Issuu

Kairoksen Ystävät ry:n jäsenlehti 3 / 2026

Kiitollisin mielin eteenpäin s. 2 Pelkosenniemi 1939 s. 9 Ketun jäljillä s. 12

TEKSTI Liisa Välilä KUVAT Kaisa Mattila, Liisa Välilä

Kairosmaja Facebookissa: facebook.com/krs.kairosmaja

Kiitollisin mielin eteenpäin

Kairosmaja on ollut meille monelle kuin toinen koti. On vaikea kuvitella Lapin matkaa ilman sen lämpöä: avannon hiljainen höyry revontulten alla, kelopuisen alttarin kutsu, kappelin rauha. Onneksi nämä paikat odottavat meitä tänäkin talvena, yhtä lempeinä kuin ennen. Kun aloitin tämän tehtävän, kirjoitin: “Kairosmajan lämmin ja hoitava ilmapiiri on kutsunut matkaan eri vuosikymmeKairoksen Ystävät ry:n jäsenlehti

Kappelitie 2, 98530 Pyhätunturi Puhelin 0207 681 730 Pankki: FI23 8000 1179 0873 42 SWIFT: DABAFIHH • vuosijäsen- ja ainaisjäsemaksu 30 € / 400 € • kannattajajäsenmaksu yrityksille ja yhteisöille 300 €

nillä.” Uskon siihen yhä. Erityinen rukousaiheeni on ollut, että lapset, nuoret ja perheet — he, jotka kaipaavat hengähdystä, lepoa ja tilaa olla omana itsenään, löytäisivät Kairosmajan. Ehkä voisimme kutsua mukaan omat lapsemme, kummilapsemme, naapurimme tai suvun nuoret perheet. Moni uupunut vanhempi kaipaisi viikon armollista täysihoitoa. Moni nuori kaipaisi paikan, jossa ei tarvitse jaksaa enemmän kuin jaksaa. Monia hyvästejä Tämä lehti on myös taittajamme Lea Vestovuon viimeinen Kairos -lehti KRS:n tehtävissä 15 vuoden jälkeen. Hänen taitava kädenjälkensä on tehnyt jokaisesta numerosta kauniin ja lämpimän – juuri sellaisen, joka kantaa myös Kairosmajan henkeä. Kiitollisin mielin siuToimitus liisa@valilat.fi elina.laiho@sana.ti kajakkini@gmail.com aapo.tahkapaa@gmail.com Taitto

Lea Vestovuo, Kiitos näistä 15 vuodesta.

Kansi

Kettu lumessa, Ray Hennessy/Unsplash

Paino

Punamusta 2026

1200 kpl

unnen syvää kiitollisuutta nyt, kun kirjoitan tätä talkookauteni viimeistä pääkirjoitusta. Olen saanut olla Kairoksen ystävä yli 30 vuotta ja tämän lehden talkoolaisena reilut kolme. Nuo vuodet ovat tuoneet ystäviä, näkökulmia, iloa ja siunausta – enemmän kuin osasin pyytää.

Painos

naamme Lean uusiin vaiheisiin ja kiitämme vuosien taitavasta työstä. Kun katson taaksepäin, näen Jumalan johdatuksen. Kun katson eteenpäin, näen toivon: uuden sukupolven, -matkat, -kohtaamiset. Kairosmaja jatkaa kutsuaan, ja me saamme yhä vastata siihen. Kiitos, että olen saanut kulkea tämän matkan teidän kanssanne. Työ jatkuu — ja niin jatkuu myös toivo. Siunattua talvea ja siunattuja matkoja Kairosmajalle. Liisa Välilä Päätoimittaja

Johtokunta 2026 Johanna Tähkäpää, puheenjohtaja johanna.tahkapaa@gmail.com Jukka Salminen, varapuheenjohtaja, lauluntekija.salminen@gmail.com Tytti Vänskä, sihteeri, tytti.vanska@gmail.com Tuuli Malve, tuuli.malve@gmail.com

Juho Kotiaho juho.kotiaho@gmail.com Aapo Tähkäpää aapo.tahkapaa@gmail.com Markus Ek, markus.ek@evl.fi Iitu Gerlin, jäsensihteeri, rahastonhoitaja iitu.gerlin@gmail.com

