16 minute read
Maatalouspalvelut organisoidaan uudelleen
Viikko 46 Rakennuslautakunta 14.11. Ympäristöjaosto 14.11. Viikko 47 Kunnanhallitus 19.11. Viikko 48 Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto 27.11. Aikuiskoulutuslautakunta 27.11. Vapaa-aikalautakunta 28.11. Viikko 49 Kunnanhallitus 3.12. Kiinteistölautakunta 4.12. Viikko 50 Kunnanvaltuusto 10.12. Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto 11.12. Sosiaalilautakunta 11.12. Tekninen lautakunta 11.12. Hoivalautakunta 11.12. Ympäristöjaosto 11.12. Länsirannikon valvontalautakunta 11.12. Rakennuslautakunta 12.12. Viikko 51 Länsirannikon valvontalautakunta 19.12. www.mustasaari.fi/paatoksenteko
KUVA: SONJA ONNELA
Advertisement
Maaseutuelinkeinoviranomainen Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset käsittelevät viljelijätukien hakemukset ja tekevät niistä päätökset sekä neuvovat hakijoita tuen haussa.
Kuntien maaseutuhallinto uudistuu vuodenvaihteessa 2012–2013. Tärkeimpänä syynä uudistukseen on, ettei hallinto nykyisellään täytä EU:n maksajavirastovaatimuksia. EU vaatii muun muassa, että maaseutuhallinto kootaan alueiksi, joilla toimii vähintään 800 tukihakemusta tehnyttä maatalousyrittäjää. Maaseutuhallinnon tehtäviä tekee yhteisen johdon alaisuudessa vähintään viisi viranhaltijaa tai toimihenkilöä, joista yksi hoitaa päätoimisesti maaseutuhallinnon tehtäviä ja johtaa yksikköä. Mustasaari vastaa vaatimuksiin liittymällä yhteistoiminta-alueeseen, jonka se muodostaa yhdessä naapurikuntien Vöyrin, Vaasan, Vähänkyrön ja Laihian kanssa. Maaseutuhallinnon isäntäkuntana toimii Vöyri.
Uudistus ei juurikaan vaikuta yksittäiseen viljelijään, sillä kaikissa yhteistoiminta-alueen kunnissa avataan sivutoimipiste. Mustasaaren kunnan sivutoimipisteessä palvelee kaksi henkilöä viitenä päivänä viikossa. Palvelut pyritään pitämään nykyisellä tasolla. Yhteystiedot Patrik Nedergård 327 7117 Kerstin Bäckström 327 7119
Lomituspalvelut Lomituspalvelut tarjoaa lomitus- ja sijaisapua maatalousyrittäjille sekä lomituspalveluja vuosiloman ajaksi turkistarhaajille. Myös lomituspalvelut järjestetään uudelleen vuodenvaihteesta. Lähes koko ruotsinkielinen Pohjanmaa muodostaa yhden hallintoalueen, jonka isäntäkuntana toimii Pedersöre. Mustasaaren sivutoimipisteessä palvelee kaksi henkilöä viitenä päivänä viikossa. Yksittäiselle maatalousyrittäjälle palveluissa ei tapahdu suurempia muutoksia tässä vaiheessa. Yhteystiedot Ann-Christin Källros 327 7122
Ann-Sofi Granholm 327 7118
Kirjasto
► Joulun ja uudenvuoden aukioloajat kirjastoissa. Pääkirjasto on kiinni uudenvuoden aattona, maanantaina 31.12. Muulloin auki normaalisti. Kirjastoauto ei liikennöi 21.12.2012–1.1.2013. Liikennöi jälleen keskiviikkona 2.1.2013. Kaikki sivukirjastot ovat kiinni torstaina ja perjantaina 27.–28.12. sekä maanantaina 31.12. ■
Vuoden kulttuuripersoona
Kuka on mielestäsi vuoden 2012 kulttuuripersoona? Kulttuuri- ja kirjastolautakunta valitsee joka vuosi yhden tai useamman kulttuurin saralla ansioituneen mustasaarelaisen vuoden kulttuuripersoonaksi. Toimita ehdotuksesi viimeistään 25.11. kulttuuritoimistoon, Koulutie 1, 65610 Mustasaari, tai soita ehdotuksesi kulttuurisihteeri Olle Victorzonille numeroon 0500 162 112.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta
Kunnanrakennusmestari, LVIA-vastaava ja sähköteknikko; siinä Mustasaaren kunnan teknisen keskuksen kolme melko tuoretta työntekijää. Jens-Patrik Revahl, Andreas Granholm ja Jan Lundström kertovat työstään ja vastuualueistaan.
