Paljon ois aihetta lapsella kiittää s

Paljon ois aihetta lapsella kiittää

Noin 20 vuotta olen ollut mukana erinäisin askarein Kairoksen toiminnassa ja seurannut sitä osittain sisältäkin päin. Siinä heijastuu rakkaus, ilo ja rauha kaiken jakamisen, osaamisen ja yhdessä tekemisen muodossa. Tämän saa aikaan luottamus Sanaan ja Sanan lupauksiin sekä toivo iankaikkisesta elämästä Jumalan armosta osallisina.

2. Korinttolaiskirje 8:15 ”Sillä, joka oli koonnut paljon, ei ollut liikaa, eikä siltä, joka oli koonnut vähän, uupunut mitään.” Tämän jakeen sisältöä olen saanut olla, ystävät, teidän kanssanne toteuttamassa erinäisissä projekteissa ja olen kiitollinen Jumalalle näistä ajanjaksoista. Tuntuu, että olen kuitenkin saanut enemmän kuin mitä olen kyennyt antamaan.

Olemme rakentaneet Kairosmajaa siitä mihin edelliset sukupolvet sen meille jättivät, kiittäen ja rukoillen Jumalan siunausta ja johdatusta työllemme. Meidän täytyy myös pystyä tekemään päivitystä Jumalaan luottaen, että työ jatkuisi Pyhän Hengen johdatuksessa eteenkin päin.

Rukoilemme, että kaikkivaltias Jumala johdattaisi nuoria osaajia rinnallemme myös rakennusprojekteihin siunaten työmme jatkajia siitä mihin ne joskus meiltä päättyvät.

Omasta voimasta me kykenemme vain repimään. Jumalan voimasta me kiitämme ja siunaamme jopa vihamiehiämme.

Tällaisin ajatuksin elokuun talkooviikon jälkeen.

Alpo Vähäkangas

Viesti kulkee. Eila Kotiaho haastoi kuulumisten kertomiseen Alpo Vähäkankaan, joka heittää viestikapulan seuraavalle.

”Tulipa hyvä olo kun pääsin tunturiin. Löytyi korvesta kaatunut kelo, sen juurakkoon nojasin siinä menneitä muistelin ja hiukan uneksin.” E. Leminen

Tervehdys sinulle Kairoksen ystävä!

Olen Kaisa ja sain tänä syksynä liittyä uutena jäsenenä Kairoksen ystävät -lehden toimituskuntaan. Muutamassa viime vuodessa Kairosmaja on tullut rakkaaksi levähdys- ja palvelupaikaksi. Asustelen Pirkanmaalla, välimatka Kairokselle on pitkä, mutta en anna sen estää. Rukous ei kysy välimatkoja ja monet asiat onnistuvat etänäkin- siihen on kuluneen vuoden aikana totuttu, kun korona on estänyt monet tapaamiset. Valitettavasti myös monet Kairoksen hetket.

Eräkämpän suojassa

Syksyinen, jo lokakuuhun kääntynyt viikko vuonna 2018 jäi lähtemättömästi mieleen. Tuolloin tieni toi ensi kertaa Kairosmajalle, josta joskus kauan sitten Lemisen Erkin runoja lukiessa olin vain haaveilla. Sen jälkeen olen palannut useamman kerran tuttuihin maisemiin välillä täysihoitoon, toisinaan omatoimiretkeillen mm. Eräkämpän tuoman suojan turvin. Äärimmäisen kiitollinen olin tuosta turvasta kesällä 2020. Varasin kämpän yhdeksi yöksi kesken suunniteltua vaellusta ja pääsin huuhtomaan vaelluksen hiet yltäni. Pyhä-Luosto välillä purosia on vähäisesti vaeltajalle tarjolla, päiväretkeilijälle taas alue on mitä erinomaisin ja monipuolinen. Harrastuksiini kuuluu kaikenlainen retkeily, vaeltaminen ja luonnossa liikkuminen. Ne antavat pääsääntöisesti vastapainoa työhön, vaikka joskus niitä voi työssäkin kirkon kasvatuksen parissa hyödyntää.

