Ku130829

570-VUOTIAS NAANTALI JUHLI

NAANTALISTA KONEVITSAAN

sivu 5

sivu 8

Avoinna viikonloppuisin

• Kauppakeskus Myllyn vieressä.

• Meillä isot asiakasmäärät.

• Tuo tavarasi meille, me hoidamme myynnin.

PE - SU 10-18

www.a-laatukirppis.fi

NAANTALI • RAISIO • MASKU • MYNÄMÄKI • NOUSIAINEN • RUSKO • LÄNSI-TURKU

KAUPUNKIUUTISET

NRO 27 • TORSTAI 29.8.2013

www.kaupunkiuutiset.fi

NYT ON AIKA TILATA

Valitse välittäjäsi harkiten, saat enemmän.

Ale

kiihtyy...

OP-Kiinteistökeskus on Suomen vanhin kiinteistönvälitysketju, joka on osa Suomen suurinta finanssitaloa OP-Pohjola-ryhmää.

Teemme asuntokauppaa jo yli 60 vuoden kokemuksella.

Asiakkaamme saa paikallisen osaamisen lisäksi valtakunnallisen ketjun ja koko OPPohjola-ryhmän asiantuntemuksen.

-40% jopa 50%

Helly Hansen loput PURJEHDUSKENGÄT

nyt

KYMPPI-KATTO Kattavaa palvelua

www.kymppi-katto.fi

TÄLLE SYKSYLLE! Edustajasi: Kalle Hannuksela p. 0400 228 472 Markku Koistinen p. 0400 670 397

Saimme erän Tule tetökejäm!ään löy Ulkokoreissa

KAIKKI

NEULETALLI

Erä ULKOILUTAKKEJA ja -HOUSUJA

Raision ja Naantalin alueella sinua palvelevat:

Teemme tilaa syksyn uutuuksille!!

Purokatu 7, RAISIO, puh. 4312 650

Ahdistaako juominen?

1

Tunnetko ahdistusta juomisen jälkeen?

Ahdistaako läheisesi juominen sinua?

Juotko salaa muilta?

Valehteleeko läheisesi juomisestaan?

Miikka Linden Raisio, Torikuja 2 p. 045 8750 656

Helena Honka Raisio, Torikuja 2 p. 050 3424296

PARAS

Taija Hannula Naantali, Tullikatu 12 p. 040 5715 727

Markku Oksanen Naantali, Tullikatu 12 p. 040 8365 843

Kaikki kohteemme löydät osoitteesta NAANTALI • RAISIO • MASKU • MYNÄMÄKI • NOUSIAINEN • RUSKO • LÄNSI-TURKU

Teersalo, 21195 Naantali

31.8.2013 klo 18.30-01.00

Antti Tanner Raisio, Torikuja 2 p. 050 5247 846

Timo Rehnman Raisio, Torikuja 2 p. 050 5910 860

PAIKALLINEN

puhelin 020 155 0000

Tehokasta päihdehoitoa minnesota-mallilla

19. VSK

KAUPUNKIUUTISET

Yhdessä hyvä tulee

Turun Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy Välityspalkkio 4,96% velattomasta hinnasta tai sop. muk. Minimi 2.480e. Sis. alv 24%

Sporttipäivä la 31.8.

Suomalaisen, yrittäjävetoisen katsastusaseman

SYYSTARJOUS!

Fb's AbbaShow Tommi Läntinen duo

Näe ja koe osa maailman pisimmästä pöydästä!

Guinness world record 2011 esittely.

Nauti saaristolaisantimista!

Maistiais Buffet klo 18.30-20.00

Liput 10

(sisäänpääsymaksu alueelle)

Määräaikaiskatsastus

Meiltä saat Bonusta vapaan kaupan tuotteista.

Henkilö- ja pakettiautoille

29

+ päästömittaukset!

High5 urheiluravinne esittely

Maistatuksessa High5-patukat ja Zero-juoma.

Sporttipäivän ajan kaikki High5-tuotteet -15 %.

Inbody-mittaus 10€

SF Katsastus Oy

Kehonkoostumusmittaus klo 10-16.

Suosittelemme ajanvarausta puh. 02-3323910.

Tuotekatu 4, Raisio, puh. 0207 995 620

www.kaupunkiuutiset.fi PARAS PAIKALLINEN

NEW collection.fi

Lukion oppikirjat

-20% 31.8.13 asti.

Opiskelijakortilla -10% alennus koko lukukauden koko valikoimasta.

Myllyn Apteekki

Avoinna arkisin 9-21, la 9-18 ja su klo 12-18. www.myllynapteekki.fi

Muut oppikirjat

-10%

Meiltä myös työväenopiston oppikirjat!

Tuulensuunkatu 8 21100 Naantali ma–pe 9–18, la 10–14

S

UUTUU

12,50 Tasalanaukio 1 21200 Raisio ma–pe 9–17, la sulj.

2

KAUPUNKIUUTISET

29.8.2013

artikkelit Heikkous johtuu työstressistä Jari Sarasvuon sunnuntaina Helsingin Sanomissa julkaisema kolumni ”Työstressi johtuu heikkoudesta” on nostattanut monen niskakarvat pystyyn. Sarasvuo kirjoittaa kolumnissaan, että ”Krooniseksi yltyvä ja terveyttä uhkaava työstressi johtuu ensisijaisesti heikkoudesta. Merkittävä osa suomalaisia on yksinkertaisesti liian heikkoja fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti, jotta kulloisestakin haasteesta voisi tislata kestävää hyvinvointia. – – Ihmisen oma arvomaailma määrää, miten elämän vaatimuksiin vastaa”.

Sarasvuo kirjoittaa kolumninsa aina tarkoituksellisen kärkkäästi ja tahallisenkin provosoivasti, mutta tällä kertaa jaksoin itsekin vähän provosoitua. Vapaa-ajalla minäkin ajattelen, että hauskaa on aina kun itse pitää hauskaa. Työelämässä sen sijaan ei aina ole kyse omasta valinnasta, vaan hyvinvointi ja jaksaminen ovat turvaverkko, jota kutoo samaan aikaan lukuisat henkilöt, suhdanteet ja aikataulut.

Sarasvuo kirjoittaa kolumninsa aina tarkoituksellisen kärkkäästi ja tahallisenkin provosoivasti, mutta tällä kertaa jaksoin itsekin vähän provosoitua.

JANICA RANTANEN

Verotuspäätökset postiin

Janica Rantanen

misen ja koulutuksen ohella osa henkilöpääomaa, joka puolestaan lisää tuottavuutta.

Toisessa kerrottiin, että työurat pitenevät vähentämällä työntekijöiden henkistä ja fyysistä kuormitusta. Esimerkiksi riski tukija liikuntaelinsairauksien aiheuttamiin työkyvyttömyyseläkkeisiin oli tutkimuksissa kaksinkertainen työpaikoilla, joissa tehtiin henkilöstösupistuksia tai henkilöstö koki työn kuormittavaksi ja vaikutusmahdollisuudet työhön vähäisiksi.

Voisinkin muokata Sarasvuon otsikon päinvastaiseen muotoon ”Heikkous johtuu työstressistä”. En ole tämän ajatuksen kanssa yksin, vaan samaa mieltä ovat lukuisat tutkimukset, joista Työterveyslaitos tiedotti maanantaina.

Kolmannessa pureuduttiin työn kuormittavuuden vaikutuksiin vanhuusajan terveyteen ja toimintakykyyn. Kunta-alan työntekijöiden pitkittäistutkimuksen mukaan huono työkyky, eli henkilön riittämättömät fyysiset ja psyykkiset resurssit suhteessa työn kuormittavuuteen, ennustaa terveyden heikkenemistä ja toimintakyvyn vajauksien lisääntymistä vanhuudessa. Tutkimuksessa seurattiin keski-ikäisiä kuntaalan työntekijöitä 28 vuoden ajan.

Yhden mukaan henkilöstöön panostaminen lisää kansainvälisten tutkimusten mukaan tuottavuutta. Terveys ja hyvinvointi ovat osaa-

Hyvinvointia ja jaksamista kaikille työssä käyville ja erityisesti työkykynsä kanssa painiville!

Katariina Mäkinen-Önsoy

VEROT. Verotuspäätösten postittaminen on alkanut. Postitus jatkuu aina lokakuun lopulle. Uuden verotuspäätöksen saa, jos esitäytetyn veroilmoituksen tietoja on korjattu keväällä. Kevään verotuspäätös on lopullinen, jos esitäytetyn veroilmoituksen tietoja ei ole muutettu.

Uuden verotuspäätöksen tiedot on syytä tarkastaa ja verrata niitä ilmoitettuihin tietoihin. Jos verotuspäätöksessä on selvä virhe, siitä kannattaa ilmoittaa mahdollisimman

pian. Uuden verotuspäätöksen voi saada, vaikka kevään veroilmoituksen tietoja ei olisi itse muuttanut, sillä Verohallinto on voinut saada korjattua tietoa muualta, esimerkiksi työnantajalta.

Vaikka uusi verotuspäätös korvaa keväällä saapuneen, vanhasta veroilmoituksesta on hyvä säilyttää erittelyosa, josta näkyy esimerkiksi se, mistä tiedot on saatu. Uudessa verotuspäätöksessä ei ole mukana erittelyosaa ja sen uudelleen tilaaminen on maksullista.

Verovuoden 2012 veronpalautukset maksetaan tilille 4.12.2013. Verohallinnon tiedossa oleva oikea pankkitilinumero nopeuttaa veronpalautuksen saamista. Tilinumeron tai sen muutoksen voi ilmoittaa verkossa osoitteessa vero.fi/ tilinumero.

Jäännösveron ensimmäinen eräpäivä on 2.12.2013 ja toinen eräpäivä 3.2.2014. Korjatun verotuspäätöksen mukana lähetetään uudet tilisiirtolomakkeet jäännösveron maksamista varten.

Työttömyyden kasvu VarsinaisSuomessa jatkuu yhä TYÖTTÖMYYS. VarsinaisSuomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuun lopussa 28 800 työtöntä työnhakijaa.

Heinäkuun aikana työttömien määrä kasvoi 1 700 henkilöllä. Viime vuoden heinäkuusta määrä kasvoi 4 100 henkilöllä eli 16,7 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 15,5 prosentilla.

Heinäkuun lopussa työt-

tömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa lähes 2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin, eli 12,7 % (11,0 %, 7/2012). Koko maassa osuus kasvoi 1,6 prosenttiyksiköllä, ollen 12,2 % (10,6 %, 7/2012). Näin VarsinaisSuomessa työttömyysaste on suurempi kuin koko maassa ja maan kuudenneksi pienin.

Kesäkauden suurimmat työt-

tömyysluvut nähdään yleensä heinäkuussa. Näin tapahtuu ilmeisesti kuluvanakin vuonna.

Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta kaikkien ELY-keskusten alueilla ja Varsinais-Suomessa kasvuvauhti oli lähes yhtä kovaa kuin Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osalta määrän kasvu jatkui kaikkien ELY-keskusten alueilla.

Naantalin ”Kellopeli Appelsiini” vietti parikymppisiään NAANTALI. Tänä vuonna 20-vuotista taivalta viettävä Naantalin kaupungintalo avasi ovensa yleisölle Naantali-päivänä. Kaupungintalokierroksilla toimi oppaana 40-vuotisen uran Naantalissa tehnyt ja kaupunginhallituksessa vuodesta 1975 vaikuttanut vs. kaupunginjohtaja Martti Sipponen.

