Kirkko ja kaupunki 2024 10-11 Vantaa

10–11 13.6.2024 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Basisti sfääreissä Lauri Porra on säveltänyt teoksen, joka kertoo maailmankaikkeuden alusta ja lopusta s. 12

Kirkko ei kannata eutanasiaa – arkkipiispa Tapio Luoma kertoo miksi s. 10 Kiirettömällä matkalla Euroopassa s. 14

Pääkirjoitus

Eilen

Antisemitismi lisääntyy Suomessa

Uskontulkinnan pitää olla niin yksinkertainen, että se on juuri minulle totta.

IHMISOIKEUSKESKUS JA OIKEUSMINISTERIÖ julkaisi­ vat toukokuussa kyselytutkimuksen, jonka tulos huo­ lestuttaa. Sen mukaan 83 prosenttia Suomessa asuvis­ ta juutalaisista kokee, että antisemitismi eli juutalais­ vastaisuus on lisääntynyt viiden viime vuoden aikana.

Vastaajia oli 334 eli noin viidennes tästä pienestä vä­ hemmistöstä.

Kyselytutkimuksen alkaessa Gazan sota ei ollut vie­ lä alkanut. Ne, jotka vastasivat kyselyyn vasta hyökkä­ yksen alettua, ovat havainneet myös sodan vaikutuk­ sen. Heistä peräti 87 prosenttia vastasi antisemitismin lisääntyneen. Gazan sota on lisännyt juutalaisvähem­ mistöihin kohdistuvaa vihaa eri puolilla maailmaa.

Esimerkiksi Ruotsissa juutalaisvastaiset viharikokset nelinkertaistuivat jo sodan ensi kuukausien aikana.

ANTISEMITISMIN KASVU ei suinkaan ole vain Gazan sotaan liittyvä ilmiö vaan trendi, joka on jatkunut jo vuosien ajan. Tuntuu kuin kah­ deksan vuosikymmentä toisen maailmansodan jälkeen maail­ ma olisi unohtanut holokaustin kauhut. Niitäkin löytyy, jotka kiistävät keskitysleirit, vähät­ televät niitä tai syyttävät juuta­ laisia itseään siitä, mitä natsit heille tekivät.

Antisemitismi ei ole vain yksi rasismin muoto vaan ideologia, jonka synkät juuret ulottuvat kauas historiaan, myös kristin­ uskon historiaan. Antisemitismis­ sä hyödynnetään salaliittoajat­ telua ja stereotypioita, joita kier­ rätetään sukupolvesta toiseen.

Äärioikeiston juutalaisvastaisuus on usein näky­ vää hakaristeineen ja vihaa uhkuvine sanoineen.

Antisemitismiä esiintyy myös äärivasemmalla, esimer­ kiksi silloin, kun Israelin valtion toiminnan vastusta­ miseen tulee mukaan antisemitistisiä piirteitä. Eräs kyselytutkimukseen vastannut kertoi, että juutalais­ vastaisia kommentteja esiintyy jopa rasismin vastusta­ jilla tyyliin ”Lähi­idässä ei voi olla rauhaa ennen kuin viimeinenkin juutalainen on hukutettu Välimereen”.

Viime vuosikymmeninä ääri­islamilla on ollut juuta­ laisvastaisuudessa merkittävä rooli, mikä näkyy väki­ valtaisissa iskuissa.

KYSELYTUTKIMUKSEEN VASTANNEISTA juutalaisis­ ta lähes puolet kertoi olevansa vähintään melko huo­ lissaan siitä, että he voivat joutua fyysisen väkivallan kohteiksi. Esimerkiksi Helsingin juutalainen seurakun­ ta joutuu koko ajan pitämään yllä mittavia turvatoimia synagogansa suojelemiseksi.

Vaikka näin ei pitäisi olla, näin on Suomessakin vuonna 2024.

PAULI JUUSELA

päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

PAINETTU KIRKKO JA

TEOLOGIAN TOHTORI ANTTI ALHONSAARI (1932–2021)

Tänään En usko Jumalaan, mutta uskon jumaluuteen.

On lohdullinen ajatus, että on olemassa jokin korkeampi voima.

MUUSIKKO JOUNI HYNYNEN ANNASSA 19/2024

Iankaikkisesti Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä: hänessä me elämme, liikumme ja olemme.

PAAVALI UUDEN TESTAMENTIN APOSTOLIEN TEOISSA (17:27–28)

KAUPUNKI -LEHTI ILMESTYY SEURAAVAN KERRAN ESPOOSSA JA KAUNIAISISSA 4.7.

SEKÄ KOKO PÄÄKAUPUNKISEUDULLA JÄLLEEN 15.8.

Kirkko ja kaupunki

10

Ennen aamuseitsemää rusakot lojuvat rentoina rannalla, harmaahaikara lönköttelee halki ruovikon ja sinisorsat kelluvat veden kimmellyksen keskellä.

KANNEN KUVA: ANTTI RINTALA KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Rakas Jumala, rauhoita minut samaan tempoon muiden luotujesi kanssa.

13.6.2024

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki.fi

@kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”On aika siistiä, kun paljon ihmisiä laulaa hämärässä yhtä aikaa” Vilma Paarlahti on menossa jälleen rippileirille. Tämä on hänelle jo neljäs kesä isosena.

Leireillä hän on huomannut, että jokailtainen hiljentyminen on nuorille tärkeä asia.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Hakunilan seurakunnan isonen Vilma Paarlahti, 19, minkälaisia hiljentymistapoja rippileireillä on nykyään käytössä?

– Ensinnäkin leirien päivä­ ohjelmaan kuuluu meditaatio­ hetki, jota vietetään puolen päivän aikaan.

Silloin laitetaan soimaan rauhallista musiikkia ja kerrotaan riparilaisille ehkä joku tarina – tai voi ottaa vaikka päiväunet. Lisäksi meillä Hakunilas­ sa on joka ilta ennen nukkumaanmenoa komple­ torio eli rukous päivän päättyessä.

– Kun riparilaiset ovat menneet kompletorion jälkeen huoneisiinsa, isoset laulavat käytäväl­ lä muunnellun version Nukkumatti­animaa­ tion Unihiekkaa-laulusta. Laulun lopuk­ si lausutaan: ”Hyvää yötä, Jeesus myö­ tä. Kiitos tästä päivästä. Se oli kiva.”

Luulen, että iltalaulu on saanut mo­ net huoneesta livistämään aikoneet toisiin ajatuksiin. Joskus olen ollut pysäyttämässä karkaamissuunnitel­ mia. Leireillä on kuitenkin erikseen yövahti, eikä yövalvominen ole isos­ ten hommaa.

2

Mistä kompletoriossa on oikein kyse?

– Kompletorioon eli komplikseen kokoon­ nutaan noin kymme­ nen aikaan illalla. Puolisen tuntia kestävän kompletorion kaava löytyy virsikirjasta.

Kompliksen aikana esilaulajat laulavat vuoropuheluna muiden kanssa. Tilaisuuteen kuuluu myös yhdessä rukoilua, synnin­ tunnus, Raamatun lukemista ja puhe. Puheen sijaan saate­ taan lukea opettavainen tarina. Meille isosille on suositeltu, että tarinan opettelisi ulkoa, jolloin sen voi kertoa viihdyttä­ västi. Olen kerran kertonut komp­ liksessa tarinan.

Se oli kyllä aikamoinen koettelemus.

Se jännitti!

– Komplista varten tilaan rakennetaan alttari, jonka äärelle istutaan. Alttari kootaan kankaan päälle. Siihen voidaan laittaa led­tuikkuja, pie­ ni risti ja esimerkiksi luonnosta haettuja koristei­ ta, kuten vaikkapa käpyjä ja lehtiä. Alttarille ase­ tetaan myös Raamattu. Materiaalien asettelussa ja valinnassa saa käyttää taiteellisia vapauksia ja lahjoja.

3

Miten hiljentyminen vaikuttaa nuoriin?

– Kun leiriläisten kanssa juttelee kahden kesken tai pienissä ryhmissä, saa usein selville, että kompletoriosta pidetään. Leirin loppupuolella kaikki istuvat kompliksessa tosi rauhallisesti, ja nekin, jotka eivät ole alkuun laulaneet, saattavat laulaa.

On aika siistiä, kun paljon ihmisiä laulaa yhtä aikaa hämärässä, tunnelmallisessa tilassa.

– Riparilla huolehditaan, että leiriläisillä olisi riittävästi myös omaa aikaa. Jotkut käyttävät sen ajan riehumiseen ja pelaamiseen, toiset vetäyty­ vät omaan huoneeseensa rauhoittumaan. Osa ri­ parilaisista on elämänsä ensimmäistä kertaa lei­ rillä.

– Kaikkia kannustetaan rauhoittumiseen ja oman tilan ottamiseen. Silloin voi sietää parem­ min itseään ja muita.

4 5

Auttavatko riparilla opitut hiljentymistavat myös leirin jälkeen, jos niitä jatkaa kotona?

– Varmasti. Kompletorio on yhteisölli­ nen juttu, jota on vaikea toisintaa yksin kotona, mutta meditaatiohet­ kien juttuja voi hyödyntää itsekseen. Rauhoitta­ van musiikin kuuntelu, silmien sulkeminen ja hengittely auttavat rentoutumaan. Joskus lyhytkin meditaatiohetki voi riittää.

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhää ovat elämän pienet ilot. Meidän perheessämme saunotaan kerran viikossa. Kun saunan jälkeen seisoskelee pihalla, katsoo luontoa ja auringonlaskua, muistaa elämän ainutlaatuisuuden ja tärkeyden.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2024 3

Kesän koskettavin koru Ristikaulakoru on suosittu rippilahja vuodesta toiseen.

Nyt halutuin on siro kultainen risti. Ekologinen ja sympaattinen vaihtoehto on vaikkapa isovanhemman perintöristi. ”Vanhasta rististä tulee kuin uusi, kun sen putsaa.”

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA ESKO JÄMSÄ

4 KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2024

J

o ”pienenä likkana” koruliikkeen tiskin takana pyörinyt ja perheyrityksessä nyt jo yli 20 vuotta työskennellyt Makreeta Nyström-Tuomola kertoo, että risti on kesän suosikkilahjaostos.

– Jos nuoret saavat itse valita myymälässä rippilahjan, he valitsevat yleensä aina ristin.

Sellon Timanttiset-liikkeessä kauppiaana toimivan Nyström-Tuomolan mukaan eniten ristikoruja myydään huhti–syyskuussa, ja valtaosa kaikista myydyistä ristikoruista menee rippilahjaksi.

Vielä pari vuotta sitten rippiristin piti olla ehdottomasti hopeinen, nyt kaikkein halutuin on siro kultainen risti.

– Joskus lahjaksi halutaan antaa oma vanha ristikoru ja tullaan kysymään, voiko ristiin lisätä uuden kaiverruksen, Nyström-Tuomola kertoo.

– Vanhasta rististä tulee kuin uusi, kun sen putsaa.

Olipa risti vanha tai uusi, siihen halutaan lähes aina kaiverrus. Korujen yksilöinti kaiver-

ruksella on Nyström-Tuomolan mukaan tärkeää.

JUSTUS JUUSOLA, 18, käyttää rippilahjaksi saamaansa kultaista ristiä juhlatilanteissa. Rippiristi on ollut kaulassa häissä, konfirmaatioissa ja sukulaisen syntymäpäivillä.

Nytkin kaulassa roikkuu kyllä risti, mutta sen hän on hankkinut myöhemmin.

– Tämä on muisto viime kesän Tallinnan-matkalta, Juusola kertoo.

Hän oli Tallinnassa viettämässä juhannusta äitinsä kanssa. Historiasta kiinnostunut Juusola ehti silloin koluta Tallinnan vanhan kaupungin ja ostaa korun, jonka esikuvana on ollut arkeologinen löytö. Juusola arvelee, että risti on taottu pronssista.

– Kun laitan tämän kaulaan, tulee kesäinen fiilis, Juusola sanoo.

Makreeta Nyström-Tuomola kertoo, että nyt on trendikästä käyttää useaa kaulakorua samanaikaisesti.

– Jos kaulassa on vaikkapa kolme korua, yksi niistä voi olla risti. Sillä voi myös tuoda omia arvojaan esiin, hän sanoo.

RISTI ON kristittyjen symboli.

– Ristikoru viestii siitä, että sen kantaja kuuluu kristittyjen joukkoon. Ehkä vielä enemmän se kertoo siitä, että hän on käynyt rippikoulun ja konfirmoitu, sanoo Tikkurilan seurakunnan rippikoulupappi Sari Hartikka.

– Toivottavasti se on myös muisto hyvästä ja ikimuistoisesta rippikoulukokemuksesta sekä yhteenkuuluvuudesta, hän lisää.

Hartikan mukaan riparilla keskustellaan ristin merkityksestä, Jeesuksen ristinkuolemasta ja ylösnousemuksesta.

– Tyhjä eli avoin risti kertoo siitä, ettei Jeesus jäänyt kärsivänä ristille, vaan voitti kuoleman ja antoi meille toivon ja viestin siitä, että elämä jatkuu myös kuoleman jälkeen, hän sanoo.

Monesti ripareilla myös opetellaan tekemään ristinmerkki.

– Sillä siunataan niin omat ajatukset, sydän ja tunteet kuin molempien käsien teot, Hartikka kertoo.

Joskus riparilla on myös askarreltu omat ristit.

JOS KUMMIT miettivät lahjaksi rippiristiä, Sari Hartikalla on vinkki.

– Ristin voi käydä valitsemassa yhdessä kummilapsen kanssa, jotta lahja olisi muistoesineen lisäksi myös mieluinen käyttöesine.

Myös Makreeta Nyström-Tuomolan mukaan nuoren on hyvä olla itse läsnä ristiä valittaessa.

Aina se ei ole mahdollista. Silloin hän kehottaa ottamaan kuvia koruista ja lähettämään niitä lahjansaajalle.

Sari Hartikan omalle rippiristille kävi aikanaan huonosti. Ketju katkesi ja koru katosi hänen ollessaan kesäteologin hommissa Satakunnassa. Korua etsittiin leirikeskuksen pihalta, mutta turhaan. Nykyisin Hartikan kaulassa kulkee risti, jonka hän sai lahjaksi pappisvihkimyksen kunniaksi. ■ Justus Juusola ja kaksi muuta nuorta esittelevät ristikorunsa. Katso videot: kirkkojakaupunki.fi.

Justus Juusolan ristin esikuvana on ollut arkeologinen löytö.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2024 5

HY VÄN TÄHDEN. 83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2024

Päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Retkiä vantaalaisuuden ytimeen Kirjailija Ansu Kivekäs on käsitellyt teoksissaan niin nuoriso- ja alakulttuureja kuin lähiöelämääkin. Hän ja viisi muuta pitkän linjan vantaalaista kertovat, mitä kaupungissa kannattaa kesällä tehdä.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVITUS PAULI SALMI KUVA LENITA SUSI Ruskeasannan Riviera ”Yksi kiinnostava paikka on Rus­ keasannan Riviera. Siellä, lento­ kentän ja hautausmaan kupees­ sa, hiekkamonttujen keskellä on pohjavesilampia, joissa rohkeim­ mat jopa uivat hylättyjen pakas­ timien, autonraatojen ja soh­ vien seassa. Sadan metrin pääs­ sä ruiskutetaan glykolia lentoko­ neisiin, joiden jyrinässä voi myös haaveilla matkasta kaukomaille.

Näillä rannoilla uiminen ei ole suositeltavaa. Sen sijaan samalla reissulla kannattaa etsiä kaikkien aikojen ensimmäisen Jukolan viestin muistomerkki. Se sijaitsee Tuusulantien ja Ruskeasannantien risteyksessä, hyvässä piilossa.”

Ansu Kivekäs, 59

Kaupunkiretki etelään ”Vantaasta tulee ensimmäisenä mieleen luonto. Täällä lännessä Pitkäkosken alueella voi vaikka kalastaa. Vantaankoskella, van­ han viilatehtaan ympäristössä, tulee käveltyä kosken kohinaa kuunnellen.

Lasten ollessa pienempiä suuntasimme kuitenkin usein ju­ nalla kaupunkilomalle etelään: kuljettiin tutkimassa Espan puis­ ton patsaita ja syötiin munkkeja Kauppatorilla. Vantaalaista on se, että pääsee näppärästi kaupunki­ lomalle muiden turistien sekaan ihmettelemään vaikka eläinten ja teekkarin pronssiin valettuja jalanjälkiä Lasipalatsin kulmalle.”

Nainen, 51

Auringonlasku lentokentän laidalla ”Lemminkäisen kalliolla on tul­ lut istuttua jos jokunen kerta katselemassa koneita ja aurin­ gonlaskua – joskus pussikaljan kanssa, joskus tyttöä kädes­ tä kiinni pitäen. Me simppari­ laiset (simonkyläläiset) käy­ tiin Maantiekylän päässä en­ sin pyörillä, sitten mopoilla ja autoilla. Lemminkäisen kalliol­ la tulee käytyä edelleen, nyt omien lasten kanssa, ja omia nuoruusmuistojahan rehevöi­ tetään, kun niistä kerrotaan jälkikasvulle.”

Mies, 50 Rockia Velmu-talon niityllä ”Elokuussa (17.8.) kannattaa suunnata Velmu­talon niityl­ le, koska silloin siellä järjes­ tetään maksuton Koisorock.

Kyseessä on Tikkurilan seudun innostavan aito musiikillinen kylätapahtuma, jossa sukupol­ vet kohtaavat. Maksuttomas­ sa tapahtumassa näkee paljon tuttuja.”

Mies, 42

Ansu Kivekäs on paljasjalkainen vantaalainen.

Piknik Simonmetsässä ”Simonmetsässä, osoitteessa Vanamontie 13, sijaitsee arkki­ tehtonisesti harvinaislaatui­ nen, Futuro­taloistaan tunne­ tun Matti Suurosen suunnit­ telema huoltoasemarakennus, jossa toimii nykyisin autokorjaa­ mo. Rakennus ei ole enää aivan alkuperäisessä asussaan, mutta: Oi, muovirakentaminen ja men­ nyt futurismi!”

Ansu Kivekäs, 59

Tiksin munkki ”Autoilu kuuluu vantaalaisuu­ den ytimeen, ja autolla ajelemi­ nen kesäiltana kavereiden kans­ sa on mukavaa puuhaa. Isoja parkkipaikkoja pysähtyä löy­ tyy Heurekalta, Pyhän Laurin kirkolta, Jumbon luota, Seutu­ lan kappelilta ja Kuusijärveltä.

Oikeastaan ehdotan ajelukier­ rosta kaikille Vantaan kirkoille!

Tikkurilan perinteinen autoilu­ pätkä nimeltä Tiksin munkki kul­ kee Ala­Tikkurilan Shelliltä Rus­ keasannan Shellille.”

Nainen, 38 Naapurin moikkaus ”Nelisenkymmentä vuotta Kor­ sossa ovat opettaneet minulle, mitä hyvä naapuruus on. Korsos­ sa moikataan naapureita ympäri vuoden, mutta kesän valossa ja lämmössä unohdutaan juttele­ maan pidemmäksi aikaa. Ei tup­ pauduta kylään eikä sekaannu­ ta toisten elämään, mutta anne­ taan tarvittaessa naapuriapua.

Ohimennen jaetaan kuulumiset, ilot, surut, elämä ja perenna.”

Nainen, 43 KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2024 7

Naiset maalasivat uskonnollisia aihei Dominikaaninunna Plautilla Nelli teki isoja alttaritauluja, Raamatun naishahmoista inspiroitunut Artemisia Gentileschi maalasi barokkidraamaa ja Hilma af Klint välitti henkien viestejä.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT WIKIMEDIA COMMONS

P

itkää pöytää peittää valkoinen liina, jolle on katettu yksinkertainen ateria. Pöydän keskellä istuu Jeesus ja hänen molemmilla puolillaan opetuslapsia. Näetkö jo kuvan mielessäsi? Jos näet, olet luultavasti palauttanut mieleesi Leonardo da Vincin freskon, joka on yksi maailman kuuluisimmista maalauksista.

Samaa aihetta ovat kuitenkin maalanneet monet muutkin Italian re-

8 KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2024

nessanssitaiteilijat, muun muassa Plautilla Nelli (1524–88) noin 60 vuotta Leonardoa myöhemmin.

Nellin Viimeinen ehtoollinen noin vuodelta 1560 on ensimmäinen tunnettu naisen tekemä kuva Raamatun aiheesta. Tuohon aikaan oli kyllä joitakin naistaiteilijoita, mutta heidän ei odotettu maalaavan suurikokoisia uskonnollisia tauluja, sellaisia kuin tämä seitsemän metriä leveä ja kaksi metriä korkea teos on.

Itseoppinut Nellikin oli aloittanut uransa maalaamalla miniatyyrejä, mutta siirtyi pian suurikokoisten alttaritaulujen pariin. Hän oli dominikaaninunna, joka luostarissaan opetti muitakin naisia maalaamaan.

Viimeisen ehtoollisen miesjoukon kuvaaminen on melkoinen suoritus siksikin, että Nellin malleina ovat luultavasti toimineet nunnat.

Plautilla Nelli on yksi niistä naistaiteilijoista, joiden työtä taidehistorioitsija Katy Hessel esittelee hiljattain suomeksi julkaistussa teoksessaan Taiteen historia ilman miehiä (suom. Sini Linteri, Nemo 2024).

Monet näistä naisista, varsinkin ennen 1900-lukua eläneet, ovat jääneet suurelle yleisölle tuntemattomiksi.

EHKÄ TUNNETUIN varhaisista naistaiteilijoista on Artemisia

Gentileschi (1593–n.1653), joka sai oppinsa taiteilijaisänsä Orazion ateljeessa. Gentileschin teokset tunnistaa barokkitaiteeksi: niissä on tummia taustoja, näyttävää valon käsittelyä, suurta tunnetta ja ennen kaikkea dramaattisia ja väkivaltaisiakin kuvauksia raamatullisista ja mytologisista aiheista.

Gentileschi käsitteli maalauksissaan naisten kokemuksia tunnettujen tarinoiden kautta tavalla, joka suoruudessaan saattaa herättää katsojassa epämukavia tunteita. Vain 17-vuotiaana hän maalasi Susanna ja vanhimmat -teoksen.

Se pohjautuu Vanhan testamentin apokryfikirjojen kertomukseen Susannasta, joka on kylpemässä, kun kaksi häntä seurannutta juutalaisyhteisön johtajaa alkaa ahdistella häntä.

Plautilla Nellin suurikokoisen Viimeisen ehtoollisen malleina olivat ilmeisesti hänen nunnatoverinsa.

Hilma af Klint oli abstraktin taiteen edelläkävijä.

Teokset vasemmalta Alttaritaulu nro 1, Alttaritaulu nro 2, Joutsen nro 16 ja Joutsen nro 17.