Kristus on kallio

Alusta alkaen koin, että erilaisista taustoistamme ja lähtökohdistamme huolimatta Kairoksella on toteutunut Jeesuksen ohje: ”Minä annan teille uuden käskyn: rakastakaa toisianne! Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toinen toistanne. Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne.” (Joh. 13:34–35.) Tulemme erilaisista olosuhteista, mutta se ei estä meitä kokoontumasta yhteen. Saamme jakaa omastamme, virkistyä Sanasta ja yhteisestä jakamisesta. Eräänä viikonloppuna katselin kallioimarretta kasvamassa kalliolla, siinä vieressä oli risti ja pohdin, kuinka Kristus on se kallio, turvapaikka, johon meidän tulee juurtua, jossa saamme levätä, kasvaa ja josta meidän tulee kertoa edelleen. Jaetaan tätä ilosanomaa yhdessä eteenpäin.

Kairos on toinen koti Kairokselle saapuessa on kuin kotiin palaisi. On ilo askeltaa tuttuun Revontulikappeliin hiljentymään, voimaantumaan, sekä jakamaan. Yhteiset retket, rukous- ja raamattuhetket, sauna ja uinti, valmis pöytä ja maukas ateria muodostavat sellaisen yhdistelmän, jota mieli ja ruumis odottavat kerta toisensa jälkeen. Korona sotki viime talven suunnitelmia, mutta jos Luoja suo, vedän talvilomaviikkoa vuonna 2022. Kaisa Mattila

Talkooviikon kairoshetkiä

Sana ”kairos” tarkoittaa Jumalalle otollista ajankohtaa, aikaa, hetkeä, jolloin Jumala toimii. Uskon, sen tarkoittavan myös hetkeä, jolla on tärkeä merkitys ja vaikuttaa siten elämässämme kaikkeen siitä hetkestä eteen päin. Me ’kairoslaiset ystävät’ saavuimme eripuolilta Suomea talkooviikolle. Jokainen meistä koki lukemattomia henkilökohtaisia kairoshetkiä tuon touko-kesäkuun vaihteessa olevan viikon aikana.

Voin sanoa, että raskaan koronavuoden jälkeen tämä Jumalan osoittama tie Kairosmajalle, huolenpito ja rakkaus avasivat uudelleen silmät näkemään miten Hän rakastaa luotujaan. Hän käyttää ja kutsuu edelleen jokaista meitä yhteyteensä ’Juhla-aterialle’. Tämä ’Juhla-ateria’ ja kristittyjen yhteys oli käsinkosketeltavaa koko viikon ajan.

Sydän täynnä kiitosta On todella vaikea eritellä niitä kaikkia kokemuksia, opetusta, palveluja ja lahjojen täydellistä antia, mitä tuo viikko antoi. Sydän kiitosta täynnä siunaan ja muistelen mennyttä viikkoa ja jokaista kohtaamaani ystävää ja tätä ns. kaikkien ystävien yhteistä kotia, jonka ovet ovat aina auki. Timon tervetuliaissanoista, ennen varsinaisten tehtävien jakoa, jäivät erityisesti mieleeni sanat ”Kaikki työ on yhtä arvokasta”. Se rohkaisi. Uskon, että näillä tehtävillä, joita teimme on ollut jokaiselle henkilökohtainen syvällinen sanoma, Jumalan puhe tai opetus. Sitä voimme jokainen rukoillen tutkia.

Puhutteleva työtehtävä Haluan jakaa oman kokemukseni siitä, mikä omassa työtehtävässäni puhutteli. Mikään ei ollut, eikä ole sattumaa.

Me kolme naista, Tuula, Raija ja minä saimme tehtäväksi siivota kappelin. Siellä työn lomassa risti alkoi puhua omaa sanomaansa ja puhuu yhä. Mieleeni palautui vuosia sitten Riitta Lemmetyiseltä tullut ystäväkirje, jossa oli Ristitarha-runo. Jossakin muussa yhteydessä tuo teksti on nimellä Vaikea risti. Palauttelin mieleen tuon tekstin sanomaa. Siinä yhdessä jutellessamme syntyi ajatus, että voisimmekaan pitää tästä aiheesta aamunavauksen. Rohkaistuimme esittämään toiveemme talon isännälle Timolle ja hänelle se sopi. Kokosimme erilaisia ristejä kappelin eteen valkoiselle liinalle ja omiin kauloihimme.

Pientä jännitystä tuova aamuavaushetki koitti. Olimme ”Kappelin tyttöjä” ja siitä sai ryhmäkin nimensä. Saakoon risti puhua, rakkaat ystävät omaa sanomaansa tänäänkin. Risti, jonka pystypuu osoittaa taivasta kohti ja poikkipuu teihin ystäviin.