TEKSTI & KUVA Johanna Tähkäpää

Puheenjohtajan tervehdys

“V

aikka tuuli ulvoo ulkona, on lämmin sisällä. Hyvältä näin tuntuu tämä pieni elämä…” Tämä Salmisen Jukan laulu soi tänään mielessäni, kun katselen tuulen riisumia puita ja toisaalta vielä tulenpunaisia pensaita pihassamme. On vuoden viimeisen lehden aika. Talkooporukka huhkii Kairosmajalla ja rakentaa uusia suihku- ja wc-tiloja päärakennuksen yläkertaan. Olen niin kiitollinen ahkerasta talkooporukasta ja kaikista teistä ystävistä, jotka olette lahjoittaneet ja rukoilleet tämän projektimme puolesta! On myös ollut ilo tehdä yhteistyötä uuden johtoporukan kanssa. Tänään on aika kiittää tämän lehden päätoimittajaa Liisa Välilää ja lehden taittajaa Lea Vestovuota, joiden pesti päättyy tähän lehteen. Kiitos Liisa lämmöstä ja napakkuudesta, jolla olet lehteämme toimittanut yhdessä Lea Vestovuon kanssa! Siunausta rukoilemme elämänne poluille! Mielessäni on sana Paavalin Filippiläiskirjeestä, sen varassa me jatkamme kohti tulevaa talvea. Sen varaan suljemme

myös Kairosmajan, sen henkilökunnan, talkooväen ja jokaisen Kairos-kulkijan. Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.”

Filippiläiskirje 4:6–7 Johanna Tähkäpää johtokunnan puheenjohtaja

Anna lahjaksi valoa! 40 vuotta valoa tunturin juurella

Lämmin kiitos teille Kairosmajan ystäville Revontulikappelin pitkäaikaisesta tukemisesta! Nyt keräämme varoja kappelin ikääntyneen ilmanvaihdon uudistamiseen. Tänä jouluna voit antaa läheisellesi lahjaksi lahjoituksen Revontulikappelin hyväksi. Tutustu tulostettavaan lahjakorttiin kappelin verkkosivuilla! Lahjoitukset: Tilinumero: FI 6552360420123593 · Viite: 29515 MobilePay: 98910 kansanraamattuseura.fi/lomakeskukset/kairosmaja/revontulikappeli/

Jäsensihteerin ja taloudenhoitajan terveiset Talvi alkaa kolkutella ovella. Huurteiset, aurinkoiset aamut ovat upeita. Sumupilvet hälvenevät auringon lämmössä. Luonto on valmistautumassa talven lepoon. Mistäs jos itsekin kesän ja syksyn kiireiden jälkeen rauhoittuisimme Luojamme rauhoittavaan hoitoon. Kairosmajan päärakennuksen yläkerran remontti jatkuu. Vaikka työ tehdään pääosin talkootyönä, tarvikkeisiin ja ammatti-ihmisten laskutuksiin kuluu kuitenkin reilusti rahaa. Lahjoituksia maksaessasi käytä viitettä 73503, niin se kirjautuu oikealle tilille odottamaan remonttimaksuja. Revontulikappelin ilmastoinnissa on ollut ongelmia ja nyt on laitteen moottori saatu vaihdetuksi. Se toimii, mutta sen kapasiteetti ei oikein riitä, jos kappeli on aivan täynnä. Siksi kunnon ilmastoinnin saaminen käyttöön vaatii vähän isompaa muutosta. Tätä varten ollaan selvittämässä rahankeräystä. Seuraa tilannetta ystävien ja KRS:n facebooksivuilla. Muistathan työn helpottamiseksi maksaa kuluvan vuoden jäsenmaksusi laskulla olevaa viitenumeroa käyttäen. Näin se kirjautuu suoraan kuittaamaan jäsenmaksulaskun maksetuksi. maksuun. Älä käytä enää mitään muita, vanhoja, viitenumeroita. Tämä kaikki helpottaa maksujen kirjaamisessa oikein kirjanpitoon ja jäsenrekisteriin. Meillä on vielä 67 jäseneltä jäsenmaksun suoritus saamatta. Jos koet kuuluvasi tähän ryhmään, maksathan jäsenmaksusi pikaisesti. Jos lasku on eksynyt piiloon, laita viestiä minulle alla olevilla keinoilla, niin kerron tarvittavat tiedot. Oletko jo valmis luopumaan paperilehdestä? Tie-dän, että kaikille se ei ole mahdollista. Jos haluat lehtesi edelleen paperisena, kunnioitamme päätöstäsi. Ilmoita minulle, jos olet valmis luopumaan paperi-lehdestä. Kairosterveisin – Kiitos, että juuri sinä olet olemassa!