Vuonna 1989 julkistettiin rakennusta koskeva yleinen suunnittelukilpailu, johon osallistui peräti 119 arkkitehtitoimistoa ympäri maata. Ilkka Svärdin ja Pia Sopasen ehdotus nimeltään ”Kellopeli Appelsiini” erottui joukosta persoonallisuudellaan, raikkaudellaan ja tehokkuudellaan.

Kaupungintalo valmistui 1.7.1993 – samana vuonna, jona

Vs. kaupunginjohtaja Martti Sipponen ja nunnaveistos, jonka Naantalin kaupunki sai 550-vuotislahjaksi vuonna 1993. Puuveistoksen on tehnyt Heikki Raatevaara.

Naantali täytti 550 vuotta.

– Rakentamiskustannukset olivat 50 miljoonaa markkaa eli hanke alitti kustannusarvion 10 miljoonalla markalla, Sipponen kertoo.

Kiistelty kaupungintalo sai kritiikkiä osakseen, kunnes sen olemassaoloon totuttiin. Graniittinen rakennus oli selvästi edellä aikaansa.

– Vaikka rakennus suunniteltiin ja rakennettiin viime vuosituhannen puolella, se edustaa edelleen modernia ja aikaa kestävää arkkitehtuuria, Sipponen toteaa.

Naantalin kaupungintalossa työskentelee nykyisin noin 120 henkilöä. Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa, mistä löytyvät myös Kela ja palvelupiste, kokoontuvat kaupunginvaltuusto ja -hallitus. Kaupunginjohtajan ja keskushallinnon työtilat ovat toisessa, sosiaalitoimi ja henkilöstöhallinto kolmannessa, ympäristötoimi sekä

rakennusvalvonta neljännessä kerroksessa.

– Talo on toiminut oikein hyvin nämä vuosikymmenet ja tulee varmasti toimimaan jatkossakin. Henkilöstömäärän kasvaessa sivistystoimi tosin siirtyi kirjastotalon yläkertaan, Sipponen jatkaa.

Maaliskuussa 2014 eläkkeelle siirtyvä Sipponen jatkaa vs. kaupunginjohtajana ainakin vuoden alkuun saakka.

Vs. kaupunginjohtaja ei näe syytä paniikkiin kaupungin tiukassa taloustilanteessa.

– Talous voidaan saada keskimääräistä parempaan kuntoon omilla toimilla, Sipponen tuumii.

Itsenäisyyden takeena voidaan pitää hyvin hoidettua taloutta.

– On hyvä olla itsenäinen muttei itsepäinen, Sipponen sanailee tuttuun tyyliinsä kierroksen päätteeksi.

Katariina Mäkinen-Önsoy

KAUPUNKIUUTISET

29.8.2013

uutiset

3

Meidän on hyvä muistaa tänä kiivaana ja sekavana kuntauudistuskeskustelun aikana, että Naantali on yksi kuudesta maamme keskiaikaisesta kaupungista.

KEIJO VIRTANEN

570-vuotias Naantali juhli näyttävästi Ystävyyskuntapäivien edustajavierailut ajoittuivat Naantalin syntymäpäiville JUHLAVUOSI. Naantalin juhlapäivä 23. elokuuta valkeni kauniina ja aamu aloitettiin saaristossa reippaasti jumpaten. Paikallisten urheiluseurojen kanssa yhteistyössä järjestettyjä jumppia oli Rymättylän torilla sekä Merimaskun ja Velkuan koulujen pihoilla. Naantalin torilla saatiin kuulla puolesta päivästä alkaen muun muassa alakoululaisten esityksiä, Helianthus -kuoroa, kanteleryhmä Aino-tyttöjä sekä makupaloja Naantalin teatterin tangomusikaalista Onnen maa.

Tuttuun tapaan Naantalipäivän päättäneessä iltajuhlassa julkistettiin pihakilpailun voittajat. Pihamestarilaatan ahkerasta puutarhanhoidosta saivat Marjatta ja Mikko Forsblom (Tiilenkantajantie). Kunniakirjat kotipihan hoidosta ojennettiin Marja ja Pertti Paavaselle (Vesalantie 2) sekä Paula ja Erkki Tikalle (Velkuanmaantie 130). Palkintopihalaatat menivät Pirjo Liukkoselle ja Jari Jarpalle (Mestarintie 1) sekä Markku ja Jaana Munkille (Kiekukuja 7). Taloyhtiökunniakirja luovutettiin As Oy Naantalin Sonaattiin (Kauppilankatu 1). Kaunein yrityspiha puolestaan löytyy osoitteesta Rautakatu 4, missä sijaitsee Nurminen Tools Oy. – Tämänvuotinen kilpailu käytiin kuntalaisten ehdottamien pihojen kesken. Kuten aiemminkin, kaikenlaiset pihat huomioitiin. Ilmoitettujen pihojen joukossa olikin ilahdut-

Ragip Önsoy

Melkein syntyperäinen naantalilainen – Vallis Gratiae -mitalin saaja, emeritusprofessori Erkki Leppäkoski muutti kuukauden ikäisenä perheensä mukana Helsingistä Naantaliin.

tavasti hyvin erilaisia pihoja, kotipihatoimikunnan puheenjohtaja Riitta Alho toteaa.

Tunnustus kotiseututyöstä saaristomeren hyväksi Iltajuhlassa ojennettiin perinteisesti myös Vallis Gratiae -mitali, jonka tänä vuonna sai emeritusprofessori Erkki Leppäkoski. Mitali toimii Naantalin tunnustuksena Leppäkosken Saaristomeren hyväksi tekemästä työstä.

– Monia meriä olen nähnyt, mutta Saaristomeri on niistä läheisin ja rakkain, Leppäkoski sanoo.

Jo opiskeluaikoina 1960-luvun alussa Leppäkoski tutki likaantumisen vaikutuksia meren pohjaeläimistöön Naantalin ja Turun edustalla. Myöhemmin

Naantalin Laulajat esittivät Naantali-päivän iltajuhlassa kaksikielisesti ruotsalaisen kansansävelmän Bred dina vida vingar.

gradutyö laajeni tohtorinväitöskirjaksi. Leppäkoski tuli tunnetuksi 1980-luvun alusta alkaen selvittäessään vaeltajakotilon ja muiden ihmisen toimesta tulleiden vieraslajien merkitystä merelliselle ympäristölle. Uusin esimerkki näistä ovat kesällä 2009 Naantalin satamasta löydetyt Suomen ensimmäiset liejutaskuravut, jotka nyt ovat levittäytyneet jo Iniön ja Nauvon vesille asti.

85-vuotiaan Vallis Gratiae -yhdistyksen nimeä kantava mitali jaettiin 37. kertaa.

– Vallis Gratiae -mitalin saaminen on iso kunnianosoitus.

Tällainen tunnustus tuntuu hienolta 50-vuotisesta työstäni Itämeren hyväksi, Leppäkoski kiittelee.

Kuntaliitoskeskustelu käy kiivaana Puhujana juhlassa oli Turun yliopiston emeritusrehtori Keijo Virtanen, joka on paljasjalkainen naantalilainen.

– Juhliessamme kotikaupunkimme pitkää, 570-vuotista historiaa meidän on hyvä muistaa tänä kiivaana ja sekavana kuntauudistuskeskustelun aikana, että Naantali on yksi kuudesta maamme keskiaikaisesta kaupungista. Muut ennen 1500-luvun alkua perustetut kaupungit olivat Turku, Viipuri, Ulvila, Porvoo ja Rauma, Virtanen muistutti kuulijoita Naantalin historiasta.

– Viimeksi kuluneet 70 vuotta ovat olleet niin merkittäviä

Naantalin historiassa, että ne ansaitsevat oman historiateoksensa, joka onkin suunnitteilla. Se historia tulee valottamaan myös Naantalin hyvinvoinnin avaimia, kun mietitään tulevaisuuden kehityskulkuja, Virtanen lisää toivoen, että Naantali viettää aikanaan myös 600-vuotisjuhlaa itsenäisenä.

Vieraita ystävyyskaupungeista Naantalin kaupunki toimi tänä vuonna perinteisten pohjoismaisten ystävyyskuntapäivien isäntäkaupunkina. Tänä vuonna yhtenä ystävyyskuntapäivien teemana oli juuri 570-vuotias Naantali sekä lasten ja nuorten yhteistyön lisääminen yli maan rajojen.

Naantalin kaupungilla on pohjoismaisina ystävyyskuntina Vadstena Ruotsista, Svelvik Norjasta, Nordfyn Tanskasta ja Vesturbyggd Islannista. Ystävyyskunnista on perinteisesti kutsuttu neljä edustajaa puolisoineen sekä kaksi nuorta. Vähintään yhden edustajan tulisi edustaa Pohjola-Nordenia.

– Tänä vuonna Naantaliin saapui edustajia Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. He saapuivat torstaina, jolloin järjestimme heille aurinkoisen vastaanoton.

Lauantaina ystävyyskuntapäivät päättyivät aamupäiväpurjehdukseen Inga-Lill -kaljaasilla, Naantalin museonjohtaja Anne Sjöström kertoo.

Katariina Mäkinen-Önsoy

poliisi

Motoristi kuoli liikenneonnettomuudessa Naantalissa POLIISI. Naantalissa Armonlaaksontiellä nuorehko mies menetti moottoripyöränsä hallinnan törmäten kaiteeseen lauantaina (24.8.) puolen päi-

vään aikaan. Kuljettaja menehtyi törmäyksessä.

Sunnuntaina (25.8.) välillä Aatoilantie-Nousiaistentie

kaahaillut henkilöauto suistui ojaan. Paikalta poistui kolme henkilöä, jotka poliisi tavoitti myöhemmin. Asiasta kirjattiin rikosilmoitus mm. epäilty tör-

keäliikenneturvallisuuden vaarantaminen ja moottoriajoneuvon käyttövarkaus.

mielipide

Hoitorahaan lisää joustavuutta Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset yhtyvät Kokoomusnaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Lenita Toivakan vaatimukseen lisätä joustavuutta hoitorahan käyttöön. Nykyinen hoitovapaajärjestelmän jäykkyys edistää pitkää poissaoloa työelämästä. Tällä on kielteisiä vaikutuksia erityisesti naisten työllisyyteen, palkkakehitykseen ja eläkekertymään.

Suomessa hoitorahaa voi saa-

da vanhempainvapaan jälkeen yhtäjaksoisesti siihen asti, kun lapsi täyttää 3 vuotta.

Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on vaikeaa ja perheet ovat oman elämäntilanteensa parhaita asiantuntijoita. Niinpä perheille tarvitaan enemmän joustavuutta järjestää arkensa parhaalla mahdollisella tavalla. Näin vanhempi pystyy olemaan kotona silloin kun lapsi sitä tarvitsee.

Toivakka esittää ratkaisuksi, että jatkossa hoitorahakuukaudet voisi jakaa nykyistä useammalle vuodelle. Hänen mukaan esimerkiksi Ruotsin malli voisi olla toimiva. Ruotsissa vanhempainvapaakiintiötä voi käyttää joustavasti siihen asti, kun lapsi täyttää 8 vuotta. Näin vanhemmat voivat palata joustavasti töihin lasten ollessa pieniä ja jäädä taas hoitovapaalle, kun se perheelle parhaiten sopii.

Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset uskovat, että tämä malli mahdollistaisi pienten lasten vanhempien nopeamman työhön paluun. V-S Kokoomusnaiset toivovat asian edistyvän tämän syksyn budjettiriihessä.

Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset, Puheenjohtaja Mari Rissanen, Naantali

Tänäkin syksynä saattaa sataa...

SOITA 010 470 3700, saat uuden katon jopa 2 päivässä!

Katso lisää laaturemontti.fi Matkapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puh. + 17,04 snt/min, lankapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 5,95 snt/min (sis. alv 24 %).

