Armoa elämään Seurakuntalehti 1/2024

n ä ä m ä l e a o m r A L

SAN RA E H T I KA N

A M AT T U

Parisuhteen 6 Koota s. 12 Nukketeatteri on minun juttuni s. 4

T YÖ S T SEURAN

Ä 1 / 202

4

| PÄ Ä K I R J O I T U S |

L10T-koulutus Armoa Sinulle Armoa! Jokainen meistä on ollut elämässään tilanteissa, joissa on huomannut kaipaavansa armoa. Kun kokee itsensä epäonnistuneeksi tai riittämättömäksi, toivoo sanoja, jotka vakuuttavat, että sittenkin sinä kelpaat. Kaikesta huolimatta olet tärkeä, arvokas ja rakas.

Vaikka usein puhumme siitä, miten armottomuus uhkaa meitä ulkopuoleltamme, taidamme kuitenkin itse olla itsellemme suurimmat armon varkaat. Määrittelemme itsemme riittämättömiksi ja kelpaamattomiksi.

Armoa! Evankeliumit kertovat, miten armollisesti Jeesus kohtasi ihmisiä riippumatta heidän elämäntavastaan tai menneisyydestään. Näissä kohtaamisissa tuli eläväksi se, miten Jumala tahtoo osoittaa meille ihmisille armonsa. Ristinkuolemallaan Jeesus puolestaan toi vapautuksen meidän syyllisyyteemme.

Me Kansan Raamattuseurassa kerromme Jeesuksesta, joka vaikuttaa myös tänä päivänä ihmisten elämään – armollisesti ja anteeksiantaen.

Tämä Armoa elämään -lehti kertoo sinulle siitä, miten tätä työtä teemme ja mitä armon evankeliumi saa elämässä aikaan.

Ulla Saunaluoma ulla.saunaluoma@sana.fi

Osallistuminen L10T-kurssille muistuttaa rukouksen ja siunaamisen tärkeydestä. Mikä ihmeen L10T? L10T perustuu Luukkaan evankeliumin 10. luvun alkujakeisiin. Siinä Jeesus antaa ohjeita opetuslapsilleen, kun hän lähettää heidät niihin kaupunkeihin ja kyliin, joihin oli itse menossa. Näistä ohjeista on tehty meidän aikaamme sopivat konkreettiset askeleet.

Kuka tahansa voi kulkea niissä elämäntilanteesta, iästä, olosuhteista tai tunnustuskunnasta riippumatta.

Askeleet ovat: siunaa, ystävysty, auta missä voit ja kerro Jeesuksesta.

L10T on elämäntapa, joka uudisti Marianne Vitikainen-Mojican rukouselämää. – Aloin rukoilla myös sellaisten ihmisten puolesta, joita en edes tunne. Rukoilin siellä, missä kulloinkin kuljin, hän jatkaa.

– Vähän kuin ”silmälasini” olisivat likautuneet ajan myötä, ja rukous toisten puolesta jotenkin unohtunut. Olen mennyt suttuisilla laseilla eteenpäin. – En ole nähnyt mahdollisuuksia siunata tai rukoilla ihmisten puolesta jonottaessani kaupan kassalle, lenkkeillessäni tai liikennevaloissa.

Kurssi puhdisti ”silmälasit” ja muutti hänen elämänasennettaan. Nyt Vitikainen- Mojican siunaa ja rukoilee ihmisten puolesta siellä missä liikkuu.

– Vanhus vapisevin käsin latomassa ostoksiaan kassahihnalle, yksin istuva nuori lenkkipolkuni varrella, hän luettelee rukouksen ja siunauksen kohteitaan. – Minä en tiedä mitä he tarvitsevat, mutta voin silti niin sanotusti salasiunata heitä. Jumala tietää.

Kurssi toimi muistuttajana Elämässä kohtaa väkisinkin hankalia ihmisiä. He ovat ilkeitä, haastavat riitaa, välttelevät vastuuta ja levittävät ympärilleen ikävää ilmapiiriä. Tunnemme olomme epämukavaksi hankalan ihmisen seurassa ja alamme välttää häntä. Mitä tehdä, kun hänen kanssaan on pakko tulla toimeen esimerkiksi työpaikalla?

– Kurssi muistutti minua asiasta, jonka kanssa aika ajoin kamppailen, Vitikainen-Mojica kertoo.

– Nimittäin myös niiden ihmisten siunaamisesta, jotka ovat toimineet epäoikeudenmukaisesti minua tai läheisiäni kohtaan.

2

Seurakuntalehti |

2024

sytytti innon Hankalien ihmisten siunaaminen ei ole helppoa. Jeesus kutsuu meitä kuitenkin siunaamaan myös heitä.

Kurssi puhdisti hänen ”silmälasinsa” ja muutti elämänasennetta.

– Toimin sairaanhoitajaopiskelijana yhdessä pääkaupunkialueen sairaaloista. Samoihin vuoroihin sattui useasti yksi sairaanhoitaja, joka oli piikikäs päällepäsmäri ja sai nuoren opiskelijan tuntemaan olonsa täysin mitättömäksi. Yhteiset työvuorot hänen kanssaan olivat ahdistavia. Silloin Jumala muistutti tästä asiasta: ”siunatkaa, älkää kirotko”.

Ajattelin kokeilla tätä siitäkin huolimatta, että se tuntui vaikealta.

Jo harjoitteluni aikana sain vastauksen. Jäimme kerran kahden tämän hankalan hoitajan kanssa.

Petasimme siinä potilassänkyä, kun hän täysin yllättäen sanoi: ”Olen tällä osastolla itse keikkalaisena.

Joka osastolla on vähän omat käytännöt. Voi olla, että en ole aina ollut kovin ystävällinen, mutta se johtuu siitä, että olen itse niin epävarma, enkä aina tiedä, miten täällä toimitaan.”

Ymmärsin, että hän yritti ikävällä käytöksellään peittää omaa epävarmuuttaan. Hänen avautumisensa tuli yllättäen ja tiesin, että siinä tuli Jumalan vastaus. Aloin nähdä hänet eri tavalla ja tämän hänen tunnustuksensa jälkeen ilmapiiri ja asenteeni häntä kohtaan muuttui täysin. Myös hänen käytöksensä muuttui.

