Kairos 4/2022

Kairos

Kairoksen Ystävät ry:n jäsenlehti 4/2022

Joulu Kairosmajalla s. 6 Jouluseimi s. 8 Rauhantuli s. 14

TEKSTI Elvi Virkkala KUVA Kimmo Virkkala

Kairosmaja Facebookissa: facebook.com/krs.kairosmaja

Valmiiseen jouluun

E

lämme adventin aikaa ja valmistelemme kukin joulua omissa perheissämme. Kauppareissulla kuulen tutun kysymyksen: ”Joko sinun joulusi on valmis?”. Siihen sitten vastaan niitä näitä, kunnes tajuan, että onhan se valmis.

Kysymys ei ole siitä joulusta, mitä minä valmistelen, vaan siitä joulusta, mistä kaikki alkoi ja miten täydellisenä se on minulle valmistettu. Siinä joulussa ei ollut mitään inhimillisesti valmiiksi tehtyä.

Se oli kaikin puolin keskeneräinen, valmistamaton ja yllätyksellinen. Mietipä, miten nämä kolme sanaa liittyvät sinun elämääsi.

tekisivät? Olisiko helpompi heittää ”hanskat tiskiin ” ja lähteä karkuun?

2. Uskallus Toiseksi yllätyin Marian uskalluksesta.

Meistä naisista ei kukaan lähtisi aasi kulkuneuvona viiden päivämatkan päähän raskauden viimeisinä päivinä. Hänelle riitti eteenpäin katsomiseen enkelin sanat: ”Älä pelkää, Maria!” Noiden sanojen varassa oli uskallettava eteenpäin. Varmasti Marialla ja Josefilla oli näiden viikkojen aikana enemmän hiljaisia kysymyksiä kuin vastauksia, mutta silti matka jatkui.

Toiseksi yllätyin Marian uskalluksesta.

1. Sitoutuminen Ensimmäiseksi yllätyn Josefista, joka jää usein syrjään jouluevankeliumissa. Ihailen hänen sitoutumistaan Marian rinnalla, vaikka hän ei mitenkään voinut ymmärtää, mitä oli tapahtumassa. Josef luotti enkelin viestiin, vaikka se oli kutsu Jumalan suunnitelmiin, jonka vuoksi omat suunnitelmat kariutuivat. Mitähän tämän päivän miehet Kairoksen Ystävät ry:n jäsenlehti

2

Kappelitie 2, 98530 Pyhätunturi Puhelin 0207 681 730 Pankki: FI23 8000 1179 0873 42 SWIFT: DABAFIHH • vuosijäsen- ja ainaisjäsemaksu 30 €/400 € • kannattajajäsenmaksu yrityksille ja yhteisöille 300 €

3. Luottamus Kolmas yllätys oli Jeesuksen syntymäpaikka. Matkalla Betlehemiin Maria ja Josef kenties luulivat, että siellä Jumala oli järjestänyt heille majatalosta hyvän Toimitus elvi.virkkala@toholampi.fi mikko.luokkakallio@saunalahti.fi anna.brummer@gmail.com kaisa.mattila@sana.fi Taitto

lea.vestovuo@sana.fi

Kansi

Talven kuulaus, Pixabay

Paino

I-Print Oy, Seinäjoki

yösijan. Mutta talliin! He eivät enää hämmästelleet mitään näiden kokemusten jälkeen. Nasaretin kirvesmies oli kihlattunsa kanssa Jumalan koulussa. Kihlapari oppi hyväksymään Jumalan suunnitelmat ja luottamaan Jumalan lupauksiin. He oppivat, että sisäinen rauha voi löytyä huolimatta ulkonaisista olosuhteista. Tätä luottamusta jouluevankeliumin Maria ja Josef viestittävät meille myös tulevaan jouluumme.

Joulun aikaa

Jouluiloa sinulle ja läheisillesi ja kiitos kuluneesta vuodesta, kaikista kohtaamisista sen aikana.

“Ellu” Elvi Virkkala vielä tämän ja seuraavan lehden päätoimittaja Luit oikein. Nyt on aika jättää viestikapula seuraavalle. Rukoillaan tähän tehtävään jatkajaa.

