Kai r os
Kairoksen Ystävät ry:n jäsenlehti 3 / 2025
Syytä juhlaan s. 3
Se oli siinä! s. 8
Hyönteissyöjäkasvit s. 14
TEKSTI Liisa Välilä
KUVAT Kairosmajan kuvapankki
Kairosmaja Facebookissa: facebook.com/krs.kairosmaja
Kiitollisuus menneestä ja luottamus tulevaan
On hetkiä, jolloin pysähdymme katsomaan taaksepäin, kuljettua polkua ja saavutettuja virstanpylväitä. Tällaisina hetkinä sydän täyttyy kiitollisuudesta – ei vain saavutuksista, vaan ennen kaikkea niistä ihmisistä, joiden ansiosta olemme päässeet tähän asti.
Tänään haluan omistaa tämän pääkirjoituksen ja kiitokset jokaiselle Kairosmajan työntekijälle, joka on jättänyt ja jättää jälkensä yhteiseen tarinaamme. Kairosmaja on rakennettu sydämellä, sitoutumisella, ammattitaidolla ja yhteishengellä.
Työtoveruus, ystävyys ja arvostus ovat syntyneet vuosien varrella, ja niis-
Kairoksen Ystävät ry:n jäsenlehti
Kappelitie 2, 98530 Pyhätunturi
Puhelin 0207 681 730
Pankki: FI23 8000 1179 0873 42
SWIFT: DABAFIHH
• vuosijäsen- ja ainaisjäsemaksu 30 € / 400 €
• kannattajajäsenmaksu yrityksille ja yhteisöille 300 €
tä on muodostunut kantava voima, joka näkyy kaikessa toiminnassamme.
Aina ei ole ollut helppoa. Mutta juuri niinä hetkinä yhteishenki, työntekijöiden ja tukijoiden periksiantamattomuus sekä Jumalan siunaus ovat korostuneet.
Kairoksen ystävinä saamme kiittää, siunata ja rohkaista entistä ja nykyistä henkilökuntaa. Olette sydämissämme ja yhdessä luotamme tulevaisuuteen!
Liisa Välilä
Päätoimittaja
Toimitus liisa@valilat.fi kaisa.mattila@sana.fi kajakkini@gmail.com aapo.tahkapaa@gmail.com
Taitto Lea Vestovuo
Kansi Rantamaja, Kari Hämäläinen
Paino Punamusta 2025
Painos
TEKSTI Kalle Virta KUVA Jani Laukkanen
Syytä juhlaan
Hyvät Rantamajan talkoolaiset ja Kannatusyhdistyksen aktiivit, sydämeni iloitsee teistä tänään. Iloitsen ja riemuitsen teistä ja teidän kanssanne.
Johannes 14:1–2 “Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta – enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan.”
Ihminen tarvitsee kuulla, että hänelle on paikka. Hänen tarvitsee kuulla se ikuisuutensa osalta. Jeesus vakuuttaa, että meille jokaiselle on hänen kodissaan sija. Ihmisen tarvitsee kuulla se myös tässä ajassa. Jeesus antaa meille tehtävän kutsua jokaista osaksi Kristusruumista, elävää yhteisöä.
Sitä Kairosmaja tarjoaa: paikan, jossa voit kokea avointa yhteyttä välittävässä ilmapiirissä. Paikan, jossa sielu saa levähtää, keho tuntea olevansa elossa ja Henki puhutella.
Rakkaat rakentajat ja mahdollistajat, te olette tunnistaneet kutsumuksen rakentaa sellaista paikkaa. Omistitte sen itsellenne, ettekä antaneet periksi, vaikka hallinto ei aina jakanut samoja näköaloja. Omistitte sydämiinne Jumalan ihmeen - sen, että Jumalalle on mahdollista se, mikä ei aina maallisesti katsoen ole mahdollista. Te näytitte, mitä saamme yhdessä aikaan, kun toimeen ryhdytään
Lämmin kiitokseni sinulle, joka hankit lahjoituksia ja rahoitusta hankkeelle.
Lämmin kiitos sinulle, joka annoit aikaasi ja osaamistasi suunnitteluun ja rakentamiseen.
Lämmin kiitos, että otit näyn omaksesi ja teit siitä mahdollista!
Jumalan Valtakunnassa mikään ei ole mahdotonta!