Toimialueet: Helsinki • Tampere • Turku • Oulu

4

KAUPUNKIUUTISET

29.8.2013

Raisio Päiviä juhlittiin viikonloppuna jo 40. kerran Janica Rantanen

Uudenkaupungin T:mi V-P Sahlgrenin itsetehdyt säilykkeet loistivat syksyn väreissä.

Lauluveijarikilpailussa kolmanneksi tullut Henni Liimatta lauloi Lounatuulen laulun. Henni on kotoisin Maskusta, eikä Naantalissa, kuten 22.8. Kaupunkiuutisissa kirjoitettiin.

Forssalaisen Kukka & Lahja -myymälän ympäri vuoden ulkona viihtyvät nallet ja kukkaruukut käänsivät katseita.

RAISIO. Raisio Päiviä vietettiin viikonloppuna 23.–25. elokuuta. 40. kerran järjestetty juhla koostui taidenäyttelyistä, saunavuoroista, Myllyiltamista kotiseutukeskuksella, Killin markkinoista, opastetuista kiertoajeluista, onkikilpailusta, teatterista ja sunnuntaisesta koko perheen puuhapäivästä.

Raision nimikkopäivien vetonaulaksi muodostui edellisten vuosien tapaan Killin markkinat, joita vietettiin lauantaina klo 10–16 helteisissä ja iloisissa tunnelmissa. Markkinapaikkoja oli reilusti toistasataa, ja kävijöitäkin yllin kyllin. Tänä vuonna myös ohjelmaa oli aikaisempaa enemmän, sillä käytössä oli kaksi lavaa. Torin suurella lavalla yleisömagneettina toimi Lauluveijari-lastenlaulukilpailu ja Tasalanaukion pienellä lavalla markkinakansaa ilahdutti muun muassa Raision Harmonikkakerho.

Lisäksi markkinoilla järjestettiin valtuustoryhmien välinen Killin kiven viestimuotoinen heittokilpailu. Voittajaksi selviytyi täpärästi Vihreät ajalla 1.21.9. Voittajajoukkueessa kisasivat Tero Uusitupa, Saila Rintee ja Jussi Sjöberg. Toiseksi tuli Kokoomus (1.22.3), kolmanneksi Perussuomalaiset (1.48.5), neljänneksi Sosiaalidemokraatit (2.15.1) ja vii-

Oktooperifestin liput arvottiin Juhani Hietalalle, Virpi Äähälälle, Mika Ekille ja Toni Rusaselle.

Myllyn Suomalaisen Kirjakaupan lahjoittama lähes 500 euron arvoinen kirjakassi arvottiin raisiolaiselle Suvi Heiniolalle.

– Tämä oli todella iloinen yl-

denneksi Keskusta (2.20.44).

Kaikki osallistujat palkittiin Oktooperifestin pääsylipuilla.

– Olemme todella tyytyväisiä lopputulokseen. Nyt myös Tasalanaukion puolella liikkui väkeä hyvin, kommentoi markkinat järjestäneen Raisiokeskuksen yrittäjien yhdistyksen puheenjohtaja Pentti Lahikainen hymyssä suin.

Entiset työkaverit tapasivat markkinoilla Raision tehtailla työn merkeissä tutustuneet Paavo Palo ja Hannu Grönblom tapasivat toisensa pitkän tauon jälkeen Killin markkinoilla.

– Parasta markkinoilla onkin juuri vanhojen tuttujen tapaaminen, sanoo Grönblom.

Jo eläkkeellä oleva Palo tuli markkinoille hoidossa olevan koiran Napin kanssa.

– Menemme koiran ehdoilla, emmekä pidä kiirettä. Seuraavaksi lähdemme hakemaan makkaraa, suunnitteli Semites Bandia kuuntelemaan tullut Palo.

Vuoden 2013 lauluveijari on Linnea Ström Musiikkikoulu Mäkikallin jo toistamiseen järjestämä Lauluveijari-lastenlaulukilpailu käy-

tiin markkinoiden yhteydessä päälavalla satapäisen yleisön edessä. Voittajaksi selviytyi Littoisista laulamaan saapunut Linnea Ström. Voittokappaleena hänellä oli Kirje kuulle. Toiseksi tuli Ella Nieminen Halikosta ja kolmanneksi Henni Liimatta Maskusta.

Voittaja sai paitsi palkintopokaalin myös kosketinsoittimen ja mikrofonin. Toiseksi tullut sai mikrofonin ja 50 euron lahjakortin ja kolmanneksi tullut 50 euron lahjakortin.

Lisäksi kaikki 11 laulajaa saivat karkkipussit ja Myllyn Suomalaisen kirjakaupan lahjoittaman puuhakassin.

– Kilpailun taso oli todella kova. Kaikki laulajat onnistuivat ja olivat petranneet esityksiään alkukilpailusta. Emme vaatineet, että he opettelevat laulut ulkoa, mutta lähes kaikki olivat opetelleet sanat pisteenä i:n päälle. Oli kiva nähdä, että suuri markkinayleisö ei saanut lapsia jännittämään, vaan esitykset menivät todella luontevasti, kommentoi kilpailun järjestelyistä vastannut Jenni Mäkikalli-Sjöroos.

Kaupunkiuutisten kilpailun voittajat on arvottu Kaupunkiuutiset oli mukana Killin markkinoilla järjestä-

mällä kirjailijamatinean Tasalanaukion lavalla aamupäivällä. Lisäksi Kaupunkiuutisten markkinapaikalla kerättiin lukijapalautetta ja pidettiin tietokilpailua. Lukijapalautteen jättäneiden kesken arvottiin K-Market Tasalaan 20 euron lahjakortti, jonka voitti Piia Holmberg. Tietokilpailusta

Raisiolainen Suvi Heinola voitti Kaupunkiuutisten tietokilpailusta Myllyn Suomalaisen Kirjakaupan lahjoittaman lähes 500 euron arvoisen kirjakassin. Mukana oli muun muassa Katja Ketun signeeraama Kätilö.

lätys. Meillä on työpaikalla lukupiiri, jossa kierrätämme hyviä kirjoja, joten nyt saadaan taas uutta luettavaa koko porukalle. Lastenkirjat menevät kolmen lapseni käyttöön. Varsinkin Alienologia tuli hyvään saumaan, sillä katsoimme juuri viikonloppuna ET:n ja he ovatkin kyselleet sen jälkeen paljon alieneista, kertooo Heiniola.

– Itse luen eniten dekkareita, joten kirjakassin dekkarit tulevat varmasti luettua. Aivan pienille lapsille suunnatut kirjat taas ovat hyviä lahjoja tuttavaperheisiin, joissa on pieniä lapsia, innostuu Heiniola.

Lukijapalautteita ja tietokilpailuvastauksia tuli yhteensä 198. Kaupunkiuutiset kiittää kaikkia osallistujia.

Tietokilpailun oikeat vastaukset: • Kaupunkiuutiset on 19 vuotta vanha.

• Jättijaon levikki on 41 850 kappaletta.

• Lehden ilmestymispäivä on torstai.

• Ensimmäiset Octoberfestit järjestettiin Münchenissä.

• Myllyn Suomalaisessa Kirjakaupassa myydään käytettyjä oppikirjoja.

Janica Rantanen

Raisio Päivien yhteydessä kisattiin myös onkimestaruuksista RAISIO. Lauantaina 24. elokuuta klo 9–14 osana Raisio Päivien ohjelmaa järjestettiin onkikilpailut Hahdenniemen venesatamassa. Suurimman kalan (2 801g) nappasi Heikki Hakkarainen. Kilpailussa oli viisi eri sarjaa, joissa oli osallistujia yhteensä 32. Kilpailuun

osallistui onkijoita joka puolelta Lounais-Suomesta. Voittajat palkittiin tavarapalkinnoin.

Kilpailun järjesti Killin Kalakerho, jonka puheenjohtajana toimii Jarmo Niitynperä.

– Voittokalan koko jäi hieman onkikilpailujen keskiarvosta, mutta tulokset olivat

kuitenkin hyviä suhteutettuna säähän. Helteisessä tyynessä säässä kala ei syö yhtä hyvin.

Lisäksi saaliit ovat tällä alueella hieman pudonneet jätevedenpuhdistamon poistumisen myötä, kertoo Niitynperä.

– Koska kyseessä on rannalta onkimiskilpailu, vapa saa olla

enintään 10-metrinen ja syötin täytyy olla elävä. Kaloja ei myöskään saa houkutella paikalle, esimerkiksi ruokkimalla, Niitynperä kertoo kilpailun säännöistä.

Kilpailussa ongitut kalat annetaan metsästäjille haaskaksi.

Onkikilpailun tulokset: Nuoret alle 14 v.

Jere Saarinen, Kiskon kk, 968 g Nuoret alle 18 v.

Olli Salonen, NSUK, 1 040 g Naiset Eira Turkka, KUK, 1 724 g

Yleinen Heikki Hakkarainen, NSUK, 2 801 g Veteraanit Hannu Ojaranta, Kiikalan kk, 2 103 g

KAUPUNKIUUTISET

29.8.2013

5

Maskun työtoimintakeskus Pikkolo täytti 10 vuotta Janica Rantanen

Pikkolon asiakkaat askartelevat kortteja ja helminauhoja myyntiin materiaalien hinnalla.

Jarkko Lindqvist (vas.) lajittelee kunnan sisäistä postia Tammenahjon päivähoitoon, esiopetukseen ja alaluokille. Taustalla Satu Sillanpää ja Teemu Salo kiinnittävät Muotikorun hiuspantoihin hintalappuja.

MASKU. Aikuisille kehitysvammaisille suunnattu työtoimintakeskus Pikkolo täytti keskiviikkona 21. elokuuta 10 vuotta. Syntymäpäiviä juhlittiin Pikkolossa Maskuntiellä avoimien ovien merkeissä. Paikalla kävi asiakkaiden omaisia sekä kunnan ja perusturvakuntayh-

tymä Akselin edustajia. Myös Koivikkokujan toimintakeskukselta tultiin tutustumaan Pikkolon toimintaan, jonka tarkoituksena on luoda rytmiä kehitysvammaisten arkeen työn kautta.

Syntymäpäivän aikana toimintakeskuksessa tehtiin kah-

vien ja tarjoilujen lomassa joka päiväisiä töitä: askarreltiin, tehtiin pihatöitä, kiinnitettiin hintalappuja tuotteisiin ja lajiteltiin kunnan sisäistä postia.

– Pikkololaiset tekevät jonkin verran alihankintatöitä yrityksille. Tällä hetkellä he kiinnittävät hintalappuja

Muotikorun tuotteisiin. Lisäksi askartelemme kortteja ja helmikoruja, joita myydään materiaalien hinnalla, sillä voittoa emme saa tehdä, kertoo Pikkolon toinen ohjaaja Sanna Aaltonen. Toisena ohjaajana työskentelee Titta Ojala.

– Myös kunnan sisäinen pos-

ti lajitellaan täällä. Salassapitovelvollisuus on taattu, sillä lajittelijamme ovat suurimmaksi osaksi lukutaidottomia, vitsailee Aaltonen. Lajittelu onnistuu kuitenkin sujuvasti kuvien avulla. Välillä Pikkolon asiakkaat avustavat myös viereisen päiväkodin henkilökuntaa.

Jarkko Lindqvist käy Pikkolossa nelisen kertaa viikossa.

– Yleensä käyn heti aamulla avaamassa Jarkko Niemisen tenniskentät. Sen jälkeen olen muutaman tunnin ulkotyöryhmän kanssa leikkaamassa nurmikkoa ja ehostamassa pihaa.