– L10T-kurssi muistutti mieleeni tuon kivan kokemukseni. Nyt harjoittelen jälleen tätä arkista rakkaudellista asennetta, Vitikainen-Mojica muistelee.

Jeesuksesta ja kutsumaan toisia ihmisiä Jeesuksen yhteyteen. Onhan se jokaiselle Jeesuksen seuraajalle lähetyskäskyn täyttämistä.

– Puhuminen Jeesuksesta seurakunnan ulkopuolella oma-aloitteisesti ei ole minulle kovin luontevaa muuten kuin kysyttäessä, hän myöntää. – Kurssin jälkeen olen nyt rohkeammin esimerkiksi kertonut muillekin kuin seurakunnassa mukana oleville tuttavilleni, että muistan heitä rukouksin, kun he kertovat huoliaan.

– Tämä on minulle pieni asia, mutta jollekin voi olla hyvinkin merkityksellistä kuulla, että hänen puolestaan rukoillaan.

– Samalla tulee annettua vinkki, että hei, minulla on tällainen toivo, kysy lisää, jos kiinnostaa, hän iloitsee.

Jeesuksesta kertominen on vaikeaa

Rommel Mojica

L10T-kurssi herätteli Vitikainen-Mojicaa paitsi rukoilemaan ja siunaamaan muita myös kertomaan Marianne Vitikainen-Mojica rentoutuu mielellään lämmittämällä puusaunan.

Hän toimii diakoniatyöntekijänä KotkaKymin seurakunnassa.

2024

| Seurakuntalehti

3

Jani Laukkanen

Nukketeatteri vei Minna Sairon mukanaan – ”Heippa, ope!” Iloinen heilutus ja ekaluokkalaisen hyppelehtivät askeleet kohti ulko-ovea. Kohta juoksu takaisin. ”Eikun, pitää halata vielä, kun tulee ikävä!” Näitä luokanopettajan arjen parhaita hetkiä muistuu mieleeni tuon tuostakin. Kuten myös niitä haastavampia oppimisen paikkoja. Ja oivalluksen kohtia. Niin oppilaiden kuin opettajankin.

Näin kertoo Minna Sairo, jonka työura luokanopettajana alakoululaisten parissa Pirkanmaalla alkoi elokuussa 1997. – Työni ohella kiersin konsertoimassa ympäri Suomen aikuisille ja lapsille. Vapaata ei juuri ollut kuin kesäisin, mutta kaikki monipuolinen tekeminen tuntui antoisalta.

Sairo kokeili musiikkityötä päätoimisesti Kansan Raamattuseuran palveluksessa kahden kouluvuoden ajan. Hän ei kuitenkaan ollut vielä valmis jättämään opettajan työtään kokonaan, vaan palasi kouluun elokuussa 2015. Musiikkityö jatkui edelleen osatoimisena.

Paluu kouluun tapahtui tuttujen oppilaiden pariin. Lasten kasvun seuraaminen oli antoisaa. Yhdessä aloitettiin nyt viidettä luokkaa. Sitten luokkaa kohtasi suuri suru. – Joulun alla luokastani menehtyi oppilas aivan yllättäen, Sairon katse vakavoituu.

– Yhdessä elimme kouluarkea eteenpäin hämmentyneinä, koulukaveria ja ystävää surren. – Yritin parhaani mukaan olla tukena, kuuntelijana ja turvalli4

Seurakuntalehti |

2024

sena aikuisena kaiken keskellä. Yhdessä kävimme laskemassa kukin kukkamme luokkakaverin arkulle.

Sain laulettua vanhempien toivoman laulun. – Tuon kouluvuoden kevätpuolesta en muista paljoakaan, hän jatkaa. – Jotenkin selvittiin. Isommissa käsissä.

Kuudes luokka alkoi mukavalla leirikoululla. Alakoulun viimeinen yhteinen vuosi oli edessä. Helmikuulla hän oli matkoilla, kun sai rehtorilta soiton. ”Istu Minna. En tiedä miten tämän kertoisin.”

– Paluulennon ajan mietin, miten kerron luokalleni toisen luokkakaverin kuolemasta. Jälleen kriisiryhmä kokoontui. Jo toisen kerran tyhjälle pulpetille sytytettiin kynttilä ja lippu laskettiin puolitankoon. – Lauloimme usein ”Jumalan kämmenellä”.

Jälleen käsittelimme elämän isoja asioita. Ja yritimme jatkaa arkea.

Uupuminen ja kaipaus uuteen Kesällä Sairo huomasi olevansa aivan poikki ja kuin tyhjiin rutistettu. – Olin jaksanut kannatte-

lua, mutta olin lähes tyhjä. Uusi ekaluokka vei voimia entisestään ja uuvuin. Vähitellen hän alkoi toipua. Toipumisen myötä kasvoi kaipaus johonkin uuteen. – Koin myös riittämättömyyttä, kun oppilaille annettava aika väheni koko ajan muun koulutyöhön tulleen takia, Sairo kiteyttää.

Nukketeatteri Sananjalka oli tullut Sairolle tutuksi Kansan Raamattuseuran kautta. Hän oli ihaillut Merja Luukkosen ja Mikko Piiroisen työtä jo pitkään.

Nyt Luukkonen oli jäämässä eläkkeelle ja hänelle etsittiin seuraajaa. – Mielen päällä pyörähti tuo mahdollisuus. Painoin ajatuksen kuitenkin pois.

Enhän minä…, Sairo avaa ajatuksiaan tuolta ajalta.

– Toimeen löytyisi kuitenkin joku osaava.

Seuraajaa ei kuitenkaan löytynyt. Kutsumus oli herännyt hänessä eikä se jättänyt rauhaan. Lopulta hän uskalsi sanoa ääneen sisällään syntyneen ajatuksen. – Tuohan on juuri sinun paikkasi, ympärillä olevat ihmiset innostivat Sairoa. Itse hän kuitenkin oli arempi. – Edessä olisi kaikkea minulle ihan uutta, hän yhä epäröi. – Toisaalta saisin käyttää nukketeatterityössä monia lahjojani ja taitojani, hän pohti.

