enää hiljainen hyväksyjä. Tällaiset teot nostavat kiusaamisen mörön sängyn alta auringonvaloon ja vain siten ongelma voidaan kitkeä.

Kuulun siihen ikäryhmään, jonka työuran alkutaipaleelta ei karttunut eläkettä, vaikka sitä palkasta perittiinkin.

Minulle ei myöskään kertynyt eläkettä ollessani lapseni kanssa perhevapailla. Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa laitettiin remonttiin sekä eläkekarttumat että eläkeiät.

Nykyisin eläkettä karttuu 18-68 vuotiaana tehdystä työstä sekä joiltain palkattomilta ajanjaksoilta ja perhevapailta. Nyt neuvotellaan taas eläkeuudistuksesta, kenen kustannuksella?

Käynnissä olevissa eläkeneuvotteluissa työnantajia kiinnostaa eläkemaksujen suuruus ja palkansaajapuolta eläkkeen suuruus. Tämä on luonnollista.

Eläkkeistä puhuttaessa turhan vähäiselle huomiolle on mielestäni jäänyt eläkeikä. Tämänhetkinen vanhuuseläkeikä on varsin joustava 63-68 vuotta. Työntekijä voi oman jaksamisensa mukaan arvioida eläkkeelle siirtymisensä ajankohdan, vai voiko?

Työeläkkeelle jäätiin Suomessa viime vuonna keskimäärin 60,9 ikäisenä. Työ-

kyvyttömyyseläkkeelle jää Suomessa runsaat 20 000 ihmistä vuodessa, keskimäärin 52 vuoden iässä. Jos saisimme työkyvyttömyyseläkkeet vähentymään puolella, keskimääräinen eläkeikä nousisi noin vuodella. Työkyvyttömyyttä aiheuttavat eniten tuki- ja liikuntaelinten sairauden sekä mielenterveyden häiriöt. Lisäksi sosioekonomiset tekijät, muut pitkäaikaiset sairaudet, elintavat ja työn fyysinen ja psykososiaalinen vaikuttavat työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen.

Eläkekeskusteluja enemmän pitäisi mielestäni miettiä myös ennenaikaisesti eläkkeelle jäävien taloudellista vaikutusta sekä kuntatalouteen että työntekijöiden omaan talouteen.

Mikäli työntekijä jää varhaisessa vaiheessa työkyvyttömyyseläkkeelle, ei hänelle ole karttunut eläkettä välttämättä tarpeeksi, jotta hän pärjäisi taloudellisesti kotonaan. Tämä voi johtaa siihen, että hän joutuu turvautumaan yhteiskunnan apuun (esim. suuret lääkekustannukset, vuokra, ruoka) tai pahimmillaan henki-

Maija Salo Maskun kunnanvaltuusto puheenjohtaja

lön syrjäytymiseen. Julkisen liikenteen, terveys- ja sosiaalipalvelujen tulee toimia silloin hyvin.

Eläkeikää ei kuitenkaan saada nostetuksi, elleivät työnantajien asenteet ikääntyviin työntekijöihin muutu. Ikääntyvän työntekijän ammattitaitoa ja osaamista tulee hyödyntää aiempaa paremmin työpaikoilla. Samalla kuitenkin pitää muistaa raskaammissa ammateissa olevien töiden keventäminen. Koko yhteiskuntamme etu on pitää työntekijät pitkään työelämässä ansaitsemassa eläkettään tuleville vuosille, mutta myös nauttimassa terveenä eläkepäivistään.

mielipide

Hesepesu-autopesuhalli Kiinteistö Oy Raision Drive-In Hulvelaan – EI KIITOS! MIELIPIDE. Hulvelassa, jossa asuu paljon lapsiperheitä ja senioreita, perheet kulkevat vaunuineen, koululaiset kävellen, pyöräillen tai mopoilla/skoottereilla. Seniorit, joille rakennetaan Raision Palvelutalosäätiön toimesta lisää vanhus- ja vammaisväestön asuntoja, kulkevat alueella kävelysauvojen, kävelytuen tai potkupyörän kanssa.

Minkään näiden liikuntavälineiden kanssa en ole kenenkään nähnyt menevän (toistaiseksi) autonpesuhalliin.

Me autoilevat työssäkäyvät tai muut autoilevat asukkaat emme näe tarpeelliseksi autopesuhallin (viittaus teknisen lautakunnan päätökseen rakentaa Hesepesu Raision keskustan Hesburgerin yhteyteen) tuloa pientaloalueellemme Hulvelaan. Olemme löytäneet hyvin autonpesupaikkoja; Neste, ST1, Myllyn pesukatu sekä useita auton käsinpesupaikkoja lähellä keskustaa. Teboil on au-

tioitunut – tuskin hurjan asiakasmäärän vuoksi vaan päinvastoin.

Katsomme että lain henki ei ole toteutunut tässä hankkeessa.

Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Edelleen laki määrittelee, että sen tavoitteena on turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Kiinteistö Oy Raision Drive-In on tehnyt poikkeamislupahakemuksen erillispientalojen korttelialueelle.

Poikkeamislupahakemukseen liittyvät esillä olevat asiakirjat, jotka ovat nähtävillä

Raision kaupungin teknisen keskuksen asiakaspalvelupisteessä, eivät anna kuntalaiselle riittävää selvyyttä hankkeen vaikutuksesta ympäröivään naapurustoon. Yhtään esim. havainnekuvaa ei ole esitetty kuntalaisille tästä mahdollisesta autopesulasta. Ainoastaan tiedossani on kolme naapuria, jotka ovat saaneet naapurin kuulemiskirjelmän sellaisen asemapiirroksen kanssa, joka ei ole edes voimassa oleva asemapiirros. Meille ei naapurinkuulemiskirjettä ei ole tullut.

Saimme tiedon hankkeesta naapurimme kautta 4/2014. Naapurinkuulemiskirjeistä vastannut kaupungin virkamies totesi minulle; LUULIN että Hulvelankuja on kaupungin omistama pistotie. Pistotie mihin?

Tähän päivään saakka se on ollut osa omistamaamme tonttia.

Hulvelan asemakaavassa ei ole kartalla esitettyä Hulvelankujaa eikä Tasalankujaa.

Rakennuspaikalla ei ole toimitettu katselmusta rakennuksen ympäristöön soveltuvuudesta tai rakentamisen vaikutuksesta. Asiasta vastaavan rakennustarkastajan mukaan katselmusta ei edes naapurini mukaan aiota toteuttaa hänen tiedustellessaan asiaa.

Muutama vuosi sitten uusimme talomme julkisivulaudoituksen ja talomme väri vaihtui vaaleampaan. Tiukan syynin ja paperisodan kanssa saimme toteuttaa tämän hurjan hankkeemme. Eikös autopesuhallin rakentaminen pientaloalueelle vaadi asemakaavamuutoksen?

Alueelle on suunnitteilla varsin mittava kaavauudistus, jota on valmisteltu usean vuoden ajan. Ei ole järkevää myöntää poikkeamislupaa tällaiselle hankkeelle, kun koko kaavamuutosta viedään eteenpäin.

Koska autopesulan ja poikkeamishakemuksen vaikutuksia ei ole tutkittu riittävän kattavasti

mm. jätevesikuormituksen, toimintaan tarvittavien kemikaalien säilytyksen ja käsittelyn, pinta- ja hulevesien puhdistamisen yms. osalta vastustamme ja kiellämme jyrkästi ko. autopesulan rakentamisen.

Pyydän teknisen lautakunnan jäsenet, etenkin asian puolestapuhujat ja asiasta päättävät, Hulvela-kierrokselle; mennään oikein yhdessä kävellen, pyörällä, autolla ja otetaan mukaan pyörätuoli- ja liikuntarajoitteisia ystäviämme. Mennään eri tavoin Hulvelankadun päästä päähän.

Testataan Hulvelankadun toimivuutta ja mietitään yhdessä kuinka etenkin Hulvelankadun alku nyt toimii. Jos esim Hulvelankatu 4. eteen laitamme pari autoa vilkun päälle kääntyäksemme pihaan niin kaaos on valmis. Miten ahtaalla katuosuudella mm ambulanssit ja paloautot ohittavat? Kartan mukainen toinen uusi Hesen sisäänajo olisi nimittäin samassa paikka missä on jo

kolme pihasta tulotietä sekä Friisilänkadun risteys. Onko pelastusviranomaisiin otettu yhteyttä tässä hankkeessa?

Tämä hanke ei tuo ainoataan työpaikkaa lisää Raisioon, ainoastaan ´syö leipää´ nykyisiltä huoltamoyrittäjiltä. Pyydämme hankkeen kumoamista sen mahdottomuuden vuoksi. Kiitos teknisen lautakunnan Jorma Sippola, Jan Stenlund, Sari Helevä ja Terttu Perälahti – te olette ymmärtäneet hankkeen mahdottomuuden.

Autopesula voisi toimia esim. autioituneessa Teboilissa, jossa pesupaikat ovat jo valmiina, Raision ABC-asemalla tai vaikka Länsikeskuksen Hesburgerissa.

Hulvelan asukkaiden puolesta Raisiossa 3.9.2014 Raila Piivek

äiti, raisiolainen yrittäjä, raisiolaisen yrittäjän puoliso

Kaupunkiuutisten nettilehdessä tällä viikolla: Katajan kierron tuloksia

www.kaupunkiuutiset.fi

Raision ryhmänäyttelyssä satoja koirakkoja

SPL:n Turun piirille neljä uutta kunniajäsenta

Ajankohtainen! Paikallinen! Mielenkiintoinen!

KAUPUNKIUUTISET

11.9.2014

3

Katariina Mäkinen-Önsoy

Soita: 02 3619 7961

Paikalliset pojat valmiina katolle!

Meiltä kattoremontti helposti ja vaivattomasti jopa 2 päivässä.

Tuomme tullessamme, viemme mennessämme – siisTiT pihaT! Kauttamme myös rahoiTus.

Tuulissuontie 3 C · Lieto · laaturemontti.fi Kun hämärtää 2014 la 13.9.2014 klo 19 Naantalin luostarikirkko

Draamaa kirkossa Lennä aatos kultaisin siivin Jouni Mutanen tarttui Naantalin kaupunginjohtajan ruoriin syyskuun alusta.

Musiikkia teatterin, operetin, elokuvan ja oopperan maailmasta.

Ohjelma 10 €

Kaupunginjohtaja Jouni Mutanen:

Yhteinen Uusi-Naantali-identiteetti luo tasapuolisia kaupunginosia, ei vähennä paikallisidentiteetin arvoa PAIKALLISET. Naantalin uusi kaupunginjohtaja Jouni Mutanen aloitti virassaan 1. syyskuuta maanantaina. Ensimmäinen virallinen työviikko sujui Mutasella kiireisissä merkeissä.

– Osallistuin ensimmäisenä työpäivänäni muun muassa johtoryhmän kokoukseen sekä olin kaupunginhallituksen kokouksessa esittelijänä. Käsittelyssä on lähikuukausina merkittäviä asioita, joista päällimmäisenä kuntaliitosselvitys ja SOTE-lausunto sekä perinteisesti syys–lokakuussa valmisteltava talousarvio, Mutanen kertoo.

Uusi virka, ympäristö ja haasteet kaipaavat aina perehtymistä.

– Minulla on ollut perehtymispäiviä keväästä alkaen. Varmasti tässä menee työpäivien lisäksi silti vielä iltoja ja viikonlopun päiviä asiakirjoihin ja esityksiin tutustuessa, Mutanen toteaa.

Velkuan sijaisuuden päätyttyä Mutanen siirtyi neljän vuoden ajaksi Lemun kunnanjohtajaksi. Vuonna 1990 Mutasella oli edessään uudet maisemat ja haasteet Siilinjärven kunnanjohtajana. Työvuosia kunnanjohtajan tehtävissä hänelle on kertynyt yli 20.

Vuodesta 2008 kuluvan vuoden elokuuhun Mutanen toimi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän johtajana.

– Yhtymän piiriin kuuluu maan toiseksi suurin ei-yliopistollinen keskussairaala ja peruspalvelu- ja ympäristökeskukset. Työntekijöitä on 4200 ja talousluvut ovat noin 400 miljoonassa eurossa. On mielekästä siirtyä isosta organisaatiosta jälleen kunnanjohtajan tehtäviin, Mutanen lisää.

Haasteita Mutasen mukaan kuitenkin riittää oli organisaatio tai tässä tapauksessa kaupunki minkä kokoinen tahansa.

Tuttua seutua

Pienisuuri kaupunki

Vs. kunnanjohtajan pesti toi Mutasen Velkualle 80-luvulla, joten täysin vierasta seutua Naantali lähikuntineen hänelle ei ole.

– Sanotaan näin, että perustuttuja tässä ollaan. Tietysti alue on muuttunut ja monet vuosina 1985–86 täällä tapaamani henkilöt ovat jääneet eläkkeelle, mutta joitakin tuttuja kasvoja tulee vastaan, hän hymyilee.

Naantali on Mutasen silmissä hallittavan kokoinen kaupunki, jossa palvelut toimivat ja luottamushenkilöt ja virkamiehet ovat lähellä asukkaita.

– Naantali on alueeltaan ja väkiluvultaan riittävän suuri ja toisaalta samanaikaisesti pieni kaupunki. Kaupungilla on hyvät itsenäiset edellytykset tuottaa tehokkaasti useimmat palvelut asukkailleen,

huolehtia kaupungin teknisestä infrastruktuurista ja luoda edellytyksiä elinkeinoelämän toiminnalle. Naantalissa ei kuitenkaan ole tarvetta luoda raskasta byrokratiaa ja hallintoa, pohtii Mutanen.

