Vivamon ystävät 3 2022

ry:n jäsenlehti 3/2022

Aito Vivamon henki s. 4 Aasi jatkaa kulkuaan s. 6 Pimeyden keskellä loistaa toivon valo s. 10

Kuvat: Pentti Vepsäläinen, Pixabay

Hyvä Ystävä!

K

esän jälkeen lämmin syksy alkaa olla takanapäin. Lehdet pysyivät puissa melkein tänne lokakuun lopulle, vaikka haravointisormia oli syyhyttänyt jo pitkään. Kuulun siihen koulukuntaan, joka leikkaa perennat syksyllä, nyt en tiedä milloin se tänä vuonna tapahtuu. Leimukukat ovat vielä kesänvihreitä, mitään talvilepoon asettumista ei niissä ole nähtävissä. Olen oppinut ja tottunut rytmittämään tekemiset vuodenaikojen mukaan, ei enää lokamarraskuussa kaipaisi pihatöitä vaan haluaisi ryhtyä talvisiin harrastuksiin, käsitöineen kaikkineen.

Tätä kirjoittaessani ajatukset pyörivät jo syksyn myyjäisten valmisteluissa. Ne pidetään tuttuun tapaan isänpäivää edeltävänä lauantaina.

Meitä on hyvin hioutunut joukko, sekä myyjäisiä valmistelemassa että myyjäispäivänä myymässä. Se ei tunnu työltä, vaikka ”hiki päässä” monta päivää huhkimme. Se on yhdessä tekemisen iloa Vivamon hyväksi.

Joulun aikaan Sitten on vuorossa adventtiaika. Raamattukylä valmistautuu esittämään Ihmeellinen ilo -musiikkinäytelmän, ja tänä vuonna ensi-ilta on joulukuun 9. päivä. Tarkka esiintymiskalenteri löytyy toisaalta tässä lehdessä. Iloitsemme jo nyt siitä, että esitykset tuovat taas runsaan katsojajoukon Vivamoon.

Voin todeta, että näytelmästä alkaa oma joulurauhaan valmistautumisemme, palvelemalla moninaisissa eri tehtävissä Vivamoon saapuvia.

Raamattukylä valmistautuu esittämään Ihmeellinen ilo -musiikkinäytelmän.

Avaamme Joulubasaarin Vivamon terassille 17. päivä joulukuuta.

Basaarissa myymme mm. sukkia ja koriste-esineitä, lahjaksi tai itselle iloksi. Lisäksi saamme myyntiin keittiön väen leipomuksia ja jouluruokia.

Tervetuloa jouluostoksille!

Puheenjohtaja: Sirkku Vepsäläinen sirkku53@hotmail.com tai 041 545 2646 Sihteeri: Harry Etelävirta, hetelavirta@dnainternet.net

2

vivayst@gmail.com Vivamontie 2, 08200 Lohja, 0207 681 760

Rahastonhoitaja: Pekka Niemelä Taitto: Lea Vestovuo Kansikuva: Raija Kumpula

ältä d y ö p n ja a t Puheenjoh Koronan varjostamien joulujen jälkeen tuntuu entistä juhlallisemmalta valmistautua joulun viettoon.

Oman perheeni kohdalla on vuosien ajan joulunvietto alkanut Särkyneen Sydämen kirkossa aatonaattoiltana Kauneimpien joululaulujen saattelemana. Sieltä on aina levollinen mieli lähteä kotiin, omaan joulun viettoon.

Kiitos yhteisestä matkasta kuluneena vuonna.

Hyvää adventtiaikaa ja riemullista joulua!

Sirkku Vepsäläinen

JOHTOKUNTA 2022 Varsinaiset jäsenet: Harry Etelävirta Paula Etelävirta Heikki Konttinen Ritva Konttinen

Pekka Niemelä Sirkku Vepsäläinen Varajäsenet: Rauni Järvinen Seija Niemelä Eiri Hohenthal-Nylund

Anne Heinänen Timo Nylund Tiina Virtanen Painosmäärä: 500 kpl Pankkitili: FI66 4006 1020 0441 64 BIC ITELFIHH

3

Kuva: Raija Kumpula, Vivamon kuvapankki

Aito Vivamon henki Vuoden kierto alkaa olla lopuillaan Vivamon maisemissa. On koettu ripareita, kursseja, juhlia, vaelluksia, lasten tapahtumia, isovanhempien iloa, naisten päiviä, hiljaisuutta, Raamattua, rukousta...Eli täyttä elämää ja erilaisia ihmisiä, uusia ja kokeneita Vivamon kävijöitä. Kaiken taustalla on myös toiminut suuri vapaaehtoisjoukko, jonka työ ei aina tule esille, mutta vaikuttaa vahvasti. Jokainen ystäväteko on aitoa Vivamon henkeä, se tavoittaa ja vaikuttaa.