Jens-Patrik Revahl on toiminut kunnanrakennusmestarina toukokuusta 2012. Ennen Revahlia virkaa hoiti Martin Ekman. Suuri osa työajasta kuluu hallintotehtäviin. Lisäksi hän osallistuu työpaikkakokouksiin ja valvoo kunnallisteknisiä hankkeita yhdessä Hans Hjerpen kanssa. Pöydällä on koko joukko hankkeita, kuten teitä, viemäreitä ja investointihankkeita.
Rakennusinsinööri Revahl on syntyisin Närpiöstä, mutta asunut kahdeksan vuotta Vaasassa. Aikaisemmin hän työskenteli maanrakennusyrityksen kiertävänä työnjohtajana. Kauan toivottu toimi Andreas Granholm astui alkuvuodesta uuteen LVIA-vastaavan toimeen. Lyhenne tarkoittaa lämpöä, vettä, ilmastointia ja automaatiota. Toimi on ollut tarpeen jo vuosia, koska nykyisten kiinteistöjen tekniikka on hyvin vaativaa. Tammikuussa aloittaessaan Granholm sai kokonaisvastuun tehtävistä, jotka oli aikaisemmin jaettu useiden työntekijöiden kesken.
– Vastaan kunnan omien kiinteistöjen LVIA-tekniikasta, laitteiden käytöstä ja huollosta sekä valvon samaa tekniikkaa investointihankkeissa ja uudisrakennuksissa.
Granholm on kotoisin Pietarsaaresta, mutta opiskellut sähköinsinööriksi ja myöhemmin LVI-insinööriksi Vaasassa. Nykyisin hän asuu Norra Jungsundissa. Tievalaistuksen kasvot ulospäin Sähköteknikko Jan Lundströmistä tuli Mustasaaren sähkövastaava Martin Håkansin jälkeen runsas vuosi sitten. Hän toimii neljän sähköasentajan esimiehenä, vastaa käytöstä ja ylläpidosta ja valvoo JensPatrikin ja Andreaksen tavoin uusia hankkeita.
Hän vastaa myös tievalaistuksen käytöstä ja kunnossapidosta. Valtion hoitamien tieosuuksien lisäksi koko kunnan alueella on 5 300 tievalaistuspistettä.
– Minä vastaan tievalaistusta koskeviin vikailmoituksiin. Pyrimme tietenkin korjaamaan ja huoltamaan viat mahdollisimman pian. Lundström on sähköinsinööri ja kotoisin Mustasaaresta. Tekemätön työ huomataan Kaikki kolme viihtyvät hyvin työssään ja pitävät Mustasaarta kiinnostavana ja dynaamisena kuntana. Mustasaaressa tapahtuu paljon; suuri osa työstä kentällä. Lundströmillä on eniten yhteyksiä kuntalaisiin tievalaistuspalvelun myötä. Revahl ja Granholm puolestaan ovat yhteydessä urakoitsijoihin ja maanomistajiin.
– Rehellisyyden nimissä on sanottava, että aikaa on vaikea saada riittämään kaikkeen mitä pitäisi tehdä. Toisaalta sitä tuntee itsensä riittämättömäksi ja toisaalta työ tuntuu haastavalta ja mielenkiintoiselta, koska se on niin monipuolista ja vaihtelevaa. – Huolehdimme vuoroin jo olemassa olevista kiinteistöistä ja rakennamme uutta, sanovat Granholm ja Lundström. Myös hankinnat vaativat nykyisin paljon suunnittelua ja aikaa. – Kunnan toiminnassa näkyy helposti, kun asioita jätetään hoitamatta, kun jokin lakkaa toimimasta. Suuri osa työstämme jää kuntalaisilta huomaamatta. Asiat, jotka toimivat, ovat itsestäänselvyyksiä, tuumii Revahl. – Kaikki tekevät kuitenkin parhaansa, mitä saattaa olla hyvä korostaa ennakkoluulojen karistamiseksi, he sanovat. Erilaisia harrastuksia Kolmikon yksityiselämä täyttyy erilaisista harrastuksista. Jens-Patrik on naimisissa, valvoo omakotirakennushankkeita, pelaa jääkiekkoa, ja pitää mökkeilystä ja ulkoilusta.
Andreas on naimisissa ja kahden koiran isäntä, viihtyy hyvin metsässä ja mieluisimpiin harrastuksiin kuuluu urheilukalastus.
Jan asuu avoliitossa, on kahden pienen lapsen isä ja kiinnostunut kaikenlaisesta.