Naantalissa on erilaisia asumismahdollisuuksia, vahva satama- sekä matkailutoiminta ja toimivaa isompaa ja pienempää yritystoimintaa. Yksi maankäytön haasteista on kaupunginjohtajan mukaan keskusta-alueen kehittämissuunnitelmat.

Identiteettien ja mentaliteettien valtava kirjo Uusia liitoksia Maskun, Taivassalon ja Kustavin kanssa selvitettäessä tulee Mutasen mukaan ottaa huomioon se, että edellisten kuntaliitosten seurauksena syntynyt laajempi Naantali on vasta rakentamisvaiheessa.

– Tehtävää riittää niin kaupunkiorganisaation tehokkuuden lisäämisessä kuin uusien saaristokaupunginosien vah-

vuuksien hyödyntämisessäkin, kaupunginjohtaja miettii.

Mutanen muistuttaa, että Uuden-Naantalin yhteinen identiteetti ei sulje pois vahvoja kantanaantalilaisten ja saaristonaantalilaisten identiteettejä.

– Tulisi puhaltaa yhteen hiileen sillä ajatuksella, että Naantali on kaikkien asukkaidensa yhteinen kaupunki. Sijainnistaan riippumatta asukkaiden mielipiteillä on myös oltava sama painoarvo, hän jatkaa.

Merimaskun kirkonkylän rannan kohtalo on edelleen avoinna. Pro Sinervo ry on ostamassa Sinervon talon ja valjastamassa sitä yhteisölliseen käyttöön.

– Merimaskun tilanne on haastava. Toivottavaa on, että kiinteistöihin löytyisi yritystoimintaa ja vilkas veneväylä saisi sitä kautta kaivattua eloa. Sinervon talo todella ansaitsee paikallisen omistajan, Mutanen kommentoi.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Jouni Mutanen FAKTA n Syntymävuosi: 1958 n Syntymäkaupunki: Mikkeli n Koulutus: oikeustieteiden kandidaatti n Perhe: Hannele-vaimo ja kaksi aikuista lasta n Vapaa-ajan aktiviteetit: pyöräily, lumikenkäily, rullasuksihiihto ja talvella perinteinen hiihto, sienestys, lukeminen ja mökkeily Velkualla

Naantalilaiset kuorot, yhdistykset ja musiikkiopisto, Naantalin kulttuuripalvelut, Naantalin seurakunta, Jari Virta

Kuorot Valborgissa klo 20.30-21

poliisi Perämoottoreita anastettu useita Syyskuun aikana on ilmestymisalueellamme anastettu useita perämoottoreita. Naantalin Luonnonmaalta varastettiin 50 ja 60 hevosvoiman Honda-merkkiset koneet. Maskun Ohensaaresta Yamaha -merkkiset 60 ja 40 hv:n koneet sekä Niemenkulmasta 115 hv:n Yamaha -merkkinen kone.

Raision Aisatieltä puolestaan on anastettu koko vene trailereineen. Vene on Terhi 4100 -merkkinen ja siinä on 20 hv:n kone.

Moottoripyöräilijä pakeni onnettomuuspaikalta Sunnuntaina kello 15.54 aikaan Raision keskustan SMarketin parkkihallista ajoi Tornikadulle moottoripyöräilijä vasten kiellettyä ajosuuntaa. Moottoripyöräilijä törmäsi Tornikadulla olleen henkilöauton kylkeen, minkä jälkeen rekisteröimättömän moottoripyörän kuljettaja, noin 20 v mies, poistui rivakasti paikalta. Molemmat ajoneuvot vaurioituivat, ei henkilövahinkoja.

4

KAUPUNKIUUTISET

11.9.2014

Koulukiusaajalla on usein itsellään turvattomuuden tunnetta Kai Saarto

Vuonna 2013 tehdyn Kouluterveyskyselyn mukaan Varsinais-Suomessa itsensä kokee kiusatuksi viikoittain 7% lapsista.

LAPSET. Koulukiusaaminen on vakava asia, joka saattaa jättää pysyviä jälkiä niin kiusatulle kuin kiusaajallekin. Sosiaalisessa mediassa paljon huomiota herättää tällä hetkellä lukiolaisten käynnistämä kiusaamisen vastainen #kutsumua-kampanja, joka sai suojelijakseen tasavallan presidentti Sauli Niinistön.

Poliisi on myös jalkautunut syyslukukauden alettua kouluihin ”Koulukiusaaminen on rikos”-kampanjan myötä. Rikosoikeudellisesti kiusaajaa voidaan syyttää mm. törkeästä kunnianloukkauksesta, pahoinpitelystä ja vahingonteosta.

Kysyin poliisiylihallinnosta, kuinka paljon poliisi joutuu koulukiusaamiseen puuttumaan.

– Yksiselitteisiä tilastoja meiltä ei löydy. Suurin osa poliisin työstä on tässä asiassa ennaltaehkäisevää. Lähipoliisi käy kouluissa ja jollain paikkakunnilla on kouluille omat nimikkopoliisit. Lähtökohta on, että kiusaamistapauksissa asiat hoidetaan koulun sisällä eikä poliisin kautta. Poliisi joutuu kuitenkin puuttumaan koulukiusaamiseen säännöllisesti, kertoo Pekka Heikkinen poliisihallinnosta.

Seiskaluokkalaisille eritystä huomiota Noin 800 oppilaan Vaisaaren koulu Raisiossa on yksi maamme suurimmista yläkouluista.

– Kouluissa kiusataan ja sitä tapahtuu myös meillä. Ongelmaa

Vaisaaren koulun oppilaat harjoittivat yhteistyötaitojaan ryhmäytymispäivänä Kerttulassa eri rasteilla. Kuvan tehtävässä kuljetettiin kananmunaa nyörien avulla.

ei voi kieltää, toteaa Vaisaaren koulukuraattori Vuokko Suonpää heti haastattelun alkuun.

– Kiusaaminen on ryhmäilmiö. Sitä kohtaan on koulussa kuitenkin nollatoleranssi, hän jatkaa.

Syyslukukaudella erityistä huomiota kiinnitetään seiskaluokkalaisiin, jotka joutuvat uudessa koulussa stressaavaan tilanteeseen.

– Suuri koulu, muuttuneet luokat ja ympäristö vaikuttavat.

Uudessa tilanteessa alakoulussa jo päättynyt kiusaaminen voi joskus puhjeta uudelleen. Tämä johtuu siitä, että oppilaat kokevat epävarmuutta ja etsivät uudestaan paikkaansa ryhmässä,

Suonpää sanoo.

Seiskoille järjestetään KiVa -tunteja koko lukuvuoden ajan.

Myös yhteisöpedagogi on varmistamassa ryhmäytymistä ja hyvää yläkoulun aloitusta Vaisaaressa. Koulun tukioppilaisiin seiskaluokkalaiset ovat tutustuneet jo kutosluokan keväällä.

KiVa -koulu on Turun yliopiston kehittämä ennaltaehkäisevä ohjelma, joka on ollut laajasti käytössä vuodesta 2009.

KiVa -kouluissa oppilaille tehdään kiusauskysely ja luokkaprofiilikysely, jossa selvitellään mm. luokan työrauhaa ja kaveruussuhteita. KiVa -kouluun liittyen järjestetään myös joka kevät valtakunnallinen kysely..

Ratkaisuja yksilö- ja ryhmäkeskusteluilla Vaisaaressa on myös oma KiPa (Kiusaamatta Paras) ryhmä, johon kuuluu kuusi opettajaa ja kuraattori. Kun KiVa keskittyy kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, KiPa -ryhmä paneutuu kiusaamisen selvittelyyn ja korjaamiseen.

Ryhmä puuttuu kiusaamistapauksiin keskustelemalla asianomaisten, lasten vanhempien, muiden oppilaiden ja luokanvalvojan kanssa.

– Keskusteluissa pohditaan omaa roolia ja mietitään omia ratkaisutavoitteita ja keinoja kiusaamisen lopettamiseksi. Keskusteluja käydään yksin

RAISIO. Raision kaupunginvaltuuston syksyn ensimmäisessä kokouksessa viime viikolla tehtiin jopa kolme aloitetta.

Ari Leinonen ja 14 muuta valtuutettua jättivät aloitteen puistokummitoiminnan aloittamisesta Raisiossa. Puistokummit ovat aktiivisia kansalaisia, jotka haluavat osallistua puistojen hoitoon.

Helsingissä puistokummit osallistuvat aktiivisesti puistojen hoitoon ja samaa vapaaehtoisuuden periaatetta on tarjolla myös Jyväskylässä ja Lahdessa.

Helsingissä puistojen hoidosta kiinnostuneet henkilöt ovat voineet ilmoittautua kaupungin rakennusvirastoon. Ilmoittautumisen yhteydessä on ilmaistu, minkä puiston hoitoon on halukas osallistumaan. Lyhyen perehdytyksen jälkeen on innokas puistokummi päässyt

toteuttamaan itseään sekä tuomaan iloa kanssaihmisille viihtyisien puistojen merkeissä.

Kaupunki huolehtii puistoista sovittujen kriteerien mukaan.

Puistot on jaettu erilaisiin luokkiin, joiden mukaan määräytyy, miten niistä huolehditaan, joistakin lähes viikoittain ja toiset jätetään enemmän luonnontilaan.

Aloitteen allekirjoittaneet toivoivat, että Raisiossa mahdollistuisi puistokummitoiminta tai vastaava vapaaehtoistoiminta.

Kaupunki nimeäisi ne puistot, joihin ei perustamisen jälkeen kohdistu juurikaan ylläpitoa. Näiden puistojen hoitoon voisivat yksittäiset henkilöt tai yhdistykset ilmoittautua. – Siisti ja hoidettu ympäristö ei ole keneltäkään poissa, vaan osaltaan tukee myönteistä kaupunkikuvaa. Onnistunut ja toimiva kummitoiminta mahdollistaisi entistä paremmin kaupungin puistopuolen keskittymistä ykkösvaatimustason kohteisiin, todettiin aloitteessa.

Katuvalaistusta toivotaan myös yöksi Sosiaalidemokraattinen

val-

tuustoryhmä jätti Vesa Parantaisen johdolla aloitteen katuvalojen sammutusaikaan liittyen.

Säästösyistä kaupungissa sammutetaan tällä hetkellä katuvalaistus 0.00-5.00 väliseksi ajaksi. Aloitteessa kysytään, minkä suuruiset säästöt tällä saadaan ja olisiko sammutus mahdollista toteuttaa vain osittaisena. Katuvalojen sammuttamisen sijasta toivottiinkin vaihtoehtoista säästökohdetta.

Kohti hiilineutraaliutta Valtuutettu Saila Rintee jätti valtuustolle 16 valtuutetun allekirjoittaman aloitteen kaupungin liittymiseksi ”Kohti hiilineutraalia kuntaa” eli HINKU-hankkeeseen. Vuonna 2008 aloitettua hanketta rahoittavat ympäristöministeriö, Sitra, Tekes, työ- ja elinkeinoministeriö sekä yrityskumppanit. Hankkeessa kunnat, yritykset, asukkaat ja asiantuntijat ideoivat ja toteuttavat yhdessä ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi. HINKU-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80

Kun kiusaaminen on ryhmäilmiö, siihen vaikuttaa luokan koko. Vaisaaressa luokkien maksimikoko on 24 oppilasta, monessa luokassa on kuitenkin tätä vähemmän oppilaita. Erityisopettaja Ali Alander tietää ryhmäkoon merkityksen. Erityisluokilla oppilaita on maksimissaan kymmenen.

– Kiusaamiset ja ristiriidat ratkotaan luontevasti oman opettajan kanssa. Lopulta porukka on niin yhteen hitsautunut, että kiusaamista ei tapahdu käytännössä enää ollenkaan, Alander vakuuttaa.

Mikä sitten on kiusaamista? Ulkopuolisen on joskus vaikea nähdä, onko tilanne kiusaamista vai rajumpaa leikkiä. Tähän on kuitenkin yksinkertainen vastaus, kiusatun kokemus ratkaisee. Kiusaaminen ei ole vahinko tai yksittäinen tönäisy. Se on tahallista ja toistuvaa, eikä heikommassa asemassa olevalla ole mahdollisuutta puolustautua ryhmää vastaan.

Kaikissa kiusaamistapauksissa koululla on velvollisuus ottaa yhteyttä kotiin.

Kai Saarto Kai Saarto

Ympäristö esillä valtuustoaloitteissa Raision kaupunginvaltuuston kokouksessa tehdyissä aloitteissa toivottiin yövalaistusta kaduille, puistokummeja sekä hiilineutraalia Raisiota.

ja ryhmässä. Kiusattu otetaan mukaan ryhmäkeskusteluihin vasta myöhemmin ja vain jos hän haluaa, sanoo Suonpää.

Keskustelut eivät ole rangaistus, vaan niiden avulla on tarkoitus oppia uusia taitoja ja positiivisia käytösmalleja.

– Vaikka ryhmäkeskustelut sujuisivat hyvin ja asia näyttäisi ratkenneen, seuraamme kuitenkin tilannetta ja jututamme oppilaita aina välillä. Muistamme myös kiittää, kehua ja kannustaa, kun on toimittu hyvin kiusaamisen lopettamisessa, kertoo Suonpää.

Suonpään mukaan kiusaajakin on yleensä huojentunut, kun asia otetaan esille. Se mahdollis-

taa kiusaamisen lopettamisen.

Kiusaajakin on yleensä ajautunut ryhmäpaineessa tilanteeseen ja yksin hän voi olla keinoton irrottautumaan ryhmän voimasta.

