Kirkko ja kaupunki 2024 18 Vantaa

18

7.11.2024 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Lapsen kengissä Jalkapalloa harrastava Pinja, 14, ja neljä muuta lasta kertovat arjestaan s. 12

Pirkko Mannola, 85: ”Ei auta kuin hyväksyä vanheneminen ja yrittää suhtautua siihen huumorilla” s. 18

Modernit psalmirunoilijat Leonard Cohen, Paul Simon ja Nick Cave Jumalan tahtoa kyselemässä s. 20

Pääkirjoitus

Eilen

Iltarukouksen opettaja taitaa vaihtua

Amerikassa on tapahtunut suuri metaforien muutos, jonka seurauksena julkisesta keskustelustamme on tullut suurelta osin vaarallista roskaa.

”KIRKON TÄRKEIN TOIMINTAMUOTO on äidin ilta­ rukous.” Näin sanoi piispa emeritus Eero Huovinen 24.10. ilmestyneen Kirkko ja kaupungin haastattelussa.

Huovisen kuvaus on paitsi koskettava myös totta.

Kristillisen perinteen siirto kodeissa on perinteises­ ti ollut vahvasti äitien vastuulla. Itsekin olen oppinut iltarukouksen äidiltäni, ja se on siitä lähtien kulkenut mukanani. Monessa suvussa isoäidit ovat iltaisin risti­ neet kätensä ja rukoilleet koko suvun puolesta. Vaik­ ka uskonasioista ei olisi muuten puhuttu, ainakin las­ ten elämän hankalissa hetkissä ovat äidit, ja varmas­ ti myös monet isät, huokaisseet Jumalan puoleen: ”Jos olet siellä, auta.”

KIRKON NELIVUOTISKERTOMUKSEN tutkimustieto osoittaa, että perinne saattaa muuttua: iltarukouksen opettaakin jatkossa usein isä. Ylipäänsä aiempaa pie­ nempi osuus lapsista ja nuorista oppii kotonaan ilta­ rukouksen. Muutosta on kiihdyttänyt se, että Suomes­ sa uskonto on ollut aihe, josta kodeissa ei ole juurikaan puhut­ tu toisin kuin monessa muussa maassa, jossa uskonnot ja kat­ somukset ovat puheenaihe mui­ den joukossa.

Kun yli 70­vuotiaista 76 pro­ senttia kertoo oppineensa lap­ sena kotonaan iltarukouksen, niin 18–29­vuotiaista iltarukouk­ sen on oppinut 42 prosent­ tia. Miesten ja naisten ero nä­ kyy tutkimuksessa selvästi: vie­ lä nykyisistä kolmikymppisis­ tä äiti on useammin kuin isä se vanhempi, joka on opettanut tai aikoo opettaa lapsilleen ilta­

NAISET OVAT TÄHÄN ASTI olleet lähes kaikilla mitta­ reilla miehiä uskonnollisempia. Nuorimmissa ikäryh­ missä tilanne on muuttunut etenkin suhteessa kristin­ uskoon. Vaikka nuoret naiset ovat keskimäärin mie­ hiä avoimempia yleisesti uskonnollisuudelle, osa heis­ tä suuntaa hengellistä etsintäänsä miehiä herkemmin muualle kuin kristinuskoon. Nuoret miehet ovat lä­ hentyneet kristinuskoa ja sen oppikäsityksiä.

Taustalla näkyy ainakin jossain määrin myös laa­ jempi arvojen muuttuminen, eli entistä useampi nuori nainen kannattaa liberaaleja arvoja, ja osa heistä irrot­ tautuu samalla kristinuskosta, koska kokee sen arvot konservatiivisiksi. Kehitystä ei ainakaan hidasta kir­ kon sisäinen kiistely tasa­arvoon liittyvistä asioista.

MEDIAEKOLOGIAN PROFESSORI NEIL POSTMAN (1931-2003)

Tänään Vaarana on, että koko politiikka alkaa näyttäytyä hullujen hommana ja yhteiskunnallista keskustelua käyvät ne aina kaikista ajatuksistaan varmat kuumapäät.

KIRJAILIJA JUHA ITKONEN IMAGE-LEHDESSÄ 29.10.2024

PAULI JUUSELA

päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Iankaikkisesti Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto.

”

PAAVALIN KIRJE ROOMALAISILLE 12:2

NUORET MIEHET OVAT LÄHENTYNEET KRISTINUSKOA JA SEN OPPIKÄSITYKSIÄ.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Hyvä Jumala, tarvitsen omaa aikaa.

Hetkiä, jolloin en hanki mitään enkä kuljeta tavaroita paikasta toiseen.

Hetkiä, jolloin en kanna ihmisten murheita enkä huolehdi heidän viihtymisestään.

Sellaisia hetkiä kuin tämä tässä.

rukouksen. Nuorimmassa ikäluokassa tilanne kääntyy.

18–29­vuotiaista hieman useampi mies kuin nainen aikoo siirtää tätä perinnettä eteenpäin.

Kirkko ja kaupunki

18 7.11.2024

KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ Seuraava lehti ilmestyy 21.11.

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki.fi

Viisi vastausta

”Haluan olla leikkivä isä, muttei elämä saa olla vapaata kaaosta” Suomen tämänvuotinen euroviisuedustaja Windows95Man eli Teemu Keisteri pyrkii asettamaan lapselleen säännöt, joiden sisällä voi leikkiä ja touhuta mielin määrin.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Teemu Keisteri, olet leikki-ikäisen lapsen isä, mitä isyys merkitsee sinulle?

– Tulin isäksi runsaat neljä vuotta sitten.

Isyys on merkinnyt minulle tosi paljon. Pojan syntymiseen saakka olin kokenut elämän ikuisena leikkinä, ja se tunne on vain vahvistunut, kun olen nyt saanut leikkiä päivittäin lapsen kanssa.

– Lapsen kautta olen myös päässyt perusasioiden äärelle. Olen tajunnut, että lapsi ja perhe ovat ykkösenä elämän Top 3:ssa.

2

Millainen isä haluat olla lapsellesi?

Millainen oma lapsuutesi oli?

– Haluan olla leikkivä isä, muttei elämä saa olla vapaata kaaosta. Haluan opettaa pojalleni yes rules -meininkiä, sillä elämässä on hyvä olla joitain perussääntöjä. Muuten ihminen on hukassa. Niiden rajojen sisällä voi sitten touhuta ja leikkiä mielin määrin.

– Muistan lapsuuteni Espoon Mikkelässä lämminhenkisenä ja iloisena. Siitä on hyvä poimia asioita omaan isyyteen.

Hyviä muistoja on jäänyt esimerkiksi siitä, miten isä vei minua luontoon, välillä Lappiin asti vaeltamaan. Olen vienyt myös omaa lastani luontoelämysten äärelle. Kävimme äskettäin yhden toisen isän ja hänen lapsensa kanssa etsimässä suolta karpaloita. Oli hienoa huomata, miten innoissaan lapset olivat retkestä.

3

Mitä puuhaatte yhdessä, ja mitä olet oppinut lapseltasi?

– Pidin viime kuukauden vapaata töistä, joten ehdin touhuta enemmän pojan kanssa. Kävimme Heurekassa sekä pääkaupunkiseudun leikkipuistoissa ja HopLopsisäleikkipuistoissa.

– Lapseltani olen oppinut, ettei asioita tarvitse ajatella niin monimutkaisesti. Asioista voi puhua suoraan ja avoimesti. Lapsi osaa myös elää hetkessä, mikä tuntuu mahtavalta.

4

Miten paljon ehdit olla lapsesi kanssa keikkailun ja taiteentekemisen ohella?

Entä miten vietätte isänpäivää?

– Yritän pyhittää kaiken työstä liikenevän ajan lapselle ja perheelle.

Tämä vuosi on ollut Euroviisujen takia melkoista hulinaa, mutta onneksi loppuvuosi on ollut vähän rauhallisempi. Veikkaan, että isänpäivän vietän ulkoilemalla perheen kanssa.

– Aion pitää joulukuun vapaata, koska tammikuussa lähdemme jenkkirundille ja myöhemmin keväällä on muita ulkomaankeikkoja. Ulkomaita olen kiertänyt jo vuodesta 2015, jolloin esiinnyin Japanissa ensi kerran Windows95Man-hahmona. Olen myös kuvataiteilija, ja teen omanlaistani ukkelitaidetta, mutta tänä vuonna en ole ehtinyt keskittyä kovin paljon taiteen tekemiseen.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Koen pyhäksi paikaksi mökkimme järven rannalla Karkkilassa.

Se on aina kuvastanut minulle onnellista olotilaa suvun ympäröimänä. Siihen liittyy olennaisesti saunominen ja istuskelu laiturilla. Silloin olo helpottuu ja mieli tavallaan laskeutuu tuohon pyhään paikkaan. Se voittaa kaikki ulkomaiden ihmeet. ■ Isänpäivää vietetään 10.11.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2024 3

Saa suuttua Psykoterapeutti Heli Pruuki sanoo, että meidän pitäisi opetella suhtautumaan vihan tunteisiin myötätunnolla.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVITUS ISTOCK

V

iha on aggressiotunne niin kuin ovat myös harmi, ärsyyntyminen, inho, suuttumus ja kiukku. Niillä on eri sävyjä ja voimakkuuksia. Vah­ vimmassa päässä ovat raivo ja sil­ mitön raivostuminen.

Aggressiivisuus on sitä, että vihan tunne jää päälle ja sitä ilmaisee haitallisesti omalla käytök­ sellään.

– Miten oppisimme ottamaan aikalisän ennen kuin reagoimme esimerkiksi huutamalla tai rai­ voamalla toiselle? kysyy teologian tohtori ja psy­ koterapeutti Heli Pruuki.

Pruukin ja Terhi Ketola-Huttusen kirjassa Viha voimaksi (Tammi 2024) käsitellään vaikeita tunteita ihmissuhteissa sekä tutustutaan omaan vihaan ja siihen, mitä positiivista vihassa on.

itseen päin, koska sitä ei osata tai voida ilmaista ”oikeaan postilaatikkoon”.

– Itsevihassa itsekriittinen ja tyytymätön sisäi­ nen puhe voi johtaa masennukseen, tai siitä voi seurata itsensä viiltelyä, syömishäiriöitä ja itse­ murhayrityksiä, Pruuki sanoo.

– Vihaa saa ilmaista, mutta on tärkeä rauhoit­ taa itseään sen verran, että pystyy ajattelemaan hiukan ennen kuin reagoi. Näin viha voi olla hy­ vässä käytössä, esimerkiksi apuna puolustautu­ misessa tai voimana ja rohkeutena mennä sitä kohti, mitä toivoo ja tarvitsee.

VIHAN TUNNE ei ole kielletty tai väärä. Mutta se, mitä vihan vallassa tekee, voi olla haitallista.

Kaikki väkivallan muodot ovat vahingollisia tapo­ ja purkaa vihan tunnetta. Heli Pruukin mukaan väkivalta voi olla paitsi fyysistä myös emotionaa­ lista tai henkistä.

– Emotionaalinen väkivalta voi olla epäsuo­ raa niin, ettei se aina olekaan haukkumista tai sättimistä vaan syyllistämistä tai manipuloin­ tia. Uskonnollisissa yhteisöissä se voi olla val­ lankäyttöön perustuvaa hengellistä väkival­ taa.

– Nykypäivänä digitaalisten välineiden ja so­ siaalisen median kautta pystytään vaikuttamaan toisiin vahingoittavasti useilla tavoilla, esimerkik­ si vainoamalla.

Pruukin mukaan on hyvin yleistä, ettei vihan tunteita osata ilmaista suoraan.

– Ihmissuhteissa epäsuora aggressio ilmenee esimerkiksi pahan puhumisena selän takana tai kuittailuna ja vihjailuna. Hyvin yleistä ja vahin­ gollista on myös aggression kanavointi passiivi­ sesti esimerkiksi mykkäkouluna, jossa ei puhuta eikä edes katsota toista päin.

Haitallista on myös itseen kohdistuva viha, jol­ loin kaikki vika on itsessä. Tässä usein jo lapse­ na opitussa mallissa oma aggressio käännetään

Isojen tunteiden taustalla on aina syviä tarpeita.

4 KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2024

”

VIHAN TAKANA on Heli Pruukin mukaan usein syviä haavoittuvia tunteita ja vaikeita kokemuk­ sia. Ne voivat olla hylätyksi tulemisen kokemuk­ sia, pettymyksiä tai loukatuksi tulemisen ko­ kemuksia, tai ne voivat olla yksinäisyyden ko­ kemusta, toivottomuutta ja epätoivoa. Niitä on voinut kertyä vuosien ajan, ja lopulta tulivuori räjähtää.

– Kun suuttuu jostain asiasta, on tärkeä oppia pysähtymään sen äärelle: nyt olen vihainen. Seu­ raavaksi on hyvä kuunnella, mitä syvempiä tun­ teita vihan alta löytyy. Vihastunut voi esimerkik­ si tuntea olevansa toivoton, koska toinen ei taas­ kaan kuunnellut. Tai toinen sanoi tosi pahasti, ja se satutti.

– Syvät tunteet ovat avain siihen, että saa kiin­ ni, mitä itsessä tapahtuu.

Vihaisen oma tarve voi olla esimerkiksi se, et­ tä hän tarvitsee turvallista seuraa, kuuntelevaa korvaa tai halua tulla ymmärretyksi. Mutta voi

olla myös niin, että ihminen on hyvin kuormittu­ nut ja tarvitsee lepoa.

– Isojen tunteiden taustalla on aina syviä tar­ peita. Kun omia syviä tarpeitaan löytää, pystyy kertomaan toiselle, mitä tarvitsee, ja voi huoleh­ tia siitä, että saa enemmän tarvitsemaansa, Pruu­ ki sanoo.

JOS IHMINEN on jatkuvasti äreä, se voi kertoa Heli Pruukin mukaan valtavasta kuormituksesta ja turvattomuudesta.

– Samalla, kun puhutaan vihasta, pitää pu­ hua myös ihmissuhteiden tur­ vallisuudesta: onko joku mi­ nua varten myös silloin, kun minulla on vaikeita tunteita, ja voiko suhteessa luottaa siihen, että hankalia tunteita keste­ tään? Kenen ta­ hansa aggression äärellä olisi raken­ tavaa tajuta, että vi­ haistakin voi kuun­ nella.

– Kun vihainen saa koke­ muksen kuulluksi ja ymmär­ retyksi tulemisesta, vihaisuus usein helpottaa ja hälvenee.

Esiin tulee syvempi tunne, esi­ merkiksi suru. Ehkä löydetään­ kin sellainen yhteys, ettei vi­ haisen tarvitse enää olla niin vi­ hainen.

Pruuki sanoo vihaisuuden olevan yksinäistä. Entisaikoi­ na lapsen hankalien tuntei­ den ilmaisu ei ollut sallittua. Nii­ tä mietittiin usein yksin omas­ sa huoneessa. Ei ollut tietoa eikä kokemusta siitä, miten voi tai saa il­ maista itseään vihaisena tai miten vihaisen ihmisen kanssa ollaan.

– Jos ihmiselle jää vihansa kans­ sa kokemus, ettei häntä taaskaan ymmärretty, yksinäisyys vain syve­ nee. Meidän pitäisi opetella suhtautu­ maan vihan tunteisiin myötätunnol­ la, samalla tavalla kuin suhtaudum­ me suruun.

Vihan vallassa 1. Pysähdy ja kuuntele, mitä sinussa ja kehossasi tapahtuu, kun olet vihainen. Muista hengittää. Yritä tunnistaa, mitä muita tunteita nousee. Mitä vihan alla on? Onko siellä loukkaantumista, säikähdystä, surua?

2. Kun tunnistat syviä tunteitasi, kuuntele samalla tarpeitasi: Mitä minä tässä tarvitsen? Mikä nyt auttaisi?

3. Ota myönteinen aggressio käyttöön. Suunnittele, miten voit saada tarvitsemasi. Otatko kontaktin ihmiseen, jonka kanssa tuli riita? Vai tarvitsetko nyt omaa rauhaa? Vai pitääkö jutella jonkun ulkopuolisen kanssa?

KYKY SUUTTUA on tarpeellinen asia.

Heli Pruuki kutsuu vihan tunnetta suojakilveksi. Esimerkiksi jos kumppani sanoo, että haluaa jättää, ensimmäisenä nousee jokin muu tunne kuin viha, ja usein se on järkytys. Mutta sitten tulee suuttumus, että mitä hittoa!

– Minusta on nerokasta, että meillä on tällainen tunnereaktio. Aggressio on suojakilpemme, joka nousee salamannopeasti turvaksi ja suojaksi silloin, kun ihminen meinaa muuten särkyä.

Vihan voimalla ihminen saa Pruukin mukaan itsensä liikkeelle: puolustautuu, puolustaa muita sekä laittaa rajat toiselle ja itselle. Vihan voimalla uskaltaa mennä siihen suuntaan, mihin pitää mennä.

– Myönteinen aggressio on käytössä, kun epävarmuudesta huolimatta laittaa hakupaperit uuteen työpaikkaan tai lähtee huonosta suhteesta. Turhaan ei siivota ”apinan raivolla” tai suojella lasta ”kuin leijonaemo”. ■

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2024 5

MARI AARNIO

Jouluradioon kuuluu kahdeksan erilaista joulumusiikkikanavaa, muun muassa Rouhea joulu, Lasten Jouluradio ja Happy Holidays.

HEI VANTAALAINEN !

Tarvitsetko tukea digilaitteen käyttöön tai sähköiseen asiointiin? Miten haluaisit oppia uusia digitaitoja?

Vantaalla saat maksutonta apua monessa paikassa löydä sinulle sopiva palvelu osoitteessa vantaa.fi/digituki.

Vastaa samalla digitukiaiheiseen kyselyyn ja voit voittaa elokuvalipun. Kerromme palveluista myös puhelimitse, 09 83911.

HY VÄN TÄHDEN. 83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2024

Päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Jouluradio kuuluu taas Soittolistat ovat tänä vuonna entistä monipuolisempia.

J

ouluradio soi jälleen. Se aloitti 1. marraskuuta 28 taajuuden ja kahdeksan nettikanavan voimin.

Viime ja toissa vuonna Jouluradio oli Kansallisen Radiotutkimuksen (KRT) mukaan joulukuun kolmanneksi tavoittavin ja neljänneksi kuunnelluin radiokanava Suomessa.

SUOMALAISTEN JOULULAULUSUOSIKEISSA yhdistyvät Jouluradion musiikkipäällikön Joni Hartikaisen mukaan aitous, perinteet, tarinat ja oikea tunnelma. Kanavan musiikkitarjonta on nyt entistä monipuolisempaa, mutta sillä kuullaan edelleen myös perinteisiä ja toivotuimpia joululauluja.

Hartikainen kertoo, että Jouluradion musiikkikirjastossa on runsaasti sovituksia vanhoista klassikoista, esimerkiksi legendaarisesta White Christmasista on peräti 70 erilaista versiota.

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

22-VUOTIAS JOULURADIO antaa tilaa myös uusille tekijöille ja joululauluille. Hoosiannasta kuullaan uusi versio tuttuun tyyliin ensimmäisenä adventtina.

Jouluradio käynnisti syyskuussa joululaulukilpailun yhdessä Aito Iskelmän kanssa. Kisassa etsittiin uutta ja ennen julkaisematonta joulumusiikkia. Yleisöäänestys alkaa 18. marraskuuta, ja voittaja julkistetaan 3. joulukuuta.

– Joulumusiikilla on keskeinen rooli suomalaisten joulunvietossa, ja kilpailun tavoitteena on rikastuttaa tätä perinnettä uusilla sävelmillä. Kenties löydämme uusia näkökulmia jouluun, sanoo Jouluradion vastaava tuottaja Katri Ketola.

HANNA ANTILA

Jouluradio pääkaupunkiseudulla taajuuksilla 97,1 MHz tai 102,0 MHz ja netissä osoitteessa jouluradio.fi.

Jouluradio ja Kirkko ja kaupunki ovat samaa mediaperhettä.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

TURVALLISTA JA YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA HELSINGIN PIHLAJISTOSSA! SENI ORI TALO

Esimerkkihuoneisto yksiö alkovilla 31m2.

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeakoti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita. Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Soita, niin neuvotellaan sinulle sopivasta ratkaisusta! Autamme mielellämme kaikissa asumiseen liittyvissä pohdinnoissa.

Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

”Viihtyvyydestä pidetään kyllä huolta.

Kuntopyörä ja soutulaite on ollut kovalla käytöllä.”

”Se täällä on kiva, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja keskustelemaan. Tämmönen asumismuoto takaa sen, ettei koskaan tarvii olla yksin. Aina löytyy juttukaveri ja joku, jolle sanoa päivää. Normaalissa vuokra-asunnossa on lopulta tosi yksin”

”Isännöitsijä hoitaa asioita kyllä hienosti ja ottaa meidän toiveet huomioon. Jos jotain on pyydetty niin aina on saatu! Viimeisin aikaansaannos on terassi tossa ja katokset päällä. Se on vähän niinku Hilton-hotellin terassilla istuis.”

”Täällä on ihana tunnelma ja vastaanottavainen ilmapiiri. Talo on täynnä aurinkoisia ja välittäviä ihmisiä!”

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Hyvän kummiuden ketjussa Kirsi Lötjönen on Sofia Miettiselle aikuinen ystävä ja kummi. Tiivis suhde kummiin on säilynyt esimerkiksi kirjeiden ansiosta.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ANTTI RINTALA

Y

li kolmekymmentä vuotta sitten Kirsi Lötjönen oli elokuvissa lapsuudenystävänsä Sarin kanssa. Kesken elokuvan Sari nukahti, mikä ei ollut ihan tavallista. Lötjönen ihmetteli asiaa vielä jälkikäteen puhelimessa ja kehotti ystäväänsä syömään vitamiineja.

– Tähän ei C-vitamiini auta. Minä odotan vauvaa, ystävä vastasi.

Nyt tämä väsymystä aiheuttanut vauva on jo kolmikymppinen ja istuu Lötjösen vieressä museon kahvilassa. Kirsi Lötjösestä tuli Sofia Miettisen kummi. Pyyntö tähän kunniatehtävään tuli aikanaan hieman yllättäen, mutta Lötjönen arvelee, että hänen taustansa seurakuntanuorena saattoi vaikuttaa asiaan, onhan yksi kummin tehtävistä olla kristillinen kasvattaja.

– Sofian vanhemmat tiesivät, etten ole mikään pienten lasten fani.

En olekaan ikinä vaihtanut Sofian vaippaa tai hoitanut häntä ihan pienenä. Vasta kun hän kasvoi isommaksi, aloimme viettää aikaa yhdessä, Lötjönen kertoo.

Välillä Lötjönen ja Miettinen ovat asuneet eri paikkakunnilla ja kumpikin on asunut myös ulkomailla, mutta yhteys heidän välillään on säilynyt.

Lötjönen on pitänyt yhteyttä kirjoittamalla, mutta heillä on myös yhteisiä kiinnostuksenkohteita.

Yhdessä he ovat käyneet teatterissa, museoissa ja elokuvissa. Myös kirjat ovat yhdistäneet: Lötjösellä oli aikoinaan tapana ostaa uusinta Harry Potter -kirjaa kaksin kappalein, toinen itselle ja toinen Sofialle.

ENSIMMÄISET MUISTIKUVAT kummitädistä liittyvät Sofia Miettisellä yhteiseen tekemiseen. Hän muis-

8 KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2024

Kirsi Lötjönen ja Sofia Miettinen käyvät yhdessä teatterissa, elokuvissa ja museoissa.

taa käyneensä Kirsi-kummin kanssa teatterissa ja päässeensä tämän luokse yökylään.

– Kun olin Kirsillä yökylässä, teimme yhdessä pizzaa, ja sain valita itse, mitä laitan pizzan päälle. Tuli tosi aikuinen olo, kun minulta kysyttiin mielipidettä sellaisiin juttuihin, Miettinen muistelee.

Kirsi Lötjönen taas muistaa, miten Sofia avautui hänelle siitä, että

pikkuveljestä huolehtiminen käy välillä hermoille.

– Itse en muista tuota tai ylipäätään, mistä olemme keskustelleet.

En usko, että olen esimerkiksi kertonut mistään ihastuksistani teininä, mutta koen, että minun on aina ollut tosi helppo puhua kaikesta Kirsille, Miettinen sanoo.

