Kristillinen Lääkärilehti 2/2021

1

KrLL 2/2021

Kristillinen lääkärilehti Suomen Kristillisen Lääkäriseuran jäsenlehti

2/2021

2

2

Kristillinen lääkärilehti

KrLL 2/2021

Puheenjohtajalta: Merkittävä vuosi lisää yhteyden tarvetta

3

SKLS:n kevätpäivät 2021 Kristittyinä ääri-ilmiöiden ja pelon ajassa

4

Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkisen mukaan kristityn etuoikeus on, että ei tarvitse jäädä pelon valtaan.

Pelosta rauhaan

10

Kevätpäivillä kuultiin eri tehtävissä työskentelevien lääkäreiden ja vielä opiskelevien ajatuksia siitä, mitä pandemiavuosi on heille merkinnyt.

Yhteys koronankin aikana - vastalääkettä pelkoon

12

Miten eri maissa ja kulttuureissa yhteyden säilyttäminen on onnistunut koronaaikana?

Kevyt matkalaukku ja riittävästi aikaa ja tukea on tarpeen

14

Anestesiologi Markku Virkkilän mukaan kehitystyhteistyöstä kotimaahan palaaminen voi olla suurempi shokki kuin lähteminen.

Uusi SKLS:n hallituksen jäsen esittäytyy

16

Mari-Kaarina Hiltuselle tärkeintä seurassa on kollegoiden toisilleen tarjoama tuki yhdistyneenä yhteiseen turvautumiseen Vapahtajaan.

Tiedonkeruulla laadukkaampaa terveydenhuoltoa Tansaniassa

18

APHFTA-organisaatio tukee Tansanian sairaaloita digitalisaatiossa.

Terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavana lääkärinä COVID-19-pandemian aikana

23

Leena Uusitalon kokemuksia Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen pandemianhallinnan arjesta..

SLL:n Lääkärin etiikka -kirja on uudistunut

24

Pohjoismaiden kristillisten lääkäriseurojen yhteydenpito kehittyy

25

Ajankohtaista seurasta

26

Kannen kuva: Aitan nurkalta. Antti Linkola Sisäkannen kuva: Hanna Halkosaari

Kristillinen lääkärilehti

Toimituskunta

Suomen kristillisen lääkäriseuran jäsenlehti

Juhani Junnila Markus Partanen Sirpa Maijanen Heikki Halkosaari Leena Uusitalo Kalle Mäki

2/2021, 9. vuosikerta kristillinenlaakarilehti(at)gmail.com Taitto: Heikki Halkosaari Painopaikka Padasjoen Kirjapaino

Suomen Kristillinen Lääkäriseura (SKLS) on v. 1923 perustettu perinteikäs suomalainen lääkäriseura. Seuraan kuuluu yli 1230 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa. Tarkoituksenamme on toimia kristinuskon hengessä lääkärien ja lääketiedettä opiskelevien keskinäisenä yhdyssiteenä. Toinen tärkeä tavoitteemme on käsitellä lääkärintointa koskevia kysymyksiä kristinuskon valossa. Osallistumme myös aktiivisesti lääkintälähetykseen ja kansainväliseen diakoniatyöhön.

Liity mukaan kasvavaan joukkoomme! Kannatusjäsenyys on myös mahdollista.

3

KrLL 2/2021

Puheenjohtajalta

Merkittävä vuosi lisää yhteyden tarvetta Kristityn lääkärin kannalta seuraava vuosi, siis seuraavat 365 päivää, on varsin merkittävä. Suomessa on meneillään kaksi suurta eettismoraalista kokonaisuutta. Ensiksi raskauden keskeytyslainsäädännön uudistus tulee eduskuntakäsittelyyn ja toiseksi STM:n Palliatiivisen hoidon ryhmä luovuttaa mietintönsä, joka luultavasti aktivoi taas keskustelua syksyllä eutanasiasta tai vähintäänkin lääkäriavusteisesta itsemurhasta. Luultavasti molemmista. Jos jompikumpi näistä lähtisi menemään eteenpäin, olisi se äärimmäisen murheellista. Kolmantena suurena asiana on SOTE-uudistus, joka menee toivottavasti eteenpäin, ja se vaikuttaa oleellisesti työskentelyympäristöömme lääkäreinä. Näiden – ja COVID-ajan keskellä – yhteyden tarve on merkittävä ja nähdäkseni tarve vaan lisääntyy!

Raskaudenkeskeytyslainsäädännön uudistaminen tarkoittaisi keskeytyskynnyksen madaltumista, sillä esitetään, että tarvittaisiin jatkossa vain yhden lääkärin lausunto asiasta. Tämä toisi raskauden keskeytyksien teon – käytännössä lääkkeiden määräämisen – todennäköisesti terveyskeskuksiin. Tällä olisi lähes kaikkiin valmistuviin lääkäreiden vaikutusta, sillä suurin osa tekee kuitenkin 9kk tk-jakson – tai sanotaanko jatkossa hyvinvointitai sotekeskusjakson – ja joutuisi osalliseksi tilanteesta.

Toimiiko kollegiaalisuus tilanteessa jatkossa? Toisaalta voi nähdä, että raskauden keskeytyksien AB1 lomakkeiden nykyisetkin kirjoittajat olisivat huomisen ”lääkkeen” määrääjiä, joten tämä ei välttämättä tarkoittaisi täyttä muutosta nykytilanteeseen. Kuitenkin aika moni joutuu pohtimaan suhtautumisensa uudestaan, kun lomakkeen kirjoittamisen asemasta todella määrää lääkkeet raskaana olevalle naiselle. Toisaalta voi nähdä, että tilanne saattaa aiheuttaa muutosta raskauden keskeytystä hakevalle. Voiko tulla useammin tilanteita, joita kadutaan jälkikäteen, kun prosessi olikin nopeammin ohi ja harkinta-aika jäi pienemmäksi? Arvostan syvästi kollegoita, jotka kohtaatte näitä naisia (edelleen isäkandidaatit loistavat poissaolollaan) raskauden keskeytystä hakiessaan, sillä silloin on mahdollista saada kontaktia ja tukea heille, jotka sitä erityisesti tarvitsevat.

Itse en tähän pystynyt, ja ehkäpä siinä myös yksi pieni taustasyy, miksi olen päätynyt päihdepuolelle.

STM:n Elämän loppuvaiheen hoito -työryhmä lopettelee tämän kuukauden aikana (30.6.21) työtään, ja he luovuttavat aikanaan loppuraporttinsa ministerille. Työryhmä on työstänyt ainakin palliatiivisen hoidon, erityisesti palliatiivisen kotisairaalatoiminnan laajentamista saatavaksi kaikkialla sekä selvittänyt säädösmuutoksien tarpeellisuutta. Palliatiivinen hoito on ottanut merkittäviä askeleita eteenpäin. Tämän lisäksi ryhmän eutanasiamyönteinen puoli on yrittänyt saada eutanasian tai vä-

hintään lääkäriavusteisen itsemurhan säädöksiä työstettyä ilman perusteellisempaa taustaselvitystä, mitä voi lukea työryhmän muistioista. Todennäköisesti ryhmän julkaisu tullee nostamaan keskustelua lääkäriavusteisesta itsemurhasta ja eutanasiasta, ja tässä on tärkeää olla valmiina osallistumaan asiasta käytävään kirjoitteluun ja puheeseen. Luonnollisestikin on erittäin selvää, jos asiat menisivät huonoon suuntaan, että sillä olisi erittäin suuria vaikutuksia jäsentemme lisäksi koko yhteiskuntaan ja jopa professiomme luottamukseen.

Kolmas merkittävä tulevan vuoden sisällä oleva asia ovat vaalit – hyvinvointialueiden valtuuskuntien vaalit. Nämä järjestetään hyvin todennäköisesti ensimmäistä kertaa tammikuussa 2022, jos SOTE-uudistus läpäisee eduskunnan, miltä tällä hetkellä näyttää yhä paremmin. Hoidon tasapuolinen saaminen ei ole Suomessa mitenkään itsestään selvää, vaan eri alueet sekä eri potilasryhmät ovat vähintään jonkin verran eriarvoisessa asemassa. Yksi ryhmä, joka on erityisen syrjässä, ovat päihdeongelmaiset henkilöt. Jos tarkastellaan esimerkiksi korvaushoidon kattavuutta tällä hetkellä, voidaan todeta 80% potilaista olevan vailla tieteellisesti tehokkaaksi hoidoksi osoitettua hoitoa (Rönkä ym. Duodecim 2020;136(8):92735). Siis neljä potilasta viidestä ei saa näyttöön perustuvaa hoitoa Suomessa! En usko minkään muun sairausryhmän olevan näin huonossa tilanteessa syrjityn. Tällaisten epäkohtien saattaminen kuntoon on uusille Hyvinvointialueilla keskeistä. On tärkeää, että moni meistä olisi vaikuttamassa joko valtuustossa tai hallinnossa tekemässä päätöksiä haavoittuvien ihmisryhmien hyväksi.

Huolimatta merkittävistä yhteiskunnallisista asioista ajattelen, että yksi seuran tärkeimmistä tehtävistä tänä aikana on luoda yhteyttä seuran jäsenten ja jäsenryhmien välille. Seurana olemme ottaneet jo merkittäviä askeleita tämän suuntaan pyrkimällä tehostamaan paikallistoimintaa ja tuomaan ihmisiä lähemmäs toisiaan.

Etäteknologia mahdollistaa näin COVID-aikaan yhteyden kokemista eri puolilta Suomea, mutta uskon, että paikallinen yhteys ja pitkät ystävyyssuhteet, joita seuran toiminnassa muodostuu, ovat äärimmäisen merkittäviä useimpien jäsentemme kannalta. Toivoisin, että meistä mahdollisimman moni löytäisi seuran kautta yhteyteen toisten kollegojen kanssa ja voisimme myös siten vahvistua yhteisestä uskostamme. Yhteyden tarve nousi selvästi esiin jäsenkyselyssä (kiitos kaikille vastaajille!). Yhteyden kokemien edistäminen tulee olemaan keskiössä tulevat vuodet.

Siunattua kesää kaikille!

Markus Partanen seuran puheenjohtaja

Sidonnaisuudet: Päihdepalvelut, A-klinikka Oy, avohoitopalveluiden ylilääkäri

4

KrLL 2/2021

SKLS:n kevätpäivät 2021

KRISTITTYINÄ ÄÄRI-ILMIÖIDEN JA PELON AJASSA Piispa Seppo Häkkisen puheenvuoro SKLS:n kevätpäivillä 10.4.2021 Koronapandemia, poliittiset ääriliikehdinnät ja uskonnolliset ylilyönnit määrittävät aikaamme. Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkisen mukaan kristityn etuoikeus on, että ei tarvitse jäädä pelon valtaan.

Joulukuussa 2020 kirjoitin kannanoton koronarokotusten puolesta (1). Kritisoin kirjoituksessani muun muassa eräiden kristittyjen näkemystä, jonka mukaan rokotteen mukana kaikkiin pistetään mikrosiru. Se on joissakin hengellisissä piireissä tulkittu Ilmestyskirjassa mainituksi pedon merkiksi, jolla pystytään hallitsemaan kaikkia ihmisiä.

Kirjoitus sai lopulta valtakunnallista julkisuutta (2). Kuten jo etukäteen arvasin, sain siitä paljon palautetta. Sosiaalisessa mediassa ”paras” kommentti oli tviitti: ”Pitäisihän kaikkien tietää, ettei tässä rokotteessa mikrosiruja ole, vaan tällä rokotteella ainoastaan vaihdetaan paristot siihen sikainfluenssarokotteen mukana tulleeseen mikrosiruun.”