– Juuri nyt aika kuluu kuitenkin lasten kanssa, hän hymyilee. ■ Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab Käännös: Riitta Gustavsson Sähköteknikko Jan Lundström, LVIA-vastaava Andreas Granholm ja kunnanrakennusmestari Jens-Patrik Revahl viihtyvät Mustasaaren palveluksessa. – Näin suurella organisaatiolla on toimiva henkilöstöpolitiikka. KUVA: LISBETH BÄCK
KUVA: ANNA SAND
Vesihuoltolaitos
– kunnan suurin elintarviketuottaja
Mustasaaressa on kaksi vesilaitosta, Sepänkylässä ja Björkössä, jotka toimittavat talousvettä runsaalle 98 prosentille kotitalouksista ja lisäksi maataloudelle, yrityksille ja julkisille rakennuksille. Yhteensä laitokset toimittavat lähes 1 000 000 kuutiometriä vettä vuodessa eli noin 2 700 kuutiometriä vuorokaudessa. Pienemmät laitokset pois käytöstä – Kunnan eri osilla oli aikaisemmin omat vesilaitokset, mutta ne on suljettu yksi toisensa jälkeen – viimeisin Västerhankmossa. Kunnassa on tällä hetkellä kuusi vesiosuuskuntaa. Kolme vesiosuuskuntaa on alun perin perustettu lähteen ympärille, mutta ne kuuluvat nyt kunnan johtoverkkoon ja voivat tarvittaessa ostaa kunnalta vettä, kertoo Allan.
Björköbyssä on vielä jäljellä vedenpuhdistamo, joka palvelee saaristokyliä ja osin Alskatia. Sieltä toimitetaan noin 100 000 kuutiometriä vettä vuodessa. Sepänkylän teollisuusalueella sijaitsevasta vesilaitoksesta toimitetaan noin 600 000 kuutiometriä vettä vuodessa. Laaja alue – pitkästi johtoa Mustasaarella on yksi maan pisimmistä vesijohtoverkoista. – Tällä hetkellä vastuullamme on noin 1 370 kilometriä päävesijohtoa, ja johtoverkko kattaa noin 5 800 kiinteistöä. Alue on laaja – Långåminnesta etelässä Vöyrin Larveniin pohjoisessa, kertoo Allan edelleen. Johtoverkkoa laajennetaan vuosittain 10–15 kilometriä ja 100–130 uudella liittymällä. Raakavetenä käytetään pohjavettä, joka käsitellään kahdessa omassa vedenpuhdistamossa. Lisäksi ostetaan vettä Poronkankaan Vesi Oy:ltä ja Vaasan Vedeltä.
– Mustasaaressa käytetään vain pohjavettä – ei pintavettä – ja sen ansiosta meillä ei ole ollut ongelmia veden laadun suhteen syksyn tulvista huolimatta. Näytteitä otetaan säännöllisesti turvallisuustoimenpiteenä, ja ensi vuodesta lähtien kaikki vesi johdetaan myös läpi UV-laitteen, joka tappaa mahdolliset bakteerit. Muutoin laite ei veteen vaikuta, korostaa Allan. Jätevedenpuhdistamot Vesihuoltolaitoksella työskentelee kaksitoista henkilöä – työnjohtajia, mittausteknikoita, vesilaitoksenhoitajia ja kanslisteja sekä asentajia vesilaitoksissa, jätevedenpuhdistamoissa ja jätevesiverkossa.
– Suurin osa jätevedestä johdetaan Vaasaan Påttin puhdistamoon, jonka osakas Mustasaaren kunta on. Pieni osa jätevesistä käsitellään Koivulahden ja Raippaluodon jätevedenpuhdista moissa. Lisäksi on viisi pienempää puhdistamoa; Kunissa, Björköbyssä, Jungsundissa ja kaksi Petsmossa, kertoo Allan. Kunnan vesi- ja viemärilaitos muodostettiin runsaat kymmenen vuotta sitten vesihuoltolaitokseksi. Vesihuoltolaitos on erillinen teknisen lautakunnan alaisuudessa toimiva tehtäväalue. Vesihuoltopäällikkö Allan Heir kertoo lähemmin, miten laitos palvelee Mustasaaren asukkaita.
Påttin puhdistamoon pumpataan 600 000 kuutiometriä jätevettä vuodessa ja kunnan omissa puhdistamoissa käsitellään 100 000 kuutiometriä.