Tuomas Piiroinen

Nukketeatteri Sananjalka oli tullut Sairolle tutuksi Kansan Raamattuseuran kautta.

Sasu katsoo maailmaa omalla koiran tyylillään, pohtii sanoja ja tykkää ennen kaikkea makkarasta. Sasu-TeeVee on Sananjalan oma YouTube-kanava.

Jotain uutta

Pienet haalarihemmot Pienet haalarihemmot heiluttavat ovelta. ”Kiva esitys!” ”Tuletteko huomenna taas?” ”Oliko se lammas oikea?” On hyvä mieli. Taivaan Isän hel-

lään hoitoon jää tämäkin katsojajoukko. Sananjalan auto nukkeineen jatkaa matkaansa taas uusien pienten ja isojen luo. Tässä on hyvä näin.”

Mikko Piiroinen

Sairo päätti anoa keväällä 2020 virkavapaata koulutyöstään ja hyppäsi elokuussa nukketeatteri Sananjalan kyytiin. – Jo muutaman kuukauden kuluttua tuntui, että tämä on minun juttuni. Otin toisen vielä isomman askeleen ja rohkenin irtisanoutua luokanopettajan virasta. – Vaikka pelotti, oli olo luottavainen, hän kuvaa tunteitaan. – Työ nukketeatterissa tarjosi upean ja ainutlaatuisen mahdollisuuden tehdä lasten ja perheiden parissa hengellistä ja taiteellista työtä.

– Opettajuus ei minusta kuitenkaan koskaan lähde. Se on osa minua.

Minnan Sairo ja Rohkeusretiisinäytelmän Siirija Tirri-nuket.

2024

| Seurakuntalehti

5

Hyvä koulutus muuttaa elämäsi Laadukas koulutus edesauttaa ihmisen hyvinvointia. Sieltä ammennetut tiedot ja taidot lisäävät merkityksellisyyden tunnetta. Lyhytkin koulutus vaikuttaa ja voimaannuttaa. Ihminen hehkuu hyvän koulutuksen jälkeen, Raamattu avautuu ja rukouselämä elpyy. Seurakuntalaisille kohdennettu koulutus on mukaansatempaavaa ja innostavaa. Se voi muuttaa koko elämän.

Vapaaehtoisten määrä seurakuntien ja yhteisöjen toiminnassa lisääntyy koko ajan. He ovat valmiit laittamaan likoon omat tietonsa ja taitonsa.

Heillä on intoa tarttua myös uusiin tehtäviin. Lyhyelläkin koulutuksella voidaan lisätä ja vahvistaa vapaaehtoisten osaamista. Koulutus ei anna vain uusia taitoja vaan myös varmuutta tehtävissä onnistumiseen. Koulutuksen järjestäminen kertoo heille, että he ovat tärkeitä ja heidän työpanostaan arvostetaan.

Kantakaa toistenne kuormia, niin te täytätte Kristuksen lain. Gal.6:2 Rukous on kaikkien kristittyjen tehtävä Rukous ja rukouspalvelu on tärkeä osa seurakuntien ja yhteisöjen toimintaa. Lähimmäisen kantaminen rukouksessa on tehtävä, johon kaikki kristityt on kutsuttu. – Rukousta voi oppia ja opetella, sanoo koulutusjohtaja ja pastori Lea Kujanpää.

– Rukouselämää voi virkistää monella tavalla, ja silloin kun ei jaksa itse rukoilla, voi olla toisten ru6

Seurakuntalehti |

2024

kousten kannateltavana, hän muistuttaa.

– Rukous kannattaa aina. Se on suhde elävään Jumalaan, joka kuulee jokaisen huokauksemmekin.

Seurakunta rukoilee -koulutus tarjoaa konkreettisia työkaluja seurakunnan yhteiseen rukoukseen.

– Kurssilla pohditaan, miten rukouksesta voisi tulla seurakunnan tärkein asia, Kujanpää avaa koulutusta. – Mitä rukous antaa seurakunnalle? Miten löytää rukoilijoita, oppia rukoilemaan yhdessä tai johtaa rukousta ja tehdä yhteisestä rukouksesta elävää?

Innostava rukous Kristiina Tanhua-Laiho, kouluttaja ja muusikkoevankelista, vastaa Tampereella Rukouksen talon toiminnasta. Rukouksen talossa opetetaan rukouksesta, rukoillaan yhdessä ja palvellaan rukouksella.

– Rukous vaikuttaa ja koskettaa aina, Tanhua-Laiho vakuuttaa. – Rukous tuo toivoa, lohtua, rauhaa ja vahvistaa suhdettamme Jumalaan, hän listaa rukouksen vaikutuksia.

Ajattelen, että kyse on marssijärjestyksestä. Kun

Rukouskoulutukset vahvistavat sekä omaa että seurakunnan rukouselämää.

Jani Laukkanen

rukous saa kulkea edellä, se valmistaa tietä Jumalan suunnitelmille omassa ja seurakuntiemme elämässä. Siksi rukous kannattaa ottaa ykkösasiaksi.

– Rukouskoulutuksia on moneen tarpeeseen. Ne vahvistavat omaa ja seurakuntamme yhteistä rukouselämää. Rukouksella palvelemiseen valmentavan koulutuksen kautta voi löytää oman paikkansa seurakunnassa palvelemalla rukouksella. Nuorten oma rukouskoulu, Preikkari, rohkaisee nuoria puhumaan Isälle Jeesuksen esimerkin mukaan.

tuttamalla ihmisen Jeesukseen Vapahtajanaan. Se tapahtuu innostavan opetuksen avulla.

Raamattua voi opiskella paitsi teemallisesti kirja kirjalta myös bibliodraaman keinoin. Se on tietoon ja kokemukseen perustuvaa tekstien elävöittämistä, tutkimista ja tulkintaa.

Mika Lahtinen käyttää bibliodraamaa työssään.

