Kaupunkiuutiset 12.06.2014

NAANTALIN KESÄSSÄ ON PALJON TARJONTAA

TASOKKAITA TAIDENÄYTTELYITÄ

sivuT 6-7

sivu 11

Pysy perillä ajankohtaisista asioista: tykkää Kaupunkiuutisten Facebook-sivusta!

• Kauppakeskus Myllyn vieressä. • Meillä isot asiakasmäärät. • Katso alkukesän kuuma tarjous! www.a-laatukirppis.fi

NAANTALI • RAISIO • MASKU • MYNÄMÄKI • NOUSIAINEN • RUSKO • LÄNSI-TURKU

KAUPUNKIUUTISET

NRO 22 • TORSTAI 12.6.2014

www.kaupunkiuutiset.fi

20. VSK

Ravintola-alalle MONIOSAAJAKSI • Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto (kokki tai tarjoilija) • Suurtalouskokin ammattitutkinto • Ravintolakokin ammattitutkinto • Tarjoilijan ammattitutkinto

Bussikuljetukset hoitaa tapahtumakyydit.fi

Työllisty alalle, jolla työllisyysnäkymät ovat hyvät!

Monimuotoopiskelu, työn ohessa • aloitus 26.8.2014 • opiskele oman alasi tutkinto työn ohessa

Kokopäivätoiminen opiskelu • aloitus 1.9.2014 • oletko alanvaihtaja, opintovapaalla tai työtön? • jäitkö yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa?

Lisätiedot koulutuksista: www.timali.fi/tutkinnot

Soya Conceptin Laaja valikoima

PUUVILLA- PELLAVACAPRIT VAATTEITA

29,- 39,Mallistoissamme kokoja xxxl:n saakka

NYT ON AIKA TILATA

IKKUNAREMONTTI Asennus - takuulla! Tälle keväälle!

50

/kk

Edustajasi: Kalle Hannuksela, puh. 0400 228 472 Markku Koistinen, puh. 0400 670 397

Vaateliike Lindén Tullikatu 15, Naantali Kristiinankatu 10, Turku

Hakuaika on nyt!

Ko remokno tti

alk.

Kesään edullisesti capreja, pellavaa...

www.tiimi-ikkuna.fi

myynti@visionlasiterassit.fi

www.visionlasiterassit.fi

HYVÄT ELÄMISEN PUITTEET

Asunto Oy Raision Kertunpuisto

MURROSKUJA 4, 21200 RAISIO (ent. os. Pätkäkuja 1)

UUTTA RAISIOON!

Hiusalan perustutkinto 1.9.2014 - 26.2.2016 Kauneudenhoitoalan perustutkinto 1.9.2014 - 26.2.2016

Rakennamme rauhalliselle ja kauniille paikalle luonnon lähelle 4-kerroksisen vaalean kerrostalon, josta löytyy asuntoja yksin asuvalle tai perheelliselle. Lasitetut parvekkeet tuovat lisää suojaisaa oleskelutilaa. Pääset itse vaikuttamaan sisustuksen väreihin rakentajan valikoimasta. Kauppa löytyy ihan läheltä, Raision keskustaan on matkaa 1,7 km, Turkuun autolla 15 min. Koulu, seurakuntakoti, terveysasema, liikunta- ja jäähallit ym. samalla alueella. Rakennustyöt ovat alkaneet. Arvioitu valmistuminen vuoden 2014 lopulla. HUONEISTOKOOT JA HINNAT ALK 1h+kt 30,5m2 2h+kk+s 38,5m2 2h+kk+s 42,0m2 2-3h+kt+s 56,0m2 3h+k+s 69,0m2 3-4h+k+s 88,0m2

MH.ALK. 34.900 MYYTY MYYTY 37.800 55.500 65.900

VH.ALK. 95.900 (ylin krs) 149.800 193.500 241.900

KATSO KAIKKI LEMMINKÄISEN KODIT: ASUNNOT.FI LEMMINKÄINEN TALO OY

Koulutukset ammatilliseen perus- ja ammattitutkintoon Lisätietoja: puh. 02 477 8700 www.tya.fi

Maariankatu 2 Turku

SOITA MEILLE Puh. 040 825 2533

RAUHANKATU 11 A, 20100 TURKU PUHELIN: 02071 58888 ASUNTOMYYNTI.TURKU@LEMMINKAINEN.COM PUHELUHINNAT 020-ALKUISIIN NUMEROIHIN OVAT; LANKAPUHELIMESTA 8,21SNT/PUHELU + 6,9 SNT/MIN TAI MATKAPUHELIMESTA 8,21SNT/PUHELU + 16,9 SNT/MIN (SISÄLTÄEN ALV).

www.kaupunkiuutiset.fi

2

KAUPUNKIUUTISET

12.6.2014

pääkirjoitus

kuntapäättäjän kulma

Täydellä sydämellä mukana

Tuhannen taalan paikat

Suomalaisilla on ainakin yksi yhteinen tavoite itsenäisen Suomen 100-vuotis juhlavuodelle: uusi lastensairaala. Eikä mikä tahansa lastensairaala, vaan maailman paras lastensairaala. Yhteisen hankkeen taakse on asettunut jo iso liuta julkkiksia, yhteisöjä ja yrityksiä. Uusi lastensairaala tulee maksamaan 160 miljoonaa euroa, josta varainkeruutalkoiden osuus on 30 miljoonaa euroa. Vaikka Suomessa kahlataan vielä taantumassa, on keräys jo hyvällä mallilla. Vaikeinakin aikoina ihmisillä on halu auttaa. Yksi ryhmä, jolle uusi lastensairaala tulisi todella tarpeeseen, ovat sydänlapset. Yhden sydänlapsen tarina kerrotaan tämän lehden sivulla 5. Vaikka uuden sairaalan kampanjassa tuodaan esiin, kuinka leikkausaikoja ollaan jouduttu perumaan ja miten huonosti asiat ovat, haastattelussa ollut raisiolaisperhe etsii asioista niiden positiivisia puolia. Per-

Meillä Raisiossa on ollut useita tuhannen taalan paikkoja. Myllyn alueen ja Haunisten alueen osalta olimme hereillä ja osallistuminen työpaikkojen luomiseen kaavoituksellisin keinoin onnistui. Tuota Myllyn kaupan keskittymää ovat monet naapurimme kateellisina ihailleet. Silloinen kaupunginjohtaja Karjalainen ja rohkeasti aikaansa edellä olevat päättäjät mahdollistivat onnistumisen. Ikävien asioiden muistelu ei vie millään tavalla eteenpäin, mutta tälläkin uhalla totean, että Raision keskustan osalta on ollut mahdollisuuksia. Lopullista onnistumista keskustan elvyttämisestä ei ole saavutettu. Meillä on nyt uusia suunnitelmia ja mahdollisuuksia, jotta keskusta olisi jälleen se kaupungin sydän. Raision imagon ja yrittämisen kannalta mielenkiintoinen kaava on tulossa nähtäville. Raision venesataman kaava tarjoaa erinomaiset edellytykset kehittää mahta-

heen äiti luottaa Helsingin lääkäreihin ja vertaistukeen. Taloudelliseen ahdinkoonkaan perhe ei ole ajautunut, sillä myös taloudellista tukea on löytynyt, vaikka vakuutuksia ei olekaan. Suomessa syntyy vuosittain noin 500 synnynnäisesti sydänvikaista lasta. Tahdistimet kehitettiin Ruotsissa jo 50-luvulla. Silloin ne olivat ulkoisia ja järkälemäisiä. Kehitystä tapahtuu koko ajan. Raisiolaislapsen tahdistin on pieni ja ihon sisällä. Leikkaushaavoja tulee kuitenkin elämän aikana monta, sillä nykyiset tahdistimet kestävät keskimäärin kuusi vuotta. Raisiolainen sydänlapsi kertoo harrastavansa jalkapalloa. Jalkapalloa peltaan tällä viikolla myös Maskussa, kun AC Milan valmentaa paikallisia junnuja (s.12). Kysyessäni lapsilta tänään alkavien MM-kisojen suosikkijoukkuetta, kaikki vastasivat Brasilia. Kisojen isäntämaa kohtaa tänään avausottelussa Kroatian. Sen jälkeen ki-

JANICA VILEN päätoimittaja

sahuumasta saadaan nauttia heinäkuun puoliväliin asti. Se, milloin Suomen nähdään pelaavan kansainvälisellä tasolla, puhuttaa kaikkien kisojen alla. Yksi askel eteenpäin on kansainvälinen valmennus. Suomessa ollaan totuttu siihen, että kaikki pelaa ja koko joukkuetta valmennetaan heikoimman lenkin ehdoilla. Maskussa tavoite oli toinen. Kaikki pelaajat saivat intensiivistä ja henkilökohtaista valmennusta omalla tasollaan. Näin italialaisten valmennuslogiikan mukaan luodaan tulevia tähtiä.

Vilhelm Junnilaa esitetään kansanedustajaehdokkaaksi POLITIIKKA. Naantalin ja Maskun Perussuomalaiset esittävät yksimielisesti Vilhelm Junnilan nimeämistä kansanedustajaehdokkaaksi. Naantalin Perussuomalaiset ry:n esitystä perustellaan Junnilan energisellä ja yhteistyökykyisellä toiminnalla yli kunta- ja puoluerajojen. Puolue valitsee ehdokkaat koko maakunnan kattavalla jäsenäänestyksellä

kesäkuun lopussa. – Eduskunnassa työskentelevä Junnila on luonut vahvat verkostot koko maakuntaan ja näyttänyt osaamistaan suomalaisen työn ja yrittäjyyden edistäjänä, toteaa Maskun kunnanvaltuutettu Jyrki Alastalo. Eduskunta-avustaja, työnjohtaja ja Naantalin kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila toimii perussuomalaisten

Jollekin lukijalle on saattanut tulla kysymys, miksi kirjoittelen taas yritystonteista ja työpaikkojen luomisesta. Yritykset luovat työpaikkoja ja nämä taas mahdollistavat veronmaksajien muuton Raisioon, mikä taas virkistänee omakotitonttien kauppaa samoin kuin muutakin asuntokauppaa. Varmistamalla riittävän suuruisen muuttovoiton, joka muodostuu veronmaksajista voimme varmistaa Raision tulevaisuuden. Tasapainossa oleva talous pitää huolen siitä, ettei meistä tule kaksikielinen kunta!

Pikku-Elinan tarina ryhmänjohtajana kaupunginvaltuustossa ja maakuntavaltuustossa. 32-vuotias Junnila on saariston edunvalvojana toimivan V-S liiton saaristotoimikunnan puheenjohtaja, rakennuslautakunnan varapuheenjohtaja, sosiaalija terveyslautakunnan hyvinvointijaoston jäsen ja puoluevaltuutettu.

Rantaan ajautuneen ruokojätteen voi polttamisen sijaan käyttää puutarhassa kin käytännössä aina kiellettyä savu- ja terveyshaittojen vuoksi. Palamisen aiheuttamien pienhiukkasten haitat esimerkiksi allergisille ihmisille on herättänyt viime aikoina runsaasti keskustelua. Palamisesta muodostuu savua, joka sisältää vaihtelevan määrän pienhiukkasia, häkää, hiilivetyjä ja muita terveydelle haitallisia yhdisteitä. Näitä syntyy paljon poltettaessa jätettä tai roskia. Erityisesti hengitys- ja sydänsairaiden elämänlaatua lähistön pienpol-

Ari Leinonen Raision kaupunginhallituksen pj.

mielipide

ekovinkki

Mökkiläisille ja meren rannalla asuville rantaan kasautuva ruokomassa on jokakeväinen murhe. Moni pyrkii hankkiutumaan ruokomassasta eroon polttamalla. Vaikka polttaminen onkin taajama-alueen ulkopuolella yleensä sallittua, se ei ole suositeltava hävitysmuoto ruokojätteelle. Vedestä kerätty vettynyt ruoko on vaikeaa saada kuivaksi ja kosteana poltettaessa syntyy paljon savua ja suuret päästöt. Taajamissa risujen ja kasvinjätteiden polttaminen on-

vaa pienvenesatamaa. Tarjolle tulee tontteja yrittämiselle. Tulevan kaavan mukainen rakentaminen parantaa entisestään pienvenesataman toimintaedellytyksiä. Uskon myös, että venesataman kaavan toteutuminen auttaa Kaanaanrannan yritystonttien rakentumista. Runsas viikko sitten Raision ABC-asemalla pidettiin yrittäjille sekä medialle suunnattu tiedotustilaisuus. Tilaisuuden teemana oli kertoa V8 alueesta. Aikaisemmin tällä 8-tien varteen sijoittuvalla alueella oli työnimenä Raision Portti. Ei nimi miestä pahenna sanotaan mutta jotenkin tuo portti nimi alkoi olla kulunut. Uudella nimellä ja konseptilla haetaan ja löydetään uutta nostetta alueelle. Raisio on tunnettu joustavuudesta ja innovatiivisuudesta, mitä tulee yrityksen tonttitarpeiden tyydyttämiseen. Nämä em. seikat ovat korostuneesti esillä V8alueella. Voima ja tahto vievät eteenpäin.

ton savut voivat heikentää merkittävästi. Ruokomassan sisältämien ravinteiden ja erityisesti sen lahoamisen kuluttaman hapen vuoksi kannattaa massa poistaa vedestä ja kompostoida maalle. Ruokoa voi myös silputa katteeksi puutarhaan esim. taimirivien väleihin estämään rikkakasvien kasvua. Mansikkamaalla ruokokate pitää maan kosteana ja marjat puhtaina. Antti Numminen Valoniasta