Myös suoria yhteydenottoja tuli runsaasti. Eräässä seurakuntalaispalautteessa kiitettiin piispaa hyvästä kirjoituksesta ja todettiin, ettei rokote ole mikään pedon merkki.

Raamatussahan on selvästi sanottu, että Ilmestyskirjan peto on paavi.

Saamani palaute kertoo kahdesta erilaisesta suhtautumisesta uskonnollisiin tulkintoihin nykyajan ilmiöistä. Yhtäältä ne voidaan niputtaa yhdeksi suureksi huuhaaksi, jonka voi kuitata huumorilla. Toisaalta ihminen voi asettautua Jumalan asemaan ja ilmoittaa hyvin varmasti, miten asiat ovat.

Miten kristittynä tulisi elää monenlaisten aikamme ilmiöiden, erityisesti ääri-ilmiöiden, ja niiden aiheuttaman pelon keskellä? Tätä kysymystä käsittelen puheenvuo-

1) 2) 3)

rossani. Aluksi luon lyhyen katsauksen ääri-ilmiöihin ja sen jälkeen pohdin, miten ääri-ilmiöt näkyvät uskonnoissa ja millaisia eväitä me saamme elämäämme kristillisestä uskosta.

Lisääntyneet ääri-ilmiöt Ääri-ilmiöistä puhuttaessa ensimmäisenä tulevat mieleen sään lisääntyneet ääri-ilmiöt. Niistä meillä on kokemusta myös Suomessa viime vuosilta.

Luonnonkatastrofien määrä on kasvanut 2000-luvulla noin 74 prosenttia edeltäviin 20 vuoteen verrattuna.

Yleisimpiä niistä ovat tulvat ja myrskyt, kertoo YK:n katastrofiriskeihin varautumiseen erikoistunut virasto UNDRR viime syksynä julkaistussa raportissa (3).

https://www.mikkelinpiispa.fi/kirjoitukset/rippikoulun-kaynyt-ja-rokotettu-2/ https://yle.fi/uutiset/3-11697284 https://www.undrr.org/publication/human-cost-disasters-overview-last-20-years-2000-2019

5

KrLL 2/2021

Moni näkee nykyajan poliittisissa ääriliikkeissä vahvoja yhtymäkohtia 1930-luvun tapahtumiin.

Raportin mukaan kasvun suurin selitys on ilmastoon liittyvien poikkeavien sääilmiöiden lisääntyminen. Esimerkiksi tulvien määrä on yli kaksinkertaistunut ja myrskyjen esiintyvyys on noussut lähes 40 prosenttia. Myös kuivuus, metsäpalot ja äärilämpötilat ovat yleistyneet.

Yhteensä vuosina 2000–2019 tapahtui 7 348 luonnonkatastrofia, jotka veivät 1,23 miljoonan ihmisen hengen ja vaikuttivat 4,2 miljardin ihmisen elämään. Taloudelliset kustannukset olivat noin 2,5 biljoonaa euroa. (4) ”Olemme tietoisesti tuhoisia. Se on ainoa johtopäätös, johon voi tulla, kun katsoo viimeisten 20 vuoden katastrofeja. Koronavirus on vain viimeinen todiste siitä, että päättäjät ja bisnesjohtajat eivät ole vielä virittäytyneet ympäröivään maailmaan”, sanoo YK:n pääsihteerin katastrofiriskien vähentämisen erityisedustaja Mami Mizutori. Hänen mukaansa ”olemme muuttamassa ainoan kotimme asuinkelvottomaksi helvetiksi miljoonille ihmisille”. (5) Ilmastonmuutos huolestuttaa ja pelottaa erityisesti nuorten ikäluokkaa. Vuoden 2018 nuorisobarometrin mukaan nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kun asiaa viimeksi kysyttiin vuonna 2008, melko tai erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta oli noin 40 prosenttia nuorista. Kymmenen vuotta myöhemmin luku on noussut liki 70 prosenttiin. (6) Erilaiset ääri-ideologiat ovat yleistyneet viime vuosina politiikassa, niin kansainvälisesti kuin kansallisesti. Suojelupoliisin maaliskuussa 2021 ilmestyneen vuosikirjan

4) 5) 6) 7) 8)

mukaan suurimmat uhat maassamme tällä hetkellä ovat äärioikeisto ja ääri-islamistit. Supon mukaan äärioikeiston uhka on voimistunut Suomessa. Yhä edelleen globaalisti merkittävimmän terrorismin uhan muodostavat Supon mukaan radikaali-islamistiset toimijat. Lähi-idässä heikentynyt Isis-terrorijärjestö tuottaa yhä aktiivisesti propagandaa monilla kielillä ja hyödyntää ketterästi eri verkkoalustoja. Suomeen kohdistuvan islamistisen terrorismin uhan muodostavat ennen kaikkea yksilöt, jotka vaikuttuvat tällaisesta propagandasta. (7) Moni näkee nykyajan poliittisissa ääriliikkeissä vahvoja yhtymäkohtia 1930-luvun tapahtumiin. Tuolloin vuosikymmentä leimasivat jyrkät vastakohtaisuudet ja poliittiset ääri-ilmiöt. Nykyisin vielä median pirstoutuminen ja sosiaalinen media luovat kuplia ja kiihdyttävät vastakkainasettelua. Kuvaava ajan merkki oli toisen pääsiäispäivän (5.4.2021) uutinen, jossa Ruotsin kirkon arkkipiispa Antje Jackelén kertoi vetäytyvänsä tauolle pikaviestipalvelu Twitteristä päivityksiinsä liitetyn vihapuheen takia. Jackelénin mukaan hänen tviittinsä sotketaan uhan ja vihan levittämiseen sekä valheisiin, jotka koskevat uskoa, Ruotsin kirkkoa ja yhteiskuntaa. (8) Yhdysvaltain kongressitalon valtaus loppiaisena 6.2.2021 oli mitä näkyvin ilmiö paitsi vahvasta poliittisesta kahtiajakautumisesta myös siitä, mihin polarisaatio ja ääriilmiöt voivat johtaa. Washingtonin kongressitaloon hyökänneistä Trumpin kannattajista monella oli päässään tai vaatteissaan QAnon-tunnuksia. Näin tuli näkyväksi Yhdysvaltain politiikkaan ja presidentti Donald Trumpiin liittyvä uskomusjärjestelmä, salaliittoteoria QAnon.

Salaliittoteoriat ovat kylväneet epäluottamusta päättäjiä kohtaan kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. QAnonin sepitetyn teorian mukaan presidentti Trump käy salaista sotaa saatanaa palvovia pedofiilejä vastaan ainoana maailmassa. QAnon poikii koko ajan uusia harhateorioita uskomusjärjestelmänsä tueksi. Salaliittoteoriat saavat yleensä jossakin vaiheessa kannattajansa käytännön toimiin. Esimerkiksi 5G-verkkoon kohdistuvat epäilykset ovat johtaneet 5G-asemien tuhoamisiin eri puolilla maailmaa.

Mukana raportissa ovat katastrofit, jotka ovat tappaneet vähintään kymmenen ihmistä, vaikuttaneet vähintään sataan ihmiseen ja johtaneet hätätilan julistamiseen tai kansainväliseen avunpyyntöön. https://www.undrr.org/news/drrday-report-dramatic-rise-climate-disasters-over-last-20-years https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2019/03/nuorisobaro2018-infografiikka-nettifinal.pdf https://supo.fi/-/supon-vuosikirja-2020-terrorismin-uhka-arviossa-nakyy-aarioikeiston-muuttunut-tilannekuva https://www.kotimaa.fi/artikkeli/ruotsin-kirkon-arkkipiispa-vetaytyi-tauolle-twitterista-vihapuheen-takia/

6

KrLL 2/2021

Koronarokotteisiin liittyvät salaliittoteoriat ovat monikertaistuneet samalla, kun rokotevalmistajat ovat edenneet kehitystyössään. Nyt salaliittoja tuntuu mahtuvan jo valtavasti pieneen rokotepiikkiin. Kansainvälisessä, 28 maata käsittävän tutkimuksen mukaan yli 30 prosenttia vastaajista uskoi ulkovallan tai muun voiman aiheuttavan tahallisesti koronaviruksen leviämisen. (9) Poliittisen viestinnän tutkija, yliopistonlehtori Salli Hakalan mukaan korona-aika on toiminut sytykkeenä yhä useamman salaliittoteorian syntymiselle ja leviämiselle.

Oikeastaan osa salaliittoteorioista on jo paisunut uskomusjärjestelmiksi ja uskonnoiksi, jotka antavat kulloiseenkin tilanteeseen istuvan maailmanselityksen. ”Korona osoitti myös globalisaation ongelmat, kun virus pääsi leviämään ympäri maailmaa. Globaalien toimijoiden, kuten WHO:n ja EU:n päätöksenteko osoittautui hitaaksi ja kankeaksi ja vastuu jäi kansallisvaltioille, jotka pystyivätkin nopeassa tahdissa luomaan rajoituksia. Tämä antoi kasvualustan yhä useamman salaliittoteorian rakentumiselle”, Hakala sanoo. (10) Edellä kuvaamani ääri-ilmiöiden lisääntyminen aiheuttaa luonnollisesti huolta ja pelkoa ihmisissä. Muutaman vuoden (2018) takaisen sisäministeriön selvityksen mukaan voidaan tunnistaa ajankohtaisia ilmiöitä, joilla on suora tai epäsuora vaikutus turvallisuuden toteutumiseen ja kokemiseen. Tällaisia ilmiöitä ovat vihapuheen seurauksettomuus, välinpitämättömyys perus- ja ihmisoikeuksista, ääriliikkeiden näkyvyys, yhteiskunnan ja väestöryhmien polarisaatio: eriarvoistuminen, epätasa-arvon ja tuloerojen kasvu, EU:n sisäisen demokratian haurastuminen, eurooppalaisten ja suomalaisten ydinarvojen tasaarvon ja yhdenvertaisuuden romahtaminen, ilmastonmuutos, ilmastopakolaisuus, pitkittyvät kriisit ja epävarma kansainvälinen tilanne. (11) Nyt koronavirusepidemia on aiheuttanut uudenlaista pelkoa ja huolta. (12)

Uskonnot ja ääri-ilmiöt Uskonnot ovat osa yhteiskuntaa. Luonnollisesti erilaiset aatevirtaukset ja ilmiöt vaikuttavat myös kirkkoihin ja uskonnollisiin yhdyskuntiin. Niiden piirissä onkin aina

9) 10) 11) 12) 13)

Pidän valitettavana sitä, että varsinkin amerikkalaisen monenkirjavat kristinuskon ääritulkinnat ja -ilmiöt näyttävät saavan jalansijaa myös Suomessa.

esiintynyt myös hengellisiä ääri-ilmiöitä, vääristynyttä uskonnollisuutta ja epätervettä hengellisyyttä. Monesti uskontoa käytetään myös hyväksi tai peitteenä poliittisille tai muille valtapyrkimyksille. Jopa väkivaltaa saatetaan oikeuttaa uskonnolla. Hyvä esimerkki tällaisesta on islamilainen jihadismi, joka käy jihadia eli pyhää sotaa väkivaltaisena hyökkäyssotana. Valitettavasti kristitytkään eivät ole puhtaita tällaisista uskonnollisista ääri-ilmiöistä.

