Issuu

NAANTALI HALUAA SAARISTOKUNNAKSI

RAISION ENSIMMÄINEN SUSHIRAVINTOLA

sivu 3

TURUN SUURI

LASTENKIRPPIS PPIS”

”YÖKIR

. la 18.1 22 klo 10e v r Te tuloa!

PikkuSiili

Pikkuisen parempaa

sivu 9

Manhattan-liiketalo P. 045 312 0012

www.pikkusiili.com

• Kauppakeskus Myllyn vieressä. • Meillä isot asiakasmäärät. • Tuo tavarasi meille, me hoidamme myynnin. www.a-laatukirppis.fi

NAANTALI • RAISIO • MASKU • MYNÄMÄKI • NOUSIAINEN • RUSKO • LÄNSI-TURKU

KAUPUNKIUUTISET www.kaupunkiuutiset.fi

NRO 2 • TORSTAI 16.1.2014

19. VSK

MANDIBULA

Ovi lu ma kema ailm tto oih miin in

HAMMASLÄÄKÄRIKESKUS

KOSKA OLET KÄYNYT VIIMEKSI HAMMASLÄÄKÄRISSÄ? Varaa itsellesi vuositarkastusaika!

IKKUNAREMONTTI

Ko remokno tti

alk.

/kk

Edustajasi: Kalle Hannuksela, puh. 0400 228 472 Markku Koistinen, puh. 0400 670 397 www.tiimi-ikkuna.ﬁ

Tällä ilmoituksella 5€:n alennus jonka voit käyttää mihin tahansa pesulapalveluistamme! (Ei voida yhdistää muihin tarjouksiin, 1 alennus / talous.)

Clean Pesulapalvelut

20 %

Puh. (02) 439 8330, myös särkypäivystys Tasalanaukio 3, Raisio www.mandibula.fi

NYT ON AIKA TILATA Asennus - takuulla! Tälle keväälle!

LISÄALENNUS

Huuhkajantie 2, Raisio p. 02 439 8770 • Puutarhakatu 30, Turku Katso myös muut palvelupisteemme: www.cleanpesulapalvelut.fi TÄLLÄ KUPONGILLA

HUHUISTA HUOLIMATTA

Raision Akvaario jatkaa toimintaansa ja myy edelleen

LAATUTUOTTEITA EDULLISESTI! Esim. ostaessasi 10 kg kissanruokaa, saat lelun kaupan päälle! Arvo n. 30 €

Tasalanaukio 3 Raisio ☎ (02) 438 4546 www.raisionakvaario.fi Ark. 10–17.30, la 9–14

kauppakeskus mylly. Suomalaisen ALE 2.2.2014 asti.

ASUMINEN, RAKENTAMINEN, RAKENNUSMESSUT

23.1.

Alueen suurin ja kattavin paikallislehti.

Jättijakelu n. 42 000 kpl

NAANTALI • RAISIO • MASKU • MYNÄMÄKI • NOUSIAINEN • RUSKO • LÄNSI-TURKU

KAUPUNKIUUTISET

HYVÄT ELÄMISEN PUITTEET

VARAA ILMOITUSTILASI AJOISSA!

Mobil Express ÖLJYNVAIHTO AIKAA VARAAMATTA!

Olli Hinkkanen 045 139 2151 Maria-Leena Kontio 045 111 6931 Mika Leinonen 040 706 2132 Seija Minkkinen 045 111 6932

ÖLJYNVAIHTOTYÖ JA SUODATIN VELOITUKSETTA!

PÄTKÄKUJA, 21200 RAISIO

UUTTA RAISIOON! Rakennamme rauhalliselle ja kauniille paikalle luonnon lähelle 4-kerroksisen vaalean kerrostalon, josta löytyy asuntoja yksin asuvalle tai perheelliselle. Lasitetut parvekkeet tuovat lisää suojaisaa oleskelutilaa. Pääset itse vaikuttamaan sisustuksen väreihin rakentajan valikoimasta. Kauppa löytyy ihan läheltä, Raision keskustaan on matkaa 1,7 km. Turkuun autolla 15 min. Koulu, seurakuntakoti, terveysasema, liikunta- ja jäähallit ym samalla alueella. Ennakkomarkkinoinnissa. HUONEISTOKOOT JA HINNAT ALK 1h+kt 30,5m2 2h+kk+s 38,5m2 2h+kk+s 42,0m2 2-3h+kt+s 56,0m2 3h+k+s 69,0m2 3-4h+k+s 88,0m2

MH.ALK. 21.100 37.900 30.500 37.800 55.500 65.900

VH.ALK. 82.100 114.900 (3.krs) 114.500 149.800 193.500 241.900

KATSO KAIKKI LEMMINKÄISEN KODIT: ASUNNOT.FI

NAANTALI • RAISIO • MASKU • MYNÄMÄKI • NOUSIAINEN • RUSKO • LÄNSI-TURKU

ALUEENSA YKKÖNEN!

Asunto Oy Raision Kertunpuisto

TÄLLÄ KUPONGILLA!

Aineistopäivä on edellisen viikon perjantai. KAUPUNKIUUTISET

jo alennetuista hinnoista 19.1. asti

Puhelin 010 279 3900 Uhrilähteenkatu 2 20250 Turku www.muhkurinautohuolto.fi

LEMMINKÄINEN TALO OY RAUHANKATU 11 A, 20100 TURKU PUHELIN: 02071 58888 ASUNTOMYYNTI.TURKU@LEMMINKAINEN.COM PUHELUHINNAT 020-ALKUISIIN NUMEROIHIN OVAT; LANKAPUHELIMESTA 8,21SNT/PUHELU + 6,9 SNT/MIN TAI MATKAPUHELIMESTA 8,21SNT/PUHELU + 16,9 SNT/MIN (SISÄLTÄEN ALV).

Huoletonta ja kestävää kauneutta! Pysy perillä ajankohtaisista asioista: tykkää Kaupunkiuutisten Facebook-sivusta!

Kokeile uutta tuulet ja tuiskut, helteet ja uimiset sietävää kestoripsiväriämme MaXcaraa. Sopii herkillekin silmille. €

Varppeenaukio 9 Raisio Ajanvaraus 02 438 5522 www.sininenhetki.net

Suosittu kestolakkamme on myös helppo ja suojaava kynsiä kaunistava vaihtoehto Kokeile ja ihastu!

40€

KAUPUNKIUUTISET

16.1.2014

Naantali haluaa nostaa statustaan saaristokaupunkina

pääkirjoitus 1/2014

Kaarinasta mallia yritysilmapiirin parantamiseen Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 2014 antaa toivoa siitä, että taantuma alkaa taittua. Vaikka kasvuennusteet ovat maltillisia, ilmapiirin kannalta ne ovat ensiarvoisia. Tilastojen suurimmat horjuttajat, elektroniikka- ja telakkateollisuus, ovat nekin ennusteen mukaan jo valoisammilla vesillä. Suurimmaksi osaksi Maakuntaennusteen tulokset jakautuvat toimialoittain. Yritysilmapiiriä sekä yritysten ja kuntien välisiä suhteita mitattaessa kuitenkin kunnittain. Yrittäjien oman arvion mukaan paras ilmapiiri on Kaarinassa (82 %), Uudessakaupungissa (80 %) ja Liedossa (75 %). Samat kolme kuntaa vuorottelevat kärkisijoilla vuodesta toiseen. Kaupunkiuutisten levikkialueen kunnista tarpeeksi vastauksia saatiin Raisiosta (53 %), Naantalista (52 %)

Janica VILEN

Statuksen myötä valtionosuudet kasvaisivat huomattavasti

ja Maskusta (50 %). Arviot saatiin niistä kunnista, joista vastauksia tuli yli 30. Haastatellessani kaarinalaisia yrittäjiä meidän toiseen lehteemme Kaarinan Uutisiin, sain muutaman selityksen näille luvuille: Kaarinassa kaupunki on jalkautunut hyvin yritysten pariin. Keskusteluyhteys on hyvä, kasvokkainen ja luonteva. Yrittäjät järjestävän kuukausittaisia aamukahvitilaisuuksia, joissa luodut verkostot auttavat myös virallisessa kanssakäymisessä. Kaarinan Kehitys helpottaa yritysten ja kaupungin välistä yhteistyötä. Senioriyrittäjät auttavat ja neuvovat nuorempia. Yrityksille on tarjolla tontteja ja liiketiloja. Lupa-asiat etenevät nopeasti ja vaivattomasti. Kaarinassa menestystä ei salailla, vaan hyviä käytäntöjä jaetaan mieluusti myös muihin kuntiin.

Tällaisissa kyselyissä ajaudutaan helposti joko positiivisuuden tai negatiivisuuden kierteeseen. Jos jossain kunnassa ollaan tyytymättömiä kunnan palveluihin, huono arvosana annetaan helposti myös niistä alueista, joissa todellisuudessa menee ihan hyvin. Ja päin vastoin hyvän ilmapiirin kunnissa pienet töppäykset unohdetaan helposti. Ilmapiiri ei ole suoraan mitattavissa muiden kuin mielikuvien kautta. Positiivisen ilmapiirin luomisessa konkreettisten pienten askelten lisäksi tarvitaankin usein ajatusmaailman muutos.

Humaliston alueen rakentaminen on alkanut NAANTALI. Humaliston Ialueen (Ak-304) rakentaminen alkoi tammikuun alussa. Alue käsittää Uolevi Raaden kadun välillä Armonlaaksontie – Humalistontie, osan Humalistontiestä, Kopenkadun välillä Satamatie – Humalistontie sekä Humalistonaukion

(kevytväylä välillä Uolevi Raaden katu – Kopenkatu). Nykyinen Satamatie katkeaa olemassa olevien kerrostalojen kohdalta, kun yhteys Humalistontien ja Kopenkadun kautta Satamaan saadaan kuntoon. Käytöstä poistuva Satamatien osuus muuttuu ke-

vyen liikenteen väyläksi (Humalistonaukio). Rakennusurakkaan valittiin Koneurakointi Heino Oy. Rakentaminen on aloitettu tammikuussa 2014 ja urakka valmistuu 31.10.2014 mennessä.

mielipide

Luonnon syntymäpäivä – meidän kaikkien iloksi! Perheemme vietti Luonnon syntymäpäivää 1.1.2014. Kuusivuotias Kasper ideoi päivän. Idea sai alkunsa uudenvuoden aattona kun yhdessä katselimme ja ihastelimme taivaalla räiskyviä kauniita ilotulitusraketteja sekä seurasimme eri puolilla raketteja paukauttelevia uudenvuoden juhlijoita. Kotiin päin kulkiessamme tämä kuusivuotias huolestui yhdessä viisivuotiaan pikkuveljensä kanssa maahan jääneestä ilotulitusroskasta. Kävellessämme lapset kummastelivat roskia, jotka olivat ojissa, tiellä ja metsässä. Vastaan tuli muun muassa pillimehuja, sipsipusseja, tupakka-askeja, vanha kenkä, tyyny, pulloja ja tölkkejä sekä ilotulit-

teiden roskia. Lapset avasivat omatkin silmäni huomaamaan, kuinka paljon roskia oikeasti olikaan aivan lähiympäristössämme. Miten roskiksen vieressäkään roskia ei laiteta roskikseen? Lasten kysymykset ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan varsin vahvoja. Niin, miksi niin moni heittää roskan luontoon, vaikka roskiskin olisi vieressä? Illalla idea konkretisoitui: ”On ihan sama asia, että jos heittää roskia luontoon kuin että joku heittäis roskia meijän ihmisten päälle.” Uudenvuoden päivänä kävimme siivoamassa lähiympäristöämme ja jo lyhyessä ajassa oli kolme jä-

tesäkillistä täynnä monenlaista roskaa. Siinä kerätessämme sain ajatuksen kirjoittaa Luonnon syntymäpäivästä lehden mielipideosastolle. Haastamme kaikki mukaan osallistumaan Luonnon syntymäpäiville. Seuraavaa vietetään joka puolella omaa kotikuntaasi joka päivä. Mukaan pääset laittamalla roskan roskiin. Luonto sanoisi kiitos, jos se osaisi puhua, kommentoi kuusivuotias mietteliäänä, kun raahasimme roskasäkkejä jäteastioihin. Uuden vuoden terveisin: Kasper, Joonatan ja Annika

Raisio

NAANTALI. Vuonna 2009 tapahtuneen kuntaliitoksen myötä saaristo-osakunnan tittelin saanut Naantali tavoittelee saaristokunnan statusta. Kaupungin esitykselle tukensa ovat antaneet Varsinais-Suomen liiton saaristotoimikunta ja maakuntahallitus. Saaristoasiain neuvottelukunta käsittelee Naantalin kaupungin esitystä seuraavassa kokouksessaan 29. tammikuuta. – Naantalin mahdollisuudet ovat hyvät ja perusteluissa on tullut esiin saaristostatuksen saamista puoltavia seikkoja. Nimettiin Naantali saaristokunnaksi tai ei, se on todella merkittävä saaristokohde Turun läheisyydessä, Saaristoasian neuvottelukunnan pääsihteeri Jorma Leppänen sanoo. Kaupungin pinta-ala lähes seitsenkertaistui kuntaliitoksessa. Noin 90 prosenttia maapinta-alasta muodostuu saaristo-osista. Nimeämistä puoltaa esimerkiksi se, että Naantali on panostanut esimerkillisen paljon

kaupungin saaristoasioiden hoitoon, mikä näkyy esimerkiksi organisaatiorakenteessa: Kuntaliitoksen yhteydessä perustettiin saaristolautakunta, jolla on omat resurssinsa saariston kehittämiseen. Lautakunnan kokoonpanossa on edustettuna saaristoalueiden asukkaita ja saaristo-olojen asiantuntemusta. Saaristoasioiden hoitamista varten perustettiin myös saaristoasiamiehen virka, jota hoitaa Tiina Rinne-Kylänpää. – Saaristokuntastatuksen saamiseksi kriteerit ovat selkeät. Niissä tarkastellaan muun muassa liikenneoloja, peruspalvelujen saatavuutta ja vakinaisten asukkaiden määrää. Vaikutteena on tietenkin myös se, kuinka kunnassa on kehitetty saaristopolitiikkaa. Myös henkilöstöhallinnon toiminta saaristossa otetaan huomioon, Leppänen kertoo. – Naantalilla on myös paljon matkailua tukevaa toimintaa Rymättylän, Merimaskun ja Velkuan alueella, Leppänen muistuttaa.