Tohdinpa julkituoda pirtsakan sisarentyttäreni pikku-Elinan tarinan mahtikoneiston rattaissa. Elina odotti esikoistaan sydän riemua täynnä. Hän jäi tilapäisestä työpaikastaan työsuhteen päättyessä äitiyslomalle. Rakkaus työhönsä laittoi tytön hakeutumaan lisäkoulutukseen. Posti toikin lisäiloa elämään: Elina oli hyväksytty yliopistoon jatko-opinnoille erikoistumaan opettajan tehtävässään erityisopettajaksi. Pikku-Elina ei heittäytynyt päätoimiseksi opiskelijaksi, vaan uuttera kun oli, suoritti äitiyslomansa aikana 60 opintopisteen opintokokonaisuuden pikatahtiin valmistuen hyvillä arvosanoilla päämääräänsä jo varhain keväällä. Pikku-Elina palautti koulutyönsä arvostelijoiden käsiin. Koko aikana ei Elina nostanut senttiäkään minkäänmoista tukea itselleen yhteiskunnalta jo ajat sitten päättyneen äitiyspäivärahansa lisäksi. Valmistuttuaan pikku-Elina ilmoittautui työttömäksi. Viikon päästä hän sai kirjeen viranomaisilta, kehotuksen saapua työnvälitystoimistoon tai

muussa tapauksessa työnhakuprosessi raukeaa. Työvoimatoimistossa se vasta ralli alkoi. Virkailija oli ylen kiinnostunut pikku- Elinan aiemmista opinnoista pyytäen selvitystä niistä. Kuuloon ei tullut, että niihin olisi voinut vastata samalla käynnillä suullisesti, vaan tätä varten oli täytettävä netissä lomake. Pikku-Elina laittoi selvityksen päättyneistä opinnoistaan viranhaltijoille. Vaihtuneen virkailijan toimesta selvityspyyntö kumottiin. Pikku- Elina ei voinut järjestelmän mukaan olla työtön luokanopettajan ammatista, vaan hän oli TE:n mukaan päätoiminen opiskelija. Pikku-Elinan piti odottaa viimeisen opintosuorituksen kirjautumista rekisteriin päästäkseen työttömien pohjattoman jonon jatkeeksi. Kaiken kukkuraksi opettajien työttömyyskassalle ei kelvannut todisteeksi opintojen päättymisestä edes rekisteriote, vaan aloitettiin odottelu virallisen todistuksen saamisesta. Siihen ei pikku-Elina voinut mitenkään vaikuttaa. Kun paperi vihdoin saapui elettiin jo syvällä keväässä. Laihaksi lohduksi jäi se, se,

että pikku-Elina voi näin ollen hakea vihdoinkin työttömyys korvaustaan, joka on luvassa joskus tulevan heinäkuun alkupuoliskolla. Montako luukkua jäi avaamatta elämisen edellytysten turvaamiseksi jääköön arvoitukseksi. Politiikkojen puheet kannustimista itsensä kehittämiseen jäivät tinnituksena korvakäytävälle. Katkeraksi ei tytön tylleröinen suinkaan heittäytynyt. Pienestä alkaen työssä ja koulunpenkillä ahkeroinut Elina ei ole yksin vastaavanlaisten tapausten viidakossa. Tapaus osoittaa vääjäämättömästi sen tosiasian, ettei rehellisyys maata peri, vaikka sananlasku toisin kertookin. Kyseisen mylläkän Elina olisi välttänyt yksinkertaisesti ilmoittautumalla työnhakijaksi luokanopettajan pätevyyskirjallaan. Kysyä kaiketi voi, koska maassamme luodaan aidosti kannustava ja ohdakkeetoon tie eteenpäin pyrkiville nuorillemme. Eritoten niille, joilla on aito halu antaa vaihtopanttinaan parhaan mahdollisen panoksensa yhteiskunnallemme. Kalle Suominen

Kaupunkiuutisten nettilehdessä tällä viikolla: SB Naantali ja SBS Masku toivovat yhteistä pallloiluhallia

www.kaupunkiuutiset.fi

Avoimet puutarhat -tapahtuma jälleen 29.6.2014 klo 12–18!

Lapset ja nuoret seikkailevat Suomenlahdella Raision pioneerit perehdyttävät lapsia Itämeren saloihin

Ajankohtainen! Paikallinen! Mielenkiintoinen!

KAUPUNKIUUTISET

12.6.2014

3

Raikas hakee konkreettisia keinoja yritystoiminnan kehittämiseen Ragip Önsoy

RAISIO. Raisiokeskuksen yrittäjäyhdistys Raikas sai viime viikolla aamutreffiseurakseen Turun seudun kehittämiskeskuksen yhteyspäällikkö Tuomas Mikkolan. Mikkola näkee Raision yritysmyönteisenä kaupunkina, joka toimii joustavasti sekä aktiivisesti yhteistyössä yritysten kanssa. – Yrityspalvelukeskus Potkurin kanssa yhdessä toimimme yritysten apuna ja tukena Turun seudun alueella, Mikkola kertoo. Raisio on esimerkiksi Kaarinan ja Liedon ohella saanut viime vuosina tunnustusta yritysmyönteisyydestään. Tähän on vahvasti vaikuttanut yrityselämän kuuleminen päätöksenteossa. – Päätöksenteossa on tärkeää lisätä entisestään yritysten ja kaupungin välistä vuoropuhelua, jotta eri näkökulmat tulisivat esille sekä suunnittelu- että päätösvaiheessa, Raikkaan puheenjohtaja Pentti Lahikainen tuumii. – Kun Turun seudun kehittämiskeskus tapaa kunnan johdon kanssa, yrittäjäyhdistysten edustajat voisivat olla myös paikalla. Me voimme tuoda keskusteluun ruohonjuuritason näkökulman, joka on yksi tärkeä asia yritysalueiden kehittämisessä. Mielenkiinnolla katsomme millä tavoin Turun seudun kehittämiskeskus voisi olla mukana esim. Raision ydinkeskustan kehittämisessä, Lahikainen lisää.

kenneyhteydet, sopivan työvoiman saatavuus sekä yritykselle koituvat kustannukset, hän listaa. Tärkeää on myös miettiä kasvu- sekä yhteistyömahdollisuuksia alueen muiden yritysten kanssa. Tyhjät toimitilat ovat iso ongelma laajasti Turun seudulla. – Keskusta-alueen julkisivuremontin, torialueen siirtymisen ja toiminnan elävöittämisen myötä toivomme, että tyhjiä tiloja ei enää Raision ydinkeskustassa nähdä. Nyt jo entiseen Tiimarin tilaan on saatu uusi yritys. S-Marketin muuttokin varmistui sen jälkeen, kun keskustan kaavoitus sai tuulta alleen, Lahikainen sanoo. – Keskusta kaipaa kivijalkamyymälöitä ja erityisesti erikoisliikkeitä. Tasalananttilan kiinteistöön valmistuva palvelutalo tuo potentiaalista asiakaskuntaa, joka tarvitsee erinomaisia lähipalveluja, Lahikainen lisää. Katariina Mäkinen-Önsoy Raisiokeskuksen yrittäjäyhdistys Raikas sai viime viikolla aamutreffiseurakseen Turun seudun kehittämiskeskuksen yhteyspäällikkö Tuomas Mikkolan (vasemmalla).

Yritykset mukaan Basis-hankkeeseen Hanketoiminta on yksi Turun seudun kehittämiskeskuksen palvelukokonaisuuksista. – Olimme mukana vuoden 2011 alussa käynnistyneessä BASIS-hankkeessa, jonka tar-

Kunnista vähenee kymmeniä tuhansia työpaikkoja Kunta-alalta katoaa lähes 40 000 työpaikkaa eläkkeelle lähtijöiden myötä vuoteen 2020 mennessä. Näin uskovat kuntaorganisaatioiden talous- ja rahoitusjohtajat. Vastaukset selviävät Kevan tuoreesta toimintaympäristötutkimuksesta. Tutkimus tehtiin nyt neljännen kerran. – Koko julkista sektoria koskevat muutokset ovat nopeutumassa ja muutokset vaikuttavat myös kuntahenkilöstön määrään. Muutosta vauhdittavia tekijöitä ovat julkisen sektorin rakenteiden uudistaminen, yksityisen ja julkisen sektorin roolien uudelleenajattelu sekä mittava eläkepoistuma, sanoo Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma. Kunta-alalta siirtyy vuosittain eläkkeelle noin 16 000 henkilöä. Kuntien talous- ja rahoitusjohtajien käsitykset eläkepoistuman vaikutuksista henkilöstön määrään ovat muuttuneet. Nyt vain puolet vastaajista oli sitä mieltä, että eläkkeelle jäävien tilalle pyritään palkkaamaan uutta henkilöstöä. Kaksi vuotta sitten tätä mieltä oli vielä 71 prosenttia vastaajista. Nyt lähes 70 prosenttia ilmoittaa, että henkilöstön määrää aiotaan vähentää hyödyntämällä eläkepoistumaa. Kaksi vuotta sitten tätä mieltä oli 56

prosenttia vastaajista. Käsityksissä palvelujen ulkoistamisesta ei ole juuri tapahtunut muutosta. 43 prosenttia talous- ja rahoitusjohtajista uskoo, että eläkepoistuma mahdollistaa palvelujen ulkoistamisen yksityisille tuottajille. – Tutkimuksen mukaan seuraavan viiden vuoden kuluessa ulkoistaminen koskee eniten kuntien kiinteistöhuollon, talous- ja henkilöstöhallinnon sekä ruokahuollon palveluja, sanoo tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Toni Pekka. Kunnissa eri toimialoilla on isoja suhteellisia eroja henkilöstömäärän kehityksessä. Eniten väkeä katoaa hallinnosta ja tekniseltä puolelta. Seuraavana tulee opetustoimi. Sosiaalija terveysalan työntekijöiden määrän arvioidaan pysyvän ennallaan vuoteen 2020 saakka. Kun vastaajilta kysyttiin syitä muutoksiin, kävi ilmi, että asiantuntijoiden tilalle rekrytoidaan uutta väkeä, mutta tukipalveluihin harvemmin. Eräs vastaaja kertoi, että tukipalveluihin on palkattu uusi henkilö vain joka neljännen eläkkeelle lähteneen tilalle. Kunta-alalla työskenteli vuoden 2013 lopussa 432 000 henkilöä. Kevan kyselyyn vastasi 178 kuntaorganisaatioiden talousja rahoitusjohtajaa.

koituksena oli tehostaa pk-yrityksille tarjottavaa kansainvälistymisneuvontaa sekä auttaa kansainvälistymisestä kiinnostuneita yrityksiä verkostoitumaan. Viimeksi mukana oli 20 yritystä Turun seudulta. Nyt hankkeelle rakennetaan uutta ohjelmakautta, joka alkaisi ensi

keväänä, Mikkola kannustaa lähiseudun yrityksiä mukaan. Sijainti ratkaisee Mikkolan mukaan pienetkin asiat voivat vaikuttaa yritysten sijoitteluun. – Pääasioita ovat toimivat lii-

Kesän 2014 leväseuranta alkoi Valtakunnallinen sinileväseuranta alkoi viime viikolla ja jatkuu syyskuun loppuun asti. LounaisSuomessa on yhteensä 45 vakioseurantapaikkaa, joista 22 on sisävesillä ja 23 merialueilla. Viime vuoden tapaan levähavainnot tallennetaan Järviwiki -verkkopalveluun (www.jarviwiki.fi), jossa ne ovat kaikkien nähtävissä. Järviwiki on viranomaisten ja kansalaisten yhteistyötä varten tehty tietokeskus Suomen vesistöistä. Sen paikkasivuilta löytyvät mm. kaikki Suomen yli hehtaarin kokoiset järvet sekä muita vesialueita. Järviwiki tuottaa valtakunnallisia ja alueellisia leväkarttoja ja valtakunnallisen leväbarometrin, joita käytetään esimerkiksi ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen levätiedotuksessa. Vakioseurannan levähavainnoitsijat käyvät alkuviikolla havaintopaikoilla, arvioivat silmämääräisesti sinilevien runsauden asteikolla 0–3 ja ilmoittavat ha-

vaintonsa ELY-keskukseen tai tallentavat ne itse Järviwikiin. Lounais-Suomen vakiohavaintopaikkojen leväkartta ja lyhyt katsaus alueellisesta levätilanteesta päivitetään Varsinais-Suomen ELY-keskuksen verkkosivuille joka torstai klo 15 mennessä (www.ely-keskus.fi/varsinaissuomi > Levätilanne). Lounais-Suomen vakioseurannassa on viime viikolla havaittu hieman sinilevää ainoastaan Joutsijärven Ottaluodossa Ulvilassa. Sinilevämäärät ovat yleensä tähän aikaan vielä vähäisiä. Viime päivien helteiden seurauksena sinilevät voivat runsastua nopeasti varsinkin rehevissä järvissä. Joidenkin kasvilajien siitepöly saattaa veden pinnalle keräytyessään muistuttaa leväesiintymää. Männyn siitepöly on väriltään kellertävää tai vaaleaa. Siitepöly muodostaa veden pinnalle laskeutuessaan sinileväesiintymän kaltaisia raitoja ja kasautumia.