Sydänlämpöisin terveisin, kiitollisena tulevaan katsoen
Kalle Virta toiminnanjohtaja
Kansan Raamattuseura
Johtokunta 2025
Johanna Tähkäpää, puheenjohtaja johanna.tahkapaa@gmail.com
Jukka Salminen, varapuheenjohtaja, lauluntekija.salminen@gmail.com
Tytti Vänskä, sihteeri, tytti.vanska@gmail.com
Tuuli Malve, tuuli.malve@gmail.com
Juho Kotiaho juho.kotiaho@gmail.com
Aapo Tähkäpää aapo.tahkapaa@gmail.com
Markus Ek, markus.ek@evl.fi
Iitu Gerlin, jäsensihteeri, rahastonhoitaja iitu.gerlin@gmail.com
Rantamajan ihme – suuri siunaus
Ennätyshelleputki alkaa meillä Suomessa olla takanapäin, ukkoskuurot ovat raikastaneet ilmaa ja antaneet maalle sen kipeästi kaipaamaa vettä. Myös Kairosmajalla on nautittu helteisestä kesästä, pidetty rippikouluja, tarjottu herkkuja kahviossa ja palveltu aamiaismajoittujia ilolla.
Syksyn sesonkina pääsee majoittumaan uuden uutukaisissa tiloissa. TEKSTI Johanna Tähkäpää KUVA Johanna Kovalainen
Tapasin tällä viikolla ystävän, joka piipahtelee pohjoisen reissuilla myös Kairoksella. Hän sanoi, että Kairoksen ilme on hienosti kirkastunut. Erityisesti hän kehui some-mainontaa ja kahvion tarjontaa. Iso kiitos siis Kairoksen tomeralle emännälle, johtajalle ja koko henkilökunnalle!
Rantamajan viimeistelyt ovat käynnissä! Syksyn sesonkina pääsee majoittumaan uuden uutukaisissa tiloissa. Kiitän sydämeni pohjasta kaikkia eri tavoin tätä hanketta tukeneita!
On suuri siunaus, että Kairosmajalla on niin paljon ystäviä, jotka ovat tämän rakennusprojektin puolesta rukoilleet ja antaneet panoksensa talkoissa ja taloudellisesti! Ilman niitä ja ilman hyvän Jumalan läsnäoloa ja siunausta emme olisi tässä.
Kairoksen Ystävät -yhdistys toimii niillä resursseilla, jotka saamme jäsenmaksuista ja lahjoituksista. Kiitos jo tulleista jäsenmaksuista! Jos maksu on unohtunut, sen voi vielä maksaa. Yhteystiedot löytyvät lehdestä.
Hartauskirjoitus
Siunauksen salaisuus
Siunausta tarkoittava sana latinan kielessä on benedicere. Suoraan käännettynä se kertoo jotain hyvin kaunista siunauksesta – puhua hyvää. Voimme siis ajatella sitä ainakin kahdessa merkityksessä. Kun siunaan, puhun Jumalalle hyvää hänestä, jota siunaan. Tai kun siunaan Jeesuksen nimessä, pyydän Jeesusta puhumaan Jumalalle, Isälle hyvää hänestä, jota siunaan. Hyvän puhuminen tuottaa hyvää, siunausta. Sen vastakohta on tietenkin pahan puhuminen, juoruaminen, panettelu ja jopa valehtelu.
Toinen suuri lahja kätkeytyy juuri siunauksen salaisuuteen. Siunatessamme me ikään kuin annamme Jumalalle luvan tehdä hyvää hänelle, jota siunaamme. Pyydämme, että Jumala rakastaa ja koskettaa siunattavan elämässä asioita, kohtia ja alueita, joista me emme välttämättä tiedä mitään. Eikä meidän tarvitsekaan. Siksi meitä juuri kutsutaan siunaamaan, antamaan Jumalalle valtuudet, ei vain puhua hyvää, vaan tehdä hyvää.
Toivotan siis sinulle elämääsi siunausten sateita ja ilonpisaroita.
Alppari Tähkäpää
Joulun aikaa
Olemme parhaillaan suunnittelemassa tulevaa joulua Kairoksella yhdessä Kaisa-johtajan kanssa. Saimme joulupapiksi Kalle Vaismaan, ja musiikkiin tulevat mukaan Tytti Vänskä tyttärensä Elman kanssa. Heidän kanssaan me
Tähkäpäät huolehdimme Kairosmajan jouluohjelmasta – tulkaahan mukaan!
Joulurauhan julistus Tajukankaalla on unohtumaton elämys, samoin monet Kauneimmat joululaulut Revontulikappelissa – ja tietysti emäntien herkulliset pitopöydät – ja Joulukirkko. Iltapäivän hämärässä voi myös koota, vaikka palapelejä kahvilan nurkkapöydällä.