KiPa -ryhmän toiminta on ollut tuloksellista ja siihen kuuluvat opettajat kertovat kokeneensa sen positiivisena asiana. Sen kautta opettajat ovat oppineet tuntemaan oppilaat paljon kokonaisvaltaisemmin kuin pelkän oppiaineen kautta. KiPa-tiimiläisyys lisää syvempää ymmärrystä, on palkitsevaa ja luo mielekkyyttä koulutyöhön.

prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

Päästöjä vähennetään erityisesti parantamalla energiatehokkuutta ja lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä.

HINKU-hankkeessa on mukana lähialueen kunnista Uusikaupunki, Masku, Mynämäki, Laitila ja Rauma. Esimerkiksi Uusikaupunki pitää tärkeimpänä perusteena hankkeessa mukana olemiseen aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Tavoitteena on hankkeen avulla saada uusia yrityksiä ja työpaikkoja kaupunkiin sekä parantaa yritysten toimintamahdollisuuksia.

Raumalla tavoitteena on päästövähennysten lisäksi mm. kilpailukyvyn vahvistaminen, cleantech-osaamisen ja biotalouden kehittäminen sekä alueen elinvoimaisuuden edistäminen. Mynämäessä on mm. innostettu vanhojen omakotitalojen omistajia siirtymään maalämpöön. Tällä toiminnalla on ollut myös merkittäviä työllisyysvaikutuksia.

Kai Saarto

Valtuustoaloitteessa toivottiin mahdollisuutta kaupunkilaisille osallistua puistojen ylläpitoon vapaaehtoiselta pohjalta. Kuva Keskuspuistosta.

KAUPUNKIUUTISET

11.9.2014

5

Paikalliskirjailijoilta uusia rikostarinoita RAISIO. Reuna Kustantamo on toiminut vasta viime vuodesta, mutta myynnissä on jo kymmenittäin kirjoja dekkareista tyttökirjoihin ja muistelmista ja tietokirjoihin. Reuna oli mukana Raision Killin markkinoilla pari viikkoa sitten. Kustantamoa edustamassa olivat myös kaksi paikallista kirjailijaa: rymättyläläinen Pirjo Mellanen sekä raisiolainen Jasu Rinneoja.

Albaniasta Turun saaristoon Pirjo ja Kari Mellanen viettävät osan vuodesta Sarandassa Etelä-Albaniassa. He ovat ostaneet kerrostalohuoneiston, opiskelleet kieltä ja tutustuneet paikallisiin ihmisiin. Pirjo Mellasen ensimmäinen teos Matkustin Albaniaan on erilainen matkakirja elämästä ja arjesta maassa, joka oli pitkään ulkomaalaisilta suljettu.

– Alkuperäinen tarkoitukseni oli tehdä pieni sanakirja, mutta kirjoittamani arkipäivän kommellukset olivat kustantaja Tarja Ranisesta niin herkullisia, että siitä syntyikin matkakirja.

On siinä lyhyt sanastokin mukana, kertoo Mellanen.

Esikoisen jälkeen Mellaselta on ilmestynyt myös Albaniaan sijoittuvaa dekkari Kohtalokas Albania sekä Viron saaristoon sijoittuva matkakuvausta ja rikosromaania yhdistelevä Kohtalokas Purjehdus.

Mellasen viimeisin teos on Hemskäriin verkot on laskettu.

Se sijoittuu 60-luvun Turun saaristoon – Kirjaan sain aiheen jo vuosia sitten. Kuulin tarinan nai-

Kai Saarto

sesta, joka omisti ison saaren.

Miehet olivat naureskelleet, että kuka sen naisen naisi, saisi myötäjäisinä ison omaisuuden, kertoo Mellanen.

Hemskäriin verkot on laskettu pohjautuu kuvauksien osalta vahvasti Mellasen omiin muistoihin ajalta, jolloin hän asui perheineen Korppoossa.

Kirjassa saarellaan asuu yksin Eva, joka elää kalastamalla.

Eräänä päivänä saarelle saapuu kaupunkilaismies, joka ihastuu sekä saaren karuun luontoon että Evaan. Jotain kuitenkin tapahtuu. Kirjan toisessa osassa ollaan 80-luvulla. Evan tyttärelle Maijalle alkaa sattuman kautta paljastua mitä saarella todella tapahtui kahta vuosikymmentä aiemmin.

Mellanen pyrkii kirjoittamaan päivittäin. Seuraava teos on työn alla ja kertoo erään teollisuussuvun pimeistä salaisuuksista.

Kylmäkorpi tutkii pommi-iskua Jasu Rinneoja esitteli lukijoille ensimmäisessä kirjassaan rikoskomisario Kylmäkorven.

Rinneoja kirjoittaa varhaisina aamunhetkinä. Päivätyöstään huolimatta Rinneoja on ollut tuottelias. Ensimmäinen Kylmäkorpi-dekkari Elä ja anna loisten kuolla ilmestyi maaliskuussa 2013. Saman vuoden syksyllä julkaistiin rikosromaani Myrkynkeittäjä ja aivan näillä hetkillä ilmestyy toinen komisario Kylmäkorpi-romaani, Karvasmantelin maku.

– Kylmäkorpea olen kustantajan kanssa suunnitellut alusta lähtien pitkällä tähtäimellä.

Pirjo Mellanen esitteli Killin markkinoilla viimeisintä, 60-luvun Turun saaristoon sijoittuvaa romaaniaan.

Keliakiaviikolla kampanjoitiin teemalla Pakko olla sairaan tarkka

Ragip Önsoy

Keliakiaviikolla 1. – 7.9.

Turun seudun keliakiayhdistys ry järjesti lukuisia keliakia-infotilaisuuksia Raisiossa ja Turussa.

KELIAKIA. Suomessa diagnosoituja keliaakikkoja on noin 35 000, mutta tämä luku on luultavasti vain jäävuoren huippu. Keliakian monenlaisia, epämääräisiä oireita on usein vaikea tunnistaa.

– Minulla keliakia todettiin 19 vuotta sitten. Vatsani ei siedä ollenkaan gluteiinia, raisiolainen Turun seudun keliakiayhdistyksen jäsen Antti Laakso kertoo.

– Ihokeliakiani diagnosoitiin noin 35 vuotta sitten. Oireet ilmenivät rakkuloina kyynärpäissä, turkulainen yhdistyksen jäsen Hilkka Huotari jatkaa.

Ruokapakkauksissa sana gluteeniton kertoo, että tuote sopii keliaakikolle. Gluteenittomia viljoja ovat maissi, riisi, hirssi ja tattari. Kaura on gluteenitonta, jos se on puhdaskauraa eli ei ole missään vaiheessa ollut tekemisissä gluteenia sisältävien viljojen kanssa. Keliakian hoitona on elinikäinen ruokavalio, jossa vältetään vehnää,

Päivätyöni kautta olen oppinut brändien merkityksestä. En haluaisi profiloitua pelkästään Kylmäkorven kirjoittajaksi, mutta toisaalta lukijan pitää silti tietää mitä odottaa, kun hän tarttuu kirjailijan teokseen. Eli on vaikka lupa odottaa koukuttavaa jännitystä, tuumii Rinneoja.

Ensimmäisestä Kylmäkorvesta saamansa palautteen perusteella Rinneoja on panostanut entistä enemmän tutkimustyöhön ja tarkistuttanut faktoja ammattilaisilla. Uudessa kirjassa olevaa englanninkielistä kuulustelukohtausta tarkastutettiin Floridassa saakka.

– Uudessa Kylmäkorvessa keskeinen tapahtuma on Munkkiniemessä räjähtävä bussi. Alunperin sen piti räjähtää kauempana Helsingistä, mutta silloin tapahtuma ei olisi kuulunut Helsingin rikospoliisin väkivaltayksikölle. Samoin jos uhreja olisi tullut niin paljon kuin aluksi suunnittelin, olisi kyseessä ollut suuronnettomuus ja tutkinta olisi siinäkin tapauksessa mennyt eri taholle, kertoo Rinneoja tutkimuksen myötä tulleista muutoksista käsikirjoitukseen.

– Koska kyseessä on kirjasarja, päätin tuoda hahmoihin lisää syvyyttä pikku hiljaa ja tuoda joka kirjaan jotain uutta tietoa vakiokaartista. Kylmäkorven ja kollega Mauri Salon arkea valaistaan lisää, myös Rantasen naisseikkailuista paljastuu uutta. Mukana on myös uusi tutkija.

Aihioita tuleviin Kylmäkorpi-tarinoihin Rinneojalla on pöytälaatikossaan useita.

Kai Saarto

n Keliakia on elinikäinen sairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä valkuaisaine, gluteeni, aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja suolinukan vaurion. n Keliakian yleisimpiä oireita ovat erilaiset suolistovaivat, kuten vatsan turvotus, ilmavaivat ja ripuli. Nykyisin keliakia diagnosoidaan yhä useammin muiden kuin suolisto-oireiden perusteella, joita ovat esimerkiksi anemia, osteoporoosi, väsymys, muutokset suun limakalvolla, erilaiset keskushermosto- ja niveloireet, masennus ja lapsettomuus. n Sekä keliakiassa että vilja-allergiassa oireita aiheuttavat suolistoon joutuneet vehnä, ohra ja ruis. Vilja-allergiaa on useammin lapsilla kuin aikuisilla, ja se voi hävitä lapsen kasvaessa. Keliakia taas kestää koko loppuiän, ja siihen voi liittyä myös neurologisia oireita.

Turun seudun keliakiayhdistys ry jalkautui kauppojen eteisiin keliakia-infopisteineen. Tässä yhdistyksen Hilkka Huotari ja Antti Laakso ovat K-supermarket Raision Centerissä.

ruista ja ohraa sekä näitä sisältäviä tuotteita.

– Joitakin luotettavia merkkejä on esimerkiksi eineksissä, mutta joka kerta kun tuotteen paketti muuttuu, kannattaa tarkistaa, että siihen ei ole lisätty kyseisiä viljoja, Laakso muistuttaa.

Gluteenittomien tuotteiden

valikoima on kaupoissa kasvanut.

– Isoimmista myymälöistä löytyy gluteenittomien tuotteiden hylly. Aina täytyy olla kuitenkin tarkkana, sillä gluteiinia voi löytyä sellaisista ruoista, joista sitä ei uskoisi olevan: esimerkiksi jäätelöt, jogurtit ja suklaat, Laakso sanoo.

Jokaisen keliaakikon dieetti voi olla erilainen: joku ei voi syödä kauraakaan, toisella sairauteen liittyy laktoosi-intoleranssi. Gluteeni aiheuttaa keliaakikon ohutsuolessa vaurion, jolloin ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy. Keliakian oireita ovat esimerkiksi vatsavaivat, nivelkivut ja osteoporoosi.

Keliakiaan voi sairastua minkä ikäisenä tahansa. Keliakiaan ei toistaiseksi ole saatavilla lääkehoitoa, vaan keliaakikon on hoidettava sairauttaan jokaisella ruokailukerralla.

Keliakian ainoa hoito on elinikäinen ja ehdottoman tarkka gluteeniton ruokavalio.

– Keliaakikko kyselee ruuasta terveytensä takia, ei ollakseen hankala. Pienikin määrä gluteenia on hänelle liikaa, sanoo Huotari.

– Vilja-allergia, gluteeniherkkyys ja keliakia ovat eri asioita.

Erikseen ovat vielä karppaajat sekä ne, jotka kokeilevat erilaisia ruokavalioita, Huotari lisää.

Hoitamaton keliakia voi olla kohtalokas: Keliakiaan liittyy lisääntynyt syöpäriski, erityises-

ti muuten harvinaisten ohutsuolen lymfoomien riski, joka on keliakiaa potevilla jopa 50–100-kertainen muuhun väestöön verrattuna. Keliakiaa sairastavan lymfoomariskiä voidaan vähentää merkittävästi juuri ruokavaliolla.

Keliakialiitto julkaisi keliakiaviikon aluksi uuden gluteenittoman keittokirjan: Mitä syödään tänään? Kirjassa on helppoja ja edullisia gluteenittomia reseptejä, jotka tarjoavat vaihtelua arkiruokiin.

Turun seudun keliakiayhdistyksessä vietetään uusien jäsenten iltaa 15. syyskuuta. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua etukäteen.

Katariina Mäkinen-Önsoy

6

KAUPUNKIUUTISET

11.9.2014

Pitopalveluyrittäjä aloittaa Huhkon kartanossa RAISIO. Empiretyylisessä Huhkon kartanossa puhaltavat uudet tuulet. Kaupunki on ollut useampaan otteeseen aikeissa myydä kartanon osana säästöohjelmaansa, mutta nyt kartano on saanut vuokralaisen, pitopalveluyrittäjä Eva Juvan.

Kartanon tilat ovat vuokrattavissa Juvalta syyskuun puolesta välistä alkaen.

– Nyt on vielä sisustaminen kesken, mutta parin viikon päästä ollaan jo täydessä vauhdissa, pitopalvelu- ja kahvila-alalla n. 16 vuotta toiminut Juva lupaa.

– Jatkossa on mahdollista pystyttää kartanoon vaihtuvia taidenäyttelyjä, Juva jatkaa.

Juva järjestää juhlatoimintaa kartanossa ympärivuotisesti.

– Juhlavarausten lisäksi äitien- ja isänpäivänä, pääsiäisenä sekä jokaisena neljänä adventtisunnuntaina katamme pitopöydän. Adventteina paikalla on myös joulupukki, joka saapuu pihaan hevoskärryineen,

Katariina Mäkinen-Önsoy

Paikalliset SPR osastot hakevat Nälkäpäivä-kerääjiä HYVÄNTEKEVÄISYYS. Valtakunnallinen Nälkäpäivä-keräys lähestyy ja sitä vietetään tänä vuonna 18.– 20.9.2014. Nälkäpäivänä kerätään varoja Punaisen Ristin katastrofirahastoon, josta varoja menee mm. Ebola-epidemian runtelemaan Länsi-Afrikkaan, Gazan humanitaariseen työhön sekä luonnonkatastrofien ja konfliktin uhreille ympäri maailman.

