KOTIVASO kevät 2019

KOTIVASO Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n asukaslehti • kevät 2019

Runosmäki on sisältä urbaani, ulkoa vehreä Turussa on käynnissä rakennusbuumi Majakkaranta hurmaa asukkaansa

” RAKASTAN MERTA JA LUONTOA”

Viimeistä kertaa toimitusjohtajana

T

ALVEN JA KEVÄÄN mittaan olen tehnyt monia asioita viimeistä kertaa toimitusjohtajana Vasossa. Johtajasopimukseni mukainen viimeinen työpäivä on 28. heinäkuuta, kun vuosimittariini tulee 63 vuotta. Takana on silloin 28 vuotta työtä Vasossa ja asumisoikeusjärjestelmän parissa. Virallisesti olen ollut toimitusjohtajana vuoden 1992 alusta ja sitä edeltävän syksyn oto.-tehtävässä toimintaa käynnistellen ennen ensimmäisen kiinteistön, Kreulankartano Turun Halisiin, valmistumista. Yhtiö oli toki perustettu jo vuoden 1990 alussa asumisoikeuslain valmistelun aikaan.

Olen saanut olla rakentamassa täysin uutta asumisen hallintamuotoa Suomeen – sitä kuuluisaa kolmatta vaihtoehtoa. Sen lisäksi, että olen ollut luomassa tekemisen tapaa omassa yhtiössä ja Turun seudulla, olen päässyt vaikuttamaan kollegojen kanssa aso-järjestelmän muotoon myös valtakunnallisesti. Niin Vasossa kuin laajemminkin on keskeistä aina ollut asioiden toteuttaminen yhdessä muiden kanssa. Omassa yhtiössä on hallituksen rooli ollut keskeinen.

• kuva JOONAS KALLIO

Sen jälkeen, kun silloiset – tänään aivan eri muodossa toimivat – paikalliset rakennuttajayhtiöt Sato-Taso ja YH-Rakennuttajat olivat perustaneet Vason ja käynnistäneet muutaman ensimmäisen kohteen rakennustyömaan, tuli

Turun kaupunki yhtiön pääomistajaksi ja sille tarvittiin pysyvä hallinto ja kotipesä. Sellaiseksi tuli sattumien kautta Turun Ylioppilaskyläsäätiö, jossa itse silloin toimin opiskelija-asuntojen vuokrauksen osastopäällikkönä. Palvelin kahta työnantajaa neljä vuotta, jona aikana ”käenpoika” Vaso pulskistui niin, että kiinteistömassa pystyi kantamaan aidosti oman hallinnon.

Loppiaisena 1996 muutimme Ylioppilaskylästä Turun keskustaan Rauhankatu 4:ään heti alussa luotettavaksi työparikseni palkatun hallintopäällikkö Teija Lammisen kanssa.

Toimistollamme on yhä sama osoite. Samana vuonna kevään korvalla joukkoomme palkattiin aso-sopimuksia markkinoimaan Tiina Arnivaara, joka on jo pitkään paiskinut ansiokkaasti töitä asuntopäällikön nimikkeellä.

Vuoteen 2008 asti olimme puhdas ostopal­ velu­organisaatio. Ainoastaan keskushallinto ja aso-myynti tehtiin omalla väellä. Aina, kun tuli hankittavaksi tekijä jollekin, mietimme ja kil­pailutimme, kuka sen meille voi­si tehdä laadukkaimmin ja halvimmalla. Talojemme isännöinnissä painotimme laadun merkitystä, mutta poikkeuksetta jälkeenpäin todettiin, että valinta oli tehty hinnan perusteella.

Vasossa on laadittu 2000-luvun alusta asti stra­te­gi­oita. Kun tehtiin järjestyksessään toista strategiaa, todettiin, että meidän on ryhdyttävä kilpailemaan palveluntuotannossa markkinoiden kanssa ja isännöimään itse osaa kiinteistökannastamme. Vuonna 2008 aloitettiin. Kun tulokset olivat hyviä, otettiin koko kiinteistömassa omaan isännöintiin vuoden 2015 alusta.

Oman isännöinnin haltuunotto laajensi hen­kilökuntamme vahvuuden nykyiseen 12 hen­ kilöön. Kaikki muu tekeminen, kuten uudis- ja perusparannuskohteiden suunnittelu- ja raken­nuttamistyö, hoidetaan yhä kilpailutusten kautta.

Pitkäaikainen asukasaktiivimme Pekka Paatonen, joka toimii parhaillaan asukkaiden nimeämänä valvojana, esitti huhtikuussa pidetyssä, minulle viimeisessä Vaso-kokouksessa itse laatimansa kronikan Vason olemassaolon ajalta.

Kaimani on­nistui tehtävässään mainiosti. Hän kuvasi välivai­heita, joiden kautta yhtiö on kehittynyt ja laajen­tunut. 1990-luvun lamavuosina rakennettiin taloja paljon, sen jälkeen vähenevästi ja 2000-luvun ensimmäisellä kymmenvuotisjaksolla oli kokonaan hiljaista. Nyt rakennetaan jonkin verran, mutta tavoitteemme on isompi. Aina ei ole ollut aivan helppoakaan.

Vuosituhannen alussa olimme kriisin par­taalla aravalainojen maksutaakan kasvaessa ja yleis­ ten rahoitusehtojen keventyessä. Käyttöaste laski uhkaavasti. Pariin otteeseen on Vason asema ollut uhattuna pääomistajan eli Turun kaupungin konsernin osana. Olemalla niissä tilanteissa itse aktiivinen on vaikeudet selätetty.

Vasossa on ylläpidetty avointa suhdetta asuk­ kaisiin. Yksittäiselle asukkaalle tärkein vaikutta­ misen paikka on oma kotikiinteistö. Yhtiön tasolla pitää olla ja on rakenne, jonka kautta asukkaiden mielipide tulee edustuksellisesti mukaan päätöksentekoon myös ylätasolla.

Meillä Vasossa mielestäni on näin ja saman vahvisti Pekka Paatonen kronikassaan Vasokokouksessa.

Hallituksemme seuraajakseni valitsema Maria Aspala jatkaa tästä. Hänellä on jo vahva kokemus asuntokiinteistösektorista. Firma on mielestäni hyvässä kunnossa. Vason strategia on tuoreesti päivitetty. Turun seutu on nosteessa.

Asumisoikeusjärjestelmällä on hyvä kysyntätilanne. Toivotan Marialle ja Vasolle yhteistä menestystä!

Työssäolojaksoni Vasossa on ollut elämäni parasta aikaa. Enkä usko eloni huonoksi nytkään kääntyvän. Olen saanut tehdä työtä hienojen työtovereiden kanssa, joita kaikkein eniten kiitän! Kiitokset myös yhtiömme nykyiselle ja entisille hallituksille ja laajasti kaikille Vason yhteistyöverkostossa oleville henkilöille ja yhteisöille!

PEKKA PELTOMÄKI Toimitusjohtaja

KOTIVASO • numero 1/2019 • julkaisija Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy • päätoimittaja Pekka Peltomäki • toimitus Hansdotter / Juuso Enala, Anna Korpi-Kyyny, Sari Lommerse, Miikka Rusi • taitto Hansdotter / Tiina Valve • valokuvat Joonas Kallio, Valentina Morales Buschmann, Heikki Räisänen, Arto Takala, Turun kaupunki, Viherlassila, ATV/Värisilmä, Istock • painopaikka Newprint Oy • painosmäärä 3 500 • yhteystiedot Rauhankatu 4, 20100 Turku, puh. 02 274 7000, vaso.fi, vaso@vaso.fi • Lehden toimitusneuvostoon osallistui asukkaiden yhteistyöelin YTE:n tiedotusryhmästä Martti Kivioja, Anita Peltoniemi ja Erja Savola.

2 • KOTIVASO

Tässä lehdessä 4

6

Runosmäki hurmaa kaikenikäiset

16

Ajankohtaista Vasossa

Koti luonnon äärellä Helena Saarenlaita on

Majakkarannan pitkäaikainen asukas

10

Tärpit kotipuutarhurille ja sisustajalle

12 Asumisoikeuden rooli on tärkeä Turun kasvaessa

4

12

15

Vason uusi toimitusjohtaja aloittaa kesällä

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen: Turun seutu kasvaa positiivisesti ja vastuullisesti

Takana on jälleen yksi onnistunut Vaso-vuosi Vaso lukuina

16

Runosmäki on kuin kaupunki pienoiskoossa

Miksi asumisoikeusasuntoa hakiessa täytyy hakea järjestysnumeroa?