Lopuksi tärkein Pekka Simojoen sanoin:
Käännä katseesi uskon alkajaan. Loppuun asti Hän kantaa lapsiaan.
Nosta silmäsi ylös Jeesukseen, ettet uupuisi kesken taipaleen.
Pieni kulkija, ethän pelkää, vaikka vastaamme tuuli lyö.
Vaikka joskus polvet on verillä, kun juostaan koko pitkä yö.
Hänen kasvojaan ihmetelkää:
Tänne asti jo päästy on!
Riemu alkaa lopulta perillä, on voitonjuhla suunnaton.
Johanna Tähkäpää johtokunnan puheenjohtaja
TEKSTI Kaisa Mattila
KUVA Raija Rustari
Siunaus
Karautan autollani alas saunalle lukitsemaan ovia ja osun isoon kiveen. Helmapelti on lommolla. Harmittaa vietävästi. Näinkö sinä Jumala, siunaat? Kun harmitus laantuu, katson peiliin ja pyydän anteeksi. Olethan sinä Jumala siunannut. Ihan itse käänsin rattia liian aikaisin ja ajatuksissani. Hetkeä aiemmin olin ajellut Sodankylästä Pyhälle monia poroja väistellen. Mitä kaikkea matkalla olisikaan voinut sattua. Olikohan tämä taas muistutus siitä, että kaikki ei ole itsestään selvää?
Kun pyydämme siunausta, pyydämme jotain sellaista, jota vain Jumala voi antaa. Hänen hyvyyttään ja varjelustaan. Uskoen ja luottaen siihen, että Hän tietää, mikä meille on parasta. Ihmetellen katselen Rantamajaa ja vain aavistelen, mikä siunaus se onkaan. Kiitos sinulle, joka olet antanut taitosi tai lahjasi käyttöön. Jumala sinua siunatkoon.
Syksyn kuhinaa
Syyskuu tuo tullessaan meille myös ryhmämatkat, ja talo täyttyy. Pidän myös sitä siunauksena, joskus on vain maltettava odottaa. Elokuu on meillä hiljainen, ehkä silläkin on siunauksensa.
Elämällä on rytminsä. Luottavaisena katselen kohti tulevaa. Kaiken uuden sisäänajo kestää aikansa, mutta hiljalleen aamiaismajoitusta kysellään ja uskon sen vilkastuvan, kun sana kiertää.
Siinä tutuimmassa siunauksessa pyydämme, että Jumala kääntäisi kasvonsa meidän puoleemme. Ja Jumala katsoo. Hän katsoo rakastaen jokaista lastaan. Tätä evankeliumia saamme olla eteenpäin kertomassa. Kiitos, että olet mukana omalla tärkeällä paikallasi.
Sinua siunaten
Kaisa Mattila Kairosmajan johtaja
Hyvät Kairoksen Ystävät ry:n jäsenet
Kairoksen Ystävät ry:n vuoden 2025 jäsenmaksu- ja lahjoitustulot on käytetty Rantamajan remontin loppuun saattamiseen. Rantamaja on käytössä syyssesongin alkaessa. Rahallinen tuki Rantamajan remonttikuluihin tänä vuonna tulee olemaan noin 49.000 €. Se ylittää reilusti alkuperäisen budjettimme, mutta pystymme sen maksamaan. Lämmin kiitos runsaasta tuesta, lahjoituksista ja rukouksista! Niiden varassa jatkamme myös eteenpäin kohti uusia haasteita!
Tukesi voit lähettää tilille
FI23 8000 1179 0873 42. Käytä viitenumeroa 73503.
Kiitos tuestasi!
Johanna Tähkäpää Kairoksen ystävät ry:n puheenjohtaja
Liity jäseneksi facebook.com/krs.kairosmaja
Maksa maksut näin
Tili FI23 8000 1179 0873 42
Jäsenmaksut laskun viitenumerolla
Lahjoitukset (vain yhdistyksen jäsenet) viite 73503
Jäsensihteerin ja taloudenhoitajan terveiset
Vuosi on jo pitkällä. Olen lupaillut lähettää jäsenmaksukarhut jo toukokuussa, mutta ne ovat lähteneet vasta nyt. Jos siis saat viestin, varmistathan tililtäsi, että olet suorittanut maksun. Jos olet maksanut jo aiemmin, niin lähetäthän minulle viestin ja tiedon maksupäivästä. Ellet ole vielä suorittanut maksua, niin nyt on sen aika.