Sitten siirryn sisätöihin lajittelemaan postia. Tammenahjon

posti lajitellaan luokille 1–3 sekä päivähoitoon ja esiopetukseen, kertoo Lindqvist tavallisesta päivästään.

Pikkolon toiminta lähti alun perin yhdestä huoneesta. Vuodesta 2005 asti huoneita on ollut käytössä jo kolme. Lisäksi toukokuusta asti mukana on ollut ulkotyöryhmä, joka toimii yhdessä kunnan työntekijöiden kanssa.

– Pihapiirin muutos toukokuusta tähän päivään on huomattava. Pihasta on tullut todella kaunis ja viihtyisä, kehuu Aaltonen.

Janica Rantanen

Katajan kierto juostaan 33. kerran JUOKSU. Ensi sunnuntaina 1. syyskuuta juostaan Maskussa perinteinen Katajan kierto.

Tuttuun tapaan juoksun lähtö ja maali sijaitsevat Hemmingin koululla.

– Reitit ovat suurimmalta osin samoja kuin edellisinäkin vuosina. Vuoden 2011 uutuus

maastojuoksu on pidentynyt nyt parisen sataa metriä, Maskun Katajan Reijo Auranen kertoo.

Maastojuoksureitin pituus on noin 20 kilometriä. Lisäksi eri ikäluokille on tarjolla 8 kilometrin ja 1,5 kilometrin lenkit.

Vuonna 1980 alkanut Katajan kierto on Maskun Katajan järjestämä tapahtuma, johon osallistui viime vuonna ennätyksellisesti 130 juoksijaa.

– Toivomme tietysti, että tänäkin vuonna juoksijoita osallistuisi reiteille runsain määrin, Auranen sanoo.

Monena vuonna peräkkäin maastojuoksun nimiinsä vienyt naantalilainen Janne Klasila (Finnish Marathon Runners) on jälleen lupautunut mukaan.

– Maastojuoksu on ollut todella suosittu, sitä kun ei paljon lähiseudulla järjestetä. Lenkki on vaativuustasoltaan kohtalai-

nen ajatellen esimerkiksi myös suunnistajia ja vaeltajia, Auranen lisää.

Tapahtuma on järjestetty seuran talkootyöllä ja osallistumismaksutkin on pyritty pitämään edullisina. Katajan Kiertoon voi ilmoittautua paikanpäällä Hemmingin koulul-

la kello 11:30 mennessä.

– Katajalla on sitkeät juuret, sen latva ei nouse kovin korkealle, mutta ylöspäin se pyrkii aina, pohti puheenjohtaja Eero Sorjonen vuonna 1915, kun Maskun Katajan ry perustettiin.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Annika Saarto

Yhteisstartti vuodelta 2011.

6

KAUPUNKIUUTISET

29.8.2013

Tarinailta Röölässä Karuna valittiin Varsinaisveti ravintolan Suomen Vuoden 2013 kyläksi täyteen kuulijoita

Ragip Önsoy

Vuoden 2013 varsinaissuomalainen kylä Karuna vastaanotti palkinnon Livonsaaren Seurantalolla viime lauantaina. Puhetta tässä pitää Karunan Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Antti Rusi.

KYLÄTOIMINTA. Röölän kylätoimikunnan järjestämän ensimmäisen tarinaillan suosio yllätti järjestäjät torstaina 22. elokuuta. Ravintola Röölänrannan yläkerta oli täynnä ihmisiä, jotka saapuivat kuuntelemaan Märtha Kalliota, joka muisteli menneitä aikoja – 61-vuotista taivaltaan Röölässä.

Sodan jälkeen Toivo ja Tauno Saarni perustivat Röölän rantaan sillitehtaan, Rymättylän säilykkeen, kun sitä ennen toimivat jo mylly ja saha. Parhaimpina aikoina rannassa oli pankkeja jopa kolme ja kauppoja neljä. Sota-aikana Röölään pudotettiin kaksi pommia, jotka eivät vahingoittaneet ihmi-

siä, ja muun muassa venäläisiä sotavankeja sijoitettiin myllyyn työväeksi.

Ehkä hienoin hetki Märtha Kallion muistelmissa oli se, kun hän meni pikkutyttönä vanhempiensa asioille Kallion taloon. Talon porstuasta hän näki ihmeen kauniin pojan istuvan pöydän äärellä – eipä tiennyt ihastellessaan, että siinä oli hänen tuleva aviomiehensä!

Tarinailta oli hyvin lämmin ja kodikas tapahtuma. Toisessa tarinaillassa merikapteeni Unto Laine muistelee Saukkolaivoilla työskentelyä. Tilaisuus järjestetään Rymättylän Aahollissa 19.9 klo 18.

Tuulamaria Kangaslampi

KYLÄTOIMINTA. Viime vuonna Varsinais-Suomen Vuoden kyläksi nimetty Livonsaari isännöi lauantaina Varsinais-Suomen kylätoimintapäivää, jossa julkistettiin Vuoden 2013 kylä.

Tämän vuoden kyläksi valittiin Karuna, joka on entinen itsenäinen kunta. Karuna liitettiin vuonna 1969 Sauvon kuntaan. Tietoisuus erityisestä karunalaisuudesta kuitenkin elää edelleen vahvasti kyläläisissä.

– Kymmenen vuoden ajan Varsinais-Suomessa järjestetyillä maakunnallisilla kylätoimintapäivillä on aina joka vuosi vaihtuva teema. Tämän vuoden teema Kylä eilen ja tänään sopii hyvin Karunaan. Pitäjän ensimmäinen kansakoulu vuodelta 1887 on nykyinen Kalliorannan kylätalo ja So-

danaikaisesta lottien ilmavalvontatornista muistuttaa Leader-rahalla vuonna 2005 rakennettu näkötorni. Nostalgiaristeilyt seuraavat vanhoja karunalaisia laivareittejä ja elämysretkellä näytellään historiakuvaelmia pitkin kylää, kyläasiamies Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry:stä kertoo.

Maakunnallinen kylätoiminnan kattojärjestö Varsinais-Suomen Kylät ry valitsee vuosittain maakunnallisen vuoden kylän. Valinta tehtiin tänä vuonna kahdeksan hakemuksen joukosta. Kunniamaininnat menivät Nauvon Kirjaisten kylään ja Nousiaisten Aliskulman kylään.

– Kyliä on todella vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen, mutta olimme lopulta yksimielisiä ja tyytyväisiä va-

lintoihimme, Linkoranta lisää.

Tilaisuuden järjestivät Varsinais-Suomen Kylät ry yhdessä Livonsaaren kanssa.

Kylätoimintapäivän huipensi Martti Servo & Napanderin

sekä Jahnukaisten esiintymiset Livonsaaren ja Velkuan yhdessä tuottamassa Li-Ve Popissa Livonsaaren Seurantalolla.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Vuoden kylä -nimityksen julisti kyläasiamies Tauno Linkoranta.

yritysuutiset

Sisustus Colori avasi Raisiontorilla RAISIO. Raision keskustaan sisustustuotteita, -suunnittelua ja tulisijoja myyvän Sisustus Colorin viime viikonloppuna avanneet Tarja Nurmela ja Kaj Toivola ovat tyytyväisiä yrityksen sijaintiin.

– Raisiontori on mielestämme keskeisellä paikalla, johon tullaan myös lähikunnista, he hymyilevät.

Sisustus Coloriin sisään tullessa astuu tunnelmalliseen tulisijanäyttelyyn, jossa on esillä erilaisia takkavaihtoehtoja.

– Kaikki alkaa takkasydämestä, jolloin teemme suunnittelukäynnin kohteeseen; millainen tulisija sopii tilaan ja mikä on teknisesti mahdollista, tulisijojen parissa yli 20 vuotta työskennellyt Kaj Toivola kertoo.

Sisustussuunnittelun ja tulisijojen lisäksi Sisustus Colorin palvelut kattavat sisustustekstiilien ompelutyöt koteihin, yrityksille, yhdistyksille, yksilöllisiksi sisustustuotteiksi tai lahjaksi. Remontointi- ja asennuspalvelun kautta asiakas saa remontit, tapetoinnit ja maalaukset avaimet käteen -palveluna.

Yhteistyössä Sisustus Colorin kanssa toimivassa Orikedon Rautiassa Nurmela on tavattavissa torstaisin.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Sisustus Colorin Tarja Nurmela ja Kaj Toivola toivottavat asiakkaat tervetulleiksi tunnelmalliseen tulisijanäyttelyynsä Raisiontorille.

Ragip Önsoy

KAUPUNKIUUTISET

29.8.2013

kulttuuri

7

Meillä on pienet, aktiiviset ja kekseliäät työryhmät. Esitykset ovat energisiä, mutta samaan aikaan tarkkoja. Tärkeintä on ilon tuottaminen.

KARI-PEKKA TOIVONEN

Salapoliisijännäri taipuu oopperaksi Raisiolaiset Iaulajat astuvat estradille dekkaritarinassa OOPPERA. Turun oopperakuoro pureutuu oopperalle einiin-tyypillisiin aiheisiin huumorin kautta. Tällä hetkellä kuoro harjoittelee Atso Almilan säveltämää ja Roope Lipastin kirjoittamaa Salapoliisioopperaa, jonka kantaesitys on Turun Sigyn-salissa ensi vuoden tammikuussa. Kaksinäytöksinen pitkä ooppera on maailman kantaesitys ja se tuo lavalle murhan ja nerokkaan salapoliisin sitä selvittämässä. ”Whodunnit” eli ”kuka sen teki” -tyyppisessä operetissa kuullaan monta versiota tapahtumien kulusta sinä iltana, kun rikkaan teollisuussuvun perijä hukkui kartanonsa uima-altaaseen.

– Salapoliisioopperassa ihmetellään kuka murhasi pohatan. Komisario Delfoin tutkimuksia sekoittavat neljä henkilöä, joista jokainen tunnustaa murhanneensa miehen, Salapoliisioopperan libretisti Roope Lipasti kertoo.

Almilan säveltämää Salapoliisioopperaa voisi kutsua oikeastaan yhteiskunnalliseksi operetiksi.

– Sävelkieli on helposti lähestyttävää, kuitenkin oopperan perinteitä kunnioittavaa.

Työskentelemme rennolla mielellä, mutta tosissamme, kuoronjohtaja Katriina Virta toteaa.

Ragip Önsoy

Heli Lähteenmäki, Iina-Sofia Holkeri ja Susanna Viherä Salapoliisioopperan videokuvauksissa. Videopätkä kaatopaikalta on osa oopperan lavastetta.

Paikalliset tekijät mukana produktiossa Turun oopperakuorossa mukana olevat raisiolaiset Susanna Viherä, Iina-Sofia Holkeri ja Heli Lähteenmäki kiittelevät esiintyjäryhmän hyvää yhteishenkeä.

– Katriina Virta eli kuoronjohtaja sai houkuteltua meidät mukaan. Osallistuimme Raision työväenopiston laulu- ja näyttämötaiteen kurssille, jota Katriina ohjasi, ja siitä innos-

tuneena lähdimme mukaan Turun oopperakuoroon, Holkeri ja Lähteenmäki sanovat.

– Tutustuin Katriinaan, kun osallistuin niin ikään Raision työväenopistossa hänen vetämälleen yksinlaulutunnille, Viherä lisää.

Kaikilla kolmella on musiikillinen tausta – Holkeri opiskeli alun perin viulistiksi, Viherä ja Lähteenmäki ovat laulaneet koko ikänsä.