Artemisia Gentileschi maalasi Raamatun naishahmoja. Vasemmalla Susanna ja vanhimmat, oikealla ylhäällä Judit surmaa Holoferneen ja alhaalla Batseba kylpemässä.

ta ennennäkemättömällä tavalla Niin ikään apokryfikirjoista on peräisin kertomus juutalaisesta Juditista, joka ovelan juonensa ansiosta pääsee surmaamaan vihollisjoukkoja johtavan sotapäällikkö Holoferneksen. Gentileschin maalauksessa kaksi naista, Judit ja hänen palvelijansa, leikkaa rauhallisen päättäväisesti miekalla irti miehen päätä. Sekä Susannan että Juditin tarinaan Gentileschi palasi myöhemmin uudelleen. Raamatun henkilöistä häntä näyttävät kiehtoneen myös Batseba, jonka kuningas Daavid vietteli, ja Magdalan Maria, jota tuolloin pidettiin evankeliumien syntisenä naisena.

Gentileschi itse joutui nuorena isänsä taiteilijaystävän raiskaamaksi, ja oikeudenkäynnissä häntä kidutettiin, kun haluttiin varmistua siitä, että hän puhui totta. Raiskaa-

”

Monet näistä naisista, varsinkin ennen 1900-lukua eläneet, ovat jääneet suurelle yleisölle tuntemattomiksi. ja todettiin lopulta syylliseksi, mutta koska paavi suojeli miestä, tämä

ei saanut rangaistusta teostaan. Raskas kokemus ei kuitenkaan vienyt Gentileschiltä hänen omanarvontuntoaan: hän tiesi kykynsä taiteilijana ja uskalsi vaatia työstään asianmukaista palkkaa.

RUOTSALAISEN Hilma af Klintin (1862–1944) tuotantoon kuuluu yli 1300 teosta, mutta hän ei niitä juuri yleisölle esitellyt, ja hänen toiveestaan teokset pidettiin poissa julkisuudesta vielä kaksikymmentä vuotta hänen kuolemansa jälkeenkin.

Suureen suosioon hän nousi vasta 2010-luvulla isojen yksityisnäyttelyiden myötä.

Af Klint opiskeli Tukholman taideakatemiassa piirtämistä ja muotokuvien ja maisemien maalaamista. Hänen maineensa kumpuaa kuitenkin hyvin toisenlaisista teoksista:

värikkäistä, geometrisien ja orgaanisten kuvioiden täyttämistä maalauksista, joiden ansiosta häntä pidetään abstraktin taiteen edelläkävijänä.

Teosten syntyhistoria ei ole kovin tavanomainen. Af Klint oli kiinnostunut spiritualismista pikkusiskonsa kuoltua vuonna 1880, ja 1890-luvulla hän otti spiritualismin osaksi taidettaan. Yhdessä neljän muun naistaiteilijan kanssa hän järjesti istuntoja, joissa meditoitiin, rukoiltiin ja tallennettiin hengiltä tulleita viestejä automaattipiirustuksen ja -kirjoituksen avulla. Vuonna 1906 af Klint sai Amaliel-nimiseltä hengeltä tehtävän välittää ihmiskunnalle henkimaailman asioita. Taiteilija myöntyi hengen pyyntöön ja loi liki kahdensadan temppelimaalauksen sarjan. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2024 9

Kärsimys ei vähennä ihmiselämän arvoa Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan eutanasian laaja kannatus kertoo suomalaisten myötätunnosta vakavasti sairaita kohtaan. Kirkon kanta elämän tarkoitukselliseen päättämiseen on kuitenkin kielteinen.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SUVI ELO

A

rkkipiispa Tapio Luoma on kiin­ nittänyt suomalaisessa eutanasia­ keskustelussa huomiota erityises­ ti kahteen asiaan. Ensimmäinen on se, että sekä eutanasian kannattaji­ en että vastustajien puheenvuorois­ sa kuuluu välittäminen ja myötätunto.

– Eutanasian laaja kannatus kertoo ihmisten halusta asettua kärsimyksen keskellä olevan rin­ nalle ja tukea häntä. Kirkon näkökulmasta eu­ tanasiaan liittyy kuitenkin paljon avoimia kysy­ myksiä, Luoma sanoo.

Toinen arkkipiispan havainto liittyy ylipäätään kuolemaa koskevan keskustelun vaikeuteen. Kun media käsittelee kuolemaa, esillä on yleensä jo­ kin tekninen tai yhteiskunnallinen kysymys, ku­ ten krematorioiden riittämätön määrä tai vaina­ jan hautaamisen kalleus.

Nämä ovat Luoman mukaan helppoja tapoja käsitellä kuolemaa. Paljon vaikeampaa on hah­ mottaa sitä, miltä ajatus kuolemasta tuntuu. Mi­ tä ylipäänsä ajattelemme kuolemasta, ja millai­ sen merkityksen kuolema antaa elämälle tässä hetkessä?

– Tällaiset kysymykset näyttävät nyt kanavoi­ tuvan keskusteluun eutanasiasta. Siksi tämä kes­ kustelu eutanasiasta hahmottuu minulle myös yrityksenä tulla sinuiksi kuoleman ja siihen liitty­ vien tunteiden kanssa. Siinä käsitellään elämän päättymiseen liittyviä pelkoja, suostumista ja luopumista, hän sanoo.

EUTANASIAN LAILLISTAMISTA vaativa kansalais­ aloite luovutettiin eduskunnalle 29. toukokuu­ ta, kun sen taakse oli kerätty reilut 53 000 kan­ natusilmoitusta. Eutanasia tarkoittaa lääkärin toteuttamaa elämän lopettamista potilaan va­ paaehtoisen ja oikeustoimikelpoisen pyynnön perusteella.

Yle uutisoi huhtikuussa kyselystä, jonka mu­ kaan neljä viidestä suomalaisesta olisi valmis hy­ väksymään parantumattomasti sairaalle ja sietä­ mättömissä kivuissa olevalle läheiselleen euta­ nasian tai lääkäriavusteisen itsemurhan.

Tapio Luoma toteaa, että keskustelu haastaa myös kirkkoa tuomaan esiin oman näkemyksen­ sä. Tähän saakka hän on kuitenkin pitänyt asias­ sa tarkoituksellisesti matalaa profiilia.

– Pidän tärkeänä, että kysymys eutanasiasta ei hahmottuisi julkisessa keskustelussa uskonnol­ liseksi kysymykseksi vaan yleisinhimilliseksi, jo­ kaista ihmistä koskevaksi asiaksi. Huoli siitä, mi­ ten oma tai läheisen elämä loppuu, ja toive, että

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2024

loppuvaihe voisi olla mahdollisimman lempeä ja kivuton, on ymmärrettävä.

Eutanasiaa ajanutta kansalaisaloitetta käsitel­ tiin eduskunnassa myös vuonna 2018, mutta se kaatui äänin 128–60. Keskusteluun osallistuivat tuolloin myös evankelis­luterilaisen kirkon piis­ pat, jotka ottivat vuonna 2017 kielteisen kannan ihmiselämän tarkoitukselliseen päättämiseen.

Kannanotossaan piispat toivat esiin sen, että monissa eutanasialain hyväksyneissä maissa la­ kia on sovellettu sen alkuperäistä tarkoitusta ja kriteereitä laajemmin. Eutanasiasta on tullut ylei­ sempää kuin lakia valmisteltaessa on arvioitu, ja kriteereitä on laajennettu käsittämään erityyppi­ siä potilastapauksia kuin mihin lakia perusteltaes­ sa on vedottu.

Piispojen mukaan eutanasia on lisääntynyt yli 80­vuotiaiden keskuudessa, ja se myönnetään yhä useammin mielenterveysongelmista kärsiville.

KIRKON PIDÄTTYVÄISELLÄ suhtautumisella euta­ nasiaan on arkkipiispa Tapio Luoman mukaan pitkät juuret. Juutalais­kristilliseen perinteeseen sisältyy vahva elämän kunnioittamisen eetos. Se ilmaistaan muun muassa viidennessä käskyssä ”älä tapa” sekä Jeesuksen vuorisaarnassa, joka si­ sällyttää kieltoon myös henkisen väkivallan.

– Tältä pohjalta nousee ajatus, että ihmiselä­ mällä on luovuttamaton itseisarvo. Jokaisen ih­ misen elämä on arvokas viimeiseen hengenve­ toon saakka, Luoma sanoo.

Luoma korostaa, että kirkko ei pyri eutanasia­ keskustelussa sanelemaan asioita, vaan tuo esiin omasta traditiostaan ja käytännön työstä nouse­ via näkökulmia. Hänen mukaansa kirkon näkö­ kulmat pysyvät samanlaisina riippumatta siitä, säätääkö eduskunta eutanasialain vai ei. Esimer­ kiksi sairaalalappien työhön laki toisi kuitenkin uusia kysymyksiä.

Elämän kunnioittamiseen liittyy myös se, et­ tä kärsimyksessä ja kivussa ei ole mitään ihannoi­ tavaa tai tavoiteltavaa. Ihmisen halu päästä kärsi­ myksestä on hyvä ja luonnollinen asia.

Luoma kysyy kuitenkin, mihin eutanasialain hyväksyminen johtaisi käytännössä. Jäisikö ihmi­ sen itsensä määriteltäväksi, mitä on eutanasian

Eutanasiakeskustelun termit tutuiksi Eutanasia tarkoittaa potilaan vapaaehtoisesta ja oikeustoimikelpoisesta pyynnöstä tapahtuvaa elämän lopettamista, jonka lääkäri toteuttaa lääkkeitä antamalla. Eutanasia-sana tulee kreikan kielen sanoista eu thanatos, hyvä kuolema. Alun perin eutanasia on tarkoittanut kuolemaa, johon ei liity kärsimyksiä.

Palliatiivinen hoito tarkoittaa parantumatonta, etenevää sairautta sairastavan potilaan ja tämän läheisten kokonaisvaltaista hoitoa, jonka tavoitteena on ehkäistä ja lievittää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. Hoidossa otetaan huomioon fyysinen, psykososiaalinen ja eksistentiaalinen kärsimys.

Lääkäriavusteinen itsemurha tarkoittaa lääkärin tarkoituksellisesti antamaa apua itsemurhan suorittamiseksi. Lääkäri saattaa henkilön käyttöön lääkkeitä, jotta tämä voi itse ottaa ne. Apu perustuu potilaan vapaaehtoiseen ja oikeustoimikelpoiseen pyyntöön.

Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan potilaan tietoisuuden alentamista lääkkeellisin keinoin. Tavoitteena on lievittää sellaista sietämätöntä kärsimystä, jota ei voida lievittää muilla hoitokeinoilla.

Avustetussa itsemurhassa toinen henkilö antaa käytännön apua, mutta potilas itse tekee varsinaisen kuolemaan johtavan teon.

Tarpeettomista ja vaikuttamattomista hoidoista pidättäytyminen ja niiden lopettaminen ovat osa hyvää hoitokäytäntöä. Päämääränä ei ole potilaan kuoleman tuottaminen, vaan hoidoista koituvan epämukavuuden ja kuoleman prosessin pitkittymisen välttäminen.

Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa ja ajoittuu kuoleman oletetun ajankohdan välittömään läheisyyteen.

Suomen Lääkäriliitto vastustaa eutanasian laillistamista. Lääkäriliitto vastustaa myös sitä, että lääkärit velvoitettaisiin tekemään toimenpiteitä, joiden ensisijaisena tarkoituksena on jouduttaa potilaan kuolemaa.

Lääkäriliiton nettisivut: laakariliitto.fi/laakarin-etiikka.

Tapio Luoman mukaan kirkon tuki ja rinnalla kulkeminen koskevat myös niitä, jotka päättävät turvautua eutanasiaan.

perusteeksi riittävä sietämätön kärsimys, vai onko siihen olemassa objektiivisesti todettavia kriteereitä?

Entä minkälaisen viestin eutanasian hyväksyminen antaisi kärsivälle ihmiselle, joka tuntee arvottomuutta ja kokee olevansa taakka toisille ihmisille?

– Tällaiset kysymykset kaipaisivat ajatustenvaihtoa. Vakavasti sairas ja kipujen keskellä oleva ihminen voi kysyä, mitä ihmisarvoinen elämä ja arvokas kuolema hänen kohdallaan ovat, mutta objektiivisesti katsottuna mikään kärsimys ei vähennä ihmiselämän arvokkuutta.

– Jos myös psyykkinen kärsimys voisi muodostaa perusteen eutanasian myöntämiselle, silloin ajautuisimme hyvin kaltevalle pinnalle, Luoma sanoo.

Luoma esittää vielä yhden kysymyksen: miten vältettäisiin se, että eutanasiasta muodostuisi taloudellisesti helpompi vaihtoehto, johon turvauduttaisiin elämän loppuvaiheessa asianmukaisen saattohoidon sijasta?

– Nämä ovat eutanasiaan liittyviä uhkakuvia, mutta ne eivät ole tuulesta temmattuja.

– Uskon, että eutanasian laajan kannatuksen taustalla vaikuttaa myös huoli siitä, riittävätkö yhteiskunnan varat riittävän laadukkaan saattohoidon tarjoamiseen. Eutanasia ei kuitenkaan voi olla ratkaisu terveydenhuollon kriisiin.

”

Jos psyykkinen kärsimys voisi muodostaa perusteen eutanasian myöntämiselle, silloin ajautuisimme hyvin kaltevalle pinnalle.

ARKKIPIISPA TAPIO LUOMA

SEITSEMÄN VUOTTA SITTEN evankelis-luterilaisen kirkon piispat linjasivat, että suomalaisten toiveeseen arvokkaasta kuolemasta ja sietämättömän kärsimyksen lievittämisestä elämän loppuhetkillä tulee vastata takaamalla hyvä saattohoito maanlaajuisesti.

Tapio Luoma palaa tähän ajatukseen ja nostaa esiin Lääkärilehdessä huhtikuussa julkaistun artikkelin. Siinä HUS:n ylilääkäri Tiina Saarto kertoo, että henkeä uhkaavaa tai kuolemaan johtavaa sairautta sairastavien potilaiden palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat kehittyneet Suomessa merkittävästi viimeisten viiden vuoden aikana. Palliatiivinen hoito toimii nyt lähes jokaisella hyvinvointialueella.

– Toivon, että palliatiivinen hoito toisi sellaista kivunlievitystä, jonka turvin ihminen voi kokea elämän arvokkaaksi siihen saakka, kun hänen aikansa tulee täyteen, Luoma sanoo.

– Toivon myös, että kukaan ei joudu olemaan tahtomattaan yksin kuolemaan liittyvien kysymysten kanssa, vaan jokaisen elämässä olisi läheisiä ihmisiä, joiden kanssa niistä voi puhua. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2024 11

Basistin maallinen messu Säveltäjä paljastaa aina paljon itsestään, sanoo Lauri Porra.

Erityisen läheiseksi sävellystyökseen hän kokee pyhyyttä huokuvan maallisen messun, rakkauskirjeensä maailmankaikkeudelle.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ANTTI RINTALA

K

un muusikko Lauri Porraa pyydettiin kuusi vuotta sitten säveltämään teos Vantaan viihdeorkesterin 70-vuotisjuhlaan, hän päätyi tekemään jotain huikeaa – maailman synnystä ja tuhosta kertovan Aineen ja ajan messun. Teos on nyt esitetty muutaman kerran, ja toukokuussa se julkaistiin albumina.

Ajatuksen messuun Porra sai kiinnostuksestaan kirkkomusiikkia kohtaan. Hänelle tärkeitä teoksia ovat J.S. Bachin Matteus-passio ja Jouluoratorio.

– Minua kiehtoo Bachin syvällinen suhde Jumalaan ja Raamatun tekstiin. Pohdin, voiko jotain vastaavaa säveltää vaikka siitä, että tuntee syvää rakkautta ja kunnioitusta maailmankaikkeutta kohtaan.

Teoksessaan Porra halusi tavoitella pyhyyden kokemusta ilman mitään erityistä uskontoa tai aatesuuntaa. Hanke eteni siten, että hän pyysi avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaojaa kirjoittamaan tieteellisen tekstin tiettyyn suunnittelemaansa muotoon.

– Raamatun yhtenä tehtävänä on ollut kertoa maailman syntymisestä. Sitähän ihmiset ovat pohtineet aikojen alusta lähtien. Tieteen valossa käsitys maailman synnystä ja lopusta on kuitenkin muuttunut vuosisatojen kuluessa, Porra sanoo.

– Teostani voi kutsua rakkauskirjeeksi maailmankaikkeudelle. Siinä ei ole pääosassa ihminen vaan maailmankaikkeuden ihme. Maapallolla on alku ja loppu, mutta niin on myös ihmisen elämällä. Rajallisuus on osa kaikkea elämää.

Aineen ja ajan messun tekstin lukee levyllä näyttelijä Tommi Korpela. Levyn englanninkielisessä versiossa, Matter and Time, lukijana on näyttelijä Stephen Fry. MAAILMANKAIKKEUDEN TUHO tulee teoksessa myös esiin. Lauri Porra suhtautuu silti toiveikkaasti elämään maapallolla ja on kiitollinen olemassaolostaan.

– Varsinkin keväällä, jolloin elämän ja kuoleman kiertokulku näkyvät erityisen hyvin, on ilmassa paljon toivoa ja riemua.

12 KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2024

– Uskon, että vaikka maailmassa tapahtuu kauheita asioita, ihmiskunta porskuttaa tavalla tai toisella vielä kauan. Kehitys on myös tähän asti ollut pääasiassa positiivista, kun miettii esimerkiksi terveydenhoitoa, koulutusta, ihmisten välistä tasa-arvoa ja lasten oikeuksia.

Aineen ja ajan messusta on tullut hyvää palautetta, vaikka joitakuita saattaa hämmentää se, että sävellystä ei voi lokeroida klassiseksi tai kevyeksi musiikiksi. Porra toivoo, että teosta voitaisiin esittää tulevaisuudessa myös ulkomailla. Onhan sen aihe universaali.

”

Minulla oli siinä mielessä helppoa, että vanhempani ymmärsivät, että muusikon työlläkin voi elää ja pärjätä.

Teoksessa tiivistyy Porran monipuolinen kokemus musiikin parissa. Metalliyhtye Stratovariuksen basistina toimiva Porra on opiskellut pitkään sellonsoittoa ja klassista musiikkia.

SOITTOTUNNEILLE Lauri Porra laitettiin jo alle kouluikäisenä, koska se oli luonnollinen asia tunnetussa musiikkisuvussa.

– Sellonsoitto jäi sivuun, kun teini-iässä löysin bassokitaran ja rock- ja heavymusiikin. Olin siihen asti ollut soitto-opinnoissa, samoin kuin koulussa, tietynlainen alisuorittaja, mutta uuden innostavan soittimen myötä elämään tuli pitkäjänteisyyttä ja pystyin keskittymään asioihin paremmin.

Porralle muusikoksi ryhtyminen oli selvää hyvin nuoresta lähtien.

– Minulla oli siinä mielessä helppoa, että vanhempani ymmärsivät, että tälläkin työllä voi elää ja pärjätä. Työ on kuitenkin raskasta ja vaativaa, mutta se puolihan ei näy muille.

Musiikkisuvun kuuluisin henkilö on säveltäjä Jean Sibelius, joka on Porran isoisoisoisä.

– Onhan tämä erikoislaatuinen tilanne, kun isoukki on eräänlainen myyttinen hahmo, jota palvotaan ympäri maailmaa. Hänen musiikkinsa on minulle todella läheistä, ja kuuntelen sitä paljon. Vaimoni, kapellimestari Dalia Stasevska, myös johtaa paljon Sibeliuksen musiikkia.

SÄVELLYSTYÖSSÄÄN Lauri Porra noudattaa tiettyjä kuvioita. Ennen yhtäkään nuottia hän miettii tarkasti, mitä haluaa teoksella sanoa, missä muodossa ja miten monessa osassa. Kun hän sitten alkaa kosketin- ja muilla soittimilla hahmottaa sävelkulkuja, pyörittää hän päässään kuvitteellista nauhuria.

– Työn tahti vaihtelee, ja viime kesänä minulla oli sellainen vaihe, että olin muutaman kuukauden tietoisesti säveltämättä mitään. Se teki hyvää, koska se tyhjensi mielen.

Kymmeneen pitkään elokuvaan musiikkia säveltänyt Porra koki erityisen hienoksi haasteeksi musiikin tekemisen Tiina Lymin ohjaamaan Myrskyluodon Maija -elokuvaan.

– Tiinalle oli tärkeää saada teokseen uutta musiikkia. Lasse Mårtensonin rakastettu teema on kuitenkin mukana elokuvan lopputeksteissä.

Viime aikoina Porra on säveltänyt Helsingin juhlaviikoille teosta, jossa on mukana 125 bassoinstrumenttia ja kuoro.

– Eeppinen bassoteos on ajatuksena hieman absurdi, mutta pari päivää sitten lopulta keksin, miten toteutan sen. Ylioppilaskunnan kuoro, jossa itsekin lauloin aikoinaan, voi nyt alkaa harjoitella kuoro-osia.

VANTAAN VIIHDEORKESTERIN taiteellisena johtajana Lauri Porra on toiminut vuodesta 2021, ja hän jatkaa tehtävässä ainakin vielä kolmen vuoden ajan. Hän on pyrkinyt kehittämään orkesterin ohjelmaa niin, että se olisi taiteellisesti korkeatasoista ja vetäisi monipuolisuudellaan laajempia yleisöjä.

– Olen ylpeä siitä, miten olemme yhdessä onnistuneet kehittämään orkesteria. Tämä työ, samoin kuin Stratovariuksessa soittaminen, on myös vastapainoa säveltämiselle, jossa ajatukset pyörivät oman tekemisen ympärillä.

Nyt elämään on tullut iso muutos lapsen syntymisen myötä. Yli puolivuotiaan Auroratyttären hoitaminen vaatii järjestelyjä, kun molemmat vanhemmat reissaavat työn vuoksi paljon.

– Töitä on tietysti joutunut karsimaan, mutta tämä on niin pitkälti elämäntapa. Välillä minulla on ollut liiankin kova draivi päällä, joten toivon perhe-elämän saavan minut vähän rauhoittumaan.

Kesällä Porra yrittää ottaa rennommin ja vetäytyy perheensä kanssa mökille Heinolaan.

– Sukumökillä on yleensä paljon väkeä. Usein ainoa keino päästä omaan rauhaan on riippumatto, joka sijaitsee suojaisessa paikassa järven rannalla. ■

Kuka?

Lauri Porra, 46, on Helsingissä asuva muusikko ja säveltäjä. Hän toimii Stratovarius-yhtyeen basistina sekä Vantaan viihdeorkesterin ja Unelmien Heinola -kaupunkifestivaalin taiteellisena johtajana.

Mitä?

Toukokuussa julkaistiin albumina Porran säveltämä Aineen ja ajan messu. Helsingin juhlaviikoille Porra säveltää teosta Basso.

Se esitetään 15. elokuuta Senaatintorilla.

Motto

Mieti jotain sellaista, minkä haluaisit olevan olemassa, mutta jota ei vielä ole, ja yritä tehdä se olemassa olevaksi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2024 13

LIIKKUVAT SIELUT

Kun Heikki Nenonen haluaa tuntea itsensä vapaaksi, hän matkustaa laivalla ja bussilla Berliiniin.