Miettinen muistaa myös saaneensa lapsena Lötjöseltä itseteh-

tyjä vaatteita kuten sukkia ja Marimekko-kankaasta tehdyn mekon ja hatun. Mieleen ovat jääneet myös kummin tekemät joulu-, syntymäpäivä- ja nimipäiväkortit.

Kortit ja kirjeet ovat ylipäätään olleet yksi tapa pitää yllä kummisuhdetta. Kun Miettinen opiskeli kuusi vuotta lääketiedettä Riiassa, Lötjönen kirjoitti hänelle pitkiä kirjeitä.

– Kirjoitin joka kuukausi Sofialle päiväkirjamaisen kirjeen, varmaan 4–5 arkkia tekstiä molemmin puolin, Lötjönen kertoo.

– Niitä oli ihana lukea, vaikka minulla ei ollutkaan aikaa tai energiaa vastata niihin. Kirjeissä oli tavallista elämää ja joskus leffasuosituksia.

Se oli pala normaalia elämää kaiken sen kaaoksen keskellä, Miettinen kertoo.

Lötjönen sanoo, että hän nimenomaan korosti, ettei kirjeisiin välttämättä tarvitse vastata eikä hän halunnut luoda paineita.

Toisaalta hän ajattelee, että sitten kun kummilapsi täyttää 18 vuotta, yhteydenpidon vastuu siirtyy kummilapselle.

”

On ihanaa, ettei yhteydenpito päättynyt siihen, kun täytin 18, vaan yhteys on säilynyt.

– Sanoinkin Sofialle, että nyt vetovastuu yhteydenpidosta siirtyy tietyllä tapaa sinulle. Sinä olet se, joka ottaa yhteyttä, koska olet kiireinen ja nuorilla ihmisillä on nuorten ihmisten menot.

SOFIA MIETTISEN mielestä on ihanaa, että hänellä on ollut oma ”ihan aikuinen ystävä”.

– Koen, että Kisu, kuten häntä kutsun, on ollut tosi hyvä kummi ja pitänyt paljon yhteyttä. On ihanaa, ettei yhteydenpito päättynyt siihen, kun täytin 18, vaan yhteys on säilynyt. Toki vähän eri muodossa kuin ennen, mutta kuitenkin.

Kirsi Lötjönen on ihaillen seurannut sitä, kuinka päämäärätietoinen Sofia on ollut lapsesta asti ja kuinka hän on tehnyt töitä unelmiensa eteen. Hän esimerkiksi tiesi jo lapsena haluavansa lääkäriksi ja piti tavoitteestaan kiinni, vaikka ei päässytkään heti opiskelemaan unelma-ammattiinsa.

– Minä taas olen haahuillut kuusikymppiseksi saakka, enkä tiedä tänä päivänäkään, mikä minusta tulee isona, Lötjönen sanoo.

Lötjönen on toivonut, että kummityttö tekisi itsensä näköisiä valintoja. Silloin kun Lötjönen ja Sofian äiti Sari olivat nuoria, tytöt kasva-

tettiin kilteiksi ja siihen, että elämän pitää mennä tietyn kaavan mukaan, sellaisen, johon kuuluvat koulut, avioliitto, lapset ja omistusasunto.

– Sofialle olen sanonut, että älä tee niin kuin me olemme tehneet, vaan tee niin kuin hyvältä tuntuu.

Sofia Miettinen on kokenut, että kummitädille on ollut helppo puhua kaikesta ja että häneltä on aina saanut hyväksyntää.

– Minun on aina ollut helppo olla Kirsin kanssa. Hänen kanssaan saa jutella ilman tuomitsemista tai sellaista oloa, että hän jotenkin arvostelisi valintojani tai elämääni.

KIRSI LÖTJÖNEN arvelee tulleensa läheiseksi Sofian kanssa osin siksi, että hänellä itsellään on hyvä ja läheinen kummitäti. Heitäkin on yhdistänyt kulttuuri. Kummin kirjahylly oli Lötjöselle ikään kuin ensimmäinen kirjasto.

– Kun menin kouluun, en osannut lukea eikä oppi tuntunut menevän perille, mutta hän opetti minut lukemaan, Lötjönen kertoo.

Nyt kummitäti on jo iäkäs ja asuu hoivakodissa, mutta yhteydenpito jatkuu. Lötjönen kirjoittaa joka viikko kummitädille kirjeen, jonka hoitaja sitten lukee. Kun Lötjönen käy katsomassa kummitätiään, hän saattaa vaikka laittaa tälle papiljotit hiuksiin tai lakata tämän kynnet, sillä tyyli on parturikampaajana työskennelleelle kummitädille tärkeä asia.

Lötjösen aviomies on tehnyt kummitädin sängyn viereen taulun, johon voi kiinnittää kortteja.

– Kummitäti on tuonut elämääni taiteen rakastamisen. Jos käyn vaikka museossa, ostan museokaupoista hänelle kortteja, jotka laitetaan sitten tuohon tauluun ilahduttamaan häntä.

Nyt myös Sofia Miettinen pääsee jatkamaan hyvän kummiuden ketjua. Opiskeluvuosien kämppis pyysi häntä lapsensa kummiksi alkuvuodesta.

– On kivaa, kun on oma kummilapsi. Haluan olla samanlainen kummi kuin Kirsi ja panostaa suhteeseen. Olen tosin vaihtanut myös vaippoja, sillä minusta se on ihan hauskaa puuhaa.

Miettinen tahtoo olla kummilapselle aikuinen, jolle on helppo puhua niistäkin asioista, joista ei välttämättä halua jutella omien vanhempien kanssa.

– Ristiäisissä jokainen kummi sai sanoa, mitä haluaa tuoda lapsen elämään. Se oli minusta tosi kaunista. Toivoin, että voisin antaa tukea ja turvaa sekä kykyä katsoa elämän jokapäiväistä kauneutta, Sofia Miettinen sanoo. ■

Kerro meille, millaista kirjastoa kaipaat!

Vastaa kyselyyn ja vaikuta kirjaston tuleviin ratkaisuihin.

espoo.fi/kirjastokysely

Huolettaako sydänterveys?

Kardiologian erikoislääkäripalvelut kokonaisvaltaisesti ja jonottamatta Suomen ainoa kardiologian täyden palvelun lääkärikeskus, josta saat myös sydämen toimenpidehoidot.

www.sydankeskus.com puh. 09 3747 9700

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2024 9

Rakkaudenteko veljelle Annukka Valon veli päätyi itsemurhaan kolme vuotta sitten, ja nyt läheisen kokema suru ja tuska nähdään teatteriesityksenä.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

K

un Annukka Valon veli teki itsemurhan, myllersi sen aiheuttama järkytys hänen koko elämänsä. Valo jäi sairauslomalle opettajantyöstään Teatterikorkeakoulussa ja muutti lopulta Helsingistä maalle rintama-

miestaloon.

– Asuin siellä tuppukylässä puolen vuoden ajan täydessä tyhjyydessä. Olin aivan lamaantunut, ja saatoin välillä istua paikallani viisi tuntia tekemättä mitään. Välillä taas olin ylivirittynyt ja aggressiivinen.

– Osa ystävistäni ei osannut suhtautua muuttuneeseen persoonaani. Olisin kaivannut heiltä tuolloin enemmän empatiaa ja ymmärrystä.

Veljen kuolema oli Valolle kova paikka, sillä he olivat olleet läheisiä. Kaksikolla oli ikäeroa vain puolitoista vuotta, ja Valon kokemuksen mukaan pikkuveli oli hakenut viisilapsisessa perheessä sisarestaan tukea aikuisenakin.

– Meillä oli vahva sanaton yhteys. Lapsena leikimme yhdessä, ja aikuisena hän kävi usein luonani Helsingissä. Silloin retkeilimme eri luonnonpuistoissa, kiersimme antikvariaateissa ja kävimme syömässä eri ravintoloissa. Luonto oli veljelleni erityisen tärkeä asia, ja hän myös kuvasi luontoa paljon.

Valo tiesi, että kokkina Kaustisella työskennellyt veli oli yksinäinen ja jonkin verran masentunutkin. Veljellä ei ollut omanikäisiä ystäviä, sillä hän oli jäänyt jo kouluaikana porukan ulkopuolelle.

– Veljeni poikkesi muista sosiaalisilta taidoiltaan. Iloisesta pojasta tuli vähitellen arka ja syrjäänvetäytyvä, osittain varmaan siksi, ettei hän

täyttänyt pienessä kotikylässämme normaalia poikakoodia, ei esimerkiksi harrastanut mitään urheilua.

VELJEN ONGELMISTA huolimatta Annukka Valo ei osannut epäillä, että tämä päätyisi näin lopulliseen tekoon. Järkytyksen aiheuttama trauma vei Valolta kaiken toimintakyvyn.

– Vasta viime keväänä palasi kyky innostua ja tarttua töihin, hän kertoo.

Välillä Valo yritti irtautua kaikesta lähtemällä kuukaudeksi Suomen Lähetysseuran tehtäviin Palestiinaan pakolaisleirille. Hän ohjasi siellä lasten teatterileiriä. Paikka oli hänelle tuttu jo useammalta kerralta.

Valon tärkein selviytymiskeino oli kuitenkin päiväkirjan pitäminen, jonka hän aloitti viikko veljensä kuoleman jälkeen. Hän kuvasi päiväkirjassa yksityiskohtaisesti veljensä itsemurhan tapahtumaillan ja muisteli tapaamisia ennen sitä. Hän myös haki eri tavoin selityksiä tapahtuneelle.

Vuosi sitten Valolle tuli sellainen tunne, että hän haluaisi tehdä päiväkirjamateriaalista teatteriesityksen. Se oli teatterintekijälle luonteva väylä asian käsittelemiseen.

– Halusin puhua asiasta ja rikkoa tabua ja stigmaa, jotka liitetään itsemurhaan. Suomessa on korkeat itsemurhaluvut, joten läheisen itsemurha koskettaa monia suomalaisia suoraan tai välillisesti.

Valo otti yhteyttä ystäväänsä dramaturgi Liila Jokeliniin, ja tämä teki materiaalin pohjalta esityksen dramaturgian. Lisäksi hän toimi apuna käsikirjoituksen tekemisessä.

Digipulmiin ei tarvita tuuria, vaan luuria.

Kaipaatko apua tietokoneen, älypuhelimen tai asiointipalveluiden käyttöön? Autamme ihan maksutta – nyt myös puhelimessa ja chatissa!

Soita Digitukeen: 09 310 10011 Tai chattaa: digituki.hel.fi Ma–pe klo 9–12 10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2024

Annukka Valo kuvasi taustalla näkyvän videon veljestään vain kuukausi ennen hänen kuolemaansa.

KOKOTEATTERIN LAVALLA nähtävän esityksen Kaikki vanha meni rikki tuottaa Vimma Kollektiivi, jonka jäsen Annukka Valo on. Hanna Rytin ohjaamassa näytelmässä Valo näyttelee itseään ja hänen veljeään ja monia muita rooleja esittää Timo Teern.

– Tekemistä on helpottanut se, että myös vastanäyttelijällä on kokemusta itsemurhasta lähipiirissä, sillä Timon vaimon veli päätyi itsemurhaan muutama vuosi sitten.

Osa Valon päiväkirjatekstistä muutettiin dialogiksi, kuten kohtaus sisarusten viimeisestä yhteisestä retkestä Sipoonkorpeen. Taustalla nähdään myös Valon kuvaama video retkeltä.

– Teimme retken kuukausi ennen veljeni kuolemaa. Mietin, oliko minulla jokin etiäinen, kun halusin tallentaa häntä siellä videolle.

Teatteriesityksessä on haluttu korostaa fyysisyyttä, koska Valon mielestä hänen traumaattinen kokemuksensa on ollut hyvin kehollinen. Esityksen liikesuunnittelun ja -dramaturgian on tehnyt Tiia-Mari Mäkinen.

– Palestiinan pakolaisleirillä eräs mies oli menettänyt vaimonsa, ja juttelin hänen kanssaan siitä, miten paljon sikäläinen kuoleman kohtaaminen eroaa suomalaisesta. Palestiinassa suru ja viha näytetään julkisesti muille, kun taas meillä niin sanottuja negatiivisia tunteita voi minun kokemukseni mukaan näyttää lähinnä kirkossa, vertaisryhmässä tai terapiassa.

Näyttämön äänisuunnittelusta vastaa Tuomas Teittinen. Valo laulaa esimerkiksi Maan korvessa kulkevi lapsosen tie -virren.

– Ajattelen esitystä ennen kaikkea rakkaudentekona veljelleni. Haluan pitää näin yllä hänen muistoaan, nostaa sitä näkyväksi.

– Uskon esityksen koskettavan monia, ovathan lähes kaikki ihmiset kokeneet jonkin menetyksen elämässään. Toivon esityksen myös saavan katsojat miettimään, miten kohdata itsemurhan tehneen läheinen ja miten osoittaa hänelle empatiaa. ■ Kaikki vanha meni rikki -esitys ti 12.11. klo 19, la 16.11. klo 14 ja ti 19.11. klo 19 KokoTeatterissa Helsingissä.

Itsemurhan tehneiden muistopäivää vietetään 17.11.

Täältä saat apua: Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Voit soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2024 11

MEIDÄN LA Oliver, 7

”Aloitin ensimmäisen luokan syksyllä, ja tykkään käydä koulua. Osaan jo lukea pieniä sanoja. Oman nimeni olen osannut kirjoittaa kolmivuotiaasta lähtien. Kaikkein kivoin aine koulussa on matematiikka. Tykkään siitä, koska siinä saa tehdä tehtäviä. Pidän myös välitunneista, koska silloin leikin Benjaminin ja Violan kanssa.

Perheeseeni kuuluvat äiti, isäpuoli ja Pulla-koira. Minusta on kivaa leikkiä Pullan kanssa, ja joskus käyn äidin kanssa lenkittämässä Pullaa. Syksyllä Pulla täytti kolme vuotta, ja teimme sille synttärikakun nakeista. Pulla tykkäsi siitä.

Kuukausi sitten meille tuli kaloja.

Meillä on mustatetroja, kirsikkabarbeja, miljoonakaloja ja ruusutetroja. Annan niille ruokaa joka päivä kello kuusi illalla.

Kerran viikossa harrastan salibandya. Lisäksi käyn seurakuntatalolla laulamassa kuorossa. Valitsin nämä harrastukset, koska haluan harrastaa samoja harrastuksia kuin kaverini.”

Tilastojen mukaan suurin osa lapsista on tyytyväisiä elämäänsä, mutta millaista se on? Pääkaupunkiseudulla asuvat Oliver, Hilda, Jenna, Pinja ja Elias kertovat kaikkein tärkeimmistä asioistaan ja siitä, mistä he unelmoivat.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT ESKO JÄMSÄ

12 KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2024

V

iime vuoden lopussa, ensimmäistä kertaa perhetilastoinnin historiassa, Suomessa oli alle miljoona lasta.

Tarkalleen alaikäisiä lapsia ja nuoria oli tilastointihetkellä 992 502.

Alle 15-vuotiaita oli koko maan väestöstä 15 prosenttia.

Helsingin väestöstä alle 15-vuotiaita oli 14 prosenttia. Espoossa heitä oli 19 prosenttia, Vantaalla vajaat 18 prosenttia ja Kauniaisissa noin 17 prosenttia.

Vuonna 2023 kaikista Suomen perheistä 38 prosenttia oli lapsiperheitä, ja niistä yleisin perhetyyppi oli aviopari ja lapsia.

Suomen vieraskielisestä väestöstä reilusti yli puolet asui Uudellamaalla. Näistä vieraskielisis-

tä joka neljäs oli alle 20-vuotias, ja heistä joka toinen oli syntynyt Suomessa.

Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului viime vuonna noin 64 prosenttia suomalaisista.

Noin puolet suomalaisista lapsista kastetaan.

Pääkaupunkiseudulla kasteprosentti on alhaisempi kuin muualla maassa. Helsingissä vuonna 2023 syntyneistä lapsista kastettiin 39 prosenttia, Espoossa 41 prosenttia, Vantaalla 40 prosenttia ja Kauniaisissa 55 prosenttia.

LAPSILLE ANNETAAN nyt nimiä, jotka tulevat noin sadan vuoden takaa. Suosittuja ovat myös persoonalliset etunimet. Vanhemmat antavat mielellään lapsilleen myös nimiä, joita on helppo käyttää ulkomailla.

APSEMME Hilda, 7

”Minulla on 11-vuotias koira, Olga. Se on sekarotuinen. Koirat ovat tosi söpöjä, mutta tykkään myös kissoista. Ystävilläni Noomilla ja Oodalla on kissoja.

Käyn välillä katsomassa niitä.

Olen ensimmäisellä luokalla, mutta en oikein tykkää käydä koulua. Koulun jälkeen käyn seurakunnan järjestämässä iltapäiväkerhossa.

Kerhon jälkeen minusta on kiva leikkiä kolmivuotiaan pikkusiskoni, Alinan, kanssa Ryhmä Hauta. Minulla on Ryhmä Hau -hauvaunu ja -vahtitorni. Lempihahmoni Ryhmä Haussa on poliisikoira Vainu. Joskus katsomme Pikku kakkosta ja Netflixiä.

Sunnuntaisin käyn uimakoulussa.

Opimme siellä viimeksi kaksi erilaista tähtikelluntaa ja rakettikelluntaa, jossa pitää olla tikkusuorana. Opettelimme myös kilpikonnakelluntaa.

Tärkeitä asioita minulle elämässä ovat äiti ja kaverit.”

– Äiti on kertonut, että Oliverille haluttiin antaa kansainvälisempi nimi, sillä tämän isä on kotoisin Espanjasta. Oliver tuntui sopivan hyvin sekä Espanjaan että Suomeen, kertoo Oliverin isäpuoli Arto Saastamoinen.

Oliver on viime vuosina ollut yksi suosituimmista poikien etunimistä. Oliver-nimen sai 14 122 lasta vuosina 2010–2024. Muita suosittuja poikien etunimiä ovat Elias ja Onni. Tyttöjen etunimistä suosituimpia ovat olleet Sofia, Olivia ja Aino.

SUOMALAISISTA LAPSISTA ja nuorista suurin osa kokee itsensä hyvinvoiviksi. Vuonna 2023 julkaistun Kouluterveyskyselyn mukaan 4.–5.-luokkalaisista pojista 90 prosenttia ja saman ikäisistä ty-

töistä 81 prosenttia on tällä hetkellä tyytyväinen elämäänsä.

Tyytyväisyys laskee iän myötä. 8.–9.-luokkalaisista pojista 79 prosenttia ja tytöistä vain 54 prosenttia kertoo olevansa tyytyväinen elämäänsä.

Kivat harrastukset edesauttavat hyvinvointia ja vaikuttavat arjen jaksamiseen.

– Olen saanut kuoroharrastuksesta elämääni naurua, esiintymiskokemuksia ja rohkeutta ilmaista itseäni. Lisäksi olen saanut uusia tuttavuuksia ja ystäviä, joiden kanssa vietän aikaani muutenkin, kertoo vantaalainen Jenna, 15.

Vuoden 2022 Valtakunnallisen koululaiskyselyn mukaan 85 prosentilla koululaisista on mie-

luisa harrastus. Kyselyyn vastasi sekä ala- että yläkoululaisia.

Yläkoululaiset tavoittelevat hieman useammin harrastamisella hyvinvointia, alakoululaiset taas taitojen kehittymistä.

Yläkoulun tyttöjen ja poikien toiveharrastusten ykkönen oli kuntosali. Alakoulun tyttöjen ykköstoiveharrastus oli ratsastus ja poikien jalkapallo tai futsal.

DIGIMAAILMA ON erottamaton osa lasten ja nuorten elämää.

Mannerheimin lastensuojeluliiton tekemän Nuorten mediankäytön kysely 2024 mukaan noin 70 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista käytti sosiaaKIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2024 13

Jenna, 15

”Lähdin tänä syksynä erään ystäväni houkuttelemana mukaan isoskoulutukseen. Olemme opetelleet kaikenlaista ryhmänjohtotaidoista tunnetaitoihin ja niin edelleen.

Seurakunnan kuoroon liityin samana vuonna, kun aloitin peruskoulun.

Nykyään laulan seurakunnan neljän hengen Aurinkotanssi-lauluyhtyeessä.

Silloin, kun minulle jää vapaa-aikaa koululta ja harrastuksilta, soitan pianoa ja vietän aikaa kavereiden kanssa.

Tykkään tosi paljon myös lukemisesta. Aloitin Harry Pottereista 8–9-vuotiaana. Sen jälkeen olen lukenut ihan kaikkea: fantasiaa, dystopiaa, romantiikkaa sekä tieto- ja tieteiskirjallisuutta. Minuun ovat tehneet suuren vaikutuksen muun muassa Angie Thomasin Viha, jonka kylvät ja E. Lockhartin Me olimme valehtelijoita -kirjasarja.

Minusta on myös kivaa kirjoittaa erilaisia tekstejä runoista pidempiin kirjoituksiin. Nautin siitä, kun saan muotoiltua paperille omia havaintojani. Kirjoittamani tekstit ovat eräänlaisia omakuvia.

Joskus tuntuu, että maailma on vähän liian kiireinen paikka, ja koko ajan pitää mennä ja tulla ja antaa itsestään sata prosenttia. Sitten tulee väsähdys, ja on pakko karsia omaa kalenteria ja levätä, kunnes patterit ovat taas täynnä.

Aikuisilta toivoisin, että he muistaisivat, millaista oli olla lapsi ja nuori, ja että he kohtelisivat meitä tasa-arvoisesti. Meissä on paljon potentiaalia, energiaa ja uusia ideoita. Toivoisin, että aikuiset todella kuuntelisivat meitä.”

liseen mediaan tai pelaamiseen yli kolme tuntia päivässä. Älypuhelinta käytti Tilastokeskuksen mukaan 10 vuotta täyttäneistä 99 prosenttia jo vuonna 2017.

Huoli lasten puhelimen liikakäytöstä on yhteiskunnallinen. Hallitus harkitsee puhelinten käytön kieltämisen kouluissa poikkeustapauksia lukuun ottamatta.

Viimeisen parin vuoden aikana älykellot ja perinteiset puhelimet ovat yleistyneet myös pienimmillä koululaisilla, kertoo Mannerheimin lastensuojeluliiton digiasiantuntija Ville Väli­ kangas.

Myös peruskoulun ensimmäistä luokkaa käyvillä helsinkiläisillä Oliverilla, 7, ja Hildalla, 7, on

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2024

käytössään älykellot. Niiden välityksellä he pitävät yhteyttä perheeseensä.

– Tykkään lähettää viestejä ja emojihymioitä äidille ja Artolle, Oliver kertoo.

– Soitan sillä kavereille, äidille, mummalle, ukille ja tädille, Hilda sanoo.

HELSINKILÄINEN PINJA, 14, pitää yhteyttä vanhempiinsa ja ystäviinsä sosiaalisen median välityksellä. Eniten hän käyttää Snapchat-sovellusta, jolla voi lähettää kuvia ja tekstimuotoisia viestejä.

– Lähetän snäppejä kavereille vähän joka tilanteesta. En muista tarkkaa snapscoreani, mutta kyllä se on lähempänä 200 000. Joillakin kavereillani se on yli miljoona, Pinja kertoo.

Snapscore kertoo, kuinka monta kuvaa ja viestiä sovelluksella on lähetetty ja vastaanotettu.

Lapset ja nuoret käyttävät digilaitteita myös muuhun kuin yhteydenpitoon.

– Yläkouluikäisillä yleistä on itsensä viihdyttäminen, eli videoiden ja sarjojen katsominen tai pelaaminen, Ville Välikangas kertoo.

Alakouluikäisten digilaitteiden käyttöä vanhemmat rajaavat enemmän, joten nämä käyttävät digilaitteita myös luovempiin harrastuksiin.

Oliverista on mukavaa kuvata padilla videoita omista piirustuksista ja askarteluista. Hilda taas saattaa välillä piirtää ja värittää tietokoneella.

Mannerheimin lastensuojeluliiton kyselyn mukaan vain 45 prosenttia nuorista kokee, että hallitsee netin ja puhelimen käytön hyvin.

Pinja, 14

”Innostuin jalkapallosta pari vuotta sitten, kun katsoin naisten jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuja. Meillä oli tuolloin myös liikunnassa miesopettaja, ja pelasimme usein jalkapalloa. Huomasin, että olen siinä yllättävän hyvä, vaikka en olekaan harrastanut sitä. Niinpä kävin muutamissa jalkapallotreeneissä ja halusin aloittaa jalkapalloharrastuksen. Pelaan tällä hetkellä HJK:ssa.