– Onnekkaan sattuman kautta päädyin mukaan ooppe-

rakuoroon. Olen käynyt katsomassa oopperaa, mutta en ikinä kuvitellut itseäni laulamassa tätä musiikkilajia, Lähteenmäki hymyilee.

– Minulla tavoitteena oli kehittää musiikillisuutta toisella taiteenlajilla, johon ooppera sopi täydellisesti, Holkeri toteaa.

Kuoro isossa roolissa Salapoliisioopperassa kuoro on iso osa esitystä.

– Tanssimme ja liikumme lavalla. Tässä produktiossa kuoro ei tönötä nurkassa laulamassa, Holkeri, Lähteenmäki ja Viherä nauravat.

– Kukaan ei pysy paikallaan.

Vauhtia riittää – jopa murhatun perijän hautajaisissa. Kukaan ei edes sure. Vainaja ei tainnut olla pidetty henkilö, he paljastavat.

Sävellys: Atso Almila, libretto: Roope Lipasti, ohjaus: Maiju Sallas, musiikinjohto: Timo Kotilainen, lavastus: Juha Lukala, koreografia: Anna Hellstén, pukusuunnittelu: Marjo Haapasalo, kuorojen valmennus: Katriina Virta, korrepetiittori: Saana Iljin, maskeeraus: Maarit Mäenpää. Solistit: Petri Bäckström, Kirsti Tuominen, Katriina Virta, Kristina Raudanen, Petter Andersson, Onni Pietarinen, Turun oopperakuoro, Turun seudun musiikkiopiston lapsikuoro ja Turun seudun tanssioppilaitoksen tanssiryhmä. Tuottaja Katriina Virta, Turun oopperataide ry

Petri Bäckström esittää Salapoliisioopperassa komisario Delfoin roolin.

Kuoro on laulanut useissa paikallisissa produktioissa mm. Putkiremonttiooppera (2011), Erik XIV (2011) ja Cosi fan tutte (2009).

Katariina Mäkinen-Önsoy

Topinojan jätekeskuksen kaatopaikka-alue ja polttokelpoisen jätteen välivarastointialue toimivat keskiviikkona 7.8. kuvauskohteena Atso Almilan ja Roope Lipastin Salapoliisioopperaa varten.

Kuvausten ajaksi kaatopaikkaa ehostettiin perinteisen kaatopaikkatunnelman aikaansaamiseksi tuomalla sinne normaalisti energiahyötykäyttöön toimitettavaa jätettä. Kaatopaikka-alue toimii nykyisin vain hajoamattoman ja hyödyntämiskelvottoman jätteen loppusijoitusalueena, eikä siksi houkuttele lokkeja penkan päälle lentelemään. Kuvausta varten tuodut jätteet poistetaan kaatopaikan penkalta.

”Energistä, mutta tarkkaa”

Linnateatteri täyttää 10 vuotta TEATTERI. Kun Linnateatteri esitti ensimmäisen ensi-iltansa 10 vuotta sitten, yleisöön ei tullut ketään. Suosio alkoi kuitenkin karttua pian aloittamisen jälkeen ja kymmenen vuoden varrella Linnateatteri on lunastanut paikkansa Turun teatterimaailman sydämessä.

Juhlavuottaan viettävä Linnateatteri on juuri julkistanut syksyn ohjelmistonsa, joka on monipuolinen, mutta kärkenä on kuitenkin tuttuun tapaan komedia.

– Meillä on pienet, aktiiviset ja kekseliäät työryhmät.

Esitykset ovat energisiä, mutta samaan aikaan tarkkoja. Tärkeintä on ilon tuottaminen.

Menemme yksi juttu kerrallaan. Suuria linjoja voi vedellä ehkä paremmin jälkikäteen, sanoo Linnateatterin taiteellinen johtaja Kari-Pekka Toivonen, joka on ollut puikoissa nyt kaksi vuotta.

Ensimmäisen kerran Toivonen nähtiin Linnateatterissa vuonna 2008, kun Naanta-

lin Emmassa esitettiin Varesta.

Toivonen jäi heti koukkuun, ja ennen taiteellisen johtajan pestiään hän ehti tehdä Linnateatterille myös ohjauksia.

Linnateatterin syksyssä nähdään muun muassa Aku Hirviniemi, Joonas Saartamo ja Seela Sella. Ohjauksen puolella Linnateatterissa debytoi Riku Nieminen: 29.10. ensi-iltansa saa CHOICE! -musikaali. Katukulttuurista ja turkulaisten nuorten kokemuksista ammentavassa produktiossa nähdään hankkeeseen osallistuneiden nuorten ja ammattinäyttelijöiden yhteistyötä. Lavalla nähdään muun muassa Joonas Saartamo ja Arttu Kapulainen. Estradikin on Linnateatterille uusi, sillä ensi-iltaa vietetään Logomossa.

– Esitys ei anna oikeita vastauksia katsojalle, vaan valmiuden esittää oikeita kysymyksiä.

Nuoruus on alati muuttuva ja siksi vaikea aihe käsitellä. Luvassa on audiovisuaalinen ilotulitus, sillä Logomon tilat

mahdollistavat paljon, innostuu Nieminen.

Lasten kiertueteatteri on todellinen kulttuuriteko Sami Rannilan ohjaama Tatun ja Patun Suomi lähtee kiertämään pakettiautolla ympäri Suomea syyskuun alussa. Tavoitteena on kiertää 200 paikkaa.

– Vaikka uudistumme koko ajan, panostus lasten teatteriin säilyy. Korkealaatuisen teatterin tarjoaminen lapsille on yksi tärkeimmistä asioista. Tarjoamme älyllisesti ja kielellisesti avartavaa, mutta emme valistavaa tai kasvattavaa teatteria, tiivistää Kari-Pekka Toivonen.

– Kiertuemuotoinen teatteri on myös siitä hatunnoston arvoinen kulttuuriteko, että kaikkialla Suomessa ei ole yhtä hyvä teatteritilanne kuin Turussa. Monessa kunnassa ei ole lainkaan tarjolla lastenteatteria, muistuttaa Linnateatterin toimitusjohtaja Maija Palonheimo.

Lautasella lähialueiden tuotteita ja sesongin makuja Linnateatterissa hyvä ruoka viimeistelee onnistuneen teatte-

rikokemuksen. Tänä syksynä ravintolapäällikkönä on aloittanut Pauliina Timoska.

– Ravintolassa suositaan lähialueiden tuotteita ja kuluvan sesongin makuja. Tästä syksys-

tä alkaen lämmin ruoka tuodaan lautasilla pöytiin, joten katsojat saavat näin paremmin keskittyä viihtymiseen, kertoo Timoska.

Janica Rantanen

Linnateatterin taiteellinen johtaja Kari-Pekka Toivonen tekee kulttuuritekoja ja taiteellisesti kunnianhimoista teatteria. Linnateatterin neljänteen kerrokseen lavastetaan parhaillaan Hitchcockin 39 askelta -näytelmää, jonka ohjaa Mika Eirtovaara.

8

KAUPUNKIUUTISET

29.8.2013

seniorit

Kuulimme myös kuuluisien Konevitsan kirkonkellojen sointia ihan livenä, mitä useimmat ovat kuulleet vain äänilevyltä.

PEKKA KAUTTO

Naantalin Eläkeläisten matkakertomus:

Valamo vaihtui Konevitsaksi Liekö 13. päivä ollut enteellinen, kun Naantalin Eläkeläiset lähtivät retkelle Venäjän Priozerskiin ja Valamoon.

kirkkorakennus oli korjauksen alla. Sieltä tuskin kaikkia maalauksia saadaan restauroitua.

Alakirkko kylläkin oli jo korjattu hienoon kuntoon.

Saimme aterioida luostarin tapaan ja nauttia kolmen munkkiveljen komeasta laulusta. Kuulimme myös kuuluisien Konevitsan kirkonkellojen sointia ihan livenä, mitä useimmat ovat kuulleet vain äänilevyltä.

Matka alkoi aurinkoisessa syyskesän säässä leppoisasti ajellen läpi kauniiden maisemien kohti ensimmäistä yöpymispaikkaa Lappeenrantaa. Siellä olimmekin hyvissä ajoin, joten aikaa jäi mukavasti kauniissa kesäillassa tutustua Lappeenrannan nähtävyyksiin mm. taidokkaisiin hiekkaveistoksiin. Istuskelimme myös legendaarisessa Prinsessa-armaadassa Saimaan rannalla kuunnellen hyvää musiikkia ja maistellen paikallisia herkkuja rannan kioskeista.

Lappeenrannassa on Suomen toiseksi suurin sankarihautausmaa aivan kaupungin keskustassa ja sen muuriin on kaiverrettu luovutettujen alueiden 5 500 sankarivainajan nimet.

Tätä kaunista mutta monelle ehkä ikäviä muistoja tuonutta kohdetta useat meistä kävivät katsomassa ja kuvaamassa.

Seuraavana aamuna matka jatkui kohti Valamoa, mutta vettä satoi rankasti ja tuuli yltyi, meitä se ei kuitenkaan haitannut sillä m/s Karelia purjehti varmasti Saimaankanavaa pit-

Ryhmä kuuntelemassa Konevitsan kirkon edessä oppaan selostusta Konevitsan menneisyydestä. Kohta soivat kuuluisat Konevitsan kirkonkellot.

kin kohti Viipuria. Aika laivalla kului rattoisasti mainion risteilyemännän johdolla ja välillä yhteislaulua harrastaen.

Viipurissa vettä sateli vielä kuurottain, kun lähdimme ajamaan kohti entistä Käkisalmea, pitkin Karjalan kannasta ohittaen pieniä kyliä, jotka ennen olivat olleet Suomen. Nyt kylillä oli uudet venäjänkieliset nimet.

Matkalla sitten alkoi tul-

la jobinpostia: ensin ilmoitus että kantosiipialus ei liikennöi myrskyn takia, myöhemmin aallonkorkeuden vain suuretessa myös tavallinen alus lopetti liikennöinnin. Mutta ei hätää, ihmiset Turussa ja Petroskoissa alkoivat tehdä hartiavoimin töitä eteemme, jotta pääsisimme Konevitsan luostariin jonne on vain murto-osa siitä vesimatkasta mikä on Valamon saarelle. Niin oudolta kuin se

tuntuukin, ennen Käkisalmeen saapumistamme saimme Petroskoista tiedon, että Konevitsan luostariin oli saatu Suomea puhuva opas ja laivavuoro seuraavana aamuna sinne oli järjestynyt.

Hyvin nukutun yön jälkeen, Käkisalmen parhaassa ja ainoassa hotellissa, suuntasimme laivarantaan ja kohti Konevitsan saarta. Kyllä Laatokka täl-

lä pienelläkin välillä kieltämättä oli aika ”kuoppainen” joten Valamoon asti meno olisi ollut liian vaarallista.

Pääsimme näkemään aidon Venäläisen munkkiluostarin ja kuulimme sen monivaiheisesta historiasta. Täällä ei samaa kaupallisuutta vielä voinut havaita, kun mitä Valanmossa on. Tosin emme myöskään kokeneet samaa loistoa kuin Valamossa olisi nähty. Yläkirkko, kuten koko

Perjantain paluumatkalla ilma sitten olikin jo seestynyt ja lämmin, joten Viipurissa oli mukava tehdä ostoksia, sulatella Pyöreäntornin maukasta ateriaa ja odotella kanavalaivan lähtöä. Laivan kannella oli mukava nautiskella auringosta ja ihailla maisemia kun m/s Karelia lipui yhdeksän sulun kautta takaisin Lappeenrantaan.