Turun seudun kehittämiskeskuksen uudet maksuttomat palvelut: n Turun seudulla sijaitsevien vapaiden toimitilojen rekisteri, joka löytyy osoitteesta toimitilat.turku.fi. n Keikkatori (keikkatori.fi) ammattilaisten löytämiseksi kotitalousvähennyskelpoisiin töihin.

Laajentuvan Kauppakeskus Myllyn alueen katusuunnitelmat käsillä KATUSUUNNITELMA. Kauppakeskus Myllyn vauhdilla etenevän laajenemisprosessin myötä Raision kaupungin tekninen keskus on teettänyt suunnitelman ensimmäisen osuuden alueen katumuutoksista Ramboll Finland Oy:llä. – Katusuunnittelun tavoitteena on vuosien 2014–2015 aikana parantaa liikenneverkoston välityskykyä alueella, kaupungin tekninen johtaja Antti Korte kertoo. Kyseinen suunniteltava osuus käsittää Kuloistentien pohjoispään ja Sarkamaantien välin Kuloistentieltä Peltopohjankadulle. – Ensimmäinen osuus suunnitelmista sisältää Sarkamaan ja Kuloistentien liittymän muuttamisen valoohjatuksi. Tarkoituksena on parannella myös katuverkos-

ton runkoa ja rakentaa lisäkaistoja, Korte toteaa. – Jatkosuunnitelmissa on rakentaa Haunistentien kiertoliittymään ohituskaista, joka vie Haunistentieltä suoraan Myllynkadulle, Korte jatkaa. Töiden toteuttamiselle kaupunki ei ole päättänyt tarkkaa aikataulua. Arvioitu kustannus kyseisten katujen parantamiselle on 1 588 000 euroa. Maankäyttösopimuksen mukaan katujen rakentamisen kustannukset jaetaan kaupungin ja Kauppakeskus Myllyn kesken. Talousarviossa vuodelle 2014 on varattu rahoitus kaupungin maksuosuudelle. Nähtävilläoloaikanaan 10. – 25.4.2014 katusuunnitelmista ei jätetty muistutuksia tekniseen keskukseen. Katariina Mäkinen-Önsoy

poliisi NAANTALI. Perjantaina klo 14.15 Rymättylän keskustan parkkipaikalla 32-vuotias mies peruutti autollaan päin toista autoa. Törmäilijä puhalsi alkometriin 3,3 promillea. Lauantaina aamuyöllä Tullikadulla 42-vuotias nainen pahoinpiteli parikymppistä miestä ja naista mm. puraisemalla ja

lyömällä. Uhrien vammat jäivät vähäisiksi. RAISIO. Perjantaina kello 9.40 Petäsmäessä 48-vuotias mies puhalsi alkometriin 0,71 promillea. Raisiontiellä taas lauantaina kello 4.20 46-vuotias miesautoilija puhalsi alkometriin 2,65 promillea.

Jokkistentieltä taas varastettiin sunnuntai-iltana yli 100 kg:n painoinen hydraulisylinteri. MASKU. Lauantaina kello 04.05 Maskulantiellä puhalsi 23-vuotias mies alkometriin 1,7 promillea. Lemussa Kustavintiellä ajoi sunnuntai-iltapäivällä 38-vuo-

tias mies autolla reipasta ylinopeutta ohitustilanteessa. Ohituspaikka oli turvaton, koska mäenharja esti riittävän näkyvyyden, samalla mies ylitti keltaista sulkuviivaa lähes 100 metrin matkalla. Asiaa tutkitaan törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuljettajan ajokortti otettiin pois.

4

KAUPUNKIUUTISET

Fazer suosikki

1

JÄÄTELÖPUIKOT JA -TUUTIT 10 kpl/talous

12.6.2014

PARHAAT TARJOUKSET

00 KPL

Karkkikatu

IRTOMAKEISET 2 kg/talous

5

99 KG

Tarjoukset voimassa torstaista sunnuntaihin 12.–15.6.2014, ellei toisin mainita.

Paulig Juhla Mokka

KAHVI

500 g (6,67 kg) Rajoitus 1 erä/talous Coca Cola

2 49 6 96 9 99 23

VIRVOITUSJUOMAT

(0,73 l) Sis pantit 0,80

-21%

Ilman K-Plussa-korttia 3,59 pkt

Aqua Fontana

10 99 2-PACK

KIVENNÄISVESI 6 x 1,5 l (0,45 l) sis pantit 2,40

Orginal Cool Grape

LONKERO

4,7 % 6 x 0,33 l (4,58 l)

-13%

Ilman K-Plussa-korttia 11,40/pkt Voimassa 2.6. alkaen.

A. Le Cog Premium

OLUT

4,5 % 24 x 0,33 l (2,57 l) sis. pantit 3,60 Voimassa 28.4. alkaen

24-PACK

3 PKT

Atria takuumurea

NAUDAN SISÄFILEE

Atria viljaporsaan

SISÄFILEE n. 400 g

6-PACK

6-PACK

00

-42%

LOIMULOHIFILEE

24 99 7 49 2 99 3

Ilman K-Plussakorttia 13,95 kg

14

Hätälän

95 KG

KG

Ruokamestarin takuumureat

Costa Rica

GRILLIMAKKARA

Ä!

ER

Tuoreet

MUIKUT

Suomi Voimassa to–la 12.–14.6.

400 g (2,23 kg)

RS

KG

KG

KG

KASSLERPIHVI -35%

95

CANTALOUPEMELONI

K-Menu

Ilman K-Plussakorttia 3,89 rs

KG

19 99 0 89 0 59 1

ENTRECOTEPIHVIT

HK viljaporsaan marinoitu 450 g (5,53 kg)

95

-55%

Ilman K-Plussakorttia 1,99 pkt

Rajoitus 2 pkt/talous

Turun

SINAPPI

275 g (5,78 kg)

Lisää tarjouksia Turun Sanomista ja Aamusetistä

PKT

KPL

Palvelemme ma–pe 7–21, la 7–18, su 12–18 UKKO-PEKKA RAISIO CENTER Venekuja 5 Naantali

Voudinkatu 5 Raisio

KAUPUNKIUUTISET

12.6.2014

Raisiolainen Teemu Mattsson ei enää salaile sydänvikaansa TERVEYS. Raisiolainen Friisilän koulua käyvä 11 vuotta kesällä täyttävä Teemu Mattsson pelaa jalkapalloa ja käy koulua aivan kuten muutkin lapset. Ainoastaan kontaktilajit on kielletty, sillä Teemulla on synnynnäinen sydänvika, av-block, minkä vuoksi hänellä on ollut tahdistin syntymästään asti. Av-block on Suomessa noin viidellä syntyvällä lapsella vuodessa. Sairautta ei voi parantaa, mutta tahdistimen kanssa pystyy elämään lähes normaalia elämää. Kontrolleja tehdään muutaman kerran vuodessa ja tahdistinta vaihdetaan keskimäärin kuuden vuoden välein. Seuraava leikkaus tulee ensi syksynä. – Nyt on taas vähän pelkoja, kun leikkaus lähestyy, mutta luotan kyllä Helsingin lääkäreihin. Muistutan itseäni usein siitä, että asiat voisivat olla paljon huonomminkin, sanoo Teemun äiti Benita Mattsson.

Niki Stribian

Raskauden onni ja autuus katosivat Mattsonit saivat tietää Teemun sydänviasta jo raskausviikolla 20 tehdyssä ultraäänitutkimuksessa. – Syke oli vain 40–50. Siinä katosi kyllä raskauden onni ja autuus. Pelko oli hirveä. Muistan, että pää vain hurisi tyhjää. Yleensä äidit muistavat siitä ultrasta lapsen sukupuolen. Minä en muistanut muuta kuin sydänvian. Pian sain kuitenkin lisää tietoa ja vertaistukea, mikä helpotti oloa, muistelee Mattsson. Lisätutkimuksissa selvisi, että Teemun sydänvika johtuu Benitan reumasairaudesta, joka voi laukaista sydänvian sikiöaikana. Teemu syntyi keisarileikkauksella kolme viikkoa ennen laskettua aikaa Helsingissä. Hän sai ensimmäisen tahdistimensa vuorokauden ikäisenä. Tahdistin on vatsassa, mistä johdot menevät sydämeen. Sairaalahoidossa hän oli kolme viikkoa ennen kotiutumista. Kotona oli silloin myös kaksivuotias isosisko, joka oli innostunut uudesta perheenjäsenestä, joten vauvan kanssa piti olla erityisen varovainen.

mahdollisuus saada monipuolista tietoa synnynnäisiin sydänvikoihin liittyvistä asioista lapsen varttuessa. – Perheille on äärimmäisen tärkeää tavata muita vastaavassa tilanteessa olevia perheitä ja vaihtaa kokemuksia heidän kanssaan. Muiden kokemukset voivat antaa uskoa ja toivoa omaan selviytymiseen. Ikätovereiden tapaaminen on tärkeää myös sydänlapsille itselleen, unohtamatta heidän sisaruksiaan. Omakohtaisia kokemuksia käydään läpi paneelikeskustelussa, johon osallistuu synnynnäisesti sydänvikaisia aikuisia ja heidän vanhempiaan, kertoo toiminnanjohtaja Katja Laine. Perhevalmennuksiin osallistutaan koko perheen voimin. Nyt Mattsonien perheen esikoinen Mikael on jo 20-vuotias ja kiinni omissa menoissaan, mutta Teemua kaksi vuotta vanhempi Henna on menossa mukaan. Sillä aikaa, kun aikuiset istuvat asiantuntijaluennoilla, lapset pääsevät kylpylään, museoon ja discoon. Mattssonit ovat olleet mukana myös viikonlopun järjestelyissä. – Keräsin arpajaisvoittoja Raision keskustan yrittäjiltä. Niitä tuli kaksi valtavaa kassillista. Hienoa, että yrittäjätkin haluavat auttaa, hän iloitsee. Toiveissa uusi lastensairaala Yhdistys kampanjoi uuden lasten sairaalan puolesta. Nykyinen Helsingin Lasten ja nuorten sairaala on auttamattomasti vanhentunut eikä sovellu yhdistyksen mukaan enää nykyaikaiseksi sairaalaksi. Huolta sydänlasten leikkauksista lisää se, että nykyinen teho-osasto on tällä hetkellä sisäilmaongelmien takia remontissa, mikä näkyy suoraan lasten sydänleikkausten peruuntumisina. – Ennalta suunniteltujen leikkausten jatkuva siirtyminen - milloin hoitajapulan vuoksi, milloin tehopaikkojen vähyyden vuoksi - on henkisesti äärimmäisen raskasta sydänlasten perheille, Laine huokaisten toteaa. Tällä hetkellä leikkausjonossa on noin 80 - 90 sydänlasta.

Ei enää salailua Sydänvika on ollut Teemulle henkisesti raskas ja terapiassakin on käyty. Tänä vuonna hän on kuitenkin alkanut puhua sydämestään avoimemmin. – Keväällä hän kertoi koulussa asiasta kavereilleen. Enää sydänvika ei ole salaisuus. Moni kyllä tiesikin asiasta jo, sillä osa luokkakavereista on kasvanut samoilla pihoilla, kertoo Mattsson, joka kävi myös koululla puhumassa sydänviasta Teemun luokkakavereille. – Tärkeintä on, että jos joku tälli tulee, minulle kerrotaan heti, jotta osaan seurata Teemun vointia. Teemulla on onneksi sen verran omaa sykettä, ettei hän kuole, jos johto irtoaa, mutta vointi heikentyy nopeasti, Mattson selittää.

5

Janica Vilen

Usein unohdetaan, että sydänlapset ovat lapsia aivan kuten muutkin. Sydänvikaan ei kannata ylireagoida. Monet sydänlapset ovat Teemun tavoin pienikokoisia, joillain esiintyy myös levottomuutta. Sähköasentajan urasta he eivät voi haaveilla, mutta muuten tulevaisuus näyttää positiiviselta. – Usein unohdetaan, että sydänlapset ovat lapsia aivan kuten muutkin. Sydänvikaan ei kannata ylireagoida, muistuttaa Mattsson. Toki on myös onnettomam-

pia tarinoita. Osa lapsista ei selviä ollenkaan ja osa joutuu elämään pyörätuolissa. Vertaistuki tärkeä voimavara Mattssonin perhe osallistuu ensi viikonloppuna Turussa Caribialla järjestettävään Sydänlapset ja -aikuiset ry:n sopeutumisvalmennukseen. Viikonlopun aikana perheillä on

Liikkeen uusi osoite: Tasalanaukio 3 (ent. Tiimarin tila)

LauRien ”ihmehousut” ovat saapuneet, nyt myös hameena ja jakkuna. www.miline.fi ARKISIN 10.00-17.30, LA sopimuksen mukaan

6

KAUPUNKIUUTISET

12.6.2014

NAANTALIN KESÄ

Muumimaailma on vihdoin auki! Janica Vilen

LAPSET. Naantalin Muumimaailma avasi ovensa lauantaina 7. kesäkuuta ja on avoinna 24.8. asti. 22. toimintakausi on täynnä juhlaa, sillä Tove Janssonin syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Kesällä 2014 Muumimaailmassa tehdään paluu juurille, sinne mistä satu alkoi. Satu elää – eläköön! on puiston teemana koko kesän.