Olen saanut jalkapallon kautta paljon uusia kavereita. Jalkapallo on opettanut minulle, että aina ei voi voittaa, ja tärkeintä on pelata hyvin. Silloin kun pelaa hyvin, ei haittaa, vaikka häviäisimme 10–0. Jos taas pelaan huonosti, minua harmittaa koko muun joukkueen puolesta. Jos häviö ärsyttää, siitä pääsee yli käymällä lenkillä tai olemalla kavereideni Sohvin ja Sashan kanssa ja kuuntelemalla rappia, kuten Knucksia tai J. Colea.

Ennen jalkapalloa harrastin kymmenen vuoden ajan erilaisia tanssilajeja, kuten balettia, show- ja nykytanssia, lattareita ja hiphopia sekä akrobatiaa. Harjoituksia oli seitsemänä päivänä viikossa. Nyt jalkapalloharkkoja on kolme kertaa viikossa. Käyn myös treenaamassa itsekseni kentällä. Haluan kuitenkin pitää harjoitusmäärän kohtuullisena.

Aikuisilta toivoisin, että he antaisivat lapsille mahdollisuuksia harrastaa mahdollisimman paljon ja erilaisia asioita.”

VAIKKA ISO OSA lapsista ja nuorista voi hyvin, on olemassa myös joukko heitä, jotka voivat huonosti.

Yleisin Mannerheimin lastensuojeluliiton palveluihin tulevien yhteydenottojen syy on jo vuosikymmenten ajan ollut arjessa koettu aikuisen kaipuu ja yksinäisyys, kertoo liiton auttavien palvelujen päällikkö ja pari ja perhepsykoterapeutti Tatjana Pajamäki.

Arjen yksinäisyyttä kokevat etenkin alakouluikäiset.

– Syy on osin rakenteellinen. Alakoululaisilla on lyhyet koulupäivät, ja monet vanhemmat käyvät töissä. Osa lapsista pärjää yksin, osa ei.

Pajamäki ei syytä tilanteesta vanhempia. Ratkaisu voisi olla esimerkiksi harrastusten sijoitta-

minen koulupäivien yhteyteen tai iltapäivätoiminnan ulottaminen myös 3.–6.-luokkalaisille lapsille.

Asiaan liittyy Pajamäen mukaan myös suomalaisen kulttuurin yksin pärjäämisen arvostus.

YKSINÄISYYTTÄ KOKEVAT myös lapset ja nuoret, joilla on haasteita vertais- ja kaverisuhteissa. Nämä Mannerheimin lastensuojeluliiton palveluihin yhteyttä ottavat ovat yleensä 9–22-vuotiaita – Tunne siitä, että ei tule hyväksytyksi omanikäisten joukossa vaan on ulkopuolinen ja yksinäinen, on voimakas mielenterveyttä uhkaava tekijä. Joillakin voi olla taustalla myös kiusaamiskokemuksia, Tatjana Pajamäki sanoo.

Huoli omasta mielenterveydestä on myös yleinen syy yhteydenottoon.

Rahahuolet nousevat silloin tällöin esiin keskusteluissa lasten ja nuorten kanssa.

– Yhteydenottaja saattaa pelätä esimerkiksi sitä, onko perheellä rahaa ruokaan kuun loppuun saakka, tai hän kertoo, että on joutunut luopumaan tärkeästä harrastuksestaan rahapulan vuoksi.

– Julkisessa keskustelussa kuulee usein sanottavan, että Suomessa jokaisella lapsella on älypuhelin. Meihin ottaa yhteyttä myös lapsia, jotka jakavat sisaruksensa kanssa saman puhelimen.

MONET AUTTAVAT TAHOT ovat tällä hetkellä ruuhkautuneet. Tämä saattaa helposti johtaa virheelliseen päätelmään siitä, että lapset ja nuoret osaavat hankkia KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2024 15

Elias, 5

”Isona minusta tulee palomies. En halua ajaa paloautoa, vaan suihkuttaa vesitykillä vettä.

Haluan palomieheksi, koska olen nähnyt pelastajia Ryhmä Hau ja Palomies Sami -ohjelmissa. Kävimme kerran mummini ja pikkuveljeni Aarnin kanssa Suomenlinnan paloasemalla. Ensin katselimme paloautoa kaukaa, mutta sitten palomies kysyi, haluaisinko mennä istumaan auton kyytiin. Menin!

Lempileluni on iso paloauto. Paloasema on kerrossängyn alla. Lisäksi minulla on pieniä paloleluja, kuten paloautoja, -helikoptereita ja -veneitä.

Niitä on yhteensä 12. Minulla on myös legopaloauto ja -helikopteri.

Perheeseeni kuuluvat äiti, iskä ja pikkuveli. Lemmikkieläimiä meillä ei ole, koska iskä on allerginen.

Päivät olen päiväkodissa. Illalla tykkään rakennella iskän kanssa legoilla ja leikkiä Aarnin kanssa.

Aikuisten pitäisi leikkiä ja rakennella enemmän lasten kanssa. Tykkään sellaisista aikuisista.”

itselleen apua. Todellisuudessa monia palveluita käyttävät usein samat nuoret.

Tatjana Pajamäen mukaan on olemassa paljon lapsia ja nuoria, jotka tarvitsisivat tukea, mutta eivät tiedä, mistä apua voi hakea.

– Mitä pienemmästä lapsesta on kyse tai mitä huonompivointinen lapsi on kyseessä, sitä vaikeampaa hänen on hakea apua tai kynnys avunhakemiseen on liian korkea.

– Lisäksi on olemassa lapsia ja nuoria, joilta puuttuu luottamus mielenterveyden tuki- ja hoitopalveluihin. Tavallista on, että lapsi tai nuori ei hakeudu tuen piiriin, koska vanhempi on sitä vastaan. Lasten ja nuorten palveluissa onkin tärkeää rakentaa luottamusta myös vanhempiin.

16 KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2024

UNELMOIMINEN ON NUORILLE tärkeää, käy ilmi Lasten ja nuorten säätiön tekemästä Nuorten unelmat 2024 -selvityksestä. Eniten yläasteikäiset unelmoivat matkustamisesta ja harrastuksista sekä rahasta, urasta ja tulevaisuuden työpaikasta.

Yläluokkalaisista poikien haaveet olivat muita sukupuolia kunnianhimoisempia ja tähtäävät muita useammin menestykseen. Tyttöjen unelmat olivat maltillisempia, ja he olivat unelmoijina epävarmempia kuin pojat.

Muunsukupuolisten unelmat liittyivät muita useammin ulkonäköön, mielenterveyteen ja fyysiseen terveyteen.

Pinja unelmoi, että kymmenen vuoden päästä hän pelaa jalkapalloa ulkomailla hyvässä joukkueessa.

– Liverpool on ykköstiimi, mutta myös FC Barcelona on hyvä. Siinä sivussa kävisin myös yliopistoa.

Jos haave jalkapallourasta ei toteudu, Pinja haluaisi olla lentäjä.

Unelmiensa saavuttamiseen uskoi 63 prosenttia nuorista. 28 prosenttia nuorista näki suurimmaksi unelmien saavuttamisen esteeksi epävarman tulevaisuuden ja 23 prosenttia ei uskonut omiin kykyihinsä. Muunsukupuolisilla mielenterveys nousi esiin muita enemmän unelmien esteenä.

– Minua huolettaa hieman se, kuinka kouluasiat sujuvat. Uskon, että jos ne menevät hyvin, siitä lähtee hyvä tulevaisuus, Pinja sanoo. ■ Muut lähteet: Uudenmaan liiton erityisasiantuntija Johannes Heralan haastattelu, Tilastokeskus, Kaupunkitieto.hel.fi, Vantaa.fi, Espoo.fi, Kauniainen.fi, Evl.fi ja Kirkontilastot.fi.

myös, että aikuiset ymmärtäisivät, että hyvä kas­ vatus on läsnäoloa, ohjaamista ja esimerkkinä toimimista, ei pelkää mahdollistamista.

TÄLLÄ HETKELLÄ Elina Pekkarinen on huolissaan siitä, miten hallituksen leikkaukset vaikuttavat yhteiskunnassamme heikossa asemassa oleviin ihmisiin, kuten maahanmuuttajiin ja yksinhuol­ tajiin sekä heidän lapsiinsa.

– Sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset ei­ vät ole mikään kansantaloudellinen pakko, vaan ihan tietoisesti tehty arvovalinta, Pekkarinen sanoo.

”

Kun haasteet ovat isoja, vaarana on, että unohdamme keskuudessamme olevat pienet ihmiset.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset eivät ole mikään kansan­ taloudellinen pakko, vaan ihan tietoisesti tehty arvovalinta.

”Hyvä kasvatus on läsnäoloa” Eriarvoistuminen ja syrjintä osuvat kipeästi lapsiin ja nuoriin.

Meillä on kuitenkin viisaus ja taito parantaa maailmaa, uskoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

TEKSTI KATA­RIINA HEINONEN­TRICARICO KUVA SIRPA PÄIVINEN

L

asten ja nuorten hyvinvointi on pa­ rantunut Suomessa huomattavasti sadan viime vuoden aikana.

– Jos ajattelee tämän hetken lasten ja nuorten fyysistä terveyttä, oikeut­ ta kasvaa ilman väkivaltaa ja yleistä ymmärrystä siitä, että lapset tarvitsevat hellyyt­ tä ja huomiota, niin olemme tulleet huomatta­ vasti eteenpäin, sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

Moni lapsi ja nuori on kuitenkin kertonut Pek­ kariselle, että aikuiset ovat usein pahantuulisia sekä painostavat ja vaativat liikaa. Heillä ei myös­ kään ole riittävästi aikaa lapsille.

Kärsimätön käytösmalli ei ole Pekkarisen mu­ kaan pelkästään nykyajan ilmiö vaan meihin suo­

malaisiin sisäänrakennettu tapa olla vuorovaiku­ tuksessa lasten kanssa.

– Me emme oikein osaa nauttia täysin rinnoin lapsistamme ja nuoristamme, koska emme ole saaneet siihen oikeanlaista mallia.

Monet aiemmat sukupolvet on kasvatettu ku­ rittamalla kilteiksi ja vaatimattomiksi.

– Tänä päivänä tiedämme, että lasta ei saa ku­ rittaa eikä kohdella ankarasti, joten olemme em­ paattisia ja pehmeitä, mutta samaan aikaan hir­ veän löysiä.

Sekään ei toimi, sillä lapsi kasvaa suhteessa toi­ siin ja hakee konfliktia löytääkseen omat rajansa.

Siksi lapsen tarpeet jäävät jälleen täyttymättä.

– Toivoisin aikuisilta kykyä todella huoma­ ta lapsi tai nuori ja hänen tarpeensa. Haluaisin

Talousvaikeuksien keskellä ihmiset menet­ tävät tulevaisuuden näköalansa ja jaksaminen heikkenee.

– Ei sosiaaliturvan poistaminen heitä aktivoi niin kuin ei myöskään kunnollinen sosiaaliturva heitä passivoi.

KATUVÄKIVALTA JA NUORISORIKOLLISUUS pu­ hututtavat tällä hetkellä monia. Elina Pekkarisen mukaan häiriökäyttäytymisen taustalla on paitsi eriarvoistuva yhteiskunta myös syrjintä.

– Tuota syrjintää oikeutetaan sillä, että osa maahanmuuttajataustaisista lapsista ja nuorista käyttäytyy väkivaltaisesti tai tekee enemmän ri­ koksia kuin kantasuomalaiset.

– Me emme näe, että häiriökäyttäytyminen on osin seurausta syrjinnästä.

Syrjintää ja kiusaamista kohtaavat myös vam­ maiset, lastensuojelun asiakkaina olevat, sek­ suaali­ ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ja sateenkaarevien perheiden lapset ja nuoret.

– Ryhmän ulkopuolelle jättäminen ja toisen ihmisarvon nakertaminen ovat tehokkaimpia ta­ poja luoda turvatonta yhteiskuntaa, Pekkarinen sanoo.

ELÄMME AIKAA, jossa myös globaalit kriisit ovat suuria. Käsillä olevat vuodet saattavat olla Elina Pekkarisen mukaan jonkinlainen breaking point.

– Kun haasteet ovat isoja, vaarana on, että unohdamme keskuudessamme olevat pienet ih­ miset sekä sen, millaista maailmaa olemme luo­ massa ja mitä haluamme jättää jälkeemme.

Pekkarinen jaksaa silti suhtautua tulevaisuu­ teen toiveikkaasti.

– Sadan viime vuoden hyvä kehitys kertoo sen, että olemme viisaita olentoja. Niinpä us­ kon, että osaamme korjata tekemämme vir­ heet ja parantaa tätä paikkaa, jota maailmaksi kutsutaan. ■ Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 18.–24.11.

Lapsen oikeuksien päivä on 20.11.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2024 17

Kaikki on vain tapahtunut Veli ilmoitti vuonna 1958 Pirkko Mannolan missikilpailuun.

Voitto tuli, ja sen jälkeen laulamista harrastavaa nuorta naista vietiin. ”Ei minua ole koskaan järki ohjannut”, 85-vuotias Mannola sanoo.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

N

äyttelijä ja laulaja Pirkko Mannolaa näkee harvoin kirkon tilaisuuksissa esiintymässä, mutta on häntä haastateltu Kallion kirkossa, ja Naisten Pankin tempauksessa hän on vetänyt kävelylenkkiä.

Seuraavaksi Mannola menee Laaksolahden kappeliin.

– En minä sitä itse keksinyt, hän sanoo kotonaan kahvipöydän ääressä, jossa on tarjolla aleksanterinleivoksia.

Konsertin järjestäjä on Jouni Liimatainen.

Hän on kutsunut Mannolan vieraaksi Laaksolahden kappelin konsertti- ja keskusteluiltaan. Illan aiheeksi Liimatainen ehdotti Sydän ohjaa tietäni, joka on Mannolan levyttämä kappale vuodelta 1960.

– Uskon, että aihe on hyvä, koska ei minua järki ole koskaan ohjannut. Laulu on Jaakko Salon sävelmä, ja se oli jossain leffassa, Mannola muistelee.

NUOREN Pirkko Mannolan haaveena ei ollut näyttelijän tai laulajan ura. Ensin hänestä tuli Miss Suomi vuonna 1958. Tosin ei misseyskään hänen haaveensa ollut. Missikilpailuun Mannolan ilmoitti veli, jolla oli mielessään löytöpalkkio.

Sisko voitti kisan ja veli sai palkkion.

– Ei se mikään iso raha ollut. Veli sai sillä varmaan jonkun pikkutakin, Mannola kertoo.

Missikisoihin osallistuminen oli Mannolan mielestä jännittävää. Kisat pidettiin Messukeskuksessa Helsingissä. Mannola oli Sääksmäellä syntynyt ja Valkeakoskella kasvanut kokematon koulutyttö.

– En ollut paljon ulkomailla tai missään käynyt, paitsi kerran isovanhempien kanssa Ruotsissa ja Tanskassa. Niin ja, Saksassa olin ollut oppilasvaihdossa.

Sen jälkeen, kun Mannola oli valittu Miss Suomeksi, hän luki lehdestä otsikon: ”Pyöreäposkinen tytöntyllerö Tampereelta voitti Miss Suomi -kilpailut.”

– Lisäksi lehdessä kuvailtiin minua kielitaitoiseksi. Olen kaksikielisestä perheestä ja puhun suomea ja ruotsia. Osasin myös aika sujuvasti saksaa ja englantia olin lukenut koulussa. Kirjoitettiin, että Miss Suomi osaa neljää kieltä.

Misseyden kautta Mannolan elämään tuli laulaminen. Kisoissa haastattelija kysyi missiehdokkailta, mitä he harrastavat.

– Yksi kutoi, toinen luki ja minä sanoin, että olen voittanut koulussa henkisiä kilpailu-

18 KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2024

ja. Ne olivat siihen aikaan sellaisia, joissa laulettiin ja lausuttiin. Voitin kolmen kauppalan mestaruuden laululla Jäi toiset aamulla nukkumaan, Mannola kertoo ja vetäisee laulusta pätkän.

MISS SUOMI vietiin studioon tekemään levyä. Ensin Pirkko Mannola työskenteli Levytukussa, ja sitten hänet napattiin toisaalle.

– Oli kiva päästä Skandiaan. Siellä olivat kaikki Suomen ykköset Brita Koivunen, Laila Kinnunen, Annikki Tähti ja Vieno Kekkonen puhumattakaan miestähdistä. Aluksi pomoilla oli vähän vaikeuksia sijoittaa minua, että minkä sortin laulaja olen.

Mannolasta tehtiin reipas ja pirteä nuorisoidoli, ja hänen esittämänsä musiikki kohdistettiin nuorille. Mannolan lisäksi Lasse Liemola lauloi nuorisomusiikkia.

– Levytyksien jälkeen tulivat iskemäleffat, joissa kaikki Skandian laulajat esiintyivät. Ne olivat aikansa videoita, joissa oli lauluja peräkkäin ja joku tarina.

Ohjaaja Toivo Särkkä otti sitten Mannolan töihin Suomen Filmiteollisuuteen. Mannolasta tuli kuukausipalkkainen näyttelijä, joka teki paljon elokuvia pienellä palkalla. Työssä hän muistaa olleensa aikamoinen jännittäjä.

– Näytin tyttömäisen pirteältä ja iloiselta, vaikka jännitin kameraa. Ainakin tein töitä. Saatoin tehdä yhtä filmiä päivällä ja toista illalla. Tavallaan minua vähän väärinkäytettiin. Silloin tehtiin näitä heppoisia filmejä niin kuin Yks' tavallinen Virtanen ja Kaks’ tavallista Lahtista.

Vanhoja suomalaisia mustavalkoisia elokuvia esitetään nykyisin Yle1:llä arkena alkuiltapäivisin.

– Vanhoissa Suomi-filmeissä on tietysti aikansa kuvaa. Kun nyt katson niitä ja niiden näyttelijöitä, huomaan, että tuo on taivaassa, tuo on taivaassa, tuo on taivaassa… Lähes kaikki ihanat näyttelijät, jotka opin tuntemaan, ovat kuolleet. Enää joukosta ei taida olla hengissä muita kuin Esko Salminen ja minä, Mannola sanoo.

BERLIININ ELOKUVAJUHLIEN Suomen delegaatioon otettiin vuonna 1960 mukaan myös Pirkko Mannola. Hän lauloi suurella ulkoilmanäyttämöllä Paul Ankan Dianan. Mannola ei arvannut, mitä tapahtuu.

– Nämä ovat näitä ihmeellisiä kokemuksia.

Yleisön joukossa oli kykyjenetsijä, ja hän huomioi minut ja lauluni. Hän vei minut sitten

Kuka?

Näyttelijä ja laulaja Pirkko Mannola, 85, asuu puolisonsa Göran Stubbin kanssa Espoossa. Mannolalla on tytär, joka asuu perheineen Ruotsissa. Stubbin pojille Mannola on bonusmamma.

Mitä?

Pirkko Mannola on vieraana Laulu ja laulun tarina -konserttisarjan illassa to 21.11. klo 18.30 Laaksolahden kappelissa Espoossa. Kahvia ja teetä tarjolla klo 18 alkaen.

Motto

Sydän ohjaa tietäni.

viihdeorkesterin laulukokeeseen, ja sain kiinnityksen saksalaiseen levy-yhtiöön. En oikein itse tajunnut, kuinka isoissa käsissä olin. Vielä vuonna 1963 levytin siellä.

Levytyssopimuksen teon jälkeen Mannola matkusti edestakaisin Suomen ja Saksan väliä.

Hän teki levytyksiä kummassakin maassa. Kotimaassa hän lisäksi keikkaili ja näytteli elokuvissa, kun ei raaskinut jättää Suomea.

Elokuvien teosta Mannolan mieleen on jäänyt Aarne Tarkaksen ohjaaman Nina ja Erik -eloku-

Aikoinaan hänellä oli tapana valmistautua esityk­ seen päällään seisten. Nykyisin hän käy yin­joo­ gassa, joka on rauhallista ja palauttavaa.

Mannola saa voimaa luonnosta ja kävelee mie­ lellään metsässä, koska se rauhoittaa.

– Miehestäni Göranista saan myös voimaa. On hienoa, että on parisuhde ja joku kotona ja et­ tä pidämme toinen toisistamme huolta. Moni jää yksin. Vanheneminen kaksin on varmaan hel­ pompaa kuin vanheneminen yksin.

”

Jos jaksaa mennä ja liikkua, siitä saa hirveästi energiaa ja uutta ajateltavaa.

Mannolan tytär Heidi asuu perheineen Ruot­ sissa. Göran Stubbin myötä Mannolan elämään ovat tulleet tämän poikien perheet, ja nyt hän on myös Suomen tasavallan presidentin, Alexander Stubbin, bonusmamma, kuten häntä uus­ perheessä kutsutaan.

Mannolan mielestä kaiken ikäisten pitäi­ si nauttia elämästä, eikä ikää pidä peitellä. Jo­ kainen on sen ikäinen kuin on, ja kannattaa olla kiinnostunut erilaisista asioista.

– Liikumme Göranin kanssa paljon. Viimeksi kävimme katsomassa Helsingin Kaupunginteat­ terissa Moulin Rouge! ­musikaalin, joka on aivan ihanaa katseltavaa, ja Svenska Teatternissa kä­ vimme katsomassa Matilda­musikaalin. Jos jak­ saa mennä ja liikkua, siitä saa hirveästi energi­ aa ja uutta ajateltavaa. Ja totta kai se rikastuttaa omaa maailmankuvaa.

van harjoitukset. Mannolalla oli kohtaus kuului­ san näyttelijän kanssa.

– Minun piti roolissa haukkua Tauno Palo.

Kun hän tuli viereeni, en pystynyt siihen. Ihailin häntä niin paljon. Taunon piti lähteä pois studios­ ta, ja minä haukuin ohjaajan. Se oli helpompaa.

Jälkeenpäin Mannola on monta kertaa miet­ tinyt tuota aikaa Suomessa ja Saksassa ja sitä, kuinka kaikki vain tapahtui. Oli hirveä meno ja meininki, ja hän oli monessa mukana. Mannola teki kaikki työsopimukset itse, myös Berliinissä.

– Olisin tarvinnut managerin neuvomaan, mi­ hin minun olisi kannattanut suunnata, etten olisi tehnyt päättömästi kaikkea joka paikkaan.

– Mutta hyvin urani on silti mennyt. Sanotaan nyt sitten, että sydän ohjasi tietäni – ei manage­ ri, eikä kukaan muukaan, Mannola sanoo ja puh­ keaa iloiseen nauruun.

85-VUOTIAASTA Pirkko Mannolasta elämä on ihanaa, vaikka tietysti jokaisella on synkätkin hetkensä. Hän on joogannut nuoresta lähtien.

VANHENEMISESTA Pirkko Mannola sanoo, et­ tei se kivaa ole. Vaikka on hän todennut niin­ kin, ettei hän ole oikea henkilö sanomaan van­ henemisesta mitään, koska hän ei koe itseään vanhaksi.

– Niinhän se on, ettei auta kuin hyväksyä vanheneminen, ja ottaa siitä huumorilla irti pa­ ras, minkä saa. Vaikka ei elämä aina ole humo­ ristista. Se riippuu vähän siitä, miten terveenä pysyy.

Pirkko Mannola kulkee nykyisin erilaisissa se­ nioritilaisuuksissa puhumassa ja laulamassa. Hän miettii joskus, kuinka kauan saa tehdä näitä keik­ koja.

– Minua pyydetään mielellään tilaisuuksiin te­ kemään spagaatti ja kertomaan, millaista on olla seniori. Tai minua pyydetään nostamaan jalkaa ja sanomaan, ettei näin pidä tehdä joka aamu.

Minun toivotaan antavan positiivista ajattelua vanhenemiseen.

Mannolan suunnilleen samanikäiset naiskolle­ gat ovat joskus ihmetelleet, miten Pirkko jaksaa.

He kun ovat iloisia siitä, ettei enää työn vuoksi tarvitse kammata, meikata, pukeutua eikä lähteä minnekään.