Aamuavauksen päätimme lauluun ” Ristin tietä vain kuljen kotiin päin”…tie Golgatan kotiin vie…

Kiitollisella mielellä toivotamme teille ystävät Jumalan siunausta, Kaarina ja Esa Eskola sekä Alpo ja Raija Vähäkangas, Ylivieska.

Kaarina Eskola

Alkuvirtenä ja rukouksena lauloimme virren 207

Vaikea risti

1. Hän nurkui ja valitti aina:

Ei kenenkään risti näin paina.

Ja lukemattomat kerrat, hän kääntyi puolehen Herran.

Ei sovi ristini tää harteille minun, ois Herrani, helppo tää vaihtaa sinun.

Uuden kantaisin nöyrällä miellä, en enää nurkuisi tiellä. 2. Kun hän illalla rukoili jälleen, näki unta yöllä tälleen,

Väsyneenä taakkansa alla, kulki polulla hankalalla.

Tuli itse Mestari vastaan, näin vaivoihinsa vaipunutta lastaan. 3. Minä rukouksesi kuulin, sanoi Mestari hymyhuulin.

Tule kanssani ristitarhaan, nyt valita saat ristin parhaan.

Mutt´ aikaa on päivä ainoastaan, tulen illalla portille vastaan. 4. Syttyi riemu nurkujan mieleen, heitti taakkansa portin pieleen.

Mikä valtava ristien joukko, täynnä tarhan jokainen loukko.

Nytpä valitsen ristin uuden, tuolla on risti kuuliaisuuden, miten käynee se harteilleni? 5. Ei, ei sovi tää taakakseni.

Entä tuo, jonka kilpi on valta?

Mutta voi, kovin hankalalta tuntui sekin mielestänsä, ei ollut se etsimänsä.

Näin ristiltä toisen luokse, hän aamusta iltaan juoksee.

Oli vikana millä mikin, jos kuinka hän sovittikin.

Mikä painoi mihinkin tapaan, mikä olkaan, mikä lapaan.

Joku karkea hankasi pintaa, eräs liiaksi painoi rintaan. 6. Toivat muutamat selkään vaivan, jotkut käsiä särkivät aivan.

Hän kylpi jo kyynelissään, ei sopivaa ristiä missään.

Säteitään viimeisiä aurinko heitti, pian pimeys seudun peitti.

Tuli samassa Mestari tarhaan, kysyi: joko löysit sä ristin parhaan?

En Herra, en löytänyt laisin, jospa uudestaan etsiä saisin.

Sanoi Herra: jos sallit, autan mä vähän, mitä sanoisit ristiin tähän? 7. Oi, Herra, tää helppo on kantaa, jos mulle tämän voisit antaa.

Ei mistään tää liikaa paina, tätä nöyränä kantaisin aina.

Nyt hymyili Mestari jälleen, ja hiljaa virkahti tälleen:

Hyvä, että on sulle se mieleen, juuri sen hylkäsit portin pieleen.

Sait takaisin ristisi oman, mielestäsi raskaan, kelvottoman.

Se sopii juuri sun harteillesi, se on sinun siunauksesi. 8. Tää tarina opettaa meitä, kun kuljemme vaikeita teitä.

Mietimme mielin haikein, on minun ristini vaikein.

Toisilla ristiä tuskin lainkaan, miks’ minä tään taakan sainkaan?

Jos näin on mielemme milloin, hyvä meidän on muistaa silloin, taakoista ristitarhain, oma ristimme meille on parhain.

Siinä on meidän olkamme malli, siunaukseksi sen Luojamme salli.

Hei vaan kaikille. Uusi Kairos-tiimiläinen tervehtii teitä.

Aloitin heinäkuussa työt asiakaspalvelija-nimikkeellä Kairosmajalla. Työnkuvaani kuuluu lyhykäisyydessään mm. varausten vastaanotto, tarjousten tekeminen ja kahvilassa työskentely. Toki työn kuvaan kuuluu paljon muitakin tehtäviä, meillä koko henkilökunta toimii yhteistyössä jotta palvelisimme asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla.

