Kalastus-lehti 3/2020

KOUKUSSA KALASTUKSEEN VUODESTA 2004

3/20

n! ukaa m a t O

INEN ILMA IS GRAT FREE

Elämyksiä Norjassa

Lauklines Koeajossa

Master Pro 500 Fongareiden matkassa

Kalastomme mysteerilajit Löydä isompia ahvenia

facebook.com/kalastuslehti

Lisää kutualueita

HAUKITEHTAAT

2

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

3

Flambeau Bazoka VAPAPUTKI 160 - 220 cm

Vahvasta polymeerista valmistettu Flambeaun Bazoka-vapaputki on halpa vakuutus vavoillesi. Kova putki suojaa iskuilta niin matkoilla kuin kausisäilytyksessä. Teleskooppisen rakenteen ansiosta putki on säädettävissä 160–220 cm.

Putkeen mahtuu jopa kuusi vapaa. Sisäpehmusteet molemmissa päissä. Täyttää TSA:n lentokriteerit. Valmistettu Yhdysvalloissa.

55-07218 | 49,90

Frabill Trophy Haul HAAVI

Trophy Haul -haaveissa yhdistyy 80 vuoden kokemus sekä huippuluokan suunniteluteknologia - nämä haavit ovat parasta mitä rahalla saa! Frabillin ainutlaatuinen patentoitu kahvamekanismi jakaa painon tasaisesti vähentäen pistekuormitusta ja parantaen tasapainoa saalista veneeseen nostettaessa.

Kaikissa Trophy Haul -haaveissa käytetään ainutlaatuista, epäsymmetristä Lockdown-havasta, sekä Meshguard-vannetta. Meshguard-vanteissa havas lähtee vanteen sisältä, ei päältä.

Tämä vähentää havaksen mekaanista kulumista ja suojaa sitä kolhuilta.

Epäsymmetrinen Lockdown-havas taas ohjaa saaliin havaksen pohjalle, ja vähentää koukkujen sotkeutumista.

Tasapohjainen solmuton muovipinnoitettu havas rauhoittaa saaliskalan, eikä se kieputa itseään sekaisin havakseen.

Vanteen koko 54 x 61 cm Kahvan pituus 120 cm Havaksen syvyys 43 cm Havaksen silmäkoko 1,3 cm Valtamerikäytön kestävä Kokonsa puolesta soveltuu erityisesti ahven- ja taimenhaaviksi 55-10320 | 109,00

4

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Savage Gear WP Performance

Kehitetty suositun Black Savage –asun pohjalta.

Puvun leikkausta, materiaaleja sekä yksityiskohtia on paranneltu entisestään ja lopputuloksena on tekninen ja kestävä asu monipuoliseen kalastukseen ja vapaa-aikaan. Tyylikäs puku on valmistettu täysin vedenpitävistä sekä hyvin hengittävistä materiaaleista, joten se pitää sinut kuivana ja lämpimänä vaativissakin olosuhteissa.

Savage Gear WP Performance KALASTUSTAKKI • • • • • • • • • •

100 % vedenpitävä (10 000 mm vesipilariarvo) Hyvin hengittävä (5000 g/m2/24 h) Kestävä 100 % nylon taslon -kangas Teipatut saumat Pehmeä ja miellyttävä sisävuori Edessä vahva vettähylkivä vetoketju Irrotettava huppu teknisellä kiinnityksellä Korkea kaulus Yhdellä kädellä säädettävät helma sekä huppu (korkeus/leveys) Sivutaskuissa lämmin ja pehmeä fleecevuori vedenpitävillä vetoketjuilla • Rintataskut heijastimilla ja vedenpitävillä vetoketjuilla • Velcrolla säädettävät hihansuut ja neopreeniset sisähihansuut • Heijastavat printit • Yläselässä lenkki haavia varten 55-10507-11 | 129,00

Savage Gear WP Performance KALASTUSHOUSUT • • • • • •

100 % vedenpitävä (10 000 mm vesipilariarvo) Hyvin hengittävä (5000 g/m2/24 h) Kestävä 100 % nylon taslon -kangas Teipatut saumat Pehmeä ja miellyttävä polven alapuolelle ulottuva sisävuori Vahvikkeet polvissa, sisälahkeiden alaosassa ja takamuksessa • Heijastavat printit • Pitkät vetoketjut lahkeissa • Joustava ja säädettävä vyötärö vyölenkeillä • Muotoilut polvissa parantavat housujen istuvuutta • Kaksi sivutaskua ja yksi reisitasku vedenpitävillä vetoketjuilla 55-10512-18 | 89,90

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

5

Pääkirjoitus 3/2020 Sanotaan, että jokaisella pilvellä on kulta- tai hopeareunus. Eli ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Tulevassa syksyssä on varmasti paljon hyvää meille kalastajille. Kuva Antti Zetterberg.

Kalastuksen uusi normaali?

K

oronan myötä sanapari uusi normaali on tullut jo liiankin tutuksi. Sinänsä se on hieman harhaanjohtavaa, sillä tavat, tyylit ja käytännöt muuttuvat teknologian ja kulttuurin myötä jatkuvasti. Normaali siis muuttaa muotoaan ajan kuluessa.

Jos nykytilannetta, minkä tahansa asian osalta, verrataan tilanteeseen esimerkiksi 1920-luvulla, niin ovathan asiat muuttuneet aika lailla noista ajoista. Tuolloin esimerkiksi suomalaisista asui maalla 80 %, nyt sama prosentti asuu kaupungeissa.

Entäpä kalastuksen uusi normaali?

Ymmärrän täysin pula- ja sota-ajan käytännöt, jossa kala oli tärkeä osa ihmisten ravintoa. Tuolloin ei mietitty kalakantojen tilaa tai veistelty nohevia kommentteja siitä, miten kaloja käsitellään. Tärkeintä oli täyttää vatsa ja selviytyä seuraavaan päivään. Se oli silloin normaalia.

Kalastus on nykyisin enemmän vapaa-aikaa ja rentoutumista kuin ravinnonhankintaa ja harva meistä enää tienaa elantonsa ammattimaisella kalastuksella. Tämän päivän kalastuksen normaali pohjaakin enemmän pehmeämpiin arvoihin ja erilaiseen kokemuspääomaan.

Itse saalis on toki tärkeässä roolissa, etenkin sosiaalisen median postauksissa. Kulttuurimme on pikkuhiljaa kehittynyt siihen, ettei kaikkia kaloja tarvitse ottaa ruoaksi vaan voidaan kokea ylpeyttä, kun päästetään isot jatkamaan sukua ja otetaan ruokakalat valikoiden.

6

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Tämä tulee olemaan entistä enemmän uutta normaalia uusien sukupolvien aloittaessa harrastustaan.

Saa nähdä mitä tuleva syksy tuo tullessaan

Tätä kirjoitettaessa on elokuun loppu ja korona tuntuu taas nostavan päätään. Meillä kalastuksen harrastajilla on sinänsä onnekas tilanne, että harrastuksessamme turvavälit ovat normaali käytäntö. Tapana kun ei ole tuppautua rannalta kalastavan tai toisen veneen tappituntumalle – ja hyvä niin.

Raikasta syksyä!

Antti Zetterberg antti.zetterberg@krookmedia.fi

TAT U L A T WS 3 0 0

BIG SPIDER

ATTACK TATULA: the first ever 300 size baitcaster featuring our T-Wing System. Offering the perfect combination with Magforce, UTD drag (13kg), 110mm handle with big Hi-Grip knobs, Double Stopper and enormous line capacity.

TATULA 300: Perfect for Scandinavian pike. Don’t be scared.

*Product featured is the TATULA TWS 300HSL

daiwa.com/scandinavia Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

7

SISÄLLYS 3/2020

s. 28

s. 32

s. 60

JULKAISIJA Krook Media Oy Itälahdenkatu 22 B 00210 HELSINKI www.krookmedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Antti Zetterberg TOIMITUSSIHTEERI Mikey Sarelin TOIMITUS Janne Koivisto Niko Satto

s. 48 28

s. 82

s. 68

s. 36 6 Pääkirjoitus 10 Ahventa kasvustosta – Jörgen Larsson 16 Ruokakoon kalojen vertikaalikalastus – Jani Mäkeläinen 24 Ahventa matalasta vedestä – Mikey Sarelin 28 Haukitehtaat – Juha Ojaharju 32 Kalastomme mysteerilajit – Niko Satto 36 Perheen kanssa pohjoisessa – Mikey Sarelin 42 Kalastusvälinevalmistajat & vesiluonto – Anna-Maija Ahokas 48 Lauklines, Norja – Antti Zetterberg & Janne Koivisto 56 HK Open -voittajat uudessa opissa – Pasi Taponen 60 Juovabassia Kanadassa – Aki Janatuinen 66 Kalastus-lehden Kalakoulu – Kari Nyberg 72 Pörje Parilla 74 Maan mainiot kalamiehet | Niko Lehtola – Ari Laine 78 Aliarvostetusta arvokalaksi – Sakke Yrjölä 80 Patologit – Jani Helminen 82 Kalakohteena Muddais, Parainen – Antti Zetterberg & Sami Pitkänen 86 Kalastus-lehti esittelee: Rebel Cell -akut – Antti Zetterberg 88 Kalastus-lehti esittelee: Patriot Ace – Antti Zetterberg 90 Vene-esittely Master Pro 500 – Antti Zetterberg & Jesse Hyväri 96 Tekniikka 98 Uutta & kokeiltua 110 Juha Happosen kalastusniksit 112 Ajankohtaiset ahvenperhot – Jani Mäkeläinen 113 Mika Vornasen kolumni 8

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

AVUSTAJAT Ari Paataja Tuomas Salusjärvi Mika Vornanen Janne Sullström Kalle Paavola Jörgen Larsson Jani Helminen Kristian Keskitalo Anders Krus Jasper Pääkkönen Mari Elal Kari Lossi Pasi Taponen Jens Bursell Juha Ojaharju Emma Becker Kim Jaatinen Sakke Yrjölä Jukka Rapo Jaakko Varjokorpi Peter Lahti Aki Janatuinen Tuomas Peltonen Sami Pitkänen Santtu Poutanen Mika Nummisto Kimmo Mujunen Veikko Saikkonen Ville Lahikainen Jesse Hyväri Hannu Huttunen Markus Tandefelt Esko Lahtinen Viljami Huhtala Timo Palokas Markus Männistö Mikko Kuikka Matti Jännäri Jan Friström Juha Happonen Jani Himanko Jani Mäkeläinen KANNEN KUVA Steffen Schultz ILMOITUSMYYNTI Jerker Krook puh. 040-566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi PAINOPAIKKA Reusner SEURAAVA NUMERO Ilmestyy huhtikuussa 2021 PAINOS 30.000 kpl TILAAJAPALVELU Jaicom Oy Puh. 03-42465340 asiakaspalvelu@jaicom.com

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

9

Teksti JÖRGEN LARSSON Kuvat JÖRGEN LARSSON & MATTIAS BERGLUND Käännös ANTTI ZETTERBERG

Painotetulla koukulla varustettu jigi voi olla tyrmäävän tehokas kasvustossa kalastettaessa.

10

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

AHVEN LÖYTYY

KASVUSTON SEASTA SYKSYLLÄ

Oikealla tekniikalla ahvenet pystytään löytämään myös silloin kun ne eivät saalista avovedessä vaan lymyilevät kasvuston suojissa. Nyt on aika rigata jigit ja muut uistimet loppusyksyn kasvustokalastukseen.

O

limme viime syksynä yrittäneet kalakavereideni kanssa jigata ahventa puhtailta pohjilta ja penkoista heikolla menestyksellä. Kala sieltä, kala täältä -meininkiä oli jatkunut koko aamupäivän ja jotain muuta tulisi keksiä.

Saavuimme erään kaislikon laitaan, jonka edustalle saavuttuamme kaikuluotain paljasti laajemman kasvuston alkavan jo kaukaa ennen rantaviivaa. Kokeilimme puhtaan pohjan sijaan heitellä koemielessä kasvuston keskelle ja tuntumaan kevyillä päillä ja offset-koukuilla varustetuilla Ring Teez sekä Hollow Teez -jigeillä.

Kaverini Dejan sai hyvin onnistumisia kevyellä jigipäällä ja offset-koukulla, jossa 9 cm Hypo Teez.

Loppukauden kaislikkoahven.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

11

Kasvustokalastus syksyllä on palapeliä matalahkon veden ja lyhyiden syöntipiikkien kanssa.

AHVEN LÖYTYY

KASVUSTON SEASTA SYKSYLLÄ

Suureksi yllätykseksi saimme välittömästi rivakat tärpit jigien läpäistyä pintakalvon.

Luulimme ensin, että hauet olivat hotkaisseet välipalaa, mutta ahvenen terävästä jumputuksesta ei voinut erehtyä. Kaiken lisäksi kalat olivat hyvän kokoisia, kilon paremmalla puolella olevia yksilöitä, joten päivän tahti oli löytynyt. Nyt piti vaan huolehtia oikeanlaisesta tarjoilusta.

Mistä on kyse?

Monet muutaman metrin syvyiset lahdet ja muut matalat alueet ovat kesällä ja alkusyksystä usein mahdotonta kalastaa jopa off12

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

set-koukuilla, sillä tiheä kasvusto ei mahdollista minkäänlaista uittamista.

Tilanne kuitenkin muuttuu kun vedet hieman viilenevät ja tihein kasvusto alkaa kuihtua mahdollistaen kalastuksen kasvuston liepeiltä tai seasta. Kasvuston kuihtuminen tapahtuu hieman alueesta riippuen syys-loka-marraskuun tienoilla.

Ahvenet hakevat kasvuston seasta niin suojaa kuin ravintoakin. Ne alkavat syksyn edetessä parveutua ja kasvuston liepeiltä voi löytää hurjan määrän pannukarkeita. On hyvä muistaa, että todelliset isomukset ovat erittäin harvoin isoissa parvissa vaan ne liik-

kuvat muutaman yksilön joukoissa tai itsekseen. Ne voivatkin lymyillä kasvuston seassa samaan aikaan kun pienemmät yksilöt liikkuvat parvissa avoimemmassa vedessä.

Käytäntöön

Isompien ahventen saaminen kasvustosta loppusyksyllä vaatii hieman enemmän kuin pienempien parviahventen jigaaminen. Kalojen löytäminen kaikuluotaimella lakoavan kasvuston seasta on vaikeaa, ellei mahdotonta, joten nyt pitää ottaa toiset keinot käyttöön.

Voit toki löytää isompiakin kaloja pen-

Vesikasvien yleisimmät elomuodot.

PINNAN YLÄPUOLELLA: Ilmaversoiset

PINNALLA: Kelluslehtiset, irtokellujat VEDEN ALLA: Uposlehtiset, pohjalehtiset, irtokellujat, vesisammalet, näkinpartaiset

Ylhäällä Carolina-rigaus vaahtokellukkeella ja alempana kaksi Texas-rigausta luotipainoilla.

Kirjoittajan tässä jutussa käyttämä painotettu koukku on Mustadin 3,5 g painava 3/0-koon Power Lock Plus Worm Hook.

koissa olevien parvien liepeiltä, mutta väittäisin, että ne kaikkein suurimmat yksilöt löytyvät muutaman metrin syvyisten lahtialueiden kasvustoista tai niiden välittömästä läheisyydestä.

Tärkeintä on pystyä uittamaan jigiä mahdollisimman pitkään ilman että siihen tarttuu mitään. Tätä varten jigit on hyvä rigata offset-koukulla, jonka kärki on mahdollisimman vähän jigin ulkopuolella.

Hidasta uppoamista varten kannattaa käyttää mahdollisimman kevyitä, noin 3-7 grammaisia jigipäitä. Kalastus on tehokkaampaa mitä kevyemmällä päällä pystyt

kalastamaan kasvuston seasta, sillä nopealiikkeinen jigi jää helpommin heinikon sokkeloihin.

Toinen vaihtoehto on käyttää erityisiä painotettuja koukkuja, joissa lisäpaino on 3-4 gramman luokkaa. Näitä koukkuja voi hyvin käyttää ohuiden siimojen kanssa aina noin 1,5 metrin syvyyteen asti.

Muita vinkkejä

Carolina- ja Texas-rigaukset ovat toimivia ja vaikuttavat positiivisesti kalantuloon silloin kun kala on passiivinen ja huonolla syönnillä.

Tavallisen jigipään sijaan siimaan viritetään luotipaino, joka pääsee liukumaan vapaasti.

Nämä rigaukset eroavat toisistaan siinä, että kun Texasissa paino pääsee liukumaan

kiinni jigiin saakka, niin Carolinassa jigin ja painon välissä on noin 50 cm päässä jigistä leikari, joka pitää painon hieman kauempana.

Olen käyttänyt Texas-rigausta offset-koukulla ja pienellä painolla. Olen lisäksi laittanut fluorocarbon-tapsiin stopparin hyvinkin lähelle painoa perinteisestä Texas-rigauksesta poiketen. Näin paino ei pääse liikkumaan liikaa ja vaikuttamaan jigin uintiin.

”Tärkeintä on pystyä uittamaan jigiä mahdollisimman pitkään ilman että siihen tarttuu mitään.”

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

13

AHVEN LÖYTYY

KASVUSTON

paikkoja pyrkiä löytämään isompia ahvenia.

Näillä alueilla jigiä pystyy hienosti vielä uittamaan tehokkaasti.

SEASTA SYKSYLLÄ

Kalastustekniikka

Kirjoittaja onnistuneen syöntisession jälkeen. Tämä ahven iski varsin tiheästä kasvustosta. Huomaa, että jigin vatsa on viilletty hieman auki, jotta koukku pääsee helpommin esiin tärpissä.

Äärimmäistä keveyttä hakiessa esimerkiksi Carolina-rigin kanssa voi käyttää painon lisäksi pientä solumuovikelluketta, joka tuo jigiin lisää leijuvuutta ja voit kalastaa äärimmäisen hitaasti välillä nirsojakin ahvenia.

Paikan ja tekniikan valinnasta

Suuria ahvenia ei ole lukumääräisesti läheskään niin paljon kuin pienempiä lajitovereita. On myös sanottava, että kaislikoissa ja ahvenvitapöheiköissä on eroja. Jotkut paikat tuntuvat pitävän paremmin isoa kalaa kuin toiset. Tämä selviää vain kokeilemalla ja valikoiden kartasta jo etukäteen sopivia paikkoja.

Suosittelen tutustumaan esimerkiksi laajempiin lahtialueisiin ja matalikoihin. Esimerkiksi isomman selän keskellä oleva laaja matalikko kerää kalaa samoin kuin aivan matalat harvemman kaislan rannatkin. Hyvällä viistokaikuluotaimella on myös mahdollista etsiä pinnalle näkymättömät, jo kesän jäljiltä laskeutuneet kasvustoalueet ja kokeilla näiltä alueilta.

”Esimerkiksi isomman selän keskellä oleva laaja matalikko kerää kalaa samoin kuin aivan matalat harvemman kaislan rannatkin. ”

Kasvuston seasta kalastettaessa jigiä harvoin päästetään aivan pohjaan. Sen sijaan niiden annetaan hiljaa leijua ja välillä niille voidaan antaa pientä liikettä vavalla tai kelaten. Eräällä reissulla onnistuimme parhaiten siten, että annoimme jigien vajota rauhassa pohjaan siellä missä kasvusto antoi myöden ja aloimme sen jälkeen nyppimään niitä ylös rauhallisesti. Ahvenet olivat olleet passiivisia tarjoiluihimme ennen kuin keksimme vaihtaa hitaan vajotuksen hitaaseen nostoon.

Heittojen ei tarvitse olla pitkiä. Tärkeää on, että pidät koko ajan mahdollisimman hyvän tuntuman jigiin, sillä tärpit tulevat salamannopeasti. On myös hyvä muistaa, etteivät ahvenet ota aina samoihin tarjoiluihin. Se mikä toimi eilen ei välttämättä toimi tänään.

Muista siis vaihtaa välillä painoa, uittotapaa, jigiä tai rigausta.

Tästäkin on olemassa tuore esimerkki, kun kalastimme kahdella eri rigauksella, mutta samoilla jigeillä. Itselläni ollut perinteinen offset-rigaus 5 gramman päällä ei juurikaan tuonut tapahtumia, mutta kaverini Texas-rigattu 2/0-koon offset-koukulla ja kevyellä volframipainolla varustettu 9-senttinen Hypo Teez -jigi toimitti kalaa jatkuvasti puntarille suurimman ollessa 1,65 kiloa.

Menestyksekästä syksyistä ahvenen kasvustokalastusta!

Kasvustoissakin on eroja

Oman kokemukseni mukaan lähes toivotonta on yrittää kalastaa liian tiheissä siimapalpakko- tai ärviäkasvustoissa. Merellä myös alkusyksystä esiintyvät erilaiset limalevät ja rusehtavat ”spaghetit” haittaavat olennaisesti kalastusta eivätkä ahvenet kaikkein tiheimmissä pusikoissa viihdykään Sen sijaan harvempi kaislikko, ahvenvita-alueet tai lumpeikot ovat mainioita 14

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Aivan loppukaudesta kasvusto on monelta osin hyvinkin laonnutta ja aiemmin kaudesta tukossa olleet paikat aukeavat.

Tässä myös peli on auennut vavan kaaresta päätellen.

ETSI. LÖYDÄ. KALASTA.

JOIN THE CLUB

ECHOMAP™ 92SV SKANNAAVA UHD-KAIKUTEKNOLOGIA

9˝

PIKANÄPPÄIMET JA

OSTA NAVIONICS DATAA SISÄLTÄVÄT

KOSKETUSNÄYTTÖ BLUECHART G3 KARTAT

LUO OMIA KALASTUSKARTTOJA

QUICKDRAW CONTOURS

ACTIVECAPTAIN®

INTEGROINTU

WI-FI® YHTEYDELLÄ PANOPTIX™-LUOTAINTUKI

© 2020 Garmin Ltd tai sen tytäryhtiöt. Wi-Fi on Wi-Fi Alliance -yhtiön rekisteröity tavaramerkki.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

15

Ruokakoon kaloja on mukava kalastella ja samalla ottaa kotiin vietävääkin kohtuudella. Kuva Janne Koivisto.

16

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Teksti JANI MÄKELÄINEN Kuvat JANI MÄKELÄINEN & JANNE KOIVISTO

Minulle vertikaalikalastus on tärkeässä asemassa jigikalastuksessa. Moni varmasti tekee tätä melkein tietämättään, koska vertikaalikalastusta on myös se, että kalastetaan kaloja, jotka seuraavat viehettä veneen luokse, ja joille viehe sitten pudotetaan uudelleen.

R

uokakoon kalastuksessa puhuttaessa tarkoitetaan usein kuhankalastusta, mutta ahvenenkalastus on melkein yhtä kiinnostavaa. Kun ahven kasvaa isommaksi, se liikkuu enemmän yksittäin. Isommat ahvenet usein ovat parven lähellä, mutta selkeästi erillään.

Esimerkiksi hyvin jyrkän rinteen päällä saattaa olla kokonainen parvi hyvänkokoista ahventa, mutta pari metriä alempana jyrkässä rinteessä on yksittäisiä isoja ahvenia.

Kaikuluotaimen käyttö on suuressa roolissa vertikaalikalastuksessa

Kun kalastetaan mahdollisimman suuria kuhia tai haukia, on luonnollista, että esimerkiksi viistokaikuluotaimen avulla kalat löytyvät jopa helposti. Pienempien kalojen kohdalla viistokaikuluotaimen lukeminen muuttuu vaikeammaksi, mutta hyvällä laitteella se on tehokasta.

Hyvin perinteinen ison ahvenen paikka. Jyrkkä rinne, jonka alla isoja yksilöitä.

Pienempiä ahvenia on helpompi kalastaa heittämällä ja isot ottavat erittäin hyvin vertikaalijigiin. Laitteena Lowrance HDS Live 12”, Livesight sekä C-Map kartta-aineisto.

Liveluotaimesta näkee hyvin ahvenien todellisen koon ja live-luotaimesta on nähtävissä yksittäiset isot yksilöt. Laitteena Garmin Ultra 10” ja Livescope.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

17

Kuvassa selkeästi kuhia isompana ryhmänä ja erittäin hyvin kalat esillä viistokaikuluotaimessa, veneen vasemmalla puolella. Viistokaikuluotaimessa näkyy varsinkin kaksi erikokoista kuhaa, joista toinen on hyvin kookas. DSI kuvassa näkyy, että kalojen koko on iso. Laitteena Lowrance HDS Live 12”, 2in1 viistokaikuluotain ja TM165HW 2D Chirp-anturi.

Kuvassa SavageGear paddletail jigi, jota käytän vertikaalijiginä. Alla hyvä ruokakoon kuha. Laitteena Garmin Ultra 10” ja Livescope

18

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

hauen

WESTIN SHADTEEZ SLIM 22 CM 63 G JIGI

herkkuPala!

55-07718–24 | 5,99

WESTIN GREAT HERON LUSIKKAUISTIN

motonetin myydyimPiä lusikoita!

22 g 55-08301–09 | 5,99 18 g 55-08292 –300 | 5,99

uutuus!

WESTIN W3 SPIN VAPA

Kasijalkainen Westin W3 on suunniteltu erityisesti meritaimenen kalastukseen veneestä. 240 cm pituus takaa näppärän käsiteltävyyden ja pidempiä vapoja tarkemmat heitot. Heittorytmi on myös pidempiä vapoja nopeampi, mistä on merkittävää hyötyä ajelehtivasta veneestä kalastettaessa. Ulkonäkö ja komponenttien laatu on tutulla Westin-tasolla.

55-07403 | 89,90

WESTIN SALTY 26 G LUSIKKAUISTIN

Pitkäheittoinen

meritaimenlusikka!

55-07718–24 | 5,99

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

19

Kuvassa 2D anturissa kuhia tiiviinä rykelmänä ja live-anturin kohdalla yksi ruokakoonkuha. Kartassa Genesis Live-luotaus, jonka avulla saat kartasta tarkemman. Laitteena Lowrance HDS Live 12”, Livesight sekä C-Map kartta-aineisto.

Viistokaikuluotaimen suurimpia etuja on isompien kalojen tarkempi havainnointi

Pystyt sanomaan hyvin tarkasti missä suunnassa venettä kalat ovat ja merkitsemään ne tarkasti. Viistokaikuluotain kertoo ovatko kalat oikeasti rinteen päällä, montun pohjalla, kivien juurella, kovalla pohjalla tai vaikka kasvien lähellä.

Viistokaikuluotaimesta on iso apu ahvenia etsittäessä, sillä voit katsoa viistokaikuluotaimen kuvaa jopa useiden kymmenien metrien päähän veneen molemmilta puolilta.

2D-, DSI- tai live-kuvat eivät pysty tähän, joten sinun ei tarvitse välttämättä ajaa kalojen päälle, vaan voit merkitä ne luotaimen kautta kartalle ja tulla keulasähkömoottorilla varovasti kalojen lähelle.

Olen usein havainnut, että kalat ovat hyvin varovaisia pääkoneen ollessa päällä ja vaikka kuinka merkkaat niitä viistonkautta kartalle ne karttavat venettä ja parvi liikkuu veneen alta pois. Tällöin kaloille heittäminen voi olla ainoa keino tai ajaa keulasähkömoottorilla hyvin hitaasti kalojen luokse.

Itselläni on usean merkin luotaimia veneissä, joten en sano, että jokin olisi parempi merkki kuin toinen. Merkistä riippumatta 20

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

”Kun huomaan kalan kiinnostuvan vieheestä, mutta kala ei silti ota, niin ajan hieman kalan yli ja heitän noin 10 metrin heiton.” nykylaitteilla varmasti jokainen pärjää. Kyse on enemmän siitä, että laitetta osaa tulkita oikein ja laite on oikean tasoisen omaan kalastukseen.

Ammatissani kuulen hyvin usein sitä, että ”ei nykylaitteita osaa vesillä käyttää” tai ”ettei vanha opi enää uusia toimintoja”, mutta itse olen tästä hyvin eri mieltä. Käyttämällä oppii ja jo tehtaan asettamilla säädöillä nämä laitteet toimivat erittäin hyvin. Tärkeää on oppia lukemaan ruutua ja tietämään mitä etsii.

2D, DSI, DI, SI, Live, 360°…

Kaikuluotaimen muotoja on paljon, jokaisella merkillä hieman omansa, mutta pääsääntöisesti toiminnat ovat hyvin yhtenäisiä.

Itselleni kaikkein tärkeimmät ominaisuudet ovat viistokaikuluotain, live ja 2D. Käytän edelleen DSI/DI-toimintoa paljon, mutta vain kalan etsinnässä aluksi.

DSI-toiminnolla pystyn olemaan varma, että kalat ovat kuhia, koska kuhasta tulee

DSI kaikunäyttöön selkeästi isompi ”pallo” kuin ahvenesta. Kun kala osuu erittäin hyvin veneen alle voit sanoa lajin jo täysin varmaksi. Vaikka merkkeihin kajoaminen tässä artikkelissa ei ole tärkeää, on pakko sanoa, että DSI/DI-kuva on Humminbirdin laitteissa välillä aivan uskomattoman hieno.

Kun olen varma kalalajista, otan DSI:n pois näytöltä ja keskityn 2D- ja live-luotaimeen. Live-luotain on noussut nopeasti tärkeimmäksi kaikuluotaimekseni. Omassa veneessäni käytössä on Garminin Livescope sekä Lowrancen Livesight.

Livescope on liikuteltavassa anturitelineessä, joka antaa paljon enemmän pelivaraa käyttää anturia monipuolisesti. Se on myös anturin kapeamman keilan takia välttämätöntä. Livesight on kiinteästi veneen perälaudassa, koska Livesight-anturin keula on leveämpi ja siksi käytän sitä pääsääntöisesti pudotusanturina.

Kahden live-anturin käyttö & 2D

KOKOA PAKETTI JA SÄÄSTÄ 25%

Nyt on oikea hetki päivittää aluksesi navigointi- ja kalastuselektroniikka ajan tasalle! Kun palautat vanhat tuotteesi Raymarine jälleenmyyjälle saat 25%:n alennuksen uusista vastaavista tuotteista.

Raymarine vaihtokampanja 1.9.-31.10.2020 www.raymarine.fi Photo: Targa Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

21

”On tärkeää, että et joudu liikaa ”huopaamaan” veneen kanssa vaan voit ajaa kalojen luokse niin, että tuuli tulee suoraan keulan suunnasta.”

alueen, tiedän hyvin tarkasti missä kalat ovat.

Tällä tavoin pystyn myös tulemaan kalojen luokse halutussa kulmassa.

On tärkeää, että et joudu liikaa ”huopaamaan” veneen kanssa vaan voit ajaa kalojen luokse niin, että tuuli tulee suoraan keulan suunnasta. Käytän paljon keulamoottoria apuna, jolloin saan veneen heti ankkuriin oikeaan kohtaan ja pystyn muuttamaan veneen tarvittaessa tarkasti toiseen kohtaan. Mikäli olet liittänyt keulamoottorin ja yhdistelmälaitteen yhteen voit siirtyä suoraan kalapaikan päälle paikkamerkin avulla.

Heittämisen ohella kannattaa välillä vertikaalikalastaa myös ahventa

Se miksi käytän kahta live-anturia, johtuu siitä, että kun kala tulee livescope-anturin alle, tiedän sen olevan veneen alla. Tämän jälkeen on helppo asettaa vene oikein kalalle ja on tarpeeksi aikaa siihen, että kala on livesight-anturin kohdalla.

Live antureiden suurimpia etuja on se, että näet selkeästi, miten kala käyttäytyy reaaliajassa. 2D-antureista näet, että kala on lähellä anturia, mutta kuva sahaa vain ylös ja alas. Live-anturista taas näet miten kala ”poukkoilee” vieheen ympärillä ja saat helpommin luettua kalan liikkeet.

Kuha tekee usein kovan syöksyn vieheelle, kääntyy lähellä pois ja liikkuu hieman kauemmas. 2D -kuvasta näkisit kalan häviävän, mutta et tiedä miten ja minne. Live-anturikuvasta näet taas helposti minne kala meni ja jäikö se ”kytikselle” vai poistuiko kokonaan.