Johanna Tähkäpää, puheenjohtaja johanna.tahkapaa@gmail.com

Päivi Hoimela paivi.hoimela@gmail.com

Anne-Mari Thomassen, varapuheenjohtaja anne-mari.thomassen@tehy.fi

Kari Hämäläinen karijuhani53@gmail.com

Kimmo Virkkala, rahastonhoitaja, sihteeri kimmo.virkkala@toholampi.fi

Juho Kotiaho juho.kotiaho@gmail.com

1600 kpl

Johtokunta 2022

3

Painos

Valmistellaan joulua levosta käsin. Ei haittaa, vaikka kokisimme välistä sisäistä palelemista. Voimme lohduttautua Ekin sanoilla: ” Minä tulin sinua varten, jota jouluna paleltaa, minä synnyin talliin ja seimeen, voin sinua rakastaa…”Pysytään mukana. Tällä matkalla me kaikki saamme taas uudelleen nähdä, miten ensimmäisestä, meille käsittämättömästä joulusta tuli Jumalan suunnitelmien mukaan valmis, täydellinen joulu, meille lahjaksi annettu.

TEKSTI Johanna Tähkäpää KUVA Pixabay (oik.)

Ihme

P

esin juuri kotimme ikkunoita. Ulkona on lämmintä 7 astetta, on marraskuu, pilvet ovat alhaalla ja tekevät maailmasta tasaisen harmaan. Silti tunnen suurta iloa, että sain lopulta hommaa edistettyä! Se tuntuu lähes ihmeeltä – vaikka aurinko on pilvessä, ovat lasit kirkkaat eikä niissä näy enää remontin harmaita jälkiä – kerrostalomme ulkoinen remontti valmistui jo jokin aikaa sitten.

Ajatellessani Kairoksen kuluvaa vuotta, löydän monia ilonaiheita. Kaima Johanna Kovalainen on palannut Kairoksen tiimiin. Hän on mukana nyt myös retkillä.

Toinen talon monitoiminainen Kaisa Mattila on ollut kohta jo vuoden nainen paikallaan luotsaamassa rakasta Kairosta, sen henkilökuntaa, taloutta ja ohjelmaa.

Rantamajalla uusittiin tänä vuonna rakennuksen koko vesieristys ja sisällä purettiin alakertaa. Lämmin kiitos kaikille jo tähän mennessä talkoissa olleille!

Marraskuun aikana rakennukselle tehdään kuntokartoitus, jonka jälkeen tehdään projektin jatkosuunnitelma. Remontin rahoitus on tietysti isoin kysymys. Siinäkin rukoilemme ihmettä, että remonttiraha järjestyisi – ehkäpä pienistä puroista tai isommista.

Lämmin kiitos kaikille jo tähän mennessä talkoissa olleille!

Kokkia etsitään Kairosmajan keittiössä on kuitenkin edelleen kokin paikka auki, ei ole löytynyt hakijoita – koko keittiöala kärsii pahasta työvoimapulasta. Kevätsesonkiin kokki ehdottomasti tarvittaisiin, ettei keittiön väki uuvu töihinsä. Rukoillaan ihmettä, että juuri oikea ihminen löytyisi tuohon tehtävään.

4

On ollut ilo olla mukana Kairoksen ystävien toiminnassa johtokunnasta käsin. Puheenjohtajan pestini päättyy vuoden lopussa, sillä olen erovuorossa.

Johtokunnasta vapautuu lisäksi kaksi muuta paikkaa. Näihin tehtäviin tarvitaan myös talkoolaisia, siispä rukoilemme, että löytyisi sopivia ihmisiä ideoimaan

ja kehittämään Kairosmajaa ja tukemaan työntekijöitä heidän tehtävissään. Kairoksen ystävien seuraava vuosikokous pidetään Jämsässä 26.3.2023. Siellä valitaan uudet jäsenet johtokuntaan.

Tule rohkeasti mukaan vuosikokoukseen – sen jälkeen ohjelmassa on Kairos-iltapäivä.

Iloa ja ihmeitä, niitä meistä jokainen kaipaa ja tarvitsee. Lähestyvä joulu tuo meille suurimman Ihmeen – ihmiseksi syntyneen Jumalan pojan, Jeesuksen, joka kantaa meitä harmauden keskellä antaen ilon ja valon!

” Joulun lapsi vielä kasvaa Herraksemme.

Pukee voiman ylle lapsi lupaustemme.

Harteilleen Hän ottaa murheet maailman, Onhan pienokainen Poika Jumalan.

Taivas antoi meille lahjan lapsenkokoisen.

