Kevättä odotellessa s

Kevättä odotellessa

Perhoset menestyivät erityisen hyvin viime kesän lämmössä. Mutta mihin ne kaikki talven tullen katosivat? Miten ne selviävät kevääseen talven kylmyydessä?

Perhoset voivat talvehtia kehityskiertonsa eri vaiheissa: munana, toukkana, kotelona tai aikuisena. Harva perhoslaji talvehtii aikuisena, useimmat viettävät talven toukkana tai kotelona, harvemmat munana. Lapissa perhoset talvehtivat pääasiassa toukkina, etelämpänä muutkin talvehtimismuodot yleistyvät. Kehityskierron vaiheesta riippuu, mihin aikaan kukin perhoslaji kesän kuluessa saavuttaa aikuisuuden ja ilmestyy iloksemme. Myös säätila vaikuttaa: lämpimänä kesänä toukat varttuvat nopeammin aikuisiksi kuin koleana kesänä.

Aikuisena talvehtineita perhosia näemme varhain keväällä, sillä ne ovat jo edellisenä kesänä käyneet läpi koko kehityskiertonsa munasta aikuiseksi. Nokkosperhoset, suruvaipat, neitoperhoset ja herukkaperhoset talvehtivat suojassa puunkoloissa, kaarnan raoissa, ulkorakennuksissa tai maassa. Sitruunaperhonen sinnittelee talven yli asettumalla roikkumaan sopivaan varpuun selkä maata kohti, joten vähälumisina talvina se on pitkään sään armoilla. Perhoset, kuten muutkin hyönteiset, vaipuvat talveksi lepotilaan, jonka käynnistää syksyllä päivien lyheneminen.

Lepotilaan valmistautuvan hyönteisten kudoksissa tapahtuu muutoksia. Vaarallisinta on solujen jäätyminen niin että niiden sisälle muodostuu jääkiteitä, jotka rikkovat solun rakenteita. Siksi soluista poistuu vettä, jolloin soluneste väkevöityy ja jäätymispiste alenee. Soluihin muodostuu myös ”pakkasnesteitä”, kuten glyseroleja, joiden tehtävänä on parantaa pakkasensietoa. Elävät solut pysyvät sulina koko ajan, solujen välitilat kudoksissa voivat sitä vastoin jäätyä. Lepotilassa perhonen kestää hyvinkin jopa yli 30 asteen pakkasia.

Perhosen kehitys alkaa naaraan munimasta munasta. Naaras laskee munansa tavallisesti toukan käyttämän ravintokasvin pinnalle. Kuoriutuessaan kehittyvä toukka puree reiän munan kuoreen ja ryömii esiin. Kasvaessaan se luo nahkansa 4-5 kertaa; vanhan nahan alle kasvaa uusi ja kun se on valmis, vanha nahka repeää. Viimeisessä nahanluonnissa alta paljastuu

Suruvaippa, Suomen kansallisperhonen

paksuhko, sitkeä kotelo, jonka sisällä toukasta kehittyy perhonen. Joillain lajeilla toukka kutoo ympärilleen vahvan kotelokopan ohuista seiteistä, joita se muodostaa suussaan olevien kehruurauhasten eritteestä. Kotelovaiheen pituus vaihtelee lajista riippuen parista viikosta useaan kuukauteen, jos kotelo talvehtii.

Kotelossa tapahtuu ihmeitä: toukka muuttuu aikuiseksi perhoseksi. Kotelon sisällä osa toukan sisäelimistä ja aivoista säilyy, myös hengityselimenä toimivassa ilmaputkijärjestelmässä tapahtuu vain pientä hienosäätöä. Osa toukan elimistä hajoaa irrallisiksi soluiksi, joista rakentuu uusia elimiä. Perhosen jalkojen, siipien ja tuntosarvien aihiot ovat valmiina paikoillaan jo toukan sisällä pieninä levymäisinä rakenteina, jotka on ohjelmoitu kasvamaan kotelovaiheen aikana valmiiksi jäseniksi. Perhonen saa myös uudet silmät ja purevat suuosat vaihtuvat pitkään imukärsään. Kun kaikki on valmista, kotelonahka repeää ja aikuinen perhonen ryömii ulos. Siivet riippuvat aluksi kurttuisina, mutta pian niihin alkaa virrata ruumiinnestettä ja ne laajenevat täyteen mittaansa. Muutaman tunnin kuluessa siivet kovettuvat ja perhonen pääsee lentoon. Aikuiset perhoset imevät pääasiassa kukkien mettä. Suruvaippa ja eräät yökköset nauttivat myös vahingoittuneista puista erittyvää mahlaa ja ylikypsien hedelmien mehua.

