Jälleennäkemisiä Kortepohjassa s. 3
Opiskelijaelämää Kortepohjassa s. 4
Jalkapallojoukkue Metso s. 8
KORTEPOHJALAINEN
Haukkala • Kortepohja • Kortesuo • Kortemäki • Korteniitty • Laajavuori • Palokunnanmäki • Savela
Kortepohjan asukkaat ry. 2/2025 • JOULUKUU
Uutuus! JYP ylivoimaa -pizza
14,40€
Täytteinä: beef, salami, kirsikkatomaatti ja valkosipulimajoneesi.
Kotipizza Mäki-Matti Voionmaankatu 34 www.kotipizza.fi
Kaikki Joulun HERKUT MEILTÄ
Terve tuloa
Hoivakeittiöt Oy Pehtoriin
Aukioloajat & Hinnat
Aamupala ma-pe
Lounas ma-pe 7.30 - 8.30 11.00 - 12.30 6,00€ 11,00€
Ruokalista osoitteessa www.hoivasaatio.fi/hoivakeittiot
Tilauksesta myös tarjottavat arkeen & juhlaan, kysy lisää!
Uudistamme toimintaamme keväällä 2026!
Samat tutut kodin tuki- ja ateriapalvelut jatkuvat entistä parempina ja uutta toimintaa on tulossa, pysy kuulolla!
Pehtorintie 5 Puh. 040 152 7647 riku.hanninen@hoivakeittiot.fi
Hoivakeittiöt Pehtorin joulumyyjäiset 22.12.25!
Joulutorttu 1€/kpl (10 kpl/9€)
Saaristolaisleipä 7€ (n. 750g)
Savulohipiirakka 9€ (n. 750g)
Feta-pinaattipiirakka 8€ (n. 750g)
Taatelikakku 7€ (n. 350g)
Hedelmäkakku 7€ (n. 350g)
Paholaisen kakku 6€ (n. 350g)
Pehtorintie 5 Klo 13 - 15
Maksutapa: Kortti/käteinen
Kakut ovat maidottomia ja muut tuotteet laktoosittomia.
Voimme vaikuttaa kaupunginosaamme!
Kaupunginosat ovat asukkaidensa näköisiä ja tuntuisia. Näin on Kortepohjassakin. Asukkaat voivat vaikuttaa arjessaan kaupunginosan ilmapiiriin, siisteyteen ja liikenneturvallisuuteen. Alueen arkkitehtuuri luo alueelle leimallisen ilmeen, mutta kunnossapidosta ja siisteydestä vastaavat asukkaat, taloyhtiöt ja rakennusten omistajat. Me asukkaat voimme vaikuttaa myös turvallisuuteen, meluun, valaistukseen ja jopa lähiluonnon hyvinvointiin.
Monissa asioissa on tärkeää seurata muutoksia omassa lähiympäristössään. Mitä muut toimijat: naapurit, kaupunki tai yritykset suunnittelevat tekevänsä? Mitä ne haluavat? Yksi haluaa yhtä, toinen toista. Keskustelemalla voidaan löytää yhteinen sävel. Kun asukkaat ovat hereillä, he voivat esimerkiksi puolustaa itselleen tärkeitä luontokohteita. Tästä on esimerkki tässä lehdessä.
Suurista linjoista päätetään kaavoituksella. Kortepohjassa on työstetty useampaa asemakaavamuutosta viime vuosina. Tuoreimpana on vuonna 2024 vireille tullut Laajavuoren liikunta- ja matkailualueen kaava, joka on parhaillaan luonnosvaiheessa. Sen tarkoituksena on mahdollistaa harrastus- ja matkailupalveluiden kehittämistä kaupungin tunnetuimmalla matkailualueella Laajavuoressa. Asukkaiden kannattaa seurata kaavoitustyötä osallistumalla esittelytilaisuuksiin ja antamalla kaavasta palautetta. Kaavan luonnosvaihe on juuri oikea aika vaikuttaa!
Kortepohjan suojelukaava (nk. rivitalokorttelit) on nyt ehdotusvaiheessa. Kaavaehdotukseen voi vielä jättää mielipiteensä ennen joulua. Kaavaa on tehty yhteistyössä asukkaiden kanssa ja projektin myötä syntyi myös korjaustapaohje, josta on apua taloyhtiöiden remonteissa.
Kortepohjan keskustan kaava pilkottin, ja liikekeskustan eli vanhan ostarin alueen kaava hyväksyttiin tänä vuonna. Muun keskustan kaavamuutos jatkuu. Avoinna on myös suojellun, vanhan kirjastorakennuksen kohtalo, josta on tänä syksynä keskusteltu.
Kaupunginosissa tärkeää on tunnelma, ja sitä olla vaikea sanoin kuvailla. Se syntyy ulkoisista puitteista ja asukkaiden omasta toiminnasta. Tässä lehdestä löytyykin hyvä haaste yhteisöllisemmän tunnelman luomiseksi. Kortepohja on mainio kaupunginosa. Tekisi mieli sanoa, että kaupungin paras.
PÄIVI KOSUNEN puheenjohtaja Kortepohjan asukkaat ry
Kortepohjalainen
2/2025 • JOULUKUU
Kustantaja:
Kortepohjan Asukkaat ry Y-tunnus 1447750-4
Painopaikka: Lehtisepät Oy, Varkauden paino
Toimitus:
Kortepohjan asukkaat ry:n hallitus ja vapaaehtoiset lehti@kortepohja.info
Vastaava päätoimittaja: Päivi Kosunen kortepohja@kortepohja.info
Taitto: Timo Hautala lehti@kortepohja.info
Painos: 3 800 kpl
Jakelu:
Kotijakelu: Kortepohjan päiväkotikoulun vapaaehtoiset oppilaat ja vanhemmat Noutopisteet Kortepohjassa ja lähialueella
Asukkaiden aktiivisuus peruutti hakkuut
Kävelen Emännäntietä Kortepohjan läpi syksyisen kirpeänä aamuna. Tapaan lähikirjastolla Tutan, toisen kortepohjalaisen. Tunnistamme toisemme ja tajuamme, että mehän olemmekin tavanneet aikaisemminkin. Kortepohja on pieni ja alueen luonne yhteisöllinen.
Tapaamisemme liittyy taannoiseen metsänharvennuksen aikeista nousseeseen, voisiko sanoa, kansanliikkeeseen. Taustalla on jaettu huoli mahdollisesta metsän harvennuksesta, kun Jyväskylän kaupunki ilmoitti aikeistaan ”maisemoida” Korteniityntie 7–13 takaista metsää. Alkuperäinen toive metsän harventamiseen esitettiin hotelli Scandic Laajavuoresta. Asiasta tiedotettiin ainoastaan läheisten talojen asukkaita, mutta tieto levisi nopeasti ja herätti suurta huolta niin kortepohjalaisissa kuin ihmisissä laajemminkin. Tuo pieni metsikkö on vanhaa, luonnontilaista metsää ja muun muassa lähellä sijaitsevan vuoksi siellä käy ihmisiä kauempaakin.