Kristilliset ääri-ilmiöt ovat usein liittyneet eskatologiaan, joka teologiassa merkitsee oppia viimeisistä ajoista. Erilaisia maailmanlopun ennustelijoita on aina ollut. Muistan vuodenvaihteessa 1979–1980 Neuvostoliiton miehitettyä Afganistanin, kuinka kolmannen maailmansodan piti tulla 4.3.1980, näin siis erään ”luotettavan profetian” mukaan. Seurustelimme nykyisen vaimoni kanssa ja tulevaisuus ei näyttänyt kovin valoisalta. Menimme naimisiin syyskuussa 1980 ja nyt olemme olleet avioliitossa yli 40 vuotta. Onneksi ”luotettava profetia” osoittautui valheprofetiaksi.

Kesältä 1993 olen tallettanut lehtileikkeen, jonka mukaan ”profetia, joka koskee Suomea, toimitettu myös pääministerille: 7.5.-93 tiedon sanat: ’10 kuukauden kuluttua Suomi on miehitetty kokonaan länsirajaan saakka’. 9.5.-93: ’100 päivää tästä eteenpäin, Suomessa kaikki muuttuu. Kun myöhemmin kirjoitetaan lähihistoriaa, tuon päivän jälkeen on kaikki ollut toisin’.” (13)

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000007727904.html https://www.kdlehti.fi/2021/01/19/salaliittoteorioiden-vuosi/ https://intermin.fi/documents/1410869/4024872/Turvallisuuden+yhdenvertaisuus+selvitys+310518.pdf/9091cbbf-6dd94d8a-b337-01be26de818a/Turvallisuuden+yhdenvertaisuus+selvitys+310518.pdf.pdf Ks. esimerkiksi https://www.innolink.fi/korona-ja-tunteet/ sekä https://mieli.fi/fi/huoli-koronaviruksesta-n%C3%A4kyykriisipuhelimessa-ja-sekasin-chatissa Itä-Häme 29.7.1993, yleisönosastokirjoitus Profetiat ja tämä aika

7

KrLL 2/2021

Kun ihminen haluaa olla uskossaan ehdoton ja johdonmukainen, ylilyöntien vaara vaanii. Jumalan sana piirtää eteemme terveen uskon tien ja rajat.

Kertomani kaltaisia esimerkkejä olisi paljon. Edelleen saan ainakin viikoittain erilaisia profetioita, joissa kehotetaan – aivan oikein – parannukseen ja samalla viitataan lähestyviin lopun aikoihin. Nyt viime aikoina on koronapandemia näkynyt tavalla tai toisella näissä profetioissa ja hengellisissä tulkinnoissa.

Esimerkiksi Ylen MOT-ohjelmassa ja sosiaalisessa mediassa on esitetty Raamatun tulkintoja rokotteessa olevista mikrosiruista ja myrkyistä. Rokote on nähty Ilmestyskirjan mainitsemana pedon merkkinä. Kristinuskon nimissä väitetään koronarokotteessa pistettävän ihmisiin lääkemyrkkyä, jolla eksytetään kaikkia kansoja. (14) Koronapandemian kieltäminen tai sen yksityiskohtainen tulkitseminen Raamatun profetioiden näkökulmasta tai rokotusten vastustaminen kristinuskoon tai Raamattuun vedoten liittyvät uskonnollisiin ääri-ilmiöihin. Mielestäni kyse on epäterveestä hengellisyydestä ja virheellisestä raamatuntulkinnasta. Pidän valitettavana sitä, että varsinkin amerikkalaisen monenkirjavat kristinuskon ääritulkinnat ja -ilmiöt näyttävät saavan jalansijaa myös Suomessa. Osaltaan ne aiheuttavat myös pelkoa ja ahdistusta.

Uskonnolliset ja hengelliset ääri-ilmiöt näyttävät liittyvän usein tietynlaisiin maailmanaikoihin tai yhteiskunnallisiin tilanteisiin. Esimerkiksi salaliittoteorioissa on kyse uskosta siihen, että vahvat voimat manipuloivat tiettyjä tapahtumia tai tilanteita salassa kulissien takana pahoin aikein.

Usein teoriat vaikuttavat loogiselta selitykseltä vaikeasti ymmärrettäville tapahtumille. Ne luovat harhan hallinnasta ja toimijuudesta. Tällainen selkeyden tarve koros-

14)

tuu epävarmoina aikoina, kuten koronaviruspandemian aikana. Taustalla on siis pelko ja huoli elämän hallitsemattomuudesta.

Kristittynä ääri-ilmiöiden keskellä Miten meidän tulisi elää kristittynä niin yhteiskunnallisten kuin uskonnollisten ääri-ilmiöiden ja pelon ajassa?

Ensinnä meidän on otettava Raamattu todesta. Jos Raamatun eskatologiaa tarkastellaan nykypäivästä käsin, se on monessakin suhteessa ajankohtainen. Tuhon uhkakuvat ja maailmanlaajuiset katastrofit sellaisina kuin evankeliumit ja Ilmestyskirja ne kuvaavat eivät ole mahdottomia toteutuakseen. Jeesus itse vertaa lopunaikojen sotia, tartuntatauteja ja luonnon katastrofeja synnytystuskiin: ”Tämä on vasta synnytystuskien alkua.” (Matt.

24:8).

Samalla on oltava tarkkana siinä, ettemme lankea kahteen ansaan. Nimittäin vaarana on yhtäältä turhentaa tai väheksyä Raamatun eskatologiaa ja opetusta lopunajoista. Silloin joutuu varmasti harhaan. Mutta yhtä harhaan joutuu, jos kuvittelee tietävänsä asiat kuin Jumala ne tietää. Metodina on valitettavan usein raamatunjakeilla puoskarointi.

Mielessäni on osuva kuvaus Otto kirkonrotta -kirjasta.

Siinä Oton pakeille tulee hurskas uskova, joka sanoo: ”Olen tutkinut Raamattua, ja se puhuu aivan selvästi, että maailman loppu tulee huomenna.” Seuraavassa kuvassa on selitys väitteelle: ”Maailman loppu (Matt.

13:39), tulee (Joh. 6:35), huomenna (Apt. 25:22), suurella varmuudella (1. Tess. 1:5).” Ääri-ilmiöiden keskellä Raamattu opettaa raittiiseen ja terveeseen uskoon. Uskonnollisuuden markkinoilla ja hengellisyyden toreilla on syytä pitää pää kylmänä. Kannattaa pysytellä erossa epäterveestä uskonnollisuudesta ja pysyä siinä ”terveessä uskossa”, jota apostoli Paavali korostaa (Tiit. 1:13, 1. Tim. 6:3). Tämä kehotus on ääriilmiöiden aikana ajankohtainen. Kun ihminen haluaa olla uskossaan ehdoton ja johdonmukainen, ylilyöntien vaara vaanii. Jumalan sana piirtää eteemme terveen uskon tien ja rajat.

Paavalin käyttämä alkukielen sana on nykyaikana erityisen mielenkiintoinen. Hän puhui terveen uskon puolesta

https://yle.fi/uutiset/3-11674343 sekä esim. https://www.youtube.com/watch?v=mFNFbdNdNmE tai http:// www.kotipetripaavola.com/covid19virusjasalaliittoteoriat.html

8

KrLL 2/2021 käyttäen kreikan hygiaino-sanaa, josta tulee meidänkin kielemme sana hygienia. Harvinaisen osuva ilmaus koronapandemian ajan uskolle.

Paavali kuvaa toisessa kirjeessään Timoteukselle aikansa uskonnollisia ääri-ilmiöitä. Hän neuvoo nuorta Timoteusta selviytymään harhaopettajien ja harhaanjohtavien ihmisten keskellä pysymällä kiinni apostolin opetuksesta: ”Pidä sinä kiinni siitä, minkä olet oppinut. Sinähän olet siitä varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut.” (2.

Tim. 3:14). Tämä on hyvä ohje myös meidän ajallemme.

Toiseksi meitä kutsutaan Jumalan työhön. ”Tämä aika on paha.” Tällainen Raamatun sana on Paavalin kirjeessä Efeson seurakunnalle (Ef. 5:16b). Kristittyjen kokemus näyttää olleen ensimmäisinä vuosisatoina, että ”tämä aika on paha”. Monien tutkijoiden mielestä nykyaika on samanlaista kuin kristillisen kirkon syntyaika liki parituhatta vuotta sitten. Siksi ei ole ihme, että näemme ympärillämme ääri-ilmiöitä ajan pahuuden merkkeinä.

Kristityn näkökulmasta maailma tuntuu menevän yhä hullumpaan suuntaan. Monet suomalaisen yhteiskunnan kehityssuunnat eivät kristitystä näytä oikeilta. Efesolaiskirjeen jae on kuitenkin luettava kokonaan. Se kuuluu näin: ”Käyttäkää oikein jokainen hetki, sillä tämä aika on paha.” (Ef. 5:16). Lisäksi seuraavassa jakeessa sanotaan: ”Älkää olko järjettömiä, vaan ymmärtäkää, mikä on Herran tahto.” (Ef. 5:17).

Kyse on tehtäväksiannosta. Herran tahto on, että kaikki kansat tulisivat hänen opetuslapsikseen ja eläisivät hänen ominaan. Siksi ei ole yhdentekevää, miten me kristityt elämme ja käytämme aikamme. Meidän on tärkeää muistaa, ettei mikään aikakausi tai yhteiskunta sinänsä ole Jumalalle tuntematon.

Tästä ajasta, nykyhetkestä kaikkine ongelmineen, uhkakuvineen ja ääri-ilmiöineen tulee se kehottaja, joka saa kirkot, seurakunnat ja meidät kristityt suuntautumaan kohti uskon sydäntä: itseään Jeesusta Kristusta.

Pelko lamaannuttaa ja saa rakentamaan muureja ympärille, jottei paha pääse sisään.

Apostolin opetus auttaa meitä välttämään tähän liittyvät vaarat. Helposti heitämme ”hanskat tiskiin” ja toteamme savolaisittain, että ”olokoon”. Näin toimittaessa me menetämme olemuksemme ja kadotamme identiteettimme. Meistä tulee ajopuu kaikenlaisten aatteiden ja uskontojen keskellä. Silloin olemme alttiita myös kaikenlaisille ääri-ilmiöille ja -ideologioille.

Me kristityt emme saa sulkeutua kuoreemme. Meidän ei tarvitse paeta hurskauden seinien taakse. Pelko lamaannuttaa ja saa rakentamaan muureja ympärille, jottei paha pääse sisään. Sieltä turvallisen, samanmielisten sisäpiirin keskeltä on helppo arvostella maailman pahuutta ja yhteiskunnan maallistumista. Uhkana on tällöin kutistua maailmasta eristäytyneeksi saarekkeeksi. Tällainen marginalisoituminen uhkaa siellä, missä käperrytään sisäänpäin.

Ajopuuksi ajautumisen ja sisäänlämpiävän pikkupiirin lisäksi on vielä muu vaihtoehto. Siihen apostoli Paavalin neuvo juuri ohjaa. ”Käyttäkää oikein jokainen hetki.” ”Ymmärtäkää, mikä on Herran tahto.” Tästä ajasta, nykyhetkestä kaikkine ongelmineen, uhkakuvineen ja ääriilmiöineen tulee se kehottaja, joka saa kirkot, seurakunnat ja meidät kristityt suuntautumaan kohti uskon sydäntä: itseään Jeesusta Kristusta. Näin tämä ”paha aika” pakottaa meidät kirkastamaan tehtäväämme ja suuntautumaan ydintä kohti! Näin se johtaa meidät kristityt päivittelyn ja surkuttelun, eristäytymisen ja alistumisen sijasta elämään evankeliumista, ottamaan uskomme todesta. Se rohkaisee meitä elämään kristittyinä ja viemään sanomaa Kristuksesta lähelle ja kauas. Se kannustaa vaikuttamaan eri tavoin yhteiskuntaan ja sen tulevaisuuteen.