Sari Kuusela harrastaa rauhoittavaa maisemapyöräilyä.

Waltteri Haapala lähti nelikymppisten lähestyessä aikuistumispyhiinvaellukselle Santiago de Compostelaan.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ANTTI RINTALA, HEIKKI NENONEN, SARI KUUSELA JA WALTTERI HAAPALA

”Tuossa naisessa lumosi hänen sopimattomuutensa.

Hän oli väärin: väärässä paikassa, väärään aikaan ja väärän oloinen”, kirjoittaa Heikki Nenonen Köpenickin torin laidalla kohtaamastaan Hans Eickworthin patsaasta.

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2024

Vieraana maailmassa

E

”

insteigen bitte. Zurückbleiben bitte.” Berliinin metron kohtelias kuulutus kehottaa astumaan sisään ja sitten pysymään poissa sulkeutuvien ovien välistä. Heikki Nenoselle se kertoo, että nyt hän on siellä, missä hänen pitääkin olla.

– Koen, että Berliinissä mahtuu olemaan teeskentelemättä, omana itsenään. Siellä kaikki on normaalia. Tai ehkä voisi sanoa, että siellä kaikki ovat vähemmistöjä. Ei ole mitään yhtä mallia, jonka mukaan pitäisi olla. Vapauden tunne on ehkä samankaltainen kuin se, joka monille suomalaisille tulee kesämökillä, Nenonen kuvailee.

Berliinin erityinen ilmapiiri on hänen mielestään seurausta kaupungin erikoislaatuisesta historiasta. Se oli natsi-Saksan keskus. Kun Saksa hävisi toisen maailmansodan, kaupunki päätyi liittoutuneiden haltuun. Vuonna 1961 se jaettiin muurilla Neuvostoliiton hallitsemaan Itä-Berliiniin ja länsiliittoutuneiden hallitsemaan Länsi-Berliiniin. Berliini on myös pitkään ollut erilaisten vaihtoehtokulttuurien kehto. Sen ovat löytäneet niin punkkarit kuin reivaajatkin.

– Berliinissä näkyy historian kummallisuus jotenkin räikeällä tavalla. Siellä ovat saaneet ilmiasunsa toisaalta äärimmäinen poliittinen fundamentalismi ja sitten toisaalta äärimmäinen liberalismi, Nenonen luonnehtii.

Häntä viehättävät Berliinissä ristiriidat ja vähän vinksallaan olevat asiat.

– Niistä minulle avautuu elämän mieli ja kiehtovuus. Berliini on sekä ruma että visuaalisesti äärimmäisen inspiroiva ympäristö.

PAPPI JA VIESTINTÄALAN yrittäjä Nenonen on pitkään harrastanut katuvalokuvausta, ja Berliiniä otollisempaa paikkaa kuvaamiseen olisi vaikea keksiä. Kameran kanssa liikkuessaan hän asettuu kiinnostavaan paikkaan, arvioi valon suuntaa ja rajaa ja rakentaa kuvan melkein valmiiksi. Sitten hän vain odottaa, astuisiko joku valmiiseen kehykseen. Ja koska suurkaupungissa ollaan, yleensä joku sattuu paikalle.

– Parhaat kuvani ovat puoliksi suunnittelua ja puoliksi sattumaa.

Nenonen on huomannut, että kamera pakottaa hänet keskittymään ympäristöön ja rauhoittumaan. Siksi se on myös meditaatioväline.

Kamera oli Nenosen mukana silloinkin, kun hän kuljeskeli Köpenickissä itäisessä Berliinissä. Köpenick on vanha pikkukaupunki, jonka suurkaupunki on kasvaessaan nielaissut osaksi itseään. Torin laidalla Nenonen kohtasi patsaan, joka esitti vietnamilaisnaista lapsi selässään. Nainen tuntui olevan itselleen täysin vieraassa ympäristössä ja katselevan sivusta elämää, johon hänet oli heitetty.

– Se oli minulle aika eksistentiaalinen kokemus. Patsaassa tiivistyi se, että lopulta me kaikki olemme vieraita ja muukalaisia tässä maailmassa ja elämässä. Meidät on paiskattu tänne, ja pian me kuolemme pois.

VIIME VUONNA ilmestyneessä kirjassaan Hetkiä Berliinissä Heikki Nenosella on henkisenä ja hengellisenä matkaseurana kaksi maineikasta saksalaista teologia: 1200- ja 1300-luvuil-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2024 15

la elänyt mystikko Mestari Eckhart ja toisen maailmansodan lopulla marttyyrikuoleman keskitysleirillä kokenut Dietrich Bonhoeffer.

– Mestari Eckhart puhuu siitä, kuinka meidän tulisi pyrkiä sielun sisäiseen riippumattomuuteen, olimmepa missä ja kenen seurassa tahansa.

Se on hänelle tärkein hyve. Muotisanaa käyttäen voisi ehkä puhua integriteetistä, Nenonen sanoo.

Eckhartin ajatus riippumattomuudesta tuntuu Nenoselle tärkeältä hänen oman taustansa vuoksi. Hän kertoo aiemmin seurakuntatyössä havahtuneensa siihen, kuinka helposti hän ajautui olemaan riippuvainen milloin mistäkin: yleisestä hyväksynnästä, tuomiokapitulin suosiollisuudesta, muiden mielipiteistä.

– Jos ripustautuu tuollaisiin ulkoa tuleviin hyväksyntöihin, oma tila kaventuu. Kuitenkin ihminen on luotu vapaaksi – ei varomaan ja pelkäämään.

Näe ja koe nämä – Heikki Nenosen vinkit Berliiniin Karl-Marx-Allee ”Vuokraa pyörä. Monista tv-sarjoista ja elokuvista tutulla Itä-Berliinin valtaväylällä mittasuhteet ovat hurjat: leveää katua reunustavat valtavat kerrostalot. Minusta se on omalla tavallaan viehättävä.”

Eckhartin ajatukset ja Jumalasta puhumisen tapa olivat omana aikanaan niin poikkeuksellisia, että paavi julisti jotkut hänen lausumansa harhaoppisiksi.

sa kirjoittamissaan kirjeissä hän pohti, millainen kristinusko voisi modernissa maailmassa olla mahdollista, Nenonen sanoo.

– Sekä Eckhart että Bonhoeffer rohkaisevat siihen, että omia ajatuksiaan ei tarvitse pelätä. Sen sijaan niitä voi rohkeasti kehittää ja viedä eteenpäin. Aina joku jossain suuttuu, mutta kyllä maailmaan suuttumusta mahtuu.

Berliinissä mahtuu olemaan teeskentelemättä, omana itsenään.

ENSIMMÄISEN KERRAN Heikki Nenonen matkusti Berliiniin parikymmentä vuotta sitten. Sen jälkeen hän on käynyt siellä suunnilleen kerran vuodessa. Rakkaus Saksaan ja saksan kieleen on peräisin jo kouluajoilta.

– Vartuin pohjalaisessa yhtenäiskulttuurissa, ja silloin Saksa tuntui edustavan vähän kuin toista maailmaa. Jonkinlaista kaukorakkautta se oli.

Pitkään Nenonen lensi kaupunkiin, mutta viime kerrat hän on kulkenut ensin laivalla Tallinnaan ja sieltä bussilla Baltian ja Puolan kautta perille.

Nenonen epäilee olevansa liikkuva sielu. Kun hän nousee laivaan tai bussiin, hän antaa maailman kohinan ympäröidä itsensä ja käpertyy kuin kohtuun. Pitkä ja turruttava bussimatka Puolan läpi muuttuu meditatiiviseksi tilaksi.

– Arki on usein suorittamista, joka suuntautuu itsestä ulospäin. Kun sitten siunaantuu mahdollisuus päästä reissuun, voi kääntyä sisäänpäin.

Matkustan kahteen suuntaan: paitsi johonkin paikkaan myös oman sieluni maisemiin.

”

HEIKKI NENONEN

Myös Dietrich Bonhoeffer joutui omana aikanaan vallanpitäjien epäsuosioon. Hän oli berliiniläinen, ja on senkin vuoksi sopivaa seuraa Berliinin-matkalle. Nenonen kuvailee Bonhoefferia teologiseksi inspiraattoriksi ja omaehtoiseksi ajattelijaksi – ja jos jonkun teologin kohdalla voi puhua sisäisestä riippumattomuudesta ja pelottomuudesta, niin juuri Bonhoefferin. Hän vastusti natsihallintoa ja oli mukana Hitlerin salamurhaa suunnitelleessa salaliitossa, istui vankilassa ja lopulta teloitettiin aivan sodan lopulla.

– Bonhoeffer oli rehellinen itselleen ja arvoilleen kuolemaansa asti. Hän oli myös aktivisti, joka ei pelännyt laittaa itseään likoon. Vankilas-

Heikki Nenonen: Hetkiä Berliinissä. Kirjapaja 2023.

Katuruoka ”Tilaa vaikka klassinen currywurst-ateria ja tarkkaile, kuinka se valmistetaan. Katuruokaa saa joka paikasta, mutta autenttisen oloinen, ei-turistipaikka löytyy esimerkiksi Warschauer Strassen metroaseman nurkilta.”

Muuri ”Berliinin muuria ja sen historiaa ei varsinkaan ensikertalainen voi oikein sivuuttaa.

Suosittelen Bernauer Strassen muistopaikkaa.”

Treptower Park ”Se on outo paikka: viehättävä puisto, jossa on valtava puna-armeijan muistomerkki.”

Boxhagener Platz Friedrichshainissa ”Siellä voi hengailla hetken ja seurata berliiniläisten elämää. Torilla kokoontuu iloinen sekamelska lapsiperheitä, kulttuuriväkeä, kaikenlaisia nistejä ja terroristeja.”

Hackescher Markt ”Kivoja putiikkeja piilossa sisäpihalla.”

16 KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2024

Kamera on Heikki Nenoselle meditaatioväline, joka rauhoittaa ja auttaa keskittymään ympäristöön.

Utelias katse

J

os joku kertoo harrastavansa pyöräilyä, mieleen tulevat kalliit varusteet, kova vauhti ja hurjat päivämatkat. Espoolainen yhteiskuntatieteiden tohtori ja tietokirjailija Sari Kuusela on harrastanut pyöräilyä parikymmentä vuotta, mutta hänen mukaansa pyöräilyssä olennaista on jokin ihan muu: avoin mieli ja utelias katse. Tärkeintä on, että lähtee liikkeelle.

Kuusela puhuu maisemapyöräilystä, jossa kilometrien keräämisen ja vauhdin mittaamisen sijaan kiinnitetään huomiota ympäristöön. Silloin tutustakin maisemasta voi huomata sellaista, minkä on aiemmin sivuuttanut.

– Ympäristö tuottaa ajatuksia, herättää muistoja ja antaa mahdollisuuden pohtia asioita. Minä en esimerkiksi pyöräillessäni koskaan kuuntele mitään. Haluan kuulla ympäristön äänet.

Pyöräillessään Kuusela kiinnittää huomiota myös liikkeen tuntuun. Hän aistii auringon, sateen tai viileyden ja sen, miten vaikkapa hiekka tai asfaltti renkaiden alla käyttäytyy. Ylä- ja alamäet tuntuvat omassa kehossa: jaloissa, käsissä, hengityksessä.

– Katselen myös värejä ja yritän tietoisesti löytää maisemasta kiinnostavia yksityiskohtia, Kuusela kertoo.

Hänen mielestään maisemapyöräily on siitä hieno laji, että sitä voi harrastaa missä vain: yhtä

lailla lähiluonnossa ja työmatkoilla kuin pitkillä ulkomaanmatkoilla.

– Tutuillakin reiteillä ajattelu uudistuu, kun ei vain toimi automaattiohjauksella vaan kiinnittää huomiota siihen, missä liikkuu. Suomalaisten vuodenaikojen rikkaushan on siinä, että jokainen päivä on erilainen. Myös jokainen vuorokaudenaika on omanlaisensa.

”

Ihmisten puuhia pikkukylissä katsoessaan voi hetken kuvitella, millaista olisi elää samanlaista elämää.

SARI KUUSELA

Ensimmäisen herätyksensä tietoiseen liikkumiseen Kuusela sai vuosia sitten kuunnellessaan erään huippumaratoonarin luentoa.

– Hän sanoi, että keväällä pitää ehdottomasti juostessaan tarkkailla, mitä kukkia on tullut: huomata ne ja tunnistaa nimeltä – ja jos jotakin kasvia ei tunne, yrittää jälkeenpäin selvittää, mikä se oli. Sillä lailla ikään kuin kerää mahdolli-

simman paljon kasveja lenkeiltään. Ajattelin silloin, että ahaa, noinkin kova juoksija ehtii katsella ympärilleen, ja että se varmasti tekee liikkumiskokemuksesta erilaisen.

PUOLISONSA KANSSA Sari Kuusela on pyöräillyt Keski-Euroopassa, varsinkin Saksassa. Hän kertoo, että siellä on paljon pyöräteitä muuallakin kuin kaupungeissa. Ne myös kulkevat omia reittejään maiseman keskellä, eivät valtateiden viertä. Pyöräilijä voi ajaa omassa rauhassaan.

Aluksi Kuuselan pyöräreissut kestivät pari viikkoa.

– Aika pian tajusin, että se on hirveän lyhyt aika. Siinä ehtii aloittaa, sitten nauttia vähän aikaa ja äkkiä tajuaa, että muutaman päivän päästähän tämä loppuu. Nyt olen sitä mieltä, että neljä viikkoa on aika hyvän pituinen reissu. Varmaan pyöräilisin enemmänkin, jos se olisi mahdollista.

Pyöräreissuilla kilometrejä kertyy päivässä noin kahdeksankymmentä. Kuuselalle se tarkoittaa kahdeksankymmenen kilometrin pituista tilaa oleilla omien ajatustensa kanssa.

– Arki on usein niin kiireistä, ettei siihen oikein mahdu sellaisia pätkiä, joissa vain olisi ilman tekemistä tai somea.

Keski-Euroopassa pieniä kyliä on tiheässä, ja pyörätiet kulkevat usein niiden läpi.

– Minusta on ihanaa katsoa, miten ihmiset asuvat ja elävät. Ja miltä he näyttävät, miten he ovat vuorovaikutuksessa keskenään – ja miten he suhtautuvat vieraisiin, Kuusela sanoo.

– Tärkeintä on, että lähtee liikkeelle, rohkaisee Sari Kuusela. Kiinnostavia, eri pituisia pyöräreittejä löytyy pääkaupunkiseudultakin monia.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2024 17

Levollisuutta oppimassa

M

– Valon ja varjon leikki, vihreän eri sävyt, hiekkatie, jonka jokaisen mutkan takaa paljastuu uutta, kuvailee Sari Kuusela Havel-joen aurinkoista rantatietä Potsdamissa. Paikka tuo hänelle mieleen lapsuuden mökkimaisemat Suomessa.

– Ihmisten puuhia pikkukylissä kat­ soessaan voi hetken kuvitella, millaista olisi elää samanlaista elämää.

MATKOILTA OTTAMIAAN kuvia katsoessaan Sari Kuusela on huomannut, että niissä toistuvat sa­ mankaltaiset näkymät ja asetelmat. Uudestakin paikasta silmä hakee jotakin tuttua.

Hienoimmat maisemat avautuvat vuorilta, mutta ne nähdäkseen joutuu ensin polkemaan kilometrien pituisia ylämäkiä.

– Vaihtelu on tärkeää. Keski­Euroopassa mo­ net pyörätiet kulkevat jokien varsilla, ja sehän on tosi hauskaa, varsinkin, kun Suomessa sellai­ sia maisemia ei oikeastaan ole. Mutta sitten kun jokea on seuraillut päivän tai pari, alkaa miet­ tiä, että voisinhan minä jotakin muutakin katsoa, Kuusela sanoo.

Hänen sielunmaisemaansa ei kuitenkaan ole huikaiseva vuoristo tai idyllinen jokivarsi vaan vehmas lehtipuumetsä. Kuuselan puolisolla on­ kin tapana naureskella, että taasko pysähdyttiin kuvaamaan täydellistä pyökkimetsää.

– Keskieurooppalaisissa lehtipuumetsissä mi­ nua viehättävät valon ja varjon vaihtelu ja eri­ sävyiset vihreät.

– Myös viljapellot ovat ihania. Vilja aaltoilee tuulessa, ja sen väri muuttuu kesän kuluessa vi­ hertävästä oljenkeltaiseksi. Pellon reunoilla kas­ vaa ehkä unikoita ja ruiskaunokkeja.

Mutta miltä näyttävät lehtipuut tai unikot har­ maassa sateessa? Siitäkin Kuuselalla on kokemus­ ta. Yhdellä ensimmäisistä pyöräreissuistaan hän ajoi kaksi viikkoa sateessa.

– Kun säätä ei voi valita, siitä kannattaa naut­ tia. Kun pääsee irti harmista ja luopuu ennakko­ odotuksistaan, voi huomata, että maailma ei ole kadonnut mihinkään. Harmaa muuttaa värejä, ja kaikki näyttää erilaiselta.

18 KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2024

Sari Kuuselan suosikkireitit maisemapyöräilyyn pääkaupunkiseudulla

etalliaita moottoritien ja hiek­ katien välillä jatkui ja jatkui. Sii­ hen oli kiinnitetty tuhansia ris­ tejä, joita reittiä kulkeneet py­ hiinvaeltajat olivat kyhänneet risuista ja puupaloista. Aikan­ sa aidan viertä käveltyään Waltteri Haapala py­ sähtyi ja teki oksista oman ristinsä muiden jouk­ koon.

– Olin juuri sen aamun ollut aika syvissä vesis­ sä ja ruoskinut itseäni, että mitä minä muka olen – kurja ihminen. Ja sitten yhtäkkiä näen, että ris­ ti, risti, risti, risti. Se oli minulle kokemuksena Ju­ malan puhetta: että hei Waltteri, sinä et kyllä itse riitä, mutta risti riittää, Haapala kertoo.

Viime vuonna toukokuun alussa Haapala lähti matkalle, josta hän oli haaveillut useamman vuo­ den ajan. Eikä pelkästään haaveilla: koko edel­ tävän vuoden hän lenkkeili ja pudotti painoaan suunnitelmallisesti. Kaksi Pohjois­Suomen kan­ sallispuistoissa tehtyä koevaellusta saivat hänet vakuuttumaan siitä, että hän selviäisi 800 kilo­ metrin urakasta Camino Francesia eli ranskalais­ ta reittiä pitkin Espanjan Santiago de Composte­ laan.

– Läksin etsimään uusia unelmia elämääni.

Juuri ennen matkalle lähtöä olin löytänyt lapun, johon joskus 16–17­vuotiaana olin kirjannut silloi­

Espoon rantaraitti ”Vuodenajat ja valo tekevät tästä minulle tutusta reitistä aina erilaisen.

Myös viikonpäivä ja kellonaika vaikuttavat – sunnuntaisin liikkeellä on erilaisia ihmisiä kuin arkena keskellä päivää. Edelleen huomaan reitin varrelta asioita, joita en ole aiemmin nähnyt.”

Lauttasaaren ympäri ”Meri on joka päivä uusi, ja sen väri vaihtelee sään ja vuodenajan mukaan.”

Kauklahdesta Masalaan ”Kannattaa ajaa vanhaa tietä pitkin.

Tie kiemurtelee maalaismaisemassa vanhojen talojen ja kivannäköisten puutarhojen lomassa. Takaisin voi sitten palata uutta pyörätietä, joka kulkee Länsiväylän viertä. Se on ihan erilainen, urbaanimpi maisema.”

– Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettei mikään ärsyttäisi. Sadevarusteet päällä on yhtä aikaa kuuma ja kylmä. On hankalaa pysähtyä esimer­ kiksi syömään, kun pitää ensin riisua ja sitten pu­ kea litimärät sadevaatteet.

Sari Kuusela: Maisemapyöräilyn taito. Aviador 2024.

Koti-Suomessa luonnosta on tullut Waltteri Haapalalle entistäkin tärkeämpi.

sia unelmiani, ja ne olivat kaikki täyttyneet, Haapala kertoo.

– Pyhiinvaellus oli myös jonkinlainen riitti. Nelikymmenvuotispäiväni lähestyi, ja ajattelin, että minun pitäisi varmaan jo jollain tavalla aikuistua. Ja koska Espanja ei ollut minulle tuttu, halusin myös nähdä sen kulttuuria ja luontoa.

Mutta ennen kaikkea pyhiinvaellus oli Haapalalle hengellinen matka. Hän kaipasi yksinäisyyttä, rauhaa ja Jumalan äänen kuulemista.

– Halusin myös selvittää, puhuisiko Jumala jotenkin eri tavalla toisenlaisen kristillisen ympäristön keskellä, katolisessa kulttuurissa, sanoo Haapala, joka on helluntaiseurakunnan pastori.

Matkansa varrella hän poikkesi katolisissa kirkoissa ja vaikuttui siitä, miten usko oli osa ihmisten arkipäivää. Kirkkojen ovet olivat auki, ja ihmiset poikkesivat niihin muulloinkin kuin messujen aikaan. He tekivät ristinmerkin, sytyttivät kynttilän ja rukoilivat kuka lyhyemmän, kuka pidemmän aikaa. Joku saattoi itkeä, toinen istui hiljaa.

Vaikutuksen teki myös hänen kohtaamansa katolinen pappi isä Jesus, jolla ei ollut kiire mihinkään. Hän jutteli jokaisen kirkkoon tulevan kanssa.

– Samanlaista levollisuutta haluaisin löytää itsellenikin. Omassa kirkossani on ihan erilainen rytmi – hyvä, jos kerkeää syömään, kun on niin kiire valloittaa ihmisiä evankeliumilla.

VIIDEN VIIKON MATKANSA aikana Waltteri Haapala alkoi nähdä kutsumuksensa uudella tavalla.

Omien unelmiensa etsimisen sijasta hänen olisi seurattava Jumalan suunnitelmia.

– Aiemmin oli ajatellut, että olen tässä työssä pastorina, koska minulla on tiettyjä kykyjä ja tiettyjä lahjoja. Nyt oivalsin, että kyse ei ole omista kyvyistäni vaan siitä, että Jumala on valinnut minut toteuttamaan omaa suunnitelmaansa. Että ylipäänsä elämässä on kyse Jumalan teoista ja vähemmän meidän ihmisten aikaansaannoksista.

Omien voimien riittämättömyys konkretisoitui vaelluksen puolivälin paikkeilla, kun Haapalan vasempaan sääreen iski sietämätön kipu. Kävelemisestä ei tullut mitään. Hän pelkäsi, että joutuu jättämään matkan kesken.

Tuntui luovuttamiselta ottaa taksi seuraavaan majapaikkaan, ja hurauttaa yhden päivän matka reilussa puolessa tunnissa. Siinä samalla me-

netti sen päivän maisemat ja kohtaamiset ihmisten kanssa.