Vielä meitä ympäröi lumi ja jää, päivät kuitenkin jo pitenevät. Keväthangelle saattaa leutona päivänä ilmaantua noin kolmesenttinen pitkien ruskeiden karvojen peittämä toukka. ”Karvamato” on ruostesiiven toukka. Tämän yöperhosen toukka herää suojapaikassaan varhain keväällä, etsii paikan koteloitumiselle ja aikuinen ruostesiipi on valmis lentoon jo alkukesällä.

Arja Ojala

Ohikulkija

Istun Revontulikappelissa flyygelin ääressä. Kappelissa ei ole muita kuin minä ja olen harjoitellut pianokappaletta, joka olisi saatava esityskuntoon. Olen sytyttänyt esirukouskynttilän ystävälleni. Hengähdän ja muistan ilmoituslapun Revontulikappelin ulko-ovessa: Ollaan turvassa, Jumala on turvamme.

Uusi kohtaaminen Sisään astuu ohikulkija, hiihtokengät jalassa, silmälasit huurussa. Mielessäni käy, että olipa hyvä, kun sain valmiiksi harjoiteltua äsken, mutta jään flyygelin ääreen istumaan. Nainen sanoo, ettei ennen ole käynyt täällä. – Hyvä että tällaiset paikat edes ovat auki näin koronan aikaan. Vaihdamme pari sanaa. Annan katseeni levätä alttarilla, jossa äiti Maria pitää lastaan hellästi sylissä, niittyvillat viestittävät Jumalan herkkyydestä ymmärtää tarpeemme, ja syvän punaiset amaryllikset maljakossa kertovat Kristuksen sovitustyöstä. Ollaan turvassa, Jumala on turvamme, ajattelen.

Nainen istahtaa ja keskustelumme hiljenee. Katson sytyttämääni kynttilää ja huokaisen. Vain hetki kerrallansa. Vain pieni askel kerrallaan. Ollaan turvassa. Sävel juolahtaa mieleeni, hakeutuu sormiini, ja tapailen melodiaa, joka kasvaa sointujen myötä herkäksi, luottavaiseksi kudokseksi sormieni kosketuksesta. Soitan monta säkeistöä.

Hiljainen toive

Virren viimeisen soinnun hiljettyä nainen jatkaa: – Juuri äsken toivoin, että soittaisit jotakin, mutta en rohjennut pyytää. Mielessäni kävi nimenomaan tuo laulu. Eikö olekin ihmeellistä? Päivä vain ja hetki kerrallansa. Näin meitä johdatellaan. Ollaan turvassa. Jumala on turvamme.

Nainen poistuu ja minäkin puen hiihtokamppeet ylleni. Päivän kirkkain hetki on jo vaihtunut siniseksi hämäryydeksi ja Revontulikappeli jää odottamaan seuraavaa ohikulkijaa.

