Planläggningsöversikt_Kaavoituskatsaus 2020

Planläggningsöversikt Kaavoituskatsaus

2020 www.korsholm.fi • www.mustasaari.fi

Planläggningsöversikt 2020

Kaavoituskatsaus 2020

För att öka möjligheterna till insyn i planläggningen ska kommunen minst en gång om året uppgöra och publicera en översikt över de planärenden som är anhängiga eller blir anhängiga i kommunen under den närmaste tiden.

Kunta tiedottaa maankäytön suunnittelusta laatimalla ja julkaisemalla vähintään kerran vuodessa katsauksen kunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

I planläggningsöversikten presenteras de viktigaste generalplanerna och detaljplanerna samt övriga regionala markanvändnings- och trafikplaner som berör kommunen och som kommunen deltar i.

2

Kaavoituskatsauksessa esitellään kunnan tärkeimmät yleiskaavat ja asemakaavat samoin kuin muut kuntaa koskevat seudulliset maankäyttö- ja liikennesuunnitelmat.

Innehåll:

Sisältö:

Planläggningsöversikt 2020......................................... 2

Kaavoituskatsaus 2020.................................................. 2

Planläggningsnivåer..................................................... 3

Kaavoituksen tasot........................................................ 3

Så kan du påverka........................................................ 4

Näin voit vaikuttaa......................................................... 4

Planläggningsprocessen.............................................. 5

Kaavoitusprosessi.......................................................... 5

Från planläggning till genomförande.......................... 6

Kaavoituksesta toteutukseen........................................ 6

Landskapsplanläggning............................................... 7

Maakuntakaavoitus.........................................................7

Aktuella generalplaner................................................. 8

Ajankohtaiset yleiskaavat.............................................. 8

Aktuella detaljplaner.................................................. 10

Ajankohtaiset asemakaavat......................................... 10

Övriga aktuella planer och utredningar.................... 20

Muita ajankohtaisia suunnitelmia ja selvityksiä......... 20

Utvecklingsprojekt..................................................... 21

Kehittämishankkeet..................................................... 21

Beslutsfattande.......................................................... 22

Päätöksenteko.............................................................. 22

Kontaktuppgifter........................................................ 23

Yhteystiedot.................................................................. 23

Planläggningsöversikt 2020 Korsholms kommun, planläggningsavdelningen.

Kaavoituskatsaus 2020 Mustasaaren kunta, kaavoitusosasto.

Planläggningsöversikten godkändes av samhällsbyggnadsnämnden 4.3.2020 § 37.

Kaavoituskatsaus hyväksyttiin yhdyskuntarakentamisen lautakunnassa 4.3.2020 § 37.

Planläggningsöversikten finns även som PDF-fil på Korsholms kommuns webbplats www.korsholm.fi.

Kaavoituskatsaus on luettavissa myös PDF-tiedostona Mustasaaren kunnan verkkosivuilta www.mustasaari.fi.

Pärmbild: Visionsplan i Smedsby centrum. Arkitektbyrå A-Konsult Ab. Text och kartor: Korsholms planläggningsavdelning

Kansikuva: Visiosuunnitelma Sepänkylän keskustasta.

Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy. Teksti ja kartat: Mustasaaren kaavoitusosasto

Tryckeri KTMP Group Oy Ab

Painotalo KTMP Group Oy Ab Planläggningsöversikt – Kaavoituskatsaus 2020

Planläggningsnivåer

Kaavoituksen tasot

Markanvändnings- och bygglagen (MBL) reglerar systemet för planeringen av markanvändningen. I Finland har vi ett hierarkiskt planläggningssystem som innebär att en mer allmän plan som täcker ett större område styr den mer detaljerade planläggningen.

Maankäytön suunnittelujärjestelmästä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). Suomessa noudatetaan hierarkkista kaavoitusjärjestelmää, jossa yleispiirteisempi ja suuremman alueen käsittävä kaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta.

De riksomfattande målen för områdesanvändningen är en del av markanvändnings- och bygglagens system för planering av områdesanvändningen. Målen utgör statsrådets syn på områdesanvändningen ur riksintresse. Målens viktigaste uppgift är att säkerställa att frågor ur riksintresse beaktas vid områdesplaneringen.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteet kertovat valtioneuvoston näkemyksen valtakunnallisesti merkittävästä alueidenkäytöstä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tärkein tehtävä on varmistaa, että alueidenkäytön suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnallisesti merkittävät seikat.

Landskapsplanen är en övergripande plan för områdesanvändningen i landskapet. I den presenteras de grundläggande lösningarna för landskapets samhällsstruktur och områdesanvändning på lång sikt. Landskapsplanen är en del av systemet för planering av områdesanvändningen i markanvändnings- och bygglagen och styr den kommunala planläggningen. Landskapsplanen utarbetas vid landskapsförbundet.

Generalplanen uppgörs och godkänns av kommunen. Planen anger principerna för den eftersträvade utvecklingen och nödvändiga områden anvisas till grund för den detaljerade planläggningen och annan planering samt för byggande och övrig markanvändning. Det är kommunfullmäktige som godkänner generalplaner.

Detaljplaner uppgörs och godkänns av kommunen. Detaljplaner ska utarbetas och hållas aktuella efter hand som kommunens utveckling eller behovet att styra markanvändningen det kräver. Detaljplaner som inte har betydande verkningar kan godkännas av samhällsbyggnadsnämnden. I annat fall är det kommunfullmäktige som godkänner detaljplanerna.

Planläggningsöversikt – Kaavoituskatsaus 2020

Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön perusratkaisut keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaava kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen alueiden käytön suunnittelujärjestelmään ja ohjaa kuntien kaavoitusta. Maakuntakaavan laatii maakuntaliitto.

Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunta. Kaavassa esitetään tavoiteltavan kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun perustaksi sekä rakentamiselle ja muulle maankäytölle.

Yleiskaavat hyväksyy kunnanvaltuusto.

Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. Asemakaavoja on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat voidaan hyväksyä yhdyskuntarakentamisen lautakunnassa. Muut asemakaavat hyväksyy kunnanvaltuusto.

3

Så kan du påverka

Näin voit vaikuttaa

Ett av markanvändnings- och bygglagens mest central­a mål är växelverkan och öppenhet i planeringsprocessen på alla planenivåer.

Yksi maankäyttö- ja rakennuslain keskeisimmistä tavoitteista on suunnitteluprosessien avoimuus ja vuorovaikutteisuus kaikilla tasoilla.

När kommunen beslutat att en planering påbörjas kallas detta att planläggningen blir anhängig. Beslutet ska meddelas endera för varje plan skilt för sig eller i planläggningsöversikten.

Kunnan on tiedotettava jokaisen kaavaprosessin vireilletulosta. Vireilletulosta tiedotetaan joko kaavakohtaisesti tai kaavoituskatsauksessa.

Intressenter är områdets markägare och de vilkas boende, arbete eller övriga förhållanden betydligt kan påverkas av planen samt myndigheter och sammanslutningar vilkas verksamhetsområde behandlas i planeringen.

Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.

Planläggningsprocessen delas in i tre huvudskeden:

Kaavoitusprosessi jaetaan kolmeen päävaiheeseen:

■■ Program för deltagande och bedömning ■■ Planutkast ■■ Planförslag

■■ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ■■ Kaavaluonnos ■■ Kaavaehdotus

Beredningsmaterialet är framlagt under framläggningstiden i ämbetshusets andra våning och på kommunens webbplats www.korsholm.fi/planer.

Valmisteluaineistoon voi tutustua nähtävilläoloaikana virastotalon toisessa kerroksessa sekä kunnan verkkosivuilla www.mustasaari.fi/kaavat.

Du kan påverka planläggningen genom att

Voit vaikuttaa kaavoitukseen

■■ ■■ ■■ ■■

■■ ■■ ■■ ■■

kontakta planläggningsavdelningen lämna en åsikt i beredningsskedet lämna en anmärkning söka ändring genom besvär.

En intressent har möjlighet att framföra sin åsikt över en plan i beredningsskedet. Åsikten kan lämnas in gällande programmet för deltagande och bedömning samt över planutkastet.

Osallisella on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavasta valmisteluvaiheessa. Mielipiteen voi jättää sekä osallistumisja arviointisuunnitelmasta että kaavaluonnoksesta.

I förslagsskedet har intressenter möjlighet att lämna in en skriftlig anmärkning mot förslaget. Kommunen skickar sitt bemötande till de som har uppgett sin adress.