Olen saanut paljon kaloja ottamaan vain jättämällä vieheen paikalleen, jolloin kala tuleekin uudelleen. Kun käytössä oli vain 2D-kaikuluotain, nostin vieheen usein pois ja luulin, että mahdollisuus meni.

Toinen etu live-luotaimella 2D:n verrattuna on se, että näet kalan todellisen koon helpommin. Livescope-luotaimestä näet jopa kalan evät ja niiden liikkeet, mutta myös livesight kertoo erittäin tarkasti minkäkokoinen kala on kyseessä.

Kuhat ovat usein pienessä tilassa ja tiiviinä ryhminä

Ei tarvitse olla kummoinenkaan rinne, kun se vetää kuhia puoleensa. Kutuaikaan jätän kivikot rauhaan, mutta heinä-syyskuussa ku22

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

haa löytyy hyvin 6-10 m vedestä. Kivikkoa saa olla lähellä, mutta tärkeää on, että läheltä löytyy syvää vettä.

Vaikka puhutaan ruokakokoisen kuhan vertikaalikalastuksesta, kalat löytyvät usein syvän päältä 5-10 metrin syvyydestä.

On tärkeää muistaa, ettei kalasta paljon yli 10 metristä, koska kuha ei kestä paineen vaihtelua hyvin ja alamittaiset kuolevat helposti nostettaessa pintaan liian syvältä.

Hyvin usein kala on kuitenkin juuri 10 metrissä, Pienempiä lapiopyrstöjigejä painavammalla päällä. joten monessakin tapauksessa ollaan hyvin rajoilla kannattaako kaloja kalastaa ollenkaan.

Kalojen etsintä

Aluksi etsin kalat 2D:n avulla.

Merkitsen paikat usein karttaan ja jatkan toisten kalaryhmien etsimistä.

Kun olen käynyt läpi

Vertikaalijigejä haarapyrstöllä.

Kuvassa yksi kuha 2D anturissa ja reaalisignaalissa. 2D ja live-anturissa näkyy hyvin tippumassa oleva vertikaalijigi.

Mitä vieheitä tarjotaan?

Vertikaalijigeistä mieleen tulevat isot vertikaalijigit, mutta kun puhutaan ruokakoon kalojen vertikaalijigaamisesta ovat vieheinä aivan tavalliset jigit isommilla jigipäillä. Tietenkin voidaan keskustella jigipään koosta, koska mitä isompi jigipää sen nopeammin se menee kalan luokse.

Mikäli kalastetaan tuulessa, ehtii vene liikkumaan paljonkin ennen kuin jigi on esimerkiksi 8 metrissä. 45 g pää ei taas mitenkään istu 10 cm jigiin, joten johonkin täytyy laittaa raja. Itse käytän hyvin paljon Mustadin 20 g PinPoint-jigipäitä, jotka riittävät niissä keleissä, joissa itse kalastan. Mikäli vettä on vähemmän tai sää on hyvä, käytän päitä 10 g:sta eteenpäin.

Kun puhutaan vieheistä ei ole oikeaa vastausta mikä toimii parhaiten

Itselläni käytössä kaikkea mahdollista, niin perinteisiä lapiopyrstöjä kuin sirppipyrstöjäkin. Käytän pienempiä vertikaalijigejä ja haarapyrstöjä. Kyse on pitkälti siitä, että sinun tulee löytää omat luottopelit.

Itse pidän paljon lapiopyrstöllisistä 8-13 cm jigeistä, ne toimivat useimmiten parhaiten, mutta varsinkin ahvenen kanssa sirppipyrstölliset ovat erittäin tehokkaita. Nykyään suurin osa jigeistä on äärimmäisen taidokkaasti tehtyjä ja hyvin yksityiskohtaisia.

Näillä ns. 3D-jigeillä kalastaminen on

mukavaa ja tehokasta. Niitä saa myös yksilöllisemmiksi tussaamalla. Kun puhutaan jigeistä 3D-jigin ja matojigin välistä, puhutaan esim. Peter Lahti -, Keitech- tai Daiwa-jigeistä, jotka toimivat loistavasti vertikaalikalastuksessa.

Nämä jigit usein ovat paljon elävämpiä kuin korkeamman profiilin kalajigit ja vaikeina päivinä juuri tämä saattaa olla se mikä laukaisee kalalla iskurefleksin. Tänä kesänä Peter Lahti Core Shad on ollut uskomattoman tehokas ahvenelle ja juuri kevyellä päällä kalastettaessa, jolloin jigi leijuu enemmän sivusuunnassa.

Kalastustekniikasta

Hyvin usein kuhan kalastuksessa käytän ”vippaustekniikkaa”. Kun huomaan kalan kiinnostuvan vieheestä, mutta kala ei silti ota, niin ajan hieman kalan yli ja heitän noin 10 metrin heiton. Tällä etäisyydellä näet vielä vieheen live-anturissa, vaikka se olisi suunnattu suoraan alas ja pystyt ”pumppaamaan” viehettä hallitusti kuvaruudulta.

Näet, miten kuha nousee väliveteen ja nyt voi tehdä isojakin nostoja kalan yläpuolella. Kuha ei näe kovin hyvin alaspäin, joten on tärkeää, että viehe pidetään sen yläpuolella. Oli kyseessä sitten pudotus tai vippaus, niin pyrin pysäyttämään vieheen noin metrin kalan yläpuolelle, jolloin kuha varmasti havaitsee vieheen.

Kun päästään ”pumppaamaan” viehettä ka-

lan päällä vippauksen jälkeen niin saadaan enemmän aikaa kalastukseen. Siihen, että viehe kulkee myös sivuttaisen matkan kohti venettä, kuluu enemmän aikaa kuin vain suorassa pudotuksessa.

Pitkään kuhanjigausta harrastaneet varmasti tietävät tilanteen, jossa kuha iskee jigiin loppuvaiheessa uittamista, kun kulma veneeseen alkaa olla jyrkempi. Sama efekti tulee myös vippauksessa. Teen paljon uittoa vavalla, en pelkästään leijuta jigiä. Oli kyseessä pudotus, vippaus tai heitto, niin värisytän jigiä uiton aikana. Varsinkin kuhan kanssa tämä on usein hyvin tehokasta.

Kaikelle jigaukselle on kalastuksessani oma paikkansa

Usein tulee haettua isoa vertikaalikalaa ja käytyä erittäin paljon heittojigaamassa, mutta ruokakoon kalan vertikaalikalastus on ollut viimeisten vuosien aikana erityisen tärkeää.

Usein vaikka kalastetaan vain ruokakoon kalaa niin kohdalle saattaa osua isompiakin yksilöitä.

Ruokakoon kalan vertikaalikalastusta voit hyvin tehdä periaatteessa millä tahansa jigivavoilla, koska jigien paino on usein huomattavasti maltillisempi kuin isoissa vertikaalijigeissä. Itse kalastan käytännössä aina hyrrävälineillä sekä hyvin ohuilla siimoilla. Tärkeää on, että hallitset setin mahdollisimman hyvin, jotta voit nopeasti pudottaa tai vipata vieheen.

Tämä laji on kalastusmuotona vähemmän puhuttu, mutta koukuttavuudeltaan aivan erityinen.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

23

Teksti ja kuvat MIKEY SARELIN

AHVENTAMATALASTA VEDESTÄ Vinkkejä käytäntöön

Pienet, noin 5-10 cm pituiset vaaput nopealla, tirrittävällä uinnilla, ovat lämpimän veden ottipelejä pintavieheiden, lippojen ja spinnerbaitien lisäksi.

24

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Ahvenenkalastus on perinteisesti Suomessa ollut laji, jota harrastetaan vedenalaisissa rinteissä, uppomatalilla, virtapaikoissa, karikoilla ja penkoissa – alueilla, jossa syvempi vesi on tyypillisesti lähellä ja pohjan muoto muuttuu, eli syvempi ja matalampi vesi kohtaavat.

T

ämän tyyppiset alueet keräävät ahvenen ravinnoksi käyttämää pikkukalaa ja sen myötä myös ahvenia. Mutta ahventa voi kalastaa myös matalikoista, jopa laajoilta matalilta alueilta, ja usein nämä ahvenet ovat kooltaan varsin mukavia.

Iso ahven viihtyy matalassa ympäri vuoden

Ahvenet tulevat reheviin, vesikasvien valtaamiin lahtiin kutemaan keväällä, ja olenkin välillä saanut niitä sivusaaliiksi hauenkalastuksen yhteydessä haukien kutupaikoilta. Isoja ahvenia on kuitenkin noussut matalasta myös talvella.

Alkuun sain niitä hauenpilkinnän ja täkyonginnan yhteydessä mutta tajuttuani, että isot erakkoahvenet, jotka liikkuvat joko yksin tai muutaman yksilön parvissa, ovat löydettävissä matalasta myös talvella, olen saanut niitä myös kohdistetun kalastuksen yhteydessä.

(Lue lisää aiheesta Kristian Keskitalon artikkelista nro 1/20) Sen koommin olen saanut isoa ahventa rehevistä lahtisysteemeistä myös kesällä ja syksyllä, eli uskon, että osa ahvenista viettää koko elämänsä matalassa tai sen välittömässä läheisyydessä.

Sekä merellä että järvillä

Alkuun kokemukseni ahvenenkalastamisesta matalassa, metrin parin vedessä, rajoittuivat merelle, mutta

Pikkuvaappua kesähelteillä purrut ahven.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

25

AHVENTAMATALASTAVEDESTÄ Kookas ahven pistää väkisinkin hymyilemään.

sittemmin olen huomannut, että sama pätee myös monella järvellä. Ei välttämättä kaikkialla, mutta ainakin osassa.

Tunnustan suoraan, ettei minulla ole vielä tarpeeksi kokemusta järvien matalissa alueissa kalastuksesta, mutta sellainen ”mututuntuma” minulla on, että varsinkin pienehköissä järvissä ahventa löytää usein niin sanotusta kusimatalasta ja varsinkin lämpimän veden aikaan eli keväästä syyskuukausille.

Ottipelin anatomiaa

Matalassa kalastaminen eroaa joissain määrin perinteisestä ahvenenkalastuksesta. Viehettä ei yleensä voi pompottaa pohjassa kuten syvemmissä paikoissa kalastettaessa, sillä matalien alueiden vesikasvusto on usein niin rehevää, että pohjakosketus tarkoittaa vieheen katoamista kasvuston sisään ja sitä, että vieheeseen tarttuu runsaasti kasveja, jolloin se ei kelpaa kaloille.

Kylmän veden aikaan jigit toimivat yleensä muita vieheitä paremmin.

Matalassa vedessä jigatessa joutuu vähentämään jigipään painoa reippaasti ja välillä myös uittamaan jigiä vavankärki hieman pystyssä, jotta jigi ei tulisi sisään pohjaa pitkin. Matalassa vedessä käytän yleensä 3-5 g jigipäitä tai vaihtoehtoisesti painottamatonta offsetkoukkua.

Yksi vaihtoehto on käyttää standup-päätä, jolloin jigi jää pohjaan osuessaan pyrstö pystyyn ja siten hieman todennäköisemmin näkyviin kasvuston seassa. Dropshot on myös ollut välillä tehokas tekniikka kasvuston päällä kalastaessa.

Liikettä lämpimään veteen

Mereltä pyydetty alkukesän salakkaimuri.

26

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Veden lämmetessä muiden vieheiden tehot kasvavat jigeihin suhteutettuna. Vaaput, popperit, spinnerbaitit ja blade bait -tyyppiset vieheet alkavat kiinnostaa kaloja jopa jigejä enemmän. Omia suosikkivieheitäni lämpimän veden aikaan ovat pienet, 5-10 cm pituiset vaaput.

AHVENTAMATALASTAVEDESTÄ Tuplat. Kaksi aikaisesta aamusta ja samasta muutaman yksilön parvesta saatua suurahventa.

Kuluneen kesän aikana olen saanut muita vaappuja paremmin ahvenia syvyytensä säilyttävillä, hitaasti uppoavilla vaapuilla, joita uitan tauoin ja vavannostoin höystettynä, kelausnopeutta vaihdellen.

Ahvenen jigikalastuksessa käytän poikkeuksetta haspelikelaa ja kohtalaisen kärkitoimista reilun seitsemän jalan pituista, kevyttä vapaa, mutta vaappuja heitän mahdollisuuksien mukaan pienellä hyrräkelalla ja kokotoimisella vavalla.

Hyrrän tuntuma uitossa on todella hyvä haspelikelaan verrattuna, vaapun uinnin tunteminen sisäänkelauksen aikana on etu, joka ajaa hyrrän käyttövaikeuksien ohi. Kokotoiminen vapa antaa mukavasti joustoa väsy-

tystilanteessa myös kuitusiimaa käytettäessä ja antaa anteeksi heittomokia jäykkää vapaa paremmin.

ni haenko ruokakalaa tai isoja raitapaitoja, riippuen täysin siitä millaisia paikkoja aion kalastaa.

Minkä määrässä häviää sen koossa voittaa

Yhteenvetona väittäisin, että matalasta vedestä ahventa kalastaessa määrä ei melkein ikinä vastaa perinteisten jigipaikkojen peijaisia, mutta koko on usein huomattavasti parempaa. Kalastuksen keskittyessä isoihin yksilöihin, joita vesistöissä on määrällisesti pienempiä kaloja huomattavasti vähemmän, täytyy pitää mielessä, että ruokakalat kannattaa hakea paikoista, joissa kalojen keskikoko on pienempi mutta määrää löytyy enemmän.

Toisin sanoin tiedän jo kalalle lähtiessä-

Isoimmat raitapaidat kannattaa aina vapauttaa pyyntitapahtuman jälkeen. Ruokakalat otetaan pienemmistä yksilöistä.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

27

H A U K IT E H T lisää kutualueita Haukikannan koko on suurelta osin riippuvainen hyvien kutupaikkojen määrästä. Valitettavasti kutualueet ovat monin paikoin hävinneet rantojen ruoppaamisen, rantarakentamisen ja kuivatusten tieltä. Haukitehdas-hanke on perustettu hauen kutupaikkojen lisäämiseksi ja parantamiseksi.

Haukitehdashankkeen tuotoksia. Hyvinvoiva poikanen, joka on juuri lähdössä mereen kasvamaan.

28

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

TA IL L A

Teksti ja kuvat JUHA OJAHARJU

H

auet hakeutuvat kutemaan matalille ja suojaisille vesialueille.

Perimmäinen syy tähän on, että tällaisilla alueilla vesi on selvästi lämpimämpää kuin syvillä ja avonaisilla alueilla. Lämpö saa mätimunan ja poikasen kehittymään nopeasti. Lisäksi lämpimässä vedessä on poikaselle enemmän syötävää. Mitä nopeammin poikanen kasvaa, sen todennäköisemmin se on hengissä vielä seuraavana kesänä ja kasvaa suureksi, elinvoimaiseksi kalaksi.

Malliesimerkkejä haukien suosimista kutupaikoista ovat matalat ja suojaiset lahdet, isompaan vesistöön puron kautta yhteydessä olevat lammet sekä tulvaniityt ja tulvan aikana veden vallassa olevat kosteikot.

Syitä haukien ahdinkoon

Maamme kaupungit, kylät ja kesämökit on rakennettu pääosin vesistöjen ääreen. Rannikolla rakennetun rantaviivan osuus on yli 40 %, tietyissä maakunnissa jopa yli 50 %. Osassa kunnista osuus on vielä selvästi korkeampi, esim. Turussa ja Maskussa n. 80 % rannoista on rakennettuja. Selvää on, että rakentamisen alle on jäänyt paljon hyviä kutualueita.

Oman ongelmansa aiheuttavat kesämökit. Moni mökki on rakennettu suojaisan sisälahden tai fladan rannalle. Kun kesämökin rantaan

Vanhat tierummut ovat usein turhan ahtaita. Kuvassa vanha tierumpu korvataan tuplasti tilavammalla, joka helpottaa haukien pääsyä kutupaikoille.

Vastakuoriutuneiden hauenpoikasten pyyntiä haavilla. Ensimmäiset poikaset ovat juuri löytyneet.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

29

HA UK ITE HTAIL LA lisää kutualueita

Haukien kutupaikkojen kunnostus ja rakentaminen on kiinnostanut mediaa. Tässä on YLEn haastattelussa Markus Sällinen ja taustalla lapionvarressa Mikko Peltola ja Tom Nylund.

Talkoovoimin tehdään yhdessä hyvää arvokkaan asian puolesta.

halutaan päästä perheen isolla veneellä, tulee tarve ruopata lahteen johtavaa väylää ja syventää lahden suulla mahdollisesti olevaa matalaa kynnystä. Näiden toimenpiteiden myötä lahdesta tulee avonaisempi, sinne pääsee virtaamaan viileää merivettä ja sen erinomaisuus kutupaikkana häviää.

Järvien laskeminen ja kosteikkojen kuivattaminen viljelytarkoitukseen on myös hävittänyt paljon tärkeitä kutupaikkoja. Sisävesissä järvien säännöstelyn aiheuttama kevättulvan nopea lasku aiheuttaa ongelmia, kun haukien laskema mäti jää kuiville, eivätkä poikaset ehdi kuoriutua.

Haukitehdas-hanke

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on käynnistänyt Haukitehdas-hankkeen, jonka avulla parannetaan haukien lisääntymisedellytyksiä. Hankkeen keskiössä on kosteikkojen ennallistaminen ja rakentaminen haukien kutupaikoiksi sekä jo olemassa olevien kutupaikkojen, kuten kluuvijärvien ja niihin johtavien purojen kunnostaminen.

Varsinaisissa haukitehtaiksi rakennettavissa kosteikoissa on ideana, 30

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Tulevan haukitehtaan korkeusmittaukset käynnissä Kuortaneenjärven kupeessa.

Tässä rakennetaan uutta purouomaa Nisulanpotin kluuvijärveen Kokkolassa.

että kevään tulvavettä padotetaan kosteikkoon, jolloin luodaan ihanteelliset olosuhteet hauen kutemiselle ja kudusta kuoriutuville poikasille. Patoluukut avataan juhannuksen tienoilla, jolloin hyvään kasvuvauhtiin päässeet hauenpoikaset uivat haukitehtaasta ulos virtaavan veden mukana alapuoliseen vesistöön, mereen tai järveen.

Haukitehdas on loppukesän kuivilla, jolloin sinne kehittyy maakasvillisuutta, mikä puolestaan toimii seuraavana keväänä mädin kiinnittymisalustana. Hyvänä esimerkkinä jo olemassa olevien, mutta toimimattomien tai huonosti toimivien kutupaikkojen kunnostamisesta ovat Pohjanmaan rannikon kluuvijärvet.

Niissä ongelmat liittyvät usein erilaisiin kutunousua rajoittaviin esteisiin purouomassa. Purouoman nousuesteitä poistamalla ja tarvittaessa kluuvijärven vedenpintaa nostamalla luodaan erinomaiset olosuhteen haukien lisääntymiselle.

Lisätietoa Haukitehdas-hankkeesta: www.haukitehdas.fi

Haukitehdas-hankkeessa tehdään laajasti yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Kuvassa LUKEn Hannu Harjunpää, joka on juuri tarkistanut koekalastusrysän erään haukitehdaskohteen laskupurossa.

Merenlahdesta fladaksi ja lopulta kluuvijärveksi Pohjanlahdella maan nousemisen myötä muodostuu lahdista fladoja ja niistä pieniä kluuvijärviä. Seuraavassa on avattu mitä flada, kluuvijärvi ja niiden välimuodot tarkoittavat.

Fladan ja meren väliin on muodostunut kynnys, joka rajoittaa veden vaihtuvuutta fladassa.

Kluuvifladassa fladan kynnykselle on muodostunut kasvillisuusvyöhyke, joka heikentää entisestään meriveden pääsyä fladaan.

Kluuvi on fladasta tai kluuvifladasta maan edelleen kohotessa muodostunut allas, jota erottaa merestä sen keskivedenpintaa korkeammalla sijaitseva kannas. Merivesi yltää enää ajoittain kluuviin.

Kluuvijärvi on lähes täysin erkaantunut merestä ja sen kynnys sijaitsee meren keskiyliveden pintaa korkeammalla. Merivesi voi yltää siihen enää hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa. Kluuvista ja kluuvijärvestä voi virrata mereen puro tai noro.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

31

Rasvakala on yksi mystisimpiaĚˆ kalalejamme.

32

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

E M M O T S A KAL T I J A L I R E E T MYS

Teksti NIKO SATTO Asiantuntijat SAKKE YRJÖLÄ JA MIKAEL JAAKKOLA Kuvat PEKKA TUURI

Fongaus eli eri kalalajien bongaaminen on ollut viime vuodet

vahvassa nosteessa. Silti kalalajistossamme on vielä muutamia mysteerilajeja, joita eivät etevimmätkään fongarit ole saaneet koukkuun.

K

okenut fongari Timi Laitinen teki edellisvuonna Suomen ennätyksen ja kalasti vuoden aikana 52 eri kalalajia Suomen vesiltä. Tämän vuoden aikana on tapahtunut jo niin paljon, että osa jutusta piti kirjoittaa uusiksi, sillä Laitisen ennätyksen rikkoi puolessa välissä vuotta hänen tiimikaverinsa Juha Salonen, jolla oli elokuun alkuun mennessä koossa 55 lajia.

Myös nuoremman polven tekijämiehellä, Juuso Triipposella oli liki saman verran eli 54 pinnaa kasassa.

Suomen Kalastusmatkailun Edistämisseura SKES ry:n mukaan Suomen vesiltä tavataan vakinaisesti 68 kalalajia, joten ilman satunnaisten harhailijoiden tavoittamistakin Salosella ja Triipposella on vielä tavoiteltavaa.

Aurinkoahven, sampi ja kyttyrälohi

SKES:n listalle ei aurinkoahven mahdu, mutta se on yleistynyt niin paljon, että käytännössä se on yksi vakituisesti maassamme tavattava laji. Aurinkoahvenen nopea leviäminen on mysteeri; istuttaako joku sitä systemaattisesti lampiin vai leviääkö se hedelmöittyneenä kutuna lintujen mukana.

Vastaavasti SKES:n listalla ei ole siperiansampea, jota tavataan yksittäisestä lammesta Kymenlaaksossa tai kyttyrälohta, joita eksyy Suomeen venäläisten istutusten peruina. Silti nämä hyväksytään fongipinnoiksi toisin kuin aurinkoahven. Nämä jätämme nyt jutun ulkopuolelle.

Lapin, Itä-Suomen ja Märketin kalat

Saloselta puuttuu tätä kirjotettaessa 13 vakinaisesti Suomessa tavattavaa lajia.

Näistä narumaisen ohutta ja pienisuista siloneulaa ei ole tiettävästi koskaan koukulla saatu pyydettyä, mutta käsin poimien niitä löytyy silloin tällöin.

Puuttuvista nieriä ja kirjoeväsimppu ovat lajeja, joiden saaminen ei sinänsä tunnu olevaan kovin vaikeaa, mutta niiden esiintymisalue maan poh-

Kirjava aurinkoahven on ärhäkkä vieraslaji, joka leviää oudon nopeasti.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

33

KALASTOMME MYSTEERILAJIT

joisosissa hankaloittaa pinnakalan hankintaa. Kummaltakin ennätysjahtaajalta puuttuu myös turska, joita fongarit ovat viime vuosina silloin tällöin saaneet Märketin majakkasaarelta. Tämäkin laji on Suomen vesiltä haastava pyydettävä niukkojen esiintymien takia.

Harmaanieriää puolestaan on joskus istutettu Inarijärveen ja silloin tällöin joku sellaisen saakin. Harmaanieriä ei ilmeisesti onnistu lisääntymään Suomessa, eikä vieraslajia haluta enempää istuttaa. Jäljellä olevat yksilöt vähenevät hiljalleen ja elämänpinnan saaminen vaikeutuu jatkuvasti.

Kevät 2020 avasi monta mysteeriä

Piikkisimppu on simpuistamme haastavin.

Kaunis seitsenruototokko, jonka mysteerin kärkifongarit selvittivät.

Jäljelle jää kahdeksan lajia. Vielä hetki sitten listalla oli vaskikala, mutta aktiivifongarit saivat niitä jo loppukeväästä sen verran hyvin, että suurin mystiikka on historiaa.

Laitinen, Salonen, Triipponen ja ensimmäisenä Suomessa 50 lajia vuodessa pyydystänyt Mikael Jaakkola saivat alkukesästä myös seitsenruototokot, joten sekään ei kuulu enää suuriin mysteereihin.

Siloneulan lähisukulaista, mutta selvästi suurempaa särmäneulaa ei vielä hetki sitten hyväksytty lainkaan lajikalastuskohteeksi, koska sitä ei tietojen mukaan saisi koukulla pyydettyä. Sittemmin tietoisuus mullistui. Selvisi, että särmäneula on hurja petokala. Mikael ja Juuso saivat niitä ja näkivät jopa yhden yksilön imuroivan trumpettisuullaan pieniä liejutokkoja. Särmäneulan mikrotäkyonginta on siis tulossa!

MYSTEERIKASI

Loput lajit ovatkin sitten varsin mystisiä joko elintapojensa tai pyytämishaasteiden takia. Onkin mielenkiintoista nähdä, mikä näistä seuraavaksi opitaan onkimaan.

8 & 7 Isotuulenkala & pikkutuulenkala

Teisti, fongareiden ”toteemilaji”.

Tuulenkala on tuttu monille kalastuksen harrastajille.

Niitä löytyy taimenten syönnöksistä ja niitä näkee silloin tällöin matalissa rantavesissä pikaiselta vilaukselta. Lisäksi uistelijat saattavat saada niitä kylkitärppeinä.

Elintavat tekevät tuulenkalojen tavoittamisesta haasteellista. Pääosin vapaassa vedessä eläviä parvia on vaikea löytää. Erityisesti isotuulenkalan voisi onnistua koukuttamaan kun keksisi, miten pääsisi liki niitä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) havaintokartan perusteella pikkutuulenkalat tavataan lähempänä rannikkoa, isotuulenkalat pikemmin ulkomerellä.

6 Teisti

Trumpettisuinen särmäneula, joka osoittautui hurjaksi pedoksi.

34

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Kivienkoloissa piileskelevä, muodoltaan pitkulainen ja väriltään ruskea teisti on levittäytynyt jokseenkin koko etelä- ja länsirannikolle, mutta hyvin harva sitä on päässyt näkemään. Vaikka fongarit ovat jo useita vuosia sitten keksineet etsiä tiettyjä lajeja otsalampun ja pienen lirkkiongen avulla, teisti on jäänyt kaiketi kaikilta saamatta.

Teististä on tullut jonkinlainen fongareiden toteemilaji. Kala, joka maagisesti vetää pistesaalistajia puoleensa.

Moni uskoo, että se on pohjakalana saatavissa, kunhan sen vain löytää. Sakke Yrjölä tapasi sellaisen Märketin majakalla, pääsi jopa tarjoamaan sille syöttiä, muttei onnistunut sitä koukuttamaan. Itse sain sellaisen kyljestä tarttuneena Selkämereltä.

Imukala on yksi kalastomme huonoimmin tunnettuja lajeja.

5 Kilohaili

Silakan lähisukulainen, rasvaisempi ”vaspuuki” on suosittu maustekala ja anjovissäilykkeen raaka-aine. Haili on ammattikalastuksen toiseksi yleisin saalis silakan jälkeen. Äärimmäisen harvoin sitä kuitenkaan harrastajien koukkuihin sattuu.

Huonovointisia haileja haahuilee syksyisin sisäsaaristoon, ja muutamia sellaisia on tiettävästi onnistuttu haavilla pyytämään.

Normaalikuntoisina niiden elintavat ovat kuitenkin fongareille haaste. Mahdollisesti niitä saisi silakan tavoin litkaamalla, kunhan parveen vain törmäisi. Luken havaintokartan mukaan pitäisi ajaa kauas ulkomerelle, jos hailin mielisi löytää.

4 Piikkisimppu

Jos on isosimppukin sellainen laji, jota eivät harrastajat aivan ponnistelematta tavoita, piikkisimppu on vielä vaikeampi. Ainakin yksi sellainen on fongaripiireissä saatuna.

Edellä mainittu Mikael Jaakkola sai kaverinsa kanssa yksilöt mieheen kymmeniä vuosia sitten talvipilkillä.

Piikkisimppu ja ehkä rasvakalakin voisivat olla teoriassa talvipilkillä saatavissa, jos ulkosaaristo joskus vielä jäätyisi.

3 Rasvakala

Rasvakala on ilmeisen yleinen, mutta pohjassa jurottava laji, joka harvoin sattuu virkistyskalastajan pyydyksiin. Hyytelömäisen rasvakerroksen peittämä laji on ulkomuodoltaan kaikin

puolin erikoinen, mutta harvinainen näky.

Rasvakala voi pohjoisilla valtamerialueilla saavuttaa jopa yli viiden kilon painon. Sen sijaan Suomen vesissä se elää 10-20 metrin syvyydessä, jää kooltaan pieneksi ja syö äyriäisiä ja pohjaeläimiä, joten lajin tavoittaminen on väistämättä haasteellista. Luken havaintokartta on rasvakalan osalta masentava. Lähes kaikki havainnot ovat kaukaa ulkomereltä.

KALASTOMME MYSTEERILAJIT

Isotuulenkalan arvoitus on vielä ratkaisematta.

2 Imukala

Vähän sammakon nuijapäätä muistuttava nahkapintainen olio, imukala, lienee yksi Suomen kalaston huonoiten tunnettuja lajeja. Rasvakalan tavoin pohjalla elelevä, äyriäisiä ravinnokseen käyttävä imukala osuu harvoin pyydykseen.

Varsinkin Turun saariston pohjoispuolella, Selkämeren eteläosissa siitä on merkitty havaintoja, joten teistin tavoin sitä kannattaisi ehkä etsiä ensisijaisesti Rauman ja Porin edustalta.

1 Elaska

Kiistatta Suomen kalalajien mysteerikunkku.

Kala, josta on Luken havaintokarttaankin saatu vain viisi täplää. Kivinilkan ja teistin kaltainen pitkulainen elaska elää tyypillisesti 100-200 metrin syvyydessä, joten sen satimeen saaminen olisi melkoinen virkistyskalastajan lottovoitto.

Toisaalta, elaska voi olla vaikka miten kärkäs syömään kaikkea, mikä lähellä liikkuu.

Niinpä syötin toimittaminen sataan metriin

Harva on nähnyt kaunista vaskikalaa, vaikkei se fongareille enää niin mystinen olekaan.

Kaikki tämän jutun upeat kuvat ovat Pekka Tuurin käsialaa.

Tuuri on sukellusvalokuvauksen harrastaja, joka on bongannut kamerallaan jo lähes kaikki lajit. Tuurikin haaveilee vielä elaskan kuvaamisesta.

Ahvenanmaan vesillä tai jälleen kerran siellä Selkämeren seudulla voisi tarjota vaikka millaiset elaskakarkelot.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

35

Teksti ja kuvat MIKEY SARELIN

Onnistuneesta reissusta kertoo tämän kalan lisäksi sekin, että tyttäreni haluaisi uudelleen Lappiin jo ensi kesänä.

36

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

UHKA VAI MAHDOLLISUUS? Perheen kanssa pohjoisessa

Monelle kalastajalle lapinreissu on kesän tai jopa koko vuoden kohokohta, matka, jota odotetaan pitkän tovin, usein jo edellisen reissun päätyttyä.

Odotettua lomaa ei ilman painavaa syytä jätetäkään tekemättä.

Y

leisin syy odotetun reissun väliin jättämiseen lienee perhe. Varsinkin ruuhkavuosien aikana perhe vaatii työn lomassa oman aikansa ja saattaakin käydä niin, että reissu pohjoiseen jää tekemättä koska lyhyttä lomaa ei haluta viettää ilman perhettä tai ainakaan se ei ole toivottua.

Mutta entä jos reissu toteutettaisiin yhteisenä perhematkana?