Kolmanneksi kristittyinä elämme kaikkien muiden ihmisten tavoin ääri-ilmiöiden maailmassa. Me emme ole immuuneja pelolle tai huolille. Elämän epävarmuus, arvaamattomuus, sairaudet, kärsimys ja kuolema ovat myös meidän osamme. Psalmintekijä kuvaa osuvasti, mitä se

9

KrLL 2/2021

Toivo kantaa

Kristityn etuoikeus on siinä, että meidän ei tarvitse jäädä pelon valtaan.

on pahimmillaan: ”Sydän hakkaa rinnassani, kuoleman kauhut hyökkäävät kimppuuni. Pelko vavisuttaa sisintäni, kauhu saartaa minut.” (Ps. 55:5–6).

Kristityn etuoikeus on siinä, että meidän ei tarvitse jäädä pelon valtaan. Raamatun mukaan ilman Jumalaa elävä on orjan tavoin pelon vallassa, mutta Jumalan lapsina ”olette saaneet Hengen, joka antaa meille lapsen oikeuden, ja niin me huudamme: ’Abba! Isä!’” (Room. 8:15).

Alkuviikosta (6.4.2021) Helsingin Sanomat uutisoi, että koronaviestinnästä on puuttunut toivo ja luottamus (15). Ääri-ilmiöiden ja pelon aikana tarvitaan erityisesti näitä kahta, toivoa ja luottamusta.

Eilen (9.4.) tuli kuluneeksi tasan 76 vuotta siitä, kun saksalainen pappi Dietrich Bonhoeffer (1906–1945) teloitettiin Flossenbürgin keskitysleirissä. Hän oli kuollessaan 39-vuotias. Bonhoefferin berliiniläisestä vankilasta lähettämistä kirjeistä ja muista teksteistä koottu Kirjeitä vankilasta on hänen tunnetuin teoksensa. Siihen sisältyy 7-säkeistöinen runo "Hyvien voimien suojaan", tervehdys omaisille vuoden 1944 päättyessä.

Raamatussa puhutaan usein pelosta, mutta samalla meitä kehotetaan turvautumaan Jumalan apuun ja huolenpitoon. Raamattu sisältääkin lukuisia rohkaisuja ”älä pelkää” tai ”älkää pelätkö”.

Bonhoefferin runosta on runoilija Anna-Maija Raittila muokannut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan virren 600. Siitä on tullut hyvin suosittu. Sen syntyhistoria kertoo, mihin pahimmillaan ääri-ilmiöt voivat johtaa. Samalla virsi kertoo syvällisesti siitä, miten kristittyjä kantaa luottamus Jumalaan ja toivo tulevaisuudesta. Niiden varaan meistä itse kukin voi jäädä turvallisin mielin.

”Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi! Älä arkana pälyile ympärillesi - minä olen sinun Jumalasi. Minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vakaalla, lujalla kädelläni.” (Jes. 41:10).

Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa, tyyneksi, lämpimäksi liekki luo.

Valaiset pimeän, voit pelot poistaa.

Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo!

”Minä Herra tartun sinun oikeaan käteesi. Minä sanon sinulle: ’Älä pelkää, minä autan sinua.’” (Jes. 41:13). ”Varpusia saa kolikolla kaksi, mutta yksikään niistä ei putoa maahan, ellei teidän Isänne sitä salli. Teidän jokainen hiuskarvannekin on laskettu. Älkää siis pelätkö.

Olettehan te arvokkaampia kuin kaikki varpuset.” (Matt.

10:29–31).

Aivan erityisesti ääri-ilmiöiden ja koronapandemian aikaan meitä rohkaisee Jumalan lupaus psalmissa 91: ”Se, joka asuu Korkeimman suojassa ja yöpyy Kaikkivaltiaan varjossa, sanoo näin: ’Sinä, Herra, olet linnani ja turvapaikkani. Jumalani, sinuun minä turvaan.’ Herra pelastaa sinut linnustajan ansasta ja pahan sanan vallasta. Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla.

Hänen uskollisuutensa on sinulle muuri ja kilpi. Et pelkää yön kauhuja etkä päivällä lentävää nuolta, et ruttoa, joka liikkuu pimeässä, et tautia, joka riehuu keskellä päivää.” (Ps. 91:1–6).

15)

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007901431.html

Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman, niin että uuden virren sävelillä kuulemme kansasi jo laulavan.

(virsi 600:3,4)

Seppo Häkkinen Mikkelin hiippakunnan piispa

10

KrLL 2/2021

SKLS:n kevätpäivät 2021

PELOSTA RAUHAAN Kristittynä ääri-ilmiöiden ja epävarmuuden ajassa Suomen Kristillisen lääkäriseuran Kevätpäivät 2021 pidettiin etänä 10.4.2021. Halusimme luoda yhteisen iltapäivän, jossa kuullaan eri tehtävissä työskentelevien lääkäreiden ja vielä opiskelevien ajatuksia tilanteesta ja siitä, mitä pandemiavuosi on heille merkinnyt.

Johtajana pelon ajassa –otsikolla sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki toi terveiset pandemianhallinnan huipulta. Hän keskittyi puheenvuorossaan ajankohtaiseen pandemiatilanteeseen ja niihin toimenpiteisiin, joilla tilannetta on pyritty saamaan kuriin. Voipio-Pulkki avasi, miten suomalainen epidemian hillinnän malli on kehittynyt ja mitkä ovat näkymät tästä eteenpäin. Tiedotustilaisuuksissa läpi korona-ajan hänen rauhallinen ja varma tyylinsä on vakuuttanut suomalaisia siitä, että kaikesta huolimatta tilanne hallitaan. Samanlaista asiantuntevaa ja vakuuttavaa esitystä saimme seurata tässäkin tilaisuudessa.

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin (Essote) pandemiapäällikkö Hans Gärdström korosti omassa puheenvuorossaan nopean alueellisen toiminnan merkitystä. Tositoimeen jouduttiin tarttumaan heti pandemian alussa. Tartunnanjäljitys on toiminut tehokkaasti sieltä alkaen. Sitoutuminen on ollut vahvaa; joko pandemiapäällikkö tai terveysjohtaja ovat olleet vuoden tavoitettavissa 24/7 kysymyksiä ja linjauksia varten. Hyvä työpari ja yhteishenki on auttanut jaksamaan.

Gärdström tunnisti ihmisillä koronapandemian alussa olleen valtavasti kuolemanpelkoa. Tilanne oli kaikille uusi, ja niin viranomaisilla kuin väestöllä suositukset ja kiellot sekoittuivat, ja viestinnässä oli puutteita. Osa esim. yli 70-vuotiaista eristäytyi täysin ajatellen, että liikkumisrajoitukset ovat heidän kohdallaan ehdottomat.

Tällä hetkellä tasapainoillaan rajoitusten ja osittaisen yhteiskunnan avaamisen kanssa. Huoli on erityisesti nuorista, joiden elämään pandemia-aika on jättänyt syvän jäljen. Toivon näkökulmaa Gärdström toi erityisesti rokotuksista, jota on Essoten alueella saatu jo yli kolmasosalle yli 16-vuotiaasta väestöstä.

Korona-ajan kokemuksia erikoistuvana anestesialääkärinä pienessä keskussairaalassa jakoi kanssamme lääkäri Reetta Saari. Hän kertoi, millä tavoin keväällä 2020 alkanut poikkeustila vaikutti hänen elämän- ja työsuunnitelmiinsa. Hän oli jo valmistautumassa anestesian erikoistu-

misensa reunakoulutusvaiheeseen, kun valmiuslain mahdollistama määräysvalta palautti hänet Kainuun keskussairaalan anestesiayksikköön. Sen, milloin hän aloittaisi, saisi valita, mutta ei muuta. Lomatkin peruttiin, mutta toisaalta Reetan mielen täytti uteliaisuus uuden taudin hoidosta ja siihen liittyvästä oppimisesta. Kirjallisuuden läpikäymiseen ja suojautumisen harjoitteluun oli pohjoisemmassa Suomessa aikaa.

Kainuun keskussairaalaan alkoi kuitenkin tulla koronapotilaita, joista osa joutui myös tehohoitoon. Reetta sai huomata, miten uteliaisuus uuden edessä muuttui hyvin nopeasti riittämättömyyden tunteeksi. Hengitysvajauksen hoito ei ollut helppoa, kortisonia ja muita tukihoitoja ei vielä osattu käyttää. Reetta muistaa yön, jolloin hän kävi tunnin välein säätämässä hengityskonetta helpottaakseen potilaan tilannetta. Reetan mukaan koronapotilaiden kuoleman hyväksyminen oli vaikeampaa kuin muiden, vaikka teho-osastoilla työskentelevät eivät kuoleman kohtaamista voi välttää. Tilanteessa ei paljoa lohduttanut, että muutkin ovat saman epävarmuuden edessä, eivätkä tienneet vastauksia mieltä painaviin kysymyksiin. Tämä potilas kuitenkin toipui.

Mieleenpainuvimpana potilastilanteena Reetta kertoi vaativasta toimenpiteestä, jonka hän teki koronapotilaal-

Halusimme luoda yhteisen iltapäivän, jossa kuullaan eri tehtävissä työskentelevien lääkäreiden ja vielä opiskelevien ajatuksia tilanteesta ja siitä, mitä pandemiavuosi on heille merkinnyt.

KrLL 2/2021

le seniorin tarkkaillessa rohkaisevana lasin takaa. Yksinäisyyden tunne ja vastuu painoi, kun tiesi, että jos ongelmia tulee, seniorin tulo apuun kestää normaalia kauemmin suojavarusteiden pukemisen vuoksi. Toimenpide meni kuitenkin hyvin.

Reetan työpaikalla laadittiin uhkaavan henkilöstövajeen vuoksi kolme eri päivystyslistaa: perus- ja poikkeusvaiheeseen sekä ”sotatilaan” . Viimeksi mainittua ei onneksi tarvinnut ottaa käyttöön. Pandemian hoitoon osallistuminen vaati Reetalta henkilökohtaisten elämänsuunnitelmien muutosta ja sovitun erikoistumissuunnitelman lykkäämistä. Sen keskellä hänelle nousi merkittäväksi professori Matti Reinikaisen rohkaiseva asenne anestesialle paluuseen. Erikoistumisen jatkamisen ja reunapalvelujen suorittamisen aika tulisi myöhemmin.

Ensimmäistä pandemiakokemustaan valottivat kolme Helsingin yliopiston lääketieteen opiskelijaa. Mikko Rinkinen haastatteli toisen vuoden opiskelijaa Jesse Rouvista ja ensimmäisen vuoden opiskelijaa Rauno Navesia. Mikko opiskelee neljättä vuotta ja on seuran opiskelijavastaava. Nuorten miesten kokemukset vaihtelivat hyvin varovaisesta ja rajoitteiden kanssa tunnollisesti elävästä hieman vapaampaan, pienen porukan kanssa vapaaaikaa viettävään ja arvostavaan tyyliin.