Statuksella on Naantalille taloudellisesti suuri merkitys, sillä kaupunki on menettämässä valtionosuuksiaan vuoteen 2018 mennessä yhteensä noin kuusi miljoonaa euroa. Mikäli saaristokuntastatus Naantalille myönnetään, kaupungin valtionosuudet kasvavat noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Tällä voitaisiin ylläpitää saaristoalueen elävyyttä ja kiinnostavuutta asuinpaikkana sekä matkailukohteena. Valtionosuuksien väheneminen tulisi epäilemättä johtamaan palvelutason heikkenemiseen. Lakkautusuhan alle voisivat joutua palvelut, kuten koulut, kirjastot, palvelupisteet, saariston investoinnit, joukkoliikenne sekä sosiaali- ja terveydenhuolto Naantalin saaristoalueilla. Varsinais-Suomessa saaristokuntia ovat Kemiönsaari, Parainen ja Kustavi. Maakunnan saaristo-osakuntia ovat Naantalin lisäksi Kaarina, Salo, Taivassalo ja Uusikaupunki. Katariina Mäkinen-Önsoy

Visuaalisessa ilmeessä näkyy saaristokaupungin monimuotoisuus NAANTALI. Naantalin kaupungin 570-juhlavuoden päättyessä kaupunki otti käyttöönsä uuden ilmeen, johon kuuluu uusi värimaailma, logo ja typografia. Uuden logon sydän on aurinko ja ilmassa kaartava lintu. Siinä voi nähdä myös kaarevan mäen siluetin ja aallon kaaren. Logo kuvaa saaristokaupungin monimuotoisuutta sekä dynaamista ja uudistumiskykyistä kaupunkia.

Uusi visuaalinen ilme tulee näkymään muun muassa kaupungin verkkosivuilla, ilmoituksissa, kuulutuksissa, postileimoissa ja käyntikorteissa. Visuaalista ilmettä on suunniteltu yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun mainonnan suunnittelun yksikön

kanssa. Oppilaitoksen kanssa toteutettiin hanke, jossa graafisen tunnuksen laatiminen järjestettiin suunnittelukilpailuna. Kilpailun voitti Mikko Metson työ nimeltä ”Sarastus”, joka oli myös lasten parlamentin ehdotus uudeksi logoksi. Suunnittelutyö tehtiin opinnäytetyönä, jonka pohjalta logon ja ohjeiston on suunnitellut ja muokannut graafinen suunnittelija, AD Taina Ponkamo.

Kaupunkiuutisten nettilehdessä tällä viikolla: Matkailun Oskari jaettiin tänä vuonna Kustaviin

www.kaupunkiuutiset.fi

Sukarin ostoskeskushanke kaatui Maskussa

Naantalin seurakunnan uusi kolumnipalsta

Ajankohtainen! Paikallinen! Mielenkiintoinen!

KAUPUNKIUUTISET

16.1.2014 Janica Vilen

Turun seudun kuntajakoselvitys starttasi

Yhteistoiminnalla pyritään lisäämän seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä

Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom ja Turun Seudun Osuuspankin toimitusjohtaja Olli-Pekka Saario esittelivät Osuuspankkien ja Yrittäjien yhteistyönä laaditun Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen 2014. Vastausprosentti oli 15, mikä tekee ennusteesta alueellisena barometrina Suomen laajimman.

Yrittäjät odottavat alkaneesta vuodesta viimevuotista parempaa  Vuoden 2014 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteesta välittyy kasvava usko tulevaan. Varsinaissuomalaisilla yrittäjillä on tänä vuonna kasvuodotuksia viimevuotista enemmän niin liikevaihdon, kannattavuuden kuin henkilöstömäärän suhteen.

Vähintään yhden uuden työpaikan ennakoi luovansa 29 % vastaajayritystä. Yksinyrittäjistä joka kuudes yrittäjä arvioi palkkaavansa ensimmäisen työntekijänsä vuonna 2014.

TALOUS JA YRITTÄJYYS. Vuoden 2014 Maakuntaennusteeseen vastanneesta noin 1 200 yrittäjästä 40 % arvioi liikevaihtonsa kasvavan, 42 % arvioi sen säilyvän ennallaan ja 17 % arvioi sen laskevan. Liikevaihto-odotusten saldoluku 23 on 2 yksikköä viimevuotista korkeampi. – 2 yksikköä vaikuttaa pieneltä kasvulta, mutta yrittäjille se on iso juttu. Kasvu on aina maltillista, mutta suunta on nyt oikea. Sama positiivisuus näkyy myös kentällä, kommentoi Suomen Yrittäjien puheenjohtaja, somerolainen Hanna Munter. Myös Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom pitää tulosta suuntaa antavana. – Näiden ennusteiden toteutumisen todennäköisyys on aina ollut hyvä, kun asiaa on jälkikäteen selvitetty. Ennuste ei ole pelkkää fiilistelyä, sanoo Wibom. Myös tulosodotuksissa yrittäjät ovat astetta viimevuotista toiveikkaampia, kun kannat-

INVESTOINTIODOTUKSISSA varsinaissuomalaiset yrittäjät ovat sen sijaan viimevuotista pessimistisempiä. Vaikka edelleen 59 % vastaajista arvioi investointiensa määrän säilyvän ennallaan, on investointiodotusten saldoluku painunut -5 yksikköä. Wibom arvelee syyksi markkinoiden epävarmuutta. Munter taas arvioi, että investointien vähentyminen voi johtua myös yrittäjien ikääntymisestä ja yritysten tulevista sukupolvenvaihdoksista. Yksi suosituin selitys investointien vähentymiselle on pankkien kiristyneet rahahanat. – Nyt kelkka on oikeastaan jo kääntynyt päin vastoin. Tällä hetkellä meillä ei ole tarpeeksi lainan ottajia, joten lainaehdoissa ollaan tultu vastaan, kommentoi Turun Seudun Osuuspankin toimitusjohtaja Olli-Pekka Saario. Varsinaissuomalaisten yrittäjien pankkikumppaneista tär-

tavuuden kasvua ennakoi 33 % vastaajista, kannattavuutensa säilymistä ennallaan 48 % ja heikkenemistä 19 % vastaajista. Saldoluku 14 on noussut viime vuodesta 3 yksikköä. HENKILÖKUNNAN määrän suhteen odotuksista välittyy myös aavistuksen positiivisempi vire, sillä 15 % maakunnan yrityksistä arvioi henkilökuntansa määrän kasvavan tänä vuonna. Yrittäjistä 77 % arvioi säilyttävänsä henkilöstönsä ennallaan ja noin joka kymmenes yritys arvioi, että he joutuvat vähentämään henkilökuntansa määrää. Henkilöstöodotusten saldoluku 6 on parantunut viime vuodesta yhden yksikön. – Varsinkin pienet ja keskisuuret yritykset pitävät työntekijöistään kiinni. Lisäksi vastausten perusteella pk-yritysten voidaan arvioida tänäkin vuonna luovan jopa tuhansia uusia työpaikkoja Varsinais-Suomeen, Wibom tähdentää.

kein on aiempien vuosien tapaan osuuspankki, jota ilmoitti käyttävänsä 48 prosenttia vastaajista. Varsinaissuomalaisten yrittäjien ensisijaiset vahinkovakuutusyhtiöt ovat LähiTapiola (34 %), Pohjola (24 %) ja If (21 %). YRITTÄJYYSILMAPIIRIÄ omassa kunnassaan piti hyvänä tai erinomaisena jopa 52 % kaikista vastaajista, ja 38 % piti yhteistyötä oman kuntansa kanssa joko hyvänä tai erinomaisena. Toimitilojen ja tonttien saatavuus Varsinais-Suomessa on yrittäjien mielestä parantunut edelleen viime vuodesta, kun puolet maakunnan yrittäjistä pitää tilannetta vähintäänkin hyvänä. Peruspalveluita vähintään hyvänä pitää tänä 48 % yrittäjistä. Toimitilojen ja tonttien saatavuutta lukuun ottamatta arvioissa on muutaman prosenttiyksikön lasku. Yrittäjyysilmapiiriltään paras kunta Varsinais-Suomessa on tänä vuonna Kaarina prosentilla 82. Raisio on listauksessa viidentenä (53 %), Naantali seitsemäntenä (52 %) ja Masku kahdeksantena (50 %).

KUNTAJAKOSELVITYS. Viime heinäkuussa voimaan astunut kuntarakennelaki velvoittaa kunnat selvittämään yhdistymistä, mikäli kunta täyttää yhdenkin laissa säädetyistä selvitysperusteista. Selvitysperusteita ovat palveluiden edellyttämä väestöpohja (alle 20 000 asukasta), kunnan taloudellinen tilanne, työpaikkaomavaraisuus (alle 80 %) sekä työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteet. Yhteistyötä kartoitetaan Turun seudun kuntajakoselvitys käynnistyi viime torstaina, 9. tammikuuta, Turun kaupungintalolla. Kokouksessa olivat edustettuina kaikkien 17 Turun seudun kuntajakoselvitykseen kuuluvien kuntien, Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Paimion, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen, Vehmaan, Kaarinan, Naantalin, Raision ja Turun edustajat. – Kuntajakoselvitys tulee kestämään koko annetun ajan eli syyskuun loppuun asti, Turun seudun kuntajakoselvittäjä, Jyväskylän kaupungin muutosjohtaja, valtiotieteiden maisteri Risto Kortelainen arvioi. Kuntajakoselvityksen tavoitteena on pyrkiä lisäämään rakentavaa yhteistyötä Turun seudun kuntien välillä. Naantalin vs. kaupunginjohtaja Martti Sipponen näkee yhteistyökuvioiden selvittämisen hyvänä asiana. Samoilla linjoilla on myös Raision kaupunginjohtaja Ari Korhonen.

– Selvityksiä on hyvä tehdä, vaikka alueen kunnat eivät olekaan halukkaita yhdistymään. Hyvä, laaja-alainen yhteistyö on mahdollista yhdistymättäkin. Selvityksessä tarkastellaan myös erilaisia kuntaliitosvaihtoehtoja väestöpohjan, kunnan taloudellisen tilanteen, työpaikkaomavaraisuuden sekä työssäkäyntialueen ja yhdyskuntarakenteen pohjalta. Nettisivut ja valmisteluryhmät työn alla Jotta kuntajakoselvityksestä saadaan irti mahdollisimman paljon, prosessille rakennetaan omat nettisivut. Vuorovaikutteisesti toimivilla sivuilla kaikkien 17 kunnan asukkaat voivat kommentoida etenevää prosessia. – Nyt alkava Turun seudun kuntajakoselvitys on Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen suuri, ainoa saman kokoluokan toteutunut selvitys on tehty Oulun seudulla. Siksi kaikilta osapuolilta tarvitaan ennakkoluulotonta lähestymistä, Kortelainen painottaa. Selvitystyötä varten tullaan perustamaan eri valmisteluryhmiä, jotka keskittyvät omiin erityisalueisiinsa. Työtä johtaa selvitysryhmä, joka edustaa kuntien johtavia päätöksentekijöitä. Lisäksi perustetaan kuntajohtajista koostuva työvaliokunta, joka on selvittäjien kanssa operatiivista selvitystyötä koordinoiva ja konsernitasolla työtä valmisteleva ryhmä. Katariina Mäkinen-Önsoy

vinkkaa jutuista

toimitus@kaupunkiuutiset.fi

Janica Vilen

poliisi

Saariston syksyisten mökkimurtojen tekijät saatu kiinni Turun pääpoliisiasemalla on saatu selvitettyä laaja mökkimurtosarja. 39-vuotias turkulainen mies ja 16-vuotias nuorimies olivat yksissä tuumiin syksyn aikana kierrelleet Turun ja lähiympäristön saaristossa ja murtautuneet useisiin kesäasun-

toihin. Poliisin tietoon on tullut kaikkiaan 86 eri tapausta. Rikosten aikana mökkeihin on aiheutettu huomattavia vahinkoja ja tehty myös ilkivaltaa. Anastettu omaisuus on ollut melkoisen vähäarvoista ja aiheutetut vahingot ovat olleet huomattavat

suhteessa anastetun omaisuuden arvoon. Mökeistä on viety kaikenlaista arkipäiväistä omaisuutta vessapaperista ja teepusseista televisioihin ja painepesureihin. Suurin osa omaisuudesta on saatu palautettua asianomistajille, mutta

poliisin hallussa on vielä esineitä, joiden omistajaa ei tiedetä. Rikoksen kohteiksi on joutunut mökkejä Kustavissa, Taivassalossa, Paraisilla, Nauvossa, Sauvossa, Kemiössä ja Turun lähisaaristossa Kakskerrassa, Satavassa ja Hirvensalossa.