Istumme kotoisan kirjaston pyöreään pöytään. Juttelemme yhteisöllisyydestä, halusta vaikuttaa omiin lähialueisiin ja niiden kehittämiseen sekä vaikuttamisen kanavista. Siitä, kuinka voitaisiin luoda entistä tiiviimpää verkostoa kaupungin viranhaltijoiden, paikallispoliitikkojen, alueen yrittäjien ja asukkaiden
välillä. Kyseinen hakkuisiin liittyvä tilanne ratkesi lopulta niin, että huoli hakkuista ja niiden mahdollisista vaikutuksista tavoitti sekä Scandic Laajavuoren että kaupungin oleelliset tahot, ja hakkuut peruttiin.
Mielestämme kiitos kuuluu asukkaille ja aktiiviselle vaikuttamiselle. Metsän säilyttämisen puolesta luotiin adressi, jonka lisäksi asukasyhdistys aktivoitui, tietoa jaettiin sosiaalisessa mediassa, useampi ihminen kirjoitti mielipidekirjoituksia, alueelliset metsäaktivistit tarttuivat toimeen, metsässä kuvattiin tanssivideo ja kaupungin palautekanavia käytettiin tehokkaasti. Erityisesti adressin kautta tavoitettiin matalalla kynnyksellä myös muutoin kenties hiljaiseksi jääviä ihmisiä - allekirjoitettiinhan sitä yli 700 kertaa.
Jatkamme omiin suuntiimme kirjastolta. Mieli on luottavainen ja täynnä ideoita siitä, miten tulevaisuudessakin voimme yhdessä vaikuttaa lähialueemme asioihin. Myös jatkossa tarvitaan kohtaamista vaikuttamisen ja moneen suuntaan kurottavan keskustelun ylläpitämiseksi. Tässä tapauksessa asukkaiden ääni saatiin kuuluviin usean kanavan kautta – ja siitä tulisi pitää kiinni myös jatkossa. Löytyisiköhän meistä vieläkin lisää yhteisöllistä voimaa vaikkapa asukasyhdistyksen avulla kohtaamaan säännöllisesti toisiam-
Lähteen yläpuolinen metsä on monelle kortepohjalaiselle rakas lähiluontokohde.
me? Voisimmeko näin jo ennalta vaikuttaa mieltä askarruttaviin asioihin ja luoda tehokkaampia, pysyviä keskusteluyhteyksiä sekä toisiimme että päätöksentekijöihin?
TEKSTI: Minna Myllymäki & Tutta Oittinen
KUVA: Irma Myllymäki
Kortepohjan asukasyhdistys kaipaa lisää tekijöitä
Tilaaminen Voit tilata Kortepohjalaisen lähijakelualueen ulkopuolelle Suomeen itsellesi tai lahjatilauksena Kaksi peräkkäistä numeroa 15 €. Maksa summa asukasyhdistyksen tilille FI47 5290 1640 0332 35. Kirjoita maksun viestikenttään ”Lehtitilaus” sekä tilauksen saajan nimi ja osoite
Aineisto ja ilmoitukset Sähköpostilla osoitteeseen lehti@kortepohja. info. Tarvittaessa neuvomme aineiston toimittamisessa.
Ilmoitukset: Perushinta 0,8 € / pmm
Kestoilmoittajan hinta neuvoteltavissa. Yhteisöpalstalla yhdistysten tai muiden yhteisöjen ilmoitukset veloituksetta.
Leveydet: 1 palsta 46 mm, 2 palstaa 99 mm, 3 palstaa 152 mm, 4 palstaa 204 mm, 5 palstaa 257 mm.
Kaikki ilmoitusaineisto sähköpostilla osoitteeseen lehti@kortepohja.info
Tarvittaessa neuvomme aineiston toimittamisessa.
Kortepohjan asukasyhdistys järjestää vuosittain Kortepohjan alueella erilaisia tapahtumia, kuten kevätja syysmarkkinat, Emännänpuiston pikkujoulut, lasten olympialaiset, joulumyyjäiset sekä kirpputoreja. Lisäksi julkaisemme kahdesti vuodessa Kortepohjalainen-lehteä. Hallituksessa meitä on pieni porukka, jotka näitä asioita toteuttaa. Tarvitsisimmekin lisää tekijöitä joukkoomme, sinun ei tarvitse sitoutua kaikkeen toimintaan, vaan meille kaikki apu on tervetullutta. Jos esimerkiksi voisit joskus auttaa tapahtumissa, kirjoittaa lehteen jutun, hoitaa lehteen uusia mainostajia, jakaa tapahtumien mainoksia alueelle tai vaikka ideoida uutta toimintaa, olet kaipaamamme apu. Teimme vuonna 2024 päätöksen, jossa tavallinen jäsenyys on ilmaista, joten liitythän Kortepohjan asukkaat ry:n jäseneksi, jolloin saat meiltä sähköpostia ajankohtaisista asioista ja avunpyyntöjä tehtävistä, joihin omat kätemme eivät välttämättä riitä. Jäseneksi voit liittyä nettisivujemme kautta osoitteessa https://www.kortepohja.info/liity/ JENNI YIĞIT
Kortepohjan asukasyhdistyksen tavoitteena on pitää Kortepohja elävänä kaupunginosana ja saada Kortepohjaan lisää yhteisöllisyyttä.
https://issuu.com/kortepohjalainen/docs/kopo_2025_b
Nostalgia sävytti entisten kortepohjalaisten jälleennäkemistä
Kortepohjassa 1970- ja -80-luvuilla lapsuuttaan ja nuoruuttaan viettäneet tapasivat nostalgisissa tunnelmissa heinäkuun helteisenä päivänä 23.7.2025. Ajatus ’jälleennäkemisen’ järjestämisestä oli kytenyt jo muutamia vuosia, ja viimein keväällä 2025 perustimme whatsappryhmän ja aloimme etsiä vanhoja naapureita ja haarukoida mahdollisimman monelle sopivaa tapaamisajankohtaa. Väkeä löytyikin yllättävän helposti sekä henkilökohtaisten kontaktien että some-kanavien kautta. Ilmoittautuneita oli alkukesästä ryhmässämme jo lähes 40, mutta loppujen lopuksi paikalle saapui noin 25 rivitaloasunto-osakeyhtiö Korterivin ja sen naapurissa sijaitsevan Sato-Oravan entistä asukasta ja muutama puoliso. Tunnelma oli kutkuttavan jännittävä, kun väki alkoi hiljalleen saapua sopimaamme tapaamispaikkaan Auvilankujan ja Emännäntien risteyk-
seen. Osan vanhoista leikkikavereista tunnisti helposti, kun taas toisten nimiä ja entisiä kotiovia piti arvuutella pitkäänkin. Kaiken kaikkiaan kohtaamisista välittyi sydämellinen ja iloinen tunnelma, ja jälleennäkeminen alkoi halauksilla ja naurunremakoilla!