Suuri ilo on ollut nauttia keittiön antimista. He ovat yllättäneet monet kerrat myös ulkopuolelta tulleet ihmiset.

Keittiöväen hymyilevät kasvot ja innostus ruoan laittoon meidän kaikkien hyväksi, on vaikuttavaa. Kannattaa aina huikata kiitokset keittiön suuntaan.

Erityinen ilo on ollut nähdä huikea omenasatomme. Siitä ovat saaneet nauttia myös ystävät ja kerääjiä on piisannut Vivamonkin käyttöön. Luonto on antanut parastaan. Juuri sitä olemme rukoilleet myös kaiken sen työn eteen, mitä Vivamon ohjelman puitteissa ja

4

sen työntekijöiden uurastuksen osalta on koettu.

Muisteloita Olemme kiinnittäneet huomiotamme Betania-rakennukseen,Aurinkosaliin.

Sadoilla ihmisillä on siitä hienoja muistoja erilaisten kurssien ja tapahtumien, erityisesti perhejuhlien puitteissa.

On herännyt unelma tehdä jotain jo 11vuotta tyhjillään olevan rakennuksen eteen. On uskallettu katsoa tulevaisuuteen, jossa talo voisi herätä taas eloon palvelemaan ihmisiä Vivamon maisemissa.

Tiedämme hyvin, että aikojen saatossa juuri ystäväjoukko on ollut aloitteellinen ja uskaltanut tarttua toimeen monissa hankkeissa. Jotain sellaista on nyt ilmassa ja KRS:n johtoryhmä on kokenut hankkeen varteenotettavaksi. Kaikki ajallaan, rukousten saattelemana, Jumalan suunnitelmien varassa ja hänen valtakuntansa tarkoitusperia varten.

Juuri tähän unelmaan haastammekin ystäviä rukouksen rintamaan, että

Vivamon Lastenkylä viettää kesällä 2022 kymppisynttäreitä.

9.1 2 .

10.1 2 .

11 .1 2 .

14 .12 .

15.1 2 .

16 .1 2 .

1 7.12 .

1 8 .12 .

M us i i k k i n ä y t el m ä

klo 13 ja 18 klo 13 ja 18 klo 13 ja 18 Yks ity is n äy tö s

klo 10 ja 18 klo 10 ja 18

kl o 13 j a 1 8 k lo 13

Jumalan hyvä tahto saisi toteutua ajallaan ja tavallaan.

kiinnostavan kovasti. Taitaa Vivamon tulevaisuus olla tältä osin taattu!

Erityisen merkittävää on ollut myös meidän ystävien ja Pro Vivamon joukon hyvä yhteishenki ja halu tehdä asioita yhdessä. Uusiakin jäseniä on tullut mukaan ja se kertoo paikan ja työn merkityksestä. Kuten joku totesi: ”Tänne tulee aina kuin kotiin.”

On hyvä ajatella joulun aikaa, osallistua Jouluvaelluksille, ottaa mukaan omaa sukua ja ystäviä. Kauneimmat joululaulutkin toteutetaan 23.12. klo 18.30 Vivamon tätien Anna-Mari Kaskisen ja Maija Nymanin juontamana ja heidän vanavedessään saattaa tulla mukavia muusikoitakin.

Suntiotiimissä tapahtuu toisinaan melkoinen ikärakenteen muutos. Kun 6–10-vuotiaat tytöt ja pojat ovat ovella toivottamassa väkeä tervetulleeksi messuun, on tulijoilla hymy herkässä. Laulukirjat vähän putoilevat pienistä käsistä, mutta halu toimia näyttää

Siunattua adventin ja joulun aikaa, Maija ja Hannu Nyman P.S. Historia elää. Maijan esitellessä Vivamon historiaa Uudenmaan oppaille eräs heistä kertoi olevansa Bertha Hernbergin sukulainen!