Lue vastaus sivulta 22

20 Huoneistotieto.fi – uusi palvelu asukkaille

20

Huoneistotieto.fi-palvelu antaa asukkaalle tietoa ja helpottaa viestintää

Kysy mitä vain 22 asumisoikeudesta 23 Kolumni:

Murheellisten laulujen yöttömän yön maa

10

Ammattilaisen vinkit kotipuutarhurille

Elämäsi kokoinen koti

AJ AN KO HTAISTA

K Vason uusi toimitusjohtaja Maria Aspala:

”Kuuntelemme asukkaiden tarpeita”

ESÄLLÄ TOIMITUSJOHTAJANA aloittava Maria Aspala kertoo, että asumisen helppous, asukkaiden palvelut ja laatu ovat asioita, joita hän haluaa entisestään vahvistaa Vasossa.

– Palveluiden lisäksi panostamme uusien asumisoikeusasuntojen rakentamiseen, jolla voimme osaltamme varmistaa monipuolisen asuntotarjonnan Turussa ja ympäristökunnissa, sanoo Aspala.

Aspala aloittaa toimitusjohtajana 29.7.2019, ja hän on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri. Hän siirtyy Vason johtoon vuokra-asunto­yhtiö SATOsta, jossa hän on työskennellyt kym­menen vuotta palvelujohtajana huolehtien asu­ misen ylläpidon ja rakennuttamisen eri tehtävistä.

Savuttomuus teki Vasosta edelläkävijän

Tule mukaan Vaso-raatiin!

Viime vuoden lokakuussa uudet asumisoikeussopimukset muuttuivat savuttomiksi. Uudet tai asuntoa vaihtavat asukkaat sitoutuvat olemaan tupakoimatta kaikissa kiinteistön sisä- ja ulkotiloissa. Savuttomuus koskee kaikkia tonteilla asioivia.

ASO-RAATI ON asukkaille tarkoitettu ryhmä, jossa sinulla on mahdollisuus osallistua asumiseen liittyviin ajankohtaisiin keskusteluihin, vaihtaa mielipiteitä muiden vasolaisten kanssa ja esittää kehitysideoita toimintaamme liittyen. Ryhmässä on jo nyt lähes 50 jäsentä ja mukana on Vason henkilökuntaa.

S

AVUTTOMAT TALOYHTIÖT ovat yleistyneet viime vuosina, mutta Vaso on ensimmäisiä asuntoyhtiöitä, joka on laajentanut savuttomuuden koskemaan uudiskohteita ja uusia sopimuksia.

– Suomessa on jo tehty monia päätöksiä kohti savuttomuutta, joten meidän päätöksemme jatkaa tätä henkeä. Haluamme tarjota terveellisemmän asuinympäristön kaikille. Hallituksem-

4 • KOTIVASO

me päätti savuttomuudesta ensimmäisten joukossa, mistä olen iloinen, kertoo toimitusjohtaja Pekka Peltomäki.

1.10.2018 lähtien uusiin asumisoikeussopimuksiin on sisältynyt ehto, jossa asukas sitoutuu olemaan tupakoimatta kaikissa kiinteistön sisä- ja ulkotiloissa. Savuttomuus koskee myös perheenjäseniä, vieraita sekä tontilla asioivia, esimerkiksi huoltoyhtiön työnteki­jöitä.

Tupakointikiellon yhteydessä Vason malli­järjestyssäännöt uudistettiin yhteistyössä asukkaiden yhteistyöelin YTE:n ja Vasokokoukseen osallistuneiden kanssa. Kiinteistöjen oma asukashallinto voi muokata järjestyssääntöjä taloyhtiöönsä sopivaksi ja esimerkiksi nimetä tontilta jonkin alueen, jossa tupakointi on sallittua.

– Tätä mahdollisuutta asukashallinnot ovat käyttäneetkin. Palautetta tupakoinnista on tullut saman verran kuin ennen tupakointi­ kieltoa. Vastaanotto on ollut pääosin posi­ tiivista, kertoo kiinteistöpäällikkö Teppo Heinonen.

V

Ryhmä löytyy Facebookista nimellä Vaso-raati. Liity mukaan! facebook.com/groups/Vasoraati

Vaso.fi uudistuu kesällä!

Uudistamme parhaillaan nettisivujamme. Uusi vaso.fi avautuu kesällä ja palvelee sinua entistä paremmin.

A JA N KO H TA I S TA

Vaso mukana Hiilineutraali Turku 2029 -talkoissa

Kaarinan Prinssi valmistuu loppuvuodesta.

Ympäristöystävällisyys ohjaa päätöksiä Vaso on tehnyt pitkään töitä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

Viimeisimpiä isoja projekteja ovat sähkön ja kaukolämmön vaihto päästöttömään, Leanheat-lämmönsäätelyjärjestelmän käyttöönotto ja öljylämmityksestä luopuminen.

PÄÄSTÖTÖNTÄ SÄHKÖÄ JA KAUKOLÄMPÖÄ

Vuoden 2019 alusta lähtien Vaso on ostanut kiinteistöissä käytettävän sähkön ja kaukolämmön hiilidioksidipäästöttömänä. Muutos vaikuttaa asukkaiden kuukausittaiseen käyttövastikkeeseen 1,6 senttiä/neliö.

– Päätöksellä saadaan aikaan päästövähennys, joka vastaa 6 500 edestakaisen Bangkokin-lennon hiilidioksidipäästöjä, jos matkat lennettäisiin Finnairin uudella, kaukolennoilla käytet­tävällä konetyypillä, havainnollistaa Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäki.

LEANHEAT AUTTAA OPTIMOIMAAN KIINTEISTÖN LÄMMITYSTÄ

Kolmanneksessa Vason kiinteistöjä on jo otettu käyttöön Leanheat-lämmönsäätelyjärjestelmä. Se tarkoittaa, että huoneiston jokaisessa kerroksessa on anturi, joka seuraa lämpötilaa ja kosteutta.

Kiinteistön asunnoista kerättyjen tietojen avulla Leanheat-järjestelmä säätää lämmitystä ottaen huomion myös ulkolämpötilan, sääennusteet ja kiinteistön käyttäytymishistorian. Järjestelmä oppii toimimaan yhä tehokkaammin ja tunnistamaan lämmityspiikkejä, kuten tiettyjä ajankohtia, jolloin moni asukas käy suihkussa tai saunassa.

– Kun sama lämmityspiikki, esimerkiksi juuri lämpimän veden suuri käyttö, toistuu tarpeeksi monta kertaa, ohjaa järjestelmä käyttöveden lämmitystä ennakoivasti tuona aikana. Näin hetkellisiltä tehopiikeiltä välty-

tään, minkä ansiosta saadaan aikaan suoria kustannussäästöjä, kertoo kiinteistöpäällikkö Teppo Heinonen.

Samalla Leanheatin avulla päästään kiinni kiinteistöjen lämmitysjärjestelmän epätasapainoihin ja voidaan tehdä korjausliikkeitä, jotka säästävät energiaa.

– Tavoitteenamme on saada aikaan tasainen ja terveellinen 21–22 asteen sisälämpötila ja hyvä sisäilma kaikille asukkaille.

Ensimmäiset Leanheat-asennukset tehtiin kahdeksassa pilottikohteessa noin kaksi vuotta sitten. Tämän vuoden aikana Leanheat-järjestelmä on laajentunut yhteensä noin neljäänkymmeneen Vaso-kohteeseen.

Myös Vason organisaatio ottaa oppia uusien talojen järjestelmään liittämisestä ja saavutetuista kulutussäästöistä. Näkemyksenä on, että jossakin vaiheessa kaikki Vason kiinteistöt ovat Leanheat-järjestelmän piirissä.