Kaikkien saavuttua paikalle aloitimme tapaamisen kävelykierroksella ja pysähdyimme vanhojen kotioviemme kohdalla ja muistelimme miltä kulmilla näytti noin 50 vuotta sitten. Leikkitelineet ja pensaat olivat uusia ja monien muistamia vanhoja isoja puitakin oli kaadet-
tu, mutta samanaikaisesti pihapiirit näyttivät jotenkin tutuilta. Kierroksen aikana mieliin pelmahti hauskoja muistoja ja tarinoita. Kiertelymme kruunasi Rahusen perheen järjestämät kahvit ja jo 90-vuotta täyttäneen Raimo Rahusen puhe meille kaikille tutussa Emännäntien
leikkipuistossa. Rahusen Eila ja Raimo Korterivi-yhtiöstä sekä Hyvärisen Lissu (os. Nummela) SatoOrava -yhtiöstä ovat niitä harvoja, jolleivat peräti ainoita alkuperäisiä kyseisten talonyhtiöiden nykyasukkaita. Heille onkin ehtinyt kertyä huikeasti kokemuksia ja muistoja Kortepohjan kehityksestä! Puistokahvittelun jälkeen jatkoimme kävelykierrosta Kortepohjan ylioppilaskylän ja koulun kautta ”legendaariselle” Kortepohjan ostarille. Moni muisti ostarin lapsuuden ajoilta eläväisenä ja monipuolisena kauppakeskuksena, jossa ruokaostosten lisäksi hoidettiin pankki- ja postiasioita sekä käytiin vaikkapa kampaajalla ja kukkakaupassa. Vuonna 1972 avattu ostari ei enää näyttänyt entisenlaiselta. Kesätapaamisemme päättyi remontista juuri valmistuneen hotelli Laajavuoren ravintolaan yhteiselle illalliselle. Aikoinaan Rantasipinäkin tunnettu hotelli oli meille alkuperäisille kortepohjalaisille tuttu paikka discona ja asuinalueemme tunnettuna matkailun maamerkkinä. Jutusteluntäyteisen ruokailun päätyttyä halasimme hyvästit, mutta lupasimme pitää yhtyettä ja tavata taas!
Teksti ja kuvat: HANNA VEHMAS
Otathan haasteen
vastaan: Kohtaa naapurisi
Kävelykierroksella katseltiin vanhoja kotikulmia
Torppis-kirppikselle saavat kaikki tulla ostamaan
Järjestyksessä toinen Torppis-kirppis pidettiin lauantaina 27.9. Kortepohjan päiväkotikoulun liikuntasalissa. Kirppiksellä koulun ja päiväkodin vanhemmat myivät ylimääräisiä tavaroitaan ja mukana oli myös luokkia omilla kirppispöydillään kartuttamassa luokkaretkivarojaan.
Kirppis kahviosta vastasi tällä kertaa E-luokat, joiden kahviosta saat-
toi ostaa kahvia, tee ja muita virvokkeita sekä erilaisia herkkuja. Kuuleman mukaan kahviossa oli hyvin kävijöitä ja se tuotti hyvin varoja luokkaretkeä varten.
Torppis-kirppis on säännöllinen tapahtuma, jonka järjestää Kortepohjan päiväkotikoulun vanhempainyhdistys Torppis ry. Myyntipaikat ovat ensisijaisesti koulun ja päiväkodin vanhemmille, mutta jos
jää vapaita paikkoja muutkin voivat tulla myymään. Ostamaan ja tutustumaan sekä kahvioon voivat tulla kaikki.
Seuraava Torppis-kirppis on keväällä lauantaina 21.3. Tervetuloa tekemään löytöjä ja nauttimaan kahvion herkuista – nähdään siellä!
Teksti ja kuva: TORPPIS RY
Kun maailma ympärillä näyttää synkältä, ja ennen yhteiskunnan ja kolmannen sektorin vastuulla olevia palveluita ollaan säästämässä hiljalleen kiinni. Ongelmatilanteissa ihmisiä voi auttaa enää heidän omat tukiverkostot. Joillakuilla ne ovat runsaat, toisilla täysin olemattomat. Myöskään ajan henki ei nyt ainakaan varsinaisesti palkitse ihmisistä huolehtimisesta. Päin vastoin! Kaikkia edellytyksiä viedään pois vähän kerrallaan. Ja siirretään samalla vastuuta ihmisille itselleen. Jos tulevaisuus näyttää synkältä, jo pelkkä toimiminen antaa toivoa. Oli teot kuinka pieniä tahansa. Pienistä puroista kasvaa lopulta suuri virta. Sen takia haastankin kaikki lehden lukijat mukaan kampanjaan. Jos tuntuu siltä, että voisit kohdata apua tarvitsevan ihmisen, kiinnitä oheinen kuva kotioveesi. Kuvan
kiinnittämällä sitoudut juttelemaan ainakin lyhyen hetken apua tarvitsevan ihmisen kanssa. Voit kirjoittaa tyhjään tilaan jotain lisätietoja ym., jos siltä tuntuu. Jos voit auttaa jotenkin juttelun lisäksi, erinomaista!
Tärkeintä on, ettei kukaan jäisi ongelmien kanssa ihan yksin. Voit myös kysyä säännöllisesti naapuriesi kuulumisia. Pyytää ja tarjota apua. Olettaa ihmisistä aina lähtökohtaisesti hyvää ulkonäöstä tai taustoista riippumatta. Miettiä itsellesi sopivia keinoja rakentaa yhteisöllisyyttä. Ja mikä tärkeintä: uskaltaa unelmoida paremmasta. Millaisessa maailmassa sinä voisit aidosti toteuttaa itseäsi ja kukoistaa? Samalla tulet myös parantaneeksi oman naapurustosi turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Olemme aina yhdessä enemmän! TIMO PELKONEN
Tarvitsetko apua? Älä jää yksin. Meidän ovikelloa saa soittaa!
Kun maailma ympärillä näyttää synkältä, ja ennen yhteiskunnan ja kolmannen sektorin vastuulla olevia palveluita ollaan säästämässä hiljalleen kiinni. Ongelmatilanteissa ihmisiä voi auttaa enää heidän omat tukiverkostot. Joillakuilla ne ovat runsaat, toisilla täysin olemattomat. Myöskään ajan henki ei nyt ainakaan varsinaisesti palkitse ihmisistä huolehtimisesta. Päin vastoin! Kaikkia edellytyksiä viedään pois vähän kerrallaan. Ja siirretään samalla vastuuta ihmisille itselleen. Historian valossa tuollaista käyttäytymistä on tainnut näkyä etupäässä
Leikkaa kuva irti ja teippaa kotisi oveen.
