Mustasaari tiedottaa 4/2013

MUSTASAARI tiedottaa TIEDOTUSLEHTI SYYSKUU 2013

Perhepäivähoito 40 vuotta Lasten juhlaa • 10

HYVIÄ VUOSIA

SYYSLOMA

Senioreiden liikunnallinen hyvinvointipäivä 30.9.

• 13

Tule mukaan liikkumaan Botniahalliin ja Vaasa Arenaan. • 16

2 2 4

pääkirjoitus | sisältö pääkirjoitus • sisältö

Asukkaiden parhaaksi Keskusteluilmapiiri on muuttunut aika lailla kesän aikana. Lehtien pääkirjoituksissa vaaditaan hallitukselta aktiivisia toimenpiteitä vahvistamaan kansallista kilpailukykyä.

Kunnissa odotetaan, mitä tämä tarkoittaa niiden osalta. Viime vuosina suuri osa valtion säästöistä on tosiasiassa tarkoittanut menojen siirtämistä valtiolta kunnille eli näennäissäästöä. Samat menot on joka tapauksessa maksettava verovaroin. On selvää, ettei tämä käy päinsä pitkän päälle.

Hallitus on ilmoittanut suurista rakenteellisista toimenpiteistä syksyksi, myös työ­markki­ noiden kannalta. Kunta on Mustasaaren suurin työnantaja. Sen vuoksi seuraamme tarkkaan hallituksen toimia.

Julkinen sektori on kokonaisuus, joka muodostuu valtiosta ja kunnista. Niiden pitäisi keskustella enemmän toistensa kanssa, asukkaiden parhaaksi. Näennäistoimenpiteet pitäisi vaihtaa analyysiin konkreettisesta sisällöstä. Tämä on tarpeen, jotta saadaan harkittuja päätöksiä siitä, miten hyvinvointisektoria parhaiten kehitetään ja rahoitetaan.

Rurik Ahlberg kunnanjohtaja

Kolme johtajaa

Elinkeinoneuvosto

Pelisilmää, määrätietoi­ suutta ja myönteisyyttä.

Linkki yritysten ja kunnan välillä.

6

8

MUSTASAARI tiedottaa SYYSKUU 2013

Rakennusjärjestys

Paikallisesti tuotettu koulutus

Uusi rakennusjärjestys on tullut voimaan.

12

Yritykset voivat tilata kursseja aikuisopistolta.

14

Mustasaaren lähisairaala

Kunnan historian suurin investointihanke.................................................................................4

Investointihankkeet

Poimintoja investointitalousarviosta.........................................................................................5

Vammaisneuvosto

Haluaa lisätä ihmisten tietoa ja ymmärrystä toimintaesteistä..................................................9

Aikuisopisto tiedottaa Ajankohtaisia luentoja................................................................................................. 14 Senioripiste tiedottaa

Kursseja, luentoja ja yhdessäoloa..........................................................................................15

VASEK

Seuraa energialähettilään maailmanympärimatkaa................................................................16

Lue myös: Nuorisotalo Ziti 3 • Harjoitusvuorojen haku 3 • Naisten lentopallosarja 3 • Vanhusneuvosto 13

MUSTASAARI tiedottaa

JULKAISIJA

Mustasaaren kunta

VASTAAVA TOIMITTAJA

Linda Jakobsson-Pada linda.jakobsson-pada@mustasaari.fi puh. (06) 327 7187

OSOITE

Mustasaaren kunta Viestintä Keskustie 4 65610 Mustasaari info@mustasaari.fi puh. (06) 327 7111 faksi (06) 322 3270

TOIMITUSNEUVOSTO

Linda Jakobsson-Pada, Solveig Söderback, Matias Båsk, Tommy Lahti

KÄÄNNÖKSET

Mustasaaren kunta, jos ei muuta mainita

ILMESTYMISPÄIVÄ

18.9.2013 Seuraava numero 13.11.2013

PAINOTALO

Mustasaaren Painotalo Oy

LEVIKKI 9 000

ISSN

ISSN-L 1799-5183 ISSN 1799-5183 (Print/Painettu) ISSN 1799-5191 (Online) ISSN 1799-5205 (Verkkojulkaisu)

KANSIKUVA Lisbeth Bäck

lyhyet tiedotteet

Nuorisotalo Ziti. KUVA: BRITT-MARI NÄSMAN-KNIP

Nuorisotalo Ziti

Harjoitusvuorojen haku

Kohtaamispaikka nuorille

Suurten liikuntasalien harjoitusvuorot

Kaukaloiden harjoitusvuorot

Korsholms högstadiumin liikuntasalin ja Keskuskoulun suuren salin harjoitusvuoroja kevätlukukaudeksi 2014 on haettava viimeistään 15.11.2013. Vapaaksi jääneitä vuoroja voi varata myöhemminkin (hajavuoroja, kilpailu- ja turnaus­ vuoroja ym.).

Talvikauden säännöllisiä harjoitus­ vuoroja on haettava viimeistään 15.11.2013.

► Nuorisotalo järjestää avointa toimintaa 13–17-vuotiaille.

Aukioloajat Tiistai: klo 15–21 Keskiviikko: klo 17–21 Torstai: tyttöryhmä Perjantai: klo 15–22 MiniZiti 5.–6.-luokkalaisille keskiviikkoisin klo 15–16.45.

Yhteystiedot Nuorisotalo Ziti Puh. 06 327 7162 ungdom@mustasaari.fi Koordinoiva nuoriso-ohjaaja Ulrika Luhtala Puh. 044 727 7336 ulrika.luhtala@mustasaari.fi Nuoriso-ohjaaja Tita Bergström Puh. 050 309 8292 tita.bergstrom@mustasaari.fi

Yhteystiedot Mustasaaren virastotalo Keskustie 4 65610 Mustasaari Vaihde: +358 (0)6 327 7111 Faksi: +358 (0)6 322 3270 Mustasaaren terveyskeskus Vanha Karperöntie 17 B 65610 Mustasaari Vaihde: +358 (0)6 327 7411 Faksi: +358 (0)6 327 7465

Seuraavien ryhmien on liitettävä hakemukseensa osallistujaluettelo, josta käy ilmi osallistujien nimi, syntymävuosi ja kotipaikka: sekaryhmät, joissa 2/3 on alle 18-vuotiaita ryhmät, jotka toimivat Mustasaaressa mutta seura on rekisteröity toiseen kuntaan.

Mikäli osallistujaluettelo puuttuu, hakemusta ei voida käsitellä.

Naisten lento­ pallon kuntosarja

Kunnalla on kuusi pääkaukaloa, joita voi varata vuoden 2014 harjoituksiin ja otteluihin: Helsingby, Karperö, Koivulahti, Raippaluoto, Sulva ja Sepänkylä.

Hakulomakkeita ja osallistuja­ luetteloja saa osoitteesta www. mustasaari.fi tai vapaa-aika­ osastolta. Hakemus lähetetään Mustasaaren vapaa-aikaosastolle, Keskustie 4, 65610 Mustasaari.

Hakemuksen voi myös faksata numeroon 06 327 7207 tai lähettää sähköpostitse varaus@mustasaari.fi.

► Naisten lentopallon kuntosarja – Dam Wolley Liga – järjestetään Mustasaaressa syksyllä 2013 ja keväällä 2014.

Kootkaa oma joukkue ja tulkaa pelaamaan yläkoululle (Korsholms högstadium). Ottelut pelataan sunnun­taisin klo 18.30–22.

Rekiste­röidyt lentopalloilijat eivät saa osallistua kuntosarjaan.

Ilmoittautumiset viimeistään 25.9.2013 André Forsmanille (andre.forsman@mustasaari.fi tai puh. 044 727 7380).

Lisätietoja: www.mustasaari.fi/ vapaa-aika - Urheilutoiminta Lento­pallo. ■

Lisätietoja saa vapaa-aika­ osastolta, Elsa Wiklund, puh.

06 327 7161. ■

Mustasaaren kulttuuritalo Koulutie 1 65610 Mustasaari Vaihde: +358 (0)6 327 7111 Faksi: +358 (0)6 327 7268 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@mustasaari.fi info@mustasaari.fi Internet www.mustasaari.fi Kunnan puhelinluettelo verkossa www.mustasaari.fi/yhteystiedot

Aukioloajat Mustasaaren virastotalo arkisin 8–16 Mustasaaren terveyskeskus arkisin 8–16 arkisin 16–22 (Vaasan pääterveysasema) lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivisin 8–16 (Vaasan pääterveysasema) maanantaista sunnuntaihin 22–8 (Vaasan keskussairaala) Mustasaaren pääkirjasto maanantaista torstaihin 10–20 perjantaisin 10–16

 MUSTASAARI tiedottaa

3 9

4 6 4

lyhyet tiedotteet

Terveydenhuollolle tärkeä ja välttämätön uudisrakennus

Kokouskalenteri Viikko 38 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta 19.9.

