Kronikka 4/2019

KRONIKKA

K RO N I K K A

JULKAISIJA Kronos ry Helsingin yliopiston historian opiskelijat JULKAISIJA Kronos ry KANSIKUVA Helsingin yliopiston historian opiskelijat Jernvall Juha (1960-luku) Helsingin kaupunginmuseon arkistoista KANSIKUVA Helsingin TAITTO kaupunginmuseo / Kannisto Väinö (1946) Shannnstantinescu TAITTO Shanna Constantinescu

PÄÄTOIMITUS Jutta Riepula jutta.riepula@helsinki.fi Shanna Constantinescu shanna.constantinescu@helsinki.fi

YHTEYSTIEDOT kronikka.helsinki@gmail.com Instagram @kronikka www.issuu.com/kronikka

Enni Hiltunen enni.hiltunen@helsinki.fi

KIITOKSET! Ajan pysäyttämätön kulku ja kalsiumlisät

TOIMITUS

PAINO Scanseri Oy

Henri Kontkin, Reeta Kantanen, Martin Varama, Anna Riijärvi, Sander Kööbi

Kronikka saa HYY:n järjestölehtitukea vuonna 2019

Nº4

SISÄLTÖ 4 8 10 14

Pääkirjoitus

Puhelin – aikamme pelastaja vai aikamme viejä?

Katse tulevaan – kortit kertovat

Tarinoita sanoista

KRONIKKA

Hyvä lukija, käsissäsi on tämän vuoden (ja tämän vuosikymmenen) viimeinen Kronikka; tämän toimituksen vihoviimeinen ponnistus ja pyrkimys tuottaa lukijoillemme mielihyvää ja -pahaa.

Kulunut vuosi ja lehden toimittaminen on ollut sekä raskasta että antoisaa - kuten lähestulkoon kaikki kokemisen arvoiset asiat elämässä ovat. Kronos on rakkaus, mutta on se myös välillä paljon muutakin vähemmän elähdyttävää ja ilahduttavaa.

Jokainen yhteisö ja ympäristö on loppupeleissä tekijöidensä summa, ja se, minkälainen ainejärjestö Kronos on, on sen jäsenistä kiinni. Ainejärjestötoiminta ei ole ansiotyötä ja siihen kannattaa koettaa suhtautua tietyllä etäisyydellä ja perspektiivillä - mikään ei ole haudanvakavaa ja harvat mokat hengenvaarallisia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö järjestötoimintaan olisi hyvä suhtautua myös intohimolla ja innolla, sillä se voi olla myös todella antoisaa ja avata uusia maailmoja. Kronikka onnitteleekin lämpimästi vasta valittua hallitusta ja sen toimijoita, sekä toivottaa heille paljon palkitsevia hetkiä ja pitkää pinnaa.

Historian opiskelijoina olemme yleensä juhlavuosina luoneet katsauksen menneeseen.

Niin olemme tehneet myös tänä vuonna. Ensimmäisessä numerossa (1/19) julkaistiin lehtemme vaiheita sivuava historiikki (edelilisnumerot luettavissa sekä Issuussa että opiskelijahuoneella), ja nyt ympyrä sulkeutuu viimeisen numeromme sisältäessä uudelleenjulkaisuja vanhoista Kronikoista vuosikymmen kerrallaan. Toimikoot ne ikkunoina männävuosien kronoslaisten sielunmaisemaan, sikäli mikäli heiltä sellaista löytyy.

Niin oudolta kuin se tuntuukin, sekä päätoimittajakautemme että koko 2010-luku jää nyt tämän numeron myötä historiaan. Kiitos ja anteeksi, kaikkea hyvää. Roaring twenties, we are ready for ya!

Forever yours, Jutta, Shanna ja Enni

Nยบ4

KRONIKKA

Nº4

Kiitoksia kuluneesta vuodesta!

Vuoteen on kuulunut paljon asiaa, niin hyvää kuin huonoakin. Enemmän toki hyvää kuin huonoa.

Haluaisin jakaa kanssanne muutaman ajatuksen, ennen kuin jätän teidät ensi vuoden puheenjohtajan huomaan.