Kortepohjassa lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneet tapasivat heinäkuussa Kortepohjassa
”Onko
Kortepohja
hereillä?” –
Aktiivista opiskelijaelämää Kortepohjassa eri vuosikymmeninä
Kortepohja on paikka, josta monella on muistoja tai jokin kytkös ja alueelle tullaan usein mielellään muistelemaan menneitä. Nykypäivän Kortepohja on ehkä vähän erilainen kuin ennen, mutta paljon on sellaistakin mikä ei muutu vuosien kuluessa. Ylioppilaskylän Rentukka on kokenut muodonmuutoksen ja saanut kattavan remontin jälkeen jälleen uutta elämää opiskelijaravintolan, kuntosalin ja muun toiminnan myötä. Myös uusia taloja on noussut, viimeksi T-talo 2025 uuden Salen ja Subwayn kera, ja vanhaa fiksattu tornitalojen (A-E) peruskorjauksia myöten. Tässä jutussa kolme entistä ylioppilaskylän asukasta muistelee oman aikansa arkea ja tunnelmia.
Raija Hämynen, asumisvuodet 1978–1980
Asuin ylioppilaskylän B-talossa. Silloin yksiö oli tarkoitettu kahden asuttavaksi soluasunnoksi. Jos noin 19–20 neliöisen asunnon olisi halunnut asuttaa yksin, siitä olisi pitänyt maksaa enemmän ja sen saadakseen vain omaan käyttöön olisi pitänyt myös olla erityiset perustelut. Minulla ei tällaisia perusteluja ollut. Asuin siis soluasunnossa, jossa oli pieni keittokomero ja pikkuruinen WC suihkulla. Eteisestä avautui näkymä yhdistettyyn oloja makuuhuoneeseen, joka oli valmiiksi kalustettu kahdella sängyllä ja kahdella työpöydällä tuoleineen. Arki oli normaalia ”herätyskello soimaan aikaisin” -elämää. Jos joku oli käytävässä illalla tai yöllä elämöinyt, niin sen kaikki kuulivat ja yöunet olivat sen mukaiset. Ovi yhdyskäytävään ei estänyt ääniä tai hajuja. Jos naapuri teki makkarakastiketta keitettyjen perunoiden kanssa niin kaikki koko kerroksessa tiesivät siitä. Jos kämppis nousi aamulla ensin, sain vielä hetken lojua sängyssä odottaen WC:n vapautumista. Kahvinkeittimestä (oma tai kämppiksen) kaadettiin mustaa
kahvia mukiin ja sen voimin sitten kävelimme yliopistolle. Bussilla olisi päässyt myös, mutta se oli opiskelijabudjetille liian kallista. Kaikesta piti säästää.
Rentukasta lähti kova meteli, enkä itse käynyt Rentukassa. Talous oli tiukalla eikä opiskelijan rahat riittäneet Rentukassa tai muissa paikoissa bailaamiseen. Kun Rentukka sulki yöllä ovensa, kuului ulkoa sieltä koteihinsa palaavien elämöinti myös kämppäämme. Siihen tottui niin, ettei siihen aina edes herännyt. Muistaakseni ylioppilaskylässä oli jotain kerhoja, yhteisiä liikuntajuttujakin. Lintubongareita keväällä lähti aikaisin aamulla ryhmänä retkelle ylioppilaskylän edestä. Talvella joku suksi Laajavuoreen, mutta parhaiten liikuntaviettiä tyydytti kävelyt yliopistolle ja takaisin. Omat luennot kestivät useimpina päivinä iltakahdeksaan, joten jäi osallistumatta mihinkään ryhmäliikuntaan. Ylioppilaskylän saunat lämpenivät ainakin kerran viikossa erikseen naisille ja miehille. Viikonloppuinakin saattoi olla monenlaista toimintaa, mutta matkustin itse usein kotiin toiselle paikkakunnalle. Oma vuosikurssimme perusti kuoron ja järjesti lasten tapahtuman, jonka tuotoilla kerättiin rahaa opintomatkaa varten.
Omien opiskelijaporukoiden kanssa muodostimme oman yhteisömme. Omassa tiedekunnassa oli aktiivisuutta ja Jylkkäri aktivoi kovasti opiskelijoita poliittiseen tai muuhun toimintaan. Jylkkäristä luimme myös kaikki tapahtumat (niin tulevat kuin menneet) hartaasti ja moneen kertaan. En oppinut tuntemaan edes samassa asuinkerroksessa silloin asuneita. Kämppiksen ja omien kavereiden kanssa olimme tiiviisti tekemisissä. Emme tervehtineet aina edes vastaantulevia saman talon asukkaita.
Ylioppilaskylä erottui muusta Kortepohjasta, samoin perheellisten asunnot. Niissä vietettiin vauva-arkea opiskelujen keskellä ja mentiin
aikaisemmin nukkumaan. Parkkipaikalla ei ollut paljon autoja, oli paljon tilaa vieraiden parkkeerata. Viikonloppuisin saattoi olla hiukan levottomampaa. Palveluita oli kioski, kirjasto, päiväkoti, posti, kirkko ja neuvola ainakin. Ostoskeskuksessa taisi olla jopa kolme kauppaa! Talvella oli hyvät hiihtoladut.
Minna-Maria Wilmi, asumisvuodet 1989–1991
Asuin ensin soluasunnossa N-talossa, jossa asui lisäkseni toinen opiskelija. Sieltä muutin silloisen avomieheni kanssa yksiöön, joka sijaitsi muistaakseni E-talossa. Opiskelijan elämään mahtui monenlaista. Tavallisena opiskelupäivänä lähdin usein pyörällä Mattilanniemeen tai yliopiston kirjastolle opintojen pariin joko luennolle tai lukemaan tenttiin. Muistan, että liikuntamahdollisuudet olivat hyvät. Harrastin esimerkiksi vatsatanssia ja aerobicia ja kokeilin myös flamencoa. Rakkain harrastukseni oli kuitenkin Ylioppilasteatteri, jonka riveissä viihdyin parisen vuotta. Ylioppilasteatterin kanssa teimme esimerkiksi kolmen viikon junamatkan Prahaan vuonna 1988 vuotta ennen Samettivallankumousta. Nämä ovat minulle tärkeitä muistoja.
Kortepohjassa pidettiin aika usein kotibileitä ja tehtiin kotiviiniä. Sitä ei todellakaan juotu hyvän maun vuoksi. Muistan, että pari kertaa naapureilta tuli noottia liian äänekkäistä juhlista, mikä on hieman nolottanut jälkikäteen. Muuten en tainnut tutustua naapureihin. Rentukassa tuli käytyä lounaalla ja myös iltaa viettämässä. Olen nähnyt esimerkiksi Kikan siellä esiintymässä. Tuohon aikaan oli helppoa tu-
Annika Hämynen, asumisvuodet 2007–2008
tustua uusiin ihmisiin, esimerkiksi poikaystäväni kautta myös historian opiskelijat tulivat tutuiksi. Itse opiskelin pääaineena kehityspsykologiaa. Opiskeluajoilta on jäänyt muutama ystävä, joiden kanssa olen edelleen tekemisissä.