Painan pääni poskellesi lapsi suloinen, annoit meille joulun ensimmäisen.”

P. Simojoki

Johanna Tähkäpää puheenjohtaja

5

TEKSTI & KUVA Kaisa Mattila (oik.)

Joulu Kairosmajalla

B

ussi kaartoi Kairosmajan pihaan ja jätti minut matkatavaroineni oven eteen 27.12.2021. Tällä kertaa alkamassa ei ollutkaan loma tai viikko vetäjänä.

Jännitti. Avasin oven. Mitähän siellä olisi vastassa?

Jouluvieraat tekivät lähtöä. Korona esti opiskelijoiden ja nuorten saapumisen perinteisille leireille. Talo tyhjeni parissa päivässä ja jäimme tutustumaan toisiimme. Saunavarauksia oli paljon.

Avantouinti oli suosittua. Kaikki oli uutta, oppimiskyky rajallinen ja päivät kuluivat valtavalla vauhdilla. Nyt hymyilyttää, kun muistelen tunnelmia tuolta ensimmäiseltä työviikolta. Silloin ei kyllä yhtään naurattanut.

Edessä on ensimmäinen jouluni Kairosmajalla. Olen kuvitellut, millainen se voisi olla. Olen toki ollut jouluja töissä ennenkin. Olen valvonut pienen keskoslapsen unta ja vastasyntyneiden teho-osastolla.

Olen päivystänyt hiljaisessa lasten katedraalissa jouluyönä. Silti tuleva joulu tuntuu erilaiselta. Tällä kertaa oma perhe jää yli 800 kilometrin päähän matkatessani joulun työvuoroon. Ja silti, nyt jo vähän syksystä levänneenä, odotan malttamattomana sitä, että avaamme Kairos-

6

majan ovet jouluksi.

Jouluun mahtuu paljon perinteitä: hyvä ruoka, kauneimmat joululaulut, joulurauhan julistus Tajukankaalla... Joulun jälkeen saapuvat opiskelijat ja nuoret kolmen vuoden tauon jälkeen.

Joulua valmistellen kävin kaupassa ja yritin muistella ja harjoitellakin, kuinka vauva kapaloidaan. En koskaan muista olleeni siinä erityisen hyvä, ja lähes 20 vuodessa olen lahjakkaasti unohtanut senkin vähän. Ajattelin nuorta Mariaa. Sanassa sanotaan, että Maria kapaloi Hänet ja pani seimeen.” Oliko Maria oppinut taidon jo kotonaan, kenties sisaruksia hoitaessaan?

Emme tiedä, nuori äiti teki kuitenkin parhaansa pitääkseen vastasyntyneensä lämpimänä eläinten tallissa.

Joulun ihme Jouluyönä tallissa syntyi maailmaan Vapahtaja. Otamme helposti vastaan tuon viattoman pienen lapsosen. Tuo lapsi kasvoi aikuiseksi, opetti, paransi, teki ihmetekoja. Hänet ristiinnaulittiin, hän kuoli ja hänet haudattiin. Ei siinä vielä kaikki. Kolmantena aamuna Hän nousi

6

kuolleista ja nyt Hän elää ja hallitsee yhdessä Isän kanssa. Hän tekee yhä ihmeitä ja niissä ihmeissä saamme kulkea.

Eikä vain kulkea, vaan olla osa näitä ihmeitä. Sen olen kokenut ja tuntenut tänä vuonna konkreettisesti.

Olisi minulla yksi hyvin konkreettinen joululahjapyyntö Taivaan Isälle. Etsimme yhä tiimiimme kokkia. Rukoilethan yhä kanssamme sen täyttymistä. ”Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta, joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta. Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä, joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä.” – Näillä tutun joululaulun sanoilla haluan toivottaa sinulle ja läheisillesi siunattua joulunaikaa.

Kaisa Mattila Kairosmajan johtaja

7

TEKSTI & KUVA Anna Brummer

Jouluseimi Lapsuudenkodissani oli jouluseimi, jossa oli 24 paperista hahmoa, yksi hahmo kutakin joulukuun päivää kohti. Kullakin hahmolla oli oma kertomuksensa, ja kokoonnuimme yleensä jokaisena joulukuun iltana (jos se vaan onnistui) kuuntelemaan näitä kertomuksia. Pitkä tarina alkoi enkeli Gabrielin ilmestyksestä ja päättyi Jeesuslapsen syntymään.