Osallisella on mahdollisuus jättää kirjallinen muistutus kaavasta ehdotusvaiheessa. Kunta lähettää vastineensa niille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Vid inlämnande av åsikter och anmärkningar kan man använda sig av en färdig åsiktsblankett eller ett fritt formulerat brev. Åsiktsblanketten finns tillgänglig på kommunens webbplats och vid ämbetshuset. Åsikten eller anmärkningen skickas till Korsholms kommun, Planläggningen, Centrumvägen 4, 65610 Korsholm, eller till planlaggning(at)korsholm.fi.

Mielipiteen ja muistutuksen voi jättää valmiilla lomakkeella tai vapaamuotoisella kirjeellä. Lomakkeen saa kunnan verkkosivuilta tai virastotalosta. Mielipide tai muistutus lähetetään osoitteeseen Mustasaaren kunta, Kaavoitus, Keskustie 4, 65610 Mustasaari, tai kaavoitus(at)mustasaari.fi.

I planärenden kan man söka ändring genom ett besvär till Vasa förvaltningsdomstol (VFD) efter att planen godkänts i kommunen. Den som anfört kommunalbesvär kan, om han har fått nekande svar, anföra ett besvär hos högsta förvaltningsdomstolen (HFD).

4

ottamalla yhteyttä kaavoitusosastoon jättämällä mielipiteen valmisteluvaiheessa jättämällä muistutuksen hakemalla muutosta valittamalla.

Kaava-asioissa muutosta voi hakea valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (VHO) sen jälkeen, kun kaava on hyväksytty kunnassa. Jos vastaus on kielteinen, kunnallisvalituksen tekijä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO).

Planläggningsöversikt – Kaavoituskatsaus 2020

Planläggningsprocessen • Kaavoitusprosessi

Planläggningsöversikt – Kaavoituskatsaus 2020

5

Från planläggning till genomförande

Kaavoituksesta toteutukseen

Förverkligandet av ett område som grundar sig på detaljplan kan starta när detaljplanen vunnit laga kraft. Innan tomter kan byggas ska kommunaltekniken, dvs. gator samt vattenoch avloppsledningar, anläggas.

Asemakaavoitetun alueen toteuttaminen voi alkaa, kun asemakaava on saanut lainvoiman. Ennen kuin tontteja voidaan alkaa rakentaa, on rakennettava kunnallistekniikka eli kadut sekä vesi- ja viemäriverkko.

Gatuplaneringen och den kommunaltekniska planeringen kan starta efter att detaljplanen godkänts i kommunen. Själva byggandet startar först efter att detaljplanen och vägplanen fastställts samt kommunfullmäktige beviljat budgetmedel för projektet. En allmän princip är att gatorna i ett nytt område först byggs som grusvägar och beläggs när tomterna längs dem har bebyggts. På det här sättet söndras inte beläggningen genast i början av arbetsmaskiner och andra tunga fordon som belastar gatorna.

Katusuunnittelu ja kunnallistekniikan suunnittelu voivat alkaa, kun asemakaava on hyväksytty kunnassa. Varsinainen rakentaminen alkaa vasta, kun asemakaava ja tiesuunnitelma on vahvistettu ja kunnanvaltuusto on myöntänyt hankkeeseen talousarviovaroja. Yleisperiaatteena on, että kadut rakennetaan uudella alueella ensin sorateiksi, jotka päällystetään sitten, kun tontit on rakennettu. Tällä tavalla työkoneet ja muut raskaat ajoneuvot eivät heti vaurioita päällystettä.

Lekparker och dylikt som anvisas i detaljplanen genomförs i regel först då övriga byggandet till största delen är klart.

Offentlig service som eventuellt anvisats i planen, såsom daghem och skolor, byggs utgående från behov.

Leikkipuistot ja muut asemakaavassa osoitetut alueet toteutetaan yleensä vasta, kun muu rakentaminen on suurimmaksi osaksi saatu valmiiksi. Kaavassa osoitetut julkiset palvelut, kuten päiväkodit ja koulut, rakennetaan tarpeen mukaan.

I ett nytt område sker tomtutdelning genom gemensam tomtansökning och för resterande tomter behandlas ansökningarna vartefter de lämnas in. På kommunens webbplats finns information om lediga kommunala tomter.

Uuden alueen tontit jaetaan yhteisessä tonttihaussa, ja jäljelle jäävät tontit jaetaan sitä mukaa kuin niitä haetaan ja hakemukset on käsitelty. Kunnan verkkosivuilla on lisätietoja kunnan vapaista tonteista.

Foto - KUVA: RURIK AHLBERG

Foto - KUVA: Hans hjerpe

6

Planläggningsöversikt – Kaavoituskatsaus 2020

Maakuntakaavoitus

Landskapsplanen är en övergripande plan för områdesanvändningen i landskapet. I den presenteras de grundläggande lösningarna för landskapets samhällsstruktur och områdesanvändning på lång sikt. Landskapsplanen är en del av systemet för planering av områdesanvändningen i markanvändnings- och bygglagen och styr den kommunala planläggningen.

Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön perusratkaisut keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaava kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen alueiden käytön suunnittelujärjestelmään ja ohjaa kuntien kaavoitusta.

Österbottens landskapsplan 2030 fastställdes av miljöministeriet 21.12.2010. Landskapsplanen har uppdaterats via etapplandskapsplaner.

Etapplandskapsplan 1 behandlar placeringen av kommersiell service och fastställdes av miljöministeriet 4.10.2013.

Etapplandskapsplan 2 behandlar placeringen av förnybara energiformer och fastställdes av miljöministeriet 14.12.2015.

Pohjanmaan maakuntakaava 2030 vahvistettiin ympäristöministeriössä 21.12.2010. Maakuntakaava on päivitetty vaihemaakuntakaavoilla.

Vaihemaakuntakaava 1 käsittelee kaupallisten palvelujen sijoittamista. Kaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 4.10.2013. Vaihemaakuntakaava 2 käsittelee uusiutuvien energiamuotojen sijoittamista. Kaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 14.12.2015.

Landskapsstyrelsen beslutade i början av 2014 att påbörja uppgörandet av Österbottens landskapsplan 2040.

Programmet för deltagande och bedömning var framlagt i början av år 2016 och planutkastet var framlagt i början av år 2018. Planförslaget var framlagt 9.12.2019–31.1.2020 och målsättningen är att landskapsfullmäktige godkänner planen våren 2020.

Maakuntahallitus päätti vuoden 2014 alussa Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen aloittamisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä vuoden 2016 alussa ja kaavaluonnos oli nähtävillä vuoden 2018 alussa. Kaavaehdotus oli nähtävillä 9.12.2019–31.1.2020, ja tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan keväällä 2020.

Enligt markanvändnings- och bygglagen ska landskapsförbunden längs med kusten uppgöra tre havsplaner. Landskapsförbunden i Österbotten, Mellersta Österbottens, Norra Österbotten och Lappland uppgör en gemensam havsplan för norra Bottenhavet, Kvarken och Bottenviken.

Planförslaget läggs fram sommaren 2020 och planen ska vara klar 2021. Havsplanerna saknar rättsverkan.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rannikkomaakuntien on laadittava kolme merialuesuunnitelmaa. Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntaliitot laativat pohjoisen Selkämeren, Merenkurkun ja Perämeren yhteisen merialuesuunnitelman. Suunnitelmaehdotus asetetaan nähtäville kesällä 2020, ja suunnitelman pitää olla valmis vuonna 2021. Merialuesuunnitelmilla ei ole oikeusvaikutuksia.

Österbottens förbund, www. obotnia.fi planläggningsdirektör Ann Holm tfn 044 320 6540

Pohjanmaan liitto, www.obotnia.fi kaavoitusjohtaja Ann Holm puh. 044 320 6540

Planläggningsöversikt – Kaavoituskatsaus 2020

Landskapsplan • Maakuntakaava

Landskapsplanläggning

7

Generalplan • Yleiskaava

Aktuella generalplaner

Ajankohtaiset yleiskaavat

A. Kvevlax delgeneralplan

A. Koivulahden osayleiskaava

En revidering av delgeneralplanen för Kvevlax har påbörjats 2018. Planen får rättsverkningar och ersätter tidigare plan godkänd av kommunfullmäktige 1999. Två utkast till delgeneralplan var framlagda 8.1–6.2.2019. Målsättningen är att ett planförslag ska presenteras våren 2020. Ett informationsmöte kommer att ordnas i samband med framläggandet av planförslaget. Målsättningen är en godkänd plan inom 2020.