Hänen saamansa palautteet kertovat työskentelyjen merkityksellisyydestä. ”Kiitos upeasta raamattutunnista! Rakastuin Jeesukseen uudelleen!” ”Tutut raamatunkohdat alkoivat elää uudelleen.

Sain aivan uutta näkökulmaa.” ”Tein löytöjä! Olisin halunnut kuunnella vielä monta tuntia!” ”Kiitos tuoreesta ja raikkaasta raamattuopetuksesta!”

Ylistävä seurakunta Ylistys on yksi tapa rukoilla. Ylistyskurssi vahvistaa ja monipuolistaa seurakunnan yhteistä ylistystä sekä hengellistä elämää. Voimme ylistää Raamatun sanan, laulujen, rukouksen ja hiljaisuuden kautta, Kristiina Tanhua-Laiho kertoo. – Tällä kurssilla rohkaisemme ja varustamme seurakunnassa toimivia muusikoita palvelemaan musiikin- ja ylistyksenjohtajan tehtävissä.

Raamattuopetus ei ole tylsää Raamattu on Jumalan rakkauskirje ihmisille. Kuinka monelta jää tämä rakkauskirje lukematta? Millainen Jumala paljastuu Raamatun sivuilta? – Hyvä raamattuopetus ei ole tylsää, vakuuttaa pastori Virpi Nyman. – Se antaa uutta tietoa, kertoo mielenkiintoisia taustoja ja herättää lukemaan lisää, tutkimaan itsekin tätä Jumalan rakkaudesta kertovaa kirjaa.

– Raamattuopetus luo yhteyttä Jumalaan tutus-

Koulutus kiittää ja sitouttaa Koulutustilaisuuksissa tutustutaan toisiin vapaaehtoisiin, jaetaan kokemuksia ja ryhmähenki lisääntyy. Koulutus on yksi tapa kiittää vapaaehtoisia. Kiittäminen lisää sitoutumista, onnistumisen tunnetta ja hyvää mieltä. Onnistumisen ja innostumisen kierre on valmis.

2024

| Seurakuntalehti

7

Raija Rustari

Old Kentacy kakku 200 g 4 dl 3 1 tl 1 dl n 1 dl 5 1/2 dl 2 1/2 tl 2 1/2 dl

voita sokeria munaa vaniljasokeria mantelirouhetta perunajauhoja vehnäjauhoja leivinjauhetta kermamaitoa

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi, lisää munat yksitellen. Sekoita mantelit ja kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan vuorotellen kermamaidon kanssa.

Paista kakkua noin tunti 175 asteisessa uunissa.

Kakku kuorrutetaan jäähtyneenä.

Kuorrutus: 2 rkl sokeria ruskistetaan pannussa kauniin ruskeaksi 1 dl kermaa ja 100 g voita kiehautetaan kattilassa, sekoitetaan sokeriin ja kiehautetaan kinuskiksi.

Siivilöidään 5 dl tomusokeria kulhoon, johon kinuski sekoitetaan.

Kakku kuorrutetaan kauttaaltaan kinuskikuorrutuksella ja koristellaan mantelirouheella. Annetaan kakun jäähtyä ennen leikkaamista.

Tämä kakku on hyvä juhlapöydän kakku.

Hyvä ruoka kruunaa loman Tervonsalmen kesäkeskuksen emäntä Salme Karttunen saa paljon kiittävää palautetta ruuastaan ja leivonnaisistaan. Yllä oleva resepti on Salmen.

– Ruuan merkitys vieraalle on tärkeä, Karttunen painottaa. – Täällä valmistuvat ruuan lisäksi niin pullat, sämpylät kuin leivätkin. Ruisleipä on poikkeus, sen ostan kaupasta, hän naurahtaa.

– Kalakin tulee paikallisilta kalastajilta. Viime kesänä täällä oli innokas kalastaja kesävieraana. Hän kalasti parissa päivässä kymmenen kuhaa, joista isoin painoin 3,5 kg. Silloin söimme todella tuoretta lähiruokaa.

– Moni palaute kertoo, että kun tänne ruokailutupaan astuu, silmä tavoittaa kodikkaat räsymatot lattialla ja rakennuksesta leijailee pullan tuoksu ulos asti. Tunnelma on kuin mummolaan tulisi.

Kairosmajan tunturikeskuksessa emännöi Erja Kallinen. – Hyvä ruoka on tärkeä osa palvelua, Kallinen vakuuttaa. – Kairokselle tullaan nimenomaan hengellisen ilmapiirin, hyvän ruuan ja retkien takia.

– Huomioimme erityisruokavaliot tarkasti ja tästä olemme saaneet palautetta, että meillä on turvallista ruokailla, hän iloitsee.

8

Seurakuntalehti |

2024

Elämäni Raamatunkohta Mitä Raamattu minulle merkitsee

Tammikuussa 1979 löysin Raamatusta Jeesuksen lupauksen, joka on kantanut minua sen jälkeen läpi elämäni: Sitä joka minun luokseni tulee, minä en aja pois. (Joh. 6:37) Usko oli alkanut orastaa sydämessäni, luin Raamattua ja janosin tuntea Jumalaa.

Kyselin elämän tarkoitusta, halusin ottaa selvää – jos Jumala onkin olemassa, niin mitä sitten.

Olin löytänyt Raamatusta tämän kohdan ja alleviivannut sen punakynällä.

Polvistuin omassa huoneessani ja rukoilin: Jos kerran näin Jeesus lupaat, tartun tähän lupaukseen. Sinä et aja minua pois. Jeesus ei aja pois ketään, joka tulee hänen luokseen. Yhä palaan syliinsä sulkevan, ihanan Jeesuksen eteen: Tässä olen, kiitos, että et hylkää etkä jätä minua koskaan.

Kaisa Tuikkanen pastori, musiikki-evankelista Rippikoulun jälkeisenä kesänä olin riparilla isosena. Kiinnitin huomion kämppäkaveriini, joka polvistui aamuisin rukoukseen ennen päivän askareitaan. Hartaushetkissä hän kertoi uskostaan rohkeasti.