Keväällä Kronikassa oli artikkeli opiskelijoiden jaksamisesta ja mielenterveysasioista. Haluaisin kiittää päätoimitusta sen kirjoittamisesta, sillä sen ansiosta hain itselleni apua. Noin viikko artikkelin lukemisen jälkeen soitin YTHS:lle ja sanoin, että oli paljon asioita hartioilla. Oli kesä, eikä aikaa saanut kuin elokuun alkuun, joten sanoin okei. Heinäkuu kuluikin sitten paljolti kotona yksin maatessa, energiaa ei ollut muuhun kuin syömisen tarkkailuun. Olen nyt syksyn käynyt epäsäännöllisen säännöllisesti eri lääkäreillä, suunta ilmeisesti ylöspäin.

Miksi tällaisen myöntämisessä on niin suuri stigma? Miksi sormeni vapisevat tätä kirjoittaessani? Se, että ei aina jaksa yksin ei ole häpeä. Se on valtavan rohkeata kohdata itsensä ja tunnistaa omat rajansa.

Ja silti… Mielenterveysasioissa on liian usein tunne, että nyt on jotenkin epäonnistunut. Että on jotenkin vähemmän kuin muut.

Tämä ei ole totta.

Olen opetellut muutaman vuoden, kuinka sanoa suoraan, että on ollut masentunut. Että vieläkin kamppailee. Se on vaikeata, mutta enää en häpeä.

Toinen asia, jonka haluaisin jakaa, on sellainen, jota saakin hävetä. Syksyllä ystäväni kirjoitti mielipidekirjoituksen sitsikulttuurista. Se kolahti. Hän sanoi, että ongelmallisiin lauluihin ei puututa tarpeeksi. Mietin heti itseäni muutamilla sitseillä sanomassa, että en halua kuulla valitusta, koska joku saattaisi loukkaantua, jos mahdollisesti kuulee meidän laulavan jotakin laulua. Tämän sanominen oli väärin ja minua hävetti.

Asioita tulee muuttaa ja se, että haluaa muutosta ei ole huono asia. Se, että en uskaltanut sanoa joidenkin

asioiden ja perinteiden olevan väärin, on pelkuruutta.

Onneksi vuoteen on kuulunut enemmän hyvää kuin huonoa. Olen jatkuvasti liikuttunut siitä, kuinka hyviä ystäviä olen Kronoksesta löytänyt ja tämä on korostunut, kun on itse ollut vaikeata. Olen erityisen onnellinen siitä, että ihana varapuheenjohtajani jatkaa ensi vuonna Kronoksen puheenjohtajana. Puhuessani muutoksesta, olen aika ylpeä voidessani antaa puheenvuoron hänelle tämän palstan toisessa osassa: Kulunut vuosi on ollut värikäs niin järjestötoiminnan, kuin henkilökohtaisen elämänikin kannalta. Muutos on välillä pelottavaa ja sitä tapahtuu ympärillämme, halusimme tai emme. Muutos on kuitenkin usein loppupeleissä positiivista. Asiat, jotka eivät nyt vaikuta hyviltä, voivat olla suuremmassa skaalassa tärkeitä käännekohtia, jotka ohjaavat meitä kohti jotakin parempaa. Muutos tuntuu myös tapahtuvan aaltomaisesti. Pitkään voi olla tapahtumatta mitään ja yhtäkkiä elämä saa aivan uudet raamit lyhyessä ajassa. Kun katson ulos synkkään joulukuiseen iltapäivään, toivon, että olisi jo kesä. Muutos säässä toisi silloin valoa ja lämpöä (josta sitten valittaisin hikoillessani 30°C helteessä). Toisaalta jos nyt olisi kesä, olisi moni tähän pimeään vuodenaikaan kuuluva iloinen asia jo ohi: joulu, uuden vuoden aatto, laskiainen ja niin edelleen. Harmauden ja pimeyden keskellä on valopilkkuja, joista on hyvä nauttia. Keskittyminen pelkkiin negatiivisiin asioihin ei koskaan tuo mitään hyvää. Asiat pitää käsitellä ja sitten antaa niiden lipua taka-alalle. Näin teemme tilaa iloisille asioille mielessämme. Oikein hyvää joulua ja railakasta uutta vuotta koko Kronokselle. Näemme ensi vuonna, jolloin astun hallituksen puheenjohtajan puikkoihin. Järjestö on aina aktiivijäsentensä näköinen ja pyrin omalla toiminnallani ja läsnäolollani siihen, että ne hyvät asiat, joista olen kronoslaisena saanut itsekin nauttia, jatkaisivat olemassaoloaan ja toisivat iloa myös muille.