Viimeisestä retkipäivästä teimme sitten leppoisan, ”jokaiselle jotain Kotkassa”. Kotkassa on paljon myös nähtävää, johon varattu aika tuntui hupenevan kuin siivillä. Osa matkalaisista riensi vielä shoppailemaan niin torille kuin isoon ostoskeskukseen; toiset taas Maretarium akvarioon. Suurin osa kuitenkin jäi ihastelemaan Merikeskus Vellamon tarjontaa ja kävivät tutustumassa höyryjäänmurtaja Tarmoon. Paljon jäi Kotkassa katsomatta, mutta onpa sitten syy mennä sinne uudestaan.

Näin viiden päivän Venäjän matka oli takana, kokemusta rikkaampina palasimme illansuussa Naantaliin. Teimme jo uusia matkasuunnitelmiakin, aika näyttää miten ne toteutuvat.

Pekka Kautto

Kirsti, Leena, Marja, Oili, Irene, Ritva ja Leena Lappeenrannan hiekkaveistoksia ihailemassa.

KAUPUNKIUUTISET

29.8.2013

9

Seniorikalusteista apua omassa kodissa asumiseen SENIORIT. Arkisilla apuvälineillä voidaan merkittävästi helpottaa ikäihmisen asumista omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Parhaimmillaan apuvälineet ovat räätälöitynä ihmisen tarpeen mukaan.

– Apuvälineet tukevat normaalia arkielämää, vahvistavat toimintoja ja edistävät turvallisuutta, Ettonet Oy:n toimitusjohtaja Arvo Pekuri toteaa.

Erikoiskalusteet auttavat jokapäiväisessä elämässä. Kaukosäätimen painalluksesta istuinosan

Ragip Önsoy

Ettonet Oy:n edustaja Arvo Pekuri esittelee tässä maskulaisille Hilkka R:lle, Pirkko V:lle ja Pirkko L:lle suihkutukikahvaa TitanFysiossa.

saa nousemaan pystyyn, minkä jälkeen se laskee ihmisen rauhallisesti alas.

Kun haluaa nousta, KIPPISnousuaputuoli kippaa hitaasti taas seisoma-asentoon.

– Tuotteiden suunnittelussa käytämme suomalaista muotoiluosaamista ja valmistustaitoa.

Tuotehankinnoissa pyrimme työllistämään sosiaalisten

Päällisin puolin eroa tavallisen huonekalun ja seniorikalusteen välillä on vaikea huomata. Tita Ala-Kokko on kivunnut keittiöjakkaralle, jossa on leveät askelmat ja nojatuki. Ettonet Oy:n Arvo Pekurin edessä olevaa KIPPIS -nousuaputuolia voi kokeilla TitanFysion odotushuoneessa.

työpajojen osaajia, Pekuri sanoo.

– Seniorikalusteista on apua niin toimintarajoitteiselle itselleen kuin omaishoitajallekin.

Nousuaputuoli säästää hoitajan selkää, Pekuri jatkaa.

Huolimatta tuotteissa olevista aputoiminnoista, asuinympäristön tulee olla kodikas ja viihtyisä. Erityisesti naiset – olivat he minkä ikäisiä tahansa – ovat tarkkoja siitä, miltä heidän asuntonsa näyttää.

– Ergonomisten lähtökohtien lisäksi olemme kiinnittäneet huomiota seniorikalusteiden ulkonäköön. Nojatuoleihin on olemassa erilaisia päällyksiä ja materiaaleja, eikä niitä erota muusta kalustuksesta, Pekuri kertoo.

– Kalusteet näyttävät tavallisilta, mikä onkin ensisijaisen tärkeää. Moni apuvälineitä tai seniorikalusteita käyttävä ei halua myöntää tarvitsevansa niitä,

vaikka niissä ei ole mitään hävettävää, Pekuri jatkaa.

Erikoiskalusteiden tai apuvälineiden tarpeeseen voi olla monia syitä.

– Toimintarajoitteinen voi olla nuorikin ihminen. Iän lisäksi sairaus tai vamma saattaa vaatia apuvälineitä tai -kalusteita jokapäiväiseen elämään, maskulainen fysioterapeutti Tita Ala-Kokko TitanFysiosta sanoo.

Yleisimpiä ikäihmisten liikkumisen apuvälineitä ovat kävelykepit, kävelytelineet, suihkutuoli ja tukikahvat. Tarttumapihdit, sukanvetolaitteet ja saapasrengit auttavat, kun alas kumartuminen tuottaa vaikeuksia.

– Meillä on apuvälineet myynnissä ja seniorihuonekaluja voi tilata 2–3 viikon toimitusajalla, Ala-Kokko lisää.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Esteettömiä asuntoja tarvitaan lisää Valtaosa neurologisesti pitkäaikaissairaista ja vammaisista ihmisistä asuu tavallisissa vuokra- tai omistusasunnoissa. Tämä asumismuoto myös vastaa useimpien omia toiveita.

Asuntojen ja asuinrakennusten esteellisyys ja tilojen toimimattomuus haittaa kuitenkin asumista ja aiheuttaa muuttotarvetta. Kotiin pitäisi myös saada nykyistä enemmän apua ja palveluja, jotka mahdollistavat itsenäisen elämän. Jos tavallisessa asunnossa asuminen ei onnistu, erilaisia asumisen vaihtoehtoja on vähän.

Muun muassa nämä seikat käyvät ilmi Asumispalvelusäätiö ASPAn yhteistyössä THL:n kanssa tekemästä asumisen kyselystä. Kyselyn kohderyhmiä olivat epilepsiaa, MS-tautia, Parkinsonin tautia tai lihastautia sairastavat, CP-vammaiset, aivovamman saaneet ja aivoverenkiertohäiriön sairastaneet henkilöt. Näitä neurologisia sairauksia tai vammoja arvioidaan Suomessa esiintyvän noin 275 000 ihmisellä.

Asuntojen ja lähiympäristön esteettömyys on välttämätöntä, jotta henkilöt, joilla on liikkumisrajoitteita, voivat asua tavallisissa asunnoissa. Asuntojen esteellisyys tuottaa

myös tarvetta asuntojen muutostöille: peräti 40 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi nykyisen asunnon vaativan muutostöitä esteettömyyden toteutumiseksi.

Esteettömiä asuntoja tarvitsevat myös vanhempien kanssa lapsuudenkodissa asuvat neurologisesti vammaiset ja pitkäaikaissairaat. Heistä monilla itsenäistyminen oli venynyt huomattavasti: vanhempien kanssa asuneiden vastaajien keski-ikä oli 35 vuotta.

Kognitiiviset ongelmat erityishaaste asumista tukeville palveluille Kyselyyn vastanneilla oli paljon tarpeita asumista tukeville palveluille: sekä kotiin vietäville palveluille että kodin ulkopuolista elämää mahdollistavalle avulle. Noin puolet vastaajista ilmoitti tarvitsevansa jotain asumista tukevaa palvelua, jota ei nykytilanteessa saanut.

Kyselyn tulosten perusteella näyttää siltä, että asumista tukeva palvelujärjestelmä ei pysty riittävästi tunnistamaan muisti-, oppimis- ja keskittymisvaikeuksien aiheuttamia avun ja tuen tarpeita ja vastaamaan

niihin. Lievemmät kognitiiviset ongelmat jäivät tunnistamatta eikä arjesta selviytymiseen niiden kanssa saanut riittävästi apua ja tukea. Henkilöt, joilla oli vaikeuksia kognitiivisessa suoriutumisessa, kokivat usein tulleensa väärinymmärretyiksi palvelujärjestelmässä.

Asumista tukevien palvelujen tulisi olla yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan räätälöityjä ja joustavia, ja niiden tulisi sisältää tarpeen mukaan sekä fyysistä apua että ohjausta ja neuvontaa.

Kysely lähetettiin vuoden 2012 keväällä noin 1500:lle Kelan rekisteristä poimitulle 16–64 -vuotiaalle neurologisesti vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle henkilölle. Kyselyyn vastasi 780 ihmistä. Yhtä kattavaa selvitystä ei ole aiemmin tehty.

Selvitys toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Neurologisten vammaisjärjestöjen, sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen kuntaliiton sekä ympäristöministeriön kanssa.

Tutkimusraportti on luettavissa osoitteessa www.aspasaatio.fi/

Wiskin voimalla

Tässä taannoin, kun taas erään iltapäivän sensaatiouutisia lehdistä selailin, niin suuresti otsikoitiin, että Vodka vei näön ihmiseltä, mutta viski palautti sen. Näiden kahden nautintoaineen kemiallisella reaktiolla se asiantuntijoiden mukaan on mahdollista.

Olin katsomassa setävainaani pitkäaikaista työkaveria ja ystävää vanhainkodissa. Hakkaraisen Antoo oli yksi kaupungin ja ammattikuntansa eturivin hitsareista, työyhteisöjen legendoista, vesiputkenasennustyömailla linjaa aikanaan Turun suuntaan rakennettaessa. Mukavaahan toki minusta aina oli piipahtaa vanhusta tervehtimässä, olinhan saanut elämän ammattikoulua opiskella parina kesänä samoissa työporukoissa setäni nöösipoikana. Hänen ammattitaitonsa ja työmoraalinsa lisäksi minua kiehtoi erityisesti Anttoon ainutlaatuinen verbaalisuus, lisäksi hän oli mestari huulenheitossa, sekä tarinan iskijä vailla vertaa.

Minulla sattui olemaan kyseinen iltapäivälehti mukanani ja niinpä kertoilin ”Viskin parantavasta voimasta” pitkäaikaiselle ystävälleni.

Siitäpä Anttooseen syntyi intohimon kiilto ja palava innostus:

– Ei tämä Kalle mitään uutta minulle ole. Nykyään, kun vaan aina nostetaan jumalaton haloo jokaisesta pikkuasiasta. Minä kun olen kokenut saman niin lukemattomat kerrat. Ei siinä mitään hienoja viskejä tarvita. Vanhoina hyvinä aikoina kun satamasta vielä sai sitä ihteään virolaista korkeaoktaanista, niin voi poikaseni, useita olivat ne kerrat, kun kovan perskännin myötävaikutuksella pojalta valot silmistä sammuivat totaalisesti. Musta läpipääsemätön seinä iskeytyi vastaan. Yötä pimeämpi. Annas olla kun aamusella sait vapiseviin käsiisi vaikka pullollisen ykköstolppaa, tai tirauksen Sorpasta, niin katsos; maisema yhdessä aamun koitteen kanssa kirkastui hyvinkin nopeasti. Sitä oli kuutena päivänä viikossa hitsipillin sauman juostava mallikkaasti, vapisutti tai ei.

Huuhaata ne vaan herrat kirjoittelevat, poikapoloiset hengen pitimikseen.

Mitäpä minä siihen? Vanhus jatkoi omaa esitelmäänsä.

Minä kääräisin lehden rullalle ja pujotin sen rintataskuuni.

Kyllä elämä opettaa.

Kalle Suominen

Tällä palstalla tarkoitukseni on välittää teille viihteen ja huumorin syvintä tunnetta.

10

KAUPUNKIUUTISET

Viidennet Viikinkimarkkinat vietetään lauantaina

MARKKINAT. Naantalin Merimaskussa vietetään muinaistulien yönä, 31. elokuuta, jo viidensiä Viikinkimarkkinoita klo 12–21. Markkinoilla kokoontuvat käsityöläiset ja markkinakauppiaat. Luvassa on soittoa, tanssia ja laulua työn ja kaupanteon lomassa. Muinaistulet sytytetään klo 21.

Markkinoilla pääsee kokeilemaan jousiammuntaa ja seuraamaan, kun The Varangian Bears Viikingit ottavat toisistaan mittaa.