Huolellinen suunnittelu on kaiken a ja o

Tyttäreni oli jo muutaman vuoden ajan kinunnut mukaan Lappiin. Toistaiseksi olin ollut sitä mieltä, että hän oli liian nuori, ei jaksaisi pitkiä kalapäiviä tai sietäisi hyttysiä.

Nyt hänen ollessa pian 12-vuotias, päätin, että hän oli tarpeeksi kestääkseen sateen, yöpakkaset, hyttyset, patikoinnin, pitkät päivät ja telttayöt.

Perheeni on pieni, minun lisäkseni siihen kuuluu vain vaimoni ja 11-vuotias tyttäreni.

Tämä helpotti niin reissun suunnittelu- kuin toteutusvaihettakin. Suunnittelu on tärkeä osa jokaista lapinreissua, mutta kun perhe lähtee mukaan kairaan, on huolellinen suunnittelu niin viihtyvyyden kuin turvallisuudenkin kannalta elintärkeää.

Companylta pakettia, johon kuului helikopterikuljetus kohteeseen ja kumivene, jolla voisimme meloa jokea pitkin.

Kohteeksi valikoitui reilun 500 metrin korkeudella sijaitseva keskisuuri joki, josta minulla on entuudestaan kokemusta. Tekstiviestit toimivat monin paikoin ja siellä uiskentelee niin taimenta kuin rautuakin.

Välineiden huolellinen pakkaaminen on keskeisen tärkeää

Perillä on myöhäistä huomata, että teltta tai jokin muu tärkeä varuste on unohtunut kotiin. Otin sen yksin vastuulleni selkeyttääkseni pakkaamis- ja hankintavaihetta. Näin tietäisin varmuudella mitä on pakattu ja mihin.

Ostimme makuualustoja, vaelluskenkiä, kahluuvälineitä ja retkimuonaa, jotka pakattiin hyvissä ajoin reppuihin. Enkä unohtanut mitään muuta elintärkeää kuin oman kahluutakkini, jonka taskuissa oli kaikki reissun

Yhdessä suunnittelua

Rupesimme yhdessä pohtimaan reissun toteutusta jo loppusyksystä. Hyttyset ja sääolosuhteet askarruttivat vaimoani eniten. Pitkää ja raskasta rinkkavaellusta ei toivottu ja siksi päätin kysyä yhteistyötaholtani Arctic River

Ylämäkeen kävellessä tulee jano.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

37

satoi. Laskeutuessamme joelle satoi. Telttoja pystyttäessä satoi. Pahin mahdollinen alku.

Jos jotain toivon pohjoisen reissulta on se, ettei leiriä pystyttäessä sataisi. Nyt näin ei ollut.

Pystyttäessäni leiriä yksi telttakaari katkesi tyttären teltasta, tehden siitä käyttökelvottoman. Noh, onneksi toiseen telttaan mahtuu kolme henkeä, nukkuisimme siis tämän reissun ajan kolmistaan. Söimme illallista sateessa ja painuimme ainokaiseen telttaan nukkumaan.

Aurinkopläkä

Lounaaksi valmistimme usein nopeaa ja helppoa retkimuonaa.

perhot. Onneksi huomasin tämän katastrofaalisen mokan jo siirtymävaiheessa, viettäessämme pari yötä Pohjanmaalla vanhempieni kesämökillä.

Pikainen soitto perhetutulle, joka kävi hakemassa eteisen lattialle jääneen takin, josta Hämeen Tavarataxi toi sen jo samana yönä mökille. Loistavaa palvelua, jota ilman reissu olisi ollut floppi jo alusta alkaen. Iso kiitos niin Hämeen Tavarataxille kuin Tanelillekin.

Sataa, sataa ropisee

Kopterikentälle päästessämme satoi kaatamalla. Pakatessamme varusteita helikopteriin

Aamulla sade oli lakannut, mutta taivas oli raskas ja pilvinen enteillen lisää vettä. Keli oli kuitenkin peilityyni ja kalat pintoivat syöden päivänkorentoja. Olisin mieluusti jättänyt aamiaisen väliin, mutta perheelle tätä ei kannattanut edes ehdottaa.

Paistoimme pekonit ja munat ja suunnittelimme päivän sävelet. Kulkisimme kumiveneellä alavirtaan tutustuen alueeseen samalla kalastellen. Tässä vaiheessa täytyy selventää, ettei vaimoni kalasta. Ei heiton vertaa. Kalastaminen on hänen mielestään tylsää. Tyttäreni onneksi pitää perhokalastamisesta mikä lisäisi kalastusaikaa omallakin kohdallani.

Olihan meidän toki tarkoitus syödä kalaa joka päivä. Minä olen perheessämme ainoa, jonka ajantaju katoaa täysin kalastaessa niin, että ruokailu ja kaikki muukin unohtuu varsinkin jos kala syö.

Meloimme hitaasti alavirtaan, nautiskellen jokiluonnosta

Aina silloin tällöin pysähdyimme kalastamaan, vaikka kylmä tuuli olikin noussut vieden kalojen syöntihalut mukanaan. Jossain vaiheessa perhe ilmoitti, että kohta olisi ajan-

Ensimmäisen päivän ainoa kala pannulla.

kohtaista kiehauttaa vedet Trangialla ja syödä pussilliset retkimuonaa. Samaan aikaan tuuli tyyntyi ja pilvet hälvenivät päästäen auringon esiin. Suvanto räjähti eloon.

Tuikkeja oli kaikkialla, isojakin kaloja. Pinturia kiinni ja sitä vietiin heti. Nätti, reilun 50 cm pituinen taimen näytti kaikki temppunsa ennen haaviin ja papille päätymistään. Illallinen oli turvattu. Olin jatkamassa kalastusta, kun minulle ilmoitettiin, että nyt kun meillä oli ruokakala, olisi lounaan vuoro. Heti. Turhaan yritin selittää, että aurinkopläkä on näillä main yleensä lyhyt hetki, jolloin kannattaa kalastaa kuin henki olisi siitä kiinni.

Melontaa ja kevyttä vaeltamista

Meloimme rantaan ja teimme sapuskat. Jo ennen kuin olimme ehtineet syödä loppuun, 38

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Perheen kanssa pohjoisessa ”Minä olen perheessämme ainoa, jonka ajantaju katoaa täysin kalastaessa niin, että ruokailu ja kaikki muukin unohtuu varsinkin jos kala syö.”

Epätasaisista keleistä huolimatta raudut olivat ajoittain hyvällä syönnillä.

tuuli palasi tuoden mukanaan sateen. Maakuntasateen.

Se siitä sitten, meloimme takaisin ylävirtaan. Leiriin palattuamme valmistin päivän ainoasta kalasta kaikille maittavan illallisen, jonka jälkeen olikin jo aika mennä yöpuulle. Olisi voinut kalastaa sen lyhyen hetken, mutta näin tällä kertaa.

Seuraava aamu oli tuulinen, kolea ja sadetta enteilevä

Meloimme toistamiseen alavirtaan pysähtyen aina välillä kalastamaan. Saimmekin muutamia taimenia ja rautuja. Palasimme leiriin hyvissä ajoin, valmistimme ruokaa ja lueskelimme kirjoja teltassa.

Aamulla heräsin ajoissa ennen muuta perhettä ja valmistin joka aamuisen tukevan aterian pekonista ja kananmunista tyynessä auringonpaisteessa. Syötyämme lähdimme kävelylle rinteeseen ja noin kolmen kilometrin patikoinnin jälkeen pysähdyimme purolle, jossa pidimme pienen tauon ja ihailimme maisemia. Hyttysiä

Laavulla on hyvä kuivata vaatteet. Kuivin vaattein kaikki on eräolosuhteissa mukavampaa.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

39

Perheen kanssa pohjoisessa Makirullat vastapyydetystä raudusta.

Runsaslumisen talven jäljiltä rinteissä oli tavallista enemmän lunta.

Valikoivaa kalastusta. Suurin osa kaloista vapautettiin, vaikka söimmekin kalaa joka päivä.

oli rinteen koivikossa aika lailla ja yllätyin kun niistä ei juurikaan kuulunut valitusta, olivathan hyttyset olleet yksi reissua edeltävistä peloista.

Leiriin palattuamme söimme ja lähdimme hetkeksi kalaan, olihan meidän saatava illalliskala myös tänään. Otimme eräksi kauniin nymfiä puraisseen raudun.

Voiko vaeltaminen olla perhokalastusta hauskempaa?

Neljäs päivä oli sateinen ja tuulinen. Vaimo ja tytär painuivat heti aamiaisen jälkeen telttaan kirjoihinsa uppoutuen. Itse en jaksanut teltassa maata vaan puin kalastuskamppeet 40

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

ylleni ja vietin koko päivän viskoen isoa streameria taimenille. Mitään juhlasyöntiä ei kuulunut, mutta sain muutamia kaloja, joista yksi lähti taas eräksi.

Koska naisosastomme vietti melkein koko neljännen päivän teltassa päätimme viidentenä aamuna meloa alavirtaan muutaman kilometrin matkan ja jatkaa sen jälkeen jalan erään matalahkon tunturin laelle. Kävelymatkaa tulisi noin neljä kilometriä suuntaansa ja maasto olisi alkuun soinen, joten hyttysiä olisi odotettavissa.

Pettymykseksemme hillat eivät olleet vielä kypsiä, mutta käveleminen ylämäkeen sujui hyvin raikkaan tuulen ansiosta. Hiki silmiin

valuen ja räkkä ympärillä pörräten pääsimme lopulta tunturin laelle, josta oli hieno näkymä jokilaaksoon.

Nämä ovat niitä asioita, joita en tarpeeksi usein ehdi itse kokemaan, kun kaikki aika menee kalastukseen. Hieno kokemus perheen kanssa ja tyttäreni ilmoittikin tylysti, että vaikka perhokalastus onkin ihan kivaa, on luonnossa liikkuminen ilman vapaa kuitenkin enemmän hänen heiniään. Nähtyään isänsä hulluudenkiillon silmissä aina kalastusmahdollisuuden tarjoutuessa joudun myöntämään, että ymmärrän häntä varsin hyvin.

Viimeinen päivä

Viimeinen kokonainen päivämme alkoi aurinkoisena ja tyynenä, joten käppäilimme

Perheen kanssa pohjoisessa kevyen vaeltamisen, ruoanlaiton ja luonnossa oleskelun merkeissä.

Oli hienoa nähdä, miten perhe nautti pohjoisen ainutlaatuisesta luonnosta, joka vei oman sydämeni jo vuosia sitten. Onnistuneesta reissusta kertoo sekin, että tyttäreni haluaisi takaisin Lappiin jo ensi kesänä, vaimo ei ehkä niin pian mutta jossain vaiheessa kuulemma kuitenkin. Ensi kerralla hekin ovat jo kokeneempia ja tietävät hieman paremmin mitä odottaa. Väittäisin ettei tämä ollut viimeinen kerta pohjoisessa perheen kanssa.

Keskiyön kahvihetki.

Hengähdystauko.

”Kalastusta toki oli murto-osa siitä mihin olen tottunut, mutta toisaalta oli mukavaa viettää laatuaikaa perheen kanssa kevyen vaeltamisen, ruoanlaiton ja luonnossa oleskelun merkeissä.” hetimiten aamiaisen jälkeen lähijärvelle katsomaan, olisiko siellä pinnasta syöviä kaloja.

Olihan niitä, mutta harmillisen pieniä. Päivällisen jälkeen meloimme vielä kertaalleen alavirtaan ruokakalan toivossa mutta tuuli pilasi taas kalastuksen. Jäisimmekö viimeisenä iltana vaille ruokakalaa?

Palasimme ylävirtaan ja päätin kalastaa leirin edustan nilkansyvyisen suvannon, josko sieltä löytyisi joku epätodennäköinen taimen. Heti kun pääsin pelipaikoille näin pienen, varovaisen tuikin. Heitin ja kala imaisi perhon heti. Noin 50 cm pituinen kala pääsi jatkojalostukseen.

Suvannossa kalat jatkoivat tuikkimistaan mutta päätin, että nyt olisi hyvä aika tehdä nuotio ja nauttia perheen kanssa viimeisestä yhteisestä illastamme erämaassa.

Lopputunnelmia

Reissu oli kaikin puolin onnistunut ja mukava vaikka kelit eivät tällä kertaa suosineetkaan. Kalastusta toki oli murto-osa siitä mihin olen tottunut, mutta toisaalta oli mukavaa viettää laatuaikaa perheen kanssa

Huomioitavia asioita kun lähtee erämaahan perheen tai muiden kokemattomien ihmisten kanssa » Tehkää suunnitelmat hyvissä ajoin – minkä tyyppinen kohde, mahdollinen puhelinverkko, kuinka vaikeakulkuinen maasto » Varmista, että kaikilla on tarvittavat varusteet mukana » Varaudu siihen, että kalastus ei välttämättä ole etusijalla, vaan muihinkin yhteisiin aktiviteetteihin kuten vaeltamiseen, melomiseen tai marjastukseen kannattaa varautua » Totuutta ei kannata kaunistella vaan kertoa rehellisesti etukäteen ilmastosta, hyttysistä ja maastosta » On parempi, ettei matka toteudu ollenkaan kuin että perillä todetaan paska paikka, en poistu teltasta koko reissun aikana » Kärsivällisyyttä todennäköisesti tarvitaan, kun omia intohimoja ei pääse toteuttamaan totuttuun tapaan

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

41

Teksti ANNA-MAIJA AHOKAS Kuvat ANNA-MAIJA AHOKAS & JANNE KOIVISTO

Hangon edustalla on Dödören-niminen saari. Kevään siivoustalkoissa kymmenkunta vapaaehtoista keräsi päivän aikana säkkitolkulla roskaa sekä useita muovisia pressuja ja patjoja. Kuva Anna-Maija Ahokas.

42

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

KALASTUSVÄLINEVALMISTAJAT & VESILUONNON KESTÄVÄ KÄYTTÖ Miltä tulevaisuus näyttää?

Euroopan Unionin SUP-direktiivin (single-use plastic products) eli puhekielessä pillidirektiivin tarkoituksena on vähentää kertakäyttöisten muovituotteiden, kuten muovipillien, aiheuttamaa roskaa, edistää näiden tuotteiden kiertotaloutta ja yhtenäistää muovituotteiden sääntelyä jäsenvaltioissa. Koska kyseessä on direktiivi, valtiot päättävät, miten se toteutuu kansallisessa laissa.

K

alastuksen osalta direktiivi perustuu ennen kaikkea EU:n merialueilla olevaan ja merenrannoille ajautuneeseen ammattikalastuksen tuottamaan jätehaittaan, kuten verkkoihin, poijuihin, köysiin ja rysiin.

Suomen merenrannoilla näitä rojuja ei juurikaan näe, ja siksi lain pitäisi olla Suomen olosuhteita vastaava.

Valitettava näky kaupunkien rantavesissä.

Kuva Antti Zetterberg.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

43

KALASTUSVÄLINEVALMISTAJAT & VESILUONNON KESTÄVÄ KÄYTTÖ ”Kun samaan lakiin niputetaan ammattilaiset ja harrastajat, joudumme valmistajina kärsimään liiaksi.

Kalastusvälineille on tulossa myös vähimmäiskierrätysaste, joka vaikuttaa niin tuotteisiin kuin tuotannon kustannuksiin” Kertakäyttövieheet

Puolitoista vuotta sitten EU luokitteli kaikki kalastusvälineet, joissa on vähänkin muovia kertakäyttötuotteiksi. Kuusamon Uistimen toimitusjohtaja Kimmo Korpua painottaa, ettei suomalainen kalastustarviketeollisuus valmista kertakäyttötuotteita, vaan kestävän kehityksen mukaisia tarvikkeita. ”Vapaa-ajankalastaja huolehtii kalastustarvikkeistaan. Uusia vieheitä ei osteta joka kalareissun jälkeen eikä kelvottomia heitetä luontoon. Vaikka vieheessä on muovia, ei se silti ole kertakäyttöinen. Ympäristökeskus on tutkinut, että Suomen kaikilta rantatyypeiltä löytyneistä jätteistä kalastustarvikkeista johtuvaa roskaa on vain 0,06 prosenttia, eli 10 000 roskasta kuusi on kalastuksen jätettä”, Korpua sanoo.

Tuottajavastuu

Vaikka monissa uistimissa on muovia, ei eivät silti ole kertakäyttöisiä ja moni ottipeli säilyy isältä pojalle. Kuvat Janne Koivisto.

Kalastusvälinevalmistajille tulee myös tuottajavastuu joulukuusta 2024 alkaen. Tuottajavastuu tarkoittaa sitä, että muovituotteita markkinoille tuovien yritysten on järjestettävä jätteenkeräys, kansalaistiedottaminen sekä viranomaisille raportointi. Korpua sanoo direktiivin olevan taloudellisesti merkittävä, jos vieheen tekijöistä tehdään jätteenkerääjiä. ”Meille on kerrottu, että laista pyritään tekemään mahdollisimman kevyt.

Tuottajavastuun laajentaminen niin, että siivoaisimme roskat luonnosta ja kuljettaisimme jätteet direktiivin mukaisesti merisatamien jäteastioihin ei näytä toteutuvan esitetyssä muodossa. Esimerkiksi Kuusamon lähin satama on Oulussa, 200 kilometrin päässä. Sinne ei kukaan lähde viemään siiman pätkää, vaan kyllä se joutuu kotinurkilla muovin keräykseen”, Korpua toteaa.

Erilliskeräys ja suhteettoman laaja tuottajavastuu kurittaisi jo ahtaalla olevaa suomalaista kalastusvälineteollisuutta, joka kamppailee olemassa olostaan halpatuonnin ja piraattikaupan kanssa. ”Kun samaan lakiin niputetaan ammattilaiset ja harrastajat, joudumme valmistajina kärsimään liiaksi. Kalastusvälineille on tulossa myös vähimmäiskierrätysaste, joka vaikuttaa niin tuotteisiin kuin tuotannon kustannuksiin”, Korpua kertoo.

Kuusamon Uistin ja Rapala ovat tiiviisti yhteydessä ympäristöministeriöön, suomalaisiin EU-edustajiin ja kansanedustajiin tuoden esiin tuottajien näkökulmaa. Korpua pitää mediaa hereillä, sillä nyt on kyse kotimaisen kalastustarviketeollisuuden tulevaisuudesta.

Loppujen lopuksi jokaisen lisäkustannuksen maksaa kalastusta harrastava, ja siksi lain tulee olla kohtuullisin kustannuksin toteutettava, luontoa suojeleva ja myös harrastusta edistävä. Pillidirektiiviksi kutsutun lainsääAmmattikalastuksen tuottama jätehaitta ei Suomessa ole onneksi iso ongelma, sillä kalastajat huolehtivat pyyntivälidännön on oltava valmis 3. heinäkuuta 2021. neistään hyvin.

Direktiivi löytyy suomeksi osoitteesta eur-lex.europa.eu/ hakusanalla single-use plastic 44

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

TERÄSASTIAT KESTÄVIÄ

KONEPESTÄVIÄ

RUOKA LÄMPIÄÄ NOPEASTI

RUOKAAN EI TARTU EPÄMIELLYTTÄVIÄ HAJUJA TAI MAKUJA

– MATKALLA LUONTOON! www.kalastuskolmio.fi • kalastuskolmio@kalastuskolmio.fi Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

45

tuotettuja kalastustarvikkeita. Ne eivät ole kertakäyttötuotteita”, vaan kestävät vuosia, uistintyöntekijä Maria Tiermas kertoo.

Turvallisuusriskit minimoidaan

Kuusamon Uistimen bisneksen ydin ovat lipat, vaaput ja lusikat. Helmi-Räsäsen helmi on lasia. Raaka-aineista muovia on vain viisi prosenttia. Kalastustarvikkeiden seuraavaan trendiin näyttää liittyvän luonnonsuojelu, mikä on suuri uhka muovisille tuotteille. ”Vesiluonnon kannalta kaksi pahinta asiaa ovat muovi ja lyijy. Jigaamisessa yhdistyvät molemmat. Silikonijigit eivät ole biohajoavia. Pilkkoutunutta mikromuovia syöneet kalat voivat päätyä myös ihmisten lautasille”, Korpua pohtii.

Sata vuotta sitten oli yksi Räsänen, kahvipannun kyljestä leikattu. Nykyään Kuusamon Uistimen tuotekuvastossa on toistasataa erilaista Räsästä.

Tuotantoprosesseissa käytetään vaarallisia

KUUSAMON UISTIMELLA

vastuullisuus on kirjattu strategiaan Silloin ei puhuttu kestävästä kehityksestä mitään, kun ensimmäinen Räsänen sata vuotta sitten syntyi kahvipannun kyljestä Tenon varressa. Mutta kierrätystähän se oli! Kalastusreissujen tuiki tärkeä nokipannu keksittiin uistimen materiaaliksi.

E

telästä Kuusamoon tullessaan autoilija ajaa läpi jylhien maisemien ja yrittää auton äänimerkkiä rääkäten päästä tielle leiriytyneiden isojen porolaumojen läpi.

Jos luontoa ei olisi, ei olisi Kuusamon Uistintakaan. Siltä loppuisivat työt, jos ihmiset saastuttaisivat vesistöt siihen kuntoon, ettei kaloja enää olisi. Siksi vesiluonnon kestävään käyttöön vaikuttaminen sekä toiminnan vastuullisuus ovat kirjattuina yrityksen strategiaan. ”Kuusamon ympärillä on laajasti Suomen kauneinta luontoa. Haluamme vaikuttaa siihen, että kalastuskelpoista vettä löytyy tulevaisuudessakin. Olemme huomanneet, että harrastajat ovat entistä ympäristötietoisimpia, mikä näkyy muun muassa siinä, että Suomen rannoilta ei juurikaan löydy kalastusjätettä”, toimitusjohtaja Kimmo Korpua sanoo.

onnistunut hankkimaan maailmalta hyviä käytettyjä koneita, joita on tarvittaessa muutettu omaan toimintaan sopiviksi.

Kun kuuntelee Korpuaa, niin mieleen saattaa tulla Vilenin ”kun sai niin halvalla” Sulo, mutta aina koneille on löytynyt oikea käyttötarkoitus. Koska tuotantosarjat ovat pieniä, niin liukuhihnoihin ja laajamittaiseen automaatioon ei ole kannattanut panostaa. ”Huippuammattitaitoiset naiset maalaavat käsin 95 prosenttia kaikista uistimista.

Asiakkaat arvostavat käsityötä. Raaka-aineet käytetään tarkasti, jottei materiaalia mene hukkaan. Työntekijät ovat sisäistäneet vastuullisuuden hyvin. Teemme turvallisesti

aineita

Jo vuosia sitten tehtaalle rakennettiin jätteenpuhdistuslaitos ja laadittiin käytännön prosessit. Niin Puolustusvoimat kuin Nokia ovat auditoineet uistintehtaan laadun tason, jätteiden käsittelyn sekä ympäristöarvot.

Tehtaalla pidetään lain määräämiä suojavarusteita silloin, kun käsitellään terveydelle haitallisia aineita. Tuotanto ja tuotteet eivät saa aiheuttaa turvallisuusriskiä työntekijöille eivätkä loppukäyttäjille. Valmiista vieheestä ei irtoa ympäristöön mitään haitallista. ”Henkilökuntaa kannustetaan innovoimaan ja ehdottamaan työstettäväksi hyviä ideoita toiminnan kehittämiseksi. Se on myös kestävää kehitystä”, Tiermas sanoo.

Räsänen vai Professor?

Asiakkaat ostavat hetkeen sopivan tarinan.

Uistin on se väline, jolla tarina tehdään

Uistimia käsityönä

Maailman pohjoisin uistintehdas pyrkii pitämään hiilijalanjäljen pienenä ostamalla mahdollisimman paljon kotimaisia raaka-aineita. Kaikki tuotteeseen liittyvät toiminnot tehdään lähellä toisiaan. Kimmo Korpua on 46

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Maria Tiermas tarkistaa jokaisen uistimen. Hänen silmiensä alle joutuu noin 3000 viehettä päivässä.

Kuusamon Uistimen kainaloon syntyi 2018 sisustus- ja naistenvaatemyymälä Suvanto Lifestyle.

itselle todeksi. Vieheen valinta on vähän kuin auton osto: siinä on paljon tunnetta mukana. ”Meiltä on tulossa pieni sarja Räsäsen pintaan maalattuja Sakke Yrjölän kalakuosisia vieheitä, kuin pieniä taideteoksia.

Niillä on keräilyarvoa samoin kuin vuosiuistimilla. Jotakin on tehty oikein, sillä vuosiuistimia on tuotettu jo kymmenien vuosien ajan. Vastuullinen toiminta ei siis ole trendi, vaan liiketoiminnan perusedellytys”, Korpua painottaa.

Haluttu työpaikka

Toimitusjohtaja listaa asioita, joihin systemaattinen kestävän kehityksen mukainen toiminta on vaikuttanut: tuotteet ovat parempia, asiakastyytyväisyys ja -uskollisuus ovat lisääntyneet, Kuusamon Uistin on haluttu työpaikka, työntekijät ovat sitoutuneita, vaihtuvuus vähäistä eikä työtapaturmia ole juuri lainkaan. ”Meidän bisneksemme kohokohdat ovat kesällä, avoimien vesien aikaan. Talvella kysytään pilkkivälineitä, ja retkisuksien siteitä. Äkkiseltään voisi luulla, että retkisiteet ovat kaukana ydinosaamisesta, mutta samalla koneella, jota käytämme uistimien valmistuksessa, olemme tehneet jo vuodesta 1987 kaikki Puolustusvoimien tarvitsemat suksisiteet”, Korpua kertoo.

Kuusamossa on paljon poroja, ihmisiä vähemmän. Korpuan mukaan porot eivät kalasta eivätkä hiihdä. Lisää kasvua haetaan yllättävältä suunnalta; lifestyle-kaupalla. Sillä aikaa, kun miehet tutkivat Kuusamon Uistimen tehtaanmyymälän tarjontaa, voivat ne vaimot ja kumppanit, jotka eivät vielä ole löytäneet kalastusta, hypistellä kaunista skandinaavista muotia ja sisustustuotteita.

Tämä Helmi-Räsänen käy kuusi kertaa käsin maalattavana ennen kuin se voidaan laittaa myyntipakkaukseen.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

47

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat ANTTI ZETTERBERG & JANNE KOIVISTO Asiantuntija TOMAS SJÖGREN

Lauklines, Huimia tärppejä, upeita elämyksiä ja kipeitä ranteita

Kirjoittajan kädet olivat Lauklinesin reissun jälkeen aivan hellinä.

Punttisali kutsuu. Kuva Janne Koivisto.

48

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Korona-aikana matkustaminen on rajoi-

Norja

tettua, mutta onneksi Norja ja Suomi ovat onnistuneet viruksen kanssa sen verran hyvin, että kalastusreissuja Pohjois-Norjaan pystyy pienellä porukalla tekemään.

Ja se todellakin kannattaa, sillä tärppiväli on lyhyt ja tärpit ovat tiukkoja. Toteutimme oman reissumme heinäkuun alussa matkustusrajoitteiden purkauduttua.

L

auklines (nes on norjan kielen sana niemelle) on Pohjois-Norjassa, Kvaløyan saarella noin 30 kilometrin päässä Tromssasta ja lähimmästä lentokentästä sijaitseva entinen ammattikalastuksen ympärille perustettu kauppa-asema, joka nykyisin toimii laadukkaana urheilukalastuskeskuksena. Paikka on edelleen perustaja Håkon Nilsenin jälkeläisten hallinnassa, nykyisin toimintaa pyörittää Andreas Nilsen vaimonsa Hannan kanssa.

Komeat puitteet

Lauklinesin sijainti Kvaløyan Kattfjordenin mutkassa tarjoaa hienot näkymät jylhiin tunturimaisemiin, joista korkeimmat kohoavat reiluun kilometriin suoraan merenpinnasta. Hyväkuntoinen tie seurailee vuonon rantaa ja Lauklinesin logolla varustettu valkoinen päärakennus kertoo tulijalle, että perillä ollaan.

Majoitus tapahtuu laadukkaissa, meren rantaan rakennetuissa mökeissä, joita on kuusi kappaletta. Suomalaisia ilahduttaa, että rannasta löytyy myös sähkösauna, josta voi halutessaan pulahtaa Jäämereen.

Venekalusto koostuu todella merikelpoisista ja vakaista Arronet 23 SPT -alumiiniveneistä 150 hv Yamahalla sekä Lowrancen elektroniikalla varustettuna. Veneillä ehtii pelipaikoille parhaimmillaan lähes 40 solmun vauhdilla.

Näiden yli 10-kiloisten seiden jigaaminen aurinkopläkässä oli koko reissun hauskinta antia. Kuva Antti Zetterberg.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

49

Lähes metrikäs uistelemalla saatu ruijanpallas ilahdutti kauheassa sadekelissä. Kuva Janne Koivisto.

Kuvassa käyttämiämme uistimia ylhäältä alas. Kaimaani, Royber, Storm Wildeye, Savage Gear Sandeel, Karikko & Abu Sillen.

Saaliiksi otetut kalat voidaan perata viimeistä huutoa olevassa perkuuvajassa ja kalat säilytetään asianmukaisessa pakastinhuoneessa. Mikäli omia varusteita ei löydy, ne voi vuokrata paikan päältä ja omien varustetappioiden kattamiseen löytyy myös kalastustarvikemyymälä. Lauklinesiltä on mahdollista myös vuokrata auto kauppareissua varten, jos paikalle on tullut lentokenttätaksin kyydissä.

Uuden äärellä

Hieman jännitti kun manner jäi pilvi- ja sumuverhon taakse. Kuva Janne Koivisto.

Kolmen hengen ryhmästämme vain Tomas Sjögrenillä oli laaja kokemus Norjan merikalastuksesta. Jannen ja allekirjoittaneen kokemus rajoittui lähinnä turskan pilkintään.

Koska aihe on ollut melko paljon tapetilla kalastuspiireissä, niin halusimme Jannen kanssa lähteä kokeilemaan itsellemme melko vieraita pyyntimuotoja ja kalalajeja.

Lauklinesin tarjontaan kuuluvat myös opaspalvelut, mutta sovimme, että kokeilisimme ensin itse löytää kaloja ja varasimme oppaan vasta viimeiseksi päiväksi. Oppaana toimisi paikan toinen omistaja, norjalaistunut ruotsalainen Marcus Åhlund.

Varusteet

Lauklinesin kalastuskeskus sijaitsee sopivasti suojassa, mutta kuitenkin lähellä pelipaikkoja. Kuva Navionics.

50

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Varusteina meillä oli jäykät hyrrävavat ja -kelat paksulla kuitusiimalla raskaaseen kalastukseen sekä 5000-6000-koon haspelikeloja suhteellisen notkeilla vavoilla ”kevyempään” kalastukseen. Turskia ja ruijanpaltaita tavoittelimme jigipyrstöllä ryyditetyillä 300-500 g tasureilla kuten Kaimaaneilla ja Roybereillä.

Kevyemmät Storm Wildeye ja Savage Gear Sandeel kunnostautuivat matalammissa vesissä etenkin sein ja turskien suhteen ja isoilla Karikko-vaapuilla uistelimme ruijanpallasta matalassa, noin 15-20 metrin vedessä. Lisäksi käytimme erilaisia speedjigejä ja ongimme koukkulitkoilla pikkuseitä täkykaloiksi.

Lauklinesin kaikki rakennukset ovat remontoitu vanhaa kunnioittaen. Kuva Antti Zetterberg.

Mikäli tulee varustetappioita, ne voi hyvin kattaa Lauklinesin omassa varustemyymälässä. Kuva Antti Zetterberg.

Merelle

Heräsin ensimmäisenä aamuna into pinkeänä jännän äärellä. Vaikka päiväksi oli ennustettu kovaa tuulta ja sadetta, niin tyyni vuono välkähteli vielä kilpaa auringon kanssa tummien pilvien lähestyessä kuitenkin uhkaavasti horisontista.

Konsultoimme Marcusta ennen lähtöämme ja hän neuvoi meille muutaman paikan lähistöltä, mutta varoitti samalla poistumasta liian kauas vuonon suulta avomerelle, sillä ennustettu kova tuuli saattaisi tehdä tepposet. Vuonon sisällä ei tuulta juuri huomaa, joten säätiedotteita kannattaa seurata, Norjassa hyvä sääpalvelu on yr.no.