Tiedustellaan ensin – laajennetaan sitten Laitoksen toimintaa säätelee laki, ja lisäksi vaaditaan kehittämissuunnitelma, jota on tarkistettava jatkuvasti. Nykyisessä suunnitelmassa keskitytään kunnallisen jätevesiverkon kehittämiseen haja-asutusalueilla – mikä ei Mustasaaressa ole toteutunut toivotulla tavalla. – Asukkaat eivät ole halunneet liittyä odotetusti. Jos olisimme tiedustelleet liittymishalukkuutta ensin alueilla, joille verkkoa nyt laajennetaan, meidän ei olisi tarvinnut rakentaa metriäkään, toteaa Allan. Tarkoitusta varten asetettu toimikunta on nyt laatinut uuden ehdotuksen työn jatkamiseksi. – Toimikunta ehdottaa Kenth Nedergårdin johdolla, että kaikilta kiinteistönomistajilta tiedustellaan ensin halukkuutta liittyä verkkoon. Jos alle 75 prosenttia alueen kiinteistönomistajista ei halua liittyä, kunta ei myöskään rakenna
Tarkista vesijohdot ennen talvea, jotta johdot ja mittarit eivät jäädy rikki. Kiinteistönomistaja vastaa itse tonttijohdoista enintään 50 metrin päähän talostaan. Kunta vaihtaa vesimittarin tarvittaessa – mutta kiinteistönomistaja vastaa kustannuksista. Vesihuoltolaitos päivittää parhaillaan rekisteriään, mikä tarkoittaa, että kaikkien kiinteistönomistajien kanssa solmitaan uusi sopimus. Kyseessä on valtava hanke, josta tiedotetaan asiakkaille kirjeitse. Sopimuksen uusimisesta ei peritä maksua.
jätevesiverkkoa tuolle alueelle. Lisäksi suunnitelmasta on poistettu kokonaan tiettyjä alueita kuten Vassor. Liittymismaksu on tällä hetkellä 5 850 euroa ja se ehdotetaan laskettavaksi 4 200 euroon. Perusmaksua nostetaan sen sijaan siten, että vajaus tulee maksuun 20 vuodessa. Ehdotus odottaa nyt teknisen lautakunnan lausuntoa. Hyväksytty ehdotus tullee voimaan vuodenvaihteesta alkaen.
Oma jätevesineuvoja Kiinteistöt jotka ovat hiljattain itse uusineet jätevesijärjestelmänsä tai rakentaneet uuden hyväksytyn järjestelmän, voivat anoa vapautusta liittymisestä – kenenkään ei tarvitse investoida kahteen kertaan.
– Sama koskee niitä, jotka ovat solmineet sopimuksen kunnalliseen jätevesiverkkoon liittymisestä vuosina 2011–2012 – sopimukset tarkistetaan
ja alennettua maksua sovelletaan myös jo liittyneisiin, korostaa Allan. Hän toivoo laitoksen saavan ensi vuonna lisää henkilökuntaa, jotta he voivat palvella kiinteistönomistajia paremmin kaikissa käytännön asioissa.
– Siten koko hanke tulisi kuntalaisille houkuttelevammaksi, hän uskoo.
Kysy jätevesineuvojalta Kunnallisen jätevesiverkon ulkopuolelle jättäytyvän on itse huolehdittava jätevesijärjestelmänsä uusimisesta. Nykyisen lain mukaan se on tehtävä ennen 15. maaliskuuta 2016.
Koska Mustasaaren kunta osallistuu EU-rahoitteiseen Länsirannikko puhdistaa jätevesiä -hankkeeseen, kiinteistönomistajat voivat kääntyä jätevesineuvoja Marcus Tjärun puoleen ja tiedustella erilaisia jätevesiratkaisuja. Tämä palvelu on maksutonta ja puolueetonta ja Marcuksen voi pyytää kiinteistölle tiedottamaan ja neuvomaan paikan päällä. ■
Anna Sand/Kustmedia Ab
Käännös: Riitta Gustavsson
Mustasaari oli mukana rakennusmessuilla
► Pohjanmaan rakennusmessut järjestettiin lokakuun viimeisenä viikonloppuna Botniahallissa. Mustasaaren kunta esitteli messuilla kunnan tonttitarjontaa ja muun muassa rakentamis- ja kaavoituspalveluja. Kaikki messuosastollamme vierailleet saivat osallistua kilpailuun ja arvata, mikä kolmesta vaihtoehdosta on kunnan vaakuna. Oikea vastaus oli vaihtoehto b. Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvottiin hieno maailmanperintöpaketti. Onnettaren suosikki oli tällä kertaa IngeMaj Sjöberg Maksamaalta. Päävoiton lisäksi arvottiin kolme tuotepakettia kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken. Tuotepaketit menivät seuraaville: Bjarne Sjöblom (Mustasaari), Kurt Broo (Hirvlax) ja Matti Järvinen (Vaasa). Pohjanmaan rakennusmessujen järjestäjä on Pohjanmaan Expo Oy. ■
Uuden mallin tarkoituksena on luoda organisaatio, joka pystyy kohtaamaan kunnan toiminnassa tapahtuvat muutokset ja vastaamaan kunnan ja kaupunkiseudun nopean kasvun asettamiin haasteisiin. Organisaatiossa on nyt myös selvä vastuunjako kehittämistoiminnassa.