Siitä alkoi viisivuotinen kasvuni lapsenuskosta kohti omakohtaista uskoa. Aloin lukea Raamattua ja ottaa tarkemmin selvää Jumalasta. Sana synnytti ahdistuksen omasta epätäydellisyydestä, joka kulminoitui lopulta siihen, että minunkin pitäisi todistaa uskostani. Se tuntui mahdottomalta.

Kipuilu ajoi minut opiskelemaan Suomen Raamattuopistolle. Puolivälissä opintoja asiat loksahtivat kohdalleen. Jumalan tiukat vaatimukset ja sydämellinen armo yhdistyivät lopulta ilon ja vapauden kokemukseksi. Se tunne kiteytyi silloin tähän raamatunkohtaan.

Siinä on rakkaus – ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. (1. Joh. 4:10) Marko Sagulin nettipappi ”Jeesus kulki sitten kaikissa kaupungeissa ja kylissä. Hän opetti synagogissa, julisti ilosanomaa taivasten valtakunnasta ja paransi kaikki ihmisten taudit ja vaivat. Kun hän näki väkijoukot, hänet valtasi sääli, sillä ihmiset olivat näännyksissä ja heitteillä, kuin lammaslauma paimenta vailla. Silloin hän sanoi opetuslapsilleen: ”Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Pyytäkää siis herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen.” (Matt. 9:35–38) Rakastan tässä raamatunkohdassa sitä, kuinka syvällä tavalla se kertoo Jumalan vastaansanomattomasta rakkaudesta meitä kohtaan. Kulkiessaan kaikissa kylissä ja kaupungeissa Jeesus kohtasi kaikkien ihmisten kaikki tarpeet, niin fyysiset, henkiset kuin hengellisetkin. Nähdessään kadoksissa olevat ihmiset Jeesuksen valtasi sääli – niin voimakas myötätunto, joka kirjaimellisesti käänsi sisuskalut ympäri. Sellainen Jeesus meillä on.

Tämä raamatunkohta on minulle tärkeä myös siksi, että se kertoo, minkälaisen tehtävän Jumala on antanut minulle. Eikä vain minulle vaan jokaiselle omalleen: mennä Jeesuksen jalanjäljissä, etsiä kadoksissa olevat ja rakastaa heidät uudelleen yhteyteen Jumalan ja toisten ihmisten kanssa.

Hannu Välimäki opiskelijatyöntekijä 2024

| Seurakuntalehti

9

Pixabay

Krito-ryhmä auttaa toipumaan Kriton eli kristillisen toipumistyön ytimessä on vertaisryhmä, jossa voi kertoa omasta elämästään ja sen kipukohdista, kuunnella ja rukoilla yhdessä. Ryhmässä on lupa tuntea, puhua ja luottaa.

Työskentelylle antavat turvaa säännöt, joissa painottuvat luottamuksellisuus ja se, että jokainen käyttää yhtä paljon aikaa oman tarinsa kertomiseen. Ryhmässä ei neuvota toisia eikä mestaroida toisten elämää.

Krito-ryhmät toimivat seurakunnan yhteydessä.

Lohjan seurakunta järjestää noin vuoden välein ryhmiä, joiden ohjaajina toimivat muun muassa Tiina Myöhänen ja Paula Honkanen. Krito-ryhmää voi ohjata vain koulutettu ryhmänohjaaja. Ryhmänohjaajakoulutuksessa luetaan mm. Lupa tuntea -kirja, jota käytetään ryhmän kokoontumisissa.

– Sitä lukiessani tajusin, että ahaa, tämä toimiikin ihan eri lailla kuin tavalliset seurakunnan pienryhmät, joihin olin tottunut, Honkanen toteaa.

Annetaan Jumalalle mahdollisuus hoitaa Harva ihminen toipuu elämän kolhuista yksin.

Vertaistuen merkitys on iso. Krito-ryhmä eroaa muista pienryhmistä siinä, että siellä on lupa puhua totta ja kohdata oma totuutensa ilman hylätyksi tulemisen tunnetta tai arvostelua. Kertominen jäsentää omia kokemuksia ja auttaa asian työstämisessä.

Totuus taas mahdollistaa toipumisen. Kyseessä on nimenomaan oma henkilökohtainen prosessi, jota jokainen käy ryhmässä läpi omaan tahtiinsa.

Kerrotut asiat jäävät yksin Jumalan tietoon ja hoitoon. Muiden tehtävä on kuunnella eikä asioihin 10

Seurakuntalehti |

2024

enää palata uudelleen, ei kotimatkalla eikä muutenkaan tavattaessa.

Krito on toiminut omassa elämässäni – Olen aina ollut kiinnostunut ihmisen toipumisesta ja osallistuin ensimmäiseen Krito-ryhmään vuonna 2000, Myöhänen kertoo. – Silloin en halunnut ryhmänvetäjäksi, vaikka olin käynyt koulutuksen. – Myöhemmin minua alettiin tavallaan tuuppia ja kannustaa kohti ryhmänvetäjyyttä, hän jatkaa.

– Aloin miettiä, että jospa tämä on Taivaan Isän minulle antama tehtävä. Olihan Krito-ryhmä toiminut omassa elämässäni ja olen nähnyt tämän toimivan muittenkin elämässä.

– 2017 kävin uudelleen ryhmänohjaajakoulutuksen Vivamossa. Halusin saada lisätietoa ja -taitoa siihen, että voisin joskus vetää ryhmää, hän jatkaa.

– Halusin myös nähdä muita vetäjiä ja kuulla heidän kokemuksiaan.

Ryhmänohjaajakoulutusta Vivamossa Paula Honkanen on tuore ryhmänohjaaja. Hänen tiensä ryhmänohjaajaksi kulki toisen koulutuksen kautta.

Tiimalasi määrittää puheajan Krito-ryhmässä aika on kaikille sama. Ryhmät koostuvat erilaisista ihmisistä, toiset ovat rohkeita puhujia ja toiset taas ovat hissukseen ja kuuntelevat.

– Säännöt eivät ole turhia, vaan siksi, että sekä minä ryhmänohjaajana että ryhmäläisten on helppo olla ryhmässä, vahvistaa Myöhänen.