Nimeni on Tarja Kallio ja asun mieheni ja koirieni kanssa omakotitalossa Pyhäjärven kylässä, ihan tuossa kävelymatkan päässä. Lapsia meillä ei ole, mutta koiria sitten sitäkin enemmän eli kaiken kaikkiaan 10 koiraa. Harrastamme linnun- ja hirvenmetsästystä ja kasvatamme metsästyskoiria kennelnimellä Tunturijärven. Olen Suomen Kennelliiton ulkomuototuomari. Kuulun useampaan koirayhdistykseen sekä oman kotikuntani Pelkosenniemen kunnanhallitukseen.

Ihan ensimmäinen työpaikkani Pyhätunturilla oli hotelli Pyhätunturi ja viimeisin ennen Kairosmajaa Lapin Safarit Luostolla. Siihen väliin mahtuu muutama muu työ Sodankylässä ja oma yritys Pyhätunturilla. Monenlaista työtä on tullut tehtyä vuosien varrella ja työkokemusta karttunut.

Vapaa-aika kuluu erilaisissa ”koiramaisissa” touhuissa metsästäen, koiranpentuja hoitaen, koiranäyttelyissä arvostellen ja koirarotuja opiskellen. Luonnossa tulee liikuttua muutoin paljon.

Olen asunut Pyhätunturilla vuodesta 1986 ja siitä olen todella kiitollinen. Onhan tämä maailman paras paikka asua; puhdas ilma, vesi ja luonto, selvät vuodenajat, upeat maisemat ja loistavat luontoreitit ja metsästysmaat. Ja nyt vielä ihana työpaikka mukavien työkavereiden kanssa. Siksi on niin mukava toivottaa Kairokselle tulijat lämpimästi tervetulleeksi. Ihanampaa ympäristöä voi vain toivoa puhumattakaan Kairosmajan tunnelmasta, hartaushetkistä ja hyvästä ruuasta. Toivotan kaikille ihanaa syksyä ja ruskan loistoa. Kairosmajalla nähdään!

Tarja Kallio

Rahastonhoitajan katsaus vuoteen 2020

Haluan kertoa jäsenille muutamia pääkokonaisuuksia Kairoksen Ystävien taloudesta 2020.

Tulot olivat yhteensä 43 260 €. Suurin tuloerä oli jäsenmaksut 27 625 €, lisäksi lahjoitukset Kairosmajan remontti- ja hankintakohteisiin 13 963 €.

Varainhankinnan menot olivat yhteensä 39 435 €. Suurin menoerä oli tuki KRS:lle 29 467 €. Tukisumma koostuu Kairosmajan piha-alueen kaivaus- ja sähkötöistä sekä kaapeleista 20 496 €, tilitys vuoden 2019 liinavaatekeräyksestä 4 000 €, tuki työntekijän palkkaukseen 3 814 sekä tarvikeostot huoltorakennukseen ja päärakennukseen 1 157 €. Kairos-lehden kulut olivat 9 889 €, varsinaisen toiminnan kulut 2 541 €.

Tilivuoden 2020 ylijäämä oli 1 283 €.

Haluan kiittää Kairoksen Ystäviä todella tärkeästä tuesta Kairosmajan hyväksi. Taivaallinen Isä siunatkoon meidän kaikkien työtä ja antakoon meille ja kaikille uusillekin ihmisille luottamusta Jumalan armohoidosta meitä kohtaan.

Kimmo Virkkala rahastonhoitaja

Suuri kiitos Kairoksen rakentajaystä

Elokuun puolivälin jälkeen pidettiin Kairosmajalla tämän kesän toinen talkooleiri. Päätös leirin pitämisestä järjestettiin pikaisella aikataululla, koska moni tälle kesälle suunniteltu hanke oli vielä pahasti kesken.

Paikalle saapui 12 miehen iskujoukko ja jälkeä syntyi. Kairosmajan huoltorakennuksen ja karavaanaritilojen laatoitus-, maalaus-, sähkö- ja rakennustyöt saatiin päätökseen. Putki-, lämpö- ja kalustotyöt valmistuvat lokakuun loppuun mennessä, joten marras-joulukuun kaamosleireillä ovat uudet tilat jo käytössä.

Timon ideoima uusi tasainen murskepolku rantasaunan ja savusaunan välille syntyi muutamassa päivässä. Siinä ohessa tuli poltettua pienissä erissä Kairosmajan kaikkien aikojen suurin ”juhannuskokko”. Kairosmajan pihojen tasaukset ja pihalaatoitukset saatiin myös päätökseen.