Toinen tärkeä huomioitava asia on vuorovesi, jonka mukanaan tuomat virtaukset houkuttelevat kaloja, mutta virtaukset voivat olla myös matalissa ja kapeissa paikoissa vaarallisia. Vuorovedet selviävät esimerkiksi sivustolta tide-forecast.com.

Tiheä tärppiväli ei jätä kylmäksi

Tomas rigasi meille speedjigit Marcuksen neuvomalla paikalla ja kehotti pudottamaan ne pohjaan, jonka jälkeen tulisi kelata hieman ylöspäin ja antaa vavalla liikettä pilkkityyliin. Vettä oli alla reilut 30 metriä ja hyvä kun olin ennättänyt saamaan vehkeet veteen, niin jo vapa taipui. Eikä mennyt kauan, kun muillakin oli noin viiden kilon turskat kiinni. ”Älytöntä syöntiä”, tokaisin kun vapautin turskan laskien samalla uutta pyytöä alas.

Jälleen sama toistui eli hyvä kun olin saanut

Vuokraamosta löytyy kelluntapuvuista sup-lautoihin.

Kuva Antti Zetterberg.

salvan kiinni, niin jo taas miehiä vietiin.

Tomaksen mielestä tämä oli vasta alkuleikittelyä, mutta muuttuvan sään johdosta isompia peliliikkeitä ei viitsinyt tehdä. Uhkaava myrsky keräsi taivaalle entistä enemmän pilviä ja äkäiset tuulenpuuskat henkäilivät tulevaa sadetta. Ison meren kanssa ei auta leikkiä, joten päätimme pysyä mahdollisimman lähellä vuonon suuta.

Seuraavassa paikassa jatkoimme samaa taktiikkaa ja syönti oli ihan yhtä hulvatonta.

Nyt turskien koko oli jo lähemmäs seitsemää kiloa ja tulipa sivutuotteena muutama kolja sekä pienempi seikin. Mikäli ruokakalaa tarvittaisiin, niin se ei todellakaan olisi mikään ongelma. Päätinkin ottaa yhden pienemmän turskan ruokapöytään.

Kaatosadetta ja saunaa

”Älytöntä syöntiä”, tokaisin kun vapautin turskan laskien samalla uutta pyytöä alas. Jälleen sama toistui eli hyvä kun olin saanut salvan kiinni, niin jo taas miehiä vietiin.”

Turskahurvitteluunkin turtuu ja haikailimme ulos vuonosta kohti isompia vesiä ja kaloja.

Sää ei kuitenkaan ollut puolellamme ensimmäisenä päivänä, sillä vettä alkoi tulemaan jatkuvana ryöppynä. Kävimme katsomassa tilannetta vuonon suulla ja totesimme aallokon sekä huonon näkyvyyden muodostavan liian monta riskiä.

Olimmehan olleet jo yli kahdeksan tuntia vesillä ja käyttäneet veneessä kymmeniä kaloja, joten päätimme ottaa rennosti ja lähteä

Mökit ovat sisustukseltaan viihtyisiä ja sijaitsevat suoraan meren rannassa. Kuvat Antti Zetterberg.

Marcus Åhlund neuvoo parhaita pallaspaikkoja. Kuva Janne Koivisto.

kokeilemaan Lauklinesin rantasaunaa. Sauna on aivan mökkien välittömässä läheisyydessä ja se varataan päivittäin auki olevasta vastaanotosta 150 kruunun maksua vastaan.

Jannella ja itselläni uudesta kalastusmuodosta jäykistyneet kädet ja yläselkä saivat tarvittavaa rentoutusta muutaman oluen siivittämänä. Saunan jälkeinen tuore paistettu turska katosi nopeasti nälkäisiin suihin eikä unta tarvinnut kauaa odotella. Nukahdimme kaikki sateen ropinan saattelemana nopeasti.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

51

Uuteen päivään uudella sykkeellä

Isojen seiden tuplatärppi pisti Itämeren miehet nöyriksi.

Seuraavakin päivä alkoi harmaana ja sateisena. Onneksi kaikilla oli kuitenkin riittävästi urheilumieltä ja intoa sekä asianmukaiset Ursuitin kuivapuvut tai MPS:t, joten kuivana pysyminen ei olisi ongelma.

Tuuli oli nyt hieman laantunut ja näkyvyys oli parempi. Tomas ehdotti, että ajaisimme suoraan ulos ja eläisimme tilanteen mukaan.

Turhia riskejä ei tietenkään otettaisi. Käynnistin 150-hevosvoimaisen Yamahan ja nostin Arronetin liukuun vuonon tyynelle pinnalle.

Lauklinesista kestää noin 20 minuuttia vuonon suulle, jossa hyvänä maamerkkinä on komea, lähes 500 metrin korkuinen Håjan saari. Håja on ollut jo vuosisatoja merkittävä paikka paikallisille ja se onkin innoittanut Tromssassa sijaitsevan Jäämeren katedraalin arkkitehtiä jylhän muotonsa vuoksi.

Kohteena ruijanpallas

Tomas oli päättänyt, että nyt kokeiltaisiin ruijanpallasta painavilla jigeillä hiekkapohjalta pilkkien. Katsoimme kartasta sopivaksi paikaksi Sessøyan ja Bjørnøyan välisen salmen ja laskimme 500 g Kaimaanit ja Royberit alas. Kelasimme uistimet noin metrin parin päähän pohjasta ja annoimme veneen ajelehtia antaen vavalla uistimiin kevyttä liikettä.

Tämä lähes 15-kiloinen turska tuli kuolleella pikkuseillä pilkkien. Kuva Antti Zetterberg.

Lauklinesin mökkien sijainti ei jätä toivomisen varaa. Sauna vasemmalla. Kuva Antti Zetterberg.

52

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Tämä kuva kertoo hyvin turskien määrästä vuonossa. Kuva Marcus Åhlund.

Pallaksia ei kuulu, mutta hyvän kokoiset turskat käyvät tuon tuostakin lyömässä pyytöön. Vaihdamme paikkaa hieman matalampaan ja jatkamme samalla taktiikalla.

Yhtäkkiä vapani taipuu ja en saa kovasta yrityksestä johtuen kelattua metriäkään. Olen kuin ankkurissa.

Tomas sanoo, että nyt on varmasti pallas kiinni, sillä meininki oli kuin betoniin valettua. Siima vinkuu ja pallas pitää venettä paikallaan eikä liiku mihinkään. Yritän pumpata kalaa sisään ja samassa siima löystyy.

Irti! Pettyneenä kelaan uistimen ylös ja huomaamme todella suuret hampaanjäljet aivan uudessa Royberissa. ”Sulla oli kunnon kala kiinni”, Tomas toteaa katsellen samalla nousevaa aallokkoa. ”Eiköhän ruveta uistelemaan, kun rupeaa tämä läikkä kasvamaan”, hän tokaisee.

Uistelua Karikoilla

Ruijanpaltaat viihtyvät hiekkapohjilla ja niitä voi hyvin uistella vaapuilla, jotka sukeltavat noin 7-8 metriin. Kotimaiset 24-senttiset Karikot ovat osoittautuneet tässä erinomaisen toimiviksi. Hiekkapohjat löytyvät helposti saarten rantoja katsomalla ja ne myös kajastuvat kirkkaan veden läpi syvältäkin.

Bjørnøyan pohjoiskärki osoittautuu mainioksi pallaspaikaksi. Meillä on kolme vapaa vedossa ja saamme nopeasti parin solmun

Pikkuseitä luotaimessa. Kuva Antti Zetterberg.

vauhdilla kontaktia lattapyrstöihin. Tomas osaa tärpistä sanoa onko siellä pallas vai turska, sillä pallas ei nypytä juurikaan vapaa vaan veto tasaisempaa.

Käytämme veneessä yhteensä kuusi pallasta pariin tuntiin. Vaikka suurimmat kalat ovatkin maksimissaan metrin luokkaa, tarjoavat ne silti kelpo vastuksen siiman päässä. Kun pallaksia höystettiin välillä vielä turskilla, oli aika lähteä valmistautumaan jälleen saunaan, sillä seuraavana päivänä olisi tiedossa unelmakeliä: aurinkopläkää oppaan kanssa.

”Tomas sanoo, että nyt on varmasti pallas kiinni, sillä meininki oli kuin betoniin valettua.

Siima vinkuu ja pallas pitää venettä paikallaan eikä liiku mihinkään.”

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

53

Puna-ahven on syvällä viihtyvä kala. Kalastusmuotona ehkä vähiten kirjoittajaa inspiroiva. Kuva Janne Koivisto.

Kalalajit ja vastuullisuus Jäämerellä Tehokkailla 150-hevosvoimaisilla koneilla varustetut Arronetit olivat ilo ajaa ja kalastaa.

Kuva Janne Koivisto.

Mereltä pyydettävien kalalajien tarjonta ja laatu on huimaa. Turskaa, seitä, koljaa, kissakalaa, ruijanpallasta, puna-ahventa, molvaa ja keilaa osuu saaliiksi eniten veneellä kalastettaessa. Rannalta voi saada myös makrilleja sekä meritaimenia. Jos hyvä tuuri käy, voi kalastuksen ohessa nähdä esimerkiksi miekkavalaita tai muita valaita.

Kaikesta kalapaljoudesta huolimatta on hyvä muistaa, että Norjasta saa viedä 2020 ulkomaille enintään 20 kiloa filettä, mikäli ne on pyydetty rekisteröityjen kalastuslaitosten kautta, kuten Lauklines. Raja on 10 kiloa, jos kalaa ei ole pyydetty rekisteröidyltä laitokselta.

Perkuuvaja täyttää ammattilaispuitteet. Kuva Janne Koivisto.

Ensi vuonna 20 kilon raja laskee 18 kiloon ja kaikki kala tulee pyytää rekisteröidyiltä laitoksilta. Rajoitus ei koske makean veden kaloja eikä esimerkiksi arvonlisäverovelvollisten yritysten myymää merikalaa. Älytöntä ahnehtimista ei kuitenkaan voi suositella, sillä kalakannat eivät ole ehtymättömiä edes Norjassa.

Unelmien kalapäivä

Kolmantena aamuna aurinko helottaa, lämpötila yli 20 astetta ja on täysin tuuletonta. Merellinen tuoksu leijailee ilmassa ja tuore kahvi tippuu keittiössä. Täydellistä. Vaikka edellispäivät ovat olleet etenkin ensikertalaiselle aivan mahtavaa kalastusta, ei sateinen ja tuulinen keli ole tehnyt veneessä olemisesta mitenkään erityisen miellyttävää.

54

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Nyt tilanne oli toisin. Marcus Åhlund kipparoi kohti avomeren vedenalaisia kanjoneita ja kohoumia isot seit mielessään. Hän kertoi, että hakee pohjasta luotaimella poikkeamia, jotka vahvistavat virtauksia ja tuovat pikkukalojen myötä saalistajia paikalle.

Myyttinen Håjan saari. Korkein törmä on lähes 500 metriä. Kuva Janne Koivisto.

Kalastettavan kohouman päällä oli vettä noin 20 metriä ympäröivän veden ollessa pitkälle yli 100 metriä. Luotaimesta oli todella helppo havaita isojen seiden parvi. Ei muuta kuin Savage Gearin 100-grammainen Sandeel kiinni ja jigaamaan ajelehtivasta veneestä.

Hillittömiä tärppejä

Millainen on yli 10 kilon sein tärppi haspelivavassa? Oikea sana olisi varmaan energinen. Tuon kokoinen antaa todella kovan vastuksen ja etenkin hieman löysemmällä vavalla väsyttäminen on jotain aivan sanoinkuvaamattoman hienoa. Vapa aivan mutkalla ja ranteet turtana jatkuvasti.

Välillä meillä oli triplatärppejä ja kova kilpailu siitä kenen sei olisi isoin. Vapautimme kalat nopeasti ilman punnitusta, mutta Marcus arvioi suurimpien yksilöiden olleen selkeästi yli kympin kaloja. Kuulemma hyvää kokoa, mutta ei vielä ihan trofeeosastoa. Janne pyöritteli päätään mieshatun reuna hikeä valuen.

Marcus kysyy haluammeko kokeilla isoa turskaa täkykalalla. Totta kai haluamme. ”Se vaatii sitten pikkuseiden litkaamista, mutta siinä ei mene kuin 10 minuuttia”, Marcus lupaa. Tottuneesti hän ajaa veneen hieman lähemmäs mannerta erään matalikon tuntumaan.

Tiputamme värikoukuilla varustetut litkat

mereen ja heti ensi laskulla meillä on yli 10 seitä, jotka papitamme nopeasti ja suuntamme kohti ison turskan apajia, jotka ovat noin 60-80 metrissä. Oikealle paikalle päästyämme kiinnitämme sein koukkurigiin ja kunnon puntin eteen. Sitten vaan kohti pohjaa ja odotellaan.

Tomaksella niiaa lähes heti vähän paremmin ja tiukan väännön jälkeen noin 15-kiloinen turska nousee kuvattavaksi ja sama toistuu parikin kertaa saman rekauksen aikana. Marcus manailee, että todelliset isomukset jäivät tällä kertaa saamatta. ”Isomukset?”, kysyn. Minun silmissäni 15-kiloinen turska on isomus. ”No, kyllä sen pitää yli 30 kiloa painaa, että voi isomukseksi sanoa”, Marcus virnuilee ja näyttää puhelimestaan yli 40-kiloista turskapönöä.

Kova on meininki täällä, ajattelen.

Hiljaiseksi vetää

Ajamme kohti Lauklinesiä ja Marcus tarjoaa vielä loppuun uuden ohjelmanumeron: puna-ahvenen kalastuksen litkalla 250 metristä.

Minulla ja Jannella on kädet jo niin kipeät, ettemme enää oikein jaksa keskittyä. Tomas kepittää vielä näytille muutaman kilon puna-ahvenen, joka lähtee ruokapöytään kun 250 metristä vinssattua kalaa ei oikein voi vapauttaa enää paine-eron vuoksi.

”Millainen on yli 10 kilon sein tärppi haspelivavassa?

Oikea sana olisi varmaan energinen.”

On kyllä pakko sanoa, että Lauklinesin kalastus vetää hiljaiseksi. Kalan määrä ja laatu ovat aivan käsittämättömällä tasolla. Ruokakalat saa vaikka päällään seisten. Upea luonto jylhine vuorenseinämineen ja rikas merilinnusto yhdistettynä huippuluokan majoitukseen sekä osaavaan opaspalveluun eivät jätä toivomisen varaa. Jos jostain pitää huomauttaa, niin sää on Norjassa kyllä aina iso kysymysmerkki. Kun sen jättää sikseen voi keskittyä maailmanluokan kalastuslomailuun.

Lisätietoa: lauklines.no explorethearctic.no

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

55

Markus Tandefeltin 88 cm ennätyskuhaa ei olisi välttämättä omin voimin löytynyt.

56

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Teksti ja kuvat PASI TAPONEN

Hauenkalastajat Open -voittajat

UUTTA OPPIMASSA Kalastus on siitä hieno harrastus, että aina voi oppia uutta. Kalastustekniikat, kalastusvälineet ja oheistuotteet kehittyvät kovaa vauhtia ja junassa on mukava olla mukana. Lähdinkin Hannu Huttusen ja Markus Tandefeltin kanssa uuden äärelle.

V

aikka olemme kokeneita kalamiehiä ja vyöltä löytyy niin kansainvälisen Fly vs. Jerk kalastuskilpailun ja Hauenkalastajat Open -kilpailun voitto, niin päätimme tutustua reaaliaikaisen live-luotaintekniikkaan sen parhaiten osaavan Garmin Fishing Team -jäsenen ja kalastusoppaan Saku Laaksosen kyydissä. Sakun kipparoima vene pesi kaikki muut veneet kevään 2020 Hauenkalastajat Openissa huimalla 593 cm viiden pisimmän hauen yhteistuloksella. Aika oli sovittu heinäkuun alkuun ja kalastettavan vesistön Saku valitsi vallitsevan olosuhteen perusteella. Kohdekaloina meillä oli suurkuhat ja suurhauet.

Mestarin vene

Saku odotti meitä Pirkanmaalaisen järven rannassa Buster XL 2014 -runkoon rakennetun veneensä kanssa. Koko veneen sisusta on rakennettu uudestaan, se on varustettu kattavalla elektroniikalla ja sitä työntää eteenpäin Yamahan 115 hv moottori.

Saku luottaa Garminin GPSMAP 8000 -sarjan kosketusnäyttöihin koko veneessä.

Pulpetissa on kaksi 12´ näyttöjä päällekkäin sekä yksi 10´ näyttö sivulla. Veneen keulassa on yksi iso 16´näyttö sekä Garmin Force -sähkökeulamoottori, jossa on Garmin LiveScope -anturi, jota voi käyttää down- tai perspective-asennossa sekä viistokaikuanturi.

Edessä tai sivulla olevia kaloja etsittiin näillä sähkökeulamoottoriin integroiduilla antureilla. Pulpetin vieressä olevassa käsin suunnattavassa telineessä on toinen LiveScope-anturi suunnattuna eteen ja alas sekä vanhemman tekniikan PanOptix-anturi vertikaalikalastukseen. Veneen perässä on vielä varalla viisto ja syvyysanturi.

Veneen perässä oleva taso jatkuu moottoreiden sivuille ja veneen keulassa on laaja heittotaso, jotka on päällystetty aukiharjatulla nukkamatolla. Käytimme kalastuksessa ainoastaan keulan heittotasoa.

Tarjottavia shadeja löytyi jokaisessa kokoluokassa.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

57

Hauenkalastajat Open -voittajat

UUTTA OPPIMASSA

Heittomiehenä vuorossa oleva Hannu uittaa kalalle.

Sakun vene on vuoden 2014 Buster XL -runkoon rakennettu.

Metrinen hauki haavissa. Hauet olivat tällä kertaa selkeästi aktiivisempia kuin kuhat.

Kalassa

Koska kalastustyyli oli meille täysin uusi, niin kävimme kalastustavan läpi heti alussa. Saku etsisi luotaimella kohdekalan ja keulassa heittovuorossa oleva kalastaja heittäisi kalalle, kun se saataisiin kölilinjalle noin 10-14 m päähän. Heti alkuun huomasimme, että heittomme tippuivat säännöllisesti liian pitkälle ja kalalle tarjottiin uistinta jopa yllättävän läheltä.

Ei kestänyt kauan, kun saimme ensimmäisen kalan ”piikille”, mutta tämä kala ei reagoinut mitenkään tarjoukseen. Muutama uusintaheitto ja siirryimme passiivisen kalan jälkeen etsimään aktiivisia kaloja. Toisen kalan Saku tunnisti isoksi kuhaksi ja kala reagoi heti Markuksen tarjoamaan Westinin shadiin. Kalan otti näkyi ruudulla ja Markuksen kovan vastaiskun jälkeen nopea väsyttely ja haavissa lepäsi 88 cm kuha.

Pääsimme päivän aikana tarjoamaan useille kymmenille kaloille uistimia ja suurin osa kaloista reagoin kuten ensimmäinenkin – ei mitenkään. Jos kala ei reagoinut heittämällä tarjottuun shädiin niin lopuksi Saku ajoi kalan päälle ja sille tarjottiin vertikaalijigiä.

Tuuli oli välillä todella kovaa, mutta tekemisessä näkyi harrastukseen ja veneen käsittelyyn käytetyt tunnit. Vene totteli välillä, jopa polvien avulla ohjattua venettä, kun Saku käänsi samalla anturia, keulakonetta, ruoria sekä käsitteli perämoottorin kaasukahvaa pitämällä ruudussa näkyvää kalaa ”piikissä”.

Tekniikka

Tarjottavia shadeja löytyi jokaisessa kokoluokassa.

58

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Kalastimme pelkästään välivedessä tai matalassa pohjassa 2-6 metrin välissä havaittuja kaloja ja syvällä yli 8 metrin syvyydessä olleet suurkuhat jätimme täysin rauhaan. Saku pyrki saamaan veneen linjalle missä kalasta tuleva kaikusignaali on vahvimmillaan ja kalastaja heitti kevyesti muutaman gramman lisäpainolla painotetun shädin muutaman metrin kalan yli. Kalan liikkumista suhteessa uistimeen seurattiin vertailemalla signaalin vahvuuksia keskenään.

Jos ero signaalin vahvuudessa oli merkittävää, joka näkyy kaikusignaalin kirkkautena, oli kala ehtinyt siirtyä ja uistin meni ohi. Uistinta

Silmä kovana tarkkailemassa kohdetta.

Hauenkalastajat Open -voittajat

UUTTA OPPIMASSA Mitä tämän jälkeen?

Kalastusreissumme jälkeen Helsingin Sanomien yleisökirjoituksen 6.7.2020 perusteella uutta kaikutekniikkaa esitettiin kalakantojen suurena uhkana. Tämä on osittain totta. Suuria yksilöitä on helpompi kalastaa välivedestä ja kalastus voi olla hyvinkin tehokasta verrattuna perinteisiin keinoihin.

Kuitenkin kolikon toinen puoli on mahdollisuus valikoivaan kalastukseen, jonka tekniikka mahdollistaa. Ei kalasteta alamittaisia kaloja tai kaloja, jotka oleskelevat syvyydessä, joista niiden nopea väsyttäminen pinnalle voisi aiheuttaa vaurioita.

Tämä nykyaikainen kalastustekniikka tulee takuulla yleistymään tulevaisuudessa mutta kyllä Suomessa suurempia uhkia kalakannoille on.

Lähes kaikki Suomen joet ovat edelleen padottuja, vaikka mikrovoimaloita voitaisiin purkaa vaeltavien kalojen luontaisen lisääntymisen tukemiseksi.

Tämän lisäksi verkkokalastus on edelleen yleistä ja valvonta puutteellista, vaikka verkko ei valikoi saalistaan ja kalastaa koko ajan. Marketista 30 metrin koko ajan kalastavan vinyylituotteen voi ostaa alle 20 eurolla.

Sakun veneen elektroniikan hinnaksi laskimme kalareissulla noin 17 000 euroa, joten sillä rahalla saisi yli 25 kilometriä verkkoja! Kumpi on suurempi uhka kalakannoille?

kelattiin kalan yli noin metrin päästä hitaasti vavalla ja kelalla lyhyitä pysähdyksiä tehden ja odotettiin luotaimessa näkyvää reaktiota. Saku ja kalastusta seuraavat kalamiehet seurasivat pulpetin 12´ näytöiltä tilannetta ja itse kalastaja keulan 16´ näytöltä. Jos kalan reaktio johti tärppiin, näkyi se usein ennen kuin tuntui vavassa, joka kertoo paljon tekniikan viiveajasta, joka on olematon.

Perinteinen viistokaiku oli koko ajan käytössä ja sitä käytettiin kadonneiden kalojen etsintään sekä uusien kohteiden metsästykseen veneen sivuilta. LiveScopessa kalan lajimääritys oli mahdollista kuhan antaman selkeästi korkeamman kaiun ansiosta ja lähelle venettä tulleissa kaloissa piirtyivät jopa evät.

Päivä oli todella opettavainen

Päivän aikana veneessä kävi reilut 10 kpl haukia, joista suurin oli Hannun saama 102 cm ja ainoaksi kuhaksi jäi Markuksen ennätyskala 88 cm. Hauet reagoivat selkeästi suuremmalla prosentilla ja kala piti viimeistellä ottiin nopeuttamalla kelausta. Kuhat sen sijaan olivat hyvin passiivisia ja suostuivat seuraamaan uistinta ainoastaan, jos kelausnopeus pidetään hitaana ja vaihtelevana. Suurin osa seurioista päättyi kuhien osalta hylkäämiseen tai kala pelästyi.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

59

Teksti ja kuvat AKI JANATUINEN

Juovabassin nimi tulee kylkien tummista juovista.

60

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Heitän naakan kokoisen perhon hätäisesti kohti tyynelle joenpinnalle ilmaantuvia tuikkirenkaita. Huomaan sen saavan välittömästi seuraa. Perhon vanavedessä vilkkuu lukuisia evänkärkiä pehmeän ilta-auringon valossa. Samassa tajuan vedenpinnan hajoavan tuhansiksi pieniksi pisaroiksi ja tunnen valtavan tällin vapakädessäni. Pari potkua ja irti! Ja taas kiinni!

S

ama toistuu seuraavan parituntisen aikana niin monta kertaa, että en enää pysy laskuissa perässä. Parhaimmillaan perhoani tavoittelee kilvan varmasti puolen tusinaa eri kalaa. Tunnelma on epätodellinen. Joki ympärillämme kiehuu pinta-aktiivisia juovabasseja.

Tämän vuoksi otin loppukevään töistä vapaaksi ja matkustin lähes kuudentuhannen kilometrin päähän Atlantin toiselle puolelle. Olemme Miramichi-joen alajuoksulla New Brunswickin provinssissa Kanadan itärannikolla.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

61

Illat ovat Ranskan korkeudella olevassa New Brunswickissa koto-Suomea lyhyempiä. Bassinkalastus on kielletty öisin.

Ikoninen saalis

Voimakas ja suurikokoiseksi kasvava juovabassi on Pohjois-Amerikan ikonisimpia ja tavoitelluimpia urheilukaloja. Lajin luontainen levinneisyysalue kattaa mantereen itärannikon.

Vesirakentaminen, vedenlaadun heikentyminen ja liian tehokas pyynti ovat koituneet jokikutuisen juovabassin kohtaloksi valtaosassa lajin levinneisyysaluetta. Kanadassa lajin alkuperäinen kanta on säilynyt varmuudella vain muutamissa vesistöissä.

Myös Miramichilla liikapyynti romahdutti kannan vuosikymmeniksi. Juovabassin vapapyynti avattiin joella uudelleen vuonna 2013 pitkän rauhoituksen jälkeen.

Kalastusmatkailu aluetaloudellisena piristysruiskeena

Joella on järjestetty vuodesta 2015 alkaen vuosittain Striper Cup. Kaksipäiväinen kalastuskilpailu on kerännyt vuosi vuodelta 62

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

enemmän osallistujia ja huomiota. Kuluneena keväänä tapahtuma tosin peruttiin pandemiatilanteen vuoksi.

Juovabassiin kohdistuvan kalastusmatkailun on arvioitu jo nyt kasvattavan alueen taloutta joka kevät useiden miljoonien Kanadan dollareiden arvosta. Summat ovat vielä seudun atlantinlohen kalastuksessa pyöriviin rahasummiin verrattuna pieniä, mutta toisaalta ne piristävät ajankohtaa, joka on toistaiseksi ollut matkailun kannalta hiljaista.

Kuukauden mittainen kevätsesonki

Miramichin alajuoksulla juovabassia kalastetaan keväällä kutunousun yhteydessä ja vähäisemmässä määrin syksyllä.

Kevään kalastussesonki käynnistyy toukokuun alkupuolella bassien saapuessa lämpenevän jokiveden houkuttamana.

Paras sesonki osuu usein toukokuun jälkipuoliskolle tai kuun taitteeseen, riippuen vuosittain vallitsevista olosuhteista.

Alkukaudesta juovabassit viihtyvät joen syvällä ja vahvasti vuoroveden vaikutuspiirissä olevalla alajuoksulla. Tuolloin kalat liikkuvat vielä aktiivisesti merialueen ja joen välillä kulloisenkin vuoroveden suunnan ja veden lämpötilan mukaan. Jokiveden lämmetessä kalat siirtyvät vähitellen ylävirran kutualueita kohden. Samalla myös kalastuksen luonne muuttuu, kun kalojen pinta-aktiivisuus kasvaa.

Kalastussesonki päättyy kalojen siirtyessä kutualueilleen vuoroveden vaikutuspiirin ulkopuolelle parinkymmenen kilometrin päähän jokisuusta. Juovabassit kutevat yleensä

Laadukas viistokaikuluotain auttaa löytämään bassiparvet.

Voimakkaat joen ja vuoroveden virtaukset edellyttävät alkukaudesta riittävän raskaita painopäitä pohjan tavoittamiseksi.

”Paikoin myös rantakalastus on mahdollista, mutta joen koko ja rantojen asutus vaikeuttavat veneettömän urakkaa.” kesäkuun alussa, jonka jälkeen yksilöt palaavat takaisin merialueelle.

Suuren joen olosuhteet

Miramichi on kookas joki, jonka alajuoksu Miramichin kaupunkiin saakka on ruopattu rahtilaivoille kuljettavaksi. Leppoisat olosuhteet voivat muuttua äkillisesti päinvastaisiksi vuoroveden kääntyessä tai tuulen nostattaessa aallokkoa.

Viistokaikuluotaimella varustettu riittävän kokoinen vene on ainakin joen alajuoksulla miltei välttämätön, sillä kaloja joutuu varsinkin alkukaudesta hakemaan laajoilta

Vieheen irroittaminen käy helpoiten tarttumalla bassin jykevään alaleukaan.

Juovabassi poseerauskuvia.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

63

Kalastuksessa on noudatettu välimittaa, jossa päiväkiintiön mukaiset kolme ruokakalaa saa valita 50-65-senttisistä yksilöistä.

Tulevaisuus auki

pääosin suunniteltu tonnikalojen ja vastaavien lajien pyyntiin.

Moni paikallinen kalastaa paljon heppoisemmilla vehkeillä. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että kookkaampien bassien kanssa mittelö päättyy lähes aina kalamiehen tappioon välineiden pettäessä.

Ilmaista hupia

alueilta. Ajoa tulee senkin vuoksi, että alueella ei ole kovin montaa julkista veneramppia.

Paikoin myös rantakalastus on mahdollista, mutta joen koko ja rantojen asutus vaikeuttavat veneettömän urakkaa. Rannalta kalastavalla on parhaat mahdollisuudet saaliiseen loppukaudesta, jolloin kalat ovat nousseet riittävän pitkälle ylävirtaan, jossa jokiuoma haarautuu, kaventuu ja madaltuu.

Alueella on useampia opaspalveluita tarjoavia yrityksiä, joiden kyydissä myös veneettömällä on mahdollista päästä vesille.

Vuoroveden vaikutuspiirissä tapahtuva kalastus on Miramichilla täysin ilmaista, kunhan se ei kohdistu lohikaloihin.

Viime vuosina juovabassin kalastaminen on ollut sallittua vuorovesialueella huhtikuun puolivälistä lokakuun loppuun. Pyyntiä on rajoitettu myös ajallisesti, niin että yöaikaan kalastus on ollut kiellettyä.

Kunnon välineet tarpeen

Paikallisen kalakaverini Samin mukaan se mikä voi pettää, tulee pettämään, kun siiman päähän saa todella kookkaan juovabassin.

Muistutukseen kannattaa suhtautua vakavasti, sillä välineet ovat kieltämättä kovilla jo normaalinkin kokoisten bassien kanssa, suuremmista puhumattakaan. Juovabassi on käytännössä valtamerikala makeassa vedessä ja kyyti on sen mukaista.

Niin uistin- kuin perhokalastuksessakin kelojen jarrut oli ruuvattu lähes lukkoon, silti varsin pienikin kala saattoi onnistua vetämään siimaa kelalta. Uistinvälineemme olivat 64

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

koon kanssa.

Juovabassit eivät kursaile vieheiden sen tulee olla Yksi koukku riittää vieheessä, mutta tavat voimakriittävän jykevä. Leukapihdit helpot kaiden kalojen käsittelyä.

Keväinen Miramichi tarjoaa ainakin vielä toistaiseksi maailmanluokan juovabassinkalastusta, vaikka kaikista suurimmat yksilöt ovat tiukassa.

Tulevaisuuden yllä on kuitenkin harmaita pilviä. Juovabassiin kohdistuva ammattikalastus on käynnistynyt uudelleen Miramichilla. Samaan aikaan lähes säätelemätön vapaa-ajankalastus pyytää vuosittain joessa ja merellä kasvavan osansa kutukannasta.