Jazz Riijärvi Puheenjohtaja 2019 Martin Varama Varapuheenjohtaja 2019

KRONIKKA

puhelin – aikamme pelastaja vai aikamme viejä?

HENRI KONTKIN Elämässä ei montaa asiaa pysähdy miettimään häivähdystä kauemmaksi aikaa. Aamun lehdestä mieleen jäävät aina ne jutut, joista tullaan vielä kuulemaan myöhemminkin. Somefeedistä mieleen painuvat ne kaikista voimakkaimman tunnereaktion herättävät postaukset. Jos joku saa minut nauramaan kesken naama peruslukemilla tapahtuvan aivottoman someselailun, tallennan sen välittömästi puhelimeni muistiin. Jospa se naurattaisi toistekin.

Tai kenties jotakin tuttavaani.

Kahlaaminen päivittäin informaation vuolaassa virrassa uuvuttaa ja saa helposti ähkyyn. Aamun Hesari voi yllättää, kohahduttaa, ärsyttää tai naurattaa. Harvemmin viimeksi mainittua. Maailma on kuitenkin loppujen lopuksi melko vakava paikka.

Jokin siinä informaatiovirrassa silti kovasti koukuttaa. Sitä tekee ihan huomaamattaan – myös paremmassakin seurassa kuin yksikseen. Jokin saa käteni tarttumaan puhelimeen, herättämään sen lepotilastaan ja aloittamaan päämäärättömän tiedon imuroinnin eri sovelluksista. En tartu kuin harvoihin kohtaamiini tiedonmurusiin, koska ne hukkuvat suureen valtavirtaan.

Etsin helmiä virtaavan tietovuoksen pohjalta epätoivoisesti. Tajuntani on horroksessa, en pysähdy miettimään, en pohtimaan. En välttämättä edes halua – onhan puhelimen kanssa vietetty aika melko ”aivotonta”. Sallin älylliselle, aktiviteetteja alati janoavalle ajattelukoneistolleni lepotuokionsa.

Joskus sitä tylsyyksissään miettii älyllisen ajattelun merkitystä. Sitä vaatii opetusharjoittelun aikana oppilailtaan, muttei osaa vaatia kovinkaan usein itseltään. ”Pitäisi vähentää tota puhelimen selailua” -ajatus hiipii joskus aktiivisena mietiskelyaikana aivojeni pureskeltavaksi teemaksi. Yleensä päättelyket-

jun lopussa on päätös vähentää puhelimen käyttöä vailla konkreettisia toimenpiteitä.

Vuorokaudessamme on noin 24 käytettävissä olevaa tuntia. Siitä paljon pienemmän osan voi lohkaista päämäärättömälle puuhastelulle. Vieläkin vähemmän aikaa on tarjolla tälle pikkuhiljaa jo addiktiota vastaavalle tiedonjanon sammuttamispyrkimykselle. Valitettavaa on, että nykyään päämäärätön selailu on hyvin usein jo aivojen haastamiseen tähtäävän lukemisen voittaja. En siis mieti, enkä edes halua pysähtyä miettimään.

Siihen väitteeseen, joka sanoo älypuhelinten tyhmentävän ihmisiä, en ota kantaa. Sen sijaan aikarosvoksi iPhoneani uskallan haukkua. Historianopiskelijan kyky tunnistaa suurempia kokonaisuuksia sekä syy-seurausprosesseja on omiaan osoittamaan, että älypuhelimen runsas käyttö on pahasta. Mutta parhaimmillaan se ei tyhmennä – se nopeuttaa tiedonhakua ja saa meidät janoamaan sitä lisää. Kyse onkin jälleen kerran siitä, mitä lukee ja millä tavalla.

Kysymys kuuluukin: Pitäisikö ottaa opikseen ja muuttaa elämäntapojaan?

Pitäisi, mutta ei tule tapahtumaan. Toistaiseksi. Onhan älypuhelin kuitenkin melko kätevä koje.

Eikä tässä konkurssissa auta laisinkaan se, että olen hittovie antanut sille nimenkin. Alexander on siis käytännössä perheenjäsen. Perhe on pahin.

Kirjoittaja on itsereflektoinnin kokemusperäinen asiantuntija, mutta ajattelun jalostamisessa käytöksen todelliseksi muutokseksi on joskus haasteita.