■■ Barbara Påfs

■■ Barbara Påfs

B. Björkö-Replot stranddelgeneralplan

B. Björkön–Raippaluodon rantaosayleiskaava

■■ Barbara Påfs

■■ Barbara Påfs

C. Replot delgeneralplan

C. Raippaluodon osayleiskaava

En revidering av stranddelgeneralplanen för Björkö–Replot har påbörjats 2017. Avsikten är att se över planbestämmelserna och utreda förutsättningar till ändringar i planen enligt inlämnade ansökningar samt eventuella andra justeringar av planen. Avsikten med revideringen är inte att ändra planens dimensioneringsprinciper eller strandlinjemätningar. Ett program för deltagande och bedömning hölls framlagt i januari 2018. Ett planutkast har varit framlagt under 7.1–6.2.2020.

Målsättningen är en godkänd plan 2020.

En revidering av delgeneralplanen för Replot ska påbörjas under våren 2020. Delgeneralplanen ska ersätta en tidigare plan som är godkänd av kommunfullmäktige år 1998 och som saknar rättsverkningar. Målet med delgeneralplanen är att skapa en livskraftig landsbygd. Delgeneralplanen ska fungera som styrningsverktyg för byggnadstillsynen och ge riktlinjer för omfattningen och placeringen av nybyggnation, styra glesbebyggelsen och anvisa områden där bebyggelsen kan förtätas. Målsättningen är att ett utkast till plan ska presenteras under våren 2021.

■■ Martina Bäckman ■■ Catarina Simons

Björkön–Raippaluodon rantaosayleiskaavan tarkistaminen on käynnistynyt vuonna 2017. Tarkoituksena on tarkistaa kaavamääräyksiä ja selvittää edellytyksiä kaavan muuttamiseen jätettyjen hakemusten mukaisesti sekä tehdä kaavaan mahdollisesti muita tarkistuksia. Tarkistamisen tavoitteena ei ole muuttaa kaavan mitoitusperusteita eikä tehdä uusia rantaviivan mittauksia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä tammikuussa 2018. Kaavaluonnos oli nähtävillä 7.1.–6.2.2020. Tavoitteena on hyväksytty kaava vuonna 2020.

Raippaluodon osayleiskaavan tarkistaminen käynnistyy keväällä 2020. Osayleiskaava korvaa aiemman oikeusvaikutuksettoman kaavan, joka hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna 1998. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa maaseudun elinvoima. Osayleiskaava toimii rakennusvalvonnan ohjausvälineenä ja antaa suuntaviivoja uudisrakentamisen laajuudesta ja sijoittelusta, ohjaa haja-asutusta ja osoittaa alueet, joilla asutusta voidaan tiivistää. Tavoitteena on esitellä kaavaluonnos keväällä 2021.

■■ Martina Bäckman ■■ Catarina Simons

D. Helsingby–Toby delgeneralplan

D. Helsingbyn–Tuovilan osayleiskaava

■■ Barbara Påfs ■■ Anne Holmback

■■ Barbara Påfs ■■ Anne Holmback

Helsingby-Toby området är utmanande; med översvämningsområde, öppet åkerlandskap, kraftledning, järnväg, flygbuller, riksväg, etc. Pga. nämnda faktorer ska en visionsplan uppgöras innan arbetet med delgeneralplanen inleds.

Målsättningen är att visionsplanen påbörjas under hösten 2020, och att delgeneralplanen påbörjas år 2021. Målsättningen är en godkänd plan inom år 2024.

8

Koivulahden osayleiskaavan tarkistaminen on käynnistynyt vuonna 2018. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena, ja se korvaa aiemman kaavan, joka hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna 1999. Kaksi osayleiskaavaluonnosta oli nähtävillä 8.1.–6.2.2019. Tavoitteena on esitellä kaavaehdotus keväällä 2020. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisen yhteydessä järjestetään tiedotustilaisuus. Tavoitteena on hyväksytty kaava vuonna 2020.

Helsingbyn–Tuovilan alue on haasteellinen, sillä se käsittää muun muassa tulva-alueen, avointa peltomaisemaa, voimajohdon, rautatien, lentomelualueen ja valtatien. Tästä syystä ennen osayleiskaavatyön käynnistämistä on laadittava visiosuunnitelma. Tavoitteena on, että visiosuunnitelman laatiminen aloitetaan syksyllä 2020 ja osayleiskaavan laatiminen vuonna 2021. Tavoitteena on hyväksytty kaava vuonna 2024.

Planläggningsöversikt – Kaavoituskatsaus 2020

E. Upphävande av del av stranddelgeneralplan

■■ Catarina Simons

E. Rantaosayleiskaavan osan kumoaminen

Valtatien 8 parantaminen välillä Vassor–Ölis (Mustasaari ja Vöyri) on tullut ajankohtaiseksi. Kyseisen alueen tiesuunnitelma oli nähtävillä 8.10.–6.11.2019. Mustasaaren mantereen puoleisten rantojen rantaosayleiskaava poikkeaa laaditusta tiesuunnitelmasta. Kunta on tiesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa sitoutunut muuttamaan rantaosayleiskaavaa tai kumoamaan sen siltä osin kuin se koskee tiesuunnitelman aluetta. Tavoitteena on, että kaava kumotaan vuoden 2020 aikana.

■■ Catarina Simons

Generalplan • Yleiskaava

En förbättring av riksväg 8 på sträckan Vassor-Ölis i Korsholm och Vörå har aktualiserats. En vägplan för det aktuella området har varit till påseende under tiden 8.10–6.11.2019.

Stranddelgeneralplanen för fastlandsstränderna i Korsholm avviker från den uppgjorda vägplanen. Kommunen har i utlåtande över vägplanen förbundit sig till att ändra eller upphäva stranddelgeneralplanen till den del som den berör vägplanens område. Målsättningen är en upphävd plan inom 2020.

B C E

A

D

Foto - Kuva: Ossian Westlin

Planläggningsöversikt – Kaavoituskatsaus 2020

9

Detaljplan • Asemakaava

Aktuella detaljplaner

Ajankohtaiset asemakaavat

Smedsby

Sepänkylä

1. Ändring av detaljplan i kvarter 17

1. Asemakaavan muutos korttelissa 17

■■ Marika Häggblom

■■ Marika Häggblom

2. Ändring av detaljplan i kvarter 18

2. Asemakaavan muutos korttelissa 18

■■ Marika Häggblom

■■ Marika Häggblom

3. Klockars detaljplan

3. Klockarsin asemakaava

Syftet med detaljplanändringen är att utreda förutsättningar för uppförande av flervåningshus på ett område reserverat för kommunaltekniska byggnader och inrättningar (YT) i kvarter 17. Ett planutkast hölls framlagt i beredningsskedet i januari 2018. Målsättningen är en godkänd detaljplan år 2020.

Syftet med detaljplanändringen är att utreda förutsättningar för uppförande av ett flervåningshus på ett område reserverat för sjukhus och byggnader för annan social verksamhet (YS) i kvarter 18. Ett planutkast hölls framlagt i beredningsskedet i januari 2018. Målsättningen är en godkänd detaljplan år 2021.

En markägare har anhållit om uppgörande av detaljplan för ett delvis bebyggt markområde. Markområdet gränsar till detaljplanerat område öster om Violvägen och avsikten är att det ska planeras för bostadsändamål. Samtidigt utreds förutsättningar att planera ett större enhetligt område som även innefattar ett markområde i kommunens ägo. Detaljplanering av privatägt markområde förutsätter uppgörande av markanvändningsavtal. Utredningar som ska ligga till grund för detaljplanen uppgörs och målsättningen är att planen kan påbörjas under året.

■■ Martina Bäckman

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on selvittää edellytykset kerrostalojen rakentamiselle korttelissa 17 alueelle, joka on varattu kunnallisteknisiä rakennuksia ja laitoksia (YT) varten. Kaavaluonnos oli nähtävillä valmisteluvaiheessa tammikuussa 2018. Tavoitteena on hyväksytty kaava vuonna 2020.

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on selvittää edellytykset kerrostalon rakentamiselle korttelissa 18 alueelle, joka on varattu sairaaloille ja muille sosiaalista toimintaa palveleville rakennuksille (YS). Kaavaluonnos oli nähtävillä valmisteluvaiheessa tammikuussa 2018. Tavoitteena on hyväksytty kaava vuonna 2021.