Tässä asiaa pariskunnille. Olethan tietoinen, että jäsenmaksu on henkilökohtainen. Jäsenrekisterissä on useita pariskuntia, joista vain toinen voi saada esim. alennukset Kairosmajan jäsenviikoilla. Nykyinen jäsenrekisterimme ei tunne pariskunta- tai perhemaksua. Jos molemmat haluatte olla täysivaltaisia jäseniä, niin ilmoitattehan minulle myös toisen puolison nimen ja sähköpostiosoitteen, niin teen teistä kaksi henkilöjäsentä. Aika monet ovat maksaneet jäsenmaksun puolisonkin puolesta. Hyvää oma-aloitteisuutta! Kiitos siitä!
Tuleeko sinulle lehti painettuna kotiin? Olisitko valmis vastaanottamaan lehden sähköisesti? Ilmoitathan siitä minulle sähköpostitse, niin teen muutoksen postitukseen.
Muistathan maksaa jäsenmaksusi laskulla olevaa viitenumeroa käyttäen, että se kirjautuu kuittaamaan oikean laskun ja helpottaa maksujen seurantaa. Käytäthän viitettä 73503 lahjoituksia maksaessasi. Ethän käytä muita, vanhoja viitenumeroita. Tämä kaikki helpottaa maksujen kirjaamisessa kirjanpitoon oikein.
Kairosterveisin – Kiitos, että juuri sinä olet olemassa!
Iitu Gerlin
iitu.gerlin@gmail.com, 040 707 4598
(en aina pysty vastaamaan puhelimeen, joten lähetä tekstiviesti, jos et tavoita minua)
Se oli siinä!
Rantamajan, Kairoksen synnyinkodin täysremontti on saatu onnelliseen päätökseen!
Yhdessä me teimme sen!
”Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla. Aika on syntyä ja aika kuolla, aika on istuttaa ja aika repiä maasta… aika on purkaa ja aika rakentaa…” (Saar. 4:1–3).
Kairosmajalla on vuosien saatossa rakennettu paljon, mutta koskaan aiemmin ei ole purettu vanhaa niin paljon kuin nyt. Jotakin kertoo sekin, että pahimman purkutyön lomassa työmaalla kävi asiantuntija arvioimassa sitä, onko viisainta purkaa koko Rantamaja ja rakentaa tilalle uusi.
Talkootyöllä pelastettiin Rantamaja, sillä asiantuntijan kuntokartoitus oli hyvin yksiselitteinen: Jos Rantamajan remontti toteutetaan ulkopuolisen urakoitsijan toimesta, olisi kustannusarvio vähintään 450 000 euroa. Ja näin ollen rakennuksen purkaminen on järkevintä, mutta jos rakennusprojekti suoritetaan pääosin omana työnä, niin Rantamajan saneerausremontti kannattaa ilman muuta toteuttaa.
Nyt on ilon ja kiitoksen aika, sillä Rantamajan kaikki kahdeksan hyvin
varustettua ja kodikasta majoitushuonetta ovat valmiina vastaanottamaan syksyn ruskasesongin vierailijat.
Toukokuun lopulla ennen Kairoksen kesätoiminnan alkamista minua ilahdutti rakennustöiden lomassa hyvin paljon Västäräkki-lintuparin saapuminen Rantamajan reviirilleen. Iloisesti viserrellen ne rakensivat jälleen pesäkolonsa Rantamajan harjaräystään suojiin. Ne ovat uudistuneen Rantamajan tämän kesän ensimmäiset asukkaat, varsinaiset suunnan näyttäjät:
”Nyt päiväni tahtoisin kiitoksella taas alkaa tuon lintusen lailla. Myös murheen ja puutteiden painaessa voin laulella huolia vailla. Ei lapsensa tarvitse surra.” ( 4. säkeistö laulusta Oi, katsohan lintua oksalla puun)
Kairoksen Ystävät kiitos, että olitte uskollisesti ja antaumuksella mukana uudistuneen Rantamajan rakentamisessa!
