15 minute read
Uusia työntekijöitä
Mustasaaren uusi kirjastotoimenjohtaja on nimeltään Sari Seitamaa-Svenns. Kirjastotoimi, toisin sanoin 14 työntekijää, yksi pääkirjasto, neljä sivukirjastoa ja kirjastoauto, toimivat nykyisin sivistyslautakunnan alaisuudessa.
Sari Seitamaa-Svenns aloitti Ulla SweinsHausteinin seuraajana 1. syyskuuta, kesken ensi vuoden talousarviovalmistelun.
Advertisement
– Säästöt koskevat kaikkia toimialoja, ja meillä ne kohdistuvat lähinnä kirjahankintoihin, hän sanoo.
Kirjaston kotisivuja uudistetaan parhaillaan ja kirjastojärjestelmää täydennetään siten, että kirjasto voi lähettää asiakkaille tekstiviestejä saapuneista varauksista ja muistuttaa viivästyneistä palautuksista sähköpostitse. – Vuorovaikutteisuus asiakkaiden kanssa lisääntyy ja järjestelmästä kertyy myös säästöjä. Toinen mielenkiintoinen haaste on sähkökirjatarjonnan kehittäminen.
Hyvä sijainti ja hyvät tilat Sari asuu Sepänkylässä miehensä, kolmen tyttärensä ja kahden koiran kanssa. Hän on kaksikielinen – siinä määrin, ettei kysyttäessä osaa vastata onko lukenut jonkin kirjan suomeksi vai ruotsiksi.
Hän on yhteiskuntatieteiden maisteri ja työskennellyt viisitoista vuotta Vaasan yliopiston kirjastossa. Hän on lainannut kirjoja Mustasaaren kirjastosta suurin piirtein yhtä kauan ja nähnyt toiminnan kuntalaisen näkökulmasta.
– Tämä on hieno kirjasto, täydellinen sijainti ja hyvät tilat. ■
Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab
Käännös: Riitta Gustavsson
Sari lukee mielellään pohjoismaisia dekkareita ja käsityöaiheisia kirjoja. KUVA: LISBETH BÄCK
Johanna Santamäki on vesihuoltolaitoksen uusi työnjohtaja. Hänen pääasiallisena tehtävänään on solmia viemäriliittymäsopimuksia asiakkaiden kanssa.
– Olen rakennusinsinööri ja maanmittausinsinööri, kertoo Johanna. Olen kotoisin Närpiöstä ja asun Vöyrillä avopuolisoni kanssa. Työskentelin kaksi vuotta mittausteknikkona Kristiinankaupungissa ennen kuin aloitin täällä 1. elokuuta.
Hän laatii uusia viemäriliittymäsopimuksia alueilla, joille kunta on laajentanut viemäriverkkoa. Seuraavaksi kunnallisen viemärin saa Singsby.
Toimii yhteyshenkilönä – Lain mukaan kaikilla talouksilla on oltava hyväksytty jätevesienen käsittely-/ puhdistusjärjestelmä viimeistään 15. maaliskuuta 2016. Viemäriverkon vahvistetun toiminta-alueen ulkopuolella
– Viihdyn työssäni ja ennen kaikkea asiakastyössä, sanoo Johanna Santamäki. KUVA: LISBETH BÄCK
asuvat huolehtivat uudistuksesta itse.
– Järjestämme tiedotustilaisuuksia alueilla, jonne viemäriverkko on laajennettu. Lisäksi huolehdin asiakaskontakteista vastaamalla kysymyksiin ja tekemällä liittymäsopimuksia. Suoritan myös tarkastuksen, kun kiinteistö liitetään viemäriverkkoon.
– 1.6.2013 voimaan tulleen tarkistetun vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan kiinteistön, jolla on enintään 250 kerrosneliön asunto, liittäminen kunnalliseen jätevesiverkkoon maksaa 4 200 euroa. Muut liittymismaksut lasketaan vesihuoltolaitoksen laskentaperusteiden mukaan. Vahvistetulla toimintaalueella asuvat voivat keskustella liittymisestä kunnalliseen viemäriverkkoon Johannan kanssa soittamalla numeroon 050 591 9106.