Maanomistaja on hakenut asemakaavan laatimista osittain rakennetulle maa-alueelle. Maa-alue rajautuu asemakaavoitettuun alueeseen Orvokkitien itäpuolella, ja alue on tarkoitus kaavoittaa asumiseen. Samalla selvitetään edellytykset kaavoittaa suurempi yhtenäinen alue, johon sisältyy myös kunnan omistama maa-alue. Yksityisomisteisen maa-alueen asemakaavoittaminen edellyttää maankäyttösopimusta.

Asemakaavan pohjaksi tehdään tarvittavat selvitykset, ja tavoitteena on kaavoituksen käynnistäminen vuoden aikana.

■■ Martina Bäckman

4. Ändring av detaljplan invid Korsholmsvägen

4. Asemakaavan muutos Mustasaarentien varrella

■■ Barbara Påfs

■■ Barbara Påfs

Ändringen av detaljplanen invid Korsholmsvägen berör i första hand ett område invid kvarter 224 och 234. Målsättningen är att förtäta bebyggelsestrukturen i centrumområdet. Som grund för en detaljplan har en visionsplan för hur området kan förverkligas uppgjorts under vintern 2020. Utgående från visionsplanens lösningar till markanvändning kommer en detaljplanändring att uppgöras. Målsättningen är att beredningen av detaljplanändringen inleds under året.

Asemakaavan muutos Mustasaarentien varrella koskee ensisijaisesti kortteleiden 224 ja 234 vieressä olevaa aluetta.

Tavoitteena on tiivistää keskustan yhdyskuntarakennetta.

Asemakaavan pohjaksi on tehty talvella 2020 visiosuunnitelma siitä, miten alue voidaan toteuttaa. Asemakaavan muutos laaditaan visiosuunnitelman maankäyttöratkaisujen perusteella. Tavoitteena on aloittaa asemakaavan muutoksen valmistelu vuoden aikana.

Arkitektbyrå A-Konsult Ab Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy 10

Planläggningsöversikt – Kaavoituskatsaus 2020

5. Kevyen liikenteen väylä Välitielle

■■ Barbara Påfs

■■ Barbara Påfs

28.11.2011 behandlades ett ärende ”Trafiken i Smedsby centrum”, där man konstaterade att förverkligandet av en vägförbindelse till Mellanvägen har diskuterats en längre tid. Två alternativ diskuterades då; förlängning av Niklasvägen samt förbindelse från Johansvägen mitt emot Petersvägens korsning. I Smedsby delgeneralplan 2030 ströks Niklasvägens förlängning. I detaljplanen på Vasas sida finns ett grönområde reserverat längs kommungränsen och i området vid korsningen Johansvägen - Petersvägen visas en förbindelse för lätt trafik. För att en lätt trafikled ska kunna hållas öppen också vintertid måste det finnas ett totalt ca 5 meter område.

En planändring som möjliggör förverkligandet av en lätt trafikled på Korsholms sida inleds år 2020.

Asia ”Liikenne Sepänkylän keskustassa” käsiteltiin 28.11.2011, jolloin todettiin, että Välitiehen yhdistyvän tieyhteyden toteuttamisesta on puhuttu jo pitkään. Tuolloin keskusteltavana oli kaksi vaihtoehtoa: Niilontien jatke ja yhteys Juhontieltä Peterintien risteystä vastapäätä. Niilontien jatke poistettiin Sepänkylän osayleiskaavasta 2030. Vaasan kaupungin asemakaavassa kuntarajalle on varattu viheralue ja Juhontien ja Peterintien risteyksessä olevalle alueelle on osoitettu kevyen liikenteen yhteys. Jotta kevyen liikenteen väylä voidaan pitää auki myös talvella, alueen on oltava yhteensä noin 5 metriä leveä. Kaavanmuutos, joka mahdollistaa kevyen liikenteen väylän Mustasaaren puolelle, käynnistetään vuonna 2020.

Detaljplan • Asemakaava

5. Lätt trafikled till Mellanvägen

2 1

4

3

5

6. Ändring av detaljplan i kvarter 47

6. Asemakaavan muutos korttelissa 47

■■ Martina Bäckman

■■ Martina Bäckman

Kvarter 47 utgör en tomt reserverad för affärsverksamhet i korsningen Korsholmsvägen–Karperövägen. Tomtinnehavaren har anhållit om planändring för att förbättra tillgängligheten till tomten med en ny anslutning mot Korsholmsvägen. Ändringen möjliggör samtidigt en förbättring av trafiksäkerheten inom kvartersområdet. Målsättningen är att ett utkast till detaljplan ska presenteras under våren 2020.

Planläggningsöversikt – Kaavoituskatsaus 2020

Kortteli 47 muodostuu Mustasaarentien ja Karperöntien risteyksessä sijaitsevasta tontista, joka on varattu liiketoimintaan. Tontin haltija on hakenut asemakaavan muutosta, jossa tontin saavutettavuutta parannettaisiin avaamalla uusi liittymä Mustasaarentielle. Muutos mahdollistaa samalla liikenneturvallisuuden parantamisen korttelialueella. Tavoitteena on esitellä asemakaavaluonnos keväällä 2020.

11

Detaljplan • Asemakaava

7. Ändring av detaljplan kvarter 43

7. Asemakaavan muutos korttelissa 43

■■ Marika Häggblom

■■ Marika Häggblom

En ändring av detaljplanen för HVC ska utarbetas. I gällande detaljplan finns inom kvarteret anvisat tre tomter för fristående småhus (AO), vilka är i kommunens ägo. En planändring görs så att tomterna ändras till område för social verksamhet och hälsovård (YS). En privat markägare har också anhållit om en vägförbindelse till tomt 30 i kvarteret, och den anhållan behandlas i samband med planändringen. Ett utkast till detaljplan var framlagt till påseende under februari–mars 2020. Målsättningen är en godkänd plan inom 2020.

Terveyskeskuksen asemakaavaa on muutettava. Voimassa olevassa asemakaavassa kortteliin on osoitettu kolme erillispientalotonttia (AO), jotka ovat kunnan omistuksessa.

Kaavanmuutoksella tontit muutetaan sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevaksi alueeksi (YS). Yksityinen maanomistaja on myös hakenut tieyhteyttä korttelin tontille 30, ja hakemus käsitellään kaavanmuutoksen yhteydessä. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä helmi–maaliskuussa 2020.

Tavoitteena on hyväksytty kaava vuonna 2020.

9

8 10

7 6

8. Vägförbindelse Karperövägen–Bölevägen

I takt med att bebyggelsen växer uppstår behov att förverkliga en vägförbindelse mellan Karperövägen och Bölevägen.

På sikt förutsätter också en exploatering av området norr om Smedsby omfartsväg en samlarväg till vilken nya tomtgator kan anslutas. Behovet av vägförbindelsen har uppmärksammats i Smedsby delgeneralplan 2030 och avsikten är att vägsträckningen ska bestämmas genom en detaljplanering. Målsättningen är att beredningen av detaljplanen inleds under året.

8. Tieyhteys Karperöntie–Bölentie

Asutuksen levitessä on tarpeen toteuttaa tieyhteys Karperöntien ja Bölentien välille. Ajan mittaan myös Sepänkylän ohikulkutien pohjoispuolisen alueen hyödyntäminen edellyttää kokoojatietä, johon uudet tonttikadut voidaan liittää. Tieyhteystarve on huomioitu Sepänkylän osayleiskaavassa 2030, ja tielinjaus on tarkoitus ratkaista asemakaavalla. Tavoitteena on aloittaa asemakaavan valmistelu vuoden aikana.

■■ Barbara Påfs

■■ Barbara Påfs

12

Planläggningsöversikt – Kaavoituskatsaus 2020

Böle

9. Hemskog 2

9. Kotimetsä 2

Detaljplanen utgör en fortsättning på bostadsområdet i Böle.

Målsättningen med detaljplanen är att skapa tomter för egnahems-, par- och radhusboende. Stora delar av planområdet är i kommunens ägo men planens avgränsning innefattar även ett privatägt markområde. Det privatägda området kommer att anvisas som jord- och skogsbruksområde, och detaljplaneringen förutsätter således inte uppgörande av markanvändningsavtal. Målsättningen är att ett utkast till detaljplan kan presenteras under sommaren 2020.