Vajaan viikon lepo, kipulääkkeet ja hieronta sekä nolonnäköiset tukisukat auttoivat, ja Haapala pystyi jatkamaan matkaa. Hän, joka oli kulkenut alkumatkan kovaa vauhtia ja pyyhältänyt muiden ohi, köpötteli nyt samaa tahtia muiden hitaiden ja huonokuntoisten kanssa.

”

Jos minulla on elämässä järkyttävä vauhti koko ajan, niin kuinkahan paljon minulta menee ohi siitä, mitä Jumala haluaisi minun näkevän.

WALTTERI HAAPALA

– Jumala veti maton alta. Aloin miettiä, että jos minulla on elämässä järkyttävä vauhti koko ajan, niin kuinkahan paljon minulta menee ohi siitä, mitä Jumala haluaisi minun näkevän.

KUN VAELLUS alkoi lähetä loppuaan ja Santiago de Compostela oli vain muutaman kilometrin päässä, Waltteri Haapala tunsi olonsa tyhjäksi.

Se, mitä hän oli vuosia odottanut ja minkä eteen hän oli tehnyt töitä, olisi ihan pian ohi.

– Kun pääsin perille Santiago de Compostelan katedraalin aukiolle, johon pyhiinvaeltajat kokoontuvat, niin itkuhan siinä tuli. Ja valtava kiitollisuus. Viimeisten viikkojen aikana ei ollut ollenkaan itsestäänselvää, että pääsen perille. Parina viimeisenä päivänä päätin, että vedän tämän sisulla ja vaikka ryömin loppumatkan.

Viiden viikon ajan Haapalan ratkottavat kysymykset olivat olleet lähinnä sitä, kuinka pitkän päivämatkan tekee, mistä löytää yöpaikan ja mitä syö. Siksi normaali arki perheen kanssa ja työpaikalla tuntui reissun jälkeen

Waltteri Haapalan vinkit Santiago de Compostelan pyhiinvaellusta suunnittelevalle Älä osta paluulippua valmiiksi ”Koko matkaa ei kannata suunnitella ja aikatauluttaa etukäteen. Jätä tarpeek­ si aikaa. Kävellessäsi alat huomata, millainen vauhti ja millaiset päivämat­ kat ovat sinulle sopivia.”

Pakkaa mukaasi niin vähän tavaraa, että hirvittää ”Pärjäät vähällä, mutta varsinkaan ken­ kien laadusta ei kannata tinkiä. Vuoris­ tossa vaelluskengät ovat hyvät, ja pääl­ lystetyillä teillä tarvitsee lenkkareita.

Myös sadevarusteet ovat tarpeen.”

Varaa majoitukset etukäteen ”On parikin eri sovellusta, joihin edul­ liset majapaikat on koottu. Kun löysin sopivan paikan, tein varauksen Whats­ Appilla tai soittamalla. Toisinaan yö­ vyin myös hotellissa tai hostellissa, kun halusin olla itsekseni.”

aluksi täydeltä. Haapala myös tiesi, että haluaisi tuoda jotakin vaelluksella kokemastaan rauhasta ja tasapainosta pysyvästi elämäänsä.

– Jouduin myöntämään, että kyllä minä olen ollut rauhaton ihminen. Kalenteri oli täynnä, oli aina kiire ja olin usein myöhässä. Oli tunne, että aika ei vain riitä kaikkeen.

– Nykyisin minulle on selvää, että jokainen päivä pitää aloittaa ison rauhan keskeltä. Se tarkoittaa sitä, että ennen kuin teen mitään muuta, vietän tunnin tai puolitoista hiljaisuudessa Jumalan edessä. Toinen asia, josta on tullut tärkeä, on luonto. Koskemattomassa luonnossa näen Jumalan kädenjäljen, eikä siellä ole kiire. ■ Waltteri Haapala: Pyhä vaeltaja. Aikamedia 2024.

Vaellusreitti kulki välillä avarien peltomaisemien halki.

Sellaisissa paikoissa Waltteri Haapala huomasi, että hänellä oli tilaa hengittää, nähdä ja ottaa vastaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2024 19

Suurten visioiden sijaan kannattaa ottaa pieniä askelia parempaan Filosofi Sami Pihlström vertaa tulevaisuuden hahmottamista vuorikiipeilyyn ja lapsen kasvatukseen, joissa uudet mahdollisuudet tulevat näkyviin vähitellen.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

I

hminen on olento, jonka toiminta suuntautuu aina kohti tulevaa ja sitä, millainen tulevaisuus voisi ja sen pitäisi olla. Yksi osoitus tästä ovat yhteiskunnalliset utopiat, jotka ovat yhtä vanha ilmiö kuin inhimillinen ajattelu. Näin ajattelee uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström.

– Utopioiden avulla voimme pohtia, millaista tulevaisuutta voisimme tavoitella. Samalla on hyvä muistaa, että niiden kultareunus voi osoittautua pettäväksi. Siksi on hyvä puhua myös dystooppisista tulevaisuuksista ja mahdollisista katastrofeista.

Utopiat ovat kuvitteellisia yhteiskuntamalleja tai tulevaisuuskuvia, joissa toteutuu jokin hyvän elämän ihanne. Dystopia on utopian vastakohta eli kuvitteellinen tilanne, jossa hyvän elämän mahdollisuudet on menetetty. Monissa dystopioissa jokin nykyisen yhteiskunnan kehityskulku on johtanut romahdukseen.

Pihlströmin mielestä konkreettisia uudistuksia, päätöksiä ja ratkaisuja ei kannata perustaa utooppisten visioiden varaan, koska niillä on taipumus epäonnistua ja epäonnistuessaan tuottaa katastrofeja.

– Sen sijaan, että asetamme tavoitteeksi parhaan mahdollisen tulevaisuuden, tärkeintä olisi pyrkiä välttämään pahimman mahdollisen lopputuloksen toteutuminen.

UTOOPPISTEN PÄÄMÄÄRIEN asettamisen tilalle Sami Pihlström ehdot-

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2024

taa ajattelutapaa, jota filosofit kutsuvat pragmatismiksi. Siinä tulevaisuuden hahmottaminen vertautuu vuorikiipeilyyn, jossa on edettävä pienin ja kussakin tilanteessa järkevin askelin. Näin etenemällä näkyviin tulee vähitellen uusia päämääriä ja mahdollisuuksia.

”

Nykyinen maailma saattaa näyttää vaaralliselta ja omituiselta paikalta, mutta kauempaa katsottuna se olisi näyttänyt puhtaalta utopialta.

Pragmatismi on Pihlströmin mukaan tavallista arkista ajattelua. Sen lähtökohtana on velvollisuus pyrkiä tekemään maailmasta parempi ja samalla ymmärrys siitä, että onnistumisesta tai epäonnistumisesta ei ole takeita.

– Kasvatamme lapsia päivä kerrallaan, emmekä niin, että tähtäämme suoraan johonkin suureen päämäärään. Yliopistossa ensimmäisen vuoden opiskelijan ei kannata asettaa päämääräksi sitä, että hänestä tulee professori, vaan edetä opintopolulla askel kerrallaan.

Viime vuosina Pihlström on osallistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun puheenvuoroilla, jotka kritisoivat liiallista optimismia. Esimerkiksi koronarajoituksia vastustavat ja maskien käytöstä kieltäytyvät ihmiset tekivät hänen mielestään katteettomaan optimismiin perustuvia oletuksia, eivätkä ottaneet covidin leviämiseen liittyviä riskejä riittävän vakavasti.

Pihlström ei ehdota optimismin tilalle pessimismiä, vaan ”jonkinlaista välittävää kantaa”. Sen hahmottamisessa on apua historian tajusta.

– Nykyinen maailma saattaa näyttää vaaralliselta ja omituiselta paikalta, mutta kauempaa katsottuna se olisi näyttänyt puhtaalta utopialta, Pihlström väittää.

Hänen mukaansa nykyisen Suomen kaltaisen liberaalin ja demokraattisen valtion elämänmeno näyttää utooppiselta, jos vertaamme sitä 1700-lukuun.

– Jos joku olisi ryhtynyt reilut 200 vuotta sitten tavoittelemaan tämän kaltaista vaurautta, yhdenvertaisuutta ja mahdollisuuksia merkitykselliseen elämään, hän olisi ollut puhdas utopisti. Tällaiseen jamaan on kuitenkin päästy vähitellen pienien yhteiskunnallisten uudistusten avulla.

ILMASTONMUUTOS JA FILOSOFIA -kirjan (Gaudeamus 2020) artikkelissaan Sami Pihlström pohtii, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa moderneja yhteiskuntia eteenpäin vievään edistysajatteluun.

Parhaan mahdollisen tulevaisuuden tavoittelua tärkeämpää on filosofi Sami Pihlströmin mielestä pahimman mahdollisen lopputuloksen välttäminen.

Pihlström luonnehtii ilmastonmuutosta vakavaksi eksistentiaaliseksi uhaksi, jonka torjuminen vaikuttaa mahdottomalta.

– Eksistentiaalisella uhalla tarkoitan sitä, että ilmastokriisi uhkaa sekä ihmiskunnan olemassaoloa että ihmisen mahdollisuutta kokea olemassaolonsa mielekkääksi.

Valistusajasta eli 1700-luvulta lähtien länsimaissa on uskottu jatkuvaan edistykseen, joka saavutetaan tieteen, tekniikan ja taloudellisen kasvun avulla. Tällaisen

ajattelutavan mukaan yhteiskunnan tiedollinen, eettinen, poliittinen ja kulttuurinen edistys johtaa ihmisen tilanteen parantumiseen ja onnel­ listumiseen.

Pihlströmin mukaan olemme ha­ koteillä, jos kuvittelemme, että ih­ minen voi edistyksen avulla ratkais­ ta ilmastokriisin ja välttyä lämpene­ misen vakavilta seurauksilta. Muu­ tokset ovat jo väistämättömiä, ja niihin sopeutuminen ja niiden hillit­ seminen edellyttää sukupolvien yli kestäviä toimia.

– Näyttää siltä, että voimme vain yrittää sopeutua maapallon läm­ penemiseen ja minimoida haittoja.

Meidän on tehtävä parhaamme, jot­ ta välttäisimme pahimpien vaihtoeh­ tojen toteutumisen.

SAMI PIHLSTRÖMIN mukaan ilmas­ tonmuutos on konkreettinen osoitus siitä, että ajatus yhteiskunnallisen edistyksen vääjäämättömyydestä on myytti ja epäonnistunut utopia.

– Pyrkimys edistykseen on välttä­ mätöntä, sillä ilman sitä mistään ei

tule mitään. Mutta olisi naiivia us­ koa, että hyvä kehitys on vääjäämä­ töntä. On tärkeää tunnistaa se, että asiat voivat mennä myös huonom­ paan suuntaan.

– Kuten filosofi Georg Henrik von Wright huomautti, meidän on ehkä hyväksyttävä se, että ihmislaji ei välttämättä säily ikuisesti, vaan ihmisen aika maapallolla on rajal­ linen.

Toinen ajankohtainen esimerk­ ki, jossa usko edistyksen varmaan etenemiseen on saanut kolauksen,

liittyy demokratian ja ihmisoikeuk­ sien toteutumiseen.

– Länsimaat ovat pyrkineet edistämään demokratiaa ja ihmisoikeuksia, ja pitkään uskot­ tiin, ettei niiden leviämistä voi estää. Nyt ne ovat uhattuina mo­ nissa maissa, jopa Yhdysvallois­ sa, Pihlström toteaa.

– Utopian tavoittelun sijasta mei­ dän onkin taisteltava aktiivisesti de­ mokratian puolesta, jotta välttyi­ simme dystooppisten tulevaisuus­ kuvien toteutumiselta. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2024 21

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Kirkko yrittää miellyttää kaikkia MAALLISTUMISKEHITYS ON jatkunut voimakkaana jo pitkään läntisessä Euroopassa ja myös meillä Suomessa. Kirkot kumisevat tyhjyyttään.

Kirkon asema ja oppi on haastettu melkeinpä jokaisella elämänalueella. Se on joutunut altavastaajaksi. Kristinuskon kirkas valo on himmentynyt. Tuntuu, että kaikki se, millä vain voidaan houkutella seurakuntalaisia, on mahdollista.

Raamattu ja sen edustama arvomaailma halutaan syrjäyttää. Näin siitä huolimatta, että länsivaltioiden arvot ja sivistys pohjautuvat kristinuskoon. Puhutaan arvosodan aikakaudesta. Lännen kirkot ovat joutuneet sopeutumaan voimakkaasti tilaa ottaneen individualismin, materialismin sekä islamin ja uususkontojen puristuksessa. Kirkko menettää vielä jäljellä olevan identiteettinsäkin yrittäessään miellyttää kaikkia. Se on astunut arvoliberalismin ansaan ja näyttää leijuvan kaiken kattavassa arvotyhjiössä.

Paljon on niitä, jotka ovat ahdistuneita, surullisia ja hämmentyneitä nykyisestä tilanteesta. Kysellään, onko edessä kirkon hajaantuminen.

Ihmisen syvä, ikiaikainen kaipaus ja tarve kiinnittyä johonkin suurempaan, itsensä ulkopuolella olevaan ja pysyvään, ei ole kadonnut mihinkään. Elämän perimmäisen tarkoituksen etsintä ja onnen tavoittelu ovat ihmisyyden ytimessä.

Ihmisellä on Jeesuksen ikävä ja kaipaus. Kirkon tärkein tehtävä ja olemassaolon oikeutus on johdattaa jäsenensä vastaanottamaan hänet ainoana tienä iankaikkiseen elämään.

Tapani Leppänen Tampere

Kaikille halukkaille papin aamen RATKAISUKSI KIRKKOAMME kahtia jakavaan kysymykseen avioliitosta on ehdotettu kahta erilaista avioliittokäsitystä. Toinen näistä olisi käsitys avioliitosta miehen ja naisen välisenä liittona ja toisessa avioliittokäsityksessä avioliitto voisi olla myös kahden samaa sukupuolta olevan henkilön välinen liitto. Kaksi hyväksyttyä rinnakkaista avioliittokäsitystä takaisi sen, että jokainen

Herttoniemen seurakunnassa osataan OLEMME KÄYNEET Myllypuron kirkossa kahden vuoden ajan perhe-ja päiväkerhossa sekä retkillä ja leireillä. On ollut ilo huomata, miten laadukasta ja monipuolista toiminta on. Päiväkerhossa toteutettava varhaiskasvatus on ollut yksilöllistä, turvallista ja toteuttanut laaja-alaista oppimista, kristillistä sanomaa unohtamatta. Ohjaajat ovat motivoituneita, lapsirakkaita ja ammattitaitoisia. Pienet ryhmät mahdollistavat rauhallisen tunnelman ja hyvän yhteistyön perheiden kanssa. On ollut ilo huomata, miten ohjaajat pari sukupuolesta riippumatta saisi mahdollisuuden kirkolliseen avioliittoon vihkimiseen. Kirkko ja jokainen seurakunta maassamme siis palvelisi jokaista paria avioliittoon vihkimisessä sukupuolesta riippumatta. Kaksi rinnakkaista hyväksyttyä avioliittokäsitystä takaisi myös papeille omantunnon vapauden vihkiä tai olla vihkimättä samaa sukupuolta olevaa paria avioliittoon.

Naimisiin meneminen tuntuu nykypäivänä vähentyneen ja sinkkuna eläminen kokonaisena elämäntapana lisääntyneen. On mielestäni hy-

tukevat perheitä heidän erilaisissa tarpeissaan. Lapset ovat lähteneet aina innokkaasti kerhoon ja ovat siellä viihtyneet.

Toivottavasti seurakunnan päättäjät satsaavat jatkossakin perhe- ja lapsityöhön, kuten päiväkerhoihin, retkiin, leireihin ja perheiden kirkkohetkiin, sillä niissä annettava kristillinen kasvatustyö antaa hedelmät ajallaan.

Katri Vuorinen Helsinki

vä asia, että ihmiset löytävät toisensa tänä päivänä sukupuolesta riippumatta ja ovat ylipäätään halukkaita solmimaan avioliiton. Se on myös taloudelle piristysruiske, että häitä järjestetään, koska siinä ohessa käytetään erilaisia palveluita ja hankitaan vaikka se kaunis häämekko.

Minun on vaikea nähdä muuta ratkaisua tähän kirkkoa jakavaan avioliittokysymykseen kuin tämä ehdotettu kahden rinnakkaisen avioliittokäsityksen malli kirkossa.

Päivi Turkki Helsinki

Kiitokset monipuolisuudesta KIRKKO JA KAUPUNKI -lehti sisältää nykyään mielenkiintoisempaa ja tarpeellisempaa luettavaa kuin moni aikakauslehti. Se ei tuomitse, vaan laajentaa ja rauhoittaa ajatusmaailmaa.

Kiitos etenkin tämän kevään monipuolisista artikkeleista, jotka lahjoittavat sisältöä elämään: iloa, valoa, voimaa, lohtua, rohkeutta ja luottamusta.

Tarja Ruohonen Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2024

Kesällä kirkoissa: jumalanpalveluksia, konsertteja, rauhaa, kauneutta, pyhyyttä

menohaku.kirkkojakaupunki.fi

Sacrum on muuttanut Kalevankadulle!

Herran siunaus -riipus 59,00

Marjut Mulari

Usko tai älä – Mitä kristinuskosta kannattaa tietää ja miksi

Johanna Venho

UT2020 ja PS Kotimatkoja Mari – Pylväät Leppäsen kanssa – Uusi testamentti

Pastori Maikki avaa oven uskon maailmaan lempeällä huumorilla ja selittää uskon asioita nykyihmisille ymmärrettävillä vertauskuvilla.

Kirja vie lukijan matkalle piispan elämänvaiheisiin ja hengelliseen etsintään. Missä ihminen voi kokea olevansa kotona? Mistä löytyy hengellinen koti?

15,20 (16,90)

32,20 (36,00)

2020 ja Psalmit 2024 Uusi käännös pokkarina. Käännös välittää alkukielen merkitykset rikkaalla, ymmärrettävällä suomen kielellä.

23,50 (25,90)

Ristin Johannes

Elävä rakkauden liekki Pyhä Ristin Johanneksen (1542–1591) teos kuvaa kristityn elämän maanpäällistä täydellisyyttä, jossa enää vain ohut verho erottaa hänet taivaallisesta täyttymyksestä.

22,00

Helmiristiriipus hopeaa 65,00

Köynnösristi Rose 65,20

Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki (UUSI OSOITE) Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15, (heinäk. la sulj.) Puh. 040 735 2096 KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2024 23

Hammashoitoa

Rakennusala

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

T A K U U T Y Ö

· Hammaskiven ja alk. 69 € värjäytymien poisto, aika 20 min. fluoraus, puhdistus · Ilmainen hammastarkastus hoidon yhteydessä, muuten vain 15 € · Hammasvalkaisu 99 € · Purentakisko 270 € · Näkymätön oikomishoito alk. 3800 € Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

24 h Esteetön kulku

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka

Kaikki kodin ja liiketilojen korjaus- ja rakennustyöt kokeneiden suomalaisten ammattilaisten voimin.

HAMMASTEKNIKKO

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. ○ Ilmainen proteesien tarkistus

480 € 890 € 149 € 105 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS 5500€ m. 59 nor esi ote opr kok Ylä- tai alaleuan

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot.

Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Myös vesivahinko- ja kosteusvauriokorjaukset. puh. 050 570 6982 www.jerodel.fi Jerodel Oy 20-vuotta

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys.

Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com ROMACK

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammatti­ taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Palveluja tarjotaan

OLETKO PELKOPOTILAS SOITA JA VARAA

050 5533 050 Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

OPTIKKOPALVELUT KOTIKÄYNTINÄ PK-SEUDULLA JA LÄHIKUNNISSA WWW.KOTIOPTIKOT.COM P. 044 9835 118

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla 020 730 7260 • Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki • Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja kaupunki -lehdessä Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia Kesän ulkomaalaukset, terassi- ja huoneistoremontit varataan nyt!

Jabell Oy p. 0400 689742, jari@jabell.fi. Pyydä arvio!

59€/ KÄYNTI, SISÄLTÄEN TUTKIMUKSEN

Siivouspalveluja

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Tilaa lauluesitys / Hautajaiset, häät, ristiäiset. Koulutetut laulajat (MuM) yksin tai yhdessä. Ohjelma toiveiden mukaan! Senja Syrjälä 0503377169 / www.senjasyrjala.fi Jere Hölttä 0404144325 / www.jereholtta.com

KOTIOPTIKOT

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2024

Kaire Laanemäe

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 446 2186

Huom! Käynti Kielotien puolelta

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

P. 040 50 50 188

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

www.jyrkisaarimaa.fi

Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 39€ +tehty työ.

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Kesän ikkunanpesut vahvalla kokemuksella.

P. 040 256 6907/Salonen

Seuraava Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy Espoossa ja Kauniaisissa 4.7. (varaus 14.6. mennessä) 15.8. lehti ilmestyy jälleen Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Lakipalveluja

Tilaisuuksia

Hautauspalveluja

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

körttiveisuuta ja ajatuksia su 23.6. klo 14 körttiseurat Kytäjän kko, Palkkisillant.11, Hyvinkää. su 30.6. klo 16 sateenkaariseurat Helsinki Pride -viikon päätteeksi Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs.; mm. O.Nivala, J.Korhonen, L.Karppinen, R.Jarkkola sekä M.Peiponen; kahvit lopuksi. ke 3.7. klo 12 herättäjäjuhlillelähtöseurat rautatienrakent. h-maa, Sandelinink.13, Hyvinkää. klo 19 juhlillelähtöseurat Lauttasaaressa, Myllykallionrne1.

5.-7.7. herättäjäjuhlat Vaasassa, www.herattajajuhlat.fi/körttiradio 25.-27.6. retki Enonkosken luostariin ja Rovastilan seurat 26.6. klo 18; tied. Kallion srk. la 3.8. klo 12-21 bussiretki Loviisaan /20 €; klo 14 seminaari, klo 16 konsertti ja klo 18 Kuninkaantien seurat. la 3.8. klo 18 Kuninkaantien seurat Loviisan kko, Brandensteinink.2; osa rauhanfoorumia. ke 7.8. klo 19 seurat Lauttasaaressa, ks. yllä.

10.-11.8. Hangon meriveisuut Lappohja, Sjömansro ja Hangon kirkko.

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki

puh. 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset

https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

HAUTAKIVET

Varaudu elämän taitekohtiin

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

Jäämistösuunnittelu, testamentit, lahjakirjat, edunvalvontavaltakirjat, hoitotahdot, perukirjat, pesänselvitykset, ositukset, perinnönjaot ym.

050 357 7807 Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

lakirytkonen.fi

BREMERIN KIVI

Vuokralle tarjotaan

www.ukkonen.com

Ostetaan

Merituhkaus on kaunis ja arvokas hautaustapa. Meren äärellä on aina mahdollisuus hiljentyä ja muistella vainajaa.

Lue lisää: www.helsinginvenetaksi. fi/merituhkaukset • P.050 556 6711

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10 -13.

Kiinteistönvälitystä Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta.

Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Myrskyläntie 22

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18.

Heinäkuussa sunnuntaiseurat klo 18. Tervetuloa!