Kortepohjassa oli lisäksi kauppa ja pesutupa, joissa tuli käytyä säännöllisesti. Myös Kortepohjan harrastetilassa pidettiin bileitä ja tanssittiin opiskelijabändien musiikin tahdissa. Kaiken kaikkiaan itselleni opiskeluaika Jyväskylässä ja Kortepohjassa oli merkittävä ja hauska ajanjakso, jonka voi kokea vain kerran elämässä!
Muutin vuodeksi ylioppilaskylän S-talossa olevaan kolmen hengen soluun oltuani vaihto-opiskelijana Ranskassa. Ranskalaisen opiskelijaasuntolan yhdeksän neliön huoneeseen verrattuna Kortepohjan asunto tuntui luksukselta: vessaa ei tarvinnut jakaa koko käytävällisen kanssa ja käytössä oli ihan oikea keittiö. Ensimmäisinä päivinä kävin moneen kertaan varmistamassa, että keittiössä tosiaan oli jääkaappi. Vietin aika aktiivista opiskelijan elämää, ja tuntuu, että varsinkin arkisin kävin kotona vain nukkumassa. Kotiin tultuani halusin vain vetäytyä oman huoneen rauhaan, joten en ollut juurikaan tekemisissä kämppisteni kanssa, vaikka tilava keittiö olisi ollut luonteva yhteinen ajanviettopaikka. Kämppikseni olivat monesti viikonloput muualla. Jonkinlaisista siivousvuoroista taidettiin sopia, mutta muuten soluelämä sujui aika omalla painollaan. Olohuoneeni oli yhden kaverin yksiö ylioppilaskylän E-talossa. Kortepohjassa oli silloin vielä sisäpuhelimet, ja ”Kortsu-phonen” linjat raikasivat, kun kavereiden kanssa parannettiin maailmaa, sovittiin yhteisistä menoista ja vaihdettiin kokemuksia esimerkiksi tutorina toimimisesta.
Kävin Rentukassa lähinnä pyörähtämässä vaihtareiden järjestämissä Stammtisch-illanvietoissa eli Stammareissa. Kerran teemana oli pyjamabileet ja muistan juosseeni yöpaita päällä pihan poikki kotoa Rentukkaan. Se oli sellainen hetki, jota tiesin muistelevani jälkikäteen – harvemmin on tullut yöpaidassa ulkoiltua. Mitä tulee harrastusmahdollisuuksiin, muistan kuulleeni ainakin lautapelikerhosta ja improvisaatioryhmästä, mutta itse en osal-
Raija Hämynen vuonna 1980, OKL:n opintoihin kuuluvalla lintubongausretkellä. (Kuva: Raija Hämysen kotialbumi.)
Minna-Maria Wilmi opiskelijavuosinaan juhlissa. Kuva: Minna-Maria Wilmin kotialbumi.
Annika Hämynen. Kuva: Annika Hämysen kotialbumi.
listunut harrasteryhmiin, sillä tekemistä riitti oman ainejärjestön aktiviteeteissa. Kerhotiloja ja Lillukkaa käytimme joihinkin ainejärjestön tapahtumiin.
Kortepohja oli minulle kaikista opiskeluaikaisista asunnoista eniten koti, koska kylässä asui niin paljon kavereita. En silti muista, että olisin tutustunut kehenkään Kortepohjassa, vaan kaverit olivat tulleet opiskeluiden kautta. Jos olisin asunut Kortepohjassa pidempään, olisin ehkä päätynyt asukastoimikuntaan ja hyödyntänyt muutenkin enemmän ylioppilaskylän mahdollisuuksia.
Ostarilla oli ainakin yksi ruokakauppa, kirjasto ja pizzeria. Pizzeriasta sai hakea avaimen Kortepohjan pianonsoittohuoneeseen, jossa joskus kävin kilkuttamassa epävireistä pianoa. Ruokakaupassa kävin useimmiten Savelan K-Supermarketissa (banaanien vaakanumero oli silloin 10), mutta ostarin pikkukauppa pelasti nälältä sunnuntaisin.
Kortepohjan läpi on edelleen mukava kulkea ja ylioppilaskylästä tulee kotoisan nostalginen fiilis, vaikka paljon on yli 15 vuodessa muuttunut.
Kirsikkana kakun päällä hauskat muistot
Jossakin vaiheessa niin moni Annika Hämysen kaveri asui tornitaloissa (A-E), että hän pelkäsi sotkevansa talojen kirjaimet ja asuntojen numerot ja menevänsä koputtelemaan tuntemattomien oville. Siispä Annika ratkaisi ongelman askartelemalla kavereilleen yksilölliset ovikoristeet, jonka turvin tiesi olevansa oikealla ovella.
10 vuotta sitten Annikan sisko muutti DDR:ksi sanotusta MNOPtalokompleksista B-talon yksiöön ja Annika auttoi siskoaan muutossa. Kaksikko ajatteli, että pyörällistä nojatuolia ei kannata tunkea auton takakonttiin, koska tuolin saa kyllä helposti työnnettyä talosta toiseen. Pihalla tuoli ei kuitenkaan rullannut odotetun kevyesti, vaan töksähteli pikkukiviin ja piti ihan hirmuista räminää. Heidän touhunsa kuuli varmaan koko lauantaiaamuinen Kortepohja. Tilanteen koomisuuden kruunasi mukana pomppinut rasiallinen nektariineja, joiden he olivat ajatelleet pääsevät ehjemmin perille tuolin kyydissä.
Minna-Maria Wilmi kiipesi kerran ystävänsä Mikan kanssa Rentukan katolle nukkumaan makuupusseissa, mutta yöllä olikin jo turhan kylmä ulkona nukkumiseen ja piti palata takaisin sisätiloihin. Eräs Raija Hämysen ylioppilaskylän kaveri kävi kotiseuduillaan viikonloppuisin täydentämässä ruokavarastojaan. Usein hän toi kotoaan naudan munuaisia, joita paistoi ruoaksi. Voi sitä käryä! Raija ei ollut munuaisia koskaan maistanut eikä tehnyt silloinkaan mieli maistaa, mutta hänen kaverinsa nautti niitä suurella ruokahalulla.
SINI NARSAKKA
Kortepohjan kuulumisia
Kevätmarkkinat 2025
Edellisen lehden ilmestymisen jälkeen on järjestetty sekä kevät- että syysmarkkinat. Molemmat järjestettiin yhdessä Soihdun kanssa Rentukka-aukiolla hyvässä säässä. Markkinoilla oli tuttuun tapaan alueen asukkaiden vilttikirppis, musiikkia sekä ruoka-, herkku- ja hunajamyyntiä. Kevätmarkkinoilla kuultiin maistiaisia musikaalista, livemusiikkia sekä paikallista runoilijaa ja syysmarkkinoilla Gradian opiskelijoiden räppäystä. Lisäksi paikalla vieraili paloauto, ja kevätmarkkinoilla eläinystäviä ilahduttivat hevoset, syysmarkkinoilla kaverikoiratoiminnan kolme koirakkoa. Kiitos vielä kaikille vierailijoille ja yhteistyökumppaneille!