■■ Marika Häggblom

Asemakaava on jatkoa Bölessä sijaitsevalle asuinalueelle.

Asemakaavan tavoitteena on luoda tontteja omakoti-, paritalo- ja rivitaloasumiseen. Suuri osa kaava-alueesta on kunnan omistuksessa, mutta kaavan rajaukseen sisältyy myös yksityisomisteinen maa-alue. Yksityisomisteinen alue osoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi, joten asemakaavoittaminen ei edellytä maankäyttösopimusta. Tavoitteena on esitellä asemakaavaluonnos kesällä 2020.

■■ Marika Häggblom

10. Lättrafikled längs Bölevägen

10. Bölentien kevyen liikenteen väylä

■■ Marika Häggblom

■■ Marika Häggblom

Kvevlax

Koivulahti

11. Ändring av detaljplan i kvarter 24

11. Asemakaavan muutos korttelissa 24

■■ Martina Bäckman

■■ Martina Bäckman

12. Utvidgning av detaljplanområde

12. Asemakaavan laajennus

Genom detaljplanen utreds förutsättningar att förverkliga en enhetlig förbindelse för lätt trafik längs Bölevägen i syfte att förbättra trafiksäkerheten. Detaljplanen berör i första hand sträckan från Lärkasvägen fram till Skogsbacken benämnda vägförbindelse till Hemskog bostadsområde. Målsättningen är att beredningen av detaljplanen inleds under våren 2020.

Korsholms kommun har under år 2017 köpt mark i centrala Kvevlax. Marken är detaljplanerad år 1989. Den i detaljplanen anvisade markanvändningen för kvarter 24 med omgivning kommer att ändras. Avsikten med ändringen av detaljplanen är att utvisa områden för service-, affärs- och kontorsbyggnader. Ett program för deltagande och bedömning hölls framlagt våren 2018. Målsättningen är att ett utkast till detaljplan presenteras under hösten 2020.

I nordvästra delen av Kvevlax finns Ahlskogska detaljplanen från 1980 omfattande bl.a. kvarter 59–61 samt en detaljplan från 1987 för Stensluttningen som omfattar kvarter 70–73.

Korsholms kommun äger områden i anslutning till Stensluttningen detaljplan. Avsikten med detaljplanen är att se på markanvändningen av kommunens marker och eventuellt privata markägares områden. Ifall privatägd mark tas med i detaljplanen ska markanvändningsavtal ingås. Målsättningen är att beredningen av en detaljplan inleds under senare delen av år 2020.

■■ Barbara Påfs ■■ Anne Holmback

Detaljplan • Asemakaava

Böle

Asemakaavalla selvitetään edellytykset yhtenäiselle Bölentien kevyen liikenteen yhteydelle liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Asemakaava koskee ensisijaisesti osuutta Lärkantieltä Metsämäki-nimiselle tieyhteydelle Kotimetsän asuinalueella. Tavoitteena on aloittaa asemakaavan valmistelu keväällä 2020.

Mustasaaren kunta on vuonna 2017 ostanut maata Koivulahden keskustasta. Alue on asemakaavoitettu vuonna 1989.

Asemakaavan muutos merkitsee kortteliin 24 ja sen ympäristöön osoitetun maankäytön muuttamista. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on osoittaa alueita palvelu-, liikeja toimistorakennuksille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä keväällä 2018. Tavoitteena on esitellä asemakaavaluonnos syksyllä 2020.

Koivulahden luoteisosassa sijaitsee vuonna 1980 hyväksytty Ahlskogin asemakaava-alue, joka käsittää muun muassa korttelit 59–61, ja vuonna 1987 hyväksytty Stensluttningenin asemakaava-alue, joka käsittää korttelit 70–73. Mustasaaren kunta omistaa Stensluttningenin asemakaava-alueen yhteydessä sijaitsevat alueet. Asemakaavan tavoitteena on tarkastella kunnan maa-alueiden ja mahdollisesti yksityisten maanomistajien alueiden maankäyttöä. Jos kaavaan sisällytetään yksityisomistuksessa olevia maa-alueita, asemakaavoittaminen edellyttää maankäyttösopimuksia. Tavoitteena on aloittaa asemakaavan valmistelu vuoden 2020 jälkipuoliskolla.

■■ Barbara Påfs ■■ Anne Holmback

Foto - Kuva: Ossian Westlin

Planläggningsöversikt – Kaavoituskatsaus 2020

13

Detaljplan • Asemakaava

12

11

Solf

Sulva

13. Ändring av detaljplan i kvarter 13a

13. Asemakaavan muutos korttelissa 13a

■■ Anne Holmback

■■ Anne Holmback

14. Ändring/utvidgning av detaljplan i kvarter 14

14. Asemakaavan muutos/laajennus korttelissa 14

Solf Energi Ab är i behov av en tomt då fjärrvärmecentralen i Solf ska förnyas i framtiden. Med anledning av det har ägarna till fastighet Berg RNr 2:180 anhållit om ändring av detaljplan i kvarter 13a. Området gränsar till den tomt där nuvarande fjärrvärmecentral är placerad. Genom detaljplanändringen undersöks förutsättningar att bilda en tomt för fjärrvärmecentral i angränsning till befintligt ledningsnät. Avgränsningen kan vid behov justeras under planprocessen. Detaljplanen inleds våren 2020 och målsättningen är en godkänd detaljplan sommaren 2021.

En ändring av detaljplanen vid Solf skola har aktualiserats.

Solf skola behöver utrymmen för en förskola med 2 grupper och 3–4 nya klassrum. För att lekområdena ska räcka till behövs större områden sydost om skolan, dvs. på nuvarande fotbollsplan. För att detta ska vara möjligt borde detaljplanen ändras så att YO-1 tomtavgränsningen förstoras mot sydost och VU området flyttas längre österut. Ändringen av detaljplanen omfattar både kommunal- och privatägd mark. Den privatägda marken har i Solf delgeneralplan beteckningen VU, och i detaljplanen utgår man från att anvisa område för idrotts- och rekreationsanläggningar på den privatägda marken. För detta ändamål behöver inte uppgöras markanvändningsavtal. Målsättningen är att beredningen av detaljplanen påbörjas under våren 2020 och en godkänd plan 2021.

■■ Anne Holmback 14

Sulvan Energia Oy tarvitsee tontin Sulvan kaukolämpökeskuksen uusimista varten. Tästä syystä kiinteistön Berg RN:o 2:180 omistajat ovat hakeneet asemakaavan muutosta korttelissa 13a. Alue rajautuu tonttiin, jolla on nykyinen kaukolämpökeskus. Asemakaavan muutoksella tutkitaan edellytykset tontin muodostamiseen kaukolämpökeskusta varten lähelle nykyistä johtoverkkoa. Kaava-alueen rajausta voidaan tarvittaessa tarkistaa kaavaprosessin aikana. Asemakaavoitus käynnistetään keväällä 2020. Tavoitteena on hyväksytty kaava kesällä 2021.

Asemakaavan muutos Sulvan koulualueella on tullut ajankohtaiseksi. Solf skola tarvitsee tilat kahta esiopetusryhmää varten ja 3–4 uutta luokkahuonetta. Jotta leikkialueet olisivat riittävät, leikkialueiksi tarvitaan suurempia alueita koulun kaakkoispuolelta eli nykyiseltä jalkapallokentältä. Jotta tämä olisi mahdollista, asemakaavaa pitäisi muuttaa suurentamalla YO-1-tonttia kohti kaakkoa ja siirtämällä VU-alue idemmäksi. Asemakaavan muutokseen sisältyy sekä kunnan omistuksessa että yksityisomistuksessa olevia maa-alueita.

Yksityisomistuksessa olevalle maa-alueelle on osoitettu Sulvan osayleiskaavassa VU-merkintä, ja asemakaavassa alue on tarkoitus osoittaa urheilu- ja virkistyspalveluja varten.

Kaavanmuutos ei siis edellytä maankäyttösopimusta. Tavoitteena on, että asemakaavan valmistelu aloitetaan keväällä 2020 ja että kaava hyväksytään vuonna 2021.