Lisätietoja hinnoista, hakulomakkeita sekä vesi
Santamäki työskentelee vesihuoltolaitoksessa Sepänkylässä osoitteessa Teollisuustie 6 A. KUVA: LISBETH BÄCK
laitoshenkilökunnan yhteystiedot ovat kunnan kotisivulla kunnallistekniikan alla. ■
Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab
Käännös: Riitta Gustavsson
Parhaillaan laaditaan ehdotusta sekä Sepänkylän keskustan uudeksi osayleiskaavaksi että asemakaavaksi. Asemakaava perustuu osittain osayleiskaavaan, ja molempien lähtökohtana on uusi tilanne ohitustien valmistuttua. Tekninen johtaja Ben Antell, kaavoituspäällikkö Barbara Påfs ja kehittämisjohtaja Mikael Alaviitala kuuluvat kaavoitustoimikuntaan.
Uuden Sepänkylän kaavat muotoutuvat
Sepänkylän nykyinen osayleiskaava on yhdentoista vuoden takaa ja tarkistus tuli ajankohtaiseksi osana meneillään olevaa tienrakennusta, sekä muiden kaavojen tarpeen johdosta – Sepänkylän korttelien 6 ja 8 asemakaava, jota voimme kutsua keskustakaavaksi.
Monitahoinen kaava – Ohikulkutie muuttaa koko keskustakuvan, sen toteutuminen merkitsi, että edellisestä osayleiskaavasta poistettiin alueita ja syntyi nk. valkoisia alueita. Lisäksi maankäyttöä oli tarpeen tarkistaa Sepänkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelman tarkistuksen johdosta, selittää Barbara Påfs.
Tavoitteena on luoda osayleiskaava, joka perustuu kestävään kehitykseen ja ottaa huomioon kuntakeskuksen erityispiirteet. Asukkaille halutaan luoda terve ja turvallinen elinympäristö ja yrityksille hyvät toimintaedellytykset. Kaava perustuu lisääntyvään tulomuuttoon ja suurempaan väestötiheyteen keskustassa.
– Kaava on hyvin monitahoinen, toteaa Ben Antell. Se rajautuu Vaasan kaupunkiin ja koostuu keskusta-alueesta, pohjavesialueesta, teollisuusalueesta, viheralueista ja lisäksi tarkoitus on ottaa huomioon uudet liikennejärjestelyt. Söderbyn vanhat kulttuurialueet säilytetään, joten huomioon on otettava monia näkökohtia.
Tilaa uusille asukkaille Osayleiskaava kattaa yhteensä 1 260 hehtaaria, ja rajauksen sisällä on useita erilaisia asemakaavoja. Vuodenvaihteessa 2012 alueen asukasmäärä oli runsaat 5 600 ja asuntoja oli 2 500. – Kaavan ansiosta voidaan keskittyä Sepänkylän ydinkeskustan kehittämiseen kaupunkimaisempaan suuntaan, samalla kun voidaan lisätä pientaloasumista tarpeen mukaan ja keskittää teollisuus pitkällä aikavälillä yhdelle alueelle.
– Toimivan yhteisön ja rakenteellisen kokonaisuuden aikaansaamiseksi eri käyttötarkoituksille on oltava omat alueensa, katsoo Antell.
Luonnoksen myötä saatiin 76 hehtaaria lisäpinta-alaa pientalorakentamiseen ja 24 hehtaaria kerrostaloja varten. Kaavaluonnos sallii Sepänkylään yhteensä 4 300 uutta asukasta – lähes kaksi kertaa nykyisen määrän.
– Tämä asettaa tietenkin vaatimuksia palvelutasolle, toteaa Mikael Alaviitala. Kaikille on oltava tarjolla terveydenhoitoa, kouluja ja päiväkoteja ja muita palveluja.
Aikataulu Kaavoituskonsultiksi valittiin Ramboll kesällä 2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kaksi mielipidettä ja yksi lausunto. Sepänkylän osayleiskaavatoimikunta asetettiin helmikuussa 2013 ja yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyi laaditun luonnoksen toukokuussa 2013.
– Luonnos oli nähtävillä elokuussa ja siitä jätettiin 48 mielipidettä. Lautakunta tekee maastokatselmuksen joillakin alueilla ja käy läpi jokaisen mielipiteen, ja päättää miten ne otetaan huomioon. Tämän jälkeen laaditaan kaavaehdotus, joka käsitellään lautakunnassa ja asetetaan sitten julkisesti nähtäville, jotta kaikilla on mahdollisuus jättää muistutuksia, selittää Påfs prosessia edelleen.