Varkaita ja rattijuoppoja liikkeellä Viikonloppuna Maskussa oli liikkeellä varkaita. Härmäläntieltä vietiin rekisteröimätön punainen Polaris-merkkinen mönkijä. Raisiossa murtauduttiin liikekiinteistöihin Voudinkadulla ja Ihalantiellä. Kummastakin koh-

teesta varastettiin vähäinen määrä omaisuutta. Ihalantien murtaja jäi kiinni tekopaikan läheltä ja myönsi tekonsa. Rattijuoppoja jäi kiinni Nousiaisissa ja Raisiossa. Raision Upalingontiellä taas 45-vuotias

mies ajoi ilman korttia väärillä kilvillä. Huumetesti oli positiivinen, joten häntä epäillään myös rattijuopumuksesta. Poliisi puuttui Raisiossa viikonlopun aikana myös kahteen vähäiseen pahoinpitelyyn, joista

toisessa osapuolina olivat aviopuolisot ja toisessa veljekset. Lisäksi Nousiaisten Kaiselan metsästä on löytynyt salakaadettu peura. Ampujasta ei toistaiseksi ole tietoa.

KUULUTUS R A K E N N U S LU PA H A K E MUS, KIINTEISTÖ OY KULOISTEN KAUPPAKESKUS Raision kaupungissa on vireillä seuraava hakemus ( MRL 126 §, MRA 62 § ). Kuloisten kauppakeskus on jättänyt rakennuslupahakemuksen liikerakennuksen (Kauppakeskus Mylly) laajentamiseksi. Laajennusosa on kerrosalaltaan runsaat 17 000 m2. Rakennuspaikka: 6040/9/11/12/17 1, 21280 Raisio.

6039/1/2, Myllynkatu

Hakemuksen johdosta on naapureilla ja muilla, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa tilaisuus muistutuksen tekemiseen. Muistutus on tehtävä kirjallisena ja toimitettava viimeistään 30.01.2014 mennessä osoitteeseen Raision kaupunki, tekninen keskus, ympäristön- ja rakennusvalvontapalvelut, Nallinkatu 2, PL 100, 21201 Raisio. Asiakirjat ovat nähtävänä Raision kaupungin teknisen keskuksen asiakaspalvelupisteessä, Nallinkatu 2, Raisio.

RAISION KAUPUNKI, puh. (02) 434 3111, www.raisio.fi

KAUPUNKIUUTISET

16.1.2014

Myymälävarkaudet ovat kasvussa kaikenikäisten keskuudessa

Jokainen näpistys tuo tullessaan seurauksia

Kaupunkiuutisten kuva-arkisto

MYYMÄLÄVARKAUDET. Kauppojen hävikki koostuu rikkoutuneista pakkauksista ja pilaantuneista tuotteista mutta yhä enenevässä määrin myös myymälävarkauksista. – Myymälävarkaudet ovat kokemuksemme mukaan lisääntyneet paljon. Rötöstelijät ovat kaikenikäisiä ja kaupasta viedään ihan kaikenlaista tavaraa, K-Market Tasalan kauppias Krista Patanen kertoo. Sitä, kuinka moni onnistuu näpistyksessä jäämättä kiinni, on vaikea arvioida. – Parhaimmillaan tai oikeastaan pahimmillaan olemme saaneet seitsemän varasta viikon aikana kiinni, Patanen lisää. Patanen kertoo, että on ollut tapauksia, joissa usein käyvä, tuttavallinen kanta-asiakas onkin jäänyt kiinni näpistyksestä. – Hän laittoi osan tuotteista hihnalle, osan kassiin – eikä osannut juuri kertoa miksi oli varastanut. Sekin on varastamista, että lisää esimerkiksi irtokarkkeja pussiin punnituksen jälkeen tai pitää pussia ilmassa punnituksen aikana. Kaikki varkaat eivät jää kiinni – ainakaan tekohetkellä. Kauppojen valvontalaitteiden ansiosta näpistelijät kuitenkin saadaan vielä kiinni jälkeenpäin. – Teemme välikirjanpitoa läpi vuoden ja tarkistamme koko ajan valvontakameroista mitä myymälässämme tapahtuu. Myös työntekijämme ovat aina valppaana, jos jotain omituista

on tekeillä, Patanen toteaa. – Kameroiden ja tallenteiden laatu on parantunut. Lisäksi samat varkaat käyvät monessa kaupassa, joten kuvien perusteella heitä on mahdollista yhdistää myös muihin rikoksiin, Varsinais-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen kommentoi. Jokainen rötös ilmoitetaan poliisille Kaupan liiton mukaan rötöstelyrikosten kasvu johtunee rikoslakiuudistuksesta, jonka nojalla poliisin määräämiä ja maksamatta jääneitä sakkoja ei ilman oikeuden päätöstä voi muuntaa vankeudeksi. Muuntorangaistus poistettiin syksyllä 2008. – Muuntorangaistuksen poistumisen lisäksi toiseksi selitykseksi nähdään taantuma. Oli syy sitten mikä tahansa, jokainen varkaus ilmoitetaan tietenkin poliisille, Patanen sanoo. – Varkaus on asia, jossa ei katsota ikään, sukupuoleen tai etnisiin taustoihin. Koskaan ei voi ulkonäön tai iän puolesta sanoa kuka varastaa – mutta joka kerta se on yhtä surullista ja harmittavaa, Patanen pudistaa päätään. – Myymälävarkaus on erittäin yleinen rikos, johon syyllistyy niin kantaväestö kuin maahanmuuttajat. Yksi merkittävä osa tekijöistä on varkauksia ammatikseen Suomeen tekemään tulevat ulkomaalaiset, Lehtinen sanoo. Nuorille kaveriporukalla ja

vanhempien suhtautumisella on todella iso merkitys. – Joukossa tyhmyys tiivistyy niin kuin sanotaan. Olemme törmänneet kaikenlaisiin yllytystapauksiin ”olet meidän ystävä, jos uskallat varastaa suklaapatukan” -ajatuksella. Kannattaa tarkoin miettiä, onko järkeä saada rikosrekisteriin merkintä suklaapatukan tai minkä tahansa muun varastetun tuotteen takia. Vanhempien välinpitämättömyys on toinen asia, joka vaikuttaa tällaiseen häiriökäyttäytymiseen, Patanen harmittelee. – Tämä on todella ikävä asia – sekä meille kauppiaille kaupan kannattavuuden kannalta että esimerkiksi ajattelemattomalle, ehkä yllytetylle nuorelle, Patanen lisää. Vastuu alaikäisistä on aina vanhemmilla Kun näpistelijä jää kiinni, kaupasta otetaan yhteys poliisiin, ja alle 18-vuotiaiden näpistelytapauksissa poliisi ottaa aina yhteyttä paitsi kotiin myös poliisilaitoksen erityissosiaalityöntekijään. – Turun seudun läntisten kuntien alueella tapahtuneesta varkaudesta ilmoitus tulee hätäkeskuksen kautta Raision poliisipartiolle tai joissakin tapauksissa sähköisenä rikosilmoituksena, Raision poliisiaseman erityissosiaalityöntekijä Virpi Pietilä kertoo. Erityissosiaalityöntekijä toi-

mii yhteistyössä muun muassa lasten vanhempien ja kuntien lastensuojelun työntekijöiden kanssa. – Poliisiasemalla otan näpistyksestä kiinni jääneen nuoren puhutteluun ja soitan vanhemmille. Teko kirjataan rikosilmoituksena sekä alle 18-vuotiaan tapauksessa myös lastensuojeluilmoituksena, Pietilä sanoo. – Joskus puhuttelu riittää eikä asia etene siitä. Joskus taas huoli nuoren tilanteesta on niin suuri, että poliisin erityissosiaalityöntekijä tekee asiasta lastensuojeluilmoituksen. Ilmoituksen perusteella aloitetaan lastensuojelutarpeen selvitys lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden toimesta. Lastensuojelutarpeen selvityksen aikana nuorta ja vanhempia tavataan yhdessä ja erikseen toimistolla ja kotona, Raision kaupungin perhepalveluyksikön johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru toteaa. – Asiakkuus jatkuu lastensuojelussa, mikäli asiat eivät selviä tuon kolmen kuukauden selvitysjakson aikana. Iso osa tapauksista saadaan selvitettyä onneksi selvitysvaiheessa ja vain pieni osa uusii rikoksensa. Rikoksiaan uusivilla nuorilla on monesti monia muitakin ongelmia elämässään, Elo-Kuru muistuttaa. Alle 15-vuotiaille ja yli 15-vuotiaille on sosiaalityössä omat työryhmät, joiden tarkoituksena on tukea lapsen ja nuoren kasvua yhdessä vanhempien kanssa. Katariina Mäkinen-Önsoy

Erityisesti nuoret myymälävarkaat varastavat usein makeisia ja virvoitusjuomia.

n Puolet pohjoismaisten kauppojen hävikistä muodostuu myymälävarkauksista, selviää turvajärjestelmiin erikoistuneen Infratek-konsernin tuoreesta kyselytutkimuksesta. n Varsinais-Suomen poliisin mukaan tyypillinen myymälävaras on suomalainen mies. Poliisin tilastoissa esim. Turussa vuoden 2013 aikana marraskuun loppuun mennessä ilmoitetuista jutuista suomalainen mies on ollut epäiltynä 1115 kertaa. Suomalainen nainen on jäänyt kiinni tuona aikana 666 kertaa. Ulkomaalaisten vastaavat luvut ovat miesten osalta 137 ja naisten 49 henkilöä. n Varsinais-Suomen poliisin tilastojen mukaan Raisiossa törkeitä varkauksia, varkauksia ja näpistyksiä tapahtui vuonna 2012 221 kappaletta. Vuoden 2013 marraskuun loppuun mennessä vastaavia rikoksia oli tapahtunut 254.

Raisio Mylly Kauppakeskus Mylly, Myllynkatu 21, 21280 Raisio puh. 02-880 8500 Avoinna: ma-pe 9-21, la 9-18, su 12-18

Katso muut Specsavers liikkeet: www.specsavers.fi

Ostaessasi näöntutkimuksen (arvo 29€) saat kaupan päälle yksitehosilmälasit (1.5.) hintaluokasta 29€. Tarjous on voimassa 9.2.2014 asti. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. ©2013 Specsavers Optical Group. Kaikki oikeudet pidätetään.

KAUPUNKIUUTISET

16.1.2014 Janica Vilen

Raision Yrittäjät ry julkaisi tarinallisen historiikin JUHLAVUOSI. Raision Yrittäjät ry on julkaissut tarinallisen historiikin, jonka on kirjoittanut naantalilainen kirjailija Anne Pentti. Teos ei ole perinteinen kronologinen historiikki, vaan se kertoo Raision Yrittäjien tarinoita mukana toiminnassa olleiden yrittäjien ja yhdistyksen yhteistyökumppanien kautta. Kirjassa on lukuisia hauskoja tarinoita yhdistyksen 52 vuoden taipaleelta. Kauppiaat ja liikkeenharjoittajat päättivät perustaa yrittäjien yhdistyksen Raisioon vuonna 1961. Toiminnalle asetetut tavoitteet olivat vakavat: Tarkoitus oli poistaa yksityisyritteliäisyyttä haittaavia epäkohtia, toimia hyödyllisten uudistusten aikaansaamiseksi, tehdä ja tukea ehdotuksia, jotka tarkoittavat yksityisyrittäjäin oikeutettujen etujen parantamista sekä voimistuttaa toverihenkeä kasvattamalla keskinäistä ymmärtämystä yksityisyrittäjäin kesken. – Tänä päivänä yrittäjyyskasvatusta annetaan jo melkeinpä päiväkodissa, mutta yhdistyksen alkuaikoina yrittäjät joutuivat puuttumaan siihen, että kansakoulujen oppikirjoista löytyi yrittäjävastaista henkeä, kertoo Pentti. Toiminta käynnistyi vauhdilla ja suurella innolla. Naistoimikunta järjesti ompeluiltoja, joilla kerättiin rahaa yhdistykselle. Miehet pitivät kokouksia ja miettivät yrittäjien edunvalvontaa saunassa ja innostuivat jopa kuorolaulusta.