POIS ÖLJYLÄMMITYKSESTÄ 2025 MENNESSÄ

Toukokuussa 2019 vielä kahdeksan Vason kiinteistöä lämpeni öljyllä. Öljylämmityskohteita muutetaan muilla energiamuodoilla toimiviksi perusparannuksen yhteydessä: nyt vireillä olevissa kiinteistöissä on siirrytty maalämpöön. Turussa oleva Kankaristonrivi poistui listalta viime talvena. Tulevana kesänä käynnistyy Naantalissa Luonnonmaalla sijaitsevan kolmen öljykohteen perusparannus.

Vason tavoitteena on saada vuoteen 2025 mennessä kaikki kiinteistöt pois öljylämmityksestä.

Rakennamme ja remontoimme UUDISKOHTEET:

• Kaarinaan rakenteilla oleva uusi rivitalo kohde Prinssi ottaa uudet asukkaat vastaan marraskuussa.

• Tämän vuoden puolella aloitetaan Melodia-kerrostalon rakennustyöt Raision keskustassa.

PERUSPARANNUSKOHTEET:

• Naantalin Luonnonmaalla aloitetaan loppukeväästä perusparannus.

• Hirvensalon Laitaisissa on keväällä tehty korjaussuunnittelua ja peruskorjaus pääsee alkamaan syksyllä.

• Suunnittelun alla ovat ensi vuonna aloitet tavat Majakkarannan kerrostalokohteet Reelinki- ja Ahterikadulla. Samaan aikatauluun pyritään saamaan Turun Halisissa rivitalo kohteet Kappakuja ja Myllymatinsato.

MITÄ PERUSPARANNUKSEEN KUULUU?

Tarpeet vaihtelevat kiinteistön mukaan: esimerkiksi Luonnonmaalla kiinteistöt vaihdetaan öljylämmityksestä maalämpöön ja kylpyhuoneet saneerataan kokonaan. Perusparannukseen voi kuulua myös keittiöremontti tai kevyempi keittiöiden uudistaminen sekä tarpeen mukaan piha-alueen töitä, kuten puiden ja pensaiden karsimista.

Perusparannuksen yhteydessä varaudutaan sähköautojen yleistymiseen ja kolmasosaan kiinteistöjen autopaikoista tulee sähköautojen latauspisteet. Lisäksi perin­teiset lämmitystolpat päivitetään etäohjattaviksi.

KOTIVASO • 5

VA SO - KOT I

HELENA SAARENLAIDAN kodissa Majakkarannassa pääosassa ovat meren läheisyys ja kierrätyslöytöinä hankittu sisustus.

KOTI LUONNON ÄÄRELLÄ • teksti SARI LOMMERSE • kuvat HEIKKI RÄISÄNEN

K

UN HELENA SAARENLAITA kolme vuotta sitten suunnitteli muuttoa, haussa oli valoisa asunto lähellä merta. Uusi koti löytyi kerrostalosta Majakkarannan Ree-

linkikadulla.

– Tämä on juuri minulle sopiva, kiva asunto melkein keskustassa. Etsin asumisoikeusasuntoa, ja pääsin kivasti pienellä pääomalla kiinni asuntoon, Helena sanoo.

6 • KOTIVASO

Helena on asunut Majakkarannassa jo viisitoista vuotta. Alueen sijainti on hänelle täydellinen: matkat keskustaan taittuvat polkupyörällä ja ruokakauppa on vieressä. Tärkeintä hänelle on kuitenkin luonnonläheisyys.

– Rakastan merta ja luontoa tässä ympärillä.

Liikun paljon ulkona ja viihdyn veden äärellä.

Ennen Majakkarantaan muuttoa asuin 25 vuotta Uittamolla. Silloin lenkkeilin paljon ja kävin uimassa kesät talvet.

Helenalla on kesäisin tapana ottaa mukaan retkituoli ja eväät ja mennä istumaan rantaan katselemaan meren elämää.

– Varsinkin auringonlaskun aikaan siellä on ihana istua. Seuraan erityisesti joutsenten pesintää tuolla kaislikossa. Niitä on tosi kiva katsella ja kuvata.

Hän iloitsee myös Kaarle Knuutinpojan ranta­tien uima­rannasta. Varsinkin viime kesän helteillä se oli kovassa käytössä.

– Minulla on iso perhe.

Kun olemme kaikki koolla, täällä on hiukan vipinää, Helena Saarenlaita nauraa.

KOTIVASO • 7

”Parveke on minulle todella tärkeä paikka.

Juon siellä kahvit, syön ja lueskelen.”

KALUSTEIDEN UUSI ELÄMÄ

Helenan reilun 50 neliön asunnossa on toimiva pohjaratkaisu, jossa neliöt on käytetty tehokkaasti. Asunnossa on olohuone, pieni avokeittiö, makuuhuone ja sauna. Tilava parveke on kuin lisähuone, joka on ahkerassa käytössä aina sään salliessa.

– Olen laittanut parveketta omannäköisekseni.

Se on minulle todella tärkeä paikka. Juon siellä kahvit, syön ja lueskelen. Kesäisin kasvatan parvekkeella kukkia, salaattia ja yrttejä. Tämä on siitä ihana ilmansuunta, että kasvit kasvavat hyvin, Helena kertoo aurinkoisella parvekkeellaan.

Myös kodin sisustus kuvastaa asukastaan ja tämän maanläheistä filosofiaa. Lähes kaikki tässä kodissa on ostettu kierrätettynä.

– Sanon tätä kierrätyskodiksi. Haluan ostaa mahdollisimman vähän uutta, ja se on on-

8 • KOTIVASO

nistunut todella hyvin. Kaikki mahdollinen kel­loa, lamppua ja tauluja myöten on ostettu kierrätettynä. Myös kaikki verhot on ostettu kirpputoreilta. Ompelen itse ja tuunaan, jos mitat eivät ole sopivat.

Asunnossa on myös vaatehuone, joka toimii sisustustavaroiden säilytyspaikkana.

– Vaatehuone on loistava, koska sen ansiosta voin vaihdella sisustusta ja saan helposti vaihdot säilöön. Vaatehuone oli minulle yksi tärkeä kriteeri, kun etsin sopivaa asuntoa.

Helena sanoo olevansa onnellinen ja kiitollinen siitä, että löysi itselleen juuri toiveidensa mukaisen kodin.

– Koen olevani nyt oikeassa asunnossa. Tämä on minulle se koti, mistä en lähde ennen kuin on pakko. Minulla on myös aivan ihanat naapurit, toivottavasti on jatkossakin.

Onko sinulla tai naapurillasi persoonallinen Vaso-koti?

Lähetä juttuvinkki meille: vaso@vaso.fi

Reelinkikatu 5:ssä taloyhtiön ympäristön ja pihapiirin suunnitteluun ja hoitoon saavat osallis­tua kaikki halukkaat, mutta ketään ei velvoiteta siihen.

Yhteistä pihanhoitoa Asukkaat voivat vaikuttaa asuinympäristönsä viihtyisyyteen osallistumalla pihan suunnitteluun ja hoitamiseen. Yhdessä tekeminen lisää yhteisöllisyyttä.

H

ELENA SAARENLAIDALLA on sormensa pelissä oman parvekkeen kasvien lisäksi myös pihan istutuksissa.

– Helena on meidän talon kukkien hoitaja.

Kun hän alkoi tuoda kukkia pihalle, muutkin asukkaat innostuivat pihanhoidosta, asukasyhdistyksen puheenjohtaja Anita Peltoniemi sanoo.

60 asuntoa käsittävä Reelinkikatu 5 muodostaa pienen yhteisön, jossa asuminen on asukkaiden niin halutessa myös yhteisöllistä.

Esimerkiksi taloyhtiön ympäristön ja piha­piirin suunnitteluun ja hoitoon saavat osal­listua kaikki halukkaat, mutta ketään ei velvoiteta siihen.

Viime kesänä Helena ja Anita hankkivat pihalle ruukkuun runkoruusun ja muutamia muita kukkia. Ne osoittautuivat menestykseksi.

– Kukista syntyi paljon keskustelua ja ihmiset istuivat pihapenkeillä. Niin pienestä se lähti.

Viihtyvyys parani ja ihmiset tutustuivat toisiinsa.

AKTIIVISIA ASUKKAITA

Asukasyhdistys on perinteisesti pitänyt pihansiivoustalkoot keväisin ja syksyisin. Talkoisiin osallistumiseen on syntynyt nyt uudenlaista innostusta.