Valtatiestä katu Ja sitten keskustan asemakaava.
– Kunnan 2009 järjestämä Sepänkylän keskustan arkkitehtikilpailu muodostaa perustan asemakaavalle, jota kutsutaan keskustakaavaksi. Kaava-alue liittyy suoraan nykyiseen valtatie kahdeksaan, joka uuden ohitustien avaamisen myötä muuttuu valtatiestä kaduksi, kertoo Antell. Nykyisen valtatie kahdeksan tiealue siirtyy kunnan omistukseen ohitustien maanmittaustoimituksen yhteydessä. Kaavan pääideana on, että Kokkolantien varren kortteleita tiivistetään ja tiestä tulee pääkatu.
– Ensin muutetaan Sepänkylän läpi kulkeva tieosuus, mutta pitkällä aikavälillä muuttuu koko tie Stormossenilta Vaasan rajalle. Liittymiem yhteyteen avautuu uusia mahdollisuuksia. Tie on nyt hyvin korkealla verrattuna sen varrella oleviin rakennuksiin, joten sitäkin olisi korjattava, toteaa Alaviitala.
– Siihen liittyy monia ongelmia, jatkaa Antell – alikulkuja, uusia liikenneympyröitä jne.
– Kyse on monivuotisesta ja kalliista hankkeesta, ja tarkoitusta varten on tekeillä erillinen asemakaava, lisää Påfs.
Lisää taloja ja kauppoja Kaava-alueen koko on 6,2 hehtaaria, josta 40 prosenttia on yksityisomistuksessa. Keskusta on saanut kaksi uutta aluetta – niin kutsutun Lågasin alueen vanhoine Piffin taloineen, sekä Sepänkylän torialueen.
Asemakaavan muutoksella luodaan mahdollisuus viihtyisään kerrostaloasumiseen keskustassa samalla kun mahdollistetaan uusia liiketiloja ja yrityshotellin rakentaminen. – Kerrostalojen kerrosmäärä on herättänyt keskustelua, mutta arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen mukaan taloissa olisi enintään
Tekninen johtaja Ben Antell, kaavoituspäällikkö Barbara Påfs ja kehittämisjohtaja Mikael Alaviitala ovat kaavoitustoimikunnan jäseniä. Toimikuntaan kuuluvat myös kunnanjohtaja Rurik Ahlberg, ympäristö- ja terveystarkastaja Helena Granlund, kaavoitusteknikko Marika Häggblom sekä luottamushenkilöt Mikael Gädda, Birgitta Söderback ja Martin Ahlskog. KUVA: ANNA SAND
seitsemän kerrosta. Sitä säätelee pysäköintipaikkojen saatavuus, selittää Antell.
Rakennusten julkisivua säädellään kaavamääräyksin – tavoitteena on luoda viihtyisä katuympäristö.
Palautetta tarvitaan Nähtävillä olleesta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin vain yksi mielipide, ja nyt odotetaan vielä viimeisiä viranomaislausuntoja elokuussa nähtävillä olleesta luonnoksesta.
– Mielipiteet ovat tärkeitä. Valitettavasti esiin tulevat vain vastustavat mielipiteet. Myönteinen palaute jää saamatta, ja ehdotusta laadittaessa esiin pääsevät vain yhden osapuolen mielipiteet, sanoo Påfs. Tarvitsemme selvemmän kuvan siitä, mitä ihmiset haluavat.
Esimerkkinä hän mainitsee Niilontien avaamisen Välitien suuntaan. Vain vastustajat ovat huomauttaneet asiasta – mutta monenko sepänkyläläisen mielestä se on hyvä asia? – Minua kiinnostaa myös, miksi ihmiset ovat päättäneet muuttaa kerrostaloon Sepänkylään Vaasan sijaan, jatkaa Påfs. On tärkeää ottaa syyt huomioon, jotta emme muuta Sepänkylää siten, ettei se enää houkuttele uusia asukkaita.
Ohitustie avataan ensi syksynä, ja sen jälkeen kestää vielä joitakin vuosia ennen kuin tien vaikutukset ovat yleisesti nähtävissä Sepänkylässä.