Nยบ4

KRONIKKA

katse tulevaan kortit kertovat

Trenditietoisimmat nuoret millenniaalit ovat hylänneet vanhat kristilliset tavat ja kääntyneet maailmantuskassaan astrologian ja okkultismin puoleen. Tästä hurmioituneena myös Kronikan toimituksessa asettelimme kortit pöydälle, sytytimme kynttilät ja istuimme (noita)piiriin tulkitsemaan universumin ennusmerkkejä siitä, mitä tuleva vuosikymmen pitää sisällään.

Nº4

Oinas Tapaat pitkän ja tumman muukalaisen. Hän kuitenkin kyllästyy pian kuuntelemaan horinoitasi Leopold von Rankesta ja seteliuudistuksesta, ja jäät rakkauden rannalle ruikuttamaan. Älä huoli, sillä kohta tämän jälkeen löydät kyllä elämääsi suuren intohimon - olipa se sitten rakastaja tai ura numismatiikan parissa.

Härkä Joudut vaikeuksiin sekä Kelan että HY:n kanssa kun kieltäydyt valmistumasta vielä kahdeksannen vuodenkin jälkeen. Olisiko aika jo keskittyä niihin opintoihin ja jättää se kuppiloissa notkuminen vähemmälle? Kaikella rakkaudella. Säästyisi ne rahatkin.

Kaksoset Aistimme, että olet jo pitkään miettinyt muutosta elämässäsi, mutta olet jostain syystä epäröinyt.

Unohda jahkailu ja toteuta salaiset haaveesi. Leikkaa tukkasi, vaihda sivuainetta, osta se yksipyöräinen. Jätä opinnot kesken ja ala vaikka pillipiipariksi jos siltä oikeasti tuntuu. Älä pelkää tulevaa, kyllä elämä kantaa.

Rapu Kaikki ne illat pubivisoissa istumassa tuottavat viimein tulosta, sillä pääset osallistujaksi television tietokisailuun. Pärjäät kisassa paremmin kuin lähipiirisi olisi ikinä uskonut, ja voittorahoillasi ostat osakkeita, jotka osoittautuvat todella onnekkaiksi. Äkkirikastut ja alat elää yhtä leveää elämää kuin Björn Wahlroos. Varo kuitenkin vaaraa sekä verokarhua.

Leijona 20-luku ei valitettavasti tule olemaan sinun vuosikymmenesi. Älä kuitenkaan huoli, sillä vuosikymmenen kääntyessä 30-luvulle kaikki kurjuutesi ja kituutuksesi palkitaan, ja näemme tulevaisuudessasi paljon käteistä ja kuohuvaa, kalliita kelloja, kauniita

naisia sekä kultaisia bemareita. Koita kestää siihen asti.

Neitsyt Toteutat salaisen haaveesi lähteä mukaan kunnallispolitiikkaan (emme tuomitse, haave se on sekin).

Kansanedustajaksi asti emme kuitenkaan voi kannustaa hakeutumaan, sillä tämä tähtimerkki ei sovellu Arkadianmäelle laisinkaan. Pahoittelumme, mutta ehkäpä parempi näin - sekä sinulle että Suomen kansalle.

Vaaka Vuosikymmenen ensimmäiset vuodet tulevat olemaan elämäsi parhaita. Muista nauttia tästä henkilökohtaisesta nousukaudesta, sillä 30-luku tuo nimittäin yleensä mukanaan suhteellisen ankeat taloudelliset ajat - ainakin jos edellistä vuosisataa on uskominen. Ei sillä, että 1830-lukukaan kovin hilpeää aikaa olisi ollut, mutta hei, nyt ei ainakaan kolera vaivaa.

Skorpioni Jo pitkään on syvällä takaraivossasi piillyt perustavanlaatuisia epäilyksiä siitä mitä elämäsi tulisi olla tai miltä sen tulisi näyttää. Unohda nyt jo viimein isän, Raija-tädin ja yläasteen parhaan kaverin mielipiteet ja yhteiskunnan oletetut odotukset. Kuuntele sisintäsi ja saatat löytää itsestäsi uusia puolia.

Tämä on sinun elämäsi - nauti siitä kun voit.

Jousimies Lähetät vahingossa jodelin @kysylääkäriltä-kanavalle tarkoitetun kuvan alastomasta takapuolestasi yhteiseen jakoon, ja sinusta tulee muutaman onnettoman sattuman kautta kohujulkkis. Voit kuitenkin kääntää tämän voitoksesi; muutama omituinen puolisovalinta ja tosi-tv-ohjelma tulille, ja pian koko perheesi tulevaisuus on taloudellisesti turvattu.

