Karanteenin psykologinen vaikutus

Karanteenin psykologiset vaikutukset

teksti: IIRIS VANHALA taitto: ILONA TUOMI

Ei liene liioiteltua sanoa karanteeni-käsitteen käytön yleistyneen arjessa.Tämä näyttää johtaneen myös siihen, että puhutaan karanteenissa olemisesta vaikka kyseistä henkilöä ei ole varsinaisesti määrätty karanteeniin. Sanalla saatetaan tällä hetkellä puhekielessä viitata siihen, että noudatetaan hallituksen antamia ohjeita 2,3 kontaktien minimoimisesta välttelemällä julkisia tiloja ja pitämällä fyysistä etäisyyttä muihin.

Kuten sanottu, moni suomalainen on tällä hetkellä vapaasta tahdostaan karanteenin kaltaisissa olosuhteissa vähentääkseen tartuntariskiä. Maailmalla, kuten Italiassa, on ollut käytössä vieläkin kovemmat keinot, eivätkä ihmiset ole päässeet poistumaan kodeistaan ilman pätevää syytä⁴. Miten eristäytyminen vaikuttaa ihmiseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Entä miten eristyksen kesto, annetut julkiset ohjeet, taloudellinen tilanne ja saatu sosiaalinen tuki vaikuttavat karanteenissa olevaan henkilöön?

28 Karanteenin vaikutuksia on tutkittu aiempien epidemioiden jälkeen, ja sen pohjalta voidaan mahdollisesti tehdä arvioita myös tämänhetkisestä tilanteesta. On huomattu, että karanteenissa oleminen voi vaikuttaa psyykeeseen jopa kuukausia tai vuosia sen päättymisen jälkeen, aiheuttaen muun muassa ärtyneisyyttä, ahdistusta ja välttämiskäyttäytymistä. Tämän vuoksi on tärkeää, että karanteenin psykologiset vaikutukset otetaan huomioon jo ennen karanteeniin asettamista. Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on pakottanut ihmiset vetäytymään koteihinsa ja vähentämään ihmiskontakteja. Toimittajamme Iiris Vanhala kävi läpi Brooksin ja kumppaneiden pikakatsauksen¹ karanteenin psykologisiin vaikutuksiin.

Mitkä tekijät karanteenissa ja sen jälkeen luovat näitä vaikutuksia? Tutkimuksessa on todettu, että esimerkiksi karanteenin kesto, turhautuminen, tylsistyminen ja perustarvikkeiden riittämättömyys voivat johtaa negatiivisiin psykologisiin lopputulemiin. Lisäksi karanteenin päättymisen jälkeinen heikko taloudellinen tilanne ja mahdollinen stigmatisointi voivat vaikuttaa psykologisten vaikutusten syntyyn. Onneksi silloin, kun tunnetaan mahdollisesti huonoja vaikutuksia aiheuttavia tekijöitä, voidaan niiden aiheuttamaa vahinkoa pyrkiä ennaltaehkäisemään. On monenlaisia keinoja ehkäistä karanteenin negatiivisia vaikutuksia. Ensinnäkin karanteenin syyt kannattaa perustella karanteeniin asetetuille ja rajata etukäteen karanteenin kesto. Kestoa ei kannata asettaa liian pitkälle ajalle, eikä sitä kannata myöskään pidentää perusteetta silloin, kun sen kesto on jo kerran määritetty. On myös tärkeää varmistaa, että karanteenissa olevilla on riittävästi perustarvikkeita, kuten ruokaa, vettä ja lääkkeitä saatavilla. Myös tylsyyttä tulisi minimoida ja sosiaalisten kontaktien ylläpito mahdollistaa. On hyvä, jos henkilöllä on jotain merkityksellistä tekemistä karanteenissa tylsyyden ehkäisemiseksi ja rutiinien ylläpitämiseksi. Nykypäivänä sosiaalisia kontakteja voidaan onneksi ylläpitää teknologian mahdollistamin keinoin. Kansaa, ja etenkin karanteeniin määrättyjä, kannattaa myös informoida tilanteesta ja taudista. Näiden tiedotteiden tulisi tavoittaa ihmiset laajalti ja olla luotettavan toimijan laatimia. Tiedotteissa voidaan myös muistuttaa siitä, että tehdyt toimet ovat olemassa heikoimpien suojelemiseksi, sillä tällainen altruistinen näkökulma voi vähentää tilanteesta koettua stressiä. Vielä ei ole tutkittu, onko muilla toimenpiteillä, kuten massatapahtuminen peruuttamisella ja koulujen sulkemisella, karanteenia lievemmät psykologiset vaikutukset. Suomessakin on tähän mennessä luotettu tällaisiin keinoihin, ja koronavirustilanteen väistyessä olisi kiinnostavaa tutkia, millaisen vaikutukset niillä on.

Lähteet: 1. Brooks, S. K., Webster, R. K., Smith, L. E., Woodland, L., Wessely, S., Greenberg, N. & Rubin, G. J. (2020). The psychological impact of quarantine and how to reduce it: rapid review of the evidence. Department of Psychological Medicine, King’s College. https://doi.org/10.1016/ S0140-6736(20)30460-8

2. Valtioneuvosto. (n.d.). Tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta. Haettu osoitteesta https://valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta 3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (n.d.). Ohjeita kansalaisille koronaviruksesta. Haettu osoitteesta https://thl.fi/fi/ web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/ohjeita-kansalaisille-koronaviruksesta

4. Pajari, K. (26.3.2020). Suomi ottaa eristämisessä mallia Italiasta: näin tiukat liikkumisrajoitukset ovat vaikuttaneet. Helsingin Sanomat. Haettu osoitteesta https://www.hs.fi