■■ Anne Holmback Planläggningsöversikt – Kaavoituskatsaus 2020

14

Tölby

Tölby

15. Söderskogen detaljplan

15. Etelämetsän asemakaava

■■ Martina Bäckman

■■ Martina Bäckman

Korsholms kommun godkände år 2011 en detaljplan för Hästsportcenter i Tölby. En ändring av detaljplanen ska göras så att markanvändningen i området mest fokuserar på bostadstomter. Ett program för deltagande och bedömning hölls framlagt hösten 2018 och ett utkast till detaljplan presenterades sommaren 2019. Målsättningen är att ett förslag till detaljplan ska presenteras under hösten 2020, och en godkänd plan våren 2021.

Detaljplan • Asemakaava

13

Mustasaaren kunta hyväksyi vuonna 2011 Tölbyn alueelle suunnitellun hevosurheilukeskuksen asemakaavan. Asemakaavaa muutetaan alueen maankäytön suuntaamiseksi pääosin asumistarkoitukseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä syksyllä 2018, ja asemakaavaluonnos esiteltiin kesällä 2019. Tavoitteena on, että asemakaavaehdotus esitellään syksyllä 2020 ja että kaava hyväksytään keväällä 2021.

15

Replot

Raippaluoto

16. Ändring av detaljplan i del av kvarter 12

16. Asemakaavan muutos osassa korttelia 12

■■ Barbara Påfs

■■ Barbara Påfs

En privat markägare har anhållit om en detaljplanändring på sin mark i Replot centrum. Markägaren önskar att flytta infarten till en AO-tomt i kvarteret, samt införliva en del av grönområde (VL) i tomten. Ett förslag till detaljplan presenteras under våren 2020. Målsättningen är en godkänd plan sommaren 2020.

Planläggningsöversikt – Kaavoituskatsaus 2020

Yksityinen maanomistaja on hakenut Raippaluodon keskustassa sijaitsevan maa-alueen asemakaavan muutosta.

Maaomistaja haluaa siirtää AO-tontin liittymää ja yhdistää tonttiin osan viheralueesta (VL). Asemakaavaehdotus esitellään keväällä 2020. Tavoitteena on hyväksytty kaava kesällä 2020.

15

Detaljplan • Asemakaava

16

Jungsund

Jungsund

17. Svartholmen detaljplan

17. Svartholmenin asemakaava

■■ Martina Bäckman

■■ Martina Bäckman

En privat markägare har anhållit om detaljplanering av område med avsikt att bilda ett småhusdominerat bostadsområde. På området finns ingen ikraft varande delgeneralplan, förutom områdets sydligaste del som ingår i stranddelgeneralplan för fastlandsstränderna i Korsholm. En detaljplanering förutsätter markanvändningsavtal. En konsekvensbedömning enligt markanvändnings- och bygglagen har uppgjorts under 2019. Under våren 2020 går kommunen och markägaren noggrannare igenom konsekvenserna av en detaljplans genomförande, samt vilka krav detta ställer på markanvändningsavtalets innehåll. Tidtabellen är beroende på om förutsättningarna för en detaljplanering finns.

Yksityinen maanomistaja on hakenut alueen asemakaavoittamista pientalovaltaisen asuinalueen muodostamiseksi. Alueella ei ole voimassa olevaa osayleiskaavaa lukuun ottamatta alueen eteläisintä osaa, joka sisältyy Mustasaaren mantereen puoleisten rantojen rantaosayleiskaavaan. Asemakaavoittaminen edellyttää maankäyttösopimusta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vaikutusten arviointi on laadittu vuonna 2019. Kunta ja maanomistaja käyvät keväällä 2020 tarkemmin läpi asemakaavan toteuttamisen vaikutukset ja mitä vaatimuksia ne asettavat maankäyttösopimuksen sisällölle. Aikataulu riippuu siitä, onko alueen asemakaavoittamiselle edellytyksiä.

17

16

Planläggningsöversikt – Kaavoituskatsaus 2020

YRITYsALUEET

Fågelbergets företagscenter

Lintuvuoren yrityskeskus

18. Ändring av detaljplan i kvarter 1 och 8

18. Asemakaavan muutos kortteleissa 1 ja 8

Riitan Herkku Oy har för avsikt att utvidga sin verksamhet på området och anhåller om ändring och utvidgning av detaljplan. Genom planändringen utreds förutsättningar att uppnå en funktionell helhetslösning med beaktande av områdets särdrag. Detaljplanen förutsätter uppgörande av markanvändningsavtal. En konsekvensbedömning som ligger till grund för detaljplanen färdigställdes hösten 2018. Målsättningen är en godkänd detaljplan våren 2021.

■■ Barbara Påfs ■■ Martina Bäckman

Riitan Herkku Oy aikoo laajentaa toimintaansa alueella ja on hakenut asemakaavan muutosta ja laajennusta. Kaavanmuutoksella selvitetään edellytykset toiminnalliseen kokonaisratkaisuun alueen erityispiirteet huomioiden. Asemakaava edellyttää maankäyttösopimusta. Asemakaavan pohjaksi laadittu vaikutusten arviointi valmistui syksyllä 2018. Tavoitteena on hyväksytty kaava keväällä 2021.

■■ Barbara Påfs ■■ Martina Bäckman

19. Ändring av detaljplan i kvarter 12

19. Asemakaavan muutos korttelissa 12

■■ Marika Häggblom

■■ Marika Häggblom

Markinnehavaren Kiinteistö Oy Vuoriseppä anhåller om ändring och utvidgning av detaljplanen med anledning av att företaget som har verksamhet på området har behov att utvidga sin verksamhet. Avsikten är att detaljplanen berör en del av kvarter 12. Utredning av förutsättningar för ändring och utvidgning av detaljplanen med beaktande av områdets särdrag inleds hösten 2020.

Detaljplan • Asemakaava

Företagsområden

Maa-alueen haltija Kiinteistö Oy Vuoriseppä on hakenut asemakaavan muutosta ja laajennusta, koska alueella toimintaa harjoittavan yrityksen on tarpeen laajentaa toimintaansa.

Tarkoituksena on, että asemakaava koskee osaa korttelista 12. Asemakaavan muuttamisen ja laajentamisen edellytysten selvittäminen alueen erityispiirteet huomioiden aloitetaan syksyllä 2020.

20

21

18 19

Planläggningsöversikt – Kaavoituskatsaus 2020

17

Detaljplan • Asemakaava

20. Ändring av detaljplan invid kvarter 29

20. Asemakaavan muutos korttelin 29 vieressä

■■ Barbara Påfs ■■ Marika Häggblom

■■ Barbara Påfs ■■ Marika Häggblom

Stormossen

Stormossen

21. Ändring av Stormossens detaljplan

21. Asemakaavan muutos Stormossenin alueella

När utvidgningen av Fågelbergets företagscenter gjordes år 2015 lämnades ett område som var i privat ägo som skogsbruksområde (M) i detaljplanen. Området finns i anslutning till kvarter 29. Kommunen äger numera området och markanvändningen borde ses över. Målsättningen är att inleda en detaljplanering under våren 2020.

En ändring av detaljplan vid Stormossen har aktualiserats då Stormossen Oy Ab önskar utvidga befintliga lagringsområden i det befintliga planområdets södra delar. På området finns en fornlämning, vars läge noggrannare bör utredas i samband med detaljplaneringen. Målsättningen är att ett utkast till detaljplan presenteras under våren 2020.

■■ Marika Häggblom

Kun Lintuvuoren yrityskeskusta laajennettiin vuonna 2015, asemakaavaan jätettiin metsätalousalueen merkintä M yksityisomistuksessa olleelle alueelle. Alue sijaitsee korttelin 29 yhteydessä. Alue on nykyisin kunnan omistuksessa, ja alueen maankäyttöä pitäisi tarkistaa. Tavoitteena on aloittaa asemakaavan laatiminen keväällä 2020.

Ab Stormossen Oy haluaa laajentaa varastointialuetta nykyisen kaava-alueen eteläosassa. Alueella on muinaisjäännös, jonka sijainti on selvitettävä tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Tavoitteena on esitellä asemakaavaluonnos keväällä 2020.

■■ Marika Häggblom

Foto - KUVA: rurik Ahlberg

18

Planläggningsöversikt – Kaavoituskatsaus 2020

Koivulahden yrityskeskus

22. Ändring/utvidgning av detaljplan i kvarter 100

22. Asemakaavan muutos/laajennus korttelissa 100

Korsholms kommun har under år 2017 köpt mark i anslutning till industriområdet samt undersöker möjligheterna till att få köpa mera mark i anslutning till området. Ursprunglig detaljplan är uppgjord år 1990. Avsikten med utvidgning av detaljplanens kvarter 100 och en eventuell ändring av detaljplanen är att utvisa mera områden för industri- och lagerbyggnader.