– En minä osaa sanoa, että yhtäkkiä olisin lo­ pettelemassa… katsotaan nyt, minne sydän vie, Mannola sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2024 19

”Kauanko vielä kätket Ahdistus, syyllisyys ja kuolema ovat kestoaiheita, kun ihminen purkaa tuskaansa Jumalalle. Leonard Cohen, Paul Simon ja Nick Cave liikkuvat psalmeissaan vanhatestamentillisissa mielenmaisemissa.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT THOMAS SAMSON/AFP/LEHTIKUVA, CAITLIN OCHS/REUTERS/ MVPHOTOS, GLAMOURSTOCK/ALAMY/MVPHOTOS KUVANKÄSITTELY MARI AARNIO

E

”

i siihen tapaan puhu, jollei aidosti tunne olevansa saarrettu, ellei ole aidosti epätoivoinen ja tunne hätää.”

Näin voisi kertoa luomistyöstään vaikkapa se tuhansia vuosia sitten elänyt ihminen, jonka rukous on tallentunut Raamatun psalmiin 6: ”Armahda minua, Jumala, sillä olen uupunut. Paranna minut, sillä olen kauhistunut luita ja ytimiä myöten. Minua pelottaa, kauanko vielä viivyt, Jumala?”

Alun sitaatti on kuitenkin paljon uudempi, peräisin eräästä kanadalaisen runoilijan ja laulajalauluntekijän Leonard Cohenin (1934–2016) antamasta haastattelusta, jossa hän kertoo työstään. Cohen kirjoitti viidennenkymmenennen

syntymäpäivänsä tietämillä vuonna 1984 viidenkymmenen modernin psalmin kokoelman, joka sai nimekseen Book of Mercy. Suomeksi se on julkaistu Seppo Pietikäisen käännöksenä nimellä Armokirja. ”Siunattu olet sinä, joka puhut pimeydestä, joka annat muodon epätoivolle. Sinä kokoat sydämen, joka on maailmaan hajonnut, sinä asetat kivulle rajat”, puhuu Jumalalle Cohen, joka kärsi läpi elämänsä masennuskausista.

Armokirja sai alkunsa aikana, jolloin Cohen koki olevansa umpikujassa. Hän alkoi kirjoittaa muistiin rukouksiaan ja huomasi, että kirjoittaminen oli jo tavallaan vastaus niihin rukouksiin. ”Palautit kyyneleet takaisin silmiini. Palau-

tit minut sanasi vuoristoon. Annoit vammalle kielen, jotta se voisi nuolla haavansa. Suojasit pääni opettajan huolenpidolla, pidit kädestäni isoisäni voimin”, hän kirjoittaa yhdessä psalmeistaan.

Viittaus isoisän voimiin kertoo Cohenin juutalaisesta taustasta. Hän kuului sekä isän että äidin puolelta arvostettuun juutalaiseen sukuun: äidinisä oli rabbi ja isänisä puolestaan montrealilaisen synagogan voimahahmo. Perhe oli uskonnollinen, ja Cohenkin opiskeli synagogassa uskontoa ja heprean kieltä pienestä pitäen. Hänestä ei tullut vanhempiensa toivomaa hengellistä johtajaa, mutta esimerkiksi Armokirjan tekstit ovat niin kiinni juutalaisessa perinteessä, että niitä on luettu synagogassa.

MUUTAMASSA TUHANNESSA VUODESSA ihminen on muuttanut maailmaa käsittämättömän paljon.

Jos meidät heitettäisiin Vanhan testamentin psalmien maisemiin, kolmen tuhannen vuoden takaiseen Israeliin, emme välttämättä selviäisi kovin kauan hengissä.

minulta kasvosi?”

Itseään ihminen ei ole juuri pystynyt muuttamaan. Leonard Cohenin Armokirja käy hyvin esimerkiksi siitä, että muinaisten psalmirunoilijoiden sisäinen maailma on paljolti se sama maailma, jonka varjoissa ja myrskyissä mekin kuljemme. Kyselemme Jumalan olemassaoloa ja tahtoa, pyydämme apua silloin, kun sitä ei mistään muualta ole enää luvassa. Haastamme ja kiukuttelemme yrittäessämme sovittaa yhteen näkemäämme ja kokemaamme vääryyttä ja kärsimystä ja toisaalta tuntua Jumalan armosta ja huolenpidosta.

Muistamme kuolevamme.

Leonard Cohen ei ole ainoa lahjakas lauluntekijä, joka on ammentanut psalmiperinteestä käydessään painia Jumalan ja uskon kanssa. 2020-luvulla omia psalmejaan ovat tehneet amerikkalainen Paul Simon (s. 1941) ja australialaissyntyinen Nick Cave (s. 1957). Nykyajan psalmit eivät välttämättä kulje suullisena perinteenä sukupolvelta toiselle, vaan niitä lataillaan suoratoistopalvelusta. Harpun tai lyyran sijasta niitä voi säestää ambient-äänimatto tai helisevä kitara. Psalmeiksi ne silti tunnistaa.

JOTAIN ENTEELLISTÄ on siinä, että Paul Simonin levy Seven Psalms sai alkunsa unesta. Raamatussa on monia kertomuksia siitä, kuinka Jumala antaa ihmiselle toimintaohjeita tämän nukkuessa.

Simonin ensimmäisestä unesta alkoivat aamuöiset heräilyt, jolloin hän kirjoitti muistiin uneksimiaan sanoja ja lauseita. Raamatulliselta kuulostaa sekin, että hän kirjoitti psalmin päivässä viikon ajan – yhtä kauan kesti myös Jumalan luomistyö.

Keväällä 2023 ilmestynyt Seven Psalms on Paul Simonin viidestoista soololevy. Uskonnolliset teemat ovat punoutuneet hänen lauluihinsa jo uran alkuajoista asti – milloin ironian, milloin jonkinlaisen kokeilun ja aavistelun kautta. Taustaltaan juutalainen Simon on sanonut, ettei kutsuisi itseään uskonnolliseksi, mutta kylläkin uteliaaksi.

Psalmilevyään hän on luonnehtinut väittelyksi, jota hän käy itsensä kanssa siitä, uskoako vai ei. ”Herra on savua, joka katoaa, kun tuuli puhaltaa.

Herra on oma yksityinen vitsini, heijastukseni ikkunassa”, hän laulaa.

Simonin mietteliäs ja meditatiivinen levy tuo psalmien ikiaikaiset teemat nykyajan ihmisen maailmaan. Siinä missä Vanhan testamentin psalmirunoilija kutsuu Jumalaa paimenekseen, Simonin arjessa taivaallinen huolenpitäjä on levytuottaja. Lempeimmillään Simonin Jumala on ”ateria köyhistä köyhimmälle, muukalaisen tervetulleeksi toivottava ovi” – hyvin samanlainen kuin se, josta Vanhan testamentin psalmissa todetaan näin: ”Sinä, Jumala, varjelet vähäosaisia, suojelet heitä pahoilta ikuisesti.”

Mutta Jumalalla on myös toisenlaiset kasvot.

Vanhan testamentin psalmeissa Jumala saa vedet kuohumaan ja maan vavahtelemaan. Hän leväyttää taivaan auki ja sinkoaa salamoita sinne tänne. Samaan tapaan Paul Simon näkee Jumalan sellaisissa luonnonilmiöissä, joita ihminen ei pysty hallitsemaan: arvaamattomimmillaan ja pelot-

tavimmillaan Jumala on koronavirus ja nouseva valtameren pinta. Mutta toisin kuin Vanhan testamentin maailmassa, pandemian tai ilmastokriisin tuoma tuho ja kosto ei rajoitu vain vihollisina pidettyihin vaan koskee koko ihmiskuntaa.

OMA RYHMÄNSÄ Vanhassa testamentissa ovat psalmit, joissa ihminen katuu tekojaan ja etääntymistään Jumalasta ja pyytää rikkomuksiaan anteeksi – vaikkapa näin: ”Älä muistele nuoruuteni erehdyksiä ja vääriä tekojani. Anna nimesi tähden anteeksi raskas rikkomukseni.” Tai näin: ”Pese minut puhtaaksi syyllisyydestäni, puhdista minut vääristä teoistani.”

Samaa painoa kantaa harteillaan myös Leonard Cohen: ”Tuomitse minut jälleen, minut, joka en suostu tuomittavaksi. Armahda minut, minut, joka olen unohtanut armeliaisuuden.” Paul Simon puolestaan laulaa olevansa koditon sielu, jonossa viimeisenä, ja toivovansa, ettei portteja suljeta ennen kuin hän saa anteeksi.

JUMALAN POISSAOLON kokemus ja hylätyksi tulemisen kipu olivat tuttuja jo Vanhan testamentin psalmien runoilijoille. Samalla niihin punoutui kaipuu Jumalan läheisyyteen ja hellittämätön toivo siitä, että Jumala kuitenkin kuulee avunpyynnöt. ”Jumala, minun Jumalani, katso minuun ja vastaa minulle”, anellaan psalmissa 13 ja ”Jumala, älä ole niin kaukana”, huokaa psalmin 22 rukoilija.

Sama hädän tuntu on myös Nick Caven vuonna 2022 julkaisemalla Seven Psalms -levyllä, joka on leijuvan musiikin päälle puhuttua runoa tai rukousta. ”Herra, en voi odottaa enää yhtäkään hetkeä kauemmin” ja ”Tulen yksin ja luoksesi,

Herra, surussa, janoten turvaasi, en pysty hengittämään”, lausuu Cave.

Caven psalmit kertovat maailmasta, jossa tapahtuu kauheita ja käsittämättömiä asioita: linnunpoika putoaa pesästä, äiti joutuu hautaamaan lapsensa: ”Sellaisia asioita ei pitäisi koskaan tapahtua, mutta me kuolemme.” Näissä psalmeissa lausuu rukoustaan isä, jonka murskasi ja sysäsi syvään muutokseen hänen teini-ikäisen poikansa tapaturmainen kuolema. Sama mies menetti lyhyen ajan sisällä myös äitinsä ja läheisiä ystäviään – ja vielä myöhemmin toisen poikansa.

Henkilökohtaisen tragedian lisäksi Caven Seven Psalms -levyn syntyyn vaikutti koronapandemia, jolloin kuolema tai ainakin sen uhka tuli lähelle niin monia. Keskustelukirjassa Usko, toivo ja kuolema Cave toteaa tiedostavansa kirkkaasti, ”miten epävarmaa oma elämämme ja elämä ylipäänsä on – miten harvinaista, miten kallisarvoista – ja että kaikki voi kadota hetkessä”.

Sama kokemus ihmiselämän hauraudesta ja lyhyydestä kulkee läpi Vanhan testamentin psalmienkin: ”Sinä pyyhit ihmisen pois kuin unen.

Me olemme kuin ruohoa, joka aamulla versoo, aamuvarhaisella kasvaa ja viheriöi, mutta illaksi kuivuu ja kuihtuu.” ■ Lähteet: Nick Cave: Seven Psalms. 2022.

Nick Cave ja Seán O’Hagan: Usko, toivo ja kuolema.

Suom. Ari Väntänen ja Sirje Niitepõld. Like 2022.

Leonard Cohen: Armokirja. Suom. Seppo Pietikäinen. Sammakko 2022.

Ira B. Nadel: Leonard Cohen – Elämäkerta.

Suom. Tarja Lipponen. Johnny Kniga 2010.

Psalmit 2024. Suomen Pipliaseura.

Paul Simon: Seven Psalms. 2023.

Psalmeja, meditatiivista musiikkia ja seikkailupelin maisemia Kirkko ja kaupunki on julkaissut uuden sarjan psalmimeditaatioita. Auta minua, sinä armollinen – suojaavia sanoja psalmien kirjasta -sarjassa kuuluvat ihmisen ikiaikaiset ahdistukset, murheet ja pelot sekä niiden keskeltä nousevat avunpyynnöt Jumalalle.

Tekstit on valikoitu Pipliaseuran julkaisemasta Psalmit 2024 -suomennoksesta. Ne lukee Outi Isotalus. Sarjan musiikin ovat tehneet Samuli Karjalainen ja Heikki Kylkisalo. Videot perustuvat The Legend of Zelda -konsolipeliin. Psalmimeditaatioita voi kuunnella Spotifyssa tai osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/psalmit.

Videot julkaistaan samassa osoitteessa ja Kirkko ja kaupungin Youtube-tilillä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2024 21

Mielipide

ria kirkkokuntia, jotka eivät alistu yleisen mielipiteen riepoteltavaksi. Jatkossa kun odottaa kiista monisuhteista,mihin Kotimaa-lehden kolumnisti Rebekka Naatus kehotti olemaan valmis. Itse en aio olla siihen valmis. Mieluummin jatkan kristillistä kilvoitteluani toisen, perinteisiä arvoja ja Raamattua kunnioittavan kristillisen yhteisön jäsenenä.

Kapitalismi voi olla väline hyvään

Simon Elo kaupunginvaltuutettu ja kaupungin­ hallituksen jäsen (kok), Espoo

Siedetäänkö kirkossa erimielisyyttä?

OLISI JO SYYTÄ tunnustaa tosiasiat.

Koskaan ei päästä siihen, että kaikki kirkkomme jäsenet hyväksyisivät naispappeuden. Sen kuluneet vuosikymmenet osoittavat. Koskaan ei tulla pääsemään siihen, että kaikki kirkkomme jäsenet hyväksyisivät samaa sukupuolta olevien vihkimisen kristilliseen avioliittoon.

Kysymys kuuluu: kuinka tästä jatketaan? Halutaanko heittää meidät perinteisellä kannalla olevat ulos kirkosta? Jos halutaan, niin sanottakoon se suoraan. Naisteologien julkilausuma 11.9. oli jo lähellä sitä. Jos

Jukka Tuominen Pitäjänmäen seurakuntaneuvoston ja Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsen Helsinki

Tilavähennystavoite saavutettu!

MARTTA-KAISA VIRTA

PAPPI MARJUT Mulari kuvaili haastattelussaan kirkkovuoden ja sen paastonaikojen viettoa ”vastalauseeksi kapitalismille” (K&k 26.9.).

Mulari myös kuvaili kapitalismin voivan olla perisynnin aiheuttamaa.

Pidän ajatusta historiattomana.

Taloustieteilijä Max Weberin määritelmän mukaan kapitalismi on talousjärjestelmä, joka perustuu esimerkiksi yksityisiin yrityksiin, vapaisiin markkinoihin, jotka ovat avoimet sosiaalisesta tausta riippumatta, oikeusjärjestelmään, joka takaa yksityisen omistusoikeuden ja osakekauppaan, jolla voidaan kerätä pääomaa. Länsimaat ovat ensisijaisesti kapitalistisia valtioita. Historiallisesti kapitalismi, demokratia ja ihmisoikeudet ovat kulkeneet käsi kädessä.

Kapitalismiin voi yhdistää kultaisen säännön, Jeesuksen opetuksen Vuorisaarnassa: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” Lähtökohtaisesti sellainen yksilö ja yritys menestyy kapitalismissa, joka kohtelee lähimmäisiään hyvin ja haluaa parantaa asiakkaidensa hyvinvointia.

Vapaa tiedonvälitys ja laadukas journalismi ovat tärkeitä kapitalismin onnistumiselle. Median tehtävä on kertoa sellaisista yhteiskunnallisista epäkohdista, joissa ihmisen taipumus pahaan valjastaa kapitalismin ahneuteen, vihaan, petokseen tai varkauteen.

Raamattu-sitaattien heittely ja tuomitsemisen ihana keveys ON VASTUUTONTA KESKUSTELUKULTTUURIA käyttää Raamattusitaatteja oikeuttamaan toisten ihmisten tuomitsemista. Kuinka helppoa onkaan piiloutua sitaattien taakse ja siirtää vastuu Jumalalle. Se on tuomitsemisen ihanaa keveyttä Jumalan nimissä.

Niin helppoa ja niin oikein.

Joudun kertomaan ikävän tosiasian. Kukaan ei ole sitaattien takana piilossa, sillä kommentoija paljastaa ennen kaikkea itsensä – omat asenteensa, ennakkoluulonsa, pelkonsa, vihansa ja syntisyytensä. Kun tuomitset, tulet tuomituksi. Tässä mielessä muiden ihmisten syntisyyden perään huutelu on sama kuin ampuisi itseään jalkaan.

Toivon, että keskitymme omiin synteihimme. Niitä meillä kaikilla riittää, joten ohjataan se osoittava sormi kohti omaa napaa.

Eikä vähiten siksi, että lisäämme vain omaa syntitaakkaamme ja kärsimystämme keskittymällä muiden ihmisten synteihin ja niiden tuomitsemiseen. Se ei meistä parempia ihmisiä tee. Se ei tästä maailmasta parempaa paikkaa tee. Sen se olisi jo tehnyt, jos siinä jokin taika olisi.

Jeesus pystyi antamaan anteeksi niin omille surmaajilleen kuin kaikille syntisille ihmisille ennen, nyt ja tulevaisuudessa.

Siksi Raamatun siteeraaminen omien uskomusten tueksi ja muiden syntisyyden tuomitsemisen tueksi ei ole edes hailakasti sitä, mihin Jeesus on meidät kutsunut.

Terhi Teräs-Hukka Rovaniemi

halutaan jatkaa yhdessä, niin on rehellisesti hyväksyttävä tilanne, jossa kirkossa on kaksi eri kantaa näihin kiistakysymyksiin. Ja silloin on myös syytä lopettaa perinteellisel-

lä kannalla olevien lähetysjärjestöjen syrjintä muun muassa avustusten jaossa.

Itse olen huomannut kunnioittavani yhä enemmän vanhoja suu-

KIRKKO JA KAUPUNKI KERTOI vaikeista luopumispäätöksistä Espoon seurakunnissa (K&k 10.10.). Espoon tuomiokirkkoseurakunnan (ET) seurakuntaneuvoston 10.9. lähettämän kirjeen mukaan vähennystavoitteeseen tulee lukea myös yhtymän viraston tekemät luopumispäätökset toimistotiloista. Näitä tiloja on 1228 neliömetriä. Kun yhtymän yksiköt ovat muuttaneet jo aiemmin käytössä olleisiin tiloihin, niin toimitilojen määrä on oikeasti vähentynyt.

Näin ollen Espoon seurakuntien strategian mukainen tilojen vähentämistavoite, 7000 neliömetriä, on nyt saavutettu.

Artikkelin mukaan Tuomiokirkkoseurakunta olisi valmis luopumaan Tuomiokirkon seurakuntatalosta. Tällaista päätöstä seurakuntaneuvosto ei kuitenkaan ole tehnyt.

Taloa käyttävät muutkin seurakunnat.

Toisin kuin jutussa kerrottiin, Tuomiokirkkoseurakunnalle ei ole luopumispäätösten jälkeen jäämässä ”selvästi enemmän toimitiloja kuin muille Espoon seurakunnille”.

Tilatehokkuus Tuomiokirkkoseurakunnalla on 0,18 neliömetriä per jäsen ja Tapiolalla 0,17. Luvut ovat siis samaa suuruusluokkaa.

Jarmo Nieminen Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsen

Kiitos juhlista KIITOS MALMIN SEURAKUNNAN työntekijöille ja vapaaehtoisille syntymäpäiväjuhlasta Viikin kirkossa meille kauan eläneille. Oli runonlausuntaa, yksinlaulua, yhteislaulua ja soittoa ja lopuksi kahvitilaisuus.

Papille mukavia eläkepäiviä!

Eva Sjöberg

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2024

Kolumni

Haluaisin heittää sen ensimmäisen kiven

Jos rehellisiä ollaan – ja mehän olem­ me – nämä kohtaamiset ovat saaneet minut haaveilemaan sen ensimmäi­ sen kiven heittämisestä. Onneksi se on jäänyt nyrkkiin selkäni taakse.

Moni kristitty puhuu minulle aivan kuin ei olisi koskaan syntiä tehnytkään. ”KATSELIN SINUA kymmenen vuot­ ta sitten televisiosta ja huomasin, et­ tei kaikki ole hyvin. Rukoilin puoles­ tasi. Minäpä olen ollut sata vuotta uskossa. Hyvä että sinäkin tulit jär­ kiisi.”

Tämä kaava toistuu viesteissä, joita saan ja joita minulle kasvo­ tusten sanotaan. Koska nämä kom­ mentit tarkoitetaan kohteliaisuuk­ siksi, minun on pakko hymyillä ja kiittää kohteliaasti, vaikka vihaan tuota asennetta. Koko hommas­ sa haisee vahva ”tervetuloa tän­ ne meidän fiksumpien kerhoon” ­viba.

Olen kertonut avoimesti tiestäni kristitystä ateistiksi, ja sitten takai­ sin kristityksi. Olen myös myöntä­ nyt, että syntiä on tullut tehtyä.

JOTENKIN OLEN OLETTANUT, että jokainen kristitty on langennut.

Mutta ei. Moni kristitty puhuu mi­ nulle aivan kuin hän ei olisi lain­ kaan syntiä tehnytkään ja onnitte­ lee minua siitä, kuinka olen hetken pysynyt kaidalla polulla. Miten niin?

Ehkä näillä tyypeillä olisikin jotain opittavaa minulta?

Ehkä heillä ei ollut hyvä olla kymmenen vuotta sit­ ten? Ehkä ei vieläkään?

Itse asiassa: vaikkei näitä asioita saisi mit­ tailla, minulla on sel­ lainen kutina, että mo­ ni näistä ihmisistä on tehnyt paljon enemmän syn­ tiä kuin minä.

KRISTITYLLÄ ON PALJON opittavaa ateisteilta. Kristityllä on paljon opit­ tavaa jokaiselta vastaantulijalta.

Olen ylpeä omasta ateismivaihees­ tani. Se on osa sitä tietä, jolla olen edennyt, ja ilman sitä vaihetta en olisi nyt tässä.

Ateismikauteni ansiosta olen op­ pinut kyseenalaistamaan aivan kai­ ken. Kristitty ei voi pelätä Hesarin tiedesivuja tai jonkun ateistin nousuhumalaisia kysymyk­ siä illallispöydässä. Ei ole ih­ me, että nimenomaan kris­ tityt yhteiskunnat sallivat myös uskonnottomuuden ja kristinuskon kyseen­ alaistamisen. Jos Jumala to­ della pelkäisi ateis­ tien kysymyk­ siä, hän ei oli­ si mikään jumala.

PERISYNNIN IDEA on luterilaisuu­ dessa nerokasta: koska pelastum­ me yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden, emme siis pelastu teoin. Mutta hyvää pi­ tää tehdä sen itsensä tähden, omien kykyjensä mukaan. Mieleltään sai­ raan on hankalampi olla murhaa­ matta tai nälässä olevan varastamat­ ta. Olisi absurdia, että sanoisin ole­ vani heitä synnittömämpi. Synnit­ tömyyteen pitää pyrkiä, mutta vain oman pään sisällä. Se on kilpailu it­ seä vastaan.

Me emme pyri parempaan, jotta Jumala rakastaisi meitä. Me pyrim­ me parempaan, koska Jumala ra­ kastaa meitä. Meidän työmme ei ole syyllistää muita. Se on korkeintaan hauska harrastus.

Siunausta.

TUOMAS ENBUSKE Toimittaja, podcastaaja ja isä

LUE TUOMAS ENBUSKEN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJA KAUPUNKI.FI/ PUHEEN VUOROT

Kristilliset joulukortit

Joulukortti Jouluevankeliumi 2024

Pertti Rajala

– Julia Vuori

Selkoa kristinuskosta

3,00

Martta Wendelinin ihanat joulukortit Rakastetun taiteilija Martta Wendelinin nostalgiset, kristilliset joulukortit. 5 erilaista korttia, 4 kpl kutakin. yhteensä 20 korttia.

25,00

29,90 (31,90) Jaana Räntilä, Pirjo Kantala, Pekka Y. Hiltunen, Kalevi Virtanen

Anna-Mari Kaskinen, Tapio Luoma, Miikka Ruokanen (toim.)

Tässä olen

Sanan aika

– Päivittäisiä hengellisiä harjoituksia 2024–2025

– Kirkkovuosi 2024–2025

25,60 (28,50)

8,40 (9,80)

Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki (UUSI OSOITE) Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. 040 735 2096 KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2024 23

Palveluja tarjotaan

Hammashoitoa BLACK FRIDAY- TARJOU

KSET

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000 Esteetön kulku

EI MUITA KUSTANNUKSIA

· Hammaskiven ja värjäytymien alk. 68 € poisto, fluoraus, puhdistus aika 20 min. · Ilmainen hammastarkastus hoidon yhteydessä, muuten vain 25 € · Juurihoito alk. 350 € · Hammasvalkaisu 120 € · Purentakisko 320 € · Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. ○ Ilmainen proteesien tarkistus Kaikki työt valmistetaan Suomessa käsityönä.

