Maailman paras maaseutu -raportti

Maailman paras

MAASEUTU

TALONPOJAN TYÖLISTA KOKOOMUKSEN TAVOITTEENA on, että Suomessa työn-

MAASEUTU MERKITSEE myös puhdasta luontoa. Jotta

teon kannustavuus, yrittäminen ja taloudellisen toimeliaisuuden lisääntyminen varmistavat hyvinvointiyhteiskuntamme myös tulevaisuudessa väestön ikääntyessä.

Tämä edellyttää työntekoa, aktiivista yrittäjähenkeä ja menestyviä yrityksiä.

lapsillamme ja tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus nauttia puhtaasta maapallosta, sen resursseista ja puhtaasta luonnosta, on meidän kannettava vastuu ympäristöstä.

MAASEUTU ELÄÄ TYÖSTÄ. Kokoomus haluaa uudistaa

ajattelua ja toimintamalleja, sekä kehittää alueiden omia vahvuuksia. Suo, kuokka ja Jussi eivät tässä ajassa enää riitä. Biotaloudessa ja elintarvikeviennissä on suuria mahdollisuuksia, mutta ne eivät toteudu itsestään.

Kehitys on suomalaisen maaseudun elinehto.

MAASEUTUA PARANTAMASSA PETTERI ORPO JANNE SANKELO

3

1

RUOKA VIENTIVETURIKSI

JOKAISELLA SUOMALAISELLA tulee olla mahdollisuus

syödä kotimaista kestävästi ja kannattavasti tuotettua puhdasta ja turvallista ruokaa.

Haetaan aktiivisesti uusia markkina-alueita. Tarkastellaan väylämaksujen osuutta vientikustannuksissa.

KASVAVA VIENTI edellyttää toimivia sisämarkkinoita.

RUOAN KYSYNTÄ on maailmalla kasvussa. Elintarvike-

vientiä on kehitettävä ja monipuolistettava.

TUOTTEIDEN JALOSTUSASTEEN lisääminen ja suoma-

lainen brändi parantavat kannattavuutta. Elintarvikealan Team Finland -vientiohjelman rahoitusta kehitetään.

2

Tuotannon kannattavuus on saatava kuntoon ja tuottajan oikeudenmukainen osuus ruokaketjusta on varmistettava. Kehitetään edelleen elintarvikeketjun läpinäkyvyyttä. Lähiruoan ja luomutuotannon mahdollisuuksia parannetaan tilojen suoramyyntiä helpottamalla ja alentamalla hallinto- ja valvontakustannuksia.

MAATALOUDEN KILPAILUKYVYN VARMISTAMINEN

EUROOPAN UNIONIN yhteisessä maatalouspolitiikassa

MAATALOUSPOLITIIKAN ja sen tukijärjestelmien yksin-

on kehitettävä ennakoivaa vaikuttamista. Huolehditaan siitä, että Euroopan unionin sisämarkkinat ovat mahdollisimman yhdenvertaiset ja erilaiset rajoitukset tasapainossa muiden maiden kanssa. EU:n elintarvikeomavaraisuutta kehitetään.

kertaistaminen vapauttaa maatalousyrittäjät tuotannolliseen toimintaan. Uuden CAP:n toimeenpanossa ja valvonnassa on tehtävä yksinkertaistamista ja riskiperusteisuus on otettava paremmin huomioon.

SUOMEN TULEE jatkaa neuvotteluja EU-tasolla valvon-

VARMISTETAAN, että maataloustuotannolle ei tule

sääntelystä lisäkustannuksia. Viedään päätöksentekoa lähemmäs tuottajaa. Omaisuuden suojaa parannetaan.

Monialayrittäjyyttä kehitetään tasavertaisesti muiden maatilayritysten kanssa.

tajärjestelmän oikeudenmukaistamisesta ja järkeistämisestä. Sääntelyä puretaan ja lupaprosesseja nopeutetaan. Valmistaudutaan seuraavaan CAP-uudistukseen kansallisten tarpeiden pohjalta.

4

3

MENESTYSTÄ METSISTÄ JA BIOTALOUDESTA

BIOTALOUS ON uusiutuvien luonnonvarojen tehokas-

ta ja kestävää käyttöä ruoan, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamisessa. Luonnonvarojen kestävä käyttö ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta vaalien avaa uusia taloudellisia mahdollisuuksia niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Pidetään huolta siitä, että kotimaisten biopolttoaineiden hinta pysyy kilpailukykyisenä tuontipolttoaineisiin verrattuna. Tavoitteena on, että Suomi on maailman johtava biotalousmaa.