– Ryhmässä hiljaisimmillakin on lupa kertoa omaan tahtiin omaa tarinaansa. Siellä maan hiljaisetkin saavat sanottua asiansa, mainitsee Honkanen. – Kaikilla on käytettävänään sama määrä minuutteja.

– Kritossa jätetään elämän kolhut Jumalan hoidettavaksi, toteavat Krito-ohjaajat Paula Honkanen ja Tiina Myöhänen.

Tapahtuma on tarkoitettu kaikille aiheista kiinnostuneille. Tilaisuuden toteuttaa Krito-työn koordinaattori (diakonissa-tervey­ d enhoitaja AMK) Merja Lehtinen, jolla on pitkä kokemus seurakuntatyöstä, sielunhoidollisesta vertaisryhmätyös­ kentelystä ja kouluttamisesta. Ryhmästä kannattaa tiedustella omasta seurakunnasta, esimerkiksi diakoniatyöntekijältä.

Jani Laukkanen

– Kävin Lohjan seurakunnan vapaaehtoisille suunnatun Hartaus-koulutuksen viime syksynä, hän kertoo. – Sen jälkeen diakoniatyöntekijä Krista Kallio houkutteli minut tähän hommaan ja osallistuin sekä ryhmänohjaajakoulutukseen että Krito-konferenssiin Vivamossa, kertoo sielunhoitotyöstä kiinnostunut Honkanen.

Koulutukseen lähtiessään Krito oli hänelle aivan uusi tuttavuus. – Jumala on johdattanut minut selkeästi tähän tehtävään, kertoo Honkanen tiestään ryhmänohjaajaksi.

Honkanen koki vapauttavaksi sen, että riittää, kun on tasavertaisena ryhmäläisenä läsnä ja kuuntelee. – Ihmiset kertovat rankkoja juttuja ja silti minun ei tarvitse sanoa mitään, ei lohduttaa, saan vain kuunnella.

– Ryhmäni on kiva ja spontaanisti ryhmäläiset sanoivat, että tässä on niin ihana ja turvallista olla. Itsekin olen kokenut aivan samaa, hän kertoo palautteesta.

Krista Kallio

Krito-ryhmässä aika on kaikille sama.

Krito toimii seurakunnassa Kristillisen toipumistyön vertaisryhmät käynnistyvät seurakunnissa Kriton startti -tapahtumalla.

Tapahtumassa on luentoja ajankohtaisista teemoista kuten Lupa olla minä, Riitänkö, Ihmissuhteiden ihmeellinen maailma, Kriisistä voi toipua.

– Krito-työ järjestää niin Startti-iltoja kuin konferensseja ja tapahtumia, joissa käsitellään toipumisen teemoja asiantuntijoiden johdolla, kertoo Krito-työn koordinaattori ja kouluttaja Merja Lehtinen.

2024

| Seurakuntalehti

11

Avioparityön kuva-arkisto

Olemme Samassa veneessä Parisuhteen huolto ei ole sen kummempaa kuin talon, auton tai polkupyörän kunnossa pitäminen. Välillä riittää pieni perushuolto, joskus tarvitaan isompaa remonttia. Kummassakin helpottaa, jos sitä voi tehdä yhdessä eikä tarvitse puurtaa yksin. Parisuhdetapahtumista on iloa ja hyötyä parhaimmillaan pitkäksi aikaa.

– Muistan, että oli hätkähdyttävää pysähtyä parisuhteen äärelle ja olla samaan aikaan hyväksyvän ryhmän kannateltavana, kertoo Tuula Tynjä osallistumisestaan ensimmäiselle parisuhdekurssille puolisonsa kanssa. – Tulin tietoiseksi asioista, jotka meillä on hyvin. Opin sanoittamaan tarpeitani ilman syyllistämistä.

Kursseista tuli heille tapa hoitaa ja vahvistaa parisuhdetta. Kurssit ovat kantaneet hyvää hedelmää. He ovat oppineet aina uutta sekä toisistaan että itsestään.

Parisuhdetaitoja voi oppia Samassa veneessä -parisuhdekurssit hoitavat parisuhdetta vahvistaen yhteyttä ja läheisyyttä. Parisuhdetaidot ovat ihmissuhdetaitoja, joita voi oppia minkä ikäisenä tahansa. Kurssit ja tapahtumat ovat ihmisen kokoisia ja näköisiä. – Kurssit ovat syvällisiä ja hauskoja, lupaa Samassa veneessä -työn koordinaattorina toimiva Tynjä. – Ja ne ovat aina luottamuksellisia.

12

Seurakuntalehti |

2024

– Parisuhde on yksi elämän tärkeimmistä suhteista. Hyvinvoiva parisuhde kestää kolhuja ja kriisejä, hän vakuuttaa. – On tärkeää vahvistaa suhdetta ja huomata, mitä hyvää ja toimivaa parisuhteessa jo on.

Parisuhde kaipaa pysähtymispaikkoja ja huoltohetkiä Tuula Tynjä painottaa, että tyydyttävä parisuhde antaa ihmiselle paljon. Se luo turvaa ja haastaa sopivasti kasvuun. – Hyväkin parisuhde saa tapahtumista virtaa. Kurssit vahvistavat taitoja, joiden avulla haasteista selvitään paremmin. Parisuhde on armon todeksi elämisen paikka, jossa saan olla keskeneräinen ja silti rakastettu.

Vanhempien parisuhde toimii perheen ilmapiirin luojana. Parisuhde on myös lapsen koti ja yhteisen kasvun maaperä. Vanhempien välinen vuorovaikutus ja hellyys antavat mallin ja samastumisen kohteen lapselle. Se on hyvä pohja tulevaisuudelle.

Tuula Tynjä vinkkaa Kuusi Koota hyvään parisuhteeseen: Kalenteroi.

Aika on arvokkainta, mitä sinulla on. Jos haluat, että parisuhteesi voi hyvin, vietä aikaa kumppanisi kanssa ilman huomiota varastavia ärsykkeitä.