Rukousvastauksena meidän jo eläkkeellä työskentelevien joukossa oli uutta sukupolvea edustamassa ”monitoimirakentaja” Kai Elorinne, jolta hoitui ammattitaidolla niin laatoitus-, maalaus- kuin listoitustyöt.

Enpä ole pitkään aikaan kokenut ”luomisen iloa” yhtä konkreettisella tavalla kuin tämän talkooleirin aikana. Kiitos miehet! Jumala työmme siunatkoon.

Siunaavin ja kiitollisin terveisin Kari

ville

Mustikkametsällä

Kesäkuun puolivälissä Pyhätunturin tuttuja polkuja patikoidessa järripeippojen yksitoikkoinen laulu seurasi kulkijaa. Lumilaikkuja näkyi enää syvimpien kurujen pohjilla, aapasuolla hilla ja suokukka kukkivat. Metsät ja tunturin alarinteet olivat laajalti rehevän mustikkavarvuston verhoamia, ja tavallisesti karunoloinen maisema oli niin heleän vihreä kuin vai olla voi.

Mustikka viihtyy parhaiten tuoreissa kangasmetsissä ja mustikkakorvissa, mutta Lapissa se voi kasvaa runsaana myös kuivissa kangasmetsissä ja tunturipaljakoitten runsaslumisilla varpukankailla. Voimakkaassa varjossa mustikan varvusto saattaa kasvaa korkeaksi ja reheväksi, mutta marjoja ei muodostu valon vähyyden takia. Mustikka hyötyykin metsän harvennushakkuusta valon määrän lisääntyessä. Suorassa auringonpaisteessa kuivassa ja paahteessa mustikka ei viihdy, joten avohakkuualoilla varvustot kärsivät. Vaikka mustikka onkin yleinen, sen kasvustot ovat vähentyneet merkittävästi viime vuosikymmeninä laajamittaisen metsätalouden takia.

Vähälumisina tai lumettomina talvina ilman lumisuojaa jäävät mustikanvarvut ovat alttiita pakkasvaurioille. Vauriot näkyvät keväällä ruskettuneina kasvustoina. Muut yleiset varpukasvimme, juolukka, puolukka ja variksenmarja selviävät vaurioitta vähälumisemmillakin paikoilla.

Verrattaessa eteläsuomalaisen, oululaisen ja Lapin mustikan talvista pakkasenkestävyyttä havaittiin pohjoisimpien kasvustojen olevan kylmänarimpia ja eteläisten kestävimpiä, mikä ilmeisestikin johtui sopeutumisesta kasvupaikkojen lumioloihin. Vaikka mustikan ilmaversot paleltuvat, se pystyy uusiutumaan nopeasti, sillä valtaosa, noin 80 %, mustikan biomassasta on maan alla juuristossa ja maavarsissa.

Kukat ja pölyttäjät Mustikalla, kuten monella muullakin metsiemme marjakasvilla, silmujen suojaamat kukka-aiheet kehittyvät jo kukintaa edeltävänä syksynä. Kevään lämpöolot ratkaisevat, milloin kukinta alkaa. Varhaisena kukkijana mustikka on hillan tavoin herkkä keväthalloille, kukat paleltuvat jo parin asteen pakkasessa.

Mustikalla hyvään marjasatoon tarvitaan kukkia pölyttäviä hyönteisiä. Tärkeimpiä ovat kimalaiset, mutta kukat houkuttelevat

myös pieniä kärpäsiä, kovakuoriaisia ja perhosia. Kolea, tuulinen tai sateinen sää kukinta-aikaan estää hyönteisiä lentämästä ja pölytys jää vähäiseksi. Mustikka pystyy myös itsepölytykseen, mutta silloin sato jää alhaiseksi. Myös monet muut metsiemme marjat, puolukka, juolukka, riekonmarja ja hilla, ovat hyönteispölytteisiä. Sitä vastoin pohjoisessa yleinen variksenmarja on tuulipölytteinen ja siksi sadoltaan näitä vakaampi.

Vielä raakilevaiheessa lupaavaa mustikkasatoa voi alentaa kuivuus. Marjat jäävät pieniksi tai varisevat kokonaan. Myös erityisen hyvän marjavuoden jälkeen seuraavan kesän sato-odotukset ovat pienemmät. Kukkien ja marjojen tuotto vaatii paljon energiaa, eikä mustikkakasvusto jaksa tuottaa runsasta satoa kahtena peräkkäisenä vuonna.

