Kirkko ja kaupunki 2024 14 Vantaa

14

12.9.2024 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Piispa Mari Leppänen peräänkuuluttaa levollisempaa nuoruutta s. 12 Erkki Jokinen kirjoitti yli 400 sivua pahuudesta ja näkee sen taas nousevan s. 20

Olemisen rauhaa Sanna Wikström on opetellut hidastamaan tahtia s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Politiikasta puuttuu suuri päämäärä

En koskaan opeta oppilaitani.

Yritän vain luoda heille olosuhteet, joissa he voivat oppia.

RAAMATUSSA KERROTAAN MOOSEKSESTA, johtajasta, joka vei kansaansa kohti luvattua maata. Myös yhdysvaltalainen kansalaisoikeustaistelija Martin Luther King puhui luvatusta maasta. Vaikka he eivät itse koskaan päässeet perille, heidän kuvaamansa päämäärä innosti seuraajia kestämään koettelemukset ja uskomaan, että kerran koittaa parempi aika. Tällainen päämäärä suomalaisesta politiikasta puuttuu ja on puuttunut jo pitkään.

Sotien jälkeen päämääränä oli sotakorvausten maksaminen ja Suomen jälleenrakentaminen. Sitten päämääräksi tuli hyvinvointivaltio. Nyt tällainen kansalaisia yli puoluerajojen yhdistävä suuri yhteinen päämäärä on kateissa.

Tai onhan esimerkiksi nykyisellä hallituksella päämäärä: velkasuhteen taittaminen ja sitä kautta hyvinvointivaltion pelastaminen. Se vain jättää auki kysymyksen, millaista hyvinvointivaltiota tavoitellaan. Vieläkö päämääränä on Suomi, jossa heikoimpia ei jätetä?

TURVALLISUUSPOLITIIKASTA näyttää nyt löytyvän harvinaisen yksimielinen näkemys, sillä kansanedustajat yli puoluerajojen tunnistavat yhteisen vaaran.

Kannattaisi kuitenkin huomata, että on olemassa toinen yhtä suuri uhka. Se uhka on maan sisäinen ja koskee väestörakenteen muutosta.

Vanhusväestö kasvaa ja lapsia syntyy aivan liian vähän. Ensimmäiseen reagoidaan nyt siten, että vanhuksista yritetään huolehtia mahdollisimman vähällä rahalla. Toisessa on osit-

FYYSIKKO ALBERT EINSTEIN (1879–1955)

tain kyse ihmisten omista ratkaisuista, mutta voisiko tulevaisuuteen toivoa luovalla politiikalla sittenkin olla jotain vaikutusta?

POLIITTISTA KESKUSTELUA leimaavat lyhytjänteisyys, syyttely ja pöyristyminen. Todellisuus on kuitenkin sellainen, että suomalaisen yhteiskunnan nykyiseen tilanteeseen yksikään puolue ei ole osaton. Näin on niin soten kuin valtion velan kasvun suhteen.

Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut viisi hallitusta, joissa ovat vuorotellen istuneet uusinta Liike nyt -puoluetta lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet. Nyt pitäisi katsoa eteenpäin eikä miettiä, mitä joku teki jossakin vaiheessa.

Yhteistä kaikille hallituksille on ollut se, että kuluneet vuodet ovat olleet kriisiaikaa. Nyt kaikki voisivat antaa toisilleen hieman armoa ja katsoa sitten eteenpäin yli puoluerajojen: etsiä tietä kohti luvattua maata – jossa ketään ei jätetä.

PAULI JUUSELA

päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

”

16-VUOTIAS MATEMATIIKKALAHJAKKUUS KERTTU SAATSI VANTAAN SANOMISSA 25.8. 2024

Iankaikkisesti Ei oppilas ole opettajaansa etevämpi, mutta kyllin oppia saatuaan jokainen on opettajansa veroinen.

KESKUSTELUA LEIMAAVAT LYHYTJÄNTEISYYS, SYYTTELY JA PÖYRISTYMINEN.

Kirkko ja kaupunki

14 12.9.2024 KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

Seuraava lehti ilmestyy 26.9.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Jumala, auta luottamaan siihen, että elämä kantaa, sinä kannat.

Yläkoulu on parasta aikaa oppia, koska silloin oppilaat kyseenalaistavat asioita eniten. Tällöin on myös suurin mahdollisuus ahaa-elämyksille.

EVANKELIUMI LUUKKAAN MUKAAN 6:40

Entä jos en onnistu?

Entä jos muut nauravat?

Entä jos pahin skenaario toteutuu?

Mietin runoilija Tommy Tabermannin sanoja: kuinka paljon rohkeutta uskallat tänään jättää käyttämättä?

Tänään

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki.fi

Viisi vastausta

siihen liittyy. Tämän jälkeen arvioidaan jatkotoimenpiteitä. Huoltajat ovat asioiden selvittämisessä isossa roolissa, joten on tärkeää, että he ovat mukana alusta alkaen.

– Kiusaamiseen liittyvien tapahtumien selvittämisen lisäksi on tärkeää, että annetaan aikaa aidolle kohtaamiselle ja taustasyiden ymmärtämiselle. Kaikki työ ja tarvittavat toimenpiteet tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa.

Teemme myös tiivistä yhteistyötä koulun ja muiden lapsia lähellä olevien verkostojen kanssa.

3

”Näen, miten lapsen hartioilta putoaa iso taakka” Saara Kankaanpäätä tarvitaan, kun koulukiusaamista ei saada loppumaan.

Hän on yksi Aseman Lapset -yhdistyksen K-0-työn koordinaattoreista, jotka selvittävät pitkittyneitä ja haastavia kiusaamistapauksia.

1

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

Pitkittyneet koulukiusaamistilanteet nousivat uutisotsikoihin heti uuden lukuvuoden alkaessa. Minkälaisia ajatuksia tämä herätti sinussa, Helsingin K-0-työn koordinaattori Saara Kankaanpää?

– Tunsin surua ja huonoa fiilistä näiden nuorten ja heidän perheidensä puolesta. On huolestuttavaa, miten paljon kiusaamista on ja miten montaa lasta ja nuorta se koskettaa joka päivä.

Koulun tulisi olla jokaiselle lapselle ja nuorelle turvallinen oppimisympäristö ja kohtaamispaikka kavereiden kanssa, ei paikka, jossa tarvitsee pelätä tai kokea olevansa ulkopuolinen.

– Pitkittyneissä ja vakavissa kiusaamistilanteissa konflikti on usein jo monella tasolla. Se voi ol-

la paitsi lasten välillä myös lasten huoltajien välillä sekä koulun ja kodin välillä, ja se on saattanut levitä vapaa-ajalle ja someen. Näissä tapauksissa ei riitä, että konflikti puretaan vain esimerkiksi lasten välillä.

2

Minkälaisilla keinoilla pitkään jatkunutta koulukiusaamista lähdetään K-0-työssä purkamaan?

– On tärkeää, että K-0-toiminta on kaikille osapuolille vapaaehtoista ja olemme tilanteessa puolueettomana toimijana. Usein puolueeton rooli on helpompi ulkopuoliselle kuin niille, jotka työskentelevät lasten kanssa joka päivä. Tapaamme kaikkia tilanteen osapuolia ja kuulemme jokaista, joka

Kouluterveyskyselyjen perusteella 28– 40 prosenttia 8.–9. luokkien oppilaista on tullut viime vuosina kiusatuksi tai osallistunut itse kiusaamiseen.

Missä näet toivoa?

– Näen omassa työssäni tilanteita, joissa pitkään jatkunut kiusaaminen saadaan loppumaan. Kiusaaminen on raskasta kenelle tahansa, mutta etenkin lapsille ja nuorille sekä heidän lähipiirilleen. Kun kiusaaminen saadaan loppumaan ja lapsi tai nuori kokee olonsa jälleen turvalliseksi, hänen ja hänen perheensä hartioilta putoaa iso taakka.

– Näen toivoa myös siinä, että asioiden eteen halutaan tehdä töitä. Koulukiusaamisen vähentäminen vaatii moniammatillisten verkostojen kasaamista, hyvää yhteistyötä kaikkien osallisten kesken ja luottoa kouluun. Kukaan ei pysty ratkaisemaan näitä asioita yksin.

4

Aseman Lasten K-0-työ oli yksi kirkon Yhteisvastuukeräyksen kohteista vuonna 2023.

Mitä keräystuotoilla nyt tehdään?

– Keräyksen tuotolla Aseman Lapset kouluttaa lasten ja nuorten parissa toimivia ammattilaisia. He oppivat kouluväkivaltaan puuttumisen ja konfliktinratkaisun keinoja sekä nuoruuden huomioon ottavaa sovittelua.

– Lisäksi levitämme K-0-työtä eri puolille Suomea ja kehitämme sitä edelleen. Pääkaupunkiseudulla meillä on toimintaa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Helsingissä, missä itse työskentelen, kyseessä on kaupungin rahoittama ostopalvelu, joka on kaikkien ala- ja yläkoulujen sekä toisen asteen oppilaitosten hyödynnettävissä.

5

Mikä on sinulle pyhää?

– Kunnioitus ja inhimillisyys kaikkia ihmisiä kohtaan. Omassa työssäni koen pyhyyttä siinä, että kunnioitan ja kuulen asiakkaitani ja luon keskustelulle turvallisen ja luotettavan ympäristön. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2024 3

Lautasellinen huolenpitoa Viral Vegans -eläinoikeusjärjestön luova johtaja Pavel Tahkovuori kertoo viisi syytä, miksi kannattaisi ryhtyä vegaaniksi, eli jättää ruokavaliosta liha-, maito- ja kananmunatuotteet pois.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA LAURA RIIHELÄ

1. Eläimet tuntevat kipua – Minä en syö lihaa enkä kanamuna- ja maitotuotteita siksi, että eläimiä kasvatetaan luonnottomissa olosuhteissa ja ne teurastetaan kivuliailla menetelmillä. Suomessa eläin tainnutetaan yleensä kaasulla, joka polttelee voimakkaasti hengitysteitä. Voimme kuvitella, miltä se tuntuu.

Suurin ongelma on se, että eläimet on ylijalostettu sairaiksi. Siinä missä lemmikkieläimiä jalostetaan ulkonäköpiirteiden vuoksi, syötäväksi kasvatettaville eläimille halutaan isot lihakset.

Esimerkiksi koiraroduista mopsilla ja bulldoggilla on hengitysongelmia, ja joillakin toisilla koiraroduilla on taas liian pieni kallo aivoille. Ja mitä enemmän

broilereilla on kiloja ja mitä nopeammin ne kasvavat, sitä raskaampaa se on niille. Ennen teurastusvaihetta erilaisiin terveysongelmiin Suomessa kuolee noin kaksi miljoonaa broileria.

Jos sinulle sanotaan ravintolassa, että ”tässä on eläimen lihaa, ole hyvä”, haluaisitko tietää, minkä eläimen lihaa sinulle tarjotaan? Pystyisitkö syömään sitä, oli se sitten koiran, pöllön, sian tai hevosen lihaa?

Jos et pysty syömään kaikkia eläimiä, niin mitä erityistä niissä eläimissä on, jotka eivät päädy syötäväksi? Tai mitä sioilla, lehmillä ja broilereilla on tai ei ole, että ne päätyvät lautaselle? Miksi me erottelemme eläimiä? Kaikki eläimet kuitenkin tuntevat kipua, ja niillä on tunteet.

2. Ympäristöstä täytyy pitää huolta – Olen sitä mieltä, että vegaaniruokavalio olisi jokaiselle erittäin helppo tapa vähentää ilmastonmuutokseen vaikuttavia päästöjä. Tutkimusten mukaan nämä päästöt jopa puolittuisivat, jos siirtyisimme nykyisestä liha-, kananmuna- ja maitotuotteita sisältävästä ruokavaliostamme suomalaiset ravitsemussuositukset täyttävään kasvispohjaiseen ruokavalioon.

Kysymys ei ole pelkästään päästöistä ja ilmakehästä vaan myös Itämerestä. Meillä on luonto, jota pitää suojella. Usein sanotaan, että miksi minä tekisin mitään, kun maailmassa on Yhdysvallat ja Kiina, joiden ilmastoteoilla on todellista vaikutusta. Mutta ei Kiinasta löydy Itämerta, eikä meidän viljelymaatamme. On tärkeää säilyttää ne hyvässä kunnossa.

Vegaanit syövät esimerkiksi vihanneksia, hedelmiä, juureksia, palkokasveja, siemeniä, pähkinöitä ja viljatuotteita.

4 KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2024

Kun eläinten elintila muuttuu yhä kuumenevan ilmaston vuoksi, se aiheuttaa lajikatoa. Meiltä häviää eläimiä ja kasveja sekä muita eliöitä.

Villieläinten määrä ympärillämme hupenee, mutta broilereiden määrä kasvaa. Kun meillä on yhä enemmän eläimiä kasvatettavana, tarvitsemme yhä enemmän rehua, ja sen kasvattaminen pelloilla vie elintilaa villieläimiltä.

Jos haluamme varmistaa, että Suomessa pystytään mahdollisimman helpoilla ja vähillä resursseilla tuottamaan tulevaisuudessakin ruokaa, on pidettävä huolta siitä, että ruoantuotantomme tuottaa mahdollisimman vähän harmia ympäristölle.

3. Kroppa ei kaipaa lihaa – Terveys on meille kaikille tärkeä asia. Valitettavasti ruoat, joita me suomalaiset rakastamme eli liha ja makkara eivät ole hyväksi kropalle. Meillä on jo nykyisen ruokavaliomme aikaansaamat sydän- ja verisuonitaudit. Tutkimuksissa on löydetty yhteys suuren lihankulutuksen ja korkean kuolleisuuden välillä. Lihan syömisen on huomattu lisäävän myös esimerkiksi paksusuolisyövän riskiä.

Kasvipohjainen ruokavalio voi pienentää merkittävästi kokonaiskolesterolia ja LDL-kolesterolien pitoisuutta veressä. Lihan jättäminen ruokavaliosta pois alentaa myös riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Nämä ovat merkittäviä asioi-

ta meille jokaiselle etenkin mitä vanhemmaksi tulemme.

Nyt marraskuussa ovat tulossa uudet kansalliset ravintosuositukset. Niissä sanotaan muun muassa, että tulevaisuudessa lihan syömissuositus voi alkaa nollasta grammasta viikossa. Terveyden kannalta meidän ei siis tarvitse syödä lihaa.

4. Taudit tarttuvat ihmisen ja eläimen välillä – Eläintuotannossa kasvatamme eläinten lisäksi myös tauteja. Lintuinfluenssa on taas ajankohtainen, ja lehmillä oli koronaa jo ennen kuin se tarttui ihmisiin.

Alkutuotannossa on tartuntariski. Se tarkoittaa sitä, että tauti voi levitä tilalle esimerkiksi linnun mukana tai ihmisen kengänpohjista. Eläintila on kuin kiihdytyskaista taudille, koska siellä on paljon eläimiä, joihin se voi tarttua. Virukset voivat mutatoitua uudelleen ja uudelleen.

Tautien tarttumisen kannalta uhkana ovat myös villieläinten yhä läheisemmät kontaktit ihmisiin. Kun ihmiset hyödyntävät yhä suuremman peltopinta-alan rehujen tuottamiseen, villieläinten tila pienenee. Ne joutuvat liikkumaan yhä ahtaammassa ympäristössä ja olemaan yhä useammin kontaktissa joko ihmisten tai ihmisten kasvattamien eläinten kanssa.

5. Kasviperäinen ruoantuotanto on tehokkaampaa – Uskon, että jokainen meistä haluaa rakentaa Suomessa sellaista ruoantuotantotapaa, joka kestää tulevaisuuden kriisit. Se on tärkeää, kun meillä on esimerkiksi riski joutua kauppasaartoon itänaapurimme vuoksi.

Kasvipohjainen ruoantuotanto säästää Luonnonvarakeskuksen tuottaman tutkimuksen mukaan 50 prosenttia peltopinta-alasta. Eli kasviperäistä ruokaa pystytään tuottamaan vähemmillä resursseilla kuin liharuokaa. Tämä on varsinkin kriisitilanteissa tosi tärkeää.

Tällä hetkellä ruokatuotantomme tuottaa paljon ruokaa eläimille, jotka sitten syödään. Ja käytämme siihen valtavasti sähköä, fossiilisia polttoaineita ja tietenkin myös vettä.

Jos joutuisimme tilanteeseen, jossa sähkön, veden tai fossiilisten polttoaineiden saatavuus olisi epävarmaa, ei eläinten kasvattamisella turvattaisi ruoansaantiamme. ■ Pavel Tahkovuoren ja Benjamin Pitkäsen kirja Rakkaat eläimet, joita syömme (Into) ilmestyi elokuussa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2024 5

”Yritämme moskeijassa auttaa nuoria” Myyrmäen imaami Sharmarke Said Aw-Musse tekee työtä nuorten hyväksi yhdessä Vantaankosken ja Hämeenkylän kirkkoherrojen kanssa.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JUSSI HELTTUNEN

M

yyrmäen As-Salam moskeijan imaami Sharmarke Said Aw-Musse on kolmekymppinen suomensomalialainen mies, joka on syntynyt Turussa, kasvanut Helsingissä, käynyt lukion Dubaissa ja opiskellut teologiaa Saudi-Arabiassa. Sen lisäksi hän on syventänyt tietojaan islamista, sen historiasta ja eri kulttuureista useissa eri maissa.

Aw-Musse puhuu viittä kieltä, mistä on hyötyä monikulttuurisessa moskeijassa, jonka toimintaan osallistuu viikoittain noin tuhat henkeä.

Jäseniä on noin 2 500.

Aw-Musse on yksi moskeijan kolmesta imaamista. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat erityisesti yhteiskunnallinen työ ja verkostoituminen alueen eri toimijoiden kanssa.

Imaamin työ on suurelta osin vapaaehtoistyötä, eli hän tekee sitä päivätyönsä ohella.

– Lapsena en todellakaan ajatellut, että minusta tulisi imaami. Äitini toivoi, että meistä lapsista tu-

HY VÄN TÄHDEN. 83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2024

lisi yhteiskunnallisia vaikuttajia. Isäni oli lukenut paljon uskonnoista ja historiasta ja keskusteli niistä kanssamme. Nämä asiat ovat varmaan vaikuttaneet valintoihini, Aw-Musse sanoo.

MOSKEIJOISSA PIDETÄÄN joka päivä viisi rukoushetkeä. Niistä tärkein on perjantairukous, johon sisältyy myös saarna. Imaamin työhön kuuluu monenlaista muutakin.

Hän on mukana yhteisön iloissa ja suruissa: keskustelee, neuvoo ja auttaa.

– Viime aikoina meillä on ollut aika paljon traagisia tapahtumia, kuten 12-vuotiaan lapsen kuolema skuuttionnettomuudessa. Yhteisöämme on koeteltu. Meidän voimavaramme on kuitenkin se, että kun jotain sattuu, kaikki yrittävät parhaansa mukaan auttaa.

Sharmarke Said Aw-Musse ajattelee, että moskeijoiden pitää toimia aktiivisesti kotikaupunkinsa ja yhteiskunnan parhaaksi. Kun jotain ikävää tapahtuu, asioita ei pidä pallotella edestakaisin eri toimijoiden

Päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

välillä, vaan niihin tulee tarttua yhdessä eri tahojen, kuten kaupungin, järjestöjen, koulujen ja myös kirkon kanssa.

NUORISOVÄKIVALLASSA ja nuorten kokemassa turvattomuudessa Vantaa on Suomessa tilastojen kärjessä. Vuosi sitten syksyllä Sharmarke Said Aw-Musse otti yhteyttä Vantaan kaupunkiin ja pyysi neuvottelua sii-

Painos 330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

tä, mitä asialle voitaisiin Länsi-Vantaan alueella yhdessä tehdä.

Hän otti mukaansa noin kuudenkymmenen huolestuneen äidin viestin. Äidit toivoivat lisää tiloja, joissa nuoret voisivat kokoontua koulun jälkeen. Moskeija päätti itse pitää pyhäpäivien aikaan ovensa auki tavallista laajemmin. Alueen nuoret järjestivät jalkapalloturnauksen, johon osallistui runsaasti nuoria.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Sharmarke Said Aw-Musse on yksi Myyrmäen moskeijan kolmesta imaamista.

Moskeijassa käy väkeä Vantaalta ja Helsingistä.

Perjantairukouksiin osallistuu satoja muslimeja.

– Vantaalla asuu paljon nuoria, ja isossa joukossa tapahtuu myös ikäviä asioita. Yritämme moskeijassa auttaa nuoria, jotka oireilevat ja joilla on elämässä vaikeaa, ja ohjata heitä pois rikosten maailmasta.

Näin olemme toimineet jo pitkään, Aw-Musse sanoo.

SHARMARKE SAID AW-MUSSEN läheisiin yhteistyökumppaneihin

KUN ERI USKONTOKUNTIIN kuuluvat lapset ja nuoret viettävät suuren osan päivistään yhdessä päiväkodeista alkaen, on Aw-Mussen mukaan hyvä, että aikuisetkaan eivät rakenna rajoja.

Hänen mukaansa ensisijainen vastuu nuorista on perheillä, mutta yhteiskunta ei voi väistää vastuutaan nuorten lisääntyneestä pahoinvoinnista.

– Meidän aikuisten arki on usein kiinni työssä ja muissa asioissa. Lasten kanssa oleminen ja heidän asioihinsa keskittyminen jää sivuun, kun arki on kiireistä. Tiedän tämän omasta kokemuksestani ja myös koulumaailmasta, jossa olen työskennellyt kuuden vuoden ajan. Kaikkein eniten nuoret tarvitsevat kuitenkin juuri aikuisten läsnäoloa. ■

2020

*Molecular Medicine Reports 8: 1542-1538/2013

kuuluvat Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra Hans Tuominen ja Hämeenkylän kirkkoherra Matti Hyry. Imaami ja kirkkoherrat ovat toisiinsa yhteydessä matalalla kynnyksellä, mistä Aw-Musse kertoo olevansa kiitollinen.

– Jos alueella sattuu jotain tai halutaan kehitellä jotain tai on jokin idea, voimme lähettää viestejä tai soittaa ja kysyä, miltä tämä kuulostaisi, hän kertoo.

Kun Hämeenkylän alueella oli nuoriin liittynyt väkivaltatilanne, Hyry kutsui alueen toimijoita neuvonpitoon kirkolle. Aw-Musse piti tilaisuudessa puheenvuoron.

– Kirkko on toiminut Suomessa pitkään ja tekee paljon työtä ihmisten hyvinvoinnin eteen. Meillä on uskontojen kesken yhteisiä arvoja, joita haluamme edistää. Tällainen arvo on esimerkiksi lähimmäisenrakkaus. Yhdessä voimme myös tuoda esille uskonnon merkitystä yhteiskunnassa ja tarttua ääriilmiöihin ja vastakkainasetteluun, Aw-Musse sanoo.

2021

2022

2023

curaMIN ON VALITTU USA:N PARHAAKSI NIVELTUOTTEEKSI NELJÄNÄ VUONNA PERÄKKÄIN.