KRONIKKA

Kauris Viime vuodet ovat olleet vähän tuulisia. Vuosikymmenen vaihtuessa kääntyy kuitenkin tuuli, ja niin tekee myös sinun onnesi. Mukavia asioita on tulossa, kunhan jaksat vain sinnitellä tämän talven yli. Suosittelemme talviunta, kuumaa kaakaota ja paljon suoratoistopalveluja.

Vesimies Tämä on se vuosikymmen kun viimeinkin päädyt naimisiin. Onnittelut mikäli se on toiveissasi, pahoittelumme mikäli ei. Näemme myös paljon pellavapäisiä lapsia tulevaisuudessasi - tosin ne saattavat olla myös naapurin lapsia joille käyt nyrkkiäsi heristäen huutamassa “pois minun nurmikolta” ja palaat pahantuulisena kyräilemään olohuoneeseesi.

Kalat Valmistumisen jälkeen koet suurta eksistentiaalista tyhjyyttä. Kuka olen? Mitä tahdon? Missä olen?

Mitä tämä kaikki tarkoittaa? Älä huoli, sillä hetken harhailun jälkeen kaikki selkenee. Tämä hetki saattaa tosin kestää useita vuosia ja sisältää huonoja valintoja, mutta lopulta löydät kyllä itsesi sekä paikkasi. Ainakin taas hetkeksi.

Toimitus korostaa juttuidean syntyneen täysin itsestään, ei siis missään nimessä vanhoissa Kronikoissa julkaistuista Kronoskooppi-osioista inspiroituneena (saati sitten suorana jatkumona niille), sekä toivottavat aivan maagista vuotta ja alkavaa vuosikymmentä itse kullekin.

Nº4

“

Viime vuodet ovat olleet vähän tuulisia.

Vuosikymmenen vaihtuessa kääntyy kuitenkin tuuli, ja niin tekee myös sinun onnesi.

KRONIKKA

Tarinoita sanoista Jokaisella sanalla on etymologia – tarina siitä, miten se on saanut merkityksensä ja saapunut kieliimme.

Eräänä sillispäivänä minä ja muutama muu kronoslainen koimme yhdessä, makoillessamme Illuusion lattialla, sohvilla ja pallomeressä, mitä mainioimman oivalluksen. Ymmärsimme seuraavan tapahtumaketjun, joka antoi koko tälle tuotokselle inspiraation, olevan kiistämätön tosiasia.

Vuoden 1957 helmikuussa 62-vuotias Jorma Isokylä päätti täysin odottamattomasti kastaa itsensä matalaan muovialtaalliseen rikkihappoa.

Alastoman Jorman asettuessa makuulleen altaan pohjalle, hän huomasi tilanteensa olevan jokseenkin kivulias. Yrittäen korjata tilannetta, hän päätti päästää suustaan erittäin kovaäänisen, epämääräisen huudon.

Vaikka Jorma ei tätä erikseen pyytänytkään, hänen vaimonsa Pirjo (54-vuotias) juoksi huoneeseen selvittääkseen, mikä hänen miehellään, jota kohtaan hänellä luultavasti oli myös romanttisia tunteita, oli hätänä. Hän havaitsi ammeessa makaavan sekä hyvinkin nopeaan tahtiin syöpyvän Jorman ja yritti auttaa nostamalla hänet ulos altaasta.

Pirjo ei kuitenkaan uskaltanut ottaa kiinni mistään

hapon pinnan alla olevasta ruumiinosasta, vaan päätti vetää ainoasta pinnan yläpuolella olevasta osasta – hänen peniksestään.

Jorman peniksen juuri oli kuitenkin jo siinä määrin syöpynyt, ettei se pystynyt kannattelemaan hänen koko ruumiinpainoa. Näin Pirjo Isokylä onnistui pelastamaan miehestään pelkästään sukupuolielimen. Tämä tragedia sai suurta huomiota paikallismediassa ja aiheutti yleisössä suurta järkytystä. Koska Jormasta jäi jäljelle pelkästään penis, alettiinkin hänen muistokseen kutsua miehen sukupuolielintä jormaksi.