Kiitollisin ja siunaavin ajatuksin Kari
Terveiset Kairos-keittiöltä
Kairos-keittiöllä on aina iloinen kuhina päällä. Monipuolisista retkieväistä ja ohjelmasta on tullut kevätkaudella paljon kiitosta. Kun keittiöllä jää aikaa aamiaisten, lounaiden ja päivällisten lomassa, kaivetaan taikinakulhot esille ja aletaan pyörittelemään peukaloita. Usein sieltä syntyy maukkaita piiraita tai omeletteja iltapalalle sekä kahvilamyyntiin, joskus makeita kakkuja juhliin tai päivällisen jälkiruuaksi. Ajoittain aloitetaan aamu uunituoreilla Kairoksen leivillä. Ulosmyyntiin tehdyt limput häviävät yleensä kahvilan tiskiltä nopeammin kuin leipuri ehtii paistaa uusia.
Alla resepti omaan henkilökohtaiseen suosikkiini – saaristolaisleipään. Taikina syntyy kädenkäänteessä, mutta kärsivällisyyttä vaaditaan kohotussekä paistoaikaan.
Saaristolaisleipä
1 l omenamehua
75 g hiivaa
3 dl tummaa siirappia
3 dl vehnälesettä
3 dl kaljamallasta
3 dl ruisjauhoa
1 rkl Suolaa
1,2 l vehnäjauhoja
Lämmitä omenamehu kädenlämpöiseksi (tai hieman lämpimämmäksi) ja liuota sinne hiivaa. Lisää kaljamaltaat, leseet, jauhot, siirappi ja suola. Sekoita tasaiseksi.
Voitele leipävuuat. Tästä taikinamäärästä tulee 3–4 leipää riippuen vuoan koosta. Jaa taikina vuokiin. (Huom! Max puolilleen jotta jää reilusti kohotusvaraa) Anna lepävuokien kohota täyteen 2–3tuntia. Paista leipiä ensin 30 minuuttia 170 asteessa, voitele siirappivedellä ja jatka paistoa 140 asteessa vielä 1–1,5h. Voitele kesken paiston leipiä siirappivedellä noin 20min välein.
Vinkki: leivän kypsyyden oppii tunnistamaan kun koputtaa vuoan pohjaa. Kun leipä kopisee/kumisee, (ikäänkuin kuulostaa ontolta) se on kypsä.
TEKSTI Jorma Kalajoki
Viidenkymmenen vuoden kaari Kairoksella
Tässä jutussa vivahtaa nostalgia. Silti olen edelleen vahvasti kiinni nykyhetkessä. 70-luvun alkuvuodet toimin Kansan Raamattuseuran Lapin pappina. Asuimme Rovaniemellä. Aurinkoisena talvipäivänä ajelimme Tipparellullamme tutustumaan juuri avattuun tunturikeskukseen Pyhäjärven rannalla. Marja, minä ja puolitoistavuotias esikoisemme Mikko. Rantamajalla meidät otti vastaan toiminnanjohtaja Mauri Tiilikainen ja hänen monitoimisihteerinsä Maire Räisänen. Aterialla, jossa oli muitakin tuttuja, kuulimme uuden keskuksen tuoreimmat uutiset. Siitä alkoi pitkä matkamme Kairosmajan yhteyksissä.
Viime maaliskuussa elin yhdenlaisen taitekohdan. Kerroin hiihtoviikon tutulle porukalle, etten jatkossa ota enää ohjelmavastuuta. Yhteys toki jatkuu, jos Luoja suo. Ilmassa sekä mielessä oli haikeutta, ja paljon kiitollisuutta.
Puoleen vuosisataan mahtuu kymmeniä leirejä ja tapahtumia kaikkina vuodenaikoina. Lämpimiä kohtaamaisia,
vanhoja ja uusia ystäviä. Jokainen johtaja ja työntekijä on tullut tutuksi, Karin kanssa viikkoja on luonnollisesti kertynyt eniten. Saarnattiin vuorotellen. Nuorena laskettiin hurjan jyrkkiä mäkiäkin.
Lämpimiä kohtaamaisia, vanhoja ja
uusia ystäviä.
Olen sanonut, että Kairosmaja ja Pyhätunturin maisemat ovat kolmas kotiseutuni, Oulun ja Turun jälkeen. Joka kerta kun kurvaan pihaan tai astun kahvilan ovesta sisään, hytkähtää sydänalassa mukavasti. Olen muutaman viikon viettänyt siellä sesongin ulkopuolellakin työn alla olevan kirjani kimpussa.