Saaliskiintiöiden kiristäminen vaikuttaa epätodennäköiseltä, koska myös paikalliset lohensuojelutahot kannustavat harventamaan elpynyttä juovabassikantaa, jonka melko aiheettomasti pelätään uhkaavan taantunutta lohikantaa.

Suomalainen kalastusmatkailija ei voi kuin pyöritellä päätään. Kuten niin usein muuallakin, paikallisten tuntuu olevan vaikeaa hahmottaa, minkälainen aarre heillä on käsissään. Muutaman vuoden päästä voi olla myöhäistä.

alkaen

199

599 PLATIL

BOAT TECH

SIIMA Ghost Fluoricarbon 25 m

VENEEN TALVISÄILYTYSTELINE

Siimasta on onnistunut tekemään notkea ja liukas, mutta silti erittäin hyvin kulutusta kestävä esim. hauen hampaissa. Erinomainen materiaali valmistaa perukkeita uisteluun sekä perhokalastukseen.

Rullassa 25 m. Paksuudet 0,35–0,50 mm,

uutuus!

Soveltuu parhaiten 6 m veneille. Teline voidaan asentaa veneen lattialle tai kaiteisiin ja päälle laitetaan peite. Peite ei sisälly pakettiin. Helppo ja nopea kasata. Pakkaus sisältää tukevasta alumiinistä valmistetut kuusi tukijalkaa. Jaloissa pikalukitukset korkeuden säätöä varten.

3995

599

BOAT TECH

VEKA

AHVENJIGI 5 kpl/pkt

Käsinmaalattu upea viimeistely jäljittelee oikeata kalaa. Voit myös kokeilla jigiä raksihuppuun.

Pituudet 7 tai 9 cm.

uutuus!

VENEEN TALVISÄILYTYSTELINE

Soveltuu parhaiten 3–6 m veneille. Pakkaus sisältää pystyjalan ja neljä kiinnityskoukuilla varustettua liinaa.

Helppo ja nopea kasata. Peite ei sisälly pakettiin.

699

599 VEKA

VEKA

VERTIKAALIJIGI V-Shad 5 kpl/pkt

HUNT-JIGI 9 cm

Käsinmaalattu upea viimeistely jäljittelee oikeata kalaa. Voit myös kokeilla jigiä raksihuppuun.

Jigissä herkkä v-mallinen pyrstö. Pituus 8 cm.

599

Shad-tyyppinen pehmoviehe, joka on erityisesti suunniteltu kuhalle. Jigin upea viimeistelty ja solakka runkorakenne takaa herkän uinnin. Pakkaus sisältää 12 jigiä ja neljä jigipäätä.

899

VEKA

FISHERMAN

TAIL-SHAD -JIGILAJITELMA 16 kpl/pkt

DIGIVAAKA 40 kg

Shad-tyyppinen pehmoviehe erityisesti ahvenelle ja kuhalle. Upea viimeistely, elastinen ja solakka runkorakenne takaavat herkän uinnin. Mahasta pyöristetty runkoprofiili. Pituus 75 mm. 16 jigiä ja neljä jigipäätä.

FISHERMAN

10

95

nyt nappaa paras kalasaalis!

Pieni ja monipuoliset digivaaka. Tarkkuus jopa 5 g.

599

VEITSENTEROITIN Triple

Kolme eri karkeutta: keraaminen, timantti ja tungsten. Erä-lehti 8/2016 on todennut arvioinnissaan erittäin laadukkaat teroitus puikot sekä jämäkkä ja hyvin paikallaan pysyvä.

FISHERMAN

KALASTUSPIHDIT 16 cm Pienet kärkipihdit leikkurilla.

Harjattu nikkelipinta.

Pituus 16 cm

Saatavilla valikoiduista myymälöistämme. Katso tuotekohtainen saatavuus tieto tokmanni.fi

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

65

KALAKOULU Teksti KARI NYBERG Kuvat KALASTUS-LEHDEN ARKISTO

Mustatäplätautia poteva lahna.

Uusia ja vanhoja Suomen kalojen loisia Kalastus-lehdessä 2/2016 esiteltiin yleisimpiä Suomen luonnonkalojen loisia ja kalatauteja. Jos vanhat lehdet eivät enää ole tallessa, kalojen loisista ja taudeista voi käydä hakemassa tietoa esimerkiksi Ruokaviraston (www.ruokavirasto.fi) sivuilta. Nyt käydään läpi viimeisten noin 10 vuoden aikana havaittuja kalojen uusia loisia, joiden yleistyminen on yhteydessä ilmastonmuutoksen seurauksena tapahtuvaan vesiemme lämpenemiseen. Lauhojen talviolosuhteiden vuoksi aikaisemmin meillä tuntematto-

Kalakoulu

mia ja eteläisemmässä Euroopassa esiintyviä kalaloisia on alkanut viime vuosina esiintyä paitsi Suomen rannikon merialueella myös maamme sisävesissä.

66

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

L

oisia esiintyy kalojen pinnalla iholla, kiduksilla ja silmissä tai niiden ruumiinontelon elimissä kuten sydämessä ja maksassa sekä lihaksissa. Kaikkia loisia ei voi havaita paljain silmin eikä etenkään niiden kaloissa eläviä toukkavaiheita, jotka voivat syödyn kalan välityksellä siirtyä pääisäntäänsä eli ihmiseen tai muuhun nisäkkääseen.

Suurin osa kalojen loisista on vaarattomia ihmiselle eivätkä ne tartu ihmiseen lukuun ottamatta leveää heisimatoa eli lapamatoa ja särjen maksamatoa.

Lapamato on suomalaisille vanha tuttavuus, mutta maksamato onkin jo monelle uusi ja vieras käsite.

koiriin, kissoihin ja ihmisiin ja imumadot nisäkkäiden lisäksi myös lintuihin. Lapamadon väli-isäntinä toimivat hauki, ahven, made sekä kiiski ja maksamatojen väli-isäntänä pääasiassa särkikalat, mutta jossain määrin myös jotkut muut kalat (esim. ahven).

Petokalat hauki, ahven ja made sekä mahdollisesti myös kiiski ovat lapamadon väli-isäntiä, mutta kuhan, lohi- ja särkikalojen tai suolaisessa merivedessä elävien kalojen kudoksissa sitä ei esiinny. Itämereen laskevien jokien vesi sen sijaan on suolatonta tai vähäsuolaista murtovettä, ja siksi jokisuualueilla elävät petokalat saattavat saada elimistöönsä lapamadontoukkia. Lihaksen lisäksi toukkia voi esiintyä väli-isäntänä toimivan kalan, suolen pinnan rasvakudoksessa tai mädin ja maidin joukossa.

Jos epäilee saaneensa lapamatotartunnan, tartunta on vaikeaa havaita, sillä se on yleensä oireeton. lapamato voi kuitenkin aiheuttaa lieviä suolisto-oireita sekä yleisoireina mm. huimausta ja heikotusta ja vakavammissa tapauksissa myös B12-vitamiinien imeytymishäiriön ja anemiaa.

Aikoinaan ”sotien jälkeen”, kun pakastamattoman suolakalan syöminen oli yleistä, ihmiseen tarttuva pitkä ja kanttinauhamainen mato saattoi olla usean metrin mittainen (jopa 9 m), ja yhdestä henkilöstä poistettujen matojen yhteenlaskettu pituusennätys oli 165 m…

Hihnamato

Särkikalojen ruumiinontelossa eläviä kookkaita (pituus 5-60 cm, leveys 0,5-2 cm), litteitä ja kantikkaita valkoisia matoja luullaan usein virheellisesti lapamadoiksi, mutta ne

”Jos epäilee saaneensa lapamatotartunnan, tartunta on vaikeaa havaita, sillä se on yleensä oireeton.” ovat hihnamadon (Ligula intestinalis) toukkia, joiden pääisäntiä ovat linnut. Särkikalat ovat vain väli-isäntiä, joiden vatsaontelo saattaa olla pullollaan hihnamadon toukkia.

Hihnamadot eivät tartu ihmiseen tai muihin nisäkkäisiin. Ne ovat hyvin valkuaisainepitoisia ja ainakin köyhässä Etelä-Italiassa niitä jopa kerrotaan paistettavan pannulla oliiviöljyssä ja syötävän nauhapastan (Tagliatelle) tapaan. Bon appetit. Vaikka hihnamato ei voi elää ihmisen elimistössä, kypsentämättömän merialueelta pyydetyn särkikalan syöminen saattaa olla maksamatotartuntavaaran vuoksi riskialtista. Särkikalat soveltuvat erinomaisesti raakana nautittavien kalaruokien (esim. sushi- tai graavikala) valmistukseen, kunhan niiden fileet pakastetaan (-20 ºC) ennen ruoaksi valmistamista vähintään 24 tunnin ajan.

Särkikalojen imumadot

Suomessa on aikaisempaa enemmän havaittu kaloista tasalämpöisiin eläimiin ja mahdollisesti ihmiseenkin tarttuvia imumatoloisia.

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja Eviran yhteistyönä vuonna 2016 aloitetussa tutkimuksessa on selvitetty Suomenlahdelta pyydystettyjen särkien ihossa ja lihaksessa olevien imumatojen esiintyvyyttä. Tutkimuksessa todettiin melkein kaikissa särjissä imumatojen toukkamuotoja.

Asian tärkeyden vuoksi on syytä vielä kerrata tärkeimmät lapamatoon ja hihnamatoon liittyvät yksityiskohdat.

Lapamato (Diphyllobotrium latum) eli leveä heisimato on maksamatojen imumatolajien (Metorchis fiilis ja Pseudamphistomum truncatum) lisäksi todistettavasti ainoa Suomessa tavattava kalojen välityksellä ihmiseen tai muihin nisäkkäisiin tarttuva loiseläin.

Lapamato voi tarttua raakaa kalaa syöviin

Microsporidium luciopercae –itiöeläimen infektoima ahven. Kuva Kari Nyberg.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

67

Kalakoulu

Leveä heisimato eli lapamato

Harmaahaikara viihtyy meillä erityisesti etelärannikolla matalien ja rehevien lahtien tuntumassa.

Kaloista löydettiin sekä Pseudamphistomum-, Metorchis- että Posthodiplostomum -sukujen imumatoja sekä toistaiseksi määrittämättömiä lajeja.

Haikaraimumadon toukka

Haikaraimumadon (Posthodiplostomum cuticola) aiheuttamaa mustatäplätautia on todettu Suomenlahdella kaloissa enenevässä määrin. Haikaraimumadon toukkavaiheita todetaan särkikalojen lisäksi myös ahvenissa. Pääisäntinä ovat eräät haikaralinnut, muun muassa harmaahaikara. Haikaraimumato ei tartu ihmiseen.

Haikaraimumatojen toukat joutuvat veteen haikaroiden ulosteiden mukana. Toukat kehittyvät kotiloissa ja niistä ne siirtyvät vapaaseen veteen, josta tunkeutuvat kaloihin. Kalan ihoon tunkeutuneen toukan ympärille kehittyy rakkula, jonka ympärille kertyvä pigmenttikerros aiheuttaa näkyvän mustan pilkun tai täplän. Loistoukkia voi kalassa olla satoja. Loinen ei tartu ihmiseen ja kalat ovat syömäkelpoisia pilkuista huolimatta, vaikka niiden fileet ovat hirvittävän näköisiä.

Ihmiseen tarttuvat maksamadot

Kalakoulu

Suomessa on aikaisempaa enemmän havaittu kaloista tasalämpöisiin eläimiin ja mahdollisesti ihmiseenkin tarttuvia imumatoloisia. Eviran ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan yhteistutkimuksessa viime vuosina ketuista on löydetty kaksi Suomessa uutta imumatolajia, maksamadot Metorchis bilis ja Pseudamphistomum truncatum. Maksamadot ovat kalaa syövien nisäkkäiden ja lintujen loisia. Ne voivat tarttua raakaa kalaa syöviin koiriin, kissoihin ja ihmisiin. Näiden maksamatojen ensimmäisinä väli-isäntänä toimivat Bithyniidae-heimon kotilot ja toisena väli-isäntänä särkikalat. Tutkimusten mukaan ihmiseen raa’an kalan syönnistä tarttuvien imumatojen esiintyvyys tutkituissa näytteissä on alustavasti 30-50 prosenttia.

Maksamatotartunnat voivat aiheuttaa muun muassa vatsaontelon kipua, keltatautia, kuumetta ja pahoinvointia.

Ahvenen ja kuhan itiöeläimet

Pseudamphistomum truncatum.

68

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Mikrosporidit ovat kalan lihassa esiintyviä itiöeläimiä. Niihin kuuluvat myös merialueella ja joissain järvissä tavattava siian rakkoloisio (Henneguya tschokkei). Siian lihaksessa näkyvät

MIKADO SUOMEEN ILMAN VÄLIKÄSIÄ Kansainvälisesti tunnettu kalastusbrändi MIKADO toimittaa tuotteet Suomeen vuodesta 2021 alkaen ilman välikäsiä.

Etsimme yhteistyökumppaneita menestymään kanssamme 1. tammikuuta 2021 lähtien. Käytä tilaisuus hyväksesi ja aloita yhteistyö heti alusta alkaen.

Mikäli kiinnostuit, ota yhteyttä: jan.kolousek@abramis.com.pl kamil.czerminski@abramis.com.pl

Lisätietoja: www.mikado.pl/en/ Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

69

Corynosoma semerme – väkäkärsämato. (Lähde researchgate.net).

valkoista piimämäistä nestettä sisältävät rakkulat sisältävät rakkoloision itiöitä ja ne tulevat esille vasta kalaa fileoitaessa. Mikrosporidit ovat itiöloisia, jotka pystyvät tarttumaan kalaan veden välityksellä tai petokalan syötyä infektoidun kalan. Jos kalassa on kyseisen loisen muodostama infektio, lihas voi näyttää rikkonaiselta. Infektio aiheuttaa lihakseen kuoliota sekä rakenteen heikkenemistä Lihaksessa esiintyvät Mikrosporidia-loiset voivat vaikuttaa heikentävästi kalan lihasvoimaan ja uintikykyyn tai lisätä kuolevuutta. Tutkimuksissa ei ole löytynyt viitteitä siihen, että infektiolla olisi vaikutusta kalojen kasvuun.

Noin 10 vuotta sitten alettiin raportoimaan myös infektoituneista ahvenista Suomenlahdella. Ammattikalastajat huolestuivat kaloista, joiden lihassa oli laikkuja. Laikkuja muodostavaa lajia havaittiin sekä ahvenessa että kuhassa. Infektoituneita kaloja alkoi esiintyä 6-7 vuotta sitten satunnaisesti myös Itä-Suomen järvien kuhissa ja mateissa. Ilmiön aiheuttivat kaksi uutta, tieteelle aikaisemmin tuntematonta Mikrosporidia-lajin loislajia. Ahvenessa tavattu uusi laji on nimeltään Microsporidium luciopercae, jota on myös löydetty sisävesien kuhista.

Sisävesikuhista ja mateista on lisäksi löydetty toista itiöeläinlajia Myosporidium spraguei.

Loinen oli vielä 10 vuotta sitten harvinainen järvikuhilla. Se muodostaa valkoisia rakkuloita kuhan ja mateen lihakseen. Kuhassa ovat mikroskooppisen pieniä, kun taas mateessa pitkulaiset rakkulat on helpompi havaita.

Mikrosporidien infektoimia kaloja voi käyttää ravintona kypsentämisen jälkeen (jos kantti kestää), sillä itiöeläimet eivät ole haitallisia ihmiselle. Itiöeläimien leviämistä voidaan ehkäistä hautaamalla infektoituneet kalat maahan.

Kalakoulu

Väkäkärsämadot

Väkäkärsämadot ovat hyvin yleisiä kalojen ja hylkeiden loisia. Niitä esiintyy useita eri lajeja Suomen kalalajeissa, mutta useimmiten silakoissa. Väkäkärsämadot eivät tartu ihmiseen. Siksi havaituista loismadoista huolimatta silakka on turvallinen ja ravinteikas ruokakala, jota tarvitse erikseen kylmäkäsitellä.

70

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Silakka on Corynosoma-väkäkärsämatojen Corynosoma strumosum ja C. semerme elinkierrossa väli-isäntä, jossa mato ei lisäänny. Pääisäntänä toimii silakkaa ravintonaan käyttävä harmaahylje ja/tai norppa, joista harmaahylje on yleinen Selkämerellä ja nykyään myös Saaristomerellä. Viime vuosikymmeninä harmaahyljekannan kasvu ja lajin levittäytyminen Saaristomeren sisäosiin ja välisaaristoon on saattanut aiheuttaa loisten siirtymisen silakkaan. Väkäkärsämato C. strumosum:n tiedetään esiintyvän myös merimetsoilla. On siis mahdollista, että loistartuntojen aiheuttaja on osaltaan myös merimetso, jonka kannan kasvu ajoittui samaan aikaan kuin loistartunnat lisääntyivät silakassa.

Väkäkärsämadoista aiheutuva haitta koskee etenkin silakan rysäpyyntiä. Runsaana esiintyessään loiset voivat vaikeuttaa mädin hyödyntämistä, koska loiset esiintyvät kalan vatsaontelossa kehittyvän mädin seassa. Molemmista loislajeista voi lisäksi aiheutua ongelmia turkistarhauksessa. Myös kaloille loisimisesta on haittaa. Loiset kuluttavat kalan energiavaroja ja heikentävät immuunipuolustusta, mikä saattaa lisätä esimerkiksi ympäristömyrkkyjen haittavaikutuksia kaloihin. Loismadot voivat heikentää silakkasaaliin käyttömahdollisuuksia ja taloudellista arvoa.

Kirjoittaja on kalabiologi – luomu, villi ja vapaa

NÄIN VÄLTÄT KALOJEN LOISET RUOANVALMISTUKSESSA Erityisen tärkeä on huomioida, että graavisuolaus tai marinointi eivät välttämättä tapa lapamadon toukkaa tai maksamatoa, sillä ne kestävät lihaksen sisällä ollessaan jopa yli 10 %:n suolaisuutta. Tämä on suolaisuudeltaan yhtä tiukkaa tavaraa kuin kalakaupan sillitynnyrin sisältämä silliliemi, joten tönkkösuolatun kalan nauttijaa odottaa todennäköisemmin janoon nääntyminen kuin tartunta – huonoimmassa tapauksessa nämä molemmat.

Kuitenkin vähintään 24 tunnin pakastaminen -20 ºC lämpötilassa tappaa toukat ruoaksi valmistettavasta kalasta.

Lainsäädäntö edellyttää, että kaupoissa myynnissä ja ravintoloissa tarjolla olevat syöntivalmiit kalatuotteet käsitellään samalla tavalla. Myös kaloista otettu mäti tulee pakastaa.

Evira suosittelee vähintään seitsemän vuorokauden pakastamiskäsittelyä särkikaloille.

Lihaksen läpikypsennys kuumaksi (noin 60 ºC) 5 minuutin ajan tappaa toukat ruoaksi valmistettavasta kalasta.

Kalan lämminsavustaminen kypsäksi läpikotaisin tuhoaa myös lapamadon toukat ja maksamadot. Kylmäsavustettavat ja tuoresuolattavat on suositeltavaa pakastaa ennen suolaamista. Jos haluaa pelata varman päälle, raakoja (esim. sushi ja sashimi) tai vain vähän kypsennettyjä lohikaloja tai niiden mätiä kannattaa valmistaa ruoaksi vain kasvatetuista kaloista.

Lähde: www.ruokavirasto.fi

399

459

MIKADO

MIKADO

SAIRA-JIGI 8 cm 5 kpl/pkt

SAIRA-JIGI 5 cm 8 kpl/pkt

Ehkä markkinoiden paras vertikaalijigi kuhalle ja ahvenelle. Ennen lähinnä dropshot kalastukseen käytettyä jigiä käytetään nykyään monin eri tavoin. Jigipään kanssa tai vertikaalijigaamiseen. Sairan menestyksen takana on uritettu runko ja herkkä elävyys. Alapinnan uran ansiosta jigillä voidaan kalastaa myös offsetkoukun kanssa.

Saira on todellinen ahvenen herkku. Markkinoiden tehokkain, joka valittiin myös ERÄ-lehden 2017 vuoden ahvenjigiksi. Voidaan käyttää kesällä normijigaukseen micro-jigipään kanssa tai dropshottiin erillisellä koukulla ja pohjapainolla sekä talvella tehokkaasti pilkintään pienen micro-jigipään kanssa. Sairan menestyksen takana on pehmeä materiaali, uritettu runko ja herkkä elävyys.

9 cm

5,5 cm

399

2

99

ota onkeesi paras kalavinkki!

199

MIKADO

MIKADO

KALAJIGI FISHUNTER TT 5 kpl/pkt

PIKALUKKO 12 kpl/pkt

Erinomainen jigi kuhalle ja muille lajeille. Olemme varmoja, että se löytää erityisen paikan monen kalamiehen viehepakista.

399

Kiepsautetava lukko. Erinomainen jiggauksessa.

Koot XS–M

599

MIKADO

MIKADO

KALAJIGI FISHUNTER 7 cm 5 kpl/pkt

KALAJIGI FISHUNTER MAGNA MINI 6,5 cm 5 kpl/pkt

Uudelleen suunnitellun muodon ansiosta jigi toimii poikkeuksellisen aggressiivisesti jopa silloin, kun se uppoaa. Uusi dynamiikka, paksumpi ja painavampi runko sekä pyrstön kasvatettu pinta-ala antaa erittäin vahvan hydroakustisen aallon ympäristöönsä. Painaa kaksi kertaa enemmän, kuin muut samanpituiset jigit.

Käytännön kalastus vahvistaa Fishunterin tehokuuden.

Kokeile ja ylläty!

Sirppipyrstöinen ja pikkukalanmuotoinen Magna-kalajigi toimii tehokkaasti ahvenelle ja kuhalle. Se on valmistettu pehmeästä silikonista, joka liikkuu ja värisee todella eloisasti hitaastikin kelatessa. Tämä on avaintekijä kalansaantiin varsinkin kylmissä vesissä. Ehdoton suosikki kylmän veden aikaan rauhalliseen jigin uittamiseen.

MIKADO

JIGI-AVOKELAVAPA AHVENILLE

Bixlite fast spin 208 c.w.

3–15 g, kaksi osaa

45

00

399

299

MIKADO

MIKADO

SPARK-JIGI 5,5 cm 5 kpl/pkt

ADERDEEN MICRO-JIGIPÄÄT 3 kpl/pkt

Lapiopyrstöinen ja paksurunkoinen Spark-jigi on suunniteltu kuhalle ja ahvenelle. Jigin run-gossa oleva halkio mahdollistaa offsetkoukun käytön jigin kanssa. Jigi on valmistettu pehmeästä ja erittäin eloisasta silikonista joka antaa jigille uinnin, jota kalat eivät voi vastustaa.

Valikoima erityisiä jigipäitä mini- ja mikrokokoisten vieheiden käyttöön. Parasta laatua olevat koukut on varustettu ylimääräisillä väkäsillä suojaamaan vieheiden liukumista pois koukulta, kun taas koukun terävyys helpottaa niiden kiinnittämistä. Suositellaan ahven- ja taimenkalastukseen matalissa vesissä.

Saatavilla valikoiduista myymälöistämme. Katso tuotekohtainen saatavuus tieto tokmanni.fi

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

71

Pörje Parilla ruotii kalastusalan ihmeellisyyksiä hyvissä tunnelmissa.

Kirjoittaja on oikeassa siinä, että satunnaisista onnistumisistaan huolimatta sunnuntaivirppailijat eivät ole kalakantojen uhka.

Kuva Antti Zetterberg.

”Älkää tehkö niin kuin minä teen, tehkää niin kuin minä sanon”

O

len aina ihmetellyt kalastus- ja erälehdissä artikkeleitaan julkaisevien kalastustoimittajien syvää ja harrasta uskoa tavallisen harrastuskalastajan loistaviin pyyntitaitoihin. Nimittäin lähes poikkeuksetta he kaikki muistavat mainita ja painottaa juttunsa lopussa eri kalalajien toistaan mielikuvituksellisempien pyyntitapojen yhteydessä isoa kalaa jutun oheisvalokuvassa roikotellessaan aina sitä yhtä ja samaa asiaa: ”Kun saat pyydettyä sen verran kalaa kuin itse ehdit syödä kerralla, lopeta kiltisti kalastaminen ja mene kotiisi. Tai heitä ainakin pyytämäsi ylimääräiset kalat elävinä takaisin veteen.”

Mutta kuka hemmetin tavallinen sunnuntaivirppaaja ainakaan nykyaikana saisi muka niin suuria määriä kaloja, että hän vaarantaisi yksittäisellä vavalla ja vieheellä paikallisen kalakannan. Etenkin suosituim-

72

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

milla kala-apajilla saa tänä päivänä olla onnellinen siitä, että joskus edes saisi mukaansa kotiin vietäväksi alibikalan todisteeksi vesillä käynnistään.

Asiantuntijat neuvovat kokemattomampia kollegojaan

Asiantuntijat ja kokeneet kalastajat haluavat aina ohjata itseään tumpelompia vapaa-ajankalastajia kalannarraamisen jalossa taidossa.

Nämä muiden pyytämistä kaloista huolissaan olevat tekijämiehet taitavatkin olla vain huolissaan siitä, että harrastelijat nappaavat heidän kalansa heidän salaisista kalapaikoistaan sillä välin, kun he itse antavat somessa ja lehdissä ohjeita uhraten samalla pyyteettömästi suuren osan pelitysajastaan.

Vaikka oikeastaan he voisivat olla samaan aikaan täysin rauhallisin mielin – ei niitä kaloja sieltä pinnan alta kukaan vie. Toisaalta

en oikein ole kovin vakuuttunut ”asiantuntijoidenkaan” puhtoisuudesta. Menneinä vuosina yhden suositun kalastuslehden sivuilla jotkut vapaa-ajankalastajat olivat erään tunnetun kalastushenkilön kanssa kalassa. Jutun valokuvassa soutuveneen pohja oli hauenpuikkareiden peitossa ja kuvatekstissä mainittiin, että jo kalmankellertäviksi muuttuneet hauet heitettiin kuvauksen jälkeen takaisin veteen kasvamaan…

MP-saaliita ja humalluttavia kalastuskokemuksia

Nykypäivinä moni vapaa-ajankalastaja saa tyytyä yhä useammin MP-saaliiseen eli joutuu ennemmin heittämään pyyntivehkeensä pataan kuin että saisi humalluttavan suuren kalansaaliin. Mutta jos näin onnellisesti sattuisi käymään, niin totta kai hän haluaa lahjoittaa kavereilleen tai naapureilleen auliisti pyytämiään saaliskaloja, joita on otettu kalastus-

kiiman humalluttamana roimasti yli oman käyttötarpeen.

Näin tosin tapahtuu nykyisin todennäköisimmin enää verkkoapajilla tai kalatutkan avulla täsmäkalastaessa – ei pienellä lasikuituveneellä ja 5-heppaisella perämoottorilla ruovikoiden reunoja virvelöitäessä. Puoliväkisin tyrkytetyt käsittelemättömät kalat päätyvät helposti biojäteastiaan, mikäli kalojen onnekas vastaanottaja ei osaa käsitellä niitä pyyntikuntoon tai hän ei juuri sillä hetkellä ehdi tehdä niille mitään.

Nahattomiksi tai jopa ruodottomiksi leikatut kalafileet sen sijaan on helppo heittää vaikka kuljetuspaketissaan suoraan pakkaseen, jos kalanvalmistukseen ei juuri sillä hetkellä olisikaan riittävästi aikaa. Ja sinnepä ne melko usein unohtuvatkin kunnes ne ovat muumioituneet ruskeanpuhuviksi ja kuivuneet näkkileipäpalamaisiksi. Jos kalaa saa joltain ilmaiseksi, sen myöhempään käyttämiseen ei välttämättä sitouduta yhtä innokkaasti kuin että sen olisi kalastanut itse tai sen olisi ostanut omilla pennosillaan kalakaupan tiskiltä. Tällainen saaliskalojen tuhlaaminen ei ole millään tavalla kannatettavaa toimintaa. C&R-kalastuskin on tässä tapauksessa suositeltavampi, vaikkei kuitenkaan saaliskalojen hyvinvoinnin kannalta se parempi vaihtoehto.

Satunnaisista onnistumisistaan huolimatta sunnuntaivirppailijat eivät ole kalakantojen uhka

Jos kalaonni edes kerran potkaisee tumpeloa, siitä saattaa juontua kauaskantoisia seurauksia ja kerrannaisvaikutuksia kalastusharrastuksen jatkuvuuteen. Tai ainakin ikimuistoisia kalatarinoita, joiden avulla jaksaa taas unelmoida kauas tulevaisuuteen. Tästä esimerkkitapauksena kerron kalaseuramme reissusta Kalkkisten kanavan vesille syyskesällä 2018.

Kankaan veljekset Kalevi ja Hannu olivat kutsuneet meidät kalalle Kalkkistenkoskelle. Into pyyntiin oli tietysti kaikilla kova ja koskenniskan pikkusaaren harvat heittopaikat varattiin nopeasti. Muutaman kerran jo aikaisemmin mukana näillä reissuilla olleena en enää viitsinyt intoilla ykköspaikoille, vaan jutustelin isäntiemme kanssa henkeviä kahvitulilla hyviä eväitä maistellen. Ohi kulkevat kalastuspaikkoja vaihtavat kollegani kävivät vuorollaan kyselemässä, miksen jo aloittanut kalastamista. Kerroin heille, että vielähän tuota ehtii.

Kun en osoittanut palavaa intoa pikkutaimenten jallittamiseen, Kalevi ehdotti minulle, että ottaisin kevyet ahvenen kalastusvehkeet ja menisin kosken niskalle hitaasti

virtaavaan joenuomaan kalastamaan ahvenia.

Kalevi kertoi, että lämpimän kesän ansiosta joenpohja oli täynnä keväällä syntyneitä täpläravun poikasia, joita kyrmyniska-ahvenet imuroivat hyvällä ruokahalulla. Jossain sisimpäni sopukoissa heräsi alkukantainen kalamies ja päätin tehdä pikaisen toivioretken sillä hetkellä taimenta muualla jallittavista kalamiehistä tyhjillään olevalle koskenniskalle.

Mukanani ei ollut muita välineitä kuin kevyt UL-virveli sekä muutama pikkulippa

Vallattuani mukavantuntuisen heittopaikan valitsin pienellä kalalörtsyllä virittämäni lippauistimen, jonka vippasin joen uoman keskivaiheille. Annoin vieheen vajota muutaman sekunnin ajan virran viemänä ja aloin kelata siimaa kelalle. Kolmannella kammen kierroksella siiman päässä oli kiinni vakuuttavan tuntuinen ahven. Kelasin ahvenen rantaan ja nostin sen siimasta varovasti kuivalle maalle. Totesin ahvenen painavan lähes 400 grammaa.

Eipä siis ihme, että se venkoili virrassa voimallisesti ja antoi hyvän vastuksen kevyillä vehkeillä pyydettäessä. Ahven kakoili kurkustaan ulos oranssin väristä osittain sulanutta mössöä, jonka seasta pilkisteli pikkuravun saksi. Eli Kalevi siis tiesi, mistä puhui.

Minulla ei ollut mitään ennakko-odotuksia saaliin tai suunnitelmia sen käytön suhteen, mutta yhdestä kalasta kasvoi monipolvinen saalis eri käyttötarkoituksineen ilman päämäärätöntä kalojen ”suokuokalla” vedestä nostamista.

Vielä pari tämän kokoista raitapaitaa lisää, niin pääsisin paistelemaan maukkaita affenfileitä iltapalaksi. Napautin ahvenen tajuttomaksi, verestin ja laitoin sen pieneen kangaskassiin, jossa kuljetin viehelaatikkoa mukanani. Laitoin kassin roikkumaan mielestäni tukevan katajapusikon oksalle ja jatkoin kalastamista.

Toinen heitto – ja taas tuli lähes samankokoinen ahven. Viidennen ahvenen jälkeen melkein jo aioin luovuttaa, mutta päätin vielä jatkaa kalastamista, sillä kalakaverini olivat esittäneet toivomuksen saada mukaansa kotiin ylimääräisiä ahvenia, mikäli joku niitä saisi eikä itse haluaisi ottaa niitä mukaansa.