Yhteisvastuu isossa osassa

Huilipuiston Satumetsässä sukelletaan satujen maailmaan Toven kunniaksi Muumimaailman Huilipuistosta löytyy Satumetsä, jossa saa rentoutua ja kuunnella Muumitarinoita äänikirjoina riippumatoissa ja säkkituoleissa. Satumetsä on toteutettu yhteistyössä MTV Juniori -kanavan kanssa. Lisäksi satuja nostetaan esiin Muumimaailman uudessa kirjakaupassa, jossa toimii myös uusi infopiste. Mamman Munkki ja salaisen munkkireseptin paluu Satuteeman lisäksi juhlavuosi tuo mukanaan hyviä uutisia herkkusuille: Muumimaailma tuo tarjolle kauan kaivatut tuoreet munkit uudessa Mamman Munkki -kioskipisteessä. Vuo-

Kioskin terassilla on asiakaspaikkoja noin 20 herkkusuulle. Mamman Munkki sijaitsee Nipsun putiikkia vastapäätä.

Satu elää -teema näkyy paitsi Muumimaailman uudessa satumetsässä myös uudessa kirjakaupassa, johon Muumimaailman toimitusjohtaja Tomi Lohikoski toivottaa tervetulleeksi.

sia sitten, aivan Muumimaailman perustamisen aikaan, Muumimaailmaan kehitettiin oma munkkiresepti, jonka mukaan tehtyjä mahtavan makuisia munkkeja alettiin kutsua ruoanlaittotaidostaan kuuluisan Muumimamman mukaan

Mamman munkeiksi. Mamman munkit paistettiin alusta asti itse ja tarjottiin vastapaistettuina asiakkaiden herkuteltaviksi. Sittemmin Muumimaailman tarjonta muutti muotoaan ja vaikka aikanaan olemassa oli

myös Mamman Munkkilaksi nimetty kahvila, itse salaisella reseptillä tehdyt Mamman munkit jäivät unholaan. Vuosien saatossa alkuperäinen reseptikin katosi jäljettömiin. Keväällä 2012 alkuperäinen resepti kuitenkin yllättäen löytyi

ja koska munkkeja oli vuosien varrella niin kovasti kaivattu, ne päätettiin tuoda takaisin tarjolle. Nyt resepti on visusti turvassa Muumipapan kassakaapissa. Mamman munkit paistetaan edelleen paikanpäällä ja tarjoillaan uunituoreina.

Tove100-juhlavuoden kunniaksi osa Muumimaailman lipputuloista ja toivomuskaivon rahat lahjoitetaan UNICEFille. UNICEF on juhlavuoden virallinen yhteistyökumppani. Lahjoitetut varat kohdistetaan lasten luku-ja korjoitustaidon edistämiseen. Lisäksi Muumimaailman yhteisvastuu näkyy myös omista ihmisistä huolehtimisena. – Keskeinen osa sosiaalista vastuuta on oman henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiminen, Muumimaailman toimitusjohtaja Tomi Lohikoski toteaa. – Toimimme satojen nuorten ensimmäisenä työpaikkana, joten olemme erityisen vastuullisessa asemassa perehdyttäjänä ja opastajana työelämään ja sen pelisääntöihin, Lohikoski jatkaa. Väskin seikkailusaari Muumimaailman kupeessa aukeaa puolestaan ensi lauantaina 14. kesäkuuta. Janica Vilen

Tiesitkö? n Tove Jansson (1914–2001) loi muumi-hahmot kirjoihinsa, joista ensimmäinen julkaistiin vuonna 1945. n Jansson on Suomen kaikkien aikojen käännetyin kirjailija. n Tv-tuottaja Dennis Livson (1946–2013) aloitti Muumianimaatioiden tekemisen 80-luvulla. Ensimmäinen kausi valmistui vuonna 1991 ja siitä tuli maailmalla menestys. n Livson perusti Muumimaailman vuonna 1993. Tove 100 -juhlavuoden kunniaksi lapsille tehtiin omia Muumi-kuohujuomia. Pullojen ulkoasun on suunnitellut James Zambra, joka tunnetaan myös Muumi-teemaisista t-paidoista. Tove 100 -teemavaatteet luottavat murrettuihin sävyihin. Vaatetta löytyy jo vastasyntyneillekin. Juhlavuoden keittiötekstiilien värit taas on valittu aikuiseen makuun sopiviksi.

n Vuonna 2013 Muumimaailmassa vieraili 20 400 kävijää, Teatteri Emma ja Väski mukaan laskettuina 56 400.

Naantalin Kylpylän rannassa suppaillaan kesällä VESILIIKUNTA. Suppailu eli Stand Up Paddling on rantautunut Naantaliin. Suomessa suhteellisen uusi laji on SUP-ohjaajien Emmi Lonkan ja Teemu Halmeen mukaan helppo oppia ja se sopii kaikille ikään tai ennakkotaitoihin katsomatta. Lonka ja Halme edustavat elämyspalveluyritys TwentyKnotsia, joka on solminut hiljattain yhteistyösopimuksen Sunborn Oy:n kanssa. – SUP-melontaa voi harrastaa koko kesän ajan Naantalin Kylpylän rannassa. Vuokraamme lautoja sekä ohjaamme lajista kiinnostuneita. Olemme aikaisemmin olleet esittelemässä lajia Naantalin Venemessuilla. Siellä nuorimmat kokeilijat ovat olleen noin 8-vuotiaita ja vanhimmat noin 70-vuotiaita, Lonka kertoo. – Suppailu on siitä mukava laji, että se sopii kenelle tahansa. Lauta on vakaa ja se ei kaadu, jos seisoo sen päällä liikkumatta. Jokaiselle kokeilijalle suosittelemme silti pelastusliivejä kaiken varalta, jotta harrastaminen olisi vieläkin turvallisempaa, Halme lisää. Suppailu tarjoaa jokaiselle jotakin.

Ragip Önsoy

Info n Stand Up Paddling on Hawaijilta lähtöisin oleva surffauksen kantamuoto. n SUP-lauta muistuttaa surflautaa, jota melotaan seisten. n Laji sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille.

SUP-lauta on hieman surflautaa kookkaampi ja sen päällä melotaan yleensä seisten. TwentyKnotsin Emmi Lonka näyttää kuinka melan saa säädettyä helposti melojalle sopivan kokoiseksi. Vasemmalla Teemu Halme.

– Tämä on monipuolinen harrastus, sillä oman mieltymyksen mukaan sitä voi käyttää retkeilyyn, kalastukseen tai vaikka vain auringonottoon ja rentoutumiseen. Pieni kikkai-

lukin on sallittua, jos siltä tuntuu, Lonka hymyilee. – Laudan päällä voi meloa paitsi seisten myös polvillaan tai istuen. Seisoen melominen toimii mainiona keskivartalot-

reeninä, Lonka jatkaa. Tuulten herätellessä merta eloon, laudalla voi myös surffailla eli aaltosuppailla. – Jos aallon harjalla surffaus kiinnostaa ja tasapainoa löy-

tyy, aaltosuppailu on myös hieno oma harrastuksensa, Halme toteaa. – Ideaalisää rauhalliselle suppailulle on puolestaan tyyni ja aurinkoinen. En suosittele sup-

pailua kovalla tuulella tai ukkosella, mutta pieni sade ei haittaa ollenkaan, Halme sanoo. Lähiseutu tarjoaa upeat puitteet harrastukselle. – Olemme iloisia uudesta yhteistyökuviosta. Suppailu on nyt todella suosittua ja tarjoamme mielellämme puitteet sen harrastamiselle naantalilaisille sekä asiakkaillemme. Naantalin Kylpylän lisäksi Sunborn-konsernin omistamat turkulaisyritykset Ravintola Pinella ja Ruissalon Kylpylä aikoivat kesän aikana järjestää myös SUPtapahtumia ja kursseja, Sunborn Oy:n avainasiakaspäällikkö Tiia Sucksdorff iloitsee. Katariina Mäkinen-Önsoy

12.6.2014

KAUPUNKIUUTISET

NAANTALIN KESÄ

Presidenttipari saapui aurinkoiseen Naantaliin NAANTALI. Helteinen Naantali vastaanotti tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja puoliso Jenni Haukion lauantaina 7. kesäkuuta vierasvenesatamassa. Naantalin kaupungin järjestämällä tervetulovastaanotolla Ravintola Uuden Killan edessä sijaitsevalla laiturilla oli kaupungin johtoa vastassa ja Velkuan koulun oppilas Hanna Suomalainen ojensi kukat rouva Jenni Haukiolle. Naantalin Laulajat esittivät ensiesityksenä Jussi Vesamaan kappaleen Saariston kutsu. Tervetulovastaanoton jälkeen presidenttipari osallistui Naantalin musiikkijuhlien konserttiin Naantalin kirkossa. Kesän aikana tasavallan presidentti työskentelee ja ottaa vieraita vastaan Kultarannassa. Kesän aloitti presidentti Niinistön toista kertaa isännöimä ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelutilaisuus 8. – 9. kesäkuuta. Naantalissa Luonnonmaan saaressa sijaitseva Kultaranta on ollut Suomen tasavallan presidentin kesävirka-asuntona vuodesta 1922. Kultarannan päärakennuksen, vuonna 1916 valmistuneen graniittilinnan rakennutti maanviljelysneuvos Alfred Kordelin, ja sen on suunnittelut arkkitehti Lars Sonck. Kultarannan huvilatilaan kuuluu laaja puistoalue sekä hyötypuutarha, jossa viljellään kukkia ja vihanneksia. Keskiviikkona 11.6. Kultarannan puistossa avattiin veistosnäyttely, jossa on esillä kuvanveistäjä Eero Hiirosen teoksia. Näyttely järjestetään yhteistyössä Alfred Kordelinin

säätiön kanssa. Yleisö voi tutustua veistoksiin ja Kultarannan puistoon opastetuilla kierrok-

silla, joita järjestää Naantalin matkailu. Lisäksi Kultarannan puistoalueelle on yleisöllä va-

paa pääsy kesäaikana perjantaiiltaisin klo 18–20. Ragip Önsoy

7

Musiikkijuhlilla kuullaan vielä kantaesitys ja kunnianosoituksia säveltäjäneroille MUSIIKKI. Naantalin Musiikkijuhlat huipentuvat perinteisen In Honorem Maris -päätöskonsertin jälkeiseen 35-vuotisjuhlaristeilyyn sunnuntaina 15. kesäkuuta ja maanantaina 16. kesäkuuta. Naantalin Musiikkijuhlat on vuosikymmenten ajan tehnyt musiikillisia meriretkiä, jotka juhlavuoden kunniaksi päätettiin suunnata Ruotsiin. – Musiikkijuhlaristeilyyn 15.–17.6. Helsingistä Tukholmaan sisältyy kaksi kamarimusiikkikonserttia laivalla ja orkesterikonsertti Tukholman kuninkaanlinnassa. Mahdollisia vapaita paikkoja voi kysellä edelleen, Musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Tiina Tunturi kannustaa. Kantaesitykset saavat jatkoa, kun kitaristi Ismo Eskelinen esittää Raision kirkon Yökonsertissa torstaina 12.6. muun muassa Kalevi Ahon säveltämän sooloteoksen maailman kantaesityksen. – Tämänkesäisten musiikkijuhlien ensimmäinen maailman kantaesitys kuultiin 5.6., jolloin Naantalin kirkossa esitettiin Kalevi Ahon uusi sellokonsertto. Solistina toimi Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja, selloprofessori, Arto Noras, Tunturi sanoo. Kunnianosoituksia-konsertissa 12.6. Naantalin kirkossa

kuullaan pääosassa romantiikan aikakauden helmiä. – Konsertissa kuullaan mm. Pjotr Tsaikovskin pianotrio Suuren taiteilijan muistolle, Tunturi lisää. Musiikkijuhladebyyttinsä Naantalissa tekee sopraano Helena Juntunen, jonka konsertit ovat 13.–14. kesäkuuta. 8. kesäkuuta kirkossa kuultiin puolestaan upea resitaali, jossa esiintyivät sopraano Marjukka Tepponen ja toinen musiikkijuhladebytoija baritoni Tommi Hakala. Juntunen ja Hakala ovat merkittävissä rooleissa myös Savonlinnan Oopperajuhlilla. Järjestyksessään ensimmäiset kolmipäiväiset Naantalin Lasten Musiikkijuhlat, jotka järjestettiin 6.–8. kesäkuuta yhteistyössä Naantalin Pelastakaa Lapset ry:n kanssa, saavat Tunturin mukaan jatkoa tulevina vuosina. – Kirkko oli tupaten täynnä esimerkiksi viimesunnuntaisessa konsertissa Eläinten karnevaali, joten tilausta lasten musiikkitapahtumille selkeästi on olemassa. Mukana oli ihan pieniäkin lapsia, jotka jaksoivat kuunnella ja katsella loppuun koko tunnin ja viisi minuuttia kestäneen konsertin, hän iloitsee. Katariina Mäkinen-Önsoy

Livonsaari-päivää juhlitaan lauantaina Naantalin kaupunki järjesti tasavallan presidentti Sauli Niinistölle ja rouva Jenni Haukiolle tervetulovastaanoton aurinkoisessa Naantalissa 7. kesäkuuta.

Farmersgolf kasvattaa suosiotaan vuosi vuodelta

Farmersgolfin isäntä Heikki Harismaa näyttää mallia.