– Ihmiset innostuvat, kun näkevät kauneutta ympärillään, ja haluavat osallistua. Syntyy porukkahenki, varsinkin kun pääsee vapaaehtoisesti tekemään ja voidaan yhdessä miettiä mitä tehdään. Asukasyhdistyksen turvallisuuspäälliköksi ja Vaso-kokousedustajaksi nimitetty Markku Vuolle on ollut erittäin aktiivinen ja laittanut muun muassa pihapenkit kuntoon sekä pitänyt huolta, että saimme sisäänkäyn-

neille turvalliset luiskat liikuntarajoitteisille.

Seuraavana suunnitelmissa on tehdä pihalle istutusallas kasveineen.

– Olemme porukalla miettineet, miten voisimme vielä parantaa ja kaunistaa ympäristöä.

Viime syksynä sovimme isännöitsijän kanssa, että voimme istuttaa pihaan kukkia. Istutusallas on suunniteltu toteutettavaksi kesällä.

Pihassa oli jo ennestään iso omenapuu, jonka antimista asukkaat ovat saaneet nauttia.

Pihaan oli tarkoitus istuttaa kolme koriste­ omenapuuta, mutta sinne eksyi yksi satoa tuottava puu mukaan.

– Viime vuonna se teki ihan valtavasti hedelmiä. Tuuli puhalteli omenoita alas sitä mukaa, kun ne kypsyivät, ja asukkaat saivat ottaa niitä.

Oli hienoa, että voimme tehdä hilloa ja piirakkaa talon omasta omenasadosta.

KOTIVASO • 9

• teksti SARI LOMMERSE • kuvat ISTOCK, VIHERLASSILA, ATV/VÄRISILMÄ

Parvekepuutarhan ja pihan kasvit kannattaa suunnitella hyvin olosuhteiden mukaan, jotta ne menestyvät ja tuottavat kukkaa ja satoa.

Mika Lassila Viher­lassilasta antaa parhaat vinkit.

Tärpit kotipuutarhurille Kasvit valitaan sen mukaan, onko aurinkoinen vai varjoinen paikka. Parvekkeelle kannattaa hankkia hyvä lämpömittari ja seurata lämpötilaa. Sen perusteella voi miettiä, mitä siellä voi kasvattaa.

Lasitetulle parvekkeelle pitää valita kasveja, jotka kestävät kuumuutta.

Sitruspuut menestyvät kovassakin kuumuudessa, samoin monet yrtit.

Hyötykasvien lisäksi kannattaa istuttaa myös kesäkukkia, koska ne antavat kukkaloistoa koko kesäksi. Perennat ovat pihakasveja – ruukkuun ne eivät sovi, koska siinä ne eivät mahdu lisääntymään.

10 • KOTIVASO

LASITTAMATTOMALLE PARVEKKEELLE voi ajatella ruukussa pensasmustikkaa tai rungollisia marjapensaita ja kääpiökasvuisia pilariomenapuita.

Pilariomenapuu ei tee sivuoksia, vaan hedelmät tulevat runkoon kiinni, joten ne mahtuvat kasvamaan parvekkeella.

Rungolliset marjapensaat ovat taas suosiossa.

Marjoja poimiessa ei tarvitse kyyristellä ja hoitokin on helpompaa.

TOMAATTIA JA KURKKUA voi kasvattaa parvekkeella kasvu­altaissa. Altaan vesisäiliön avulla kasvit pärjäävät parikin viikkoa ja se on myös turvallinen, sillä siitä ei tule vesi koskaan yli.

Kasteluastiat kannattaa pitää aina täynnä. Seisoessaan vesi lämpenee ja hapettuu, jolloin se on parempaa kasvien kasteluun. Myös sadevesi kannattaa ottaa talteen.

JOS PARVEKKEELLE haluaa havukasveja, kannattaa ne pitää pienenä leikkaamalla. Tavallisen männyn tai melkein minkä tahansa kasvin voi kasvattaa bonsaiksi, jos leikkaa sen muotoon joka vuosi. Saksia kannattaa käyttää muutenkin rohkeasti parvekkeella kasvatettaviin kasveihin, sillä leikkaaminen vain vahvistaa kasvia.

Osa kesäkukista on syötäviä.

Orvokkia voi käyttää esimerkiksi leivonnaisten ja juomien koristeena.

Moi aurinko!

Inspiroidu väreistä

Kun ikkunat ovat puhtaat, koko koti näyttää siistimmältä ja valo pääsee kunnolla sisään.

T

UO ENERGIAA ja lämmintä tunnelmaa kotiin luonnon innoittamilla väreillä. Tämän kevään sisustusvärejä ovat keltaisen, vihreän, beigen ja ruskean sävyt. Kokeile vaikka vihertävää Liaania ATV:n Viidakon kutsu -teemasta tai hiekansävyistä Hengähdystä Taivaanrannan maalari -teemasta.

P

ARAS SÄÄ ikkunanpesuun on sateeton ja pilvipoutainen. Jos aurinko paistaa suoraan ikkunaan, lämpö kuivattaa lasipinnan kesken pesun ja pintaan jää raitoja.

ALOITA IKKUNANPESU ikkunanpuitteiden puhdistamisella. Sekä puitteisiin että laseihin voi käyttää astianpesuainetta. Lisää veteen myös loraus etikkaa, se kirkastaa laseja.

Kaikki Unelmien Värit ovat nähtävissä ATV Oy / Värisilmä Turku -myymälässä, Satakunnantie 164, 20320 Turku.

TÄRKEIN VÄLINE on hyvä kuivain. Vedä kuivaimella tasaisin, yhdensuuntaisin vaaka- tai pystyvedoin. Kuivaa kuivain liinaan aina ennen uutta vetoa, jolloin jälkiä jää vähemmän. Älä paina kuivainta ikkunaa vasten liian kovaa.

VANHA KIKKA on käyttää sanomalehteä kuivauksen viimeistelyyn. Se saa ikkunat kiiltämään. Karmeja ei kannata kuivata paperilla, sillä painomuste tarttuu niihin helposti.

Toivoisitko ikkunoiden pesemiseen mieluummin ulkopuolista apua?

Anna Vihreän kortin yhteistyökumppanin Kiallan hoitaa ikkunanpesu puolestasi.

• lähde: Martat

• kuva @weronika.k / Värisilmän Unelmien Värit

PESE LASIT uloimmasta lasista alkaen, jolloin tulos näkyy paremmin eikä roiskeita synny pestyihin pintoihin.

Muista Vihreä kortti!

Vason asukkaana saat Vihreällä kortilla etuja muun muassa Viherlassilasta, ATV:lta sekä Kiallalta. Katso kaikki edut: vaso.fi KOTIVASO • 11

Uutiset kertovat, että Lounais-Suomessa tähdet ovat asettuneet suotuisasti.

Talouden positiivinen rakennemuutos näkyy yritysten lisäksi konkreettisesti alueen pääkaupunki Turun katukuvassa. Minne tahansa katsookin, taivaanrannassa nousee uuden rakentamisesta kertovia nostokurkia. Suurten julkisten rakennushankkeiden lisäksi Turkuun valmistui viime vuonna ennätysmäärä uusia asuntoja.

Turun seutu kasvaa positiivisesti ja vastuullisesti • teksti JUUSO ENALA • kuvat ISTOCK, TURUN KAUPUNKI, ARTO TAKALA

V

ETOVOIMAISET asumisvaihtoehdot ovat jokaiselle kaupungille keskeinen kilpailukykytekijä. Turussa varaudutaan kaupunkiympäristön ja palvelujen

suunnittelussa ja mitoituksessa väestön ja työpaikkojen kasvuun, jotka positiivisen rakennemuutoksen myötä ovat Turun alueella Suomen muita kaupunkiseutuja voimakkaampia.

On arvioitu, että 2040-luvulla Turku on pääkaupunkiseudun ja Tampereen ohella yksi Suomen kolmesta kasvukeskuksesta. Uutta rakentaessa on keskeistä tiedostaa, että eheä

Asuntojen ja joukkoliikenteen tarve ei ole aina­kaan vähenemään päin, sillä nykyisten kasvu­odo­­tus­ten toteutuessa Lounais-Suomeen syntyy seuraavan viiden vuoden kuluessa peräti 30 000 uutta työpaikkaa.