Iitu Gerlin iitu.gerlin@gmail.com, 040 707 4598 Haarajoentie 401, 66500 Vähäkyrö (en aina pysty vastaamaan puhelimeen, joten lähetä tekstiviesti, WhatsApp-viesti tai sähköposti jos et tavoita minua)

Maksa maksut näin Tili FI23 8000 1179 0873 42 Jäsenmaksut laskun viitenumerolla Lahjoitukset (vain yhdistyksen jäsenet) viite 73503

TEKSTI Juha Valta KUVAT Juha Valta, Kaisa Mattila

Tunturin rauhaa ja valoa talven keskelle

unturissa vuodenaikojen vaihtuminen näkyy nopeasti. Ruskan kirkkaat värit ovat väistyneet, päivät ovat lyhentyneet ja luonto on siirtynyt talven aikaan. Kairosmajan pihapiirissä tämä vuodenaika on kuitenkin kaikkea muuta kuin hiljainen. Kuluneiden kuukausien aikana olemme tarkastelleet sekä toimintaamme että kiinteistöjemme kuntoa. Tunturimajan arjessa näkyvät samat asiat kuin monessa kodissa ja työpaikassa: rakennuksia huolletaan, kalustoa korjataan ja toimintatapoja kehitetään. Olemme siistineet pihaa ja valmistelleet alueita tulevia tarpeita varten. Myös kaluston ja rakennusten turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Revontulikappeli jatkaa tärkeänä osana Kairosmajan toimintaa. Kappeli on monelle vierailijalle paikka, jossa tunturiluonnon hiljaisuus, hengellinen sanoma ja Taivaan Isän huolenpito kohtaavat ainutlaatuisella tavalla. Kappelissa järjestämme edelleen erilaisia hartaushetkiä ja tapahtumia. Haluamme tarjota mahdollisuuden pysähtymiseen, muista-

miseen ja rukoukseen sekä hiljentymiseen Jumalan edessä. Majoitustoiminnan puolella katseet ovat jo tulevissa kuukausissa. Talven ja tulevan vuoden ohjelmien suunnittelu ja markkinointi ovat käynnissä, ja toivomme jälleen voivamme toivottaa vieraita tervetulleiksi niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Erityisen ilahduttavaa on nähdä kansainvälisen kiinnostuksen kasvavan. Tunturien rauha, pohjoisen luonto ja Revontulikappelin ainutlaatuinen ympäristö puhuttelevat ihmisiä yhä laajemmalta alueelta. Ihmiset apuna ja turvana Kairosmajan työn ytimessä ovat ihmiset. Haluan kiittää lämpimästi henkilökuntaamme, vapaaehtoisia, yhteistyökumppaneita ja Kairosmajan Ystävät ry jäseniä. Moni käytännön asia toteutuu juuri siksi, että ympärillämme on joukko sitoutuneita ihmisiä, jotka haluavat olla mukana rakentamassa tätä paikkaa ja sen tulevaisuutta. Kaamoksen koittaessa muistuu mieleen yksi tunturin tärkeimmistä opetuk-

sista: valo näkyy kirkkaimmin juuri silloin, kun ympärillä on pimeää. Tätä samaa toivon myös Kairosmajan työltä. Haluamme olla paikka, jossa voi levähtää, kohdata toisia ihmisiä ja löytää hetkeksi suunnan sekä toivon elämän matkalle. Haluamme julistaa ilosanomaa ja tarjota turvapaikan niille, jotka sitä kaipaavat.

Siunaan teitä, rakkaat ystävät, Psalmin 43 jakeen 3 sanoin: ”Lähetä minulle valosi ja totuutesi, ne johdattavat minua.” Kiitos, että kuljette tätä matkaa kanssamme. Juha Valta Tunturimajan johtaja