Raision yrittäjien hallituksen pitkäaikainen jäsen Markku Ketonen pääsi maanantaina purkamaan uunituoreet teokset laatikoistaan.

LOPPUVUODESTA 1963 Raision Yrittäjät ry teki aloit-

teen kauppaoppilaitoksen perustamisesta Raisioon. Aloite johti tuloksiin heti seuraavana vuonna. Yhdistys merkitsi 263 Raision Kauppaoppilaitoksen Kannatus Oy:n osaketta 50 markan kappalehintaan ja toukokuisen illanvieton tuotot käytettiin oppilaitoksen hyväksi. Ensimmäiset opiskelijat aloittivat syksyllä 1967. Raision Yrittäjät lähti heti ensimmäisenä kokonaisena toimintavuotenaan, 1963, mukaan myös Raision Näyttelyn järjestämiseen. VUONNA 1965 hallituksen kokouksia pidettiin hallituksen jäsenten kodeissa. Pöytäkirjaan oli syyskuun kokouksen viimeiseksi pykäläksi merkitty, että loppuiltaa vietettiin yrittäjähengessä kahvipöydän ääressä ja sen jälkeen kirpakassa löylyssä johtaja Rantasalon saunassa. – Varmaan tänäkin päivänä yrittäjät tapaavat toisiaan kipakoissa löylyissä, mutta sitä ei välttämättä aina merkitä pöytäkirjaan, arvelee Pentti. Opintomatkoja on tehty vuosien mittaan paljon. Keskustan yrittäjät Itäkeskukseen, asuntomessujen iskuporukka Ylöjärven messuille ja isompi ryhmä Viroon Sakun panimolle. Asiaankuuluvat ruokajuomat on yleensä aina matkoilla nautittu. – Tosin vuodelta 1965 löytyy oikein toimintakertomuksesta merkintä, jonka mukaan toukokuun lopussa järjestetylle saaristoristeilylle uskaltautui mukaan vain pieni joukko yrittäjiä, jotka

palasivat kauniin meripäivän iltana rantaan tyytyväisinä ja raittiina, sanoo Pentti. YHDISTYKSEN NIMISSÄ on myös pyritty tekemään bisnestä. – Paino sanalla pyritty. Raision asuntomessuille vuonna 1997 teetettiin 500 hienoa tpaitaa. Paitoja lienee edelleenkin jäljellä lukuisia kappaleita. Ehkä niiden arvo vuosien myötä nousee, kuten hyvän viinin konsanaan, pohtii Pentti. Raision Yrittäjät on vuosikymmenten mittaan järjestänyt jäsenilleen monipuolista koulutusta. Kesällä 2003 yrittäjät kokoontuivat Velkuan Vaihelan tilalle kuuntelemaan asiaa sukupolvista ja sukupuolista. Yritysasiamies Hannu Oivanen puhui yritysten sukupolvenvaihdoksista ja gynekologi Sirpa Lehmuskoski yrittäjän seksielämästä. RAISION KAUPUNGIN KANSSA yhteistyö on sujunut hyvin, mutta ei yrittäjä kunnallista byrokratiaa oikein kestä. – Joskus yrittäjä turhautuu kunnallisen demokraattisen päätöksenteon hitauteen jopa Raisiossa. Perkele, kun mitään ei tapahdu, niin tartun itse toimeen, yrittäjä ajattelee. Kun Raision keskustan ilkivalta lisääntyi, yrittäjät vetivät lippalakit päähän, epämuodikkaat turkishaalarit päälle ja pistivät keskustan öisen turvallisuusvalvonnan pystyyn, kertoo Pentti. Janica Vilen

Perjantaina jaettiin tältä erää viimeiset EU:n ruokakassit Janica Vilen

Lounais-Suomen Työllistäjät ry:ssä ahkeroivalla Hannele Laitisella riitti perjantaina kiirettä. Ensimmäiset ruokakassien hakijat jonottivat luukulla jo ennen niiden avautumista.

RAISIO. Lounais-Suomen Työllistäjät ry jakoi perjantaina 10. tammikuuta Raision toimipisteellään Särkilahdenkadulla viimeiset EU:n ruokakassit. EU:n ruoka-apuohjelma päättyi vuodenvaihteessa. Elintarvikkeiden jakelun arvioidaan käynnistyvän uudelleen taas syksyllä, sillä ruoka-apuohjelman tilalle ollaan suunnittelemassa uutta vähävaraisten rahastoa, jonka muuntaminen elintarvikkeiksi vie oman aikansa kilpailutusten ja muun valmistelun vuoksi. – Jaoimme tänään kaikki jäljellä olleet EU:n ruokakassit. Lisäksi jaoimme leipää ja paikallisten tuottajien ruokalahjoituksia. Tarjosimme lisäksi kaikille kävijöille grillimakkaraa ja mehua. Ensimmäiset jonottivat paikalla jo ennen kuin avasimme ovet klo 11. Ihmiset tulevat hakemaan ruoka-apua Ruskolta ja Naantalista saakka, kertoo Lounais-Suomen Työllistäjät ry:n toiminnanohjaaja Anja Tuomi. – Viime vuoden aikana jaoimme yhteensä 2 500 kassia, eli noin 11 500 kiloa ruokaa, muistelee Tuomi. Vuosi 2014 ei näytä yhtä valoisalta. Sillä aikaa, kun uutta EU:n ruoka-apujärjestelmää odotetaan, Tuomi

toivoo, että paikalliset kauppiaat muistaisivat vähävaraisia lahjoituksilla entistä enemmän. Yhteistyön nimiin vannoo myös yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Ilkka Tirri. – Meillä riittää tahtoa, halua ja hyvää sydäntä, jotta saamme ruuan jakamiseen tarvittavan työpanoksen järjestettyä, mutta ruokaa meillä ei ole varaa ostaa. Sen saamiseksi tarvitsemme lahjoituksia, muistuttaa Tirri.

Leipää yhdistys saa jaettavaksi kiitettävästi joka viikko. Viime vuoden aikana sitä jaettiin 20 000 kiloa, mutta myös muuta ruokaa kaivataan kipeästi. Lounais-Suomen Työllistäjät ry:n tukipiste Särkilahdenkadulla toimii ruoka-avun jakamisen lisäksi vähävaraisten kohtaamispaikkana ja arkiavun tukikohtana. Talolle voi mennä lukemaan lehtiä, tapaamaan ihmisiä ja harrastamaan sekä syö-

mään edullista kotiruokaa. Entinen ruoka-apuohjelma perustettiin 80-luvun lopulla. Raisiossa projektiin lähdettiin mukaan vuonna 1996, kaksi vuotta sen jälkeen, kun yhdistys tasan 20 vuotta sitten perustettiin. – Jos joku haluaa juhlavuottamme muistaa, niin vähävaraisille lahjoittaminen on siihen paras tapa, Tirri vinkkaa. Janica Vilen

Vetopeli kiittää Raision Teboilin kauppiaita ja henkilökuntaa yhteistyöstä! Vetopelin Raision toimipiste siirtyy 2.1.2014 kokonaisuudessaan Neste Vesilaitoksentielle! Tutustu valikoimaan vetopeli.fi sähköisestä varausjärjestelmästä. Tykkää myös Facebookissa!

www.vetopeli.fi | vetopeli@vetopeli.fi | Puh. 0400 666 638

KOULUT, KURSSIT & HARRASTUKSET

KAUPUNKIUUTISET

16.1.2014

Vauvajumppa vetreyttää ja sosiaalistaa äitiä

Katariina Mäkinen-Önsoy

Vauvajumppa aloitetaan mukavasti tutustumisella. Kuvassa Liisa Ahtiainen ja Osku-vauva (vas.) sekä Vauvajumpan ohjaaja Hanna-Maaret Kuusisto vauvansa Inka-Marian kanssa.

HARRASTUKSET. Kevätkaudelle Raision Pyryt on ottanut ohjelmistoonsa uutuutena vauvajumpan, jota vetää äitiyslomalta hiljattain palannut Hanna-Maaret Kuusisto. Vauvajumpassa keskitytään äidin hyvinvointiin ja vauva toimii jumpassa ikään kuin punttina. Fysioterapeuttina ja äitinä Kuusisto näkee esimerkiksi jumpat ja uinnit tärkeinä niin lapsille kuin äideillekin. Tunnilla treenataan tehokkailla liikkeillä äitien kanssa keskittyen keskivartalon lihaksistoon. – Itselläni on lähes kolmikuinen vauva nimeltä Inka-Maria, jonka kanssa on mukava lähteä vetämään jumppatuntia näin äitiysloman puitteissa. Jumpassa edetään vauvojen ehdoilla ja

äiti saa samalla vetreytettyä esimerkiksi ryhtiään, Kuusisto hymyilee. – Kun on vauvan kanssa kotona, sitä alkaa itse kukin kaivata aikuista juttuseuraa ja voi toisten äitien seura toimia myös eräänlaisena vertaistukena, hän lisää. Vauvajumppa auttaa äitiä palautumaan raskaudesta ja synnytyksestä. – Ja samalla kun äidin kunto kohoaa, vauva saa sylissä kokemuksen liikkeen rytmistä ja musiikista, Kuusisto toteaa. – Teemme tunnilla lihaskuntoliikkeitä, joita on helppo tehdä vauvan kanssa myös kotona. Jumppaohjeet soveltuvat noin 3–4 kuukauden ikäisille, jotka osaavat jo kannattaa päätään, ja tietysti sitä vanhemmille lapsil-

le. Vauvajumppatuntimme on siis tarkoitettu noin 3–12 kuukauden ikäisille, ja äidinkin on usein parempi odottaa synnytyksen jälkeistä tarkastusta ennen kuin aloittaa jumppaamisen, Kuusisto muistuttaa. Kauden ensimmäisellä tunnilla, 7. tammikuuta, Inka-Maria sai ystäväkseen kahdeksan kuukauden ikäisen Oskun. – Olemme koko perhe innokkaita pyryläisiä. Isommat lapset käyvät tempputreeneissä ja minä lähdin Oskun kanssa vauvajumppaamaan, raisiolainen Liisa Ahtiainen kertoo. Jumpassa on vielä tilaa uusille osallistujille. – Jumppaamme vauvojen kanssa koko kevään, viikolle 20 asti, eli mukaan ehtii vielä. Ilmoittautua voi Raision Pyry-

Vauvajumpassa tehdään erilaisia kuntoa ja ryhtiä edistäviä liikkeitä.

jen nettisivujen kautta, Kuusisto kannustaa. Vauvajumpan lisäksi uutuutena alkaa niin ikään Kuusiston vetämä kehonhuolto. – Tunti sopii niin iäkkäämmille kuin nuorillekin. Siinä tehdään rauhallisia venyttelyitä makuulla ja pystyssä, ja se on omiaan parantamaan tasapainoa ja koordinaatiota, Kuusis-

to sanoo. Syksyllä alkaneita tunteja jatketaan muuten normaaliin tapaan. – Emme ole tehneet paljon muutoksia tuntiohjelmaan, koska monesti harrastajat haluavat jatkaa syksyllä aloitettuja tunteja myös kevätkaudella, Raision Pyryjen puheenjohtaja ja kuntoliikunnan ohjaaja Miia

Suominen toteaa. Sen lisäksi, että Raision Pyryillä on Nuori Suomi -sinetti, joka tarkoittaa sen tarjoavan nuorille monipuolisia liikkumismahdollisuuksia, seura kutsuu kaikenikäisiä liikkumaan vauvasta vaariin. Harrastajia seurassa on noin 600. Katariina Mäkinen-Önsoy

Flex vie voimistelua kouluihin HARRASTUKSET. Raisiolainen voimistelu- ja urheiluseura Flex aloitti viime syksynä pilottihankkeen lasten liikunnan edistämiseksi. Flexin voimisteluohjaaja Tiina Heinonen kiersi raisiolaisissa alakouluissa pitämässä maksuttomia välinevoimistelutunteja lapsille. Opettajat saivat seurata tuntia vierestä ja heille jätettiin valmiita tuntisuunnitelmia, joiden avulla on jatkossa helppo ohjata voimistelua. Konsepti saavutti niin suuren suosion, että tänä vuonna Heinonen lähtee kiertämään maakunnan muita kouluja. – Raisiolaisissa kouluissa vastaanotto on ollut innos-

tunutta. Lapset ovat päässeet oppimaan uusia temppuja ja kokeilemaan erilaisia voimisteluvälineitä, kuten vannetta, narua ja nauhaa. Liikunnan ilo ja lasten innostus ovat tuntien parhainta antia, kommentoi Heinonen. – Tunti sopii kaikille alakoulun luokille, sillä sen vaikeusastetta voidaan varioida kohderyhmän mukaan. Tunnilla tehdään temppuja välineillä ja ilman. Sekä tyttöjen että poikien ehdoton suosikkiväline on ollut nauha. Välineet tuovat nopeasti lasten ja nuorten luovuuden esiin. Yksikään oppilas ei ole jäänyt ihmettele-