12 • KOTIVASO

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen vastaa muun muassa Turun maankäytön strategisesta ohjauksesta.

kaupunkirakenne on rakenteellisesti kestävä ja entistä vähäpäästöisempi. Turku tavoitteleekin realistisesti hiilineutraaliutta jo vuoteen 2029 mennessä.

KAUPUNKIA KEHITETÄÄN ALUEKOKONAISUUKSINA

Turun strategiassa luodaan edellytykset asukkaiden toiveita vastaaville asumismahdollisuuksille ja asumisen muodoille. Kaupunki vaikuttaa toiminnallaan myös siihen, että alueella on riit-

”Enää perheet eivät muutakaan kehyskuntiin, vaan haluavat pysyä keskusta-alueen hyvien palveluiden äärellä. Töihin ja harrastuksiin halutaan liikkua kävellen, pyörällä ja toimivalla joukkoliikenteellä. ” JARKKO VIRTANEN

tävä kohtuuhintaisen omistus-, asumisoikeus- ja vuokra-asuntojen tarjonta.

Kaupunkia suunnitellaan aiempaa suurempina aluekokonaisuuksina. Uusien kunnianhimoisesti toteutettavien, keskustaa ympäröivien asuinalueiden suunnitteluun ja toteutukseen liitetään älykkäitä digitaalisia palveluita sekä innovatiivisia energia- ja liikenneratkaisuja.

Muun muassa Turun maankäytön strategisesta ohjauksesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen taustoittaa meneillään olevaa rakennusbuumia.

– Viime vuonna Turussa rakennettiin ennätysvauhtia. Uusia koteja valmistui 2 665 kappaletta. Samalle tasolle on päästy viimeksi vuonna 1974 lähiörakentamisbuumin aikana. Kuluvana vuonna kasvu hieman taittuu, mutta säilyy silti historiallisesti tarkasteltuna hyvin korkealla tasolla.

ASUMISMIELTYMYKSET OVAT MUUTTUNEET NOPEASTI

Turussa rakentamisen painopisteet ovat kahtaalla: Keskustan ruutukaava-alueella tehdään paljon täydennysrakentamista. Samaan aikaan keskusta-alue laajenee kohti satamaa ja Itäharjua, joissa vanhoja teollisuus- ja varastoalueita jalostetaan asuntokäyttöön. Skanssin palveluiden ääreltä asuntokäyttöön löytyy vielä neitseellistä peltomaata.

– Ihmisten asumispreferenssit ovat muuttuneet poikkeuksellisen nopeasti. Enää perheet eivät muutakaan kehyskuntiin, vaan haluavat pysyä keskusta-alueen hyvien palveluiden äärellä. Töihin ja harrastuksiin halutaan liikkua kävellen, pyörällä ja toimivalla joukkoliikenteel-

lä. Seudullisen joukkoliikenteen matkamäärät ovatkin kasvaneet kolmen viime vuoden aikana vuositasolla keskimäärin kolme prosenttia.

Föli-matkoja tehdään vuosittain miltei 27 miljoonaa, Virtanen kertoo.

TURUN ERIKOISUUS ON YKSINASUVIEN MÄÄRÄ

Asuntojen ja joukkoliikenteen tarve ei ole aina­kaan vähenemään päin, sillä nykyisten kasvu­odo­­tus­ten toteutuessa Lounais-Suomeen syntyy seuraavan viiden vuoden kuluessa peräti 30 000 uutta työpaikkaa. Teollisuuden tilauskanta seutukunnallamme on lähes 20 miljardia euroa ja kasvunäkymä ulottuu 2020-luvun puoliväliin asti. Taustalla on seudun kansainvälisesti kilpailukykyinen meri-, auto-, lääke- ja rakennusteollisuus. Teollisuuden kasvun myötä syntyy myös palvelutyöpaikkoja. Työtä on niin paljon, että sitä riittää muillekin kuin lounaissuomalaisille. Muuttoliikkeen ja asukasprofiilin vuoksi myös asuntokannan vaatimukset muuttuvat.

– Turku on monella tapaa poikkeus suurimpien suomalaisten kaupunkien joukossa. Positiivinen rakennemuutos tuo painetta kaupunkiin muuttavien kotien rakentamiseksi. Lisähaasteita tulee kaupunkilaistemme erityispiirteistä. Turussa on Suomen isoista kaupungeista eniten yhden hengen talouksia: 52,1 prosenttia.

Tämä selittyy sekä opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden nuorten aikuisten poikkeuksellisen suurella määrällä, mutta myös sillä, että Turussa asuu paljon yli 65-vuotiaita. Ja vaikka suomalaiset asuvat ahtaasti verrattuna esimerkiksi ruotsalaisiin ja saksalaisiin, Turkuun

KOTIVASO • 13

”Kun tarvitsemme alueelle lisää työvoimaa, tulee olla saatavissa myös joustavia ja kohtuuhintaisia asumismuotoja.

Harva muuttaa uuteen kaupunkiin ja ostaa heti omistusasunnon.

Asumisoikeusasumisella ja Vasolla on tässä keskeinen rooli.”

JARKKO VIRTANEN

14 • KOTIVASO

valmistuneiden asuntojen keskikoko on koko ajan pienenemässä. Keskikoko on laskenut vuosien mittaan liki 70 neliöstä alle 50 neliön.

– Kyse on rakennuskustannusten kallistumisesta, paremmasta tilankäytöstä, mutta myös asukkaiden mieltymyksistä. Valitaan mieluummin pienempi asunto paremmalla paikalla kuin iso huonompien palveluiden läheisyydessä, sanoo Virtanen.

KOHTUUHINTAINEN ASUMINEN ON VETOVOIMATEKIJÄ

Turussa asuntohinnat ovat nousseet parin viime vuoden aikana pääkaupunkiseutuakin nopeammin. Kun muuttoliike entisestään kasvaa, Turkuun pitää saada riittävästi myös kohtuuhintaista asumista. Seuraava todella suuri aluekehityshanke Turussa on Itäharjun rakentaminen. Alue liitetään työpaikkarikkaaseen Kupittaan alueeseen ykköstien ja radan ylittävällä kannella. Itäharjulle kaavaillaan koteja jopa parillekymmenelle tuhannelle ihmiselle.

– Tuetulla ARA-rahoitteisella asuntoliiketoiminnalla on huomattava merkitys Turulle. Olemme sitoutuneet maankäytön, asumisen ja liikenteen

yhteispeliä määrittävässä MAL-suunnitelmassa siihen, että vähintään 20 prosenttia uudistuotannosta on Turussa kohtuuhintaista vuokratai asumisoikeusasumista, sanoo Virtanen.

– Kun tarvitsemme alueelle lisää työvoimaa, tulee olla saatavissa myös joustavia ja kohtuuhintaisia asumismuotoja. Harva muuttaa uuteen kaupunkiin ja ostaa heti omistusasunnon.

Asumisoikeusasumisella ja Vasolla on tässä keskeinen rooli. Vaso vastaa segmenttiin, joka on jo tullessaan aidosti jäämässä ja haluaa sitoutua asuntoon vuokrausta enemmän. Olenkin iloinen, että viime vuonna organisaatiouudistusta mietittäessä hyvämaineinen Vaso päätettiin säilyttää täysin itsenäisenä yhtiönään.

Apulaiskaupunginjohtaja antaa lopuksi hyvän esimerkin vuokra- ja asumisoikeusasumisen tärkeydestä työn liikkuvuuden mahdollistajana.

– Puhuimme juuri kaupungin johtoryhmässä asumisesta. Suuri osa keskustelijoista oli junan tuomia. Puolet meistä oli asunut ensimmäiset vuotensa Turussa vuokrakodissa ja kaikki olemme tänne jääneet. Tämä kertoo paitsi Turun seudun vetovoimasta, myös toimivista asuntomarkkinoistamme, Virtanen päättää.

VA S O L U KU I N A

TULOT Vason vuoden 2018 toimintakertomus näyttää positiivisia signaaleja yhtiön liiketoiminnasta.