– Parhaassa tapauksessa kerrostalojen rakentaminen voi alkaa vuonna 2016, uskoo Antell. ■
Anna Sand/Kustmedia Ab
Käännös: Riitta Gustavsson
■ KANSIKUVA. Transekter. Tältä voisi näyttää. White arkitekter Ab jätti yhden, vuonna 2009 järjestetyn, ideakilpailun voittaneista ehdotuksista. GRAFIIKKA: WHITE ARKITEKTER AB
GRAFIIKKA: ARKKITEHTI OY RAJANIEMI
Mustasaaren kunnanvaltuusto päätti kesäkuussa 2012 perustaa kuntaan nuorisovaltuuston, joka toimii mustasaarelaisnuorten virallisena edustajana ja käsittelee sekä antaa lausuntoja ja ehdotuksia nuorisoa koskevista asioista.
Ennen ensimmäistä kokousta pidetyssä tiedotustilaisuudessa oli havaittavissa vielä pientä alkukankeutta. KUVA: JOHANNA HAVERI
Ennen nuorisovaltuuston perustamista kunnassa toimi nuorisoneuvosto, jonka jäsenet olivat kaikki täysi-ikäisiä, mutta kunnan lautakuntauudistuksen yhteydessä sitä esitettiin korvattavaksi vaaleilla valitulla nuorisovaltuustolla.
– Tämä asia on uusi ja siksi emme saaneet ensimmäisellä yrittämällä riittävästi 14–21 -vuotiaita ehdokkaita vaaleja varten. Ensimmäinen nuorisovaltuusto valittiinkin siten, että kunnanhallitus nimesi nuorisovaltuustoon kaikki ne ehdokkaat, jotka olivat ilmoittaneet halukkuutensa ja joilla oli kahden nuoren kirjallinen suositus, kertoo kansliapäällikkö Solveig Söderback.
– Ensimmäisen nuoriso - valtuuston toimikausi jää myös tavallista lyhyemmäksi, sillä seuraava nuorisovaltuusto valitaan jo ensi vuoden lopulla ja se aloittaa toimintansa vuoden 2015 alussa. Nuorisovaltuuston tehtävänä on siis ajaa nuorten asioita kunnassa. Nuorisovaltuustolla on oikeus tehdä aloitteita ja esityksiä ja se voi valita keskuudestaan edustajan kunnanhallitukseen tai tiettyihin lautakuntiin. Nuorisovaltuuston edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus näiden toimielinten kokouksissa.
Yhteiset asiat lähellä sydäntä Ennen nuorisovaltuuston ensimmäistä kokousta ja sitä edeltävää tiedotustilaisuutta tuoreiden nuorisovaltuutettujen käsitys omista vaikuttamismahdollisuuksistaan on vielä hieman epäselvä. Suurimmalla osalla heistä on kuitenkin selkeä kuva siitä, mitä asioita he haluavat ajaa.
– Kunnan urheilupaikkoja olisi parannettava ja ylläpidettävä niin, että ne loisivat lisää harrastusmahdollisuuksia nuorille, sanoo jalkapalloa harrastava ja Mustasaaren Keskuskoulussa opiskeleva Joona Vesaaja. Hänen koulukaverinsa Sakari Tuominen on samoilla linjoilla.
– Tarvitsemme myös kokoontumispaikan, jossa nuorilla on mahdollisuus omiin aktiviteetteihin ja jossa voi tavata toisia nuoria Teboililla hengailun sijaan, Mustasaaren Keskuskoulun Miro Mäntyniemi huomauttaa.
Korsholms gymnasiumissa opiskelevat Ellinor Österåker, Emma Ruuhinen ja Sofia Saarikko haluaisivat lisätä yhteistyötä suomen- ja ruotsinkielisten koulujen ja niiden oppilaiden välillä. Patricia Granholm ja Venla Järvinen ovat samaa mieltä.
Mustasaaren Keskuskoulua käyvä Janica Joutsi puolestaan kulkee joka päivä kouluun Miekasta ja siksi koulukuljetukset ovat lähellä hänen sydäntään.