– Katastrofirahastoon tallennetuilla varoilla voidaan auttaa siellä, missä milloinkin apua tarvitaan. Vaikka valtaosa avustusvaroista suuntautuu ulkomaille, katastrofirahastosta autetaan myös Suomessa. Täällä hätäapua tarvitaan muun muassa tulipaloissa ja äkillisissä onnettomuuksissa, SPR Naantalin osaston puheenjohtaja Jaana Saarinen sanoo.

Viime vuonna katastrofirahastosta sai apua noin 500 suomalaista.

Paikalliset SPR osastot ovat mukana Nälkäpäivän keräyksessä ja toivovat vapaaehtoisia kerääjiä mukaan. Kerääjäksi voi ilmoittautua ottamalla yhteyttä osastojen aktiiveihin.

– On niin monta tapaa auttaa. Naantalin osasto myy ensimmäistä kertaa tänä vuonna Nälkäpäivänleipää Naantalin torilla 20. syyskuuta, Saarinen toteaa.

SPR Nousiaisten osaston Nälkäpäiväkeräyksen toritapahtuma on niin ikään lauantaina 20. syyskuuta klo 9–13 Noustenportilla. Myynnissä on Nälkäpäivä -leipää ja hernekeittoa.

SPR Maskun osaston jäsenet ovat tavattavissa nälkäpäiväleivän myyntipisteellä.

Nälkäpäivään ovat tervetulleita kaikki halukkaat, eikä aiempaa kokemusta Punaisesta Rististä tarvita. Nälkäpäiväkeräys toteutetaan myös kouluilla.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Naantalin Kylpylä voitti Luotetuin Merkki -tutkimuksen kylpyläkategorian PALKITTU. Naantalin Kylpylä on voittanut Valittujen Palojen kansainvälisessä vuoden 2014 lukijatutkimuksessa Luotetuin Merkki -tunnustuksen kylpylöiden kategoriassa.

Tutkimuksen tulokset kertovat, mitkä tuotemerkit kuluttajat kokevat luotettavimpina.

Naantalin Kylpylä voitti Luotetuimman Merkin tunnustuksen nyt jo kolmantena perättäisenä vuonna.

– Tämä tunnustus ja kuluttajien luottamus merkitsevät meille erittäin paljon etenkin nyt, kun haluamme palvella yhä laajempaa asiakaskuntaa ja panostaa myös kokousliiketoimintaamme lisää. Pyrim-

Ragip Önsoy

Juva sanoo.

Tiloihin mahtuu maksimissaan arviolta 110 henkilöä ja Juva pitää paikkaa ihanteellisena alle 80 hengen juhliin.

– Yläkerrassa on iso aula, jossa voi vaikka tanssia, sekä kaksi huonetta vuokrattavissa juhlien yhteydessä. Alakertaan tulee leikkihuone alle 10-vuotiaille lapsille, kertoo Juva.

– Siunaustilaisuuksista en peri tilavuokraa kuluvan vuoden loppuun asti, lisää Juva.

Tila on ollut aikaisemminkin ahkerassa juhlakäytössä. Viime kesänäkin kaikki viikonloput olivat varattuina juhlille.

– Nyt tilavuokraus tehdään yritykseni kautta, ei enää kaupungin. Juhlien tarjoilusta huolehdin minä, joten sekin muuttuu. Aikaisemminhan mahdollinen pitopalvelu piti tilata juhliin erikseen, koska kaupungilla kyseistä palvelua ei ollut, Juva toteaa.

me jatkossa huomioimaan asiakkailtamme tulevat kehitysideat ja heidän tarpeensa yhä entistä paremmin, sanoo Naantalin kylpyläjohtaja Kenneth Tuomi.

Luotetuin Merkki -tutkimus toteutettiin tänä vuonna 14. kerran ja siihen vastasi 17 676 kuluttajaa yhteensä 10 Euroopan maasta. Suomalaisia vastaajia oli tutkimuksessa mukana 2026. Vastaukset painotettiin vastaamaan koko väestöä iän ja sukupuolen mukaan. Tutkimuksessa kysyttiin avoimilla kysymyksillä, mitkä merkit olivat vastaajien mielestä luotettavimpia 38 eri kategoriassa.

Raision kaupunki vuokrasi Huhkon kartanon pitopalveluyrittäjä Eva Juvalle, joka aloittaa toiminnan tiloissa syyskuun puolessa välissä.

Uudistuneet Killin markkinat keräsivät kiitosta Kai Saarto

RAISIO. Uudistuneet Killin markkinat sujuivat erittäin hyvissä tunnelmissa lauantaina 30.8. Markkinoiden suunnittelusta ja järjestelyistä vastannut tapahtumaryhmä kokoontui viime viikolla käyden läpi saatua palautetta. Tapahtumaryhmään kuuluu kaupungin, yrittäjien ja yhdistysten jäseniä.

Tänä vuonna markkinat siirtyivät kadulta torille ja Tasalanaukiolle. Ratkaisu todettiin onnistuneeksi. Tasalanaukion yhdistysalueella raisiolaiset yhdistykset saivat esitellä toimintaansa. Tämä antoi markkinoille entistä paikallisemman leiman ja toi myös runsaasti vierailijoita. Markkinoilla yhdistykset pääsivät samalla tutustumaan toisiinsa ja keskustelemaan mahdollisesta yhteistyöstä tulevaisuudessa.

Myös lasten aktiviteettialue sai kiitosta markkinavierailta.

Palautteen perusteella markkinat ovat oikealla tiellä ja tarvetta on vain pienelle yksityiskohtien hionnille, esimerkiksi telttojen sijoittamisessa. Markkina-aikaa saatetaan myös jatkossa lyhentää hiukan loppupäästä.

Ellasta Lauluveijari ja Kokoomukselle kiertopalkinto Myynti- ja esittelykojujen lisäksi mielenkiintoista markkinaohjelmaa oli tarjolla myös kahdella eri lavalla, joilla nähtiin raisiolaisten yhdistysten valmistelemia ohjelmia ja lasten Lauluveijari-laulukilpailu. Tämän vuoden Lauluveijarin voittajaksi nousi tiukasti 7-vuotias halikkolainen Ella Nieminen kappaleella Pilvipeiton alla. Toiseksi nousi Risto Räppääjästä tutun Elämä ei ole hassumpaa kappaleen esittänyt raisiolainen Joel Boman. Kolmanneksi tuli raisiolainen Anni Arvela kappaleella Lintu.

Perinteisessä valtuustoryh-

Tuomaristo valitsi Ella Niemisen Vuoden 2014 Lauluveijariksi.

mien välisessä Killin kivenheittokilpailussa Vihreät joutuivat luovuttamaan kiertopalkinnon

Kokoomukselle, joka saa pitää Killin kiveä hallussaan seuraavan vuoden. Vihreät tulivat toi-

seksi ja kolmantena oli Perussuomalaiset.

Kai Saarto

11.9.2014

LEMMIKIT

Luotettavan koiran läsnäolo tukee tukihenkilötoimintaa Ressu-projekti kouluttaa vapaaehtoisia koiranomistajia toimimaan koiransa kanssa lastensuojelun tukena.

KAUPUNKIUUTISET

Ragip Önsoy

PROJEKTI. Kirkkonummelta viime vuoden syksynä startannut koira-avusteinen lastensuojelun tukihenkilötoiminta levisi kevään aikana Raision seudulle.

Ressu-projektiin osallistui Raisiossa kolme tukihenkilöä koirineen.

Yksi kevään kurssin käyneistä raisiolainen Sari Jokinen kertoo koulutuksen sisältäneen tukihenkilötoiminnan perusteita: mm. tukihenkilön ja koiran roolia lapsen tukemisessa, vuorovaikutustaitoja sekä käytännön toimintaa.

– Koirat olivat tietysti mukana muutamissa koulutuspäivissä, Jokinen toteaa.

Jokisen 5-vuotiaalla Kerttuberninpaimenkoiralla on kokemusta Hali-Berni-toiminnasta, jossa se on tottunut erilaisiin paikkoihin ja vieraisiin ihmisiin.

– Kerttu on kiltti, tottelevainen ja rauhallinen eli juuri tukitoimintaan sopiva koira, Jokinen jatkaa.

Sari Jokinen ja Kerttu-berninpaimenkoira osallistuivat keväällä Raisiossa ensimmäistä kertaa järjestettyyn Ressu-projektin koira-avusteiseen tukihenkilökoulutukseen. Kerttu pitää halailusta ja rapsuttelusta sekä kuuntelee mielellään salaisuuksia.

kuin Ressu-projektissakin. Tapaamisia järjestetään 1–3 kertaa kuukaudessa tukihenkilön ja nuoren aikataulun mukaan.

– Juttelimme, teimme läksyjä ja vietimme muuten vain ai-

kaa yhdessä. Toisin kuin monet saattavat luulla, toiminta ei vie paljonkaan aikaa. Eikä tarvitse olla ammatti-ihminen toimiakseen nuoren tukihenkilönä, Jokinen sanoo.

Koira-avusteisessa tukitoiminnassa vapaaehtoisella odotetaan olevan tasapainoinen elämä, kyky lukea omaa koiraa, mahdollisuutta sitoutua sekä tietysti aikaa tuettavalle

Kissat tulee rokottaa säännöllisesti Sander Hoogerdoorn

Pennut rokotetaan hyvin, mutta aikuisen kissan rokotusten uusiminen unohtuu joskus.

LEMMIKIT. Kansainvälistä eläinten viikkoa vietetään vuosittain 4.-10. lokakuuta. Viikon päättää valtakunnallinen kissan

luonteesta. Koiran tulee olla perustottelevainen, terve ja sosiaalinen sekä tottunut lapsiin.

Ajattelen niin, että vilkkaalle lapselle/nuorelle sopii kaveriksi rauhallinen koira ja toisin päin, Jokinen lisää.

Lastensuojelun tukiprojekti

Tuttua vapaaehtoistyötä Jokinen on toiminut Mannerheimin lastensuojeluliitossa nuorten tukihenkilönä kolmen vuoden ajan ja Kerttu Hali-Berninä neljän vuoden ajan.

– Ajattelin, että koira-avusteiseen tukihenkilötoimintaan lähtemällä voimme Kertun kanssa yhdistää harrastuksemme, Jokinen hymyilee.

Tukihenkilötoiminta MLL:ssä on samankaltaista ennaltaehkäisevää nuorisotyötä

7

rokotuspäivä 10. lokakuuta. Kissan rokotuspäivää vietetään nyt kolmatta kertaa ja sen tarkoituksena on lisätä kissanomista-

jien tietoisuutta lemmikkiensä rokottamisen tarpeellisuudesta.

Suomessa on kissoja arvion mukaan noin 700 000. Suuri

osa kissoista rokotetaan vain kerran elämässä - silloin kun ne ovat pentuja. Jotta kissalla olisi riittävä turva yleisimpiä tarttuvia tauteja vastaan, tarvitaan kuitenkin säännöllisiä rokotuksia.

– Kissoille annetaan ensin normaali penturokote kahdesti, noin kuukauden välein.

Kotikissoille ne annetaan tavallisesti 12 ja 16 viikon iässä.

Rotukissoille yleensä vähän aikaisemmin, jotta rokotukset saadaan kuntoon ennen pennun luovutusta uudelle omistajalle, kertoo eläinlääkäri Tuula Soini Raision Univetista.

– Kissaflunssaa vastaan tulisi rokottaa vuosittain. Toinen tärkeä rokotus otetaan vaarallista kissaruttoa vastaan. Se pitäisi uusia kolmen vuoden välein, ohjeistaa Soini.

Flunssarokotteen säännöllisessä uusimisessa eläinlääkärillä on sekin hyvä puoli, että kissa tulee samalla ainakin kerran vuodessa tarkistettua muiden vaivojen varalta.

lapselle. Tukihenkilön koiran tarkoituksena on myötävaikuttaa luottamuksen syntymiseen tukihenkilön ja lapsen välille.

– Koiran soveltuvuus ei ole niinkään rodusta kiinni vaan

Rotukissa muistetaan rokottaa paremmin Soinin mukaan lemmikinomistajat muistavat rokotuksien uusimisen melko hyvin.

– Varsinkin rotukissojen kohdalla rokotuksista pidetään aika hyvin huolta, sillä näyttelyissä vaaditaan rokotustodistukset.

Kotikissat muistetaan rokottaa vähän huonommin. Se on sikäli ymmärrettävää, sillä yhden kissan talouksissa riskit tartunnan saamiseen ovat pienemmät. Parantamisen varaa rokottamisessa kuitenkin olisi, Soini sanoo.

Ressu-projekti on Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry:n kehittämishanke, joka rekrytoi, kouluttaa ja tukee koiran kanssa toimivia tukihenkilöitä.

EHJÄ ry:n projekti käynnistyi keväällä 2013 ja jatkuu vuoden 2015 loppuun. Se on mukana Lastensuojelun Keskusliiton ja RAY:n Emma & Elias -avustusohjelmassa.

– Projekti on tarkoitettu 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille, joilla on lastensuojelun avohuollon asiakkuus. Jollain kurssin käyneillä tukisuhde on jo alkanut, mutta meidän tukisuhde alkaa nyt syyskuun aikana, Jokinen kertoo.

Toimintaa järjestävän yhdistyksen asiakkaana toimii kunta, jonka sosiaalityöntekijät toimivat linkkinä tukihenkilön ja nuoren välillä.