Janica Vilen

mään, mitä välineellä voisi tehdä, vaan kaikki ovat innoissaan kokeilleet ja keksineet kaikenlaisia temppuja, Heinonen hymyilee. Heinosen mukaan välinevoimistelu on hyödyksi kaikkien lajien harrastajille, sillä se kehittää motoriikkaa. – Välineillä temppuilu saa lisäksi niidenkin lasten posket punoittamaan, jotka eivät muuten liikunnasta innostu, Heinonen sanoo. Heinonen toivoo, että lapset saavat koulun voimistelupäivästä intoa jatkaa temppujen harjoittelua kotona. Kesäisin pihalla on tilaa kokeilla temppuja

Haemme uusia laulajia 100-vuotisjuhlavuoden lukuisiin tapahtumiin. Tule tutustumaan maanantaiiltaisin klo 18.00 laulusalille Puutarhakatu 12. Kysy lisää kuoroharrastuksesta: Jorma Hermonen 040 752 3229 jorma.hermonen@hotmail.com

www.laulunystavat.fi

Flexin 5–9-vuotiaat tytöt, eli Fionat ja Violat, nauttivat nauhojen kanssa voimistelusta aivan kuten pilottihankkeeseen osallistuneet koululaisetkin.

vanteella ja narulla. Nauhakin on helppo askarrella itse silkkinauhasta ja kukkakepistä. Lasten liikuntasuositusten mukaan alakouluikäisen pitäisi liikkua kaksi tuntia päivässä. Koululiikuntaa on kuitenkin monissa kouluissa vain kaksi tuntia viikossa. – Siksi omaehtoista liikkumista pitäisi lisätä. Kaksi tuntia

tulee nopeasti täyteen, kun kävelee koulumatkat ja liikkuu välitunneilla ohjatun liikunnan lisäksi. Liikunnan ei tarvitse olla ihmeellistä ollakseen hyödyllistä, Heinonen kannustaa. Jumppakoulu-päivän materiaalit tarjoaa Suomen Voimisteluliitto. Voimistelu- ja urheiluseura Flex on vuonna 2011 aloitta-

nut raisiolainen lasten ja nuorten harraste- ja kilpaseura. Flexin taustalla on joukko Suomen huippu-urheilijoita rytmisestä voimistelusta ja kilpa-aerobicista. Flex tarjoaa voimistelua pienten alkeisryhmistä harrastekilpa- ja valmennusryhmiin päälajinaan rytminen voimistelu. Janica Vilen

KOULUT, KURSSIT & HARRASTUKSET

16.1.2014

KAUPUNKIUUTISET

Kahdet Taitaja-semifinaalit Raisiossa takana – viimeiset käydään tänään

Ragip Önsoy

Turun ammatti-instituutin opiskelija Toni Mänty autonasennuksen semifinaalissa Raisiossa. Diagnoosirastilla etsittiin, mikä vika on sähköisissä järjestelmissä, kun ABS-merkkivalo palaa. Mänty ei selvinnyt finaaleihin Raision semifinaaleista.

Sastamalan koulutuskuntayhtymän Emil Laitinen pääsi Lahdessa järjestettävään finaaliin parhain pistein eli 309 pisteellä. Tässä hän on huoltorastilla.

KOULUTUS. Viime viikon torstaina ja perjantaina, 9.–10. tammikuuta, Raision ammattiopistossa käytiin Taitaja2014 autonasennuksen semifinaali. Lajiin ilmoittautui alun perin yhteensä 78 kilpailijaa, joista kutsuttiin semifinaaleihin 16 parasta esikarsinnan jälkeen. Kaukaisimmat semifinaalissa kisanneet olivat Kemistä ja Savosta, lähimmät Turusta ja Salosta. Kilpailijoista kahdeksan parasta eli Emil Laitinen, Mikko Lindman, Joni Kurri, Jami Leppäsalo, Teemu Lyytikäinen, Joni Toivanen, Teemu Helkimo ja Eino Niemi, selviytyivät finaaliin, joka järjestetään Lahdessa huhtikuussa. Varalla finaalipaikalle ovat Arttu Tastula ja Jani Parviainen. – Tänä vuonna Raision ammattiopiston kilpailijoita ei ole

mukana kisassa. Edellisvuosina menestyksemme autonasennuksessa on ollut vaihtelevaa. Rakennuspuolella sen sijaan omat opiskelijamme ovat pärjänneet hienosti, Raision ammattiopiston Taitaja2014-semifinaalikoordinaattori Sami Nikkilä kommentoi. Tänään, 16. tammikuuta, Raision ammattiopistossa nähdään talonrakennuksen, muurauksen ja laatoituksen semifinaali. Siinä mukana on kahdeksan kilpailijaa, joista kaksi on ammattiopiston omia opiskelijoita. Tästä semifinaalista pääsee kaksi parasta finaaliin Lahteen. Tänään selviää myös viimetiistaisesta catering-kokki -semifinaaleista jatkoon päässeet. Niihin osallistui 12 kilpailuparia, joista osa lähialueelta ja osa Hämeestä ja Keski-Suo-

mesta. Myös Rasekosta oli yksi kilpailupari mukana. Cateringsemifinaalista kaksi parasta paria pääsee jatkoon. Taitajatoiminnan ytimenä on nuorten alle 20-vuotiaiden ammattitaidon SM-kilpailu. Taitaja-finaalissa suomenmestaruuksista kilpailee vuosittain noin 400 nuorta yli 40 eri ammattialalta. – Tällainen ammattiin opiskelevien oma kilpailu nostaa ammatillisen koulutuksen arvoa ja tuo esille eri alojen nuoria osaajia, Nikkilä toteaa. – Suomessa on ammatillisen koulutuksen oppilaitoksia, joista ei ole ikinä ollut osallistujia mukana Taitajakisoissa. Opettajakunnan kiinnostuksesta se enemmikseen riippuu lähetetäänkö opiskelijoita alkukarsintoihin, Nikkilä sanoo.

– Meille semifinaaleiden järjestäminen on tärkeää muun muassa tulevaisuutta ajatellen. Taitaja2015 -finaali järjestetään Turussa, jolloin Raision ammattiopiston auto-osasto vastaa autonasennuksen finaalikilpailuista, hän lisää. Huhtikuussa Lahdessa huipentuvien SM-kilpailuiden yhteydessä järjestetään Taita-

Salon seudun ammattiopiston Jussi Virtanen katsastusrastilla. Virtanen ei selvinnyt finaaleihin Raision semifinaaleista.

jaPLUS eli ammattitaitokilpailu erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille sekä Taitaja9-kilpailu. TaitajaPLUSsaan voivat osallistua opiskelijat, joille on tehty HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

Kevään 2014 yhteishakuaika on 24.2. – 14.3. HAE!

Toinen messupäivä starttaa tänään torstaina lijaa. Keskiviikkoiltana myös vanhemmat voivat tutustua nuoriensa kanssa koulutustarjontaan, Aaltonen sanoo. Esillä ovat tekniset alat, sosiaali- ja terveyskoulutus, kaupallinen ala, käsi- ja taideteollisuusala sekä hotelli- ja ravintolapuolen koulutus. Lisätietoa annetaan myös muun muassa kaksoistutkinnosta, jonka suorittamalla voi valmistua samalla sekä ylioppilaaksi että ammattiin. Koulutusaloja esittelevät niitä opiskelevat nuoret. Paikan päällä pääsee myös työnäytöksien kautta havainnoimaan, mitä eri ammateissa tehdään. Infopisteissä voi tutustua tarkemmin esimerkiksi kansainvälisiin harjoittelu- ja vaihtomahdollisuuksiin. Lukioiden ja ammatillisten opistojen lisäksi esillä

ovat myös Raision oppisopimustoimiston tarjonta, Aikuiskoulutuskeskus Timalin Ammattistartti sekä Rasekon Ohjaamo-toiminta. Lisäksi Raision kauppaopiston ja Nousiaisten lukion opiskelijat pystyttävät omat Nuori yrittäjä -messunsa Learn2Work -messujen sisälle. – Koko maan oppilaitoksia esittelevien isompien messujen lisäksi tarvitaan mielestämme alueellisia koulutusmessuja. 16-vuotiaat peruskoulun päättäneet kun yleensä hakeutuvat lähellä sijaitseviin toisen asteen oppilaitoksiin, Aaltonen lisää.

AMMATTILAINEN PÄRJÄÄ AINA! Novida tarjoaa laadukkaat ja monipuoliset koulutusvaihtoehdot juuri sinulle

• prosessiteollisuus • kone- ja metalli • auto • logistiikka • sähkö • rakennus • liiketalous • hotelli-, ravintola- ja catering • sosiaali- ja terveys • aikuiskoulutus • oppisopimustoimisto Lisätietoja saat opolta: Pasi Junttanen, puh. 044 088 6342, pasi.junttanen@novida.fi

Messut jatkuvat vielä tänään torstaina 16.1. klo 9–16 ja niille on vapaa pääsy. Katariina Mäkinen-Önsoy

Katariina Mäkinen-Önsoy

WWW.OPINTOPOLKU.FI

Avoimien ovien päivä Novidassa la 25.1. klo 10-13.30.

Learn2Work-messuilta ideoita jatkokoulutukseen KOULUTUS. Raision seudun koulutuskuntayhtymä ja alueen lukiot järjestävät yhteistyössä Learn2Work-koulutusmessut 15. – 16. tammikuuta Kerttulan liikuntahallissa. – Järjestämme messut nyt ensimmäistä kertaa kokeilumielessä. Jatko näyttää lupaavalta, sillä yhteistyö paikallisten oppilaitosten kanssa on lähtenyt hyvin liikkeelle, messupäällikkö Heli Aaltonen kertoo. Messuilla esittäytyvät kaikki alueen lukiot (Naantali, Nousiainen, Mynämäki ja Raisio) sekä Rasekon yksiköt (Naantalin ammattiopisto, Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopisto, Raision kauppaopisto ja Raision ammattiopisto). – Opintomahdollisuuksiin on liikuntahallissa tutustumassa kerrallaan noin 400–600 alueemme peruskoulujen opiske-

koskeva suunnitelma. Taitaja9kilpailu on puolestaan suunnattu yläkoulujen yhdeksäsluokkalaisille kautta maan.

Find us on Facebook

novida.fi

KAUPUNKIUUTISET

16.1.2014

Huippusuosittu remontti jatkuu!

Mieletön Turun tulevaisuus ENSI-ILTA ke 12.3.

Poika ENSI-ILTA ke 5.2.

Cherry And The Vipers keikalla pe 7.2.

39 askelta ja Jaakko Saariluoma Linnateatterissa taas pe 7.2. alkaen

Aino ja Carin to 6.2. ja ti 4.3.