Pieni lettipäinen tyttö ilmestyy talliin.

Hän on majatalon emännän tytär, joka oli kuullut kuinka emäntä vihaisesti ohjasi matkalaiset talliin. Tyttö oli kiinnittänyt huomiota voipuneeseen naiseen, joka oli viimeisillään. Tytön oli vaikea unohtaa tuon nuoren naisen katsetta. Tyttö karkasi salaa ulos ja juoksi tallille, koska näki kirkkaan valon loistavan siellä!

Tänäkin jouluna ajatukseni palaa noihin kertomuksiin. Näen edessäni äidin askartelemat kirkkaanväriset hahmot. Toiset hahmot ovat vakavia, toiset iloisia. On iäkkäitä henkilöitä ja on lapsia. Eläimiä (kameli, lampaita ja mm. siili) ja kasvejakin löytyy (palmu, jouluruusu sekä puu, josta risti rakennettiin). Tänä jouluna minua puhuttelee erityisesti muutama hahmo.

Vanha Melkior-tietäjä kulkee kamelilla. Hän lähtee liikkeelle kotiseudultaan löytääkseen lapsen, josta hän oli lukenut kirjoituksista, ja josta oli tuleva kuningas.

Kameli selviää aavikon kuumuudessa sitkeydellään ja vähäisellä veden määrällä.

Kyläläiset nauravat Melkiorille ja väittävät, että hänestä on tullut vanhuudenhöperö. Häntä pidettiin niin höperönä, että sanottiin hänen muuttuneen jälleen lapseksi. Mutta Melkior seuraa tähteä kamelinsa selässä.

Yksi heistä on Maria, joka on raskaana ja kantaa salaisuutta. Hän tuntee lapsen liikkeet kehossaan ja pelkää, että lapsi syntyisi ennenaikaisesti, koska matka Betlehemiin on hyvin vaivalloinen. Marian synnytys käynnistyy perillä, polttojen voima kasvaa, ja lapsi syntyy eläinten suojaan. Läheltä piti, mutta nyt Maria voi huokaista. Pyhä lapsi on syntynyt, kaikki on hyvin!

8

Surullinen paimen on myös mielessäni. Hän on menettänyt pienen lapsensa ja on murheen murtama. Kun hän kuulee vastasyntyneestä, hän ottaa mukaansa lampaantaljan, joka olisi kuulunut hänen lapselleen, sekä maitopullon.

Hän vie ne vastasyntyneen äidille. Nämä

tulevat nyt tarpeeseen, hän ajattelee.

Majatalon emäntä on väsynyt ja kärttyisä, ja kun hän huomaa, että tytär on kadonnut, hän kauhistuu ja etsii lettipäistä tyttöään kaikkialta.

Lopuksi hän löytää tytön tallilta. Emännän vihaisuus kaikkoaa, kun hän huomaa tytön katselevan hartaana pientä vastasyntynyttä.

Ajattelen myös Joosefia seimellä. Hän joutui tilanteeseen, johon ei ollut varautunut. Mutta hän rakastaa Mariaa ja pysyy Marian rinnalla.

Ajattelen, että Joosef oli auttamassa Mariaa, kun lapsi syntyi maailmaan, kuka muuten olisi auttamassa?

Hän on valmis kaikkeen tähän sen lapsen vuoksi, joka pelastaa maailman.

Hahmot, jotka ovat kokoontuneet seimelle, ovat kaikki eri puolia meissä: pelokas ja kauhistunut majatalon emäntä, murheellinen paimen, sisukas kameli, luottavainen Melkior, vakava lettipäinen tyttö sekä lojaali Joosef. Kaikki ovat tulleet tervehtimään Betlehemin vastasyntynyttä lasta. He pysähtyvät, he ovat ihmeissään, he kokevat Jumalan rakkauden sydämissään. Tämä lapsi pelastaa maailman pimeydestä!

Anna Brummer

Jouluretki sisimpään Anna-Maija Pahkala Lähde matkalle muistojen! Kuljetaan jouluun lapsuuden.

Sydämessäsi kaikki, mitä tarvitset. – Löydätkö iloa, ja jostakin vaikenet?

Kävikö pukki, lahjoja sait, kuusen oksalta namuja hait?

Etsitään lapsi, hän yhä meissä on. Otetaan syliin, jos on turvaton.