Ressu-projektin koordinaattorina toimiva Tiina Muros on koira-avusteisen kuntoutustyön pioneereja Suomessa. Hän koordinoi aikaisemmin Kennelliiton kaverikoiratoimintaa, jossa koirien kanssa vieraillaan muun muassa vanhainkodeissa ja päiväkodeissa. Vuonna 2009 Muros oli mukana perustamassa Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:tä.

– Seuraavia Ressu-projektin yhteistyökuntia etsitään. Toive on, että jokaiselle kurssille saadaan 5–6 koulutettavaa koirakkoa, Muros kommentoi.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Univetissa asiakkaille lähetetään rokotuksen uusimisesta kotiin muistutus, mistä asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä.

Kissojen rokotuspäivänä 10.10. eläinlääkärit eri puolilla Suomea järjestävät paikallisia kampanjoita kissan terveydenhoidosta. Ennaltaehkäisevän rokottamisen ja sisäloishäätöjen lisäksi tulee huolehtia muista kissan hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, mm. tasapainoisesta ravitsemuksesta, jotta kissan elimistön puolustusjärjestelmä toimisi parhaalla mahdollisella tavalla.

Kai Saarto

VIIKON TARJOUS

Koirille PUNKINPOISTAJA ja HEIJASTINTARVIKKEET

-30%

Tasalanaukio 3 Raisio ☎ (02) 438 4546 www.raisionakvaario.fi Ark. 10–17.30, la 9–14

8

KAUPUNKIUUTISET

11.9.2014

KULTTUURI

Taiteen monimuotoisuus esillä alueen näyttelyissä Katariina Mäkinen-Önsoy

Raision kirjastotalossa on esillä Elämäni re(p)liikkejä, Naantalin pääkirjastossa nukkekoteja ja taidehuoneella otteita nostalgisesta Naantalista.

NÄYTTELYT. Naantalin Taidemuseon kannatusyhdistys juhlii tänä vuonna 15-vuotista taivaltaan. Yhdistyksen aktiivit ovat juhlavuoden kunniaksi pystyttäneet kotikaupunkiaan kunnioittavan näyttelyn taidehuoneelle 21. syyskuuta asti.

– Näyttelyssä on esillä Naantalissa vaikuttaneiden ja työtään tehneiden taiteilijoiden, kuten esim. Erik Aschan-Rauthovin, J.R. Ekelundin, Sävele Angervon ja Edwin Lydénin, teoksia, Anne Aschan-Jansson yhdistyksestä kertoo.

Taidemuseon kannatusyhdistyksen tavoitteena on tuoda esiin naantalilaisia taiteilijoilta eritoten viime vuosisadalta – oli taidemuseota tai ei.

– Sellaista mesenaattia, joka taidemuseon voisi Naantaliin perustaa, emme ole vielä löytäneet. Lisäksi taidemuseon tulisi sijaita keskeisellä paikalla, Marja-Liisa Alopaeus-Mustonen pohtii.

Yhdistys on toiminut perustamisvuodestaan lähtien paikallisten taiteilijoiden hyväksi myymällä omaa korttisarjaa ja Erik Aschan-Rauthovin elämäntyöstä kertovaa kirjaa.

– Usein jäsenet ovat osoittaneet syntymäpäiväjuhlissaan saamansa lahjavarat yhdistyksen toimintaan. Sillä tavoin olemme voineet hankkia teoksia yhdistyksen kokoelmiin, Aschan-Jansson toteaa.

Näyttelyssä on esillä sekä yhdistyksen että jäsenten omistuksessa olevia tauluja. Osa tauluista ajoittuu 40 – 60 -luvuille, toiset ovat jopa 1900-luvun alusta.

Heijastuksia elämästä Raision kirjastotalon Aulagalle-

Esko Aarre-Ahtio otti tämän kuvan öljyyn (?) tahriutuneesta kyyhkystä samaan aikaan, kun Muhammad Gaddafi oli viimeisen kerran telttoineen Roomassa.

riaan syyskuun ajaksi näyttelyn pystyttänyt näyttelijä ja harrastajakuvaaja Esko Aarre-Ahtio jakaa panoraaman detaljeihin – samalla tapaa kuin teatterilavalla näyttelijä raottaa näytelmätarinaa repliikkien muodossa pala palalta.

– Näytelmä- ja valokuvataiteessa on paljon yhtymäkohtia niin kuin kaikessa taiteessa.

Yksi yhdistävä tekijä on tulkinnan vapaus. Teatterissa yleisö saa muodostaa repliikkien ympärille kokonaisen tarinan, valokuvataiteessani on samanlainen vaikutus. Olen kuvannut yksityiskohtia, joiden ympäristön jokainen saa kuvitella itse, taiteilija toteaa.

Aarre-Ahtio välttää tilanteita, joissa hänen pitäisi selittää teoksensa kontekstia.

– Ideoita ja ajatuksia olen töihini saanut matkustelles-

sani. Toivon, että kuvani kertovat katsojilleen jotain oleellista maisemasta, kulttuurista, ihmisten ja maailman ristiriidoista, Aarre-Ahtio sanoo.

– Kuvat ovat syntyneet heijastamaan elämänfilosofiaani.

Havaintojen kautta olen tuntenut rauhoittuvani ja oppivani solidaarisuutta ja myötätuntoa, hän lisää.

Vaikka Elämäni re(p)liikkejä on kiertänyt aikaisemmin mm.

Espoon kulttuurikeskuksessa sekä näyttelytiloissa Turun seudulla, jokaisesta näyttelystä voi löytää jotain uutta.

– Esimerkiksi Aulagallerian näyttelystä löytyvät panoraamat ovat ensimmäistä kertaa esillä, Aarre-Ahtio kertoo.

Ihanat minikodit Syyskuun ajaksi Naantalin

kaupunginkirjaston vitriinit valtasivat upeat nukkekodit ja miniesineet. Minihuushollit -näyttely esittelee Naantalin nukkekotikerholaisten taidokkaita kädentöitä.

– Olemme kokoontuneet naantalilaisten nukkekotiharrastajien kesken noin 10 vuoden ajan ja nykyinenkin kirjastolla kokoontuva kokoonpano on ollut kasassa viitisen vuotta, kertoo yksi nukkekotiharrastajista, kirjastovirkailija Merja Lintula.

Lintulan kohdalla harrastus alkoi pientavaroiden keräilystä.

– Päätin aloittaa nukkekotiharrastuksen ihan tosissani siinä vaiheessa, kun kirjahyllyt alkoivat pursuilla pienistä tavaroista, hymyilee Lintula.

Yhden talon Lintula on saanut valmiiksi ja toinen on tekeillä.

Nämä kaksi Rauthovin työtä Naantalin Taidemuseon kannatusyhdistys hankki Tukholmasta kokoelmiinsa.

– Kertaalleen olen ensimmäiseen nukkekotiin tapetit jo vaihtanut ja ajattelin, että aloitan uuden kodin sisustamisen, hän sanoo.

Harrastus ei vaadi Lintulan mukaan paljon ajankäyttöä eikä rahaakaan, jos niin ei halua.

– Monet harrastajat tekevät yksittäisiä esineitä ja roomboxeja eli huoneita kokonaisten talojen sijaan, Lintula toteaa.

– Käytämme usein kierrätysmateriaaleja, joten kalliiksi nukkekotiharrastus ei tule.

Kekseliäisyydellä pääsee pitkälle, lisää Lintula.

Nukkekodit henkivät usein menneitä aikoja, mutta Lintulan mukaan yleistymässä on modernienkin nukkekotien ja roomboxien tekeminen.

– Uusia ihania ideoita löytyy nettisivuilta, blogeista sekä eri maissa matkustellessa, hän vinkkaa.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Merimaskulaisen Johanna Niemisen upea kesähuone-miniatyyri on rakentunut lyhtyyn.

11.9.2014

KAUPUNKIUUTISET

KULTTUURI tuntematon, 1910–1920-luku

9

Albert Vallunen, elokuu 2014.

Askaistentie ei ole ollut suuren suuri 1900-luvun alussa ja liikennettä on ollut hyvin vähän, kun taas nykyinen Askaistentie ei koko leveydeltään edes mahdu kuva-alalle. Komeat kilometripylväät sen varrella ovat kuitenkin olleet. Lettipäiset tytöt vuonna 1910 rakennetun Lemun Osuuskaupan edustalla ovat jääneet tuntemattomiksi. Nykykuvassa esiintyvät siskokset Reetta ja Elisa Aarlahti. Nykyisin kaupan puutarha peittää laajennetun Osuuskaupan talon.

Lemu ennen ja nyt tutustuttaa menneisiin maisemiin Valokuvapareja vertaamalla näkee niin muutoksen kuin muuttumattomuudenkin lemulaisessa maaseutumaisemassa.

KOTISEUTUTEOS. Kotiseutuyhdistys Kempeissä on jo vuosia pohdittu lemulaisen maiseman muutoksen ja pysyvyyden kirjaamista. Idea kotiseututeokseen lähti liikkeelle, kun kirjan kokoamisesta vastannut valokuvaaja Albert Vallunen tutkiskeli Lemusta kotoisin olevien sukulaistensa albumeja.

– Projekti lähti liikkeelle, kun löysin vuoden 2012 loppupuolella isoäitini kuva-albu-

mista 1930-luvulle sijoittuvan valokuvan, joka oli otettu täsmälleen samassa paikassa, missä itse olin kuvannut juuri kaksi viikkoa takaperin, kertoo Vallunen.

Lemusta ei ole koskaan tehty varsinaista historiateosta, eikä perinteinen sellainen ole Lemu ennen ja nyt -kirjakaan.

Valokuvakertomus Lemun kehittymisestä täyttää kuitenkin hieman paikallisen historiateoksen puutetta.

– Otin kotiseutuyhdistykseen yhteyttä ja he innostuivat ajatuksesta heti, erityisesti yhdistyksen sihteeri Tauno Linkoranta oli jo aiemmin miettinyt keinoja tuoda esille yhdistyksen vanhoja valokuvia ja Lemun muuttuneita maisemia.

Siitä siis alkoi iso urakka kerä-

tä vanhoja valokuvia yksityisten ihmisten kokoelmista, kotiseutuyhdistykseltä ja Turun museokeskukselta. Samalla etsittiin vastaavia kuvauspaikkoja nykymaisemasta, Vallunen lisää.

Kuvatunnistusta ja muistelua Kuvavalikoiman karttuessa Kempit ovat järjestäneet muistelu- ja kuvatunnistustalkoita, joista viimeisin järjestettiin Varsinais-Suomen museopäivänä 31. elokuuta Kemppien tuvalla.

– Vaikka omasta paikallistuntemuksesta onkin ollut projektissa apua, isoin kiitos kuuluu tietysti iäkkäämmille lemulaisille, jotka ovat muiste-

luillaan antaneet kuvissa esiintyville ihmisille ja rakennuksille nimet, Vallunen kiittelee.

Varsinkin kotiseutuaktiivi Simo Tyyskäsen muistitiedot ja vanhojen valokuvien kokoelmat ovat olleet Vallusen mukaan korvaamattoman arvokkaita.

Pääosa kuvausprojektista on suoritettu kahtena viime kesänä. Nyt on valmistunut ensimmäinen versio käsikirjoituksesta.

– Projekti on edennyt aikataulussa ja tulevien kahden kuukauden aikana kirjan pitäisi olla täysin valmis. Tällä hetkellä haemme vielä joitakin yksittäisiä kuvia esimerkiksi Lemun uimarannasta, Urheilutalosta, Kustavintien rakentamisesta sekä Seijaistentien varrelta, Vallunen toteaa.

English Chamber Orchestra saapuu ensi kesän Naantalin Musiikkijuhlille

Naantalin Musiikkijuhlat

English Chamber Orchestra saapuu Naantalin Musiikkijuhlille 2015.

KONSERTTI. Naantalia hemmotellaan jälleen kun yksi Euroopan huippukamariorkestereista English Chamber Orchestra vierailee Naantalin Musiikkijuhlilla ensi kesänä. Keskiviikkona 3.6. ja torstaina 4.6. esiintyvä orkesteri on niittänyt mainetta maailmalla ja on muun muassa maailman

eniten levyttänyt kamariorkesteri. Naantalin konsertit johtaa pianisti-kapellimestari Ralf Gothóni. Solisteina esiintyvät Gothónin lisäksi maailman ykkösviulisteihin lukeutuva Cho-Liang Lin, maailmankuulu käyrätorvitaiteilija Radovan Vlatković, tenori Tuomas Katajala sekä Musiikkijuhlien tai-

teellinen johtaja, sellisti Arto Noras.

Ohjelmassa on Ludwig van Beethovenin, W.A. Mozartin, Benjamin Brittenin, Joseph Haydnin sekä ensi vuonna 80-vuotisjuhlaansa viettävän Aulis Sallisen musiikkia. Koko ohjelma on osoitteessa www. naantalinmusiikkijuhlat.fi.

Liput English Chamber Orchestran konsertteihin ovat myynnissä Lippupisteessä 5.9.2014 alkaen. Naantalin Musiikkijuhlat järjestetään ensi vuonna 2.–13.6.2015. Koko festivaaliohjelma julkistetaan tammikuussa 2015.

Maaseutumaiseman muutos ja muuttumattomuus Lemu ennen ja nyt esittelee lemulaisia maisemia 1910–2011 väliltä sekä niiden nykytilaa.

Vanhojen valokuvien maisemat on kuvattu uudelleen samaan vuoden- ja vuorokaudenaikaan samoilta jalansijoilta siten, että tämän päivän kuva vastaa mahdollisimman tarkasti alkuperäistä.

– Jos kaipaamiamme kuvia vielä jossain valokuvakokoelmissa on, riittää kun lainaa valokuvaa siksi aikaa, että se kopioidaan sähköiseen muotoon.