Anna Brummer, sairaalamuusikko

Kairoksen leiriviikot ja konsertit kevät 2022

Helmikuu 19.–26.2. Hiihtolomaviikko I Tarja ja Markku Seppänen, Satu Kaarisalo-Kulo ja Heikki Kulo. 23.2. Kulojen konsertti Revontulikappeli klo 19. Liput 20 €. Kaikkien konserttien liput myynnissä ennakkoon kahvilasta (käteinen/korttimaksu) tai käteisellä ovelta. 26.2.–5.3. Hiihtolomaviikko II Päivi Luumi ja Pirjo Mettänen

Maaliskuu 4.3. Saila trio konsertti Revontulikappeli klo 19, Saila Ruotsala, Lasse Heikkilä. Liput 15 €, lapset alle 16 v. 10 €. 5.–12.3. Hiihtolomaviikko III, Kotiahot. 9.3. Tiina Sinkkosen konsertti Revontulikaapelissa klo 19. Liput 20 €. 12.–19.3. Kevään hiihtoviikko I Susanna Luttinen-Kivistö ja Miika Kivistö. 13.3. Tiina Sinkkosen konsertti Revontulikappelissa klo 19. Liput 20 €. 19.–26.3. Kevään hiihtoviikko II Marja ja Jorma Kalajoki, Hannu Kiiski ja Elina Pikkuhookana. 21.3. Hannu Kiisken konsertti Revontulikappelissa klo 19. Liput 20 €. 23.3. Elvis gospel by Aron konsertti Revontulikaapelissa klo 19. Liput 20 €. 26.3.–2.4. Erkki Lemisen syntymästä 100 vuotta -juhlaviikko, Riitta ja Markku Leminen, Johanna ja Ari Tähkäpää, Kari Hämäläinen 27.3. Jouni ja Anna-Claudia Someron konsertti Revontulikaapelissa klo 19. Liput 20 €.

Huhtikuu 2.–9.4. Hiihtoviikko kevätauringossa I Kirsi ja Touko Hakala 3.4. Petri Laaksosen konsertti Revontulikappelissa klo 19. Liput 20 €. 6.4. Arja Korisevan konsertti Revontulikappelissa klo 19. Liput 20 €. 9.–14.4. Virsiviikko, Jouni Somero, Raija Kilpeläinen-Somero ja Kari Mattila 10.4. Seeli Toivion konsertti Revontulikappelissa klo 19. Liput 20 €. 13.4. Runoja ja musiikkia Revontulikappeli klo 19. Liput 20 €. 14.–18.4. Kairoksen Pääsiäinen, Riitta Laakio, Elina Vettenranta ja Karri Perälä 15.4. Pääsiäiskonsertti Revontulikappelissa klo 19. Liput 20 €. 17.4. Duo Heikura & Hägg Revontulikappeli klo 19. Liput 20 €. 18.–23.4. Hiihtoviikko kevätauringossa II Merja ja Heikki Salomaa 20.4. Elvis gospel by Aron konsertti Revontulikappeli klo 19. Liput 20 €. 23.4.-30.4. Kotona jälleen viikko Kristiina Kohola, Anne-Mari Thomassen ja Tuula ”Haxu” Hakkarainen 27.4. Kairosmajan keväinen musiikki-ilta klo 19. Tuula ”Haxu” Hakkarainen, Liput 10 €. 26.5.–2.6. Kairoksen talkoo ja vaellusviikko, Kari Hämäläinen

Kairosmaja – lähellä Pyhää!

Tiedot tarkentuvat myöhemmin. Konserttilippujen varaukset etukäteen, puh. 0207 681 730 tai kairosmaja@sana.fi

Jos vastaanottajaa ei tavoiteta, palauta osoitteella: Kappelitie 2, 98530 Pyhätunturi 0207 681 730 kairosmaja@sana.fi, kairosmaja.fi

Kairos

Tulin tänne – elämän väsyttämänä –tunturin kainaloon Vaelsin määrää vailla tunturilta toiselle –syvien kurujen kautta. Samosin päivästä päivään ja hämärästä hämärään kohtaamatta ketään. Mustat kekäleet nuotiopaikoilla vain. Syttyivät nuotion puut. Liekkien leikkiä pitkään katsomaan jäin. Monien hämäräin tullessa pitkään katsomaan jäin. Toisinaan savusta silmäni kyyneltyi. Toisinaan itkin omaa tuskaani vain.

Toisinaan rinteellä ylistin Jumalaa –oli lähellä hän. Sain elää Jumalan hetken – kairoksen –koin paranemisen. – Erkki Leminen