Demokratia ja päätöksentekoprosessin laatu paranee, kun päättävä toimielin saa riittävästi ja riittävän merkittäviä tehtäviä. Tämän johdosta toimielimet kokoontuvat tarpeeksi usein, niin että luottamushenkilöt voivat tarkoituksenmukaisesti vastata toiminnasta ja sen ohjauksesta. Samalla vältytään siltä, että toimielimet työllistäisivät toisiaan lausuntopyynnöillä.
Mustasaaren kunnassa on vuoden 2013 alusta kunnanvaltuuston, tarkastuslautakunnan ja kunnanhallituksen lisäksi kahdeksan lautakuntaa, kun lautakuntia on nykyisin kaksitoista. Kunnanhallituksen ja lautakuntien alaisten jaostojen määrä vähenee kymmenestä seitsemään. Luottamustehtävien lukumäärä vähenee 200 luottamustehtävästä 165:een. misen lautakunta vastaa kunnallisteknisistä asioista, kiinteistöhallinnosta, kaavoitusasioista ja vesihuoltolaitoksesta. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta saa uuden jaoston siivous- ja ruokapalveluja varten. Näitä tehtäviä hoitaa tällä hetkellä kiinteistölautakunta. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan tiejaosto vastaa tietoimitusasioista.
Kunnanhallituksen kehittämisjaoston tehtävänä on vastata strategisesta kehittämissuunnittelusta, maankäytön suunnittelusta, kunnan investointihankkeiden suunnittelusta sekä kunnan maapolitiikasta. Tarkoituksena on, että kehittämisjaosto vastaa kunKunnanvaltuusto hyväksyi Mustasaaren kunnalle uuden organisaatiomallin 11.6.2012. Uusi malli otetaan käyttöön vuoden 2013 alusta.
Eniten muutoksia sivistyspuolella ja yhdyskuntarakentamisessa Suurimmat muutokset tapahtuvat sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimessa sekä teknisessä toimessa, kaavoituksessa ja kehittämisessä.
Kunnanhallituksen kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto lakkautetaan, ja sen tehtävät jaetaan uuden yhdyskuntarakentamisen lautakunnan ja kunnanhallituksen uuden kehittämisjaoston kesken.
Yhdyskuntarakentamisen lautakunta korvaa teknisen lautakunnan ja kiinteistölautakunnan, ja sille siirtyvät myös kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaostolle kuuluneet kaavoitustehtävät. Yhdyskuntarakenta
VIRANHALTIJAORGANISAATIO 2013–2016
KONSERNIPALVELUT
KONSERNIHALLINTO Toimialapäällikkö: hallintopäällikkö
KUNTAKEHITYS Toimialapäällikkö: kehittämispäällikkö
YHTEISKUNTARAKENTAMINEN Toimialapäällikkö: tekninen päällikkö
SIVISTYSPALVELUT
Toimialapäällikkö: koulutoimenjohtaja Kunnanjohtaja (sijainen: hallintopäällikkö)
SOSIAALIPALVELUT
Toimialapäällikkö: sosiaalijohtaja Johtoryhmä
TERVEYSPALVELUT
Toimialapäällikkö: ylilääkäri
nan kehittämissuunnittelusta ja että se ennakoi kunnan nopean kasvun synnyttämät tarpeet ja ne haasteet, jotka kunnan strateginen sijainti Vaasan seudulla asettaa. Asiat kehittämisjaostolle esittelee kehittämispäällikkö.
Koulutuslautakunnan nimi muuttuu. Uusi sivistyslautakunta vastaa päivähoidosta ja esiopetuksesta (tehtävät siirtyvät sosiaalilautakunnalta), musiikkiopistosta ja kirjastosta (kulttuuri- ja kirjastolautakunnalta) sekä taiteen perusopetuksesta (aikuiskoulutuslautakunnalta). Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen ja suomenkielinen esiopetus- ja koulutusjaosto hyväksyvät esiopetuksen, perusopetuksen ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmat sekä taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman. Sivistyslautakunnan vastuualue on henkilöstömäärältään suurin. Vapaa-aika-, kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta vastaa nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja raittiustoiminnasta sekä vapaasta sivistystyöstä. Nämä tehtävät siirtyvät uudelle lautakunnalle entiseltä vapaa-aikalautakunnalta, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalta ja aikuiskoulutuslautakunnalta.
Päivähoito ja esiopetus siirtyvät sosiaalilautakunnalta sivistyslautakunnalle. Sosiaalilautakunta vastaa jatkossa perhe- ja yksilöhuollosta sekä vanhustenhuollosta ja kotipalvelusta.