Parannetaan puumarkkinoiden toimintaa puun liikkuvuutta edistävillä investoinneilla ja parannetaan logistiikan hintakilpailukykyä.

HAETAAN KEINOJA metsätilojen sukupolvenvaihdosten

kehittämiseen siten, että metsätilojen pirstaloitumista saadaan ehkäistyä ja edistetään yhteismetsien perustamista. Sitoudutaan Metsästrategia 2025:n toteuttamiseen.

VEROTUKSEN ON TUETTAVA metsätalousyrittäjyyden

VARMISTETAAN RAAKA-AINEEN SAATAVUUS sekä kor-

kean jalostusasteen osalta että energiantuotannossa.

Pidetään huolta metsäteollisuuden kilpailukyvystä, sillä suuri osa uusiutuvasta energiastamme syntyy metsäteollisuuden sivutuotteena ja suuret metsäteollisuuden investoinnit ovat myös uusiutuvan energian investointeja.

4

kehittymistä. Maa- tai metsätalousmaalle ei aseteta kiinteistöveron tapaisia maksuja.

Puurakentamista edistetään ja siihen liittyvää vientiä kehitetään. Helpotetaan metsäraaka-ainetta käyttävien investointien lupien saantia sekä kehitetään uusia investointirahoitusmekanismeja.

ENERGIAFIKSU SUOMI

ILMASTONMUUTOKSEN UHKA on todellinen ja kun-

nianhimoisia päästövähennystavoitteita on tehtävä. Hiilineutraali yhteiskunta on ainoa vastuullinen tavoite.

Jotta fossiilisista polttoaineista voidaan luopua, vaatii se niin uusiutuvan energian laajamittaista käyttöä, ydinvoimaa kuin energian säästöäkin.

VIISAAN energia- ja ilmastopolitiikan periaatteita ovat

päästöttömyys, huoltovarmuus, kotimaisuus ja kustannustehokkuus.

Ympäristöarvoista ei tule tinkiä, mutta ympäristöä ja ilmastoa on suojeltava kustannustehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Suomen monipuolinen energiapaletti on vahvuus, josta tulee pitää kiinni jatkossakin.

Energiakapasiteettimme riittävyyteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.

UUSIUTUVAA ENERGIANTUOTANTOA pitää lisätä rajus-

ti. On pyrittävä nopeasti saamaan aikaan kriittinen massa investointeja, joka synnyttää Suomeen merkittävän uusiutuvan energian liiketoiminnan ja osaamisen keskittymän.

Jatketaan turpeen ja metsähakkeen aseman parantamista suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin. Soiden luokittelujärjestelmä hyödynnetään täysimääräisesti lupaprosesseissa.

Kehitetään hajautetun energiatuotannon malleja purkamalla hallinnollisia esteitä ja varmistetaan pientuottajien asema ketjussa. Edistetään ravinteiden käytön tehostamista ja biokaasun tuotantoa.

SAMOIHIN TAVOITTEISIIN voi päästä eri keinoin. Mark-

kinoita ei vääristetä ylimääräisillä kilpailueduilla, vaan uusiutuvien energioiden eri tuotantomuodot pyritään saamaan pitkällä tähtäimellä samalle viivalle. Edistetään Suomen tavoitteita energiaunionin toteutuksessa.

5

5

MONIPUOLISTA MAASEUTUYRITTÄJYYTTÄ

MAASEUTUYRITYSTEN TYÖLLISTÄMISMAHDOLLISUUKSIA kehitetään alentamalla työllistämiskynnystä

ja tekemällä ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta helpompaa. Verokannan on suosittava liiketoimintaa, joka kasvaa ja investoi. Edistetään tavoitteita ja korjataan nykyisiä ongelmakohtia monialaisesti myös Eurooppa 2020 -väliarvion yhteydessä.

HARJOITETAAN ennustettavaa, johdonmukaista ja ko-

konaisveroastetta alentavaa veropolitiikkaa. Turvataan turkistarhauselinkeinon jatkuminen ja edistetään turkiseläinten hyvinvointia eduskunnan päätöksen mukaisesti.