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650

www.kivituote.fi

Radio

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Helsingin Rauhanyhdistys

HAUTAKIVET

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Merituhkauspalvelut upeilla aluksilla ja yli 15 vuoden koke­ muksella Helsingissä ja Espoossa

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

26.6.–5.8.2024 HELSINKI

107,4 MHz

Tarkempi aikataulu ja nettiradio:

kesaseuraradio.fi

kesäseuraradio SRK

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

TERVETULOA KUUNTELEMAAN!

Mobiili ja desktop -paketit kirkkojakaupunki.fi-verkkosivuilla.

Kysy lisää mediamyynnistämme!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2024 25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

ASIKAINEN

samanlainen IHOLLE LEVITETTÄVÄ VIIMEISTELYPAIKKA

ENTINEN HAKUPALVELU 2X

sää

HAVI-

TUR- TELLA KANEN ITSELLEEN

iskuri

U

P

A

P

U

M

I

M

E

N

I

M

A

A

N

A

TIETYSSÄ MIE- T LESSÄ

S

T

A

N JALKA S

O

K

K

E

L

I

A

PIHALLE SELITTELYPELI

U

L

O

S

MARRASPOIKIA SUND- A QVIST

T

E

T

A

G

I

NICHOLSON

V

A

Ö

L

J

Y

T

TULIA SIJOJA

S

A

A

T

E

NAVIGAATTORIIN NAPUTELTU

T

A

L

E

E

T

E

S JEKKU I

L

V

E

M

E

S

Ä

Ä

N

I

E

A

I

T

O

ISO KA- N HAKKA KIVI-

K

O

P

I

O OIKUKKAITA D

I

I

V

A

T

TUNNISTE T -TAULU

E

M

U

L

S

I

O

HIIHTÄNYT KULAKOVA

G

A

L

I

N

H

I

O

M

O

MOURUAA NUOHOOJA

K

O

L

L

I

V

A

L

A

I

S

U

E

JAKAUKÄTUU T PÄLÄ- I LAUTA YSTÄVÄ

U

M

L

A

T

E

L

A

N

I

N

S O

-MERKS KI

A

E HIUKKASIA

H

T

ARKKIPIISPA M ERKKI

R

A

P

A

T

LA-SOPI- T PISSA C MUS

MUOTOILIJA L AARIKKA

S

E

M

A

P

A

I

K

A

L

A GAND- S

A

K

U

KLOVNILLA PUNAINEN

V MITTELÖITÄ A

VIEHÄTTÄVÄ

I

O

N

SELKIÄ L FARMI U TAKAA KONSUA LILLA A -LOHI

KOIVU HI

K

I

T

EDES A

I

N

A

K

I

N

Y

M

A

R

T

T

I

N

Ä

T

T

E

L

I

J

Ä

U

L

I

T

PYLVÄSHALLEJA

M

D

TV:N SUVUN TANSSI- PAIKKOJA E KISASSA

N

O

L

A

T

I

S

U

K

I

T

Ä

NURMIKENT- V TÄ

T

A

A

LENVETÄVÄ KOT- JOKI HOLLANU TIMIA TILAINEN

V

A

R

A

S

T

O

T TAMAT E

R

Ä

Ä

T

O

K

A

P

A

P

E

A

T

MELKO LAIHA LANTINHEITTO

H

O

A

H

K

O SUKUA S

E

T

Ä

R

A

I

V

A

A

J

A

T

E

T

R

T LÄSSÄ R

A

R

N

E REVENNYT R

A

T

K

LOPPU- I I MATTO-

Ä

T

I

MAKSAVAN KAIVAMA

A

L

V

A -RIIHI A

P

K

A

S

A

O

J

A

U

-1.

U

T

T

I

IHMEPAIKKA GALILEASSA

N

A

I

N

KULJETTAVIA

V

I

E

V

Ä

T

V

I

E

T

N

A PAISE A

O

S

SÄILYTYSPAIKKOJA

PELLOLLA KIRJAILIJA DAHL

P

K

BJÖRLING HIETANEN

VANGEILK LA ENNEN

SUOSTU- L MUS HANSLAN- A KARI

VIIHTEEN MONITOIMIMIES SAANILA

MONA -

SUVIO

A

J

MUU-

I

K S

MASTI

O

R

Åke

LÄHI-

RIETAS

A

T I

KY-

O RAA-

V

E

T

I

KÄDELLINEN R ELÄIN

V MATUN KUNIN-

M

LINNAN TRILOGIAN KESA KUS- K HAHMO

S

K

E

L

A

O

R

I

VENEIS- A SÄ

I

R

O

T

P

I

S

U

U

T

A

R

I

O

T

L

A

S

I

T

S

S

A

GAS

O

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

PERÄMEREN RANNALLA

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2024

Hyvää pyhää

16.6.

Päivän evankeliumi (Matt. 9:9–13) kertoo siitä, miten Jeesus vietti aikaa kaikenlaisten ihmisten kanssa.

Paavi antoi nimensä nykyiselle kalenterille OLEMME LÄHES puolessavälissä tätä vuotta, sillä kalenterin mukaan 16. kesäkuuta on vuoden 167. päivä ja vuotta on vielä jäljellä 198 päivää. Nykyään käytössä oleva kalenterimme on nimeltään gregoriaaninen kalenteri. Siihen siirtymisestä päätti paavi Gregorius XIII vuonna 1582. Hän halusi uudella kalenterilla korvata antiikin ajoista asti käytössä olleen epätarkaksi osoittautuneen juliaanisen kalenterin.

Paavi määräsi myös, että vuosi alkaa tammikuusta, kun se oli aiemmin alkanut maaliskuusta. Uusi kalenteri otettiin käyttöön vähitellen koko läntisessä kirkossa, Suomessa ja Ruotsissa kuitenkin vasta vuonna 1753.

MARJO KYTÖHARJU

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Syntisten pöydässä

M

eistä kertoo paljon jo se, keiden kanssa seurustelemme ja keiden kanssa syömme yhdessä.

Evankeliumeissa on useita kertomuksia, joissa Jeesus herätti pahennusta ja arvostelua siksi, että hän vietti aikaa ja söi syntisinä pidettyjen ihmisten kanssa. Jeesus näytti tietoisesti kyseenalaistavan oman aikansa kunniakoodit ja sopivaisuussäännöt.

Hyvä esimerkki tästä on kertomus siitä, kun Jeesus tulliaseman ohi kävellessään antautuu juttusille tullivirkailija Matteuksen kanssa. Tullimiehistä ei pidetty, koska he keräsivät maksuja roomalaisille miehittäjille. Lisäksi joidenkin heistä epäiltiin vielä vetävän välistä ja ottavan osan maksuista itselleen.

Jeesus ja Matteus lähtivät kuitenkin yhdessä aterialle.

Mukana oli Jeesuksen oppilaita, ja joukkoon liittyi muitakin tullimiehiä ja syntisinä pidettyjä. Kertomus ei suoraan kerro, söivätkö he Matteuksen kotona vai kenties Jeesuksen kotona Kapernaumissa. Jeesuksen vastustajat kuiten-

kin näkivät heidät yhdessä ja haastoivat Jeesusta ja tämän oppilaita kysymällä, miksi Jeesus vähät välitti siitä, kenen kanssa söi.

Jeesus ei jäänyt sanattomaksi. ”Eivät terveet tarvitse lääkäriä, vaan sairaat”, hän vastasi sananparrella. Tämän arkisen ja itsestään selvän lausahduksen lisäksi Jeesus kehotti vastustajiaan, pyhien kirjoitusten tuntijoita, menemään ja katsomaan kirjoituksista, mitä Jumala odotti ihmisiltä. Myötätunto meni kaiken edelle: se oli tärkeämpää kuin mitkään uhrimenot, puhtaussäännöt tai rituaalit.

Sanoillaan ja teoillaan ja sillä, keitä kutsui seuraansa, Jeesus tahtoi avartaa kuvaamme Jumalasta.

Katsomme toisiamme ja maailmaa liian mustavalkoisten mielikuvien läpi, ja se vääristää myös kuvaamme Jumalasta.

Jeesus sanoi itsestään: ”En minä ole tullut kutsumaan syyttömiä, vaan syntisiä.” Siten hän tahtoi näyttää meille Jumalan kasvot, jotka ovat täynnä huolenpitoa ja myötätuntoa kaikkia luotuja kohtaan.

LAURI MAARALA

Tervetuloa yhteiselle aterialle Muistele hetki, keiden kaikkien kanssa Jeesus söi yhdessä. Ketkä kutsuivat hänet kotiinsa tai keitä hän kutsui syömään kanssaan?

Lista on pitkä: tullimiehet Matteus, Leevi ja Sakkeus, Pietarin anoppi, ystävät Martta ja Maria, spitaalista parantunut Simon, muutamat fariseukset, viisituhatta miestä ja naista, oppilaat...

Mieti sitten, keitä sinä kutsut mielelläsi kotiisi. Keitä tapaat lounaalla, päivällisellä tai kirkkokahveilla? Entä kenen uuden ihmisen kanssa voisit syödä yhdessä?

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2024 27

o sa kok Verkos kkoja kir kesän nki.fi p u ka u

Seuraava numero ilmestyy 15.8.

Rinnekotien ikääntyneille tarkoitettujen palvelujen tavoitteena on tarjota asiakkaalle turvallinen koti ja vieraanvarainen yhteisö, jossa osallisuus ja toimijuus ovat osa arkea.

Tuomme jokaiseen päivään ilon hetkiä.

Tarjoamme pääkaupunkiseudun hoivakodeissamme ympärivuorokautista palveluasumista, hoitoa ja huolenpitoa ikääntyneille asukkaillemme. Meille voit tulla asumaan hyvinvointialueen kautta, palvelusetelillä tai itse maksaen.

Rinnekodit, palveluneuvonta 09 7750 5980, arkisin kello 9–15.

10–11 13.6.2024 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u Kaksi vantaalais, h a o t s s s nuorta pohtii o r No e nuorten hyvinm u n vointia s. 4 a k o Ei j kai Pyhän Laurin kirkon kesäopas on paikalla joka arkipäivä s. 6

Pääotsikko Rakkaudesta Japaniin

3 pikkuotsikkoa.

Max n. 80 Elina Vanhatalo ohjaa kimonomerkkiä /kpl ja loppuun työpajan Rekolan kirkolla s. 2 sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

jaKirkko .fi nki kaupu ttavaa ee lue julkais kesän. läpi i va leht a a r u e S y 15.8. ilmesty

Japani saapuu Rekolaan Moni suomalainen harrastaa tavalla tai toisella japanilaista kulttuuria.

ReCon2024-tapahtuma kokoaa Japanista kiinnostuneet Rekolaan.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT VILLE PALONEN

R

ekolan Pyhän Andreaan kirkolla tapahtuu 7. heinäkuuta jotakin ainutlaatuista: paikan täyttää ReCon2024-tapahtuma, jossa japanilainen kulttuuri on esillä monessa muodossaan. Kirkolla voi tuolloin tutustua esimerkiksi cosplayhyn, mangaan ja animeen, kimonoihin, kukkienasettelutaide ikebanaan ja japanilaisiin kamppailula-

2 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2024

jeihin iaidoon ja jodoon. Päivä päättyy ReCon-messuun ja Unreality-kuoron konserttiin. Ajankohta ei ole sattuma, sillä tapahtuma on samaan aikaan kun Japanissa vietetään Tanabata-päivää eli tähtijuhlaa.

Tapahtuman taustalla on pitkään Japanissa lähetystyötä tehnyt Rekolan seurakunnan pappi Seppo Paulasaari, joka myös toimittaa ReCon-messun. Hän halusi luoda jotakin sellaista, joka

toisi japanilaista kulttuuria esiin ja harrastajat yhteen.

Hän toivoo, että varsinkin nuoret löytävän tapahtuman.

– Japanissakin minua kiinnosti erityisesti se, miten voisi auttaa hikikomoreita eli nuoria, jotka ovat täysin vetäytyneet kotiinsa.

– Meillä on Suomessa upeita nuoria, mutta paljon myös sellaista pahoinvointia, joka ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi. Sen takia

myös tämän tapahtuman kolehti menee Yhteisvastuukeräyksen kautta nuorten hyväksi, Paulasaari kertoo.

KIMONOITA, MANGAA, animea, japanin kieltä, japanilaista ruokaa ja kamppailulaji jodoa. Muun muassa kaikkea tätä kuuluu diakoniatyöntekijä Elina Vanhatalon Japani-harrastukseen, joka oikeastaan on jo elämäntapa. Into japanilaiseen kulttuuriin syttyi,

kun Vanhatalo kuudesluokkalaisena tutustui japanilaiseen vaihto-oppilaaseen ja luki salaa isosiskon mangapokkareita. 16-vuotiaana hän pääsi käymään ensi kertaa Japanissa kuoromatkalla. Se lisäsi innostusta.

– On aina sellainen riski, että kun tutustuu yhteen osa-alueeseen, tutustuu toiseen ja kolmanteen ja neljänteen… Lopputuloksena on hyvä sekametelisoppa, Vanhatalo sanoo.

Vuonna 2023 Elina Vanhatalo valittiin Suomen kirsikankukkakuningattareksi.

nilaista kulttuuria esillä ja vaalii Japanin ja Suomen suhteita. Vuosi huipentui Japanin-matkaan, jolla Vanhatalo tapasi muun muassa Japanin kirsikankukkakuninkaalliset sekä pääministeri Fumio Kishidan.

Edustustehtävissä ja muutoinkin Vanhatalo on pukeutunut kimonoihin, joita hänellä on neljätoista.

Asuja on erilaisiin tilaisuuksiin: kotona hänellä voi olla yllään arkinen puuvillainen yukata, muualla hienompi kimono. Osa niistä on esillä ReCon-tapahtumassa ja Vanhatalo vetää myös kimonotyöpajan.

– Olen halunnut murtaa myytit siitä, että kimono on vaikea pukea ja että ne ovat kalliita. Ne ovat arvokkaita, mutta eivät kalliita. Pukeminen taas vaatii vähän opettelua, mutta kyllä kimonon päälle saa.

Kimonossa ryhti suoristuu väkisinkin, mutta Vanhatalo on huomannut, että se vaikuttaa myös mieleen.

– Jokaisella on varmasti jokin vaate, jossa tulee itsevarmempi olo. Minulle kimonot ja budovaatteet ovat sitä, Vanhatalo sanoo.

RECON-TAPAHTUMAAN osallistuvassa Unrealitykuorossa laulava Virva Kiljunen löysi mangan ja animen teini-iässä.

”

Olen halunnut murtaa myytit siitä, että kimono on vaikea pukea ja että ne ovat kalliita.

ELINA VANHATALO

– Oikeastaan voi sanoa, että olen huomaamattani aloittanut japanilaiseen kulttuuriin perehtymisen jo aikaisemmin, koska olen syntynyt 1990-luvun alkupuolella ja silloin katsottiin Japanissa tuotettuja Muumilaakson tarinoita. Olen myös ensimmäistä Pokémon-sukupolvea.

Nykyään Kiljunen harrastaa myös cosplayta. Siinä yhdistyvät teatteri ja käsityöt, sillä harrastukseen kuuluu tietyn hahmon rooliin eläytymistä, tapahtumissa käymistä ja asujen valmistamista ja tuunausta.

UNREALITY-KUOROSSA laulaa noin 30 henkilöä. Mu-

siikki on peräisin elokuvista, tv-sarjoista ja peleistä ja laulajia yhdistää tietynlainen nörttiys. Kielten skaala on laaja, kuoro on laulanut esimerkiksi suomeksi, englanniksi, japaniksi, saksaksi ja swahiliksi.

Kuorossa on muitakin, joita kiinnostaa erityisesti jokin japanilaisen kulttuurin osa-alue. Esiintymiset ovat olleet usein jonkin harrastuksen ympärille keskittyneessä tapahtumassa eli conissa. Yhteishenki on hyvä.

– Nykyään nörttikulttuuri on enemmän valtavirtaa, mitä se ei vielä ollut vaikka 15 vuotta sitten. Minäkin olin juuri sellainen epäsuosittu koulukiusattu nörtti, joka on myöhemmin löytänyt oman laumansa, Virva Kiljunen kertoo.

– On ihana tunne, kun tajuaa, että en ole mitenkään erikoinen. Saa huomata, että tällaisia ihmisiä on siis muitakin ja voi suorastaan syleillä omaa outouttaan.

ReConissa kuoro esittää animemusiikkia, joka on lajin harrastajille tuttua.

– Konserttiin on tulossa musiikkia ainakin Studio Ghiblin elokuvista, joten jos on yhtään animea katsonut, niin aivan varmasti tunnistaa sieltä jonkun sävelmän.

ReCon2024

– Kaikki osa-alueet myös tukevat toisiaan, mikä on hauskaa. Ne eivät ole vain yksittäisiä lokeroita, vaan esimerkiksi kimonot tukevat kamppailulajiharrastusta ja päinvastoin.

Vanhataloa kiehtoo japanilaisessa kulttuurissa esimerkiksi se, kuinka menneisyys ja nykyisyys yhdistyvät.

– Vanhaa ei poisteta kokonaan uuden tieltä, vaan asiat jotenkin nivoutuvat yhteen.

Kiehtovaa on myös se,

kuinka suomalaisissa ja japanilaisissa voi nähdä jotakin yhteistä.

– Molemmat kansat rakastavat hiljaisuutta ja rauhaa. Luonto on keskeisessä asemassa.

VUONNA 2023 Elina Vanhatalo valittiin Suomen Sakura Queeniksi eli kirsikankukkakuningattareksi. Kirsikankukkakuningatar on eräänlainen hyväntahdonlähettiläs, joka pitää japa-

Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla su 7.7. klo 15–21 klo 15 kimononäyttely klo 15.30–16.15 cosplay harrastuksena -luento klo 16 kimonoworkshop klo 16.30–17.15 anime ja manga harrastuksena klo 17.30 iaido- ja jodo-näytös klo 17.30–18.15 ikebana workshop klo 19 ReConmessu klo 20 Unrealitykuoron konsertti Unreality-kuorossa laulava Virva Kiljunen löysi mangan ja animen teiniiässä. Unreality-kuoro konsertoi ReCon-tapahtumassa 7.7. kello 20.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2024 3

Hengellisyys tuo turvaa ja kavereita Nuorisobarometrin mukaan hengellisyyden ja nuorten hyvinvoinnin välillä on yhteys. Suurten kriisien keskellä moni kaipaa turvallisuuden tunnetta.

T

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

urvaa ja rauhaa. Yhteisö, johon kuulua ja kavereita. Luottamusta ja jotakin johon tukeutua, myös vaikeissa tilanteissa. Ainakin kaikkea tätä uskonto ja hengellisyys voivat antaa, ajattelevat vantaalaiset Filip Godlewski, 21, ja Aino Arponen, 17.

Toukokuussa julkaistu Nuorisobarometri 2023 keskittyi erityisesti 15–29-vuotiaitten katsomuksiin ja hengellisyyteen. Yksi sen esiin nostamista tuloksista oli, että uskonnolliset nuoret ja nuoret aikuiset voivat paremmin kuin ei-uskonnolliset.

Selityksiksi uskonnollisuuden ja hyvinvoinnin yhteyteen on tarjottu muun muassa merkityksellisyyden kokemusta, yhteisöllisyyttä ja sitä, että uskonnolliset nuoret käyttävät vähemmän päihteitä ja voivat fyysisesti paremmin kuin nuoret keskimäärin.

Uskonnollisuuden vaikutus hyvinvointiin näkyy erilaisissa uskonnollisissa yhteisöissä, ei pelkästään evankelis-luterilaisen kirkon piirissä.

AINO ARPOSEN TOINEN vuosi päättyi juuri Vaskivuoren lukiossa. Ke-

säloma alkoi Tikkurilan seurakunnan päiväriparilla, jolla Arponen oli ”isoisonen” eli kolmannen kesän isonen. Hän kokee, että hänen hyvinvointiaan tukevat ainakin kaverit. Niitä on tullut lisää seurakunnan kautta.

– Tai en tiedä, onko se vain sen ansiota, mutta tuntuu, että kun lähdin ysiluokalla isoskoulutukseen, sosiaaliset piirini moninkertaistuivat. Olen saanut kavereita ympäri Vantaata, Arponen sanoo.

Laajat sosiaaliset ympyrät taas auttavat siinä, että nuorten hyvinvointiin myös kielteisesti vaikuttava some ei dominoi liikaa tavassa katsoa maailmaa.

Arponen kokee, että somessa voi esimerkiksi helposti nähdä paljon vain tietynlaista kauneutta, mutta jos on tekemisissä ihmisten kanssa ihan kasvotusten, tietää, millainen maailma on oikeasti. Myös seurakunnan toiminta on ollut hänelle merkityksellistä.

– Kaikki on ollut tosi hauskaa, jotenkin vähän erilaista.

– Ja rakastan olla isonen! Tuntuu, että siinä jotenkin syttyy eri tavoin.

Filip Godlewski on nykyään myös kirkon luottamushenkilö.

4 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2024

Aino Arponen ja Filip Godlewski ovat kumpikin olleet mukana seurakunnan toiminnassa, muun muassa isosina.

FILIP GODLEWSKILLA on tuntumaa kirkon ja nuorten asioihin laajemminkin. Hän ehti olla kuusi vuotta Vantaan nuorisovaltuustossa ja jatkaa nyt vaikuttamista Suomen nuoriso-alan kattojärjestö Allianssin kansainvälisen nuorisopolitiikan ryhmän puheenjohtajana, Vantaan yhteisessä kirkkovaltuustossa ja Rekolan seurakuntaneuvostossa. Seurakunta on ollut hänellekin tärkeä, hyvinvointia tukeva yhteisö.

– Seurakunnan toiminnassa tutustui ihmisiin myös muista kouluista ja sai uusia kavereita. Kyllä se oli tosi merkittävä juttu monelle meistä.

Hänen hyvinvointiaan ovat tukeneet kavereitten lisäksi perhe ja se, että hän pyrkii tekemään parhaansa ja toisaalta olemaan armollinen itseään kohtaan.

– Se auttaa, että tekee koko ajan jotakin. Jos minua vaikka stressaa jokin yhteiskunnallinen asia, pyrin

”

SEURAKUNNAN TOIMINNASSA TUTUSTUI IHMISIIN MYÖS MUISTA KOULUISTA JA SAI UUSIA KAVEREITA. FILIP GODLEWSKI

toimimaan, että se muuttuisi.

Viime aikoina on nähty uutisia siitä, että nuorten miesten ja naisten arvot etääntyvät toisistaan ja että poikien uskonnollisuus on kasvanut, tyttöjen vähentynyt. Kouluterveyskyselyiden mukaan tyttöjen hyvinvointi on laskenut, ja poikien pysynyt ennallaan. Aino Arponen on huomannut, että osa tytöistä ei voi hyvin.

– Naisten pitäisi olla tietynlaisia.

