POIJU- JA LAITURIHOMMIEN TEKIJÄT

Suunnitteletko uutta laituria tai poijua rantaasi? Tai oletko epävarma, onko turvallista kiinnittää vene poijuun talven jälkeen?

TEKSTI LUSSI JÄRVINEN

Laituri- ja poijutöiden sukellusosuuksiin erikoistunut yritys Lundström Capital Oy Ab on aloittanut toimintansa tänä vuonna pääalueenaan Varsinais-Suomi ja Länsi Uusimaa. Veljestrio Theo, Lucas ja Max Lundström on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt tehdä töitä usealla saralla, mistä on hyötyä uuden yrityksen kuvioissa.

Vanhin veljeksistä on 24-vuotias Theo, jolla on kokemusta laiturin suunnittelusta ja valmistuksesta tammisaarelaisen laiturivalmistaja TN-Brygganin työjaksolla. TN-Bryggan onkin Lundströmien pääasiallinen yhteistyökumppani. Turussa taloutta opiskeleva Theo on yrityksessä kokenein ja näin ollen myös mentori pikkuveljilleen. 22-vuotiaat kaksoset Max ja Lucas opiskelevat Aalto-yliopistossa Espoossa sekä rakennusinsinööriksi Vaasassa.

Kaikki kolme veljestä ovat monelle Kasnäsin satamassa vierailleelle tuttuja herroja. Vierasvenesataman kesätyöläisinä pojat ovat saaneet paitsi paljon kokemusta kaikenlaisista veneilyyn liittyvistä tehtävistä ja ongelmatilanteista myös sosiaalisia kontakteja ja laajan verkoston yhteistyökumppaneita. Perheen kesämökki sijaitsee Kasnäsin itäpuolella, joten myös alueen kivet ja karikot ovat tuttuja.

Työt voidaan jakaa kahteen tyyppiin: uusasennuksiin ja korjaustöihin. Uusien laitureiden tai poijujen asentamisessa sukellustyötä harvemmin tarvitaan, mutta tarvittaessa sukelletaan asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Uusasennuksessa on tärkeää kartoittaa ja tutkia kohteen syvyys, jotta voidaan määritellä ketjun pituus, sekä hahmottaa pohjan laatu ja poijussa käytettävän veneen koko, jotta voidaan määritellä poijun paino ja koko. Samalla valmistellaan töiden sujuva ja turvallinen kulku.

Korjaustöissä tärkeintä on tutkia, mikä on nykyinen tilanne ja mikä olisi paras ratkaisu tulevia tarpeita ajatellen. Korjauskohteissa etsitään poijun paino ja asennetaan uusi ketju, mikäli vanha on jo katkennut. Yleensä kannattaa kulujen vuoksi tarkistaa ja korjata kaikki poijut samalla kerralla, mikäli niitä on useita.

Joskus on järkevämpää asentaa uusi poijunpaino, varsinkin jos on huono näkyvyys

1. Merkitse ylös poijun ketjun pituus ja lenkin koko sekä asennuspäivä. Tämä helpottaa tilausta, kun ketjun korjaus/vaihtopäivä osuu kohdalle. Myös poijunpaikan kuvaaminen helpottaa oikean sijainnin löytämistä myöhemmin.

2. Tarkkaile poijun ja ketjun kuntoa - tosin ketjun yläpäästä ei kuntoa voi määrittää kokonaisuudessaan. Ketju kuluu yleensä eniten alapäästä 1-2 m kohdalta, jossa ketju kääntyy pohjasta ylöspäin. Mekaaninen liike kuluttaa ketjun lenkkejä ja ollaan hiukan epävarmoja vanhan painon sijainnista. Vanhan painon etsiminen saattaa kestää yllättävän pitkään etenkin kesäaikaan, kun meressä on levää ja meriliikenne nostattaa pohjasta sakkaa.

3. Ketjun oikea pituus poijussa on noin 1,5-3 kertaa veden syvyys ja ketjun paksuus mielellään 16 mm. Oikea pituus ja paksuus riippuvat veneen koosta, poijun mallista sekä painon koosta.

4. Kiinnitykseen valitaan laadukkaat sakkelit ja ne varmistetaan kuparisähkölangalla, jossa on muovikuori tai vaikka nippuside.

5. Ketjun elinikä on 5-10 vuotta, riippuen muun muassa sijainnin merenkäynnistä.

Työtilanteessa paikalla on yleensä kaksi veljeksistä. Paikalla voi mielellään olla myös poijun tai laiturin omistaja, mutta se ei ole välttämätöntä. Veljesten välinen dynamiikka helpottaa työntekoa, kun sukeltaja kaipaa pintamieheltä apua tai oikeaa työkalua.

Työalueena Lundströmit näkevät koko ranta-alueen Houtskäristä pääkaupunkiseudulle. Mikäli asiakkaan aikataulu sallii, yrittävät veljekset kerätä useita työkeikkoja samalle lähialueelle, jotta siirtymis- ja matkakulut pysyvät maltillisina. Hyvä vinkki siis on, että kannattaa keskustella lähinaapureiden kanssa, voisiko samalla reissulla tarkistaa heidänkin poijunsa.