1900-luvun alkupuolen kuvien lisäksi kelpaavat myös uudemmat kuvat, sillä niistäkin voi löytyä sellaista jota ei tämän

päivän kuvissa enää ole. Eikä muutos ole välttämättömyys: mielenkiintoista on nähdä myös paikkoja, jotka ovat säilyneet muuttumattomina sadan vuoden ajan, Vallunen pohtii.

– Suurin osa kirjaan tulevista kuvista on 40–60 -luvuilta, jolloin kunta alkoi kasvaa. Ennen 40-lukua maisemaa ei paljon kuvattu, valokuvaajat ja kamerat olivat harvinaisia ja ihmisistäkin otettiin elämän aikana kaksi kuvaa: rippija hautakuva, hän jatkaa.

Vaikka toisaalta keskustan alueella maiseman muutos on ollut suurta ja vanhojen kuvien maamerkkejä tuskin havaitsee, ovat monet ydinmaaseudun kylistä taloineen ja peltoaukeineen säilyneet lähes samanlaisina.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Stephen Evans konsertoi Raision kirkossa sunnuntaina KONSERTTI. Englantilaissyntyisen Stephen Evansin Soi kunniaksi Luojan -konsertissa Raision kirkossa 14.9. kuullaan runsaasti Sibeliuksen sävellyksiä. Evans soittaa uruissa Sibeliuksen Intradan ja flyygelillä Puusarjan op 75 kokonaisuudessaan. Yleisö pääsee mukaan veisaamaan Soi kunniaksi Luojan ja Maat metsät hiljenneinä -virsien aikana. Muu ohjelma koostuu Bachin ja Buxtehuden koraalipreludeista sekä Buxtehuden jykevästä preludista ja fuugasta d-molli (BuxWV 140) ja Kuulan Preludista op 16.

Evans aloitti pianonsoiton 7-vuotiaana Frances Hillin johdolla ja samana vuonna lauloi ensimmäistä kertaa Finlandian englantilaisena virtenä. Vuonna 1963 hän soitti oboeta kouluorkesterissa teoksessa Kareliasarja. Hän on Suomessa suorittanut mm. peruskoulun ja lukion aineenopettajan tutkinnon 1984, mm. ylimmän asteen kanttorin ja musiikin kandidaatin tutkinnon Sibelius-Akatemian kirkkomusiikki-osastolla 1991 sekä filosofian tohtorin tutkinnon kreikan kielessä Turun yliopistossa 2001.

Evans on opiskellut pianopedagogiikkaa Mervi Kianto-Wichmannin johdolla sekä

pianonsoittoa professori Malcolm Wilsonin, Esa Nordgrenin, Maila Sulasaaren, Marja Suomen, Minna Pölläsen ja Elina Saksalan johdolla. Hän on osallistunut professori Matti Raekallion, professori Igor Lebedevin ja lehtori Hui Ying Liun pianomestarikursseille.

Hänen urkuopettajina ovat toimineet Geoffrey Flowers 1962-1966, Erkki Alikoski 1984-1987 ja Hannu Ilola 19881991. Evans on osallistunut urkujensoiton ja improvisaation kursseihin Sibelius-Akatemian Kuopion osastolla, Lahden urkuviikolla ja erityisesti Paraisten urkupäivillä, missä häntä ovat opettaneet Kari Jussila (urkujensoittoa) ja Kaj-Erik Gustafsson (improvisaatiota).

Evans on toiminut Laitilan kanttorina vuodelta 2012 ja sitä ennen Eurajoen, Rauman ja Lapin, Nastolan sekä Parkanon kanttorina. Niin Lontoon kuninkaallisessa musiikki-koulussa kuin Sibelius-Akatemiassa hän on saanut erinomaiset arvosanat nuotinlukutaidostaan. Hänen soitossaan kuuluu pehmeä ja romanttinen anglikaaninen tyyli yhdistettynä luterilaiseen kurinalaisuuteen.

Konserttiin on vapaa pääsy ja käsiohjelma maksaa 5 euroa.

10

KAUPUNKIUUTISET

naantalin seurakunta www.naantalinseurakunta.fi Kirkko avoinna ke klo 12-14 ja su klo 9-12 Kirkkoherranvirasto avoinna: ma-pe klo 9-13, lisäksi to klo 15-17.

Kohtaamispaikka ja kirpputori avoinna klo 10-14 Sunnuntai 14.9. Messu klo 10 kirkko. Lindberg, Rautiainen, Vuola. Marttojen kirkkopyhä.

Panssarilaiva Ilmarisen muistotilaisuus.

Vapaaehtoisten siunaaminen tehtävään. Kirkkokahvit.

Maanantai 15.9. Andreas-rukousilta klo 18 Srk-keskuksen

Keskiviikko 17.9. Arkiehtoollinen klo 12 Srk-keskuksen kappeli. Lindberg - Kristus, kirkkauden toivo –ilta klo 18 Seurakuntakeskus.

Mukana Marja Saantola, Marko Huhtala, Sakari Heikkilä. Järj. Naantalin seurakunta ja Hengen uudistus kirkossamme.

Lapsi- ja perhetyö www.naantalinseurakunta.fi/ toiminta/lapset Varhaisnuoriso- ja nuorisotyö www.naantalinseurakunta.fi/ varhaisnuoret www.naantalinseurakunta.fi/ nuoret

Usko hyvän tekemiseen Otsikon lause on tämän vuoden seurakuntavaalien tunnus. Tänä syksynä meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa kirkkoon ja tehdä yhdessä hyvää. On nimittäin vaalivuosi ja marraskuussa Isänpäivänä pidetään seurakuntavaalit. Vaaleissa valitaan päättäjät seurakuntien hallintoon, valtuustoihin ja yhtymien seurakuntien neuvostoihin. Parhaillaan on käynnissä ehdokkaiden rekrytointi joka päättyy maanantaina 15.9.

Vielä ennen Isänpäivää lokakuun lopulla on viiden päivän ajan ennakkoäänestys. Hyvän tekemisen mahdollisuus on tällä kertaa niillä kirkkoon kuuluvilla, joilla on seurakuntavaaleissa äänioikeus.

Kirkon päätöksenteko on demokraattista niin kuin suomalainen ja laajemminkin eurooppalainen julkinen vallankäyttö luonteeltaan on. Eurovaaleissa äänestysaktiivisuus taisi jäädä vähän alle 50 prosentin, eli noin joka toinen äänioikeutettu käytti mahdollisuuttaan vaikuttaa päätöksentekoon. Toki Suomen osuus Euroopassa taitaa olla noin yksi sadasosa jolloin yhden äänen vaikutus tuntuu häviävän pieneltä. Viime seurakuntavaaleissa äänioikeuttaan käytti noin joka kuudes äänioikeutettu, eli yksi annettu ääni oli kuuden äänen arvoinen.

Tuon yhden äänen suhteellinen merkitys päätöksentekoon oli siten melko suuri. Toivottavasti

menovinkit

tänä vuonna aiempaa useampi löytää tiensä vaaliuurnille.

Mielikuva demokratiasta vallan käytön järjestelmänä ei ole aivan ongelmaton. Vaikka vaaleja käydään melko tiheään tahtiin, tänä vuonna kahdet ja ensi vuonna yhdet vaalit, eduskuntavaalit, syntyy helposti tunne, että minua koskevat asiat päätetään minusta riippumatta ja etäällä. Moni tuntuu ajattelevan, että kaikki tärkeät asiat on jo sovittu jossakin pienessä piirissä. Demokratian periaatteisiin kuuluu, että päätöksenteko on avointa ja läpinäkyvää ja samalla se on useimmiten välillistä. Toisin sanoen tehtäviinsä valitut tekevät päätökset meidän muiden puolesta. Äänestäminen vaaleissa on siten mahdollisuus vaikuttaa ja samalla sitoutua tulevaan päätöksentekoon. Paikallisella tasolla äänestäminen synnyttää myös yhteyden äänestäjän ja päättäjän välille. Arvokas asia sekin. Seurakuntavaalien tunnuslauseen keksijä osuu aika hyvin kehottaessaan luottamaan hyvän tekemisen merkitykseen – myös äänestämällä. Tee siis hyvää!

Jyrki Rautiainen

Kirkkoherra Naantalin seurakunta

jasto, Keskuskatu 13

La 13.9. klo 12–15 Lemust Leippä -markkinat, Lemun urheilutalo ja urheilukenttä, Askaistentie 228, Järj. kunnan kulttuuritoimi ja yhdistykset

NAANTALI

MYNÄMÄKI To 11.9. klo 17 Frisbeegolfin kunnanmestaruuskilpailut, Mynämäen urheilukeskus, Urheilutie 6, Järj. Mynämäen liikunta- ja nuorisotoimi Elo–syyskuun ajan Enteet ja ennusteet Koiramäen tapaan -näyttely, Mynämäen pääkir-

Lemust saa taas leippä 13.9.

TAPAHTUMAT. Lauantaina 13. syyskuuta klo 12–15 Lemun urheilutalolla ja urheilukentällä järjestetään perinteiset Lemust Leippä -markkinat. Markkinatorilla myynnissä on muun muassa Lemun leipää, leivonnaisia, makkaraperunoita, muurinpohjalettuja, kotiseutuyhdistyksen tuotteita, käsitöitä, hunajaa, kasviksia, kynttilöitä ja mausteita.

Ohjelmassa on vanhoja autoja, moottoripyöriä, jätevesijärjestelmien esittelyä, ilma-aseammuntaa, sienineuvontaa, poniajelua, vanhan esineen tunnistusta, lasten seikkailurasteja, TSJ:n jäteneuvontaa, partiomestarikisailua kaiken ikäisille sekä nuorisofoorumin aktiviteetteja.

Markkinat avaa klo 12 kunnanhallituksen puheenjohtaja Mari Karsio, jonka jälkeen Raimo Koivulehto laulattaa ja viihdyttää mark-

Janica Vilen

Markkinatoimikunnan puheenjohtaja Merja Eloranta ja perinteinen Lemun leipä.

kinaväkeä. Kunnanhallituksen miesjäsenet mittelevät jännittävässä perunankuorimiskilpailussa. Maskun ja Ruskon harmonikkakerhot esiintyvät ja Turun kansantanssin ystävien Nousiaisten ryhmät tanhuavat. Urheilukentällä esittäytyvät myös paikalliset kansanedustajaehdokkaat sekä tanssivat koirat ohjaajanaan Anne Jokila. Sisällä urheilutalossa on SPR:n pakolaisteltta ja ”Viihdyn omassa lemussani” -valokuvanäyttely.

Markkinoilla on mukana noin 40 yhdistystä ja yksityistä myyjää. Suomen Punaisen Ristin paikallisyhdistys pitää EA-päivystystä.

Paikoituksesta peritään vapaaehtoista yhden euron maksua. Tuotto käytetään koululaisten hyväksi.

Järjestäjinä toimivat paikalliset yhdistykset ja Maskun kunnan kulttuuritoimi.

Taattistenjärveä nuotataan talkoilla lauantaina MERIMASKU. Silakan talvinuottausperinteen vaalijana tunnettu Lions Rymättylä-Merimasku on ottamassa ohjelmaansa myös suvinuottauksen. Nuottaa vedetään ensimmäisen kerran Merimaskun Taattistenjärvellä lauantaina 13. syyskuuta kello 13–15.

Leijonat ovat valmistelleet hanketta viime keväästä asti presidentti Martti Jaannon ehdotuksesta. Tavoitteena on kalastusperinteen vaaliminen, järven

tilan parantaminen ja järvikalan käytön lisääminen. Ensimmäinen nuottaus tehdään lauantaina lainanuotalla. Oma nuotta on tarkoitus hankkia ensi kesään mennessä. Käytössä oleva nuotta on n. 250 metriä leveä ja yhdeksän metriä korkea ja painaa n. 300 kiloa. Sen pitäisi soveltua hyvin Taattistenjärven nuottaukseen.

Taattistenjärven tilaisuuden järjestelyjä johtaa klubin nykyinen presidentti Jukka Os-

PERHEILMOITUKSET Tiesitkö, että Kaupunkiuutisissa voit kertoa niin iloisista kuin surullisistakin perhetapahtumista.

Onnittelut, kiitokset, kastetut, kihlatut, vihityt, syntyneet, kuolinilmoitukset, surukiitokset.

Ilmoitusvaraukset p. 045 112 4240 tai aino.vaananen@kaupunkiuutiset.fi NAANTALI • RAISIO • MASKU • MYNÄMÄKI • NOUSIAINEN • RUSKO • LÄNSI-TURKU

KAUPUNKIUUTISET ALUEENSA YKKÖNEN!

kari Laine. Tilaisuudella ei ole taloudellisia tavoitteita, vaan tärkeintä on saada kokemusta.

Yleisöllä on vapaa pääsy järven pohjoisrannalle Taattisten tilan maille varatulle alueelle.

Taattisenjärveen on vuosien aikana istutettu kuhaa, toutainta, madetta ja jokirapuja.

Saaliin toivotaan kertovan siitä, miten istutukset ovat onnistuneet. Istutuksista ja muusta järven hoidosta vastaa Taattistenjärven suojeluyhdistys, joka myös on mukana tapahtumassa.

Lounais-Suomen Vesiensuojeluyhdistys on tarkkaillut

veden laatua joka kesä. Tänä kesänä helteistä huolimatta tila on ollut parempi kuin aiemmin. Osa saaliista, istutuskalat ja osa ahvenista ja hauista on tarkoitus päästää takaisin järveen. Mm. lahnaa, särkiä, suutaria ja pasuria sekä isoja haukia on järvessä runsaasti ja haitalle asti. Kalasaalis jaetaan paikan päällä sitä haluaville.