Tuula Tynjä on pappi ja teologian tohtori, joka vastaa Samassa veneessä -työn kokonaisuudesta. Hän ohjaa itsetuntemusta ja parisuhdetta syventäviä tapahtumia yksin ja puolisonsa kanssa. Kurssien ohjaajina toimivat myös vapaaehtoiset, koulutetut parit, jotka ovat saaneet virtaa omaan suhteeseensa kursseilta.

Kehu.

Huomio kiinnittyy helposti siihen, mikä tökkii. Mieti, mikä on hyvin ja ilahduttaa. Sano se!

Poimintoja Samassa veneessä -kurssien palautteista:

Kuuntele.

”Huomasin, että minulla on ihana mies ja paljon mahdollisuuksia parantaa yhteiselämän laatua.”

Kysy mitä toiselle kuuluu ja kuuntele vastaus rauhassa. Älä oleta, että tiedät.

Kerro.

”Saimme kokea, että emme ole yksin.”

Kerro, mitä mielessäsi liikkuu, mitä kaipaat ja tarvitset. Älä oleta, että hän tietää.

”Suhteemme on hyvä! Sen ylläpitäminen vaatii aikaa ja työtä. Leiri oli keidas ja keskustelun mahdollistaja.”

Kosketa.

”Tuli puhuttua asioista, mistä ei muuten puhuta.”

Pidä yllä fyysistä läheisyyttä. Se voi olla monenlaista, kunhan se tuntuu molemmista hyvältä.

Kuntoile.

Huolehdi omasta hyvinvoinnistasi. Lepää riittävästi. Syö ruokaa, josta pidät ja joka sinulle sopii.

Liiku ja käy ulkona.

”Käsittelimme kipeitäkin asioita rehellisesti ja avoimesti.” ”Pääsimme erottavista tekijöistä niihin, jotka meitä yhdistävät.” ”Saadut antimet ovat kantaneet arkea ja parisuhdetta ihanasti eteenpäin.”

Kansan Raamattuseuran työntekijöiden kirjoja Ettei tarvitse pelätä

Rukouksen matkassa

Olet mielessä

Raamattu alusta loppuun

Lea Kujanpää Kuuluuko ope­ tus henkival­ loista evanke­ lisluterilaiseen kirkkoon? Ohi­ tetaanko Raa­ mattu ja kysy­ mysten kans­ sa painiskele­ va ihminen, jos aiheesta vaie­ taan? Kirja antaa puheenvuoron myös kirkon työntekijöille, jotka työssään kohdanneet henkivaltoi­ hin liittyviä asioita. Sh 34 €

Lea Kujanpää Rukouksen matkassa johdattaa lu­ kijan syväl­ le rukouksen maailmaan.

Lempeästi ja pilke silmä­ kulmassa se haastaa lu­ kijaa kysy­ mään itseltään: Entäpä jos ru­ kouksellani on ollut ja on edelleen valtava merkitys, mutta en vain ole huomannut sitä? Sh 27 €

Ulla Saunaluoma – Mirja Sinkkonen Miten Juma­ lan rakkauden voi kokea, jos ei koskaan ole kokenut ihmi­ sen osoitta­ maa rakkaut­ ta? Olet mie­ lessä ­kirja an­ taa välineitä käsitellä ihmi­ sen ikuista yhteyden kaipuuta. Kir­ jassa on myös kysymyksiä ja teh­ täviä, jotka soveltuvat yksin tai ryh­ mässä työskentelyyn. Sh 32 €

toim. Eero Junkkaala Mitä Raamat­ tu sisältää? Kir­ jassa annetaan perustiedot sil­ le, jolle Raa­ mattu on suh­ teellisen tun­ tematon. Kir­ ja toimii myös uusien näkö­ kulmien avaa­ jana kokeneemmallekin Raama­ tun lukijalle. Kaikki kirjan 16 kir­ joittajaa ovat ansioituneita raama­ tunopettajia ja ­tuntijoita. Sh 28 €

Tilaa verkkokaupasta, sähköpostitse myyntipalvelu@paiva.fi tai puhelimitse 0400 480909

Kaisa Mattila

Kuuletko Lapin kutsun?

Loma Kairosmajalla on kokonaisvaltainen elämys kaikkina vuodenaikoina. Lapin luonto luo outoa taikaansa, valkeat hanget, henkäisevän kauniit Pyhä-Luoston tunturit, sininen hämy ja revontulet yötaivaalla luovat ikimuistoiset puitteet niin joulun kuin talvilomankin viettoon.

Kesällä hurmaa tunturien upea luonto, hiljaisuus ja yötön yö.

Jylhän Pyhätunturin kainalossa, kirkasvetisen Pyhäjärven rannalla, Pelkosenniemellä sijaitsee Kairosmajan tunturikeskus. Keskus avattiin 1974 leirikäyttöön ja se viettää tänä vuonna 50 -vuotisjuhlavuottaan. Runoilijaevankelista Erkki Leminen löysi tämän luonnonkauniin paikan, jonka Kansan Raamattuseura sitten osti. Lapin luonto lumoaa kauneudellaan kaikkina vuodenaikoina. Kairosmajalla keskiyön aurinko kirkastaa yöt kesäkuulta aina heinäkuuhun. Kaamoksen sininen hämärä yltää Kairosmajalle joulukuussa.

Revontulikappeli on Kairosmajan sydän Revontulikappeli oli Lapin tuntureitten ensimmäinen turistikirkko, joka vihittiin käyttöön 1986. Myöhemmin myös Levi, Ylläs ja Saariselkä saivat omat kappelinsa. Kappeli on tunturikeskuksen sydän, jonne kokoonnutaan joka päivä yhteisiin hetkiin.

– Revontulikappelissa soivat konsertit pääsääntöisesti keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 19, kertoo Kairosmajan johtaja Kaisa Mattila. – Erityisesti pääsiäisen, ruskan ja joulun ohjelmat kokoavat kappeliin Pyhä-Luoston alueelta niin asukkaita kuin matkailijoitakin. Revontulikappeli on myös suosittu vihkiäisten ja kastejuhlien pitopaikka.