LINNATEAT TERIN KEVÄTK AUSI K ÄYNNISTYY! Liput 02 232 1215 www.linnateatteri.fi

KAUPUNKIUUTISET

16.1.2014

Su = etikka, shi = riisi

Raision ensimmäinen sushiravintola avattiin Myllyyn

JANICA VILEN

YRITYSUUTISET. Kauppakeskus Myllyn ensimmäisen kerroksen länsipuolelle on avattu uusi Edo Sushi -ravintola, jota pitävät Mia ja Mikko Salonen. – Olemme Japani-faneja. Kävimme siellä ensimmäisen kerran vuonna 2009 ja silloin ihastuimme sushiin. Meillä on molemmilla ravintola-alan koulutus, ja yhteisen ravintolan perustaminen onkin ollut haaveena jo jonkin aikaa, sanoo Mia. Tavu su tarkoittaa etikkaa ja shi riisiä. Kirjaimellisesti sushi on siis etikkariisiä, joka voidaan muotoilla muun muassa nigiriksi tai makiksi merilevän ja muiden täytteiden kera. Sushivalikoimaa löytyy laidasta laitaan. Vasta-alkajalle Saloset suosittelevat lajitelmalautasta, jossa on kymmenen erilaista palaa. – Lapset pitävät useimmiten lohi- ja kananmunanigireistä. Japanilainen makea munakas paistetaan täällä paikan päällä paikallisista kananmunista, kertoo Mikko. Sushi-faneille Saloset tarjoavat erikoisuuksia, kuten oman maun mukaan tehtyjä yllätyksellisiä futomakirullia. Saloset pohtivat salaisuutta suomalaisten yhtäkkiseen sushi-innostukseen. – Sushi on hyvää, kevyttä, terveellistä ja täyttävää. Wasabi on myös erityisen koukuttavaa. Lisäksi Japani tuntuu olevan nyt muutenkin in, sanoo Mia, jonka oma lempisushi on

Mikko Salosen sushikeittiössä kuluu etikkariisiä.

pintagrillattu lohi. Mikon suosikki taas on ankerias. Paikallisuus ja tuoreus näkyvät paitsi raaka-aineissa myös sisustuksessa. Tuolit on ostettu turkulaisesta vankilasta ja astiat on teetetty Kustavin Savipajassa. Toinen puoli sisustuksesta on saanut inspiraationsa Japanista. Seinillä on Japanista tuotuja tauluja ja pa-

riskunnan Japanin matkoilta otettuja kuvia. Myös keittiöön on tehty hankintoja Japanista, sillä kaikkia sushin valmistamiseen tarvittavia välineitä ei saa Suomesta. Yhteensä ravintolassa on viisi työntekijää, ja se on auki aina Myllyn aukioloaikoina. Janica Vilen

Profiloitu työvaate on yrityksen käyntikortti YRITYSUUTISET. Naantalilaisen, viime lokakuussa aloittaneen Tuotetiimi.fin toiminta keskittyy työvaatteiden ja -suojainten myyntiin. Lisäpalveluna yritys tekee mainostekstiilejä ja yritysprofilointeja eli painaa ja brodeeraa logot työvaatteisiin. – Profilointi on yritykselle kuin käyntikortti, jolla luodaan positiivista kuvaa yrityksen toiminnasta. Meiltä profiloinnin saa laadukkaasti ja nopeasti työvaateostosten yhteydessä. Laitteillamme voimme painaa tekstiiliin minkä tahansa logon tekstistä monivärisiin kuviin, yrittäjä Kalervo Mäkinen kertoo. Työvaatteissa ovat edustettuna tunnetut L.Brador ja Blåkläder -merkit ja työ- ja turvajalkineissa Sievin mallisto. Suojaimista löytyvät muun muassa merkit 3M ja Zekler. – Erilaisten työtehtävien kautta olemme saaneet kontaktipintaa työvaatealalle ja huomanneet, että työvaatteiden jälleenmyyjiä tarvitaan. Tästä syntyi idea perustaa Tuotetiimi.fi, joka tarjoaa samalla myös profilointipalvelua yritykselle vaivattomasti, saman katon alla, Mäkinen sanoo. Tuotetiimi.fin asiakkaat ovat pääosin yrityksiä, mutta myös yksityisiä ihmisiä. – Huomiovaatteet ovat pakollisia monilla aloilla, kuten rakennuksilla, asfalttitöissä sekä terminaaleissa. Huomiovaatteissa on kolmea eri tasoa. Ykköstasolla huomiopinta-alaa on vähiten ja kolmostasolla eniten.

Ragip Önsoy

Tuotetiimi.fin yrittäjä Kalervo Mäkinen esittelee tässä monilla aloilla käytettäviä huomiovaatteita. Yritys hoitaa myös vaatteiden brodeeraukset ja painatukset asiakkaan tarpeen mukaan.

Eri tarkoituksiin sopivat eri tasot, Mäkinen toteaa. Tuotteisiin ja palveluihin voi tutustua sekä kivijalkamyymälässä että nettikaupassa. Naantalin myymälä on auki jokaisena arkipäivänä. Yritys tekee myös suoramyyntiä. – Verkkokauppa on lähtenyt käyntiin mukavasti. Siellä voi tehdä ostoksia yhtä lailla niin kuin myymälässäkin. Myymälässä voi tosin sovittaa vaatteita,

mikä verkkokaupassa on tietysti hiukan hankalampaa, Mäkinen lisää. Seuraavaksi alkavaa työvaatteiden kevätsesonkia tullaan esittelemään muun muassa yrityksille suunnatuilla kutsuiltamilla. Sesonki alkaa näkyä myös verkkokaupassa helmi– maaliskuun vaihteessa. Katariina Mäkinen-Önsoy

N N S A I V Ä LI N

N US

A-Laiturit Oy.

TT I

TE N

L L I S TAVA

UUTU US

A-Laiturit laajentaa toimintaansa – Lisää työpaikkoja Raisioon YRITYSUUTISET. Raisiossa toimiva A-Laiturit Oy on järjestellyt toimintojaan uudelleen vuoden 2014 alusta alkaen. A-Laiturit Oy:n rinnalla toimivien A-Tuonti Oy:n ja AMarinas Finland Oy:n emoyhtiöksi on perustettu A-Laiturit Group Oy. Yritysjärjestelyllä pyritään kasvattamaan ulkomaanvientiä ja toisaalta laajentamaan toimintoja myös Suomessa. – Olemme eläneet viime vuodet voimakkaan kasvun aikaa. Yleisestä taantumasta huolimatta olemme kasvattaneet myyntiämme Suomessa. Samaan aikaan pitkäjänteiset ponnistelumme ulkomaanmarkkinoilla ovat poikineet vientisopimuksia Ruotsiin, Viroon, Venäjälle ja Norjaan, kertoo A-Laiturit Oy:n toimitusjohtaja Matti-Pekka Vähätalo. A-Laiturit Oy keskittyy jatkossa Suomen toimintojen kehittämiseen ja kotimaan laiturimyyntiin. Tavoitteena on kasvattaa yhtiöstä Suomen johtava valmislaitureiden toimittaja. Yhtiön tehdas ja pääkonttori tulee jatkossakin sijaitsemaan Raisiossa, mutta jälleenmyyjäverkostoa lisätään ympäri Suomea. Tavoitteiden saavut-

KAL

A N K Ä SI

en n ja -nais e h ie m la Ka javinkki! paras lah

UUTUUS kalankäsittelyyn – mökille, kotiin tai lahjaksi.

Ricun kanssa kalanperkuu onnistuu hanskatkin kädessä!

A-Laitureiden tehdas ja tehtaanmyymälä sijaitsee Raisiossa, aivan 8-tien vieressä.

tamiseksi A-Laiturit Oy tulee lisäämään henkilökuntaansa Raisiossa vuoden 2014 aikana. A-Tuonti Oy:n vastuulle siirtyy osa tuotekehityksestä ja ulkomailta tulevien komponenttien tuonti sekä välitys eteenpäin. A-Laiturit on kehittänyt ja patentoinut viime vuosien aikana useita rantarakentamiseen ja laitureihin liittyviä innovaatioita. A-Marinas Finland Oy keskittyy ulkomaankauppaan ja pyrkii lisäämään vientiä etenkin Venäjän suuntaan, jossa isoille betoniponttonilaitureille tuntuu olevan kysyntää. – Yrityksemme tärkeimmät

arvot liittyvät kotimaisuuteen ja ympäristöarvoihin. Käytämme ainoastaan suomalaista työvoimaa ja suosimme raaka-aineissa paikallisia toimijoita. Uskon näiden arvojen kantavan pitkälle tulevaisuuteen. Vapaa-aikaan halutaan panostaa suhdanteista riippumatta ja se näkyy esimerkiksi siinä, millaisia laitureita ja rantarakenteita loma-asunnoille tänä päivänä tehdään, miettii Vähätalo. A-Laiturit Oy on vuonna 1987 perustettu laitureiden valmistukseen erikoistunut yritys, joka työllistää 15 ihmistä ympäri vuoden sekä lisäksi kausityöntekijöitä.

29,90

KELLU

VA!

Suomustuspinta

Suojaan kääntyvä terä vatsan avaamiseen

Pyöreä kärki munuaisten kaapimiseen

HUOM! Osa tuotosta menee saaristomeren kalanistutuksiin!! Tuet kalakantoja ostamalla Ricun. Saatavana: Hyvin varustetuissa tavarataloissa ja marketeissa sekä kalastusalan erikoisliikkeissä. Liikelahjat:

www.ricutuotteet.fi SUOMALAINEN LAATUTUOTE • Valmistaja Ricu-tuotteet Oy, Merimasku

KAUPUNKIUUTISET

naantalin seurakunta www.naantalinseurakunta.fi KOHTAAMISPAIKKA JA KIRPPUTORI avoinna ma, ti, to klo 10-14 ja ke klo 10-18. – Hyvää huomenta naantalilaiset ti 21.1. klo 11. Sointuryhmä. Torstai 16.1. Raamattupiiri klo 15 Rh 2. Syrjäkoski-Vuollet. Sunnuntai 19.1. Messu klo 10 kirkko. Klemi, Saantola, Jakoleff. Maanantai 20.1. Andreas-rukousilta klo 18 Srk-keskuksen kappeli. Tiistai 21.1. Virsilaulua Hilkan johdolla klo 12 Rh 4 – Inkeripiiri klo 14 Rh 2. Keskiviikko 22.1. Arkiehtoollinen klo 12 Srk-keskuksen kappeli. Lindberg, Vuola –

Waihtoehto ry jakaa ruokaapua klo 13.30 Rh 4 - Gospel –jumppa klo 17.30 Seurakuntakeskus. Vetäjänä Sari Linnela ja Heli Gustafsson. Torstai 23.1. Lähetyspiiri klo 13 Rh 4 – Potero, veteraanimiesten keskustelupiiri klo 13.30 Rh 2. Pykälämaa. Lapsi- ja perhetyö www.naantalinseurakunta.fi/ toiminta/lapset Päiväkerhot, perhekerhot ja pyhäkoulut alkavat viikolla 3. Varhaisnuoriso- ja nuorisotyö www.naantalinseurakunta.fi/ varhaisnuoret www.naantalinseurakunta.fi/ nuoret

menovinkit Kaupunkiuutisten menovinkkipalstalla julkaistaan paikallisia, maksuttomia ja kaikille avoimia tapahtumia. Lähetä vinkkisi osoitteeseen: toimitus@kaupunkiuutiset.fi MASKU

RAISIO

To 16.1. klo 18–20.30 Varainhankintaan vetoapua, Lundan Maja, Teollisuuskaari 2, v.p., Järj. Varsin Hyvä ry ja Varsinais-Suomen Kylät ry

To 16.1. klo 18–19.30 SO-TE, kuntauudistus, kunnalliset palvelut -luento, Raision kirjastotalon Raisio-huone, Eeronkuja 2, v.p., Järj. Raision Vasemmistoliiton Kunnallisjärjestö ry

tammikuun ajan Anni Lumiaisen käsityötaidetta ja Myyränäyttely, Lemun lähikirjasto, Askaistentie 142, Järj. Kirjasto

NAANTALI Su 19.1. klo 18 Kaamoskonsertti 2: Hanne Lund & Katja Kolehmainen, Rymättylän kirkko, Taipaleentie 2 v.p., Järj. Rymättylän srk ja kulttuuripalvelut 31.1. asti Kirkkoja saaristossa -näyttely, Rymättylän kirjasto, Metsätie 1, Järj. Naantalin kaupunginkirjasto 31.1. asti Tarja Toiviainen-Mäkelän maalauksia ja nukkeja, Naantalin kaupunginkirjasto, Tullikatu 11, Järj. Naantalin kaupunginkirjasto

To 16.1. klo 18–19.30 AVAJAISET: Raisio 40 vuotta kaupunkina -näyttely, Raision kaupungintalo, Nallinkatu 2, v.p., Järj. Raision museo Harkko Ti 21.1. klo 16–19 Käskori – käsityökerho, Raision kirjastotalon lehtiosasto, Järj. kaupunki/ kirjastopalvelut Ke 22.1. klo 18–19 Nivelkoulu: Uusi injektiohoito polven nivelrikossa, Raision kirjastotalon Martinsali, v.p., Järj. Turun Seudun Nivelyhdistys ry, Raision nivelkerho

NOUSIAINEN

Ke 22.1. klo 18.30–20 Crossfitilta, Toyota Auto-Center Raisio, Allastie 2, ilm. viim. 21.1., Järj. SuperTreenitiimi ja Toyota Auto-Center Raisio

Pe 17.1. klo 17.30 Lukupiiri, Nousiaisten kunnankirjasto, Moisiontie 17

tammikuun ajan Mari Peuhon Kuvitelmia -näyttely, Raision kirjastotalon Aulagalleria

tammikuun ajan Vakku ry:n taidetta, Nousiaisten kunnankirjaston galleria

RUSKO 6.2. asti Muumi-näyttely, Ruskon kirjasto, Vanhatie 4

16.1.2014

Väkivallalla mässäilyä manifestin tueksi Laura Gustafsson: Anomalia Into, 10/2013 270 s. ****

KIRJA-ARVIO. Laura Gustafssonin Anomalia on kantaaottava ja ajatuksia herättävä romaani, joka ei päästä lukijaansa helpolla. Anomalia käsittelee nimensä mukaisesti epätavallisuutta ihmisyyden ja eläimyyden kautta. Teemoihin päästään kolmen eri tarinan avulla. Ensimmäinen kertoo lentoemännästä, joka synnyttää Down-vauvan ja jättää tämän sudensukuisen koiran kasvatettavaksi. Toinen tarina kertoo Amalasta ja Kamalasta, Intiasta löydetyistä susilapsista. Tarina perustuu löyhästi Joseph Singhin päiväkirjamerkintöihin, jotka osoittautuivat myöhemmin huijaukseksi. Kolmas tarina kertoo Baby P:stä, alle kaksivuotiaana tapetusta lapsesta. Tämäkin tarina perustuu tositapahtumiin Iso-