Some voi luoda paineita, samoin perhe. Koulussakin roolit ovat sy-

Heinä- ja elokuussa yhtä paljon häitä Suosituimmat avioliittoon vihkimisen päivät Vantaan kirkoissa ovat tänä kesänä 27. heinäkuuta ja 3. elokuuta. Kumpanakin päivänä vihitään yhdeksän paria. 20. heinäkuuta ja 24. elokuu-

ta vihitään kahdeksan hääparia.

Eniten häitä on lauantaisin, mutta vihkimisiä järjestetään myös perjantaisin. Tänä vuonna heinäja elokuu ovat olleet yhtä suosittuja hääkuukausia.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen kirkkoherranvaalista Hallinto-oikeus on hylännyt Rekolan kirkkoherranvaalia koskeneen valituksen. Valitus koski Helsingin tuomiokapitulin tekemää ehdokasasettelua, ei itse vaalitoimitusta.

Rekolan seurakunnan kirkkoherra valittiin suoralla vaalilla kesäkuussa 2022, eli seurakuntalaiset saivat äänestää uutta kirkkoherraa. Eniten ääniä kolmesta varsinaiseen vaaliin edenneestä ehdokkaasta sai Jussi Koski. Äänestysprosentti oli 5,22.

Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli jätti vaalisijojen ul-

kopuolelle Laura Leverinin, joka jätti hallinto-oikeudelle valituksen heinäkuussa 2022. Valituskirjelmän mukaan vaalilautakunnan päätös oli kirkkolain, perustuslain ja tasa-arvolain vastainen, koska sen taustalla on vaalin valmistelussa tapahtunut virhe. Valituksessa katsottiin, että Leverin oli ansioituneempi hakija kuin Koski.

Jussi Koski on toiminut Rekolan seurakunnassa virkaatekevänä kirkkoherrana valituksen käsittelyprosessin ajan. Hallinto-oikeuden päätös ei ole vielä lainvoimainen.

Rekola avasi tilat sateenkaaripareille

vällä. Huomaan sellaista pojat on poikia -asennetta, Arponen sanoo.

NUORISOBAROMETRISSA tutkittiin myös uskonnollisuuden ja arvojen yhteyttä. Sen perusteella uskonnolliset nuoret miehet ovat todennäköisimmin arvokonservatiiveja ja uskonnolliset naiset yhtä usein arvoliberaaleja kuin arvokonservatiiveja.

Filip Godlewski on pannut merkille, että perinteisemmät arvot ja uskonnollisuus ovat nousussa poikien ja nuorten miesten keskuudessa.

– Tämä näkyy esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, sisällöissä ja siinä, millaisia asioita siellä ihannoidaan.

Aino Arposen mukaan poikien ja nuorten miesten konservatiivisuus ja kiinnostus perinteisiin arvoihin näkyy vaikka siinä, että he äänestävät ”läpällä persuja”, ovat kiinnostuneita metsästyksestä ja kalastuksesta ja saattavat vähätellä sukupuolivähemmistöjä.

Filip Godlewski uskoo, että suuret kriisit, kuten ilmastonmuutos ja Ukrainan sota, heijastuvat nuorten arvoihin ja hyvinvointiin. Koronavuosien eristäytyneisyyden jäljet näkyvät.

– Tämä kaikki on synnyttänyt turvattomuuden tunnetta. Ehkä kovemmista arvoista ja keinoista tulee sellainen olo, että ne lisäävät turvallisuutta, vaikka näin ei välttämättä olisikaan.

TIETYNLAINEN POLARISAATIO yhteiskunnassa heijastuu myös nuoriin. Se saattaa vaikuttaa siihen, kuinka helppo tai vaikea uskontoon ja hengellisyyteen liittyvistä teemoista on puhua.

– Kuten Nuorisobarometrissä sanottiin, nuoret kuitenkin haluisivat, että hengellisyydestä puhuttaisiin enemmän. Eikä vain koulussa ja omassa kuplassa, vaan erilaisista taustoista tulevien kanssa, Godlewski sanoo.

Rekolan seurakuntaneuvosto on hyväksynyt sateenkaariparien vihkimiset tiloissaan. Päätös syntyi äänin 8–6. Muutos astuu voimaan heti. Päätöksestä jätettiin eriävän mielipiteen sisältävä pöytäkirjalausuma, jonka allekirjoittivat Sanasta elämään -ryhmän jäsenet. Eriävällä mielipiteellä ei ole vaikutusta tehtyyn päätökseen.

Kaksi ryhmää, Tulkaa kaikki sekä Sosialidemokraattinen seurakuntaväki, jätti lokakuussa 2023 aloitteen seurakunnan kirkkotilojen käytöstä samaa sukupuolta olevien parien vihkimisiin ja avioliiton siunaamisiin.

Aiheesta järjestettiin erillinen Erätauko-keskustelu seurakuntaneuvoston jäsenille ja ensimmäisille varajäsenille huhtikuussa.

Menetelmä tukee sitä, että keskustelu on kunnioittavaa ja eri näkökulmat tulevat kuulluksi.

Aiemmin päätöksen tilojensa avaamisesta sateenkaaripareille ovat Vantaalla tehneet Korson, Vantaankosken ja Vanda svenska församlingin seurakunnat. Tikkurilan seurakunta ei ole vielä hyväksynyt asiaa. Hakunilassa ja Hämeenkylässä sateenkaariparien vihkiminen ei ole toistaiseksi tullut seurakuntaneuvoston käsittelyyn.

JANI KARLSSON/VANTAAN SEURAKUNNAT

Rekolan seurakunnalle kuuluvat Rekolan Pyhän Andreaan kirkko (kuvassa) sekä Asolan seurakuntatalo.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2024 5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.6.–15.8.

seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48 avoinna ma–to klo 9–14, suljettu 1.–28.7. p. 09 830 6500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavoitettavissa 1.– 25.7. puhelimitse: ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Musiikkihetki Facebookissa joka toinen keskiviikko klo 12.

Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.

Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, suntio p. 050 409 0500 avoinna kesäkuussa ti, to klo 10–14, ke 10–15, su 11–14, heinäkuussa ke klo 10–15 ja su 11–14, elokuussa ma, ti, to klo 10–14, ke 10–15, su 11–14.

Raamattu-ilta perjantaisin klo 18.30.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12, alkaen 7.8.

Toivo Café keskiviikkoisin klo 13–15. Kupponen kahvia, kanssaihmisiä ja aurinkoa kirkon pihalla kävelyraitin puolella. Sateen sattuessa aulassa. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykseen.

Konfirmaatiomessu la 15.6. klo 11.

Sari Kokkonen, Birgitta Karjalainen, Rasmus Simell, Tuomas Heikkilä.

Konfirmaatiomessu su 16.6. klo 12. Tiina Palmu, Anna Hjelt-Jauhiainen, Tuomas Heikkilä.

Juhannuspäivän messu la 22.6. klo 12. Jari Araneva, Tiina Palmu, Tuula Stöckell.

Messu su 23.6. klo 12. Piia Ahtee, Tuula Stöckell.

Messu su 30.6. klo 12. Harri Nurminen, Tuula Stöckell.

Ikaalisten konfirmaatiomessu su 7.7. klo 10. Sari Kokkonen, Margit Hakamäki, Tuula Stöckell.

Messu su 14.7. klo 12. Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä.

Pihlavan konfirmaatiomessu su 21.7. klo 10. Piia Ahtee, Rasmus Simell, Tuula Stöckell.

Messu su 28.7. klo 12. Harri Nurminen, Tuula Stöckell.

Rautalampi 2 konfirmaatiomessu la 3.8. klo 11. Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä.

Messu su 4.8. klo 12. Tiina Palmu,

6 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2024

ESKO JÄMSÄ

Hakunilan

Tuomas Heikkilä, Hanna Tissari, huilu.

Kouluun lähtevien siunauskirkko ke 7.8. klo 18. Sari Kokkonen, Birgitta Karjalainen, Sini Nikku.

Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14, alkaen ma 12.8.

Rautalampi 3 konfirmaatiomessu su 11.8. klo 10. Salla Poropudas, Johanna Toivonen, Liisa Juusela, Sini Nikku.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391 Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12.

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20.

Esikoiset ry. kesäseurat sunnuntaisin 30.6.–4.8. klo 15. Tarja Nieminen.

Messu su 16.6. klo 10. Harri Nurminen, Kaisa Nuolioja.

Messu su 11.8. klo 10. Sari Kokkonen, Juha Paukkeri.

MUUALLA Kartanon puistoseikkailu pe 14.6. klo 10–12. Håkansbölen kartanolla iloinen muskari ja kivoja toiminnallisia rasteja koko perheelle. Ilmoittautumiset ruokailuun eija.hyytiainen@evl.fi viim. 7.6.

Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Lapsikuoro Kuunloiste ja Nuorisokuoro Aurinkotanssi ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätietoja 5.8. alkaen sähköpostitse sini.nikku@evl.fi.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 830 6450. sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä.

Päivystävä pappi ma–pe klo 9–14, ma–ti myös paikan päällä, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti ja to klo 9–11, puhelimitse p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja Solmuja parisuhteessa-neuvoja ajanvaraus alkukartoitukseen p. 050 573 6356.

Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Juma-

– Kesätiistaisin kello 13 Pyhän Laurin kirkossa on ryhmäopastus, Riia Ryymin kertoo.

Menokasvo

Kesätyöpaikkana kirkonkylän keidas Tänä kesänä Pyhän Laurin kirkon oppaana toimii 25-vuotias opiskelija Riia Ryymin.

Hänelle kesätyöpaikan hakemisen kriteeri oli selvä.

– Mietin, mikä olisi arvojeni mukainen työpaikka ja päädyin ensimmäisenä KirkkoRekryyn, vaikka en ole aiemmin ollut kirkossa töissä. Oppaan kesätyö Pyhän Laurin kirkossa tuntui sopivalta myös historianopiskelutaustallani.

Kun tieto oppaan työhön pääsemisestä tuli, Ryymin meni ensimmäisenä yliopiston kirjastoon.

– Löysin Vantaan Pyhän Laurin kirkon historiikin, jota tutkin kevään mittaan. Tutustuin myös keskiaikaiseen kirkkorakentamiseen.

Kesätyöstään Helsingin pitäjän kirkonkylässä Ryymin odottaa varsinkin ihmisten kohtaamista.

– Kirkon puutarha, hautausmaa ja koko miljöö on keidas niin kuin itse kirkkokin.

Kesällä sinne tulevat ihmiset ovat varmaan iloisella mielellä. On mielenkiintoista kuulla, minkälaisia muistoja heillä liittyy kirkkoon.

Ryymin kertoo, että Pyhän Laurin kirkko on mahdollisesti saman kirkkomestarin käsialaa kuin esimerkiksi Pernajan kirkko. Ne edustavat erityistä itäuusimaalaista keskiaikaista rakennustyyliä.

– Pyhän Laurin kirkosta tuli vaikuttava kokonaisuus sen jälkeen, kun sitä 1800-luvulla korjattiin tulipalon jälkeen. Vastaavaa lopputulosta ei ole muualla.

NINA RIUTTA Pyhän Laurin kirkko (Kirkkotie 45) avoinna 11.6.–16.8. ma–to klo 11–18, pe klo 11–15.

Opas paikalla 10.6.–9.8. ma–to klo 11–18, pe klo 11–15. Varaa maksuton ryhmäopastus: riia.ryymin@evl.fi tai p. 050 466 4202.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.6.–15.8.

muuden ja vauva-arjen jakamista sekä toiminnallisia hetkiä hereillä oleville vauvoille. Ryhmää ohjaavat menetelmään koulutetut ohjaajat Sari Häkki ja Terhi Kuoppala.

Luottamukselliseen ryhmään ilm. heti tai 29.8. mennessä: terhi. kuoppala@evl.fi, 050 573 6356.

ELINA KUITTO

lanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta.

Kirkkoherranvirasto on suljettu 1.–21.7. Diakoniatoimisto on suljettu 8.–14.7.

Messu su 16.6. klo 10. Katja-Maaria Kaskinen, Hale Heikkilä.

Päiväkumpu 1 konfirmaatiomessu su 16.6. klo 13. Jarna Wikström, Hale Heikkilä.

Pihaseurat ke 19.6. klo 18. Tuula Mösö emännöi.

Juhannuksen sanajumalanpalvelus la 22.6. klo 10. Jaakko Kara, Hannu Lehtikangas.

Messu su 23.6. klo 10. Katja-Maaria Kaskinen, Hannu Lehtikangas.

Pihaseurat ke 26.6. klo 18.

Hämeenkylän kirkon hautausmaalla.

Lehtoniemi 1 konfirmaatiomessu su 30.6. klo 10. Miika Koistinen, Hannu Lehtikangas.

Lehtoniemi 2 konfirmaatiomessu su 30.6. klo 12.30. Jarna Wikström, Hannu Lehtikangas.

Valkealan konfirmaatiomessu su 30.6. klo 15. Jaakko Kara, Miika Koistinen, Hannu Lehtikangas.

Pihaseurat ke 3.7. klo 18. Hämeenkylän kirkon takapihalla.

Messu su 7.7. klo 10. Jarna Wikström, Hannu Lehtikangas.

Messu su 14.7. klo 10. Jaakko Kara, Hannu Lehtikangas.

Päiväkumpu 2 konfirmaatiomessu su 14.7. klo 13. Miika Koistinen, Hannu Lehtikangas. Pihaseurat ke 17.7. klo 18. Hämeenkylän kirkon takapihalla.

Messu su 21.7. klo 10. Jarna Wikström, Hannu Lehtikangas.

Messu su 28.7. klo 10. Katja-Maaria Kaskinen, Hale Heikkilä.

Pihaseurat 31.7. Hämeenkylän kirkon etupihalla.

Messu su 4.8. klo 10. Matti Hyry, Hale Heikkilä. Elokuussa koulutiensä aloittavat lapset voivat tulla siunattavaksi messuun. Jäätelötarjoilu.

Messu su 11.8. klo 10. Matti Hyry, Hale Heikkilä.

Kirkkomuskareiden kausi alkaa ke 7.8. Yli 1-vuotiaat klo 9.20–9.50, sisarusryhmä klo 10–10.30 ja alle 1-vuotiaat klo 10.40–11.10. Kausimaksu 50 e kirkkoon kuuluville, 70 e muille. Ilmoittautuminen verkossa. Lisätiedot: terhi.kuoppala@evl. fi, 050 573 6356.

Tulossa! Ekavauva-ryhmä 1. lapsen saaneille vanhemmille suunnattu ryhmä kirkon nuortentilassa 4.9. alk. lounaan jälkeen ke klo 12–14.Vauvat ovat alle 1 v. 2024 aikana. Ryhmässä jaetaan vauvaarkea ja harjoitellaan ottamaan mentalisaatiokyky käyttöön huomioimalla vauvan käyttäytymisen taustalla vaikuttavat ajatukset, aikeet, tarpeet, tunteet ja kokemukset, mikä auttaa säätelemään omia ja vauvan tunnetiloja ja luomaan turvallisen vuorovaikutus- ja kiintymyssuhteen. Vanhem-

MUUALLA

CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 A Kesäkahvila 13.6. klo 11–14. Kahvila siirtyy syysaukioloaikoihin elokuun aikana. Syksyllä kahvila on auki ma-to klo10–14.

Anna Miettisen Murtumia -näyttely nähtävillä kesäkahvilan aukioloaikana tai läpi kesän pyydettäessä.

Karaváki - Pieni Vene - kreikkalaisen tanssin kerho ma 17.6. klo 18.

Kevätkauden viimeinen kokoontuminen. Mukana Jaakko Kara.

Tulossa! Avoin perhekahvila pikkulapsiperheille ja hoitajille perjantaisin 16.8. alkaen klo 9–12.

Tulossa! Voimasiskot -ryhmä torstaisin 29.8. alkaen parittomilla viikoilla klo 18–19.30. Ohjaajina Sari Häkki ja Mirka Renvall. Ilmoittautuminen 23.8. mennessä: sari. hakki@evl.fi, p. 044 422 0491. Mistä on kyse: https://ywca.fi/voimasiskot/tervetuloa-voimasisko/.

Tulossa! Kamalat äidit -ryhmä teinien äideille torstaisin 5.9. alkaen parillisilla viikoilla klo 18–19.30. Ohjaajina Sari Häkki ja Mirka Renvall. Ilmoittautuminen 30.8. mennessä: sari.hakki@evl.fi, p. 044 422 0491. Mistä on kyse? https://ywca.fi/kamalat-aidit/ aideille/.

Kutsu aikamatkalle Helsingan keskiaikapäivä kutsuu aikamatkalle Pyhän Laurin kirkon ympäristöön. Keskiaikapäivää vietetään tänä vuonna lauantaina 10. elokuuta klo 11–17 Pyhän Laurin kirkon ympäristössä Vantaalla.

Koko perheen kulttuuritapahtumassa voi markkinahumun lisäksi nauttia vanhasta musiikista, keskiaikaisesta messusta, käsitöistä, opastuksista, luennoista, työpajoista, ruuasta ja muista aikakauteen liittyvistä ohjelmanumeroista.

Tapahtumaan on vapaa pääsy. Sen järjestävät yhteistyössä Vantaa-Seura, Tikkurilan seurakunta ja Vanda svenska församling. Helsingan keskiaikapäivää tukevat Vantaan kaupunki ja Helsingestiftelsen.

MUUALLA Piknik-pihaseurat ke 24.7. klo 18.

Lammaslammen rannalla laiturin läheisyydessä.

Pihaseurat ke 7.8. klo 18 Mariitta Savolaisella, Valinkauhantie 14 a.

Seurakunta on mukana Eloriehassa ke 14.8. klo 17–19 perhetoiminnan pisteellä Sahrapuistossa.

Muskarihetkiä, ilmapallotaikuri, kirkkonalle, keppihevostelua ja kasvomaalausta.

Aikuis- ja seniorityön retki taidemuseoihin Kuusisaareen ti 17.9.

Yhteiskuljetus 15 e. Sisäänpääsymaksut omalla kustannuksella.

Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 29.8. mennessä.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–14. avoinna vain puhelimitse ma–to 24–27.6.

Retkeilijät Korson seurakunnassa. Seuraa retkeilijöitä Facebookissa.

Kotikäynti Ikäihmisten on mahdollista varata kotikäyntiaika diakoniatyöntekijältä. Diakoniatyöntekijän käynnin tarkoitus on keskustelun avulla tukea selviytymistä arjessa.

Kotikäynnin voi varata diakonissa Pia Olkkonen p. 050 322 6560.

Kesäretki Porvooseen ke 14.8.

Lähtö klo 12 Korson kirkolta. Linjaauto jättää meidät Porvooseen, jossa lounas ja yhteinen kävelykierros keskustan tuntumassa. Päivään kannattaa varustautua kävelyyn sopivilla kengillä. Kävelemme mm. mukulakivikaduilla. Klo 16 alkaa saaristolaisristeily kohti Helsingin kauppatoria. Risteily J.L Runebergillä kestää 3,5 tuntia. Linja-auto kuljettaa meidät Helsingistä Korsoon. Retken hinta 65 e. Retki toteutuu, kun osallistujia on 30.

Ilmoittautumiset 29.7. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550.

KIRKONKULMA

PYHÄN LAURIN KIRKKO PE 20.9.2024

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Pihaseurat ke 10.7. klo 18.

Kyläperhekerhon kausi alkaa ti 13.8. klo 9–10.30.

Jussi Salonen. Kirkkomehut.

Kouluun lähtevien siunaus ke 7.8. klo 18.

Messu su 11.8. klo 10. Minttu Haapalainen, Jani Vanhala, Riina Haapaniemi. Kirkkomehut.

Ovet aukeavat ja vuoronumeroita vihkiajan varaamiseksi aletaan jakaa Pyhän Laurin kappelissa (Pappilankuja 3) klo 18. Tilaathan esteettömyystodistukset viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa.

Lisätiedot: www.vantaanseurakunnat.fi

klo 9–14.

Suljettu pe 21.6., 28.6., 5.7., 12.7., 19.7., 26.7., 2.8., 9.8., 16.8. ja 23.8. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550 Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys kesäkaudella tiistaisin klo 11–12 diakoniatoimistolla Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4

Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12.

Kesämuskari pe 14.6. klo 10 lasten tiloissa.

Messu su 16.6. klo 10. Jani Vanhala, Jussi Salonen. Kirkkomehut.

Messu su 23.6. klo 10. Tanja Roiha, Riina Haapaniemi. Kirkkomehut.

Messu su 30.6. klo 10. Joona Raudaskoski, Jussi Salonen. Kirkkomehut.

Messu su 7.7.klo 10. Ilkka Luukka.

Kirkkomehut.

Messu su 14.7. klo 10. Tanja Roiha, Riina Haapaniemi. Kirkkomehut.

Messu su 21.7. klo 10. Elina Aro, Jussi Salonen. Kirkkomehut.

Messu su 28.7. klo 10. Minttu Haapalainen, Jussi Salonen. Kirkkomehut.

Messu su 4.8. klo 10. Jani Vanhala,

Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta.

Kirkonkulma suljettu 7.6.–2.8.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Kesämuskari to 13.6. klo 10.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Rekolan srk somessa: @rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi Satu Kippo, p. 044 422 0391 Sannamari Niemi, p. 050 329 0361 Tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706 Ben Ahlroos, p. 050 535 2450 Pia Judd, p. 040 531 7078 Hanna Paananen, p. 050 436 7712 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2024 7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.6.–15.8.

JANI KARLSSON

Juhannuksen viettoon Pappilan puistoon voi ottaa mukaan omat piknikeväät.

Koko perheen juhannusta juhlitaan keskellä Vantaata Vehreä ja idyllinen Pappilan puisto Pyhän Laurin kirkon vieressä kutsuu yhteiseen juhlaan.

Koko perheen juhannusta vietetään idyllisessä Helsingin pitäjän kirkonkylässä Vantaalla juhannusaattona. Tapahtuman järjestävät Vantaan seurakunnat.

– Luvassa on paljon ohjelmaa lapsiperheille.

Keskikesän ja Johannes Kastajan syntymäpäivän juhla sopii kuitenkin kaikille, sanoo Tikkurilan seurakunnan varhaiskasvatuksenohjaaja Päivi Romula.

Juhannusjuhla kirkolla on Vantaan seurakuntien perinne. Sen järjestää aina vuorollaan kaksi seurakuntaa, tällä kertaa Korson ja Tikkurilan seurakunnat.

Tapahtumaan ei ole pääsymaksua. Päihteetön juhla tarjoaa turvallisen paikan nauttia kesästä ja juhannuksesta koko perheen ja kaiken ikäisten voimin.

– Pyhän Laurin kirkon alue on nyt kesällä kauneimmillaan, ja siellä voi viivähtää pidemmänkin aikaa. Kaupungissa mahdollisuuksia nauttia luonnosta ei ole koskaan liikaa, Romula sanoo.

Juhannusjuhlan avaa Tikkurilan seurakunnan kirkkoherran Janne Silvastin tervehdys kello 15. Taika-Petteri esiintyy lapsille kello 15.45 sisällä kirkossa.

Perheen pienimmille on myös tarjolla mukavaa puuhaa puistossa, jossa voi puhaltaa saippuakuplia, kiitää keppihevosradalla tai

8 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2024

pelata pihapelejä.