HARRASTUKSET. Naantalin Rymättylässä pelattiin farmersgolfia ensimmäisen kerran vuonna 2009. Laji on saanut muutaman vuoden aikana jo monta fania ja harrastajaa. Rymättylän farmersgolfin isäntä Heikki Harismaa toi lajin Suomeen Hollannista. – Silloin kun suunnittelin tänne muuta kokonaisuutta, kyselin liiketuttaviltani ideoita vapaa-ajan viettoon. Hollantilainen tuttuni ehdotti farmersgolfia. Kävin testaamassa lajia Hollannissa. Se oli niin kivaa, että tilasin heti pallot ja mailat. Sen jälkeen aloimme testata lajia Suomen olosuhteissa, kertoo Harismaa. Farmersgolgia pelataan mailalla, jonka päässä on puukenkä. Pallo taas muistuttaa pientä jalkapalloa. Säännöt ovat suurinpiirtein samat kuin minigolfissa, mutta kävelyä tulee kymmenreikäisellä kentällä noin kaksi kilometriä ja lyönnit ovat pidempiä. – Pisimmät lyönnit taitavat lähennellä sataa metriä, arvioi Harismaa. Moni, joka ei ole koskaan kokeillutkaan golfia, ihastuu

farmersgolfiin. – Toisaalta myös golfin pelaajat viiihtyvät tämän lajin parissa, sillä golftaitoja pystyy jonkin verran hyödyntämään myös farmersgolfissa, kertoo Harismaa. Lajia pelataan Rymättylässä ympäri vuoden, myös lumihangessa. Harismaa järjesti pari vuotta sitten kansainväliset talvifarmersgolfkilpailut, joihin osallistui 16 joukkuetta kahdeksasta eri Euroopan maasta. Monet olivat ihmeissään lumessa pelaamisesta. Sittemmin laji on viety Euroopasta myös Australiaan, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Kesäisin väylät ajetaan kesantoleikkurilla, talvella taas avuksi otetaan lumilinko. – Pelaamaan pääsee joka päivä, mutta aika pitää varata etukäteen, jotta joku on paikalla antamassa välineet, Harismaa muistuttaa. Peliä voi pelata maksimissaan viiden hengen joukkueilla. Aikaa radan kiertämiseen kannattaa varata noin kaksi tuntia. Janica Vilen

MENOVINKKI. Livonsaaren kesän avajaisjuhlaa, Livonsaari-päivää ja savukalamarkkinoita, vietetään lauantaina 14.6. klo 10–14 juhlakuntoon peruskorjatulla Livonsaaren Seurantalolla. Livonsaari-päivä tuo yhteen niin tutut kuin tuntemattomat, läheltä ja kauempaa, viihtymään ja seurustelemaan. Lukuisten markkinapöytien tarjonnan lisäksi myynnissä on perinteisiä saariston kalaherkkuja; silakkasoppaa, paistettuja silakoita, savukalaa. Ja lisäksi musiikkia, puheita, kenttäpelejä, kilpailuita, käsi-

työläisiä, arpajaisia ja lapsille omaa tekemistä. Juontajana toimii velkualainen Otto Kylänpää ja musiikista vastaa suomalais-filippiiniläinen hyvän tuulen lattaribändi Malaya Groove. Paikallisia yllätysesiintyjiä saattaa piipahtaa lavalla esiintymässä! Löytyypä Livonsaari-päiviltä myös huippukunnossa oleva vuoden 1924 T-Ford. Livonsaari-päivää vietetään nyt 23. kerran. Tapahtuman järjestää Livonsaaren kyläyhdistys kymmenien vapaaehtoistyöntekijöiden voimin.

Lautta.net-palvelu apuna saaristoliikenteen aikataulu- ja reittihaussa SAARISTOLIIKENNE. Varsinais-Suomen ELY-keskus on julkaissut Lautta.net-palvelun, joka sisältää koko maan yhteysalus- ja maantielauttaliikenteen aikataulu- ja reittihaun sekä linjakartat. Palvelusivut ovat suomeksi osoitteessa Lautta.net, ruotsiksi Farja.fi ja englanniksi Ferry.fi. Palvelu tarjoaa myös Turun saariston linja-autoliikenteen aikataulut reitti- tai paikkahaulla. Myös yksityistielossit ovat palvelun piirissä. Reittiopas toimii tällä hetkellä Turun saariston rengastiellä. Sivustoa tullaan kehittämään käyttäjäpalautteen pe-

rusteella. Palautetta palvelun käytettävyydestä voi antaa ELY-keskuksen sivuilla. Varsinais-Suomen ELYkeskuksella on jo pidempään ollut tarve tällaisen palvelun luomiseksi, sillä asiakkaat ovat kokeneet saaristomatkojen suunnittelun hankalaksi ilman aikataulu- ja reittihakuohjelmaa. Hankkeen on nyt toteuttanut yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa konsultti Lauri Häme, joka on aiemminkin ollut mukana vastaavien reittihakuohjelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa liikennehallinnossa.

8

KAUPUNKIUUTISET

12.6.2014

Terminal 2: Urbaani, suuri ja viipyilevä matka Scandinavian Music Group: Terminal 2 Pop/rock 2014 Sony Music *****

LEVYARVIO. Tämän arvion kirjoittamiseen kului aikaa, sillä levyltä löytyy kuunneltavaa sitä enemmän, mitä enemmän jaksaa kuunnella. Ainakin minulle se on merkki hyvästä pitkäsoitosta. Ensimmäisellä kuuntelukerralla kappaleista jäi mieleen syntikat, Terhi Kokkosen tunnistettava ja karismaatti-

nen lauluääni sekä lähtemisen ja lentokenttien tunnelma. Tunnelmaan johdatellaan jo levyn nimen avulla, mutta myös musiikilla ja lyriikoilla. Teema tuntui aluksi vieraalta, kun mielessä oli vielä Manner-levyn maanläheisyys. Urbaani kont-

rasti ei kuitenkaan ole pahasta, ja mitä useamman kerran biisit kuuntelee, sitä tunnistettavammin ne muuttuvat SMG:ksi. Hauskana yksityiskohtana levyn avausraita Hiukset alkaa äänestä, joka muistuttaa polkupyörän dynamoa. Olkoon se merkki siitä, että levy ja matka saavat alkaa ja kasvaa. Musiikillisesti kappaleet ovat suuria ja loppuun hiottuja. Melodioiden ja rytmien lisäksi jokainen huokaus ja läähätys osuu oikeaan saumaan. Kokkonen on jo pitkään ollut yksi suosikkisanoittajistani. Taas osuu nappiin – niin romantiikan, ironian kuin in-

tertekstienkin saralla. Koska ehdin rakastaa Balladi 1:n jo puhki ennen pitkäsoiton ilmestymistä, levyn helmiksi jäivät dramaattinen ja jopa vähän musikaalimainen 2051, joka katsoo tulevaisuuteen, mutta intertekstiensä kautta ponnistaa vahvasti menneisyydestä sekä Pieniä teräviä timantteja, joka on oivaltava ennen kaikkea lyriikoidensa vuoksi. Levy loppuu nimikkobiisiinsä, joka ei ehkä aukea kovin hyvin itsenäisenä teoksena, mutta tiivistää kokoelman tunnelman täydellisesti. Janica Vilen

Sydämellinen elokuva kolvnien maailmasta Clownwise Ohjaus: Viktor Taus Komedia, draama

VIHERALUESUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 46 ja 43 §:n mukaisesti pidetään Raision kaupungin teknisessä keskuksessa julkisesti nähtävänä sekä kirjaston yhteispalvelupisteessä esillä 13.06 - 27.06. 2014. seuraava viheraluesuunnitelma: - VUORENPÄÄN LEIKKIKENTTÄ

Mahdolliset muistutukset viheraluesuunnitelmista on jätettävä tekniselle lautakunnalle osoitettuna ennen nähtävilläoloajan päättymistä tekniseen keskukseen, os. Nallinkatu 2, 21200 Raisio. Raisiossa 05.06. 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA

RAKENNUSKIELLON ASETTAMINEN Raision kaupunginhallitus on 2.6.2014 tekemällään päätöksellä asettanut rakennuskiellon kahdeksi vuodeksi Tasalan eteläpuoliselle omakotialueelle.

Rakennuskiellon osoittava kartta on nähtävissä kaupungintalon teknisen keskuksen palvelupisteessä. Raisiossa 10.6.2014 KAUPUNGINHALLITUS

RAISION KAUPUNKI, puh. (02) 434 3111, www.raisio.fi

****

ELOKUVA-ARVIO. Tsekkiläinen Clownwise on herättänyt Suomessa huomiota ennen kaikkea siksi, että osa kohtauksista on kuvattu Tyksissä. Lisäksi suomalaista näkökulmaa elokuvaan tuo näyttelijä Kati Outinen, joka suoritutuu roolistaan ammattimaisen taiteilijan tavoin. Hänen hahmonsa, entinen nuorallatanssija on lähes mykkä, mikä tekee näyttelijän työstä mielenkiintoista seurattavaa. Mielenmaisema tuodaan esiin ruumiinkuvilla ja paljon kertovilla katseilla. Samanlaista syvyyttä on nähtävillä myös muiden näytte-

lijöiden suorituksissa. Pääosissa nähdään lolme tsekkiläistä klovnia, maailmalla mainetta niittänyt Oskar (Didier Flamand), syöpää vastaan taisteleva Max (Oldrich Kaiser) ja sairasta vaimoaan hoitava Viktor ( Jirí Lábus), jotka tapaavat toisensa 30 vuoden tauon jälkeen ja alkavat lämmitellä yh-

teistyötään niin ammatillisesti kuin henkilökohtaisestikin. Koomikkokolmikon tiet erosivat aikanaan ihmissuhdesotkujen myötä, ja paluu entiseen tuntuu mahdottomalta. Elokuvassa onnistutaan yhdistämään terveydestä, rakkaudesta, kodittomuudesta ja perheettömyydestä aiheutuva

tunteiden kavalkaadi ja toisaalta klovnimaailman kepeys, jonka avulla käsitellään rivien välistä huutavaa surumielisyyttä. Vaikka surullisia teemoja nousee pintaan monia, on elokuva lopulta kuitenkin toivoa herättävä ja sydämellinen. Kun syöpäpotilaiden joukossa on yksi miimikko, alkaa uusi itseironinen ilmapiiri tarttua koko osastoon. Myös perheen sisällä syöpää käsitellään elokuvassa huumorin keinoin. Kaikkia asioita ei kuitenkaan voi ratkoa huumorin keinoin. Tsekkiläinen miljöö sopii elokuvaan täydellisesti kaikessa rappioromanttisuudessaan. Musiikki kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja kuvauskin on kohdillaan. Janica Vilen

Lieselin tarinan filmatisointi ei pureudu pintaa syvemmälle Kirjavaras – The Book Thief (2014) Ohjaus: Brian Percival Pääosissa: Geoffrey Rush, Emily Watson, Sophie Nelisse, Nico Liersch, Ben Schnetzer Ikäraja: 12 **

Raisio Mylly Kauppakeskus Mylly Myllynkatu 21 puh. 02-880 8500

Katso muut Specsavers liikkeet www.specsavers.fi Silmänpohjakuvaus suoritetaan ensimmäisen käynnin yhteydessä ja myöhemmin tarvittaessa. ©2014 Specsavers.

ELOKUVA-ARVIO. Pintapuolisesti katsottuna Markus Zusakin samannimiseen romaaniin perustuva Kirjavaras on kelpo valkokangaspläjäys, joka sisältää perinteisen, sydäntä pakahduttavan, tarinan kaikki esteet tieltään raivaavasta lähimmäisen rakkaudesta ja rohkeudesta. Kauniit maisemat, ajankuvan taitava esiintuonti ja nimekkäät näyttelijät kuitenkin saavat katsojan helposti unohtamaan, millainen tarina Kirjavarkaan taustalla todellisuudessa on. Tarinan keskiössä on orvoksi jäänyt 9-vuotias Liesel Meminger (Sophie Nélisse) toisen maailmansodan aikaisessa Saksassa. Hassutteleva, harmonikkaa tilanteessa kuin tilanteessa soittava, kasvatti-isä Hans Hubermann (Geoffrey Rush) opettaa tytön lukemaan, samalla kun Rosa Hubermann (Emily Watson) yrittää pitää perheen taloutta pystyssä. Aluksi Liesel liittyy natsien nuorisojärjestöön, koska hänen luokkatoverinsakin, mm. naa-

purinpoika Rudy Steiner (Nico Liersch), tekevät niin. Myöhemmät tapahtumat ja tuttavuudet saavat kuitenkin hänet ajattelemaan asioista eri tavalla. Lukemaan opetteleva Liesel varastaa kiintoisan kirjan natsien kirjaroviosta ja kiitollisuudenvelassa Hubermannit suostuvat ottamaan suojiinsa nuoren juutalaismiehen. Nuoren miehen, joka esittäytyy Maxiksi (Ben Schnetzer), isä pelasti nimittäin Hansin hengen ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Maxia ja Lieseliä yhdistää yllättäen rakkaus kirjoihin ja sanoihin. Toisaalta on virkistävää nähdä erilainen tarina toises-

ta maailmansodasta, joka ei vain paneudu kuvaamaan natsien hirmutekoja ja keskitysleirien kurjuutta. Mielestäni ohjaaja kuvaa kuitenkin turhan lempeästi Lieselin ja tämän kasvattivanhempien arkea Hitlerin ajan saksalaiskylässä. Kyseessä on helppo kasvu- ja selviytymistarina, jossa kurjuus, puute ja puolueen ote kansalaisista ovat lähinnä vain osa kulissia. Kankeutta roolihahmojen repliikkeihin tuovat und- ja nein-sanat, koska muuten he puhuvat selvää englanninkieltä, vaikkakin saksalaistyyliin äännettynä. Katariina Mäkinen-Önsoy

KAUPUNKIUUTISET

12.6.2014

Maskun ritaripuiston vuosijuhla ja maanpuolustusjuhla saivat arvoisensa juhlapuhujan

Seppeeleen laskivat Maskun kunta ja seurakunta.