TUTKIMUS* TODISTAA :

SAA AVUN NIVELILLEEN

MARKETTA PÄÄSEE KYYKKYYN! ”curaMINin tehon todella huomasi: nivelet alkoivat tuntua joustavimmilta.”

Marketan nivelet voivat nyt hyvin, koska curaMINin sisältämä BCM95-kurkumauute auttaa suojaamaan niveliä ja ja boswelliauute tukee nivelten liikkuvuutta.

101 TUTKIMUSTA TODISTAVAT TEHON! OSTA OMAKSESI SEURAAVILTA JÄLLEENMYYJILTÄ SEKÄ MUISTA TERVEYS- JA VERKKOKAUPOISTA:

Oletko kiinnostunut näkemään, miten eduskunta toimii ja kuulemaan kansanedustajan työstä?

Tule mukaan kansanedustaja Inka Hopsun eduskuntakierrokselle!

Kysy lisää ja ilmoittaudu mukaan pe 13.9. mennessä sähköpostitse osoitteeseen saana.ylikruuvi@eduskunta.fi.

Maksajana: Vihreä eduskuntaryhmä

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2024 7

Nuoren voi olla vaikea tunnistaa väkivaltaa seurustelusuhteessa Sosiaalisessa mediassa vahtimista, haukkumista, suutelemiseen tai intiimiin kosketukseen painostamista ja tönimistä. Muun muassa tällaista väkivaltaa on nuorten seurustelusuhteissa.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO JA SOILI POHJALAINEN KUVITUS PAULI SALMI

V

äkivalta on yleistä 15–20-vuotiaiden nuorten seurustelusuhteissa, käy ilmi Tampereen yliopiston Väkivalta nuorten seurustelusuhteissa -kyselytutkimuksesta.

Tutkimus julkaistiin viime vuonna.

Yleisin väkivallan muoto seurustelusuhteissa oli digitaalinen väkivalta. Sitä oli kokenut joka toinen kyselyyn vastanneista seurustelleista nuorista.

Suomi ei ole tässä mikään erikoisuus. Myös Ruotsista on vastaavia tutkimustuloksia.

Väkivalta nuorten seurustelusuhteissa -tutkimuksessa digitaalista väkivaltaa kartoitettiin kysymällä, onko joku nuoren kumppaneista haukkunut häntä, lähettänyt hänelle ilkeitä tai uhkaavia viestejä, julkaissut hänestä ilkeitä viestejä muiden nähtäväksi, vahtinut nuorta jatkuvasti, yrittänyt kontrolloida ketkä ovat hänen ystäviään ja missä hän milloin-

kin liikkuu tai yrittänyt karkottaa hänen ystäviään.

– Verkko mahdollistaa oikeastaan kaikki muut väkivallan muodot paitsi fyysisen väkivallan, sanoo fyysisen väkivallan tutkija Anu Isotalo, joka toimi tutkimuksen vastuututkijana.

JOPA JOKA KOLMAS seurustelleista nuorista kertoi kokeneensa jotakin henkisen väkivallan muotoa kasvotusten kumppaninsa kanssa.

30 prosenttia nuorista kertoi, että kumppani oli puhunut ilkeästi hänen perheenjäsenestään tai ystävistään. Noin 25 prosenttia oli kokenut huutamista, ilkeää nimittelyä tai haukkumista kumppanin taholta.

Oman vartalon ilkeää kommentointia oli kokenut melkein 20 prosenttia nuorista.

”

Ensimmäisissä parisuhteissa voi olla epävarmuutta siitä, missä omat ja toisen rajat menevät ja mikä on hyväksyttävää käytöstä ja mikä ei.

TUTKIJA ANU ISOTALO

Joka neljäs vastaaja kertoi kokeneensa seksuaalista väkivaltaa.

– Ei-suostumukselliset seksuaalisia rajoja rikkovat teot ovat tämän kyselyn pohjalta nuorten keskuudessa valitettavan yleisiä, Anu Isotalo sanoo.

23 prosenttia seurustelleista nuorista oli kokenut suutelemiseen tai intiimikosketteluun painostamista. Noin 20 prosenttia vastaajista oli kokenut painostamista yhdyntään.

Myöskään fyysinen väkivalta ei ole nuorten seurustelusuhteissa harvinaista. Vastaajista 17 prosenttia oli kokenut fyysistä väkivaltaa kumppaninsa taholta. 16 prosenttia ilmoitti, että kumppani oli tönäissyt, pitänyt väkisin kiinni tai lyönyt avokämmenellä. Kuusi prosenttia kertoi, että kumppani oli lyönyt nyrkillä, potkinut tai kuristanut.

Tytöt raportoivat kokeneensa kaikenlaista väkivaltaa useammin kuin pojat.

Kyselyssä nuorilta ei kysytty erikseen taloudellisesta väkivallasta, mutta Isotalon mukaan todennäköisesti myös sitä on nuorten seurustelusuhteissa.

– Se voi nuorten parissa olla taloudellista hyväksikäyttöä tai rahojen viemistä tai sitä, että esimerkiksi rikotaan toisen vaatteita tai tavaroita, Isotalo kertoo.

VIIMEISIMMÄN Kouluterveyskyselyn mukaan 8.–9.-luokkalaisista 18 prosenttia, lukiolaisista 25 prosenttia ja ammattikoululaisista 34 prosenttia seurustelee. Elämän ensimmäinen seurustelusuhde on siis varsin yleinen nuoruuteen kuuluva kokemus.

Kun seurustelemisesta ei ole aiempaa kokemusta tai sitä on vain vähän, nuoren voi olla vaikea tunnistaa seurustelusuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Erityisen haastavaa voi olla tunnistaa henkistä, digitaalista tai seksuaalista väkivaltaa. Tämä koskee niin väkivallan kokijaa kuin tekijää.

– Ensimmäisissä suhteissa voi olla epävarmuutta siitä, missä omat ja toisen rajat menevät ja mikä on hyväksyttävää käytöstä ja mikä ei, Anu Isotalo sanoo.

Mielikuvat ja mediakeskustelut parisuhdeväkivallasta koskevat yleensä aikuisten parisuhteita. Tällöin osapuolet asuvat usein yhdessä ja heillä saattaa olla yhteisiä lapsia. Nuorten elämäntilanne on erilainen, ja heidän voi olla vaikea samastua vallalla olevaan mielikuvaan parisuhdeväkivallasta. Tämä voi vaikeuttaa nuorten kokeman parisuhdeväkivallan tunnistamista.

Väkivalta nuorten seurustelusuhteissa -kyselytutkimus •

Tutkimukseen osallistui 15–20-vuotiaita peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevia nuoria eri puolilta Suomea.

•

Kyselyyn vastasi 1 206 nuorta, ja 781 vastaajalla oli kokemusta seurustelusuhteista. Heistä 48 prosenttia oli tyttöjä, 50 prosenttia poikia ja 2 prosenttia muunsukupuolisia nuoria.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2024 9

VÄKIVALTA Nuorten seurustelusuhteissa -kyselyssä oli osio, johon nuoret saivat vapaasti kirjoittaa ajatuksiaan. Osa nuorista kertoi kokevansa, että aikuiset eivät suhtaudu riittävän vakavasti nuorten seurustelusuhteisiin – päinvastoin niitä vähätellään.

– Nuorten mukaan aikuiset ajattelevat, että nuorten seurustelusuhteet ovat pelkkää harjoittelua, eivätkä kestä kauan. Ikään kuin suhteen lyhyt kesto määrittelisi sen vähemmän tärkeäksi, Anu Isotalo sanoo.

– Jo yläasteikäisillä voi kuitenkin olla puolesta vuodesta pariin vuoteen kestäviä suhteita. Jos kahden

vuoden suhteessa joutuu kokemaan puolitoista vuotta väkivaltaa, se on valtavan pitkä ajanjakso nuoren elämässä.

Osa kyselyyn vastanneista nuorista koki, ettei seurustelusuhteessa tapahtuvaan väkivaltaan ollut saatavilla apua tai etteivät he voineet sitä syystä tai toisesta hakea.

– Esimerkiksi koulussa ei nuorten mukaan ole sellaista henkilökuntaa, jolle asioista voisi kertoa.

Nuoret saattoivat myös olla huolissaan siitä, millaisia mahdollisia seurauksia väkivallasta kertomisella on itselle ja tekijälle tai seurustelusuhteen jatkumiselle.

”

Nuorille olisi tärkeää saada keskustella väkivaltaisen käytöksen tunnusmerkeistä aikuisten kanssa.

TUTKIJA ANU ISOTALO

– Eli käykö siinä niin, että jos nuori kertoo asiasta vaikka vanhemmilleen, nämä päättävät, että nyt suhteen on loputtava, vaikka nuori itse kaipaisi apua tilanteen selvittämiseen?

NUORET KERTOIVAT KAIPAAVANSA lisää suoraa puhetta niin terveistä parisuhteista kuin nuorten seurustelusuhdeväkivallasta.

– Nuorille olisi tärkeää saada keskustella väkivaltaisen käytöksen tunnusmerkeistä aikuisten kanssa, jotta mahdollinen väkivalta olisi helpompi sanallistaa ja tunnistaa omissa suhteissa ja kaveripiirissä, Anu Isotalo sanoo.

”On tärkeää uskaltaa olla toisen kanssa omana itsenään” ”Luottamus ja avoimuus ovat pa­ risuhteessa hyviä peruspilarei­ ta, joista lähteä liikkeelle. On tär­ keää uskaltaa olla toisen kanssa omana itsenään. Seurustelusuh­ teen alussa se oli minulle vai­ keaa, mutta enää ei ole.

Jokainen määrittelee oman­ laisensa rajat parisuhteessa.

Nyrkeillä paiskominen ei ole ter­ vettä. Jos parisuhde ottaa enem­ män kuin antaa, jotain on pie­ lessä.

Viimeksi riitelimme tyttöys­ täväni kanssa siitä, kumpi saa käyttää kirjoituspöytää. Riitojen jälkeen pyydämme molemmat anteeksi. Mietimme, miksi kum­ pikin on toiminut niin kuin on toiminut ja miten voimme korja­

”Aikuiset vähättelevät nuorten parisuhteita, vaikka nuoret tarvitsevat kannustusta” ”Olen kokenut aiemmissa suh­ teissa nimittelyä ja vähättelyä sekä epäasiallista käytöstä. Fyy­ sinen väkivalta on helppo tun­ nistaa, henkinen väkivalta vai­ keampi. Itse ajattelen, että nor­ maaliin parisuhteeseen kuu­ luu, että joskus ärähtää ja sanoo jotain tyhmää. Jokapäiväinen alentaminen ja vähättely eivät kuulu terveeseen suhteeseen.

Terveystiedon tunnilla saa to­ si pelkistetyn kuvan parisuhtees­ ta. Aikuiset vähättelevät nuorten parisuhteita ja ajattelevat, että suhde kestää vain pari viikkoa.

Suhteen kesto ei kuitenkaan määritä sitä, miten tärkeä pari­ suhde on.

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2024

Aikuisten pitäisi puhua nuor­ ten kanssa enemmän parisuh­ deväkivallasta ja parisuhteista muutenkin. Nuoret tarvitsevat kannustusta ja apua, sillä suh­ teisiin kuuluu aina ylä­ ja alamä­ kiä. Aikuisilta tarvitaan lähellä oloa ja kuuntelemista. Nuorille olisi tärkeää kertoa, että on okei pyytää apua ihan missä tahan­ sa jutussa.

Hyvää parisuhteessa ovat ne hetket, jolloin nauretaan yh­ dessä. Silloin voi olla vaikka yö­ puku päällä ja hiukset sotkus­ sa, ei tarvitse näyttää hyvältä ja voi vain nauraa jollekin tyhmäl­ le jutulle.”

Sanni, 18

ta tilanteen ja välttää vastaavaa jatkossa.

En ole kokenut väkivaltaa pa­ risuhteessa, mutta somessa olen kohdannut haukkumista ja ni­ mittelyä ja ystävyyssuhteissa ko­ kenut henkistä väkivaltaa. Tun­ nistin sen sellaiseksi vasta jäl­ keenpäin.

Tuttavapiirin parisuhteissa on ollut henkistä ja fyysistä väkival­ taa. Olemme kavereiden kanssa sanoneet, että tuollainen ei ole ok, ja miettineet yhdessä, miten tilanteessa voisi auttaa. Tiedän, että on olemassa chatteja ja Poi­ kien Puhelin, mutta en tiedä ke­ tään, joka olisi hakenut apua niistä.”

Lauri, 18

Nuoret kokivat saavansa apua sosiaalisesta mediasta, verkkovälitteisistä chateista ja anonyymeista verkkopalveluista. Nettipalveluissa myös väkivaltaa tehneet saattoivat kertoa teoistaan.

Se voi olla helpompaa kuin esimerkiksi omalle vanhemmalle puhuminen.

– On tärkeää, että väkivaltaa kokeneet nuoret saavat puhua kokemuksistaan ja saavat apua. Yhtä tärkeää on, että myös väkivaltaa tehneet saavat tukea ja apua väkivaltaisen käytöksen ja sen takana olevien ajattelumallien käsittelyyn, Isotalo sanoo.

Tutkimuksen mukaan yhteiskunnan, vanhempien ja nuorten kanssa työskentelevien on entistä paremmin, tiedostettava se, että myös nuorten seurustelusuhteissa tapahtuu väkivaltaa.

– Väkivallan tunnistaminen ja tiedostaminen on edellytys sille, että siihen voidaan puuttua.

– Väkivalta ei ole yhtään vähemmän merkityksellistä silloin, jos se tapahtuu nuorelle ensimmäisessä seurustelusuhteessa, Isotalo sanoo. ■

Syksyn Vanhan musiikin sarja Helsingissä

- liput myynnissä nyt!

Syksyn sarjaan myynnissä kaksi eri sarjalippupakettia

Katso kaikki syksyn upeat konsertit ja solistit osoitteessa hebo.fi

su 10.11. klo 16 & ti 12.11. klo 19 Musiikkitalo, Helsinki

Mozartin

”Jokainen naispuolinen ystäväni ja tuttuni on kokenut epäasiallista käytöstä” ”Parisuhteessa on tärkeää pystyä puhumaan niin hauskoista kuin vaikeistakin asioista sekä tukea ja ymmärtää toista tämän haas­ teissa. Hyvässä parisuhteessa on turvallista tuoda esiin myös epä­ kohtia.

Jokainen naispuolinen ystä­ väni ja tuttuni on joskus kokenut epäasiallista käytöstä, kuten ni­ mittelyä, huutelua, ulkona seu­ raamista tai kourimista. Minusta raja ylittyy silloin, kun toiselle tu­ lee ahdistava ja epämukava olo tai tekee toiselle jotain lupaa ky­ symättä. Nykyisessä suhteessa­ ni en ole kokenut rajojen rikko­ mista, aiemmin kyllä. Väkivalta oli helppo huomata, mutta siitä

oli vaikea puhua. Mietin, ylirea­ goinko vain tai pohdinko liikaa.

Eniten olen puhunut näistä asioista kavereiden kanssa. Myös somessa on tullut vastaan asiaa kehorauhasta, siitä miten kohda­ ta tällaiset tilanteet, miten puut­ tua asiaan ja suojata itseä.

Nuorille puhutaan mehiläi­ sistä ja kukista, mutta nuoril­ le pitäisi puhua myös parisuh­ teen hälytysmerkeistä. Aikuiset voisivat suhtautua nuorten seu­ rustelusuhteisiin sillä tavalla va­ kavammin, että puuttuvat, jos huomaavat jotain, ja puhuisivat asioista jo ennen kuin mitään ta­ pahtuu.”

Sofia, 20

Idomeneo-ooppera SYKSY

OOPPE N RA TAPAU S!

Mari Eriksmoen, Tuomas Katajala, Anna Lucia Richter, Siobhan Stagg Zürcher Sing-Akademie Helsingin Barokkiorkesteri joht. Aapo Häkkinen Liput palvelumaksuineen 20–65 € Musiikkitalon lipunmyynnistä

www.hebo.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2024 11

Piispa Mari Leppänen kuvattiin Käpylässä Pohjolankadulla, jossa hän kasvoi isossa vanhoillislestadiolaisessa perheessä. – Äiti opetti lukiossa ja isä yliopistossa, mutta kotona ei edellytetty, että lasten pitäisi olla koulussa huippuja. Riitti, että teki parhaansa.

12 KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2024

”Tehokkuusvaatimus kuluttaa jo nuoria loppuun” Piispa Mari Leppänen ajattelee, että kirkko voi ja sen pitää auttaa nuoria voimaan paremmin.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT ANTTI RINTALA

S

uuri osa nuorista voi hyvin. Tämä juttu ei käsittele heitä.

Nuorten pahoinvointi on lisääntynyt monilla mittareilla mitattuna. Esimerkiksi vuoden 2023 Kouluterveyskyselyssä aiempaa useampi nuori koki itsensä ahdistuneeksi ja terveydentilansa huonoksi tai korkeintaan keskinkertaiseksi. Erilaiset ongelmat ovat kärjistyneet sellaisiksi, että joka kuudennesta 13–15-vuotiaasta tehtiin viime vuonna lastensuojeluilmoitus.

Kirkko kohtaa valtaosan teineistä vähintään rippikoulussa, jonka useimmat 15-vuotiaat käyvät, viime vuonna 73,3 prosenttia heistä. Haasteet tulevat esille tiiviissä leirielämässä, jossa keskustellaan syvällisistä aiheista.

Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen näkee useita syitä lasten ja nuorten pahoinvoinnille. Vaikeudet kasaantuvat usein samoille nuorille, joilla voi olla vaikkapa yksinäisyyttä, vaikeuksia koulunkäynnissä, mielenterveysongelmia tai huolta perheen taloudesta tai vanhemman päihteidenkäytöstä.

Leppänen haluaa sanoa heti kärkeen, että ongelmat eivät ole nuoren vika tai häpeä.

– Hyvinvoiva nuori jaksaa tietenkin opiskella paremmin kuin sellainen, jonka täytyy huolehtia seuraavasta ateriastaan ja kokea turvattomuutta kotona.

Vaikka arjen raamit olisivat kunnossa, Leppänen ajattelee, että nuoruudelle on nykyään niukalti tilaa. Nuoruuteen kuuluvat itsensä etsiminen ja harhapolut. Niiden sijaan nuoria vaaditaan nyt tietämään varhain, mille alalle he suuntautuvat, ja kulkemaan sitten lyhintä reittiä tuotteliaiksi veronmaksajiksi.

Leppänen peräänkuuluttaa yhteiskuntaan rakenteita, jotka mahdollistaisivat nykyistä levollisemman nuoruuden.

– Nuoret eivät kaipaa armahdusta keskeneräisyydestään vaan tehokkuudesta. Tehokkuudelle on paikkansa työelämässä, mutta se sopii huonosti kasvamiseen. Nyt tehokkuusvaatimus kuluttaa jo lapsia ja nuoria loppuun.

”

Vaikka elämässä olisi välillä hankalampia vuosia, ne eivät määritä meitä.

Leppänen on itse esimerkki ihmisestä, joka ei ole edennyt asemaansa suoraa uraputkea pitkin. Hän jätti nuorena päivälukion kesken ja siirtyi iltalukioon, jotta pystyi tienaamaan rahaa. Hän pärjäsi toisissa aineissa hyvin, toisissa erittäin huonosti, kun aikaa koululle oli liian vähän. Hän opiskeli ensin maisteriksi folkloristiikasta ja teki myöhemmin toisen tutkinnon teologiasta.

– Vaikka elämässä olisi välillä hankalampia vuosia, ne eivät määritä meitä. Ne voivat olla lopulta opettavaisia, ja niiden jälkeen on mahdollisuus uuteen alkuun.

ENTÄ JOS TUNTUU, että ei ole tarpeeksi hyvä?

Mari Leppänen on huomannut monen nuoren ajattelevan näin. Muut vaikuttavat helposti hohdokkaammilta ja menestyvämmiltä, ja koko maailman vertailukohdat ovat yhtä lähellä kuin kännykkä.

– Tunnistan itsekin riittämättömyydentunteen somen loputtomien vertailukohteiden edessä, joten voin vain kuvitella, miltä ne tuntuvat nuoresta.

– Aikuisten tärkeimmän viestin nuorelle tulisi olla tämä: Ihan tavallinen elämä riittää. Saa olla tavalliset vaatteet, harrastukset ja arvosanat. Tulevaisuudessa on paikka myös sinulle.

Onko kirkolla keinoja helpottaa nuorten paineita? Leppäsestä kirkko voi tarjota ainakin suorittamisesta vapaan tilan. Suorittamisen ei pitäisi liittyä hengellisyyteen mitenkään.

Leppänen siteeraa tuoretta Nuorisobarometriä ja muuta tutkimustietoa, joiden mukaan sisäistetty hengellisyys ja yhteisöllisyys lisäävät hyvinvointia, kunhan uskonnollinen yhteisö on terve ja turvallinen. Sisäistetty hengellisyys voi antaa nuorelle parhaimmillaan rauhan ja turvan tunnetta sekä kasvattaa hänen kestävyyttään kriisien kohtaamisessa. Hengellisyys herättää myös vastuuseen muista ihmisistä ja luomakunnasta.

– Kun katse kääntyy itsestä muihin, se lisää hyvinvointia. Jos kokee olevansa jollekin toiselle avuksi, se synnyttää kokemuksen omasta merkityksellisyydestä ja lisää hyvinvointia edelleen.

YKSINÄISYYS PAINAA MONIA nuoria. Noin joka viides kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalainen ja lukiota käyvä tyttö sekä joka nelKIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2024 13

jäs ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleva tyttö on yksinäinen jatkuvasti tai melko usein. Samanikäisistä pojista noin joka kymmenes tuntee itsensä yksinäiseksi. Tiedot ovat vuoden 2023 Kouluterveyskyselystä.

Nuorten yksinäisyys lisääntyi merkittävästi korona-aikana ja on pysynyt siitä lähtien aiempaa yleisempänä. Myös nuorten mielenterveysongelmat yleistyivät koronapandemiassa, ja niitä on edelleen enemmän kuin ennen poikkeustilaa ja koulusulkuja.

– Kohtasin nuorena epäasiallista seksuaalista käytöstä rippikoulussa ja ensimmäisissä kesätyöpaikoissani. Ei tullut mieleenkään puhua kokemuksistani aikuisille, sillä sellaisten aiheiden käsittelyyn ei ollut silloin kieltä eikä kulttuuria, Mari Leppänen sanoo.

”

Pojilla ja miehillä on joillakin elämänalueilla yhä paremmat mahdollisuudet kuin tytöillä ja naisilla, ja muunsukupuoliset katsovat kaikkea vielä omasta vinkkelistään.

ONKO KIRKOLLA KEINOJA helpottaa nuorten yksinäisyyttä?

– Nuoret tarvitsevat turvallisia aikuisia, joilla on aikaa kohdata heidät. Nuoret tarvitsevat tiloja, joissa he voivat viettää aikaa yhdessä. Seurakunnat pystyvät vastaamaan näihin tarpeisiin erinomaisesti, Mari Leppänen sanoo.