Kello 16.15 vuorossa on kesäinen kansanlaulukirkko, joka ammentaa musiikkinsa monille tutusta ja rakkaasta kansanlauluperinteestämme.

Juhannuksen viettoon voi ottaa mukaan omat piknikeväät. Puistokahvilassa on tarjolla veloituksetta pullaa, mehua ja kahvia.

Myynnissä on myös makkaraa, ja siitä saatava tuotto käytetään Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Yhteisvastuukeräys torjuu tänä vuonna nuorten syrjäytymistä niin kotimaassa kuin maailmalla.

Juhannusaaton viettoa pe 21.6. klo 15–17 Pappilan puistossa Pyhän Laurin kirkon vieressä, Kirkkotie 45.

Yhteisvastuukeräyksestä voit lukea lisää osoitteesta: www.yhteisvastuu.fi

Taika-Petteri viihdyttää pikkuväkeä juhannusaattona kello 15.45 Pyhän Laurin kirkossa.

Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708.

Perheiden kesäolkkari joka arkipäivä maanantaista perjantaihin 3.–19.6. klo 10–14. Kaikille avointa perheolohuonetoimintaa askarrellen ja leikkien, yhdessäolon lomassa vaihtuvaa ohjelmaa sisällä ja ulkona.

Silmukkasiskot ke klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi.

Konfirmaatiomessu Piispala 1 la 15.6. klo 13. Jussi Koski ja Suvi Häme.

Konfirmaatiomessu Piispala 2 su 16.6. klo 10. Ben Ahlroos ja Suvi Häme.

Juhannuspäivän jumalanpalvelus la 22.6. klo 12 kirkon sisäpihalla. Pia Judd ja Sirkku-Liisa Niemi.

Anni Pelkonen soittaa harmonikkaa.

Messu su 23.6. klo 10. Jussi Koski ja Sirkku-Liisa Niemi.

Messu su 30.6. klo 10. Hanna Paananen ja Teemu Suominen.

Konfirmaatiomessu Piispala 3 su 7.7. klo 10. Pia Judd ja Sirkku-Liisa Niemi.

ReCon- tapahtuma ja -messu su 7.7. klo 18. Tapahtuma sisältää maailman ensimmäisen japanin- ja suomenkielisen cosplaymessun.

Messun lisäksi tapahtuma sisältää animemusiikkista tunnetun Unreality- kuoron esiintymisen, taistelulajinäytöksen sekä kimononäyttelyn. Tule sellaisena kuin olet tai haluat olla.

Konfirmaatiomessu Piispala 4 su 14.7. klo 10. Ben Ahlroos ja Teemu Suominen.

Flower-Power ke 17.7. klo 18.

Puutarhuri Tuovi Lehtinen lausuu kukkarunoja ja kanttori Sirkku-Liisa Niemi laulattaa kukkalauluja.

Vapaa pääsy.

Messu su 21.7. klo 10. Jussi Koski ja Teemu Suominen.

Messu su 28.7. klo 10. Ben Ahlroos ja Suvi Häme.

Messu su 4.8. klo 10. Pia Judd ja Teemu Suominen.

Kouluun lähtevien siunaus ke 7.8. klo 18. Hanna Paananen, Suvi Häme ja Kirsi Vuorikivi. Siunaamme kaikki tulevat koululaiset.

Konfirmaatiomessu Piispala 5 su 11.8. klo 10. Seppo Paulasaari ja Suvi Häme.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.

Asolan kesäkahvila seurakuntatalon pihalla kesäkuun aikana ma–to klo 10–14. Tule oman aikataulusi mukaan tapaamaan muita ja juomaan kupponen kahvia. Yhdessäolon lomassa vaihtuvaa ohjelmaa.

Päiväkerho ma 12.8. alkaen klo 9–12. Päiväkerho on tarkoitettu 2,5–6–vuotiaille ja se kokoontuu ma, to ja pe. Kerhossa leikitään, lauletaan, liikutaan, satuillaan ja askarrellaan. Kerhossa on myös hartaus. Ilmoittautumiset AnnaMaria Alava, p. 044 422 0314.

MUUALLA Nikkaristiapua. Tarvitsetko apua kodin pienissä askareissa tai haluaisitko tulla tekijäksi mukaan?

Seurakunnan vapaaehtoiset nikkaristit auttavat kodin pikku askareissa Rekolan alueella. Heiltä voi pyytää apua esim. palovaroittimen asennukseen, lampun vaihtoon, taulujen ripustamiseen tai pihan haravointiin. Ammattimiesten töitä ei kuitenkaan tehdä. Apu on asiakkaalle maksutonta. Lisätietoja: kirkkoherranvirasto, p. 09 830 6700 ma–to klo 9–14.

Toivoa naisille -ryhmä ke 26.6., 10.7., 24.7. ja 7.8. klo 18–19.30.

Lampirannalla, Tertunkuja 4b.

VERKOSSA Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.rekolanseurakunta.fi sekä seurakunnan YouTube- kanavalla suorana tai tallenteena.

Rekolan seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voi tilata osoitteesta www.rekolanseurakunta.fi.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat p. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta p. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk X: @Tiksinsrk Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com Päivystävä pappi tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 p. 09 830 6202 Diakonia palvelee Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651.

Sähköposti: diakonia.tikkurila@evl.fi Ajantasaiset tiedot toiminnasta ja tapahtumista www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Auki kesällä ajalla 10.6.–16.8. ma–to klo 11–18, pe klo 11–15, viikonloppuna tilaisuuksien mukaan.

Kesäopas paikalla kirkolla 9.8. asti

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.6.–15.8.

pääsy, ohjelma 5 e.

Konfirmaatio/Sammalniemi 4 su 7.7. klo 12, Susanna Rinne, Anita Loutchina, Iina Katila.

Konfirmaatio Superpark su 7.7. klo 15, Sari Hartikka, Marjo Suorsa, Tiina Toivanen, Iina Katila.

Iina Katila, urut, piano ja laulu: Häämusiikkia to 11.7. klo 12. Konsertti avioitumista suunnitteleville, Hääyö-tapahtumaan osallistuville, kaikille romantikoille ja muuten vain kirkkotunnelmasta nauttiville!

Tikkurilan seurakunnan kanttorina työskentelevä Iina Katila soittaa ja laulaa konsertin, jossa kuullaan rakastetuimpia häämarsseja sekä vihkitilaisuuksissa esitettävää musiikkia. Konsertti on osa kesän Laurin päiväkonsertit -sarjaa.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Konfirmaatio Perheniemi 2 su 14.7. klo 12, Jaakko Hyttinen, Päivi Mattila.

Konfirmaatio Sammalniemi 5 su 14.7. klo 15, Annaelina Mäkilampi, Sirpa Rosenberg, Päivi Mattila.

Kansanmuusikko Emmi Kuittinen ja yhtye: Surun synty to 18.7. klo 12. Surun synty on kansanmuusikko, laulaja ja lauluntekijä Emmi Kuittisen uusimman albumin ja nyt kuultavan konsertin nimi. Musiikissa kuuluvat kerrostumat vanhoista runolauluista ja itkuvirsistä uudempiin laulelmiin. Yhtyeessä soittavat lisäksi Antti Rask (laulu, ukulele, sello), Mimmi Laaksonen (puhaltimet, harmooni, laulu) ja Kirsi Vinkki (viulu, jouhikko, laulu).

Konsertti on osa Laurin päiväkonsertit -sarjaa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Konfirmaatio Sammalniemi 6 su 21.7. klo 12, Sanna Heikurinen, Heli Varstala, Joonas Minkkinen.

Konfirmaatio Perheniemi 3 su 21.7. klo 15, Suvi-Maria Roine, Joonas Minkkinen.

Suvi Gräsbäck, sopraano ja Folke Gräsbäck, piano to 25.7. klo 12.

Suomalaisten säveltäjien hengellisiä teoksia, kuten Jean Sibeliuksen ainoa Raamattuun pohjautuva pianosarja Belsazarin pidot Op. 51 sekä harvemmin kuultu lauluteos Herran siunaus JS95. Konsertti on osa kesän Laurin päiväkonsertit -sarjaa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Messu su 28.7. klo 10, Suvi-Maria Roine, Joonas Minkkinen.

Konfirmaatio Perheniemi 4 su 28.7. klo 12, Sari Hartikka, Johanna Yläranta-Suha, Päivi Mattila.

Konfirmaatio Sammalniemi 7 su 28.7. klo 15, Terhi Viljanen, Marjukka Valtanen, Päivi Mattila.

Ingrid Rodebjer, laulu ja viulu ja Barbara Ardenois, harmonikka to 1.8. klo 12. Ruotsalainen Rodebjer (laulu ja viulu) sekä belgialainen Ardenois (harmonikka) soittavat meditatiivisen konsertin, jonka musiikki on inspiroitunut pohjoisesta luonnosta, kareliaanisesta kanteleimprovisaatiosta, vanhoista virsistä ja karjankutsulaulusta.

KIRKON KUVAPANKKI

ma–to klo 11–18, pe klo 11–15.

Maksuttomien opastusten varaus pienille tai suurille ryhmille p. 050 466 4202, riia.ryymin@evl.fi. Joka kesätiistai klo 13 ryhmäopastus paikalle tuleville.

Osmo Ikonen to 13.6. klo 12. Sunrise Avenuesta tutuksi tullut multimuusikko aloittaa soolokonsertillaan Laurin päiväkonsertit -sarjan.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Konfirmaatio Sammalniemi 1 su 16.6. klo 12, Vilma Väisänen, Jukka Drugg, Terje Kukk, Iina Katila.

Konfirmaatio Kopola 1 su 16.6. klo 15, Kristiina Kartano, Enni Korhonen, Hanne Pekanpalo, Iina Katila.

Eino Grön to 20.6. klo 12 Laurin päiväkonsertit -sarjassa. Kahdeksalla vuosikymmenellä esiintyneen ikonisen tulkitsijan konsertti koostuu niin hengellisistä sävelmistä kuin Grönin tunnetuiksi tekemistä, rakastetuista lauluista. Pianistina konsertissa on Hannu Lehtikangas.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Koko perheen juhannus pe 21.6. klo 15–17 Pappilan puistossa Pyhän Laurin kirkon vieressä. Taika-Petteri esiintyy lapsille klo 15.45 kirkossa. Perheen pienimmille on myös tarjolla mukavaa puuhaa puistossa saippuakuplien, keppihevosradan ja pihapelien muodossa. Klo 16.15 kesäinen kansanlaulukirkko, joka ammentaa musiikkinsa monille tutusta ja rakkaasta kansanlauluperinteestämme. Tarjolla kahvia, pullaa ja mehua. Myynnissä makkaraa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tapahtumaan ei ole pääsymaksua, ja se on päihteetön.

Juhannusmessu la 22.6. klo 12, Susanna Rinne, Samppa Laakso.

Konfirmaatio Sammalniemi 2 su 23.6. klo 12, Jarkko Korhonen, Marjukka Valtanen, Joonas Minkkinen.

Schola Sancti Henrici to 27.6. klo 12 Laurin päiväkonsertit -sarjassa.

Gregoriaanista kirkkolaulua esittävän yhtyeen konsertissa tutustutaan legendaan Pyhästä Henrikistä.

Henrikin kunniaksi tehtyjen laulujen lisäksi ohjelmisto sisältää myös psalmeja ja rukouksia sekä joitakin Länsi-Suomessa laulettuja keskiaikaisia hymnejä. Schola Sancti Henrici esittää myös katkelmia Pyhän Henrikin pyhimyslegendasta suomen kielellä. Konsertti on osa kesän Laurin päiväkonsertit -sarjaa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Konfirmaatio Kopola 3 su 30.6. klo 12, Sanna Heikurinen, Nenna Nieminen, Joonas Minkkinen.

Konfirmaatio Sammalniemi 3 su 30.6. klo 15, Terhi Viljanen, Joonas Minkkinen, Katja Toivanen.

Ninni Poijärvi to 4.7. klo 12 (laulu ja piano) esittää uuden, syksyllä 2024 julkaistavan levynsä herkkäsävyisiä kappaleita yhdessä pitkäaikaisen muusikkoystävänsä Olli Haaviston (pedal steel) kanssa.

Konsertti on osa kesän Laurin päiväkonsertit -sarjaa. Vapaa

Koulunsa aloittavat saavat siunauksen kirkoissa Kouluunlähtevien siunaukset Vantaan kirkoissa 7.8. klo 18, paitsi Hämeenkylän kirkossa 4.8. klo 10. Koulunsa aloittavat kutsutaan siunattavaksi, myös perheet ja kummit ovat tervetulleita tilaisuuksiin. Lisätietoja kirkkovantaalla.fi - Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48 - Hämeenkylän kirkko, Auratie 3 - Kivistön kirkko, Laavatie 2 - Korson kirkko, Merikotkantie 4 - Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8 - Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45 - Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22

Konsertti on osa kesän Laurin päiväkonsertit -sarjaa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Konfirmaatio Sammalniemi 8 su 4.8. klo 12, Kristiina Kartano, Joonas Minkkinen.

Konfirmaatio Sammalniemi 9 su 4.8. klo 15, Susanna Rinne, Enni Korhonen, Joonas Minkkinen.

Koulutielle siunaaminen ke 7.8. klo 18.

Vanhan musiikin yhtye Flauto Dolce Vita to 8.8. klo 12. Kolmen nokkahuilistin – Sirpa Berg, Tereza

Himmelova ja Jukka Louhivuori – lisäksi yhtyeessä soittavat kitarataiteilija Olli Hirvanen ja lyömäsoittaja Jarmo Hovi. Konsertin teemana ovat renessanssin ja barokin säveltäjien tulkinnat eri aikakausien vahvoista naisista. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Helsingan keskiaikapäivä la 10.8. klo 11–17 kirkon ympäristössä. Koko perheen kulttuuritapahtumassa vanhaa musiikkia, keskiaikainen messu, markkinat, käsitöitä, opastuksia, luentoja, työpajoja ja

aikakauteen liittyviä ohjelmanumeroja.

Konfirmaatio Sammalniemi 10 su 11.8. klo 12, Jaakko Hyttinen, Heli Varstala.

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 422 0480.

Avoinna arkisin ma–pe klo 7.30–21, la ja su klo 9–18.

Kesällä 3.6.–30.8. ma–pe klo 7.30– 20, la–su klo 9–18.

Aulan palvelupiste auki kirkon aukioloaikoina. Suntiot: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi.

Lauantaiset iltakellot soivat klo 18. Joka kuukauden ensimmäinen la niitä on soittamassa käsin kanttori.

Keskiviikkokellot soivat kanttorin soittamina ke klo 14.

Taaperokahvila to 13.6., 20.6. ja 15.8. klo 9.30–12 yli vuoden ikäisille lapsille aikuisen kanssa.

Kielikerho – puhumme suomea to 13.6., to 20.6., to 27.6., to 4.7., to 11.7., to 18.7., to 25.7., ke 7.8. ja ke 14.8. klo 14.30–16. Kahvia ja teetä.

Lisät. mirja.jalo@evl.fi, p. 040 509 7306. The language club meets on 13.Jun., 20.Jun., 27. Jun., 4.Jul., 11.Jul., 18.Jul., 25.Jul., 7.Aug. ja 14.

Aug. from 2.30–4 PM. We learn Finnish in a casual atmosphere.

Monikielinen raamattupiiri to 13.6. klo 16–17, kokoushuone Martta. Ryhmässä luetaan Raamattua ja keskustellaan, opitaan kristillisestä uskosta sekä rukoillaan yhdessä.

Voit ottaa mukaan oman kielisen Raamatun. Puhumme suomea ja englantia. Voit tulla mukaan, vaikka puhut vain vähän suomea tai englantia.

Vaivaton vihkiminen perjantaina pe 14.6., 28.6., 12.7., 26.7. ja 9.8. klo 14–15. Avoin vihkiaika paikalle tuleville pareille, joilla on mukanaan esteettömyystodistus, henkilöllisyyspaperit ja sormukset. Voit halutessasi myös tehdä varauksen ennakkoon soittamalla varauspalveluun ma–pe klo 9–14 puh. 09 830 6804.

Konfirmaatio Päiväripari 2 la 15.6. klo 11, Johanna Jakonen, Miira Tyni, Iina Katila, Meiju Riihelä, Sari Kamppi.

Messu su 16.6. klo 10, Sari Hartikka, Johanna Jakonen, Joonas Minkkinen.

Sansan medialähetyspiiri ma 17.6. klo 17.30, kerhohuone Rakkaus, 2. krs.

Vauvakahvila ma 17.6. ja ma 12.8. klo 12.30–14.30.

Ohjelmalliset kesäkahvit tiistaisin klo 13–14.30 ti 16.7. asti. Kahvi on tarkoitettu aikuisille, joiden kalenteri tuntuu kesällä tyhjältä. Mukana diakoniatyöntekijöitä. Joka kerralla yhteiseksi iloksi pientä ohjelmaa ja lauletaan yhdessä hyvillä mielin.

Tarjolla kuppi kahvia ja pieni makea.

Soppaa ja sattumia – diakoniaKIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2024 9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.6.–15.8.

työn keittolounas ke 19.6., 26.6., 3.7., 10.7., 17.7., 24.7., 31.7., 7.8. ja 14.8. klo 13–14, Valo-tila. Vapaaehtoinen maksu.

Messu su 23.6. klo 10, Johanna Jakonen, Vilma Väisänen, Joonas Minkkinen.

Konfirmaatio Kopola 2 la 29.6. klo 11, Annaelina Mäkilampi, Mirja Jalo, Samppa Laakso.

Messu su 30.6. klo 10, Jaakko Hyttinen, Maria Koukkari, Samppa Laakso.

Konfirmaatio Perheniemi 1 la 6.7. klo 11 Vilma Väisänen, Tiia Virtanen, Mari Chaulagai, Iina Katila.

Messu su 7.7. klo 10, Terhi Viljanen, Suvi-Maria Roine, Päivi Mattila.

Retki Tikkurilan joenrantaan to 11.7. Varaudu kävelemään. Reitin pituus max. 5 km ja reitti on esteetön. Ota mukaan juomapullo, muut eväät saat kirkolta. Lähtö kirkolta klo 10, kesto noin kolme tuntia.

Ilmoittautumiset viimeistään 5.7.

Marjo Suorsalle p. 050 511 1674.

Messu su 14.7. klo 10, Maria Koukkari, Susanna Rinne, Iina Katila.

Laulamme yhdessä -yhteislaulutilaisuus ti 16.7. klo 17.

Messu su 21.7. klo 10, Jaakko Hyttinen, Jarkko Korhonen, Päivi Mattila.

Messu su 4.8. klo 10, Johanna Jakonen, Vilma Väisänen, Mirjam Kyrönseppä.

Walk in -terapiaa on tarjolla maksutta alle 30-vuotiaille torstaisin 8.8. alkaen klo 16–19. Lisätietoja enni.korhonen@evl.fi tai 050 369

3529. Seuraa myös @walkinterapiavantaa-Instaa. Walk in -terapia terapeuttiopiskelijoiden tarjoamaa matalan kynnyksen ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa. Keskustelu on luottamuksellista. Asiakas määrittää keskustelun lähtökohdat, hengellisistä kysymyksistä keskustellaan vain hänen sitä itse toivoessaan.

Messu su 11.8. klo 10, Vilma Väisänen, Jarkko Korhonen.

Naisten raamattupiiri ma 12.8. klo 18, kokoushuone Martta, 2. krs.

Israel-piiri ma 12.8. klo 18.

Elämänkaari Avioliittoon kuulutettu Mari Susanna Mustikka ja Kaarlo Atte-Kristian Toivola, Jasmin Monika Lamberg ja Raiko Paadik.

Hautaan siunattu Väinö Johannes Mäki-Petäys 85 v, Juho Petter Kokkosalo 84 v, Seija Tuulikki Anttila 81 v, Ritva Marjatta Laaksonen 81 v, Irma Marja Ilona Heikkonen, 79 v, Riitta Aino Elisabet Siltamies 63 v.

Ahti Armas Pärssinen. Edwin Bengt Mio Welling, Joonas Iivari Tumanoff, Linnea Inari Juujärvi, Nelli Elisabet Nyström, Emma Aino Birgitta Tiimonen, Oiva Tapani Pietiläinen, River Aslan Leonel Wahlsten.

Hautaan siunattu Leena Tuulikki Salminen 90 v, Teuvo Armas Saari 84 v, Matti Jarkko Antero Uustalo 83 v, Eevi Elli Esteri Viemerö 79 v, Maija Liisa Tellervo Kulmala 96 v, Sisko Aili Maria Palmurinne 86 v, Olavi Mikael Simsiö 85 v, Riitta Anneli Kauppinen 74 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA

REKOLAN SEURAKUNTA

Kastettu Miro Julius Tiihonen.

Hautaan siunattu Jarmo Sakari Taisto 76 v.

Kastettu Lilja Sofia Kontio.

Avioliittoon kuulutettu Pauliina Sini Orvokki Kilpeläinen ja Samuli Hermanni Wägar.

Hautaan siunattu Vieno Sirkka Sormunen 100 v, Terttu Tellervo Piirainen 88 v, Teemu Nietula 86 v, Jouko Allan

HAKUNILAN SEURAKUNTA

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Adessa Elsa Elisabeth Hirvonen,

10 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2024

PIENTEN PAIKKA Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12.

Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1 Ilolan kesäkerho Ilolan seurakuntatalolla (Soittajankuja 1) 3.–27.6. ma–to klo 9–15. Vapaaehtoiset asukasaktiivit pitävät jo perinteeksi muodostunut kesäkerhoa seudun lapsille.

Kesäperhekerho pe 14.6. klo 9.30–12.

Ilolan perhepäivä ma 12.8. klo 9–13.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11, A-talo Kesäperhekerho ti 18.6. klo 9.30–

12.

Perhekerho to 15.8. klo 9.30–11.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B Kesäperhekerho ke 19.6. klo 9.30–12.

Perhekerho ma 12.8. klo 9.30–11.

MUUALLA Eläkkeelle jäävien ”Mitä nyt?”ryhmä on tarkoitettu sinulle, joka olet jäänyt tai juuri jäämässä eläkkeelle. Ryhmässä mietitään muuttavaa elämäntilannetta erilaisten harjoitusten ja keskustelun avulla. Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa Tikkurilan kirkolla maanantaisin 26.8.–30.9. klo 15.30–17.

Ryhmään mahtuu kahdeksan henkilöä ja se on maksuton. Ilm. 23.8. mennessä puh. 050 439 9651, johon voit jättää nimesi ja yhteystietosi, tai sähköpostiin diakonia. tikkurila@evl.fi. Lisät. Hanna Raunu puh. 050 384 8481 hanna. raunu@evl.fi 15.7. alkaen.

VERKOSSA Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret.hirvensalo@ evl.fi.

Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet.