Tekstit Päivi Kosunen
Kaverikoiria sai rapsutella sydämensä kyllyydestä.
Olympialaiset
Kortepohjan jo perinteeksi muodostuneet koko perheen olympialaiset järjestettiin keskiviikkona 26.kesäkuuta Kortesuon kentällä. Lajeina olivat muun muassa juoksu, pituushyppy, pallonheitto, pujottelu, estejuoksu ja turbokeihäänheitto. Asukasyhdistys tarjosi reippaille urheilijoille mehua ja palkkioksi lakuja ja tikkareita. Kiitos osallistuneille!
Kirpputorit
Kevät- ja syysmarkkinoiden vapaan vilttikirppiksen lisäksi Kortepohjassa pidettiin kesän aikana useampi parituntinen kesäinen kirpputori Rentukka-aukiolla, alueen asukkaiden omasta toiveesta. Kirpputoripäiviä olivat sunnuntai 15.6., tiistai 15.7. ja tiistai 12.8. Kiitos kaikille osallistuneille myyjille ja ostajille!
Asukasyhdistyksen
avoimet ovet ja JAPAn työpajat
Asukasyhdistys järjesti avoimet ovet Kortepohjan päiväkotikoulun tiloissa kahdesti lokakuun aikana. Avointen ovet oli matalan kynnyksen mahdollisuus tavata asukasyhdistyksen väkeä ja vaikka ehdottaa tapahtumaideoita. Toinen avoimista ovista järjestettiin yhteistyössä JAPAn kanssa työpajaidealla: kosmetiikkaa ja siivousaineita kotikonstein. Marraskuussa piti olla myös työpaja, mutta valitettavasti se jouduttiin perumaan. Kiitos osallistuneille!
Jos osaa vähän kirjoittaa ja laskea, voi hyvin laittaa pystyyn markkinakojun.
KORTEPOHJAN ASUKASYHDISTYS JÄRJESTÄÄ
Maanantaina 15.12. klo 17-18
PÄIVI KOSUNEN
Paloauto on yksi markkinoiden suosituin vetonaula.
Syysmarkkinoilta sai ostaa purkitettua syksyn satoa.
PÄIVI KOSUNEN
SINI NARSAKKA
PÄIVI KOSUNEN
Koululaisten juttuja
Unicef-kävely Kortepohjan päiväkotikoulussa
Unicef-kävelyn esite
Meidän koulun kuudesluokkalaiset järjestivät Unicef-kävelyn 10.10.2025. Siinä kerätään aina johonkin maahan rahaa ja tänä vuonna kohdemaa oli Nepal. Niillä rahoilla he voivat ostaa koulutarvikkeita.
Unicef-kävelyn reitti menee koulun pihalta Kortekentälle ja sieltä Emännäntien puistoon. Jokaisesta kierroksesta saa tarran. Sponsorit maksavat Unicefille tarrojen määrän mukaan.
Ensi vuonna rahaa kerätään johonkin muuhun maahan.
Teksti ja kuvat: VENLA 4B, ADIEL 4E, LEO 4E JA VERNE 4A.
Kyselimme 4-luokkalaisilta, että kuinka monta kierrosta he kiersivät Unicef-kävelyn aikana.
Rehtorin työssä oppii paljon uutta
Haastattelimme Kortepohjan päiväkotikoulun rehtoria Päivi Liimataista
Päivi kertoi että rehtorin työ on todella monipuolista. Hän aloitti rehtorin työn vuonna 2014. Päivi oli ensin ollut 20-vuotta opettajana, kunnes hän meni rehtorikouluun ja hänestä tuli rehtori. Päivin mielestä rehtorin työ on erityisen kivaa ja hän oppii siinä paljon uutta. Hänen mielestä rehtorin työ on välillä raskasta, mutta joskus taas kivaa. Päivi kertoi, ettei kaikki tule päivässä valmiiksi.
Lapsena Päivi asui Kortepohjas-
sa ja hän tykkäsi kirjoittaa kirjeitä. Kun Päivi oli lapsi, hän haaveili että hän olisi isona kioskin myyjä. Kun hän oli kolmannella luokalla, hänen luokallaan oli 32 lasta. Silloin jos puhui tunnilla, niin opettajat tulivat vihaisiksi. Kun hän oli koulussa hänen rehtorinsa oli Erkki Vesalainen ja koulupäivät olivat saman pituisia kun nykyään.
Kiitokset rehtorille.
Teksti ja kuvat: JOOSE 4A, NOORA 4A, & RYAN R. 4E
Voimistelussa oppii uusia temppuja
Haastattelimme koulumme oppilasta Evaa hänen harrastukseen voimisteluun liittyen. Eva kertoo harrastaneensa voimistelua jo noin 8-vuotta ja aloittaneensa sen 4-vuotiaana. Hän harrastaa voimistelua Jyväskylän naisvoimistelijoissa. Eva on oppinut voltteja ja flikkejä. Hän aloitti voimistelun, koska hänen äitinsä oli voimistelija.
Voimistelu on Evan mielestä super kivaa. Hänen mielestään muidenkin kannattaisi aloittaa voimistelu koska siinä oppii uusia temppuja.
Teksti ja kuvat: HAREEM 4E, SEMRA 4E & EMMA 4A.
Kortepohjan päiväkotikoulu on monikielinen
Kortepohjan päiväkotikoulussa 37% oppilaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea ja siellä puhutaan jopa 32 eri kieltä, rehtori Päivi Liimatainen kertoo.Koulussa puhuttavia kieliä ovat esimerkiksi urdu, englanti, ukraina ja venäjä. Noah, 1.lk, kertoo että hän puhuu äitinsä kanssa portugalia, vaikka hän puhuu isänsä kanssa kanssa suomea. Hän käy myös säännöllisesti portugalin tunnilla. Hänen perheeseensä kuuluu äidin ja isän lisäksi yksi veli ja yksi kala.
Teksti ja kuvat: IAN 4E, AINO 4A, MILANA 4A & ALPO 4A.
Keittiötyöntekijä Jenni rakastaa ruuanlaittoa
sis lounas ja valitse laji:
Jenni rakastaa ruuanlaittoa.
Haastattelimme koulumme keittiötyöntekijää, Jenniä. Hän sanoo että hän opiskeli kokiksi noin kaksi vuotta. Jenni on tällä hetkellä 36-vuotias. Hän on ollut keittiössä töissä noin 11 vuotta. Hän valitsi kokin uran, koska hän tykkää tehdä
käsillä asioita ja rakastaa ruuanlaittoa. Jenni rakastaa työtään.
Teksti ja kuvat: TOIVO 4A, ROOPE 4A, INKA 4A & PRINCESS 4E.
Evan mielestä voimistelu on superkivaa.
Kortepohjan päiväkotikoulun yhteistaideteos.