Målsättningen är att beredningen av detaljplanen inleds under 2020.

■■ Barbara Påfs ■■ Martina Bäckman

Mustasaaren kunta on vuonna 2017 ostanut maata yrityskeskuksen yhteydestä ja tutkii parhaillaan mahdollisuuksia ostaa lisää maata alueen yhteydestä. Alkuperäinen asemakaava on laadittu vuonna 1990. Asemakaavan laajennuksella korttelissa 100 ja mahdollisella muutoksella osoitetaan lisää alueita teollisuus- ja varastorakennuksille. Tavoitteena on aloittaa asemakaavan valmistelu vuonna 2020.

■■ Barbara Påfs ■■ Martina Bäckman

Detaljplan • Asemakaava

Kvevlax företagscenter

22

23

Vikby företagscenter 23. Vikby I, ändring och utvidgning av detaljplan

Korsholms kommun äger mark söder om Vikby I industriområde. Kommunen har för avsikt att utvidga industriområdet, och samtidigt se över möjligheten till att köpa in mer mark i anknytning till de områden som kommunen redan äger i dagsläget. Målsättningen är att inleda en detaljplanering under år 2020.

■■ Anne Holmback Planläggningsöversikt – Kaavoituskatsaus 2020

Vikbyn yrityskeskus 23. Vikby I ,asemakaavan muutos ja laajennus

Mustasaaren kunta omistaa maata Vikby I -yritysalueen eteläpuolelta. Kunta aikoo laajentaa yritysaluetta ja samalla tarkastella mahdollisuutta ostaa lisää maata jo omistamiensa alueiden yhteydestä. Tavoitteena on aloittaa asemakaavan laatiminen vuonna 2020.

■■ Anne Holmback

19

Övriga planer • Muita suunnitelmia

Övriga aktuella planer och utredningar

Muita ajankohtaisia suunnitelmia ja selvityksiä

Vistanvägen

Vistantie

https://www.miljo.fi/sv-FI/Arendehantering_tillstand_och_ miljokonsekvensbedomning/Miljokonsekvensbedomning/ MKBprojekt/Korsholms_kommuns_varldsarvsvagprojekt_ Korsholm

https://www.miljo.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_arviointi/YVAhankkeet/Mustasaaren_kunnan_maailmanperintotiehanke_Mustasaari

Förbättring av riksväg 3, Helsingby–Laihela

Valtatien 3 parantaminen, Helsingby–Laihia

För mer information: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/vt3parantaminen-helsingby-laihia

Lisätietoja: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/vt3-parantaminen-helsingby-laihia

En vägförbindelse mellan Björkö och Vistan skulle gagna såväl turismnäringen som den lokala befolkningen. Det handlar om en vägförbindelse som är cirka 4,5 kilometer lång beroende på hur vägen dras. En miljökonsekvensbedömning (MKB) enligt lagen om förfarandet vid miljökonsekvensbedömning är under arbete och ett utkast presenterades i februari 2019. Förslaget till MKB och Natura 2000-bedömning blir klar under vintern 2020. Att dra en väg över ett naturskyddsområde är relativt ovanligt i Finland vilket skapar frågeställningar som är prejudicerande. Vägprojektet ingår i Världsarvsdelegationens åtgärdslista.

Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten har startat förfarandet av en miljökonsekvensbedömning (MKBförfarande) och börjat utarbeta en utredningsplan enligt lagen om trafiksystem och landsvägar för förbättring av riksväg 3 mellan Helsingby och Laihela. Målet för förbättringsprojektet är en fyrfilig, högklassig och säker riksvägsförbindelse mellan Laihela och Vasa. Planeringsområdet är cirka 14 kilometer långt och börjar från den planskilda anslutningen vid riksväg 8 i Vikby i Korsholm och sträcker sig till den planskilda anslutningen i Maunula i Laihela. I miljökonsekvensbedömningen och utredningsplanen undersöks olika alternativ att förbättra riksvägen och deras konsekvenser bedöms. Genom förfarandet samlas information som stöd för beslutsfattandet så att ett genomförbart alternativ väljs för den fortsatta planeringen. Programmet för miljökonsekvensbedömning blev färdigt i maj 2019 och miljökonsekvensbeskrivningen i mars 2020. Därefter utarbetas en utredningsplan för det valda alternativet enligt lagen om trafiksystem och landsvägar före utgången av år 2020 i enlighet med den eftersträvade tidsplanen.

Tieyhteys Björkön ja Vistanin välillä hyödyttäisi sekä matkailuelinkeinoa että paikallisväestöä. Tieyhteys on noin 4,5 kilometriä pitkä riippuen tielinjauksesta. Hankkeessa toteutetaan parhaillaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA), ja luonnos esiteltiin helmikuussa 2019. YVAehdotus ja Natura 2000 -arviointi valmistuvat talvella 2020.

Tien vetäminen luonnonsuojelualueen poikki on Suomessa suhteellisen epätavallinen ratkaisu, mikä tekee hankkeesta ennakkotapauksenomaisen. Tiehanke sisältyy maailmanperintöneuvottelukunnan toimenpideluetteloon.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettelyn) ja lain liikennejärjestelmästä ja maanteistä mukaisen yleissuunnitelman laadinnan valtatien 3 parantamisesta Helsingbyn ja Laihian välillä. Parantamishankkeen tavoitteena on nelikaistainen, korkeatasoinen ja turvallinen valtatieyhteys Laihian ja Vaasan välille. Suunnittelualue on pituudeltaan noin 14 kilometriä, ja se alkaa Mustasaaren Vikbyssä valtatien 8 eritasoliittymästä ja yhdistyy Laihialla Maunulan eritasoliittymään. Ympäristövaikutusten arvioinnissa ja yleissuunnitelmassa tutkitaan erilaisia valtatien parantamisen vaihtoehtoja ja arvioidaan niiden vaikutuksia.

Menettelyllä kerätään tietoa päätöksenteon tueksi. Vaihtoehtoja vertaamalla pyritään löytämään hankkeelle toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma valmistui toukokuussa 2019 ja ympäristövaikutusten arviointiselostus maaliskuussa 2020. Tämän jälkeen valitusta vaihtoehdosta laaditaan tavoiteaikataulun mukaisesti vuoden 2020 loppuun mennessä liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukainen yleissuunnitelma.

Foto - KUVA: Martina UthardT

20

Planläggningsöversikt – Kaavoituskatsaus 2020

Kehittämishankkeet

Program för markanskaffningar

Maanhankintaohjelma

Plan för hanteringen av överskottsmassor

Ylijäämämassojen hallintasuunnitelma

Styckning av allmänna områden

Yleisten alueiden lohkominen

Följande gatuområden ska styckas ut under år 2020: • Gammelstadsvägens vägområde • Delar av Johansvägen • Delar av Centrumvägen • Richardsvägen

Vuonna 2020 lohkotaan seuraavat katualueet: • Vanhankaupungintien tiealue • Osia Juhontiestä • Osia Keskustiestä • Richardintie

Kommunens markanskaffningar görs enligt det av kommunfullmäktige 9.6.2016 godkända markpolitiska programmet.

För att få en bättre överblick och struktur i planeringen av markanskaffning borde ett program för markanskaffning uppgöras, som skulle ha fokus på de områden som i delgeneralplaner utvisas med områdesbeteckningarna C, AK, AP och AT. Målsättningen är att uppgörandet av ett program för markanskaffningar ska påbörjas under år 2020.

Ett växande problem vid utbyggnad av nya planområden, utbyggnad av vatten- och avloppsledningsnät på glesbygden, etc. är hanteringen av överskottsmassor som uppkommer.

Det finns möjlighet till kostnadsbesparingar genom hantering av överskottsmassor, dels genom återvinning av massor (t.ex. bullervall, anläggande av skid- och pulkabackar) och dels genom att transportsträckorna kunde minskas. För att få en översikt av vad som finns i dagsläget, och vad det finns för behov i de olika delarna av kommunen, så borde en plan för detta utarbetas. Var kan överskottsmassorna placeras och vilka möjligheter finns det till återvinning? Detta arbete kunde t.ex. göras som ett projekt- eller examensarbete av en studerande. Målsättningen är att arbetet kunde påbörjas under året.

