Mistä on Suomen tulevaisuus tehty?

MISTÄ SUOMEN TULEVAISUUS ON TEHTY?

TYÖPAJA

SuomiAreenan kuumin keskustelu 17.7.2013 klo 15.45–17.00 Kauppakeskus IsoKarhu

MISTÄ ON SUOMEN TULEVAISUUS TEHT Y?

KOKOOMUKSEN katse on tulevaisuudessa. Hyvinvointiyhteis-

NYKYHETKEEN ei voi pysähtyä. Olennaista on oivaltaa, että

kunta on lupaus laadukkaista palveluista, ja siitä on pidettävä

tulevaisuus ei vain tapahdu, vaan se tehdään. Suomen menes-

kiinni. Aiemmalla menestyksellämme emme ole luoneet iki-

tystarinalle on kirjoitettava jatkoa.

liikkujaa, joka loisi hyvinvointia. Nyt tarvitaan tuoreita ideoita, halua uudistua, rohkeutta ja oikeita toimia.

OLEMME eräänlaisessa murroskohdassa. Suomen ja koko län-

tisen maailman rakennemuutos, talouskriisi, työn siirtyminen SUOMI on syrjäinen maa Euroopassa ja täällä puhutaan kieltä,

halvan työvoiman maihin, työttömyys, kiristyvä kansainvälinen

jota kukaan muu ei ymmärrä. Silti tämän päivän Suomi on

kilpailu – kaikki nämä ovat uutisia, jotka eivät juuri lisää luotta-

kehittynyt ja turvallinen maa, ja meidät tunnetaan maailmalla

musta tulevaan. Suuri kysymys onkin, kuinka tästä eteenpäin?

taitavana, osaavana ja sivistyneenä väkenä. Kova työnteko, sivistys, yhdessä tekeminen ja kansainvälisyys ovat siivittäneet

PERINTEINEN teollisuus uusiutuu ja toimii pohjana kasvulle.

meidät tähän, missä nyt olemme.

Työtä luodaan nyt uusille aloille. Suomi on tunnettu laaduk-

ESIPUHE

Taru Tujujen, Kokoomuksen puoluesihteeri

kaasta koulutuksestaan, ja koulutusvienti onkin oiva mahdollisuus. Samalla olemme yksi teknologioiden kärkimaista.

Innostavia esimerkkejä on saatu niin peliteollisuudesta, terveysteknologiasta kuin puhtaan ja uusiutuvan energian teknologioista.

KÄSISSÄ olevat kortit pitää osata käyttää viisaasti. Kokoomus

haluaa haastaa kaikki suomalaiset pohtimaan Suomen tulevaisuutta. Avartaaksemme omaa ajatteluamme, olemme pyytäneet tätä vihkosta varten kirjoitukset kiinnostavilta ja tunnetuilta suomalaisilta.

STT-Lehtikuva/valtioneuvoston kanslia

ERKKI TUOMIOJA

Ulkoasianministeri, kansanedustaja

HYVINVOINTIVALTIO nauttii Suomessa enemmän kannatusta

kuin koskaan. Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli alkaa jälleen olla myös kansainvälisesti kiinnostava esimerkki sekä vaihtoehto eriarvoisuutta ja turvattomuutta lisäävälle uusliberalismille.

Sijoitumme kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa ja muissa menestysarvioissa jatkuvasti aivan kärkeen.

POHJOISMAISTEN hyvinvointivaltioiden keskeinen piirre on

universaalisuus, toisin sanoen se että sosiaalipolitiikka ja julkiset palvelut kattavat koko väestön, eivätkä erottele ihmisiä maksukyvyn perusteella. Se on avain siihen, että kaikkien panos yhteiskunnan ja sen taloudellisen menestyksen hyväksi saadaan käyttöön.