Lasten ja perheiden uutiskirjeen voi tilata osoitteesta http://tikkuri-

Mustonen 85 v, Raimo Reijo Helander 77 v, Lassi Sakari Ikäheimonen 74 v, Mika Juhani Ruohola 37 v, Kalle Aukusti Pitkänen 86 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Sisu Veikka Kilpeläinen, Lumi Sofie Vilhelmiina Laurell, Aleksi Jaakko Hermanni Pakka, Matias Toivo Johan Renner, Jonas Sakari Salonen, Joona Jukka Ensio Sandén, Kristian Elias Toivola, Nelli Sofia Turtiainen, Elsi Iines Elisabeth Välinen, Onni Tapio Mikael Hirvonen, Pihla Sofia Parhiala, Peppi Marianne Toivonen, Markus Antero Tuukkanen.

Avioliittoon kuulutettu Pinja Marianna Rissanen ja Jari Johannes Pussinen.

Hautaan siunattu Toini Tellervo Lakomaa 93 v, Aune Eliisa Väisänen 89 v, Lyyli Eija Nevalainen 84 v, Eila Marjatta Jääskeläinen 77 v, Sisko Annikki

lan-seurakunta-lapsityo.mailpv. net/.

Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä. Huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotona.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Rajatorpantie 8.

Maanantaisin 17.6.–29.7. vain puhelimitse ja sähköpostitse.

Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11 Kivistön kirkko: ma klo 13–15 Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176.

Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Virtakirkko suljettu kesämaanantaisin 17.6.–29.7. Syyskuussa seurakunnan toiminta käynnistyy Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1.

Konfirmaatiomessu su 16.6. klo 10. Pappi Margit Helin, kanttori Ritva Holma, nuoristyönohjaaja Reetta Ojanperä.

Varrella virran -lauluhetki keskiviikkoisin 19.6.–31.7. klo 13. Yhteislauluja ja rentoa meininkiä.

Messu su 23.6. klo 10. Pappi Mark Saba, kanttori Ritva Holma.

Konfirmaatiomessu su 30.6. klo 10. Pappi Maari Santala, kanttori Mari-Annika Heikkilä, nuorisotyönohjaaja Antti Kotinurmi.

Konfirmaatiomessu su 7.7. klo 10.

Pappi Jere Hämäläinen, kanttori Ritva Holma, lastenohjaaja Jenny Nikkanen.

Sydänrukouskävely ma 8.7. ja 5.8. klo 18. Sydänrukouskävelyssä yhdistyy pyhiinvaellus, luontohengellisyys ja hiljainen sydänrukous.

Kokoontuminen Virtakirkon edessä klo 18. Kävely hiljaisuudessa lähimetsään (n. 1 km), jossa hiljainen sydänrukoushetki (20 min.), jonka jälkeen paluu Virtakirkolle. Toteutuu myös sateella. Kesto n. 1 t. Ei ennakkoilmoittautumista. Tied.

Kari Koivula, p. 040 060 5955.

Konfirmaatiomessu su 14.7. klo 10.

Pappi Maari Santala, kanttori Mari-Annika Heikkilä, nuorisotyönohjaaja Antti Kotinurmi.

Muraalipyhiinvaellus Myyrmäes-

Haverinen 64 v, Sirkka Anneli Elonen 88 v, Tapio Kauko Aulis Pekkanen 76 v, Ossi Tapio Partanen 62 v.

77 v, Erkki Urho Antero Hahka 77 v, Valto Hasanen 74 v, Heidi Irmeli Virtanen 66 v, Samuel Iivari Setälä 15 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING

Kastettu Kerttu Cristina Malaquias, Artturi Juho Matti Metsäranta Tupamäki, Clara Ingrid Eschner, Olavi Ilmari Helomaa, Eemil Noah Oliver Luukkonen, Ilppo Einari Matinpoika Laurila.

Avioliittoon kuulutettu Annika Alexandra Kunttu ja Miikka Jouko Petteri Rämä, Jenni Annika Haapsaari ja Pauli Aleksi Rantala.

Hautaan siunattu Terttu Ilona Jauhiainen 95 v, Outi Hellevi Wallin 84 v, Helvi Kaarina Heikura 82 v, Timo Vesa Uolevi Laitila 81 v, Pekka Juhani Mäkinen 75 v, Paula Ritva Helinä Eräneva-Ilo 87 v, Lea Marja Liisa Pakkala 87 v, Jouni Kalervo Jäntti 78 v, Yrjö Olavi Roukkula

Döpta Felix Salomon Taipalus, Antonio Terno Dimitri Schwartz.

Avlidna Staffan Carl-Henrik Fronden, Gunnel Christina Gustafsson.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.6.–15.8.

sä ke 17.7. ja 14.8. klo 18. Urbaani pyhiinvaellus Myyrmäen ytimessä.

Reitti pohjautuu Myyrmäen muraalitaideteoksiin. Lähtö Virtakirkon edestä klo 18. Matka n. 2 km. Kesto n. 1 t. Toteutuu myös sateella.

Esteetön, juna-asemalla käytössä hissi. Ei ennakkoilmoittautumista.

Lisätiedot Kari Koivula, p. 040 060 5955.

Konfirmaatiomessu su 21.7. klo 10.

Pappi Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Ritva Holma, diakoni Kati Pyykkö.

Konfirmaatiomessu su 28.7. klo 10. Pappi Antti Isopahkala, kanttori Jussi-Pekka Heikkilä, nuorisotyönohjaaja Reetta Ojanperä, diakoni Karoliina Leikkari.

Ystävämessu – Friendship Mass su 4.8. klo 10. Papit Mark Saba, Anu Suikkanen, kanttori Jussi-Pekka Heikkilä. Suomen- ja englanninkielinen. Lapsille pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Kouluun lähtevien siunaaminen ke 7.8. klo 18. Pappi Antti Isopahkala, varhaiskasvatuksen ohjaaja Helena Fyhr.

Messu su 11.8. klo 10. Papit Antti Isopahkala, Anu Suikkanen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Friendsˈ Cafe su 11.8. klo 15–18.

Aihe: Yhteisöllisyys. Keskustellaan suomeksi ja englanniksi. Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin eri maista. Lastenhoito järjestetty.

Syksyn muskarien ilmoittautuminen on alkanut. Syyskausi alkaa ma 2.9. Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Ilmoittautumiset www.vantaankoskenseurakunta.fi.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Juhannuspäivän messu la 22.6. klo 11. Pappi Hans Tuominen, kanttori Mari-Annika Heikkilä.

Kesämessu su 30.6. klo 18. Pappi Miika Koskela, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Vaatevaraston avoimet ovet to 4.7. ja 1.8. klo 9.30–11.30. Voit tuoda ja hakea ehjiä ja puhtaita aikuisten ja lasten vaatteita. Maksuton.

Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan aina kirkon ollessa auki.

Varmimmin vahtimestari paikalla ma–ke klo 9–15. Vaatteiden tuomisesta ei tarvitse sopia etukäteen.

Kesämessu su 21.7. klo 18. Pappi Iiro Salminen, kanttori Ritva Holma.

Kouluun lähtevien siunaaminen ke 7.8. klo 18. Pappi Pekka Haanpää, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Syksyn muskarien ilmoittautuminen on alkanut. Syyskausi alkaa Kivistön kirkolla ti 20.8. Ilmoittautumiset www.vantaankoskenseurakunta.fi.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Kesämessu su 7.7. klo 18. Pappi Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Mari-Annika Heikkilä.

ISÄ MEIDÄN, JOKA OLET METSÄSSÄ.

Sielun latauspiste on mielen huoltoasema verkossa.

Sieltä löydät lähiluontoreitit, joilla voit vaeltaa, mietiskellä, ja ammentaa mielenrauhaa.

Sielunlatauspiste.fi

Luonnon Luoja tavattavissa.

Kesämessu su 4.8. klo 18. Pappi Pekka Haanpää, kanttori Eveliina Pulkkinen.

evl.fi, p. 050 347 3096 tai antti. kotinurmi@evl.fi, p. 050 346 0727.

MUUALLA

Messu su 23.6. klo 10. Pappi Mark Saba, kanttori Ritva Holma.

Messu su 11.8. klo 10. Papit Antti Isopahkala, Anu Suikkanen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena.

Vantaa Pride piknik puistotapahtuma ja messu la 15.6. Piknik puistotapahtuma Tikkurilan kirjastopuistossa klo 12–17. Mukana Vantaankosken seurakunnan ja Vanda svenska församlingin työntekijöitä. Klo 16 kansainvälinen messu Tikkurilan kirkossa, Asematie 12.

Vantaankosken pieni luontopyhiinvaellus ti 18.6. ja 23.7. klo 18.

Lähtö Vantaankoskelta Vanhan viilatehtaan luota, Kuninkaantie 28. Reitti Vantaanjoen vartta Myyrmäen Virtakirkolle, Rajatorpantie 8.

Matka n. 6,5 km. Mukaan juomavettä ja säänmukainen varustus.

Toteutuu myös sateella. Ei ennakkoilmoittautumista. Tied. Kari Koivula, p. 040 060 5955.

Pyhiinvaellus Vantaan vanhalla kirkkotiellä la 10.8. klo 9. Lähtö Linnaisten kartanolta, Ainontie 33.

Reitti vanhaa Kuninkaantietä Pyhän Laurin kirkolle, Kirkkotie 45.

Matka noin 16 km ja kesto 4–5 t.

Mukaan juomavettä, omat eväät ja säänmukainen varustus.

Toteutuu myös sateella. Pyhän Laurin kirkolla on samana päivänä Helsingan keskiaikapäivä. Ei ennakkoilmoittautumista. Tied.

Kari Koivula, p. 040 060 5955.

Isä-lapsi -retki Nuuksioon la 14.9.

Kierretään n. 2 km patikointireitti, ihaillaan maisemia näköalatasanteella ja syödään eväät kodalla.

Seurakunta tarjoaa kahvit, makkarat, pillimehut ja poppareita.

Tarkoitettu kaiken ikäisille. Maksuton. Esteettömyys huomioitu reittivalinnassa. Mukaan päiväreppu, hyvät kengät ja sään mukainen varustus. Kokoontuminen klo 10 Haltian luontokeskuksen parkkipaikalla, Nuuksiontie 84, Espoo.

Ilmoittautuminen 12.8.–8.9. https://link.webropol.com/s/ isalapsi. Tied. antti.isopahkala@

VERKOSSA

Vanda svenska församling

Waris och Anders Ekberg.

Sommarkonsert to 25.7 kl.19.

Noora Karhuluoma, sång och Esa Ylönen, piano.

Högmässa sö 28.7 kl. 10. Anu Paavola och Heidi Åberg.

Högmässa sö 4.8 kl.10. Eva AhlWaris och Heidi Åberg.

Helsinga medeltidsdag lö 10.8 kl.

11–17 i Prostgårdsparken.

Högmässa sö 11.8 kl.10. Anu Paavola och Mikko Rajala.

DICKURSBY KYRKA Stationsv.12a Mässa för alla / Mass for all lö 15.6 kl. 16. Sirpa Tolppanen, Eva AhlWaris.

Sommarcafé ti 16.7 kl. 13–14.30.

Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet ti–to kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning via tidsbeställning

FOLKHÄLSANHUSET

HELSINGE KYRKA S:T LARS

Uteträning vid Herrgårdsforsen utegym fr 14.6, 21.6, 19.7, 26.7, 2.8, 9.8 kl. 11. Tilkuv. 6.

Vanda Pride lö 15.6 kl. 12–17.

Biblioteksparken.

Fredsvandring för Palestinas barn må 17.6 kl. 15–18. Hanaböle till Helsinge. Anmälan på hemsidan.

Sommarsamling i Bagarstugan ti 18.6 kl. 14–15.30. Kurirv. 1.

Morgonstrech i Prostgårdsparken to 20.6, 18.7, 25.7 och 1.8 kl. 9.

Sommarutfärd till Svartholmen ti 23.7 kl. 10.30–16. Träff kl.10.30 vid Edesvikens brygga, Sandstrandsv.

3. Anmälan till Heidi Åberg 040 480 1088.

Kyrkov.45 Högmässa sö 16.6 kl.10. Eva AhlWaris och Anders Ekberg.

Jazzmässa 19.6 kl. 18:30. Eva Ahl-Waris, Anders Ekberg och Birger’s Ragtime Band. Jazzmässan bandas och sänds i radio på Yle Vega sö 14.7.

Högmässa på midommardagen lö 22.6 kl.10. Eva Ahl-Waris och Anders Ekberg.

Högmässa sö 23.6 kl. 10. Eva Ahl-Waris och Anders Ekberg.

Högmässa sö 30.6 kl. 10. Sini Aschan och Anders Ekberg.

Sommarkonsert to 4.7 kl. 19. Sofia Fernholm med ensemble.

Högmässa sö 7.7 kl. 10. Sini Aschan och Anders Ekberg.

Sommarkonsert to 11.7 kl. 19.

Johanna Almark-Mannila med kör, dansare och stråkkvintett.

Högmässa sö 14.7 kl. 10. Eva AhlWaris och Anders Ekberg.

Högmässa sö 21.7 kl. 10. Eva Ahl-

Vallmov.28 Diakonissa Annakatri Aho på plats on 19.6 kl. 14–16.

ÖVRIGT

Thursday the 30th May and the 5th of June from 4 PM to 5 PM, meeting room Martta. We come together to read and discuss Scripture, learn from Christian faith and pray together. We speak Finnish and English.

You can also join if you speak only little Finnish or English.

The language club on 13 Jun., 20 Jun., 27 Jun., 11.Jul., 18. Jul., 25.

Jul., 7 Aug. and 14 Aug from 2.30 PM to 4 PM in Vehkapolku 10 c (Door in the courtyard of Tikkurila Church). We learn Finnish in a casual atmosphere. Coffee and tea available.

Mass in English and Fellowship on Sunday June 23 and 30 at 12pm, Tikkurila church.

Friendship Mass – Ystävämessu Sun 4th Aug 10 AM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Warm and welcoming church service where you can participate/assist.

Prayer has a central role. Hymns and songs from all over the world in different languages. The Mass in Finnish and English. Sunday School for children. Coffee and tea served after the Mass.

Friends’ Cafe Sun 11th Aug 3–6 PM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Topic: Community Spirit.

A chance to get to know new people from different countries. Childcare available.

Apua ja tukea Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6799 Päivystys to klo 8–12 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. p. 044 422 0362 eveliina.jamnes@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE Retki Itä-Uusimaa la 24.8. klo 8.30–17.15.Retkikohteina: Pyhtään Pyhän Henrikin kirkko, lounas Bosgårdissa, kahvi ja opastus Malmgårdin linnassa. Lähtö klo 8.30 Virtakirkon P–paikka Kilterinkaari 2 ja klo 9.00 Tikkurilan kirkko, Unikkotie 5 kadun varrelta. Paluu klo 16.50 Tikkurila ja klo 17.15 Virtakirkko. Retkimaksu 40 e.

Etusija ensikertaa ilmoittautuneilla. Ilmoittautumiset ja ruokavaliot Seija Einolalle ke 7.8. mennessä txt.

050 338 6212.

International Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18, Länsimäen kirkko. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20.

Multilingual Bible study group on KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2024 11

KIRKOISSA SOI 13.6.–15.8.

Musiikkia Vantaalla PASI RYTKÖNEN

TORSTAI 13.6.

Osmo Ikonen klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Sunrise Avenuesta tutuksi tullut multimuusikko aloittaa soolokonsertillaan Laurin päiväkonsertit -sarjan.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Kesälauluja Toivo Cafén yhteydessä klo 13.30 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Kanttori Tuula Stöckell laulattaa.

TORSTAI 18.7.

Eino Grön tähdittää Laurin päiväkonsertit -sarjaa juhannuksen alla klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Kahdeksalla vuosikymmenellä esiintyneen ikonisen tulkitsijan konsertti koostuu niin hengellisistä sävelmistä kuin Grönin tunnetuiksi tekemistä, rakastetuista lauluista. Pianistina konsertissa on Hannu Lehtikangas. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Kansanmuusikko Emmi Kuittinen ja yhtye: Surun synty klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Surun synty on kansanmuusikko, laulaja ja lauluntekijä Emmi Kuittisen uusimman albumin ja nyt kuultavan konsertin nimi. Musiikissa kuuluvat kerrostumat vanhoista runolauluista ja itkuvirsistä aina uudempiin laulelmiin. Yhtyeessä soittavat lisäksi Antti Rask, laulu, ukulele, sello, Mimmi Laaksonen, puhaltimet, harmooni, laulu, ja Kirsi Vinkki, viulu, jouhikko, laulu.

TORSTAI 27.6.

TORSTAI 25.7.

Schola Sancti Henrici on gregoriaanista kirkkolaulua esittävä yhtye, jonka konsertissa tutustutaan legendaan Pyhästä Henrikistä klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Henrikin kunniaksi tehtyjen laulujen lisäksi ohjelmisto sisältää myös psalmeja ja rukouksia sekä joitakin Länsi-Suomessa laulettuja keskiaikaisia hymnejä. Schola Sancti Henrici esittää myös katkelmia Pyhän Henrikin pyhimyslegendasta suomen kielellä. Konsertti on osa kesän Laurin päiväkonsertit -sarjaa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Suvi Gräsbäck, sopraano ja Folke Gräsbäck, piano klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Konsertissa kuullaan suomalaisten säveltäjien hengellisiä teoksia, kuten Jean Sibeliuksen ainoa Raamattuun pohjautuva pianosarja Belsazarin pidot Op. 51 sekä harvemmin kuultu lauluteos Herran siunaus JS95. Konsertti on osa kesän Laurin päiväkonsertit -sarjaa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

TORSTAI 20.6.

TORSTAI 4.7.

Ninni Poijärvi, laulu ja piano, esittää uuden, syksyllä 2024 julkaistavan levynsä herkkäsävyisiä kappaleita yhdessä pitkäaikaisen muusikkoystävänsä Olli Haaviston, pedal steel, kanssa klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Konsertti on osa kesän Laurin päiväkonsertit -sarjaa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

TORSTAI 11.7.

Häämusiikkia klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Iina Katila, urut, piano ja laulu. Konsertti avioitumista suunnitteleville, Hääyö-tapahtumaan osallistuville, kaikille romantikoille ja muuten vain kirkkotunnelmasta nauttiville!

Tikkurilan seurakunnan kanttorina työskentelevä Iina Katila soittaa ja laulaa konsertin, jossa kuullaan rakastetuimpia häämarsseja sekä vihkitilaisuuksissa esitettävää musiikkia. Konsertti on osa kesän

Ninni Poijärvi esiintyy Olli Haaviston kanssa torstaina 4.7. kello 12 Pyhän Laurin kirkossa. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Laurin päiväkonsertit -sarjaa.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

KESKIVIIKKO 17.7.

Flower-Power klo 18 Rekolan

Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Puutarhuri Tuovi Lehtinen lausuu kukkarunoja ja kanttori Sirkku-Liisa Niemi laulattaa kukkalauluja. Vapaa pääsy.

TORSTAI 1.8.

klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Ruotsalainen Rodebjer, laulu ja viulu, sekä belgialainen Ardenois, harmonikka, soittavat meditatiivisen konsertin, jonka musiikki on inspiroitunut pohjoisesta luonnosta, kareliaanisesta kanteleimprovisaatiosta, vanhoista virsistä ja karjankutsulaulusta.

Konsertti on osa kesän Laurin päiväkonsertit -sarjaa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

TORSTAI 8.8.

Vanhan musiikin yhtye Flauto Dolce Vita klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Flauto Dolce Vita on renessanssin ja barokin ajan musiikkiin erikoistunut yhtye.

Kolmen nokkahuilistin – Sirpa Berg, Tereza Himmelova ja Jukka Louhivuori – lisäksi yhtyeessä soittavat kitarataiteilija Olli Hirvanen ja lyömäsoittaja Jarmo Hovi.

Konsertin teemana ovat renessanssin ja barokin säveltäjien, mm.

Erasmus Widmannin (1572–1634) ja Georg Philipp Telemannin (1681– 1767) tulkinnat eri aikakausien vahvoista naisista. Lisäksi konsertissa kuullaan harvoin kuultu Cipriano de Roren (1516–1565) madrigaali. Konsertti on osa Laurin päiväkonsertit -sarjaa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Ingrid Rodebjer, laulu ja viulu ja Barbara Ardenois, harmonikka

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa Torstai 13.6.

Sunnuntai 16.6.

Torstai 27.6.

Torstai 4.7.

Pelko, inho ja kotimaan kaipuu klo 18.30 Helsingissä Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1, Helsinki. Lauttasaaren musiikkijuhlien avauskonsertti. Liput 25/15 e Ticketmasterista. Koko musiikijuhlien ohjemisto larufest.fi.

Urkuyö & Aaria – Tiensuu to 13.6. klo 21 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Tuuli Lindeberg, sopraano. Kentala Consort: Kreeta-Maria Kentala, barokkiviulu, Eero Saunamäki, nokkahuilut, Jukka Rautasalo, viola da gamba, Petteri Pitko, cembalo ja urut. Liput 15–35 e lippu.fi, urkuyofestival.fi.

Suvisunnuntain iltamusiikki: ”Suvisäveliä” klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Maria Kalaniemi, harmonikka & laulu, Timo Alakotila, piano. Kansanmusiikkisävelmiä sekä taiteilijoiden omia sävellyksiä. Vapaa pääsy.

Urkuyö & Aaria – De Profundis – Ursula Langmayr & Jan Lehtola klo 21 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Kantaesitys: Jyrki Linjaman teos De Profundis sopraanolle ja uruille. Ursula Langmayr, sopraano, Jan Lehtola, urut. Liput 15–35 e lippu.fi, urkuyofestival.fi.

Urkuyö & Aaria – Wesendonck Lieder – Tukahdutettu rakkaus klo 21 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Helena Juntunen, sopraano. Jousikvartetti: Elias Nyman, viulu, Elias Lassfolk, viulu, Valerie Lassfolk, alttoviulu, Annika Valkeajoki, sello. Richard Wagnerin liedit Mathilde Wesendonckin runoihin. Liput 15–35 e lippu.fi, urkuyofestival.fi.

Torstai 20.6.

Urkuyö & Aaria konsertti – Juhannusiltamat klo 21 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5.

Mari Palo, sopraano, Marko Hilpo, piano, Esa Pietilä, saksofoni. Kesäistä laulu- ja instrumentaalimusiikkia sekä yhteislaulua.

Merikanto, Pietilä, Piazzolla, J.S. Bach. Vapaa pääsy.

Sunnuntai 30.6.

Suvisunnuntain iltamusiikki: ”Jazzvirsi” klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Eva Vikman, laulu, Lassi Kouvo, piano, Joonas Tuuri, kontrabasso, Eki Vikman, perkussiot. Virsiä, jotka koskettavat ja lohduttavat.

Virret saavat jazzillisia ja meditatiivisia sävyjä. Vapaa pääsy.

Lisää musiikki- ja muita tapahtumavinkkejä verkossa: menohaku.kirkkojakaupunki.fi

Sunnuntai 7.7.

Suvisunnuntain iltamusiikki: ”Solo cello” klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5.

Markus Pelli, sello. Yksi kuudesta Bachin legendaarisesta soolosellosarjasta. Vapaa pääsy.