Lasten ja nuorten yksinäisyyttä tutkinut Niina Junttila on kertonut aiemmin, että yksinäisyys vähenee kahdeksannella luokalla. Hän on selittänyt ilmiötä rippikoululla. Rippikoulukyselyssä valtaosa nuorista, viime vuonna 68 prosenttia, arvioi rippikoulun vaikuttaneen omaan henkiseen hyvinvointiin myönteisesti. Sieltä voi saada kavereitakin.

Leppänen haluaisi nähdä kirkon yli kolmetuhatta kasvatus- ja nuorisoalan ammattilaista nykyistä enemmän kouluissa. Nuorisodiakonia sopisi hänestä hyvin monikulttuurisiin ja -uskontoisiin oppilaitoksiin, sillä diakoniassa autetaan ihmisiä taustoihin katsomatta.

NUORET JAKAUTUVAT vuoden 2023 Kouluterveyskyselyssä kolmeen kastiin sukupuolensa mukaan. Parhaiten voivat pojat, heitä huonommin tytöt ja kaikkein heikoimmin menee sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla. Toki Suomessa elää myös monta hyvinvoivaa muunsukupuolista nuorta ja pahoinvoivaa poikaa, mutta tilastollisesti katsottuna hyvinvoinnissa on selvät sukupuolierot.

Mari Leppänen ajattelee, että vaikka Suomi on melko tasa-arvoinen maa, on vaativampaa olla tyttö kuin poika, ja kaikkein vaativinta on kasvaa sukupuolivähemmistöön kuuluvana nuorena. Tiedetään, että tytöt kokevat omanlaisiaan paineita esimerkiksi koulumenestyksen ja ulkonäön suhteen. Heidän seksuaalinen ahdistelunsa on yleistä.

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2024

Leppänen puhuu tasa-arvon paradoksista: on osoitettu, että tasa-arvoinen yhteiskunta lisää poikien tyytyväisyyttä omaan elämään enemmän kuin tyttöjen.

– Suomessa on vahva tasa-arvolupaus, jonka pohjalta tytöt vertaavat itseään poikiin ja odottavat, että kaikilla on tasaveroiset mahdollisuudet. Lasikattoja on silti olemassa. Pojilla ja miehillä on joillakin elämänalueilla yhä paremmat mahdollisuudet kuin tytöillä ja naisilla, ja muunsukupuoliset katsovat kaikkea vielä omasta vinkkelistään.

Tasa-arvolupaus jää Leppäsen mielestä lunastamatta myös evankelis-luterilaisessa kirkossa.

Joidenkin kirkon lähetysjärjestöjen ja herätysliik-

keiden papit eivät halua alttarille yhtä aikaa Leppäsen kanssa, koska hän on nainen. Hänen oma hengellinen taustansa on vanhoillislestadiolaisuudessa, jossa naisten pappeutta ei hyväksytä.

Lisäksi pitkittynyt kiista samaa sukupuolta olevien parien kirkollisesta vihkimisestä antaa epäselvän viestin siitä, hyväksytäänkö jokainen samalla tavoin kirkossa.

Leppäsen mielestä on syytä pohtia vakavasti, mistä sukupuolten välinen hyvinvointikuilu syntyy, ja mitä seurakunnissa voitaisiin tehdä sen eteen, että muunsukupuoliset nuoret ja tytöt voisivat paremmin. Esimerkiksi Tyttöjen ja Poikien talot osoittavat, että sukupuolierityisellekin toiminnalle on paikkansa.

Mari syntyy Pentikäisen perheen viidenneksi lapseksi vuonna 1978. Elina-äidin sylissä olevan Mari-vauvan ympärillä ovat sisarukset Katja, Antti, Mikael ja Hanna.

Seitsenlapsisen perheen viides vesa Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen on paljasjalkainen helsinkiläinen Käpylästä. Piispan elämäkerrasta käy ilmi, että hän saarnasi jo teinileikissään syntejä anteeksi.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT MARI LEPPÄSEN KOTIALBUMI

H NUORTEN TILANTEESSA on Mari Leppäsestä myös paljon hyvää. Sekin on myönteistä, että nuorten ongelmat ovat tulleet näkyviksi, ja jaksamisen haasteista puhutaan aika avoimesti.

Leppänen ajattelee, että nykynuorilla on myös enemmän ymmärrystä omista oikeuksistaan ja rajoistaan kuin hänellä ja muilla keskiikäisillä oli omassa nuoruudessaan. Kun kirkkoherra käytti alkoholia yhdellä viime kesän rippileireistä ja käyttäytyi huonosti, leiri keskeytettiin ja tapaus nousi uutisiin.

– Nuoret osaavat vaatia, että heitä kohdellaan asiallisesti. He tietävät, että heillä on oikeus elää turvassa. Se on tosi positiivinen muutos. ■

elsingin Käpylä, vuosi 1978. Taivaskallion kupeessa seisovaan punaiseen puutaloon syntyy viides lapsi, Mari. Hän saa myöhemmin vielä kaksi pikkusiskoa. Talon alakerta remontoidaan niin, että lapsijoukko pääsee juoksemaan ympyrää huoneesta toiseen.

Mari ottaa sovittelijan roolin voimakastahtoisempien sisarustensa välissä. Hän on erityisen läheinen pari vuotta nuoremman Mirjan kanssa. Yläkerran aulasta tulee heidän kahden soppi, jonka läpi kuljetaan vanhempien ja isosisarusten makuuhuoneisiin. Mari saa oman huoneen sitten, kun vanhimmat sisarukset muuttavat omilleen.

Kotona on leivinuuni, paljon kirjoja ja tauluja seinillä. On myös pieni uima-allas, jossa isä Juha Pentikäinen ui aamuisin. Mari saa roikkua altaassa isänsä niskassa. Hän

oppii uimaan varhain ja polskii kesäisin läheisessä Kumpulan maauimalassa.

Suurperheen kodissa vallitsee oppinut ilmapiiri. Sitä sävyttävät isän työt uskontotieteen professorina ja keskustavaikuttajana sekä teologi-äiti Elina Pentikäisen tutkimustyöt ja oppikirjojen tekeminen.

Kun lapset ovat pieniä, perheen kanssa asuu usein myös joku lestadiolaisperheen tyttö Amerikasta. Vaihtuvat tytöt auttavat taloustöissä.

Koska perheen isä tutkii suomalaista kuolemankulttuuria, kuolemasta puhutaan usein. Marin ja Mirjan leikeissä barbinuket ajelevat vaaleanpunaisella avoautolla, kunnes Mirja vaihtaa sen naapurintytön kanssa pieneen ruumisarkkuun, joka on peräisin tämän sukulaisen hautaustoimistosta. Siskot asettelevat nuken arkkuun, ja sitten muut barKIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2024 15

bit itkevät ja lohduttavat toi­ siaan.

Pentikäisten perhe kuu­ luu vanhoillislestadiolaiseen liikkee­ seen. Kotona ei katsota televisiota eikä kuunnella rokkia, vaan klassis­ ta musiikkia. Kaikki lapset soittavat, Mari kontrabassoa.

Pikku-Mari nousi seurapuhujan pönttöön Rauhanyhdistyksessä

Käpylän kodista pääsee kymmenessä minuutissa Helsingin Rauhanyhdis­ tykselle. Isä ja äiti istuvat siellä seurapenkin eri päihin, ja pikku­Mari asettuu siskojensa kanssa heidän väliinsä lattialle niin, että penkki toimii piirustuspöytänä. Siihen levite­ tään värikynät ja paperit. Välillä lauletaan yhdessä Siionin laulu.

Kun Mari kasvaa, hänen suosik­ kipaikakseen Rauhanyhdistykses­ sä tulee pimiö. Hän ottaa kuvia ys­ tävistään, äitinsä reumaisista käsis­ tä, luonnosta. Hänestä on kiehtovaa seurata, kuinka oma tapa katsoa maailmaa piirtyy kehitenesteessä näkyväksi.

Mari käy teininä Rauhanyhdis­ tyksellä kolmestikin viikossa. Hän kuuluu tiiviiseen lestadiolaiseen ka­ veriporukkaan, jossa on myös pa­ ri hänen sisartaan ja muuan Risto Leppänen. Tuosta taitavasta jää­ kiekkoilijapojasta tulee myöhem­ min hänen aviomiehensä.

Uskonto tuo elämään turvaa ja rajoituksia. Mari käsittelee yhteisön ahtaita sukupuolirooleja huumorin avulla. ”Joskus otimme Rauhanyhdis­ tyksellä valokuvia, joissa leikimme salissa tyttöporukalla: yksi tytöis­ tä soitti urkuja, toinen lauloi esilau­ lajana ja minä nousin seurapuhu­ jan pönttöön saarnaaman synte­ jä anteeksi”, Mari Leppänen kertoo kirjassa Kotimatkoja Mari Leppäsen kanssa (2024).

Marin ystävän isä näkee touhun ja suuttuu hirveästi. Johtotehtävät ja papin rooli kuuluvat vanhoillislesta­ diolaisessa yhteisössä yksinomaan miehille.

Mari oppii lukemaan tukiopetuksessa Koskelan korttelikoulussa

Koulunkäynnin Mari aloittaa My Little Pony ­verkkaripuvussa.

Koskelan korttelikoulussa hän tutus­ tuu monenlaisista taustoista tuleviin lapsiin. Luokkakavereina on esimerkiksi romaneja ja lastenkodin asukkaita, joiden luona hän kyläilee Mirja­siskon kanssa. ”Joskus kuulee, että lestadiolais­ ten perheiden lapset eivät saa leik­ kiä liikkeen ulkopuolelta tulevien, ’epäuskoisten’ tai ’uskottomien’

16 KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2024

Mari ja Mirja Pentikäinen 1980-luvun alkupuolella.

Antti, Mari, Mirja ja Hanna Pentikäinen esiintyvät joulukuvaelmassa kotona Käpylässä 1980-luvun alussa.

kanssa. Meillä ei tällaista ollut”, Mari Leppänen sanoo.

Lukeminen tuntuu haastavalta, mutta alkaa sujua tukiopetuksessa.

Mari ostaa sinne evääksi salmiakki­ kaloja, joita hän ja opettaja imeske­ levät aapisen äärellä.

Kolmannella luokalla Mari siirtyy Käpylän ala­asteelle. Kotona ei kytä­ tä koulusuorituksia. ”Mieleen on jäänyt, miten joskus olin todella väsynyt, mutten kuiten­ kaan sairas, ja isän mielestä oli ihan hyvä ajatus jäädä yhdeksi päiväk­ si kotiin lepäämään. Kun sain kasin matikan kokeesta, äiti iloitsi ja hala­ si: ’Meidän perheen matikkanero!’”, Mari Leppänen muistelee.

Käpylän nuorisotalolla puhutaan lestadiolaiselle vieraista bändeistä

Mari hengailee teininä rauhanyhdis­ tyksen lisäksi Käpylän nuoriso­ talolla ja osallistuu nuortentapahtu­ miin. ”Luokkakaverit kuuntelivat Queenia ja uusia tyttöbändejä, joita 1990­luvulla nousi esiin. Minä olin ihan pihalla niistä. Erilaisuuden ko­ kemukseen ei liittynyt valtavaa hä­ peää, koska minulla oli molemmis­ sa maailmoissa kavereita. Silti muis­ tan paljastumisen pelon”, Mari Lep­ pänen muistelee.

Nuorisotalolle vetää myös käsi­ työkerho, jossa on ”ihana ompe­

Johanna Venho on kirjoittanut Mari Leppäsestä tänä vuonna ilmestyneen elämäkerran.

lun opettaja” ja hyvät koneet. Ma­ ri surruttelee vaatteita itselleen ja sisaruksilleen. Äiti avaa kangas­ kauppaan tilin, jotta Mari voi ha­ kea sieltä tarvitsemiaan käsityötar­ vikkeita.

Ressun lukio vaihtuu iltalukioon, vaikka rehtori vastustelee

Mari aloittaa vuonna 1995 lukion Ressussa, joka on tunnettu korkeas­ ta keskiarvorajastaan. Hän käy lukion ensimmäistä luokkaa, kun isä jättää Käpylän kodin ja muuttaa yhteen uuden rakkaansa kanssa.

Vanhempien avioero tulee Maril­ le yllätyksenä. Lestadiolaispiireissä

Satuhetki Käpylässä 1980-luvun alussa. Vasemmalta Juha, Mirja, Hanna, Elina ja Mari Pentikäinen.

eroaminen on tuohon aikaan hyvin poikkeuksellista. ”Se oli todella järisyttävän iso muutos koko meidän perheelle”, Mari Leppänen kertoo. ”Äiti jäi meidän neljän nuorimman tytön kanssa asumaan Käpylän-kotia. Taloudellinen tilanne muuttui täysin.”

Mari päättää vaihtaa Ressun iltalukioon, jotta hän voi työskennellä päivisin ja maksaa osansa elinkustannuksista. Rehtori taivuttelee Maria jäämään. ”Pilaisin kuulemma tulevaisuuden mahdollisuuteni”, Mari Leppänen muistelee.

Mari alkaa hoitaa päivisin lapsia. Toisinaan hän työskentelee McDonald’silla. Työskentely vie aikaa ja energiaa, eikä iltalukio suju erityisen hyvin. Murrosikä menee huomaamatta ohi, kuohunnalle ei ole tilaa.

Lukion loppupuolella Mari alkaa seurustella Riston kanssa. Kun Mari kertoo uutisen äidilleen, tämä alkaa puhua muusta. ”Hätkähdin. Sitten tajusin, että ehkä äidin oli vaikea ajatella, että me tytöt olemme vääjäämättä itsenäistymässä ja muuttamassa pois kotoa.”

Kampin kimppakämpässä rakastetaan ja syödään Ekbergin leivonnaisia

Helsingin yliopiston folkloristiikan pääsykoekysymykset ovat Marille helppoja. Ne muistuttavat lapsuusperheen ruokapöytäkeskusteluja.

Mari pääsee yliopistoon ensiyrittämällä, ja myös teologiseen tiedekuntaan hakenut poikaystävä Risto hyväksytään opiskelemaan.

Mari muuttaa Lönnrotinkadulle Kamppiin kimppakämppään, jossa on korkeat huoneet, leveät ikkunalaudat ja Ekbergin leipomo lähellä.

Siellä työskentelevä sisko Mirja tuo leivonnaisia yhteiseen kotiin. Toinen kämppäkaveri on hyvä lapsuusystävä Käpylästä.

Mari hehkuttaa päiväkirjassa kaiken ihanuutta: ”Tuntuu uskomattomalta, että Ripa todella on se, jonka kanssa minä saan elää läpi elämäni. Se on aina vierelläni, jos se vaan on Jumalan tahto. On mulla tiedossa hyvä elämä!”

Ensimmäisenä opiskelusyksynä isä haluaa tavata Marin. Mari ja Risto kohtaavat hänet Tuomiokirkon portailla. Isä pyytää anteeksi käytöstään eron aikana ja Mari sitä, miten on suhtautunut isään.

Vuonna 2001 Mari avioituu Riston kanssa ja hänestä tulee Leppänen. Hän on 22-vuotias.

Tuore aviopari perustaa ensimmäinen yhteisen kotinsa Espoon Nöykkiöön. Talo on uusi, ja isoista ikkunoista näkyy metsää. Vieraita käy paljon: ystäviä, sisaruksia, muita sukulaisia. Isäkin kyläilee usein.

Mari toivotetaan helvettiin, mutta hän muuttaa Helsinkiin

Seuraavina vuosina tapahtuu monta isoa asiaa: Mari synnyttää kolme lasta noin neljän vuoden sisällä, asuu perheineen Turun seudulla ja Espanjassa. Hän opiskelee teologiaa, ja saa pappisvihkimyksen vuonna 2012.

Vanhoillislestadiolaisuuden piirissä ei hyväksytä Marin pappeutta, koska hän on nainen. Hän saa kuul-

Mari Pentikäinen ja Risto Leppänen menevät naimisiin vuonna 2001. Mari on itse ommellut hääpukunsa, Ristolla on iso lainafrakki.

la joutuvansa helvettiin. Kokemus on traumaattinen. ”Sain kokea, miltä tuntuu hylkääminen, tuomitseminen ja ulos sulkeminen”, Mari Leppänen sanoo.

Elämä Turun seudun lestadiolaisten keskellä tuntuu raskaalta, ja vuonna 2013 Leppäsen perhe palaa Helsinkiin. He muuttavat Ulvilantielle Munkkivuoreen.

Isoveli Mikael Pentikäinen asuu perheineen niin lähellä, että lapset kipaisevat serkkujensa luo puiston poikki. Äidin koti sijaitsee Munkkiniemessä, ja Espoossa asuu lisää sisaruksia. Mari nauttii suvun läheisyydestä sekä uudesta työstään Kirkkohallituksessa.

Ilman hengellistä yhteisöä jotain tärkeää kuitenkin puuttuu. Mari käy ahkerasti messussa Munkkivuoressa, mutta tuntee olonsa yksinäiseksi. Oma paikka löytyy lopulta hiljaisuuden messuista. Hiljaisuus hoitaa

haavoja, ja Mari löytää kaipaamansa yhteisön Hiljaisuuden Ystävistä.

Piispainkokouksen jälkeen papiljotteja äidin päähän

Nykyään Mari käy Helsingissä työmatkoilla. Piispainkokouksen tai kirkkohallituksen täysistunnon jälkeen hän menee äitinsä luokse: hieroo tämän jalkoja, laittaa papiljotteja tukkaan, juo yhdessä iltateetä, jää yöksi. Se palauttaa kokouspykälien jälkeen takaisin arkeen.

Mari saattaa käydä visiitillään katsomassa lapsuudenkotiaan Käpylässä. Aikuisen silmin sen piha on hämmästyttävän pieni. Lapsena sinne mahtui melkein koko maailma. ■ Artikkeli perustuu Johanna Venhon elämäkertaan Kotimatkoja Mari Leppäsen kanssa (Tammi 2024). Myös Mari Leppäsen sitaatit ja lapsuuskuvat ovat peräisin elämäkerrasta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2024 17

”Tässä tämä elämä nyt on” Alituisen suorittamisen sijaan Sanna Wikström kannustaa hidastamaan ja aistimaan elämää.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

O

nko tämä jotain etanointia, ihmeteltiin, kun Sanna Wikströmin silloinen puoliso perusti Facebookiin Hidasta elämää -ryhmän vuonna 2007. Puoliso oli sairastunut syöpään, ja hänen mieleensä olivat tulleet sanat: hidasta elämää. Ihmettelijät kyselivät, mitä hidastaminen oikeastaan tarkoittaa. Onko se työn vieroksumista?

– Jotkut olivat kauhuissaan, että nyt värvätään tämmöisiä loisia yhteiskuntaan. Samoihin aikoihin alettiin kuitenkin jo puhua downshiftaamisesta, Wikström kertoo.

Pikkuhiljaa Hidasta elämää -Facebook-ryhmän sivuille alkoi tulla keskusteluja, että onko muitakin, jotka eivät jaksa nykyelämän hektistä tahtia.

Alle kolmekymppinen Wikström työskenteli tuolloin lehtitalossa päätoimittajana ja konseptisuunnittelijana sekä kuului talon johtoryhmään.

– Tein siihen aikaan tosi paljon töitä. Ei kun eteenpäin ja tehdään vaan! Ajattelin, että tällä tavalla elämä toimii. Se oli myös niin sanotusti printtimedian kauhuaikaa, kun lehtiä kaatui paljon.

PERHEESEEN OLI myös syntynyt vauva, joka valvoi refluksin takia. Unet jäivät kaikilla vähiin, kun

18 KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2024

vauva pulautteli usein, itki ja oli levoton. Sitten puoliso sairastui uudelleen.

Sanna Wikström itse oli palaamassa äitiyslomalta takaisin töihin, jossa esihenkilö ilmoitti, että työnkuva muuttuisi entisestä. Wikströmiä odotti lehtitalon liiketoiminnan johtajan paikka.

Olen jäämässä ison jyrän alle, ajatteli Wikström.

Luovalle ja ideoita pursuavalle kirjoittavalle ihmiselle paikka tuntui väärältä. Hän ei kokenut olevansa excel-taulukko-tyyppi, eikä liiketoiminnan johtaminen motivoinut häntä. Talousasiat kyllä kiinnostivat, mutta eri tasolla.

Wikström mietti yhden yön.

– Menin työpaikalleni ja sanoin, että kiitos, mutta ei kiitos. Kävelin työvoimatoimistoon ilmoittautumaan työttömäksi. Siellä oli ihana virkailija, joka sanoi, että ensin pitää saada perheen tilanne tasoittumaan ja sitten mietitään työasioita.

Seuraavaksi Wikström otti yhteyttä lastensuojeluun.

– Sielläkin oli aivan ihana ihminen. Hän sanoi, että nyt teidän pitää saada nukkua ja vauva hoidetaan kuntoon. Sain apua kotiin silloin, kun itse olin aivan loppu, enkä pystynyt ajattelemaan ja järjestelemään asioita.

– Minulla on ollut tällaisia enkeleitä matkalla, Wikström sanoo.

– Jotenkin kaikki saatiin järjestettyä niin, että selvisimme siitäkin vaiheesta elämässä.

AVIOLIITTO EI kuitenkaan kestänyt. Sanna Wikströmistä ja ex-puolisosta tuli työkaverit, kun he perustivat Hidasta elämää -verkkosivut. He ovat tehneet sen eteen töitä yhdessä jo 14 vuotta.

Wikström alkoi kirjoittaa Hidasta elämää -sivustolle yhden jutun päivässä.

– Silloin verkkosivuillemme kirjoittamani aiheet liittyivät usein työhön, koska se oli ollut minulle itselle haastava asia. Selkeä alkuajan taitekohta oli, kun kirjotin jutun Kymmenen syytä hidastaa töissä.

Sivuston kävijämäärä lisääntyi. Wikströmille alkoi tulla hyvinvointialan asiantuntijoilta kyselyjä, voisivatko he kirjoittaa sivustolle omista kokemuksistaan. Nykyisin Hidasta elämä -medialla on noin 50 bloggaria. Media kustantaa hyvinvointikorttipakkoja ja tekee kirjoja kustantajakumppanin kanssa. Äskettäin lanseerattiin Hidasta elämää -sovellus, jossa on mielen hyvinvointia parantavien tekstien lisäksi meditaatioita, podcasteja ja workshopeja.

Kuka?

Päätoimittaja, FM, Sanna Wikström, 44, asuu puolisonsa ja kahden lapsensa sekä Kreikasta tulleen rescue-koira Maggien kanssa Helsingissä.

Mitä?

Hidasta elämää -media ja Paavalin seurakunta järjestävät Hiljaisuuden festivaalin 28.–29.9. Paavalinkirkossa.

Sanna Wikström ohjaa tyyneyshetken molempina päivinä.

Motto

Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito, eikä sekään ole kovin tärkeää.

”

Tarvitsen työn vastapainoksi sitä, että haahuilen sienimetsässä.

Tai menen saunaan ja uimaan, eikä minulla ole mitään tavoitteita.

Kaikki vain virtaa.