Maaseutulautakunta lakkautetaan, kun maaseutuhallinto siirretään Vöyrille ja vastuu lomituspalveluista Pedersörelle. Mustasaari valitsee kaksi jäsentä Vöyrin maatalouslautakuntaan.
Kaikissa toimielimissä ei tapahdu muutoksia Muiden lautakuntien tehtävät säilyvät ennallaan. Keskusvaalilautakunta vastaa yleisten vaalien ja mahdollisten kansanäänestysten toimittamisesta. Rakennuslautakunta on kunnan rakennusvalvontaviranomainen, asuntoviranomainen ja maa-ainesluvan myöntävä viranomainen. Valvontalautakunta vastaa ympäristöterveydenhuollosta ja eläinlääkintähuollosta yhteistoiminta-alueella, johon kuuluvat Mustasaari, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Maalahti, Närpiö ja Vöyri. Valvontalautakunnan ympäristöjaosto on Mustasaaren, Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön muodostaman yhteistoiminta-alueen ympäristövalvontaviranomainen. Hoivalautakunta vastaa perusterveydenhuollosta Mustasaaren ja Vöyrin muodostamalla yhteistoimintaalueella. Valtuusto valitsee myös kolme neuvoa-antavaa toimielintä: Elinkeinoneuvosto kehittää kunnan, yrittäjäjärjestöjen ja yrittäjien välistä yhteistyötä. Vammaisneuvosto kehittää kunnan, vammaisjärjestöjen ja vammaisten välistä yhteistyötä. Vanhusneuvosto kehittää kunnan, eläkeläisjärjestöjen ja ikääntyvän väestön välistä yhteistyötä.
Uutuutena nuorisovaltuusto Nuorisoneuvosto lakkautetaan, ja sen tilalle tulee vaaleilla valittu nuorisovaltuusto.
Nuorisovaltuusto valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, ja se koostuu 20–22 nuoresta, jotka ovat iältään 14–21-vuotiaita. Nuorisovaltuustovaaleissa saavat äänestää nuoret yläkouluikäisistä 21-vuotiaisiin asti. ■
Solveig Söderback kansliapäällikkö
Mustasaaren uusi valtuusto 28.10.2012 järjestettyjen kunnallisvaalien tulokset. Ehdokkaat vertausluvuittain. 43 ensimmäistä kunnanvaltuustoon. Varajäsenet lihavoituna.
Järj. Ehdokas Ryhmä Äänet Vertausluku 1. 74 Luther, Michael RKP 767 6891,000 2. 72 Lithén, Carola RKP 436 3445,500 3. 60 Gästgivars, Lars RKP 397 2297,000 4. 65 Håkans, Johan RKP 262 1722,750 5. 49 Beijar, Stig RKP 254 1378,200 6. 78 Nyholm, Hans RKP 210 1148,500 7. 48 Beijar, Marcus RKP 183 984,429 8. 109 Ahlskog, Martin JL 221 916,000 9. 98 Vikström, PernillaRKP 173 861,375 10. 37 Vuorinen, Jukka SDP 109 791,000 11. 99 Örndahl, Dan RKP 173 765,667 12. 67 Ingman, Leif RKP 151 689,100 13. 93 Sundman, Anita RKP 148 626,455 14. 73 Lithén, Per-Henrik RKP 142 574,250 15. 53 Burman, Alf RKP 136 530,077 16. 76 Nedergård, Kenth RKP 132 492,214 17. 56 Gammelgård, Lena RKP127459,400 18. 118 Trygg-Kaipiainen, Jane JL 141 458,000 19. 11 Hellström, Patrik KD 151 446,000 20. 87 Sand, Anna RKP 126 430,688 21. 63 Holm, Caroline RKP 123 405,353 22. 21 Hjerpe, Alf SDP 102 395,500 23. 43 Ahlbäck, Linda RKP 120 382,833 24. 96 Thomasfolk, Per RKP 118 362,684 25. 47 Backlund, Marita RKP 116 344,550 26. 81 Pensar, Anna RKP 114 328,143 27. 50 Bengs, Leif RKP 110 313,227 28. 111 Hietamäki, Kari JL 120 305,333 29. 42 Aaltonen, Inger RKP 107 299,609 30. 107 Kuusalo, Jukka PS 92 295,000 31. 55 Enholm, Birger RKP 102 287,125 32. 70 Knipström, Jens RKP 102 275,640 33. 88 Sirén-Aura, Monica RKP101 265,038 34. 