Styckning av ett allmänt område kan bli anhängigt på ansökan av en kommun, ägare eller delägare till området, eller utan ansökan även på förordnande av fastighetsregisterföraren (22 a § FBL). Under 2020 kommer Korsholms kommun att stycka ut gatuområden, vilka är belägna på privatägd mark.

Genom styckningsförrättning så övergår gatuområdena i kommunens ägo.

Kunnan maanhankinta tapahtuu kunnanvaltuuston 9.6.2016 hyväksymän maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Jotta maanhankinnan suunnittelusta saataisiin parempi yleiskuva ja suunnitteluprosessia voitaisiin parantaa, olisi laadittava maanhankintaohjelma, jossa keskityttäisiin niihin alueisiin, jotka osoitetaan osayleiskaavoissa aluemerkinnöillä C, AK, AP ja AT. Tavoitteena on aloittaa maanhankintaohjelman laatiminen vuonna 2020.

Ylijäämämassojen hallinta on muodostunut yhä suuremmaksi ongelmaksi esimerkiksi uusia kaava-alueita rakennettaessa tai vesijohto- ja viemäriverkkoa laajennettaessa haja-asutusalueilla. Ylijäämämassojen hallinta mahdollistaa kustannussäästöjä massoja kierrättämällä (esimerkiksi meluvallit, hiihto- ja pulkkamäet) ja kuljetusmatkoja lyhentämällä. Jotta saataisiin yleiskuva siitä, mitä massoja tällä hetkellä on ja mitä tarpeita kunnan eri osissa on, olisi laadittava ylijäämämassojen hallintasuunnitelma. Mihin ylijäämämassat voidaan sijoittaa ja mitkä ovat mahdollisuudet niiden kierrättämiseen? Suunnitelma voitaisiin laatia esimerkiksi projekti- tai lopputyönä. Tavoitteena on aloittaa työ vuoden aikana.

Övriga planer • Muita suunnitelmia

Utvecklingsprojekt

Yleisen alueen lohkominen suoritetaan kunnan tai alueen omistajan tai osaomistajan hakemuksesta. Kiinteistörekisterin pitäjä voi tarvittaessa hakemuksettakin määrätä yleistä aluetta koskevan lohkomisen suoritettavaksi (kiinteistönmuodostamislaki 22 a §). Mustasaaren kunta lohkoo vuonna 2020 yksityisillä maa-alueilla sijaitsevia katualueita. Lohkomistoimituksella katualue siirtyy kunnan omistukseen.

Foto - KUVA: rurik ahlberg

Planläggningsöversikt – Kaavoituskatsaus 2020

21

Beslutsfattande

Päätöksenteko

Samhällsbyggnadsnämnden fungerar som kommunens planläggningsmyndighet.

Yhdyskuntarakentamisen lautakunta toimii kunnan kaavoitusviranomaisena.

Förutom planläggningsärenden ansvarar samhällsbyggnadsnämnden för kommunaltekniska ärenden, fastighetsverket inklusive städning och kosthåll, vattentjänstverket samt investeringar i byggnader och kommunalteknik.

Yhdyskuntarakentamisen lautakunta vastaa kaavoitusasioista, kunnallisteknisistä asioista, kiinteistötoimesta mukaan lukien siivous ja ruokapalvelut, vesihuoltolaitoksesta sekä rakennusinvestoinneista ja kunnallisteknisistä investoinneista.

Samhällsbyggnadsnämnden skapar förutsättningar för en utbyggnad av olika kommundelar och för en trivsam och trygg boendemiljö.

22

Yhdyskuntarakentamisen lautakunta luo edellytyksiä kunnanosien laajentamiselle sekä viihtyisille ja turvallisille asuinympäristöille.

Samhällsbyggnadsnämnden: ■■ Kenth Nedergård (ordförande) ■■ Jussi Lahti (vice ordförande) ■■ Jens Knipström ■■ Susanne Ekblad ■■ Mika Mäkisalo ■■ Johanna Nyman ■■ Patrik Pada ■■ Birgitta Söderback ■■ Nina Söderberg ■■ Jane Trygg-Kaipiainen ■■ Micael Westerholm

Yhdyskuntarakentamisen lautakunta: ■■ Kenth Nedergård (puheenjohtaja) ■■ Jussi Lahti (varapuheenjohtaja) ■■ Jens Knipström ■■ Susanne Ekblad ■■ Mika Mäkisalo ■■ Johanna Nyman ■■ Patrik Pada ■■ Birgitta Söderback ■■ Nina Söderberg ■■ Jane Trygg-Kaipiainen ■■ Micael Westerholm

Planläggningsöversikten godkändes av samhällsbyggnadsnämnden 4.3.2020 § 37.

Kaavoituskatsaus hyväksyttiin yhdyskuntarakentamisen lautakunnassa 4.3.2020 § 37.

Utvecklingssektionen bistår kommunstyrelsen i ärenden som gäller kommunens utveckling. Utvecklingssektionen ansvarar bland annat för den strategiska utvecklingsoch markanvändningsplaneringen samt för kommunens markpolitik.

Kehittämisjaosto avustaa kunnanhallitusta kunnan kehittämistä koskevissa asioissa. Kehittämisjaosto vastaa muun muassa strategisesta kehittämissuunnittelusta ja maankäytön suunnittelusta sekä kunnan maapolitiikasta.

Utvecklingssektionen: ■■ Anita Sundman (ordförande) ■■ Tomas Bäck (vice ordförande) ■■ Martin Ahlskog ■■ Terhi Lettelin ■■ Ralf Degerlund ■■ Nicklas Nygård ■■ Pernilla Vikström

Kehittämisjaosto: ■■ Anita Sundman (puheenjohtaja) ■■ Tomas Bäck (varapuheenjohtaja) ■■ Martin Ahlskog ■■ Terhi Lettelin ■■ Ralf Degerlund ■■ Nicklas Nygård ■■ Pernilla Vikström

Planläggningsöversikt – Kaavoituskatsaus 2020

Kontaktuppgifter

Yhteystiedot

Besöksadress: Korsholms ämbetshus, Smedsby Centrumvägen 4 Planläggningsavdelningen, 2 våningen Öppet 8–16

Käyntiosoite: Mustasaaren virastotalo, Sepänkylä Keskustie 4 Kaavoitusosasto, 2. kerros Avoinna 8–16

06 327 7111 (växel) planlaggning@korsholm.fi eller förnamn.efternamn@korsholm.fi

06 327 7111 (vaihde) kaavoitus@mustasaari.fi tai etunimi.sukunimi@mustasaari.fi

Personalen på planläggningsavdelningen:

Kaavoitusosaston henkilökunta:

Planläggningschef Barbara Påfs ■■ 06 327 7175 eller 044 727 7905

Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs ■■ 06 327 7175 tai 044 727 7905

Planläggningsingenjör Marika Häggblom ■■ 06 327 7178 eller 044 727 1513

Kaavoitusinsinööri Marika Häggblom ■■ 06 327 7178 tai 044 727 1513

Planläggare Catarina Simons ■■ 06 327 7173

Kaavoittaja Catarina Simons ■■ 06 327 7173

Planläggare Anne Holmback ■■ 06 327 7172

Kaavoittaja Anne Holmback ■■ 06 327 7172

Planläggare Martina Bäckman ■■ 06 327 7158

Kaavoittaja Martina Bäckman ■■ 06 327 7158

Planläggningsassistent Hanna Ranto-Nyby ■■ 06 327 7182

Kaavoitusavustaja Hanna Ranto-Nyby ■■ 06 327 7182

Markanvändningsingenjör Simon Weiner ■■ 06 327 7177

Maankäyttöinsinööri Simon Weiner ■■ 06 327 7177

Mätningstekniker Gustav Forss ■■ 06 327 7179 eller 050 344 7902

Mittausteknikko Gustav Forss ■■ 06 327 7179 tai 050 344 7902

Kartläggare Niklas Finne ■■ 06 327 7198 eller 044 727 7901

Kartoittaja Niklas Finne ■■ 06 327 7198 tai 044 727 7901

Byråsekreterare Anna Lundin-Pirkola ■■ 06 327 7157

Toimistosihteeri Anna Lundin-Pirkola ■■ 06 327 7157

Foto - KUVA: OSSIAN WESTLIN

Planläggningsöversikt – Kaavoituskatsaus 2020

23

Copyright Š Korsholms kommun - Mustasaaren kunta, 2020