Oma lukunsa on Eräkämppä. Sinne ajelimme Mikon ollessa 12-vuotias ja teimme viikon isä-poika rinkkareissut Pyhälle ja Luostolle. Yövyimme rakotulilla silmät savussa ja tapoimme miljoona sääskeä. Sen jälkeen olen viettänyt Eräkämpällä keväthankien tai
ruskan aikana monet päivät ja viikot yksin tai kaverin kanssa. Suosittelen samaa sellaiselle, joka tykkää alkeellisemmista oloista ja omasta rauhasta
Muutama välähdys vuosien varrelta
Kerran 90-luvulla lähdin leirin jälkeen Soutajan kautta Mairivaaraan. Oli hankikanto, sai sujutella mistä vain. Vaarassa tein tulet ja pastoin makkarat. Katselin Pyhän viittä huippua, kunnes ne peittyivät pyryyn. Lähdin hiihtämään takaisin päin, piti ehtiä viiden Mölläriin ja sieltä junalle. Pyry sakeni. Koetin suunnistaa tuntuman mukaan, kun kompassi oli jäänyt kämpälle. Yhtäkkiä näin lumeen osittain peittyneet luistelujäljet. Ajattelin että, ”ai, joku muukin on liikkeellä”, kunnes tajusin, että ne ovat omat jälkeni. Kouraisi mahan pohjasta. Olin hiihtänyt parin kilometrin ympyrän. Alkoi rukoiluttaa. Hidastin ja koetin suunnata enemmän oikealle. Sitten näin auringon kajoa pyryn ja pilvien takaa. Se antoi suuntaa ja löysinkin merkitylle baanalle. Ehdin myös onnikkaan. Kyllä kannattaa tutuissakin maastoissa pitää kompassi ja kartta mukana.
Kolmisenkymmentä vuotta sitten toteutettiin monipuolinen tunturimissio. Teimme eräänä päivänä pienellä poru-
kalla matkan paikalliseen kevättalven merkkitapahtumaan, Savukosken kuivalihamarkkinoille. Paljon myyntitelttoja ja satoja ihmisiä, railakas meno. Lavalla pyöri ohjelma, musiikkia ja juontajan huulenheittoa. Olimme sopineet vartin missiotervehdyksestä. Jollakin napakalla jutulla vein tarinan ilosanomaan Jeesuksesta. Ihmisten keskellä seisoneet työtoverini sanoivat jälkeen päin, että pääsin yllättämään väen niin, että monet alkoivat kiinnostuneina kuunnella, ehkä ajatuksella, että tuohan ei olekaan tavanomaista kirkollista litaniaa. Oli asian puolesta rukoiltukin. Se oli evankelistan parhaita hetkiä, koin, että tähän minut on kutsuttu.
Mikä olisi kappelin lisäksi mielipaikkani? Niitä on monta. Esimerkiksi Oravalampi ja Pikkukuru. Joskus kiersimme lammen reunoja ja aloimme nousta kurua ylös. Tulimme tasaiselle, joka oli kuin pieni puutarha lampineen. Sitten taas kiivettiin jyrkkää kivikkoa ja saavuimme seuraavaan puutarhaan, ja kohta taas seuraavaan, ja vielä seuraavaan. Kunnes oltiinkin Ukonhatun ja Noidan välisessä satulassa. Näköalat avautuivat.
Miksi Kairosmajalle pitää päästä aina uudestaan? Jokaisen vastaus on
varmasti omanlaisensa. Jumalan ihmeellinen luonto puhuttelee kaikkina neljänä vuodenaikana. Ihminen pienenee itsensä kokoiseksi. Kunpa myös osaisimme pitää paremmin huolta tästä ainutlaatuisesta aarteestamme! Ehkä paras vastaus on Kairoksen henki, joka varmaan tarkoittaa Pyhän Hengen antamaa yhteyttä erilaisten ihmisten kesken, rakkaudellista ilmapiiriä.
Kappelissa saimme usein, erityisesti hiihtoviikkojen aikana nauttia monipuolisesta musiikista. Instrumentteja oli joskus enemmän kuin kaksi. Psalmissa 150 niitä on seitsemän. Psalmin jakeet sopivatkin hyvin jutun loppuun, kiitoslauluksi Kairosmajalle, joka säilyy aina sydämessäni. Ja hyvälle Jumalalle.
Halleluja! Ylistäkää Jumalaa hänen pyhäkössään, ylistäkää häntä taivaan mahtavissa holveissa! Ylistäkää häntä, hänen väkeviä tekojaan, ylistäkää häntä, hän on suuri! Ylistäkää häntä raikuvin torvin, ylistäkää häntä harppua ja lyyraa soittaen! Ylistäkää häntä tanssien ja rumpua lyöden, ylistäkää häntä luuttua ja huilua soittaen!