Ei muita kustannuksia.

650€

Muut palvelut: Keinojuurihammas · Kirurgia · Hammaskoru

OLETKO PELKOPOTILAS SOITA JA VARAA

050 5533 050 Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella Hammaslääkäriasema

490 € 178 € 125 €

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä

P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

IHANA JÄRJESTYS Kuolinpesien ja varastojen tyhjennykset.

Ilmainen arviointikäynti. ihanajarjestys@gmail.com www.ihanajarjestys.com p. 040 4109931 Terhi Selkälä YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Me teemme kodinhoitoa ja ALV vapaata kotipalvelun tukipalvelua.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

tai laita sähköpostia

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Syksyn huoneistoremontit varataan nyt meiltä saat kaikki palvelut!

Jabell Oy p. 0400 689742, jari@jabell.fi, pyydä arvio!

Varaa aika soittamalla 020 730 7260 • Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki • Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185 Kotisiivoukset eläkeläisille, edullisesti. Soita ja kysy p. 040 256 6907 Salonen

Jos et Suomessa pääse hammaslääkäriin, tule Tallinnaan!

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 446 2186 Lakiasiat luotettavasti ja edullisesti Lakiasiainpalvelut Sidarous Marjatta, p. 050 570 4642 Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 39€ +tehty työ.

hammaslääkäri Satu Aalto varaa aika +358 9 7745 770 toimisto@dentalservices.fi Katso www.hambaarst.com ja www.albin.fi

Soita 050 3311 257

info@jenninkotisiivous.fi niin laitetaan koti kuntoon.

Tutustu meihin lisää

www.jenninkotisiivous.fi

KOTIOPTIKOT OPTIKKOPALVELUT KOTIKÄYNTINÄ PK-SEUDULLA JA LÄHIKUNNISSA WWW.KOTIOPTIKOT.COM P. 044 9835 118 59€/ KÄYNTI, SISÄLTÄEN TUTKIMUKSEN

adressit

Vuokralle tarjotaan

Lähetä osanottosi

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10 -13.

punaisenristinkauppa.fi adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211 arkisin 8.30-15.00

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2024

Koti siistiksi!

Lakipalveluja

Kiinteistönvälitystä

Tilaisuuksia

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella.

Soita vaikka heti!

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki

puh. 09 622 5930

Jukka Norta

Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset

https://perhejaperinto.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Varaudu elämän taitekohtiin

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

Jäämistösuunnittelu, testamentit, lahjakirjat, edunvalvontavaltakirjat, hoitotahdot, perukirjat, pesänselvitykset, ositukset, perinnönjaot ym.

www.mrautanen.com

HARKITSETKO ASUNTOSI MYYNTIÄ?

Heidi Juuti Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV

050 357 7807

040 500 83 69 heidi.juuti@remax.fi

SK Välitys Oy, Martinlaaksonkuja 1, 01620 Vantaa

Heidi

Ostetaan

lakirytkonen.fi

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

OSTAMME

KULTAA & HOPEAA

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

MA-PE 10-16, LA-SU JA ILT SOP. MUKAAN

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

NettiKulta ostopiste

Lapinlahdenkatu 19,Helsinki Helsinki Lapinlahdenkatu 19, Kysy kotikäyntejä ma-pe myös 10-16, la-su ja iltaisin sop. 9877 mukaan p. 044 049.

WWW.NETTIKULTA.FI

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Taide-esineet. Arvoirtaimisto.

Antiikki. 1900-1980. Artek.

Kokoelmat. Kuolinpesät.

Käteismaksu/tili.

045 209 8800 Pekka funktiodesign.fi Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Rakennusala

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesien osto- ja tyhjennyspalvelu ym. tavaraerät.

P. 040 751 4464/Mika.

Kaikki remontit, isot ja pienet Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Siivouspalveluja

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot.

Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

Kaipaatko apua kodin siivoukseen?

Tarjoan luotettavaa ja ammattitaitoista siivouspalvelua Helsingin ja Vantaan alueella. Olipa kyseessä viikkosiivous, ikkunoiden pesu tai suur­ siivous, huolehdin kodistasi, jotta sinä voit keskittyä tärkeämpiin asioihin.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous. Puh. 040 844 1357 Sähköposti: margaleth77@gmail.com Vantaan Siivouspalvelu Tmi – Puhdasta jälkeä joka kerta!

TMI SIIVOUS JA KOTIAPU JARI HEIKKILÄ PUH. 045 1635903 Ystävällisyydellä ja huolellisuudella Ammattitaitoista siivousta esim.

45 m² imurointi, moppaus, pölyjen pyyhintä 2h 40e (sis.alv, kotit.väh. jälk. 16e). Ei matka ym. lisiä. IHAN KAIKKEA APUA MUUTAKIN! 20e/h (sis.alv), mutta esim. ulkoilu 10e/h.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Kotisiivoukset eläkeläisille, edullisesti. Soita ja kysy p. 040 256 6907 Salonen Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS ke 6.11. klo 19 Siionin virsiä ja lyhyitä puheita eli seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1; tarj. klo 18.30. su 10.11. klo 10 kirkkopyhä: messut, kahvit ja seurat Tikkurilassa, Asemat.12a. klo 15 Veisuut Lohjalla, srk-kesk, Sibeliuksenk.2; opetellaan Siionin virsien kokoelmaa. klo 18 seurat Pihlajamäessä, Liusket.1. ma 11.11. klo 18.30 Herännäisnuorten kuoron toiset harjoitukset Seuratuvalla. Ilm. kuoronjoht. EvaChristina Pietarinen ecpiet@gmax.de. ti 12.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs; keskustelua Lähetysseuran vuosikertomuksesta ja lähettikirjeitä. klo 18 verkkoseurat Wanhasta Karhunmäestä; www.facebook.com/ herattaja ja www.youtube.com/ herattajayhdistysfi. ke 13.11. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA3. su 17.11. klo 10 kirkkopyhä Mäntsälässä, Vanha Porvoont.; messun jälk. soppa &seurat srk-kesk. klo 16 seurat Seuratuvalla, Virsikuoro järj., Autotalo, Salomonk.17D. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 (puutalo mäellä), Vihti. ke 20.11. klo 18.30 seurat Matinkappelissa, Liisankj.3; kahvit klo 18.

TULOSSA: su 24.11. klo 14 ”Tuomiopäivän seurat” Jaakko Eleniusta muistellen Seuratuvalla.

Helsingin Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22 pe 8.11. klo 19 alue­ seurat, Myyrmäen kirkko pe 29.11. klo 19 joululaulu­ ilta ja hartaus, Hyvän Paimenen kirkko pe 29.11. klo 19 joululaulu­ ilta ja hartaus, Seutulan kappeli ti 3.12. klo 19 alueseurat, Huopalahden kirkko Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18.

Tervetuloa!

Hautauspalveluja HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIV ET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650

www.kivituote.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2024 25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

kehäriutta

EI OLE KOTIA.

PIHOILLA KYLPEMISIIN

ENTINEN KESKUSLIIKE

A

P

A

T

I

SEPI- S TETTY VIELÄ KESÄI- E NEN

A

T

U

LOPPUVUON- S NA

L

O

K

U

N

O

L

O

N RUOKITTAVA

E

L L

I

A

IHMISAPINOITA

EROTTUU PYHÄSTÄ

O

U

S

U

A

R

K

I

TÄSMÄL- I LEEN

A

I

V

A

N

T

I

G

DAAVIDIN ISÄ PUOMI

I

I

E

A

K

T

Y

S TELLA I

UR-

O

S

PAHOI-

U HEILU- N

I

K

E

N

N

A

A

N I

TUOTE

N

Y

Y

T

T

O

TOIMITTAJA PUOPOLO

R

ON ....

YKSI JUMALA

U

I

V

A

K

K

A

SIELLÄ RAJA- T ASEMA

N

O

N

N

O

S

S

A

PIIKIKÄS A

T

R

A

I

N

SAARNALLA SILMISSÄ

A

I

H

E

T

I

OODI HAIKU R

U

N

O

T

R

E

I

N KITTU Y TÄVÄKIERTO

JOKI

O

TEH-

HAR-

I

H

A

N

A

LAT. ISÄ ALZHEIMER

P

A

T

E

R

N

Ä

OSAKSI LOIMAATA

A

L

A

S

T

A

R

O

E

P

A

L

E

BASSOLEGENDA MARTTI

H

O

T

T

A

V

A

I

HUSSEININ KOLMAS VAIMO

A

L

I

A

S

I

L

L

I

T

MÄÄRÄTÄ -KOIRA TELOITET- RÖH- V TAVAKSI KIVIÄ

I

H

I

I

H

A

N LEINEN R

L

LEVÄN OSA JUHANI AHOLTA

I

T

I

JUMALAN OSOITTAMIA

A

R

M

O

T

I

S

A

I

LOISTAVA U EROTA

L KASSA PÄÄL- T

U

N

I

LYS

A

U

S

AFRI-

Y

T

L

PUHUMAT- S A A TAKAAN OHHUR- K JAAJA V MAAVA KLAUS

koottava

N

maalli- T nenkin

ITÄMEREN SATAMAKAUPUNKI

-PALVELUS

A

RIEKA-

S

JAA-

KOBIN Ö VAIMON S NIMISIÄ

LÄHES

L

I

P

E

A

I

A

K

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

ANTEEKSIANTO

T

R E N T O A S E N T O ju- O T S I K O T CYRUS HAUTAtuilla R JAIT A EDELA A T T O R TIE- M I L E Y TÄVÄ SISSA KEITTOON JOSKUS

NOOT

S

E

A

T

POLLAPINNOIDAT TET- T KUHNIMISIA A SUOJAVÄRI S TAVA

U

JOULUKIRKKOON VIISTO

R

E

K

U

L

O

KIRJAILIJA L DONNA

A

R

A

M

E

A

H

U

P

I

NAISEKSI ILMAN EKAA

P

A

S

E

T

T

I

U

VIEHKEYS RAAMATUSSA S MAINITTU ALUE SYYRIASSA

NÄYT-

I TELIJÄ A AIROLA

E

A

I

H

A

M

A T

K

A

I

L

U

H

A

T

U

T

O

N

O

T

S

A

T

SALAPOLII- E SIT

T

S

N

U

IKÄVÄN K KYLMÄ

O

L

E

A

A

S

T

T

I

A

N

I

EERO TAI OUS

T A

K

A

N

I

I

V

Ä

T

A

PYSÄYT- S TÄVÄ

E

I

S

A

S

N

N

E

A

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2024

Hyvää pyhää

17.11.

Valvomisen sunnuntain evankeliumissa (Matt. 24: 36–44) Jeesus pitää viimeistä puhetta oppilailleen. Hän puhuu aikojen lopusta ja kehottaa ihmisiä olemaan hereillä.

Maailmanlopun kuvia APOKALYPTIIKKA tulee kreikan kielen sanasta apokalypis, joka tarkoit­ taa paljastamista ja ilmestymistä. Sanan käytön juuret ovat persialai­ sissa, myöhäisjuutalaisissa ja varhaisissa kristillisissä kirjoituksissa, joissa kuvattiin näkyjen, ilmestysten, vertausten ja unien avulla suur­ ta käännettä ja lopunaikoja. Kirjoituksissa näkyi ahdistettujen ja vai­ nottujen ihmisten kokemus. Niissä toivottiin, että Jumala kääntäisi asioiden kulun ja toisi oikeutta. Tunnettuja apokalyptisia tekstejä ovat Vanhan testamentin Danielin kirja ja Uuden testamentin Johanneksen ilmestys eli Ilmestyskirja.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Tulevat päivät ovat yksin Jumalan tiedossa

J

eesus istui Oliivimäellä. Sieltä aukeni nä­ kymä Jerusalemiin. Vähän aiemmin hän oli puhunut Jerusalemin temppeliä ihas­ telleille oppilailleen sen tuhosta. Jeesus aavisti, että hänen omatkin päivänsä oli­ vat jo luetut. Niinpä hän kääntyi oppilait­ tensa puoleen ja antoi heille viimeiset ohjeensa.

Se oli mestarin testamentti seuraajilleen.

Jeesus kehotti olemaan hätääntymättä taiste­ lun äänistä, sotauutisista, nälänhädästä, maan­ järistyksistä tai muista luonnon ilmiöistä. Hän tulisi vielä takaisin, mutta kannatti varoa huija­ reita, jotka esiintyisivät hänen nimissään väit­ täen tietävänsä, miten kaikki tapahtuisi. Seuraa­ jien tuli muistaa, mitä hän oli opettanut, ja ol­ la hereillä.

Tulevat päivät ovat yksin Jumalan tiedossa.

Siksi kaikki lopun ennustajat erehtyvät.

Jeesuksenkaan kuvat lopunajan päivistä eivät ole ennustuksia. Nuo apokalyptiset kuvat nousevat sellaisesta maailmasta, jossa rukoillaan kärsimyk­ sen loppua, rauhan tuloa ja oikeuden toteutumista.

Niiden tarkoitus ei ole lietsoa pelkoa ja ahdis­ tusta vaan herättää katsomaan elämää ja maail­ maa Jeesuksen avaaman toivon vision valossa. Sii­ nä valossa voimme nähdä tämän niin kauniin ja samalla niin hauraan ja katoavan elämän ihmeen tällä maapallolla. Siinä valossa voi myös syttyä halu suojella sitä.

Emme luo uutta taivasta ja maata, mutta voim­ me alkaa elää Jeesuksen tuomasta toivosta.

LAURI MAARALA

Katakombin aamurukous Maanalaisten katakombien seiniltä on löydetty piirroksia ensimmäisistä kristityistä rukoilemassa.

Niissä ihminen seisoo silmät avoinna, katse ja kädet ylös kohotettuina.

Tuo katakombiin vainoa paenneen ihmisen rukousasento kuvastaa valpasta odotusta ja valmiutta lähtöön uuden aamun sarastaessa.

Voit kokeilla sitä jonakin aamuna.

Lausu ensin sinulle tuttu rukous tai istu hetki hiljaa.

Nouse sitten seisomaan, kohota kätesi ja katseesi ja lausu mielessäsi: ”Tule Herra Jeesus.

Herätä uuteen päivään kanssasi!”

Aloita sitten päivän toimet.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2024 27

”

Vihaa saa ilmaista, mutta on tärkeää rauhoittaa itseään sen verran, että pystyy ajattelemaan hiukan ennen kuin reagoi.

PSYKOTERAPEUTTI HELI PRUUKI s. 4

18

7.11.2024 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o o r N e m Lastenmusiikki u n a juhlistaao lapsen k ij E oikeuksien kai viikkoa s. 8 Vantaalaislukioissa opiskellaan vapaaehtoistyötä s. 4

Pääotsikko Perheiden

puolella

Perheneuvojat Ann-Mari Hintikka ja Juhani Koskelin auttavat ratkomaan 3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 ongelmia s.loppuun 2 merkkiä /kpl ja sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Solmut auki puhumalla Kirkon perheneuvonta on auttanut suomalaisia perheitä jo 80 vuotta.

Maksuttomalle palvelulle on edelleen kova tarve. Yleisin tulosyy ovat vuorovaikutusongelmat.

P

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

erheneuvonnassa autetaan pareja, perheitä ja yksilöitä heidän erilaisissa elämänkriiseissään. Näin kuvaa Espoon perheasiain neuvottelukeskuksessa työskentelevä perheneuvoja Ann-Mari Hintikka kirkon perheneuvonnan toimintatapaa.

Kun pari tulee ensimmäiseen tapaamiseen, pariskunnan toisella osapuolella saattaa olla pelko joutua syytettyjen penkille – siihen hän on ehkä jo tottunut kotona.

Perheneuvonnassa ei kuitenkaan etsitä syyllisiä, vaan pyritään löytämään keinoja, jotka mah-

2 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2024

dollistavat asiakkaille riittävän hyvinvoinnin.

välinpitämätön kotitöiden suhteen.

PERHENEUVONNASSA TOIMITAAN asiakaslähtöisesti ja tapaamiset pohjautuvat siihen, minkälaiseen työskentelyyn asiakas on sillä hetkellä valmis. Ann-Mari Hintikka houkuttelee asiakkaita usein tunnekeskusteluun, jonka avulla voidaan mennä syvälle ihmisen sisimpään ja päästä puhumaan pintatunteiden alla olevista ydintunteista.

– Autamme asiakkaitamme esimerkiksi miettimään sitä, mikä tunne on syyllistämisen takana.

Onko se pelkoa siitä, että minusta ei välitetä riittävästi? Rakastaako puoliso minua? Enkö ole rakkauden arvoinen? sanoo lähes 30 vuotta perheneuvojana toiminut Hintikka.

– Esimerkiksi henkilön pakeneminen iltaisin sosiaaliseen mediaan voi olla viesti siitä, että hän ei koe olevansa puolisolleen riittävän tärkeä. Somessa on mukavampaa kuin kotona, siellä kaverit välittävät ja lähettävät kivoja viestejä.

Varmaankaan hänen puolisonsa, joka kokee jääneensä yksin kotitöiden kanssa, ei tunnista toisen ydinajatusta, vaan voi miettiä toisen olevan

SYVÄLLISIIN KESKUSTELUIHIN ei päästä ensimmäisillä perheneuvonnan tapaamiskerroilla, mutta kun kumpikin osapuoli kokee, että keskusteluissa on saavutettu turvallinen ilmapiiri, uskalletaan jo puhua avoimemmin.

Vastaanotolla esimerkiksi mietitään, minkälaista yhteyttä henkilö haluaa kumppaniinsa, minkälaisen parisuhteen haluaa itselleen ja onko nykyinen tilanne sellainen. Asioille laitetaan plus- ja miinusmerkkejä ja mietitään, mitkä muutokset kääntäisivät suunnan kohti parempaa.

Perheneuvojan luona saatetaan puhua ensimmäistä kertaa asioista ääneen, eikä oman sisimmän paljastaminen välttämättä ole helppoa.

– Ihmiset ovat tosi helpottuneita, kun he uskaltavat lähteä työskentelemään ydintunteittensa kanssa. On uskomatonta, miten pariskunnat alkavat kukkia keskenään. Kerron heille, että teissä on potentiaali, mutta se on jäänyt päälle kasautuneen negatiivisen lastin alle. Lähdemme yhdessä löytämään heissä olevia voimavaroja, Hintikka sanoo.

Ann-Mari Hintikka ja Juhani Koskelin ovat pitkän linjan perheneuvojia. Espoossa työskentelevällä Hintikalla on takanaan lähes 30-vuotinen ura ja Vantaalla toimivalla Koskelinilla lähes 25-vuotinen ura.

VANTAAN PERHEASIAIN neuvottelukeskuksessa työskentelevän perheneuvojan Juhani Koskelinin kokemus on samanlainen. Muutaman käyntikerran jälkeen parin vuorovaikutussuhde usein paranee ja vaikeista asioista voidaan puhua.

– Asiakkaat ovat motivoituneita ja sinnikkäitä kohtaamaan ne haasteet, joita heillä on. Heillä on myös halu katkaista haitallisia malleja ja löytää rakentavia tapoja, Koskelin sanoo.

”

Jotkut olettavat, että vanhempien pitäisi olla täydellisiä, mutta se ei ole mahdollista.

ANN-MARI HINTIKKA

– Työssäni iloitsen erityisesti siitä, että pariskunnat ovat motivoituneita tekemään töitä itsensä ja parisuhteensa hyväksi. Näen selkeästi, miten heidän välillään alkaa tapahtua sellaista kohtaamista ja lähentymistä, mitä ei aiemmin ole ollut. Monet oivaltavat, että asiat ovat heidän kummankin vastuulla.

Etenkin silloin, kun pohditaan eroamista, monet ovat valmiit kääntämään viimeisenkin kortin ja halukkaita avaamaan omaa sisintään. Kaikilla ei kuitenkaan ole valmiutta tehdä sitä, ja AnnMari Hintikan mukaan sille löytyy syitä. Hän rohkaisee puhumaan myös syvistä kivuista.

Miehet, etenkin nuoret miehet, ovat aiempaa avoimempia puhumaan henkilökohtaisista asioistaan ja valmiimpia kantamaan vastuuta perheen hyvinvoinnista.

Molemmat perheneuvojat vahvistavat tämän muutoksen. Aiemmin pääosin naiset ottivat yhteyttä perheneuvontaan, mutta nyt tilanne on lähes tasan naisten ja miesten kesken.

– Nykyään ei ole enää noloa tai häpeällistä hakea apua parisuhteen vaikeuksiin, Koskelin sanoo.

ESPOON JA VANTAAN perheneuvonnan tilastot osoittavat, että vuorovaikutusongelmat ovat vuosikymmenestä toiseen suurin syy hakeutua asiakkaaksi. Myös erokysymykset, lasten syntymä, lapsettomuus, lasten kouluunlähtö, murrosikä ja muut elämänvaihekriisit sekä lähisuhdeväkivalta ja sosiaalisen median käyttöön liittyvät ongelmat ovat yleisiä tulosyitä.

– Olen työskennellyt perheneuvojana lähes 25 vuotta. Urani alkuaikoina asiakkaat tulivat meille yhden ongelman takia, nyt tapaukset ovat monimutkaistuneet ja kyse on useammasta asiasta. Varsinkin työelämän muuttuminen hektisemmäksi ja vaativammaksi näkyy työssäni, Koskelin sanoo.

Hänen mukaansa työelämän vaatimusten lisäännyttyä lapsiperheiden arki on muuttunut aiempaa kuormittavammaksi. Vanhemmille jää yhä vähemmän omaa aikaa.

Suuri osa Espoon perheneuvonnan asiakkaista on tuoreita lapsiperheitä, joiden elämä on muuttunut vauvan syntymän myötä. Monilla on todella korkeat odotukset vanhemmuuden hoitamiseen. Ann-Mari Hintikan mukaan kasvatusoppaat ja nettimaailma luovat aivan liian kovat paineet.

– Jotkut olettavat, että vanhempien pitäisi olla täydellisiä, mutta se ei ole mahdollista. Elämän pitää olla rosoista, sillä se tuo inhimillisyyttä. Myöskään parisuhdetta ei voi vauvan synnyttyä siirtää vuosiksi hattuhyllylle, vaan sen pitäisi koko ajan kulkea vanhemmuuden rinnalla. Tosin sille on aiempaa vähemmän aikaa. Jokainen pariskunta luo yhdessä heille sopivan hyvän arjen, Hintikka sanoo.

Kirkon perheneuvonnan tavoite on antaa pätevää keskusteluapua perheille. Perheneuvojat ovat korkeasti koulutettuja alan ammattilaisia, jotka tekevät sekä korjaavaa että ennaltaehkäisevää työtä. Espoossa ja Vantaalla asiakkaat käyvät perheneuvojan luona keskimäärin kahdeksan kertaa.

Kirkon perheneuvonta täyttää tänä vuonna 80 vuotta.

Suomessa on 37 kirkon perheasiain neuvottelukeskusta, muun muassa Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla.

Viisi vinkkiä tuoreille vanhemmille

1

Ole armollinen itsellesi ja kumppanillesi. Uusi tilanne vaatii uudet tavat toimia arjessa. Anna aikaa itsellesi ja kumppanillesi.

2

Puhukaa toiveista, tarpeista ja mahdollisista huolista. Pitäkää toisianne kartalla siitä, missä menette, minkälaisin tunnelmin olette. Tunnekeskustelu on tärkeää, ei vain keskustelua arjen tai vauvan hoitamisesta.

3

Tutustukaa yhdessä uuteen perheenjäseneen. Jaettu vanhemmuus auttaa jaksamaan.

4

Ottakaa arkeenne mukaan sosiaalinen verkostonne, kuten isovanhemmat, sisarukset ja ystävät.

Mahdollistakaa sitä kautta parisuhteenne hoitaminen.

5

Pyytäkää tarvittaessa apua esimerkiksi sosiaalisista verkostoista, perheneuvolasta tai kirkon perheasiain neuvottelukeskuksista.

Keskusteluapua kahdessa toimipisteessä Vantaan perheneuvonnassa työskentelee kuusi perheneuvojaa ja yksi palvelunohjaaja. He toimivat kahdessa toimipisteessä: Myyrmäen kirkolla ja Tikkurilan kirkolla.