Yhdessä kohti uutta

ämmin kiitos kaikille Kairoksen ystäville siitä, miten sydämellisesti olette ottaneet meidät vastaan ja monin tavoin auttaneet ja siunanneet yhteisen taipaleemme alkua. On ollut ilo huomata, kuinka paljon ystävien joukosta löytyy osaamista, innostusta ja halua yhteiseen tekemiseen. Vuoden 2027 ohjelmassa haluamme pitää mukana tutut ja pidetyt Kairosviikot perinteisine ohjelmineen. Niiden

rinnalle suunnittelemme myös uusia sisältöjä ja toivomme, että Kairosmajalle löytäisi tiensä myös uusia kävijöitä. Teidän ideanne ja ehdotuksenne ovat lämpimästi tervetulleita! Toivomme myös, että mahdollisimman moni vastaa kyselyyn, jonka linkki löytyy tästä lehdestä. Elina Laiho Ohjelma- ja viestintävastaava

TEKSTI & KUVA Toivo Loikkanen

Kairoksella kasvaneet

Toivon ja Kairoksen hetkiä

Omat Kairos-hetkeni lähtivät liikkeelle keväästä 2005, kun aloitin Kerimäen kirkkoherrana. Kerimäen seurakunnan pitkäaikaiset vastuunkantajat Terttu ja Viljo Sairanen olivat tuolloin junailleet jo monia retkiä Kairosmajalle. Innostuin itsekin asiasta ja ryhdyin Tertun kanssa järjestämään retkiä vuosittain elosyyskuun vaihteessa. Edellisen, työhistoriaan liittyvän taustan lisäksi minulla on Kairokselle myös kytkös ”keittiön” kautta. Appeni on Erkki Lemisen serkku. Minulla oli myös jo nuoresta saakka hyviä kokemuksia KRS:n toiminnasta. Tämän lisäksi Kairosmajan pitkäaikainen isäntä, Kairoksen Kari, oli hetken nuorisoohjaajana kotiseurakunnassani ollessani seurakuntanuorissa. Tehdessäni ryhmän kanssa ensimmäisen retken Kairokselle ihastuin paikkaan ja Pyhä-Luoston upeaan luontoon. Lapissa olin käynyt vain ollessani kesäteologina Kemissä 1980-luvun alussa sekä myöhemmin ollessani Enonkosken kirkkoherrana. Pidän Py-

hä-Luoston aluetta edelleen upeana ja moni-ilmeisenä Lapin alueena. Retkiviikoilla osallistuin erittäin mielelläni retkille ja toimin samalla myös hartauksien ja jumalanpalvelusten pitäjänä. Yhdellä retkiviikolla sain myös vihkiä yhden ryhmässämme olleen parin Revontulikappelissa. Raija ja Reijo ovat toimineet sen jälkeen paljon myös talkoolaisina Kairoksella. Erkki Lemisen Kairos-runossa on hyvin kuvattu Kairosmajan idea. Se on ihmisen kokonaisvaltaista hoitamista ja hoidetuksi tulemista. Kehon liikuntaa, hyvää ruokaa, hengen ravintoa ja yhteisöllisyyttä. Toivon, että Kairosmajalla säilyy avaran armon ilmapiiri. Toivon, että sinne voivat löytää tiensä myös ne elämän vaeltajat, jotka eivät ole muuten ”hengellisten piirien vakiokalustoa”. Kairoksella pitää olla tilaa myös elämän vaelluksilla väsyneille ja harhaan kulkeneille. Toivo Loikkanen Rovasti, Savonlinna, Kairoksen kävijä

TEKSTI Olli Seppänen KUVAT SA-kuva-arkisto, Jani Laukkanen

Pelkosenniemi 1939 – unohdettu taistelu

Talvisota alkoi 30.11.1939, ja jo ensimmäisenä päivänä Neuvostoliitto hyökkäsi Sallan suunnalla vahvennetun divisioonan voimin. Hyökkäyksen tavoitteena oli edetä nopeasti Sallan ja Kemijärven kautta Rovaniemelle ja edelleen Tornioon, katkaista Suomi kahtia ja estää yhteys Ruotsiin. Hyökkääjällä oli noin 20 000 miestä, panssarivaunuja, tykistöä ja kranaatinheittimiä. Vastassa oli vain noin 1500 suomalaisen erillinen pataljoona, joka oli heikosti varustettu: panssarintorjunta-aseita ei ollut lainkaan, ja miehillä oli lähinnä kiväärit, puukot ja polttopullot. Suomalaiset joutuivat vetäytymään ylivoiman edessä, ja 9.12. neuvostojoukot valtasivat Sallan kirkonkylän.