HEVOSTALOUS LUO harrastus- ja elinkeinomahdolli-

suuksia. Metsästys ja kalastus antavat mahdollisuuksia myös maaseutuelinkeinojen kehittämiseen. Aselainsäädännön on vastattava sekä harrastajien, aseturvallisuuden että siihen liittyvien elinkeinojen tarpeita.

6

TUOTTAJIEN JAKSAMINEN edellyttää toimivia lomitus-

järjestelmiä. Oikein kohdennetulla työterveyshuollolla voidaan ehkäistä työperäisiä sairauksia, tapaturmia ja mielenterveysongelmia. Työssä jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

”Tuottajien jaksaminen edellyttää toimivia lomitusjärjestelmiä. Oikein kohdennetulla työterveyshuollolla voidaan ehkäistä työperäisiä sairauksia, tapaturmia ja mielenterveysongelmia”

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN MALLIMAAKSI

SITOUDUTAAN TEKEMÄÄN Suomesta ravinteiden kier-

rätyksen mallimaa, jossa panostetaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen siten, että kaupunkien yhdyskuntajätteet voidaan palauttaa maahan maaperää likaamatta.

Tavoitteena on tuottava, luonnonvaroja viisaasti käyttävä kotimainen ruoantuotanto, jonka laatuun kuluttaja voi luottaa. Ravinteiden kierrätys on myös loistava esimerkki uuden ajan ympäristönsuojelusta, sillä se luo uutta uskoa työhön puhtaamman Itämeren puolesta.

PARANNETAAN RAVINTEIDEN omavaraisuutta sekä

vähennetään ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin tehostamalla maatalouden ja elintarviketeollisuuden ravinteiden talteenottoa sekä kierrättämistä myös sektorirajat ylittäviä teollisia prosesseja edistämällä.

VARMISTETAAN Suomen erityispiirteiden huomiointi

Euroopan komission kiertotaloustiedonantoon liittyvissä prosesseissa.

”Sitoudutaan tekemään Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa, jossa panostetaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen siten, että kaupunkien yhdyskuntajätteet voidaan palauttaa maahan maaperää likaamatta”

6

7

KOULUTUS JA TUTKIMUS KEHITTYVÄN MAASEUDUN TUKENA

KEHITTYVÄ MAASEUTU tarvitsee uusia valmiuksia.

VARMISTETAAN korkeakoulujen tutkimusrahoituksen

Maaseutuyrittäjien osaamista tulee kehittää siten, että ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen maaseutuelinkeinojen koulutus uudistetaan vastaamaan yritysmäisesti toimivan maa- ja metsätalouden tarpeita.

riittävyys edistämään kotimaisen raaka-aineen käytön lisäystä, sekä kehitetään tutkimustiedon hyödyntämistä kaupallisissa sovelluksissa.

8

TOIMIVA LIIKENNEVERKKO

TOIMIVA MAASEUDUN liikenneverkko on tulevaisuu-

MAASEUDUN ELINKEINOT tarvitsevat myös kunnolliset

den bio- ja vientitalouden edellytys. Tie- ja rautatieliikenneratkaisuja kehitetään elinkeinoelämän tarpeet huomioiden.

laajakaistayhteydet tulevaisuuden tietoliikennetarpeiden huomioimiseksi. Sujuvien sähköisten palveluiden saatavuus tukee maaseudun elinvoimaisuutta, kun myös etätyömahdollisuudet paranevat.

9

KAAVOITUSKÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN

MAASEUTUELINKEINOJEN kehittäminen ja parannetaan kaava-alueen ulkopuolelle rakentamisen edellytyksiä. Maankäyttö- ja rakennuslakeja, sekä kaavoituskäytäntöjä on kehittävä niin, että voidaan taata maatalouden ja maaseutualueiden toimintaedellytykset. Kaavoituksen yhteydessä tehdään aina myös elinkeinovaikutusten arviointi.

MAHDOLLISTETAAN

PARANNETAAN KEHITTYVIEN maaseutukylien tiivistä-

misen mahdollisuuksia ja kevennetään maaseutualuei-

den rakentamismääräyksiä. Luovutaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden laatimisesta. Kyläkaavoitus tulee saada joustavammaksi rakennuslupamenettelyn kautta. Näin mahdollistamme myös tulevaisuuden palvelut.

UUDISTETAAN LUNASTUSLAKI ja sen korvauskäytän-

nöt. Varmistetaan perinteistä rakennustapaa edustavien rakennusten ja kulttuuriperinnön säilyminen energiatehokkuutta arvioidessa.

KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄ 2015