Markkinoiden yhteydes-

sä Ravintola Rantamakasiini viettää kesäkauden päättäjäisiä elävän musiikin tahdissa.

Klo 14 esiintyy KIVIKASVOT, eli Henrik Lamberg, Ismo Sajakorpi, Vesa Nuotio ja Matti Siitonen.

Viikinkimarkkinoiden järjestäjä on vaihtunut. Lisätietoja ohjelmasta ja markkinapaikkavarauksia saa Merimaskun Rantamakasiinin yrittäjä Maikki Lambergilta numerosta 040 5129049.

Janica Rantanen

Tiesitkö?

MUINAISTULET. Muinaistulien yötä vietetään lauantaina 31. elokuuta. Tulien sytytysajaksi on vakiintunut klo 21.30. Tulia poltetaan lähes kaikkien Itämerta ympäröivien maiden rannoilla. Tarkoitus on korostaa Itämeren alueen yhteistyön merkitystä, yhteistä kulttuuriperintöä ja Itämeren suojelun tarvetta. Muinaistulen voi sytyttää myös niiden muistoksi, jotka

eivät koskaan palanneet mereltä.

Perinne on alkanut viikinkien ajoilta, jolloin tulien tarkoitus oli toimia merenkulkijoiden opasteina ja varoitusjärjestelminä. Pitkän tauon jälkeen muinaistulia alettiin polttaa Suomessa vuonna 1992. Muinaistulien yhteydessä järjestetään tansseja ja tapahtumia myös ympäri Varsinais-Suomen saaristoa.

TIESITKÖ!!!!!

Kaupunkiuutiset tavoittaa eniten lukijoita ilmestymisalueellaan.

Lehden levikki on joka torstai Raisiossa, Naantalissa ja Maskussa yli 29.000 kpl Ainoana lehtenä se jaetaan myös alueen kaikkiin yrityksiin.

Jakelun hoitaa luotettavasti Itella päiväpostin mukana.

NAANTALI • RAISIO • MASKU • MYNÄMÄKI • NOUSIAINEN • RUSKO • LÄNSI-TURKU

KAUPUNKIUUTISET HIUSMUOTOILUA SUUNNITTELU + LEIKKAUS + MONISÄVYVÄRJÄYS

=

85€

TARJOUS VOIMASSA VAIN TÄLLÄ KUPONGILLA

Yliopistonkatu 28, TURKU ark. 8-20, la 8-17 puh. (02) 250 0246 www.avantgarde.fi

29.8.2013

Septemberfestival juhlitaan Teersalossa muinaistulien yönä MUINAISTULET. Lauantaina 31. elokuuta juhlitaan Velkuan vierasvenesatamassa Teersalossa Septemberfestivaalia klo 18.30–01.00. Illan aikana nähdään hieno valoshow. Esiintyjinä ovat Tommi Läntinen sekä 11-henkinen ryhmä, joka esittää kaikki ABBAn suurimmat hitit. Ruokapuolesta vastaa paraislainen Matglad, joka loihtii paikallisista saaristolaisherkuista maistiaispöydän. Muinaistulien sytyttämisestä huolehtii Ravintola Wanha Salakuljettaja.

– Tuomme Teersaloon myös osia maailman pisimmästä pöydästä, joka tehtiin ensimmäisille Septemberfestivaaleille Nauvoon kolme vuotta sitten. Pöytä voitti silloin Guinnes world record -palkinnon. Mukana on myös videoesitys pöydästä, jotta kävijät saavat käsityksen sen rakentamisesta ja todellisesta koosta, kertoo tapahtuman järjestelyistä vastaava Veijo ”Vekke” Mäki.

Septemberfestival on komen vuoden mittainen hanke, jonka tarkoituksena on pidentää saariston sesonkia pidemmälle syksyyn.

– Tarkoitus on käyttää paikallista osaamista ja saaristolaisruokia. Teersalossakin on paikallisia yhteistyökumppaneita ja saaristoherkkujen maistiaispöytään on tulossa muun muassa Boyn silliä Röölästä, Mäki sanoo.

Tapahtumaa on järjestetty kolmen vuoden aikana ympäri saaristoa. Teersalon jälkeen viimeinen kohde festivaalille on Taalintehtaalla 14. syyskuuta.

– Vaikka hankeraha loppuu, olemme jo sopineet muiden yhteistyökumppaneiden kanssa, että Septemberfestivaalia jatketaan myös tulevina vuosi-

Osana illan ohjelmaa nähdään Tommi Läntisen ja ABBA-ryhmän esitykset.

Septemberfestivalilla osa maailman pisimmästä pöydästä.

Nähtävissä myös making of -video pöydän rakentamisesta.

na, paljastaa Mäki.

Festivaalin toteutuksessa ovat mukana Ravintola Wanha Salakuljettaja, Top Viihde, SF Event, Paraisten kaupunki ja ELY-keskus.

Janica Rantanen

menovinkit MASKU La 31.8. klo 11.30-16 Perheiden virkistyspäivä, Mannerlahden leirikeskus, Mannerlah���������� dentie 21, Järj. srk:n perhetyö La 31.8. klo 18-21.30 Koko perheen muinaistulitapahtuma, Niemenkulman Härmälän rotko, Järj. Maskun kunnan kulttuuritoimi ja maskulaiset yritykset

sytytys, Merimaskun Ravintola Rantamakasiini, Paltteentie 13 La 31.8. klo 19-22 Muinaistulitapahtuma lapsiperheille, Merimaskun Apaja, v.p. Järj.

Saaristolaiskyläyhdistys ry elokuun ajan Teija Lehdon puupiirroksia, Naantalin kaupunginkirjasto, Tullikatu 11, Järj. Naantalin kaupunginkirjasto

Su 1.9. klo 11.30 Luut liikkeelle -kulttuurikuntoilutapahtuma, Maskun kirkon hautausmaa, lähtö kellotapulin juurelta, Järj. srk ja kulttuuritoimi

Su 1.9. asti Jarmo Virmavirran Muinaistulien yö -näyttely, Naantalin taidehuone, Mannerheiminkatu 5, v.p., Järj.

Naantalin museo/Naantalin taidehuone

NAANTALI

NOUSIAINEN

La 31.8. klo 12-21 Viikinkimarkkinat, klo 14 Kivikasvot esiintyy, klo 21 muinaistulien

Pe 30.8. klo 17.30 Lukupiiri, kunnankirjasto, Moisiontie 17, Järj. Kirjastotoimi

The Sauna

20 h tilaussauna

• seurat, firmat • synttärit, illanvietot Hyvä keittiö ja sisägrilli

Varaukset 041 4625 488 www.tilaussaunaturku.fi

elokuun ajan Taiteilija Eilamaija Veistisen taidetta, Räätälin talo, Nummentie 18 26.9. asti Partio Nousiaisissa -näyttely, kunnankirjaston Galleria

3, v.p., Järj. kaupungin terveysliikuntaryhmä

RAISIO Pe 30.8. klo 21.30 alk. Lepakkoretki, Raisionlahden lintutornin parkkipaikka, v.p., Järj.

Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry

Ke 4.9. klo 13 Hulvelan lukupiiri, Hulvelan palvelukeskus, Hulvelankatu 20, Järj. kaupungin kirjastopalvelut Ke 4.9. klo 17 Kirjastotalon puistopiknik, Raision Kirjastotalon piha-alue, Eeronkuja 2, v.p., Järj. kaupungin nuoriso-, liikunta- ja kirjastopalvelut

elokuun ajan Pirjo K. Toikan Linnut -näyttely, kaupunginkirjaston Aulagalleria, Eeronkuja 2 Su 1.9. klo 18.30 Luut liikkeelle! -hautausmaakävely, Raision kirkon hautausmaa, v.p., Järj.

Raision ja Lounaisrannikon Matkailuoppaat ry

RUSKO 5.9. asti Mater – Kuolemaa uhmaava äitiys -valokuvanäyttely, Ruskon pääkirjasto, Vanhatie 4

Ti 3.9. klo 18 Kuntotesti, Kerttulan urheilukenttä, Kisakatu

ristikon ratkaisu

P U P U K A N T A A

E L A N T O A A V A

E L L I E S I S K O T

L A A S T I T K U T U

M O P O T K L E K A U

U N I M A A I L M A L E L U

N A T A L A V A P I H I T

A S K A R E O T S O D R

Ä O T A V A R U O R I

L U K O T L

K A R T I O

A J O R A T A

H O R A T I O

P I T O

A N A S T U S

S

J U V A

A S A T

I S O T A

L A S I T U O P P I

A E

N

A I T A T R U O A T

A S K O T

T V I N T T I

T U I N R A H I N A O

P A L K A T A I H A S T U S

A A K E R A M P A T A T U

O S E A N I A O T S A L U U

T I E T O T T A A A K A T

KAUPUNKIUUTISET

29.8.2013

Tivoli Seiterä saapui viiden vuoden tauon jälkeen Raisioon RAISIO. Tivoli Seiterä hurjat ja hauskat laitteet ovat vallanneet Raisiossa Kauppakeskus Myllyn pihan. Koko perheen kiertuetivoli on Raisiossa sunnuntaihin 1. syyskuuta saakka.

Tivolin vanha leijona Leo on jäänyt eläkkeelle, mutta nyt mukana kiertää uusi pehmoleijona, joka etsii vielä nimeään. Lapset saavat ehdottaa nimiä lauantaihin 31. elokuuta saakka Tivolissa tai Facebooksivuilla, minkä jälkeen valinta julkistetaan.

Sauvolaiset Ekmanin veljekset Otto, 5v, ja Artturi, 2v, tutustuivat leijonaan keskiviikkona 21. elokuuta.

– Paras nimi leijonalle olisi Arto, keksii Otto samalla kun kiipeää ylös lempipaikkansa pomppuliukumäen tikkaita.

Tivoli Seiterä on viihdyttänyt suomalaisia jo vuodesta 1966. Sen perusti Lauri Seiterä, jonka poika Tuomo Seiterä pitää sitä tällä hetkellä yhdessä vaimonsa Mari Seiterän kanssa.

Tivoli Seiterän vielä nimeään etsivä leijona vei Mari Seiterän ajelulle kahvikuppiin.

11

Lauantaina vietetään ensimmäistä Suomen luonnon päivää ja Siivouspäivää TEEMAPÄIVÄ. Lauantaina 31. elokuuta vietetään ensimmäistä Suomen luonnon päivää. Päivän ideana on juhlia luontomme tuomaa iloa ja oivaltaa sen hyvinvointia edistävä vaikutus. Suomen luonnon päivän aikana järjestetään retkiä ja tapahtumia eri puolilla Suomea jokaiselle luonnosta kiinnostuneelle.

Kaikenlaiset yhteisöt ja ihmiset voivat osallistua päivän viettoon, kukin haluamallaan tavallaan: nostamalla lipun salkoon, järjestämällä perheretken luontoon tai vieraile-

Omistajanvaihdoksen yhtey­ dessä Seiterä muutti nimensä huvipuistosta tivoliksi.

– Tänä vuonna olemme kiertäneet Suomea pääsiäisestä asti.

Silloin oli vielä lunta maassa.

Kivaa on ollut ja nyt on taas kelitkin kohdillaan. Kiertue loppuu Tikkurilaan lokakuussa, kertoo Mari Seiterä.

Kiertueella on 35 työntekijää, joille on kauden aikana tullut työhön jo hyvä rutiini. Tivoli nousee pystyyn kuudessa tunnissa ja se saadaan purettua neljässä tunnissa.

Mukana on monia laitteita possujunasta hurjaa vauhtia pyörittävään Super Waltzeriin.