– Meidän missiomme on parantaa ihmisen kokemusta elämästä, Wikström sanoo.

– Hidastamisen taustalla on usein kaipuu tai tarve kuunnella, miltä itsestä tuntuu, ja aistia, millaista elämä on. Nykyään olemme koko ajan menossa jonnekin – lopulta hautaan – ja elämän loppumetreillä harmitellaan, kun ei tullut pysähdyttyä ja tuli vain tehtyä.

SANNA WIKSTRÖM sanoo olevansa tosi nopea ajattelemaan ja tekemään. Hän tietää, että mitä kovempaa menee, sitä enemmän sekä keho että mieli tarvitsevat palautumista. Hidastaminen tuo tasapainoa.

– Tarvitsen työn vastapainoksi sitä, että menen mökille ja haahuilen sienimetsässä. Tai menen saunaan ja uimaan, eikä minulla ole mitään tavoitteita missään. Kaikki vain virtaa hitaasti.

Hidastamiseen Wikströmin elämässä kuuluu myös se, että hän tekee kuuden tunnin työpäiviä neljänä päivänä viikossa. Perjantait ovat hänelle luovia päiviä, jolloin hän saa tehdä töitä, jos haluaa, mutta kukaan ei sitä häneltä odota.

Wikströmin perheessä on tapana, että kaikki istuvat ainakin kerran päivässä ruokailemaan yhtä aikaa.

– Jos meillä ei nyt ole aikaa toisille ihmisille ja juoksemme vain tavoitteiden perässä, mitä tästä elämästä jää käteen?

Wikströmin lapsilla on lupa jäädä harrastuksista pois, jos he haluavat mieluummin viettää aikaa kavereiden kanssa.

– Kavereiden näkeminen on tosi tärkeää. Se osoittaa, että arvostaa niitä ihmissuhteita. Eikä

niin, että sanoo jonkun olevan tärkeä ystävä, ja sitten, kun katsoo kalenteria, ei koskaan löydykään aikaa tapaamiselle.

Ennen hidastamista elämä tuntui Wikströmistä ohuelta, venyvältä langalta, jossa oli koko ajan pitkittäispingotus, joka kiristyi kiristymistään ja muuttui ohuemmaksi.

– Nyt näen elämäni pörröisenä tupsuna, joka liikkuu pehmeästi tässä hetkessä moneen suuntaan.

– Merkittävimpiä ovat ne hetket, kun tapaan ihmisiä ja käyn keskusteluja. Opin nauttimaan siitä, että saan elää, vaikka elämässä on myös kurjia juttuja. Mutta nekin todistavat siitä, että olen elossa.

NUORENA Sanna Wikström harrasti pikajuoksua.

Hänen samanikäinen juoksukaverinsa ja ystävänsä kuoli vuonna 2016. Kun he tapasivat viimeisen kerran, ystävä sanoi: ”Sanna, tässä tämä elämä nyt oli”.

– Se oli pysäyttävä lause. Tajusin, että häneltä elämä loppui, mutta minun täytyy sanoa joka päivä, että tässä tämä elämä nyt on. Jos olen koko ajan vain hirveällä vauhdilla menossa eteenpäin, en huomaa sitä. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2024 19

Meillä on toivoa, jos pahuus otetaan todesta Muutos parempaan alkaa siitä, että on valmis tunnistamaan ne varjot, joita peittelee omassa sisimmässään tai joita oma yhteisö sietää käytävillään ja kammioissaan, sanoo pahuudesta kirjoittanut pappi Erkki Jokinen.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JANI LAUKKANEN

O

”

lisitteko valmis kuulustelemaan vangiksi siepattua vihollista oman ryhmänne pelastamiseksi väkivaltaa käyttämällä, esimerkiksi repäisemällä häneltä kynsiä irti?”

Näin kysyttiin Erkki Jokiselta aikoinaan, kun hän pyrki armeijan laskuvarjojääkärikoulutukseen.

– Ensin ajattelin, että vastaan myöntävästi, kunhan vain pääsen kouluun. Mitä väliä vastauksellani olisi, sillä enhän minä kuitenkaan oikeasti joutuisi sellaiseen tilanteeseen? Mutta sitten tajusin, että en selviäisi omantuntoni kanssa, jos vastaisin kyllä, Jokinen muistelee.

Tuo tapahtuma noin neljänkymmenen vuoden takaa havainnollistaa Jokisen mielestä hyvin sitä, miten helppoa on vetäytyä vastuusta ja vain totella käskyjä, katsoa sivusta tai päättää olla näkemättä sitä pahaa, mitä ympärillä tapahtuu.

– Me emme halua ajatella. Me haluamme nukkua hyvin. Emme ole valmiita ottamaan todesta ihmisen varjoa ja hyväksymään sitä, että se varjo on meitä jokaista lähellä. Vaikka emme itse olisi suoranaisesti osallisia pahuuteen, niin tilanteessa, jossa meille tarjotaan jotakin pahaa turvallisuuden nimissä, me helposti valitsemme sen miettimättä, keitä se mahdollisesti vahingoittaa, Jokinen sanoo.

Muutama vuosi sitten ilmestyi suomeksi Rutger Bregmanin kirja Hyvän historia, jonka keskeinen teesi on, että enemmistö ihmisistä on pohjimmiltaan hyviä. Jokinen luki kirjan tuoreeltaan ja jäi sen herättämänä ynnäilemään elämänsä varrelta ihmisiä, joiden muistaisi tietoisesti tahtoneen hänelle pahaa. Ei niitä oikein löytynyt.

– Mutta ei minulta mennyt kauan, kun tajusin, mikä siinä oli ongelmana. Ihminen voi kyllä olla hyväntahtoinen, mutta samaan aikaan valmis katsomaan sivuun, kun miljoona lasta poltetaan. Tai jopa osallistumaan siihen, kun se on hänen virkatyönsä insinöörinä, junankuljettajana tai vartijana.

IHMISEN PAHUUS on kiusannut Erkki Jokista, pappia, tietokirjailijaa ja valokuvaajaa, niin pal-

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2024

jon, että hän käytti lähes viisi vuotta elämästään sen pohtimiseen. Pohdinnan tuloksena syntyi yli 400-sivuinen kirja Ihmisen varjo – esseitä pahuudesta ja toivosta (Suomen Lähetysseura 2024).

Kirja sai alkunsa vuonna 2019, kun Jokinen uutisia seuratessaan kiinnitti huomiota siihen, että antisemitismi näytti jälleen olevan nousussa Euroopassa. Tuolloin Saksan sisäministeri kehotti juutalaisia välttämään uskonnollisten tunnusten käyttöä, koska poliisilla ei olisi mahdollisuuksia turvata heidän koskemattomuuttaan.

Kirjoittamisurakan edetessä Jokisen käsittelemät teemat tuntuivat muuttuvan yhä ajankohtaisemmiksi. Tammikuussa 2021 mielenosoittajat valtasivat Yhdysvaltain kongressitalon. Helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Eri puolilla Eurooppaa äärioikeisto on saanut lisää valtaa. Samoihin aikoihin, kun Jokinen viime syksynä viimeisteli kirjaansa, terroristijärjestö Hamas iski Israeliin, minkä jälkeen Israel hyökkäsi Gazaan.

Jokinen mainitsee myös kotimaan uutisia: viime vuonna otsikoihin nousseet perussuomalaisten poliitikkojen rasistiset kirjoitukset ja nyt heinäkuussa säädetyn poikkeuslain, jonka nojalla Suomen rajalla maahan pyrkiviä turvapaikanhakijoita voidaan käännyttää ilman valitusoikeutta.

– Amerikkalainen historioitsija Timothy Snyder on sanonut, että aina, kun kuulee sanan ”poikkeus”, pitäisi havahtua. Kun säädetään jotakin sellaista poikkeavaa, minkä vuoksi ihmiset ovat valmiita luopumaan jostakin, mikä on ollut aiemmin itsestään selvää, ollaan hämärällä maaperällä.

– Onhan mahdollista, että tuota meillä kesällä säädettyä poikkeuslakia ei koskaan laiteta käyttöön, mutta jo sen hyväksyminen osoitti sen, kuinka helposti esimerkiksi ihmisoikeuksista luovutaan.

KUN UUTISISSA NÄYTETTIIN vuoden 2021 alussa, miten väkijoukko hyökkäsi Yhdysvaltain kongressitaloon, Erkki Jokiselle tulivat mieleen vuonna 1933 Saksan Nürnbergissä kuvatut filminpät-

kät, joissa ihmiset hurraavat vastavalittua johtajaansa. Hän näki molemmissa tilanteissa joukkohysteriaa ja jonkinlaista täysin pitelemätöntä väkivallan uhkaa.

– Se, mitä yritän kirjallani sanoa, on, että ihmisen hyvyyden varaan on vaarallista rakentaa mitään. Nykyisin helposti ajatellaan, että me olisimme jotenkin suojassa, koska olemme entistä sivistyneempiä tai humaanimpia. Emme me ole.

Vuonna 2024 emme esimerkiksi tiedä, missä Euroopan maassa äärioikeisto seuraavaksi nousee valtaan, Jokinen sanoo.

Kirjassaan Jokinen puhuu useampaan otteeseen Kainista ja tämän varjosta. Kertomus Aadamin ja Eevan pojista Kainista ja Abelista on yksi Vanhan testamentin tunnetuimpia ja Jokiselle myös tärkeimpiä. Kain, joka kokee tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, surmaa veljensä. Jo ennen veljessurmaa Jumala varoittaa Kainia, että jos tämä ei tee oikein, on synti ovella vaanimassa: ”Sinua se haluaa, mutta sinun on pidettävä se kurissa.”

– Kertomus Kainista näyttää, kuinka ihmisellä on hämmästyttävä valmius antaa tilaa pelolle, vihalle ja katkeruudelle silloin, kun hän kokee tulleensa tavalla tai toisella loukatuksi. Kainin varjo saa äänestämään johtajaa, jonka ajatellaan palauttavan sen kunnian, jota esimerkiksi poliittinen eliitti, media tai maahanmuuttajat ovat loukanneet, Jokinen sanoo.

Vielä 1920-luvulla Saksa oli turvapaikka monille juutalaisille, jotka olivat Itä-Euroopassa joutuneet vainojen kohteeksi. Jokinen huomauttaa, että vielä 1930-luvun alussakaan kukaan ei uskonut, että juutalaiset joutuisivat Saksassa häirinnän, saati vainon kohteiksi.

– Mutta pieni joukko saksalaisia, ehkä prosentti tai kaksi, alkoi toistaa juutalaisvastaisia iskulauseita. Suuri enemmistö ajatteli, ettei niissä ole päätä eikä häntää, ja lähinnä naureskeli kiihkoilijoille. Mutta lauseita toistettiin ja toistettiin, ja ne alkoivat elää niidenkin mielessä, jotka eivät pitäneet niitä totena, Jokinen kertoo.

– Sanoilla on siis valtava paino. Tämä tuli vastaan taas viime vuoden kesällä, kun pohdittiin sitä, onko poliitikoilla vastuu siitä, mitä he ovat takavuosina sanoneet tai kirjoittaneet. Ajattelen, että meillä on vastuu jokaisesta sanastamme ja siitä, miten puhumme toisista ihmisistä.

VENÄJÄLLÄ JA YHDYSVALLOISSA näkyy Erkki Jokisen mielestä nyt selvästi se, kuinka tuhoisaa on, kun valtaa käytetään uskonnon ja Jumalan nimissä – kun ortodoksipatriarkka puhuu pyhästä sodasta tai evankelikaalisaarnaajat julistavat sotaa moraalittomuutta vastaan.

– Vaikka historiasta ei voikaan suoraan etsiä vertauskohtia, tulee mieleen Saksa, jossa monet kirkolliset vaikuttajat kehottivat ihmisiä äänestämään Adolf Hitleriä, jotta hän palauttaisi moraalisen selkärangan Saksaan.

Jokinen muistuttaa, että Uudessa testamentissakin näkyy sama vaarallinen uskonnon ja vallan kytkös. Jeesus joutui sen uhriksi – vaikka hänen kuolemallaan toki on kristityille myös syvempi, hengellinen merkitys.

Viime aikoina Jokinen sanoo tulleensa entistä varovaisemmaksi sellaisten totuuksien suhteen, joita jokin yhteisö pitää itsestään selvinä ja jotka ovat vaarassa muuttua ideologiaksi.

Jokinen nostaa esille myös Aleksandr Menin.

Hän oli venäläinen ortodoksipappi, joka 1980-luvun lopulla, Neuvostoliiton ollessa romahtamaisillaan varoitti toistuvasti maataan ja kirkkoaan nationalismin vaaroista.

– Men näki jo silloin, että nationalismi johtaa väkivaltaan ja sotaan. Jos kansalle syötetään nationalistista kansallistuntoa vastauksena kaikkiin yhteiskunnan ongelmiin, tilannetta ei lopulta pysty hallitsemaan kukaan.

Menin peloton esiintyminen suututti monet.

Syyskuussa 1990 hänet surmattiin kirveellä oman kirkkonsa rappusille.

”

Kertomus Kainista näyttää, kuinka ihmisellä on hämmästyttävä valmius antaa tilaa pelolle, vihalle ja katkeruudelle silloin, kun hän kokee tulleensa tavalla tai toisella loukatuksi.

– Minulle toivo nousee katumuksesta – siitä, että olen valmis tunnustamaan sen kivun, jota toiselle tuotan, Erkki Jokinen sanoo.

– Olen aika kriittinen myös kirkon ja erilaisten hengellisten yhteisöjen suhteen silloin, kun ne myötäilevät valtaa, tai jos kuulen tai näen, että niissä suhtaudutaan johonkin ihmisryhmään heidän ihmisarvoaan loukkaavalla tavalla.

– Minua puhuttelevat aina vain enemmän ja enemmän Jeesuksen sanat ”Totuus tekee teidät vapaiksi”. Voin olla vapaa vain siinä määrin, kun olen valmis tunnistamaan ne varjot, joita peittelen sisälläni tai joita minun yhteisöni käytävillään ja kammioissaan sietää.

Jokinen kertoo kirjassaan myös ihmisistä, jotka totuuden tunnistaminen on ajanut toimimaan oman henkensä uhalla: Saksalainen pappi Dietrich Bonhoeffer nousi Hitleriä vastaan niin julkisissa puheissaan kuin osallistumalla salamurhahankkeeseen. Ortodoksinunna Maria Pariisilainen avasi miehitetyssä Ranskassa yhteisönsä ovet juutalaisille. Ranskan Le Chambonissa kyläläiset piilottivat ja auttoivat pakoon juutalaisia pappinsa Daniel Trocmén johdolla.

TUTKIMUSMATKALLA PAHAAN – ja varsinkin holokaustin kaltaiseen äärimmäiseen pahaan – ei oikein pysty sivuuttamaan kysymystä, voiko tällaisessa maailmassa olla Jumalaa ja jos on, miksi hän sallii kaiken tämän tapahtua.

– Minä en kykenisi elämään tässä maailmassa sen pahuuden kanssa, jos en uskoisi Jumalaan, Erkki Jokinen sanoo.

Jumalan olemassaolon sijasta hän on kyseenalaistanut sen, onko ihmisen mielekästä edes yrittää järjellä selittää tai puolustaa Jumalaa. Samaa ovat kysyneet holokaustin jälkeen myös monet juutalaiset teologit ja filosofit. Heidän innoittamanaan Jokinen on lukenut Vanhaa testamenttia uusin silmin.

– Sekä niin kutsutuissa valituspsalmeissa että Jobin kirjassa kysytään Jumalalta, miksi sinä olet hylännyt meidät. Minäkin saan huutaa Jumalalle, että en ymmärrä sinun aivoituksiasi enkä hyväksy sitä, että näin tapahtuu. Ja pyytää, että älä hylkää meitä, äläkä anna minun hylätä sinua.

Pahuuden rinnalla Jokinen on halunnut pitää esillä myös toivon näkökulmaa, mutta hänelle toivo ei ole mitään kevyttä optimismia ja positiivisuutta. Hänen mielestään aito toivo on mahdollista vain muutoksen kautta: kun pahuus on tunnistettu ja sitä on kaduttu.

– Kirjoitin vähän runollisesti, että toivo on siemen, joka kylvetään pimeään ja kastellaan kyynelillä. Jeesus sanoo vuorisaarnassaan, että autuaita ovat murheelliset. Ajattelen, että murheellisuus ei tarkoita pessimismiä tai negatiivisuutta. Se on parantavaa murhetta, joka ottaa todesta ihmisen pahuuden. Vasta sen läpi voi syntyä toivoa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2024 21

Mielipide

Uusperhe on kuin elämän korkea­ koulu

Nuoret vaikuttajat rakentavat tulevaisuutta

Jenna Wahlstén Espoo

MARTTA-KAISA VIRTA

NUORTEN LISÄÄNTYVÄ osallistuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on herättänyt viime vuosina huomiota.

Nuorisojärjestöjen puheenjohtajat, nuorten mielenterveysjärjestöissä toimivat nuoret ja yhteiskunnallisesti valveutuneet nuoret tuovat esiin aiheet, joista vanhemmat sukupolvet usein vaikenevat.

Näillä nuorilla on merkittävä rooli yhteiskunnan kehittämisessä, mutta tällainen vaikuttaminen ei kuitenkaan ole uusi ilmiö. Monet nykyiset päättäjät ovat aloittaneet uransa nuorisojärjestöissä. Esimerkiksi Esko Aho oli aktiivinen Keskustanuorissa, Tarja Halonen YK-nuorisojärjestössä ja Sanna Marin demareiden nuorisoliikkeessä. Nämä esimerkit osoittavat, kuinka nuoruuden toimijuus voi johtaa merkittävään rooliin yhteiskunnassa.

Ylisukupolvinen vaikutusketju muistuttaa, että nuorten ääni on aina ollut ratkaiseva yhteiskunnallisessa muutoksessa. Vastuunkanto ja velvollisuudentunto ovat suuria hyveitä, jotka ohjaavat nuoria merkittäviin tekoihin.

Kuitenkin on oltava hetkiä, jolloin astuu pois uutisten ja maailmantuskan ääreltä ja antaa itselleen luvan levätä. Emme saa antaa velvollisuudentunnon musertaa, vaan on luotettava siihen, että vastuu kantaa hedelmää, kun huolehdimme omasta jaksamisestamme. Nuorten vaikuttaminen ei ole vain harrastus, vaan olennainen osa toimivaa demokratiaa. Emme ole vain tulevaisuuden toivo, vaan jo nyt keskeisiä toimijoita, jotka vievät yhteiskuntaamme eteenpäin.

KIITOS HILKKA OLKINUORALLE tärkeästä aikuisten tunnetaitojen puutteita kuvaavasta kolumnista (K&k 29.8.). Vanhemmat tarvitsevat erossa tukea oman tunnemyrskynsä perkaamiseen ja eron jälkeisen turvallisen yhteistyön rakentamiseen. Tunteet tutkitusti heilahtavat uudelleen toisen vanhemman perustaessa uusperhettä. Viekö oma tunteemme lapselta mahdollisuuden kiintyä hänelle merkitykselliseen lähiaikuiseen vai onko lapsellamme lupa siihen?

Tunneilmapiiri sekä tapamme kohdella toista vanhempaa ja hänen perhettään siirtyvät toimintamallina lapselle. Opitut tunnetaidot ohjaavat lasta reagoimaan sisäistetyllä tavalla myös oman elämänsä haasteissa.

Aikuisena on tärkeä hakea apua omiin kuormittaviin tunteisiin. Esimerkiksi silloin, kun edessä on toisen vanhempansa luota palaava räjähdysherkkä bonuslapsi tai oma lapsemme, joka on saanut kokea bonusvanhemman ihailevan katseen.

Apua on onneksi saatavilla. Uusperheiden Liitto tarjoaa tietoa ja tukea kaikille uusperheille sekä heidän läheisilleen. Lisäksi koulutamme ammattilaisia kohtaamaan monimuotoisia uusperheitä.

Huonosti hoidettu ero haastaa tutkitusti lapsen tulevaisuuden.

On hyvä löytää avaimia siihen, miten voisimme olla parhaita versioita itsestämme niin itsellemme kuin lapsillemme.

Kirsi Heikinheimo toiminnanjohtaja, Suomen Uusperheiden Liitto ry

Kampin kappeliin pääsi kesällä kirkkopassilla KIITOS NIMIMERKKI Ilpo palautteestasi Kampin kappeliin pääsystä (K&k 29.8.).

Kampin kappelissa oli tänä kesänä käytössä viiden euron pääsymaksu toista kesää peräkkäin. Vilkkaimpaan turistisesonkiin painottuvalla pääsymaksullisuudella pyritään kattamaan osa Kampin kappelin ylläpitokuluista.

Kesän 2023 pääsymaksullisuudesta saadun palautteen perusteella otettiin tänä kesänä käyttöön kirkkopassi. Kirkkopassilla pystyivät kaikki helsinkiläiset tänä kesänä vierailemaan maksutta Kampin kappelin lisäksi Tuomiokirkossa, Johanneksenkirkossa ja Suomenlinnan kirkossa. Jakopisteitä oli 15.5. alkaen useiden Helsingin seurakuntien kirkkoherranvirastoissa sekä useammassa kirkossa. Olen pahoillani, että viestintämme kirkkopassista ei ollut tavoittanut sinua ennen vierailuasi Kampin kappelissa.

Talviaikana eli syys–toukokuussa sisäänpääsy on kaikille ilmainen.

Tervetuloa käymään!

Kenneth Koskinen vt. toiminnanjohtaja, Kampin kappeli

Teksti väripohjalla vaikeuttaa lukemista KIITOS MIELENKIINTOISISTA artikkeleista. Valitettavasti painetun lehden luettavuus on huono. Mustat tekstit vihreällä ja punaisella pohjalla (tai värikkäiden kuvien päällä) tekevät lukemisesta lähes toivotonta lievästi puna-vihersokealle.

Luettavuutta ei helpota se, että lehti on painettu ohuelle paperille, josta kääntöpuolen kuvat ja tekstit paistavat läpi.

Jari Kovalainen Espoo

KIITOS PALAUTTEESTA. Pyrimme tekemään lehdessä aikakauslehtimäistä ulkoasua, jossa joillain harkituilla juttupaikoilla on tekstin takana väriä tai kuvia. Valitettavasti säästösyistä paperilaatuamme on jouduttu heikentämään, mikä johtaa mainitsemaasi ongelmaan.

Mediamme talous on riippuvainen pääkaupunkiseudun seurakuntien taloudesta.

Pauli Juusela Päätoimittaja

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2024

Kolumni

Näin löydät uskon Me ihmiset olemme erilaisia, ja siksi on mielipuolinen vaatimus, että kaikki osaisivat uskoa yhtä hienosti.

17-VUOTIAS POIKA kärsii suorituspaineista. Makuuhuonehommat eivät tunnu millään rullaavan. Mikä avuksi? No kutsutaan paikalle kaikki kaverit, pannaan valot päälle ja tuijotetaan kaikki hiljaa, josko suorituspaineet siitä unohtuisivat? Eivät unohdu. Ne pahenevat.