5

Kuvat: Teemu Vestovuo

Aasi jatkaa kulkuaan Alavilla mailla lumi pöllähti ja jokin harmaa viuhahti vauhdilla tiellä lähellä metsän rajaa puiden ohitse. Auringon himmeä valo siivilöityi runkojen raoista ja sädehti hulmuavaan lumiseen harjaan.

Aasi laukkasi sydämensä kyllyydestä lumisella tiellä ja poikkesi jopa metsän puolelle hypäten kaatuneen puun yli.

Oliko aasi päässyt omille teilleen ja nautti siitä nyt ihan valtoimenaan?

Laukkati, laukkati, klip, klop, laukkati!

Jeriko-aasi ilmestyi metsän lomasta ja laukkasi takaisin aitaukseen sisälle aidan raosta. Aasin hoitajan kaulaliina heilahti ohi kiitävän karkulaisen suuntaan ja hän piti hatustaan kiinni.

Läheisellä niityllä kaksi jänistä käänsi päätään katsoen laukkaavan perään ja orava hyppäsi pörröistä häntäänsä heilutellen aidan päälle ihmettelemään aasin menoa. Aasi hirnahti iloisesti ja heittäytyi pehmeään lumeen piehtaroimaan selälleen kaviot kohti taivasta.

6

Hiiia-hahaaa! Hirn…! ”Jeriko, herätys! On aika.”

Unelmoija makasi lämpimillä oljilla ja säpsähti avaten toisen silmänsä kuullessaan hoitajan kutsun. Kaikki olikin ollut unta ja nyt oli aika ruveta päivän töihin. Aasi nousi jaloilleen ja venytteli. Sille aseteltiin huopa ja satula selkään tuttua esitystä varten. Ulkona paukkui pirtsakka pakkanen, kun aasi asteli rauhallisesti ulos. ”Ette varmaan arvaakaan, mutta olen olennaisessa osassa joulunäytelmässä.

Selässäni ratsastaa erittäin tärkeä matkustaja ja olen huomion keskipisteenä pitkän aikaa! Tiesittekö, että tarinan päähenkilöille ei suotu yösijaa majataloista? Teen siis parhaani, että matka sentään olisi mukava.”

Klip, – – klop, – – klip, – – klop.

Maria istui aasin selässä, kun sitä talutettiin eteenpäin ulkotulien valai-

semalla tiellä. Näky oli henkeäsalpaavan koskettava. Joosef ojenteli kädessään olevaa lyhtyä oikealle ja vasemmalle valaisten tietä. Kohta he saapuivat perille ja ratsukin sai nauttia näytöksestä. ”Mitenkähän ystäväni lampaat voivat? Ne ovat taas karussa ja luistavat töistä, kuten normaalisti. - huokaus – Noh, ikävöin niitä kuitenkin. Täällä ei ole ketään juttelukumppania ja olen tottunut lampaiden huumoriin ja niiden kuivaan sarkasmiin. Kyllähän ihmiset juttelevat minulle, mutta kun he eivät ymmärrä hirnahduksistani mitään.”

Whisk, whisk, swoosh, swoosh.

Lumihiutaleita alkoi hiljalleen leijailla taivaalta. Aasi nappasi nopeasti yhden hiutaleen kielelleen ja hirnahti iloisesti. Näyttelijät ja katsojat siirtyivät eteenpäin ja aasi ohjattiin pienelle iltakävelylle siksi aikaa. ”Onpas tänään mukava ilma. Pidän lumesta kavioiden alla ja pikku pakkanenkin on kivaa. Puut uinuvat lumipeitteen alla, järvikin nukkuu, vaikka jää välillä ritisee pakkasesta. Ympärillä on niin rauhallista ja hiljaista.

Klip, klop, klip, klop.

Matka jatkui verkkaisesti tallia kohti, jonka katolla tähti valaisee ympäristöä.

Aasi vilkaisi sitä ja ravisteli harjaansa.

Tähtikin loi omalla osallistumisellaan omanlaisensa tunnelman valkopeitteiselle pihamaalle. Aasi pysähtyi taluttajansa kanssa tallin kulmalle odottelemaan seuruetta.

”Nyt sitten odotellaan. Tänne he pääsevät turvaan ja suojaan. Lumessa on aika vaivalloista liikkua ja ulkona on jo aika vilpoinen. Minuahan se ei haittaa, olen raavas aasi! Kestän tuiverruksen ja tuiskunkin. Ah, sieltä he tulevatkin.”

Hirn.