Järven pohjaa tunnusteltiin painotetun köyden avulla pari viikkoa sitten. Pohja vaikutti kyllin tasaiselta, jotta nuotta saadaan kulkemaan riittävän pitkä matka järven puolivälistä Taattisten tilan rantaan.

YLEISÖLUENTO

Harmaakaihi ja silmänpainetauti luennoitsijoina Riikka Törnblom ja Katri Salmivalli aika: 11.9.2014 klo 16.30-18.00 paikka: Terveystalo Pulssi, Akatemia 0. krs Humalistonkatu 9–11, 20100 Turku Ilmoittautuminen arkisin klo 8–18 nroon 030 6339 087

Kaupunkiuutisten menovinkkipalstalla julkaistaan paikallisia, maksuttomia ja kaikille avoimia tapahtumia. Lähetä vinkkisi osoitteeseen: toimitus@kaupunkiuutiset.fi

MASKU

Syyskuun ajan Tove Jansson 100v -näyttely, Lemun lähikirjasto, Askaistentie 142, Järj.

Kulttuuritoimi

11.9.2014

Pe 12.9. klo 9–12 Maanviljelijän vuoden kierto -tapahtuma koululaisille, Rymättylän koulu, Piimätie 1, Järj. MTK-Rymättylä ja Rymättylän koulu La 13.9. klo 19 Kun hämärtää -konsertti, Naantalin kirkko, Nunnakatu 2, Järj. Naantalilaiset kuorot ja yhdistykset, Naantalin teatteri, Naantalin seurakunta ja kulttuuripalvelut Su 14.9. klo 10–12 Lastenvaate- ja tarvikekirppis, Kuparivuoren urheilutalo, Kuparivuorentie 1, Järj. MLL Naantalin paikallisyhdistys Su 14.9. klo 18 Sanan ja ru-

kouksen ilta, Vapaa-aikatulli, Henrikinkatu 7, Järj. Kristittyjen Tuki ry Ke 17.9. klo 17 Riukuaidan pystytysnäytös, Rymättylän museo, Kirjalan Kirkkotie, Järj.

Rymättylä-seura ry Ke 17.9. klo 18 Kyläyhdistyksen hankepalaveri, Livonsaaren Seurantalo, Velkuantie 987, Järj. Etupäässä erinomaista, yhteistyöhanke Livonsaari & Velkua 21.9. asti Naantalin Taidemuseon kannatusyhdistyksen 15. juhlanäyttely, Naantalin Taidehuone, Mannerheiminkatu 5, Järj. Naantalin Taidemuseon kannatusyhdistys ry

30.9. asti Minihuushollitnäyttely, Naantalin pääkirjasto, Tullikatu 11, Järj. Naantalin pääkirjasto

NOUSIAINEN Ma 15.9. ja to 18.9. klo 12–15 Ystävätoiminnan päivystys, Nummen Kammari, Torikuja 6, Järj. Suomen Punaisen Ristin Nousiaisten osasto Syyskuun ajan Nousiaisten Päivien näyttely – Tiltu Nurmisen akvarelleja, Nousiaisten kirjaston Galleria, Moisiontie 17, Järj. Nousiaisten kulttuuritoimi

RAISIO Su 14.9. klo 18 Stephen Evans -konsertti, Raision kirkko, Kirk-

kotie 2, Järj. Raision srk Ma 15.9. klo 16–19 Kierrätysaskartelua, Raision kirjastotalon kirjastosali, Eeronkuja 2, Järj. Kirjastopalvelut Ti 16.9. klo 16–19 Käskori, Raision kirjastotalon lehtiosasto, Järj. Kirjastopalvelut Ti 16.9. klo 18–19.30 Lasten liikuntaharrastuksen sudenkuopat -yleisöluento, Raision kirjastotalon Martinsali 26.9. asti Homecrafts-sisustustekstiilinäyttely PohjoisKarjalasta, Raision käsityökeskus, Hulvelankatu 35, Järj.

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry Syyskuun ajan Elämäni re(p)

liikkejä -näyttely, Raision kirjastotalon Aulagalleria 23.11. asti Juuret – Löytöjä maan alta -arkeologinen näyttely, Raision kaupungintalo, Nallinkatu 2, Järj. Raision museo Harkko

RUSKO Su 14.9. asti Tuulikki Hännisen öljyväritöitä, Ruskon pääkirjasto, Vanhatie 4 Ke 17.9. alk. klo 8–8.55 ja klo 9.10–10.10 Ikäihmisten tuolijumppa, Ruskotalo, Talkootie 3 To 18.9. alk. klo 16–17 Ikäihmisten kuntojumppa, Laukolan koulu, Koulukuja 4

KAUPUNKIUUTISET

11.9.2014

11

Naantalin Energialle aurinkopaneelit Karvettiin Tavoitteena selvittää aurinkoenergian hyödyntäminen osana sähköverkkoa Matti Välimäki

Aurinkoenergia osaksi sähköverkkoa Etelä-Suomessa jokainen neliömetri vastaanottaa vuoden aikana noin 1 000 kilowattituntia aurinkosäteilyä. Aurinkosäteilyn määrä on Suomessa samaa luokkaa kuin esimerkiksi Pohjois-Saksassa, jossa aurinkoenergiaa hyödynnetään paljon Suomea enemmän.

– Suomessa suurin osa aurinkopaneeleista on toistaiseksi asennettu mökkikäyttöön, mutta ne ovat varteenotettava vaihtoehto myös kotien ja yritysten lisäenergialähteeksi. Olemme myös kehittämässä järjestelmää, jonka kautta oman käytön yli jäävän energian voi tulevaisuudessa myydä meille.

Seuraamme myös valtakunnallista hanketta, jossa on laadittu ohjeistusta sähkön pientuottamisesta, toteaa Haarala.

– Aurinkopaneeleja harkitsevan kannattaa ottaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteyttä sähkönsiirrosta vastaavaan yhtiöön. Näin varmistetaan, voiko järjestelmää käyttää sähköverkon rinnalla ja täyttääkö se esimerkiksi alan turvallisuusmääräykset. Kaava-alueilla kannattaa selvittää myös, mikä on kaupungin tai museoviraston kanta aurinkopaneelien sopimi-

Ville Artiola Turun Seudun Sähköasennus Oy:sta aurinkopaneelien asennushommissa.

ENERGIA. Naantalin Energia on asentanut aurinkopaneeleita toimipisteensä katolle Naantalin Karvettiin. Aurinkoenergia lämmittää ja valaisee noin 400 neliön autohallia. Tavoitteena on kerätä käyttökokemuksia aurinkovoimasta, järjestää käyttäjiltä yli jäävän energian kerääminen osaksi sähköverkkoa sekä tukea ympäristöystävällisen energian tuotantoa.

– Tutustumme aurinkopaneelien käyttöön ja selvitämme, miten paneelit saadaan kätevästi osaksi sähköverkkoa.

Haluamme myös kannustaa

asiakkaitamme ympäristöystävällisen energian käyttöönottoon. Tämä sopii arvoihimme ja aurinkokaupungin imagoon, kertoo Naantalin Energian toimitusjohtaja Pasi Haarala.

Aurinkopaneeleja on 24, ja paneelit on asennettu Naantalin Energian Karvetin toimipisteen autohallin katolle. Yhden paneelin teho on 250 wattia eli yhteensä kuusi kilowattia. Paneelien tuottama energia riittää osin lämmittämään ja valaisemaan noin 400 neliömetrin hallia. Aurinkopaneelit asensi Turun Seudun Sähköasennus

Livonsaaren kauppa ja asiamiesposti lopettivat Livonsaaren kauppa oli viimeistä päivää avoinna maanantaina 8.9.2014 klo 10-17. Myös kaupalla toimineen asiamiespostin palvelut päättyivät.

Lähtevän kirjepostin postilaatikko säilyy näillä näkymin Livonsaaren kaupparakennuk-

Oy. Investoinnin hinta oli noin 8 000 euroa.

– Tarkkoja lukuja aurinkopaneelien tuottamasta energiamäärästä saamme muutaman kuukauden kuluttua.

Aloitimme pilottihankkeen Landis+Gyr -yrityksen kanssa, ja yritys asentaa järjestelmään uudentyyppisen kulutusmittarin. Sen kautta saamme tietoa aurinkopaneelien tuottamasta energiasta jopa minuutin tarkkuudella. Sama yritys on toimittanut meille kaikki viime vuosina asennetut etäluettavat sähkömittarit, Haarala lisää.

Isosuon jätekeskus kiinni perjantaina 12.9.

sen ulkoseinässä. Postilaatikko tyhjennetään arkisin klo 12.

Palvelukeskus Kummelissa Teersalossa toimivan asiamiespostin palvelut jatkuvat, ma-pe klo 9-15. Palvelupisteestä voi ostaa postimerkkejä, lähettää kirjeitä ja paketteja jne.

RAISIO. Isosuon jätekeskus Raisiossa ja Rauhalan jätekeskus Paraisilla ovat poikkeuksellisesti kiinni perjantaina 12.9. Topinojan jätekeskus Turussa palvelee kuitenkin

Tällä mie rattastan!

Kaupunkiuutiset ja Kaarinan Uutiset tavoittavat yhdessä noin 213 000 lukijaa kerran kuussa!

Seutukärkemme lehtien yhteislevikki noin 81 000 kpl.

Jakelu tapahtuu täyspeittojakeluna Itellan kautta kaikkiin alueen kotitalouksiin ja yrityksiin.

Jakelualueemme kunnat: Naantali, Merimasku, Rymättylä, Velkua, Livonsaari, Raisio, Masku, Askainen, Lemu, Rusko, Vahto, Nousiainen, Mynämäki (noutopisteet), Turku (läntinen Turku sekä Auranlaakso, Harittu), Kaarina, Littoinen, Piikkiö, Paimio, Sauvo, Karuna, Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari, Iniö ja Lieto, Liedon as., Vanhalinna, Tortinmäki, Ilmarinen ja Paattinen.

Tämän lisäksi lehdet ovat jakelussa n. 60 noutopisteessä.

= nykyinen

= Kaupunkiuutisten levikkialue levikkialue = levikin = Kaarinan Uutiset laajennus levikkialue = ei vielä = levikin laajennus

tyssännyt

Mynämäki Nousiainen

jakelussa 14.8.2014 alkaen Kaarinan Uutiset

Vahto

= ei vielä jakelussa

Masku

Naantali

Velkua

Lieto

Raisio20320 ja

Merimasku Iniö

Rusko Paattinen

Lemu

Askainen

20250 Turku Auranlaakso Ruohonpää Piikkiö Kähäri

Pansio Perno

Paimio

Kaarina

Harittu Katariina Koivula

Rymättylä

Sauvo

Parainen

Parainen

Houtskari Korppoo

Nauvo

Maria-Leena Kontio puh. 045 111 6931 Mika Leinonen puh. 040 706 2132 Seija Minkkinen puh. 045 1116932 etunimi.sukunimi@kaupunkiuutiset.fi

PYYDÄ TARJOUS:

viime lehden ristikon ratkaisu T U N N E L M O I N T I A

R A S I A T A A L T O I L U

I L K K A U H K A H I M O T

E L A S K A J U V A T O T O

M A L I K L A P I K A T O S

harvinyt nainen osa SILLÄ nainen ABB- LAILLAmolemmin konpäin sernia

Olen suurin ja kaunein!

Yritysten kannattaa puolestaan selvittää, olisiko paneelien hankintaan tarjolla investointiavustusta, Haarala jatkaa.

YHTEISJAKELUSSA TAVOITAT TEHOKKAASTI

normaalisti klo 6.30-21.00.

Topinojan jätekeskuksen yhteystiedot osoitteesta www.tsj. fi > palvelupisteet

OPINAHJO

rynnäköitä

sesta rakennuksen julkisivuun.

Yksityishenkilöt saavat aurinkopaneelin asennustöistä kotitalousvähennystä verotuksessa.

U I T T A A S A L A S A N A

I M A A M I I L A K O I D A

T A A L A R I A P A S S I T

S T O L A T R A P R E K I T

E R H E L I T I U M L A V O

V A R T A L O T K A I L A T

A J A T T A A T O T E E M I

O P A A L I A T E R I A T

P A R A S L A A V I O N N I

E N O L A I S T A R A I T A

L U N A A M M U A K A R E L

U R S U L A I L T A P A L A

R A S T I A K A T I O N I T

I L I A S T Ä T E N T A T I

NAANTALI - RAISIO - MASKU - MYNÄMÄKI - NOUSIAINEN - RUSKO - TURKU

Tasalanaukio 1, 2 krs., 21200 Raisio

www.kaupunkiuutiset.fi JULKAISIJA Kaupunkiuutiset ISSN 2342-3374 (painettu) ISSN 2342-3382 (verkkojulkaisu)

x2

1.