Tapaamisiin Kairoksella
Jorma Jomppe Kalajoki
Rantamajan ihme
Mutta rukouksen voimalla
Talkoolaiset uskolliset tekivät parastaan
Ja usean rukouksen voimalla pala kerrallaan
Vaan ihmeelliset on rukouksien voimat
Löytyi pulmiin ja ongelmiin ratkaisut oivat
Vanhan Rantamajan remontti askel askeleelta eteni
Vuosien suunnittelu ja työ palkitsi ja ajatus selkeni
Helatorstaina saimme juhlistaa remontin valmistumista
Oli tarjolla kauniisti katettu ruokala ja ruokaa herkullista vatsat täynnä ja tyytyväisinä vaelsimme Revontulikappeliin
Yhtymään niin moniin, moniin kiitoksiin.
Kaisa ja Kari meille kauniisti puhuivat, Kiitollisuutta kaikille osoittivat, Mutta etenkin sille suurimmalle talkoilijalle –Taivaan Herralle
Ilman suurta siunausta ja sen tuomaa rauhaa
Ei olisi loppuunviety näin suurta urakkaa
Rantamaja saa nyt kauniina katsella Soutajaa
Ja muistella, mistä kaikki alkoikaan.
– Anne-Mari Thomassen
Pixabay
Hyönteissyöjäkasvit
Hyönteisiä pyydystävistä kasveistamme tutuimpia lienevät kihokit. Ne viihtyvät soiden rahkasammalikoissa, mutta pienikokoisina ja rahkasuon väreihin sulautuvina ne jäävät helposti huomaamatta. Kairoksen retkillä niitä näkee ainakin Tunturiaapan pitkospuiden vierustoilla, jos vain reippaan patikoinnin lomassa malttaa pysähtyä tutkailemaan ympäristöä.
Kihokin punertavat lehdet muodostavat ruusukkeen, jonka keskeltä nousevat lehdettömät varret pienine valkoisine kukkineen. Meillä koko maassa tavataan yleisinä pyöreälehtikihokkia ja pitkälehtikihokkia. Edellisen nimi viittaa sen muodoltaan pyöreään lehteen, jälkimmäisen lajin lehti taas on pitkänsoikea.
Kihokki houkuttelee hyönteisiä lehtien punaisilla karvoilla, joiden päässä kimmeltää pisara sitkeää limaa. Lehdelle lennähtävä hyönteinen takertuu limaan, ja lehti alkaa hiljalleen kiertyä sen ympärille. Liman valkuaisaineita pilkkova entsyymi, pepsiini, liuottaa vähitellen hyönteisen pehmeät osat. Ennen pitkää saaliista ovat jäljellä vain siivet ja muut kovat kitiinipitoiset osat.
Valtaosa kihokin saaliseläimistä on hyttysen kokoisia tai tätä pienempiä, mutta voipa lehteen joskus takertua perhonenkin.
Kihokkia on käytetty rohtona yskään sekä syyliin ja känsiin. 4H-yhdistyksen kautta pyöreälehtikihokkia edelleenkin kerätään lääketeollisuudelle ja toimitetaan mm. Sveitsiin yskänlääkkeiden valmistusta varten. Lehtiä on aikoinaan käytetty myös maidon juoksettamiseen.
Hyönteissyöjäkasvimme kasvavat niukkaravinteisilla paikoilla, missä on pulaa erityisesti typestä. Hyönteisravinnon avulla ne saavat tyydytettyä suurimman osan typen ja fosforin tarpeestaan. Kihokki tulee toimeen ilman tätä lisäravintoakin, mutta jää silloin lyhytkasvuisemmaksi ja kukinta on vähäisempää.
Yökönlehdet
Hyönteissyöjiä ovat myös yökönlehdet, joiden esiintyminen painottuu PohjoisSuomeen. Ne viihtyvät kosteilla niityillä, puronvarsilla ja rantatörmillä. Paksut, soikeat, muutaman sentin pituiset lehdet kasvavat maata vasten painauTEKSTI Arja Ojala
tuneena ruusukkeena. Lehtien yläpinnan nystykarvat erittävät limaista nestettä, johon hyönteinen takertuu kuin kärpäspaperiin, ja lehtilaidat lähtevät kiertymään sisäänpäin vangiten saaliin.