Vantaan alueella perheneuvonta alkoi Tikkurilassa vuonna 1969 ja Myyrmäessä 1974 eli Myyrmäessä juhlistetaan 50 vuoden työrupeamaa.

Perheneuvonta on maksutonta ja asiakkaaksi voi tulla yksin, yhdessä kumppanin kanssa tai perheenä etnisestä taustasta, perhemuodosta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Kustannuksista vastaavat Vantaan seurakunnat.

Asiakkaita palvellaan suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja tarvittaessa käytetään tulkkia.

Keskimääräinen jonotusaika on tällä hetkellä noin kaksi kuukautta.

Vuonna 2023 Vantaan perheneuvonnassa oli yksittäisiä asiakkaita 823.

Yhteydenotto puhelimitse tai netin kautta. Lisätietoja vantaanseurakunnat.fi/perheneuvonta.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2024 3

Lukiolaiset tutustuvat vapaaehtoistyöhön hoivakodissa Martinlaakson lukion ja seurakuntien yhteistyönä syntyi vapaaehtoistyön kurssi, joka järjestetään nyt ensimmäistä kertaa.

M

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

artinlaakson lukion opiskelijoille avautui tänä syksynä ensimmäistä kertaa mahdollisuus valita lukujärjestykseensä vapaaehtoistyön kurssi. Martinlaakson lukiossa toista vuotta opiskeleva Marian Junaid ja ensimmäistä vuotta opiskeleva Kiia Saturi tarttuivat tilaisuuteen.

– Minulla on paljon vapaa-aikaa,

Kiia Saturi ja Marian Junaid tekivät kukkaasetelmia asukkaan kanssa Hämeenkylän vanhustenkeskuksessa.

4 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2024

joten ajattelin, että haluan käyttää aikaani myös johonkin merkitykselliseen, Junaid kertoo.

– Otin kurssin, koska tämä vaikutti kivalta. Tässä pystyy auttamaan muita, eikä tämä vie kauheasti aikaa, Saturi perusteli valintaansa.

Junaid ja Saturi osallistuivat ensin orientoitumistunnille ja suorittivat seurakunnan vapaaehtoistyön verkkokurssin. 29. lokakuuta alkoi kurssin käytännön osuus Hämeen-

kylän vanhustenkeskuksessa. Siellä opiskelijat viettävät aikaa vanhusten kanssa. Ensimmäisellä kerralla ohjelmassa oli kukka-asetelmien tekoa.

Lukiolaiset saavat kurssista yhden opintopisteen ja työtodistuksen. Yhteistyökumppaneina kurssin suunnittelussa ja verkkomateriaalin tarjoajana ovat toimineet Hämeenkylän ja Vantaankosken seurakunnat.

KURSSI ON OSA LÄNSI-VANTAAN keikka-apuhanketta, joka on parhaillaan käynnissä Hämeenkylän ja Vantaankosken seurakuntien alueella. Hankkeessa on kehitetty yli 65-vuotiaiden auttamiseen suun-

tautuva keikka-apu, jossa vapaaehtoiset voivat tehdä yksittäisiä auttamiskeikkoja, lähteä kaveriksi lääkärikäynnille tai tarjota apua kodin pieniin askareisiin. Tänä vuonna hankkeessa kehitetään muun muassa lukio- ja yritysyhteistyötä.

– Kartoitimme yhteistyömahdollisuuksia paikallisten lukioitten kanssa. Otin yhteyttä Martinlaakson ja Vaskivuoren lukioihin ja aloimme yhdessä kehittää vapaaehtoistyön kurssia, kertoo Vantaankosken seurakunnan hankekoordinaattori Jutta Hakala.

Yhteistyö lähti liikkeelle ensin Martinlaaksosta, ja ensi keväänä vapaaehtoistyön kurssi järjestetään Vaskivuoren lukiossa.

JOONAS BRANDT

Hakala ajattelee, että nuoret saavat kurssilta elämänkokemusta, työelämäkokemusta ja myös kokemuksen siitä, millaista on toimia vanhusten kanssa.

”

OMAT ISOVANHEMPANI OVAT JO KUOLLEET, JOTEN TÄÄLLÄ SAAN KOKEMUKSEN SIITÄ, MILLAISTA VANHUSTEN KANSSA OLEMINEN ON. MARIAN JUNAID

MARTINLAAKSON LUKIOSSA ajatus vapaaehtoistyön kurssista otettiin ilolla vastaan. Esimerkiksi psykologian ja terveystiedon kursseilla on tehty kertaluonteista vapaaehtoistyötä, mutta kokonainen kurssi aiheesta mahdollistaa paremman perehtymisen aiheeseen.

– Tämä tuli meille kuin taivaan lahjana, Martinlaakson lukion rehtori Salme Sulander kertoo.

Ensimmäiselle kurssille ilmoittautui vain kaksi opiskelijaa, Marian Junaid ja Kiia Saturi, mutta Sulander ei ole huolissaan.

– Kun valikoimaan tulee uusi kurssi, opiskelijat ovat aina aluksi vähän konservatiivisia eivätkä heti löydä sitä. Kun puskaradio alkaa toimia ja sana levitä, että kurssi oli kiva, opiskelijoita alkaa tulla enemmän, Sulander sanoo.

Hän uskoo, että kurssille, jonka sisältö on jotakin muuta kuin lukuaineita, on ylipäätään tilausta ja että kurssi vastaa tarpeeseen.

– Meillä on upeat opiskelijat, joil-

le voisi olla sydämen asia tehdä tällaista työtä. Tiedän itsekin kokemuksesta, että vapaaehtoistyö antaa paljon ja siitä on todellista apua.

On tärkeää, että meidän lukiossa tehdään todellisia asioita eikä vain puuhastella.

KUINKA LUKIOLAINEN sitten osaa toimia hoivakodissa asuvan, mahdollisesti muistisairaan vanhuksen kanssa? Kiia Saturi ja Marian Junaid kertovat olleensa ennen vanhustenkeskukseen saapumista vähän jännittyneitä mutta myös innoissaan.

– Jos on isovanhempia, ei välttämättä ole suurta eroa, toimiiko heidän kanssaan vai täällä. Omat isovanhempani ovat jo kuolleet, joten täällä saan kokemuksen siitä, millaista vanhusten kanssa oleminen on, Marian Junaid pohtii.

Junaid ja Saturi eivät ole aiemmin tehneet vapaaehtoistyötä, mutta ajattelevat, että jos aikataulu sallii, he voisivat tehdä sitä jossakin vaiheessa.

– Itse en ole vielä miettinyt, mitä se voisi olla, koska tätäkin vapaaehtoistyön muotoa kokeilen nyt ensimmäistä kertaa, Junaid sanoo.

– Voisin tehdä jotakin ainakin lasten kanssa, koska siitä minulla on kokemusta. Vedän nyt Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa kokkikerhoa. Se ei ole varsinainen vapaaehtoistyö, sillä siitä saa pientä palkkaa, Kiia Saturi kertoo.

Saturi ajattelee, että jos tähtää ihmisläheiseen työhön, vapaaehtoistyön kurssista voi olla hyötyä myös myöhempien opintojen ja työelämän kannalta. Samoin ajattelee Junaid.

– Vuorovaikutustaidot kehittyvät tässä. Tällä hetkellä minua kiinnostaa farmaseutin työ, mutta katsotaan, mihin päädyn, hän sanoo.

Entä jos hautausmaat kuuluisivat hyvinvointialueille? Muutama kirkolliskokousedustaja ehdottaa tätä.

Aloite: hautaustoimen voisi siirtää hyvinvointialueille Kirkko voisi luopua hautaustoimesta ja hautaustoimen voisi siirtää hyvinvointialueitten vastuulle, ehdotetaan kirkolliskokoukselle tehdyssä edustaja-aloitteessa. Aloitteen ovat laatineet kirkolliskokousedustajat Tuulia Kuntsi ja Riku Bucht, ja sen ovat allekirjoittaneet myös kaksi muuta kirkolliskokousedustajaa, Liisa Kuparinen ja Eve Rämö. Rämö on Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja sekä vihreiden edustaja Vantaan kaupunginvaltuustossa sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuustossa.

Rämön mukaan aloite hautaustoimesta luopumisesta on syntynyt vastineeksi siihen, että

kirkossa joudutaan pohtimaan, kuinka lakisääteisestä tehtävästä selvitään, jos kirkon valtiolta saama rahoitus pienenee ja kirkon sisäinen tapa jakaa rahat seurakuntien kesken muuttuu.

– Jos valtio ei tätä halua rahoittaa, onko kirkonkaan pakko rahoittaa, Rämö kysyy.

– Kukaan ei ole vielä selvittänyt, mitä vaikutuksia seurakuntalaiselle tai kuntalaiselle olisi, jos kirkko ei hoitaisikaan hautaustoimea. Mielenkiinnolla odotan, mitä aloitteesta seuraa.

Aloite ei ehtinyt 4.–8. marraskuuta kokoontuvan kirkolliskokouksen käsittelyyn, vaan sitä käsitellään kirkolliskokouksessa toukokuussa 2025.

Digitalkkarit opastavat kirjastoissa Tieto- ja viestintätekniikan opiskelijat tarjoavat opastusta digiongelmiin Lumon, Koivukylän ja Tikkurilan kirjastoissa. Digitalkkarit ovat paikalla arkisin klo 10–12 ja klo 14–16 joulukuun 20. päivään asti.

Digitalkkari neuvoo tulostamisessa, skannaamisessa, kopioinnissa tai verkkoasioinnissa. Digitalkkari opastaa myös

omien laitteiden peruskäytössä. Ainoastaan pankkipalveluja tai muita vahvaa tunnistautumista vaativia palveluja ei voida neuvoa.

Digitalkkaritoiminta järjestetään yhteistyössä Business College Helsingin kanssa. Vantaalaisissa kirjastoissa on huomattu, että monet asiakkaat tarvitsevat apua digiasioissa.

Kirkko ja kaupunki paremmin näkövammaisten saataville

Hämeenkylän vanhustenkeskus Kylväjänkujalla tulee kurssilaisille tutuksi.

Kirkko ja kaupunki -lehti on tästedes kuunneltavissa Näkövammaisten liiton Luetus-palvelussa, jossa on satoja lehtiä näkövammaisille saavutettavassa muodossa. Näkövammainen ihminen voi olla heikkonäköinen tai sokea. Käytännössä kuuntelu tapahtuu Luetus-sovelluksel-

la, joka toimii mobiililaitteilla ja tietokoneella. Lehdet lukee koneääni.

Luetus-palvelu ei ole kaikille avoin, vaan sen voi saada käyttöönsä henkilö, jonka näkövamman haitta-aste on vähintään 50 prosenttia tai haittaluokka 10.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2024 5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–21.11.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48 avoinna ma–to klo 9–14 hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi sekä ajanvaraus kasteet, häät ja hautajaiset: ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Muut tilavaraukset: ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500 Yhteys diakoniatyöntekijään: p. 050 573 6277, hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Musiikkihetki Facebookissa joka toinen keskiviikko klo 12.

Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.

Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, suntio p. 050 409 0500, avoinna ma, ti, to klo 10–14, ke 10–15, su 11–14.

Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 16–17. Ei harjoitusta 21.11.

Iltakirkko torstaisin klo 18.

Raamattu-ilta perjantaisin klo 18.30.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 12.

Maanantaikirkko klo 11, ehtoollinen parittomilla ja hartaushetki parillisilla viikoilla.

Yhteisölounas maanantaisin, kattaukset klo 11.30 ja klo 12.15.

Vapaaehtoinen maksu.

Tutkimme Raamattua yhdessä maanantaisin klo 12.

Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14.

Päivähetki Raamatun äärellä tiistaisin klo 12 parittomina viikkoina.

Lapsiperheiden iltakerho tiistaisin klo 16–18.30.

Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.

Toivo Café keskiviikkoisin klo 13–15. Kupponen kahvia ja kanssaihmisiä. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykseen.

Lähetyspiiri to 7.11 klo 18. Liisi Jokiranta vierailee.

Messu su 10.11. klo 12. Piia Ahtee, Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä.

Seniorikerho ti 12.11. klo 13. SPR:n vierailija opettaa sydäniskurin käyttöä. Kerhon ohjaaja Minna Tervo.

Raamattuluento: Ihmisiä elämän taisteluissa ke 13.11. klo 18.30.

Jumalan pyhyys: Mooses Nebon vuorella. TT Timo Junkkaala.

6 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2024

ESKO JÄMSÄ

Hakunilan seurakunta

Messu su 17.11. klo 12. Tiina Palmu, Piia Ahtee, Tuomas Heikkilä, Hakunilan kirkon kuoro.

Raamattuluento: Ihmisiä elämän taisteluissa ke 20.11. klo 18.30.

Nainen kansan johtajana: Debora.

Raamattukouluttaja Riitta Keskimäki.

Iltakirkko Tapio & Tapio to 21.11. klo 18. Viikkomessun musiikki koostuu Juha Tapion ja Kari Tapion lauluista. Tuomo Kahenvirta, Tuomas Heikkilä & bändi.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9.

Avoin muskari perjantaisin klo 10.

Esikoiset ry. seurat sunnuntaisin klo 14. Tarja Nieminen.

Käsityöpiiri tiistaisin klo 10.

Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.

Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21.

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20.

Näkövammaisten miesten saunailta to 7.11. klo 18.

Messu su 10.11. klo 10. Piia Ahtee, Tuomas Heikkilä.

Messu su 17.11. klo 10. Tiina Palmu, Sini Nikku.

Lähetyspiiri to 21.11. klo 18. Pakolaistyö Ateenassa, video.

MUUALLA Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Lapsikuoro Kuunloiste on alakouluikäisten lasten kuoro, joka harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoroseikkailuun!

Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätietoja sini.nikku@evl.fi Kotipyhis su 17.11. Astan kotona klo 11–12 (joka toinen sunnuntai). Tied. birgitta.karjalainen@evl.fi

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@ evl.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä.

Päivystävä pappi ma–pe klo 9–14, ma–ti myös paikan päällä, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti ja to klo 9–11, puhelimitse p.

09 830 6472. Diakoniatyöllä on käy-

Päivi Romula toimii varhaiskasvatuksenohjaajana Tikkurilan seurakunnassa.

Menokasvo Perheille on tarjolla sosekeittoa ja seuraa Tikkurilassa Perjantaisin Tikkurilan kirkon alakerran seurakuntasaleissa järjestetään perhepäivä.

Ohjelmaan kuuluu leikkiä, ruokailua ja muskarikirkko, joka pidetään kirkkosalissa.

Perhepäivään osallistuu yleensä 60–100 aikuista ja lasta.

– Tarkoituksena on viihtyä ja tavata muita perheitä aamuyhdeksästä alkaen. Muskarikirkko on kello kymmenen ja sen jälkeen alkaa ruokailu, kertoo varhaiskasvatuksenohjaaja Päivi Romula.

Tarjolla on sosekeittolounas, joka maksaa perheelle viisi euroa. Keittolounaaseen kuuluu leipää, juustoa ja kurkkua sekä kahvi. Joskus voi olla tarjolla myös herkkuja.

– Perhepäivä sai alkunsa siitä ajatuksesta, että ruokailu yhdistää ihmisiä. Halusimme myös helpottaa lapsiperheiden arkea tarjoamalla valmista ruokaa, Romula sanoo.

Muskarikirkon vetävät pappi ja muska-

riopettaja. Kirkkohetkessä lauletaan, soitetaan ja leikitään.

– Lapset saavat soittaa erilaisilla soittimilla. Vauvan käteenkin löytyy oma pieni marakassi. Hetkessä myös luetaan ääneen hiljattain Tikkurilan seurakunnassa kastettujen lasten nimet, Romula kertoo.

Joskus muskarikirkossa lapset piilotetaan hallaharson alle. Se tarkoittaa sitä, että lapset menevät lattialle istumaan vierekkäin ja vanhemmat heiluttavat harsoa lasten päiden päällä.

– Samalla lauletaan vaikka pakkas- ja lumilauluja tai siunaus- ja enkelilauluja. Harson heiluessa ylös ja alas lasten hiukset nousevat pystyyn. Se on hauskannäköistä ja alkaa naurattaa, kertoo Romula.

NINA RIUTTA Perhepäivä ja muskarikirkko pe 8.11. klo 9–13 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–21.11.

tössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja Solmuja parisuhteessa -neuvoja ajanvaraus alkukartoitukseen p. 050 573 6356.

Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta Isänpäivän etkot la 9.11. klo 13–16.

Pelejä, Lego Minecraft -paja, piirtorobottipaja, hodareita ja jätskiä.

Ilm. ja erityisruokavaliot 1.11. menn., myös työpajoihin: terhi. kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356.

Messu su 10.11. klo 10. Jaakko Kara, Hale Heikkilä. Pyhäkoulu lapsille.

Isänpäivän kahvit.

Svengaava isänpäiväkonsertti su 10.11. Klo 16. Helsingin palokunnan soittokunta, johtaa Esko Heikkinen.

Solistina Milana Misic. Väliaikatarjoilut Askisto–Hämeenkylän Martat. Liput 10 e.

Kirkon raamattupiiri ma 11.11. klo 18. Ihmisen seksuaalisuus Raamatussa.

Nuorten järjestämä messu su 17.11. klo 16. Tuomas Luoma, Hannu Lehtikangas ja nuorten musaryhmä. Nuorten järjestämä Yhteisvastuu-kahvila ennen messua klo 15.

Ei pyhäkoulua. Huomaathan, että tilaisuus on vasta iltapäivällä.

Miesten kirjallisuuspiiri ti 19.11. klo 18. Matti Hyry. Kirjana Joel Haahtelan Jaakobin portaat.

Siina & Taikaradio -duon lastenkonsertti ke 20.11. klo 10. Lapsen oikeuksien päivän maksuton konsertti perheille ja lapsiryhmille.

Usko ja oppi -ilta to 21.11. klo 18.

Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja.

Verkossa.

Kirkon kuoro tiistaisin klo 17.30.

Kuoroa johtaa Hanna Perkola.

Kirkkomuskarit keskiviikkoisin, yli 1-vuotiaat klo 9.20–9.50, sisarusryhmä klo 10–10.30 ja alle 1-vuotiaat klo 10.40–11.10. Kausimaksu 50 e kirkkoon kuuluville, 70 e muille.

Kevään ryhmien ilmoittautumiset verkossa. Lisätiedot: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356.

Yhteisen pöydän ruokailut keskiviikkoisin klo 11.

Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12.

CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma-to klo 10–14 ja pe klo 9–12, jolloin tilassa on perhekahvila.

Hartaushetki to 7.11. klo 13. Jarkko Vähäsarja.

Muistitreeniryhmä ti 12.11. klo 13.

Musiikkihetki to 14.11. klo 13.

Hannu Lehtikangas.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke

20.11. klo 18.

Luetaan yhdessä -ryhmä tiistaisin klo 10–12.

HAIK-piiri keskiviikkoisin klo 10.

Miesten juttutupa torstaisin klo 10–12.

Avoin perhekahvila pikkulapsiperheille ja hoitajille perjantaisin klo 9–12.

Nora Wegeliuksen Iloa ja valoa marraskuuhun -näyttely nähtävillä 2.12. asti. Taiteilijatapaaminen ti 19.11. klo 14.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 7.11. ja 21.11. klo 9.30.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 14.11. klo 11.

Juhana Tarvainen.

Jouluaskarteluilta perheille ti 19.11. klo 18–19.30. Sari Häkki ja Terhi Kuoppala.

Perhekerho tiistaisin klo 9–11.

Mukana Sari Häkki ja Terhi Kuoppala.

MUUALLA Tulossa! Aikuis- ja seniorityön päiväretki Porvooseen ti 3.12. klo 9–16. Ohjelmassa ehtoollishartaus Myyrmäen kirkossa, lounas Raphael’s Steakhousessa ja käynti Brunbergin tehtaanmyymälässä.

Ilm. kirkkoherranvirastoon. Hintaja ilmoittautumistiedot tarkentuvat.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–14. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550 Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 diakoniatoimistolla Diakonissan vastaanotto to 7.11., 5.12. klo 10–11. Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12.

Seurakunnan seniorit to 7.11. klo 13. Senioripiiri seurustelee.

Avoin perhemuskari to 7.11., 14.11. ja 21.11. klo 15 seurakuntasalissa.

Noin puolen tunnin mittaisen muskarihetken jälkeen leikkiä voi jatkaa perhetyön tiloissa 16.30 asti.

Iltarukouspiiri to 7.11., 14.11. Ja

21.11. klo 18 kokoustilassa.

Kaikille avoin kuoro to 7.11., 14.11. ja 21.11. klo 17.15–18, laulamme kirkossa. Klo 18 tarjolla iltateetä ja pientä iltapalaa.

Korso-messu to 7.11. klo 18.30.

Minttu Haapalainen, Riina Haapaniemi.

Perhekerho pe 8.11. ja 15.11. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Lounas 2 e / perhe.

Messu su 10.11. klo 10. Ilkka Luukka, Jani Vanhala, Jussi Salonen. Kirkkokahvit.

Kirkon puuroaamiainen toistaiseksi peruttu!

Mainio marraskuu – Kävellään yhdessä marraskuun ankeus mainioksi olotilaksi ma 11.11. Ja 18.11. klo 11. Kävelylle lähdetään kirkon edestä. Kävellään n. 1–1,5 tuntia. Tiedustelut diakoniatyöntekijä Pia Olkkonen, 050 322 6560.

Virtapiiri ma 11.11. Ja 18.11. klo 13 seurakuntasalissa. Juttuseuraa, kahvittelua ja ohjelmaa.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 11.11. ja 18.11. klo 18 Korson kirkon kirjastohuoneessa.

English Through Bible -raamattupiiri ma 11.11. ja 18.11.klo 18.30 kokoustilassa.

Aamurukouspiiri ke 13.11. ja 20.11. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa.

Katulähetyksen yhteisölounas ke 13.11. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa.

Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä yhteiseen hartaushetkeen kirkossa.

Lähetyspiiri ke 13.11. Ja 20.11. klo 13 kokoustilassa.

Iltaperhekerho ke 13.11. Ja 20.11. klo 18 lasten tiloissa.

Pop up -lapsikuoro ke 13.11. ja 20.11. klo 17–17.30 Korson kirkon kappelissa kanttori Riinan kanssa.

Lapsikuoro harjoittelee tällä kertaa Lasten ja perheiden kauneimpia joululauluja varten. Nämä joululaulut lauletaan kirkossa la 30.11. Klo 15.30.

Seurakunnan seniorit to 14.11. klo 13. Kanttori Jussi Salonen laulaa ja laulattaa.

Naisten saunailta to 14.11. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa.

Korso-messu to 14.11. klo 18.30.

Jani Vanhala ja Riina Haapaniemi.

Messu su 17.11. klo 10. Minttu Haapalainen, Pirkko Yrjölä, Tanja Roiha, Jussi Salonen. Kirkkokahvit.

Requiem aeternam – Musiikkia edesmenneille Dresdenin hovista su 17.11. klo 18 barokkimusiikin loistoa ja lohtua. Barokkiyhtye Galantina. Laura Kaarlonen, Salla Tofferi, sopraano, Ellen Kevin, Maiju Laurila, altto, Jussi Salonen, tenori, Tuomas Heikkilä, basso, Timo Kiiskinen, musiikinjohto.

Kesto noin tunnin. Vapaa pääsy.

Seurakunnan seniorit to 21.11. klo 13. Omaishoidon palveluohjaaja Johanna Karppinen Vantaan ja

Keravan hyvinvointialueelta vierailee.

Katulähetyksen yhteisölounas ja messu ke 20.11. klo 11 kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Ruokailun alussa vietämme yhteistä messua. Ehtoollinen.

Ilkka Luukka, Jaana Jurvanen.

Korso-messu to 21.11. klo 18.30 Minttu Haapalainen ja Jussi Salonen.

MUUALLA Retkeilijät Korson seurakunnassa.

Seuraa retkeilijöitä Facebookissa.

Kotikäynti. Ikäihmisten on mahdollista varata kotikäyntiaika diakoniatyöntekijältä. Diakoniatyöntekijän käynnin tarkoitus on keskustelun avulla tukea selviytymistä arjessa. Kotikäynnin voi varata diakonissa Pia Olkkoselta, p.

050 322 6560.

Kastesukkia tarvitaan. Jos haluat neuloa kastesukat kasteperheen pienelle, nouda kastesukkalangat ja ohjeet kirkkoherranvirastosta arkisin klo 9–14 välillä.

Joulun aika diakoniatyössä.