Korsholms högstadiumin oppilas Didrik Beukelman haluaa vaikuttaa yleisesti nuor
Nuorisovaltuusto 2013–2014
Kevin Karlsson, puheenjohtaja Korsholms gymnasium Oskari Korkeamäki, varapuheenjohtaja Mustasaaren Keskuskoulu Kim Aaltonen Mustasaaren Keskuskoulu Didrik Beukelman Korsholms högstadium Elise Byman Mustasaaren Keskuskoulu Patricia Granholm Korsholms gymnasium Christoffer Ingo
Mitä isot edellä, sitä nuorisovaltuusto perässä: kahvitauko ja kuulumisten vaihto ovat olennainen osa kunnalliselinten toimintaa. KUVA: JOHANNA HAVERI
ten asioihin. Sitä haluavat myös puheenjohtajaksi valittu Kevin Karlsson sekä sihteeriksi valittu Ida-Maria Skytte, jotka molemmat opiskelevat Korsholms gymnasiumissa. Sen lisäksi he haluavat tutustua kunnan päätöksentekoon ja toimintatapoihin. Uudet nuorisovaltuutetut ovat nyt ottaneet historiallisen askeleen ja aloittaneet nuorisovaltuuston toiminnan. Heidän kauttaan myös kaikilla muilla mustasaarelaisnuorilla on mahdollisuus vaikuttaa kotikuntansa nuorisoa koskevaan päätöksentekoon. ■
Johanna Haveri/Viestintä Oy Prowomedia
Janica Joutsi Mustasaaren Keskuskoulu Venla Järvinen Korsholms gymnasium Tiina Laine Mustasaaren Keskuskoulu Wilfrid Lowndes Mustasaaren Keskuskoulu Mira Mandell Korsholms högstadium Miro Mäntyniemi Mustasaaren Keskuskoulu Emilia Niemi Yrkesakademin
Emma Ruuhinen Korsholms gymnasium Sofia Saarikko Korsholms gymnasium Ida-Maria Skytte Korsholms gymnasium Sakari Tuominen Mustasaaren Keskuskoulu Joonas Vesaaja Mustasaaren Keskuskoulu Erika von Essen Korsholms gymnasium Olivia West Vasa övningsskolas gymnasium Ellinor Österåker Korsholms gymnasium
Mustasaaren ensimmäisen nuorisovaltuuston kokouksen osanottajat ryhmittäytyivät viralliseen ryhmäkuvaan. KUVA: ANN-BRITT PADA
Kårkullan kuntayhtymä tarjoaa palveluja toimintarajoitteisille henkilöille ja heidän omaisilleen. Palvelutoiminta liittyy asumiseen, työhön, vapaa-ajantoimintaan, perheiden ohjaamiseen ja päihdehuoltoon. Kårkullan Keski-Pohjanmaan aluepäällikkö Inger Bjon kertoo Kårkullan toiminnasta yleensä ja Mustasaaressa erityisesti.
Aluepäällikkö Inger Bjonin työhuone on Kårkullan erityishuoltotoimistossa Vaasassa, jossa työskentelevät myös kuraattori, psykologi, lääkäri, pedagogiset ohjaajat ja kanslistit.
– Kaikki Kårkullan palveluja Keski-Pohjanmaalla saavat henkilöt ovat meidän vastuullamme, hän kertoo.
– Täällä todetaan ja koordinoidaan asiakkaiden palvelujen tarve yhteistyössä asiakkaan, omaisten ja pedagogien kanssa.
Kårkullan kuntayhtymään kuuluvat lakisääteisesti Suomen kaikki ruotsin- ja kaksikieliset kunnat (Ahvenanmaata lukuun ottamatta). Suomenkielinen vastine mustasaarelaisille on Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä.
Kunta ostaa palveluja Kunta ostaa palveluja Kårkullalta, tai saa lausuntoja Kelan korvaamista palveluista. – Kunnissa on asumis- ja päivätoimintayksikköjä, ja Paraisilla on asiantuntija- ja kehityskeskus. Vanhaa hoitokotia ajetaan alas ja se suljetaan todennäköisesti viimeistään vuonna 2020.
Mustasaaressa on Korallens serviceenhet Sepänkylässä, ts. Monantien asuminen ja Puutarhatien asuminen. Koivu
Aamuhetki sohvalla. Vasemmalta Siv Nystedt, yksikön päällikkö Mona Eriksson, työntekijä Mary El-Azizi sekä Gunnar Greve ja Göta Bergström. Monantien asumisyksikössä painopiste on vanhushuollossa. KUVA: LISBETH BÄCK
lahdessa ja Sepänkylässä on huoneistoasumista.