Iloitaan yhdessä elämästä – leikistä, laulusta, hetkestä tästä!

Ollaan nyt hetki nuoria, vaikka ollaankin vaaria, muoria.

Meissä se nuori kuitenkin on; itseään etsivä, levoton.

Ei enää lapsi, ei vielä aikuinen, mielessä joku poika tai neitonen?

Olitko hyvin olemassa, vai mieluummin muilta piilossa?

Kuulitko koskaan aikuiselta: Sinä kelpaat, sinä riität, olet lahja Jumalalta!

Iso perhe on aikuisen rikkaus, neljä sukupolvea on tosi pakkaus!

Joulu voi haastaa emännän nuppia, isäntäkin kattaa lautasta kuppia.

Aattona vielä hulinaa riittää, joulurauhasta sitten kiittää.

On mummoa, pappaa, miniää, vävyä, ilmapiirissä monta sävyä.

Vaan lasten ilo on tarttuvaa, pois maskit, antaa tarttua vaan!

Vanhus ja viisaus kulkevat kaksin, käsi kädessä, kokemuksin.

Rakennusaineista pitkän elämän, avaa hän muistojen veräjän. ”Heinillä härkien kaukalon nukkuu lapsi viaton…”

On kuin näkisi ihanan filmin, myös itsensä myötätunnon silmin.

Jokaisen rakkaan luona käy, kun heitä ei enää vierellä näy.

Mutta… ”Jouluna he kaikki ovat täällä.

He kaikki, joita rakastimme niin.

Näen tutut valokuvat kaapin päällä.

Ja muistot laskeutuvat sydämiin.

On niin kuin jossain soisi tuttu ääni ja jälleen kerran maa niin kaunis on.

On kirkas Luojan taivas yllä pääni.

Soi enkeleiden laulu loputon.”

– Anna-Mari Kaskinen

9

TEKSTI & KUVAT Johanna Kovalainen, Pixabay

Hei kaikki Kairoksen ystävät!

Kuulumisia teille täällä kirjoittelee Kovalaisen Johanna. Palasin takaisin Kairosmajalle elokuussa. Reilun vuoden kävin ”muilla mailla vierahilla”, Kemijärven Lidlissä vuoropäällikkönä. Pidin kovasti työstäni Lidlissä, työtahti oli siellä kuitenkin melkoinen. Keväällä väsymys vuorotyöhön ja tieto siitä, että muutamme Juhan kanssa kesällä Pelkosenniemelle, sai minut paljon rukoilemaan työni puolesta. Kiitollisena Lidlin työstä, kuitenkin toivoin ja rukoilin, että jos vain jotain muuta olisi tarjolla Pelkosenniemeltä, niin mielelläni vaihtaisin työpaikkaa…

Rukousvastauksena Kaisa soitti minulle keväällä, että haluaisinko palata takaisin.

Sitä ei tarvinnut yhtään miettiä, vastaus taisi olla ”Kiitos Jumalalle tästä puhelusta, haluan palata”. Kun katselin ihanille Lidlin työkavereille läksiäislahjaa, silmiini osui kortti, jossa oli teksti ”Aika on nyt kotiin palata, kiittää seikkailuistaan ja ystävätkin halata”

10

Alkukesästä poikamme Jasper muutti omaan asuntoon Kemijärvelle, ja me saimme Levärannan talon myytyä. Muutto oli kova urakka, mutta nyt kiitollisena ja hyvillä mielin asumme metsän keskellä Saukkoaavalla. Meistä tuli keväällä myös mummu ja pappa, kun tyttären perheeseen syntyi vauva. Rakas pieni Nooa Markus Johannes asuu vanhempien kanssa myös täällä Pelkosenniemellä.

Monenlaista muutosta on tähän vuoteen mahtunut.

Työnkuvani on hieman muuttunut, nimittäin retkioppaan hommat kuuluvat nykyisin työnkuvaani. Retkioppaan työ ei ole minulle ennestään tuttua muuten kuin sivusta seuranneena ja juttuja retkiltä kuunnelleena. Pikkuhiljaa retkikohteet alkavat hahmottumaan, retki ja reitti kerrallaan. Heti ensimmäisellä työviikolla pääsin Karin oppiin, kun hän oli leiriviikkoa vetämässä. Nyt tiedän, miten nuotio sytytetään oikeaoppisesti ja miten nokipannukahvien keitto onnistuu.😊

Reittikumppanit Kovasti koitan oppia ja opiskella retkikohteista historiaa ja yleistietoa. Reittejä olen käynyt opettelemassa rakkaiden koirieni, Ruun ja Roihun kanssa.