Mustikan marjan tummansininen tai purppurainen malto saa värinsä antosyaaneista, jotka kehittyvät marjoihin niiden kypsyessä. Antosyaanit ovat kasveissa yleisiä punaisia, sinisiä ja violetteja väriaineita. Niitä on runsaasti myös muissa tummissa marjoissa kuten juolukassa ja variksenmarjassa, mutta mustikassa niitä on erityisen paljon.

Antosyaanit lukeutuvat polyfenoleihin. Polyfenoleihin kuuluu useita muitakin kasveissa esiintyviä yhdisteitä, jotka suojaavat kasveja mm. auringon haitalliselta UV-säteilyltä sekä erilaisilta taudinaiheuttajilta ja tuholaisilta. Polyfenolit ovat laajan kiinnostuksen ja tutkimuksen kohteena, sillä on saatu lupaavia viitteitä niiden ehkäisevästä vaikutuksesta esim. sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja muistisairauteen. Marjojen korkean antosyaanipitoisuuden tiedetään toimivan elimistöä suojaavana antioksidanttina eli se suojaa soluja hapen haitallisilta vaikutuksilta.

Mustikan marjat ovat tavallisesti sinertäviä pinnalla olevan vahapeitteen vuoksi. Toisinaan löytyy kasvustoja, joissa marjat ovat kiiltävän mustia. Kyseessä on geenimuunnos, jolta kyky vahapeitteen muodostamiseen puuttuu. Suomesta on löydetty muutamasta kymmenestä paikasta myös täysin valkoisia mustikan marjoja. Näillä geenivirheen seurauksena antosyaanin tuotanto on täysin estynyt.

Arja Ojala

Elämäni musiikit

Viime kesänä täytin 60 vuotta. Tuorein kiitoksen aihe kuluneena vuonna on isovanhemmuus, josta nyt iloitsemme. Vuosia on tässä elämänvaiheessa enemmän takanapäin kuin edessä. Ajatuksissani olenkin miettinyt, minkä musiikin valitsisin elettyä elämää kuvaamaan, jos joku sitä minulta kysyisi. Visio elämän varrelta poimituista musiikkikappaleista kiehtoo mieltäni.

Tällaisista asioista saatan keskustella myös työssäni, potilaiden kanssa. Tapaan ihmisiä sairaalan palliatiivisilla osastoilla, heitä, joilla ei ole paljon elinpäiviä jäljellä. Toteutan heidän musiikkitoiveitaan.

Merkityksellisten muistojen musiikki Heidän kokemustensa kautta saan käsityksen siitä, minkälainen musiikki on muodostunut merkitykselliseksi. Saatan yhdessä potilaan kanssa muistella häävalssia, jota soitettiin hänen tyttärensä häissä, tai iskelmää, joka soi korvissa, kun rakkaan kumppanin katse kohtasi ensi kerran. Joskus pysähdymme sellaisen laulun äärelle, joka kuvailee tärkeää luontokokemusta. Virsi kaivatun henkilön hautajaisista voi olla pysähdyttävä tai sellainen musiikki, joka läheiselle ystävälle oli rakkain. Koulun penkillä opetellut laulut ovat syöpyneet syvälle monen mieliin jättäen elinikäiset muistijäljet, puhumattakaan niistä lauluista, joita kuuli mummin, isän tai äidin laulavan. Muisto siitä, miten aikuinen hyräilyllään rauhoitteli ja nukutti pientä kuulijaa, kannattelee potilasta, joka tietää kohta siirtyvänsä tuonpuoleiseen.

Musiikki koskettaa ja parantaa Oma vanhemmuus nousee uudelleen mieleen isovanhemmuuden ilojen kautta. Nuorena äitinä arki tuntui haastavalta. Muistan selvästi, kuinka uupuneena raahauduin pienten lastemme kanssa perheleirille. Siellä oli ruuat valmiina, ja ystävän kuunteleva korva lähellä (aivan kuin Kairosmajalla). Iltahartaudessa perhetyön pappi oli valinnut iltavirreksi Pekka Simojoen Herra kädelläsi. Se kosketti sydänjuuria myöten. Silmät täyttyivät kyynelillä. Herra kädelläsi itkeä mä saan. Sain tulla omana itsenäni, juuri niin uupuneena kuin olin, neuvottomana, keskeneräisenä. Sain levätä, sain kerätä voimia. Onneni on olla Herraa lähellä.