Nuorisoasumista tarvitaan Kårkullalla on Mustasaaressa 70–80 eri-ikäistä asiakasta. Kårkullan kuraattori käy vuosittain läpi kaikki asiakkaat yhdessä Mustasaaren sosiaalityöntekijöiden kanssa. He tarkistavat asumistarpeen, päivittäisen toiminnan ja vapaa-ajantoiminnan.
– Keskustelemme asiakkaan, omaisten ja mahdollisesti päiväkodin ja koulun kanssa.
Inger Bjonin mukaan Mustasaaressa tarvitaan psykososiaalista asumista henkilöille, joilla on autistisia vaikeuksia, sekä nuorisoasumista.
– Psykososiaalinen asuminen tarkoittaa ryhmissä olevia huoneistoja arkista apua ja huolenpitoa tarvitseville. Asiakas asuu huoneistossaan, mutta samassa talossa tai alueella on henkilöstöasunto, josta asiakkaat saavat apua.
– Nuorisoasuminen on suunnattu henkilöille, joilla on esimerkiksi autistisia vaikeuksia. Tilastot osoittavat tämän ryhmän kasvavan.
Olemme heidän puolellaan Bjon aloitti työssään Ossi Pursiaisen jälkeen joulukuussa 2011. Hän on työsken nel ly t sairaanhoidon ja sosiaalihuollon johtotehtävissä kolmenkymmenen vuoden ajan.
Monantien asuntola on Kårkullan uusin asumisyksikkö Pohjanmaalla. Kiinteistö on vuokrattu FAB Korsholms bostäderiltä. KUVA: LISBETH BÄCK
Inger Bjon, Kårkullan Keski-Pohjanmaan aluepäällikkö. KUVA: LISBETH BÄCK
– Olen aina arvostanut ja arvostan edelleen yhteyttä ihmisiin työssäni. Työskentelen mielelläni sekä asiakkaiden että henkilökunnan kanssa.
Hän vastaa sadan työntekijän henkilöstövahvuudesta ja nykyisin suuri osa hänen ajastaan kuluu hallinnolliseen työhön, talousarvioseurantaan ja kehittämistyöhön.
Kårkullan toiminnan suhteen on poliittista tahtoa ja ymmärrystä, mutta kuntien taloudelliset vaikeudet näkyvät ja huomataan myös tässä työssä. – Kårkulla on toiminut runsaat viisikymmentä vuotta. Toimintamme koskettaa ihmisiä, jotka eivät selviä omin voimin. Huolehdimme heidän edustaan ja tarpeistaan. Asiakkaidemme asioiden ei täydy olla paremmin kuin muilla, mutta he ansaitsevat hyvän elämän. Olemme heidän puolellaan niin sanoakseni. Se on meidän tehtävämme, hymyilee Bjon. ■
Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab
Käännös: Riitta Gustavsson
KUVA: MARTINA UTHARDT
Musiikkiopistossa tapahtuu
Mustasaaren musiikkiopisto juhli viime vuonna 60-vuotista musiikinopetusta, ja jatkaa työtään tasaiseen, varmaan tahtiin. Nyt syyslukukaudella meillä on meneillään monta kiinnostavaa projektia. Niistä haluamme erityisesti mainita karusellikonsertin 19.11. Mustasaaren Keskuskoulussa ja rytmikonsertin 3.12. kulttuuritalossa.
Useita konsertteja Karusellikonsertti kerää Mustasaaren Keskuskouluun runsaat 60 esiintyjää ja yli 400 koululaisen yleisön. Konsertti järjestetään koulupäivän aikana, ja luvassa on todellinen kielikylpy kaikille, sillä karuselliesitysten välillä laulamme ruotsin- ja suomenkielisiä yhteislauluja bändin säestyksellä.
Meillä musiikkiopistossa karusellilla tarkoitetaan oppilasryhmiä, jotka saavat vuoden aikana kokeilla eri soittimia nähdäkseen, mikä niistä kiinnostaa eniten.