Diakonian jouluavustusta voi anoa 7.11.–29.11. Avustusta voivat tänä vuonna saada ainoastaan ensimmäistä kertaa hakevat. Avustushakemus ohjeineen 7.11. alkaen Korson seurakunnan nettisivuilla: diakonia – tukea elämään - Vantaan seurakunnat.

Perinteiset diakonian ja lähetyksen adventtimyyjäiset su 1.12. messun jälkeen. Myytävänä mm. joulupuuroa, kahvia, torttua ja käsitöitä. Voit ostaa saaristolaisleipää, joka on noudettavissa 19.12.

Rakenna joulupuu -keräys avataan ensimmäisenä adventtina.

Keräys tarjoaa mahdollisuuden tehdä hyvää alueen ihmisille.

Osallistua voi lahjoittamalla kukan ikäihmiselle tai ruokalahjakortin vähävaraiselle. Kukan voi maksaa kukkakauppa Punttiin 1.12.–16.12.

Ruokalahjakortteja voi toimittaa kirkkoherranvirastoon.

Seuraa tähteä ja äänestä kirkon kauneinta jouluikkunaa. Tarinallinen, kaikenikäisille sopiva, joulun polku on koettavissa kirkon ikkunoissa 1.12. alkaen loppiaiseen saakka. Polku on kierrettävissä kirkon sisäpihalla, jonne käynti on Korsonpolulta. Äänestystulos julkaistaan Korson joulupolulla, Ankkalammella 15.12.

Viimeinen joulua edeltävä diakoniapäivystys on ti 10.12. Klo 10–12.

Diakoniatyöntekijät ovat mukana jakamassa joulun ruokakasseja työttömien ja kaiken kansan joulujuhlassa pe 20.12.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta.

Kirkonkulma avoinna ma ja pe klo 10–13.30. Hartaus pe klo 11.

Maarukanmummot neulovat diakoniatyön hyväksi ma 11.11. ja 18.11. klo 12–13.30 rippikoulusalissa.

Kirkonkulman tiloissa toimii yksityinen Cafe Unelma ti 10–19, ke–to 10–16 ja la 11–15.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 7.11., 14.11. Ja 21.11. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

Sydänrukous ke 13.11. klo 18.

Hiljennymme yhdessä rukoukseen vanhan kristillisen perinteen keinoin. Ryhmä on avoin kaikille kiinnostuneille. Saavu viimeistään 17.55, ovet suljetaan klo 18. Lisätietoja Jani Vanhala, p. 050 310 7032 jani.vanhala@evl.fi

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 12.11. ja 19.11. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30.

Senioripiiri ke 13.11. ja klo 10–11.30.

Kahvitarjoilu.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Rekolan srk somessa: @rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi Satu Kippo, p. 044 422 0391 Sannamari Niemi, p. 050 329 0361 Tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706, Ben Ahlroos, p. 050 535 2450, Pia Judd, p. 040 531 7078, Hanna Paananen, p. 050 436 7712, Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708.

Perheolkkari maanantaisin klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien.

Pientä välipalaa tarjolla.

Miniodarit maanantaisin ja tiistaisin klo 14–16. 3–4-luokkalaisille tarkoitettua avointa toimintaa Rekolan kirkon nuorisotilassa.

Odareissa pelaillaan ja voi saada apua läksyihin. Paikalla ovat seurakunnan lastenohjaajat. Ei ennakkoilmoittautumista.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2024 7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–21.11.

VIIVI HAUTAMÄKI

Lastenmusiikkiorkesteri Siina ja Taikaradio -duo on konsertoinut jo 18 vuotta ympäri Suomea.

Kuvassa Siina ja Jani.

Siina ja Taikaradio -duo konsertoi Vantaan kirkoissa Lapsen oikeuksien viikkoa juhlitaan Vantaan seurakunnissa.

Lastenmusiikkia esittävä Siina ja Taikaradio -duo esiintyy Vantaan kirkoissa lasten oikeuksien viikon tiimoilta. Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 18.–24. marraskuuta.

Taikaradio Duon akustisen lämmin musiikki ilahduttaa perinteisten tuttujen lastenlaulujen ja uudempien laululeikkien sävelin.

Konsertit on suunnattu alle kouluikäisille ja niihin on vapaa pääsy. Konsertteihin osallistuu päiväkotien lapsiryhmiä, ja osa konserteista on varattu täysin ryhmille.

Kaikille avoimien konserttien tiedot ovat alla.

Isompien ryhmien osalta toivotaan ennakkoilmoittautumista järjestävään seurakuntaan.

Lastenmusiikkiorkesteri Siina & Taikaradio -Orkesteri on konsertoinut jo 18 vuotta ympäri Suomea. Siina Hirvonen on koulutukseltaan varhaisiän musiikinopettaja. Hän on toiminut myös musiikkitoimittajana television lastenohjel-

missa. Hirvonen sai Vuoden Kasvattaja -palkinnon vuonna 2010 ansiokkaasta, laadukkaasta ja monipuolisesta työstään varhaisiän musiikkikasvatuksen ja -opetuksen sekä lastenmusiikin ja -kulttuurin saralla.

Valtakunnallinen Lastenmusiikkipäivä palkitsi vuonna 2020 Siina ja Taikaradio -Orkesterin Vuoden Lastenmusiikkiyhtye 2020 -Jellonapalkinnolla.

ASOLAN SEURAKUNTATALO

Siina ja Taikaradio -duo Vantaalla • Ti 12.11. klo 9 ja 10 Rekolan kirkko, Kustaantie 22.

• To 14.11. klo 9 ja 10.15 Myyrmäen kirkko, Uomatie 1.

• Ke 20.11. klo 10 Hämeenkylän kirkko, Auratie 3.

• pe 22.11. klo 10 Tikkurilan kirkko, Asematie 12a.

VIIVI HAUTAMÄKI

Siina ja Taikaradio -duo esiintyy marraskuussa Vantaalla Rekolan, Myyrmäen, Hämeenkylän ja Tikkurilan kirkoissa.

8 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2024

Yläovet auki tiistaisin klo 12.

Syödään yhdessä, maksuton lounas. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan.

Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi.

Lapsikuoro Laululaivan harjoitukset keskiviikkoisin klo 16. Kuoro on maksuton eikä siihen ole pääsykoetta.

Kirkkomuskarin avoin ryhmä torstaisin klo 9.30–10. Kirkon musiikkileikkikoulussa eli kirkkomuskarissa lauletaan, leikitään, liikutaan, lorutellaan, soitetaan ja kuunnellaan musiikkia. Muskareihin osallistutaan vanhemman tai muun tutun aikuisen kanssa. Tied. suvi.hame@evl.fi, p. 050 433 3329.

Musiikkitorstai to 7.11. klo 12. Onko luterilaisilla pyhimyksiä? Osmo Vatanen, kertoo pyhien (pyhimysten) muistopäivistä. Klo 11.30 keitto ja pullakahvit (5 e).

Isänpäivän perhemessu su 10.11. klo 10. Mukana Hanna Paananen, Suvi Häme sekä lapsikuoro Laululaiva ja Kirsi Vuorikivi. Messun jälkeen isänpäiväkahvit ja kakut.

Miesten raamattupiiri ma 11.11. klo 18.30. Keskustelua raamatunteksteistä miesten kesken.

Pyhäkoulu su 17.11. klo 10. Lasten oma kirkkohetki ja askartelua. Ei ennakkoilmoittautumista. Alle 3-v. lapset oman lähiaikuisen kanssa.

Messu su 17.11. klo 10. Ben Ahlroos ja Sirkku-Liisa Niemi.

Kaikumessu su 17.11. klo 18. Messu millenniaaleille ja nuorille aikuisille parillisina viikkoina. Mukana Jussi Koski ja Tuuli Malve. Messun jälkeen iltapalaa ja yhteiseloa.

Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.

Perheolkkari tiistaisin klo 9–12.

Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Pientä välipalaa tarjolla.

Saviryhmä keskiviikkoisin klo 12.

Pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1 e/kerta.

Ei ennakkoilmoittautumista.

Raamattupiiri torstaisin klo 10.

Käydään läpi Raamattua, Paavalin kirjeitä ja seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksen tekstiä keskustellen ja rukoillen sekä veisaten virsiä.

Silmukkaryhmä torstaisin klo 16–18. Ryhmässä neulotaan, virkataan ja kudotaan kahvikupin ääressä. Tarjolla on mukavaa yhdessäoloa ja olet tervetullut myös ilman käsityötä. Tärkeintä on yhdessäolo.

Miesten keskusteluryhmä to 7.11. ja 21.11. klo 13. Aiheena elämän eri osa-alueiden ihmeet ja ilmiöt.

Ryhmän tarkoituksena on lisätä hyvinvointia arkeen. Ohjaajana Heikki.

Kipuryhmä ti 12.11. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville.

Naisten keskusteluryhmä to 14.11. klo 13–14.30. Keskustelemme ajankohtaisista asioista. Ei ennakkoilmoittautumista.

Seniorikahvila ma 18.11. klo 13–15.

Tarjolla mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Saamme vieraaksi lähetys- ja aikuistyön sihteerin Päivi Peittolan.

Omaishoitajien tukiryhmä ti 19.11. klo 13–15. Vertaistukiryhmä omaishoitajille tai jos koet olevasi omaishoitaja. Ei ennakkoilmoittautumista.

MUUALLA Nikkaristiapua. Tarvitsetko apua kodin pienissä askareissa tai haluaisitko tulla tekijäksi mukaan?

Seurakunnan vapaaehtoiset nikkaristit auttavat kodin pikku askareissa Rekolan alueella. Heiltä voi pyytää apua esim. palovaroittimen asennukseen, lampun vaihtoon, taulujen ripustamiseen tai pihan haravointiin. Ammattimiesten töitä ei kuitenkaan tehdä. Apu on asiakkaalle maksutonta. Lisätietoja: kirkkoherranvirasto, p. 09 830 6700 ma–to klo 9–14.

Toivoa naisille -ryhmä ke 13.11. klo 18–19.30. Lampirannalla, Tertunkuja 4b.

Foibemessu su 17.11. klo 14. Ben Ahlroos, Sirkku-Liisa Niemi. Foibekartano, Sairaalakatu 7.

VERKOSSA Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.rekolanseurakunta.fi sekä seurakunnan YouTube-kanavalla suorana tai tallenteena.

Rekolan seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voi tilata osoitteesta www.rekolanseurakunta.fi.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat p. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta p. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk X: @Tiksinsrk Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com Päivystävä pappi tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 p.

09 830 6202 Diakonia palvelee Voit varata ajan keskustelua varten

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–21.11.

diakoniatyöntekijälle tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651.

Sähköposti: diakonia.tikkurila@evl.fi Ajantasaiset tiedot toiminnasta ja tapahtumista www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45 Kirkko on avoinna arkena ti, to ja pe klo 12–15 sekä muulloin tilaisuuksien mukaan.

Messu su 10.11. klo 12, Marja Eloranta, Sanna Heikurinen, Samppa Laakso.

Kaamospelit: Timo Alakotilan kantelekonsertti to 14.11. klo 19.

Kaamospelit-festivaalin konsertissa saa kantaesityksensä Timo Alakotilan uusi kantelekonsertto sekä virsisovitukset. Kantelekonsertto on Juurakko-yhtyeen tilausteos kantelemuusikko Eija Kankaanrannalle. Esiintyjät Timo Alakotila (sävellys, sovitus, piano), Eija Kankaanranta (kantele), Juurakko vocals -lauluyhtye, Minna Koskenlahti (perkussiot), Senja Peltokangas (huilu) ja WKS-kvartetti, taiteellisena johtajana Annemarie Åström.

Pianistien ilta pe 15.11. klo 17.

Vantaan musiikkiopiston pianooppilaat esiintyvät kahdessa konsertissa: klo 17 alkavassa Alkusoitto-konsertissa esiintyy pääasiassa nuorempia oppilaita ja myöhemmässä klo 19 alkavassa Loppusoitto-konsertissa vastaavasti varttuneempia oppilaita. Vapaa pääsy.

Keski-Vantaan Musiikkiopiston konsertti la 16.11. klo 18.Konsertissa esiintyvät yhdessä musiikkiopiston oppilaat ja opettajat. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Messu su 17.11. klo 12, Kristiina Kartano, Jarkko Korhonen, Mirjam Kyrönseppä.

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 4220 480.

Avoinna arkisin ma–pe klo 7.30–21, la ja su klo 9–18.

Aulan palvelupiste auki kirkon aukioloaikoina. Suntiot: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi Joulu tulossa, rahat vähissä?

Diakoniatyö päivystää 18.11.–5.12. ma ja to klo 13–15.30 Tikkurilan kirkon 2. kerroksessa. Vähävarainen voi saada taloudellista apua ruokaan. Avustusta haetaan henkilökohtaisesti, tulemalla paikalle päivystysaikana. Tapaamisessa on mahdollisuus saada talousneuvontaa. Avustamisen mahdollistavat ESR+ Euroopan sosiaalirahaston Aineellisen avun hanke sekä Rakenna joulupuu -keräyksen yksityiset lahjoittajat.

Jouluiloa vähävaraiseen kotiin!

Voit lahjoittaa jouluruokaa vähävaraiselle perheelle tai yksin elävälle diakoniatyön kautta. Osta valitsemastasi ruokakaupasta liikkeen ruokalahjakortti. Määrittele itse

kortin arvo. Toimita ladattu kortti Tikkurilan kirkon aulan infopisteeseen 12.12. mennessä. Lahjoituksilla tuetaan kotitalouksia diakonisin perustein jouluna ja läpi vuoden.

Lauantaiset iltakellot soivat klo 18. Joka kuukauden ensimmäinen la ne soivat kanttorin soittamina.

Keskiviikkokellot soivat kanttorin soittamina ke klo 14.

Junnuolkkari 7–14-vuotiaille Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10, käynti kirkon sisäpihalta) on auki kouluviikoilla tiistaisin ja torstaisin klo 13–16. Oleilua, läksyjen tekoa ja pelailua. Tarjolla välipalaa. Olkkari on osallistujille täysin maksutonta.

Taaperokahvila to 7.11., to 14.11. ja 21.11. klo 9.30–12 yli vuoden ikäisille lapsille aikuisen kanssa. Tarjolla kahvi/tee, voileipä sekä vauvasoseet 2 e/perhe.

Päivämusiikkikonsertti torstaisin klo 12. To 7.11. (Tuomas Heikkilä ja Katariina Kopsa), to 14.11. ja to 21.11.

Vapaa pääsy.

Walk in -terapiaa on tarjolla maksutta alle 30-vuotiaille torstaisin klo 16–19. Lisätietoja; Seuraa myös @walkinterapiavantaa-Instaa. Walk in -terapia terapeuttiopiskelijoiden tarjoamaa matalan kynnyksen ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa.

Keskustelu on luottamuksellista.

Asiakas määrittää keskustelun lähtökohdat, hengellisistä kysymyksistä keskustellaan vain hänen sitä itse toivoessaan.

Nuorten aikuisten olkkari to 7.11. klo 17–20, Vehkapolun kerhotila (sisäänkäynti kirkon sisäpihalta).

Iltamessu to 7.11., to 14.11. ja to 21.11. klo 19. Yhteisöllisesti toteutettava iltamessuhetki toteutuu Sanassa, rukouksessa, ehtoollisessa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Valmistelut ja iltateetä kello 18 alkaen. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messuhetken kantava voima.

Perhepäivä pe 8.11., pe 15.11. klo 9–13. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Klo 10 Muskarikirkkohetki. Keittolounas 5 e/perhe, leipä ja kahvi 3 e/perhe.

Naisten rukouspiiri pe 8.11. ja 15.11. klo 18, kokoushuone Martta.

K-18 sinkkuilta työikäisille sinkuille pe 8.11. klo 18–20 Vehkapolun kerhotilassa (käynti kirkon sisäpihalta). Päihteetön tilaisuus.

Vapaa pääsy. Kahvia ja keskustelukumppaneita. Tervetuloa uudet ja vanhat tutut.

Sinkkuilta senioreille pe 8.11. klo 18–20, Toivo, 2. krs. Esteetön tila, vapaa pääsy. Päihteetön tilaisuus.

Kahvia ja keskustelukumppaneita.

Tervetuloa uudet ja vanhat tutut.

Vantaan Jazzyhdistyksen konsertti pe 8.11. klo 18. Alvi’s Dixie Stompers soittaa perinteistä New Orleans -jazzia hyvällä svengillä ja iloisella mielellä, solisteinaan Pasi

Saarelma ja Erja Uitto. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 9.11. ja 16.11. klo 15, kerhohuone Toivo, 2. krs.

Maailmanmusiikin marraskuu: Sävelmiä Kreikasta – Trio Zorbas la 9.11. klo 16. Kreikkalaiseen musiikkiin erikoistunut Trio Zorbas esittää mm. Míkis Theodorákiksen sävellyksiä. Osa Vantaa 50 vuotta -juhlavuoden ohjelmaa. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Isänpäivän messu ja Herättäjän kirkkopyhä su 10.11. klo 10, Jaakko Hyttinen, Johanna Jakonen, Iina Katila. Saarna Kirsti Hildén.

Lastenkirkko su 10.11. ja 17.11.klo 10. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään.

Olemme pienen hetken yhdessä ja

klo 17.30–19. Iltapala 3 e/perhe.

Israel-piiri ma 11.11. klo 18.

Viikkomessu ti 12.11. ja ti 19.11. (messu tulkataan viittomakielelle) klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.

Tiistain yhteisölounas ti 12.11. ja 19.11. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa ajanvarausta ja keskustelua varten.

Avoin kohtaamispaikka ke 13.11. ja 20.11. klo 12–15 Valo-tilassa.

Kohtaamispaikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä.

Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 13.11. klo 13, kerhohuone Rakkaus, 2. krs.

Kielikerho – puhumme suomea ke 13.11. ja ke 20.11. klo 14.30–16.

Kahvia ja teetä. Lisät. mirja.jalo@ evl.fi, p. 040 509 7306. The langu-

Anna joululahja Rakenna joulupuu -keräyksen kautta Pääkaupunkiseudun seurakuntien Rakenna joulupuu -lahjakeräys tulee taas.

Keräyksen kautta voi antaa lahjan omalla alueella asuvalle apua tarvitsevalle. Seurakuntien diakoniatyöntekijät toimittavat lahjat luotettavasti perille. Lahjat menevät saajilleen lyhentämättöminä.

Diakoniatyöntekijöiden mukaan heikoimmassa asemassa olevien tilanne on vaikeutunut entisestään. Keräys toteutetaan marras–joulukuussa.

Tarkista seurakuntakohtaiset lahjoitustavat ja aikataulut verkkosivuilta www.rakennajoulupuu.fi.

ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe voi mennä yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän rukouksen jälkeen ja päättyy ehtoollisen alkaessa.

Siioninvirsiseurat su 10.11. klo 12, Kari Pekka Kinnunen, Pauli Löija, Jaakko Hyttinen, Kirsti Hildén.

Jazz-messu su 10.11. klo 18. Messun toimittaa pappi Jaakko Hyttinen, kanttorina on Samppa Laakso ja musiikin toteutuksesta vastaavat Lassi Kouvo (piano), Joonas Tuuri (basso) sekä Risto Takala (rummut).

Vauvakahvila ma 11.11. ja 18.11. klo 12.30–14.30. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen Raamatunlukupiiri ma 11.11. klo 17.30., kokoushuone Usko, 2. krs.

Iltaperhekerho ma 11.11. ja 18.11.

age club meets on Wednesdays from 2.30–4 PM. We learn Finnish in a casual atmosphere. Coffee and tea available.

Walk in -terapiaa pienten lasten vanhemmille, lastenhoito on järjestetty to 14.11. klo 14 ja klo 15.

Vanhemmalle on nyt tarjolla maksutonta, anonyymia ja luottamuksellista keskusteluapua mielen hyvinvoinnin tueksi. Nuorille aikuisille suunnattu terapia on ratkaisu- ja voimavarakeskeistä käynti kerrallaan -terapiaa. Koulutettujen walk in -terapeuttien kanssa käsitellään haluamiasi aiheita. Lisätiedot sekä ilmoittautumiset lastenhoidon järjestämiseksi samana päivänä klo 12 menn. ilmo.perhewalkin@evl.fi Lähetyksen päiväpiiri to 14.11. klo 13, kerhohuone Toivo, 2. krs.

Monikielinen raamatturyhmä to

14.11. klo 17.30, kerhohuone Rakkaus, 2. krs.

Nuorten aikuisten raamis to 14.11. klo 17.30–19.30, Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10, käynti kirkon sisäpihalta).

Vaivaton vihkiminen perjantaina pe 15.11. klo 14–15. Avoin vihkiaika paikalle tuleville pareille, joilla on mukanaan esteettömyystodistus, henkilöllisyyspaperit ja sormukset.

Voit halutessasi myös tehdä varauksen ennakkoon soittamalla varauspalveluun ma–pe klo 9–14 p.

09 830 6804.

Lauluyhtye Aikamiehet: 60-vuotisjuhlakonsertti Iloa ja valoa marraskuuhun pe 15.11. klo 18.

Aikamiehet konsertoi kevyen- ja viihdemusiikin tunnelmissa taiteellisen johtajansa dir. cant. Arto Joutsimäen johdolla. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kamarikuoro Addiction konsertti: Tuudittele tuuli purtta la 16.11. klo 17. Suomalaista kuoromusiikkia kansallisromantiikasta nykypäivään Anna-Elina Norjasen johdolla.

Liput 25 e.

Kansanlaulumessu – Kaamospelit su 17.11. klo 10, Annaelina Mäkilampi, Susanna Rinne, Samppa Laakso.

Arabiankielinen messu su 17.11. klo 16, Ramez Ansara. Kahvit.

Kynttilätapahtuma su 17.11. klo 17–19. Kynttilät syttyvät itsemurhan tehneiden muistolle Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10 c, sisäänkäynti kirkon sisäpihalta).

Tapahtumassa kuullaan läheisensä menettäneen puheenvuoroja, kokemuksia ja musiikkia. Kahvia ja teetä.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 18.11. klo 13. Vieraana Marjo Koivisto. Kerhoa vetää rovasti Pirkko Yrjölä.

Sansan Medialähetyspiiri ma 18.11. klo 17.

Sukkelat Sukankutojat ti 19.11. klo 10 Vehkapolun kerhotilassa, Vehkapolku 10 (käynti kirkon sisäpihalta).

Veisumessu ti 19.11. klo 18. Laulut ovat pääosin nuorten veisukirjasta.

Lähetettynä-ilta to 21.11. klo 17.30–18.30.

PIENTEN PAIKKA Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12.

Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1 Naisten saunailta to 7.11. klo 17.

Ilolan perhepäivä ma 11.11. ja ma 18.11. klo 9–13. Tarjolla välipala 3 e/ perhe. Ei ilmoittautumista.

Kerho isille ja lapsille ti 12.11. ja 19.11. klo 17.30–19. Tekemistä aikuisille ja lapsille. Iltapala 4 e/ perhe. Tule silloin kun sinulle sopii.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2024 9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–21.11.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho to 7.11., 14.11. ja 21.11. klo 9.30–11. Välipala 3 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

Pikkuhelpin oma lastenhoito Ristipuron kerhotilassa tiistaisin klo 12–15.30. Onko sinulla tarve käydä asioilla, levähtää tai esimerkiksi opiskella hetki ilman lasta?

Voit varata ajan aikaisintaan viikkoa ennen soittamalla Sanna Kukkoaholle, p. 050 347 3814. Jos Sanna ei pysty vastaamaan, niin laita tekstiviesti, ja sinuun otetaan yhteyttä myöhemmin. Maksuttomaan lastenhoitoon voivat tulla alle 5-v. lapset. Hoitoaika on kerrallaan 1–3 t. Omat eväät. Hoitoon otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Lapsen tulee olla terve hoitoon tullessa. Huom. ei koulujen lomaviikoilla.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B Perhekerho ma 11.11. ja 18.11. klo 9.30–11. Välipala 3 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2 Ylästön perhekerho ti 12.11. ja 19.11. klo 9.30–11. Välipala 3 e/ perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

Elävän veden virta -rukouspiiri ma 18.11. klo 17.30.

MUUALLA Lahjoita joulukukka -kampanja 11.11.–15.12. Osta joulukukka Tikkurilan Prismasta tai Kukka-Mialta (Talkootie 7). Kukat toimitetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kotihoidon kautta yksin asuville vanhuksille.

Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita Kaarinalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä!

Tied. diakonissa hanna.raunu@evl. fi p. 050 384 8481.

VERKOSSA Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret.hirvensalo@ evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet.

Lasten ja perheiden uutiskirjeen voi tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv. net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä. Huoltajat

Elämänkaari

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Hilde Alfrida Helander, Alissa Emilija Kuhmonen, Oliver Anton Nikkilä, Eemeli Juhani Ruotsalainen, Sofia Alexandra Saarinen.

Hautaan siunattu Myrna Ann Valenko 86 v, Aliisa

10 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2024

Amanda Eklund 80 v, Pertti Aulis Kalevi Hintzell 79 v, Viola Irja Helena Lisitsin 69 v, Jouni Antti Juhani Kekki 66 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Alvar Ilja Elias Knuutinen.

Hautaan siunattu

Uomatie 1 Kirkko avoinna vierailijoille ma–to klo 9–16. Muina aikoina toiminnan mukaan.

Aamurukouspiiri torstaisin klo 8.15.

Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Seniorikerho torstaisin klo 13. 7.11.

Heli Salmenius-Suominen/Gery ry: Monipuolinen ravitsemus ikääntyessä. 14.11. Patotien päiväkodin lapset vierailevat. 21.11. Ehtoollinen/Maari Santala.

Myyrmäen kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.30.

Virsilauluilta pe 8.11. klo 18.

Rauhanyhdistyksen seurat pe 8.11. klo 19.

Ystävämessu – Friendship Mass su 10.11. klo 10. Papit Mark Saba, Jere Hämäläinen, kanttori Ritva Holma. Kiinankielinen seurakunta vierailee, lasten Valo-kuoro. Suomen- ja englanninkielinen. Lapsille pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Messun jälkeen myynnissä Suomen Lähetysseuran adventtikalentereita 8,50 e, käteinen/MobilePay. Kansainvälinen raamattupiiri su 10.11. klo 12.30. Raamattupiiri eri kielisille. Ota oman kielinen Raamattu mukaan. Suomeksi ja englanniksi.

Trio Zorbas su 10.11. klo 18. Trion soittimina buzuki, viulu ja kitara, laulut kreikaksi. Ohjelmistossa Míkis Theodorákiksen ja Manos Hadzidákiksen musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Osa Vantaa 50 -juhlavuotta.

Olotilakahvila maanantaisin klo 11–13.

Raamattupiiri ma 11.11. klo 13. Järj.

Vantaan kristilliset eläkeläiset.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 11.11. klo 17.30.

Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18.

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11.

Martinlaakson lähetyspiiri ti 12.11. klo 18. Pappi Antti Isopahkala: Miten tulin seurakuntaan töihin ja mitä lähetys minulle merkitsee.

Työtä rakkauden puolesta – Kirkon perheneuvonnan juhla ti 12.11. klo 13.30. Klo 13.30–14.30 Kakkukahvit 80 ensimmäiselle, vapaata seurustelua ja toimitiloihin tutustumista. Klo 14.30–15.45 musiikkia, perheneuvonnan arkea & juhlaa, puheenvuoroja. Muusikko Eero Salonlahti ja perheneuvonnan tiimi. Klo 16–17.30 Juhlaluento: Kuinka olla onnellinen perhe juuri tänään? Lastenpsykiatrian erikoislääk., pari- ja perhepsykoterapeutti Janna Manninen ja sosionomi, seksuaalineuvoja Miguel Reyes.

Ylva Haru – Perhosten valtakunta -konsertti ti 12.11. klo 19. Folk-henkinen musiikki ja runomaiset tekstit sisältävät koko ihmisen elämän roson ja rakkauden. Konsertti juhlistaa kirkon perheneuvonnan 80-v.juhlavuotta ja perheneuvonnan Myyrmäen toimipisteen 50-v.juhlavuotta. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Osa tuotoista kansainväliseen perheneuvontatyöhön Evankelisen lähetysyhdistys ELY ry:n kautta.

Kirjoituspiiri Kirjavat ke 13.11. klo 10.

Martinlaakson korttelikerho keskiviikkoisin klo 13.

Siina ja Taikaradio Duon konsertit to 14.11. klo 9 ja 10.15. Taikaradio kutsuu koko perheen hauskaan musiikkiseikkailuun laulamaan ja leikkimään. Ryhmiltä ilm. Helena

Eila Tellervo Nyqvist 95 v, UllaMaija Kokko 70 v.

Maria Aalto 84 v, Paavo Topias Seppänen 65 v.

KORSON SEURAKUNTA

TIKKURILAN SEURAKUNTA

Kastettu Minea Sofia Annastina Eerikkilä, Noel Eeli Sebastian Sivusalo, Sofiel Orvokki Ojala, Titus Augustus Onkamo, Noel Mikael Kinnunen.

Hautaan siunattu Aune Annikki Hautakangas 92 v, Martti Nikkanen 85 v, Tuula Tuulikki Pesonen 80 v, Toini Kaarina Rautiainen 76 v, Marja Liisa Raitomaa 76 v, Aila Esteri Huttula 75 v, Pekka Tapani Huuskonen 69 v.

Kastettu Elias Leo Oscar Välkki, Aleksina Camilla Junnila, Else Virva Lumina Suonkajo, Milo Emil Vänskä, Rasmus Matso, Atso Onni Aleksi Toikkanen, Sisu Gunnar Valtteri Uggelberg, Elliot Sisu Vihtori Oja. Hautaan siunattu Eevi Esteri Huttunen 94 v, Pekka Juhani Tapiovaara 83 v, Raija Anneli Nevalainen 76 v, Raili Irene Leppänen 69 v, Kati Johanna Pösö-Rahikainen 52 v, Lauri Torsten Westerberg 97, Matti Juhani Renfors 84 v, Kirsti Sinikka Airasvuo 77 v, Aleksandr Korkka 34 v.

Vihtori Björn, Sofia Carolina Björn, Rudolf Alfred Jussila, Aino Eveliina Sucksdorff, Luna Eleonora Mäkinen.

Hautaan siunattu Toini Katri Tellervo Lauronen 93 v, Hilkka Anelma Kyllikki Vailas 92 v, Tellervo Kaarina Hemminki 88 v, Veikko Pellervo Vuori 83 v, Eeva Kyllikki Haanpää 82 v, Aili Sinikka Rajavaara 87 v, Pauli Ensio Mallat 85 v, Ritva-Liisa Flaaming 80 v, Jukka Esa Paavola 66 v, Markku Juhani Austi 66 v.

ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotona.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Myyrmäen kirkko, Uomatie 1 Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkko: ti klo 9–11 Huom! Kivistön kirkko: toistaiseksi ei päivystystä Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16, p. 050 357 7726, p.

050 357 7736, 050 407 1176.

Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb: Myyrmäen kirkko, Kivistön kirkko, Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet Ig: Myyrmäen kirkko, Kivistön kirkko, Vantaankosken seurakunta

MYYRMÄEN KIRKKO

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Elsi Hilla Vilhelmiina Vauhkonen, Aamu Elli Amanda Tujunen, Chris Mikael Untamo Heikkinen.

Hautaan siunattu Leila Anita Sohkanen 93 v, Tuovi

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Veera Kerttu Suoanttila, Oscar

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Oliver Edvin Johannes Björklund.

Avlidna: Eero Leo Kustaa Autio, Gunvor Inge-May Selenius, Göran Gunnar Strömberg, Stig Olof Åvall.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–21.11.

Fyhr, p. 050 380 6500 tekstiviesti/ vastaaja, helena.fyhr@evl.fi. Vapaa pääsy.

Kirkkoravintola Voimala pe 15.11. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu.

Levon ja luottamuksen messu su 17.11. klo 10. Papit Margit Helin, Antti Isopahkala, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kivistön kirkon kuoro, Kari Jerkku, nokkahuilu.

Toivon tuulet su 17.11. klo 18. Sirpa Roininen ystävineen.

Me Kynät -kirjoittajaryhmä ma 18.11. klo 15.

Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 18.11. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä.

Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t.

Martinristin raamattupiiri ti 19.11. klo 13.

Miesten raamattupiiri ti 19.11. klo 18.30.

Ukkokerho ke 20.11. klo 9.

Iltaehtoollinen ke 20.11. klo 19.30.

Pappi Margit Helin.

Sururyhmä ke 27.11. alk. Ryhmässä keskustellaan ja jaetaan kokemuksia toisten surevien kanssa, muistellaan edesmennyttä läheistä ja etsitään lohtua uuteen elämäntilanteeseen. On suositeltavaa, että läheisen kuolemasta on kulunut ainakin muutama kuukausi.

Kokoontumiset ke 27.11., 4.12., 11.12., 18.12. ja 8.1. klo 17–18.30.

Maksuton, ei edellytä kirkkoon kuulumista. Tied. ja ilm. Tiina László, p. 050 326 2631, tiina. laszlo@evl.fi.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Diakoniapäivystystä ei toistaiseksi ole Kivistön kirkolla. Myyrmäen kirkolla päivystys tiistaisin klo 9–11.

Os. Uomatie 1, G-ovi.

Lasten Kastehelmi-kuoro torstaisin klo 16.15, Kastehelmi-minit klo 17.30. Tied. kanttori Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407.

Kivistön kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.

Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30. 13.11. Katja Pirhonen: Arjen turvallisuus. 20.11. Uwe Preusker: Pohjoisen luontoa ja eläimiä.

Iltaperhekahvila keskiviikkoisin klo 18–19.30.

Rauhanyhdistyksen seurat pe 8.11. klo 19.

Kivistön rukouspiiri ti 12.11. klo 17.30.

Kivistön raamattupiiri ti 12.11. klo 18.30.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta.

Messu su 17.11. klo 12. Pappi Maari Santala, kanttori Mari-Annika Heikkilä.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10. 13.11. Ehtoollinen/Margit Helin.

MUUALLA Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-v. Länsi-Vantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Esim. auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, digilaitteiden kanssa tai ulkoilukaverina. Yhteistyössä Hämeenkylän srk:n kanssa.

Olotilakahvila Kivistö tiistaisin klo 11–13 Asukastila Rubiini, Rubiinikehä 2b. Äitien kielikävelyryhmä Myyrmäessä keskiviikkoisin klo 10.30– 12. Kokoontuminen Myyrmäkitalossa, Myyrmäen asukastila, Paalutori 3. Opetellaan yhdessä helppoa suomen kieltä. Tarkoitettu EU:n ulkopuolelta muuttaneille kotiäideille, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta. Kävellään ulkona eli pukeutuminen sään mukaan. Jos sää on erittäin huono, jäädään asukastilaan.

Nikkaristipäivystys keskiviikkoisin klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisä- tai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta. Ammattiihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikkaristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso ja Kivistön suuralue).

Joulumyyjäiset la 23.11. klo 10–14 Martinlaakson ostarilla. Makeita ja suolaisia jouluherkkuja, käsitöitä.

Glögikahvio. Kauneimmat joululaulut klo 12 (aikuisille) ja klo 13 (lapsille). Klo 12 alk. enkelisiirtokuvatatuointeja lapsille. Käteinen/MobilePay. Tuotto Vantaankosken seurakunnan lähetys- ja kansainvälisen vastuun työhön, Naisten Pankille ja Martinlaakson Martoille. Parkkihallissa asukasyhdistyksen kirppari.

VERKOSSA Levon ja luottamuksen messu su 17.11. klo 10. Papit Margit Helin, Antti Isopahkala, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kivistön kirkon kuoro, Kari Jerkku, nokkahuilu.

Jumalanpalveluksia voi seurata Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena.

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fr kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning via tidsbeställning

HELSINGE KYRKA S:T LARS Kyrkov.45 Farsdagens högmässa sö 10.11 kl.

Päivystys to klo 8–12 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 338 8501 tarja.korpela@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen perhekerho pe 8.11. klo 9.30–12 Malmin varustamolla, Pekanraitti 16, Helsinki.

Vaku ry:n Seniorikerho ma 11.11. klo 12–15 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a, huone Usko, 2. kerros.

Aikuisrippikoulu 15.–17.11.

Ilmoittaudu mukaan 8.11. mennessä

vantaanseurakunnat.fi/aikuisrippikoulu

10. Anu Paavola och Heidi Åberg.

Högmässa sö 17.11 kl. 10. Kristian Willis och Anders Ekberg.

Kvällsmässa sö 17.11 kl. 18–19.

DICKURSBY KYRKA Stationsv. 12a Musiklek fr 8.11, 15.11 kl. 10–11.

Tisdagsgruppen ti 12.11 kl. 12.30– 13.30. Lunch kl.12.30.

Ungdomskväll on 13.11, 20.11 kl.

18–20.

Sångstund för alla on 13.11, 20.11 kl. 18–19.

Seniorcafé ti 19.11 kl. 13–14.30.

MYRBACKA KYRKA Strömfårav.1 Familjecafé ti 12.11, 19.11 kl. 9.30– 11.

Pensionärskrets ti 19.11 kl.11.30.

ÖVRIGT Sportklubben varje ti kl. 16.15–17 i Dickursby skola.

ViAnda-kören övar onsdaga kl.

12–14 i Helsinggård.

Vivandi övar på Bygård varje torsdag kl. 17–19.

Apua ja tukea Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6799

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 19.11. klo 11.30–14.30 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a. Viikkomessu (tulkkaus viittomakielelle), yhteisöllinen lounas ja yhdessäoloa.

Kannelmäen raamattupiiri ti 19.11. klo 15–17 Klanussa, Klaneettitie 6–8 a, 4.krs, Helsinki.

Viittomakielinen perhekerho pe 22.11. klo 9.30–12 Malmin varustamolla, Pekanraitti 16, Helsinki.

NÄKÖVAMMAISILLE Pakarituvan vertaistapaaminen ke 13.11. klo 12.30–15 Pakarituvalla, Kuriiritie 1. Kävelyä ja kahvit. Vieraana Heli Ojalehto.

KEHITYSVAMMAISILLE Omaisten tapaaminen ti 12.11. klo 10–11.30 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a, huone Usko. Kuulumisten vaihtoa ja vertaistukea, kaikille avoin.

Seurakuntaklubi pe 15.11. klo 17–19 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a, huone Rakkaus. Lisätietoa Moona Seppä p. 050 433 4232.

VAMMAISILLE

klo 13–15 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a, huone Martta. Aiheena yleisavustajana toimiminen.

Puurojuhla la 14.12. Klo 12–14 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12a.

Ilmoittautumiset p. 050 381 8758 tai kristiina.tuohimaa@evl.fi.

International Welcome to Sunday Service with Holy Communion every Sunday at 12pm at Tikkurila church, Asematie 12a. Fellowship after the service.

Friendship Mass – Ystävämessu Sun 10th Nov 10 AM Myyrmäki Church, Uomatie 1. Warm and welcoming church service where you can participate/assist. Prayer has a central role. Hymns and songs from all over the world in different languages. The Mass in Finnish and English. Sunday School for children. Coffee and tea served after the Mass.

International Bible Study Group Sun 10th Nov 12.30 AM Myyrmäki Church, Uomatie 1. For people speaking different languages. Bring your own language Bible. In Finnish and English. Äitien kielikävelyryhmä Myyrmäessä keskiviikkoisin klo 10.30– 12. Kokoonnutaan Myyrmäkitalossa, Myyrmäen asukastila, Paalutori 3. Opetellaan yhdessä helppoa suomen kieltä. Tarkoitettu EU:n ulkopuolelta muuttaneille kotiäideille, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta. Kävellään ulkona eli pukeutuminen sään mukaan. Jos sää on erittäin huono, jäädään asukastilaan.

The language club on Wednesdays from 2.30 PM to 4 PM in Vehkapolku 10 c (Door in the courtyard of Tikkurila Church). We learn Finnish in a casual atmosphere. Coffee and tea available.

Multilingual Bible study group on Thursday 14.11. from 5.30 PM, meeting room Josef in Tikkurila Church. We come together to read and discuss Scripture, learn from Christian faith and pray together.

We speak Finnish and English. You can also join if you speak only little Finnish or English.

International Friendship-choir practises at Myyrmäki Church, Uomatie 1. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä, p. 044 422 0407. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20 в церкви Länsimäki (Kerokuja 9) Приглашаем русскоязычных жителей Вантаа для беседы и изучения Библии в дружеском общении с чаепитием.

Joulujuhlan suunnitteluryhmä to 7.11. klo 13–15 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12a. Ryhmä kaikille avoin.

Vapaaehtoisten tapaaminen 20.11.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2024 11

KIRKOISSA SOI 7.–21.11.

Musiikkia Vantaalla VILJA HARALA

TORSTAI 7.11.

Päivämusiikkikonsertti to 7.11. klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Tuomas Heikkilä ja Katariina Kopsa. Vapaa pääsy.

PERJANTAI 8.11.

Vantaan Jazzyhdistyksen konsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Alvi’s Dixie Stompers soittaa perinteistä New Orleans -jazzia hyvällä svengillä ja iloisella mielellä, solisteinaan Pasi Saarelma ja Erja Uitto. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

PERJANTAI 15.11.

LAUANTAI 9.11.

Maailmanmusiikin marraskuu: Sävelmiä Kreikasta – Trio Zorbas klo 16 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Kreikkalaiseen musiikkiin erikoistunut Trio Zorbas esittää mm. Míkis Theodorákiksen sävellyksiä. Theodorákis tunnetaan elokuvamusiikista (mm. Kerro minulle, Zorbas, 1964), poliittisista lauluistaan sekä taidemusiikin teoksistaan. Konsertti on osa Vantaa 50 vuotta -juhlavuoden ohjelmaa. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

SUNNUNTAI 10.11.

Svengaava isänpäiväkonsertti klo 16. Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Helsingin palokunnan soittokunta, johtaa Esko Heikkinen. Solistina Milana Misic. Väliaikatarjoilut Askisto-Hämeenkylän Martat. Liput 10 e.

Trio Zorbas klo 18 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Trion soittimina buzuki, viulu ja kitara, laulut kreikaksi. Ohjelmistossa Míkis Theodorákiksen ja Manos Hadzidákiksen musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Osa Vantaa 50 -juhlavuotta.

TIISTAI 12.11.

Ylva Haru – Perhosten valtakunta klo 19 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Folk-henkinen musiikki ja runomaiset tekstit sisältävät koko ihmisen elämän roson ja rakkauden. Konsertti juhlistaa kirkon perheneuvonnan 80-vuotisjuhlavuotta ja perheneuvonnan Myyrmäen toimipisteen 50-vuotisjuhlavuotta. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Käsiohjelma ennakkoon: 15 e MobilePay-numeroon 17665, lunastus kirkosta nimellä ennen konsertin alkua. Paikan päällä maksuväli-

Alakotilan uusi kantelekonsertto sekä virsisovitukset. Kantelekonsertto on Juurakko-yhtyeen tilausteos kantelemuusikko Eija Kankaanrannalle. Konsertin esiintyjät ovat Timo Alakotila, sävellys, sovitus, piano, Eija Kankaanranta, kantele, Juurakko vocals -lauluyhtye, Minna Koskenlahti, perkussiot, Senja Peltokangas, huilu, ja WKSkvartetti, taiteellisena johtajana Annemarie Åström.

Ylva Harun konsertti tiistaina 12.11. kello 19 Myyrmäen kirkossa juhlistaa kirkon perheneuvonnan 80-vuotisjuhlavuotta ja perheneuvonnan 50-vuotisjuhlavuotta. neinä MobilePay/käteinen. Osa tuotoista kansainväliseen perheneuvontatyöhön Evankelisen lähetysyhdistys ELY ry:n kautta.

TORSTAI 14.11.

Siina ja Taikaradio Duon konsertit klo 9 ja 10.15 Myyrmäen kirkos-

sa, Uomatie 1. Taikaradio kutsuu koko perheen hauskaan musiikkiseikkailuun laulamaan ja leikkimään. Ryhmiltä ilm. Helena Fyhr p.

050 380 6500 tekstiviesti/vastaaja, helena.fyhr@evl.fi. Vapaa pääsy.

Päivämusiikkikonsertti klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a.

Vapaa pääsy.

TORSTAI 14.11.

Kaamospelit: Timo Alakotilan kantelekonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Kaamospelit-festivaalin konsertissa saa kantaesityksensä Timo

Mozart: Requiem klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Savolaisen Osakunnan Laulajat, Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat, Pohjalaisten Osakuntien Laulajat ja Akateeminen puhallinorkesteri. Solisteina Sanna Korpi, Essi Lind Vallinoja, Niilo Erkkilä ja Veikko Vallinoja.

Liput 25/15 e solkuoro.fi/verkkokauppa.

Lauantaina 9.11.

Lauluja rakkaudesta ja kaipauksesta -tutkintokonsertti klo 15 Espoossa Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Karin Rantamäki, sopraano, Matias Takala, baritoni, Laura Kivikoski, piano. Ohjelmassa mm. Kilpinen, Kuula, Merikanto, Giordani, Mozart, Schubert, Vaughan Williams, Vivaldi, Wolf. Vapaa pääsy.

Vapaaehtoinen ohjelmamaksu

Kirkon Ulkomaanavulle.

Sunnuntaina 10.11.

Jouko Linjaman 90-vuotisjuhlakonsertti klo 19 Helsingin Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Sibelius-Akatemian urkumusiikin opiskelijat Karoliina Pulkkanen ja Mika Äijäläinen sekä lehtorit Mari-Anni Hilander ja Jan Lehtola. Annikka Konttori-Gustafsson, piano. Vapaa pääsy.

Lauantaina 16.11.

Pimeydestä valoon klo 18 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Virpi Kätkä, puhe.

CatCat (Katja ja Virpi Kätkä) laulaa hengellisiä lauluja. Tanssiesitys Suvi Nissinen. Yhteislaulua.

Vapaa pääsy, kolehti.

Perjantaina 22.11.

Häikäisevän kirkas klo 19 Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen

LAUANTAI 16.11.

papinkatu 2. Pekka Simojoki.

Musiikista vastaa Make Perttilä, Matti Kallio, piano ja huilut, Sami Asp, kitara ja laulu, Pasi Ryökkynen, basso, Sami Koskela, rummut. Solisteina mm. Heidi Simelius ja Jonnu Heikkilä. Liput 26 e tiketti.fi ja 28 e ovelta.

Kamarikuoro Addictio: Tuudittele tuuli purtta klo 17 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Suomalaista kuoromusiikkia kansallisromantiikasta nykypäivään Anna-Elina Norjasen johdolla. Liput 25 e.

Keski-Vantaan Musiikkiopiston konsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Konsertissa esiintyvät yhdessä musiikkiopiston oppilaat ja opettajat. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Sunnuntaina 24.11.

KESKIVIIKKO 20.11.

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa Perjantaina 8.11.

Pianistien ilta Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vantaan musiikkiopiston piano-oppilaat esiintyvät kahdessa konsertissa: klo 17 alkavassa Alkusoitto-konsertissa esiintyy pääasiassa nuorempia oppilaita ja myöhemmässä klo 19 alkavassa Loppusoitto-konsertissa vastaavasti varttuneempia oppilaita. Konsertteihin on vapaa pääsy.

Lauluyhtye Aikamiehet: 60-vuotisjuhlakonsertti Iloa ja valoa marraskuuhun klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Aikamiehet konsertoi kevyen- ja viihdemusiikin tunnelmissa taiteellisen johtajansa dir. cant. Arto Joutsimäen johdolla.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Synkkien virsien ilta – yhteislaulua kirkkovuoden loppumetreillä klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Virsikirjan vanha kunnon raskaansarjan osasto on pääosassa. Synkkää ja komeaa, elämänmakuista ja lohdullista, kadotuksen kuilua ja taivaan kirkkautta. Urkujen tummempia saundeja ryöstöviljelemässä Petri Koivusalo, veisuuta väkevästi johtamassa Espoon mieslaulajat, joht. Helge Kõrvits. Vapaa pääsy.

Lisää musiikki- ja muita tapahtumavinkkejä verkossa: menohaku.kirkkojakaupunki.fi

Siina & Taikaradio -duon lastenkonsertti klo 10. Hämeenkylän kirkko, Auratie 3. Lapsen oikeuksien päivän maksuton konsertti perheille ja lapsiryhmille.

TORSTAI 21.11.

Päivämusiikkikonsertti to 21.11. klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Vapaa pääsy.

Iltakirkko Tapio & Tapio klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Viikkomessu Juha Tapion ja Kari Tapion lauluin. Tuomo Kahenvirta, Tuomas Heikkilä & bändi.