Ympyrä sulkeutuu. Silloin olin pienen lapsen äiti. Pienestä lapsesta kasvoi aikuinen, josta vuorollaan kasvoi äiti. Herra kädelläsi kuuluu elämäni musiikkeihin. Mitkä musiikkikappaleet sinä valitsisit?

Anna Brummer, sairaalamuusikko

Kairoksen leiriviikot ja konsertit 2021–2022

Syksy

2.–8.10. Patikkaviikko II syksyn kuulaudessa, 8.–10.10. Annan teille tulevaisuuden ja toivon – Miestenpäivät, näköaloja toivosta ruskan keskellä. Erkki Jokinen, Paavo Korteniemi ja Pekka Ruokanen. 10.–15.10. Vaeltajan toivo Jumalan poluilla – Askelia kirpeässä syyssäässä. Erkki Jokinen. 15.–17.10. Lupa tuntea – Naistenpäivät, Ulla Saunaluoma, Merja Lehtinen ja Kristiina Tanhua-Laiho. 17.–23.10. Ylöjärven ripari.

Talvi

19.–21.11. LEPO – Jumalan hetki, hiljaisuudenretriitti, Marjatta Orava, Laila Juntti. 22.–29.11. Kaamosviikko 30.11.–7.12. Itsenäisyysleiri, Arto Mikkonen. 22.–28.12. Kairoksen joulu, Markus Tirranen, Matti Turunen, Tuuli Takkala. 22.12. Elvis Gospel by ARON klo 19. Liput 20 €. 23.12. Kauneimmat joululaulut klo 17 ja 19. 25.12. Matti Turusen konsertti klo 19.

Uusi vuosi 2022

11.–14.2. Miestenpäivät, Juha Mieto, Timo Määttä. 19.–26.2. Hiihtoviikko I, Tarja Seppänen, Heikki Kulo ja Satu Kaarisalo-Kulo. 19.–26.2. Roihuvuoren ripari. 23.2. Kulojen konsertti klo 19. 26.2.–5.3. Hiihtoviikko II, Päivi Luumi ja Kaisa Mattila 5.–12.3. Hiihtoviikko III, Kotiahot 12.–19.3. Kevään hiihtoviikko I, Susanna Luttinen-Kivistö ja Miika Kivistö 19.–26.3. Kevään hiihtoviikko II, Kalajoet, Kiiski 20.3. Hannu Kiisken konsertti klo 19 23.3. Elvis Gospel by ARON klo 19. Liput 20 €. 26.3.–2.4. Lemisen 100 v. -juhlaviikko, Riitta ja Markku Leminen, Ari ja Johanna Tähkäpää, Kari Hämäläinen. 27.3. Jouni Someron konsertti klo 19.

Kevät

2.–9.4. Hiihtoviikko kevätauringossa I, 3.4. Petri Laaksosen konsertti klo 19. 6.4. Arja Korisevan konsertti klo 19. 9.–14.4. Virsiviikko, Jouni Somero, Raija Kilpeläinen Somero ja Kari Mattila. 10.4. Seeli Toivion konsertti klo 19. Liput 20 €. 13.4. Jouni Someron konsertti klo 19. 14.–18.4. Kairoksen pääsiäinen, Elina Vettenranta, Karri Perälä, Riitta Laakio. 15.4. Pitkäperjantain konsertti, Jouni Somero. 18.–23.4. Hiihtoviikko kevätauringossa II. 20.4. Elvis Gospel by ARON klo 19. Liput 20 €. 23.–30.4. Kotona jälleen -viikko, Kristiina Kohola, Anne-Mari Thomassen ja Tuula ‘Haxu’ Hakkarainen. 27.4. Haxun konsertti klo 19. 26.5.–2.6. Talkoo- ja vaellusviikko.

Kairosmaja – lähellä Pyhää!

Jos vastaanottajaa ei tavoiteta, palauta osoitteella: Kappelitie 2, 98530 Pyhätunturi puh. 0207 681 730 kairosmaja@sana.fi, kairosmaja.fi

“... Sinun valostasi me saamme valon...” Ps 36:10

Mitä lahjaksi...

syntymäpäiväsankarille, hääparille, ripille päässeelle, ylioppilaalle, ammattiin valmistuneelle, ystävänpäiväksi, joululahjaksi...

Tietysti lahjakortti Kairosmajalle.

Tilaa lahjakortti puh. 0207 681 730