KAINOUTTA

ansa eloisa

-

käydä enolassa

riitoja

helliä

T

Pietari Suuri

Toimittaja Laskutus

Kai Saarto 045 126 1698 Katariina Mäkinen 045 655 5000 Aino Väänänen 045 112 4240

MYYNTI Maria-Leena Kontio 045 111 6931 Mika Leinonen 040 706 2132 Seija Minkkinen 045 111 6932

A

SÄHKÖPOSTIT

kansa

etunimi.sukunimi@kaupunkiuutiset.fi

TIEDOTTEET toimitus@kaupunkiuutiset.fi

möhlii

“

LEGENDA

läänitysT miehen alainen

pyhättö

“

sti

Päätoimittaja

Milan

Simp-

-1.

i pend

toukka

vanha runoelma son kireitä

TOIMITUS toimitus@kaupunkiuutiset.fi

on ei

pohja

“

SALAKAATO

Jordaniaa

“

Jorma Kemppainen 2014

PAINOPAIKKA Salon Lehtitehdas

huoliteltu

kultaVille +t

usein karvaita

ILMOITUSAINEISTOT

oArnpen

aineistot@kaupunkiuutiset.fi

JAKELUPÄIVYSTYS 0200 71000 (pvm/mpm) asiakaspalvelu@posti.fi, Itella 045 112 4240, ML-Mediat Oy TEKNISET TIEDOT: 1 palsta 40 mm 3 palstaa 128 mm 5 palstaa 216 mm

2 palstaa 84 mm 4 palstaa 172 mm 6 palstaa 260 mm

ALUEENSA SUURIN! JAKELULEVIKKI 41 850 kpl kuukauden 2. ja 4. lehti 28 463 kpl

12

KAUPUNKIUUTISET

11.9.2014

URHEILU

IHALAN SOS.DEM.YHDISTYS, Raisio, tarjoaa jäsenilleen ja seuralaiselle lippuja jäsenhintaan 18 €/hlö

ARJA KORISEVA + RIKU NIEMI ORCHESTRA -konserttiin su 28.9.2014 klo 19.00 Turun Konserttitalossa Maksu 18.9.2014 mennessä yhdistyksen tilille FI96 5710 5240 0337 86. MAKSUN JÄLKEEN LIPUT POSTITETAAN .

IHALAN SOS.DEM.YHDISTYS ry, Raisio KUUKAUSIKOKOUS

su 21.9. klo 15.00 RAISION KAUPUNGINTALOLLA, RYHMÄHUONE CSONGRAD Kahvitarjoilu klo 14.30 alkaen. Kokouksen alussa talousjohtaja Heli Lähteenmäen alustus Raision tämänhetkisestä tilanteesta.

Johanna Kylmänen juoksi piiriennätyksen YLEISURHEILU. Raision Kuulaa edustava pikajuoksijalupaus Johanna Kylmänen laittoi aiemmin tekemänsä 100m T12-T14 seuraennätyksen uusiksi TuWen junnukisoissa 2.9. Ennätysaika kirjataan uudelle sekuntilukemalle 12,99. Aika on kautta aikojen 3. nopein aika Suomessa ja samalla piiriennätys. Kaikkien aikojen paras tulos satasella T12-sarjassa on 12,85.

Janakkalassa 30.8. käydyssä Vattenfall-seuracupin finaalissa Johanna Kylmänen pyyhälsi N17-sarjassa 200 metrin aikaan 26,82. Aika on kautta-aikojen tilaston 4. nopein (paras 26,54) ja Raision Kuulan seuraennätys T12-T15-sarjoissa.

Kuulan joukkue nousi Vattenfall -finaalissa hopealle pistein 326,5. Voiton vei viime vuoden tapaan Lempäälän Kisa (372,5). IK Falken (322) otti pronssia ja Naantalin Löyly oli neljäs pistein 316.

Rastas ponnisti huikeat 208 cm Korkeushyppääjä Miro Rastas ponnisti nuorten Ruotsimaaottelussa komeasti M17 piiriennätyksen 208. Tulos on samalla 19-vuotiaiden Raision Kuulan seuraennätys. Kaikkien aikojen tilastoissa Rastas nousi tuloksellaan sijalle kahdeksan.

Kai Saarto

Leinonen hopealle viisiottelussa YLEISURHEILU. Rymättylän Soihdun Aaro Leinonen voitti SM-hopeaa yleisurheilun P-14 sarjassa 5-ottelussa lauantaina Pietarsaaressa.

Aaro teki ennätyksensä kaikissa muissa lajeissa paitsi keihäässä.

Yhteispisteet olivat 2725;

tulokset lajeittain 100 m aidat 15.38, pituus 5.28, seiväs 302, keihäs 47.78 ja 1000 m 3.15,53.

Voittaja oli Ähtärin Urheilijoiden Juuso Toivonen 3291 pisteellä ja kolmanneksi sijoittui Leppäviran Virin Johannes Harakka 2636 pisteellä.

Raision Jumpparit ja Naantalin Voimistelijat valmennusyhteistyöhön RaJu ja NVO

JOUKKUEVOIMISTELU. Raision Jumpparit ja Naantalin Voimistelijat aloittivat elokuussa yhteistyön, jonka tarkoituksena on nostaa joukkuevoimistelun tasoa Raisiossa ja Naantalissa. Toisena tärkeänä tavoitteena on vastata nuorten urheilijoiden drop out -ilmiöön eli pidentää joukkuevoimistelijoiden kilpauraa yli murrosiän.

– Drop out -ilmiö eli seuraliikunnan lopettaminen murrosiässä on asia, johon tulee puuttua, Raision Jumppareiden puheenjohtaja Tuuli Salospohja toteaa.

Yhteistyöjoukkueita muodostettiin heti kolme: 10–12-vuotiaiden Minelle, 12–14-vuotiaiden SM-sarjassa voimisteleva Felidae sekä tanssillisen voimistelun joukkue yli 13-vuotiaille. Tulevissa kilpailuissa yhteistyöjoukkueet edustavat molempia seuroja.

Salospohja pitää tärkeänä nuorten saattamista eteenpäin.

– Pidämme huolta, että jokaiselle on tarjolla jotakin eri elämäntilanteisiin ja motivaa-

Kuvassa harjoitteleva Minelle -joukkue muodostettiin entisistä Naantalin Voimistelijoiden Miniat- ja Raision Jumppareiden Mintut -joukkueista. Myös uuden joukkueen valmennustiimi kasvoi merkittävästi yhdistymisen myötä.

tiotasoihin sopivaa. Seuraamme erityisesti kilparyhmiin kuuluvien voimistelijoiden tekemisiä heidän teinivuosinaan, jotta emme hukkaisi ainakaan niitä, jotka ovat jatkaneet siihen asti valitsemansa lajin parissa.

Yhteistyöjoukkueiden tarkoituksena on lisäksi saada valmentajien ammattitaito laajempaan käyttöön.

Naantalin Voimistelijoiden valmennusvastaava Virve Vuoristo kommentoi yhteistyön merkitystä.

– Joukkuevoimistelu on laji, joka vaatii paljon niin voimistelijoilta kuin valmentajiltakin.

Yhteistyöjoukkueilla saamme jokaiselle tytölle sopivantasoisen joukkueen ja samalla myös turvattua harrastuksen jatkumisen. Valmentajat taas saavat

toisiltaan apua ja tukea aikaa vievässä ja työläässä valmennustoiminnassa.

Molemmissa seuroissa ollaan innoissaan hyvin alkaneesta yhteistyöstä. Tavoitteena on toimia avoimesti ja hyvässä hengessä: seurat antavat toisilleen säännöllisesti rakentavaa palautetta toteutetusta yhteistyöstä.

Tärkeintä on että lapsi oppii liikkumaan JÄÄURHEILU. Se tuleeko lapsesta liikunnallinen aikuinen riippuu paljon siitä miten hän liikkuu ja millaiseksi hän urheilun kokee. Ikävuodet 5-9 ovat lapsen liikunnallisuuden kannalta ehdottoman tärkeitä.

– Se on innostumisvaihe, jolla on vaikutusta siihen kuinka mielellään lapsi myöhemmin liikkuu. Kun liikkuu runsaasti, siitä tulee tapa. Yhden lajin kokeileminen voi lisätä innostusta toisiin lajeihin. Tärkeintä on että lapsella on harrastaessa kivaa, sanoo VG-62 jääkiekon uusi junioripäällikkö Tom Koivisto.

– Liikuntakulttuuri on vii-

me vuosikymmeninä Suomessa muuttunut. Minun lapsuudessani lähdettiin läksyjen jälkeen pelaamaan pihapelejä neljäksi tunniksi, Koivisto kertoo Nykyään pihapelien sijaan saatetaan pelata konsolilla NHL-peliä olohuoneessa.

– Urheilu tarjoaa terveysvaikutusten lisäksi sosiaalista kanssakäymistä ja lapsi oppii toimimaan ryhmässä. Ne ovat tärkeitä elämäntaitoja.

Luistelukoulusta ponnistetaan Useimmissa jääurheiluseuroissa lajipolku alkaa luistelukoulusta.

– Luistelukoulussa opitaan ihan perusasioita, kuten nousemaan pystyyn kaatumisen jälkeen. Sen jälkeen voi mennä kiekkokouluun tai vaikka yleisöluisteluihin yhdessä vanhempien kanssa, Koivisto sanoo.

VG-62:n luistelukouluissa Koivisto ei pidä varsinaista ikärajaa.

– Lapsi kuin lapsi voi tulla opettelemaan luistelua. Lasten opettamisessa tietää onnistuneensa, kun näkee lasten hymyt kypärän alta. Oppiminen tapahtuu 5-9 -vuotiailla leikkien kautta. Siksi pitää olla hauskaa.

Lajitaitoja opitaan hiljalleen iän karttuessa. 10-14 -vuotiaat

KESÄN KALAREISSUJEN PARAS KALAKAVERI! Katso kalankäsittelyvideo www.ricu.fi!

29,90

VA! KELLU

®

Suomustuspinta

Suojaan kääntyvä terä vatsan avaamiseen

Pyöreä kärki munuaisten kaapimiseen

Saatavana: Hyvin varustetuissa tavarataloissa ja marketeissa sekä kalastusalan erikoisliikkeissä.

Suomalainen laatutuote • www.ricutuotteet.fi

ovat pelaamisvaiheessa, jolloin kehitetään myös yksilötaitoja. Lapsi saattaa kyllästyä teiniiässä, varsinkin jos pelaaminen tuntuu pakkopullalta.

– Toiset motivoivat itseään ja pelaavat tavoitteellisesti, toiset haluavat vain harrastaa. Tätä varten käytössä on tasojoukkueet, jotka minun mielestäni on hyvä asia. Se takaa, että touhu on kaikille mielekästä ja oman tason mukaista. Näissä asioissa valmentajan ja vanhempien pitäisi puhua keskenään entistä enemmän. Harjoittelussa kaikille tarjotaan samat mahdollisuudet sarjasta huolimatta, Koivisto sanoo.

– Valmentajana toivon vain, että kaikki harjoittelevat täysillä, mutta omalla tasollaan. Jokaisen on tunnettava kuuluvansa joukkueeseen. Kaikki nuoret hakevat vielä identiteettiään ja siksi joukkoon kuulumisen tunne on tärkeää, korostaa Koivisto.

Harrastajat lopettavat kiekkoilun aiemmin kuin ennen.

Keskimääräinen lopetusikä on tipahtanut pari vuotta ja tämä koskee kaikkia urheilulajeja.

– Ehkä yritetään liian tosissaan liian varhain. Lajivalintoja ei pitäisi tehdä liian nuorena. Tässä eri lajien pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä. Ei se ole niin vakavaa jos kahden eri harrastuksen harkat menevät päällekkäin. Valmentajan pitää osata joustaa. Huipulle täh-

täävä vaihe tulee 15-vuotiana.

12-vuotiaan ei pitäisi vielä joutua valitsemaan päälajiaan.

Ammattikiekkoilijasta valmentajaksi Koivisto tietää mistä puhuu.

Naantalissa vuodesta 2004 asuneen Koiviston uusperheessä on kolme urheilevaa lasta ja miehellä on itsellään takana pitkä ammattilaisura kiekkoilija. Nykyään nelikymppiseltä kuluu jäähallilla aika liki yhtä paljon kuin ammattilaisvuosina. Koivisto vastaa seuran juniorikiekon pyörittämisestä valmentajien ja muun seuraväen kanssa. Hän on ohjaamassa luistelukoulua ja valmentaa vuonna 2001 syntyneitä poikia. Työskentely VG-62 tukee myös hänen Vierumäelle työstämäänsä ammattivalmentajan tutkintoa.

– Kävin läpi TPS:n koko kiekkopolun luistelukoulusta SM-liigajoukkueeseen, hän kertoo.

Liigajoukkueeseen hän nousi kaudeksi 92-93. Vladimir Jursinovin luotsaama joukkue oli täynnä kovia nimiä, Saku Koivu, Kai Nurminen ja Raimo Summanen. Kun puolustuspäässä oli sellaisia tekijöitä kuin Marko Kiprusoff, Petteri Nummelin ja Hannu Virta, ei nuorelle Koivistolle herunut paljon jääaikaa. Seuraavaksi kaudeksi

Koivisto lähtikin Hämeenlinnaan. HPK:n paidassa hän löi itsensä lopullisesti läpi ja viihtyi seurassa viisi kautta, sieltä matka jatkui kolmeksi vuodeksi Jokereihin. Saldona näistä vuosista kaksi Suomen mestaruutta (1993, 2002), kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. Koivisto palkittiin SM-liigan parhaana puolustajana 2002. NHL kokemusta tuli kauden verran St. Louis Bluesista, jonka lisäksi Koivisto pelasi AHL-sarjassa. Ruotsin Elitseriesissä Koivisto juhli mestaruutta Frölunda HC:n riveissä 2005. Ennen paluutaan Jokereihin 2008 Koivisto pelasi vielä Sveitsin pääsarjassa kaksi kautta. Hieno ura päättyi pari vuotta sitten harjoituksissa saatuun akillesjännevammaan.

– Sen olisi saanut ehkä leikkauksella kuntoon, mutta koska tulos oli epävarma ja ikääkin oli jo 38 vuotta, päätin että oli aika lopettaa, kertoo Koivisto.

VG-62 luistelukoulu alkaa maanantaina 15.9. ilmoittautumiset hoidetaan seuran nettisivujen kautta. RNK:n luistelukoulu on jo käynnistynyt ja jatkuu maaliskuulle. Kaikille avoimia yleisöluisteluvuoroja on viikoittain niin Naantalin Kuparivuoressa kuin Raision DNA-halleilla. Lisätietoja kaupunkien verkkosivuilta.

Kai Saarto