TAPAHTUMAT. Maskun Askaisissa olevassa seitsemän vuotta täyttäneessä Ritaripuistossa juhlittiin lauantaina 7. kesäkuuta maanpuolustusjuhlaa. Juhlapuhuja Elisabeth Rehn muisteli puheessaan omaa sotaajan lapsuuttaan pikkulottana. Samalla hän nosti esiin myös ajankohtaisia rauhaan liittyviä kysymyksiä. – Toivon, ettei Ukrainan kahtiajakoa syntyisi. Tilanne muistuttaa minua paljon Bosnian ja Hertsegovinan jakautumista. Tilanne on läimäyttänyt meitä niin, että turvallisuuden tunne on järkkynyt. Poliitikot tuntuvat olevan asiassa liian hätäisiä, mutta meidän puolustusvoimamme ovat voittaneet 10–0 sen suhteen, että lausunnoissa ei olla hätäilty, Rehn kiittelee. Nato-kysymyksessä hän haluaisi eroon ehdoton ei ja ehdoton juu -asetelmasta. – Olen tehnyt kentällä töitä Naton kanssa rauhanturvaamiseksi ja minulla on paljon hyviä kokemuksia, hän lisää. Mannerheimilla vaiheikas lapsuus

Pieni Eero Tuuna palkittiin kunniamerkillä Askaisten ritaripuistossa, jossa on myös hänen isoisänsä isoisän everstiluutnantti Auno Kuirin muistomerkki.

Juhla alkoi jumalanpalveluksessa Askaisten kirkossa. Ritaripuiston juhlassa kuultiin Maamme-laulu ja Seikelän musiikkikerhon laulama Taivas on sininen ja valkoinen. Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön tervehdyksen toi everstiluutnantti Pekka Kouri, joka kävi läpi Mannerheimin henkilöhistoriaa. – Hän oli neljän sodan ylipäällikkö, presidentti ja Suomen ainoa marsalkka. Hänen

9

Janica Vilen

Juhlapuheen pitänyt Elisabeth Rehn palkittiin juhlassa viirillä.

aikuisiästään tiedetään paljon, mutta kouluajoista on julkaistu vain vähän tietoa. Lapsuutensa hän vietti täällä Askaisissa. Kouluun hän meni 7-vuotiaana Helsinkiin. Hän oli vilkas poika, jota koulukiusattiin. Hän sai pilkkanimen Paroni Mannaryyni, aloittaa Kouri. Kun Mannerheimin isä pakeni Ranskaan pelivelkojaan yhdessä rakastajattarensa kanssa, Mennerheim sai pian koulusta potkut kolttostensa johdosta ja palasi äitinsä luo Louhisaaren kartanolinnaan. Kartano jouduttiin myymään, mutta perhe sai jäädä siihen asumaan. Kouri vertaa Mannerheimin onnetonta lapsuutta nykyisiin syrjäytyneisiin nuoriin. – Nämä niin sanotut syrjäytyneet nuoret hyökkäsivät viime itsenäisyyspäivänä veteraanibussimme kimppuun. Mannerheim taas paransi ta-

pansa ja meni kahdeksan vuotta myöhemmin käymään koulunsa loppuun ja valmistui ylioppilaaksi vuonna 1887, sanoo Kouri. Palkintoja maanpuolustustyöstä Tilaisuudessa jaettiin myös palkintoja ansiokkaasta maanpuolustustyöstä. Louhisaaren reserviläisten puheenjohtaja Reijo Hilpinen ja varapuheenjohtaja Taina Käräkkä antoivat tilaisuuden puhujille viirit. Reserviläisten liiton pronssisen ansiomitalin sai Maskun kunnan yhteysjohtaja Pekka Määttänen, joka seitsemän vuotta sitten sai idean Ritaripuiston perustamisesta. Mitali jaettiin vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä. Lisäksi Päivi Santalainen-Saaros ja Päivi Adamtzak saivat maanpuolus-

tusmitalit. Lisäksi kunniamaininnan sai pieni Eero Tuuna, jonka isoisoisoisän everstiluutnantti Auno Kuirin muistomerkki on Ritaripuistossa. Ritaripuisto on perustettu Mannerheim-ristin ritarien kunniaksi Mannerheimin syntymäkodin, Louhisaaren kartanolinnan, läheisyyteen. Mannerheim-risti voidaan myöntää sotilasarvosta riippumatta sodan aikana osoitetun erinomaisuuden urheuden, taistellen saavutettujen erittäin tärkeiden tulosten tai erikoisen ansiokkaasti johdettujen sotatoimien palkitsemiseksi. Arkkitehti Bey Hengin suunnitteleman Ritaripuiston pinta-ala on noin 3400 neliömetriä, ja se on myös tärkeä matkailullinen elementti Askaisissa. Janica Vilen

Askaisten torilla puhuttiin politiikkaa ostosten lomassa

Askaisten kyläyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Vainio myi makkaraa markkinoiden juontajalle Jyrki Kankaalle.

TAPAHTUMAT. Maskun Askaisissa vietettiin lauantaina 7. kesäkuuta perinteisiä Marskin markkinoita. Tilaisuuden avasi Maskun kunnanvaltuuston puheenjohtaja Maija Salo, joka valoi uskoa parempaan tulevaisuuteen, oli Masku tulevaisuudessa sitten itsenäinen tai ei. Lisäksi markkinaisännän, Maskun vapaa-aikatoimen päällikkö Jyrki Kankaan, haastateltavina kävi tulevia maskulaisia kansanedustajaehdokkaita ja istuva kansanedustaja Eeva-Jo-

hanna Eloranta, jolla on sukusiteitä sekä Askaisiin että Kanta-Maskuun. Hän kertoi markkinayleisölle muun muassa kansanedustajan ja kunnanvaltuutetun työn yhdistämisestä. – Valtuustotyö on kunnon korkeakoulu eduskuntatyöskentelyyn. Kansanedustajien tulee ymmärtää, mitä päättämämme asiat merkitsevät yksittäisissä kunnissa, linjaa Eloranta. Musiikkia tarjoili puolestaan Trubaduuri Turjo Jaak-

kola. Markkinoiden ohjelmasta vastasi Maskun kaupunki ja muista järjestelyistä Askaisten kyläyhdistys. Perinne jo 80-luvulta Marskin markkinoita on järjestetty Askaisissa jo 80-luvulta alkaen. Myyjiä ei sateinen lauantai-aamu haitannut, sillä kaksi vuotta sitten torille rakennettiin tukevat myyntikatokset EU-varoin. Askaisten kyläyhdistys on vuokrannut torialu-

een kunnalta, mutta on yhdistyksen toiminta muutakin kuin markkinoiden järjestämistä. – Käymme aina silloin tällöin barrikaadeilla Emo-Maskussa, viimeksi eskarin puolesta, kertoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Vainio. – Kuusi vuotta sitten meillä oli vielä kylätoimikunta, mutta sitten perustimme virallisen yhdistyksen, jotta voimme antaa kunnalle virallisia lausuntoja, Vainio jatkaa. Lauantaina Vainio kuitenkin paistoi makkaraa ja isännöi markkinoita. – Saimme tarjolle monipuolisesti kaikenlaista myytävää makkarasta kukkiin, hän iloitsee huonosta säästä huolimatta. Merellä sama vasteaika, mutta moninkertainen tavoittamisaika Marja Koponen ja Rami Käkönen esittelivät markkinayleisölle VPK:n toimintaa ja kalustoa. – Lisäksi myymme palovaroittimia ja sammutuspeitteitä, jotta meille tulisi vähemmän hälytystehtäviä, Koponen kertoo. Aamulla VPK:n pisteellä kävi myös paikallinen polttariseurue. Tuleva morsian pääsi

Askaisten VPK:n Rami Käkönen ja Marja Koponen esittelivät vapaapalokunnan kalustoa.

harjoittelemaan tulipalon sammutusta valvotuissa olosuhteissa. Tilanne pysyi siis hyvin hallinnassa, vaikka sammutusvälineiden valinnat menivät vähän pieleen. – Yleisö näki turvallisen etäisyyden päästä komean liekkipatsaan, kertoo Koponen. Askaisten VPK:n hälytysmiehistössä on parikymmentä jäsentä, nuoriso-osastossa 15 ja naisosastossa 10. Kesällä VPK:lla on perinteisesti suurin keikkapiikki. – On ukkosen aiheuttamia maastopaloja, huonojen hormien aiheuttamia nokipaloja, vesi- ja liikenneonnettomuuksia, Koponen ja Käkönen listaavat. Askaisten VPK on erikoistu-

nut vesipalestukseen. Heillä on Teersalon rannassa aluepelastuslaitoksen vene parkissa hätätilanteita varten. – Mantereen suunnasta tulee pian vastaan Lemun VPK. Merelle päin taas ei ole niin paljon muita lähtijöitä. Merelle lähdettäessä vasteaika on sama, eli viisi minuuttia, mutta tavoittamisaika moninkertaisesti pidempi, kaksikko kertoo. Eniten pulaa on kuitenkin savusukeltajista. – Savusukeltamiseen vaaditaan myös vapaaehtoisilta kuntotestit. Käytännössä kaikki meidänkin porukasta ne läpäisee, mutta kynnys on korkeampi, Käkönen kertoo. Janica Vilen

10

KAUPUNKIUUTISET Tansanialainen pastori Hery Janga:

naantalin seurakunta www.naantalinseurakunta.fi KOHTAAMISPAIKKA JA KIRPPUTORI Avoinna kesällä ti klo 10-13. Ajanvaraus diakoniatyöntekijöille 2.6.-15.8. puhelimitse /sähköpostilla Kirkkoherranvirasto avoinna kesällä: 2.6.- 20.7. ma-pe klo 9-13. – 21.7.-17.8. ti, to, pe klo 9-13, suljettu ma ja ke. – 18.8. alk. ma-pe klo 9-13, lisäksi to klo 15-17. Hyvää huomenta naantalilaiset ti 17.6. klo 11. Minna Pykälämaa. Sunnuntai 15.6. Konfirmaatiomessu klo 10 kirkko. Päivärippikoulun konfirmaatio. Saantola, Rautiainen, Jakoleff.

12.6.2014

Maanantai 16.6. Andreas-rukousilta klo 18 Srk-keskuksen kappeli.

”Se on kuin pelaisi jalkapalloa”

Janica Vilen

Tiistai 17.6. Opastettu hautausmaakierros klo 18 kirkon hautausmaa. ”Tarmokkaita naisia”, oppaana Leena Mattila. Keskiviikko 18.6. Mölkkyä kirkkopuistossa klo 12. Hartaus ja kahvit. Tervetuloa! Säävaraus. Lapsi- ja perhetyö www.naantalinseurakunta.fi/ toiminta/lapset Varhaisnuoriso- ja nuorisotyö www.naantalinseurakunta.fi/ varhaisnuoret www.naantalinseurakunta.fi/ nuoret

Suvi suloinen

Suvivirsi todettiin kevään myötä jälleen kerran kuuluvan suomalaiseen kulttuuriperinteeseen ja hyvä niin. Toivottavasti osaamme pitää siitä kiinni vastakin. Siitäkin huolimatta, että se on alunperin ruotsalainen eikä ensiksi suomalainen. Suvivirsi on nimenomaan yhteistä kulttuuriperintöä ja siihen on selvä historiallinen syy. Laulun sanat syntyivät tiettävästi Gotlannissa vuonna 1694. Kirjoittaja lienee ollut paikallinen piispa, Israel Kolmodin. Seuraava talvi oli poikkeuksellinen. Hieman samoin kuin viime talvena, lumi ja jäät lähtivät ennen aikojaan. Tammikuussa heinä oli kasvanut jo yli kymmenen sentin korkuiseksi ja lämpötilat olivat lähes kesäiset. Helmikuussa säätyyppi jatkui ja isännät lähtivät kevättöihin pellolle. Muutamaa viikkoa myöhemmin, maaliskuun puolella talvi tuli takaisin. Kylvetyt pellot peittyivät paksuun lumipeitteeseen. Uudesta talvesta tuli ankara ja se jatkui pitkälle kesäkuukausiin. Kun lumi viimein suli, valtavat tulvat tekivät pelloilla ja muutenkin luonnossa tuhojaan. Sinä vuonna ei pelloilta korjattu juurikaan satoa. Seuraava talvi tuli varhain syksyllä ja tällä kertaa se jatkui ankarana pitkälle seuraavaan vuoteen. Taaskaan ei saatu oikein kunnon kesää. Edellisestä sadosta ei liioin ollut saatu

menovinkit MASKU Su 15.6. klo 12 Luonnonkukkien päivä, Mäksmäentie 11, Järj. Nousiaisten ja Maskun luonnonsuojeluyhdistys Su 15.6. klo 15–18 Musapiknik, Kankaisten kartano, Kankaistentie 57, Järj. MLL Maskun yhdistys 27.6. asti Mervi Vuolaksen näyttely, Lemun lähikirjasto, Askaistentie 142 29.6. asti Lemun koulun kolmasluokkalaisten Yhdessä -valo-