Kun taluttajalta silmä vältti, aasi hiippaili niin pitkälle kuin talutusköysi salli tallin taakse ja kurkisti tallin lämpöistä valoa hohkaavasta ikkunasta sisälle. Siellä vastasyntyneen vauvan vanhemmat katsoivat kapaloitua pienokaista lämpimästi hymyillen. Tietäjät ja paimenet olivat tuoneet heille tervehdyksensä ja lahjansa. Aasin hengitys huurusti ikkunan lasin, jota koristivat jäiset pakkaskukkaset. Näytöksen ollessa lopuillaan, Jeriko siirtyi hiljaa takaisin taluttajan viereen. ”Sellainen loppuhuipennus! Kaikki päättyi lopulta hyvin eikö päättynytkin? Ilmassa tuoksuu taas pöydän antimet, kuten aikaisempana vuonna. Sitä ”riisipuuroa” ei ole kuitenkaan minulle tarkoitettu. Kuulemma se on hyvää.

Siinä se seurue kävelee laulelemaan.

Ihanaa, lapsoset haluavat pehmeillä kintaillaan taputella ja paijata minua palkaksi. Kaikki ihmiset hymyilevät, joten he varmasti pitivät esityksestä!”

Klip, klop, klip, klop, klip, klop.

Taluttaja vilkutti lapsille ja talutti minut talliin. Tapahtumarikkaan päivän jälkeen sain herkkuja: leivän kannikoita, omenan- ja porkkanan palasia. Olipas se ruhtinaallinen ateria palkaksi!

Jeriko popsi herkut samalla, kun satula

7

nostettiin pois sen selästä, ja sitten se laskeutui lämpimille oljille lepäämään.

Samalla ulkoa kirkosta kantautui hiljaista laulua.

Jouluyö juhlayö Päättynyt kaik on työ Kaks vain valveil on puolisoa lapsen herttaisen nukkuessa seimikätkyessään seimikätkyessään…

Hiaaah-jaah-jaah!

Jeriko liittyi lauluun hetkeksi ennen kuin laski päänsä, ummisti silmänsä ja vaipui rauhalliseen uneen. Hoitaja sammutti lyhdyn liekin ja sulki hiljaa karsinan oven hänen takanaan.

Unikko, vieraileva kirjoittaja

Kiitos talkooväelle!

Tässä muutama tuotekuva kransseista, joita oli Vivamossa myynnissä.

Vapaaehtoisten puutarharyhmä valmisti havukransseja, niitä myytiin lokakuussa Naistenillassa ja muutama vielä Naistenpäivillä. Ryhmäläiset kävivät laittamassa vivamolaisten haudat talvikuntoon Lohjan vanhalla hautausmaalla.

Sukat ja linnunpöntöt eivät ole meidän paikallisten vapaaehtoisten tuotteita, vaan vastaanotimme ne Vivamoon. Linnunpöntöt ovat Lahdesta ja sukat Mikkeli-Kangasniemiakselilta. Meille on suuri ilo saada näitä tuotteita myyntiin ja näin edistää Vivamossa tehtävää hengellistä työtä.

8

Sirkku Vepsäläinen

Joulukuu 2.–4.12.

2.–4.12.

3.–4.12.

8.12.

17.12.

23.12.

Gospel-lattarit -leiri ja ohjaajakoulutus Pettymykset, loukkaukset ja anteeksianto Sukututkimuksen jatkokurssi Vapaaehtoisten joulupuuro klo 16–18 Vivamon Ravintolassa Joulubasaari klo 12–18 Kauneimmat joululaulut klo 18.30–20 Vivamon Särkyneen Sydämen kirkossa 23.–26.12. Joulu Vivamossa 24.12.

Joulupäivällinen klo 16.30–18 Vivamon Ravintolassa 31.12.

Uudenvuoden vastaanotto

Tammikuu 14.–15.1.

20.–22.1.

24.–25.1.

27.–29.1.

Tuulta purjeisiin Huolehtimisesta ja peloista luottamukseen Perehdytys saattohoitoon Ekumeenisen hiljaisuuden retriitti

Tervetuloa jouluostoksille!

Kirpparin väki on jo valmistautunut.