9.12. neuvostojoukot valtasivat Sallan kirkonkylän. Neuvostodivisioona jakautui kahteen osaan: päävoimat etenivät kohti Kemijärveä, ja 273. Vuoristojalkaväkirykmentti panssareineen suuntasi Savukosken

kautta Pelkosenniemelle. 16.12. he saavuttivat Pelkosenniemen kirkonkylän pohjoispuolen, missä Kitinen yhtyy Kemijokeen. Suomalaiset joukot Kemijoen länsipuolella olivat väsyneitä, huonosti varustettuja ja vailla panssarintorjuntaa. Kun vihollinen ylitti joen ja panssarit etenivät kohti kirkonkylää, osa suomalaisista joutui paniikkiin. Tilanne oli kriittinen, ja Lapin Ryhmä päätti keskittää Pelkosenniemelle Jalkaväkirykmentti 40:n, noin 3000 miestä. JR 40 oli nopeasti perustettu, kouluttamaton ja lähes täysin ilman viestivälineitä, tykistöä ja panssarintorjunta-aseita. Jääkärimajuri Armas Perksalon johtama rykmentti saapui Pelkosenniemelle 17.12. ja sai äärimmäisen vaativan teh-

tävän: tuhota vihollinen seuraavan vuorokauden aikana. Epäonnistuminen olisi avannut neuvostojoukoille tien suomalaisjoukkojen selustaan Kemijärven itäpuolella, mikä olisi voinut romahduttaa koko Lapin puolustuksen. Kun on turva Jumalassa Samana päivänä presidentti Kyösti Kallio piti radiossa puheen, jossa hän rohkaisi kansaa ja sotilaita. Hänen vaimonsa Kaisa Kallio kehotti suomalaisia rukoilemaan. Puheella oli valtava vaikutus: ihmiset polvistuivat kaupoissa, itkivät ja rukoilivat. Useat silminnäkijät ovat kertoneet tästä voimakkaasta hetkestä, joka kokosi kansan yhteiseen hätähuutoon.

heessa. Tämä osoittautui onnekkaaksi, sillä suomalaiset Kemijoen länsipuolella olivat jo vetäytymässä, ja lisäjoukot tulivat kuin vahingossa oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. I/JR 40 sen sijaan onnistui kiertämään suunnitelman mukaisesti. Iltapäivän hämärässä pataljoona yllätti vihollisen, tuhosi tykistöpattereita ja huoltokeskuksen, vaikka hyökkäys hajotti joukot pahasti viestiyhteyksien puuttuessa. Selustasta kuuluvat taistelun äänet aiheuttivat neuvostojoukoissa sekasorron, ja he alkoivat perääntyä. ”Hän säät ja ilmat säätää” Säätilan äkillinen muutos oli ratkaiseva. Kostea sää jäätyi nopeasti, lamauttaen panssarit ja ajoneuvot. Lasit jäätyivät teräsjääksi, koneet kangistuivat ja miehistö kärsi kovasta pakkasesta. Historiantutkimus toteaa, että ”luonnonvoimat puuttuivat peliin”, mutta moni näki tilanteessa myös Jumalan johdatuksen. Kohtalokas äänimerkki

Pelkosenniemen taistelu 18.12.1939 18.12. aamuyöllä JR 40 ryhmittyi hyökkäykseen. Sää oli aluksi vetinen ja räntäinen, mutta päivän aikana pakkanen kiristyi äkisti yli –30 °C:een. Taistelusuunnitelma oli rohkea: yksi pataljoona pysäyttäisi vihollisen Kemijoen länsipuolella, ja kaksi muuta kiertäisi lännen kautta vihollisen pohjoispuolelle, ylittäisi Kitisen ja iskisi selustaan. Kiertoon lähtenyt III/JR 40 epäonnistui ja joutui taisteluun jo alkuvai-

Lisäksi tapahtui erikoinen sattuma: suomalainen partio ampui Kitisen lossilla vihollisen autonkuljettajan, joka kaatuessaan painoi auton äänitorvea. Äänimerkki oli ilmeisesti sovittu perääntymiskäsky, ja koko vihollisosasto vetäytyi sekasortoisesti lossin toiselle puolelle. Suomalaiset survoivat perääntyvät joukot ja niiden valtavan kuormaston ahtaalle alueelle. Pelkosenniemen taistelu oli yksi talvisodan ratkaisevista hetkistä. Suomalaiset pysäyttivät ja löivät hajalle Savukosken kautta edenneen vihollisrykmentin. Voitto oli niin täpärä, että taistelun muistomerkkiin hakattiin sanat: ”Tässä auttoi Herra.” Myöhemmin useat tutkijat, kuten professori Jukka Nevakivi, ovat todenneet, että Pelkosenniemellä Jumalan apu oli erityisen ilmeinen.