Luentojen järjestäminen etänä on osaltaan tuonut jopa helpotusta arkeen. Aikainen aamuherätys ja bussimatka jäivät pois. Opintojen osalta kokemus ajoittaisesta opiskelumotivaation heikkenemisestä oli myös yhteinen. Sitä torjumaan nuoret pyrkivät tapaamaan kavereitaan etäyhteyksin ja tsemppaamaan toisiaan. Jessen vuosikurssi oli jo ehtinyt kokea yhteistä normaalia opiskeluaikaa. Rauno kertoi, että syksyn 2020 ollessa rajoitusten osalta lievempi he pääsivät aloittamaan toisiinsa tutustumisen ennen tilanteen vaikeutumista uudelleen. Enemmän kuin omaa mahdollista sairastumista, nuoret ovat miettineet tilanteen luomaa yhteiskunnallista kehitystä kuten rajoittamisen arkipäiväistymistä ja koronatiedotuksen ongelmia.

Päivän tärkeää antia oli lisäksi harkituista ja tasapainoisista kannanotoistaan tunnetun Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkisen punnittu puhe kristityn suhteesta eri ääri-ilmiöihin. Etäyhteyksien äärellä toteutui se, mitä toivoimme, yhteyttä ja jakamista.

Marja Kuronen

11

12

KrLL 2/2021

SKLS:n kevätpäivät 2021 YHTEYS KORONANKIN AIKANA - VASTALÄÄKETTÄ PELKOON SKLS:n kevätpäivien aamupäivän teema oli liiankin lähellä oleva aihe

Puheenvuoroissa kuultiin miten eri maissa ja kulttuureissa yhteyden säilyttäminen on onnistunut korona-aikana; miten erilaisuus vaikuttaa ja miten haasteita on ratkaistu. Puheenjohtaja Markus Partanen esitteli puheenvuorojen pitäjät. Raimo Goyarrolan, katolisen kirkon ylivikaarin, lääkärin ja teologin, Sachdeva Gayan, Helsingissä asuvan kenialaissyntyisen yleislääkärin; pastori Bishnu Pandayn Tansenista, Nepalista ja kuudennesta tiedekunnasta Ruotsista vastavalmistuneen Fanni Koivusaaren.

Hengellisen yhteyden säilyttäminen entistä tärkeämpää Tri Goyarrola aloitti kertomalla olevansa baski ja suomalainen, pappi ja lääkäri. Hän kiinnitti huomiotamme siihen, miten pandemia on yhdistänyt meitä. Yhtäkkiä se, mitä sinä tai te teette vaikuttaakin minuun ja kaikki pelkäämme, toivomme, eristämme itsemme – yhdessä, samanaikaisesti. Monet asiat saavat myös hengellisen merkityksen ja pakottavat pohtimaan elämää ja kuolemaa uudella tasolla, myös käytännöllisellä. Tri Goyarrola muistutti meitä siunauksistamme Suomessa: mm. hyvästä luottamuksesta hallintoon, kansalaisten yleisestä tottelevaisuudesta jne.

Katolinen kirkko on ylläpitänyt pienten ryhmien messuja, hengellistä hoitoa ja yhteyttä, koska se on nähnyt tämän erittäin tärkeänä. Hän kertoi myös kotimaansa, Baskimaan kulttuuripiirteistä ja poliittisista paineista. Baskimaassa perhe laajemmin käsitettynä on keskeinen, ja sosiaalinen verkosto on tiivistynyt pandemian keskellä ja esim. nettikokoukset lisääntyneet. Tri Goyarrola muistutti lopuksi siitä, että paluuta entiseen ei ole ja toivoi, että lisääntynyt yhteys ja hengelliset ulottuvuudet saisivat jatkossakin enemmän painoarvoa.

Harventuneet kohtaamiset entistä syvällisempiä Sain ilon haastatella tri Sachdeva Gayaa. Hän pohti mm. sitä, miten yhteys on kärsinyt. Kirkko ja jumalanpalvelus on Keniassa perinteisesti koko päivän kestävä tapaamispäivä myös toisten kotona kirkon jälkeen, yhdessä ateriointi jne. Tässä on todella ollut vaikeuksia, kun ei enää

voi tai saa tavata. Toisaalta yhteyttä on opittu arvostamaan, kun sen eteen on ollut ponnisteltava. Keskustelut ja kohtaamiset ovat muuttuneet syvällisemmiksi, koska niitä ei enää voikaan pitää itsestään selvyyksinä.

Monet ovat myös päättäneet panostaa kohtaamisiin ja ihmissuhteisiin enemmän. Miten teemme sen todemmaksi, että kuulumme samaan Kristuksen ruumiiseen, on mietittävä. Osaamme myös rukoilla toistemme puolesta viisaammin, jos tiedämme, minkälaisten haasteiden kanssa läheinen kamppailee. Meidän tulee myös kertoa, että rukoilemme toistemme puolesta. Tri Gaya kertoi, miten saattoi pitää videokokousta sisartensa kanssa: toinen Kannelmäessä ja toinen Nairobissa. Kuinka kiitollisia meidän pitäisikään olla näistä teknisistä mahdollisuuksista, joita ei aiempien pandemioiden aikana ole ollut, hän huomautti.

Pohdimme myös, miten tukea ulkomaalaistaustaisia lääkäreitä ja hoitajia Suomessa. Tri Gaya totesi, että erilaisia paineita kelvata, osata, pärjätä on heillä paljon. Kristityt sisaret ja veljet samoissa ammateissa voisivat todella tukea. Olisi helpompaa tukea toisiamme, jos ensisijaisesti olisimme veljiä ja sisaria Kristuksessa ennen kuin olemme työtovereita. Monilla ulkomaalaistaustaisilla on hyvin pienet sosiaaliset ympyrät. Miten voisimme ottaa nämä kollegat, veljet ja sisaret mukaan yhteyteemme? Sitä kautta voisimme tukea ja palvella myös muita ulkomaalaistaustaisia kollegoita. Päädyimme siihen, että voisimme kokoontua rukoilemaan. Se voisi olla alku.

Olisi helpompaa tukea toisiamme, jos ensisijaisesti olisimme veljiä ja sisaria Kristuksessa ennen kuin olemme työtovereita.

13

KrLL 2/2021

Nälkäiset tarvitsevat ruokaa Pastori Bishnu Tansenista, Nepalista kertoi sulkutoimenpiteiden vaikutuksista ja kuinka seurakunta ponnisteli mm. jakaakseen ruoka-apua vaikeassa tilanteessa oleville. Sulut ovat vaikeuttaneet ihmisten elämää monella muullakin tavalla. Sosiaalinen eristäytymien on ollut hankalaa, koska se poikkeaa normaalikäytännöistä. Perheet ovat enemmän olleet vain yhteydessä keskenään.

Koronatartunnat ovat etäännyttäneet ihmisiä: tuonne ei uskalla enää mennä, kun siellä on koronaa.

Pienet kotiryhmät ovat tulleet yhä tärkeämmäksi myös uskon tukemisessa. Perheet ovat paremmin oppineet tuntemaan ja tukemaan toisiaan. Monet ovat myös tulleet hengellisesti nälkäisiksi ja etsineet enemmän hengellistä yhteyttä, Jumalaa, Raamatun lukua jne. kasvaakseen. Katumusta ja parannuksen tekemistä on myös ollut paljon enemmän. Tämä on johtanut siihen, että saarnat ovat muuttuneet syvällisemmiksi. Myös hengellinen nälkä sekä seurakunnassa että pastoreissa on kasvanut. Jumalanpalveluksiin on sitten alettu etsiytyä enemmän ja kristittyjen kokoontumiset ovat keränneet lukuisampia ihmisiä.

Seurakunta on siellä, missä kristityt

Fanni Koivusaari, vastavalmistunut kollega Ruotsissa kertoi, miten kokoontumiset ja jumalanpalvelukset rajoitettiin keväällä 2020. Monet jumalanpalvelukset ja pienryhmät siirtyivät Zoomiin. Syksystä 2020 siirryttiin uudestaan etäyhteyksiin. On konkretisoitunut se. että seurakunta on siellä, missä kristityt ovat, ei kirkossa. Lähipiirin kanssa yhteys, rukous- ja ylistyshetket ovat tulleet tärkeiksi. On myös pyritty ottamaan mukaan muita, yksin jääneitä.

On todettu, kuinka yhteys myös etänä kantaa ja on merkityksellistä. Yhteys kotimaahan on ollut rajoittunutta ja myös koti-ikävää on tuntenut, kun ei ole päässyt tapaamaan. Kiitollisuutta on mm. videopuheluista, ja yhteisestä rukouksista.

Tri Koivusaari totesi, että eroja Suomen ja Ruotsin välillä näkyy mm. rajoitusten ja ohjeiden noudattamisessa.

Korona-aika on ollut suuri kriisi, joka lupaa kysymättä on tunkeutunut meidän elämäämme monin tavoin. Koronakriisi ei ole poistanut käskyä välittää rakkautta eikä käskyä olla valo. Tärkeimpiä keinoja on pitää yhtä, olivatpa muodot mitkä tahansa. Me tarvitsemme yhteyttä, koska siinä me tulemme kannetuiksi ja ravituiksi ja muistutetuksi siitä, että kaikki on Jumalan käsissä.

Klo 19.00 rukoushetki Viimeisen puheenvuoron piti tri Mark Pickering Englannista. Hän on Christian Medical Fellowship’in (CMF) toiminnanjohtaja. Järjestö on joutunut paljon pohtimaan, miten yhdistää ja tukea kristittyjä lääkäreitä ja hoitajia näissä muuttuneissa olosuhteissa. Hän esitteli mm. Co-

Korona-aika on ollut suuri kriisi, joka lupaa kysymättä on tunkeutunut meidän elämäämme monin tavoin.

Koronakriisi ei ole poistanut käskyä välittää rakkautta eikä käskyä olla valo.

vid 1900 rukoushetken, jota he pitivät joka arki-ilta klo 19.00 pandemian alkuvaiheessa. Hengellistä apua annettiin tukipuhelimessa. Uusia tilaisuuksia on tullut. Kansallisen terveyspalvelun (NHS) kristittyjä johtajia on kutsuttu yhteen nettikokoukseen, koska johtajat ovat olleet todella kovan paineen alaisia. Tämä kokous osoittautui hyvin hedelmälliseksi ja johtanee uuden verkoston syntyyn.

Etäyhteyksien kautta on myös kyetty tukemaan ulkomailla olevia jäseniä.

Eettisiä ongelmia on jouduttu kohtaamaan. Pandemian aikana mm. mahdollistettiin itse tehty etäabortti kotona.

Tämä oli tarkoitettu tilapäiseksi ja CMF on vastustanut tämän jatkamista. Naiset voidaan pakottaa aborttiin täten, he voivat olla kivuissa, vuotaa runsaasti jne. CMF ei ole pitänyt tätä eettisenä.

Kansainvälinen kristittyjen lääkäreiden ja hammaslääkäreiden liiton (ICMDA) toiminta on kokenut monia haasteita. ICMDA:n sivuilta (https://cmda.org/) löytyy webinaareja ja kirjoituksia. Etäyhteydet ovat auttaneet monia tapaamaan ja yhteyksiä on syntynyt. Eettiset kysymykset ovat yhteinen haaste koskien mm. elämän alkua ja loppua sekä seksuaalisuutta. Etäkokouksissa näitä on pohdittu eurooppalaisella tasolla.

Yhteinen missiomme pysyy samana, mutta strategiaa pitää sopeuttaa olosuhteisiin!