31 Ljungqvist, Björn SDP 93 263,667 35. 52 Broman, Samuel RKP 94 255,222 36. 46 Asplund, Monica RKP 93 246,107 37. 89 Sund, Rolf RKP 92 237,621 38. 92 Smeds, Pia RKP 92 229,700 39. 116 Mäntyharju, Erkki JL 64 229,000 40. 12 Kanto, Kaj KD 114 223,000 41. 86 Salin, Ulla-Maj RKP 91 222,290 42. 75 Mäkisalo, Mika RKP 89 215,344 43. 64 Nyman, Johanna RKP 87 208,818 valintaraja 44. 2 Alonen, Lasse KOK 48 203,000 45. 79 Håkans, Henrik RKP 87 202,676 46. 102 Håkans, S. Stefan VAS 104 198,000 47. 22 Holm, Linda SDP 53 197,750 48. 54 Degerlund, Ralf RKP 86 196,886 49. 68 Ingo, Henrik RKP 85 191,417 50. 97 Thölix, Peter RKP 80 186,243 51. 117 Orrenmaa, Olli JL 62 183,200 52. 45 Asplund, Jakob RKP 75 181,342 53. 59 Granholm, Lena RKP 74 176,692 54. 77 Nyberg, Magnus RKP 73 172,275 55. 94 Suomela, Nadja RKP 71 168,073 56. 85 Rönnskog, Leif RKP 70 164,071 57. 80 Nyström, Niclas RKP 65 160,256 58. 23 Kaivonen, Katja SDP 52 158,200 59. 91 Sund, Niklas RKP 64 156,614 60. 66 Ingman, Kai RKP 61 153,133 61. 112 Kinnunen, Jorma JL 54 152,667 62. 90 Stenfors, Margaretha RKP 61 149,804 63. 13 Mikander, Magnus KD 65 148,667 64. 108 Westerholm, Micael PS 90 147,500 65. 58 Granholm, Elof RKP 59 146,617 66. 51 Boij, Börje RKP 55 143,563 67. 44 Rodas, Margareta RKP 45 140,633 68. 84 Asplund, Charlotta RKP 45 137,820 69. 61 Hagström, Henry RKP 34 135,118 70. 57 Glasberg, Nathalie RKP 29 132,519 71. 19 Eriksson, Kim SDP 51 131,833 72. 120 Nissilä, Tuula JL 48 130,857 73. 69 Kattelus, Kaija RKP 25 130,019 74. 83 Rintamäki, Lise-Lott RKP 23127,611 75. 95 Söderback, Birgitta RKP 21 125,291 76. 62 Holm, Bjarne RKP 13 123,054 77. 71 Rintamäki, Hanna RKP 11 120,895 78. 82 Köhler, Bruno RKP 11 118,810 79. 123 Lumme, Pirkko JL 47 114,500 80. 24 Karjalainen, Sini SDP 41 113,000 81. 10 Björkstrand, Ing-Marie KD 31 111,500 82. 113 Knuutti, Anu JL 33 101,778 83. 4 Korvajärvi, Sami KOK 40 101,500 84. 100 Andersson, Lars-Johan VAS 49 99,000 85. 41 Åkers, Rebecca SDP 40 98,875 86. 105 Korpela, Erkki PS 70 98,333 87. 114 Laine, Pentti JL 26 91,600 88. 16 Öst, Björn KD 27 89,200 89. 18 Elenius, Merja SDP 33 87,889 90. 115 Makkonen, Jani JL 25 83,273 91. 30 Lindholm, Jarl SDP 30 79,100 92. 122 Alestalo, Tiina JL 21 76,333 93. 9 Björkman, Lena KD 26 74,333 94. 106 Koitto, Tomi PS 43 73,750 95. 36 Suomi, Martti SDP 30 71,909 96. 110 Aksberg, Henri JL 18 70,462 97. 8 Lintala, Marika KOK 37 67,667 98. 103 Rantaniemi, Ari VAS 30 66,000 99. 38 Vuoto, Pia SDP 28 65,917 100. 121 Perälä, Jarno JL 15 65,429 101. 14 Skuthälla, Christoffer KD 16 63,714 102. 124 Wendell, Susanne JL 13 61,067 103. 20 Forsén, Alf SDP 22 60,846 104. 119 Niemikorpi, Antti JL 8 57,250 105. 27 Koskimäki, Heikki SDP 21 56,500 106. 15 Nitovuori, Håkan KD 16 55,750 107. 35 Sand, Jörgen SDP 13 52,733 108. 5 Salonen, Klaus KOK 32 50,750 109. 101 Eriksson, Christer VAS 9 49,500 110. 32 Luoma, Tom SDP 12 49,438 111. 26 Lehtonen, Timo SDP 10 46,529 112. 29 Kevin, Mats SDP 10 43,944 113. 39 Wester, Leif SDP 9 41,632 114. 7 Östergård, Lars-Eric KOK 17 40,600 115. 104 Tiensuu, Ingeborg VAS 6 39,600 116. 40 Winberg, Jens SDP 8 39,550 117. 25 Karlsson, Mathias SDP 6 37,667 118. 34 Roinisto, Heli SDP 6 35,955 119. 28 Laaksonen, Taija SDP 5 34,391 120. 3 Kaivola, Jenni KOK 15 33,833 121. 17 Björklund, Jonas SDP 4 32,958 122. 33 Mattsén, Tom-Enssi SDP 3 31,640 123. 6 Östergård, AnneliKOK 14 29,000