Tansanialainen pastori Hery Janga tekee nyt vapaaehtoistatyötä Naantalin seurakunnassa. Irja Aro Heiniä puolestaan on tehnyt paljon vapaaehtoistyötä Tansaniassa puolisonsa Veikko Aro-Heinilän kanssa. He ovat olleet mukana muun muassa projektissa, jossa rakennetaan tansanialaisille naisille turvakotia.

siemenviljaa, joten tuli toinen katovuosi peräkkäin. Vielä kolmaskin katovuosi koetteli pohjolaa ja nälänhätä paisui kaikkia koskettavaksi. Kerjäläisten joukot kiersivät maata ja ihmiset päätyivät tekemään epätoivoisia tekoja nälän koettelemina. Nälkä ja taudit tappoivat noina kolmena vuotena liki kolmanneksen väestä. Seuraava kesä, vuonna 1698, oli ensimmäinen oikea kesä neljään vuoteen. Valtio sai hankituksi siemenviljaa jostain ulkomailta ja syksyllä korjattiin kunnon sato. Kansa pelastui. Sinä kesänä ja seuraavina suvivirsi kaikui kirkoissa ja siitä tuli hyvin suosittu. Se käännettiin suomeksi vuonna 1700 ja oli mukana seuraavana vuonna uudessa suomenkielisessä virsikirjassa. Suvivirteen on näin taltioitu kansakunnan muisti historian ankarimmista nälkävuosista. Sen muistoa ja kiitollisuutta jokavuotisesta oikeasta kesästä kannattaa vaalia. Suvivirsi kaikukoon Suomen ja myös Ruotsin koulujen kevätjuhlissa vastakin. Jyrki Rautiainen,

Naantalin seurakunnan kirkkoherra

SEURAKUNTA. Naantalin seurakunta sai huhtikuussa vieraakseen tansanialaisen pastori Hery Jangan. Vierailu jatkuu heinäkuuhun saakka. Luvassa on erilaisten ryhmien tapaamista, tapahtumia Naantalissa ja lähialueilla sekä seurakuntaan tutustumista ja seurakuntatyötä. Hänen omassa seurakunnassaan on 120 jäsentä. Tansaniassa kirkot ovat vartioiduilla alueilla, joihin ulkopuoliset eivät saa mennä ilman kuukautta ennen hankittua lupaa. Suurin ero on kuitenkin tavassa uskoa. – Tansaniassa ollaan totuttu käymään jumalanpalveluksissa ja olemaan äänessä. Täällä kirkossa käy vain harvat ja hekin ovat hiljaa. Olen ollut mukana hautajaisissa ja vihkitilaisuudessa. Hautajaisissa kaikki olivat hiljaa. Ajattelin, että se johtui varmasti siitä, että suru oli niin suuri. Kun menin vihkitilaisuuteen, odotin, että nyt kirkkoon tulee eloa, mutta kaikki olikin ihan samanlaista kuin hautajaisissa. Ihmiset eivät edes laulaneet mukana, kun virttä soitettiin, hämmästelee Janga ja saa sekä toimittajan että tulkin nauramaan. Tansaniassa ollaan totuttu laulamaan, tanssimaan ja ta-

puttamaan – myös hautajaisissa. – Juhlimme paljon, koska ihminen on päässyt rauhaan. Yksissä hautajaisissa tanssittiin ja juotiin viinaa koko yö. Ne olivat vanhan ja rakastetun ihmisen hautajaiset. Hautajaisiin saattaa tulla myös hovinarrien tapaisia kuokkavieraita tekemään hassutuksia. Se on leikki hautajaisten kevennykseksi ja ihmiset pitävät siitä, hän kertoo. Suomalainen arki ihmetyttää Vierailunsa ajan Janga asuu Naantalilaisissa perheissä. Sitä kautta hän on saanut jo hyvän kuvan suomalaisista tavoista ja perhe-elämästä. Tansanialaisilla miehillä on usein monta vaimoa, mutta Jangalla on vain yksi. Heillä on 11- ja 7-vuotiaat lapset. Perheen koon suhteen suomalaiset perheet näyttävät samanlaisilta, mutta muuten eroja on paljon. – Suomessa perheenjäsenet ovat enemmän yksilöitä kuin Tansaniassa, jossa taas korostuu yhteisö. Olemme puhuneet uskonnosta, kokanneet yhdessä tansanialaista ruokaa, leikkineet ja retkeilleet, Janga kertoo arjestaan.

Arki on erilaista myös kaupunkien erilaisuuden vuoksi. Tansaniassa Janga asuu Morogorossa, jonka väkiluku on puoli miljoonaa. – Vaikka Naantali on paljon pienempi, täällä kaikki on järjestyksessä. Morogorossa meillä on paljon vaikeuksia esimerkiksi sähkön ja veden kanssa. Ja seurakunnassa meillä ei ole kulkuvälineitä, joilla liikkua. Kaukaisemmissa kylissä käyminen on sadeaikoina mahdotonta, hän kertoo. Puolitoista kuukautta Suomea on takana ja puolitoista kuukautta edessä. – Kun menet ihmisten kotiin, et voi tietää kaikkea, mutta hetken kuluttua alat ymmärtää. Se on kuin pelaisi jalkapalloa. Ensin kadotat pallon koko ajan, mutta kun totut, voit alkaa pelata kunnolla, sillä näet nopeasti, miten muut pelaavat ja mitkä ovat säännöt, hän pohtii. Vierailunsa alkupuolella Janga kävi paljon suomalaisissa kouluissa. – Tansaniassa koulu aloitetaan samaan aikaan, mutta opiskelu on hyvin erilaista. Ruuan saa vain harvoissa kouluissa ja niissäkin se on vanhempien maksamaa. Koulut siivotaan itse. Ennen kuin op-

pilaat menevät sisälle kouluun, on hakattava viidakkoveitsellä ruoho lyhyeksi koulun ympäriltä, Janga kertoo. Pastorin pesti isältä pojalle Jangan isäkin oli pastori. – Tansaniassa pastorit joutuvat muuttamaan paljon ja silloin koko perhe muuttaa mukana. Hiippakunnassa ajatellaan, että jokaisella papilla on jokin tietty lahja, ja siksi on hyvä, että papit kulkevat seurakunnista toiseen, Janga kertoo. Hän alkoi itse unelmoida papin urasta yläkoulussa ja hakeutuikin pian opintojen ääreen. – Papin ura on minulle luonteva, koska tulen krititystä perheestä ja olin aktiivinen seurakuntalainen jo nuorena, hän sanoo. Nyt 37-vuotias Janga on tehnyt papin töitä 10 vuotta. Hänen lahjansa on innostaa ihmisiä tekemään erilaisia asioita. Hänen seurakunnissaan ihmiset ovat innostuneet esimerkiksi rakentamaan kirkkoja ja pappiloita. Janica Vilen

Kaupunkiuutisten menovinkkipalstalla julkaistaan paikallisia, maksuttomia ja kaikille avoimia tapahtumia. Lähetä vinkkisi osoitteeseen: toimitus@kaupunkiuutiset.fi kuvanäyttely, Maskun museon näyttelytila, Maskuntie 98

MYNÄMÄKI Kesä–heinäkuussa Afrikan tähti -valokuvanäyttely, Mynämäen kirjasto, Keskuskatu 13

NAANTALI La 14.6. klo 10–14 Livonsaaripäivä, Livonsaaren Seurantalo, Velkuantie 987, Järj. Livonsaaren kyläyhdistys La 14.6. klo 10–16 Huvisoudut, Merimaskun kirkonkylä, Järj. Merimaskulaiset yhdistykset

Su 15.6. klo 13 AVAJAISET: Aarre Uljas Heinosen maalauksia, Aaholli, Kirjalan kirkkotie 2, Järj. Rymättylä-seura

30.6. asti SatuMaa ja Lasten talo -näyttelyt, Naantalin kaupunginkirjasto, Tullikatu 11, Järj. Naantalin kaupunginkirjasto

Ti 17.6. klo 15–18 Frisbeegolfiltapäivä, Suopellon rata, Järj. Liikuntapalvelut

Kesällä ti–to klo 10–14 ja pe– su klo 10–17 Kädentaitajien puoti ja näyttely, Sinervon talo, Järj. Velkuan ja Livonsaaren kädentaitajat

29.6. asti Marianne Kaustisen Perhosten aika -näyttely, Naantalin taidehuone, Mannerheiminkatu 5, Järj. Naantalin museo 30.6. asti Rajapintoja-valokuvanäyttely, Rymättylän kirjasto, Metsätie 1, Järj. Naantalin kaupunginkirjasto

15.8. asti 300 teoksen taidemyyntinäyttely, Maariankatu 2, Järj. Matti Mollberg

NOUSIAINEN Kesäkuun ajan Sari Pajun ja He-

linä Kalliolevon näyttely, Nousiaisten kunnankirjasto, Moisiontie 17, Järj. Kirjastotoimi RAISIO La 14.6. Nuorisopalvelujen toripärinät, Raision tori, Järj. Tmi Filli, Raision kaupunki ja Raisiokeskus Ma 16.6. klo 10–12 Kuntokeitaan opastus, Raision keskuspuisto, Järj. Raision Seudun Invalidit ry Ti 17.6. klo 9–12 Muisti-infopiste torilla, Raision tori, Järj. Hulve-

lan Helmi ja Varsinais-Suomen Muistiyhdistys Kesäkuun ajan Raision Kamerat ry:n valokuvia, Raision kirjastotalon Aulagalleria, Eeronkuja 2, Järj. Kirjastopalvelut Kesän ajan Old merry, Chuck Berry – rock’n’roll-pioneeri Ruisrockissa vuonna 1976, Raision kirjaston musiikki- ja taideosasto, Järj. Kirjastopalvelut 31.8. asti Handmade in Raisio Vol. 2, Raision kaupungintalo, Nallinkatu 2, Järj. Museo Harkko

KAUPUNKIUUTISET

12.6.2014

11

Paikallisissa näyttelyissä monipuolinen taidekattaus Raisiossa on esillä valokuvia ja käsitöitä, Naantalissa grafiikkaa ja mestarimaalaajia, Maskussa taas esineitä. NÄYTTELYT. Kesä–elokuun ajan Raision kaupunginkirjaston musiikki- ja taideosastolla päästään tuttuun tapaan tutustumaan menneiden vuosien Ruisrock-tunnelmiin. Ruisrockin kolmen ensimmäisen vuosikymmenen aktiivinen valokuvaaja Vesa Hannuksela on tuonut esille Old merry, Chuck Berry – rock’n’roll-pioneeri Ruisrockissa vuonna 1976 -nimeä kantavaan näyttelyyn kuviaan Chuck Berryn keikalta lähes 40 vuoden takaa. – Noin 13 000-päinen festivaaliyleisö näki tämän rock’n’roll-legendan silloin ensimmäistä kertaa Suomessa. Muistan, että festivaalipäivä oli

Lahtinen sai näyttelyyn esille kolme työtään: Ruusuja ja sydämiä, Posliininukke sekä Tyttö juna-asemalla. – Tyttö juna-asemalla on tehty ranskalaisella lovitekniikalla, jossa kankaat upotetaan eristelevyyn tehtyihin viiltoihin. Se on helppo tekniikka, mutta lopputulos näyttää upealta, Lahtinen kertoo. Kataviston sydäntä lähellä on kankaiden värjääminen. – Kokeilin tehdä perinteisiä tilkkutöitä, mutta en pidä kankaiden silppuamisesta, joten aloin värjäämään kankaita itse. Olen sittemmin perehdyttänyt muitakin tilkkureita kankaanvärjäykseen, hän jatkaa.

Rauno Katavisto ja Puutarhurin uni -teos.

lämmin ja pilvinen. Silloin ei kuitenkaan satanut, joten sää oli oikein suotuisa konserttiväelle, Hannuksela toteaa. 88-vuotias Berry vastaanottaa arvovaltaisen kansainvälisen Polar Music Prizen Tukholmassa elokuussa kunnianosoituksena merkittävistä saavutuksistaan musiikkialalla. Palkinnon hänelle myöntää Ruotsin kuninkaallinen musiikkiakatemia ja sen ojentaa Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa. Kesäkuussa Aulagalleriassa saadaan ihailla puolestaan Raision Kamerat ry:n Näin näin -näyttelyä. Jokainen näyttelyyn valittu ruutu on kuvaajansa paras otos viimeisen vuoden ajalta. Näyttelyn kuvissa siirrytään ihmeellisestä luonnonvalosta studiovalojen välkkeeseen.

Käsityöt levittäytyvät Harkkoon Raision museo Harkon kesänäyttely Handmade in Raisio Vol. 2 esittelee paikallisia käsiRagip Önsoy

Vesa Hannuksela ripustamassa valokuvanäyttelyään Old merry, Chuck Berry – rock’n’roll-pioneeri Ruisrockissa vuonna 1976 Raision kaupunginkirjaston musiikki- ja taideosastolle.