Merja Kallio

14

KrLL 2/2021

SKLS:n kevätpäivät 2021 Markku Virkkilä: Jotta voisi lähteä uudelleen, KEVYT MATKALAUKKU JA RIITTÄVÄSTI AIKAA JA TUKEA ON TARPEEN

LT, anestesiologian erikoislääkäri Markku Virkkilä on toiminut mm. Itä-Afrikassa, KeskiAasiassa, ja Venäjällä. Vuosien myötä hän on tavannut useita lähettäjä ja kuunnellut heidän ilojansa ja surujansa ja ollut mukana lähetyskentällä, työhön lähtiessä ja sieltä palatessa.

Hän on toiminut myös vapaaehtoisohjaajana Lähetysneuvoston lähettiretriiteissä. Hänen SKLS:n kevätpäivillä 11.4.2021 pitämänsä esitys pohjasi näihin omiin kokemuksiin ja keskusteluihin ulkomailla olevien lähettien kanssa.

Pixabay/tere13ya

Elämänmuutokseen kevyellä matkalaukulla Olipa sitten kyse kansainvälisestä työstä palamisesta, työpaikan tai paikkakunnan muuttamisesta kotimaassa tai vaikkapa eläkkeelle jäämisestä, jostain on luovuttava, jotain jää taakse. “Merkityksellisistä asioista, kuten ihmisistä, työstä ja paikoista, on tehtävä surutyötä”, Markku Virkkilä painotti.

Markku on kokenut hyväksi ajatuksen lautasta, joka kuljettaa vanhasta uuteen. “Se auttaa jättämään sen menneen taakse. Ei unohtamaan sitä, mutta siitä tulee elämän historiaa. Silloin on vapaampi aloittamaan uusi vaihe elämässä ja siihen uuteen tehtävään on enemmän energiaa.”

Tällaisen lautan rakentamiseen tarvitaan aikaa hyväksijätöille, yhdessä muistelemiselle ja tunnustuksen ja arvostuksen antamiselle. Irralliset langanpäät työssä on solmittava ajoissa ja siirrettävä muille, jotka jatkavat.

“Hyvän pystyy jättämään taakseen, ikävät asiat sitovat menneeseen”, kertoi Markku. “Siksi ratkaisemattomat, mutta ratkaistavissa olevat ongelmat tulisi ratkaista ennen lähtöä, jotta ne eivät tule matkatavaroissa mukaan hiertämään tulevaisuudessa. Pyytää ja antaa anteeksi ja tehdä sovinto ennen lähtöä. Lisäksi vaikeat ihmissuhteet työssä tulisi saattaa rauhanomaiseen tilaan – siinä on haastetta. Matkalaukussa ei kannata kantaa turhaa painoa.”

Väsymys hoidettava ennen työhön paluuta Ulkomaan jakson jälkeen moni on hyvin väsynyt ja kokee, että paluushokki on paljon voimakkaampi ja uuvuttavampi kuin kulttuurishokki, jonka kokee lähtiessään uuteen paikkaan. Väsymystä on vaikea huomata itse palatessaan ja siksi on tärkeää tutkailla, mihin voimat oikeasti riittävät.

15

KrLL 2/2021

asioista tulee osa sitä omaa elämänkaarta, elämän janaa. Ja sitten tajuaa, että mä en ole tässä yksin, muilla on samanlaisia tuntemuksia.”

Vertaistuki on tärkeää.

Sanotaan, että sen parempaa ja nopeampaa keinoa paluun läpikäymiseen ei ole.

Paluu voi olla ammatillinen järkytys Kehitysmaatyöhön liitetään paljon odotuksia: haastava työ, uudet olosuhteet, mahdollisuudet, kokemusta. Tällaisessa työssä lääkärillä on usein paljon valtaa, vastuuta ja mahdollisuuksia ja hän joutuu tekemään suuriakin päätöksiä. Hän saa melkoisesti kokemusta lääkityksestä ja hoito-odotuksista. Moni ajatteleekin vaistomaisesti, että siitä on hyötyä oman uran kannalta.

Ihanteellista olisi, jos palaaja voisi uudessa työssään hyödyntää kenttäkokemustaan ja ulkomailla oppimiaan asioita. “Mutta paluu kotimaahan voi olla karvas: arvostetulle lääkärille ei välttämättä löydy osaamista vastaavaa työtä ja samanaikaisesti entiset työkaverit ovat luoneet uraa ja edenneet alalla valtavasti”, Markku Virkkilä kertoi. “Ja sitä kokemusta kansainvälisestä työstä ei välttämättä arvosteta juurikaan millään tavalla.”

Kehitysmaatyö tarjoaa monelle mahdollisuuksia toteuttaa suurempia tavoitteitaan; kutsumustaan, ilmastoasioiden edistämistä, kehitysmaiden olojen parantamista. Kotimaassa näiden tavoitteiden toteuttaminen on haastavampaa. “Monet, jotka eivät ole pystyneet hyödyntämään kokemuksiaan ja taitojaan työssään, käyttävät niitä toimimalla esimerkiksi maahanmuuttaja- ja pakolaistyössä seurakunnissa”, sanoi Markku.

Palaajat tarvitsevat tukea Paluusta toivutaan ajan kanssa. “Mitään kaavaa siihen ei voi asettaa, se kestää muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen ja takapakkeja voi tulla. Mutta kyllä siitä ajan kanssa selviää, siitä tulee oman elämän historiaa”, Markku Virkkilä kertoi.

Nämä ihmiset tarvitsevat apua ja tukea. “Vertaistuki on tärkeää. Sanotaan, että sen parempaa ja nopeampaa keinoa paluun läpikäymiseen ei ole”, Markku korosti.

“Vaikka palaajat olisivat eri maista ja eri tehtävistä, heillä on kuitenkin paljon yhteistä ja tuttua, mistä voidaan keskustella ja ymmärtää toisia ja jakaa sitä tunnekuormaa.

Se tietysti helpottaa ja silloin se myös jäsentyy ja näistä

Entä Kristillinen Lääkäriseura?

Lähettävillä tahoilla on usein omat järjestelynsä palaajien tueksi. Lähetysneuvosto järjestää lähettiretriittejä ja perheretriittejä, joihin voi osallistua lähettäjästä riippumatta. Palaavat lääkärit ovat kuitenkin kokeneet, että tästä paletista puuttuu kuitenkin ammatillinen tuki / lääkäreiden tuki / kollegiaalinen tuki.

“Tarvitsemme uuden sukupolven myös lähetystyöhön”, Markku Virkkilä totesi. “Voisi tosiaan miettiä, mitä voisi oman ammatin kautta tehdä, että se ovi jäisi auki tällaiseen ulkomailla työskentelyyn, kehitysmaissa työskentelyyn, eikä sitten sulkeutuisi ikävien kokemusten vuoksi”, Markku Virkkilä kannustaa. “Jos ajatellaan Kristillistä Lääkäriseuraa, niin seuran syys- ja kevätpäivillä voidaan tutustua uusiin ihmisiin ja verkostoitua ja saada keskustelussa tukea toisiltamme”, Markku mietti.

Nuoret lähetys-/kehitysyhteistyöhön lähtijät ovat toivoneet erityisesti mentoria tuekseen. “Meillä on senioreita, jolla on paljon kokemusta erilaisista paikoista, tehtävistä, kulttuureista, projektien suunnittelusta ja toteutuksesta. Senioreilla on laajat verkostot, he tuntevat ihmisiä. Mutta miten me voidaan hyödyntää tätä?”, kysyy Markku Virkkilä.

Puheenvuoro katsottavissa seuran YouTube-kanavalla Tämä juttu on poimittu Markku Virkkilän puheenvuorosta SKLS:n kevätpäivillä 2021. Virkkilä kertoi laajemmin paluustressistä ja avun saamisesta ja lisäksi hän kertoi esimerkiksi, mitä kannattaa ottaa huomioon, kun palaa lasten kanssa. Virkkilän puheenvuoro on katsottavissa seuran YouTube-kanavalla (SKLS-FCMS).

Sirpa Maijanen

16

KrLL 2/2021

Uusi SKLS:n hallituksen jäsen esittäytyy

Mari-Kaarina Hiltunen Kerro lyhyesti itsestäsi Olen Itä-Suomesta kotoisin oleva ja nykyisin länsirannikolla Raahessa ammatin-harjoittajana työskentelevä psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti. Kuopion Heräämön toiminnassa olin mukana 1990-luvulla. SKLS:n jäsen olen ollut opiskeluajoista asti. Käytännön osallistumisessa oli vuosia taukoa, kunnes Oulussa alkoi aluetoiminta ja tulin alueillassa kutsutuksi raamattupiiriin.

Mikä seuran toiminnassa on ollut sinulle tärkeintä?

Kollegoiden toinen toisilleen tarjoama tuki yhdistyneenä yhteiseen turvautumiseen Vapahtajaan.

Mitä erityisesti haluaisit seuran toiminnassa kehittää?

Keskeisin kehityskohde taidan tällä hetkellä olla ihan itse itselleni, kun koetan hahmottaa seuran toiminnan mittakaavaa ja sisältöä. Sitä toivon, että jokaiselle yhteyttä kaipaavalle löytyisi sopiva paikka ja tapa osallistua – erilaisia mahdollisuuksia on runsain mitoin ja lisää voi ideoida.

Millaisia terveisiä haluat lähettää seuran jäsenille?

Ps. 90:12 ”Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen”.

Emme ehdi ja jaksa tässä elämässä kaikkea.

Jumalalta voimme pyytää viisautta sen käsittämiseen, mihin kulloinkin on tärkeintä ehtiä ja ryhtyä.

17

KrLL 2/2021

Yhteystietoja

asdadas

SKLS puheenjohtaja:

SKLS toimisto:

SKLS pääkoordinaattori:

Markus Partanen puheenjohtaja(at)skls.fi

Sirpa Maijanen toimisto.skls(at)gmail.com puh. 045 2126030

Suvi-Tuuli Simojoki paakoordinaattori.skls(at)gmail.com

SKLS:n alueelliset yhdyshenkilöt

Opiskelijatoimikunta

Aluevastaava:

Opiskelijavastaavat:

Leena Uusitalo (leena.uusitalo(at)jarvi-pohjanmaa.fi)

Mikko-Oskari Rinkinen (opiskelijavastaava(at)skls.fi)

Helsinki:

Hilkka Kiviluoto hilkka.kiviluoto(at)fimnet.fi

Helsingin ”Ristiside”

Hämeenlinna: Tuulikki Rintakumpu

vpj Sini Toivonen sini.toivonen(at)helsinki.fi

tuulikki.rintakumpu(at)fimnet.fi

Kajaani:

Jenny Kurttila jenny_kurttila(at)hotmail.com

Kotka:

Pasi Pöllänen pasi.pollanen(at)fimnet.fi

Kuopio:

Reetta Saari reetta.m.saari(at)gmail.com

Kuopion ”Heräämö”

pj Aino Silvennoinen ainojs(at)student.uef.fi vpj Matti Tyrväinen matty(at)student.uef.fi

Oulun ”Henkireikä”

Lappeenranta: Kaarina Pesonen

pj Annimaija Heikkilä annimaija.heikkila(at)student.oulu.fi pj Minttu Erola minttu-maaria.erola(at)student.oulu.fi

kaarina.pesonen(at)fimnet.fi

Oulu:

pj Lotta Typpö lotta.typpo(at)helsinki.fi

Tuula Pulska tuula.pulska(at)pp.inet.fi

Tampereen ”Arbor vitae” pj Onni Erkkilä

Maarit Valkealahti maarit.valkealahti(at)oulu.fi

Turun ”Luukas-klubi”

Seinäjoki:

Leena Uusitalo leena.uusitalo(at)jarvi-pohjanmaa.fi

Vaasa:

Anna-Liisa Punto-Luoma anna-liisa.punto-luoma(at)korsholm.fi

Paikallisvastaavia haetaan Uusi paikallisvastaava tarvitaan Jyväskylän, Mikkelin, Porin, Tampereen ja Turun seudulle!