SUOMEN MENEST YKSEN AVAIMET HYVINVOINTIVALTIOMALLISSAMME Suomen menestyksen

YHTEISTYÖ tarkoittaa vahvoihin työmarkkinajärjestöihin nojaa-

muita avaintekijöitä ovat jatkossakin osaaminen, yrittäminen ja

vaa sopimusyhteiskuntaa. Kattavat tulosopimukset, mutta myös

yhteistyö sekä kansainvälistyminen.

jatkuva sopimiseen perustuva työelämän kehittäminen ovat yhdessä osaamisen ja yrittämisen kanssa onnistuneet tekemään

OSAAMINEN tarkoittaa muutakin kuin huipputeknologian

Suomesta tänään maan, jonka talouteen ja vakauteen luotetaan,

tukemista ylläpitämällä maailman korkeimpiin kuuluvaa tutki-

jossa yrittäminen ja työnteko kannattavat ja joka arvioidaan sekä

mus- ja kehitystyön osuutta kansantulosta. Se tarkoittaa myös

taloudellisen kilpailukykynsä että ympäristönsä tilan puolesta

huolenpitämistä kattavasta, kaikki erilaiset lahjakkuus- ja osaa-

suorastaan kärkimaaksi maailmassa.

misvoimavarat hyödyntävästä perusopetusjärjestelmästä.

KANSAINVÄLISTYMINEN tarkoittaa avoimuutta ja sen YRITTÄMISTÄ tarvitaan siksi, että tulevaisuuden uudet työpai-

ymmärtämistä, että leipämme on kerättävä pieninä paloina

kat syntyvät ennen muuta pienissä ja keskisuurissa yrityksissä,

maailmalta.

joita ei usein edes ole vielä perustettukaan.

TULEVAISUUS ON UTELIAIDEN VIIME VUOSISADALLA tehtiin huimia luokkanousuja. Tuli

LIIKA TYYTYVÄISYYS ja kehityksen pysähtyminen ovat suurin

peruskoulu, joka tasa-arvoisti mahdollisuuksia. Ymmärrettiin,

tulevaisuudenuhkamme.

että Suomi on niin pieni, että se tarvitsee ihan jokaista: ensin sodissa ”samassa veneessä”, sitten yhteiskunnan ja kasvun

MENESTYÄKSEMME tarvitsemme sellaista osaamista, mitä

rakentamisessa.

ei ole muilla. Mutta mikä motivoi heitä tekemään parhaansa, joilla on jo vaikka mitä?

MEISTÄ tuli yksi maailman menestyneimmistä maista. Hyvin-

vointivaltio.

MAAILMAN mahdollisuudet ovat enemmän avoinna kuin

koskaan. Tohmajärven Akkalan kyläkoulusta ponnistava voi MIKÄÄN kestävyysvaje, kilpailukykykriisi, Euroopan talouden

opiskella Harvardin huippuluennot netistä tai opetella matema-

yskiminen tai hitaan kasvun skenaario ei uhkaa meitä yhtä

tiikkaa hedge-rahaston analyytikon sukulaislapsille lataamasta

paljon kuin se, että jäämme tähän.

opetusvideosta YouTubesta. Tieto ei enää samalla tavalla maksa, ei ole pakollisia lukukausimaksuja sivistykseen.

SANNI GRAHN-L AASONEN

Kansanedustaja

TULEVAISUUDEN peruskoulun suurin haaste on, miten ruo-

kimme uteliaisuutta. Miten motivoimme kiinnostumaan maailmasta?

PIENI SUOMI pärjää jatkossakin vain sillä, että jokainen tuntee

olevansa tarpeellinen. Meitä on niin vähän, että ei ole varaa päästää hukkaan yhtään ajatusta tai tekevää kättä. Se vaatii lupauksen siitä, että omalla tekemisellä, työllä, ahkeruudella tai lahjakkuudella voi vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.

MIKÄ minusta tulee isona? Voiko minusta tulla mitä vain? Suo-

men tulevaisuus riippuu siitä, miten pieni tyttö tai pieni poika tähän vastaa.