Liikevaihto

23 617 864

Takana on jälleen yksi onnistunut Vaso-vuosi

23 617 864 euron liikevaihdon lisäksi tulot rakennuttamisesta omaan käyttöön 21 944,27 €, muut kiinteistön tuotot 1 818,17€ sekä rahoitustuotot 76 944,26 €.

€

Käyttökorvaukset

5,5

%

Vuokrat

7

%

Vastikkeet

87,5

%

VASON LIIKEVAIHTO nousi 1,8 prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Kasvun taustalla oli vuoden alussa toteutettu keskimäärin 1,3 prosentin käyttövastikekorotus ja lähiaikoina valmistuneiden kiinteistöjen lisäys.

Hallinto Muut hoitokulut

MENOT

Käyttö ja huolto

Henkilöstökulut Ulkoalueiden huolto Siivous

881 653 € Muut henkilösivukulut Eläkekulut

Palkat ja palkkiot Verotusperusteisten varausten muutos 3 574 401 €

Kiinteistöjen kulut

11 777 953 €

Lämmitys Suunnitelman mukaiset poistot 6 325 465 €

Korjaukset

Kiinteistövero Vuokrat Vahinkovakuutukset

Vesi- ja jätevesi Jätehuolto

Sähkö

Lue Vason toimintakertomus 2018 osoitteessa vaso.fi/toimintakertomus2018

KOTIVASO • 15

• teksti MIIKKA RUSI • kuvat VASO ja VALENTINA MORALES BUSCHMANN

Runosmäki on houkutellut vuosien saatossa asukkaikseen niin lapsiperheitä kuin eläkeläisiäkin. Pitkäaikainen asukas ja kaupungin kaavoitustyöntekijät kertovat, mitkä asiat tekevät alueesta viihtyisän.

Kuin kaupunki pienoiskoossa

Turun ruutukaavamaisin lähiö on hieman alle 7 000 asukkaan koti.

16 • KOTIVASO

K

EVÄÄN TULO on Runosmäessä täydessä vauhdissa. Huhtikuinen aurinko lämmittää poskia, ilmassa on muheva tuoreen maan tuoksu ja linnut sirkuttavat kuorossa.

Luonto on läsnä jopa keskellä Turun toiseksi suurimman lähiön urbaania maisemaa.

Kuljen kävelykatu Piiparinpolkua yhdessä oppaani, 25 vuotta Runosmäessä asuneen Erja Savolan kanssa. Savola kehuu Runosmäen keskustan rauhallisuutta, sillä autoliikenne on pääosin rajattu sen ulkopuolelle.

– Täällä on paljon kävelyteitä, joita on mukava kulkea. Ilmanlaatu on hyvä, eikä tarvitse varoa autoja, Savola kertoo.

Piiparinpolku on runosmäkeläisille yhtä keskeinen katu kuin Mannerheimintie helsinkiläisille tai Hämeenkatu tamperelaisille. Se on Runosmäen maantieteellinen sydän ja kaupallinen keskipiste, jonka varrelle on keskitetty lähes kaikki alueen yritykset ja palvelut.

Niitä onkin yksittäiselle lähiön kadulle huomattavan paljon: kaksi markettia, apteekki, seurakuntatalo, päiväkoti, kuntosali, palloiluhalli, nuorisotalo, kirjasto ja koulu.

Lähivuosina rakennettavan uuden Kylätalon myötä osa näistä toiminnoista yhdistyy saman katon alle, jolloin Piiparinpolun palvelut tiivistyvät entistäkin lähemmäksi toisiaan.

Suurin osa Runosmäen palveluista löytyy kävelykatu Piiparinpolun varrelta.

PALJON LIIKKUVA LÄHIÖ

Heti Runosmäen kyljessä sijaitsevat ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet ovat alueen asukkaille erittäin tärkeitä.

– Aivan vieressä on pururata ja erinomaiset lenkkeilymaastot. Lisäksi Impivaaran liikuntakeskus on kävelytien päässä, Savola luettelee.

Talvella suosittuna hiihtomaastona toimivan pururadan yhteydessä on lisäksi skeittipaikka ja erittäin ahkerassa käytössä oleva koirapuisto.

– Runosmäessä lähes jokaisella on koira.

Niitä löytyy eri näköisiä joka lähtöön, Savola naurahtaa.

Heti lähiön rakentumisen jälkeen Runosmäki tunnettiin lasten valtakuntana. Asuntopula pakotti kaupunkeja kaavoittamaan uusia asuinalueita suurten ikäluokkien perustaessa perheitään, ja lapsiperheiden joukkomuutto lähiöihin alkoi.

Sittemmin Runosmäen ja monen muun lähiön asukasrakenne on muuttunut muun Suomen mukana iäkkäämmäksi sekä aiempaa eläkeläisvoittoisemmaksi. Toisaalta yksi alueen trendi on ollut myös paluumuutto.

– Monet nuoret, jotka ovat asuneet lapsuutensa täällä, ovat muuttaneet takaisin. He ovat ehkä opiskelleet maailmalla, mutta tulleet takaisin Runosmäkeen perustamaan perheen.

KESKUSTAMAINEN KAUPUNGINOSA

Heti Runosmäen kyljessä sijaitsevat ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet ovat alueen asukkaille erittäin tärkeitä.

Turun kaupungin kaavoitusyksikössä työskentelevät kaavasuunnittelija Jimi Antikainen ja suunnittelija Samuli Saarinen pyörittävät edessäni Runosmäen kaavakarttaa ja kertovat sen yksityiskohdista.

– Runosmäki on ruutukaavaan perustuva, urbaani lähiö, jota voi verrata vaikka meidän ruutukaavakeskustaamme, Saarinen toteaa.

Antikainen ja Saarinen kuvailevat Runosmäkeä tehokkaasti rakennetuksi kerrostaloalueeksi, jonka erityispiirteitä ovat sen kävelykeskustamainen sisäosa ja ympäröivät poikkeuksellisen laajat virkistysalueet.

– Tämän tarkoituksena on ollut tehdä alueesta rauhallinen, turvallinen ja viihtyisä. Se on to­teu­tunut hienosti.

KOTIVASO • 17

Kirjasto on runosmäkeläisten yhteinen olohuone.

Rauhallinen lähiö houkuttelee lapsiperheitä.

Riittävän suuri väestöpohja ja keskeinen liikenteellinen sijainti Tampereentien varrella ovat alueen hyvän palvelutason kannalta keskeiset valttikortit.

– Runosmäki on tarpeeksi iso, jotta siellä voi olla monia palveluita ja hyvät liikenneyhteydet mahdollistavat sen, että sinne voi kulkea myös lähikaupunginosista.

TYYTYVÄISIÄ ASUKKAITA

Runosmäen täydennysrakennushankkeet osoittavat alueen kiinnostavan myös rakentajia.

Se on viesti kaupunginosan vetovoimasta.

– Runosmäki on Turun lähiöistä ainoa, jossa on ollut rakennushankkeita viime vuosina, Antikainen kertoo.

Tulevaisuudennäkymistä Antikainen ja Saarinen nostavat esiin kaupungin tulevan joukkoliikenneratkaisun, joka tuo Runosmäkeen todennäköisesti jossain vaiheessa raitiotien tai superbussin.

– Se on tietysti iso muutos alueelle ja voi tuo­da mukanaan muutakin. Esimerkiksi Piiparipolun varrelle saatetaan sovittaa uudisrakentamista.

Erja Savolan mielestä Runosmäestä ei ole nykyiselläänkään yhtään syytä muuttaa pois.

Monessa talossa asuukin yhä niiden alkuperäisiä asukkaita.

– Ihmiset ovat tyytyväisiä täällä. Ollaan naurettu, että kun vanhainkotikin on täällä, niin ei sitten aikanaan tarvitse senkään vuoksi lähteä muualle.

Vaso-kohteet Runosmäessä Vasolla on kaksi kiinteistöä Runosmäen kylkeen nousseella Aurinkolaakson alueella Vahdontien varressa.

V

UONNA 1992 valmistuneet kohteet Auringonpuisto ja Lipunkantajanpuisto ovat kaikkien Runosmäen alueen palveluiden naapurissa ja erinomaisten liikenneyhte­yksien varrella.

Lipunkantajanpuisto on toinen Runosmäen Vaso-kohteista.

Nunnavuoren palloiluhalli on peruskorjattu vuonna 2012.