Noin kahdennenkymmenennen heiton ja lähes yhtä monen ahvenen jälkeen katajan oksa, jossa kalakassini roikkui, notkahti maata vasten saaliskalojen painosta. Pidin tätä merkkinä kalan saaliin riittävyydestä.

Aikaa oli kulunut vajaa tunti ja kalakassi painoi yli kolme kiloa. Olin joka viidennen kalan jälkeen suunnitellut mielessäni seuraavien saamieni ahventen käyttötarkoitusta ja

”Kotvan kuluttua kahvitulilla mukavia poikain kanssa jutellessani ohikulkevat kollegani jälleen kiusoittelivat minua ja kyselivät, että milloin aloitan kalojen tappamisen. Luulivat varmaankin, että olin höpissyt lämpimikseni tulilla koko sen ajan, kun nostin ahvenia joesta kuiville.”

kalakassin tömähtäessä tantereeseen olin jo mielessäni jakanut itseltäni ylijäävät ahvenet samalla kyydillä reissussa oleville kalakavereilleni. Keräsin kalavehkeeni, avasin ahvenet, vein ne autossa olevaan kylmälaukkuun ja palasin kahvitulille.

Vastuullista kalastamista omin päin ja rennoin rantein

Kotvan kuluttua kahvitulilla mukavia poikain kanssa jutellessani ohikulkevat kollegani jälleen kiusoittelivat minua ja kyselivät, että milloin aloitan kalojen tappamisen. Luulivat varmaankin, että olin höpissyt lämpimikseni tulilla koko sen ajan, kun nostin ahvenia joesta kuiville. Kerroin heille, että kalat on jo kalastettu myös kavereille, ja että ne ovat jo hyvää vauhtia viilenemässä kylmälaukussa.

Eivät tietenkään uskoneet minua ennen kuin jaoin saaliini kavereideni kanssa.

Kertomuksen syvin olemus on siinä, että kun kerrankin tavallinen sunnuntaikalastaja onnistuu saamaan hienon kalansaaliin, hänen kannattaa olla itse varautunut sen vastuulliseen ja järkevään käyttöön ilman ulkopuolisten konsulttien neuvoja. Eli pidä pää kylmänä kiihkeänkin syönnin aikana ja mieti, miten aiot hyödyntää pyytämäsi kalat.

Sen sijaan en aio ryhtyä saaliin käytön apostoliksi ja antaa ohjeita siitä, kuinka paljon kaloja pyydät tai mitä saaliillesi pitäisi tehdä.

Sen saavat minun puolestani tehdä alan asiantuntijat – tai ehkäpä jopa sunnuntaivirppaaja itse.

Syksyisiin vastuullisiin kalastustunnelmiin, Pörje

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

73

MAAN MAINIOT KALAMIEHET Niko Lehtola & kotivesistö Kymijoen ykköspoolin hauki.

NIKO LEHTOLA Kovan luokan kalamies

Niko Lehtola on kotkalainen, reilu nelikymppinen aktiivinen kalamies, sekä ammatinharjoittaja. Intohimo kalastukseen ajoi miehen myös opiskelemaan kalataloutta sekä kalastusalaa.

Maan mainiot kalamiehet

”

Paraisten kalakouluvuosien jälkeen valmistuin Amk-iktyonomiksi vuonna 2005, josta siirryin Kaakkois-Suomen TE-keskukseen kalastusmestari Mikko Malinin viransijaiseksi. Tätä pestiä seurasi kolme vuotta Kotkan kaupungin kalastusmestarina. Sen jälkeen tie vei kuudeksi vuodeksi Kouvolan seudun ammattiopiston alaisen KSAO-aikuisopiston leipiin vastaamaan kalastusoppaan ammattitutkintoon valmistavasta koulutuksesta”, Niko kertoo viime vuosistaan.

Kun koulutusohjelma myöhemmin lakkautettiin, alkoi Niko vuodesta 2017 työllistää itseään yrittäjänä, kalastusoppaana Kymijoella sekä valmistamalla Kaimaani-vieheitä.

Vuonna 2019 hän osti kaverinsa Markku

74

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Kuisman kanssa Kalastuspiste Kotka Oy:n, jossa puuhaa on riittänyt.

Kalastusoppaana

“Kalastusoppaan työt ovat ikään kuin verissä, olen aina tykännyt viedä kavereitani Miehistön riemulla ei ollut rajaa kun Niko oli saanut suurpallaksen väsyteltyä.

kalaan ’omille vesilleni’ ja nykyään siis myös asiakkaiden kanssa. Fishventures Oy perustettiin 2008, ja vuokraamme Kymijoen, Kultaan sekä Pernoon koskia. Tutuille vesille on helppo viedä asiakkaita kalastamaan haukia, toutaimia tai harjuksia; kalaportaiden kautta

Teksti ARI LAINE Kuvat NIKO LEHTOLA, VILJAMI HUHTALA, TAPIO GUSTAFSSON & ARI LAINE

Kaimaani maistuu myös turskalle Jäämerellä.

sinne nousseita lohiakaan unohtamatta”, Niko sanoo.

Ohjelmistoon kuuluvat luonnollisesti myös Siika- ja Korkeakosken alueet. Korkeakoskella Niko on toiminut valvojana vuodesta 2001. Sielläkin hän viettää aikaa lohen ja taimenen perässä. Lisäksi Loviisan Kukuljärvi (Skukulträsket) toimii kalastuskohteena, jonne Niko kumppaneineen istuttaa kirjolohta ja siikaa.

Ruhavuolteen syksyinen emokala, 102 cm.

Mies Kaimaanin takana

Niko valmistaa myös Jäämeren kävijöiden keskuudessa jo legendaariseksi noussutta Kaimaani-pilkkiä.

“Kaimaani on perusajatukseltaan jigipyrstöllä ryyditetty tasuri. Ensimmäiset Kaimaanit valmistuivat talvella 2001-2002 ja alkuun se oli pelkästään haukipilkki. Kalakouluvuosinani kävin ahkerasti haukipilkillä Saaristomeren sisälahdukoilla eivätkä kaupan pilkit oikein kestäneet kovaa käyttöämme”, Niko nauraa.

Hän kertoo, että perälevyllisiä tasureita piti muokata omiin tarpeisiin, kun esimerkiksi lenkit ja koukut eivät kestäneet haukien kanssa. Muutaman irronneen metrihauen jälkeen syntyi ajatus alkaa tekemään kestäviä, jigipyrstölle suunniteltuja ja tasapainotettuja tasureita kunnollisilla koukuilla. Kysyntä alkoi pikkuhiljaa kasvamaan, kun kaverit alkoivat julkaisemaan reissurapsoja Kalamies.comin ja Kalastus.comin sivustoille. ”Alkuun homma vain pelkkien haukipilkkien valmistusta, tosin samalla syntyi useita edelleen tuotannossa olevia malleja kuten Original, Suurhauki ja Jättiläinen.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

75

Jättiläisestä kehittyikin sitten muutamien käänteiden ja sattumien kautta melkoinen peli Jäämerelle Norjaan”, Niko muistelee.

198-senttinen suurpallas on Nikon syvimmälle syöpynyt kalastustapahtuma.

300-, 400-, 500-, 600- ja 900-grammaisia malleja Jättiläisestä

”Näistä nelisatanen on se alkuperäinen Jäämeri-pilkki, josta koko homma lähti. 300- ja 500 g mallit ovat uusinta uutta, ja vastikään nähneet päivänvalon, lisättyinä pienillä muutoksilla ja parannuksilla vanhaan perusmalliin. Nykyisin teen myös kuhapilkkejä jigipyrstöllä. Kaimaani V13 ja Kuha-Kaimaani ovat myös olleet ohjelmassa jo monta vuotta”, Niko tarinoi.

Uusia visioita

Tällä hetkellä uutena Nikon työpöydällä on Kymijoen kaloille suunniteltu lusikkauistinmallisto.

Kohdekaloina joella ovat lohi, taimen, kirjolohi sekä toutain. ”Hauenkalastukseen olen myös työstänyt paria uutta jerkkimallia. Laji kun on lähellä sydäntäni, vaikka tässä onkin ajauduttu hieman sivuraiteille”, hän nauraa.

Mieluisimmat kalapaikat

Niko kalastaa mieluiten Kymillä. Eikä pelkästään vaelluskaloja, vaan myös toutainta, haukea, ahventa, kuhaa sekä harjusta. Kuolan niemimaalla sijaitseva Sidorovka-joki on myös paikka, johon Nikon on palattava vuosi toisensa perään. Sinne vetävät upea luonto ja uskomattoman upeat kalastusmahdollisuudet. Vastaan saattaa aamuyön hämärissä tassutella vaikkapa ahma tai karhu. ”Kalastan mieluusti itse perheelleni kotivesiltä tuoretta kalaa ruokapöytään – toki valikoiden ja vastuullisesti”, Niko toteaa.

Kymijoen tulevaisuus

Maan Maan mainiot mainiot kalamiehet kalamiehet

Niko on aktiivisesti seurannut Kymin touhuja ja kalastanut alakoskilla vuodesta 1994 lähtien. Hänen mielestään kalastuskulttuuri, asenteet, sekä joen tila ovat ottaneet aimo harppauksen eteenpäin viimeisen 10-15 vuoden aikana. ”Joella on tehty paljon hyvää työtä monien instanssien taholta vaelluskalojen eteen. Siinä samalla on kasvanut kalastajien asenne jokea, kaloja ja kalastusta kohtaan. Tämä asennemuutos näkyy mielestäni hyvin, varsinkin Korkeakoskella”, kotkalainen iloitsee.

Nikon ennätyskaloja ja mieleen jääneitä tapahtumia “Lähinnä mieleeni tulee elämäni ensimmäisellä Norjan reissulla 400 g Kaimaanilla saamani 198-senttinen ruijanpallas. Sidorovka-joelta olen saanut yhdenkäden perhovavalla 116 cm lohen. Norjasta Kaimaanilla noussut 11-kiloinen kissakala oli myös upea saalis, ensimmäinen laatuaan minulle”, saamamies kertoo.

Kymijoelta Nikon mieleen nousevat monet hienot hauet, toutaimet, lohet ja meritaimenet, kuten asiakkaalle Siikakosken niskalta soudettu 17 kilon lohi sekä monta muuta hienoa kalaa, joiden saamiseen liittyy hieno tarina sekä suuria tunteita. ”Aina ei kalan koko kaikkea ratkaise, vaan se kaikki muu mikä tapahtumaan liittyvä tai siihen johtanut. Useimmiten nämä parhaat hetket on koettu hyvien kavereiden kanssa”, Niko toteaa.

Tuo mainittu iso ruijanpallas kuuluu Nikon ehdottomasti eniten mieleen jääneisiin kaloihin. ”Siihen liittyy vielä tarina, että ollessamme Elvegård Fjordcampissa Grovfjordissa keväällä 2019, oli paikalla samaan aikaan kovasti viinaa ottava ruotsalaisporukka. Olivat siellä jo vuosia käyneet, kun taas ne olimme ensimmäistä kertaa. He eivät olleet uskoa koko kalaa todeksi. Ruotsalaisen kaverin ennätyspallas oli 52 kg. Kaiken kruunasi samana iltana Suomi-Ruotsi jääkiekon puolivälieräottelu. Ruotsalaiset uhosivat, että vaikka kalastuksessa hävisivät, lätkässä tulisi voitto. No, Suomi voitti ottelun jatkoajalla – arvatkaa, oliko naapurimökissä hiljaisia poikia”, Niko nauraa vedet silmissä.

Nikon tavoitat tarvittaessa 050 354 8595 tai kaimaaniuistin@gmail.com

Korkeakosken lohi 102 cm & 12,6 kg.

76

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

77

ALIARVOSTETUSTA ARVOKALAKSI Teksti ja kuvat SAKKE YRJÖLÄ

Dumblingsit ovat näyttävä annos.

Hopearuutananyytit

K

aukoidässä syödään paljon vaalealihaisia karppikalojen lahkoon kuuluvia kalalajeja. Jauhettu tai veitsellä ruotoineen silputtu kala sisältää paljon ravintoaineita, myös ruotojen kalsiumin. Höyrytetyt tai keitetyt nyytit eli dumblingsit ovat maukkaita ja näyttäviä annoksena. Ohjeen kalaksi käy kaikki muutkin särkikalat.

Taikina

3 dl vehnäjauhoa 1 dl maissijauhoa 1 dl tattarijauhoa 1 kananmuna 1 ¼ dl vettä 1 tl suolaa Täyte

300 g ruotoista kalafilettä 1 kesäsipuli varsineen (myös ruoho- tai kevätsipuli käy) 2 valkosipulin kynttä ½ dl pilkottua inkivääriä 1 muna 1 chilipalko pilkottuna 2 rkl paahdettua seesamiöljyä 2 tl suolaa

Aliarvostetusta arvokalaksi

Dippikastike

½ dl 2 rkl 1 tl 1 rkl 1 1 rkl

soijakastiketta riisiviinietikkaa chilikastiketta öljyä valkosipulin kynsi hienonnettuna suikaloitua inkivääriä

Sekoita jauhot ja suola kulhossa, tee kuoppa jauhojen keskelle ja kaada siihen muna ja vesi. Sekoita nesteet ja jauhot. Vaivaa taikinaa noin 10 minuttia kunnes se on sitkeää ja irtoaa käsistä. Laita taikina kel78

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

muun käärittynä jääkaappiin lepäämään pariksi tunniksi. Leikkaa taikinasta ¼ pala ja rullaa siitä 2–3 cm paksu pötkylä.

Pötkö pätkitään parin sentin pätkiksi jotka painellaan litteiksi.

Kauli kiekot ohuiksi (noin 1 mm) lätyiksi.

Pilko kalafileet pitkittäin 5 mm paksuiksi soiroiksi ja pätki ne pieniksi kuutioiksi. Jauha kala ja muut ainekset lihamyllyllä tai tehosekoittimella tasaiseksi massaksi.

Nostele kukkurallinen ruokalusikallinen täytettä taikinalätyn päälle. Määrä riippuu lätyn koosta. Nyytti rypytetään reunoistaan taittaen reunaa sentti kerrallaan yhteen nippuun kunnes nyytti sulkeutuu. Lopuksi niputettu rypytys vielä kierretään kiinni ja jos kärkeen jää paksulti taikinaa siitä repäistään pala pois. Keitä tai höyrytä 5–10 minuuttia ja tarjoile kuumana. Nyyttejä dipataan kastikkeessa ja syödään kokonaisina suupaloina.

Suomesta hopearuutanan esiintyminen varmistettiin ensimmäisen kerran 2005, kyseessä on haitallinen vieraslaji, jonka ruoaksi ottaminen on suotavaa.

Hopearuutana (Carassius gibelio) » Paras ruokakalakoko 0,5–3 kg » Saadaan parhaiten katiskalla tai ongella. Se ottaa monenlaiseen luonnolliseen syöttiin kuten matoon, maissiin tai taikinaan. » Etelärannikon rehevät lahdet touko–syyskuussa.

Käyttö

» Vähärasvainen maukas liha » Jauhettuna monenlaisiin ruokiin » Iso yksilö kannattaa savustaa tai grillata

Merelle vie kalastajan mieli Takuuvarma pyyntipaikka kalaherkuille löytyy Happy Lobster -ravintolasta ja tietysti mereneläviä löytyy myös runsaasta Grande Buffetista. Kylkeen vähän merimaisemia ja merihintaisia ostoksia. Sen jälkeen voikin rennoin mielin uistella kohti muita kalaisia apajia.

Varaa nyt silja.fi Kun varaat matkan, syötä Yritysasiakas-kenttään sopimusnumero 80185 saadaksesi sopimusedun.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

79

PATOLOGIT Teksti JANI HELMINEN Kuvat JANI HELMINEN & CANADIAN RIVERS INSTITUTE

Vision tukee Kalastus-lehden ”patologien” työtä monipuolisemman virtavesiympäristön puolesta.

Sammet erottaa helposti muista kaloista niiden ulkonäön perusteella. Kuvassa lyhytkuonosampi.

Suurikokoinen sampi on helppo huomata kaikuluotaimella Sammet ovat Suomessa harvinainen näky, mutta useimmille kala on tuttu. Erilaisia sampilajeja tunnetaan kolmisenkymmentä ympäri maailman. Kuten tyypillistä suurikokoisille ja pitkäikäisille eläinlajeille, myös sammet ovat kärsineet ihmistoiminnan seurauksena. Sampi on uhanalainen koko Euroopassa, ja sampien kalastus on useimmissa paikoissa tiukasti rajoitettua tai kiellettyä. Suomesta sampi katosi jo vuosikymmeniä sitten lähinnä jokien patoamisen ja liikakalastuksen vuoksi.

Patologit

T

ämä siitäkin huolimatta, että sammet ovat hyvin sitkeitä kaloja. Sampien liikkeitä on tutkittu lähettimin, ja niiden on todettu selviytyvän, vaikka ne olisivat takertuneet verkkoihin tai joutuneet viettämään pitkän aikaa kuivan veneen pohjalla.

Suurin osa muista kalalajeista ei moista koettelemusta kestäisi.

Voimakkaat sammet ovat vieneet useamman kalastajan varusteet, ja tarinoita jättisammista kuulee kaikkialla missä vain sampia elää tai on joskus elänyt. Perinteisten katkenneiden vapojen ja siimojen lisäksi myös esimerkiksi verkkokalastajien verkkoja suuret sammet ovat myllänneet ja siirrelleet pitkiäkin matkoja, verkkopainoista huolimatta.

Sampien liha on haluttua, mutta erityisesti sammet tunnetaan niiden mädistä, eli arvokkaasta kaviaarista. Niinpä sampia kasvatetaan ja pyydetään juuri kaviaarin tuotannon takia. Pohjalla lymyilevien sampien ravinto koostuu pääosin pohjaeläimistä, simpukoista

80

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Sinisampi kasvaa jättimäiseksi ja voi elää lähemmäs satavuotiaaksi. Aikanaan sinisampia tavattiin myös Itämeressä luonnonvaraisena. Nykyään istutuksista peräisin olevia yksilöitä saadaan satunnaisesti saaliiksi myös Suomen rannikolta.

ja äyriäisistä. Helpoiten niitä saadaankin vavan päähän esimerkiksi madoilla.

Kuinka monta sampea mahtuu pienelle joenpätkälle?

Pohjois-Amerikassa sampia tavataan edelleen useasta joesta. Olen viettänyt nelisen vuotta Kanadassa St. John-joen varrella, josta löytyy kaksi sampilajia, sinisampi ja lyhytkuonosampi.

Sinisampi vaeltaa meren ja joen välillä, ja kasvaa näistä suuremmaksi. Lyhytkuonosampi sen sijaan viettää koko elämänsä joessa ja sen käytös on sikäli mielenkiintoista, että kaikki yksilöt hakeutuvat samoille alueille talvehtimaan.

Esimerkiksi St. John-joella tunnetaan vain kaksi talvehtimispaikkaa, joissa noin metrin mittaisia sampia on vieri vieressä marraskuusta maaliskuuhun saakka. Nykyinen IGFA:n maailmanennätys on sekin samaiselta joelta: 14,97 kg.

Alue kartoitetaan ajelemalla veneellä edes takaisin viistokaikuluotaimen kanssa.

Suojelun ja kalastuksen säätelyn takia on tärkeää, että kalakannan koko on tiedossa

Näin varmistetaan, että kalat voivat jatkossakin kasvaa maailmanennätyskokoisiksi. Monenlaisia menetelmiä, kuten kalastusta, kalamerkkejä ja vedenalaisia kameroita on käytetty sampikannan koon arvioimiseksi, mutta arviot ovat olleet hyvin epätarkkoja ja menetelmät kalliita.

Kalastuskäyttöön tarkoitettujen kaikuluotainten viimeaikainen kehitys kuitenkin on mahdollistanut yhä tarkemman kuvan muodostamisen pohjasta. Koska sampi on suurikokoinen, se on helppo erottaa kaikuluotainkuvasta ja koska ne talvella kerääntyvät pienelle alueelle, voidaan koko kalakanta kartoittaa suhteellisen nopeasti verrattuna muihin menetelmiin.

Kahdeksan metrin syvyisestä joesta kerätyistä vedenalaisista videoista tiesimme, ettei paikalla ole kuin hiekkapohjaa ja sampia kylki kyljen – täydellinen asetelma viistokaikuluotaimen käyttöön!

Useammasta viistoluotauslinjasta koottu ”karttakuva”. Tasaisella hiekkapohjalla sammet on helppo erottaa.

Möykyt pohjassa ovat sampia ja niiden viereen piirtyy musta varjo. Kesällä samasta paikasta samoja möykkyjä ei löydy.

Lyhytkuonosampi on haasteellinen kalastettava ja kova vastus vavan päässä.

Tutkimusryhmämme kartoitti 300 m2 kokoisen talvehtimisalueen muutamassa tunnissa

Tutkimus on julkaistu vertaisarvioituna tutkimusartikkelina

Andrews S. ym. 2020 Development of Active Numerating Side-scan for a High-Density Overwintering Location for Endemic Shortnose Sturgeon (Acipenser brevirostrum) in the Saint John River, New Brunswick. Diversity 2020, 12(1), 23; doi. org/10.3390/d12010023

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

81

Patologit

Humminbirdin viistokaikuluotaimella kerätty aineisto parsittiin tietokoneella kartaksi, josta kone laski kalan muotoiset ja kokoiset kohteet automaattisesti. Yhteensä sampia löytyi alueelta 12 000. Kesällä kalat ovat muualla ja viistoluotauskuvassa näkyy lähinnä tyhjää joenpohjaa. Menetelmä tuotti uutta tietoa sampikannasta ja sen käyttöä on tarkoitus jatkaa vuosittain, jotta kalakannan muutoksiin voidaan reagoida nopeasti.

Kalastuksessa käytettävät kaikuluotaimet ovat nykyään erittäin tarkkoja ja niitä hyödynnetään myös tutkimuskäytössä. Toisaalta luotainten tarkkuuteen liittyy myös vastuullisuus kalakannasta. Uhkana on, että koska kalat on helppo löytää, myös pyynti tehostuu, mikä voi vaarantaa koko kannan. Esimerkiksi näissä sampien talvehtimispaikoissa on tarkoitus säätää pyyntikielto, jotta kalakanta ei joudu liian tehokkaan pyynnin alaiseksi.

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat SAMI PITKÄNEN

Laadukkaasti kalaan Paraisten Kirsikkarantaan 82

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Paraisten laaja saaristoalue Turun kupeessa tunnetaan laadukkaasta kalastuksestaan niin hauen, kuhan kuin ahvenenkin suhteen. Kalojen potentiaalisia lymypaikkoja on niin paljon, että alueella riittää uutta vettä useammallekin reissulle. Kirsikkaranta-nimellä kulkeva Muddaisten kartanon mailla sijaitseva upea paritalokokonaisuus on mainio tukikohta Paraisten kalastusta ajatellen.

K

irsikkarantaan ajaa Helsingistä noin kaksi tuntia ja Turusta matka taittuu vajaassa puolessa tunnissa. Auton saa suoraan pihaan ja oman veneen voi tiputtaa veteen tiluksiin kuuluvalta venerampilta. Hyvin hoidettu pihamaa ja laitureiden vieressä sijaitseva tunnelmallinen tulipaikka houkuttelevat viettämään sitä aikaa mitä kalastukselta jää.

Miellyttävät puitteet

Kirsikkarannan paritalo käsittää kaksi eri huoneistoa, isomman pinta-ala on 90 neliötä ja pienemmän 75. Tiloissa majoittuu mukavasti neljän hengen kalaporukka, isommassa vuodepaikkoja on yhteensä kuusi, mutta yhdessä huoneessa on parisänky. Täysin varustettu keittiö, ulkoterassi ja grilli mahdollistavat miellyttävät ruokailuhetket ja päivän voi summata luonnollisesti saunassa.

Hintaan kuuluu myös wifi. Lakanat ja pyyhkeet hoituvat lisämaksua vastaan, ellei halua tuoda omia mukanaan. Kaikki on puhdasta ja siistiä, josta omistaja Juha Saikkonen on syystäkin ylpeä. Kämpille voi siis huoletta tulla ja keskittyä viihtymään.

Kirjoittaja ja pannukarkea.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

83

Laadukkaasti kalaan Paraisten Kirsikkarantaan

Haukia löytyy lähes joka kulmalta. Tämä yksilö iski ahventen seasta.

”Suosituin kesäloma-aika ei välttämättä ole kuitenkaan se paras kalastusaika, joten kalastajana tekisin vierailun Kirsikkarantaan joko keväällä tai syksyllä.”

Kalastus

Paraisilla on paljon kalastajia niin omasta takaa kuin ulkopaikkakuntalaisiakin. Veneliikenne on myös hyvällä säällä varsin vilkasta.

Onneksi sokkeloisesta saaristosta on helppo löytää oma mansikkapaikka, jossa pystyy kalastamaan koko päivän vailla häiriötä.

Rantaviivaa on yli 700 km ja alue muodostuu pääasiassa pitkien lahtien ja salmien pirstomasta sisäsaaristosta sekä labyrinttimaisesta välisaaristosta, joten ei ole ihme, että ahven, hauki ja kuha viihtyvät täällä.

Hyvä haukipaikka löytyy heti Kirsikkarantaa vastapäätä olevasta kaislikkoreunasta.

Kuhaa ja ahventa kannattaa tavoitella alueen lukuisten salmien liepeiltä. Laadukas kaikuluotain kertoo kyllä nopeasti pelin hengen.

Alueen ahvenkannat tuntuivat meidän reissullamme näyttävän parasta puoltaan, sillä 35-38-senttiset ruokakalat löytyivät todella helposti.

Parainen ulottuu nykyisin aina Utöhön asti, mutta ulkosaariston kalakannat eivät valitettavasti ole enää samalla tasolla kuin takavuosina. Meritaimenen heittokalastajille löytyy helpompiakin alueita.

Huomioitavaa

Paraisilla on paljon kesämökkejä, joten suosituimpaan loma-aikaan tulee yksityisalueiden rauhaa kunnioittaa. Suosituin kesäloma-aika ei välttämättä ole kuitenkaan se paras kalastusaika, joten kalastajana tekisin vierailun

Pesutilat ovat kummassakin asunnossa todella siistit.

84

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Sokkeloinen saaristo sisälahtineen löytyy suoraan kotilaiturilta.

Laadukkaasti kalaan Kirsikkarantaan joko keväällä tai syksyllä. Tuolloin vesillä on rauhallista ja kerhokalan saaminen on todennäköisempää.

Mikäli talvi on yhtään parempi kuin viime talvi, voi aluetta suositella myös pilkkikohteena. Suosituimmat saaliskalat ovat ahven, kuha ja made. Sisälahdista ja salmista löytyy mainioita kuhan ja mateen pilkkipaikkoja. Kuhaa ja ahventa kannattaa yrittää myös isompien sisäselkien keskellä olevilta vedenalaisilta matalikoilta.

Kirsikkaranta löytyy esimerkiksi Booking.comista. Yhden yön huoneistokohtainen hinta on noin 160-170 euroa, joten reissukulut neljän hengen kesken jaettuna eivät päätä huimaa pidemmänkään oleskelun puolesta. Täällä ei laadusta tarvitse maksaa itseään kipeäksi.

Paraisten Kirsikkarantaan

90-neliöisen asunnon olohuonetta parvelta nähtynä. Parvella on 2 sänkyä.

Kalastus-lehti ?/2020 Näkymä 75-neliöisen asunnon keittiöstä kohti olohuonetta.

Mukavat terassit ja siisti pihamaa takaavat viihtyvyyden kalastuksen jälkeiseen elämään.

FASTER - AMMATTILAISTEN VALINTA.

+ Honda BF100 Pakettihinta

34 500 € * (sh. 40 990 €) + Honda BF100

Pakettihinta

34 990 € * (sh. 41 990 €)

* Hintoihin li s ät ään paik k ak unt akoht ai s et toimi t u s k ulu t. Pid ät ämm e oike ud e n hintoje n muu tok siin. Hinnat si s äl t äv ät al v :n 24% .

w w w . f a s t e r. f i Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

85

Esittely

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG Asiantuntija ROY ELOVAARA

Kevyttä voimaa

Rebel Cell L

itiumioni (LI-ION) akut ovat kovassa nosteessa kaikkialla missä akkuteknologiaa tarvitaan. Litiumioniakut latautuvat nopeammin ja kestävät pidempään verrattuna perinteiseen akkuteknologiaan. Niiden tehotiheys on myös perinteisiä akkuja korkeampi ja ne ovat äärimmäisen kevyitä. Tuloksena siis pidempi akunkesto kevyemmässä paketissa. Hollantilainen Rebel Cell kuuluu nykyaikaisen akkuteknologian suunnannäyttäjiin.

Roy ”Roke” Elovaara tunnetaan taitavana venesähköjen suunnittelijana ja rakentajana. Miehen kynästä on lähtenyt myös lukuisa määrä kalastuksen apuvälineitä kuten vertikaalikalastus- ja anturitelineitä, joita myydään Jones Kalastus -nimen alla.

Roke onkin oikea mies esittelemään uusinta akkuteknologiaa, sillä miehen oma vene on venesähkörakentamisen taidonnäyte. Esimerkiksi vertikaalikalastustelineetkin saa laskettua ja säädettyä sähköllä. Akkuja veneessä onkin runsain mitoin, mutta painoa on litiumioniakkuihin vaihtamisen jälkeen lähtenyt kymmeniä kiloja. Miten tämä on mahdollista?

Starttiakku

Rupean melkein nauramaan, kun Roke esittelee starttiakkuaan.

Pieni punainen hieman maitopurkkia suurempi ja 1,5 kiloa 86

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

12V 50Ah akku elektroniikalle, painoa vain viisi kiloa ja akun varaustila on kätevästi nähtävissä päältä.

painava laatikko lähinnä huvittaa. ”Noin ajattelin minäkin kun tämän akun hankin, mutta sisällä piilee hurjia voimia”, Roke valistaa.

Pieni starttiakku on kapasiteetiltaan vain 12 Ah, mutta litiumioniakun purkausvirta on huomattavasti lyijyakkua suurempi, joten litiumioniakun voi mitoittaa helposti puolta pienemmäksi kuin lyijyakun.

Roke kertookin, että on kokeillut käynnistää oman perämoottorinsa (Mercury 115 Pro XS) noin 50 kertaa peräjälkeen ja aina on pienestä akusta starttivirtaa löytynyt. Tästä löytyy oma testivideonsa Jones Kalastuksen

”Litiumioniakun voi mitoittaa helposti puolta pienemmäksi kuin lyijyakun.”

Juomatölkki havainnollistaa hyvin akkujen kokoa.

Facebook-sivuilla.

Toinen merkittävä etu litiumioniakuissa on erittäin pieni itsepurkautuminen. Ne säilyttävät suuren osan varauksestaan jopa vuosia. Eikä niissä tapahdu ollenkaan niin kutsuttua muisti-ilmiötä eli akku ei menetä kapasiteettiaan, vaikkei sitä ladattaisi täyteen tai purettaisi tyhjäksi. Ne ovat myös äärimmäisen pitkäikäisiä akkuja.

24V akku keulasähkömoottorille. Asennettu veneen keulaan hieman vinoon rungon muodon mukaan, joka ei litiumioniakun kanssa ole mikään ongelma.

Käyttöakut

Esimerkiksi luotaimien tai keulasähkömoottorien käyttämiseen tarvitaan perinteisiä akkuja käyttäen ja hieman keulasähkömoottorin tehontarpeesta riippuen ainakin kaksi reilun 20 kilon akkua.

Monissa veneissä akkuja on jopa neljä, kaksi luotaimille ja kaksi sarjaan kytkettynä keulasähkömoottorille. Virtaa tarvitaan pitkiin kalapäiviin tasaisesti.

Neljän lyijyakun sijoittaminen veneeseen voi olla jo aikamoinen operaatio tilojen ja painojakauman suhteen. Lyijyakut kun tulee vielä sijoittaa vaakatasoon, mitä taas litiumioniakut eivät vaadi.