Ihmiset etsivät uskoa. Saan paljon kyselyitä älykkäiltä ihmisiltä, jotka haluaisivat uskoa, mutta eivät vain kykene. He ovat koettaneet pinnistää uskoa tavalla, joka vastaa alussa kuvaamani teinipojan tilannetta. Mutta kun usko ei löydy niin. Olen antanut yksinkertaisen ohjeen: ala käydä messussa ja muista iltarukous. Se riittää, ainakin näin aluksi.

KUN OLEN kirjoittanut uskostani, olen saanut myös paljon viestejä, joissa kerrotaan, millä kaikilla tavoin uskon väärin. Minut on kastettu väärin, olen väittänyt armon koskevan vääriä ihmisiä ja tämän lisäksi on monia erilaisia rituaaleja, jotka uskojan täytyy tehdä juuri oikein, tai muuten odottavat helvetin lieskat.

Totta kai noiden viestien lähettäjät osaavat itse toteuttaa sääntöjä virheettömästi. He pääsevät satavarmasti taivaaseen, mutta viettävät iäisyyden ypöyksin. Me loput emme nimittäin usko yhtä hienosti.

ON MIELIPUOLINEN vaatimus, että kaikki osaisivat uskoa sillä fiinillä tavalla, jonka espoolainen diplomi-insinööri on Raamatun perustella laskenut. Osa lukee paljon, ja heillä on aikaa filosofoida ja pyöritellä. Jotkut taas elävät enemmän konkretian kuin ideoiden maailmassa. He eivät välttämättä pohdi asioita, mutta osaavat veistää vaikkapa veneen. Eikä kolmivuorotyötä tekevällä ole välttämättä aikaa pohtia monimutkaisia uskonkuvioita. Ja jos ihminen on huippuälykäs Mensan jäsen, usko voi olla liian absurdia. Tällaiset tyypit juuri päivittelevät minulle, että eivät pysty, vaikka yrittävät.

SIKSI USKOMISEEN riittää se, että rukoilet, käyt messussa, luet Raamattua, ja jos et muuta keksi, niin koeta vaikka tehdä hyvää lähimmäisellesi. Eikä oikeastaan ole muuta mahdollisuutta, sillä ei sitä uskoa voi ajatuksen voimalla pakottaa. Ja jos joku osaa uskoa hienommin, hän voi olla muiden sijaisuskoja, kuten karjalaiset itkijänaiset. Kelpaat Jumalalle myös vajavaisen uskosi kanssa.

Jeesus kuoli ristillä meidän kaikkien syntien tähden, ja tuo armo on ehdoton.

TUOMAS ENBUSKE Kirjoittaja on toimittaja, podcastaaja ja isä, tuomas.enbuske@gmail.com.

LUE TUOMAS ENBUSKEN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJA KAUPUNKI. FI/PUHEEN VUOROT KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2024 23

Hammashoitoa

Rakennusala

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

· Hammaskiven ja alk. 69 € värjäytymien poisto, aika 20 min. fluoraus, puhdistus · Ilmainen hammastarkastus hoidon yhteydessä, muuten vain 15 € · Hammasvalkaisu 99 € · Purentakisko 270 € · Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

24 h Esteetön kulku

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammatti­ taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

HAMMASTEKNIKKO

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. ○ Ilmainen proteesien tarkistus

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

480 € 890 € 149 € 105 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS 5500€ m. 59 nor esi ote opr kok Ylä- tai alaleuan

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot.

Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Palveluja tarjotaan SIIVOUS JA KOTIAPU JARI HEIKKILÄ PUH. 045 1635903

OLETKO PELKOPOTILAS

Ystävällisyydellä ja huolellisuudella

SOITA JA VARAA

050 5533 050 Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammaslääkäriasema

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla 020 730 7260 • Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki • Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

Seuraava Kirkko ja kaupunki-lehti ilmestyy 26.9. (varaus 13.9. mennessä)

Kaikkea apua esim.

Kotisiivous, ikkunanpesu, Uuni, sauna, tiskaus, silitys, pyykki, ruuanlaitto, poraus, verhot, ulkoilu (10e/h), kauppa 20e/h (sis.Alv). Kotit.Väh.

Jälk. 8e/h. Ei matka ym. Lisiä

Fysioterapeutin palvelut kotiin.

Hyödynnä samalla kotitalousvähennys.

Puh. 040 552 9766 - fysioterapeuttikotiin.fi Fysioterapeutti Jani Jaatinen

Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä

P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

KOTIOPTIKOT OPTIKKOPALVELUT KOTIKÄYNTINÄ PK-SEUDULLA JA LÄHIKUNNISSA WWW.KOTIOPTIKOT.COM P. 044 9835 118 59€/ KÄYNTI, SISÄLTÄEN TUTKIMUKSEN YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Syksyn huoneistoremontit varataan nyt meiltä saat kaikki palvelut!

Jabell Oy p. 0400 689742, jari@jabell.fi, pyydä arvio!

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 446 2186 Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185 Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 39€ +tehty työ.

Ostetaan

OSTAMME

Taide-esineet. Arvoirtaimisto.

Antiikki. 1900-1980. Artek.

Kokoelmat. Kuolinpesät.

Käteismaksu/tili.

045 209 8800 Pekka funktiodesign.fi

KULTAA & HOPEAA

MA-PE 10-16, LA-SU JA ILT SOP. MUKAAN NettiKulta ostopiste

Lapinlahdenkatu 19,Helsinki Helsinki Lapinlahdenkatu 19, Kysy kotikäyntejä ma-pe myös 10-16, la-su ja iltaisin sop. 9877 mukaan p. 044 049.

24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2024

WWW.NETTIKULTA.FI

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesien osto- ja tyhjennyspalvelu ym. tavaraerät.

P. 040 751 4464/Mika.

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta.

Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Mediamyynti

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Hautauspalveluja

Kiinteistönvälitystä

Tilaisuuksia HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella.

Soita vaikka heti!

Jukka Norta

Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

HARKITSETKO ASUNTOSI MYYNTIÄ?

Heidi Juuti Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV

040 500 83 69 heidi.juuti@remax.fi

SK Välitys Oy, Martinlaaksonkuja 1, 01620 Vantaa

Heidi

Lakipalveluja

HAUTAKIVET

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Merituhkauspalvelut upeilla aluksilla ja yli 15 vuoden koke­ muksella Helsingissä ja Espoossa

Merituhkaus on kaunis ja arvokas hautaustapa. Meren äärellä on aina mahdollisuus hiljentyä ja muistella vainajaa.

Lue lisää: www.helsinginvenetaksi. fi/merituhkaukset • P.050 556 6711

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Varaudu elämän taitekohtiin

Jäämistösuunnittelu, testamentit, lahjakirjat, edunvalvontavaltakirjat, hoitotahdot, perukirjat, pesänselvitykset, ositukset, perinnönjaot ym.

050 357 7807

lakirytkonen.fi

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki

puh. 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset

https://perhejaperinto.fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650

www.kivituote.fi

Siivouspalveluja KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

Kaipaatko apua kodin siivoukseen?

Tarjoan luotettavaa ja ammattitaitoista siivouspalvelua Helsingin ja Vantaan alueella. Olipa kyseessä viikkosiivous, ikkunoiden pesu tai suur­ siivous, huolehdin kodistasi, jotta sinä voit keskittyä tärkeämpiin asioihin.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous. Puh. 040 844 1357 Sähköposti: margaleth77@gmail.com Vantaan Siivouspalvelu Tmi – Puhdasta jälkeä joka kerta!

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kotimaisin voimin ikkunanpesut vahvalla kokemuksella.

P. 040 256 6907/Salonen Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

ke 11.9. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA3. to 12.9. klo 18 Seuratuvan kuoron harjoitukset alkavat: uudet (mies) laulajat tervetuloa! pe 13.9. klo 18 Ankkuri-tilan seurat Mäntsälässä, Keskusk.11. su 15.9. klo 18 Siionin virsien ja Kantelen lauluseurat Pihlajamäessä, Liusket.1; järj. ELY & H-Y. ti 17.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiirin syykausi alkaa, Salomonk.17D, 2.krs. ke 18.9. klo 18.30 veisuuta Matinkappelilla, Liisankj.3, Espoo, kahvit klo 18.30. su 22.9. klo 15 seurat Rajamäellä, Patruunat.1. klo 16 lähetysseurat Seuratuvalla, J.Kukkonen, T.Lappalainen, L.Luukkonen; Autotalo, Kamppi. ke 25.9. klo 19 Körttiksen seurat. to 26.9. klo 18 Seuratuvan virsikuoron harjoitukset, tied. helena. untamala@gmail.com. la 28.9. klo 17 sateenkaarikirkkopyhä Kalliossa, It. papink.2; messu, kahvit ja Sv-seurat turvallisemmassa tilassa. su 29.9. klo 16 seurat Tapiolassa, Kirkkop.6, kahvit klo 15.30.

TULOSSA: ”On hauska nähdä nyt!” kaikkien tapahtuma la 26.10. klo 12-18 Seuratuvalla, varaa kalenteriin!

Helsingin Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22 pe 4.10. klo 19 syysseurat, Mikaelin kirkko la 5.10. klo 18 syysseurat, messu, Kallion kirkko Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18.

Tervetuloa!

KAKSIKIELINEN ESIRUKOUSILTA: Joka toinen tiistai alkaen 17.9 klo. 19, Munkkiniemen kirkkossa (Tiilipolku 6, Helsinki).

17.9, Bengt Lassus. 1.10, 15.10, 29.10, 12.11, 26.11, 10.12. Tilaisuus näkyy myös livenä Petruksen seurakunnan Facebook-sivulla (@Petrus församling).

Lisää tietoa www.helsinginseurakunnat.fi/petrusforsamling. Esirukousilta on kaksikielinen, tervetuloa!

Vuokralle tarjotaan Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225 Martinlaakso 2h + k + vh + las. parv., 56,5 m2, siisti.

P. 050 531 1797 KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2024 25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

"POIS" V

E

K

TURHAKE en- I PELTOA TYÖ tinen E K S

MUUSIKKO MOREIRA

O

H

I

R

V

O

T

O

N

Ä

SENTÄÄN T SIENELLÄ

O

K

I

I

T

I

Ö

Y

V

Ä

E

N

I

T

E

N

VANKKA SAAVAT NAURAMAAN

V

A

juoma

I

ROIHUAVIA

K

Ä

O

TYÖTELIÄS VALITTAVIA

U

U

T

T

E

R

A

U

O

T

MUSK E

L

O

N

I

V

A

O

U

KIRKON KUORI E

T

U

O

S

A

KEHÄRIUT- A TA

T

O

L

L

I

ERITTÄIN HYVÄ

O

A

I

T

O

SIAN RASVA ELOMAA

I

H

R

A

SAUMA ÄÄNNELLÄ MYÖS M+

L

I

I

T

O

S

K

Ö

L

N

NEVA

K LETTO S

M

O

N

A

R

K

K

I

SAKSASSA 13.00 20.30

HALLITSI EGYPTISSÄ

W

OSMO A. URAKKA

W

I

I

O

LAULAJALTA JÄÄTYMISTÄ

A

A

R

I

A REILLEA PANO

L

KANGASTUS- F ILMIÖ - MORGANA

A

T

A

K

I

R

J

O

I

T

T

A

1/50

A

K

B

R

A

N

A 1/50

K

Ö

G

I

J

R

PIKKU MIDINETIN SÄVELTÄNYT N LIND- E STRÖM

R

TURUN SAARISTOSSA

L

LAADUKAS H

JOULUPÖYDISSÄ T

MARIAA- PÄÄKAUPUNKEJA RAPAKON NIEN MOLEMMILLA SAARIPUOLILLA RYHMÄSSÄ

E

TOISTELEE

T VI-

A

J

VETELÄ

-1.

I

2.

T

A

O

S

A

S

T

I

T

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

muu- VEDESTÄ tamat

J

A I V A T A ei pinKUUPÄÄTÄ SEN gota R E N T O RYPISTÄÄ R U T A T A VAHIN- O T S A KOKOSI KALE- I OKA

I

MÖYKÄTÄ PYLVÄITÄ

M

E

S

O

A

S

VEDEN KUSHAL- KATA PAA- L TIJA TILLA

-TUOLI

H

T

I

SELVI- T O TELLÄ

U

T

K

I

L

L

A

"HOPEALLA"

M

A

R

E

A VANHATAPIO T

I

I

A

A

T

T

I

-KOE

M

HIEKASTAKIN K VOIMATON

A

S

A

VOIMAK- V KAITA

LEA GENDA N

KAINOIN

O KOLLA R

A

A

H

JUUTALAIS- E PAPPI

S

R

U

K

U

E

S

T

E

J

A

L

A

T

I

O KORVAVAHA V

A

I

E

SENNALLE KOHTALOKAS

I

M

O

L

N

E

N

LOOSEJA A

I

S

K

O

N

N

O

T

PIMEÄSSÄ LOISTAVA

I

I

L

T

O

M

A

T

K PAIKKA P

A

J

A

MIELISTELEVÄ

K

R

A

N

A

N

O

I

T

O

SODAN JUN MALA

L

A

T

O

M

O

O

R

A

T

O

R

T

E

L

I

N

ALUSSA LYHY- S ESTI

A

N

A

häpeäviä

KIRJAPAINOSSA HÄNDELIN MESSIAS

SEPÄN

JUKKA

SALLA

CALVIN RAN- K DELIN

BETLEHEMIN T YLLÄ

K

VALAA

KOJA

OPPIJÄRJESTELMIÄ U

LEFFA-

SOPHIA

-MATTO L - LISA

I

Ä

RANNI-

ULISTA

I

E

A

L

E

I

N

A

M LEVITTÄVÄ I

I

L

M

A

S

S

A

K

K

U LÄHEISISTÄ S

U

K

U

A

VERANTOJA

K

U

S

T

I

T

T

I

O

T TINEN TENT- A

I

T

O

I AUAUTENTTINEN

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2024

Hyvää pyhää

22.9.

Sunnuntain evankeliumissa (Mark. 2:23–28) Jeesus kulkee oppilaineen sapattina viljapellon laitaa. Kulkiessaan he katkovat tähkäpäitä, mistä fariseukset arvostelevat heitä.

Siunaus, kynttilät ja viini SAPATTI ON JUUTALAISESSA kalenterissa viikon seitsemäs päivä.

Se alkaa perjantaina auringonlaskun aikaan ja jatkuu lauantain auringonlaskuun saakka. Perheissä, joissa sapattia vietetään, äiti sytyttää sen alkamisen merkiksi kotona kaksi kynttilää ja lausuu siunauksen: ”Jumalalle, joka on pyhittänyt meidät ja käskenyt meidän sytyttää kaksi kynttilää.” Sapattiin voi kuulua myös synagogassa käynti, sapattilauluja, yhdessä ruokailua, sapattileipää ja viiniä.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Hengähdystauko tekemiseen ja huoleen

Y

ksi Raamatun kymmenestä käskystä on ”muista pyhittää lepopäivä”. Tällä käskyllä oli alkuaan syvä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin liittyvä sanoma. Viikossa tuli olla yksi päivä, jolloin ei tehty töitä: ei käyty kauppaa, valmistettu tavaroita tai rakennettu. Silloin levättiin ja annettiin lepopäivä myös muille. Se on yhä radikaali ajatus. Ainakin luonto kiittäisi, jos kerran viikossa hellittäisimme.

Ajan oloon tämä lepoon kutsuva käsky oli johtanut kuitenkin suorittamiseen. Levon, siunauksen ja vapauden päivästä oli tullut moninaisten sääntöjen ja niiden tiukan valvomisen päivä. Tästä esimerkkinä olivat oppineet miehet, jotka puuttuivat tähkäpäiden katkomiseen. Ei sallittua sapattina, he muistuttivat Jeesusta ja tämän oppilaita ja vaativat selitystä, miksi nämä viljapellon laitaa kulkiessaan olivat niitä kuitenkin noukkineet.

Jeesus vastasi heille terävästi: ”Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.” Näin sanoessaan hän ei mitätöinyt sapattia, oman kansansa tärkeää päivää, vaan muistutti sen alkuperäisestä tarkoituksesta.

Sapatti oli määrätty ihmisen ja luonnon parhaaksi. Se oli pyhä päivä, jonka oli tarkoitus tuoda hengähdystauko kaikkeen tekemiseen ja huoleen, ei lisätä niitä.

Maailma alkaisi näyttää toiselta, jos oivaltaisimme, että vuodessa on 52 päivää, joina voisimme katsoa elämää muutenkin kuin työn, kuluttamisen ja suorittamisen näkökulmasta.

Raamatun alussa kerrotaan, että luomisen seitsemäntenä päivänä Jumala lepäsi kaikesta työstään, ja siunasi sen päivän. Niin ihmisenkin tulisi tehdä. Sapatti oli alkujaan levon ja ilon päivä, jolloin katseltiin kaikkea Jumalan luomaa hyvää ja kiitettiin siitä. Sellaista päivää me tarvitsemme yhä.

Lepopäivän mietiskely Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstä ja siunasi ja pyhitti sen päivän.

Istahda hetkeksi ja mieti, mistä sinä tarvitset lepoa ja mistä haluat vapaata.

Minkälainen päivä toisi sinulle levon?

Mille haluisit ”pyhittää” päivän?

Mistä iloitset, mistä kiität, mitä siunaat?

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2024 27

”

Maailma alkaisi näyttää toiselta, jos oivaltaisimme, että vuodessa on 52 päivää, joina voisimme katsoa elämää muutenkin kuin työn, kuluttamisen ja suorittamisen näkökulmasta.

HENGELLINEN OHJAAJA LAURI MAARALA s. 27

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTON SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN JA TURVALLISEEN KERROSTALOKOTIIN. S E NIO RITALO

Esimerkkihuoneisto yksiö alkovilla 31m2.

”Se täällä on kiva, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja keskustelemaan. Tämmönen asumismuoto takaa sen, ettei koskaan tarvii olla yksin. Aina löytyy juttukaveri ja joku, jolle sanoa päivää.”

”Täällä on ihana tunnelma ja vastaanottavainen ilmapiiri. Talo on täynnä aurinkoisia ja välittäviä ihmisiä!”

”Viihtyvyydestä pidetään kyllä huolta. Kuntopyörä ja soutulaite on ollut kovalla käytöllä, ja parhaillaan odotellaan kerhotilaan biljardipöytää saapuvaksi.”

”Isännöitsijä hoitaa asioita kyllä hienosti ja ottaa meidän toiveet huomioon. Jos jotain on pyydetty niin aina on saatu! Viimeisin aikaansaannos on terassi tossa ja katokset päällä. Se on vähän niinku Hilton-hotellin terassilla istuis.”

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja). Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla.

Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

14

12.9.2024 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e Lapsen kuoleman m u vuosipäivä tuo n a k o surun pintaan s. 6 Ei j kai Hautaustoimen kulut kasvavat, rahoitus saattaa muuttua s. 4

Pääotsikko Täynnä valoa

3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl ja loppuun sivunumerotieto samaanMyyrmäen kirkko Remontoitu putkeen s. 4

avautui jälleen s. 2

Vantaankosken seurakunnan viestintäasiantuntija Katriina Harviainen, arkkitehti Minerva Ahokanto ja projektipäällikkö Juha Paukkeri Myyrmäen kirkon kirkkosalissa.

Valon kirkon loisto palautettiin Myyrmäen kirkon peruskorjauksessa haluttiin kunnioittaa arkkitehdin näkemystä, mutta taata sisäilman laatu ja terveet rakenteet.

M

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

yyrmäen kirkon peruskorjaus on päättynyt ja seurakunnan toiminta siirtynyt Virtakirkolta omaan kirkkoon. Ensimmäistä messua kirkossa vietettiin 8. syyskuuta.

Akateemikko Juha Leiviskän taidonnäyte, valoisa kirkkosali, näyttää samalta kuin ennenkin, mutta erityisesti kirkon alakerrassa on tapahtunut muutoksia. Nuorisotila on nyt samassa kerroksessa kirkkosalin kanssa, ja kirkon yhteydessä olleen asunnon paikalla ovat nyt perheneuvonnan tilat. Kirkon esteettömyyttä on parannettu,

2 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 14/2024

sillä kerroksesta toiseen pääsee nyt hissillä.

Kirkon sisäilma tuntuu raikkaalta, ja sen laadusta kertovat hymynaamat digitaalisissa näytöissä. Juuri sisäilman ongelmat olivat se painavin syy, joiden vuoksi kirkko suljettiin väliaikaisesti vuonna 2019. Peruskorjaus alkoi keväällä 2023.

– Hanke on onnistunut erinomaisesti ja pysyy 18 miljoonan euron raamissa. Syyskuussa saamme tietää loppulaskelman ja tarkan summan, mutta raamissa pysytään, sanoo Vantaan seurakuntayhtymän johtaja Jukka Parvinen.

VUONNA 1984 valmistuneen, monenlaisista rakenteellisista ongelmista kärsineen kirkon korjaus oli monella tapaa vaativa urakka. Myyrmä-

en kirkko sijaitsee kapealla tontilla junaradan ja metsikön välissä, siis paikassa, jonne vesi helposti kertyi kovan sateen sattuessa.

Rakennukseen tuli kosteutta joka suunnasta, mutta nyt kirkkoa ja sen piha-aluetta on korjattu niin, että vedenohjaus toimii eikä kosteuden kanssa tule enää ongelmaa.

40 vuodessa tekniikka on kehittynyt ja seurakuntaelämä muuttunut. Tämän kaiken huomioiminen, arkkitehtuuria kunnioittaen, oli vaativa yhdistelmä.

– Talotekniikka on lähes kokonaan uusittu.

Isompana haasteena oli nykyaikaisen tekniikan mahtuminen nykyisiin tiloihin, arkkitehti Riikka Hautala arkkitehtitoimisto Arcosta sanoo.

Kirkkorakennukseen suhtauduttiin koko ajan niin kuin se olisi suojeltu, vaikka se ei sitä vielä olekaan.

– Heti peruskorjaushankkeen alussa käynnistet-

Opastettuja kierroksia, konsertteja ja juhlamessu Avoimien ovien päivät Myyrmäen kirkolla maanantaista torstaihin 16.–19.9.

Kirkko on avoinna seitsemästä seitsemään eli klo 7–19. Opastettuja kierroksia järjestetään samoina päivinä klo 13 ja 17.30. Ruotsinkieliset opastuskierrokset ti 17.9. klo 10 ja 18.30. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.

Juhlamessu su 22. syyskuuta klo 10.

Myyrmäen kirkko 40 vuotta, Vantaan kaupunki 50 vuotta. Mukana ovat muun muassa Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo ja Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen. Puhallinyhtye Louhi ja käsikelloyhtye Sonus. Messuun voi tulla myös pyhiinvaelluksella, joka lähtee Virtakirkolta klo 9. Kirkkokahvit.

Katso tiedot muista avajaisviikkojen messuista ja konserteista sivulta 8.

Kaunis lasinen kastemalja sopii valoisaan kirkkosaliin.

Nuorten tila on samassa kerroksessa kuin kirkkosali. Vanha kaunis takka säilytettiin, vaikka sitä ei voi enää käyttää.