Kortepohjan kuntouttava päivätoiminta
Pehtorintie 9 40740 Jyväskylä p. 014 266 3790 www.jyvaskyla.fi
Kuntouttavassa päivätoiminnassa osallistutaan toimintaan, ryhmäkuntoutukseen ja tavataan muita ikäihmisiä.
Päivätoiminnalla edistetään hyvinvointia ja itsenäistä kotona selviytymistä.
Toiminnassa huomioidaan asiakkaiden tarpeet ja voimavarat.
Kuntouttavaan päivätoimintaan hakeudutaan keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen kautta. p. 014 266 1801, ma-pe klo 9–15.
Tarvittaessa kuntouttavaan päivätoimintaan järjestetään edestakainen kuljetus asiakkaan kotoa päivätoimintaan. Kuljetuspalvelusta peritään erillinen maksu.
Omatoimikuntosali on itsenäisesti harjoittelevien käytössä kuntouttavan päivätoiminnan auki ollessa seuraavasti: Ma-pe klo 8.00–9.00 ja 11.00–13.00.
Harjoitteluun voi hakeutua olemalla yhteydessä kuntouttavan päivätoiminnan henkilökuntaan. Lukukausimaksu 35 €
Jyväskylän Ruskat ry
http://www.jyvaskylanruskat.fi/
Jyväskylän Ruskat ry on virkeä ja toimiva yhdistys sekä poliittisesti sitoutumaton eläkeläisjärjestö.
Yhdistyksemme tavoitteena on edistää ja vahvistaa monipuoliseti jäsentemme hyvinvointia. Erilaiset retket ja matkat kuuluvat yhdistyksen aktiiviseen ohjelmaan, mm. lähialueen kohteet, teatterit ja museovierailut jne. Kotiseutu- ja kulttuurimatkat sekä tapahtumat ovat lähellä sydäntämme. Teemme myös matkoja ulkomaille.
Ruskat-yhdistys näkee eläkeläiset yhtenä voimavarana. Aktiivista vanhenemista on tuettava ja vahvistettava.
Kutsumme eläkkeellä olevia ja sille jääviä henkilöitä tutustumaan osallistumalla yhdistyksemme tapahtumiin.
Olette kaikki lämpimästi tervetulleita joukkoomme!
Lisätietoa on yhdistyksen kotisivuilla www.jyvaskylanruskat.fi tarkemmat tiedot harrastusryhmien toiminnan aloituksista (Äijät, Kuntosalin itsehoitoryhmä, Laulukööri ja Ruskat puikoissa).
Ota yhteyttä!
Sihteeri Paula Peränen puh. 040 5325299 paula.a.peranen@gmail.com
Torppis ry – Kortepohjan päiväkotikoulun vanhemmat.
Jos haluat tulla mukaan toimintaa laita sähköpostia osoitteeseen torppis@torppis.fi. Kaikki vanhemmat ovat tervetulleita mukaan toimintaan.
Mukana ihmisten arjessa ja juhlassa
Kortepohjan seurakuntakeskus
Isännäntie 4
Katso tiedot tapahtumista: www.jyvaskylanseurakunta.fi
KORTEPOHJAN PALLO
lisätiedot Harri Lehtonen p. 0400 526 734 sekä Koripalloa Kypärämäen koululla.
Hacklab Jyväskylä
Hacklab Jyväskylä ry on yhdistys, jonka aatteisiin kuuluu tieto- ja kädentaitojen avoin jakaminen ja niiden mahdollistaminen kaikille kiinnostuneille. Lisätietoja: https://jyväskylä.hacklab.fi/
Korjauskahvila (Repair Café) joka kuukauden kolmas lauantai klo 15–18.
Emännäntie 10 O Mahdollisista poikkeuksista tieto nettisivuilla.
Korjauskahvila on avoin tapahtuma kaikille, jotka haluavat säilyttää jonkin tavaran ja pitää sen käytössä sen sijaan että heittäisivät sen pois.
Paikalla on joukko vapaaehtoisia, jotka auttavat erilaisten tavaroiden korjaamisessa, esimerkiksi: – Polkupyörät – Pienet kodinkoneet
– Vaatteet
– Lelut
Emme voi taata, että vapaaehtoiset osaavat korjata mitä tahansa, mutta teemme parhaamme. Joskus on kuitenkin parasta turvautua ammattilaisen palveluihin.
Jyvälän Setlementti ry
Palokunnankatu 16 puh. (014 ) 217 202 www.jyvala.fi www.facebook.com/jyvalansetlementtiry instagram: @jyvalansetlementti YouTube: @jyvalansetlementtiry
• kansalaisopisto
• lasten kesäleirit
• lasten ja nuorten kerhot
• vapaaehtois- ja kansalaistoiminta
• monikulttuurinen työ
• hanketoiminta
• kuntouttava työtoiminta
Jyväskylän A-kilta ry. http://www.a-kilta.net/ Taitoniekantie 14 40740 Jyväskylä Lisätietoja antaa: Toiminnanjohtaja Satu Lahtinen 040 131 7520 satu.lahtinen@a-kilta.net
Jyväskylän steinerkoulu Wilhelm Schildtin katu 2, 40720 Jyväskylä steinerkoulu@jklsteinerkoulu.fi Oivalluksia oppimisympäristöissä on Jyväskylän steinerkoulun kestävyyskasvatushanke, jonka puitteissa lähdetään kartoittamaan ja rakentamaan uudenlaisia oppimisympäristöjä Lisätietoja: http://www.oivalluksiaoppimisymparistoissa.fi/
Hermoratahieroja
Ulla
Halla mäki
Taitoniekantie 13 M 40700 Jyväskylä Puh 040 702 6928
Myös Aloe-vera -tuotteet ja lahjakortit
Mukaan voi tulla myös vapaaehtoiseksi järjestämään tapahtumaa ja korjaamaan tavaroita. Osallistuminen ei edellytä Hacklabin jäsenyyttä.
Kortepohjan lähikirjasto
Kortetalo
Kartanonkuja 4
40740 Jyväskylä puh. (014) 569 4136 kirjasto.kortepohja@jyvaskyla.fi keski.finna.fi www.facebook.com/kortepohjankirjasto
Instagram: @kortepohjankirjasto #kortepohjankirjasto
Aukioloajat talvikaudella 1.9.2025–14.5.2026:
Henkilökunta palvelee: ma, to ja pe klo 11–16 ti-ke klo 13–19
Omatoimiajat: Omatoimiaika joka päivä klo 8–21
Omatoimiaikana kirjastoon pääsee sisälle Keski-kirjastojen kortilla ja omalla PIN-koodilla. Omatoimiaikana voi lainata ja palauttaa aineistoa sekä käyttää kirjaston tiloja.
Omatoimiaikana ei kirjastolla ole neuvontaa, kassapalveluja tai uusien kirjastokorttien antoa.
Apua omatoimikirjaston käyttöön kirjaston verkkosivuilta ja palveluaikana kirjaston henkilökunnalta.