Roke on asentanut omalle 24V keulasähkömoottorilleen Rebel Cellin 24V/50Ah-akun veneen keulan muodon mukaan eli hieman vinoon, sillä litiumioniakun asennolla ei juurikaan ole merkitystä. Tämä taas mahdollistaa hankalatkin asennuspaikat ja kun akun paino on vain murto-osa lyijyakun painosta, ei veneenkään tasapaino häiriinny. 24V akku painaa vain 9,5 kiloa ja samasta paketista irtoaa koko teho ilman sarjaan kytkemisiä.

Elektroniikkaa varten Rokella on käytössä vain viisi kiloa painavia 12V/50Ah-akkuja.

Näissä kuten 24V akuissa on kätevä näyttö, josta näkee akun varaustilan prosentteina sekä volttimäärän.

Kun akkujen kevyttä käsittelyä seuraa vierestä, niin päähän hiipii ajatus, josko itsekin hankkisi Rebel Cellit. Toistaiseksi hintataso on vielä selvästi perinteisiä akkuja korkeampi, mutta pidempi käyttöikä, varmuus ja keveys ovat vahvoja valttikortteja.

Maahantuoja OPM Internationalilta voi tiedustella jälleenmyyjiä. www.opm.fi

Kaikki litiumioniakut pitää ladata niitä varten tarkoitetuilla latureilla.

Litiumioniakun lataus Litiumioniakkua tulee ladata oikein, jotta se ei vioitu. Laturin tulee pitää automaattisesti huoli siitä, että akkua ladataan aina oikealla tavalla. On siis erittäin tärkeää, että litiumioniakkua ladataan juuri kyseiselle akulle tarkoitetulla laturilla. Rebel Celliltä löytyy aina oikea laturi.

Lisätietoa www.rebel-cell.com

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

87

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat MIKA VIITANEN & VALMISTAJA

Esittely

Patriot Ace Jack Shad 150 kuuluu Patriotin tämän syksyn uutuuksiin.

Kuva Mika Viitanen.

Kotimainen Patriot on vahvassa myötätuulessa Muutama vuosi sitten komeat 25 vuotta täyttänyt Patriot on OPM Internationalin luoma ja hallinnoima kalastustarvikemerkki, jonka omissa käsissä oleva tuotekehitys vastaa nopeasti kalastajien muuttuviin tarpeisiin.

tella. Lehtinen kertoo, että lähtökohtana on aina tietysti kysyntä ja sopivan markkinaraon löytäminen. ”Toki pyrimme myös keksimään mahdollisimman paljon kaikkea uutta ja innovatiivista – sehän tässä hommassa hauskaa onkin”, hän nauraa.

Patriotin tuotteiden suunnittelusta ja kehityksestä vastaa Lehtisen ohella koko OPM Internationalin tuotetiimi yhdessä kalastusoppaiden sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. ”Tämä ei ole yhden miehen show vaan kaikki on tiimityötä. Jollakin herää hyvä

O

PM Internationalin toimitusjohtaja Anssi Lehtinen kertoo, että Patriot on jo tällä hetkellä suurin kalastusbrändi Suomen sisällä. Näin suuriin volyymeihin ei ole päästy sattumalta vaan taustalta löytyy vuosien kokemus kalastajien tarpeista sekä ymmärrys lajin nyansseista, joiden merkitystä ei intohimolajissa voi väheksyä. ”Tarkoituksenamme on kasvattaa markkinaosuuksia entisestään ja hyvä kysyntä esimerkiksi Pohjoismaista antaa positiivista signaalia niin tuotekehityksen kuin viennin kasvattamisenkin saralla. Tällä hetkellä Patriotia myydään jo kahdeksassa maassa”, Lehtinen toteaa.

Innovatiivisuutta ja nopeaa reagointia

Koska Patriotilla on totuttu reagoimaan nopeasti, ei uusien tuotteiden kehittelyä aras88

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Ace-jigien neljän jigin setti. Koko on 140 mm/16 g. Kuva Mika Viitanen.

Uusi Ace-jigisarja saapui juuri myyntiin Sopivasti juuri tämän lehden ilmestyessä kauppoihin, sinne on myös ilmestynyt uusia Ace-sarjan jigejä ja haukishadeja. Näissä tuotteissa on keskitytty ulkonäön ja kalastavuuden lisäksi myös kestävyyteen ja siihen, että ne ovat ftalaatti- ja BPA (bisfenoli)-vapaita.

Lehtinen on ylpeä uusista tuotteista, jotka ilmentävät Patriotin hyvää tekemisen meininkiä. ”Kyllä näiden tuotteiden ensivaikutelma kertoo mistä on kyse, emme siis ole lähdössä hintahäiriköksi vaan halusimme toteuttaa oikeasti todella upeita tuotteita fiksulla hinnalla”, Lehtinen sanoo.

Patriotin mukautuvuutta korostaen hän mainitsee, että Ace-sarja on suunniteltu täysin Suomen markkinoille ja värit on testattu käytännössä toimiviksi. ”Pienemmän shad-mallin kanssa haluamme myös haastaa saman kokoluokan valmiiksi koukutettuja tuotteita ja toki tämä on suunniteltu myös täsmäheittäjien toiveita kuunnellen”, hän toteaa.

Raati on puhunut. Kuva Mika Viitanen.

Juoksemalla yhtä kovaa kuin muut, ei voi kehittyä. Patriotilla vauhtia riittää kaikkien kalastajien iloksi.

Patriot Roll On -plaanarikela.

idea, jota muut sitten rikastavat tarvittaessa eteenpäin kohti valmista tuotetta”, Lehtinen kuvailee ja korostaa, että he kuuntelevat tuotekehityksessä asiakkaiden toiveita todella tarkkaan.

Patriotin vakuumikone, joka oli meilläkin viime vuonna testissä.

Laaja valikoima tukee eri kalastusmuotoja

Patriotin valikoimista löytyy vaihtoehtoja niin vetouistelijalle, jigaajalle kuin hauenkalastajallekin satunnaista mökkikalastajaa unohtamatta. Lehtinen kertoo, että on vaikea sanoa, mikä kalastusmuoto olisi eniten edustettuna, mutta hän toteaa vetouistelun olevan toistaiseksi suurin osa-alue.

Patriotin tuotteet ovat edullisia, mutta laadukkaita täsmäratkaisuja eri tarpeisiin.

Lehtinen avaa Patriotin filosofiaa, jossa keskiössä on asiakkaan rahoille tarjottava paras mahdollinen vastine. ”Jos asiakas ostaa 14,90 euroa maksavan heittovavan on täysin selvää, ettei se ole vertailukelpoinen tuote esimerkiksi 149 euron vavan kanssa, mutta sen me voimme aina taata, ettei asiakas saa parempaa vapaa tuolla samalla hinnalla”, Lehtinen korostaa.

Hän sanookin, että tuotemerkin lupaus voisi hyvin olla: ”Patriot – eniten vastinetta rahoillesi”.

Hinta-laatu-suhteesta mainitseminen saa Lehtisen innostumaan. ”Hinta-laatu-suhteemme perustuu isoihin tilauksiin suoraan tehtailta ilman mitään välivarastointeja tai purkuja matkan varrella. Monessa tunnetun brändin tuotteessa on valtava ’brändilisä’, joka menee markkinointiin, osakkeenomistajille ja välivarastointeihin, mutta meillä ei välivaiheita Patriot Ace Joker -jigi. Kuva Mika Viitanen. ole, vaan annamme kuluttajien äänestää lompakoillaan”, Lehtinen paaluttaa.

Patriot Toxic avokelacombo siimalla on toimiva valmissetti satunnaiskalastajalle.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

89

Vene-esittely

Kompakti, ketterä ja kestävä

MASTER PRO 500 90

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG Avustaja JESSE HYVÄRI

Master-veneet tunnetaan konstailemattomina ja kohtuuhintaisina alumiiniveneinä, joita näkee kalavesillä entistä enemmän. Avustajamme Jesse Hyväri hankki Master Pro 500:n viime syksynä ja nyt vuoden käytön jälkeen on aika summata kokemukset.

4

,9-metrinen ja 380 kiloa painava Master Pro 500 on sopivasti siinä kokoluokassa, että sillä uskaltaa lähteä hieman kuoppaisempaankin keliin, mutta se on vastaavasti myös helposti traileroitava ja siten erittäin käyttäjäystävällinen vene.

Käyttökelpoisia ratkaisuita

Masterissa ei turhia kikkailla. Avotila on laaja, pulpetti keskellä, takapenkki on käytännössä ainoa korkeampi istumatila eikä veneessä ole mitään ylimääräisiä ”mukavuusvarusteita”. Hyvä niin, sillä kalastusveneessä niitä ei tarvitakaan.

Keulassa on luukun alla oleva köysilaatikko sekä kaide. Keulasähkömoottorin saa asennettua esimerkiksi siirtämällä kaiteen toiselle puolelle tai uhraamalla kansiluukun. Ensimmäinen vaihtoehto lienee helpoin ja kätevin, johon Jesse myös omassa veneessään päätynee. Keulassa on muuten hyvää tilaa asennella esi-

Keulan säilytystila on vertaansa vailla tässä kokoluokassa.

Pulpettiin mahtuu kaikki tarvittava. Jessellä on vielä elektroniikan rakentelua edessä.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

91

Vene-esittely Master Pro 500

Keulan heittotaso on mainio.

Keulapiikkiin saa asennettua keulasähkömoottorin esimerkiksi kaidetta siirtämällä.

Ajo-ominaisuudet

Kaiteet ja knaapit istuvat tukevasti paikoillaan.

merkiksi lisäkaikuluotain tai vertikaalikalastusteline.

Keulan korotetun heittokannen alla oleva tilava säilytystila imee valtavan määrän tavaraa ja sinne mahtuvat myös 8-jalkaiset vavat kahdessa osassa. Tämän kokoinen säilytystila on tässä kokoluokassa harvinainen. Kyljistä löytyy avoimet pitkänomaiset säilytystilat esimerkiksi uistinrasioille, melalle tai lisäköysille.

Veneen koko turkki on kyynelkarhennettua alumiinia, reunoissa rosterikaiteita löytyy riittävästi kiinnipitämiseen sekä varusteiden kiinnitykseen. Rosterikaiteet kiertävät myös pulpettia. Pulpetissa on keskellä kätevä huoltoluukku sekä aivan sisällä verkolla eristetty säilytystila esimerkiksi vaatteille tai muille tavaroille.

92

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Veneen perän 15°:n ja keskiosan 20°:n V-kulma takaavat hyvät aallokko-ominaisuudet, mutta vastaavasti liukuun nousu ei tapahdu niin nopeasti kuin loivemman pohjan omaavilla veneillä.

Pohjasta löytyvät nousulistat takaavat tarkan ohjattavuuden. Jessen vene on varustettu Mercuryn 50-hevosvoimaisella moottorilla ja lisävarusteena ostetulla hydrauliohjauksella, joka Jessen sanojen mukaan on aivan ehdoton, mikäli venettä käyttää vähänkään enempää.

Masterin runko on täytetty polyuretaanivaahdolla, jonka johdosta melutaso pysyy mukavan maltillisena aaltojen osuessa kylkiin.

Koeajopäivänä tuuli oli Helsingin alueelle tyypillinen noin 8 m/s ja terävähkö aallokko odotti meitä heti satamasta lähtiessä. Vene on varsin matala ja pulpetti on kapea, joten pärskeitä kyllä tulee sisään, sitä ei käy kiistäminen.

Tarkka ajettavuus hydrauliohjauksella mahdollistaa kuitenkin sen, että aaltojen väleissä pystyy puikkelehtimaan notkeasti.

Vene on hieman peräpainoinen, joka näkyy keulan keveytenä. Keulasähkömoottorilla asia korjaantunee.

Hydrauliohjaus kannattaa ottaa lisävarusteena mikäli vähänkään enemmän kalastaa tai liikkuu vesillä.

Pulpetin ja takapenkin väli on hieman liian kapea

Normaalikokoinen mahtuu juuri ja juuri ajamaan suoraan ratin takana seisten, mutta vähänkään enemmän elopainoa omaavan on vaikea kammeta itseään väliin, etenkään jos on hieman enemmän vaatetta päällä. Pulpetin siirtäminen 5-10 senttiä eteenpäin tai penkin siirtäminen taakse ratkaisevat tämän ongelman.

”Pohjasta löytyvät nousulistat takaavat tarkan ohjattavuuden.”

Vene-esittely Master Pro 500

”Keulapiikissä heittely sujuu muitta mutkitta ja samanaikaisesti veneessä voi heitellä jopa neljä henkeä.”

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

93

Vene-esittely Master Pro 500 Keulapiikissä heittely sujuu muitta mutkitta ja samanaikaisesti veneessä voi heitellä jopa neljä henkeä.

Pulpetin sisällä oleva säilytystila. Alempana näkyy huoltoluukun reuna. Huomaa BlueSean päävirtakytkin.

Takapenkin alla on reilusti tilaa ja kannessa on kaasujouset, joten se ei rämähdä paikoilleen.

Master Pro 500 » Pituus 4,90 m » Leveys 1,96 m » V-kulmat 15 & 20° » Paino 380 kg » Rungon paksuus pohja/kylki 3,0/3,0 mm » Kantavuus 375 kg / 5 hlö » Moottorisuositus 40 – 60 hv » Polttoainesäiliö 80 l » Tyhjennys sadevesityhjentyvä ja sähköinen pilssipumppu » CE-luokka C » Hinta alkaen 15 500 euroa (Master Pro 500 + Mercury F40) » Lisätietoa www.masterboats.fi & www.waltic.fi

94

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Kalastus

Masterissa on mainiot tilat heittokalastukseen. Kolme kalastaa tästä veneestä helposti ja neljäskin mahtuu varauksin. Etenkin keulan heittotaso on mannaa tässä koko -ja hintaluokassa.

Pienehkö vene kallistuu syvästä V-pohjasta johtuen suhteellisen helposti, joten maksimissaan kahden henkilön laitakuorma kalaa haavittaessa on suositeltavaa.

Loppuarvio

Master Pro 500 on kyvykäs vene. Sillä pärjää monissa tilanteissa, se on kätevä traileroitava ja siinä on paljon venettä kohtuurahalla. Jos konstailematon ulkomuoto ei ole ongelma, on tässä sopiva vene monelle suomalaiselle kalastajalle.

TAKE IT TO THE LIMIT

SUOSITUSHINTA ALKAEN:

F175 ProXS 22 390 € F200 ProXS 25 890 € F300 ProXS 28 772 €

V-6 175 ja V-8 300/250/225/200 ProXS 4.6 litran V-8 ja 3.4 litran V-6 ProXS -perämoottorit on suunniteltu kaikkein vaativimmille veneilijöille, joille nopeus, kiihtyvyys ja keveys ovat kaikki kaikessa. Näissä ProXS -malleissa on suuri iskutilavuus ja suorituskykyyn sekä kiihtyvyyteen optimoitu rakenne, jossa kaksi kannen yläpuolista nokka-akselia ja optimoidut imukanavat antavat välittömän kaasuvasteen kaikilla nopeuksilla. Uusi Transient Spark -teknologia optimoi kipinän ajoituksen, mikä lisää vääntöä kiihdytyksessä. A.R.O. -laihaseostekniikka ja suljettu polttoaineenkierto säätävät yhdessä polttoaineseoksen täsmällisen tehokkaaksi tehden moottorista myös merkittävästi polttoainetaloudellisemman. mercurymarine.com Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

95

TEKNIIKKA Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat VALMISTAJA

Veneilijät ja kalastajat käyttävät erittäin harvoin punaista hätäkatkaisimen narua. 1st Maten myötä turvallisuus paranee olennaisesti.

Turvaa vesille

Mercury Marine 1st Mate Kaikille veneilijöille tuttu kierteinen

hätäkatkaisimen punainen naru on roikkunut kaukosäätölaitteiden vakiovarusteena tai erillisesti uppoasennettuna jo vuosikymmenet markkinoiden ainoana vaihtoehtona valitettavan vähäisellä käytöllä. Langattomasti toimiva Mercury Marine 1st Mate tarjoaa turvaa kipparille, matkustajille sekä veneelle.

Tekniikka

H

arva käyttää perinteisiä hätäkatkaisijoita ranteessa ajaessaan niiden sitovuuden kannalta. Naru kun pitää aina kiinnittää kuljettajaan liikkeelle lähdettäessä ja irrottaa liikuttaessa pois kuljettajan paikalta. Kalastuksessa tämä on käytännössä mahdotonta.

Kovassa käännöksessä tai merenkäynnissä voi kuitenkin tipahtaa veteen ja jos vene jatkaa kovalla vauhdilla, se ennen pitkää kääntyy ja voi pahimmassa tapauksessa ajaa veteen joutuneen yli. Vene voi myös ajaa itsensä karille ilman kuljettajaa.

96

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

1st Mate tarjoaa helppokäyttöistä turvaa kaikkiin tilanteisiin ja soveltuu loistavasti myös veneilyä aloittelevien pikkukippareiden turvavarusteeksi. Järjestelmä antaa vapauden liikkua 5-10 metrin päässä veneyksiköstä kytkemällä langattoman yhteyden painamalla lähetinyksikköä ennen ajon alkua.

Toimintaperiaate

Mercuryn moottoreihin integroitu 1st Mate -järjestelmä koostuu kiinteästi veneeseen asennettavasta keskusyksiköstä, henkilökohtaisista lähetin/vastaanottimista kipparille sekä matkustajille että mobiilisovelluksesta.

Pienet, noin lusikkauistimen kokoiset lähetin/vastaanottimet voi kiinnittää joko roikkumaan lenkistä esimerkiksi pelastusliiviin, housunlenkkiin tai taskuun. Ne on mahdollista laittaa myös rannekkeella ranteeseen.

1st Mate katkaisee perämoottorista virran välittömästi, mikäli kipparin lähetinyksikkö joutuu veden alle. Mikäli taas matkustajan lähetinyksikkö joutuu veden alle, veneen keskusyksikkö ja mobiilisovellus antavat äänimerkit ja ohjeet, kuinka palata putoamis-

Vaatteisiin tai liiveihin kiinnitettävät lähetin/vastaanotinyksiköt ovat saatavilla myös punaisena.

Keskusyksikkö.

TEKNIIKKA

Matkustaja yli laidan.

Lukitut moottorit ja 2 matkustajaa, joilla on 1st Mate.

Sovellus kertoo, että moottoreiden lukitus on avattu ja mukana on 2 matkustajaa, joilla on 1st Mate käytössä.

paikalle. Sade- tai roiskevesi ei haittaa. 1st Mate voi olla samanaikaisesti käytössä jopa kahdeksalla matkustajalla, tällöin kaikille tarvitaan oma lähetin/vastaanotinyksikkönsä.

MOB eli man over board -toiminto on 1st Maten keskeisin ominaisuus

”Yksinään ajettaessa järjestelmä toimii siten, että se sammuttaa moottorin ja lähettää hätäviestin kuljettajan sovelluksen käyttöönoton yhteydessä syöttämien hätäyhteystietojen vastaanottajille.”

1st Maten lähetin/vastaanotinyksiköt ovat saatavilla myös ranteeseen kiinnitettävinä. Musta väri on myös valikoimassa.

ja muille matkustajille. Vastaavasti kippari opastetaan takaisin kohtaan, jossa matkustaja putosi veneestä.

Yksinään ajettaessa järjestelmä toimii siten, että se sammuttaa moottorin ja lähettää hätäviestin kuljettajan sovelluksen käyttöönoton yhteydessä syöttämien hätäyhteystietojen vastaanottajille. Hätäviestissä ilmoitetaan GPS-sijainti sekä aika ja päiväys, jolloin veneestä putoaminen tapahtui.

Varkaudenesto

Järjestelmän varkaudenesto-ominaisuudet toimivat Mercuryn SmartCraft-teknologialla varustetuissa moottoreissa. Mikäli lukitus halutaan purkaa, järjestelmä vaatii erityisen lukituksen avauskomennon sovelluksen tai lähetin/vastaanottimen kautta.

Lisätietoa www.1stmate.com Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

97

Tekniikka

Kun järjestelmä havaitsee kuljettajan pudonneen pois kyydistä, se lähettää siitä hälytyksen matkapuhelinsovellukseen ja matkustajien laitteisiin sekä sammuttaa moottorin tai moottorit.

Järjestelmä lähettää samanaikaisesti opastavat ohjeet matkustajille matkapuhelinsovelluksen kautta. Ohjeet neuvovat vaiheittain, miten moottorit käynnistetään ja palataan takaisin kohtaan, jossa kippari putosi veneestä. Jos taas matkustaja putoaa veneestä, järjestelmä lähettää hälytykset kipparille

Uutta & kokeiltua

TIEDUSTELUT OPM INTERNATIONAL/VISION www.opm.fi, 09-2790460 | NORMARK www.normark.fi, 014-820711 | NORDIC SPORTS www.nordicsports.fi 05-8848400 | KALASTUSKOLMIO OY, 03-644 1222, www.kalastuskolmio.fi | DAIWA www.daiwa.com/scandinavia 0400-554614 | SANTICO TRADING www.santico.fi APAJAMATKAT www.apajamatkat.fi | PURE FISHING www.purefishing.com | EDGE, WESTIN, RIO, KINETIC www.motonet.fi | KUUSAMO www.kuusamonuistin.fi

Kisa päästiin pitämään kaikesta huolimatta ja kalantulo oli erinomaista. Kuvassa voittaja Team Loopster.

likuntoiset 441 cm ja suurin pallas oli Team Bile:n 163 cm.

Illalla oli vielä palkintojenjako, jossa kiiteltiin Sandland Bryggeä, Ursuitia, Ruotoa sekä myös osallistujia, joiden panos teki tästä tapahtumasta mahdollisen.

Lisätietoa www.saltwateranglers.fi Teksti ja kuvat TOMAS SJÖGREN & SALTWATER ANGLERS FINLAND

Sandland Challenge 2020 saatiin pidettyä koronasta huolimatta Kisajärjestelyihin jäi vain kuukauden päivät matkustusrajoitusten poistuttua, vaikka esivalmisteluita oli tehty jo kuukausia. Koko kalastuskeskus oli jälleen varattuna vain suomalaisille kalastajille.

I

tse tapahtuma alkoi kahdella harjoituspäivällä, jotta saatiin löysät pois ja paikkoja spottailtua kolmepäiväisiä kisoja ajatellen.

Kisan tavoitteena oli saada venekuntaan pisin yhteismitta yhdellä paltaalla, seillä, turskalla ja kissakalalla ja aikaa tähän oli 3 päivää (10h/pv).

Ensimmäinen kisapäivä

Tulostaulua päiviteltiin tasaiseen tahtiin ja ylitettiin edellisvuoden tulos 334 cm ja päivän päätteeksi johdossa team Loopster SW tuloksella 414 cm ja suurimman paltaan pal-

kinnossa ja kiinnityksessä Ursuitin Gemino Operative -kuivapukuun Team Utajärven Onkikerho komealla 149 cm paltaalla.

Toinen päivä

Toisena kisapäivänä 8 9:stä joukkueesta ylitti viime vuoden voittotuloksen, Team Loopsterin pitäen kärkipaikkaa tuloksella 437 cm.

98

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Nuorin osallistuja 11 v Ronja ja itse pyydetty metrikäs sei.

Viimeinen päivä

Kala oli otilla ja senttikisa kävi kuumana läpi päivän, isoa seitä oli alueelle pyörähtänyt ja niillä parannettiin tuloksia monessa venekunnassa. Viimeinen parituntinen oli aikamoista trilleriä, kun Team Johtoryhmä väsytteli 152 cm paltaan kortille, joka siirtyi kiinnitykseen suurimman paltaan palkinnosta. Utajärven Onkikerhon pallas siirtyi kokonaiskilpailuun ja syrjäytti Team Loopster Sw:n kärkipaikalta hurjalla yhteistuloksella 485 cm.

Aivan viimeisillä hetkillä kisajärjestäjien puhelimen näytölle ilmestyy komea 163-senttinen pallas Team Bile -joukkueelta ja se siirtyy piikkipaikalle suurin pallas kategoriassa.

Hurja tulostaulu

149-senttinen pallas & Team Loopster.

Komeita kissakalojakin lyötiin tulostauluun.

Tarkistuslaskelmien jälkeen voittajakolmikkoon selvisi Utajärven onkikerho 485 cm, Team Loopster SW 453 cm ja Team Puo-

Sandland oli varattu vain suomalaisille kisaajille.

Tulostaulu oli komeaa katsottavaa.

Uutta ja kokeiltua

SPINMAD IMPULSE

– paksumpi Blade Bait Meidänkin monessa yhteydessä hehkuttamamme ja erittäin hyvin toimiva Blade Baitien -vieheperhe sai viime vuonna serkun paksummasta Impulse-mallista. Impulse on Blade Baitien tapaan selästä kiinnitettävä turpalevytön metallinen ”vaappu”. Viimeistely ja ulkonäkö ovat omalle silmälle merkittävästi Bladea parempia, mutta ovatko kalan silmälle? Saimme nimittäin kesän testissä Impulsella kohtalaisesti haukia ja ahvenia, mutta ainakaan vielä ihan Blade Baitin kaltaista innostusta uudemman mallin ympärille ei syntynyt. Ehkä yksi syy on koko. Ahvenkoon Impulselle olisi tilaa pakissa. Hinnat 6,90-9,90 euroa. Lisätietoa www.wakefishing.com Teksti ja kuva NIKO SATTO

Spinmad Impulsen kaksi kokoa.

Gunki Kaiju on kuusisenttinen ja 12-grammainen vibration-viehe

Viehetyypille ei oikein järkevää suomenkielistä nimeä ole. Rapalalla on ollut vastaavia vieheitä jo hyvän tovin aina Rattlin’ Rapalasta alkaen.

Tätäkään uutuutta ei ehditty kuin parin heiton verran koeuittaa. Kalaa sillä saa vielä varmasti, kunhan ehtii käyttää.

Gunki Spinnaker Myös spinnerbaiteja eli henkarilippoja ilmestyy tasaisin väliajoin.

Yksi uudehko tulokas on Gunki Spinnaker, josta löytyy kolme eri kokoa: 7, 14 ja 21 grammaa. Mitään aivan mullistavaa uutta ei myöskään Spinnaker tarjoile, mutta eritoten ahvenväri (perch) on paitsi houkuttelevan värinen myös todistetusti toimiva. Sillä saatiin niin mereltä kuin Kainuun vesiltä haukia, ahvenia ja säyneitä.

Lisätietoa www.wakefishing.com Teksti NIKO SATTO Kuvat NIKO SATTO JA VEIKKO SATTO Testiryhmässä MIKA NUMMISTO, MARKO OKSA, VEIKKO SATTO JA OSSI KOSKELA

Kuhmolaiset säyneet ihastuivat Gunki Spinnakeriin.

Gunki Gamera & Kaiju -vaaput

W

ake Fishingin maahantuontivalikoimaan kuuluu jatkuvasti kasvava perhe Gunkin vieheitä. Kokeilimme loppukesän aikana kolme vaappua. Perinteistä minnow-tyyppistä pitkulaista runkoa edustavat Gamera 54 SHW ja Gamera 78 SHW, jotka ovat yhtäältä hyvän ja ottavan näköisiä, mutta eivät kovin persoonallisia. Saman näköisiä vaappuja on aika paljon tarjolla. Valitettavasti testiaika jäi lyhyeksi, emmekä ehtineet oikeastaan kuin koeuittaa vieheet. Uinnin perusteella varmasti ottivieheitä.

Gunkin vaappujasopii ja Gunki Spinnaker -spinnerbait.

9-senttinen parhaiten ahvenen kalastukseen.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

99

Uutta ja kokeiltua Ensilumen aika on vaativaa niin kalastajalle kuin kaloillekin. Kylmillä varpailla on ikävä kalastaa, joten laadukkaat sukat ovat hyvä sijoitus mukavuuteen.

Nyt mennään kohti Myräkkä-kelejä Syksy etenee ja lopulta jääkansi (toivottavasti) peittää maamme vesistöt. Sitä ennen ehtii kuitenkin nauttia mainiosta syys- ja alkutalven kalastuksesta, jolloin kalatkin ovat usein tavattavissa.

Suosittelen panostamaan kunnon sukkiin, sillä pitkät kalapäivät esimerkiksi kumisaappaissa tai kahluukengissä laittavat jalat koville. Suurin ongelma on tiivistyvä kosteus ja sitä myöten viilenevät jalat. Kalastuskolmion Myräkkä-nimellä kulkevat kotimaiset nelikerrosrakennesukat ovat kuin omiaan loppukauden kalastukseen.

Sukan varren bambufroteeneulos ja pohjan merinovillafrotee pitävät jalat lämpiminä eikä luonnonmateriaaleihin pinty pistävää hajua. Vaikka sukka kastuisi, se pitää edelleen lämpöä paremmin kuin esimerkiksi puuvilla- tai keinokuitusukka. Joustoneulos pitää sukan paikallaan nilkassa. 15,99 maksavat sukat ovat kohtuuhintaiset laatuun nähden.

Sukkien valmistuksessa on käytetty seuraavia materiaaleja: 49 % bambuviskoosi, 25 % merinovilla, 14 % polyamidi, 10 % polypropeeni, 2 % lycra. Koot: 40-42, 43-45, 45-48.

Lisätietoa www.kalastuskolmio.fi Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat JANNE KOIVISTO

100

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Myräkkä-sukat ovat oivalliset loppu -ja alkukauden kalastukseen.

Uutta ja kokeiltua

Veitsessä on hyvin pitävä fibrox-kahva.

Ohutta siivua Victorinoxin siivutusveitsellä Kapea ja todella notkea terä on omiaan erittäin ohuen siivun tekemiseen esimerkiksi graavikalan siivutukseen. Terän molemmat lappeet on ovaaliuritettu. Ovaaliuritus keventää huomattavasti esimerkiksi kookkaan rasvaisen kalan fileerausta, sillä uriin jää ilmaan ja kalaan osuva teräala on pienempi. Laadukas 30-senttisellä terällä varustettu veitsi maksaa kohtuulliset 66 euroa. Lisätietoa www.mastermarkbrands.fi Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Terän notkeus on todella kohdillaan olematta kuitenkaan liian löysä.

Siistiä siivua syntyy nopeasti.

Pienempi malli – Rapala Super Shadow Rap 11

Rapalan haukiviehesarja saa sopivasti syyshauen kalastukseen uutuuden, kun suosittu Super Shadow Rap -sarjan vaappu saa pikkuveljen. Aiemmin 16 cm kokoisena ollut malli tulee nyt 11 cm / 38 g mitoissa. Hitaasti uppoava, uintisyvyys: 0,9-1,2 m, pituus 11 cm, paino 38 g. Lisätietoa www.normark.fi

Täysin uudenlainen haukiviehe – Storm V-Slab 06 ja 08

Rakenteensa ansiosta erittäin kevyt – mutta houkuttelevan ison hahmon omaava viehe. Helppo rigata usealla eri tyylillä, uppoava. Sopii käytettäväksi mm. Storm R.I.P. Multi-Depth Screw System -koukku/painojärjestelmän tai offset-koukun kanssa. Laaja hauenkalastukseen suunniteltu värikartta. Mitat 14 cm/18 g & 21,5 cm/70 g. Lisätietoa www.normark.fi

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

101

Uutta ja kokeiltua Ahvenliigan tulokset ja ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa thebig5.fi.

Ahvenliiga alkaa 26.9.2020

P

ikeMastersin tekijöiden Syysahvenliiga kokoaa joukkueet kilpailemaan toisiaan vastaan omavalintaisissa vesistöissä 26.9.18.10. Tarkoituksena on saada tuona aikana viisi mahdollisimman suurta ahventa. Karsintojen 10 parasta joukkuetta pääsevät finaaliin.

Finaali on 24.-25.10. ja finaalissakin saa kalastaa itse valitsemassaan vesistössä.

Osallistuminen maksaa 29 euroa / henkilö ja pääpalkintona on 2500 euron lahjakortti Ruotoon. Kakkoselle on luvassa Garminin Echomap UHD 9” -monitoimilaite ja kolmonen kuittaa Westinin huippuluokan ahvenvavat.