Uskon ja luotan Jumalaan, Hän on minut takaisin Kairokselle johdattanut, joten eiköhän Hänellä ole antaa myös riittävä tietotaito retkioppaan hommiin. ”Kaikkivaltias Jumala, opeta meitä katsomaan eteenpäin ja muistamaan, että korkeinkin rinne päättyy kerran. Niin, ja huomaamaan, että rinteen kiipeäminenkin on aika upeaa. Aamen”. (Timo Uotila, Rinkan kantajan rukouskirja) Oikein hyvää ja siunattua talvea jokaiselle, hymyillään kun tavataan. 😊 Toivottaa Johanna Kovalainen

Minun Kairos-hetkeni Kari Hämäläinen

Minun Kairos-hetkeni on mukaansatempaava ja yllätyksellinen tositarina nuoren pojan unelmasta päästä isona Kansan Raamattuseuran leirikeskuksen isännäksi. Lähes neljä vuosikymmentä kestäneestä pestistä, kutsumustyöstä ja elämäntavasta kehkeytyi ainutlaatuinen selviytymis- ja kasvutarina.

Kirjassa on myös mielenkiintoista kerrontaa Kairosmajan syntyhistoriasta sekä pohdintaa siitä, millä eväillä pyöröhirsikämpästä, rantasaunasta ja rantatontista kasvoi Lapin suosituin kristillinen tunturikeskus.

Osta verkkokaupasta, tilaa myyntipalvelu@paiva.fi tai soita 0400 480 909.

sh 29 € 11

TEKSTI Olli Osara KUVA Kaisa Mattila

Kairosmaja minun vaiheissani Kairosmaja on ollut elämänmenossani mukana varmaan neljännesvuosisadan. Mutta, kun pitää kertoa mikä merkitys paikalla on minulle ollut, pistää niin sanotusti miettimään. Ajattelin avata tuota merkitystä yksittäisten muistojen ja kohtaamisten kautta.

Usein kuulee sanottavan jonkun kertojalle tärkeän paikan jääneen mieleen heti ensinäkemältä. Minä en tarkkaan muista millainen ja milloin oli ensimmäinen Kairosvisiittini. Luultavasti se tapahtui 90-luvun loppupuolella talkoillessani perheettömien leiriviikkojen vetotehtävissä.

Muutaman tällaisen jakson muistan. Oli tavallisuudesta poiketen miehiä ja naisia melkein sama määrä. Naiset pääosin eteläisen Suomen kaupungeista, osin vahvastikin akateemisia. Miehet taas pääasiassa ”Pähkinäsaaren rauhan rajan” koillispuolelta, kuitenkin oman elämänsä herroja, käytännön töitä tekeviä ammattimiehiä. Jotenkin vaikutelmaksi jäi, että tuolloin kohtasi kaksi, niin kuin nykyään sanotaan, kuplaa, jotka eivät onnistuneet ”puhkaisemaan” toisiaan.

Kevään 2003 hiihtoviikkoon liittyy mukava omakohtainen muisto. Viikon puoleen väliin osui viideskymmenesensimmäinen syn-

12

tymäpäiväni. Itse en asiaa paljastanut, mutta turkulainen Timo-ystäväni avuliaasti ”kavalsi” asian postikortilla. Niinpä jouduin kakkukaffeiden vastineeksi avaamaan ryhmälle jotakin ikääntymiseen liittyvää. Kerroin miten käytin päiväni tasan vuosi aiemmin. Kiersin päivän aikana itselleni tärkeimpien, jo edesmenneiden, läheisteni haudat, Erkki Lemisen malliin kohtaamatta ketään.

Aloitin kierrokseni aamuvarhaisella kotikulmilta Hämeenkyröstä erään kivipaaden luota. Tuolla paadella istuen syöpäsairas taatani, keväällä 1960 muutamaa viikkoa ennen kuolemaansa, veisteli 8-vuotiaalle kauniisti soivan pajupillin. Vieläkin silmäkulmani kostuvat muistellessani tuota ilmiselvää initiaatioriittiä.

... 8-vuotiaalle kauniisti soivan pajupillin.