1980-luvun kirkkoon on upotettu uutta teknologiaa.

tiin säännölliset neuvottelut Vantaan kaupunginmuseon kanssa. Menettelytapa oli, että jokainen asia, jota muutetaan, käydään läpi ja keskustellaan, arkkitehti Minerva Ahokanto Arcosta kertoo.

Kirkkosalin lattia on alkuperäinen, mutta sinne on viety uutta tekniikkaa. Seinäpaneelit on tehty uudestaan alkuperäisten piirustusten mukaan. Tekstiilitaiteilija Kristiina Nyrhisen suunnittelemat tekstiilit, kuten kirkon penkkien pehmusteet, on kunnostettu. Urut ja kirkon akustiikka ovat entisellään.

– Akustikko muistutti, että koko kirkkosali on soitin ja vaikka kaikki soittimen osat puretaan, sen pitää soida edelleen, Minerva Ahokanto kertoo.

Pitkin matkaa kirkosta ja sen tontilta paljastui aikansa riskirakenteita ja jäänteitä huonosta rakentamiskulttuurista. Kirkon tiiliseinässä kiinni olevat puurakenteet olivat kastuneet, ja kirkon tontille oli 1980-luvulla kipattu rakennusjätettä.

”

Ajatuksena oli, että säilytetään Leiviskän ideat, mutta niin, että kirkossa on kestävät rakenteet.

JUHA PAUKKERI

Ratkaistavia ongelmia oli lähes päivittäin.

– Ajatuksena oli, että säilytetään Leiviskän ideat, mutta niin, että kirkossa on kestävät rakenteet. Silloin kun vaakakupissa olivat arkkiteh-

tuuri ja sisäilman kannalta hyvä ratkaisu, sisäilma nostettiin keskiöön, projektipäällikkö Juha Paukkeri summaa.

PERUSKORJAUKSEN VALMISTUMISEN myötä Vantaankosken seurakunnan työntekijät ovat päässeet muuttamaan väistötiloista Virtakirkolta takaisin Myyrmäen kirkolle, ja seurakunnan toiminta, kuten kerhot ja ryhmät, käynnistyvät siellä syyskuun aikana. Patotiellä toimiva iltapäiväkerho siirtyy kirkolle vasta syysloman jälkeen.

Vaikka juhlallisuudet ovat vielä edessä, sana kiinnostavana arkkitehtuurikohteena ja valon kirkkona tunnetun rakennuksen peruskorjauksen valmistumisesta on alkanut jo levitä ulkomaita myöten. Ensimmäiset turistit esimerkiksi Kiinasta ja Japanista ovat jo käyneet ihailemassa peruskorjattua kirkkoa ja erityisesti kuuluisaa kirkkosalia. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 14/2024 3

Hautaustoimi tasapainoilee kiristyvän taloutensa kanssa Hautaustoimen kulut ikääntyvässä Suomessa ovat kasvaneet. Samaan aikaan toiminnan rahoitusta uhkaa kaksi rakenteellista muutosta.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

H

uolestuttava. Näin kuvailee Vantaan seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Minna Aho toimialansa

tilannetta.

– Huolestuttava sen vuoksi, että hautausten määrät vielä kasvavat nykyisestä tulevaisuudessa, hän perustelee.

Seurakunnissa joudutaan par-

Hautausmaamestari Arttu Hirvonen viimeisteli kaivettua hautaa Ruskeasannan hautausmaalla Vantaalla.

4 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 14/2024

haillaan miettimään, kuinka selvitä kasvavista hautaustoimen kuluista, kun samaan aikaan toiminnan rahoitusta uhkaa kaksi suurta rakenteellista muutosta: sekä kirkon saaman valtion rahoituksen vähentyminen että tapa, jolla valtionosuutta kirkon sisällä jaetaan.

Erityisesti hallituksen esittämä lähes 20 miljoonan euron leikkaus kirkon saamaan valtionavustukseen voi johtaa hautausmaksujen tuntu-

vaan nousuun tai siihen, että yhä suurempi osuus hautaustoimen kuluista joudutaan maksamaan kirkollisveroista.

HAUTAUSTOIMI ON kirkolle määritetty lakisääteinen tehtävä, johon on kulunut suurin osa kirkon valtiolta saamasta rahoituksesta.

Osuus ei ole kaikkialla kattanut todellisia hautaustoimen kuluja, vaan jotkut seurakunnat ovat joutuneet käyttämään kulujen kattamiseen kirkollisverovaroja.

Näin ei kuitenkaan lähtökohtaisesti pitäisi olla, vaan lähtökohtana on ollut, että valtion rahoitus kattaisi hautaustoimen kuluista 80 prosenttia ja loput 20 prosenttia katettaisiin hautaustoimen maksuista. Vantaalla

tähän tavoitteeseen on päästy.

Varsinaisten hautausmaksujen ja valtionavustuksen lisäksi seurakunnat saavat rahaa hautojen hoitoon liittyvistä maksuista. Ne ohjautuvat erilliseen hautainhoitorahastoon, joka pidetään erillään seurakuntayhtymän muusta omaisuudesta.

Rahastossa olevia varoja myös sijoitetaan.

VANTAAN SEURAKUNTAYHTYMÄLLÄ on neljä hautausmaata: Helsingin pitäjän hautausmaa, Ruskeasanta, Hämeenkylä ja Korso. Honkanummen hautausmaa Vantaalla kuuluu Helsingin seurakuntayhtymälle, mutta sen krematorio ja tunnukseton hautausmaa ovat Helsingin ja Vantaan seurakuntien yhteisiä.

Vakituisia työntekijöitä Vantaan seurakuntien hautaustoimessa on 17, joiden lisäksi on 40 kausityöntekijää. Työvoimaa tarvitaan paljon, sillä hautojenhoitoon ja itse hautaukseen liittyy paljon fyysistä työtä ja erityisosaamista. Hautojenhoitosopimuksia Vantaan seurakuntayhtymällä on 2 000.

”

HAUTAAMISEN JA HAUTAUSTOIMEN MAKSUJEN PERUSTEET TULEVAT HAUTAUSTOIMILAISTA. MINNA AHO

VIIME VUOSINA HAUTAUSTOIMEN kulut ovat kasvaneet koko maassa, ja hautaustoimi on ollut 14,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Palkat ovat nousseet, samoin esimerkiksi energian ja tarvikkeiden hinnat ja hautausten määrä. Nyt voimaan astui arvonlisäveron korotus.

– Vantaalla on noudatettu kohtuullisuutta hautausmaitten ylläpidossa ja rakentamisessa, kuitenkin niin, että kaikille vantaalaisille on hautapaikka myös tulevaisuudessa, Minna Aho kertoo.

Helsingin pitäjän hautausmaata ja Ruskeasannan hautausmaata on viimeisen viiden vuoden aikana laajennettu. Korsossa ja Hämeenkylässä on tehty lisää holvihautapaikkoja ja laajennettu sirottelualuetta.

– Viimeksi valmistui Helsingin pitäjän hautausmaalaajennus ja siihen meni yli kaksi miljoonaa euroa. Laajennukset on pystytty mahdollistamaan valtionrahoituksen avulla.

TILASTOKESKUKSEN MUKAAN Suomessa kuoli vuonna 2022 hieman yli 63 000 henkilöä ja vuonna 2023 yli 61 000 henkilöä. Vielä 2010-luvulla vuosittainen kuolleitten määrä oli noin 50 000. Vantaan väestö on nuorempaa kuin monen muun kaupungin, mutta myös kasvavalla Vantaalla kuolleiden määrän kasvu vaikuttaa.

Viime vuonna Vantaalla hautauksia oli 1 072. Vantaalle haudatuista jopa noin 20 prosenttia on muita kuin vantaalaisia, toisaalta taas osa vantaalaisista haudataan muualle.

Kirkon hautausmaille haudataan myös kirkkoon kuulumattomia ja muiden uskontokuntien edustajia, onhan esimerkiksi Ruskeasannan hautausmaalla myös muslimien hauta-alue. Maksut ovat kaikille samat, ainoastaan tilojen käytöstä kirkon jäsenet maksavat vähemmän. Pitäisikö kirkon jäsenten sitten saada jäsenetuja, edes kuoltuaan?

– Hautaamisen ja hautaustoimen maksujen perusteet tulevat hautaustoimilaista. Lain mukaan niiden pitää olla kaikille samat eikä kirkon jäsenille voida asettaa etuisuuksia. Hautaan siunaaminen on maksutonta eikä kappelin käytöstä peritä vuokraa, Minna Aho selittää.

Hautaushinnastoa Vantaalla tarkistettiin viimeksi tämän vuoden alussa. Siihen, pitäisikö hintoja nostaa tai miten hautausmaiden rahoitus ylipäätään pitäisi ratkaista, jos valtionrahoituksen osuus merkittävästi pienenee, Aho ei vielä osaa ottaa kantaa.

– Vaikea sanoa, koska emme tiedä, miten kokonaisuus asettuu.

Marraskuussa, kun kirkolliskokous on käsitellyt valtionavun jakoperusteiden jakoa kirkossa, olemme viisaampia.

Hääyössä pääsee vaivattomasti vihille Perinteistä Hääyö-tapahtumaa vietetään jälleen Vantaan Pyhän Laurin kirkolla perjantaina 20. syyskuuta. Hääyössä vihille pääsee vaivattomasti, mutta arvokkaasti. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.

Vihittävät parit tarvitsevat mukaan avioliiton esteettömyystodistukset, molempien henkilöllisyystodistukset ja sormukset. Avioliiton esteettömyystodistus on tilattava osoitteesta esteidentutkinta. fi seurakunnasta tai keskusrekisteristä (esimerkiksi Vantaan seurakuntien keskusrekisteri) viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta.

Ovet aukeavat ja vuoronumeroita vihkiajan varaamiseksi aletaan jakaa Pyhän Laurin kappelissa klo 18. Ensimmäinen vihkiaika on klo 19, ja vihkimisiä pidetään niin pitkään kuin pareja riittää. Vihkimisessä tarvittavat kaksi todistajaa löytyvät seurakunnan puolesta, jos parilla ei ole heitä mukanaan.

Ensimmäistä kertaa Hääyötä vietettiin Vantaalla vuonna 2009.

Tapahtumassa on vuosien varrella viettänyt häitään jo pitkälti yli 300 paria, ja idea vihkitapahtumasta on levinnyt myös muille paikkakunnille.

JUHA-PEKKA VANHATALO

Vantaan seurakuntayhtymän kiinteistöesimies Pasi Valima esittelee uusia aurinkopaneeleita Korson seurakuntakeskuksen katolla.

Aurinkovoima auttaa matkalla hiilineutraaliuuteen Vantaan seurakuntien kiinteistöihin asennettiin kesän aikana aurinkovoimaloita. Aurinkopaneelit löytyvät jo Hakunilan, Länsimäen, Hämeenkylän, Tikkurilan ja Korson kirkkojen katoilta.

Myöhemmin vuorossa ovat Rekolan ja Myyrmäen kirkot. Myös seurakuntatalojen ja hautausmaiden huoltorakennusten katoille tulee paneeleita.

Hämeenkylän kirkossa on ollut vuosia käytössä aurinkovoimala, joka korvataan tehokkaammalla järjestelmällä.

Aurinkovoiman käyttö vähentää hiilidioksidipäästöjä Vantaan seurakuntayhtymässä 27 600 kg vuodessa. Laskenta on tehty Suomen keskimääräisen sähköntuotannon päästömäärän mukaan. Öljylämmityksestä luovutaan kokonaan, ja viimeinen öljypoltin poistetaan käytöstä vuonna 2025. Vantaan seurakunnat pyrkii kiinteistöissään hiilineutraaliuteen Kirkon ilmasto-ohjelman mukaisesti vuoteen 2030 mennessä.

Lehden välissä jaettiin vahingoittuneita esitteitä

Kirkko vastaa pääsääntöisesti kaikkien suomalaisten hautaamisesta. Ruskeasannan hautausmaalla on myös muslimien hauta-alue.

Vantaankosken seurakunnan jäsenet saivat 29. elokuuta ilmestyneen Kirkko ja kaupungin välissä seurakunnan vuosiesitteen 2024–2025. Osa esitteistä oli kuitenkin jakelussa leikkautunut virheellisesti.

Uuden esitteen voi noutaa Myyrmäen ja Kivistön kirkoilta.

Vantaankosken seurakunta pahoittelee tapahtunutta.

Lue lisää uutisia ja artikkeleita: kirkkojakaupunki.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 14/2024 5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.9.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, avoinna ma–to klo 9–14, suljettu 11.–12.9. hakunilanseurakunta.fi Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi sekä ajanvaraus kasteet, häät ja hautajaiset: ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Muut tilavaraukset: ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500 hakunilan.seurakunta@evl.fi Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle: p. 050 573 6277, hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Musiikkihetki Facebookissa joka toinen keskiviikko klo 12.

Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.

Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, suntio p. 050 409 0500, avoinna ma, ti, to klo 10–14, ke 10–15, su 11–14.

Iltakirkko torstaisin klo 18.

Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45.

Raamattu-ilta perjantaisin klo 18.30.

Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14.

Päivähetki Raamatun äärellä tiistaisin parittomina viikkoina klo 12.

Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15.

Lapsiperheiden iltakerho tiistaisin klo 16.30–19 alkaen 17.9.

Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.

Toivo Café keskiviikkoisin klo 13–15. Kupponen kahvia ja kanssaihmisiä. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykseen.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30 alkaen 18.9.

Lähetyspiiri to 12.9. klo 18.

Messu su 15.9. klo 12. Piia Ahtee, Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä.

Seniorikerho ti 17.9. klo 13. Marja Mäkelä kertoo Intian orpokotityöstä. Kerhon ohjaaja Minna Tervo.

Messu su 22.9. klo 12. Tiina Palmu, Sari Kokkonen, Sini Nikku.

Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien ryhmä ti 24.9 klo 13.

Raamattuluento: Ihmisiä elämän taisteluissa ke 25.9. klo 18.30. Mitä uskon isä uskoi? Aabraham. TT Timo Junkkaala.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9–12.

6 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 14/2024

ESKO JÄMSÄ

Hakunilan seurakunta

Avoin muskari perjantaisin klo 10.

Esikoiset ry. sunnuntaisin klo 14.

Tarja Nieminen.

Käsityöpiiri tiistaisin klo 10–12.

Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.

Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21.

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20.

Messu su 15.9. klo 10. Piia Ahtee, Tuomas Heikkilä.

Messu su 22.9. klo 10. Tiina Palmu, Sini Nikku.

Lähetyspiiri to 26.9. klo 18.

MUUALLA Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Lapsikuoro Kuunloiste on alakouluikäisten lasten kuoro, joka harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoroseikkailuun!

Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätietoja: sini.nikku@evl.fi Kotipyhis Astan kotona Hevoshaantiellä 22.9. alkaen joka toinen sunnuntai klo 11–12. Lisätiedot: birgitta.karjalainen@evl.fi

TULOSSA Uusi Senioripysäkki-ryhmä aloittaa Hakunilan kirkolla syksyllä 2024. Hae mukaan ryhmään nyt, sinä yli 60-vuotias! Senioripysäkkiryhmät ovat HelsinkiMission kehittämiä, ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä.

Ryhmät ovat maksuttomia ja ehdottoman luottamuksellisia.

Ryhmä kokoontuu 15 kertaa 1,5 tunnin ajan kerran viikossa. Ota yhteyttä ryhmää ohjaavaan diakoni Heli Leskiseen, heli.leskinen@evl.fi tai p. 050 468 6410. Jokainen haastatellaan etukäteen. Ryhmäkoko on 5–8 hlöä.

Maanantaikirkko ja yhteisölounas alkavat 7.10.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@ evl.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä.

Päivystävä pappi ma–pe klo 9–14, ma–ti myös paikan päällä, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti ja to klo 9–11,

– Lapsen kuoleman aiheuttama suru nousee yhä pintaan tiettyinä aikoina, sanoo Maarit Suhonen.

Menokasvo Lapsen kuolemaa sureva voi tarvita ammattiapua Maarit Suhonen puhuu lapsen menetyksestä Kuolleiden lasten muistopäivän iltahetkessä Kivistön kirkossa. Käpy ry:n kokemusasiantuntijana toimivan Suhosen lapsi kuoli tapaturmaisesti lähes 24 vuotta sitten.

– Kun tyttäreni menehtyi, en tiennyt, mistä olisin hakenut apua suruuni. Se on yhtenä syynä siihen, että olen käynyt puhumassa eri tilaisuuksissa. Ammattiavun saaminen on tärkeää, sillä kaikilla ei ole tukena sukulaisia ja ystäviä.

– Itse olin juuri ennen lapseni kuolemaa hakenut apua mielenterveystoimistosta muusta syystä. Sain sieltä tukea myös tämän asian käsittelyyn.

Suhonen haluaa puhua lapsen kuoleman aiheuttaman surun lisäksi siitä, että kaikesta huolimatta elämä jatkuu.

– Elän nykyään hyvää ja tasapainoista elämää, mutta tietysti esimerkiksi kuo-

leman vuosipäivä tuo surun pintaan. Sen kanssa on elettävä loppuelämä.

Kivistön kirkon iltahetkessä on musiikkia ja rukousalttareita, joille voi jättää oman rukouksen tai sytyttää kynttilän. Illan aikana voi myös keskustella pappien kanssa.

Vantaan seurakuntien järjestämään iltahetkeen ovat tervetulleita kaikki, joita lapsen kuolema on koskettanut. Kuolleiden lasten muistopäivää vietetään 23.9. vuosittain valtakunnallisesti.

MARJO KYTÖHARJU Kuolleiden lasten muistopäivän iltahetki ma 23.9. klo 18 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Lapsille kirkossa leikkialue. Lastenhoito tarvittaessa, ota yhteyttä helena. fyhr@evl.fi, p. 050 380 6500.

Tilaisuuden päätteeksi iltatee ja vapaata keskustelua.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.9.

puhelimitse p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja Solmuja parisuhteessa -neuvoja ajanvaraus alkukartoitukseen p. 050 573 6356.

Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta Messu ja juhlakahvit su 15.9. klo 10. Miika Koistisen lähtösaarna, liturgina Matti Hyry, musiikissa Hale Heikkilä. Vapaaehtoisten siunaaminen. Kirkkokahveilla Miika-papin, Pirkko Dimitrijeffin ja Marika Weckmanin lähtöjuhla.

Usko elämän arjessa -sarja to 19.9. klo 18. Alustus ja keskustelua ryhmissä. Yhteistyössä Suomen Raamattuopiston kanssa. Teemana ”Risti ja Jumalan sana – onko Jeesus ainoa pelastustie?”. Alustamassa Kai Lappalainen.

Messu 22.9. klo 10. Jaakko Kara, Hale Heikkilä. Messun yhteydessä lasketaan kukat kuolleiden lasten muistomerkille. Kirkkokahvit.

Pyhäkoulun syyskausi alkaa.

Oopperakerho ke 25.9. klo 17.30.

Kokoontuminen pienessä seurakuntasalissa. Perehdytään Verdin Macbeth-oopperaan Veikko Koivusen johdolla.

Kirkon kuoro tiistaisin klo 17.30.

Kuoroa johtaa Hanna Perkola.

Kirkkomuskarit keskiviikkoisin, Yli 1-vuotiaat klo 9.20–9.50, sisarusryhmä klo 10–10.30 ja alle 1-vuotiaat klo 10.40–11.10. Kausimaksu 50 e kirkkoon kuuluville, 70 e muille.

Kysy vapaita paikkoja: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356.

Yhteisen pöydän ruokailut keskiviikkoisin klo 11.

Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12.

Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmä keskiviikkoisin klo 12–14 alle 1 v. vauvoille vanhempineen. Jaetaan vauva-arkea ja tuetaan vauvan ja vanhemman vuorovaikutus- ja kiintymyssuhdetta. Hereillä oleville vauvoille toiminnallisia tuokioita. Ryhmää ohjaavat Sari Häkki ja Terhi Kuoppala. Kysy vapaita paikkoja: terhi. kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356.

Tulossa! Parisuhdepäivä la 28.9.

Omatoimisesti kierrettävät rakkausrastit City Nomadissa, brunssi klo 10 (15 e/pari), Parisuhteen vuosihuolto -luento klo 12–13, pari- ja perheneuvoja Outi Wenell.

Ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot 20.9. menn. terhi.kuoppala@ evl.fi, p. 050 573 6356.

Tulossa! Seurakunta tarjoaa perhevalokuvauksen su 29.9. klo

8.30–15.30 mikkelinpäivästä 2023 mikkelinpäivään 2024 seurakuntamme jäseneksi kastetun lapsen perheelle. Valokuvaajana Ilona Oranen. Varaa perheellesi valokuvausaika: terhi.kuoppala@evl.fi, p.

050 573 6356.

Tulossa! Hiljaisuuden illat pe 18.10. ja 22.11. klo 18–21. Aikaa itsellesi, hiljaisuuden kuuntelulle ja Pyhän läsnäololle. Illoissa on mukana pastori ja retriittiohjaaja KatjaMaaria Kaskinen. Mukaasi voit ottaa villasukat. Iltoihin ilmoittaudutaan kirkkoherranvirastoon tilaisuutta edeltävään maanantaihin mennessä.

avoinna ma–pe klo 9–14. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550 Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla. Diakonissan vastaanotto 3.10., 7.11., 5.12. klo 10–11 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma–to klo 10–14 ja pe klo 9–12, jolloin tilassa on perhekahvila.

Musiikkihetki to 12.9. klo 13. Hale Heikkilä Pähkinärinteen asukasilta ma 16.9. klo 18–20. Oletko muuttanut tai suunnittelet muuttoa Pähkinärinteeseen? Tule asukasiltaan kuulemaan alueen rakennusprojekteista ja toimintamahdollisuuksista! Kahvitarjoilu. Mukana Varte Oy, Pähkinärinne seura ry sekä Hämeenkylän seurakunta.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 25.9. klo 18.

HAIK-piiri keskiviikkoisin klo 10.

Miesten juttutupa torstaisin klo 10–12.

Avoin perhekahvila pikkulapsiperheille ja hoitajille perjantaisin klo 9–12.

Tarja Laantin Muistoja – Memories -näyttelyn taiteilijatapaaminen ti 17.9. klo 14. Taidenäyttely nähtävillä kahvilan ollessa auki 30.9. asti.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 12.9. ja 26.9. klo 9.30.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 19.9. klo 11.

Anna-Liisa Markkula.

Perhekerho tiistaisin klo 9–11.

Mukana Sari Häkki ja Terhi Kuoppala.

MUUALLA Aikuis- ja seniorityön retki Kuusisaareen Didrichsenin taidemuseoon tanskalaisen modernisti Henning Pedersenin näyttelyyn 18.9. Huomaa muuttunut päivämäärä. Yhteiskuljetus 15 e, näyttelyyn omalla kustannuksella. Ilm. kirkkoherranvirastoon 15.9. menn.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4

kirkon kirjastohuoneessa.

English Through Bible -raamattupiiri ma 16.9. ja 23.9. klo 18.30 kokoustilassa.