Paikallisvastaava tiedottaa hallitukselle alueen paikallistoiminnasta ja alueen jäsenille hallituksen esittämiä asioita. Hän voi järjestää itse tai olla mukana järjestämässä tilaisuuksia. Hän saa käyttöönsä tiedottamista varten alueen jäsenistön sähköpostiluettelon. Ota yhteyttä, jos asia yhtään kiinnostaa!

Leena Uusitalo SKLS:n aluevastaava leena.uusitalo(at)jarvi-pohjanmaa.fi 044-4659502

onni.erkkila(at)tuni.fi pj Jenni Korteniemi jenni.s.korteniemi(at)utu.fi

18

KrLL 2/2021

Tiedonkeruulla laadukkaampaa terveydenhuoltoa Tansaniassa APHFTA-organisaatio tukee Tansanian sairaaloita digitalisaatiossa SKLS:n eHealth-hankkeen kumppani APHFTA on toteuttanut hankkeen varoilla uuden tietokannan, johon se kerää jäsensairaaloidensa tiedot. Sairaalat voivat itse päivittää omia tietojaan uuteen tietokantaan ja APHFTA saa ajan tasalla olevat tiedot sieltä etäyhteyksin.

What is APHFTA? Association of Private Health Facilities in Tanzania (APHFTA) is an umbrella non-state actor organization of the private (self-sustaining) health sector in Tanzania established in 1994. It serves as a public forum for the private health sector and provides a comprehensive array of advocacy, administrative, knowledge-sharing, and networking products and services to the private health care sector. It endeavors to link the private health care sector with the community and thereby contributes towards poverty alleviation.

Over the years, it has engaged the private health care sector in the delivery of public health goods under the Ministry of Health Community Development Gender Elderly and Children by facilitating public private partnership between member private health facilities and the local government authorities. The organization aims to contribute towards the national efforts to improve the quality of care in the health sector, to achieve the sustainable development goals and the national strategy for poverty reduction and economic growth.

Currently, APHFTA has over 1,000-member facilities all over Tanzania, which include hospitals, health centers, dispensaries, clinics, laboratories, pharmacies/ accredited drug dispensing outlets, and maternity homes, among others.

APHFTA’s dedication to improving the quality of care and services in the private health care sector is done through implementation of healthcare development projects by involving private and public health facilities.

The projects that have been implemented by APHFTA include Malaria, Maternal, Newborn and Child Health (MNCH), Helping Babies Breath (HBB), Family Planning (FP), Non-Communicable Diseases (NCDs), HIV and AIDS, quality improvement, Voluntary Medical Male Circumcision (VMMC), provision of access to affordable financing to the private health care sector and continuous professional development, among others.

In addition, in 2012 APHFTA incorporated Afya Microfinance Ltd (AMiF) - a subsidiary company (with 99% APHFTA ownership) aiming at improving access to affordable financing to the private health care sector.

Over the years, APHFTA has worked successfully with the government at the national and sub-national levels and with various local and international development partners. The association continues to forge collaborations and partnerships as it strives to expand the contribution of the private health facilities in the health sector in Tanzania.

The association operates countrywide through a national secretariat and five zonal secretariats. The zonal secretariat offices are located in: Lake Zone, with offices in Mwanza City, Northern Zone, with offices in Moshi, Southern Highland Zone with offices in Mbeya, Central Zone, with offices in Dodoma and Dar Es Salaam Zone, with offices in Dar Es Salaam where the headquarter is.

In each zone, there is a zonal Leadership comprising of

The organization aims to contribute towards the national efforts to improve the quality of care in the health sector, to achieve the sustainable development goals and the national strategy for poverty reduction and economic growth.

19

KrLL 2/2021

zonal chairperson, zonal secretary, two other members.

Day-to-day zonal activities are done by zonal secretariat under the leadership of a zonal coordinator.

What is APHFTA Management Information Systems (AMIS)?

The APHFTA Management Information System (AMIS) is a custom content management system that allows data entry, editing, and archiving of APHFTA member facilities’ information. AMIS captures information on the type of services provided by each facility (including mapping for specialized services), facility’s staff complement (by cadre, number, age), cases attended in the facilities for the top ten conditions (including pandemics and epidemics), and processes and systems in the facilities (e-health, patient feedback mechanisms, service level agreements among other areas). AMIS has been developed for APHFTA by the generous support of the Finnish Ministry of Foreign Affairs.

The Finnish support resulted into development of the AMIS Prototype of the Database, completed Database with all the collected information, training of APHFTA staff on the use of the system and maintenance and upgrade of the system for at least six (6) months from the date of system of transfer to APHFTA.

AMIS Data Model Figure 1 below represents the basic structure of a facility and its dependent entities.

AMIS Technology The system has been built using the PHP language, and simplified under the Drupal Content Management system, which runs on top of the Symphony PHP framework. Other technologies such as JavaScript and AJAX have also been sprinkled throughout the system to enhance data extraction. The primary database used is

Figure 1: A facility and its dependent entities

Figure 2: Relationship of APHFTA database to other elements in the APHFTA cloud

20

KrLL 2/2021

MySQL and the hosting used runs on Apache. The system has a robust API that allows it to interact with other systems either through JSON, XML or restricted database access.

The system is delivered as a dedicated portal that is stand alone in nature. It however shared the base URL with the website and other system. When complete, it will come accessed as https://amis.aphfta.or.tz

Reporting The system has the capacity to deliver the following reports: i) Address book, ii) Owner demographics, iii) Staffing and services offered by facility, iv) Facility’s supportive supervision details, v) Project participation, vi) Software adoption and usage, vii) AMiF financing, viii) Quality Improvement, ix) Training, x) Patient Feedback and Vulnerable groups, xi) Service level agreements between PHFs and the Government and xii) Facility Challenges feedback. The system also provides automated list of APHFTA members who haven’t paid annual subscription fees etc. This is sent by email to staff after a predefined period.

To date, data from almost 300 APHFTA members have been entered into the APHFTA Management Information. The process for gathering other Facilities’ data is ongoing.

Isaac J. Manyalla Managing Director, BrainCapital Excellence Ltd

APHFTA:n edustajia tutustumassa AMIS-järjestelmän jäsenyystietokantaan.

21

KrLL 2/2021

Lähetyslääkäritili: FI57 8000 1100 6702 81 VIITE

KERÄYS 1.1.2021 ALKAEN

viite 1009: missä tarve on suurin

mikä tahansa ajankohtainen tarve, myös katastrofit

viite 7003: koulutustuki kehitys- ja lähetystyöhön

tuetaan seuran jäseniä heidän kouluttautuessaan kehitys- ja lähetysyhteistyöhön.

Tukea voi saada paitsi matkustuskustannuksiin, myös etäkoulutukseen.

viite 1180: Ilembulan sairaalan palliatiivisen toiminnan tukeminen, Tansania

tuetaan Ilembulan sairaalan palliatiivista toimintaa

viite 1025: tuetaan mielenterveyden edistämistä Tansaniassa Psykiatriaa Tansanian maaseudulla viite 1216: Iteten sairaala, Tansania

tuetaan Iteten sairaalan toimintaa ja sen kehittämistä

viite 2024: eHealth, Tansania

vahvistetaan tansanialaisten osaamista terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa, käyttöönotossa ja käytössä kokoamalla omarahoitusosuutta eHealth, Tansania –hankkeeseen.

viite 1960: Green Pastures sairaala, Nepal

tuetaan Green Pastures -sairaalan toimintaa ja henkilökuntaa ja sairaalaa sen hoitaessa vähävaraisia potilaita

viite 5267: Rise and Walk – ortopediaa Tansenin sairaalassa Nepalissa

tuetaan Tansenin sairaalan ortopedista toimintaa ja sen kehittämistä sekä ortopedi Maarit Valkealahden työtä Nepalissa

viite 9014: murtumaleikkauksiin tarkoitettu porakone Tansenin sairaalaan

tuetaan Tansenin sairaalaa keräämällä varoja ortopedisissa leikkauksissa tarvittavaan uuteen porakoneeseen. Jos lahjoituksia kertyy enemmän kuin porakoneen hankintaan tarvitaan, varat käytetään muihin leikkaustarvikkeisiin

Käytä viitenumeroa ohjaamaan tukesi haluamaasi kohteeseen Kerättävillä varoilla on tarkoitus tukea ja edistää terveydenhuoltoa kehittyvissä maissa mm. tukemalla kehittyvien maiden terveydenhuoltoyksiköiden osaamisen lisäämistä ja laite- ja asiantuntija-avun hankintaa sekä yhteistyökumppaneiden tutkimus- ja kehityshankkeita.

Lisäksi tuetaan kehittyvien maiden vähäosaisten terveyspalveluita, kehittyvien maiden yhteistyökumppaneita katastrofitilanteissa ja muita terveyslähetys- ja kehitysyhteistyökohteita. Lahjoitusvaroja käytetään myös kehitysyhteistyöhankkeiden omarahoitusosuuksien

kattamiseen ja rahoituksen hakemiseen, yhdistyksen omiin kehitysyhteistyöprojekteihin ja niiden valmisteluun, yhdistyksessä toimivien henkilöiden terveyslähetys- ja kehitysyhteistyöhön tutustumisen ja kouluttautumisen kustannuksiin sekä terveyslähetys- ja kehitysyhteistyöstä tiedottamiseen. Lisäksi lahjoitusvaroja käytetään seuran tavoitteiden tunnetuksi tekemiseen eri medioissa.

Lupa RA/2020/832

22

KrLL 2/2021

Kesää odotellessa. Kuva: Antti Linkola

23

KrLL 2/2021

Terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavana lääkärinä COVID-19-pandemian aikana COVID-19 sai koko Suomen polvilleen maaliskuussa 2020. Siinä meni päiväjärjestys uusiksi myös EteläPohjanmaan terveyskeskuksissa ja keskussairaalassa monella lääkärillä ja muulla työntekijällä kerralla. Se työllisti tartuntataudeista vastaavia lääkäreitä, vaikka täällä sairastuneita oli aika vähän. Kokoukset muutettiin etäkokouksiksi kerralla. Kokouksia oli enimmillään joka päivä ja kaksikin monena päivänä, kun uutta tietoa ja ohjeita tuli sosiaali- ja terveysministeriöstä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Sairaanhoitopiirin laajuisia COVID-19-yhteistyökokouksia keskussairaalan, terveyskeskusten, työterveyshuollon toimijoiden ja yksityisten kesken silloin monta kertaa viikossa ja edelleen kerran viikossa. Myös potilastyö muuttui paljon etätyöksi puhelimen avulla.

Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen alueella päästiin kertaheitolla täystyöllisiksi koronaepidemian suhteen, kun ensimmäiset sairastuneet alueella ilmoitettiin kaksi päivää tartuntataudeista vastaavan lääkärin kesäloman loppumisen jälkeen lokakuun alussa 2020. Pienellä paikkakunnalla sairastui yli 15 henkeä lyhyessä ajassa. Kun siihen liittyvät tartuntaketjut olivat sammuneet ja oli saatu vähän hengähtää, alkoi uusi, nyt naapuripitäjän yhdessä osassa marraskuun alussa. Virus oli erittäin herkästi tarttuva ja siinä tehtiin kolme viikkoa ja myös viikonloput 12-tuntisia työpäiviä. Noin 100 henkeä sai tartunnan ja sairastui. Tartunnat levisivät myös terveyskeskuksen kahteen muuhun kuntaan. Altistuneita oli satoja.