Äänestysalue Äänioikeutetut Ennakkoon äänestäneet Vaalipäivänä äänestäneet Äänestäneet yhteensä 001 Björköby 312 20 6,4 224 71,8 244 78,2 002 Raippaluoto 651 69 10,6 363 55,8 432 66,4 003 Norra Vallgrund 267 15 5,6 173 64,8 188 70,4 004 Södra Vallgrund 293 20 6,8 178 60,8 198 67,6 005 Brändövik-Söderudden (+021 Köklot) 241 19 7,9 134 55,6 153 63,5 006 Iskmo-Jungsund 671 98 14,6 338 50,4 436 65,0 007 Karperö-Singsby-Västervik 1327 171 12,9 735 55,4 906 68,3 008A Sepänkylän etekäinen 1961 412 21,0 831 42,4 1243 63,4 008B Sepänkylän itäinen 819 156 19,0 395 48,2 551 67,3 009 Anixor-Veikkaala-Martoinen 304 49 16,1 149 49,0 198 65,1 010 Voitila-Taurila-Miekka 286 65 22,7 157 54,9 222 77,6 011 Tuovila-Helsingby-Karkkimala-Korsholm1120 139 12,4 542 48,4 681 60,8 012 Tölby-Vikby 451 64 14,2 246 54,5 310 68,7 013 Östersolf-Västersolf-Munsmo-Riimala1475 136 9,2 932 63,2 1068 72,4 014 Koskö 199 33 16,6 111 55,8 144 72,4 015 Petsmo 438 66 15,1 219 50,0 285 65,1 016 Koivulahti 1194 188 15,7 672 56,3 860 72,0 017 Kuni 247 30 12,1 161 65,2 191 77,3 018 Vassor 195 23 11,8 127 65,1 150 76,9 019 Västerhankmo 270 19 7,0 179 66,3 198 73,3 020 Österhankmo 173 24 13,9 106 61,3 130 75,1 022 Sepänkylän pohjoinen-Böle 1677 281 16,8 737 43,9 1018 60,7 Kunta yhteensä 14571 2097 14,4 % 7709 52,9 % 9806 67,3 %
Tältä näyttää visio valmiista Vaasan seudun logistiikka-alueesta Tuovilan kylästä päin katsottuna. KUVAN LÄHDE: Vaasa Parks ja Vasek
Logistiikka-alue etenee hyvää vauhtia
Työt Vaasan seudun logistiikka-alueella ovat käynnissä ja ensimmäiset vuokralaiset pääsevät todennäköisesti rakentamaan terminaalirakennuksiaan jo ensi keväänä.
Tuovilaan, Vaasan lentoaseman kaakkoiskulmalle, valtateiden 3 ja 8 sekä rautatien tuntumaan syntyy tulevina vuosina lähes 400 hehtaarin kokoinen logistiikkakeskus. Alueen rakentaminen tapahtuu kolmessa vaiheessa.
Hankkeen ensimmäinen vaihe käynnistyi elokuussa maansiirtotöillä sekä kunnallistekniikan ja teiden rakentamisella. Logistiikka-alueen tonttivarauksia vastaanottavan Vaasa Parksin toimitusjohtaja Ulla Mäki-Lohiluoma on erittäin tyytyväinen hankkeen etenemisvauhtiin.
– Ensimmäiset asemakaavat saatiin vahvistettua keväällä, kaksi vuotta hankkeen käynnistymisestä, ja lokakuussa meillä on jo neljä varmaa tonttivarausta alueelle. Keväällä alueella todennäköisesti jo rakennetaan, Mäki-Lohiluoma sanoo.
Esimerkki hyvästä yhteistyöstä Logistiikka-alue on MäkiLohiluoman mielestä hieno esimerkki siitä, miten loistavasti yhteistyö Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan välillä sujuu, kun yhteistä tahtoa on. Molemmissa kunnissa ymmärretään, miten tärkeä logistiikka-alue on Vaasan seudulle. Hyvät logistiset yhteydet parantavat seudulla jo toimivien yritysten toimintamahdollisuuksia, ja erinomai
Ulla Mäki-Lohiluoma näyttää Tobias Laxellille, mistä kohtaa lähtee alueen tuleva pääväylä, jonka rakennustyöt ovat käynnissä taustalla. KUVA: JOHANNA HAVERI
