Jänissalolaisten kirkkovene-onnettomuus 170 vuotta

Jänissalolaisten kirkkoveneonnettomuudesta 170 vuotta

Teksti: Väinö Matti Miettinen

Vehmersalmi on alkuaan tarkoittanut Suvasveden ja Kallaveden yhdistävää liki 10 km pitkää salmea. Se oli tärkeä kulkureitti ihmisille, jotka asuttivat laajoja Suvasveden ympäristöjä. Reitin merkitys korostui Kuopion kasvaessa talouden ja seurakuntahallinnon keskukseksi. Vehmersalmella kirkkoveneiden kulta-aikaa oli 1800luvun jälkipuoli. Tallennettua tietoa on yli 20:stä kirkkoveneestä. Ne olivat yleensä yhden tai kahden talon omistamia, mutta tiedetään kolme yhtiömuotoistakin venettä. Yleisin koko oli 9-10-hankainen, pienin 6-hankainen ja suurin 16-hankainen. Vehmersalmen kirkkoveneet olivat yleistä savolaista venetyyppiä, tasaperäisiä, takanokka jyrkkä, etunokka loivasti ja kauniisti ylöspäin kaartuva. Veneitä nimitettiin yleensä talon, kylän tai omistajan mukaan, erikoista nimeä niillä ei käytetty. Kirkkoveneisiin mahtui yllättävän paljon matkalaisia, esimerkiksi 15-hankaan mahtui 30 soutajaa ja kerrotaan, että suurimpiin veneisiin mahtui kaksi henkeä istumaan soutajien väliin. Vehmersalmen alueella on ollut samaan aikaan käytössä toistakymmentä kirkkovenettä, joten useampi sata seurakuntalaista on voinut käydä samana pyhänä kirkossa. Pitkän matkan takia kirkkomatka Kuopioon oli kaksipäiväinen, jolloin lauantaina voitiin hoitaa maallisia asioita. Kotimatka alkoi yleensä sunnuntaina kirkollisten toimitusten jälkeen ja kerrotaan, että matkanteko muuttui usein venekuntien väliseksi kilpasouduksi. Vakavin kirkkoveneonnettomuus tapahtui Ollinselällä tuulisena juhannuksena v. 1850, jolloin jänissalolaisten kirkkovene tuhoutui myrskyssä vaatien 28 kirkkomatkalaisen hengen. Veneessä oli alkumatkalla 46 henkeä, mutta osa matkalaisista vaati päästä maihin. Veneestä poistui Särkiniemen päässä 16 henkeä. Loput 30 jatkoivat matkaa, mutta pian keskellä selkää matalakokkainen vene sukelsi aaltoon kääntyen kumolleen. Vain kaksi henkilöä onnistui sinnittelemään kumollaan olevan veneen varassa siihen saakka, että paikalle saapunut ukonlahtelaisten venekunta onnistui pelastamaan heidät.

Maamiehen Ystävän numero 6. heinäkuuta 1850 kertoi onnettomuudesta.

Veljekset Olli ja Pekka Miettinen, Jänissalo 8, omistivat kirkkoveneen ja sen kotisatama sijaitsi Litmaniemen koulun ja entisen kaupan välisessä lahdessa. Pekka Miettinen oli uhrien joukossa. Onnettomuus kosketti laajaa aluetta. Hukkuneiden joukossa oli mm. Mäntysalon vanha emäntä Anna Räsänen os. Taskinen, neljä hänen jälkeläistään ja vävy. Kluostarilan talosta hukkui viisi henkeä. Suvasveden alueen kirkollisten olojen järjestäminen sai onnettomuudesta ”vauhtia”. Kuopion maaseurakuntaan perustettiin vuonna 1859 toisen kappalaisen virka ja hänen asuinpaikakseen määrättiin Vehmersalmi. Viisi vuotta myöhemmin saatiin Horkanlahteen hautausmaa. Kirkkoveneonnettomuuden muistomerkki sijaitsee Vehmersalmen laivarannassa.