Vanhat sähkölaitteet ja suurikokoiset jätteet, kuten rikkinäiset huonekalut kuuluu viedä itse lähimmälle lajitteluasemalle, jossa iso osa jätteistä otetaan vastaan maksutta. Roskaantuminen alkaa yleensä jo yhdestä jäteastian viereen jätetystä roskapussista tai jätepisteelle kuulumattomasta jätteestä.

Kasnäsin lauttarannan polttokelpoisen jätteen aluekeräysastiat ovat Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) aluekeräyksen vuosimaksuasiakkaiden käytössä. Astioihin lajitellaan kotitalouksien kierrätyskelvoton polttokelpoinen jäte eli kotiroskapussi.

– Kuten suurin osa aluekeräyspisteistä, myös Kasnäsin lauttarannan aluekeräyspiste on lukittu. Aluekeräysmaksuun sisältyy yksi avain kiinteistöä kohti. Jos avainta ei vielä ole, tarvitsee lisäavaimia tai haluaa liittyä aluekeräysasiakkaaksi, se hoituu ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme, LSJH:n asukaspalvelupäällikkö Cati Huhta neuvoo.

Samalla jätepisteellä toimii Suomen Pakkauskierrätys Rinki

Oy:n ekopiste, jonne voi kuka tahansa lajitella metalli-, lasi- ja kartonkipakkaukset sekä keräyspaperin.

Suurikokoiset jätteet ja remonttijätteet eivät kuulu jätepisteelle. Niitä otetaan vastaan LSJH:n Kemiönsaaren lajitteluasemalla joko maksutta tai hinnaston mukaan.

Kotitaloudet voivat viedä asemalle maksutta muun muassa puujätettä, muovipakkauksia, sähkölaiteromua, metalliromua ja kerralla alle 50 kg/l vaarallisia jätteitä. Hinnaston mukaan vastaanotetaan siivous- ja remonttijätettä, kuten vanhoja patjoja, rikkinäisiä huonekaluja, tiiliä ja puujätettä.

Gamla elapparater och skrymmande avfall, såsom trasiga möbler, bör tas till den närmaste sorteringsstationen, där en stor del av avfallet tas emot utan avgift. Nedskräpning börjar vanligen redan av att en soppåse lämnas bredvid avfallskärlet eller av avfall som lämnats vid avfallspunkten.

Områdesinsamlingskärlen för brännbart avfall vid Kasnäs färjstrand får användas av Sydvästra Finlands Avfallsservices (LSJH) kunder som betalar en årsavgift för områdesinsamlingen. I kärlen sorteras hushållens icke-återvinningsbara brännbara avfall alltså hemmets soppåse.

– Liksom majoriteten av områdesinsamlingspunkterna är även områdesinsamlingspunkten i Kasnäs färjstrand låst. I områdesinsamlingsavgiften inkluderas en nyckel per fastighet. Ifall du inte har en nyckel, behöver tilläggsnycklar eller vill ansluta dig till områdesinsamlingen så lyckas detta genom att kontakta vår kundtjänst, tillråder LSJH:s invånarservicechef Cati Huhta.

– Kemiönsaaren lajitteluasema palvelee huhti–lokakuussa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin sekä joka kuukauden viimeisenä arkilauantaina. Heinä-elokuussa asema on lisäksi auki sunnuntaisin. Kasnäsin vierasvenesataman jäteastiat ovat ainoastaan satamamaksua maksavien asiakkaiden käytössä. Niiden veneilijöiden, jotka eivät halua hyödyntää vierasvenesataman satamapalveluita kannattaa liittyä Pidä Saaristo Siistinä ry:n (PSS ry) jäseniksi, jolloin he saavat oikeuden käyttää PSS ry:n jätepisteitä. Lähimmän pisteen sijainnin voi tarkastaa osoitteesta www.roopekartta.fi.

Vid samma avfallspunkt finns även Finlands Förpackningsåtervinning RINKI Ab:s ekopunkt, till vilken vem som helst kan sortera metall-, glasoch kartongförpackningar samt retur papper.

Skrymmande avfall samt renoveringsavfall hör inte hemma vid avfallspunkten. Dessa tas emot vid LSJH:s Kimitoöns sorteringsstation endera avgiftsfritt eller enligt prislistan.

Hushållen kan föra bland annat plastförpackningar, elektronikskrot, metallskrot och på en gång under 50 kg/l farligt avfall till stationen utan avgift. Städ- och renoveringsavfall, såsom madrasser, trasiga möbler, tegel och träavfall tas emot enligt prislistan.

–Kimitoöns sorteringsstation betjänar i april-oktober på måndagar, onsdagar och fredagar samt varje månads sista lördag. I juli och augusti är stationen dessutom öppen på söndagar.

Avfallskärlen i Kasnäs gästhamn får användas endast av de kunder som betalat hamnavgiften. För de båtförare som inte vill utnyttja gästhamnens hamntjänster lönar det sig att bli medlem i Håll Skärgården Ren rf (HSR rf), varmed man får rätten att använda HSR rf:s avfallsstationer. På adressen www.sallekarta.fi kan man kontrollera var den närmaste stationen är belägen.