Rytmiosaston järjestämä rytmikonsertti pidetään
Mustasaaren musiikkiopisto
Keskustie 4 65610 Mustasaari Puhelin: (06) 327 7154 Sähköposti: musiikkiopisto@mustasaari.fi Internet: www.mustasaari.fi/musiikkiopisto Vt. rehtori Peter Roos Puh. (06) 327 7211 peter.roos@mustasaari.fi Sihteeri Martina Uthardt Puh. (06) 327 7154 martina.uthardt@mustasaari.fi Projektikoordinaattori Susanna Anneberg Laskutusasiat Tavattavissa ma–ti klo 8–16 Puh. 044 727 7343 susanna.anneberg@mustasaari.fi Hakuajat ja soittimet
Voit hakea musiikkiopistoon huhtikuussa. Huhtikuussa järjestämme myös soitinkokeilupäivän. Mustasaaren musiikkiopistossa voit opiskella musiikkia ja tanssia. Mustasaaren musiikkiopisto antaa opetusta mm. seuraavissa soittimissa: Puupuhaltimet: huilu, oboe, klarinetti, fagotti ja saksofoni Vaskipuhaltimet: trumpetti, kornetti, käyrätorvi, pasuuna, baritonitorvi ja tuuba Jousisoittimet: viulu, alttoviulu, sello ja kontrabasso Muut soittimet: kitara, piano, urut, harmonikka, sähkökitara, sähköbasso, lyömäsoittimet Laulu: klassinen ja rytmimusiikki
kulttuuritalossa Sepänkylässä. Konsertteja on saman päivän aikana kaksi, joista ensimmäinen on suunnattu yläkoululaisille. Toinen konsertti on kaikille avoin, ja se alkaa klo 19. Rytmikonsertit toteutetaan musiikkiopiston eri osastojen yhteistyönä. Bändeillä on mukanaan laulajien lisäksi viulusektio, vaskisektio ja vähintään yksi tanssiryhmä. Tätä konserttia ei kannata jättää väliin!
Vielä ehdit mukaan Meiltä kysytään usein, voiko musiikkiopistossa aloittaa kesken lukukauden. Etenkin erilaiseen ryhmätoimintaan pääsee mukaan ympäri vuoden. Esimerkiksi tanssiosasto ottaa mieluusti vastaan uusia oppilaita ryhmiinsä. Muskareissa ja joissakin karuselliryhmissä on myös vielä tilaa. Ottakaa yhteyttä musiikkiopiston toimistoon, niin mietitään yhdessä.
Joulun jälkeen voi myös vapautua muutama paikka sekä musiikkivalmennusryhmissä että perustason ryhmissä. Kiinnostuneet voivat soittaa toimistoon jo nyt!
Musiikkiopiston tärkeimpänä tavoitteena on luoda pohja oppilaiden elinikäiselle musiikkiharrastukselle. Tämän tavoitteen saavuttamisessa meillä on apuna erinomaiset työkalut: pätevät opettajat, vakaa organisaatio ja pitkäjänteiset yhteiset tavoitteet! ■
Peter Roos rehtori
Koululiikunnan satoa
Yleisurheilu
► Sepänkylän keskusurheilukenttä täyttyi elokuun lopussa ja syyskuussa innokkaista alakoululaisista. Edellisvuoden tapaan oppilaat kilpailivat kolmena eri päivänä: 1.–2.-luokkalaiset kilpailivat omana päivänään, samoin 3.–4.-luokkalaiset ja 5.–6.-luokkalaiset. Kuhunkin kilpailupäivään osallistui satoja oppilaita. Aurinkoinen sää vauhditti oppilaat hienoihin suorituksiin korkeushypyssä, pituushypyssä, juoksussa, kuulantyönnössä ja pallonheitossa. ■
Jalkapallo
► Lokakuussa järjestettiin koulujalkapalloturnaus, jossa isot ja pienet koulut pelasivat eri päivinä. Sää oli molempina päivinä mitä mainioin. Pienten koulujen tyttöjen sarja pelattiin yksinkertaisena sarjana, ja voiton vei kolmatta vuotta peräkkäin Replot-Björkö skola. Toiseksi tuli Helsingby skolan ja TölbyVikby skolan yhdistelmäjoukkue ja kolmanneksi Tuovilan koulu.
Helsingby skolan pojat pelasivat hyvän turnauksen ja voittivat TölbyVikby skolan finaalissa maalein 2–0. Pronssiottelussa varsinainen peliaika päättyi tasatulokseen 2–2, minkä jälkeen Tuovilan koulu vei voiton Replot-Björkö skolasta rangaistuspotkukisassa.