Aamurukouspiiri ke 16.9. ja 25.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Katulähetyksen yhteisölounas ke 18.9. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa.

Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä yhteiseen hartaushetkeen kirkossa.

Lähetyspiiri ke 18.9. ja 25.9. klo 13 kokoustilassa.

Ikonimaalauskurssi joka toinen ke 18.9.–27.11. klo 16–19. Lisätietoja ja

Kotikäynti Ikäihmisten on mahdollista varata kotikäyntiaika diakoniatyöntekijältä. Diakoniatyöntekijän käynnin tarkoitus on keskustelun avulla tukea selviytymistä arjessa.

Kotikäynnin voi varata diakonissa Pia Olkkoselta, p. 050 322 6560.

Sienipyhiinvaellus – Sukellus sienimaailmaan viidellä aistilla pyhien tekstien ja harjoitusten kera to 19.9. klo 17. Matkaoppaana ”eräopaskirkkoherra” Tuomas Antola. Yhteiskuljetus Korson kirkolta klo 17 ja paluukuljetus lähtee klo 19 takaisin kirkolle. Ilm. 16.9. klo 16 menn. kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550 tai korson. seurakunta@evl.fi. Ilmoitathan allergiat (tarjolla oppaan sienipiirakkaa ja kahvia) ja tuletko yhteiskuljetukseen. Varustus: sienikori ja säänmukainen asustus (retki toteutuu säästä huolimatta).

Huom! rajattu määrä osallistujapaikkoja.

Bussimatka konserttiin, Helsinkiin. Arja Koriseva - Leipää, lempee ja lämpöö 35 vuotta! ti 19.11. klo 12.45 Korson kirkolta.

Matkan hinta 70 e, sisältää matkat, konserttilipun ja väliaikatarjoilun (kahvi ja leivos). Sitovat ilmoittautumiset 15.10. menn. Korson kirkkoherranvirastoon, p. 09 8306 550.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta.

Kirkonkulma avoinna ma ja pe klo 10–13.30. Hartaus pe klo 11.

Maarukanmummot neulovat diakoniatyön hyväksi ma 16.9. ja 23.9. klo 12–13.30 rippikoulusalissa.

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12.

Seurakunnan seniorit to 12.9., 19.9. ja 26.9. klo 13. Senioripiiri seurustelee.

Avoin perhemuskari to 12.9.,19.9 ja 26.9. klo 15 seurakuntasalissa. N. puolen tunnin mittaisen muskarihetken jälkeen leikkiä voi jatkaa perhetyön tiloissa 16.30 asti.

Iltarukouspiiri to 12.9., 19.9. ja 26.9. klo 18 kokoustilassa.

Korso-messu to 12.9. klo 18.30 Joona Raudaskoski, Riina Haapaniemi.

Perhekerho pe 13.9. ja 20.9. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Lounas 2 e / perhe.

Messu su 15.9. klo 10. Joona Raudaskoski, Minttu Haapalainen, Jussi Salonen. Kirkkokahvit.

Kirkon aamupuuro ma 16.9. ja 23.9. klo 10 seurakuntasalissa. Maksu 1 e.

Virtapiiri ma 16.9. ja 23.9. klo 13 seurakuntasalissa. Juttuseuraa, kahvittelua ja ohjelmaa.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 16.9. ja 23.9. klo 18 Korson

ilm. Minttu Haapalainen, p. 050 599 8971, minttu.haapalainen@evl.fi Naisten saunailta to 19.9. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa.

Pop up -lapsikuoro ke 18.9. ja 25.9. klo 17 Korson kirkon kappelissa.

Tule kokeilemaan lapsikuorossa laulamista! Lisätietoja: Riina Haapaniemi, p.050 310 7493.

Korso-messu to 19.9. klo 18.30.

Tanja Roiha, Jussi Salonen.

Messu su 22.9. klo 10. Minttu Haapalainen, Tanja Roiha, Riina Haapaniemi. Kirkkokahvin yhteydessä myydään leivonnaisia lähetystyön hyväksi.

Katulähetyksen yhteisölounas ja messu ke 25.9. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Ruokailun alussa vietämme yhteistä messua. Ehtoollinen.

Ilkka Luukka, Jaana Jurvanen.

Korso-messu to 26.9. klo 18.30.

Jani Vanhala, Riina Haapaniemi.

MUUALLA Retkeilijät Korson seurakunnassa. Seuraa retkeilijöitä Facebookissa.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 12.9., 19.9. ja 26.9.klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

Sydänrukous ke 18.9. klo 18.

Hiljennymme yhdessä rukoukseen vanhan kristillisen perinteen keinoin. Ryhmä on avoin kaikille kiinnostuneille. Saavu viimeistään 17.55, ovet suljetaan klo 18. Lisätietoja: Jani Vanhala, p. 050 310 7032, jani.vanhala@evl.fi.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 17.9. ja 24.9. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30.

Senioripiiri ke 18.9. klo 10–11.30.

Kahvitarjoilu.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 14/2024 7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.9.

JUSSI HELTTUNEN

Rekolan srk somessa: @rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi Satu Kippo, p. 044 422 0391 Sannamari Niemi, p. 050 329 0361 Tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan.

Kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706 Ben Ahlroos, p. 050 535 2450 Pia Judd, p. 040 531 7078 Hanna Paananen, p. 050 436 7712 Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Avajaisviikoilla 16.9.–13.10. Myyrmäen kirkkoon voi poiketa vaikkapa opastetulle kierrokselle.

Myyrmäen kirkon avajaisviikoilla tapahtuu Myyrmäen kirkon avajaisia vietetään 16.9.–13.10.

Avajaisviikoilla voi poiketa kirkkoon opastetulle kierrokselle. Tarjolla on myös messuja ja konsertteja.

Avoimet ovet ja opastetut kierrokset ma 16.9.

– to 19.9. klo 7–19. Kirkkoon voi poiketa vaikka hengähtämään hetkeksi. Opastettuja kierroksia järjestetään suomeksi ma–to 16.–19.9. klo 13 ja klo 17.30 sekä ruotsiksi ti 17.9. klo 10 ja 18.30.

Kierroksille on vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.

18. Sellistit valmistautuvat kohti Porvoon sellokilpailuita. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Nuoret taiturit 2. Jousiakatemian soittajia.

Sellomusiikin helmiä eri aikakausilta su 13.10. klo 18. Sellistit valmistautuvat kohti Porvoon sellokilpailuita. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Musiikkia

Su 22.9. klo 10 juhlamessu. Kotona Vantaalla: Myyrmäen kirkko 40 vuotta, Vantaa 50 vuotta.

Mukana mm. piispa Teemu Laajasalo, kaupunginjohtaja Pekka Timonen, Puhallinyhtye Louhi ja käsikelloyhtye Sonus. Kirkkokahvit. Messuun voi tulla myös kävelemällä pyhiinvaelluksen, joka lähtee entiseltä Virtakirkolta/Virtatalon edestä (Rajatorpantie 8) klo 9.

Su 29.9. klo 10 Lasten ja enkelien sunnuntain perhemessu. Mukana lasten Kastehelmi-kuoro.

Messun jälkeen klo 11–14 tapahtuma lapsiperheille.

Su 6.10. klo 10 messu. Pappeina kirkkoherra Hans Tuominen ja aiempi kirkkoherra Jaakko Simojoki. Oopperalaulaja, pappi Esa Ruuttunen laulaa.

Ti 8.10. klo 18 Hiljan päivän hiljaisuuden ilta. Klo 18 sydänrukoushetki ja meditaatiota sekä klo 19 hiljaisuuden joogaa. Voit osallistua illan molempiin tai vain toiseen osioon. Vapaa pääsy.

Su 13.10. klo 10 lähetysaiheinen messu. Saarna Mikko Matikainen medialähetys Sanansaattajista.

Jukka Perko, saksofoni & Hele Ensemble.

Naisten Pankki Länsi-Vantaan järjestämä hyväntekeväisyyskonsertti ke 25.9. klo 18. Liput 20 e, ovelta.

Elämänkaarella – Urkuri Kari Jerkun 70 vuotisjuhlakonsertti. Myyrmäen kirkon pitkäaikainen urkuri soittaa Dietrich Buxtehuden, J. S. Bachin ja Harri Viitasen sävellyksiä su 29.9. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.

Viitasen Piia to 3.10. klo 19. Vapaa pääsy, ei ohjelmamaksua.

Valon juhlaa. Vantaan kanttorikuoro, Vox Gaudiosa -kuoro, vanhan musiikin yhtye Ensemble Nylandia. Ohjelmassa valoisa J. S. Bachin A-duuri messu, Dietrich Buxtehuden Kommst du Licht der Heiden, Petri Tapio Mattsonin Nyländische Konzert su 6.10. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Hyvyyden voimaa. Mari Palo ja Esa Ruuttunen, laulu, Hannu Kiiski, sello, Risto Lauriala, piano to 10.10. klo 18. Martsarin kummikouluyhdistys ry järjestää tansanialaisen koulun hyväksi. Liput 25 e, ovelta.

Nuoret taiturit 1. Jousiakatemian soittajia.

Sellomusiikin helmiä eri aikakausilta la 12.10. klo

8 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 14/2024

Jumalanpalveluksia ja tapahtumia

Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, Vantaa www.myyrmäenkirkko.fi

Kustaantie 22, p. 09 830 6708.

Miniodarit maanantaisin klo 14–16.

3–4 -luokkalaisille tarkoitettua avointa toimintaa Rekolan kirkon nuorisotilassa. Odareissa pelaillaan ja voi saada apua läksyihin.

Paikalla ovat seurakunnan lastenohjaajat. Ei ennakkoilmoittautumista.

Perheolkkari maanantaisin klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien.

Pientä välipalaa tarjolla.

Yläovet auki tiistaisin klo 12.

Syödään yhdessä, maksuton lounas. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan.

Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi.

Kirkkomuskarin avoin ryhmä torstaisin klo 9.30–10. Avoin kirkkomuskari perheille. Tied. suvi. hame@evl.fi, p. 050 433 3329.

Miesten raamattupiiri ma 16.9. klo 18.30. Keskustelua raamatunteksteistä miesten kesken.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Lasten oma kirkkohetki ja askartelua. Ei ennakkoilmoittautumista.

Alle 3-v. lapset oman lähiaikuisen kanssa.

Messu su 15.9. klo 10. Ben Ahlroos ja Sirkku-Liisa Niemi.

Messu su 22.9. klo 10. Seppo Paulasaari ja Suvi Häme.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.

Perheolkkari tiistaisin klo 9–12.

Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Pientä välipalaa tarjolla.

Miesten keskusteluryhmä to 12.9. klo 13. Aiheena elämän eri osa-alueiden ihmeet ja ilmiöt. Ryhmän tarkoituksena on lisätä hyvinvointia arkeen. Ohjaajana Heikki. Tied.

Irene, p. 050 573 6329.

Seniorikahvila ma 23.9. klo 13–15.

Tarjolla mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä.

Omaishoitajien tukiryhmä ti 24.9. klo 13–15. Vertaistukiryhmä omaishoitajille tai jos koet olevasi omaishoitaja. Ei ennakkoilmoittautumista.

Mitä ihmettä -ilta ti 24.9. klo 18–20. Vieraana Annamari ja Roberto Brandao. Tosikertomuksia Jumalan ihmeistä luomakunnassa ja ihmisten elämässä. Illat pitävät sisällään tarjoilua ennen ohjelmaa klo 17.30–18, musiikkia, ylistystä, yhteislaulua, vierailijan puheen sekä rukouspalvelua.

MUUALLA Nikkaristiapua. Tarvitsetko apua kodin pienissä askareissa tai haluaisitko tulla tekijäksi mukaan?

Seurakunnan vapaaehtoiset nikkaristit auttavat kodin pikku askareissa Rekolan alueella. Heiltä voi pyytää apua esim. palovaroittimen asennukseen, lampun vaihtoon, taulujen ripustamiseen tai pihan haravointiin. Ammattimiesten töitä ei kuitenkaan tehdä. Apu on asiakkaalle maksutonta. Lisätietoja: kirkkoherranvirasto, p. 09 830 6700 ma–to klo 9–14.

Toivoa naisille -ryhmä ke 18.9. klo 18–19.30. Lampirannalla, Tertunkuja 4b.

Foibemessu su 22.9. klo 14. Seppo Paulasaari, Suvi Häme. Foibekartano, Sairaalakatu 7.

VERKOSSA Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.rekolanseurakunta.fi sekä seurakunnan YouTube-kanavalla suorana tai tallenteena.

Rekolan seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voi tilata osoitteesta www.rekolanseurakunta.fi

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat p. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta p. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk X: @Tiksinsrk Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com Päivystävä pappi tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 p. 09 830 6202 Diakonia palvelee Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.9.

jättää soittopyynnön p. 050 439 9651.

Sähköposti: diakonia.tikkurila@evl.fi Ajantasaiset tiedot toiminnasta ja tapahtumista www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkko on avoinna arkena ti, to ja pe klo 12–15 sekä muulloin tilaisuuksien mukaan.

Messu su 15.9. klo 10 (huom. aika), Jaakko Hyttinen, Susanna Rinne, Mirjam Kyrönseppä.

Hääyö pe 20.9. klo 18 alkaen. Ovet aukeavat ja vuoronumeroita vihkiajan varaamiseksi aletaan jakaa Pyhän Laurin kappelissa klo 18.

Ensimmäinen vihikiaika on klo 19 ja vihkimisiä pidetään niin pitkään, kuin pareja riittää. Yksittäisten parien vihkimisten lisäksi voidaan järjestää useamman parin yhteisvihkimisiä. Vihkimisessä tarvittavat kaksi todistajaa löytyvät seurakunnan puolesta, jos parilla ei ole heitä mukanaan. Mukaan tarvitset vain tulevan puolisosi ja sormukset, avioliiton esteettömyystodistuksen ja molempien henkilöllisyystodistukset. Huom. esteettömyystodistus on tilattava viimeistään viikkoa ennen.

Messu su 22.9. klo 12, Suvi-Maria Roine, Vilma Väisänen, Iina Katila.

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 4220 480.

Avoinna arkisin ma–pe klo 7.30–21, la ja su klo 9–18.

Aulan palvelupiste auki kirkon aukioloaikoina. Suntiot: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi Lauantaiset iltakellot soivat klo 18. Joka kuukauden ensimmäinen la ne soivat kanttorin soittamina.

Keskiviikkokellot soivat kanttorin soittamina ke klo 14.

Junnuolkkari 7–14-vuotiaille Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10, käynti kirkon sisäpihalta) on auki kouluviikoilla tiistaisin ja torstaisin klo 13–16. Oleilua, läksyjen tekoa ja pelailua. Tarjolla välipalaa. Olkkari on osallistujille täysin maksutonta.

Puuhakokkis kouluikäisille torstaisin klo 17.30–19. Luvassa askartelua, leivontaa/kokkailua ja muuta kivaa puuhaa. Ilm. www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”kouluikäiset – kerhoja koululaisille”.

Taaperokahvila to 12.9., 19.9. ja 26.9. klo 9.30–12 yli vuoden ikäisille lapsille aikuisen kanssa. Tarjolla kahvi/tee, voileipä sekä vauvasoseet 2 e/perhe.

Päivämusiikkikonsertti to klo 12 12.9. (Katariina Kopsa, urut), 19.9.

(Iina Katila, urut) ja 26.9. (Anni Nousiainen, urut). Vapaa pääsy.

Walk in -terapiaa on tarjolla maksutta alle 30-vuotiaille torstaisin klo 16–19. Lisätietoja Seuraa myös @walkinterapiavantaa-Instaa. Walk in -terapia terapeuttiopiskelijoiden tarjoamaa matalan kynnyksen

ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa.

Keskustelu on luottamuksellista.

Asiakas määrittää keskustelun lähtökohdat, hengellisistä kysymyksistä keskustellaan vain hänen sitä itse toivoessaan.

Iltamessu to 12.9., 19.9. ja 26.9. klo 19. Yhteisöllisesti toteutettava iltamessuhetki toteutuu Sanassa, rukouksessa, ehtoollisessa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Valmistelut ja iltateetä kello 18 alkaen. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messuhetken kantava voima Perhepäivä pe 13.9. ja 20.9. klo 9–13. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Klo 10 Muskarikirkkohetki. Keittolounas 5 e/perhe, leipä ja kahvi 3 e/perhe.

Naisten rukouspiiri pe 13.9. ja 20.9. klo 18, kokoushuone Martta.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 14.9. ja 21.9. klo 15, kerhohuone Toivo, 2. krs.

Messu su 15.9. klo 10. Marja Eloranta, Johanna Jakonen, Iina Katila.

Lastenkirkko su 15.9. ja 22.9. klo 10. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään.

Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän rukouksen jälkeen ja päättyy ehtoollisen alkaessa.

Arabiankielinen messu (ja kirkkokahvit) su 15.9. klo 16, Ramez Ansara.

Vauvakahvila ma 16.9. ja 23.9. klo 12.30–14.30. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen.

Sansan Medialähetyspiiri ma 16.9. klo 17, kerhohuone Rakkaus, 2. krs.

Iltaperhekerho ma 16.9. ja 23.9. klo 17.30–19. Iltapala 3 e/perhe.

Viikkomessu ti 17.9, (tulkataan viittomakielelle) ja ti 24.9. klo 11.30.

Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.

Tiistain yhteisölounas ti 17.9. ja 24.9. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa ajanvarausta ja keskustelua varten.

Lähetyksen päiväpiiri ti 17.9. klo 13, kerhohuone Toivo, 2. krs.

Laulamme yhdessä -yhteislaulutilaisuus ti 17.9. klo 17.

Avoin kohtaamispaikka ke 18.9. ja 25.9. klo 12–15 Valo-tilassa. Kohtaamispaikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä.

Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 18.9. klo 13, kerhohuone Rakkaus, 2. krs.

Kielikerho – puhumme suomea ke 18.9. ja 25.9. klo 14.30–16. Kahvia ja teetä. Tied. mirja.jalo@evl.fi, p. 040 509 7306. The language club meets on Wednesdays from 2.30–4

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO HILJENNY ELÄMÄSI ÄÄRELLE

Raamattu LATTIAKUVISSA

SYYSSIUNAUS LA 21.9. Hakunilan kirkolla KLO 11 Aiheena siunaus KLO 12 Lounas KLO 13 Aiheena Isä meidän

-rukous

Hagelstamintie 20 A Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 12.9. ja 26.9. klo 17.30.

Puuhakokkis keskiviikkoisin klo 17.30–19. Luvassa askartelua, leivontaa/kokkailua ja muuta kivaa puuhaa. Ilmoittautuminen www. tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”kouluikäiset – kerhoja koululaisille”.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho to 12.9. ja 26.9. klo 9.30–11. Välipala 3 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

Pikkuhelpin oma lastenhoito Ristipuron kerhotilassa tiistaisin klo 12–15.30. Onko sinulla tarve käydä asioilla, levähtää tai esimerkiksi opiskella hetki ilman lasta?

Voit varata ajan aikaisintaan viikkoa ennen soittamalla Sanna Kukkoaholle, p. 050 347 3814. Jos Sanna ei pysty vastaamaan, niin laita tekstiviesti, ja sinuun otetaan yhteyttä myöhemmin. Maksuttomaan lastenhoitoon voivat tulla alle viisivuotiaat lapset. Hoitoaika on kerrallaan 1–3 tuntia. Laita lapselle omat eväät. Hoitoon otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Lapsen tulee olla terve hoitoon tullessa.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO

pm. We learn Finnish in a casual atmosphere. Coffee and tea available.

Monikielinen raamatturyhmä to 19.9. klo 17.30, kokoushuone Joosef, 2. krs.

Nuorten aikuisten raamis to 19.9. klo 17.30 Vehkapolun kerhotilassa (sisäänkäynti kirkon sisäpihalta).

Vaivaton vihkiminen perjantaina pe 20.9. klo 14–15. Avoin vihkiaika paikalle tuleville pareille, joilla on mukanaan esteettömyystodistus, henkilöllisyyspaperit ja sormukset.

Voit halutessasi myös tehdä varauksen ennakkoon soittamalla varauspalveluun ma–pe klo 9–14 puh. 09 830 6804.

Messu su 22.9. klo 10, Kristiina Kartano, Sanna Heikurinen, Samppa Laakso.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 23.9. klo 13. Suosittua kerhoa vetää rovasti Pirkko Yrjölä.

Sukkelat Sukankutojat ti 24.9. klo 10 Vehkapolun kerhotilassa, Vehkapolku 10 (käynti kirkon sisäpihalta).

Lähetettynä-ilta to 26.9. klo 17.30, Valo-sali. Open Doorsin puhujalähettiläs pastori Parvez Gill kertoo

omakohtaisesti elämästä vainottuna kristittynä Pakistanissa. Gill on palvellut Pakistanin kirkon pastorina yli kaksikymmentä vuotta, kunnes joutui pakenemaan maasta. Tulkkaus Paula Vilkama. Illan päätteeksi iltamessu kirkossa klo 19.

PIENTEN PAIKKA Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12.

Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1 Ilolan perhepäivä ma 16.9. ja 23.9. klo 9–13. Tarjolla välipala 3 e/ perhe. Ei ilmoittautumista.

Kerho isille ja lapsille ti 17.9. ja 24.9. klo 17.30–19. Tekemistä aikuisille ja lapsille. Iltapala 4 e/perhe.

Tule silloin kun sinulle sopii.

Naisten saunailta to 19.9. klo 17–21.

Tammistonkatu 29 B Perhekerho ma 16.9. ja 23.9. klo 9.30–11. Välipala 3 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

Puuhakokkis tiistaisin klo 17.30– 19. Luvassa askartelua, leivontaa/ kokkailua ja muuta kivaa puuhaa.

Ilmoittautuminen www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”kouluikäiset – kerhoja koululaisille”.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2 Ylästön perhekerho ti 17.9. ja 24.9. klo 9.30–11. Välipala 3 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

Elävän veden virta -rukouspiiri ma 23.9. klo 17.30.

MUUALLA Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita Kaarinalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä!

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 14/2024 9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.9.

Avioliittoon kuulutettu Tanja Maria Suikkanen ja Jesse Olavi Kallberg, Anna-Maria Alava ja Aleksi Iiro Emil Kantola.

Hautaan siunattu Raili Kaarina Mattila 95 v, Annikki Margareta Varsa 93 v, Veli Matti Syvänen 71 v, Markku Erik Jokisalo 68 v, Leila Else Margetta Laine 92 v, Helmi Aila Lehmus 91 v, Helmi Aliisa Kukkonen 90 v, Pirkko Sisko Schroderus 78 v, Raimo Uolevi Järvinen 77 v, Aino Katariina Moilanen 69 v, MarjaLeena Ortju 68 v, Tom Mikael Vornanen 32 v, Mirja Marsio 97 v, Alpo Kalervo Ruohonen 84 v.

Elämänkaari

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Elsi Anna Haikarinen, Edwin Kristian Valdemar Helenius.

Avioliittoon kuulutettu Barnabas Etse Akrong ja Kawtar el Youmni, Juha Tapio Rajaniemi ja Raili Maija Irene Okkonen.