Jos taistelu olisi hävitty, neuvostojoukot olisivat päässeet suomalaisjoukkojen selustaan ja Lapin puolustus olisi voinut romahtaa. Pelkosenniemen voitto oli osa talvisodan ihmettä, jossa inhimillinen rohkeus ja hengellinen turvautuminen kietoutuivat yhteen. Jumalan pelastavat teot tulee muistaa ja kertoa myös tuleville sukupolville – sillä rukous,nöyryys ja työ isänmaan puolesta ovat edelleen suuri etuoikeus. Olli Seppänen kapteeni evp.

Lähteitä: Talvisodan taisteluja, Ari Raunio, Juri Kilin, Karttakeskus 2017; Talvisodan historia, osa 3, Sotatieteen laitos, WSOY 1978; Sallan suunnan taistelut 1939–1940, Pentti Airio, Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitoksen julkaisu; Suomen historian dokumentteja histdoc.net/historia/historia.html; Yrjö Perksalon kokoelmat; Sanomalehti Kaleva 17.12.1989, Talvisota Pohjois-Suomessa, osa 3, Jukka Nevakivi.

Kaisa Mattila

Kansan Raamattuseuran kouluttajan, kapteeni evp. Olli Seppäsen tekstistä tiivistänyt Liisa Välilä.

TEKSTI Arja Ojala KUVA Jeremy Hynes, Unsplash

Ketun jäljillä Talviset lumijäljet kertovat ketun kuljeskeluista tunturialueella. Useimmiten kettu jolkottelee ravia, jossa etuja takajalka osuvat samaan kohtaan ja syntyy tyypillinen ”helminauha”, kutakuinkin suora jälkijono. Helmikuussa iltapimeällä alkaa kuulua pitkälle kantavia haukahduksia; uros hakee naaraiden seuraa. Pennut syntyvät pesäluolaan, joka voi olla itse kaivettu tai mäyrän vanha onkalo, kallionkolo tai rakennuksen alunen. Sama pesä voi olla käytössä vuodesta toiseen. Naaras pysyy pesällä imettämässä ja lämmittämässä pentujaan muutaman viikon ajan uroksen kantaessa sinne ruokaa. Myöhemmin molemmat vanhemmat huolehtivat saalistamisesta. Ketut saalistavat yleensä öisin tai hämärässä, mutta varsinkin poikasaikaan ne voivat olla liikkeellä myös päivällä. Saaliiksi kelpaavat niin pikkujyrsijät, jänikset, metsäkanalinnut ja niiden munat, kalat, haaskat ja marjat siinä missä ihmisten ruuantähteetkin. Talvella ravinnon löytäminen on haaste, mutta ketulla on tarkat aistit.

Korvat kääntyilevät sen kuulostellessa myyrien rapisteluja hangen alla. Saaliin sijainnin selvittyä se loikkaa korkealle ilmaan ja tömähtää etutassut edellä tarkasti kohteeseen. Jos ravintoa vaikkapa haaskalla on tarjolla enemmän kuin se jaksaa kerralla syödä, se varastoi ylijäämän hautaamalla. Punainen sopeutuja Aikanaan kettuja pyydystettiin paljon arvokkaan turkin takia. Metsästyksen vähennyttyä kanta lähti kasvuun, ja kettu on sopeutunut elämään kautta Suomen monenlaisissa ympäristöissä: erämaissa, maaseudulla, jopa kaupungeissa. Ilmaston lämpeneminen on auttanut sitä levittäytymään myös tunturialueille, mistä yhtenä kärsijänä on naali. Tunturipaljakat ovat pohjoisen ankariin oloihin sopeutuneen naalin valtakuntaa. Vielä 1900-luvun alussa naali

Metsästyksen vähennyttyä kanta lähti kasvuun.