Autorata on tänä vuonna siirtynyt led-aikaan: Radan kaikki 2 800 hehkulamppua on vaihdettu energiaa säästäviin ledvaloihin.

malla luomutiloilla. Kaikki tapahtumat on listattu osoitteessa suomenluonnonpaiva.fi.

Samana päivänä järjestetään Siivouspäivä, eli pop up -kirpputoripäivä, jolloin kuka tahansa voi perustaa kirpparipisteen vaikka omaan pihaansa. Myyjäksi rekisteröidytään Siivouspäivän sivuilla osoitteessa siivouspaiva.com. Turussa keskuskirpputorialueena toimii Pyhän Henrikin aukio Kupittaanpuistossa klo 10–16.

Janica Rantanen

RAISIO

KAUPPAKESKUS MYLLYN P-ALUE

KE 21.8. - SU 1.9.2013

RAISIO Kirkkoväärtinkuja 1 02 - 438 438 4 TURKU Kaskenkatu 15 02 - 23 11 881 Aninkaistenkatu 6 02 - 23 11 884

rouva Luonnonmaantieltä Naantalista

rannikkotyyppi

nousee tuonne!

KE klo 18

SYDÄMELLINEN KIITOS Sinulle taksiautoilija Arja Viitikko, kun pysähdyit auttamaan ja tukemaan minua ajettuani hirvikolarin.

02 - 23 11 884

Ostoskeskus tässä on tekeillä!

ja 1.9. klo 14

en ynCH CH k 3 3 Mä 3 H C 3 CH

Töissä sattui!

Heippa!

missiPöysti

x2

JOS

-1.

T

suikale

äijiä kiinnitysseiväs

TYÖPAJA

noitua

Kalevalassa+t

TtT

Sean lievä

ia ph n SoLore Pekkarinen

voi luonne

T

sumuisia

FARMI

EU-joki

KERTOVIA

Tamperetta

lautata

metsämaata

+t

kansalliseepos

riiaus

tarukuningas

Mauranen

jalostaa

oksittuja

helleverbi

€

?-Aslak Valkeapää

Tamperetta, Poria tai Mäntsälää

NAANTALI - RAISIO - MASKU - MYNÄMÄKI - NOUSIAINEN - RUSKO - TURKU

Tasalanaukio 1, 2 krs., 21200 Raisio

www.kaupunkiuutiset.fi JULKAISIJA Kaupunkiuutiset ISSN 1797-3155 PAINOPAIKKA Satakunnan Painotuote Oy TOIMITUS toimitus@kaupunkiuutiset.fi

T t Tt t tT t T

kertomuksista hiihtävä ELI Charlotte

25€

(norm. 28/29€)

jumalia

Mustajärvi

Jaakobin 9. poika

S-ETUKORTILLA RANNEKE TAI SARJALIPPU KYMPPI

Tivoli avoinna: Arkisin klo 15-20 LA klo 11-18 • SU klo 12-18 Alueelle vapaa pääsy! Tervetuloa! www.tivoliseitera.fi

Eeronkuja 5 Raisio P. 438 5409, 0400 539 559

KUORIA PUU

nivelTAHDAS

KARKKISADE SUNNUNTAINA 25.8.

N an ny

Jorma Kemppainen 2013

Liikeajan jälkeen

VESIJUMPAN AIKATAULU MUUTTUNUT!

ENKELI ELOKUUN YÖSSÄ

Vt. päätoimittaja Janica Rantanen 045 126 1698 Toimittaja Katariina Mäkinen 045 655 5000 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 MYYNTI Olli Hinkkanen 045 139 2151 Maria-Leena Kontio 045 111 6931 Mika Leinonen 040 706 2132 Seija Minkkinen 045 111 6932 SÄHKÖPOSTIT

etunimi.sukunimi@kaupunkiuutiset.fi

George S.

TIEDOTTEET toimitus@kaupunkiuutiset.fi

vuotavia

pyövelin verbi

on Amtiakil

Is

ILMOITUSAINEISTOT aineistot@kaupunkiuutiset.fi

Zolan teos

JAKELUPÄIVYSTYS 0200 71000 (pvm/mpm) asiakaspalvelu@posti.fi, Itella 045 655 5000, ML-Mediat Oy TEKNISET TIEDOT:

-joki tai -vaara

1 palsta 40 mm 3 palstaa 128 mm 5 palstaa 216 mm

2 palstaa 84 mm 4 palstaa 172 mm 6 palstaa 260 mm

ALUEENSA SUURIN! JAKELULEVIKKI 28 463 kpl kuukauden 1. ja 3. lehti 41 850 kpl

12

KAUPUNKIUUTISET

29.8.2013 Tarina on tosi ja se myy, joten elokuvan tekijät ovat selvästi luottaneet siihen. Tarinan lisäksi äänimaisema saa pisteet kotiin kaikessa kolkkoudessaan.

arviot

JANICA RANTANEN

Paikallishuumoria parhaimmillaan Arto Korhonen

Sukkuu niinko KAANAA keskenään Käsikirjoitus: Nina Petander Tarinoiden kerääjä: Altti Koivisto Ohjaus: Toni Enholm Näyttelijät: Hannu Aali, Timo Aali, Tuula Aali, Akseli Heikkilä, Anniina Heikkilä, Antero Heikkilä, Pekka Heikkilä, Eero Hynynen, Seija Jokinen, Katariina Kärki-Suonio, Terhi Lamminmäki, Henrietta Mikkola, Nora Norrdahl, Olli Oksanen, Julia Pihlaja ja Veera Silvala.

Seuraavat esitykset: 31.8. ja 1.9. klo 17 ****

TEATTERIARVIO. Raision Kaanaasta kertova muisteludraama Suukkuu niinko KAANAA keskenään sai ensi-iltansa Raision 40-vuotissyntymäpäivänä 24. elokuuta. Kaanaan koululla esitetty näytelmä upposi raisiolaisyleisöön kuin veitsi voihin, eikä vähiten sen sisältämän paikallishuumorin vuoksi.

Harrastajanäyttelijät kan-

toivat tarinaa eteenpäin kuin vanhat tekijät. Aikamatkalla seikkailtiin ajassa ennen ja jälkeen Nesteen öljynjalostamoa.

Oman suolansa näytelmään toi lavan ohi kerta toisensa jälkeen soutava Pertti Karppinen, jonka

olympiavoitosta tuli koko kylän yhteinen ylpeyden aihe.

Kaanaalaisten urheiluinnostus ei jäänyt katsojille epäselväksi, sillä näyttelijät olivat pukeutuneet Raision Loimun paitoihin, tekijöiden sanoin

jopa

Puutarhakalusteet Poistohinnoin 4-hengen pöytäryhmä

6-hengen polyrottinkikalusto

-70%

Kaanaan kansallispukuihin.

Myös Loimun historiaa valotettiin näytelmässä: Yleisölle selvisi muun muassa, miten Loimu sai nimensä ja mistä Loimun värit ovat peräisin.

Musiikkia käytettiin näy-

telmässä hauskasti. Sen avulla Kaanaasta tehtiin raamatullinen paratiisi. Paratiisi tosin sai vähän ironisiakin sävyjä, kun lapsinäyttelijät tarpoivat pitkää Kaanaantietä kohti Paikkaria päästäkseen pois eristyksis-

tä. Nesteentien rakentaminen helpotti kulkemista, mutta Peltolan Eelille se oli kova paikka.

Hänestä muodostuikin yksi näytelmän hauskimmista hahmoista.

Suosittelen näytelmää kaikille kotiseutuhistoriasta kiinnostuneille. Suhteellisen lyhyeen näytelmään oli saatu mahdutettua uskomaton määrä paikallisia ihmisiä, tarinoita ja paikkoja niin, että kokonaisuus oli kuitenkin ehyt ja etenevä.

Kylämatka on paikallisiin tarinoihin perustuva esityssarja, joka toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 osana Turun kulttuuripääkaupunkivuotta. Kylämatkalla oli mukana kahdeksan kylää Varsinais-Suomesta. Sittemmin Kylämatkat ovat saaneet jatkoa vuosina 2012 ja 2013. Vuonna 2011 Raisiossa esitettiin Elämää asemanseudulla ja 2012 Pasala, Euroopan kaunein paikka.

Janica Rantanen

Yllätyksetön tulkinta maailmankuulusta sieppaustarinasta Sherry Hormann: 3096 päivää Draama, K16 Ensi-ilta: 2.8.2013 Kesto: 1h 50min ***

Tuoli Pöytä

29 € (99,-) 69 € (239,-)

Tuoli Pöytä

19 € (49,-) 39 € (99,-)

2-hengen puutarharyhmä

2-hengen polyrottinkiryhmä

Tuoli Pöytä

19 € (59,-) 29 € (89,-)

Tuoli Pöytä

3-osainen istuinryhmä, polyrottinkia

59 € (189,-) 39 € (119,-)

Riippukeinu

Tuoli Pöytä

49 € (159,-) 59 € (199,-)

Puutarhakeinu

119€ Aurinkotuoli 2-pyörällä

(399,-)

179€

69€

(149,-)

(249,-)

Aurinkotuoli, polyrottinkia

99€

(249,-)

Tarjoustuotteita rajoitetusti. Tarjoukset vain myymälöissämme!

ELOKUVA-ARVIO. Perjantaina 2.8. ensi-iltansa saanut 3096 päivää on tarina vuonna 1998 siepatusta itävaltalaisesta Natascha Kampuschista. Elokuva perustuu Kampuschin itsensä vuonna 2011 kirjoittamaan samannimiseen romaaniin.

Elokuva on siis ohjaaja Sherry Hormannin tulkinta Kampuschin omasta näkemyksestä vankeusvuosistaan. Elokuva on toisaalta koskettava ja kauhistuttava; toisaalta tylsä, sillä se ei kerro tarinasta sen enempää kuin lehtijutut vuonna 2006, jolloin Kampusch pääsi sieppaajaltaan karkuun.

Elokuvallistamisessa ei olla oltu kovinkaan kekseliäitä.

Tarina on tosi ja se myy, joten elokuvan tekijät ovat selvästi luottaneet siihen. Tarinan li-

säksi äänimaisema saa pisteet kotiin kaikessa kolkkoudessaan. Kuvauksessa on käytetty peilejä kiinnostavasti hyödyksi, mutta muuten elokuvalliset keinot eivät herätä mielenkiintoa.

Elokuvaa vaivaava kaupallisuus heijastuu myös englanninkielestä. Englanninkielinen elokuva tavoittaa varmasti enemmän katsojia, vaikka alkuun tuntuikin hämmentävältä kuunnella 10-vuotiasta Nataschaa näyttelevän Amelia Pidgeonin brittiaksenttia.

Teini-ikäistä Nataschaa näyttelee irlantilainen Antonia Campbell-Hughes, joka tekee ilmeikkään ja koskettavan roolisuorituksen. Roolissa tuodaan hyvin esiin Nataschan vahva luonne heikossa

ruumiissa.

Kampusch itse on median edessä alusta asti kieltäytynyt ottamasta uhrin roolia.

Hän on puhunut ymmärtäväisesti myös sieppaajastaan tunnustamatta kärsineensä Tukholma-syndroomasta. Hänen mukaansa ihmiset nauttivat rikostarinoista, koska peilaavat niiden kautta omia näkemyksiään hyvästä ja pahasta.

Siksi monet kieltäytyvät näkemästä ihmistä pahojen tekojen takana. Elokuvassa on selvästi yritetty tuoda tätäkin näkökulmaa esiin, mutta ikävä kyllä Thure Lindhardtin näyttelemä sieppaaja Wolfgang Přiklopil jää silti henkilöhahmona etäiseksi.

Janica Rantanen