Yökönlehtien kukat kehittyvät yksittäin lehdettömien varsien kärkiin. Lajeista suurimman, siniyökönlehden, parisenttiset kukat ovat väriltään sinivioletit. Kalkkipitoista kasvualustaa suosivalla valkoyökönlehdellä kukat ovat kellanvalkoiset. Pienimmän, karvayökönlehden, lehdet ovat alle senttimetrin kokoiset ja kukka sinipunainen. Entsyymiensä takia myös yökönlehdillä on ollut hyötykäyttöä. Elias Lönnrot kertoo kasviossaan, miten lehdet lypsyhaalean maidon sekaan pantuna muuttavat sen muutamassa päivässä venykkäpiimäksi.
Hyönteissyöjiimme kuuluvat vielä vesiherneet, jotka nimestään huo-
limatta eivät ole sukua hernekasveille. Ne viihtyvät seisovavetisissä niukkaravinteisissa järvissä, lammissa, soiden allikoissa ja laiteiden liejukoissa. Vesiherneet elävät irrallaan kelluvina uposkasveina tai ankkuroituvat pohjaan. Ravinteet ne ottavat suoraan vedestä tillimäisen hienoliuskaisilla lehdillään. Hyönteisiä ne pyydystävät lehtiliuskojen kärkiin kehittyvillä parin millimetrin mittaisilla pyyntirakkuloilla. Rakkuloiden kärjessä on aukko, jonka suulla on sisäänpäin aukeava läppä ja sukasia. Pikkueliön, vesikirpun tai hankajalkaisen, osuessa sukasiin, läppä yhtäkkiä avautuu ja saalis imaistaan rakkulan sisään. Vesiherneisiin kiinnittää huomiota usein vasta niiden kukkiessa, jolloin ne kasvattavat veden pinnan yläpuolelle nousevat kukintovarret. Lyhyisiin terttuihin kehittyy muutamia reilun sentin kokoisia keltaisia kukkia.
Arja Ojala
Jos vastaanottajaa ei tavoiteta, palauta osoitteella:
Kappelitie 2, 98530 Pyhätunturi 0207 681 730 kairosmaja@sana.fi, kairosmaja.fi
K ai r o k sen tulevat tapahtumat 2025
Elokuu
16.–23.8. Luontoviikko, Marja Hyssy, Arja Ojala, Toivo Sannelvuo 23.–30.8 Aamiaismajoitusta
30.8.–5.9. Syysretki Kairosmajalle Joensuusta. Tilaa myös muille. Heikki ja Merja Salomaa, Touko Hakala Syyskuu
5.9. Rakkaudella Italiasta klo 18, Jyrki Anttila ja Markus Vaara, liput 37,50 €
6.–13.9. Ruskaviikko I – Pyhän kohtaamisia, Ulla Saunaluoma, Kirsi Mikkola, Tuuli Malve
10.9. Toivonlintuja ja villihevosia tunturissa -syyskonsertti klo 19, Hanna Ekola, Virpi Salo, liput 25 € 13.–20.9. Ruskaviikko II, Johanna ja Olli Seppänen, Jari ja Outi Mäkinen.
14.9. Muistojen Bulevardi Live II -konsertti klo 19, Jouni ja Anna-Claudia Somero, liput 25 €
17.9. Jore Marjarannan konsertti klo 19, liput 25 € 20.–27.9. Ruskaviikko III, Elävä toivo, Eero Junkkaala, Lea Kujanpää
21.9. Lavrenchukin musiikkiperheen konsertti klo 19, liput 20 €
24.9. Eläköön elämä- lauluja 40 v. varrelta, klo 19 Petri Laaksonen, liput 25 €
27.9.–4.10. Syksyn kuulaudessa, Tuija-Riitta ja Jouni Heiskanen, Varkauden ryhmä
Lokakuu
4.–11.10. Syksyn kuulaudessa II, Johanna Graeffe, Jorma Pitkänen, Hämeenkyrön ryhmä
Huomio Pirkanmaa ja väliin jäävät paikkakunnat: retkelle on tilaa, bussikyyti ja matkan ruokailut järjestetty, ilmoittautumiset suoraan Hämeenkyröön.Lisätiedot netistä Kairosmajan tapahtumakalenterista, kairosmaja.fi
Joulukuu
3.12. Seeli Toivion konsertti klo 19, liput 20 € 22.–27.12. Kairoksen joulu, Ari, Johanna ja Aapo Tähkäpää, Tytti Vänskä, Kalle Vaismaa
Kairosmaja – lähellä Pyhää!
Osa leireistä järjestetään yhteistyössä STEP-opintokeskuksen kanssa.
mahdollisia.