KYSELY TYÖSTÄ JA TULEVAISUUDESTA

Tulokset

1. MITKÄ OVAT SUOMEN TULEVAISUUDEN MENEST YSTEKIJÄT? TOTAALINEN SUUNNANMUUTOS

9,7 % SATTUMA

0,7 % KANSAINVÄLISYYS

10 %

TYÖNTEKO JA KOULUTUS

79,6 %

2. MIKÄ ON PAHIN UHKAKUVA SUOMEN TULEVAISUUDELLE? ILMASTONMUUTOS

0,6 %

SUOMALAISTEN ERIARVOISTUMINEN

12,6 %

TYÖTTÖMYYS

18,5 %

KYVYTTÖMYYS TEHDÄ ROHKEITA PÄÄTÖKSIÄ

68,3 %

KOKOOMUS järjesti 5.6.–2.7. välisenä aikana verkossa kilpailun, jonka yhteydessä kysyttiin neljä kysymystä työstä ja tulevaisuudesta. Kysely kohdennettiin Kokoomuksen Facebook-sivun tykkääjille, heidän Facebook-ystä­villeen ja Kokoomuksen jäsenille. Kyselyyn vastasi 2 306 henkilöä. Tätä mieltä he ovat.

3. LUOTATKO OMAAN TULEVAISUUTEESI? TULEVAISUUTENI NÄYTTÄÄ SYNKÄLTÄ

2%

ELÄN TÄSSÄ JA NYT

6,6 %

YRITÄN PARHAANI, KATSOTAAN MIHIN SE RIITTÄÄ

20,3 %

4. T YÖNTEKO LUO HYVINVOINTIA. MITEN PARANNAMME T YÖEL ÄMÄÄ?

KYLLÄ, OLEN OPTIMISTINEN

71,1 %

TYÖNTEON KANNUSTAVUUDEN LISÄÄMINEN

27,3 %

PANOSTAMALLA TYÖHYVINVOINTIIN

8%

LISÄÄMÄLLÄ TYÖNTEON JOUSTAVUUTTA

13,9 %

TUKEMALLA YRITTÄJYYTTÄ JA LUOMALLA UUSIA TYÖPAIKKOJA

50,8 %

ELINA LEPOMÄKI

Ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja

JULKISESSA keskustelussa esiintyy toistuvasti väite, jonka

mukaan hyvinvointivaltiota ollaan ajamassa alas. Jos hyvinvointivaltiolla tarkoitetaan laajoihin tulonsiirtoihin, julkisiin palveluihin ja suureen julkiseen sektoriin perustuvaa yhteiskunta­mallia, väite ei voisi olla kauempana todellisuudesta.

HYVINVOINTIVALTIOTA ei ole ajettu alas, vaan se on päin-

vastoin jatkanut paisumistaan. Hyvinvointivaltion koneistosta on tullut niin raskas ja kallis, ettei se ole enää vuosiin kyennyt rahoittamaan itseään. Rahoittajien määrä hupenee, kun taas saamapuolella olevien ihmisten määrä kasvaa.

HY VINVOINTIVALTION REMONTILL A ON KIIRE

JULKISTEN menojen osuus bruttokansantuotteesta oli 40,2 %

menot ovat nelinkertaistuneet. Vuoteen 1995 nähden ne ovat

vuonna 1980. Vuonna 2000 se oli 48,3 %, kun taas vuonna 2012

liki kaksinkertaistuneet.

julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta oli jo 56,0 %.

NYKYMUOTOINEN hyvinvointivaltio on siis matkalla kohti SAMAA todistaa työpaikkojen määrän kehitys. Vuodesta 1950

vääjäämätöntä konkurssia. Jos emme tee mitään, emme jat-

lukien julkisen sektorin työpaikkojen määrä on nelinkertaistu-

kossa pysty huolehtimaan edes niistä, jotka todella huolenpitoa

nut. Sen sijaan yksityisen sektorin työpaikkoja on Suomessa

kaipaavat: lapsista, vanhuksista, sairaista ja työkyvyttömistä.

jopa vähemmän kuin vuonna 1950, vaikka väestön määrä on kasvanut 1,4 miljoonalla.