Kyseessä on joukkuekilpailu

Yhdessä joukkueessa voi olla 1-3 henkilöä. Kalat mitataan kilpailunjärjestäjän toimittamalla mittalaudalla, joka tilataan osallistumisen yhteydessä. Kalat on raportoitava kahden päivän sisällä siitä, kun ne on saatu ja kaikki kalat on oltava raportoituna kilpailun viimeiseen päivään mennessä. Yksi henkilö voi olla mukana vain yhdessä joukkueessa. Kilpailun voiton ratkaisee joukkueen viisi pisintä ahventa.

Vielä ehtii ilmoittautumaan osoitteessa thebigfive.fi Teksti ANTTI ZETTERBERG

102

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Uutta ja kokeiltua

Westin RingCraw Curltail

Westinin uusi rapujigi ravuilla herkutteleville kaloille! Runkoon on lisätty suolaa, joka houkuttelee kaloja iskemään ja tasapainottaa uintia. RingCraw herää eloon jo hitaassakin uitossa saaden kaiken nähneet petokalat iskemään raivolla. Ftalaattivapa, aniksen tuoksu, offsetrigausta helpottava hahlo selässä. Pituus 9 cm. Hinta 6,99 euroa / 5 kpl pakkauksessa.

Westin BassBite Squarebill

BassBiten uinti on tirrittävä ja aggressiivinen, joka kestää niin hitaan kuin nopeankin uiton.

Käsinmaalatut, yksityiskohtaiset värit ja matalataajuuksinen räminä viimeistelevät kalastavuuden. Lyijytön, japanilaista ABS-muovia, folioitu sisäpuoli tekee vaapun ulkonäöstä kolmiulotteisen. Uintisyvyys 1-2 metriä, koot 6 cm / 13 g & 7 cm / 16 g. Hinnat 10,99 & 11,99 euroa.

Westin CreCraw Creaturebait

Westinin tappavan tehokas uutuusjigi kaikille petokaloille. CreCrawin sakset ja lonkerot takaavat eloisan uinnin heti vieheen osuessa veteen. Ftalaattivapa, aniksen tuoksu, offsetrigausta helpottava hahlo selkäpuolella. Koot: 8,5 cm ja 10 cm. Hinta 6,99 euroa / 5 kpl pakkauksessa.

Ursuit ® Sea Horse Coastal

URSUIT.COM Ikuista, jaa & löydä p a r h a a t k a l a he t ke t myös somessa!

Vavanpidike. #ursuit Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

103

Uutta ja kokeiltua Mikko Riekkinen (vas.) ja Ville-Matti Blomqvist kuuluvat Daiwa Scandinavian Suomen tiimiin.

Daiwa Scandinavia on pohjoismaisen kalastuksen asialla

J

apanilainen Daiwa on maailmanlaajuinen toimija, jonka tuotteita käytetään lähes kaikissa urheilukalastusmuodoissa ympäri maailman. Kalalajeja ja kalastajia on paljon erilaisia, joten varusteita tarvitaan eri kalastusmuotoihin sopivaksi. Daiwa Scandinavia vastaa siitä, että pohjoismaisille kalastajille on tarjolla meikäläisiin olosuhteisiin optimoituja tuotteita ilman väliportaita oman jakeluorganisaation kautta.

Daiwa Scandinavia perustettiin 2012 hoitamaan Skandinavian jakelua (Norja, Ruotsi, Suomi & Tanska) ja palvelemaan näiden neljän maan kauppiaita. Notkea skandinaavinen organisaatio mahdollistaa paremmin tänne sopivien tuotteiden kehittämisen kuin isompi koko Euroopasta vastaava organisaatio. ”Hyvänä esimerkkinä toimii vapavalikoima, josta arviolta noin 90 % on kehitetty vain

104

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Skandinavian markkinoita ajatellen ja täysin samoja vapoja ei myydä muualla maailmassa”, kertoo markkinointi- & myyntipäällikkö Juhani Hutri.

Hänen mukaansa vapojen nimet ja ulkonäkö voivat olla yhteisiä muun Euroopan ja jopa muun maailman kanssa, mutta vapa-aihioiden toiminnot on kehitetty meikäläisiin kalastusmieltymyksiin sopiviksi.

mat omasta jakelusta realisoituivat, päädyin vastaamaan Skandinavian toiminnoista ja Suomi pääkonttorin maana oli luonnollinen valinta”, Daiwa Scandinaviaa alusta lähtien johtanut Sami Jokinen kertoo.

Pääkonttori Kouvolassa

Suomi saa kunnian toimia maana, jossa Daiwa Scandinavian pääkonttori sijaitsee.

Mitkä syyt vaikuttivat siihen, että se päätettiin sijoittaa juuri tänne? ”Daiwa Sports Ltd:llä (Daiwan yhtiö Britanniassa) oli pitkä jakelusuhde Osakeyhtiö Elorannan kanssa, jossa työskentelin aiemmin. Kun maailmanlaajuiset suunnitel-

Uusi Tatula TWS 300 tuo Tatulan ominaisuudet hieman isompaan kokoluokkaan.

Uutta ja kokeiltua

Lazy Jerk -jerkit ovat saavuttaneet hyvän jalansijan hauenkalastajien pakeissa.

Jokinen sanoo, että Kouvola on monessa mielessä sopiva sijainti tukkuliikkeelle. ”Pääsatamat, johon tavara Aasiasta saapuu, ovat lähellä ja tulevaisuudessa myös suora junayhteys Kouvolan ja Kiinan välillä on meille loistava mahdollisuus”, hän sanoo.

Tuotevalikoiman rakentaminen

Kalastuskulttuurit ja -tyylit eroavat maiden välillä, varsinkin jos ajatellaan vaikkapa Norjaa ja Suomea. Daiwalaiset näkevät tämän enemmän mahdollisuutena kuin haasteena. ”Olemme pyrkineet kehittämään valikoimaa siten, että siitä löytyisi sopivat tuotteet kaikkiin maihin ja kaikkiin tyyleihin. Tähän ei luonnollisesti pystytä vastaamaan aivan 100 %:sti koska varsinkin kalastustyylit kehittyvät jatkuvasti”, Hutri mainitsee.

Hän korostaa valikoiman laajuuden hyötyjä maakohtaisesti. ”Esimerkiksi suomalaisille kauppiaille on tarjolla samat merikalastusvälineet, joita tarjoamme Norjan kauppiaille. Ja vastaavasti toisinpäin, meidän hauki- ja ahvenvalikoima on tarjolla norjalaisille, jossa predator-kalastus on vielä suhteellisen pientä, mutta jatkuvassa kasvussa”, Hutri toteaa.

Analyyttinen Anders Krus Ruotsin Daiwan tiimistä.

Tiimit ja yhteistyö muiden Daiwan organisaatioiden kanssa

Hutri kertoo, että tuotekehityksessä aivanasemassa on pohjoismainen tiimi, jossa on usean eri kalastustyylin osaajia, aina maajoukkuekalastajiin asti. Esimerkiksi Norjan myyntiedustaja Petter Skudal on mukana Norjan Deep Sea Fishing -maajoukkueessa ja on moninkertainen arvokisamitalisti kyseissä lajissa. ”Paikallisen osaamisen lisäksi meillä on vahvaa yhteistyötä Daiwan muiden Euroopan yhtiöiden kanssa ja myös maailmanlaajuisesti. Saamme näin paljon tietoa, mitä

Gorm Andersen Tanskan tiimista.

maailmalla tapahtuu ja mitä eri maiden kehitysputkissa on menossa”, Hutri selvittää.

Hyvänä esimerkkinä maailmanlaajuisesta yhteistyöstä on nyt syksyllä meille saapuva

ensi kauden uutuusjigisarja Daiwa BaitJunkie. Sarja on alunperin Daiwa Australian kehittämä, mutta erinomaisia myös pohjolan olosuhteisiin.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

105

Uutta ja kokeiltua Atle Hoidalen Norjasta keilan kansssa.

”Australia laittoi prosessin alkuun ja tiedotti projektista muita yhtiöitä. Lähdimme heti mukaan, koska jigit olivat täydellisiä myös tänne”, Hutri innostuu.

Lazy Jerk eksoottisessa Banana Cola -värissä toimii varmasti aurinkoisessa kelissä.

Lazy Jerk Golden Shiner -värissä.

Daiwa Scandinavia » Perustettu 2012 » Daiwa Scandinavia -tiimiin kuuluu tällä hetkellä 14 henkeä » 8 Kouvolan pääkonttorilla & 6 hengen myyntitiimi; 2 Suomessa; 2 Ruotsissa; 1 Tanskassa ja 1 Norjassa » Takuu-, huolto- ja varaosa-asiat hoidetaan pääkonttorin kautta » Jokaisessa maassa omat edustajat/edustaja, joka on ensisijainen kontakti kauppiaille » Kauppiaat ovat suoraan yhteydessä Kouvolassa sijaitsevaan huoltoon » Huollossa palvellaan suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja tarvittaessa auttavalla norjalla tai tanskalla » Lisätietoa www.daiwa.com/scandinavia

106

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Torbjörn ”Buster” Odén

Ruotsin tiimissä työskentelee mies, joka on kehittänyt legendaarisen Buster jerkin.

Hutri avaa hieman taustoja. ”Buster Odén vastaa Keski-Ruotsin myyntialueesta ja on ollut talossa reilut 5 vuotta. Buster, kuten myös muut myyntitiimin jäsenet, ovat vahvasti mukana tuotekehityksessä. Myyntitiimi on meille ensisijaisen tärkeä lähde markkinainformaatiota ajatellen. Pyrimme tarkasti seuraamaan mitä pohjoismaiden kalastuskulttuurissa että -markkinassa tapahtuu ja seulomaan sieltä kaupallisesti järkevät ideat tuotantoon”, Hutri selvittää. ”Busterin vahvaa osaamista ja kokemusta hyödynnetään tiiviisti. Hän on ollut mukana kehittämässä niin uusia kuin nykyisiäkin vieheitä haukipuolelle ja monet värit ovat saaneet alkunsa hänen kynäruiskustaan”, Hutri summaa.

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat DAIWA SCANDINAVIA

Uutta ja kokeiltua

Meiho-rasiat kestävät kovaa käyttöä laiturilla tyhjiä ja täysiä rasioita, saaden rikki verrokkirasiat, muttemme yhtäkään Meihoa.

Ja koska kiinnikkeet ovat usein rasioiden heikko kohta, rutkutimme niitäkin rikkomismielessä. Tuloksetta.

Ei mikään Plano-kopio

Meihon rasiat (oik.) kestävät vaikka kalastaja sattuisi astumaan joskus rasiansa päälle.

M

eiho Chemical Industry Co. on vuonna 1955 perustettu japanilainen vieherasioiden ja muovisten säilytyslaatikoiden valmistaja. Se on siis kutakuinkin yhtä vanha kuin toinen, joskin ainakin meillä paljon tunnetumpi vieherasiavalmistaja, Plano Molding Company (1952).

2000-luvun alkupuolella useita muotoilupalkintoja kuitanneen Meihon tuoteluettelo on 51-sivuinen lämiskä, jossa on useita kymmeniä erilaisia rasioita sekä niiden liikutteluun tarkoitettuja pakkeja ja salkkuja. Valinnanvaraa siis löytyy.

Meiho Versus -uistinsalkku, VS3070, on ollut Mikalla jo kolme vuotta käytössä. Salkussa on runsaasti sekä muunneltavia että kiinteitä lokeroita. Alaosan lokerot ovat lisäksi syvät, joten mukaan mahtuvat kalankäsittelyvälineet ja jopa eväät. Salkku ei säälimättömän kestotestin tuloksenakaan rutise eikä rutku vaan kahva, lukitussalvat ja ulkokuori ovat kaikki edelleen hyvässä kunnossa.

Kuusi rasiaa kokeessa

Salkun lisäksi testasimme lyhyemmässä kokeessa seuraavat Meihot: VS3043 ”haukiboksien kuningas”, VS3020 ”jerkkirasia”, HD ”2-tasoinen uistinrasia”, 180V ”Vertikaalirasia”, VS3020 foam ”spinnerbait-/haukiperhorasia” ja VS820 ”uistinrasia”.

Kuten maahantuoja lupaa, Meihot kestävät vaikka satakiloisen kalastajan astua useamman kerran päälle. Halpa vapaa-ajantavaratalosta ostettu verrokkirasia hajosi puolikkaasta kerrasta. Lisäksi heittelimme

Foam-pohjaisia erikoisrasioita esimerkiksi heittoperhoille tai spinnerbaiteille.

Suomessa Meihoa edustaa Santico Trading, jolta olemme saaneet aiemminkin muutamia rasioita testiin. Kokemus on, että Meihot ovat erittäin korkealaatuisia ja kestäviä.

Mutta miksi Meiho ei ole ”breikannut” isosti, vaikka valikoima on laaja ja laatu korkea?

Ehkä sopivien kovien ja pehmeiden irtorasiapakkien ja -laukkujen tarjoaminen osana kokonaisuutta parantaisi haluttavuutta.

Käytettävyydeltään ja muunneltavuudeltaan Meihot ovat hyviä, mutta toisaalta poikkeavat totutuista Planoista ja sen kopioista. Tuttua Plano-mallia hakevaa Meiho ei välttämättä niinkään sytytä, kun taas tiettyyn tarkoitukseen erikoisrasiaa etsivä tai huippuluokan kestävyyttä arvostava saa Meihoista rahoilleen hyvän vastineen.

Lisätiedot: www.santico.fi/katalogi Teksti ja kuvat NIKO SATTO & MIKA NUMMISTO

Meiho Versus VS3070 -uistinsalkku on pärjännyt hyvin rajussa kestotestissä.

”Meihot kestävät vaikka satakiloisen kalastajan astua useamman kerran päälle.”

Tusinarasian heppoinen lukitus (alh.) ja Meihon jämäkkä käsitys aiheesta (alh.).

Erilaisia Meiho-perusrasioita.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

107

Uutta ja kokeiltua Uuden aallon Puustjärveä vasemmalta lukien Lounas, Kalastaja, Kimmele ja Kalastajan pienempi versio.

Puustjärven Viehe is back!

R eilusti yli satavuotista historiaa takataskussaan kantava Puustjärven Viehe tunnetaan edelleen valtavan laajasta pilkkimallistostaan. Varsinkin Valio, Nautilus ja Hopeasiipi ovat pilkkiharrastajien vakiokalustoa. Sen sijaan aikanaan maineikas lusikkamallisto oli vähän jo hiipunut auringonlaskuun.

Viime marraskuussa suunta muuttui, kun edellinen omistajaperhe luopui yrityksestä ja johtoon astuivat työntekijät Sami Voutilainen ja Toni Helppolainen.

Samin ja Tonin myötä Puustjärvellä on kokonaan uusi rähinä päällä. Sosiaalinen media on otettu haltuun ja lusikkamallisto on elvytetty.

Vanhoja hyviä värejä on otettu käyttöön ja uusia tulee melkeinpä liukuhihnalta. Kuorrutteeksi on vielä laitettu superterävät BKK:n koukut.

Hyvältä näyttää ja palaammekin Puustjärven tarinaan laajemmin ensi vuoden puolella.

Teksti NIKO SATTO Kuvat NIKO SATTO JA VEIKKO SATTO Testiryhmässä MIKA NUMMISTO, MARKO OKSA, VEIKKO SATTO JA OSSI KOSKELA

108

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

”Testivieheellä kala kyytiin ja naama lehteen” -kehotuksesta ei mennyt puolta tuntia, kun Veikko ja Ossi hoitivat homman.

Uutta ja kokeiltua Testivapa kuvassa alempana. Haukivapa esiteltiin tarkemmin jo kevään lehdessä.

DePaul Design Jigmate Ahven 5-22 gramman viehepainohaarukalle tarkoitettu ahvenjigivapa on parikin pykälää nykyisiä ul- ja mikrojigivapoja järeämpi. 225-senttinen maila on pitkäkahvainen ja pehmeätoiminen. Kuten Santicon katalogi sanoo, tämä 89 euron hintainen vapa on ihanteellinen 10-15 gramman painoille. Eli tyypillisille ahvenpakkojen jigipainoille.

Meidän testiryhmässämme jigiä enemmän lentävät lipat, pikkulusikat, bladet ja ahvenkaliiperin vaaput. Tähän tarkoitukseen vapa ainakin sopi erinomaisen hyvin, ja sillä linkosi kyseiset vieheet mukavan kauas. Sekä Mika että Marko ihastuivat vapaan niin, että kumpikin hankki sellaisen itselleen.

Teksti NIKO SATTO Kuvat NIKO SATTO JA VEIKKO SATTO Testiryhmässä MIKA NUMMISTO, MARKO OKSA, VEIKKO SATTO JA OSSI KOSKELA

Wipp-lipan uutuusvärit Klassisen ruotsalaisen Myran-lippaperheen suosituin malli lienee leveälehtinen klassikko Wipp. Tälle vuodelle esiteltiin kaksi uutta väriä koodeilla 990 ja 995.

Uutuudet ovat tällä kerralla aika maltillisia, joskin Wippien tapaan tyylikkäitä ja niiden sävyt ovat tasapainossa. Ja niillä saa tietysti kalaakin. Kokonaisuutena pakin pakolliseksi osoittautunut Wipp-perhe tarjoaa monipuolisen lippapaletin järkevään 6,90 euron hintatasoon.

Teksti NIKO SATTO Kuvat NIKO SATTO JA VEIKKO SATTO Testiryhmässä MIKA NUMMISTO, MARKO OKSA, VEIKKO SATTO JA OSSI KOSKELA

Loimijoen kirjolohi erehtyi varmatoimiseen Wippiin.

Takuuvarmoja Wipp-lippoja.

Ownerin Kizuna -siima on liukasta.

Owner Kizuna -kuitusiima Terävistä koukuista tunnetun Ownerin uutuussiima esiteltiin jo kevään lehdessä.

Laitoimme saamamme 0,12 ja 0,19 millin vahvuiset, kahdeksansäikeiset siimat tiukkaan testiin kesäkauden aikana sekä jigihommissa että keveiden ja keskikokoisten perusvieheiden kanssa.

Kizuna on aidosti ohutta ja liukasta siimaa. Alkuun oli vähän vaikeuksia saada fluorocarbon-perukkeeseen tehtävää solmua pitämään, koska siima on todella poikkeuksellisen liukasta.

Ohuus ja liukkaus tarkoittavat plussapuolina, että siima on äänetöntä ja erittäin pitkäheittoista. Kirkkaille kuiduille tyypilliseen tapaan tämäkin päästi uutena jonkin verran väriä. Hyrräkelan heittojumeille Kizuna on erityisen allerginen.

Hinnoittelu on laatuun nähden hyvässä jiirissä, sillä 19,95 euron hintaan saa 135 m rullan varsin hyvää siimaa ainakin tässä kokoluokassa.

Teksti NIKO SATTO Kuvat NIKO SATTO JA VEIKKO SATTO Testiryhmässä MIKA NUMMISTO, MARKO OKSA, VEIKKO SATTO JA OSSI KOSKELA

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

109

JUHA HAPPOSEN KALASTUSNIKSIT Teksti JUHA HAPPONEN Kuvat JUHA HAPPONEN, ANTTI ZETTERBERG & JANNE KOIVISTO

Juha Happosen kalastusniksit

Nätti kuha on iskenyt kauluksella varustettuun jigipäähän. Kaulus aiheuttaa nopeammin jigin repeämisen kuin kaulukseton.

Kuva Janne Koivisto.

Oikeanlaiset jigipäät ahvenkalojen jigaukseen Joskus on vaikea hahmottaa minkälaista jigipäätä kuhalle ja ahvenelle kannattaa käyttää, kun puhutaan pohjalinjan heittojigauksesta. Tässä muutama selkeä vinkki jigipäiden valintaan, jotka voivat auttaa löytämään päivän oikean sävelen.

110

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

Ahven

Ahvenelle kannattaa valita ainakin sisävesillä yleispäänä 1/0 tai 2/0 koukkukoolla varustettuja jigipäitä. Pienempiäkin, esimerkiksi 1 tai 2 koukkukokoja voidaan käyttää silloin kun jigit ovat kooltaan 3-7 cm. 1/0 ja 2/0-koon koukuilla varustetuilla jigipäilläkin voidaan uittaa noin 5-10 -senttisiä kalajigejä tai muita imitaatioita.

Kuha

Matalaprofiiliseen jigiin pujotettu kaulukseton jigipää ei riko jigiä.

Kuhan jigauksessa jigikoukkujen koot vaihtelevat yleensä välillä 1/0-4/0.

Tähän väliin kun koukkujen koot osuvat, niin niillä pärjää jo loistavasti heittojigauksessa.

Yleensä oikeanlaiseen jigipään koukkukoon vaikuttaa jigien profiili – mitä suurempi tai paksumpi jigi on kyseessä, sitä suurempi koukkukoko ja päinvastoin.

Jigipäät ja niiden painot

Ylimpänä kaulukseton jigipää. Alempana vanhoja kauluksellisia päitä, joissa lyiiy on hapettunut, joka vaikeuttaa edelleen jigin pujottamista.

Jigauksen päätavoite on aina saada jigit kalojen eteen tarjolle. Silloin jigipäiden paino valitaan loogisesti siten, että mitä matalampi kalastettava alue on, sitä kevyempi jigipää valitaan.

Kun esimerkiksi kalastetaan neljän metrin syvyydessä ahventa, on looginen valinta 4-7 g jigipää. Jos kalastetaan 6-8 metrissä kuhaa niin hyvä valinta on 8-10 g.

Nyrkkisääntö jigin putoamisnopeuteen on noin sekunti per metri.

Tähän tietysti oleellisesti vaikuttavat tuulen nopeus sekä mahdolliset veden virtaukset. Jos esimerkiksi on kovempi tuuli, silloin valitaan yleensä painavampi jigipää jo heittomukavuuden ja tuntuman vuoksi. Jos taas tuuli on heikkoa tai sitä ei ole ollenkaan, niin kevyemmälläkin jigipäällä pärjää mainiosti pohjajigauksessa.

Kauluksettomat jigipäät

Viime vuosina markkinoille on tullut kauluksettomia jigipäitä. Niiden valutyössä on jätetty kaulus pois ja jigi pysyy paikallaan koukkulangassa olevien väkästen avulla.

Tällöin varsinkin kapealinjaisten ja korkeaprofiilisten jigien käyttö on selkeämpää.

Vanhan mallisten jigipäiden kaulusosa repi usein tällaiset jigit rikki. Kauluksettomien jigipäiden etuna on helppokäyttöisyys jigien vaihdossa ja samat jigit kestävät moneen kertaan pujottamisen kauluksettomaan jigikoukun runkoon.

Kauluksettomat jigipäät koukku- ja painokoottain ylhäältä alas 4/0, 3/0, 2/0 & 1/0.

Pohjaan pystyyn jäävä eli stand up -jigipää toimii erityisesti virtavesissä.

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

111

Juha Happosen kalastusniksit

Football-päällä saadaan aikaan vaappumainen uinti.

Ajankohtaiset ahvenperhot Teksti ja kuvat JANI MÄKELÄINEN

Perhokalastaja Jani Mäkeläinen sitoo kauden jokaisessa numerossa ajankohtaan täydellisesti sopivan ahvenperhon.

Jigiperho tarjoaa uutta tuntumaa jigaukseen.

Vieressä saman väripaletin omaava jigi.

Jigiperho –Jigausta fiilistellen

L

öysin Helsingin Kalastimesta joitain vuosia sitten vanhoja jigipäitä, jotka olivat lojuneet liikkeen nurkissa kauan. Jo silloin sain idean, että tahdon tehdä streamereitä, joita voin heittää jigivavalla. Ahvenperhot ovat tuttuja ja niitä olen käyttänyt kauan, mutta muutama vuosi sitten sain vihdoin aikaiseksi kokeilla miltä tuntuu kalastaa perholla tai oikeastaan jigillä, perhojigillä.

Voit tehdä perhojigin mihin tahansa jigikoukkuun, mutta itse käytän 3-7 g #1 - #1/0 jigipäitä. Sen ei tarvitse olla muotoiltu mitenkään erityisesti, pyöreäkin käy, kunhan se miellyttää silmääsi. Pohjassa ne käyttäytyvät samalla tavalla.

Voit kalastaa perhojigillä välivedessä uittamalla tai perinteisesti jigaamalla. Itse tykkään jigata ja samalla uittaa perhojigiä vavalla mahdollisimman voimakkaasti, jotta uintiin tulee monimuotoisuutta. Ystävällisesti nypyttäen.

kenna perhojigi useasta siiven osasta ja pyri saamaan sille kalamainen muoto.

Ensimmäinen siiven osa on pisin ja sen jälkeen niin alle kuin päälle tulevat siiven osat ovat lyhyempiä kuin edellinen. Lopuksi kaulukseen tuleva hentoinen keinokuitu ”nypitään” eripituisiin osiin ja harjataan ympäri perhojigiä. Päällimmäinen osa on koko perhojigin pituinen, jotta siipi on päältä yhtenäinen.

Heittoperhot ovat suhteellisen tunnettu kalastusviehe, mutta perhojigi löytyy harvojen rasiasta. Se on kuitenkin todella mukavaa jigaamista ja kun pääset perhojigin makuun täyttyy rasiasi nopeasti tärkeimmistä luottoväreistäsi.

3. Valkoiseen pohjaan on helppo tehdä erilaisia väriyhdistelmiä.

6.

Käytän mahdollisimman paljon luonnonmateriaaleja

Bucktail on mielestäni parasta ja usein perhojigin pohja on valkoinen, lisää kimalteita tai muita bucktail-värejä päällimmäiseksi. Se ei tietenkään tarkoita, ettenkö käyttäisi esimerkiksi koko oranssia tai keltaista perhojigiä, mutta valkoisen päälle on helppo tehdä erilaisia väriyhdistelmiä.

Perhojigi ei itsessään tarvitse paljoa materiaalia. Tärkeintä on muoto ja uinti. Silhuetin ja elävien materiaalien ansiosta se toimii erittäin hyvin. Ra4. Kimalteet yms. lisätään päällimmäiseksi.

1. Jigiperhon voi sitoa mihin tahansa jigikoukkuun. Tee pohja valkoiseksi.

112

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

2. Kalamaisen muodon piirteet alkavat hahmottua.

Mika Vornanen

Uskoako vai ei?

I

hmisten mielestä syntymäpäiväsankarille voi toivottaa onnea, mutta ei kalaonnea kalastajille.

Tiedämme, ettei maapallo ole litteä ja Marsiin matkataan jo.

Mutta edelleen uskotaan, että kalaonnen toivottaminen tuo epäonnea, vaikka toivotus on vilpitön.

Kymmenen vuoden ajan olen toivottanut kalaonnea toisille kalastusoppaille ja kalastajille. Kireät siimat kun eivät riitä. Vakuutan, ettei toivotus ole vähentänyt saaliin määrää. Uskoako, vai ei?

Nyt puhun vain omasta puolestani

Kahdeksan vuotta sitten minusta tuli Shimanon brändiopas. Shimano on edelleen tunnustettu merkki. Olin tyytyväinen voidessani tarjota asiakkaille kestävää ja loistavaa laatua, tai suositella käytössäni olevaa välineistöä. Mutta, kuulin usein, että puhut noin, koska merkki on hihassasi.

Shimano vaihtui Okumaan. Samoin vaihtuivat kelat, vavat, siimat merkkeihin, jotka ovat ajan myötä valikoituneet yhteistyökumppanini valtavasta tarjonnasta vastaamaan tasoa, jolla palvelen asiakkaitani.

Herättävätkö ammattioppaan valinnat luottamusta, vai kuvitellaanko, että opas katsoo asioita brändin väristen lasien läpi? Uskotaanko, että ammattilainen valitsee välineensä siksi, että ne ovat oikeasti hyviä, vai siksi, että mainostamalla yhteistyökumppaninsa tuotteita, hän saa niitä kuulemma ilmaiseksi? Minulla ei ole varaa tahrata mainettani näin halpamaisesti.

Olen mielestäni valinnut parhaimmat toimittajat, ja heiltä sopivimmat tuotteet. Valintani perustuvat käyttökokemukseen, sekä myös väärin valittuihin tuotteisiin. Yhtä usein, kun olen kertonut jonkun tuotteen erinomaisuudesta, olen kieltäytynyt markkinoimasta jotain, josta minulla ei ole kokemusta, tai se ei ole vaatimusteni tasoa.

Olen tietenkin tehnyt virhehankintoja, mutta kaikkien ei tarvitse tehdä samoja virheitä. Kerron mielelläni myös huomioistani hyväksi havaitsemistani vieheistä, varusteista, välineistä, kikoista ja oivalluksista. Uskoako vai ei, mutta en ymmärrä, miksi vain kalastuksessa ei tarkoiteta mitä sanotaan?

Kalaonnea kaikille (jotka sitä tarvitsevat).

Mike

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

113

Jakelupisteet 2020

KALASTUS/VENELIIKKEET

GODBY Firma Hugo Andersson HAMINA J&J Rajala HEINOLA Maken Kalastus HELSINKI Adita Wobbleri Flipper Market Meri-Info Maritim Schröder John Nurminen Marine Varuste.net Helsinki Spey Clave Waltic HÄIJÄÄ Häijään Urheilutarvike

KONTIOMÄKI Kainuun Tähti Oy

OULU Tiura Uistin

KORPPOO Buffalo

PIEKSÄMÄKI Green Trail Oy

KOTKA Karhulan Ase ja Erä Maretarium

PORVOO/BORGÅ Porvoon Mikrokulma

KUHMO Pääkkönen & Piirainen Oy KUOPIO SAM Fishing Konesolmu Maken Pyydys Yamaha Center Kuopio KUUSAMO Kuusamon Uistin Tärppi KUUSISTO Venetalo Viherkoski Oy

IISALMI Pohjois-Savon Luontovaruste

LAHTI Erä-Lindroos

IMATRA Kisa Imatra

LAMMI Sport Lammi Tuulonen

JOENSUU Jokikone Oy

LAPPEENRANTA Erä Saimaa Urheilu-Koskimies Oy

JOUTSA J.Varis JYVÄSKYLÄ Karin Suurmyymälä JUVA Rauta Maatalous KAUSTINEN Eräkellari

LEMPÄÄLÄ Kalastus Suomi LOPPI Eräloppi Oy LOVISA/LOVIISA Sjöblom Sport Ab

PYHÄSALMI Pyhäjärven Rastikaupat Oy

KALASTUSMATKAILUYRITYKSET

KIRKKONUMMI Apajamatkat Blue & White Safari

RAUMA Sissos Myymälä

KOTKA Kymi Fishing

RIIHIMÄKI Korkiakosken Uistin

RÖNNÄS Fishing Lords

SAARENKYLÄ Karin Kampe

KALASTUSOSASTOT

SIPOO W&W Marine Oy

TOKMANNI (kautta maan)

SODANKYLÄ Simonen

MOTONET (kautta maan)

SOMERO Someron Kalastustarvike Someron Urheilu ja Vapaa-Aika

XXL (kautta maan)

SYSMÄ Urheilu-Valonen Ky TAMPERE Nippon Verkko Yamaha Center Ruoto TURKU Yamaha Center Turunmaan ase ja kone

KEMIJÄRVI Urheilu-Sivakka KIIMINKI Frontters

MERIKARVIA Eumer Finland Oy

VAASA Kurren Erä ja Kalastus

KIRKKONUMMI ERÄ+

MIKKELI Kala-Kalle

KIURUVESI Rapakkojoen Kauppa Ky

NIVALA Savenmaa

VANTAA Yamaha Center Ruoto (Tuusula)

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

VÄÄKSY SK Center Vääksyn Konepiste Oy

RAISIO Raision Meri & Metsä

MARIEHAMN/ MAARIANHAMINA Fiskarboden Jakt och Fiskebutiken Ab

114

VARKAUS Akkusolmu Minnan Vapa Ja Viehe

URJALA Valajärven kartano

KÄRKKÄINEN

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com

115

116

Kalastus-lehti 3/20 | Kalamies.com