Viikko 39 Kunnanvaltuusto 23.9.

Kunnanhallitus 24.9.

Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta 25.9.

Viikko 40 Sivistyslautakunta 1.10.

Hoivalautakunta 2.10.

Viikko 41 Kunnanhallitus 7.10.

Sosiaalilautakunta 9.10.

Yhdyskuntarakentamisen lautakunta 10.10.

Viikko 42 Kunnanvaltuusto 14.10.

Rakennuslautakunta 16.10.

Viikko 43 Kunnanhallitus 24.–25.10.

Viikko 44 Hoivalautakunta 30.10.

Yhdyskuntarakentamisen lautakunta 31.10.

Viikko 45 Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta 6.11.

Viikko 46 Kunnanhallitus 11.11.

Sivistyslautakunta 12.11.

Rakennuslautakunta 13.11.

Kunnanvaltuusto 14.11. www.mustasaari.fi/ paatoksenteko

Mustasaaren lähisairaala ► Mustasaaren terveyskeskuksen takana rakennetaan täyttä päätä.

Sinne on nousemassa kipeästi kaivattu vuodeosastojen lisärakennus.

saatavuutta, ja sillä halutaan päästä eroon vanhoista mielleyhtymistä, jotka eivät vastaa toiminnan nykyis­ tä sisältöä.

Nykyinen vastaanotto-osasto, osasto 1, valmistui 1980-luvun alkupuolella. Yhteiset suihkutilat, vähäiset wc-tilat ja monen hengen huoneet kuvastavat senaikaista tiukkaa normiohjausta. Osasto ei täytä nykypäivän hygieniavaatimuksia.

Ja kun uudisrakennus valmistuu, sinne saadaan tilat uudelle, 26 potilaan akuuttiosastolle. Osasto on jaettu moduuleihin, joissa hoidetaan muistisairaita, tartunta­ tautipotilaita ja muita fyysisesti sairaita potilaita. Saattohoito ja päiväosasto saavat asianmukaisemmat tilat.

Terveyskeskusosastolla hoitoa saaville pitkäaikaissairaille ei voida tällä hetkellä tarjota viranomaisten edellyttämää kodinomaista hoito­ ympäristöä. Terveyskeskus kärsii paikkapulasta, vaikka klinikka­ valmiiden potilaiden määrä onkin vähentynyt kiitettävästi.

Paikkapulan helpottamiseksi mutta myös kunnan hoito- ja palvelurakenteiden uudistamiseksi on terveyskeskuksen antamassa hoidossa tehtävä rakenteellisia muutoksia.

Perusterveydenhuolto tarjoaa jatkossa osastoillaan pääasiassa akuuttihoitoa ja kuntoutusta verrattain lyhyinä hoitojaksoina. Pääosa jatkuvammasta, ympärivuorokautisesta hoidosta toteutetaan avohoitona, joko asiakkaan kotona tai tehostetussa palveluasunnossa.

Terveydenhuollon puitteissa on silti edelleen voitava tarjota jonkin verran pitkäaikaishoitoa lääke­ tieteellisen hoidon tarpeeseen.

Mikä muuttuu?

Ensinnäkin nimi muuttuu. Musta­ saaren vuodeosastosta tulee Mustasaaren lähisairaala. Uusi nimi kuvastaa hoidon läheisyyttä ja



MUSTASAARI tiedottaa

Pitkäaikaishoito siirtyy nykyiseltä osastolta 2 uuteen hoivakotiin, jossa jokaisella asiakkaalla on oma huone. Osastoja tulee olemaan kaikkiaan neljä, ja jokaiselle osastolle voidaan ottaa 12 asiakasta. Osa hoivakodista muutetaan mahdollisesti tehostetun palvelu­ asumisen yksiköksi, jolloin sitä hallinnoi­si sosiaalitoimi. Vanha osasto 2 korjataan 24 potilaan kuntoutus- ja intervalliosastoksi.

Uudisrakennus otetaan käyttöön huhti–toukokuussa ja korjattu osasto elokuussa 2014.

Hankkeen suuret rakennus­ kus­tannukset rasittavat kunnan taloutta. Urakkakustannukset ovat 12,7 miljoonaa euroa. Kerrosala on 6 933 m², eli rakennushanke on tällä hetkellä selkeästi kunnan suurin.

Hanketta on edeltänyt monen vuoden suunnittelu ja hahmottelu. Vuodeosastot ovat kaivanneet kipeästi uusia tiloja ja lisää hoitopaikkoja.

Jatkossa Mustasaaren lähisairaala pystyy ottamaan asiakkaita sisään nopeasti niin avohoidosta kuin keskussairaalastakin. Aktiivinen hoito ja kuntoutus edistävät ikääntyvän

Mustasaaren lähisairaala rakennusvaiheessa hein

toipumista, minkä ansiosta hän voi asua kotonaan mahdollisimman pitkään. ■ Stefan Strang Mustasaaren lähisairaalan vastaava lääkäri

talous

Poimintoja investointitalousarviosta

◄ Ilmakuvassa näkyy kunnan historian suurin investointihanke, jonka parissa jatketaan vielä tänä ja ensi vuonna. Hankkeen arvioidaan valmistuvan niin, että uudet tilat saadaan käyttöön ensi kevään ja kesän aikana. Vuosina 2011–2014 toteutettavaan hankkeeseen on varattu yhteensä runsaat 15 miljoonaa euroa.

Yläreunassa näkyy myös valtion suuri investointi­ hanke eli ohikulkutie Vaasaan. Tien on määrä valmistua vuoden 2014 loppu­un mennessä.

näkuussa 2013. KUVA: MATIAS VIITALA

► Norra Korsholms skolan uusi lisäsiipi on saatu käyttöön syksyllä 2013. Koulun rakennus­työt jatkuvat vielä, ja vuosina 2012– 2014 toteutettavan hankkeen kustannusarvio on yhteensä yli 5 miljoonaa euroa. Hankkeen on määrä valmistua vuonna 2014.

Koulun lämmitys hoidetaan nykyisin paikalli­ sesti tuotetulla energialla. Hakelämpökeskus otettiin käyttöön viime syksynä.

◄ Infrastruktuuriin tehdään parhaillaan suuria investointeja. Esimerkkinä voidaan mainita uusi logistiikka­keskus, jota rakennetaan lentokentän itäpuolelle yhdessä Vaasan kaupungin kanssa. Musta­ saaren osuus hankkeesta on vuosina 2012–2013 runsaat 2 miljoonaa euroa. Maarakennustöiden on määrä valmistua vuoden 2013 lopulla.

Kesän aikana aloitettiin Sulvan niittytien perusparanta­ minen, ja tien on tarkoitus valmistua kesällä 2014.

Kunta maksaa tämän 860 000 euron investoinnin.

■ Kuluvan vuoden bruttoinvestointeihin on budjetoitu runsaat 22 miljoonaa euroa.

Vuonna 2014 summan arvioidaan investointiohjelman perusteella kasvavan yli 16 miljoonaan euroon. Vuodesta 2015 lukien investointien uskotaan kuitenkin vähenevän noin 7 miljoonan euron vuositasolle.

Teksti: Rabbe Eklund

Kuvat: Henrik Sandback

talousjohtaja

taloussuunnittelija

MUSTASAARI tiedottaa

5 7

6 6 4

uusia työntekijöitä Mikael Alaviitala, Mikael Gädda ja Ben Antell. Tyytyväiset asiakkaat ja jousta­ vat palvelut ovat Mustasaaren markki­ nointivaltteja. KUVA: LISBETH BÄCK

Kolme johtajaa Mustasaaresta saman pöydän ääressä: kehittämisjohtaja Mikael Alaviitala, terveysjohtaja Mikael Gädda ja tekninen johtaja Ben Antell.

On investoitava viisaasti!

M

ikä tekee teistä sopivia tehtä­ viinne?

– Pelisilmä, sanoo Ala­ viitala.

– Määrätietoisuus, järjeste­ lykyky, sanoo Antell.

– Myönteisyys ja halu nähdä mahdollisuuksia, sanoo Gädda.

MUSTASAARI tiedottaa

Kiinni järkeviin ehdotuksiin Mikael Alaviitalan tehtäviin kuuluu yleinen kehittäminen, erityisesti elinkeinoelämän ja matkailun aloilla.

– Mustasaareen on asettu­ massa yrityksiä ja matkailu­ elinkeinoon panostetaan, eri­ tyisesti maailmanperinnön

yhteyteen. Yritykset haluavat asettua tänne ja meidän on tarjottava siihen edellytyksiä.

Alaviitala on ekonomi, jolla on laaja kokemus koulu­ maailmasta, matkailusta, Vaa­ san aikuiskoulutuskeskus VAKK:sta, Oravaisten kun­ nasta, Vaasan yliopistosta ja Vasa Yrkeshögskolasta.

Myös hänen työkenttänsä kunnassa on laaja. Hän käy kiinni järkeviin ehdotuksiin ja suuntauksiin, vie niitä eteen­ päin, koordinoi sektoreiden toimintaa ja vastaa matkailun kehittämisestä. Hän toimii Merenkurkun maailman­ perintö­yhdistyksen puheenjoh­ tajana ja johtaa uutta kehittä­

uusia työntekijöitä

mistiimiä, jossa sektorivastaavat työskentelevät luottamus­ henkilöiden tukena ja pyrkivät valmistelemaan asioita entistä paremmin.

– Uusi strateginen yleis­ kaava on hyväksytty. Tavoitteet on kirjattu ja ne on nyt toteu­ tettava käytännössä. Miten jär­ jestämme palvelut valituilla kuudella kaava-alueella ja miten ne rahoitetaan? Miten olemme yritysystävällinen kunta, miten järjestämme infrastruktuurin ja parannamme omavaraisuus­ astettamme?

– Tutkin mahdollisuuksia ja vien asioita eteenpäin.

Suuria investointihankkeita Ben Antell siirtyi johtavan rakennustarkastajan virasta vasta­perustettuun teknisen johtajan virkaan.

Vastuu yhdyskuntarakentamisen sek­ torista edellyttää kokonais­ näkemystä ja vastuuta henkilö­ kunnasta ja esimiehistä.

– Minulla on hyötyä koke­ muksestani kustannuslaskijana ja käytännön projektivastaa­ vana. Yhdyskunt­arakenta­mi­ sessa toteutetaan muiden pää­ töksiä ja tavoitteita.

– Parhaiten se näkyy inves­ toinneissa. Suurista hankkeista mainittakoon terveyskeskuk­ sen laajennus, Lintuvuoren teollisuusalue, Vaasan logis­ tiikkakeskus ja Pohjois-Musta­ saaren, Raippaluodon, Tuovilan ja Koivulahden koulut sekä Mustasaaren Keskus­koulu.

– Jätevesiverkkoa laajenne­ taan jatkuvasti, teitä uusitaan ja kaava-alueet varustetaan kunnallistekniikalla. Ilmasto­ strategian 2020 mukaan pyrimme luopumaan öljyläm­ mityksestä kokonaan ja kiin­ teistöjä saneerataan siksi vähitellen lämmönjakelun ja -lähteiden osalta, luettelee Antell.

– Suurin haasteemme on investoida viisaasti ja pyrkiä mahdollisimman kustannus­ tehokkaaseen käyttötoimin­ taan. Investointilaskelmat laa­ ditaan varhain, ne jakautuvat usealle vuodelle ja hankkeiden volyymillä, pinta-alalla ja laa­ juudella on taipumus kasvaa.

Rakennuskustannukset voivat olla jopa vain viisi prosenttia rakennuksen elinajan käyttö­

kustannuksista ja rakennusvai­ heen säästöt voivat ajan kuluessa kääntyä käyttömenoiksi.

Investoiko Mustasaari vii­ saasti?

– Kyllä, johtajat toteavat, mutta ovat yhtä mieltä siitä, että seuraava askel on pyrkiä lisäämään kiinteistöjen käyttö­ astetta ja kokeilla uusia kokonais­t­a loutta hyödyttäviä malleja.

– Hoitoportaita on tehos­ tettava, jotta jonot lyhenevät.

Oikeita asioita on tehtävä oikeissa paikoissa. Ennalta ehkäisevää hoitoa on lisättävä ja toimintoja on sopeutettava enti­sestään ikääntyvän väestön eduksi.

– Saa nähdä, mitä valta­ kunnallinen uudistus tuo tul­ lessaan. Se on haaste kaikille kunnille. Gädda odottaa uusien

– Me kolme olemme tie­ tenkin myös avainhenkilöitä, kun on kyse hallinnon henki­ löstöresurssien vapauttami­ sesta. Kuntaa on avattava ulos­ päin ja luotava helppokäyttöisiä tiedonhaku- ja palvelukanavia.

– Olemme vanhemman sukupolven ja ”it-sukupolven” murrosvaiheessa. Vanhemmat haluavat henkilökohtaista pal­ velua ja nuorille sopii sähköi­

Mikael Alaviitala Kehittämisjohtaja 1. huhtikuuta 2013 alkaen

Ben Antell Tekninen johtaja 1. elokuuta 2013 alkaen

Mikael Gädda Terveysjohtaja 1. huhtikuuta 2013 alkaen

Vaasalainen, syntynyt ja kasvanut Vaasassa

Mustasaarelainen, asuu Västerhankmossa

Mustasaarelainen, asuu Sepänkylässä

Naimisissa, kaksi lasta

Naimisissa, kaksi lasta

Naimisissa, yksi lapsi

Urheilee mielellään, pelasi aikaisemmin jalkapalloa ja kaukalopalloa, harrastaa nykyisin vähän ”rauhallisempia” lajeja

Toimii lähinnä nuorten liikuntavalmentajana

Harrastaa nuorisoseura- ja harrastata­eatteritoimintaa

terveyskeskustilojen käyttöön­ ottoa, suunnitelmien mukaan ensi vuoden toukokuussa. Hän kehuu osaavaa henkilökuntaa ja viihtyy hyvin uudessa työssään.

– Oikein hyvin, hän lisää hymyillen.

nen kommunikointi.

Onko Mustasaari hyvä kunta asukkailleen?

– Selviämme hyvin tilasto­ vertailuissa, joten teemme asi­ oita oikein, sanoo Alaviitala.

Ben Antell nyökkää täy­ dentäen, että asukkaille osoi­ tettuihin kyselyihin saadaan yleensä ottaen myönteisiä vas­ tauksia.

Lopuksi johtajat kehottavat kuntalaisia ottamaan yhteyttä erilaisissa asioissa.

– Palaute ja rakentava kritiikki ovat tervetulleita, meidän palveluntuottajien on välttämätöntä tutustua myös kolikon toiseen puoleen. ■

Mikael Gädda antaa esi­ merkin: – Kuinka terveydenhuolto tai muut sektorit voisivat käyttää koulurakennuksen tiloja kouluajan ulkopuolella?

– Onko kunnan edes tar­ peen omistaa kiinteistöjään, kysyy Alaviitala.

Tehokkaat hoitoportaat Mikael Gäddalla on pitkä kokemus julkiselta sektorilta, viimeksi Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveysvirastosta.

– Terveysjohtajana vastaan hallinnosta, lääketieteellinen vastuu on Sofia Svartsjöllä.

Hän tietää mitä haluaa, ja työskentelee tavoitteidensa saa­ vuttamiseksi.

Tavoitteena joustavuus Johtajat ovat tietoisia kun­ nallisen demokratiaprosessin hitaudesta.

Ben Antellin mukaan ”päällystakkeja” on joskus liikaa, ts. muita viran­ omaisia, joita on kuultava.

Järjestelmä vain on sellainen.

– Teemme parhaamme ja pyrimme viemään asioita eteen­päin, ja haluamme todella olla joustavia, sanoo Antell kahden muun kannattamana.

Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab Käännös: Riitta Gustavsson

MUSTASAARI tiedottaa

7 7

8 6

elinkeinoelämä

Seisomassa vasemmalta: Anita Sundman (kunnanhallituksen edustaja), Jutta Carpelan, Maria Norrgård, Inger Aaltonen, Mats Carlson, Anders Möller, Hans Nyholm (kehittämisjaoston puheenjohtaja) ja Rune Westergård (varapuheenjohtaja). Istumassa vasemmalta: Mikael Alaviitala (kehittämisjohtaja), Stig Beijar (puheenjohtaja) ja Matias Båsk (elinkeinosihteeri). Poissa Stefan Råback (VASEKin kehitysjohtaja). KUVA: LISBETH BÄCK

Linkki yrittäjien ja kunnan välillä – Tehtävämme on tärkeä, toteaa Mustasaaren elinkeinoneuvosto. Valvomme yritysten etuja linkkinä yritysten ja kunnan välillä. Olemme motivoituneita, ja meillä on rohkeutta ajaa asioitamme.

M

ustasaaren elinkei­ no­neuvosto edustaa kokoontuessaan laa­ jaa ja vahvaa osaamista.

– Tehtävämme on puhua yrittäjän puolesta kunnan käy­ tävillä ja luottamushenkilöiden parissa. Mustasaaressa on yli tuhat yritystä, pieniä ja suuria.

Yritykset ja teollisuuslaitokset luovat työpaikkoja, ostavat palve­ luja, sitovat asukkaita, mak­savat veroja ja muodostavat osaltaan perustan paikallis­ yhteisön elämälle.

– Siksi yhdenkään yrityk­ sen ei pidä joutua taistelemaan tuuli­myllyjä vastaan. Olemme onnistuneet tehtävässämme, kun kaikki ymmärtävät suh­ tautua myönteisesti kaikkeen yrittä­jyyteen!

Kasvot yritysten suuntaan Elinkeinoneuvoston tehtävänä on toimia neuvonantajana, antaa lausuntoja, tehdä aloit­

MUSTASAARI tiedottaa

teita ja järjestää tilaisuuksia, joissa yrittäjät kohtaavat. Muun muassa. Neuvosto kokoontuu viisi, kuusi kertaa vuodessa.

– Olemme selvittäneet yri­ tysten ja kunnan välisiä ristirii­ toja. Me lobbaamme, osallis­ tumme strategia­suunnitteluun ja yrittäjätapaamisemme ja -luentomme ovat olleet suo­ sittuja.

Parempaan suuntaan Onko Mustasaari yrittäjä­ ystävällinen kunta?

– Osa yrittäjistä vastaa tähän myönteisesti, ja paran­ nusta on luvassa. Yrittäjät tun­ tevat kunnan välittävän heistä entistä enemmän. Logistiikka­ keskus, Lintu­vuoren uusi alue, hyvä yhteistyö VASEKin kanssa, ohitustie ja Sepänkylän keskustan suunnittelu hyödyttä­ vät elinkeinoelämää.

– Osan mielestä toivomi­ sen varaa on paljon: kaivataan

joustavampaa kaavoitusta, avoi­ mempaa kommunikaatiota viran­omaisten ja yrittäjien vä­lillä, yrityshotellia ja lisää herkkyyttä kuunnella yrittäjiä. Tahtoa – niin pienissä kuin suurissakin asioissa.

Joka kuntaan oma neuvosto Neuvosto syntyi kivuttomasti, kunnanhallituksessa tehty aloite vuonna 2006 johti toimikun­ taan, josta tuli elinkeino­ neuvosto.

– Kaikilla kunnilla tällaista neuvostoa ei ole, vaikka pitäisi.

Meidät valitaan toimi­kaudeksi kerrallaan ja on tärkeää, että yksi jäsenistämme istuu kunnan­ hallituksessa. Tällä kokoonpa­ nolla jatketaan vielä kolme vuotta.

Lopuksi neuvosto kehottaa mustasaarelaisyrittäjiä ottamaan yhteyttä ajankohtaisissa elin­ keinoasioissa. Kunnan yhteys­ henkilönä toimii elinkeino­ sihteeri Matias Båsk. ■ Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab Käännös: Riitta Gustavsson

Elinkeinosihteeri Matias Båsk toimii kunnassa mustasaarelaisyritysten yhteys­henkilönä. KUVA: LISBETH BÄCK

yksilöhuolto

Vammaisneuvosto Mustasaaren vammaisneuvosto asetettiin vuonna 1989 vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain nojalla (380/1987). Vammaisneuvoston tehtävänä on muun muassa edistää ja seurata kunnassa ja kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten henkilöiden kannalta.

V

ammaisneuvosto voi tehdä aloitteita ja esi­ tyksiä sekä antaa lau­ suntoja asioista, joilla on vaiku­ tusta vammaisten elin­ oloihin, esimerkiksi kunnan rakennus­ hankkeista ja palveluista.

Vammaisneuvoston kokoon­ pano vuosina 2013–2016: Nadja Suomela (puheenjohtaja), Margaretha Stenfors, Carola Holmlund, Björn Kjerulf, BengtJohan Ljung, Maire Nordberg, Olof Ahlskog ja kunnanhalli­ tuksen edustaja Martin Ahlskog.

Maire Nordberg ja Olof Ahlskog ovat olleet mukana vammaisneuvoston toiminnassa 20 vuotta.

Asenteet muuttuvat Vammaiset kohtaavat arjessaan monia esteitä, niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin. Syynä on usein tietämättömyys. Vammai­ sia koskevan tietouden ja vam­

maisten osallisuuden lisää­ minen johtaa toivottavasti ase­ nteiden muuttumiseen ja tiedon lisääntymiseen.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan vamma ei ole vammautuneen tai sairastu­ neen henkilön yksilöllinen ominaisuus. Vammainen on henkilö, jolla on pitkäaikaisen toimintaesteen ja ympäristön tai yhteiskunnan epäkohtien vuoksi merkittäviä vaikeuksia.

Esteetön yhteiskunta Esteettömyys tarkoittaa sitä, että kaikki saavat osallistua yhteiskuntaan yhtäläisin ehdoin ja että ympäristö soveltuu kai­ kille. Tämä tarkoittaa esimer­ kiksi sitä, että rakennuksen eri tasojen välillä on luiskia tai his­ sejä, että opasteet ovat selkeitä, että wc-tilat soveltuvat kaikille, että bussit ovat matalalattia­ busseja, että viranomaistekstit

Ota yhteyttä vammaisneuvostoon Jos sinulla on mielipiteitä tai ideoita vammaisneuvostolle, voit ottaa yhteyttä neuvoston jäseniin tai lähettää sähköpostia osoitteeseen vammaisneuvosto@ mustasaari.fi.

!

ja -tiedotteet ovat helppolukui­ sia, että jalkakäytävät ja suoja­ tiet ovat selkeitä ja että koulu tarjoaa jokaiselle lapselle tämän tarvitseman tuen. Lyhyesti sanottuna: yhteiskunta, joka sopii kaikille. Mitä esteettö­ mämpi ympäristö, sitä vähem­ män tarvitaan erityisratkaisuja vammaisille ihmisille.

Vammaisneuvosto haluaa tehdä työtä lisätäkseen ihmisten tietoa ja ymmärrystä toiminta­ esteistä. ■

Laki vammaisuuden perusteella järjestettä­ vistä palveluista ja tukitoimista 6 § Elinolojen kehittäminen Sosiaalilautakunnan ja kunnan muiden viranomaisten on edis­ tettävä ja seurattava vammaisten henkilöiden elinoloja sekä pyrittä­vä toiminnallaan ehkäise­mään epäkohtien syntymistä ja poistamaan haittoja, jotka rajoittavat vammai­ sen henkilön toimintamahdolli­ suuksia ja osallistu­mista.

13 § 1 mom. Vammaisneuvosto Kunnanhallitus voi asettaa vammais­neuvoston, jonka tehtävänä on edistää ja seurata kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten henkilöiden kannalta. Vammaisneuvosto voi tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja asioista, joilla on merkitystä vammais­ten henkilöiden elämisessä ja suoriutumisessa.

Nadja Suomela vammaisneuvoston puheenjohtaja

Vammaisneuvosto 2013–2016. Olof Ahlskog, Björn Kjerulf, Maire Nordberg, Nadja Suomela, Margaretha Stenfors, Bengt-Johan Ljung ja Martin Ahlskog. Kuvasta puuttuu Carola Holmlund. KUVA: TOMMY LAHTI

MUSTASAARI tiedottaa

9 7

10 6 lasten päivähoito 4

40-vuotias kunnallinen perhepäivähoito on juhlan arvoinen Tänä syksynä tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Mustasaaressa aloitettiin kunnallinen perhepäivähoito. Tätä merkkipaalua on juhlittu kevään ja kesän aikana työn merkeissä: Sulvan, Helsingbyn ja Tuovilan perhepäivähoitajat ja lapset tekivät kevätretken Stundarsiin, Raippaluodon perhepäivähoitajat lapsineen viettivät yhteistä grillijuhlaa ja pohjoisen Mustasaaren, Koivulahden ja Sepänkylän perhepäivähoitajat ja lapset kokoontuivat kesäkuun alussa Folkhälsanille nauttimaan Teatteri Soivan Sammakon esityksestä.

– Halusimme järjestää tänä vuonna useampia pieniä juhla­ tilaisuuksia, joista lapset ja hoi­ tajat pääsisivät nauttimaan. 10 vuoden päästä on sitten taas aika miettiä isompien juhlien järjestämistä, kertoo Musta­ saaren päivähoidosta vastaava Jan Ehrström.

Tuttu ja turvallinen vaihtoehto Sepänkylässä asuva Marjo Vartiainen on hoitanut lapsia 80-luvulta lähtien. Hän aloitti yksityisenä kotiapulaisena kauppias­perheessä vuonna 1980, siirtyi Vaasan kaupungin perhe­ päivähoitajaksi vuonna 1985 ja aloitti samassa tehtävässä Musta­ saaressa vuonna 1990. Hänen mielestään kodinomainen perhe­ päivähoito on tuttu ja turvalli­ nen vaihtoehto pienelle lap­ selle. Vartiaisen mukaan alle 5-vuotiaat lapset viihtyvät erin­ omaisesti pienessä lapsiryhmässä.

Perhepäivähoitajan työ on muuttunut monella tapaa nii­ den vuosien aikana, jolloin Vartiainen on hoitanut lapsia.

– Esimerkiksi työaikaan ja muihin työehtoihin sekä hoi­ dettavien lasten lukumäärään on tullut muutoksia. Lasten ja perhepäivähoitajan suhde on kuitenkin säilynyt yhtä lämpöi­ senä kuin ennenkin, Vartiainen miettii.

Vartiainen on viihtynyt hyvin perhepäivähoitajana.

Parasta hänen työssään ovat lapset; he myös antavat palaut­ teen välittömästi ja muistavat hoitajansa ja hoitopaikkansa vielä vuosien päästä. Myös yhteistyö lasten perheiden kanssa on ollut välitöntä ja

MUSTASAARI tiedottaa

Perhepäivähoidon ohjaaja Marina Gunell ylläpitää Sepänkylässä lelu­ lainaamoa, josta perhepäivähoitajat voivat lainata leluja. Mustasaaressa on kolme lelulainaamoa. KUVA: LISBETH

hyvää. Vartiaisen omat, nyt jo aikuiset lapset ovat olleet ”sisaruksia” useille hoitolapsille ja saaneet heistä elämänikäisiä ystäviä.

BÄCK

KUVA: LISBETH BÄCK

Perhepäivähoito ja päiväkodit täydentävät toisiaan Kunnallinen perhepäivähoito alkoi Mustasaaren kunnassa

syyskuun alussa vuonna 1973, jolloin 13 aiemmin yksityisinä työskennellyttä päivähoitajaa aloitti kunnan palveluksessa.

Kunnallisten perhepäivähoita­

Perhepäivähoidossa lapset tottuvat myös kotiaskareisiin. Eevi (vasemmalla) ja Helmiina leipovat pullaa yhdessä perhe­ päivähoitajansa kanssa. KUVA: MARJO VARTIAINEN

lasten päivähoito

Juhlan kunniaksi järjestetty teatteriesitys ”Soiva Sammakko ja vaaralli­ Perhepäivähoitaja Marjo Vartiainen toi hoitolapsensa Eevin, Konstan ja Helmiinan Folk­ nen verkko” kiinnosti varsinkin lapsikatsojia. KUVA: JOHANNA HAVERI hälsanille katsomaan teatteriesitystä, jonka päälle nautittiin yhdessä mehua ja täyte­ kakkua. KUVA: JOHANNA HAVERI

Perhepäivähoito Mustasaaressa Perhepäivähoito antaa lapselle hyvää perushoitoa sekä edistää lapsen kehitystä ja oppimismahdollisuuksia kodinomaisessa ympäristössä ottaen huomioon kunkin lapsen yksilöllisyyden.

Perhepäivähoidossa lapset osallistuvat erilaisiin arjen toimiin; syövät, nukkuvat, ulkoilevat, leikkivät, piirtävät ja askartelevat.

Leikki on lapsen työtä ja sen avulla lapsi kehittyy ja oppii.

Perhepäivähoidossa lapsi saa hyvän pohjan myöhempään oppimiseen ja terveisiin elämän­tapoihin.

Perhepäivähoidon tavoitteena on tarjota lapsille onnellinen ja turvallinen lapsuus yhteis­ työssä vanhempien kanssa.

Perhepäivähoito tukee vanhempia lasten kasva­tustehtävässä.

?

jien määrä kasvoi nopeasti, sillä jo kahden vuoden päästä kun­ nan palkkalistoilla oli noin 70 hoitajaa. Enimmillään kunnan palveluksessa on ollut jopa 150 hoitajaa, mutta nykyään 150 perhepäivähoidossa olevasta lapsesta huolehtii 45 hoitajaa.

Perhepäivähoitajien tarve on laskenut, kun kuntaan on saatu lisää päiväkotipaikkoja.

– Päiväkoti- ja perhepäivä­ hoito täydentävät toisiaan ja molempia tarvitaan. Musta­ saaressa on yleisimmin tapana, että perhepäivähoidossa hoide­ taan 1–3-vuotiaita lapsia ja sitä vanhemmat ovat päiväkodissa,

mutta jokaisen lapsen kohdalla tehdään tietysti hoitopäätös yksilöllisesti, Ehrström ker­ too.

Hänen mukaansa perhe­ päivähoito on muuttunut monella tapaa 40 vuoden aikana. Esimerkiksi vajaa pari vuotta sitten perhepäivähoita­ jien työsopimus muuttui siten, että myös perhepäivähoitajilla on 40 tunnin työviikko.

Hoitajan tasoituspäivien ja muiden vapaapäivien aikana perhepäivähoitolapset hoide­ taan päiväkodissa eikä enää toisilla perhepäivähoitajilla, mikä estää ylisuurten ryhmä­ kokojen muodostumisen yksittäisille hoitajille.

Perhepäivähoitopaikka on kuin toinen koti Marjo Vartiaisella hoidossa olevien Eevin ja Helmiinan äidit ovat molemmat tyytyväi­ siä tyttöjen päivähoitoon.

Kolme ja puolivuotiaat neidot saavat nauttia perhepäivähoi­ don kodinomaisesta tunnel­ masta, pienestä ryhmästä sekä tutusta ja turvallisesta hoita­ jasta, joka osallistuu omalla tärkeällä panoksellaan lasten peruskasvatukseen.

– Isoveljeensä Eliakseen verrattuna Eevi on aina ollut ujompi ja hiljaisempi ja jo sen takia perhepäivähoito ensim­ mäisenä hoitopaikkana on hänelle erinomainen vaihto­ ehto, Jenni Keränen kertoo.

Päivähoidon päällikkö Jan Ehrström kiitti perhepäivähoitajia hyvästä työstä ja lupasi, että 10 vuoden päästä taas juhlitaan. KUVA: JOHANNA HAVERI

– Omista lapsuuden koke­ muksistani tiedän, että perhe­ päivähoitopaikka on parhaim­ millaan kuin toinen koti ja lapsen ja hoitajan välinen suhde voi olla hyvin läheinen.

Myös Helmiinan äiti Terhi Glader, jonka vanhempi tytär Jenina on myös ollut Varti­aisella hoidossa, halusi ehdottomasti lastensa ensimmäiseksi kodin ulkopuoliseksi hoitovaihto­ ehdoksi perhepäivä­hoidon.

– Varsinkin pienille lap­ sille perhepäivähoito on sopi­ van pehmeä lasku kotioloista kohti päiväkotia ja koulua. Se

tarjoaa kodinomaiset olosuh­ teet, maukasta kotiruokaa, pienet ryhmät ja sopivan määrän virikkeitä pienelle ihmiselle, Glader sanoo.

Molemmat äidit ovat iloisia siitä, että lapsen voi jättää per­ hepäivähoitoon hyvillä mielin.

Molemmista tytöistä näkee, että he viihtyvät hoidossa.

– Kotinsa toisten perhei­ den lapsille avaavien perhe­ päivähoitajien työ kaipaisikin nykyistä enemmän arvostusta, Keränen huomauttaa. ■ Johanna Haveri/Viestintä Oy Prowomedia

MUSTASAARI tiedottaa

11 7

12 6 rakentaminen & asuminen 4

Uusi ja selkeä rakennusjärjestys Mustasaaren uusi rakennusjärjestys tuli voimaan 1. elokuuta. Rakennusjärjestys on tärkeä työkalu rakennustarkastajille. Rakentamiseen liittyvien valta­ kunnallisten määräysten ohella kunta voi ohjata rakentamista kaavoittamatto­milla alueilla rakennusjärjestyksessään.

– Edellinen rakennusjärjestys oli yhdeksän vuoden takaa ja vuoden 2004 jälkeen on tullut uusia lakeja ja määräyksiä, joista jotkut olivat jopa ristiriidassa vanhan rakennusjärjestyksen kanssa, kertoo työtä koordinoi­ nut kunnan uusi tekninen joh­ taja Ben Antell.

Ben Antell, tekninen johtaja. KUVA: ANNA SAND

Rakentavaa yhteistyötä Rakennuslautakunta teki uutta rakennusjärjestystä koskevan aloitteen, jonka työryhmä sit­ ten toteutti.

– Vanhaan rakennusjärjes­ tykseen verrattuna uusi on pal­

jon yksityiskohtaisempi – niin meille virkamiehille kuin kunta­laisillekin. Työryhmä on neuvotellut tiiviisti muiden viranomaisten, mm. pelastus­ toimen ja ympäristöviran­ omaisten kanssa.

– Uusi rakennusjärjestys valaisee rakentamista ja tekee sukupolvenvaihdokset ja raken­ ta­ misen vanhempien maalle joustavammaksi. Lisäksi uusi järjestys edistää naapurisopua – sisältö on entistä selvempi mm. tonttijärjestelyjen ja aito­ jen rakentamisen suhteen ja määrittelee erilaisten töiden sallitut suorittamisajankohdat, selittää Antell.

– Rakennusjärjestys myös helpottaa teknisen osaston työtä, esimerkiksi ojien, tie­ rumpujen ja vastaavien kyseessä ollen, lisää Antell.

Kauaskantoisia määräyksiä Rakennusjärjestys määrittelee selvästi, missä tapauksissa vaa­ ditaan rakennuslupa, toimen­ pidelupa tai vain toimenpide­ ilmoitus, ja millä alueilla.

Lisäksi on pyritty kauaskantoi­ suuteen ja ottamaan huomioon, mitä tulevaisuus saattaa tuoda tullessaan, esi­­merkiksi yksityi­ set tuulivoimalaitokset tai eri­

Erityispiirteitä omaavat alueet, esimerkiksi kulttuurisesti arvokkaat alueet, ote­ taan huomioon uudessa rakennusjärjestyksessä. ARKISTOKUVA

laiset lämmitys- ja energia­ laitokset.

– Tällaiset rakenteet vai­ kuttavat paljon ympäristöön ja alueen kokonaisilmeeseen.

– Jokaisen rakennus­ hanketta suunnittelevan ja käynnistävän kannattaa tutustua rakennusjärjestykseen, erityi­ sesti rakennushankkeiden vastuu­henkilöiden, koros­taa Antell.

tarkistaa, ettei maa ole kunnan pohjavesialueella, mitä koske­ vat tiukemmat määräykset.

– Esimerkiksi hevostallin rakentaminen pohjavesialueelle on nykyisin kielletty.

Kunnanvaltusto hyväksyi rakennusjärjestyksen 10. kesä­ kuuta ja se tuli voimaan 1. elo­ kuuta. ■

Erityispiirteitä omaavat alueet Rakennusmaan ostamista suunnittelevan kannattaa myös

Tieliittymiä ja ojia koskevia määräyksiä on selvennetty, kuten myös hevostenpitoa, sekä tallin tai huvimajan rakentamista. ARKISTOKUVIA

MUSTASAARI tiedottaa

Anna Sand/Kustmedia Ab Käännös: Riitta Gustavsson

hyvinvointipäivä

Hyviä vuosia Senioreiden liikunnallinen hyvinvointipäivä 2013 Botniahallissa

S

eitsemäs peräkkäinen liikunnallinen hyvin­ vointi­päivä järjestetään maanantaina 30.9. klo 10–15 Botniahallissa.

Hyvinvointipäivänä akti­ voidaan sekä vanhemman että nuoremman väen hyvinvointia.

Kiinnostuneiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Tämän vuoden teemana on ”Hyviä vuosia”, mikä on myös meidän tavoitteemme.

Hyvinvointipäivän aikana käsitellään terveyden edistä­ mistä. Päivä tarjoaa kohtaamis­ paikan läheltä ja kaukaa tule­ ville ihmisille. Solmimme uusia tuttavuuksia ja tapaamme vanhoja tuttuja oikein ajan kanssa!

Paljon toimintaa Tänäkin vuonna on valinnan runsautta: toimintanurkkaus, kuulonurkkaus, näköpiste ja monenlaisia muistipisteitä.

Kaikki, jotka käyvät Seniori­ pisteen toimintanurkkauk­sessa, voivat osallistua arvontaan ja voittaa Mustasaaren jouluristin (pieni malli). Muotinäytöksessä esitellään vapaa-ajanvaatteita.

Tee testejä, käy tutustumis­ pisteissä ja osallistu senioreiden ja eläkeläisten sovellettuun liikuntaan!

Laulu ja tanssi täydentävät päivän (muun muassa Vasa sångargilletin seniorikuoro, Tena Singers ja Zumba Gold).

Viihtymisestä vastaa show­ tanssin grand old lady Aira Samulin.

Tänäkin vuonna mukana on monia oppilaitoksia. Opis­ kelijat tekevät erilaisia hoitoja ja kertovat oman alansa opin­

etön Este mis­ aa koht kka pai

AA VAP Y! S PÄÄ

noista, opintosuunnitelmista ja opiskelupaikoista.

Luentoja Uni ja univaikeudet, Johnny Granholm.

Ikiliikkujaksi!, fysioterapeutti Johan Slotte.

Korva ja kuulo, Dick Lund­ mark, Widex. Marja Carlström luennoi tasapainosta. Aira Samulin pitää luennon hyvästä ikääntymisestä.

Päivä on kaikille avoin Uutta tänä vuonna on, että maksat vain ruuasta ja kahvista

Heli Lintamo Liikenneturvasta antaa hyvinvointipäivään osallistuville hyviä lii­ kenneturvallisuusvinkkejä. Syksyllä tarvitset turvallisen ja tyylikkään kypärän!

KUVA: VIOLA MITTS

sekä pienen maksun kokeile­ mistasi hoidoista. Sisäänpääsy, ohjelma, maistiaiset, luennot ovat kaikki ilmaisia!

Vastaa lyhyeen kyselyyn paikan päällä ja voit voittaa palkinnon.

Hyvinvointipäivä on kaksi­ kielinen. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita! ■ Viola Mitts päiväkeskusohjaaja

Tule mukaan liikkumaa n

Senioreiden hyvinvointipäivä Järjestetään 30.9. klo 10–15 Botniahallissa.

Pääjärjestäjät ovat Mustasaaren vanhusneuvosto, Vaasan ikäneuvosto ja Botniahallin terveysliikuntakeskus. Muita järjestäjiä ovat muun muassa Svenska pensionärsförbundet i Österbotten, Mustasaaren aikuisopisto ja Mustasaaren eläkeläisyhdistykset.

Lisätietoja antaa Viola Mitts, puh. 327 7293 tai seniorpunkten@mustasaari.fi. www.mustasaari.fi/ hyvinvointipaiva

?

Aira Samulin.

Vanhusneuvosto 2013–2016 ► Vuosien 2013–2016 vanhusneuvosto. Kunnanhallituksen edustaja Per Thomasfolk, Mona Back, Tuula Kleimola, Gunnel Örn, Håkan Wikberg, Karl-Erik Borg, vanhusneuvoston sihteeri Viola Mitts, puheenjohtaja Peter Sahlsten ja Ann-Charlott Willför. ■

Vanhusneuvosto. KUVA: TOMMY LAHTI

MUSTASAARI tiedottaa

13 7

14 13 4

aikuisopisto

Tere hommikust!*

T

ämä on ainoa viron­ kielinen sanonta, jonka osaan. Opin sen luki­ ossa, Korsholms gymnasiu­ missa, vuonna 1977 ennen opintomatkaa Viroon. Opettaja Bo Pensar opetti meille yksin­ kertaisia sanontoja, jotta selviäi­ simme auttavasti pari päivää turisteina eteläisessä naapurimaassa. Voisin kertoa paljonkin siitä reissusta, mutta tässä artikkelissa oli tarkoitus keskittyä muuhun.

Vierailin hiljattain Koivu­ lahdessa eräässä kuljetusalan yrityksessä, sillä Mustasaaren aikuisopisto järjestää kurssin yrityksen henkilöstölle. Tapasin Annica Finnen, Gunvor Fribergin, Matias Teirin ja Henrik Stenbergin. He tarvit­ sevat kutakuinkin samaa kuin me lukiolaiset ennen Viron matkaa: lyhyen johdatuksen viron kieleen. Siis tiiviin täy­ dennyskoulutuspaketin.

Käytössä päivittäin Gunvor Friberg arvioi, että lähes puolet yrityksen asioista hoidetaan yhteistyössä sellais­ ten henkilöiden kanssa, jotka puhuvat mieluiten viroa. Jotkut kuljettajat osaavat hieman suo­ mea, mutta kielitaito on vaih­ televaa. Suullista kielitaitoa tarvitaan puhelimessa, ja lue­ tun ymmärtäminen on koe­ tuksella, kun kuljettajat kirjoit­ tavat ajoraportteja, joita toimistohenkilöstö sitten tul­ kitsee. Yrityksen lähes kaikkien työntekijöiden on osattava ker­ toa virolaisille kuljettajille ja liikennöijille muun muassa ajo­ määräyksistä ja niiden muuttu­ misesta. Väärinymmärrysten takia sattuu tämän tästä ereh­ dyksiä.

– Toimitusjohtajamme on ehkä ainoa, jonka ei tarvitse osata viroa, sanoo Gunvor nau­ rahtaen.

– Meidän muiden olisi hyvä osata muutamia tavallisia viron kielen sanoja ja ammatti­ termejä sekä kieliopin perus­ rakenteet, lisää Annica. Matias nyökkää, ja vaikuttaa siltä, että henkilöstö on asiasta varsin yhtä mieltä.

MUSTASAARI tiedottaa

Trans-Consult Oy:n Annica Finne ja Matias Teir. KUVA: ROSE HEIR

Sekä Gunvor Fribergillä että Annica Finnellä on koke­ musta kielten opiskelusta Mustasaaren aikuisopistossa, ja siitä he saivatkin idean kääntyä aikuisopiston puoleen. Viime keväänä yritys tilasi aikuis­ opistolta henkilöstölle räätälöi­ dyn viron kielen peruskurssin.

Aikuisopiston normaalissa kurssi­ tarjonnassa ei ole ollut viron kielen kurssia, joten kieltä ei voinut opiskella sitä kautta.

Yksittäisenä toimeksi­ antona kurssi onnistuttiin kui­ tenkin järjestämään erinomai­ sesti.

Yksi aikuisopiston suunnittelijoista löysi nopeasti pätevän viron kielen opettajan, kurssipäivämäärät lyötiin luk­ koon ja nyt sekä opettajan että opiskelijoiden kalentereihin on merkitty kurssi syksyn kol­ meksi viikonlopuksi. Pienen yrityksen kun on lähes mahdo­ tonta järjestää henkilöstölleen täydennyskoulutusta arkipäivinä.

Paikallisesti tuotettua koulutusta Kurssi järjestetään yrityksen tiloissa Koivulahdessa. Opetuk­ sesta vastaa Katrin-Kristiina Polviander, ja kurssilaiset ovat yrityksen henkilöstöä. Yritys ostaa kurssin Mustasaaren

aikuisopistolta erittäin kilpailu­ kykyiseen hintaan – ja saa juuri sen, mitä tarvitsee.

Muun muassa tätä tarkoi­ tan sillä, mitä aikuisopiston opinto-ohjelmassa kutsun pai­ kallisesti tuotetuksi koulutuk­ seksi. Toivon, että yhä useampi löytäisi tämän mahdollisuuden.

Aikuisopisto on kurssitoi­ minnan järjestämisen ja hallin­ noinnin asiantuntija. Maini­ tulla yrityksellä oli tarve parantaa henkilöstön kielitai­ toa, jollakin toisella yrityksellä saattaa olla tarve vahvistaa vaikka tietoteknistä osaamista.

Yritämme yksinkertaisesti luoda kursseja, joille on tarvetta.

Juuri kun olen lähdössä, Henrik ehdottaa, että minun pitäisi ottaa yhteyttä kunnassa oleviin yrityksiin tai vierailla niissä kertomassa tällaisesta täydennyskoulutusmahdolli­ suudesta. Siinäpä vasta ajattele­ misen arvoinen idea.

Kohtumiseni** ■ Rose Heir rehtori *Hyvää huomenta! **Nähdään!

Ajankohtaisia luentoja Kimmoisa, kiitollinen ja kekseliäis!

Maija-Riitta Ollila Tiistaina 15.10. klo 17–18.

25 euroa.

Maija-Riitta Ollila.

Tunne itsesi, hyväksy itsesi!

Jaana-Mirjam Mustavuori Tiistaina 29.10. klo 17–18.30.

10 euroa.

JaanaMirjam Mustavuori.

Muista ilmoittautua kursseille ja luennoille joko verkossa aikuisopisto.mustasaari.fi tai puhelimitse 327 7261.

Jos sinulla on kysyttävää, vastaamme mielellämme!

!

senioripiste

Sp Senioripiste ► Syksyn ohjelma on käynnistynyt, ja mukana ovat Senioripisteen perinteiset kurssit kuten harrastustoiminta, boccia ja päiväkeskus­toiminta. Harrasteryhmät kokoontuvat Sepänkylän lisäksi Koivulahdessa, Raippaluodossa, Sulvalla, Jungsundissa ja Veikkaalassa. Terve­tuloa mukaan!

Haluamme innostaa, aktivoida ja ilahduttaa senioreita ja eläkeläisiä kursseillamme ja ohjelmallamme.

Jo nyt kannattaa laittaa muistiin Seni­oreiden hyvinvointipäivä Botnia­hallissa 30.9. klo 10–15, www.mustasaari.fi/hyvinvointipaiva, ja Folkhälsan-talon ja Senioripisteen Hyvän olon päivä torstaina 24.10. klo 10–15.

Harrastustoiminta Ohjattua toimintaa parillisina viikkoina: maanantaina klo 9.15–15, torstaina klo 9.30–13.

Ohjattua toimintaa parittomina viikkoina: maanantaina ja torstaina klo 9.30–11.

Puutöitä keskiviikkoisin ja torstaisin klo 12–15.30.

Harrastustoimintaa on joka viikko aina joulukuun puoliväliin asti.

Uusi teemakurssi: Mustasaaren jouluristi Syyskaudella järjestettävällä kurssilla osallistujat valmistavat Mustasaaren jouluristin. Keski­viikkoisin 11.9.–11.12. klo 9.15–11 (ei 25.9.).

Jouluristi-kurssin ideanikkari ja ohjaaja on Johan Heinonen, vastaava ohjaaja on Hans Hägglund (puh. tiistai-iltapäivisin 050 558 730).

Jouluristissä kuvastuu Raippaluodon silta, aurinko ja hyvinvoiva kunta. Kunnan värit punainen ja keltainen kuvaavat joulua, vihreä maa- ja metsätalousmaita. Kellot symboloivat yrittäjyyttä. Vain materiaalikustannukset. Enintään 5 osallistujaa.

Teemapäiviä opintohuoneessa Keskiviikkona 25.9. klo 9.30–12 Intarsiainspiraatiopäivä. Taiteilija Bertel West johdattelee intarsia­ tekniikkaan.

Maanantaina 14.10. ja 28.10. klo 9.30–12 Korttitehtailua.

Maanantaina 21.10. klo 9.30–13 Haarukkavirkkausta.

Maanantaina 4.11. klo 9.30–13 Huovutuspäivä.

Neulekahvila Neulekahvila järjestetään koko syksyn ajan torstaisin klo 9.30–13 harraste­salissa. Tule hakemaan uus­ia ideoita. Jos kutomistaidot ovat päässeet unohtumaan, neule­kahvila auttaa sinut alkuun!

Huom.! Jos sinulla on hyviä neule­ ohjeita, ota ne mukaan. Kahvia ja yhdessäoloa! Kurssin inspiroivina ohjaajina toimivat Gunnel Cederberg ja Kerstin Dahlkar.

Jatkokursseja Maalauskurssi jatkuu tiistaisin 17.9.–10.12. klo 9.15–11. Mukaan mahtuvat kaikki uudet ja vanhat maalausharrastajat.

Bingo

Tulevia iltapäivätansseja Torstaina 26.9. klo 14–17 Kauden avajaistanssit. Tanssitta­ jana meille uusi tuttavuus Duo Music Makers. Tanssi ja mukava yhdessäolo rikastuttavat elämää!

Torstaina 31.10. klo 14–16.45 Iltapäivätanssit Smedarna-yhtyeen tahdikkaissa rytmeissä.

Näyttelyt Taiteilija Bertel Westin intarsia­ näyttely Puun ehdoilla 3.9.–31.10.

Taiteilijan intarsiatauluissa näkyvät saariston majakat, kalasatamat ja linnut.

Marraskuussa ja joulukuussa esillä on puutaitelija Lars-Göran Söderholmin luonnonläheistä puutaidetta.

Hyvän olon päivä Torstaina 24.10. klo 10–15 Seniori­ piste ja Folkhälsan-talo järjestävät yhteisen Hyvän olon päivän.

Jos olet kiinnostunut kertomaan luonnontuotteista, myymään niitä ja tekemään hoitoja, ilmoittaudu.

Tapahtuma on avoin kaikille, jotka haluavat kokeilla vaihtoehtoisia hoito­menetelmiä ja saada neuvoja terveyden ja hyvinvoinnin edistä­ miseksi.

Luento opintohuoneessa klo 10.30–11.30. Uniasiantuntija Johnny Granholm antaa neuvoja yökukkujille luennollaan ”Goda råd för en nattuggla”. Luento on ruotsinkielinen, mutta keskusteluun voi osallistua myös suomeksi.

Bingoa 18.9., 10.10., 13.11. ja 2.12. klo 13.

Vanhustenviikko Vanhustenviikon teemana on Hyviä vuosia. Ohjelmaa riittää useammaksi viikoksi.

Maanantaina 30.9. klo 10–15 osallistumme Senioreiden hyvinvointipäivään Botniahallissa.

Panemme pystyyn korttipajan, jossa hyvinvointipäivän kävijät voivat tehdä omia korttejaan.

Senioripisteessä on seuraavaa ohjelmaa: Maanantaina 7.10. ja torstaina 10.10. klo 9.30–11 Teema: Valmistetaan persoonallisia kortteja.

Torstaina 11.10. klo 13 Yhteis­laulua teemasta kuu ja tähdet. Tähtiavaruuteen meidät johdatta­vat Astrid Wikman, Stig Snickars ja Lars Hjerpe.

Luvassa on elämyksellisiä tähtihetkiä. Tilaisuus on ruotsin­ kielinen, mutta musiikki ja laulu eivät tunne kielirajoja!

Torstaina 17.10. klo 9.30–12.30 Senioripiste ja Folkhälsan järjes­ tävät avoimien ovien päivän.

Kävijät voivat tutustua muun muassa harrastustoimintaan, puutöihin, Mustasaaren jouluristin valmistukseen, neulekahvilaan, päiväkeskustoimintaan ja Folk­ hälsanin toimintaan.

Keittiö tarjoaa pullakahvit.

Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita tilaisuuteen!

!

Pikkujoulumarkkinat Torstaina 28.11. klo 10–15. Jos haluat tulla myymään tuotteita pikkujoulumarkkinoille, ilmoittaudu viimeistään torstaina 21.11.

Senioripiste Käyntiosoite: Niilontie 1, Sepänkylä Puhelin: (06) 327 7293 Yhteystiedot: Askartelunohjaaja Kerstin Dahlkar, puhelinaika tiistaisin klo 9–10, puh. 327 7297 Päiväkeskusohjaaja Viola Mitts, puhelinaika klo 9.30–10.30, puh. 327 7293, viola.mitts@mustasaari.fi Internet: www.mustasaari.fi/senioripiste Kahvila on auki vuoden jokaisena päivänä Maanantaista perjantaihin klo 10–15.30 Lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 11–14 Lounas joka päivä klo 11–14 Tanssi antaa iloa ja vauhtia elämään! Kaikilla on mahdollisuus tanssia Smedarna-yhtyeen tahdissa 31.10. klo 14. KUVA: VIOLA MITTS

!

MUSTASAARI tiedottaa

15 9

16 13 4

vapaa-aika • elinkeinoelämä

SYYSLOMA Vapaa-aikaosasto järjestää syyslomaohjelmaa!

Torstai 17.10.

Syyslomakivaa Botniahallissa Vietä pari liikunnantäyteistä tuntia eri lajien parissa.

Aika: Klo 12–14 Paikka: Botniahalli Ohjaaja: Vapaa-aikaosasto Ennakkoilmoittautuminen: www.mustasaari. fi/vapaa-aika viimeistään 15.10.

Jalkapallo Jos on kiinnostusta, osallistujat jaetaan joukkueisiin. Yksi kenttä lapsille ja yksi nuorille.

Sulkapallo Varaa aika ilmoittautumisen yhteydessä.

30 min/pelaaja tai ryhmä.

Pingis 4 pöytää. Varaa aika ilmoittautumisen yhteydessä. 30 min/pelaaja tai ryhmä.

Hinta: Ilmainen sisäänpääsy

Frisbeegolf Klo 12–13.30

Koko halli on käytössämme. Voit valita seuraavista lajeista:

Rullaluistelu Ohjaaja paikalla

Sähly Klo 12–13 alakoululaiset (jos on kiinnostusta, osallistujat jaetaan joukkueisiin).

Huom.! Kypäräpakko. Ota mielellään oma kypärä mukaan.

Klo 13–14 yläkoululaiset (jos on kiinnostusta, osallistujat jaetaan joukkueisiin).

Kuntosali Ikäraja: Vähintään 13 vuotta. Ohjaaja paikalla.

Seikkailurata Ikäraja: Vähintään 7 vuotta Ohjattu jumppa perheen pienimmille Puolen tunnin välein klo 12 alkaen.

Ikäraja: Vähintään 3 vuotta

Perjantai 18.10.

Luistelua Vaasa Arenassa Ilmaista luistelua koko perheelle jäähallissa klo 9.30–11.30.

Huom.! Kypäräpakko!

Jos sinulla ei ole omia välineitä, voit vuokrata niitä Botniahallista. Välineitä on rajoitetusti.

Rullaluistimet, sauvat ja suojat: 5,50 euroa.

Mailat: 2,50 euroa.

Sauvat: 2,50 euroa.

Harjoitteluhalli 1: ilman mailaa Harjoitteluhalli 2: mailan kanssa Ei ennakkoilmoittautumista Hinta: Ilmainen

Energialähettiläs matkalla maailman ympäri ► Kesäkuussa Vaasan seudun energialähetti­ lääksi maailman parhaaseen pätkätyöhön valittu 26-vuotias insinööriopiskelija Pentti Itkonen on jo saavuttanut matkansa puolivälin.

Itkonen lähti elokuun lopulla yli kaksi kuukautta kestävälle maailmanympärimatkalle. Hän saa matkansa aikana perehtyä siihen, mitä

suomalainen ja vaasalainen cleantech-ala on, minne kaikkialle tuotteita ja ratkaisuja viedään, sekä mitä vaikutusta niillä on ympäristöön ja ihmisten elämään. Energialähettilään tehtävänä on välittää saamansa tieto ja kokemukset sosiaalisen median ja videoiden välityksellä.

Matka alkoi Suomen Lapista, missä Itkonen tutustui Kittilässä sijaitsevaan kulta­ kaivokseen. Kullan louhiminen ja rikasta­ minen kuluttaa sähköä, ja ABB:llä onkin ollut näppinsä pelissä siinä, miten kaivoksesta on saatu entistä energiatehokkaampi.

Lapista energialähettiläs matkasi Norjaan tutustumaan vesivoimaan ja siihen, miten vaasalais­ yritys VEO:n tekniikalla sitä pystytään modernisoimaan ja tehostamaan.

Norjasta matka jatkui yli Atlantin USA:han tutustumaan ohjelmisto­ yritys Wapicen toimintaan. USA:ssa Wapicen ohjelmistojen avulla pystytään pienentämään teollisuuden energian­ kulutusta. Eikä kyseessä ole kovin vähäiset kilowattitunnit, kuluttaahan USA 19 prosenttia maailman energiasta.

MUSTASAARI tiedottaa

Tämän lehden ilmestymisen aikoihin energia­ lähettiläs on Ecuadorissa. Hän pääsee näkemään maailmaa lintuperspektiivistä, kun hänet lennätetään helikopterilla keskelle sademetsää Eden-Yuturin öljykentälle tutustumaan Wärtsilän, VEO:n, VAMP:in ja Leinolat Groupin yhteisprojektiin.

Ecuadorista matka jatkuu Brasiliaan Wärtsilän vieraaksi ja sieltä edelleen Espanjaan tutustumaan laihialaisyritys T-Drillin projektiin. Lisäksi energialähettilään matkakohteista ja kohde­ isännistä jäljellä ovat vielä Thaimaa ja VAMK, Intia ja Citec, Kiina ja Vacon sekä Tunisia ja Merinova. Joten vielä ehdit seuraamaan energia­lähettilään ennenkuulumattoman huikeaa matkaa. ■ VASEK

Seuraa energialähettilään matkaa Blogi www.energialahettilas.fi Facebookissa www.facebook.com/ EnergyVaasa Twitterissä www.twitter.com/EnergyVaasa Kaikki videot eri matkakohteista löydät YouTubesta www.youtube.com/ user/EnergyVaasa