Saman vuoden kesällä pidetyn patikkaja kanoottiviikon vetotöihin olin lupautunut keväällä. Viikkoa ennen alkua aloitin uudessa työpaikassa, mistä oli hiukan työteliästä päästä heti lomalle. Kompromissina lähdin keskiviikkoiltana yhdeksän jälkeen ajelemaan vajaat 900 km aamuksi töihin Pirkanmaalle.

Sittemmin olen monien vuosien aikana viivähdellyt Kairoksella ihan henkilökohtaisista syistä. On tullut talkoiltua laajalla skaalalla ”respasta” tiskilinjalle, savusaunan lämmityksestä kattojen lumikuormien kolaamiseen.

Kevättalkoot Erityinen arvonsa Kairos-mielikuvissani on vuosittaisilla kevättalkooviikoilla. Niin kuin talkoiden luonteeseen kuuluu, töihin tullaan avuilla ja voimilla mitä kullakin sattuu olemaan organisoijien pähkäillessä kullekin soveliainta ”loppusijoitusta”. Joukosta erottuvien tekijämiesten aikaansaannoksia joutuu kaikkien alojen diletantti kademielin katselemaan. Ainainen kummastelun aihe itselleni on myös talkooviikon aktiivisimpien osallistujien hanakkuus töihin tarttuessa – ja mikä ”harmittavinta”, näiden samojen veijareiden ilmiselvä nuortuminenkin vuosi vuodelta!

Pitääpäs vielä erikseen mainita, että tämänvuotisissa talkoissa pääsin tekemään kerrankin konkreettista ja kilpailulta suojattua työtä. Pääsin kasööri-Kimmon apupoikana laikkaamaan pikeä Rantamajan sokkelista, upeaa! Harmikseni totesin

viimeksi saunasta tullessani, ettei otsarypyistäni löytynyt enää yhtään pikeä.

Kuluva vuosi on kahden Kairos-järkäleen, Erkki Lemisen ja Niilo Laaksosen merkkivuosi. Lemistä en koskaan tavannut, mutta Niksu Laaksoseen minulla oli ilo tutustua, (epävarman) muistikuvani mukaan hänen viimeisellä käynnillään Kairosmajalla. Tulimme jutelleeksi sen verran, että hän kutsui minut luokseen Tampereelle palvelutaloon, jossa vietti vanhuudenpäiviään.

Ilomielin noudatin kutsua. Mieleeni jäivät Niksun realistiset, osin suorasukaisetkin, näkemykset Kairosmajan ja koko KRS:n edessä olevista mahdollisuuksista ja haasteista. Vaikka mielessäni häivähti ajatus, että hän alun alkaen saattoi sekoittaa minut johonkin toiseen ihmiseen, oli kunnia saada vaihtaa ajatuksia Kairosmajan ensimmäisen johtajan kanssa.

Olli Osara

13

TEKSTI Ari Tähkäpää KUVA Kairoksen kuva-arkisto

Rauhantuli Kolme vuotta sitten joulun ajaksi Revontulikappeliin syttyi Rauhantuli. Se ei ollut ihan tavallinen tuli lyhdyssä. Tuon tulen toivat Leena ja Reijo Takamaa Lapualta saakka. He olivat saaneet lyhtyynsä liekin, joka oli matkannut partiolaisten noutamana Betlehemistä ja viimein rantautunut laivalla Suomeen ja lopulta Pyhälle. Jo lähes neljäkymmentä vuotta tämä partiolaisten perinne on levittänyt rauhan valoa ja toivoa ympäri maailmaa.

Sama tuli paloi myös lyhdyssä Tajukankaalla Pyhän alueen Joulurauhan julistuksessa. Siellä puheessani kerroin, kuinka jouluna syntyneessä maailman Vapahtajassa ihmiskunnalle annettiin rauha; ”… Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.” Jatkoin: Sen merkkinä täällä palaa Betlehemistä partiolaisten hakema Rauhantuli. Tuli on symboli – sanat ovat rakennuspuita – mutta teot lopulta ratkaisevat. Rauhantuli rauhattomuuden keskeltä kertoo meille Jumalan uskosta.

Rauha maailmassa on mahdollinen, jos tahto ja teot saavat kasvaa ja vahvistua, kuten tuli, jota vaalitaan ja hoidetaan.