Britanniassa vuonna 2007. Baby P:n tarina on silmittömällä väkivallalla mässäilyä, jota on ahdistavaa lukea. Tarinaa seuraa Vauvaevankeliumi-luku, jossa lukija joutuu katsomaan itseään ja ihmisyyttä silmiin. On helppo allekirjoittaa ajatus, että nisäkkäiden joukossa äiti, joka ei suojele lastaan, on jollain tavalla viallinen eläin. Myös se on helppo hyväksyä, että Baby P:n kuolemaan olivat syyllisiä kaikki ne, jotka eivät puuttuneet tilanteeseen. Sen jälkeen katse käännetään eläimiin ja sanotaan, että yksikään elämä ei ole toista arvokkaampi, vaan ”Se, jonka vatsassa hajoaa tapettu eläin, ei ole parempi kuin se, joka sallii vauvan kuolla.” Tämä on ajatus, joka täytyy allekirjoittaa, jos haluaa saada teoksesta kaiken irti, sillä mikään manifesti ei toimi edes kaunokirjallisuutena, jos sen keskeistä sanomaa ei hyväksy – vähintään lukukokemuksen ajaksi. Uskon, että se on samalla ajatus, joka jakaa kirjan lu-

tä niin kävijämäärän kuin näytteilleasettajien lukumäärän suhteen. Naantalin Venemessuilla on aina päässyt kokeilemaan ja kokemaan monenlaisia vesikulkuneuvoja ja -harrastuksia. Tästä pidämme edelleen kiinni ja lupaamme tarjota toukokuun viimeisenä viikonloppuna Naantalissa sellaisen veneilytapahtuma, jollaista ei Suomessa ole ennen nähty, Mäkinen jatkaa. Naantalin Venemessujen projektijohtaja Tuomas Levanto puolestaan kertoo, että messujen näyttelypaikoista on tähän mennessä alustavasti varattu noin kolmannes. Ensimmäiset varaukset tehtiin jo vuoden 2013 messujen aikana. – Taloustilanne on mikä on, veneala on ollut vaikeuksissa jo monta vuotta. Onneksi olem-

taan, kuinka vähän ihminen on muuttunut vuosikymmenten aikana, kun puhutaan toiseudesta. Gustafssonin esikoinen Huorasatu valittiin Finlandiaehdokkaaksi kaksi vuotta sitten, joten odotukset Anomalian suhteet olivat korkealla. Gustafsson onnistuu lunastamaan ne ja Anomalia osoittautuu Huorasatua ehyemmäksi teokseksi. Janica Vilen

Legendat kävivät kehässä Warner Bros. Pictures: Legendat kehässä Ohjaus: Peter Segal Ensi-ilta: 3.1.2014 Ikäraja: 12 ***

ELOKUVA-ARVIO. Mitä syntyy, kun vuosikymmenten takaiset nyrkkeilytähdet Rocky Balboa (Sylvester Stallone) ja Jake LaMotta (Robert De Niro) heitetään samaan kehään? Vastaus on B-luokan komediaa tai parodiaa parhaimmillaan, riippuen siitä, mikä on oma suhtautuminen kulttielokuviin, joista Legendat kehässä -elokuvan tähdet on napattu. Elokuvan juoni on simp-

peli: Henry ”Razor” Sharp (Stallone) ja Billy ”The Kid” McDonnen (De Niro) kohtasivat ammattilaisuransa aikana kahdesti. Viimeinen ottelu jäi ottelematta, kun ihmissuhdekiemurat ajoivat Razorin lopettamaan uransa. Ratkaiseva ottelu, jossa mitataan miehet, heidän lähipiirinsä ja uskottunsa, käydään vasta 30 vuotta myöhemmin, kun miehet ovat jo vanhoja ukkoja. Ohut juoni saa lisämaustetta intertekstuaalisista viittauksista 70- ja 80-lukujen nyrkkeilyelokuviin. Kaikki on kuitenkin jo toisin. Razor valittaa raakojen kananmunien kolesterolista, eikä katosta roikkuvia kinkkujakaan saa enää käyttää

nyrkkeilysäkkeinä uusien hygieniasääntöjen vuoksi. Stallone ja De Niro näyttelevät roolinsa niiden vaatimalla juroudella ja pateettisuudella. Päähenkilöistä oltiin saatu odotettua monipuolisempia. Sen sijaan sivuhenkilöt tekivät stereotyyppisyydessään elokuvasta kakkoslaatuisen. Valkoisten muskelimiesten rinnalla esitetään kimittävä musta nyrkkeilypromoottori Dante Slate Jr. (Kevin Hart) ja uhrautuva blondi Sally Rose, jota näyttelee kosolti samanlaisia rooleja tehnyt Kim Basinger. Poikkeus kuitenkin vahvistaa säännön: Alan Arkin tekee draamakomedialle otollisen

roolin Razorin valmentajana. Useilla Oscar-ehdokkuuksilla palkittu näyttelijä ei petä tälläkään kertaa.

Pysy perillä ajankohtaisista asioista: tykkää Kaupunkiuutisten Facebook-sivusta!

Naantalin Venemessut täyttää 5 vuotta NAANTALI. Viidennet Naantalin Venemessut avaavat aurinkokaupungin kesän 23.–25.5.2014. Luvassa on järjestäjien mukaan iloiset 5-vuotissynttärit, joihin kutsutaan mukaan kaikki veneilystä ja merihenkisestä vapaa-ajan vietosta kiinnostuneet, eli messuille on vapaa sisäänpääsy. – Naantalin Venemessut on viidessä vuodessa vakiinnuttanut paikkansa ja tapahtuman kävijämäärä on kasvanut joka vuosi. Nyt päätimme 5-vuotissynttäreiden kunniaksi räjäyttää pankin ja tarjota yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa tapahtumaan vapaan sisäänpääsyn, kertoo messujen toimitusjohtaja Juha Mäkinen. – Tavoittelemme vapaalla sisäänpääsyllä uutta ennätys-

kijat puolestapuhujiin ja vastustajiin, mikä varmasti onkin kirjailijan tarkoitus. Harvempi kirjoittaa radikaalin provosoivaa tekstiä vahingossa. Erityisen teoksesta tekee kielen ja sisällön yhteen nivoutuminen. Ludvig Wittgensteinin nimiin kirjoitetun esiluvun mukaan ”Äly on kieltä. Ja vain ihmiset puhuvat, eikö niin?” Ajatus vesitetään teoksessa moneen kertaan niin sisällön kuin kielenkin tasolla. Susilapsi Kamalan kielen kehitystä on mielenkiintoista päästä seuraamaan. Näytelmämuotoisessa osiossa Kamalan puhe on lähes runomuotoista. Kamalan tarinassa leikitellään kiinnostavasti myös aikatasoilla. Amala ja Kamala löydetään susilaumasta 1920-luvulla. Muutamaa vuotta myöhemmin Kamala siirretään hoitoon brittiläiseen mielisairaalaan, jonka toiminta vastaa hyvin 1920-lukua, mutta sijoittuu kuitenkin 2000-lukuun. Siirtämällä Kamalan tarina 20-luvulta 2000-luvulle, lukijalle osoite-

me saaneet vakiinnutettua paikkamme alan isojen toimijoiden messukalentereissa. Naantalin Venemessut on käytännössä Suomen ainut kesällä järjestettävä uiva venenäyttely ja kysyntää tällaiselle tapahtumalle tuntuu olevan, Levanto miettii. Messujen tarkempi ohjelma valmistuu myöhemmin keväällä, mutta jo nyt on varmaa, että ohjelma painottuu erilaisten kokeilumahdollisuuksien lisäksi veneilyturvallisuuteen. Myös näyttelyveneiden koeajomahdollisuuksia tullaan lisäämään. Venemessujen pääyhteistyökumppanina toimiva Naantalin Kylpylä järjestää jälleen perjantai- ja lauantai-iltana messubileet Kaivohuoneella, joten ohjelmaa on luvassa aamusta iltaan.

Janica Vilen

KAUPUNKIUUTISET

16.1.2014

Loimu jatkoi liekehdintää Sastamalassa LENTOPALLO. Raision Loimun huippuvire lentopallon Mestaruusliigassa ei kadonnut joulutauolla, vaan oranssi-mustat nappasivat jo viidennen peräkkäisen 3–0 voittonsa tiistaina 7. tammikuuta. Tällä kertaa Loimun vireen uhriksi joutui sarjaa johtava Vammalan Lentopallo ja lukemiksi kirjattiin 0–3 (21–25, 20–25, 25–27). Kolmen pisteen voiton ansiosta Loimu nousi sarjataulukossa tasapisteisiin VaLePan rin-

nalle. Ennen tiistaita VaLePa ei ollut hävinnyt kotikentällään yhtään ottelua kuluvan kauden aikana, joten Loimu on ensimmäinen joukkue, joka on poistunut Vexve Areenalta kolmen sarjapisteen kanssa. Loimu avasi ottelun niin sanotulla normaalilla seitsikollaan, kun hakkuri Shawn Sangreyn vihoitellut polvi kuntoutui odotetusti täyteen pelikuntoon joulutauolla. Näin ollen

Ossi Rumpunen palasi yleispelaajan tontille. Joulutauolla joukkueeseen hankittu venezuelalainen Hector Salerno oli pelikelpoinen, mutta kävi vain pikaisesti tekemässä ensiesiintymisensä Mestaruusliigassa. VaLePa lepuutti edellispäivänä MM-karsinnoista saapunutta Olli Kunnaria eikä maajoukkueen tähtipelaaja käynyt tiistaina kentällä. Loimu johti ottelun avauserää alusta loppuun asti. Toinen

erä eteni tasaisemmin, kunnes syöttönurkkaukseen asteli kapteeni Rumpunen, jonka syöttövuorolla Loimu otti etumatkan, joka kesti aina erän loppuun asti. Kolmannessa erässä VaLePa pelasi ottelun parasta hyökkäyspeliään ja oli viedä erän, kunnes Loimun päävalmentaja Henri Tuomi vaihtoi passariksi Jani Sippolan tilalle Kaius Peltosen. Vaihto toi uuden passirytmin lisäksi yhden torjuntapisteen ja kaksi pistettä ässä-

syötöillä. Loimun parhaan pelaajan palkinnon pokkasi libero Juho Rajala, joka vastaanotti läpi ottelun erinomaisesti ja hoiti myös puolustustehtäviä omalla tasollaan. Loimun pisteet syntyivät tiistaina laajalla rintamalla. Suurimmat pistesaldot keräsivät Rumpunen ja Sangrey, jotka tekivät 11 pistettä mieheen. Myös kolmas laitamies, Cory Riecks, teki 10 pistet-

tä. Keskitorjujilla oli vaisuhko hyökkäyspäivä, mutta torjuntoja kertyi Tuomas Koppaselle 4 ja Kimmo Kutinlahdelle 2 kappaletta. Hyviin pistelukemiin pääsivät myös normaalisti pistepaikkoja muille tarjoavat passarit, kun kaksi erää pelannut Sippola teki 6 pistettä ja viimeisessä erässä kentälle päässyt Peltonenkin 3 pistettä. Jani Nieminen Raision Loimun arkisto

Tuhannes pääsarjaottelu tulimme jäädäksemme” onkin osoittautunut varsin osuvaksi. Menestystäkin Raisioon on tullut vuosien varrella. Pudotuspelien ulkopuolelle Loimu on jäänyt vain neljänä kautena ja mitaleita on kertynyt palkintokaappiin niin SM-sarjassa, SM-liigassa, Mestaruusliigassa kuin Suomen Cupissakin. Kaikkien aikojen runkosarjaparemmuutta mittaavassa maratontaulukossa Loimu on toisena, mutta enää vain kolmen voiton päässä Iskusta, joten nykyvireellä ohitus tapahtunee hyvis-

viime lehden ristikon ratkaisu

V I D E O

S I M A I A S N Ä A T U A

U N A S L I K E A O B A L A V O O M A K A A T A T A A A T T A P O P A R H E T A I T I O M I O T O T T

R I I H I A R M A S O U

E T L A

K O O M A S T A H O A R T I O E N T O H A

M I T T A V A T S A L S K E A

M A L U L A E N N O R T A A K L A I I H T U V

T U I N

A L U T

T A S A

A L A S T O O S M L A U I M U O I S

S U T I A

M A I L A

K O T I M A I N E N

A S T A

ja päällystää

LIIGASEURA

Mikonsaari

Tasalanaukio 1, 2 krs., 21200 Raisio

www.kaupunkiuutiset.fi

VÄLIIN

JULKAISIJA Kaupunkiuutiset ISSN 1797-3155 PAINOPAIKKA Satakunnan Painotuote Oy TOIMITUS toimitus@kaupunkiuutiset.fi

valtio

ESTE kangas

farmi

almuilla

Blyton

puisia

Toimittaja

raaja

väsäämisiä

räsyKalevala

Vt. päätoimittaja

metsiä 1. lapsi

lehtijutulla

voi oikein

voi luonne

VAIMETA

-sielu

veres

RAUKEA metropolin nainen

puuton suo

Ha -koivu

olleti

kivisiä

kuoppa suolo

Tuukka

säädös

Laskutus

tuulen tapana

Janica Vilen 045 126 1698 Katariina Mäkinen 045 655 5000 Aino Väänänen 045 112 4240