oli kohtalaisen yleinen, mutta liiallinen metsästys hävitti sen lähes kokonaan. Naalin rauhoituskaan ei enää auttanut, vaan naalin pesinnät päättyivät vuonna 1996. Seuraava varmistettu pesintä maassamme tapahtui vasta vuonna 2022. Yhtenä syynä naalin ahdinkoon ovat tunturialueille levinneet ketut, jotka saalistavat sopuleita ja myyriä, etsiytyvät haaskoille ja valtaavat pesäkolot. Pienemmästä ja aremmasta naalista ei ole vastusta vahvemmalle kilpailijalle. Pohjoisimmilla tunturialueillamme Metsähallitus ja WWF ovat tulleet naalin avuksi metsästämällä kettuja ja rak-

entamalla naaleille ruokinta-automaatteja talveksi. Työ on tuottanut tulosta, ja pitkästä aikaa tunturissa on päästy näkemään muutamia naaliemoja poikasineen. Olen kerran hiihtoretkellä kohdannut naalin. Enontekiön Ounastunturien paljakalla se tassutteli vastaan latupohjalla, nuuhkaisipa suksenkärkiäkin. Muutaman päivän päästä Enontekiön Sanomien uutisesta selvisi, että kyseessä oli kesy naali, joka oli karannut elokuvaa kuvattaessa. Arja Ojala

Suorittaja ja tekijä Markus kertoo: … ”nämä kaksitoista Jeesus kutsui olemaan kanssaan lähettääkseen heidät saarnaamaan…” Olemaan kanssaan! Siinä on kaiken Jeesuksen seuraamisen alkukoti. Ennen lähtemistä, tekemistä, palvelemista, edes tuota saarnaamista on kutsu olla Hänen kanssaan. Mutta eikö juuri oleminen olekin niin vaikeaa. Meissä asuu niin lujasti suorittaja ja tekijä. Miten helposti ajatukset kiitävät tekemättömiin asioihin, keskeneräisiin tekemisiin. Miten helposti koen syyllisyyttä, kun en tee mitään. Ja jostain kuulen äitini äänen: ”Vie mennessäis, tuo tullessais…” Ja onhan luterilaisen armokäsityksen ytimessäkin juuri ajatus, ettei omilla teoilla tai suorittamisella ole pelastuksen asiassa mitään sijaa. Pelastus on yksin armosta, yksin uskosta.

TEKSTI Alppari Tähkäpää

Mitä tämä sitten on? Voisiko se olla myös rukouksen alkukoti? Kuten Johannes, joka nojasi Jeesuksen rintaa vasten. Oli vain. Kuuli Hänen hengityksensä ja sydämenlyönnit. Aisti rakkauden. Sillä vasta rakkaus saa meidät liikkeelle, toimimaan ja lähtemään. Monella tapaa Jeesus kutsuu meitä pysähtymään ja olemaan. Hän kutsuu yksinäisyyteen levähtämään, olemaan. Tai Marttaa. Ei kiellä uurastamasta, vaan muistamaan, että olemisella – pysähtymisellä – on paikkansa ja aikansa. Olemaan kanssaan – siinä elämänmittainen matka. Alppari Tähkäpää

Vapaalaskua, maastopyöräilyä, talviretkeilyä vai tunturivaelluksia? Suunnittelemme Kairosmajalle uudenlaisia liikunta- ja luontoleirejä erityisesti sesonkien ulkopuolelle. Suunnitelmissa on muun muassa vapaalaskuleirejä sekä maastopyöräilyä, talviretkeilyä ja tunturivaelluksia.

Mikä sinua kiinnostaisi? Entä mitä uutta sinä toivoisit Kairosmajalle? Kairoksen ystävien joukossa on valtavasti osaamista ja monenlaisia taitoja. Ehkä olet innokas riippumattoretkeilijä, eräkokki tai revontulikuvaaja? Tai sinulla on jokin aivan muu taito tai idea, jonka voisit jakaa muiden kanssa? Etsimme myös vapaaehtoisia mukaan toteuttamaan ohjelmaa ja tapahtumia.

Kerro meille ajatuksistasi ja vastaa lyhyeen kyselyyn! Terveisin Elina ja Juha Kairosmajalta

Kai airroksen tulevat

tapahtumat 2026–2027 Joulukuu 1.12.