Isoista kouluista Smedsby-Böle skolan tytöillä oli onnistunut päivä, sillä finaalissa nähtiin kaksi koulun joukkuetta. Smedsby-Böle 6 oli parempi kuin Smedsby-Böle 5 maalein 2–0. Pronssiottelussa kamppailivat Norra Korsholms skola ja Kvevlax skola, ja Koivulahden joukkue vei voiton tekemällä ottelun ainoan maalin.
Norra Korsholms skolan pojat tekivät vahvaa tulosta omassa sarjassaan. Joukkue eteni lohkopeleistä jatkoon saldonaan 30 tehtyä ja nolla päästettyä maalia. Semifinaalissa joukkue vei voiton Keskuskoulu 1:stä maalein 7–0 ja finaalissa Kvevlax skolasta niin ikään maalein 7–0. Keskuskoulu 1 tsemppasi ja tuli kolmanneksi kukistamalla Solf skolan maalein 7–0. ■
Mustasaaren juoksija 2013
► Mustasaaren juoksija järjestettiin tänä vuonna viidennen kerran. Kauden avaushölkkä juostiin Skatilassa ja sitä seuraavat osakilpailut ja bonuskilpailut Karperössä, Sulvalla, Hankmossa, Kunissa, Skatilassa, Jungsundissa, Rönnvikissä, Koivulahdessa, Raippaluodossa ja Sepänkylässä.
Juoksijat saavat pisteitä enintään neljästä osakilpailusta ja kolmesta bonuskilpailusta. Bonuskilpailusta saa 20 pistettä. Osakilpailun voittaja saa 30 pistettä, toiseksi tullut 28 pistettä ja niin edelleen siten, että sijasta 10 saa 12 pistettä ja sitä seuraavista sijoista 10 pistettä. Mustasaaren juoksijan matkoina ovat puolimatka ja kokomatka naisten ja miesten sarjoissa. Lisäksi juoksucupissa juostaan minimatka, johon osallistuvat alle 12-vuotiaat. Minimatka-sarjassa ei lasketa pisteitä.
Peter Sved voitti tänäkin vuonna ylivoimaisesti miesten puolimatkan sarjan 176 pisteellä. Toiseksi tuli Kenneth Sundman 158 pisteellä ja kolmanneksi sijoittui viime vuoden kakkonen Mats Ceder 154 pisteellä. Sundman oli aktiivinen koko juoksucupin ajan, sillä hän osallistui kaikkiin kilpailuihin. Naisten puolimatkan sarjassa Marie Sippus juoksi lähes täydellisen kauden ja keräsi 178 pistettä voittaen toiseksi tulleen Andrea Liljan 12 pisteellä. Tänä vuonna kolmannesta sijasta käytiin erittäin tasainen kamppailu, ja Agneta Ekman ja Solveig Fremling sijoittuivat jaetulle kolmannelle sijalle 144 pisteellä.
Miesten kokomatkan sarjan voiton vei Christian Grannas 164 pisteellä. Toiseksi tuli Rurik Sundström 146 pisteellä. Myös tässä sarjassa jaettiin kolmas sija. Jussi Lahti ja Jonas Ehrman juoksivat tasatahtia koko kauden. Lahti tuli maaliin Skatilassa ennen Ehrmania, joka puolestaan voitti Hallin juoksun 11 sekunnin erolla Lahteen. Lopputuloksena oli, että molemmat sijoittuivat jaetulle kolmannelle sijalle 138 pisteellä.
Naisten kokomatkan sarja oli muita sarjoja tasaisempi, mutta Susanne Lax piti yllä hyvää vauhtia ja juoksi sarjan voittoon 172 pisteellä. Toista sijaa ei voitu ratkaista pisteillä, sillä Catharina Lilja ja Birgitta Ivars keräsivät molemmat 166 pistettä.
Vapaa-aikaosasto kiittää kaikkia osallistujia, katsojia ja yhdistyksiä, jotka mahdollistivat Mustasaaren juoksijan onnistumisen. Kaikki tulokset ja pisteet löytyvät Mustasaaren kunnan verkkosivustolta. ■
Niklas Slotte liikuntaohjaaja