MYYNTI Olli Hinkkanen 045 139 2151 Maria-Leena Kontio 045 111 6931 Mika Leinonen 040 706 2132 Seija Minkkinen 045 111 6932 SÄHKÖPOSTIT

etunimi.sukunimi@kaupunkiuutiset.fi

TIEDOTTEET

toimitus@kaupunkiuutiset.fi

ILMOITUSAINEISTOT

olympialaji

valtio NHL-

tua raisiolaista lentistunnelmaa luomassa. Tiistain juhlaotteluun saapuville katsojille juhlateema ja Loimun pitkä historia tulee näkymään eri tavoin aina ulko-ovelta saliin asti. Teemaan sopivasti ottelussa myydään Loimun 50-v. historiikkia 1000 sentillä (eli 10 €, norm. 20 €). NAANTALI - RAISIO - MASKU - MYNÄMÄKI - NOUSIAINEN - RUSKO - TURKU

vainuja

siivo

TÄYTETTÄVIÄ

Jordanian lentoyhtiö

Kolumbuksen laivan nimisiä naisia kietomista

tuhansia kertoja. Ilman näitä ”näkymättömiä” taustahenkilöitä ei Loimu rikkoisi tiistaina tuhannennen ottelun rajapyykkiä. Jos on talkoolaisia ollut Loimun toiminnassa mukana suuri määrä, niin vielä enemmän on ollut yleisöä otteluissa viihtymässä ja omalta osaltaan kehut-

rju

Jorma Kemppainen 2013

Apua! Jäin jumiin!

saatossa Loimun edustusjoukkueen nimissä on järjestetty kotikentällä yli 600 ottelutapahtumaa, joissa on monien iskulyöntien lisäksi muun muassa keitetty lukematon määrä kahvia, ripustettu seinille mahdoton määrä mainoslevyjä sekä pyöritetty palloja ja luututtu hikeä parketilta tuhansia ja taas

“

K O K K A P U H E E T

K O H M A T

“

A L I A S

K A U R I S

“

J U H L A V A L O T

I L M A U T S A T I A N A R L I A S S T A V

sä ajoin ennen kuluvan runkosarjakauden loppumista. Loimun ensimmäisen pääsarjakauden ensimmäinen ottelu iskettiin 30.10. ja vastustajana oli helsinkiläinen Lautta-Pojat. Ottelu päättyi nykyvireen kaltaisesti Loimun 3-0 voittoon. Ensimmäisessä pääsarjajoukkueessa pelasivat Jukka Rajakangas, Simo Kauppi, Timo Vienanlinna, Jouni Päiväläinen, Kari Valtonen, Markku Mäkilä, Martti Virta, Juha Loikkanen ja Kai Rumpunen. Joukkuetta valmensi Jukka Kutila, joukkueenjohtajana toimi Tapani Kalivaara ja huoltajana Hannu Kakko. Näistä Rajakangas ja Kakko ovat edelleen aktiivisesti mukana Loimun toimintaa pyörittämässä. Tuhannessa pääsarjaottelussa ei juhlita vain eri vuosikymmenten pääsarjajoukkueita ja niiden pelaajia, vaan myös sitä suurta junioripelaaja- ja talkootyöntekijäarmeijaa, joka on ollut vuosien kuluessa mukana talkoissa oranssi-mustia värejä ylpeästi kantaen. Vuosien

“

LENTOPALLO. Tiistaina 14. tammikuuta, tämän lehden ollessa jo painossa, Loimu pelasi tuhannennen pääsarjaottelunsa Kerttulan liikuntahallissa Rovaniemen Team Lakkapäätä vastaan. Tamperelainen Isku ehti rikkomaan tuhannen ottelun rajapyykin ennen Loimua, mutta heidän suorituksensa ei tapahtunut yhtäjaksoisesti, vaan seura haki välillä vauhtia alemmalta sarjatasolta. Loimu sen sijaan on pelannut pääsarjatasolla 38 kautta putkeen. Ensimmäisen vuoden slogan ”Me

nd Su

aineistot@kaupunkiuutiset.fi

JAKELUPÄIVYSTYS 0200 71000 (pvm/mpm) asiakaspalvelu@posti.fi, Itella 045 655 5000, ML-Mediat Oy TEKNISET TIEDOT: 1 palsta 40 mm 3 palstaa 128 mm 5 palstaa 216 mm

2 palstaa 84 mm 4 palstaa 172 mm 6 palstaa 260 mm

ALUEENSA SUURIN! E

JAKELULEVIKKI 28 463 kpl kuukauden 1. ja 3. lehti 41 850 kpl

KAUPUNKIUUTISET

16.1.2014

VG-62 Edarin vuosi käyntiin pitkän kaavan mukaan voittomaalikilpailulla JÄÄKIEKKO. Edari aloitti vuotensa isännöimällä keskiviikkona 8. tammikuuta Turun Kisa-Veikkoja. Kolmen viikon ottelutauko näkyi isäntien otteissa ja siksipä pelistä tulikin ennakoitua vaikeampi. Arki-ilta eteni aina voittomaalikilpailuun asti ennen kuin isännät kuittasivat tärkeät pisteet voitosta. Ensimmäinen erä oli todella tahmeaa pelaamista ja Kisa-Veikot johtivatkin erän jälkeen peliä jo 0–3. Edari kuitenkin ryhdistäytyi erätauolla ja toiseen erään tulikin selkeästi sisuuntunut kotijoukkue. Ville Har-

jun tekemän 1–3 maalin jälkeen Kisa-Veikot onnistuivat vielä kertaalleen, mutta sen jälkeen Henry Isbergin, Otto Lehtosen ja Niklas Nurmisen maaleilla oltiinkin tasatilanteessa. Yleisökin varmasti odotti kolmannesta erästä Edarin näytöstä, mutta ehkä hiukan yllättäen Kisa-Veikot iskivät erän alkuun johtomaalin. Edarilla oli lukemattomia maalipaikkoja, mutta onnistumista saatiin odottaa erän lopulle, jolloin Henry Isberg iski illan toisen osumansa ja tasoitti pelin. Vielä jatkoajalla Edarille tarjottiin voittoa

Kisa-Veikkojen saatua rangaistuksen, mutta osumaa ei tullut. Varsinaisen peliajan ja jatkoajankin jälkeen peli oli tasalukemissa 5–5, ja ratkaisu haettiin voittomaalikilpailussa, jossa Miko Lahti lopulta ampui ratkaisevan osuman. Edarin voittoluvut olivat illan päätteeksi 6–5. Lauantaina 11. tammikuuta Edari matkusti Paimioon paikallisen Haka Hockeyn vieraaksi. Taas sai paikalle tullut runsaslukuinen yleisö nähdä vauhdikkaan ja tasaisen ottelun. Peli eteni Edarin komennossa koko ajan, mutta pieni otteen

herpaantuminen kolmannen erän puolessa välissä johti toiseen peräkkäiseen jatkoaikaan. Varsinaisella peliajalla Edarista onnistuivat maalinteossa edellisen ottelun ratkaisija Miko Lahti, Olli Lähdesmäki ja Santeri Ruusunen. Varsinainen peliaika päättyi lukemiin 3–3. Jatkoaikaa ehdittiin pelata 3.45 kunnes Santeri Ruusunen onnistui yllättämään Haka Hockeyn maalivahdin. Näin kaksi sarjapistettä matkasi Edarin mukana Naantaliin. Tapani Kuusela

Naantalilaiset toivat mitaleja Suomen suurimmasta salibandyturnauksesta SALIBANDY. Helsingissä pelattiin loppiaisviikonloppuna Suomen suurin salibandyturnaus Helsinki Floorball Cup. Peräti 316 joukkuetta ja 5 500 pelaajaa mitteli paremmuudestaan neljässä hallissa viikonlopun aikana. Naantalista oli mukana turnauksessa kolme poikajoukkuetta: SB Naantali P99 C-haastajasarjassa, SB Naantali Trombit D1-kilpasarjassa ja SB Naantali Komeetat D1-haastajasarjassa. Ysiysit sijoittuivat alkusarjassaan toiseksi kahdella voitolla, yhdellä tasapelillä ja yhdellä tappiolla. Ensimmäisessä pudotuspelissä vastaan tuli kova ruotsalaisryhmä Vaxholm IBF, jolle Naantali taipui selvin numeroin. Nollanollat olivat mukana

kahdella joukkueella. Haastajasarjassa Komeetat aloittivat turnauksen kolmella tappiolla, mutta sunnuntain pudotuspeleissä oli toinen tahti. Komeetat voittivat tiukalla taistelulla pudotuspelit ja selvittivät tiensä B-finaaliin. Siellä vastassa oli Porvoon SalibandySeura. Komeetat voittivat tiukan pelin rangaistuslaukauskilpailun jälkeen. Palkinnoksi he saivat pronssimitalit kaulaansa ja haastajasarjan kolmannen sijan. – Komeetoilta nähtiin loistavaa turnauksissa vaadittavaa venymistä ja uskoa omaan tekemiseen loppuun asti, kommentoi joukkueen valmentaja Tapio Lautanala. 2000 syntyneiden Trombit joukkue osallistui puoles-

Suomea ja ulkomailta asti, kehuu Lautanala. Tytöille kaksoisvoitto tekniikkataituruudesta

Naantalin Komeettojen ja Trombien pelaajat ja toimihenkilöt tuulettavat mitaleitaan loppiaisviikonloppuna Helsingissä.

taan kilpasarjaan. Pelit sujuivat alusta alkaen hyvin ja Trombit selvittivät alkulohkonsa puhtaalla pelillä. Puolivälierissä kaatui Tapanilan Erä niukasti 2–1. Välierissä oli helpom-

paa, sillä Nurmon Jymy voitettiin selvästi 7–0. Finaalissa tuli vastaan KooVee Tampereelta, joka oli jo kertaalleen voitettu alkusarjassa. Ottelusta tuli todellinen trilleri, jonka Naanta-

lin pojat voittivat niukasti 3–2. Trombit voitti turnauksen häviämättä peliäkään. – Kova suoritus arvostetussa turnauksessa, jossa oli mukana paljon joukkueita ympäri

Samaisen turnauksen yhteydessä järjestettiin myös tekniikkataiturikisat, jonne SB Naantalin D-tytöistä 2000 syntyneiden sarjaan kutsuttiin Mirette Riikonen ja Milla Sirama sekä 2001 syntyneiden sarjaan Hanna Vainio, Melina Pykälänmaa, Milla Nieminen ja Janica Salmi. 2000 syntyneet nappasivat kisoista kaksoisvoiton. Riikonen voitti kultaa ja Sirama hopaa. Kaikki 2001 syntyneet tytöt kikkailivat itsensä välieriin ja Salmi jopa pronssisijalle saakka.

K-MARKET TASALA TARJOAA EDULLISESTI lous ä, n. 2 kg / ta 400 kg:n er

2 / talous

Australialaisen Black Angus -pihvikarjan lihaa palvelutiskiltämme: SISÄFILEE kokonaisena

Mokka Paulig Juhla

KAHVI 500 g

Tuore kokonainen

KUHA

Espanjalaiset

KLEMENTIINIT 1 lk

jalainen Tuore espan

alainen Tuore suom

I KIRJOLOH

89 pkt

(5,78 kg)

9 00 1 95 kg

a kokonaisen

Tuoreet Puruveden

MUIKUT

Equadorilaiset

BANAANIT 1 lk

PORSAANE E ULKOFIL palana

3 13 00 00 1 1 99 kg

Tuore nyljetty

MADE

LUUMUKIRSIKKATOMAATTIRASIA 250 g, Senegal

95 kg

(4,00 kg)

TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 16.–19.1.2014, ellei toisin mainita. tykkää meistä facebookissa! Näet tarjouksemme myös sieltä.

SISÄFILEEPIHVI

KAUPPIAS HOITAA HOMMAN

ULKOFILEE kokonaisena

ULKOFILEEPIHVI

5 00 1

PALVELUTISKILTÄMME:

KEBABLIHAANNOS

99 annos

36 90 42 95 24 95 32

Vaasan

PIKKUPUUSTIT tavallinen ja toffee, 220 g

salaatilla ja riisillä

KIIVIRASIA

450 g, Italia

(2,22 kg)

Ida Red

OMENAT Puola

90 kg

1 00 1

TASALA Varppeenaukio 7 Raisio • (02) 433 8000

PALVELEMME ARK 7-21, LA 7-18, SU 12-18

00 ps

(4,55 kg)