Jorma Kemppainen 2013

voi nälkäkin VÄTYSTELYÄ

käsittelemätön juoma

työläisiä. Museonjohtaja Heli Isolehdon toiveissa oli saada mukaan ainakin 40 taiteilijaa juhlavuoden kunniaksi. – Näyttelyyn tuli teosehdotuksia lähes neljäsataa, joista mukaan valitsimme 110 teosta yhteensä 44 käsityöläiseltä, hän toteaa. – Teosten tekninen kirjo on erittäin laaja ja taso on kova. Mukana on niin ammattikäsityöläisiä kuin harrastajia, hän iloitsee. Näyttely saa kiitosta paikallisilta käsityöläisiltä, Raision Tilkkureiden Marketta Lahtiselta ja Rauno Katavistolta. – Tämä on hieno tunnustus paikalliselle käsityölle tai taiteelle, Lahtinen kommentoi. Tilkkureilta näyttelyssä on mukana jäsenten yhteistyönä syntynyt upea tilkkutyö nimeltä Talo ja tilkku kylässä. – Ajatuksenamme on lahjoittaa työ kaupungille, jotta se olisi kaikkien nähtävillä vielä näyttelyn jälkeenkin, Lahtinen miettii.

Lemun kirjastossa kuvasarja puhdistautumisesta Maskulaisen Mervi Vuolaksen töitä saadaan nähdä kesäkuun ajan Lemun lähikirjastossa. – Näyttelyn työt koostuvat viime kesänä Kuusiston taidekartanon vesi-aiheeseen näyttelyyn tehdystä teossarjasta Puhdistautuminen, Vuolas kertoo. Esillä on joitakin esineitä alkuperäisestä installaatiosta, pari teosta aikaisemmista näyttelyistä sekä muutama uusi.

– Teoksissa käytän elämää nähneitä esineitä, kuten peili ja pyyheliina, joista jokainen pohjautuu puhdistautumisen teemaan, taiteilija lisää. Naantalissa laaja taidemyyntinäyttely Taidekauppias Matti Mollberg on kerännyt Naantalin Energian entisiin tiloihin, Maariankadulle, merkittävän taidemyyntinäyttelyn ajalle 1.6. – 15.8. Esillä on monipuolisesti eri suuntauksia: realismia, modernismia ja naivismia sekä tekniikoita: öljyväriteoksia, akvarelleja ja grafiikkaa. Mollbergin järjestyksessään kymmenennessä Naantalissa järjestetyssä taidemyyntinäyttelyssä on esillä 300 teosta noin 30 taiteilijalta. – Näyttelyssä on mukana muun muassa yli 80 Olli Joen työtä, Mollberg kertoo. Näyttelyssä on mukana myös Mollbergin edesmenneen taiteilijaisän Jorma Mollbergin 50 vuotta sitten maalaamia muotokuvia ja asetelmia. Naantalin taidehuoneella on esillä 10. – 29.6. Marianne Kaustisen Perhosten aika -näyttely, joka pitää sisällään grafiikkaa ja esineteoksia. Katariina Mäkinen-Önsoy

viime lehden ristikon ratkaisu

S O K E R I R U O K O

A L A T I

V A R U S T A U K K T S I E T T

R U V M E O T T A S T A A T I K E O A K L A W

I T A R A T

T A L T T A

A R I H R A M I S A T A A A S H M A T A A T A S K U T T A L I N R T I A V A T H A I U I M A R I E O S A K T U R S A S A A U T I

R I T V A M A J A T A O

A K A A

T U I S K U U I N A U H A J O E T S A P T

O S A S T O T

A I K T E N N E E I N L A A I A R T S A T A E L O E A T A P

L E L U

L I U K U E H T I A H N N A A I T S E

A L A U N E T A T A A U S O T T E R S A I U L I O U L T T I

NAANTALI - RAISIO - MASKU - MYNÄMÄKI - NOUSIAINEN - RUSKO - TURKU

-

SaudiArabia

aseellisia joukkoja

Tasalanaukio 1, 2 krs., 21200 Raisio

‘kaksosmaa’

www.kaupunkiuutiset.fi JULKAISIJA Kaupunkiuutiset ISSN 2342-3374 (painettu) ISSN 2342-3382 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA Salon Lehtitehdas

IA OIV en Jem

nuottia painaPYRKI- jaisissa MYKSIÄ yleisiä rockbändi

T

T

lyhytkasvuinen Hardwick

TOIMITUS toimitus@kaupunkiuutiset.fi Päätoimittaja

mitatta- tell vissa Can

+

x2

Elg

ha vaenpos e

Toimittaja Laskutus

Janica Vilen 045 126 1698 Katariina Mäkinen 045 655 5000 Aino Väänänen 045 112 4240

MYYNTI Maria-Leena Kontio 045 111 6931 Mika Leinonen 040 706 2132 Seija Minkkinen 045 111 6932

I)

P(EL peittyä

SÄHKÖPOSTIT

“

etunimi.sukunimi@kaupunkiuutiset.fi

“ S-ryhmää

mässä näyteyl llikin K hella o

hallusinaatio

TIEDOTTEET

seuraava Bunuel

Mestisseura -1.

Väänänen

‘krouvin paikka’ yleisiä maita

toimitus@kaupunkiuutiset.fi

ILMOITUSAINEISTOT

Lontoota

ahertamisia

LOPPUVETO

PISIN laajoissa testeissä

3600 s

sillä lailla

aineistot@kaupunkiuutiset.fi

TVnalle

JAKELUPÄIVYSTYS 0200 71000 (pvm/mpm) asiakaspalvelu@posti.fi, Itella 045 112 4240, ML-Mediat Oy TEKNISET TIEDOT: 1 palsta 40 mm 3 palstaa 128 mm 5 palstaa 216 mm

2 palstaa 84 mm 4 palstaa 172 mm 6 palstaa 260 mm

ALUEENSA SUURIN! JAKELULEVIKKI 41 850 kpl kuukauden 2. ja 4. lehti 28 463 kpl

12

KAUPUNKIUUTISET

12.6.2014

LIIKUNTA JA HYVINVOINTI

Maskussa lapset saavat italialaisotteita jalkapalloon

Janica Vilen

Joel Ruuhimäki, Otto Ahonen, Pyry Ruuhimäki ja Oiva Ahonen tulivat leirille Raisiosta. Kaikki neljä uskovat Brasilian maailmanmestaruuteen.

Italialaiset valmentajat Francesco Rizzi ja Alberto Cecchin pitävät leiriläisiä hyvinä pelaajina.

JALKAPALLO. Maskun hiekkatekonurmella pelaa tällä viikolla 31 innokasta jalkapalloilijan alkua. Maskun palloseuran ja AC Milanin järjestämällä viisipäiväisellä leirillä opetellaan tekniikkaa, pelataan turnauksia, ja harjoitellaan italiaa. AC Milanin valmentajat valmentavat suomalaisia englanniksi, mutta myös muutama sana italiaa on tarkoitus jäädä mieleen.

– Osallistujia on sen verran vähän, että kaikki tulevat saamaan todella intensiivistä ja hyvää valmennusta, lupaa Tomi Anttila Maskun palloseurasta. Italialaiset valmentajat Francesco Rizzi ja Alberto Cecchin pitävät leiriläisiä hyvinä pelaajina. Erona italialaisiin suomalaiset ovat heidän mielestään ujoja. – Italiassa tutustutaan no-

peasti ja muutaman tunnin jälkeen lapset pitävät valmentajia parhaina kavereinaan. Täällä luottamus saadaan hitaammin, pohtii Cecchin, joka on kolmatta kertaa Suomessa. Rizzi taas on nähnyt paljon suomalaista jalkapalloa, sillä hän on asunut perheensä kanssa Naantalissa 10 vuotta. Lisäksi hänen omat lapsensa ovat nyt suurin piirtein leiriläisten ikäisiä. – Tarkoituksemme on tukea paikallisen tason valmennusta ja pitää hauskaa. Leiriläisillä on nyt tärkeä ikä ennen vanhempien sarjoihin siirtymistä, Rizzi sanoo.

16 kiloa pudottanut Niina Lindström:

Penkkiurheilukesä tulossa 1998–2005-syntyneet leiriläiset ovat suurimmaksi osaksi Maskusta, mutta myös Mynämäeltä, Raisiosta, Turkusta, Paimiosta ja Paraisilta on osallistujia. Raisiolaiset, 10-vuotias Oiva Ahonen, 13-vuotias Pyry Ruuhimäki, 12-vuotias Otto Ahonen ja 13-vuotias Joel Ruuhimäki, ovat tyytyväisiä leirin ohjelmaan. – Tähän asti olemme harjoitelleet tekniikkaradoilla ja pelanneet, pojat kertovat. – Meille maalivahdeille on lisäksi omaa valmennusta erik-

seen, lisää Ahonen. Osa pojista on harrastanut jalkapalloa nelisen vuotta, osa jo kahdeksan vuotta. Poikien kesä tulee täyttymään pelaamisen lisäksi myös penkkiurheilusta, sillä kaikki neljä odottavat tulevia MM-kisoja jo kuumeisesti. – Brasilia! -tulee kuin yhdestä suusta kysyttäessä suosikkijoukkuetta. – Koska Brasilia pelaa hienoa peliä, kikkailee ja hyökkää paljon, he perustelevat. Brasiliaa veikkaa voittajaksi myös Rizzi. Lisäksi hänen listoillaan ovat Englanti, Belgia ja tietysti Italia.

– Uskon, että Italia on kolmen parhaan joukossa, hän sanoo. Parhaille mahdollisuus päästä Milanoon Muistoksi leiristä lapset saavat AC Milanin peliasut. – Lisäksi kolme parasta saa mahdollisuuden osallistua ensi keväänä Milanossa järjestettävälle jalkapalloleirille, johon on tulossa pelaajia monista eri maista. Leiriläiset pääsevät tutustumaan AC Milanin pelaajiin ja stadioniin, paljastaa Rizzi. Janica Vilen Katariina Mäkinen-Önsoy

Vaikeinta on pysyä tavoitetussa painossa TERVEYS. Kesän herkuttelut ja vapaampi elämäntapa näkyvät harmittavan usein raisiolaisen Cambridge-valmentaja Elina Ahvamaan mukaan syksyn sairauspoissaolotilastoissa sekä päihderiippuvaisten tapaamisissa. Ahvamaan tavoitteena on Cambridge-kesäryhmien avulla auttaa painon kanssa kamppailevia pysymään ruodussa myös kesällä. – Ruodussa pysyminen tarkoittaa siis terveellisen ruokailurytmin ylläpitoa. Lomamatkoilla voi itselleen suoda herkkuja, kunhan pysyy kohtuudessa ja muistaa harrastaa liikuntaakin, Ahvamaa muistuttaa. – Laihdutus on kuin pyöräretki: pyörä voi mennä välillä ojaan, mutta tärkeintä on saada se mahdollisimman pian takaisin tielle, metsässä rämpiminen ei kannata, hän lisää. Naantalilainen Niina Lindström on ollut Ahvamaan Cambridge-valmennuksessa viime syksystä asti. – Olen onnistunut pudottamaan 16 kiloa, mikä on suuri saavutus. En ole laihduttami-

sen aikana tuijotellut niinkään kiloja, vaan tärkeämpää minulle on se, että nyt on sekä henkisesti että fyysisesti parempi olo ja voi katsoa itseään taas peilistä, nauraa Lindström. – Nyt pyrin hallitsemaan painoani ja opettelen syömään oikein, hän jatkaa. Monelle laihduttajalle ja painonhallitsijalle kesä on haastava kompastuskivi. – Kesällä helposti unohdetaan herkkujen tuomat kalorit. Cambridge-ohjelma toimii kuitenkin joustavasti, joten luulen, että tänä kesänä voin onnistua painonhallinnassa. Sen takia olen suunnitellut käyväni Elinan valmennuksessa kesälläkin, Lindström miettii. – Positiiviseksi ongelmaksi ovat muodostuneet viimekesäiset vaatteet, jotka ovat nyt kaikki aivan liian isoja, Lindström sanoo. – Kesäloma on kuitenkin ennen kaikkea elpymisen ja itsestä huolehtimisen aikaa, jotta töihin paluu olisi taas mahdollisimman mukavaa ja sairauspoissaoloilta voitaisiin välttyä. Heinäkuun lopulle kestävien

kesävalmennusryhmieni tunnuslauseena onkin Älä heitä kesää läskiksi ja niissä kannustetaan pitämään yllä terveitä elämäntapoja myös kesällä, Ahvamaa toteaa. – Laihduttaminen lähtee aina ihmisestä itsestään eli valmentajan rooli ei ole patistaa mihinkään. Terveellisten elämäntapojen omaksumiseen menee aikaa. Kesäryhmissä käymme läpi kokonaisvaltaista hyvinvointia vaihtuvin aihein, joita ovat mm. ylipainon syyt ja tavoitteet, alkoholin käytön, ruokarytmin ja liikunnan sekä proteiinien, hiilihydraattien ja rasvojen merkitys painonhallinnassa, Ahvamaa sanoo. Kesällä Ahvamaa suosittelee herkuttelemaan luonnonantimilla. – Vihannekset, hedelmät ja marjat ovat maistuvimmillaan näin kesällä. Ne ovat parasta ja terveellistä herkkua. Niistä saa kivennäisaineiden ja vitamiinien lisäksi kuitua ja antioksidantteja sekä flavonoideja, hän hymyilee. Katariina Mäkinen-Önsoy

Cambridge-valmentaja Elina Ahvamaa (takana) tsemppaa Niina Lindströmiä kehonkoostumusmittauksessa.