Siinä oli melkoinen työmaa tartunnanjäljittäjillä, jotka ovat muuten mahtava joukko. Virus sairastutti yhden hoitokodin asukkaita ja sitten myös työntekijöitä. Potilaita oli myös vuodeosastolla. Sitten osaston potilaita ja henkilökuntaa koskevassa COVID-19-seulonnassa todettiin tartuntataudeista vastaavassa lääkärissä oireeton koronatauti joulukuussa. Niin oltiin eristyksessä kotona etätyössä yksi viikko. Yksittäisiä tartuntoja on todettu tämän vuoden puolella ja altistuneita on ollut melko vähän.

Koronaa sairastavaksi epäiltyjä potilaita tutkitaan flunssapoliklinikalla. Täydet suojavarusteet päällä ollaan kuin avaruusmiehiä. Selväoireisia potilaita tutkittaessa suojautuminen on ymmärrettävää, mutta se täytyy muistaa jokaisen kohdalla, koska potilas voi olla myös hyvin vähäoireinen tai oireetonkin.

Tartuntatautilääkärin tehtävät korona-aikana melko pienessä 15 000 asukkaan terveyskeskuksessa ovat eristys- ja karanteenipäätösten tekeminen, sairastuneille

soittaminen ja heidän vointinsa selvittäminen, tartunnanehkäisyohjeiden antaminen erilaisissa tilanteissa, rajoituksista päättäminen yksin tai yhdessä pandemiajohtoryhmän kanssa, viranomaisten, työntekijöiden ja potilaiden puheluihin ja muihin yhteydenottoihin vastaaminen ja kaikenlainen muu. Normaaliajan töitä siirretään, kun korona työllistää paljon, ja muuten ne tehdään koronatöiden lisäksi.

COVID-19-pandemia on tuottanut paljon myönteistä.

Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen kuntien ja niiden eri hallinnonalojen välillä on yhteistyö lisääntynyt. Myös koko Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten ja sosiaalitoimien, erikoissairaanhoidon ja yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden välillä yhteistyö on tiivistynyt ja on opittu puhaltamaan yhteen hiileen. Yhteinen vastus yhdistää.

Meidän kaikkien täytyy jaksaa pitää maskia, pestä ja desinfioida käsiä ja pitää turvaetäisyyttä muihin sekä välttää tungosta koronatartuntojen välttämiseksi. Se on paljon helpompaa niille, jotka tuntevat vaikean taudin saaneen tai siihen kuolleen, kuin niille, joilla ei ole minkäänlaista käytännön tuntumaa.

Tästäkin pandemiasta selvitään yhdessä ja Jumalaan luottaen.

Leena Uusitalo Tartuntataudeista vastaava lääkäri Järvi-Pohjanmaan terveyskeskus Alajärvi, Lappajärvi ja Vimpeli

24

KrLL 2/2021

SLL:n Lääkärin etiikka -kirja on uudistunut Suomen Lääkäriliitto on julkistanut uudistetun 8. painoksen Lääkärin etiikka -kirjasta alkuvuodesta 2021. Kirja seuraa edellisten painosten viitoittamaa tietä rakenteessaan ja asioiden käsittelyssä. Kirja avaa eettistä päättelyä ja etiikan perusteita. Eettisten kysymysten taustoja selvitetään, pohditaan eri näkökulmia ja tarjotaan aineistoa ja pohjaa perusteltujen eettisten ratkaisujen tekemiseen käytännön työssä.

Lääkärin etiikka -kirjassa on 85 artikkelia, joista 10 on uutta. Mukana on hammaslääkärin etiikka. Kirjan laatimisesta on vastannut SLL:n eettinen neuvottelukunta ja se sisältää neuvottelukunnan kannanottoja. Kirjan eutanasiaa ja lääkäriavusteista itsemurhaa käsittelevä artikkeli on erityinen, sillä sen on hyväksynyt SLL:n valtuuskunta. Siten artikkeli edustaa erityisellä painoarvolla SLL:n kantaa.

Kirjan uudistamisessa on ollut mukana kaikkiaan noin 60 asiantuntijaa. Kirjaa ovat eettisen neuvottelukunnan jäseninä olleet laatimassa myös edustajat Suomen Hammaslääkäriliitosta, Finska Läkaresällskapetista sekä Duodecimista.

Muilla pohjoismaisilla lääkäriliitoilla ei ole vastaavaa lääkärin etiikkaa kattavasti käsittelevää teosta.

Kirjasta on tulossa ruotsinkielinen versio. Kirjan julkistuswebinaari on katsottavissa: https:// www.laakariliitto.fi/palvelut/koulutukset/muutkoulutukset/laakarin-etiikka-kirjanjulkistuswebinaari-26.2/ .

Kirjan eutanasiaa ja lääkäriavusteista itsemurhaa käsittelevä artikkeli on erityinen, sillä sen on hyväksynyt SLL:n valtuuskunta.

Siten artikkeli edustaa erityisellä painoarvolla SLL:n kantaa.

Lääkäri etiikka -kirja on julkaistu painettuna ja se on myös ladattavassa PDF -muodossa ja verkkoversiona Lääkäriliiton sivustolla: https://www.laakariliitto.fi/laakarin-etiikka/ .

Pehmeäkantista kirjaa voi tilata Lääkäriliitosta. Tilauslomake löytyy täältä: https://www.laakarikompassi.fi/julkaisut

Kalle Mäki LL, TM SLL eettisen neuvottelukunnan jäsen (1995-2005 ja 2011- alkaen)

25

KrLL 2/2021

Pohjoismaiden kristillisten lääkäriseurojen yhteydenpito kehittyy Pohjoismaiden kristillisten lääkäriseurojen vastuuhenkilöiden vuosittainen tapaaminen onnistui hyvin, vaikka koronapandemian takia ei kasvokkain päästykään tapaamaan. CNCMS (Collaboration of Nordic Christian Medical Societies) on nimitys tälle yhteistyötapaamiselle, joka oli nyt toista kertaa pidettävä etäyhteyksin. Norja toimi isäntänä tänä vuonna. Kukin maa jakoi kuulumisiaan, miten seura oli kuluneena vuonna sopeutunut pandemiatilanteeseen ja miten toimintaa oli järjestetty. Joka maasta oli myös esitys keskeisistä kuluneena vuonna esillä olleista eettisistä teemoista.

Tapaamisessa järjestettiin ensi kertaa samanaikaisesti myös opiskelijoiden ja juniorilääkärien webinaari omana kanavanaan. Tämä koettiin tervetulleena uutena avauksena. Kaikissa maissa on varsin aktiivista opiskelijatoimintaa. Lopuksi päätapaaminen yhdistyi tämän kanssa ja saatiin jakaa yhteisiä kokemuksia.

Jo vuosi sitten ruotsalaiset olivat valmistelleet elokuulle Göteborgiin laajan ICMDA:n Pohjoismaiden tapaamisen, mutta se oli jouduttu siirtämään eteenpäin. Nyt varmistettiin, että tämä tapaaminen tullaan pitämään tänä vuonna. Siitä on tarkoitus tehdä hybriditapaaminen, niin että olisi mahdollista osallistua joko paikan päällä tai etäyhteyksin. Ensi keväänä Suomi kutsuu CNCMS:n koolle.

CNCMS Pohjoismaisessa nettitapaamisessa jaettiin kokemuksia toiminnasta koronapandemian aikana.

Pohjoismaisiin kristillisiin lääkäriseuroihin voi tutustua: Norja: http://www.nklf.no/ Ruotsi: https://www.kristnalakare.se/ Tanska: http://dkklf.dk/

Kalle Mäki SKLS:n varapuheenjohtaja

Pohjoismaiden kristillisten lääkärijärjestöjen yhteinen konferenssi Esitelmät mm: Peter Saunders, Rick Paul ja John Wyatt.

Kieli englanti. Osallistuminen läsnä tai etänä.

Ohjelma: https://www.kristnalakare.se/nordic-meeting-2021 Opiskelijoille on järjestetty ilmainen majoitus toisten opiskelijoiden tai lääkärien luona. Mikäli olet kiinnostunut olemaan yhteydessä muiden lähtijöiden kanssa, tiedustelut SKLS:n toimistoon: toimisto.skls(at)gmail.com

26

KrLL 2/2021

AJANKOHTAISTA SEURASTA

UUSIA VIDEOITA SEURAN YOUTUBE-KANAVALLA Seuralla on YouTube-kanava nimellä SKLS-FCMS. Tänne kootaan videoita seuran tilaisuuksista.

Kanavalla on julkaistu uusia taltiointeja:

Usko vai teot, Salme Blomsterin opetussarja Jaakobin kirjeestä osa 1/3 Maailmassa, mutta ei maailmasta, Salme Blomsterin opetussarja Jaakobin kirjeestä osa 2/3 Kristittyinä ääri-ilmiöiden ja pelon ajassa, piispa Seppo Häkkinen Yhteyden säilyttäminen - näkökulmia erilaisuuteen ja yhteyteen, Isä Raimo Goyarrola Kristinusko - totta vai tarua, Ristisiteen teemailta Kansainvälisestä työstä palaaminen, anestesiologi Markku Virkkilä

HAETAAN WEBMASTERIA

SEURAN MATERIAALIPANKKI

Tehtävänä pääasiassa seuran nettisivujen tekniikka sekä sähköpostilistojen ja tiedotuksen järjestelmien ylläpito. Tehtävästä pieni palkkiokorvaus.

Kristillinen Lääkärilehti, tapahtumien esitteet, seuran säännöt, jäsen- ja matkaapurahahakemukset ja muita dokumentteja voi ladata seuran materiaalipankista:

Jos kiinnostuit, yhteydenotto ja lisätietoja Sirpalta (toimisto.skls(at)gmail.com tai puh. 045 2126030)

https://sites.google.com/view/sklsmateriaalipankki

HAETAAN SEURAAN PÄÄKOORDINAATTORIA Haetaan seuraan pääkoordinaattoria 1.8.2021 alkaen osa-aikaiseen (20-30%) työsuhteeseen aina vuoden 2022 loppuun saakka. Mahdollista myös sitoutua lyhyempään jaksoon. Tule näköalapaikalle seuran toimintaan ja tekemään yhdessä työtä Kristittyjen lääkäreiden parissa. Pääasialliset työtehtävät seuran paikallistoiminnassa sekä hanketoiminnassa.

Lisätietoa Markus Partanen puheenjohtaja(at)skls.fi

27

KrLL 2/2021

SKLS:n Syyspäivät 2021

TULLA NÄHDYKSI JA TULLA RAKASTETUKSI 8.-10.10.2021 Varaa aika kalenteriisi!

Onko elämässäsi muutoksia?

Menitkö naimisiin? Vaihdoitko työpaikkaa? Muutitko uuteen asuntoon?

Voit helpoiten ilmoittaa muuttuneen nimesi, osoitteesi tai sähköpostiosoitteesi laittamalla sähköpostia SKLS:n toimistolle (toimisto.skls(at)gmail.com).

!

Seuraavaan numeroon (KrLL 3/2021) tulevat materiaalit ja ilmoitukset 13.8.2021 mennessä.

28

Kuva: Kangasvuokot kukassa. Antti Linkola

KrLL 2/2021

KrLL 2/2021