Tervetuloa kirjastoon!
Taitoniekantie 9H
Avoinna ma-pe klo 9.00–17.00
puh. 0400 299 359
Asahi tutuksi Kortepohjassa
Arjen hulinan huiskeessa on hyvä välillä - mieluiten päivittäin –pysähtyä hoitamaan omaa oloa ja omaa hyvinvointia. Asahi on tähän oivallinen ja ”helppokäyttöinen” liikuntamuoto.
Asahi on Suomessa kehitetty terveysliikunnan muoto, joka sopii kaikille. Se on rauhallista, kokonaisvaltaista liikuntaa, joka ylläpitää ja kehittää terveyttä, vahvistaa lihaksia ja kehittää tasapainoa – asahi tekee hyvää keholle ja mielelle. Asahin liikesarjat ovat yksinkertaisia, helppo toteuttaa ja tehdä omalle keholle sopivin liikeradoin. Asahia tehdään seisten, mutta on olemassa myös istuma-asahia, joten liikuntarajoitteisuuskaan ei ole tämän liikuntamuodon esteenä.
Et tarvitse asahia tehdäksesi mitään välineitä, oma kehosi riittää ja vaatteet, joissa Sinun on hyvä olla.
Asahista on olemassa myös power & dynamics-sarja, jossa käytetään apuna välineitä, kuten esimerkiksi käsipainoja, jumppakeppiä tai vaikka kuminauhaa lempeitä liikkeitä kuitenkaan unohtamatta.
Kannattaa tutustua asahiin, jos kaipaat kehollesi hyvää oloa ja liikettä koko lihaksistolle, ehkä jopa liikkuvuuttakin lisää. Asahi toimii myös palauttavana liikuntana sekä hoitaa mieltä tarjoten oman rauhallisen hetken ilman suorituspaineita.
Keväällä 2026 on mahdollisuus päästä mukaan asahin maailmaan ykkössarjasta aloittaen täällä kotona Kortepohjassa, tarkempia tietoja tulee myöhemmin. Ehkä tapaamme tulevana keväänä Kortepohjan kevätmarkkinoilla kokeilutunnin merkeissä.
MINNA PÄÄKKÖNEN, asahiohjaaja
Sanat Siltoina -ryhmä Jyvälässä
Kortepohjaan on perustettu
uusi jalkapallon edustusjoukkue: Metso
Kortepohjaan on kesän aikana kaikessa hiljaisuudessa syntynyt uusi jalkapallon edustusjoukkue. Joukkue kantaa nimeä Metso ja kotikenttänä on Vehkalammen samettinakin tunnettu tekonurmi.
Kesän aikana Metson lajivalikoimaan löysi tiensä myös Roundnetja Spikeball -nimillä tunnettu tuoreempi pallopeli, jota Metson pelaajat harjoittelivat ahkerasti muun muassa Kasinonmäen maastoissa ja Mattilanniemen rannalla.
Metson ensimmäinen kesä pyöri pitkälti omatoimiharjoitusten, pelaajarekrytoinnin ja armottoman numeroruletin ympärillä. Harjoittelemaan ja pelaamaankin lopulta päästiin, kun Metso järjesti ensimmäiset suljetut harjoitukset sekä treeniottelun Vehkalammen sametilla aurinkoisessa säässä perjantaina 5.9.2025. Vastustajaksi harjoitusotteluun löytyi JJK:n pelaajista muodostettu kokoelmajoukkue. Harjoitusottelun tulosta ei kerrota julkisuuteen.
Metson pelaajista ja valmennusjohdosta joukkueen ensimmäiseen tapahtumaan osallistuivat Aleksi Lehikoinen, Sami Hamdi, Juuso Ohtonen, Esa Starck, Viljami Mononen, Kristian Vartiamäki, Alpo Katajamäki, Marko Kainulainen ja Lauri Pihlman. Metson laajemmassa pelaajaringissä on tällä hetkellä 25 pelaajaa. Metso etsii uusia vahvistuksia koko aika ja joukkueen johto on julkisesti ilmaissut kiinnostuksensa muun muassa aktiiviuransa päättäneistä entisistä Huuhkaja-pelaajista Eero Markkasesta ja Rasmus Schülleristä.
Talven aikana joukkue pyrkii harjoittelemaan Huhtahallissa ja Jyvälän kansalaisopistossa on käynnistynyt vuoden 2025 syyskuun alussa Euroopan Unionin rahoittama Erasmus+ -hanke Sanat Siltoina (Words As Bridges). Hankkeessa järjestetään Sanat Siltoina -ryhmiä työttömille ja mielen haasteita kokeville. Ensimmäinen ryhmä alkaa Jyvälässä 13.1. 2026 ja ilmoittautuminen ryhmään on alkanut. Ryhmä kokoontuu tiistaisin 13.1.–27.1. ja joka toinen tiistai 10.2.–5.5. klo 13.30–15.30 yhteensä kymmenen kertaa.
Sanat Siltoina -ryhmät on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat kiinnostuneet ainakin jonkin verran lukemisesta. Ryhmässä on mahdollista keskustella lukemastaan ja omaan
elämään liittyvistä merkityksellisistä aiheista turvallisessa ilmapiirissä. Samalla harjoitellaan rakentavaa, dialogista keskustelua ja vahvistetaan kykyä ilmaista itseä paremmin. Osallistuminen ryhmiin on maksutonta ja jokainen osallistuja voi vaikuttaa siihen, mitä luetaan ja myös minkä verran haluaa lukea. Oleellista on tulla nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi ja kohdata muita. Ohjaajana toimii innokas kirjojen lukija ja rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja Gila Heimonen. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet löytyy hankkeen kotisivuilta https://jyvala.fi/sanat-siltoina. Teksti: SANAT SILTOINA -HANKE
Metson pelaajia ottelun jälkeisissä tunnelmissa. Vasemmalta: Esa Starck, Marko Kainulainen ja Juuso Ohtonen.
pelaamaan ensimmäisen julkisen ottelunsa ensi kesänä. Metson perustamiskokous pidettiin aiemmin kesällä 15.7.2025 Tuomiojärven Mäntysaaressa. Perustamiskokouksessa olivat paikalla Pyry Jaala, Lauri Pihlman ja Marko Kainulainen. Metsoa voi seurata Instagramissa tunnuksella @metso.jkl
Keskussairaalantie 20
Avoinna ma-pe 8-19
la 9-16
puh 010 271 6890 kyllonapteekki@apteekit net www kyllonapteekki fi
Voionmaankatu 9
Avoinna ma-pe 9-18
la 9-16
puh 010 271 6895
voionmaanapteekki@apteekit net www kyllonapteekki fi/voionmaan-apteekki
Teksti: Kaarlo Isohaukka Kuva: Lauri Pihlman
Valmentaja Lauri Pihlman hakemassa pilliä Kierteen kabinetista. Kuva: Marko Kainulainen