Jorman ja hänen happokylvystä selvinneen jormansa tarina on kuitenkin vain yksi esimerkki siitä, miten historia rakentaa kieltämme. Toinen loistava esimerkki olisi tarina siitä, miten lenkkeilyä alettiin kutsua lenkkeilyksi. Aina 1800-luvulle asti Suomessa kaikilla oli oma fyysinen juoksulenkkinsä.

Lenkki valmistettiin yleensä nahkasta, mutta myös esimerkiksi metalliketjusta voitiin valmistaa juoksulenkki. Ketjusta valmistetut lenkit olivatkin erityisen haluttuja, sillä ketju koostuu itsessään lenkeistä ja ihmiset arvostivat tällaista metaa.

Nº4

Kun ihminen halusi käydä juoksemassa, hänen oli lain mukaan asetettava juoksulenkki ympärilleen, jotta hän ei vahingossakaan juoksisi kauemmas kotoaan, kuin oli sallittua. 1800-luvun Suomessa nimittäin kaikki olivat maaorjia, ja maaorjuus tarkoittaa nimenomaan sitä, että ei saa lähteä kauas kotoaan. Lenkki olikin siis eräs tapa mitata juostua etäisyyttä. Alun perin puhuttiinkin lenkillisten juoksemisesta, josta pikkuhiljaa siirryttiin lenkkien juoksemiseen.

Maaorjuus loppui tietenkin, kun Suomi sai itsenäisyytensä voittamalla talvisodan vuonna 1944, ja tämän jälkeen juoksulenkkejä ei enää tarvittu.

Lenkki oli kuitenkin jo vakiintunut osaksi kieltämme.

Vähitellen sitä ei enää edes käytetty enää juostun matkan mittaamiseen ja ihmiset unohtivat, että fyysisiä juoksulenkkejä oli ikinä edes ollut olemassa.

Monissa tapauksissa, kun tehdään uusia löytöjä tai keksintöjä, niiden nimet johdetaan joistakin ennestään tutuista sanoista, jotka liittyvät jollain tavalla keksintöön. Monelle tulee varmaankin ensimmäisenä esimerkkinä mieleen rautatie. Se on tie, koska sitä pitkin kuljetaan paikasta toiseen, kuten tietä pitkin. Etuliite rauta- tulee siitä, että sen kiskot on valmistettu raudasta. Helppoa ja luontevaa.

Tässä yhteydessä haluaisinkin johtaa huomi-

onne sanaan, joka on antanut Suomen kielelle ehkä enemmän, kuin mikään muu: kuumailmapallo. Kun Suomessa vuonna 1937 ensimmäistä kertaa huomattiin, että asiat voivat olla vieläkin lämpimämpiä, kuin lämpimiä, tosi lämpimiä tai erittäin lämpimiä. Ne saattoivat olla jopa polttavan kuumia, kuten kuumailmapalloissa oleva ilma.

Ilma oli havaittu jo vuonna 1877, kun huomattiin, että kuumailmapallojen sisälläkin on jotain ja samaa ainetta löytyy myös käytännössä kaikkialta muualta. Pallo taas sai nimensä vuonna 340, kun Pythagoras huomasi, kuinka hieno kuvio muodostuu, kun asettaa yhden pisteen ympärille kolmessa ulottuvuudessa äärettömän määrän pisteitä, jotka ovat kaikki samalla etäisyydellä siitä, ja että kuumailmapallot noudattivat samaa kaavaa. On siis ehkä onni, että juuri myöhäisantiikissa eli Pythagoraan elinaikana kaikki ilmapallot olivat täydellisen pyöreitä.

Kirjoittanut Sander Kööbi, Jorma Isokylän muistoa ja kuumailmapalloja kunnioittaen.

KRONIKKA

Kuva: Joona Saaresto

Nยบ4

KRONIKKA

VANHOJA julkaisuja

Nยบ4

Kronikka 2/1975

KRONIKKA

Nยบ4

Kronikka 1/1981

KRONIKKA

Nยบ4

KRONIKKA

Kronikan fuksiopas 1992

Nยบ4

KRONIKKA

Kronikan joulunumero 2002

Nยบ4

KRONIKKA

Kronikka 3/2011

Nº4

“

Fasismi ilmenee hyvin konkreettisesti myös tämän päivän maailmassa. Demokraattisen opiskelijaliikkeen ei tule unohtaa Chilen kansan taistelua fasistista sotilasjunttaa vastaan.