18 • KOTIVASO

Monet nuoret, jotka ovat asuneet lapsuutensa Runosmäessä, ovat muuttaneet takaisin. He ovat ehkä opiskelleet maailmalla, mutta tulleet takaisin Runosmäkeen perustamaan perheen.

Runosmäen historiaa

R

UNOSMÄKI SAA NIMENSÄ Varusmestarin­ tien kupeessa sijaitsevalta mäeltä. Ensimmäisen kerran nimi esiintyy jo yli 300 vuotta vanhassa kartassa.

Ennen Runosmäen lähiön rakentamista alueella oli enimmäkseen metsää ja peltoa. Ensimmäiset kerrostalot alueelle rakennettiin 1970 ja vuonna 1980 Runosmäessä asui jo yli 6 000 ihmistä. Runosmäki oli 1970-luvun puolivälissä Turun suurin yhtenäinen rakennuskohde.

Lähiön laajennuksina on myöhemmin toteutettu Turun lyseon koulu ja lukio vuonna 1994, terveys­ asema vuonna 2006 sekä palvelutalo Emmi-koti 2010. Vuonna 1972 perustettu asukasyhdistys Runosmäkiseura ry on edelleen aktiivinen asuinalueen viihtyvyyden edistäjä.

Vanhan sotaväen ja ruotulaitoksen mukaan nimetty kadunnimistö alueella on historiallista perua: alueella on sijainnut ratsuväen leiri ja harjoituskenttä sekä Suomen suuriruhtinaskunnan aikainen Kärsämäen kasarmi.

Tällä palstalla tutustutaan Vaso-alueisiin.

Lähesty meitä sähköpostilla osoitteeseen vaso@vaso.fi, mikäli haluat esitellä omaa asuinaluettasi.

KOTIVASO • 19

Huoneistotieto.fi-palvelu

ANTAA ASUKKAALLE TIETOA JA HELPOTTAA VIESTINTÄÄ Kesäkuun alussa otetaan käyttöön asukkaille tarkoitettu Huoneistotieto.fi-palvelu. Se kokoaa oman asunnon sekä taloyhtiön tiedot yhteen sekä helpottaa ja nopeuttaa viestintää asukkaiden, asukastoimikunnan, isännöitsijän ja Vason välillä.

• teksti ANNA KORPI-KYYNY • kuvat ISTOCK ja TIETOAIKA OY

20 • KOTIVASO

VA S O KE H IT T Ä Ä

H

UONEISTOTIETO.FI ON turkulaisen Tietoaika Oy:n toteuttama palvelu, jonka ominaisuudet soveltuvat tavallisen asuntoosakeyhtiön ja Vason asukkaiden tarpeisiin. Palvelu on ollut keväällä testikäytössä pienellä asukkaista kootulla testiryhmällä. Kesäkuussa palvelu tulee kaikkien Vason asukkaiden käyttöön.

– Haluamme kehittää palveluitamme yhä digitaalisemmiksi ja vapauttaa henkilökuntamme aikaa siihen, mitä asukkaat kaipaavat – henkilökohtaiseen neuvontaan ja palveluun.

Uskon, että asiakaspalvelumme ja asukastyytyväisyytemme parantuu tämän ratkaisun myötä entisestään. Hyvän palvelun lisäksi kyse on kustannussäästöistä, kun pystymme viestimään asukkaillemme tehokkaasti sähköisesti, sanoo Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäki.

Palvelu kokoaa yhteen asukkaan omaan asumisoikeussopimukseen liittyvää tietoa ja infoa, joka aiemmin on ollut kaikkien nähtävillä Vason kohdekohtaisilla sivuilla. Palveluun kirjautuminen vaatii ensimmäisellä kerralla tunnistautumisen pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella, joten se parantaa asukkaiden ja yhtiön tietoturvaa. Palvelua voi käyttää omalla tietokoneella verkossa sekä puhelimeen tai tablettiin ladattavalla sovelluksella.

– Toivomme, että mahdollisimman moni asukas ottaa palvelun käyttöönsä – palvelu on helppokäyttöinen, mutta tottakai neuvomme palvelun käytössä, jos ongelmia ilmenee. Jos asukkaalla ei ole mahdollisuutta tai halua ottaa Huoneistotieto.fi-palvelua käyttöön, kaiken asumiseen ja taloyhtiöön liittyvän tiedon saa entiseen tapaan kirjeenä kotiin, sanoo Vason kiinteistöpäällikkö Teppo Heinonen.

Asukas voi valita, haluaako palveluun tulevista viesteistä ilmoituksen itselleen esimerkiksi sähköpostilla tai älypuhelimessa push-ilmoituksella.

Katso latausohjeet lehden takakannesta!

Huoneistotieto.fipalvelun ominaisuudet Oman asunnon ja taloyhtiön tiedot Palvelussa asukas voi päivittää ja täydentää henkilökohtaisia yhteystietojaan ja selailla oman asuntonsa tietoja sekä omaa vastike- ja maksuhistoriaa.

Kiinteistökohtaisesti palvelusta löytyy ilmoitustaulu, johon tulee ajankohtaisia tiedotteita, sekä kiinteistöön liittyvät asiakirjat, kuten järjestyssäännöt ja asukaskokousten pöytäkirjat.

Lisäksi nähtävillä on kaikki tärkeät yhteystiedot, kuten huoltoyhtiö ja isännöitsijä sekä jatkossa myös asukashallinnon toimihenkilöt.

Vikailmoitukset nopeasti perille Helpoin tapa tehdä omaa asuntoa koskeva vikailmoitus on Huoneistotieto.fi-palvelun kautta. Järjestelmän seuraavassa kehitysvaiheessa vikailmoitukset tulevat ohjautumaan palvelusta suoraan kyseisen kiinteistön huoltoyhtiölle ilman viiveitä. Palvelusta asukas voi seurata ajantasaisesti, miten vikailmoituksen käsittely etenee.

Helppo tapa lähettää viesti Palvelu mahdollistaa vaivattoman viestinnän asukkaan, isännöitsijän ja Vason muun hallinnon välillä. Vielä kesäkuussa viestitoiminto ei toimi koko laajuudessaan, mutta jatkossa toiminnon avulla asukas voi lähettää viestin esimerkiksi asukastoimikunnalle – ja toisinpäin. Palvelusta löytyy myös kootusti kaikki viestit ja tiedotteet, jotka Vaso on lähettänyt asukkaalle.

Tehokasta tiedotusta Asukkaiden tavoittaminen onnistuu palvelun kautta erittäin nopeasti poikkeustilanteissa, esimerkiksi yllättävien vesikatkojen tai muiden häiriöiden aikana. Asukkaita voidaan palvelun välityksellä myös muistuttaa lähestyvästä asukaskokouksesta tai muusta ajankohtaisesta asiasta.

Lisää ominaisuuksia luvassa Vason Huoneistotieto.fi-palvelua kehitetään jatkuvasti ja uusia ominaisuuksia otetaan käyttöön vaiheittain. Suunnitelmissa on esimerkiksi siirtää vasolaisten Vihreä kortti palveluun, jolloin palvelun käyttäjät eivät halutessaan tarvitsisi enää fyysistä etukorttia, vaan edun saisi kännykässä olevan sovelluksen avulla.

KOTIVASO • 21

K Y SY VASO LTA

• teksti ANNA KORPI-KYYNY • kuva VALENTINA MORALES BUSCHMANN

Tällä palstalla vastaamme asiakkaitamme askarruttaviin kysymyksiin. Vastausvuorossa on asuntoneuvottelijamme Mirja Peltonen.

Kysy mitä vain asumis­oikeudesta Miksi asumisoikeusasuntoa hakiessa täytyy hakea järjestysnumeroa?

– Asunnon saaja ratkaistaan järjestysnumeron perusteella, eli ilman järjestysnumeroa ei voi saada asun­toa Vasolta tai muiltakaan asumisoikeusasuntoja tarjoavilta yhtiöiltä. Tarjoamme vapaata asuntoa ensimmäisenä hakijalle, jolla on pienin järjestysnumero. Jos hän ei ota asuntoa vastaan, tarjoamme asuntoa hakijalle, jolla on seuraavaksi pienin järjestysnumero ja niin edespäin.