Hautaan siunattu Viljo Johannes Majava 85 v, Markku Vilhelm Evesti 73 v.

Mähönen.

Hautaan siunattu Elsa Esteri Hirvonen 95 v, Ritva Kyllikki Kauramäki 94 v, Matti Kullervo Pulkkinen 82 v, Mauri Antero Suominen 80 v, Helene Margareta Vahaluoto 78 v, Eeva Maija Holopainen 77 v, Veli Tapani Vainionpää 76 v, Matti Tapio Turunen 73 v, Tapio Michael Hotanen 67 v, Kirsi Anita Katariina Paul 63 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA

TIKKURILAN SEURAKUNTA

Kastettu Lenni Aarni Olavi Mykkänen, Iris Elviira Okkonen.

Avioliittoon kuulutettu Jenna Elina Polkko ja Juuso Jalmari Karvinen.

Hautaan siunattu Hilja Sulavi Heikkinen 95 v, Pentti Juhani Tammisalo 91 v, Erkki Tapani Partiala 83 v.

Kastettu Sisu Joel Markus Hallikainen, Viktor Viljo Johannes Lyytikäinen, Olavi Aamos Johannes Nurmonen, Janni Jasmin Jadessa Rinkinen, Jooel Tapani Tukeva, Miro Timo Matti Lemetyinen, Elvin Elliot And-Mäkinen, Sylvia Signe Friberg, Aaron Antti Juhani Kjelin, Tomas Eino Koskelainen, Luukas Frank Eemil Mäkinen, Robin Eemi Aaron Pulkkinen, Isabela Roosa Margarita Saby, Linnea Elle Cavén, Oula Matti Wiljami Lehtinen, Amanda Maia Nystén, Mimosa Elisa Tiirikainen, Manuel Felix Tapani Waltzer.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Eemi Aatos Laukkanen, Eino Voitto Sakari Toivonen, Ellen Selma Lydia Koskinen, Linus Oliver Laukkanen, Totti Ahto Asser Lankoski, Veikko Rafael Tapani Halme, Max Reino Armas Aromaa.

Hautaan siunattu Pirkko Maria Koivu 75 v, Paula Kyllikki Kirjalainen 75 v, Ahti Matti Järvelä 71 v, Pekka Juhani Kuosmanen 69 v, Anne Kristiina Niskanen 67 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Väinö Oskari Hurmerinta, Mauno Toivo Juhana Kemilä, Alma Leon

10 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 14/2024

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Viola Ellen Humalajoki, Lukas Leo Daniel Utriainen, Oiva Veini Valtteri Kuukka, Daniel Armas Karppinen, Viivi Maria Hänninen, Lotta Leona Tirkkonen, Venla Eveliina Karlsson, Alvin Eino Viljami Hakala, Eliel Oiva Alfred Uljas, Sasu Leonard Räikkönen.

Hautaan siunattu Aili Elisabeth Aaltonen 96 v, Aune Elina Tirronen 84 v, Oiva Eero Antero Hyttinen 64 v, Aira Annikki Valtonen 91 v, Aili Heloisa Lehtinen 84 v, Risto Pekka Juhani Kasurinen 71 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING: Avlidna Bengt Göran Klefström.

Tied. diakonissa hanna.raunu@evl. fi p. 050 384 8481.

VERKOSSA Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret.hirvensalo@ evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet.

Lasten ja perheiden uutiskirjeen voi tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv. net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä. Huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotona.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Myyrmäen kirkko, Uomatie 1 Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkko: ti klo 9–11 Kivistön kirkko: ma klo 13–15.

Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p.

050 357 7736, 050 407 1176.

Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb: Myyrmäen kirkko, Kivistön kirkko, Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet Ig: Myyrmäen kirkko, Kivistön kirkko, Vantaankosken seurakunta

MYYRMÄEN KIRKKO Uomatie 1 Kirkko avoinna vierailijoille ma–to klo 9–16. Muina aikoina toiminnan mukaan. Pidennetyt aukiolot ma– to 16.–19.9. klo 7–19.

Opastetut kierrokset kirkossa ma–to 16.–19.9. klo 13 ja 17.30.

Ruotsiksi ti 17.9. klo 10 ja 18.30.

Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.

Martinlaakson korttelikerho keskiviikkoisin alk. 11.9. klo 13.

Sarastus-tila.

Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Aurinko- ja Sarastus-tilat.

Seniorikerho torstaisin klo 13.30.

Valo-tila.

Myyrmäen kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.30. Sarastus-tila.

Messu su 15.9. klo 10. Vapaaehtoisten siunaaminen. Papit Hans Tuominen, Jere Hämäläinen,

kanttori Ritva Holma. Musiikkia tarjoilevat myös projektipäällikkö, kanttori Juha Paukkeri ja soitinryhmä. Kirkkokahvit.

Toivon tuulet su 15.9. klo 17.

Puheenvuoro, keskustelua ja ylistyslauluja. Sarastus-tila.

Raamattupiiri ma 16.9. klo 13. Järj.

Vantaan kristilliset eläkeläiset.

Kirkkaus-tila.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 16.9. klo 17.30. Sarastus-tila.

Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18. Päivänsäde-tila.

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11.

Kipinä-, Aurinko-, Kuu- ja Tähtitilat.

Martinristin raamattupiiri ti 17.9. klo 13. Loiste-tila.

Martinlaakson lähetyspiiri ti 17.9. klo 18. Raamattu kaikille kielille.

Mikko Tassia, The Word for the World -raamatunkäännöskonsultit ry. Musiikki: Seppo Palonen. Sarastus-tila.

Kirjoituspiiri Kirjavat ke 18.9. klo 10. Kipinä-tila.

Olotilakahvila keskiviikkoisin alk.

18.9. klo 11–13. Loiste-tila.

Aamurukouspiiri torstaisin alk.

19.9. klo 8.15. Loiste-tila.

Kirkkoravintola Voimala pe 20.9. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu.

Juhlamessu su 22.9. klo 10. Myyrmäen kirkko 40 v., Vantaa 50 v.

Piispa Teemu Laajasalo, kirkkoherra Hans Tuominen, kaupunginjohtaja Pekka Timonen. Musiikki kanttorit Eveliina Pulkkinen, MariAnnika Heikkilä, Ritva Holma, Puhallinyhtye Louhi ja käsikelloyhtye Sonus. Kirkkokahvit. Juhlamessuun voi tulla myös pyhiinvaeltamalla Virtakirkolta. Lähtö klo 9 Virtatalon edestä (Rajatorpantie 8).

Matka n. 2 km, ei ennakkoilmoittautumista.

Me Kynät -kirjoittajaryhmä ma 23.9. klo 15. Sarastus-tila.

Alfa-kurssi ma 23.9. klo 18. Tutkimusmatka kristinuskoon aikuisille.

Kokoontuu maanantaisin 23.9.– 9.12. ja la 9.11. Myyrmäen kirkolla.

Mukaan voi tulla kahdella ensimmäisellä kerralla 23.9. ja 30.9. Ilm. ja lisätietoa alfasuomi.fi. Kirkkaustila.

Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 23.9. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä.

Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t.

Sarastus-tila.

Miesten raamattupiiri ti 24.9. klo 18.30. Kajo-tila.

Ukkokerho ke 25.9. klo 9. Aurinkotila.

Raamatun ja lähetyksen äärellä ke 25.9. klo 17.30. Kansanlähetyksen lähetysilta. Lähetystyöntekijä Sakari Heinonen: Mediatyö evankeliumin palveluksessa. Tarjoilu alk.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.9.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Lasten Kastehelmi-kuoro torstaisin klo 16.15. Tied. kanttori MariAnnika Heikkilä p. 044 422 0407.

Kivistön kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.

Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.

Kivistön rukouspiiri ti 17.9. klo 17.30.

Kivistön raamattupiiri ti 17.9. klo 18.30.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30.

Iltaperhekahvila keskiviikkoisin klo 18–19.30.

Kuolleiden lasten muistopäivän iltahetki ma 23.9. klo 18. Kaikille, joita lapsen kuolema on koskettanut jossain vaiheessa elämää.

Musiikkia ja rukousalttareita, joille voi jättää oman rukouksen tai sytyttää kynttilän. Puheenvuoro: kokemusasiantuntija Maarit Suhonen Käpy ry:stä. Lapsille leikkialue.

Lastenhoito tarvittaessa, ota yhteyttä Helena Fyhr, helena.fyhr@ evl.fi, p. 050 380 6500. Mahdollisuus keskustella pappien kanssa.

Päätteeksi iltatee ja vapaata keskustelua. Ei ennakkoilmoittautumista. Järj. Vantaan seurakunnat.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10.

MUUALLA Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-v. Länsi-Vantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Esim. auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, digilaitteiden kanssa tai ulkoilukaverina. Yhteistyössä Hämeenkylän srk:n kanssa.

Olotilakahvila Kivistö tiistaisin klo 11–13 Asukastila Rubiini, Rubiinikehä 2b.

Nikkaristipäivystys keskiviikkoisin alk. 16.9. klo 11–13, p. 09 830 6426.

Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisä- tai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi?

Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaeh-

toisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta.

Ammatti-ihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikkaristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso ja Kivistön suuralue).

Pyhiinvaellus Myyrmäen kirkon juhlamessuun su 22.9. klo 9. Lähtö klo 9 Virtatalon edestä (Rajatorpantie 8). Matka n. 2 km. Ei ilmoittautumista, tied. Kari Koivula, p. 0400 605 955.

VERKOSSA Messu su 15.9. klo 10. Vapaaehtoisten siunaaminen. Papit Hans Tuominen, Jere Hämäläinen, kanttori Ritva Holma. Musiikissa myös projektipäällikkö, kanttori Juha Paukkeri ja soitinryhmä.

Juhlamessu su 22.9. klo 10. Kotona Vantaalla: Myyrmäen kirkko 40 v., Vantaa 50 v. Piispa Teemu Laajasalo, kirkkoherra Hans Tuominen, kanttorit Eveliina Pulkkinen, MariAnnika Heikkilä ja Ritva Holma.

Puhallinyhtye Louhi ja käsikelloyhtye Sonus. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www. vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena.

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning via tidsbeställning

HELSINGE KYRKA S:T LARS Kyrkov. 45 Högmässa med konfirmation sö 15.9 kl. 12. Sini Aschan, Eva AhlWaris och Heidi Åberg.

Bröllopsnatt fr 20.9. Gift er enkelt men värdigt. Kölappar delas ut från kl. 18. Sök hindersprövning minst en vecka före.

Högmässa sö 22.9 kl. 10. Eva AhlWaris och Anders Ekberg.

DICKURSBY KYRKA Stationsv. 12a Musiklek fr 13.9 och 20.9 kl. 10–11.

Familjeförberedelseträff lö 14.9 kl. 13–16. Tema: Att få barn med kropp och psyke.

Tisdagsgruppen ti 17.9 kl. 12.30– 14.30.

Sångstund för alla on 18.9 kl.

18–19.

Ungdomskväll on 18.9 och 25.9 kl.

18–20.

Seniorcafé ti 24.9 kl. 13–14.30.

erityinen elämäni.

ADOBE STOCK

klo 17. Sarastus-tila.

Konsertti: Jukka Perko, saksofoni & Hele Ensemble ke 25.9. klo 18.

Naisten Pankki Länsi-Vantaan hyväntekeväisyyskonsertti. Liput 20 e, ovelta. Maksuvälineinä käteinen, MobilePay. Osa Myyrmäen kirkon avajaisviikkoja.

Hiljaisuuden päivä Ilolan seurakuntatalolla Kaipaatko hengähdystaukoa arjen kiireiden keskellä? Hiljaisuuden päivä Ilolan seurakuntatalolla, Soittajankuja 1, lauantaina 5.10. klo 10–16 antaa mahdollisuuden rauhoittumiseen, lepäämiseen ja hiljentymiseen. Päivän aikana voi osallistua taidetyöskentelyyn, metsäretkeen ja hiljaisuuden joogaan.

Osallistumismaksu on viisi euroa.

Ilmoittautuminen päättyy 29.9. tai kun paikat ovat täyttyneet. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.vantaanseurakunnat.fi/retriitit.

MYRBACKA KYRKA Strömfårav. 1 Öppningsveckan firas må–to 16–19.9 med konserter och guidade rundturer på finska alla dagar.

Svenskt program tisdag 17.9: Öppet hus på Familjecafé och Träffpunkt för daglediga kl. 9.30– 13. Guidad rundtur i kyrkans förnyade utrymmen kl. 10 och 18.30.

Festmässan Myrbacka kyrka 40 år sö 22.9. kl. 10 (på finska).

p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 388 8501 tarja.korpela@evl.fi

VAMMAISILLE Osallisuuspaja ma 16.9. klo 13–15 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a.

Ideoidaan ja kehitetään yhdessä saavutettavaa seurakunnan toimintaa. Kaikille avoin. Tiedustelut: Kristiina Tuohimaa, p. 050 381 8758.

HÅKANSBÖLE KYRKA

VIITTOMAKIELISILLE

Håkansbölev. 48 Sottungsby-Håkansbölekretsen to 26.9 kl. 13–14.30.

Viittomakielinen perhekerho pe 13.9. klo 9.30–12, Malmin varustamo, Pekanraitti 16, Helsinki.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 17.9. klo 11.30–14.30 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a. Viikkomessu (tulkkaus viittomakielelle), yhteisöllinen lounas ja yhdessäoloa.

Kannelmäen raamattupiiri ti 24.9. klo 15–17, Klaneettitie 6–8 a, 4. krs.

Helsinki. Vieraana pastori Markku Vuorinen.

FOLKHÄLSANHUSET Vallmov. 28 Veckomässa fr 13.9 kl. 14 Dickursbykretsen on 18.9 kl.

14–16.

ÖVRIGT Vivandikören övar på Bygård to 12.9, 19.9, 26.9 kl. 17–19.

Skaparklubben i Kyrkoby skola ti 17.9 och 24.9 kl. 15–16.30, “Nya huset”, årskurs 3—4.

Sportklubben i Dickursby skola ti 17.9 och 24.9 kl. 16.15–17, årskurs 1–2.

ViAnda-kören övar på Helsinggård on 18.9 och 25.9 kl. 12–14.

Apua ja tukea Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6799 Päivystys to klo 8–12 Diakoniatoimisto:

NÄKÖVAMMAISILLE Tapaamisia ja messu pe 20.9. klo 11.30–13.30 Matteuksen kirkolla, Turunlinnantie 3, Helsinki.

Pakarituvan vertaistapaaminen ke 25.9. klo 12.30–15 Pakarituvalla, Kuriirite 1. Kahvittelua ja kimppakävelyä.

KEHITYSVAMMAISILLE

RETRIITIT Retriitti Hirvijärven leirikeskuksessa pe 11.10. – su 13.10. Sydänsyksyn levollinen viikonvaihde hiljaisuudessa. Hirvijärven rantamaisemat ja valmis ruokapöytä sekä yhteiset kappelihetket virkistävät ruumista, sielua ja henkeä. Retriitissä on mahdollisuus osallistua myös hiljaisuuden joogaan. Hinta 180 e sis. majoituksen ja täysihoidon. Ohjaajina Tarja Korpela ja Taina Pajunen. Ilm. 27.9. menn.

Lisätiedot: www.vantaanseurakunnat.fi/retriitit.

International Sunday Service with Holy Communion Sun 15 Sep and 22.9, 12 noon, Tikkurila Church, Asematie 12a.

Mass in Arabic Sun 15 Sep 4 pm, Tikkurila Church.

The Message Club Thu 26.9 at 2–4 pm, Tikkurila Church.

The language club Wed 18 Sep & 25 Sep from 2.30 pm to 4 pm in Vehkapolku 10 c (Door in the courtyard of Tikkurila Church). We learn Finnish in a casual atmosphere.

Coffee and tea available.

Multilingual Bible study group Thu 19 Sep from 5.30 pm, meeting room Josef in Tikkurila Church. We come together to read and discuss Scripture, learn from Christian faith and pray together. We speak Finnish and English. You can also join if you speak only little Finnish or English.

International Friendship-choir practises at Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä, p. 044 422 0407. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20 в церкви Länsimäki (Kerokuja 9) Приглашаем русскоязычных жителей Вантаа для беседы и изучения Библии в дружеском общении с чаепитием. Группа организована фин. лютеранскими приходами и открыта для всех интересующихся духовными темами вне зависимости от возраста, пола, национальности, конфессии или принадлежности к церкви. Никаких взносов не требуется, посещение свободное. С вопросами обращайтесь к руководителю группы, Анжелике Химич +358 45 165 8552.

Taidenäyttely to 12.9. – pe 13.9. klo 12–16 Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18, Helsinki. Esillä Uuno Palosaaren töitä sekä vantaalaisten kehitysvammaisten harrastetaiteilijoiden kokoelma aiheesta Minun KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 14/2024 11

KIRKOISSA SOI 12.–26.9.

Musiikkia Vantaalla MIKA TOIVANEN

TORSTAI 12.9.

Päivämusiikkikonsertti klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a.

Katariina Kopsa, urut. Konserttiin on vapaa pääsy.

TORSTAI 19.9.

Päivämusiikkikonsertti klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a.

Iina Katila, urut. Konserttiin on vapaa pääsy.

Kari Jerkun 70-vuotisjuhlakonsertti ”Elämän kaarella” klo 18 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1.

Urkuri Kari Jerkku soittaa Buxtehuden, Tunderin, Bachin, Wesleyn, Viitasen ja Laadun sävellyksiä.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto Kirkon Ulkomaanavulle.

TORSTAI 3.10.

KESKIVIIKKO 25.9.

Jukka Perko, saksofoni & Hele Ensemble klo 18 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Naisten Pankki Länsi-Vantaan hyväntekeväisyyskonsertti. Liput 20 e ovelta. Maksuvälineinä käteinen, MobilePay. Osa Myyrmäen kirkon avajaisviikkoja.

TORSTAI 26.9.

Päivämusiikkikonsertti klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a.

Anni Nousiainen, urut. Konserttiin on vapaa pääsy.

SUNNUNTAI 29.9.

Saksofonisti Jukka Perko ja Hele Ensemble esiintyvät keskiviikkona 25.9. kello 18 Myyrmäen kirkossa. Tilaisuus on Naisten Pankki Länsi-Vantaan hyväntekeväisyyskonsertti. Liput maksavat 20 euroa.

Club For Five -kirkkokonsertti klo 19 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Konsertti sisältää suomalaisille rakkaita virsiä sekä muita tunnelmallisia lauluja yhtyeen uran varrelta a cappella -versioina.

Taidokas viisikko kuljettaa kuulijaa taidokkaasti läpi erilaisten tunnelmien ja musiikin tyylilajien. Liput alk. 29, 50 e Ticketmasterin kautta tai 30 e ovelta.

Viitasen Piia klo 19 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Piian omaa ohjelmistoa ja häntä puhuttelevia kappaleita. Vapaa pääsy.

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa Sons of the Midnight Sun klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Helsingin poliisisoittokunta. Soittokunnalle sävellettyjä teoksia, kantaesityksenä Porran tilausteos. Muun muassa Linkolan, Piston, Nymanin ja Forsströmin teoksia. Eeva Oksalan tulkitsemana Timo Alakotilan viulukonsertto.

Lauantai 21.9.

Munx Gregoriana ja Anita Kyönsaari: ’Miserere’ klo 16 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Lauluja keskiajalta pelien fantasiamaailmaan.

Rakkaudesta runoon klo 18 Helsingissä Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Musiikki- ja lausuntaesitys. Mukana Sinikka Haapanen, Miia Nuutila ja kitaralla säestävä Antti Paavilainen.

Runoja muun muassa Leinolta, Hellaakoskelta, Kilveltä, Oksaselta, Tabermannilta ja Tynniltä, lauluja Helismaalta ja sävellettyjä runoja eri runoilijoilta. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e.

Romano Gospel -hyväntekeväisyysilta klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Romano Gospel -yhtye pääsolisteina laulaja, säveltäjä ja sanoittaja Marika Blomerus sekä tangoprinssi Dimitri Isberg. Markku Valerius ja Miska Grönfors, flyygeli, Rainer Frisk ja Miska Grönfors, kitara, Karl Karjalainen, basso, Vesa Louhelainen, haitari. Hengellistä romanimusiikkia. Juontajina Tarja Sassi ja Joni Blomerus. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Kesto noin 2 h, väliaika.

Tiistai 24.9.

Lassen vanavedessä klo 18 Helsingissä Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Lasse Mårtenson -muistokonsertti. Sofia Finnilä Quartet: Sofia Finnilä, laulu ja tarinat, Sampo Hiukkanen, viulu ja saksofoni, Henrik Wikström, piano ja harmonikka, Hannu Rantanen, basso. Juontaa Maija Kuusi. Liput 25 e ennakkoon Kiinteistötoimisto Erkkeristä, Lauttasaarentie 28. Tied. lasse.muistokonsertti@gmail.

com.

Markus Asunnan konsertti klo 19 Espoossa KilonRistissä, Vanharaide 1. Pastori Markus Asunta soittelee kitaran lisäksi melkein ”pilliä kuin pilliä” loihtien ilmoille mm. irlantilais-, walesilais- ja skottisävelmiä. Suuri osa musiikista on hänen omaa tuotantoaan. Lauletaan myös yhdessä Markuksen johdolla.

RIKU KANKARO/KUVAKENGURU

Keskiviikkona 18.9.

Tostai 26.9.

Laulu & laulun tarina 18.30 Espoossa Laaksolahden kappelissa, Ylänkötie 16. Janna Paasonen ”Surusta syntyy lohdutus”, säestää Miika Vintturi. Musiikista keskusteleva konserttisarja. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.

Perjantai 27.9.

Misatango, ”Misa a Buenos Aires” kuorolle, mezzosopraanolle, bandoneonille, pianolle ja jousisoittimille klo 19 Espoossa Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Saksalais-suomalaisen kuoro, Angelika Klas, mezzosopraano, Mikko Helenius, bandoneon, Esa Ylönen, piano, Encanto Tango Band.

Markus Asunnan konsertti on tiistaina 24.9. kello 19 Espoossa KilonRistissä, Vanharaide 1. Konsertissa kuullaan muun muassa irlantilais-, walesilais- ja skottisävelmiä sekä Asunnan omaa musiikkia.

Musiikin johto: Agnes Goerge.

Martín Palmerin Liput 20/15 e. Liput etukäteen agnes.goerke@ evl.fi tai käteiselä ovelta Tapiolan kirkosta.

Keskiviikko 2.10.

Radio Dein ja Jaana Pölläsen juhlakonsertti klo 18 Espoossa Espoonlahden kirkossa, Kippa-

Lisää musiikki- ja muita tapahtumavinkkejä verkossa: menohaku.kirkkojakaupunki.fi

rinkatu 8. Jaana Pöllänen ja Ville Uusitalo: Sydänlanka-duo. Vapaa pääsy, kolehti Kristityt yhdessä ry:n radiotyölle. 30-vuotista laulajauransa juhlavuottaan viettävä Pöllänen on julkaissut levyn Seinäjoen Tangomarkkinoilla ja kiertää nyt laulaen upeita Lasse Heikkilän uusia hengellisiä tangosävelmiä.