KRONIKKA

Nยบ4

KRONIKKA

Ragnar Kjartansson: The Visitors (2012), Kiasma 11.10.2019 - 02.02.2020 Kiasman ylin kerros täyttyy äänestä ja kuvasta, kun islantilaisen Ars Fennica-voittajan videoinstallaatio vierailee Suomessa. Reilun tunnin mittainen, lumoava teos koostuu useasta erillään soittavasta muusikosta, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden, jonka muun muassa brittilehti The Guardian nimesi 2000-luvun parhaaksi taideteokseksi. Suosittelemme lämpimästi myös nykytaidetta normaalisti karsastaville.

Maailma, jota ei ollut, Kansallismuseo 18.10.2019 - 15.3.2020 Kansallismuseossa on mahdollista tutustua muinaisiin Väli- ja Etelä-Amerikan kulttuureihin ajalta n. 2500 eaa -1500 jaa. Näyttely sisältää harvinaisia esikolumbiaanisia alkuperäisesineitä, jotka ovat lainassa yksityiskokoelmasta. Joka sunnuntai maksuton yleisöopastus kello 12; aiheesta kiinnostuneille myös luentosarja, joista ensi vuoden puolelle sijoittuu 29.1. Arkeologit vuorilla ja viidakossa (29.1.) sekä Imperiumit ilman rahaa ja rautaa (26.2.).

Albert Edelfelt ja Romanovit, Sinebrychoffin museo, 6.2.-10.5.2020 Suomen Pietarin instituutin, Suomi-Venäjä-Seuran sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa yhteistyössä toteutettu näyttely sisältää Edelfeltin vähemmän tunnettua tuotantoa keisariperheestä; öljymaalauksia, akvarelleja, luonnoksia sekä taiteilijan kirjeitä ja valokuvia. Teoksia on lainassa mm. Ateneumista ja Eremitaasista. Sinebrychoffin museo on jo paikkanakin kaunis ja historiallinen, ja sen yläkerrassa sijaitsevaan kotimuseoon on ilmainen sisäänpääsy.

Nº4

Joutsenlampi, Maxim, Itis ja Espoo Omena 1.3.2020 Klassikkojen klassikko. Jos olet Black Swan-traumoistasi jo selvinnyt, pakene kevättalven loskakelejä elokuvateatteriin ja nauti Tšaikovskista sekä maailmankuulusta Bolshoi-teatterista opiskelijabudjetilla. Finnkinon Event Cinema esittää taltiointeja maailmankuuluista oopperoista, baleteista sekä teatteriesityksistä matalalla kynnyksellä ja huomattavasti edullisemmalla hinnalla. Näytöksen kesto n. 2h 45min.

Elton John, Hartwall areena 22.9.2020 Olitpa sitten fani jo entuudestaan tai myöhäisherännäinen, on Reginald Dwightin eli Elton Johnin vaikutus länsimaiseen populaarimusiikkiin kiistaton. Liput ovat ehkä kalliita ja muutoinkin pääosin loppuunmyyty, mutta jos jostain trokarilta tai mustasta pörssistä tikettejä löytyy, niin lähde katsomaan. Esiintyjänä Sir Elton on vertaansa vailla. Mikäli et pääse paikalle, voithan aina katsoa Rocket Manin ja ihailla kaksi tuntia Taron Egertonia sekä Richard Maddenia.

Egyptin loisto, Amos Rex 9.10.2020-17.1.2021 Antiikin Egyptin taidetta esittelevä näyttely on esillä samanaikaisesti kahdessa paikassa, Amos Rexissä ja Tallinnan Kumu-taidemuseossa. Näyttelyyn on tuotu yli 500 esinettä Italian Museo Egiziosta, missä sijaitsee yksi merkittävimmistä muinaisen Egyptin taiteen ja kulttuurin kokoelmista Egyptin ulkopuolella. Näyttelyssä nähdään myös, mitä kaikkea uudet teknologiat voivat tuoda muinaishistorian tarkasteluun.

KRONIKKA

Kronikasta sanottua Kuvassa koottuna Kronikan palautelaatikon sisältö viimeisen puolen vuoden ajalta.

Kiittämättömyys on maailman palkka.

Nยบ4

KRONIKKA

Asiat, jotka eivät nyt vaikuta hyviltä, voivat olla suuremmassa skaalassa tärkeitä käännekohtia, jotka ohjaavat meitä kohti jotakin parempaa.