Raija Rustari

Täällä vietetään ulkoilmaelämää

14

Seurakuntalehti |

2024

– Upeat tunturit kutsuvat rinteille ympäri vuoden, sanoo Mattila. – Jos talvella on hämyisää niin kesällä sitten valoa riittää vuorokauden jokaiselle tunnille, hän naurahtaa. – Keskiyön aurinko pitää itse kokea, sitä on mahdotonta kuvailla tai selittää.

Kesä kääntää Lapista esille aivan uuden puolen.

Liikutko Pyhä-Luoston alueella? Kysy aamiaismajoitustamme, vinkkaa Kaisa Mattila Kairosmajalta.

Ilman täyttää lintujen laulu, metsän vihreys, suovilla luo suon ylle udunvalkoisen maiseman. Pyhä-Luoston polut avautuvat tunturien maisemiin suoraan Kairosmajan pihalta. Matkaa voi tehdä kävellen tai pyöräillen. – Pyhäjärvi puolestaan tarjoaa uusia kokemuksia meloen.

– Lappi on täynnä kokemuksia ja elämyksiä jokaisena vuodenaikana. – Jo tämä hiljaisuus, äänenä vain metsän vaimea humina rentouttaa ja rauhoittaa mielen ja sielun. Täällä on hyvä hengittää ja katsoa uusin silmin niin itseään kuin elämää.

– Kairosmaja ja Revontulikappeli tarjoavat tilat monipuoliseen oleskeluun. Sauna, uiminen, nuotiotulet ja retket, Mattila jatkaa toivottaen kaikki uudet ja vanhat tutut tervetulleeksi Kairosmajalle kaikkina vuodenaikoina.

Valinnan varaa on Miesten- ja naistenpäivät, parisuhdeviikko, perinteiset hiihtolomaviikot ja kevään hiihtoviikot.

Kairosmajan kevät- ja kesäkausikin on täynnä tapahtumia. Ja uusia suunnitellaan koko ajan.

– Esimerkiksi huhtikuun alussa meillä pidetään Sen tien kulkijat -viikko, joka on suunnattu erityisesti kolmikymppisille, vinkkaa Mattila.

Tervetuloa kesäjuhlille!

Tuu kotiin, Sanan Suvipäivät Ikaalisissa 14.–16.6.

Tervetuloa Valkean ruusun areenalle ja sen ympäristöön viettämään Suvipäiviä. Tarjolla monipuolista ohjelmaa kaikenikäisille. suvipaivat.fi

Nimesi on Rakas! Kirkastusjuhlat Heinävedellä ja Liperissä 26.–28.7.

Perjantaina Ankkurikappeli 50 vuotta -juhlaseurat Säynämössä, lauantaina Liperin kirkossa ja sunnuntaina Heinäveden torilla. kirkastusjuhlat.fi

Ratkaise ja voita

Laatija Mikko Piiroinen

Etsi punaisella kirjoitetut sanat ruudukosta. Ne voivat olla etu- ja takaperin, vaaka- ja pystysuoraan sekä vinottain. Kerää ruudukosta käyttämättä jääneet kirjaimet järjestyksessä vasemmalta oikealle ja ylhäältä alaspäin rivi kerrallaan. Mikä viesti kirjaimista muodostuu? Lähetä vastaus viim. 30.6. krs@sana.fi tai Kansan Raamattuseura, PL 48, 08101 Lohja ja voit voittaa yhden viidestä Karas-Sanan kirjapalkinnoista.

VIVAMON LASTENKYLÄ VIVAMON RAAMATTTUKYLÄ SALOMEN VALINTA TUHLAAJAPOIKA IHMISEN POIKA IHMELLINEN ILO TORSTAITEATTERI BIBLIODRAAMAN OHJAUS LAUPIAS SAMARIALAINEN NUKKETEATTERI SANANJALKA ROHKEUSRETIISI SASU ja TAIVAAN LINNUT SINÄ YÖNÄ PAIMENESSA

2024

| Seurakuntalehti

15

Puhu hyvää, näe kaunista 8 | 20.4.2023 | 9,70 €

Pastori Jarmo Latvanen ryhtyi lampuriksi Katri Valkila: Toivun vähitellen näkyväksi Asianajaja Simo Ellilä viettää luontotyöpäiviä

Taloustieteilijä Sixten Korkman:

MAMMONA ON UUSI PARATIISIN KORVIKE

Sana-lehden tilaukseen sisältyvät DigiSanan tunnukset, joilla pääset lukemaan uusia ja aiemmin julkaistuja suosituimpia artikkeleita sekä vain verkossa julkaistuja juttuja.

Sana.fi-verkkolehdessä on mahdollista selata näköislehtiä vuoden 2021 alusta sekä nyt myös kuunnella Sanan artikkeleita.

Tee tilaus verkossa Sana.fi/tilaa tai ota yhteyttä asiakaspalveluumme 0400 793406 tai tilaukset@sana.fi.

Vai luetko mieluummin Sanaa verkossa?

Skannaa QR-koodi ja tee tilaus 1 € / 1 kk.

Tilaus jatkuu automaattisesti hintaan 7,50 €/kk.

”Ihmisten erilaisuuden ja vajavaisuudenkin hyväksyminen ja pyrkimys ymmärtää niitä on hyvää!”

”Ajankohtainen, mielenkiintoisia haastateltavia, aiheet puhuttelevia.”

Armoa elämään Julkaisija Kansan Raamattuseuran Säätiö sr.

Päätoimittaja Ulla Saunaluoma ulla.saunaluoma@sana.fi 040 594 1332

Toimitussihteeri Raija Rustari raija.rustari@sana.fi 050 545 9624

Kannen kuva Mikko Piiroinen Ulkoasu Lea Vestovuo

Tarjous on voimassa 31.12.2024 asti. *Tilaus jatkuu automaattisesti 3 kk tarjousjakson jälkeen kulloinkin voimassa olevaan hinnaston tilaushintaan.

Tilaa nyt Sana-lehti tarjoushintaan 33 € / 3 kk*

PunaMusta Oy 2024

”Sopivasti Raamatun selitystä ja elämän tarinoita.”