Järjestysnumero on voimassa, kunnes hakija ottaa vastaan asumisoikeusasunnon hyödyntäen kyseistä järjestysnumeroa. Siksi järjestysnumero kannattaa hakea varmuuden vuoksi mahdollisimman varhain.

Järjestysnumero on kuntakohtainen eli jos haet asuntoa vaikkapa Turusta ja Kaarinasta, sinun täytyy hakea järjestysnumero molemmista. Yhdellä hakemuksella onnistuu järjestysnumeron hakeminen useammasta kunnasta yhtä aikaa. Järjestysnumeroa voi hakea nettisivuiltamme www.vaso.fi.

Löysin kiinnostavan Vaso-asunnon ja jätin hakemuksen. Mitä tarkoittaa asunnon hakuaika?

– Kun olet täyttänyt asuntohakemuksen,

tarjoamme sinulle kriteereihisi sopivia vapaita asuntoja. Vapaissa asunnoissamme on hakuaika, jonka aikana asunnosta kiinnostuneiden tulee ilmoittautua hakijaksi kyseiseen asuntoon esimerkiksi sähköpostitse tai soittamalla meille.

Hakuajan päätyttyä katsomme, kenellä haki­ joista on pienin järjestysnumero ja tarjoamme asun­toa ensimmäisenä hänelle. Jos hän ei ota asuntoa vastaan, tarjoamme asuntoa hakijalle, jolla on seuraavaksi pienin järjestysnumero.

Jos haluan vaihtaa asuntoa Vason sisällä, miten minun pitäisi toimia?

– Asuntoa vaihtaessa asukkaan täytyy ilmoittautua asunnon hakijaksi eli täyttää asuntohakemus. Myös asuntoa vaihtaessa tarvitaan uusi järjestysnumero, joten sellaisen voi hakea vaikka heti sen jälkeen, kun on tehnyt sopimuksen ensimmäiseen asumisoikeusasuntoonsa. Mitä aikaisemmin järjestysnumeroa ha­kee, sitä pienemmän numeron saa. Se taas takaa paremmat mahdollisuudet haluamansa asunnon saantiin.

Asuntoa vaihtavat asukkaat eivät ole haussa etusijalla, vaan kaikki hakijat ovat samalla viivalla asunnon haussa. Vaihdon edellytyksenä on, että nykyisen asunnon vastikkeet on hoidettu eikä asukkaalla ole järjestyshäiriömerkintöjä.

Asuntoneuvottelija Mirja Peltonen

M

IRJAN TYÖHÖN kuuluvat asiakas­ palvelu, asuntojen myynti, sopimusten teko ja neuvonta. Monipuoliset työtehtävät, rento ilmapiiri ja mukavat työkaverit, joilta voi aina tar­vittaessa kysyä neuvoa, ovat hänen mielestään parasta työpäivissä.

– Hienoa on myös se, kun voi auttaa asiakkaita

22 • KOTIVASO

asunnon haussa. Välillä asunto pitää löytää nopeassakin aikataulussa, joten asiakkaan helpotuksen tunne on suuri, kun asiat järjestyvät ja uusi oma koti vihdoin löytyy, kertoo Mirja.

Jos sinulle jäi kysyttävää, tavoitat asuntoneuvottelijamme numerosta 02 274 7000.

KO L U M N I

• teksti JUUSO ENALA • kuvitus TIINA VALVE

Murheellisten laulujen yöttömän yön maa

M

Suomi. Maailman onnellisin maa.

AAPALLOLLA 60. leveyspiirin pohjoispuolella asuu jotakuinkin 18 miljoonaa ihmistä. Heistä on suomalaisia miltei joka kolmas. En tiedä, onko ihmistä tarkoitettu asumaan näin pohjoisessa. Kyl­myys menee vain luihin ja ytimiin, mutta pimeys menee lisäksi ihon alle ja pään sisään. Kylmyyttä voi torjua kupillisella glögiä tai kaakaota, mutta mikä auttaa pimeään?

Jos seuraa suomalaisia, pimeään ei edes haluta vasta­ l­­ääkettä. Mehän rakastamme pimeää. Suorastaan piehtaroimme pimeydessä. Talven synkimpään aikaan karsimme ympäriltämme lopunkin valon. Ylitämme räntäsateen kasteleman mustan asfalttitien valoa heijastamattomassa mustassa ulsterissa. Olemme kuulleet kirkasvalosta, mutta kuvittelemme senkin vaikuttavan korvien kautta. Korvavalo voidaan keksiä vain Suomessa. Ikkunoihin vaihdetaan vuoden pimeimmäksi kaudeksi väriskaalan tummimmat verhot ja ruokapöydässä nautitaan ilman valonpilkahdustakaan maan alla kasvaneista ja maakellareissa säilötyistä juureksista soseutettuja huonosti sulavia juureskeittoja.

Mutta sitten! Kaikkialle vyöryvän kesän valon myötä kuoriudumme synkistä koteloistamme kuin perhoset.

Kaivamme kaapeista pastellisävyjä, syömme salaattia,

avoimissa ikkunoissa liehuvat uniharsomaiset ikkunaverhot. Kaikki on kevyttä ja poreilevaa. Musiikkimakukin vaihtuu kesäaikaan siirryttäessä mollista duuriin.

Siirrymme juoksuhaudoista vadelmaveneisiin.

Olemme taatusti maailman bipolaarisin kansakunta.

Olemme suorastaan tehneet taidetta siitä, miten siir­r ymme vuodenkierron myötä depressiosta maa­ nisuuteen. Pari kuukautta vuodesta elämme kuin viimeistä kesäpäivää ja poltamme kynttiläämme molemmista päistä. Juhannuksena alamme jo ahdistua syksyn lähestymisestä. Jaakko heittääkin kylmän kiven hyvissä ajoin heinäkuun 25. päivä. Kiitos tästäkin vähästä.

Kun kurkkua kutittaa, juomme hunajamehua tai imemme sinkkitablettia tautia torjuaksemme. Miksemme voisi torjua myös pitkän talven synkkyyttä ennakoivilla toimilla? Jospa söisimme ensi talvena kevyemmin, pukeutuisimme värikkäämmin, ripustaisimme olohuoneeseen talveksi tavallista kevyemmät verhot ja vaihtaisimme ruokapöydän lamppuun hie­man kirkkaamman LED-lampun. Ja jos oikein huikentelisimme, kuuntelisimme kerran viikossa jonkun iloisen kesähitin ja tanssisimme se tahdissa silloin, kun kukaan ei näe.

KOTIVASO • 23

OTA K ÄYTTÖÖN

Huoneistotieto.fi palvelee Vason asukkaita Kesäkuun alussa voit ottaa käyttöösi Huoneistotieto.fipalvelun. Se kokoaa yhteen oman asuntosi ja taloyhtiön tiedot sekä helpottaa viestintää.

Palvelun ominaisuudet: • Asukkaan omat yhteystiedot ja niiden päivitysmahdollisuus • Oman asunnon tiedot • Oma vastike- ja maksuhistoria • Taloyhtiön tiedot ja asiakirjat • Taloyhtiön ilmoitustaulu • Viestiominaisuus

NÄIN OTAT PALVELUN KÄYTTÖÖSI 1.6. ALKAEN:

1 2 3 4

Mene osoitteeseen www.huoneistotieto.fi tai lataa Huoneistotieto.fi-sovellus Apple- tai Android-puhelimesi sovelluskaupasta.

Ensimmäisellä kerralla kirjautuminen vaatii tunnistautumista pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Luo itsellesi tunnukset palveluun.

Niillä pääset kirjautumaan seuraavalla kerralla.

Olet valmis käyttämään palvelua!

OSALLI ST U KYS E LYYN

Mitä pidit Kotivaso-lehden uudistuksesta?

Kerro, mitä mieltä olet uudistuneesta Kotivaso-lehdestä 31.5. mennessä osoitteessa bit.ly/kotivaso.

Arvomme kaikkien vastaajien kesken kahden leffalipun paketin (arvo n. 30 euroa).

Ilmoitamme voittajalle henkilökohtaisesti. Palkintoa ei voi vaihtaa eikä muuttaa rahaksi.

facebook.com/vasokoti

Elämäsi kokoinen koti