Latukahvila ja saunat aukeavat, aamiaismajoitus mahdollista 4.12. Lapin kamariorkesteri – Kynttilä- konsertti klo 18, In Memoriam 12.–19.12. Kaamoksen vapaa laskuviikko, vetäjät Juha Valta ja Jukka Henttu 13.12. Anne Mattilan joulukonsertti klo 19, Ennakkoliput 27 € myy Netticket, ovimyynti käynnistyy tuntia ennen konsertin alkua. 23.–27.12. Kairoksen joulu, Markus ja Reetta Ek, Antti ja Jenni Hautala 28.12.–2.1. KRS:n opiskelijoiden ja nuorten aikuisten leiri Helmikuu 2027

viikko, Rakkautena vaikuttava usko, 10.–16.4. Kevätpurojen solinaa, vetäjinä Ari ja Johanna Tähkäpää vetäjinä Erkki Jokinen ja Jukka Salminen 13.–20.3. Hiihtoviikko, vetäjinä Hannu ja Tuula 16.–18.4. Naisten päivät, vetäjinä Ulla Sauna- luoma, Mirja Sinkkonen, Johanna Kiiski sekä Elina Pikkuhookana Tähkäpää 14.3. Konsertti Hannu Kiiski ja Elina Pikkuhookana Päivittyvä ohjelma löytyy sivuilta 20.–25.3. Hiljainen viikko, vetäjinä Satu Kaarisola- kairosmaja.fi Kulo ja Heikki Kulo, pappina Lisa Enckell 24.3. Konsertti Heikki Kulo, Satu Kaarisola- Kulo 25.–29.3. Kairoksen pääsiäinen, vetäjinä Satu Kaarisola-Kulo ja Heikki Kulo, pappina Lisa Enckell, musiikissa mukana Petri Laaksonen 28.3. Kaunis on elämä -konsertti, Petri Laaksonen 29.3.–3.4. Ikäryhmän 30+ viikko, vetäjinä Petra Kairosmaja – lähellä Pyhää! Jaeger, Henri Häkkinen ja Saara Pousi Osa leireistä järjestetään yhteistyössä 31.3. Sydämeni tänne jää -kirkkokonsertti, STEP-opintokeskuksen kanssa. tangokuningas Juho Punkeri, laulu ja viulu, Mikko Haapaniemi, piano

Muutokset mahdollisia.

20.–27.2. Hiihtoviikko, vetäjinä Reeta ja Markus Ek Huhtikuu 27.2.–5.3. Jyväskylän rippikoulu 3.–10.4. Lähellä sinua, lähellä Pyhää, vetäjinä Maaliskuu laulaja-lauluntekijä Tommi Kalenius ja 5.–7.3. Miesten päivät, teemana Mies psykologi-terapeutti Jaana Mäntykoski rakastettuna, vetäjinä Erkki Jokinen ja Elämänpuu-konsertti, ilta laulaja- Jukka Salminen, ohjelmaa naisille Laura 9.4. lauluntekijä Tommi Kaleniuksen Kuokkanen ja Leena Salminen. henkilökohtaisten laulujen äärellä 7.–13.3. Miesten päivien teemaa jatkava hiihto-

Jos vastaanottajaa ei tavoiteta, palauta osoitteella:

Kappelitie 2, 98530 Pyhätunturi 0207 681 730 kairosmaja@sana.fi, kairosmaja.fi

Kairosmaja

a u t t a n u i S Joulua!

a t s i l l e n n O tta o u V a t t Uu 2027!

Hyvät Kairoksen Ystävät ry:n jäsenet Kairoksen Ystävät ry:n vuoden 2026 jäsenmaksu- ja lahjoitustulot käytetään Päärakennuksen remonttiin. Päärakennuksen yläkerran kosteiden tilojen remontti käynnistyi lokakuussa. Sen kustannusarvio on 45 000 €. Tammikuussa -27 remontointia jatketaan taloustilanteen mukaan, vaiheen kolme kustannusarvio on 35 000 €. Muistathan maksaa jäsenmaksusi, kiitos! Lämmin KIITOS siitä, että olet mukana – rukouksin, lahjoituksin ja talkootyöllä – yhteisellä matkalla kohti uudistuvaa Kairosmajaa! Tukesi voit lähettää tilille FI23 8000 1179 0873 42. Käytä viitenumeroa 73503. Kiitos tuestasi! Johanna Tähkäpää Kairoksen ystävät ry:n puheenjohtaja Liity jäseneksi

facebook.com/krs.kairosmaja

Maksa maksut näin Tili FI23 8000 1179 0873 42 Kairoksen ystävät ry Jäsenmaksut laskun viitenumerolla Lahjoitukset (vain yhdistyksen jäsenet) viite 73503