KOKONAAN toinen asia on se, voivatko ihmiset hyvin valtiossa,

joka väittää itseään hyvinvoivaksi. Vapaus tehdä omaa elämäänsä HYVINVOINTIVALTIO tulonsiirtoyhteiskuntana on myös

koskevia valintoja on avaintekijä sille, kokeeko yksilö elämänsä

voimissaan. Vuodesta 1975 lähtien sosiaalipalveluihin käytetyt

mielekkääksi.

SATU MUTKALLISESTA KANSASTA

OLIPA KERRAN KANSA, joka vaelsi Volgan mutkasta epämu-

ETELÄMPÄNÄ asuvia muita kansoja he pilkkasivat, koska nämä

kavuusalueelleen pohjoiselle niemelle. Kansa halusi vaalia mut-

tekivät toisin kuin puhuivat toisin kuin tekivät. Kansamme

kaperinnettään, ja sen vuoksi he tekivät kaiken mutkan kautta:

mielestä sillä tavalla oli mahdotonta pyörittää yhteiskuntaa,

kursailivat, jättivät kehtaamatta, odottivat toisen ymmärtävän

eikä sillä niin väliä, että useampi vuosituhat niin oli jo tehty.

katseesta, toivoivat palkitsemista. Mutkallisesta luonteestaan

Kun ei toimi, niin ei toimi.

huolimatta he pitivät itseään suoraselkäisinä ja -puheisina, vaikka kukaan ei sitä erikseen maininnutkaan. Tästä paradoksista he olivat lähinnä ylpeitä.

MARKUS LEIKOL A

Toimittaja, konsultti ja kommentaattori

ERÄÄNÄ PÄIVÄNÄ muut kansat ehdottivat yhteistyötä. Kansa

joutui nyt vaikean valinnan eteen: ryhtyäkö toimimaan kuten muut, puhumaan yhtä ja tekemään toista? Vaiko jatkaa toivomista, että muut huomaisivat kansan erinomaisuuden? Vai olisiko jokin kolmas tie? Pulma osoittautui erinomaisen mutkalliseksi, eikä kansa ole ratkaissut sitä tänäkään päivänä. Onko mutkia on matkassa vain aiempaa enemmän?

JAA Keskustelun kuluessa kysytään myös Sinun mielipidettäsi. Jos vastaat esitettyyn kysymykseen kyllä tai olet esitetyn väitteen kanssa samaa mieltä, nosta tämä sivu ylös.

Keskustelun kuluessa kysytään myös Sinun mieli­ pidettäsi. Jos vastaat esitettyyn kysymykseen ei tai olet esitetyn väitteen kanssa eri mieltä, nosta tämä sivu ylös.

EI

KOKOOMUS järjestää SuomiAreenassa kesän kuumimman

keskustelun keskiviikkona 17.7. klo 15.45–17.00 Porin IsoKarhun­ kauppa­keskuksessa. Keskustelutyöpajassa kuullaan viisi erilaista näkemystä Suomen tulevaisuudesta ja menestyksen eväistä.

TYÖPAJA

SUOMEN TULEVAISUUDESTA PUHUVAT

ERKKI TUOMIOJA , ulkoasianministeri, kansanedustaja

MISTÄ ON SUOMEN TULEVAISUUS TEHTY? SuomiAreenan kuumin keskustelu 17.7.2013 klo 15.45–17.00 Kauppakeskus IsoKarhu KOKOOMUS

KOKOOMUS.FI

HJALLIS HARKIMO , liikemies SILVIA MODIG , kansanedustaja MARKUS LEIKOLA , toimittaja, konsultti, kommentaattori ELINA LEPOMÄKI , Ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja MYÖS YLEISÖ voi osallistua keskusteluun. Tervetuloa, olitpa

sitten puolesta, vastaan tai jotain siltä väliltä!

FB.COM/KANSALLINENKOKOOMUS

TWITTER.COM/KOKOOMUS