9

Kuva: Jani Laukkanen, Pixabay

Pimeyden keskellä Viime vuodet Vivamossa - kuten koko maailmassa - on kuljettu kriisien keskellä. Ensin pandemia väritti päivämme, sai huolehtimaan omasta ja läheistemme terveydestä sekä varomaan toinen toistemme kohtaamista. Kun horisontissa alkoi näkyä helpotusta tilanteeseen ja uskalsimme varovaisesti taas liikkua, tavata ja osallistua, syttyi Euroopassa Ukrainassa sota. Mitä pelottavinta, hyökkääjä oli rajanaapurimme Venäjä, jonka kanssa Suomellakin on oma kipeä sotahistoriansa.

Tuntui kuin pimeys olisi taas peit-

10

tänyt maailman kokonaan ja aivan yllättäen. Rukoukset ja hätähuudot kysyvät, missä olet Jumala?

Jumala on ollut Suomen kansan ja Vivamon kaikissa vaiheissa mukana, myös sotien keskellä. Niin Jumala on myös Ukrainan kansan keskellä tänään. Vivamossa rukoilemme jatkuvasti Ukrainan puolesta. Rukoilemme sodan loppumisen puolesta, rukoilemme rintamalle lähetettyjen puolesta, heidän läheistensä puolesta ja koko Ukrainan kansan puolesta.

Koko Suomen kansa tukee Ukrainaa ja kerää taloudellista apua Ukrainalle, toimittaa sotatarvikkeita, ottaa vastaan sotaa pakenevia ja auttaa missä voi. Sodan ja maailman pimeyden keskellä on hyvä saada lohtua siitä, että niin moni ihminen haluaa auttaa

loistaa toivon valo hädässä olevia. Kriisi yhdistää ja saa taistelemaan pahan voimia vastaan.

Ukrainalaisia perheitä Vivamossa Kesällä Lasten festaripäivään Vivamossa osallistui myös ukrainalaisia perheitä, jotka olivat paenneet sotaa Suomeen. Lasten kasvoilla näkyvä ilo oli sanoin kuvaamatonta. Mietin, miltä heistä on tuntunut lähteä pois tutusta kodista kaukaiseen maahan, jossa puhutaan vierasta kieltä, ja jonne piti lähteä ilman perheen isää. Lähtö ei varmasti ollut helppo, mutta jääminen kotimaahankaan ei ollut turvallista.

Suomen sotien aikaan lapsia lähetettiin turvaan Ruotsiin, mikä oli myös tuolloin vaikea ratkaisu perheille.

Joulun sanoma lohduttaa maailman pimeyden keskellä. Taivaalle syttyy kirkas tähti merkkinä Vapahtajamme

syntymästä. Tuo kirkas tähti kertoo ennen kaikkea toivosta. Sytytän kynttilän ja huokaisen Jumalalle: ”Anna valon voittaa, tuo rauha maailmaan.

Pyyhi kyyneleet ukrainalaisten äitien kasvoilta. Lohduta, armahda ja auta.”

Kuljen Vivamon Raamattukylän jouluvaelluksella matkan Marian ja enkelin kohtaamisesta aina seimen äärelle saakka. Valo syttyy pimeyden keskelle tänäänkin.

Lämmin kiitos sinulle rukouksistasi ja kaikesta tuestasi kuluneena vuonna, hyvä Vivamon ystävä. Toivon sinulle ja läheisillesi oikein siunattua ja rauhallista joulun odotusta!

Rakkain terveisin, Marika Viljamaa Vivamon johtaja

11

Vivamon Ystävät ry Vivamontie 2, 08200 Lohja

Mikäli vastaanottajaa ei tavoi­teta, palauta osoitteella

4041 0895 Painotuote

a ja u l u o J a u ta Siunatt t o u V a t Uut a t s i l l e n On 2023!

Kuva Pixabay



facebook.com/krsvivamo

Liity Vivamon ystävien joukkoon!

Vivamon Ystävät ry tukee Vivamossa tehtävää työtä. Jäsenmaksu 25 €/vuosi.

Haluan liittyä Vivamon Ystävät ry:n jäseneksi.

Nimi: ___________________________________________________________

posti­merkki

Postiosoite: _________________________________________________ _____________________________________________________________________ Puhelinnumero: _____________________________________________ Voimmeko lähettää postin sähköisesti?

Sähköposti: ____________________________________________________ Voit ilmoittaa liittymisestäsi antamalla nämä tiedot myös sähköisesti vivamo@sana.fi.

Lähetämme tilisiirtolomakkeen jäsenmaksun maksamiseen.

Vivamon vastaanotto Vivamontie 2 08200 LOHJA