14

Jouluna enkelit eivät kuuluttaneet ainoastaan riidatonta, sodista ja väkivallasta vapaata tilaa. Vaan rauhaa, joka on vielä enemmän. Se on sovinto Jumalan kanssa, jonka Kristus ristillä valmisti. Sovinto, jonka jokainen voi saada sydämeensä. Sitä on joulun tekeminen sydämeen.

Rauhan liekki Kenties jouluna 2022 Betlehemistä tuotu tuli ei pala Revontulikappelissa, mutta jospa Sinä voisit jostakin kappelista tai kirkosta ottaa liekin omaan lyhtyysi ja antaa tuon liekin kertoa rauhasta. Olkoon se myös rukous ja kutsu rukoukseen rauhan puolesta ja heidän puolestaan, jotka vain toivovat ja rukoilevat rauhaa, kun sota ja julmuus ympärillä riehuu. ”Kun sytytän tätä tulta, Herra, käyn Sinun eteesi. Sytytä sydämeeni rauhan ja rakkauden liekki lämmittämään kotiani ja rakkaitani, ilahduttamaan naapureita ja tämän seudun ihmisiä, lohduttamaan ystäviä ja vihamiehiä, valaisemaan tietä, jota kuljen.” (David Adam, Maja erämaassa).

Ari Tähkäpää

Kai airroksen lei leirrivii iviik kot ja

konse onserrtit kevät kevätk kausi Helmikuu 7.–10.2.

2023

Huhtikuu 1.–6.4.

30+ viikko

10.–13.2. Miesten päivät, Erkki Jokinen, Paavo Korteniemi, Jukka Salminen

6.–10.4.

Kairoksen Pääsiäinen, Kalle Virta ja Sanna Ylä-Jussila

13.–18.2.

7.4.

Ristin luona -konsertti klo 19, Kalle Virta

9.4.

Heikura & Häggin konsertti klo 19

Pyhä Emergency Medicine Camp

Miesten hiihtoviikko, Erkki Jokinen

18.–25.2. Hiihtoloma I, Markus ja Reeta Ek 22.2.

Kirill Kozlovskin pianokonsertti klo 19

25.2.–4.3. Hiihtoloma II, Tero ja Laura Matilainen, Maria ja Jousia Lappi

10.–15.4. Kevätauringossa II, Kalle Virta, Eija ja Jouni Koskela

26.2.

12.4.

SAILAn konsertti klo 19

Maaliskuu 1.3.

Maria Lapin konsertti klo 19

4.–11.3.

Hiihtoloma III, Olli ja Johanna Seppänen, Jouni Somero ja Raija Kilpeläinen-Somero

5.3.

Jouni Someron pianokonsertti klo 19

8.3.

Absolute Girls – Sellot soi! -konsertti klo 19, Seeli Toivio ja Helena Plathan

11.–18.3.

Hiihtoviikko, Arja ja Pekka Simojoki, Johanna ja Ari Tähkäpää

12.3.

Arja ja Pekka Simojoen sekä Johanna ja Ari Tähkäpään konsertti klo 19

Tommi Kaleniuksen konsertti klo 19

15.–22.4. Kevätauringossa III, Erkki Jokinen 15.–22.4. Kirjoittajakurssi, Erkki Luumi, Kairosmajan- ystävät ja lähettäjät -25 % majoituksesta.

18.–25.3. Samalle ladulle- hiihto- ja parisuhdeviikko, Liisa ja Juha Välilä, Ritva ja Miika Jämsä 22.3.

Elvis Gospel by Aron -konsertti klo 19

25.3.–1.4. Kevätauringossa I, Marja ja Jorma Kalajoki, Hannu Kiiski 26.3.

Hannu Kiisken sellokonsertti klo 19

29.3.

Timanttia-konsertti klo 19, Petri Laaksonen

Kairosmaja – lähellä Pyhää!

Muutokset mahdollisia.

Konserttilippujen varaukset etukäteen, 0207 681 730 tai kairosmaja@sana.fi Osa leireistä järjestetään yhteistyössä STEP-opintokeskuksen kanssa.

15

Kappelitie 2, 98530 Pyhätunturi 0207 681 730 kairosmaja@sana.fi, kairosmaja.fi

4041 0895 Painotuote

ja a u l u o J a u t t a n u i S ta t o u V a t ut U a t s i l l Onne 2023!

Jarmo Rokka

Tero Aho

nen

Jos vastaanottajaa ei tavoi­teta, palauta osoitteella: