Kunnan talousarvio

Kunnanvaltuusto hyväksyi Mustasaaren kunnan vuoden 2012 talousarvion 8.12.2011.

Toimintakate Toimintakate eli toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus (= toiminnan nettokustannukset) on 91,6 miljoonaa euroa. Toimintakatteen jakautuminen toimialojen kesken esitetään kuviossa ”Toimintakate”. Terveydenhuolto maksaa 33,8 miljoonaa euroa, mikä on lähes 37 prosenttia toimintakatteesta. Sosiaalitoimi maksaa 26,8 miljoonaa euroa eli 29 prosenttia toimintakatteesta. Kunnan opetustoimen kustannukset ovat 20,7 miljoonaa euroa, mikä on lähes 23 prosenttia toimintakatteesta. Kaikki muu toiminta, kuten kirjasto, kulttuuri, nuoriso, liikunta, vapaa-aika, musiikki ja tanssi sekä kaavoitus, rakennusvalvonta, tienauraus ja hiekoitus, maksaa yhteensä 10,3 miljoonaa euroa, mikä on 11 prosenttia toimintakatteesta.

Toimintakate rahoitetaan veroilla ja valtionosuuksilla, joihin on budjetoitu yhteensä 94,9 miljoonaa euroa. Määrä on 3,2 miljoonaa euroa suurempi kuin toimintakate. Kunnalle EI kuitenkaan jää voittoa, vaan tämä summa tar

TALOUSARVIO 2012

Koko talousarvio on luettavissa osoitteesta www.mustasaari.fi/ verotus_ja_rahoitus.

vitaan rahoituskulujen ja lyhennysten maksamiseen. Kun ne on maksettu, jäljelle jää 1,3 miljoonaa euroa. Tämä summa voidaan käyttää osarahoittamaan investointeja, joihin on tänä vuonna budjetoitu lähes 17,8 miljoonaa euroa (netto). 1,3 miljoonan euron ja 17,8 miljoonan euron välinen erotus selittää, miksi kunnan täytyy vuoden aikana ottaa lainaa 16,5 miljoonaa euroa.

Menot ja tulot Budjetoidut kokonaismenot ja -tulot esitetään kuvioissa ”Menot” ja ”Tulot”.

Toimintakuluja syntyy kaikesta kunnan ylläpitämästä toiminnasta kuten lasten päivähoidosta ja terveydenhuollosta sekä tievalaistuksesta ja jätevesien puhdistamisesta. Investointimenot kiinnostavat varmasti monia, ja niihin palataan lähempänä syksyä. ■

Rabbe Eklund talouspäällikkö

Grafikka Henrik Sandback taloussuunnittelija

Vapaaaikaavustukset 2012 Mustasaarelaisyhdistykset voivat hakea vapaaaikalautakunnalta toimintaavustusta järjestämäänsä liikunta, lapsi, nuoriso ja uimakoulutoimintaan. Toiminta-avustusten hakuaika päättyy 15.3. Nuorisoseurat ja kotiseutuyhdistykset, joilla on oma seurantalo ja jotka järjestävät säännöllistä ja ohjattua toimintaa lapsille ja nuorille, voivat hakea avustusta seurantalon käyttökustannuksiin sekä korjausavustusta. Käyttöavustusten hakuaika päättyy 15.3. Korjausavustusta voi hakea ympäri vuoden. Hiihtolatujen hoitoavustusten hakuaika päättyy 23.4. Säännöt, ohjeet sekä hakulomakkeet löytyvät vapaaaikaosaston verkkosivuilta www.mustasaari.fi /vapaaaika. Hakemukset toimitetaan osoitteeseen Mustasaaren kunta, Vapaaaikalautakunta, Keskustie 4, 65610 Mustasaari, ennen hakuajan päättymistä klo 16.00. Myöhästyneet hakemukset hylätään. www.mustasaari.fi

Vapaaaikalautakunta Toimintakate –91 610 084 €

Sosiaalitoimi –26 781 900 29,2 %

Muut –10 255 334 11,2 % Terveydenhuolto –33 841 580 36,9 %

Opetus ja koulutus –20 731 270 22,6 %

Tulot 160 596 000 €

1,0 %

10,3 %

16,9 % 42,2 %

29,6 %

Menot –160 568 000 €

1,0 %

0,5 %

11,8 %

86,7 % Perusterveydenhuolto –12 841 580 14,0 %

Erikoissairaanhoito –21 000 000 22,9 %

Verotulot 67 700 000 €

Toimintatuotot 47 557 000 €

Valtionosuudet 27 160 000 €

Lainat 16 500 000 €

Investointien rahoitukset sekä muut saatavat 1 679 000 €

Toimintakulut –139 167 000 €

Investointimenot –18 991 000 €

Lainojen lyhennykset –1 610 000 €

Antolainaus ja rahoituskulut –800 000 €

www.mustasaari.fi

Kunnanhallituksen toimintaavustukset 2012

Mustasaaren kunnassa toimiville yhdistyksille ja yhteisöille. Yhdistykset ja yhteisöt, jotka eivät saa lautakuntien avustusta toimintaansa, voivat hakea toimintaavustusta kunnanhallitukselta. Vapaamuotoinen hakemus, johon liitetään toiminnan kuvaus ja talousarvio, osoitetaan Mustasaaren kunnanhallitukselle, Keskustie 4, 65610 Mustasaari. Hakemuksen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen info@mustasaari.fi .

Hakuaika päättyy 15.3.2012.

Kunnanhallitus

- Tervetuloa tutustumaan kunnan uuteen ilmasto- ja energiastrategiaan, joka on mm. verkkosivuillamme Strategiat-otsikon alla, sanovat vasemmalta lukien Peder Pedersen, Solveig Söderback ja Ben Antell. KUVA: LISBETH BÄCK

Mustasaari hyväksyi ilmasto- ja energiastrategian Yhteistyötä ympäristön hyväksi

Kunnanvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2011 Mustasaaren uuden ilmasto- ja energiastrategian 2011–2020. Tarkoituksena on antaa asukkaille, kiinteistönomistajille, talonrakentajille, luottamushenkilöille ja henkilökunnalle oikeaa tietoa ilmasto- ja energia-asioista; väline, jonka pohjalta toimia.

Kansliapäällikkö Solveig Söderback, kiinteistöpäällikkö Peder Pedersen ja johtava rakennustarkastaja Ben Antell ovat osallistuneet strategiaa työstäneeseen foorumiin.

Visiona on, että Mustasaari on viisas kunta, joka pyrkii aktiivisesti kestävään energiankäyttöön ja -kehitykseen. – Niin pienissä kuin suurissakin asioissa, sanoo Solveig Söderback. Analyysi kattaa kaikki kunnan sektorit ja sisältää ympäristöystävällisiä toimenpide-ehdotuksia. Kyseessä voi olla infopaketti talonrakentajille ja joukkoliikenteen kehittäminen tai kunnianhimoinen tavoite, että kunta käyttää vain uusiutuvaa energiaa vuonna 2020.

Konkreettisia kohteita Ilmasto- ja energiastrategia on työväline ja juuri nyt on tärkeintä, että se on tehty; muotoiltu tavoitteet noudatet

tavaksi kunnan tiedotuksessa, suunnittelussa ja rakentamisessa. Perustana ovat valtakunnalliset tavoitteet ja määräykset.

– Strategiaan viitataan uuden Gäddan asuinalueen asemakaavan käsittelyssä, mainitsee Ben Antell esimerkkinä.

Tölby-Vikbyn koulun ja päiväkodin hakekeskus. - Kunnan esimerkki ympäristöystävällisestä lämmityksestä, sanoo Pedersen. KUVA: HEIDI HJERPE

Sepänkylään suunnitellaan parhaillaan uutta Gäddan asuntoaluetta. Uusi ilmasto- ja energiastrategia toimii työn tukena. KUVA: HEIDI HJERPE

– Ja ensimmäinen konkreettinen strategiakohde on Norra Korsholms skola, jonka työt aloitetaan ensi vuonna, sanoo Peder Pedersen.

Ympäristöasiat ajassa Kolmikko on yhtä mieltä siitä, että on ajateltava uudella tavalla; että kunnan tulee toimia hyvänä esimerkkinä ja noudattaa kestävän kehityksen suuntaviivoja.

– Talouden sallimissa puitteissa tietenkin, lisää Antell.

Ympäristöasiat ovat ajankohtaisia ja kunta haluaa palvella ja tiedottaa oikein. Antell kertoo vastanneensa heti aamulla töihin tultuaan kolmeen puheluun, jotka liittyivät lämmitykseen.

– Uudisrakentajat ovat tietoisia ja kiinnostuneita. Määräyksiä tiukennetaan ja lakeja muutetaan, joten on tärkeää, että olemme ajan tasalla.

Viime vuonna valtio päätti myöntää avustusta niille, jotka vaihtavat ympäristöystävällisempään lämmitysjärjestelmään.

– Saimme yksityishenkilöiltä uskomattomat 115 hakemusta. Valtio (ARA) ei ole vielä vahvistanut vuoden 2012 korjaus- ja energia-avustusten hakuaikoja, mutta hakemuksen voi jättää kunnalle jo nyt, lisää Antell.

– Palvelukseemme astuu lähipäivinä LVI-insinööri Andreas Granholm, Pedersen jatkaa. Hänen tärkein tehtävänsä on vastata kunnan investointihankkeiden energiaasioista ja seurata kaukolämpölaitoksiamme keskitetysti. Mustasaaren tulisi saada myös energianeuvoja, joka voisi palvella asukkaita ja talonrakentajia.

Lue lisää kunnan verkkosivuilta Mustasaari oli yksi edelläkävijöistä, kun strategiatyö aloitettiin Rurik Ahlbergin aloitteesta vuonna 2008. Nyt vastaavaa työtä tehdään muissakin kunnissa. Tiedottaminen on osa tätä strategiatyötä.

– Strategia on verkkosivuillamme, tulemme tiedottamaan siitä henkilökunnalle ja luottamushenkilöille, ja aikuisopisto on valmis järjestämään teemaan liittyviä luentoja ja kursseja, luettelee Solveig Söderback.

Käytäntönä on, että tällaista strategiaa tarkistetaan kerran valtuustokauden aikana. ■

Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab

Käännös: Riitta Gustavsson

KUVA: TOMMY LAHTI

Vuodesta 2009 lähtien Mustasaaren kunnan ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon henkilökunta ovat kuuluneet osaksi seudullista Länsirannikon ympäristöyksikköä, joka toimii usean kunnan alueella. Aiemmin kukin kunta huolehti näistä tehtävistä itse, mutta 2000-luvun puolivälissä valtiovalta kehotti pieniä ja keskisuuria kuntia muodostamaan yhteistoimintayksiköitä, jotta ympäristöyksiköissä olisi riittävästi väkeä ja siten mahdollisuus myös työnjakoon ja erikoistumiseen.

Ympäristöyksikköön kuuluvat toimialat toteuttavat lainsäädäntöön perustuvia tehtäviä, joita kuntien on tuotettava asiakkailleen. Näiden tehtävien tarkoituksena on ylläpitää ja edistää väestön ja yksilön terveyttä sekä ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveys- tai ympäristöhaittoja. Toimintaan kuuluu esimerkiksi erilaisten lupien myöntäminen, neuvonta, tiedottaminen, tarkastukset ja näytteidenotto.

Monta kuntaa mukana Länsirannikon ympäristöyksikön isäntäkuntana toimii Mustasaari, joten yksikön hallinto hoidetaan Mustasaaressa. Ympäristönsuojelun osalta yksikköön kuuluvat Mustasaaren lisäksi Kaskinen,

Ympäristö- ja terveystarkastajat Lise-Lott Rintamäki ja Pia Ratilainen mittaavat ja kirjaavat ylös henkilöstöravintolan elintarvikkeiden säilytyslämpötiloja. KUVA: JOHANNA HAVERI

Kristiinankaupunki ja Närpiö. Ympäristöterveydenhuollossa ja eläinlääkinnässä yksikön jäseniä ovat Kaskinen, Kristiinankaupunki, Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Närpiö ja Vöyri. Kuntien kirjoa lisää se, että eläinlääkäripäivystysrinkiin kuuluvat vielä lisäksi Vaasa, Laihia ja Vähäkyrö.

– Yhteistoimintayksikköön kuuluminen ei juuri näy kuntalaisten arjessa, sillä kunkin kunnan eläinlääkärit tai ympäristö- ja terveystarkastajat tekevät työtä pääosin oman kuntansa alueella. Isompaan yksikköön kuuluminen helpottaa lähinnä töiden suunnittelua, päivystysten ja loma-aikojen järjestelyjä sekä antaa enemmän asiantuntemusta yksikön käyttöön, kertoo yksikön päällikkö Lise-Lott Rintamäki Mustasaaren kunnasta.

Tavoitteena turvallisen elämän edellytykset Ympäristöterveydenhuollon alaan kuuluu elintarvikevalvonnan, tuoteturvallisuusvalvonnan sekä ympäristöhygienian valvonnan järjestäminen. Esimerkiksi sisäilman, talousveden ja uimavesien laadunvalvonta ovat osa ympäristöhygienian valvontaa. Ympäristöterveydenhuolto vastaa myös terveysriskien arvioinnista, säteilymittauksista ja

Yhteistoiminta-alueen eläinlääkärit kokoontuvat säännöllisin väliajoin yhteisiin kokouksiin. Mustasaaren kunnanvirastossa olivat joulukuussa paikalla eläinlääkärit Esa Kääntee (vas.), Pentti Kunnas, Sofia Skog, Irmeli Sillantaka ja Anne Niemi sekä Nina Högbacka-Wägar ja Lise-Lott Rintamäki. KUVA: JOHANNA HAVERI

pitää yllä valmiutta poikkeavien tilanteiden varalta.

Elintarvikevalvonnan avulla pyritään varmistamaan, että kuluttajat saavat turvallisia elintarvikkeita. Elintarvikevalvonta kohdistuu kaikkeen ammattimaiseen elintarvikkeiden alkutuotantoon, valmistukseen, kuljetukseen, varastointiin, myyntiin, markkinointiin, tarjoiluun tai muuhun luovuttamiseen sekä elintarvikkeiden vientiin ja tuontiin. Tuoteturvallisuusvalvonta taas koskee kuluttajien käyttämien tuotteiden ja palvelujen turvallisuutta.

– Suurelta osin työmme muodostuu yritysten omavalvonnan ohjauksesta ja valvonnasta, mutta teemme myös valvontakäyntejä. Monet kuluttajat tietävät, että käymme esimerkiksi ravintoloissa tai kaupoissa ottamassa näytteitä elintarvikkeista, mutta samaan tapaan kierrämme tarkistamassa leikkikenttien leikkivälineitä tai uimarantojen pelastusvälineistöä, sanoo ympäristö- ja terveystarkastaja Pia Ratilainen.

Huolehtii ympäristönsuojelusta Ympäristöyksikön ympäristönsuojelutehtäviin kuuluvat erilaisten maa-aines- ja ympäristölupa-asioiden käsittely, jätehuollon valvonta, vesistön kuormituksen valvonta sekä ympäristönsuojeluun kuuluvien lupa-asioiden käsittely ja lausuntojen antaminen. Ympäristönsuojelutehtäviä tekevä tarkastaja on läheisesti tekemisissä teknisen toimen kanssa, sillä monet rakentamiseen liittyvät asiat on käsiteltävä myös

Eläinlääkäri Pentti Kunnas pitää vastaanottoa Vöyrin keskustan tuntumassa. Siellä voidaan hoitaa lemmikkien tavallisimmat vammat ja sairaudet ja tarvittaessa myös pienet leikkaukset. KUVA: JOHANNA HAVERI

ympäristönäkökulmasta.

– Kunnan sisäisten palaverien lisäksi myös erilaisten ympäristöön liittyvien suojeluohjelmien valmistelut ja suojeluohjeiden noudattamisen valvonta työllistävät tarkastajaa. Tällä hetkellä myös tuulivoimaloiden suunnitteluihin liittyvät lausunnot vievät paljon aikaa, Rintamäki toteaa.

Laaja tehtäväkenttä Ympäristö- ja terveystarkastajien työtehtävät perustuvat eri lakeihin ja eri ministeriöiden alaisiin tehtäviin. Käytännön työtehtäviä ohjaa vuosittain tehtävä valvontasuunnitelma sekä Valviran ja Eviran antamat ohjeet. Monessa kunnassa sama tarkastaja tekee ympäristöterveydenhuollon tarkastukset ja osallistuu ympäristönsuojelun tehtäviin, mutta Mustasaaren alueen kolme ympäristö- ja terveystarkastajaa ovat pystyneet erikoistumaan eri asioihin. Kuitenkin esimerkiksi kaupassa valvontakäynnillä käydessään he suorittavat samalla tupakka-, kemikaali- ja elintarvikevalvontaan kuuluvat tehtävät.

– Olisihan se hullua lähettää eri ihmiset peräkanaa samaan paikkaan suorittamaan eri lakien edellyttämiä valvontatehtäviä. Tuskin kauppiaatkaan siitä ilahtuisivat, Rintamäki naurahtaa.

Ympäristöterveydenhuoltoon keskittyneiden terveystarkastajien työkenttä on laaja. – Me valvomme kaikenlaista aina juomavedestä tupakkatuotteisiin ja tarkistamme niin nyrkkipajan kuin suuryrityksen tekemiä tuotteita. Käytännössä valvontakohteet vaihtelevat päiväkodeista vanhainkoteihin ja kylägrilleistä suurkeittiöihin, Rintamäki kiteyttää.

– Parasta tässä työssä on se, että työ vaihtelee paljon, tapaa paljon erilaisia ihmisiä ja välillä saa olla vähän ulkonakin, Ratilainen hymyilee.

Fokuksessa tuotantoeläimet Länsirannikon ympäristöyksikön alaisuudessa toimivat eläinlääkärit keskittyvät työssään erityisesti tuotantoeläinten terveydenhoitoon ja niiden sairauksien ennaltaehkäisyyn. Toki eläinlääkärit hoitavat myös lemmikkejä vastaanotoillaan, mutta päähuomio keskittyy jo lainsäädännön takia hyötyeläimiin.

Yhteisen ympäristöyksikön perustaminen on helpottanut alueen eläinlääkäreiden työtä, sillä he ovat pystyneet erikoistumaan eri aloille; yksi sikoihin, toinen hevosiin ja kolmas nautakarjaan.

– Totta kai hoidamme kaikki vastaan tulevat tapaukset, mutta nyt pystymme entistä helpommin kysymään kokeneelta kollegalta neuvoa, jos asia ei kuulu omaan erikoisalueeseen, sanoo eläinlääkäri Pentti Kunnas. Suurin yhteistyöalueen mukanaan tuoma muutos on tullut päivystystoimintaan. Alueella toimii kaksi päivystysrengasta, eteläinen ja pohjoinen. Eläinlääkäreille tulee viikonlopun päivystysvuoroja keskimäärin kerran kuussa ja arkipäivystyksiä kerran viikossa.

Eläinlääkärit tekevät lakisääteistä eläinsairauksien valvontatyötä, hoitavat tartunnan saaneita eläimiä ja valvovat tarvittaessa tilojen saneerausohjelmia vakavan epidemian jälkeen. Heille kuuluu myös eläinsuojelutehtäviä, joita he suorittavat tilakäynneillä. Lisäksi he valvovat vientiin meneviä elintarvikkeita – esimerkiksi silakkalasteja tai juustokuormia – ja teurastuksia.

– Viime vuosina tuotantoeläintilojen keskikoko on kasvanut ja niistä on tullut ammattimaisesti hoidettuja. Tiloilla on siirrytty yhä enemmän ennaltaehkäisevään ja omaehtoiseen valvontaan, jota eläinlääkärit valvovat muutaman kuukauden välein tehtävillä terveydenhuoltokäynneillä, Kunnas kertoo. – Ja kyllä valtaosa alueemme tuottajista hoitaa tilansa ja eläimensä esimerkillisesti. ■

Johanna Haveri/Viestintä Oy Prowomedia

Eläinlääkäreiden päivystysnumero Päivystysalue Mustasaari, Laihia, Vähäkyrö, Vaasa ja Vöyri: 0600 399 299

Päivystys alkaa arkisin klo 16 ja päättyy seuraavana arkiaamuna klo 8. Viikonloppupäivystys alkaa perjantaina klo 16 ja päättyy maanantaiaamuna klo 8. Puheluista peritään 1,00 €/min + pvm klo 8–20 ja 3,01 €/ min + pvm klo 20–8 (puhelun hinta sisältää alv:n 23 %). Eläinlääkäripäivystys on tarkoitettu kiireellistä hoitoa vaativia sairaustapauksia tai tapaturmia varten.

Länsirannikon valvontalautakunta